• 12/2012 a t s i g n u p u a k u l i a p p m Ka 5 1 ? 8 s. i t t e k a p li a a v is ll a n n u k i t lUE t ylkkärin tuh hannu lauerma S. 16 feministitaide S. 21 baaritiedettä S. 22
• kauko RÖYhkÄ Ja naRttu la 20.10. LIVE, 18e / 16e (Tiketti) kauko RÖYhkÄ Ja naRttu, nooRa tommila & ilona Jokinen to 25.10. LIVE, 17e / 15e (Tiketti) sPaRZanZa (swe), manZana Pe 26.10. LIVE, 15e / 13e (Tiketti) the 69 eYes, babY Jane (swe) la 27.10. ILTA, 6e Jukka ÄssÄ, PimeYs Pe 9.11. LIVE, 18e / 16e (Tiketti) kotiteollisuus lisÄksi kolossa sPaRZanZa the 69 eYes Jukka ÄssÄ Joka torstai: toto - touhutorstai Viihdevisa, Leffatrivia, Open Decks, Allsång i Kolo Joka perjantai: funked up friday Hosted by dj?s Double M & Resupekka Joka lauantai: kolo is ok! Presented by Carlings opiskelijakortilla koloon ilmainen sisäänpääsy aina (sisältää narikan)! humalistonk. 8 Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku » Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Tykkää meistä Facebookissa ja tuo tämä kuponki mukanasi, niin saat -50% alennuksen kaikista yli kuusi euroa maksavista aterioista. Voimassa 4.11.2012 asti. Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
• NUMERO 12/2012 19.10.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi Somevaalit ? so last season? ?Nää kuntavaalit ei todellakaan oo enää Facebook-vaalit?, kuulen ystäväni sanovan. Samaan havaintoon on päätynyt moni tänä syksynä. Presidentinvaalien kaltaista, räjähdysmäistä sosiaalisen median kampanjakäyttöä ei Facebookissa ole tänä syksynä päässyt todistamaan. Tai jos onkin, on käyttäjällä kaikki valta asettaa ärsyttävän mainosviestin jakaja estolistalle. Tässä Tylkkärissä politiikan tutkija Niko Hatakka pohtii, että eniten hyötyvät ne ehdokkaat, jotka ovat jo valmiiksi kutoneet verkkojaan sosiaalisessa mediassa; vähiten taas ne, jotka kyhäävät kasaan kaksikuukautisen kampanjaprofiilin. Samalla logiikalla toimii itse sosiaalinen media. Siinä, missä Twitter-julkkis nauttii seuraajien määrän kertomasta suosiosta, kerää Facebook-käyttäjä virtuaalisesti ympärilleen jo valmiiksi olemassa olevan kaveripiirin. Mainonnan sijaan, kuten Hatakka huomauttaa, hedelmällistä ehdokkaalle on linkittää Facebookiin uutisia ja pyrkiä sitä kautta vaikuttamaan vaalikeskusteluun. Linkitetty sisältö on myös Facebookille asian pihvi. Sivuston elinehto on erilaisten URL-osoitteiden kierrättäminen ? olivat ne sitten hassuja kissavideoita, uusimpia meemejä tai Hesarin uutisia. Fiksu ehdokas ymmärtää tämän ja käyttäytyy sen mukaisesti. Hän ei trollaa vaan virtuaalikeskustelee. PÄÄTOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. 045 3564517, (02) 276 9630 TOIMITTAJA SAMPO ROUHIAINEN VALOKUVAUS JA KANNEN GRAFIIKKA: KRISTIAN TERVO KANNEN KUVA (Martin koulu): LAURI TIIKASALO ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy / Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 TÄSSÄ LEHDESSÄ: ? ? Kännykkäfirmojen jinglet raikaavat, eikä jaffaa vahvempaa tarjoilla. Suomalaisista elokuvien päivänäytöksissä ei ole Kulttikamaakolumnistin mielestä Mad Men -estetiikkaa. s. 20. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on tiettyyn asti aina vähän dorka. Matematiikan lehtori Irma Luhta haluaa laittaa metelöivät opiskelijat kuriin. s. 7. Asiasta kukkaruukkuun. Keskeisin toimittajan työtä koskeva debatti vaalien alla on, aiheestakin, toimittajien mahdolliset poliittiset sidonnaisuudet. Siksi Tylkkäri päätti tulla ulos kaapista ja pohtia ääneen, miten erilaiset vakaumukset vaikuttavat lehden tekemiseen. Näitä ajatuksia voit lukea TYLLooks -jutusta (s.11). Lukijan tulkinnan helpottamiseksi laitoimme kuvien yhteyteen myös tekstiä. LAURA MYLLYMÄKI tyl-paatoimittaja@utu.fi OTA IISISTI, ILONA! TYY hakee pääsihteerin sijaista ajalle 21.1.?15.11.2013. Lisätietoja: www.tyy.fi/ajankohtaista.
• Vihreää valoa kampuskampanjoinnille Turun yliopisto tarkistaa ohjeistusta vaalikampanjoinnista yliopiston alueella. Turun yliopisto on tarkistamassa ohjeistustaan puoluepoliittisesta vaalikampanjoinnista kampusalueella. Kyse on rehtorin päätöksestä ?yliopiston tilojen, yliopistoalueen ja työvälineiden käytöstä muuhun kuin työtehtäviin ja opiskeluun.? 90-luvulta saakka yliopiston linjaus on ollut, että yliopiston tilat ja piha-alue ovat kampanjoinnilta rauhoitettuja. Ohjeistus on syntynyt silloisten hallintojohtajan ja tilapalvelupäällikön yhteistyönä. Vaikka uudistettua kirjallista ohjeistusta ei vielä ole, on puoluepoliittiselle kampanjoinnille näytetty ensi kertaa vihreää valoa vuosiin. ?Jatkossa on mahdollista järjestää tilaisuuksia, joihin kaikilla puolueilla on mahdollisuus lähettää edustajansa?, vahvistaa yliopiston viestintäjohtaja An- ne Paasi. Kaikille tasapuolisesti Yksittäisille puolueille kampanjointilupaa ei anneta. ?Vaalimainoksia ei saa kiinnittää yliopistoalueelle eikä myöskään jakaa tai jättää sinne jaettavaksi. Poikkeuksena ovat kaikille puolueille avoimet yhteistilaisuudet, joiden yhteydessä voi olla vaalimateriaalia esillä?, Paasi jatkaa. TYYn kunnallisvaalipaneelin yhteydessä järjestetyn poliittisten nuorisojärjestöjen vaalitorin yhtenä järjestäjänä toiminut Jukka Vornanen kiittelee uutta käytäntöä. ?Saimme tulla poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa yliopiston päärakennuksen aulaan aiemmista vuosista poiketen?, hän kuvaa tilannetta. Seuraavana tapahtumana nähdään kaikille puolueille avoin vaalitori Publicumin edustalla 22.10. Turun ylioppilaslehti kirjoitti vaalikampanjointikiellosta viimeksi keväällä 2011, jolloin eduskuntavaaliehdokkaita oli kielletty kampanjoimasta kampusalueella. Sittemmin yliopiston johtoryhmän kokoonpano on muuttunut, kun sekä rehtori että viestintäjohtaja ovat vaihtuneet. Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 17.9. ja jatkuu 23.10. saakka. Kampuksella voi äänestää ennakkoon Luonnontieteiden talo 1:ssä. Äänestyspiste on auki 19.10. klo 9?20, 20.?21.10. klo 10?15 ja 22.?23.10. klo 9?20. LAURA MYLLYMÄKI TVO sai tilat Logomon naapurista Pula sitseille ja keikoille sopivista tiloista jatkuu silti. Uudella TVO:lla rokataan vasta ensi vuonna. Ylioppilastalo B:n remontti on edennyt siihen vaiheeseen, että TYYn kirjaston ja S-osiksen tilat on peruskorjattu ja niille on tehty viimeinen rakennustarkastus. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, milloin toiminta tiloissa käynnistyy uudelleen. S-osiksen tiloissa ei enää musiikki soi, sillä toisen kerroksen toimistotilat muuttuvat asuinkäyttöön. Kirjasto jatkaa vanhassa paikassaan toisessa kerroksessa. S-osikselle tulee pääasiassa alayhdistysten kokous- ja toimistotiloja. Ylioppilastalon remontti on soholaisen Tatu Virran mukaan tuonut osakunnille tilahuolia. ?Kaupungissa olisi tarvetta sitsitiloille. Onneksi saimme tilat Kirkkotieltä. Uusista on vuokrattu lähes yhtä tiiviisti kuin Sosista loppuaikojen käyttöpiikin aikaan? Samoilla linjoilla on TVO:n kuraattori Anna Puukka. ?Bändeiltä kuulee, että tiloja kaivattaisiin lisää. Turussa ei ole paljon keikkapaikkoja, joissa aloittelevat bändit pääsisivät soittamaan. Ruohonjuuritason paikoissa juomat eivät voi maksaa 10 euroa kappale.? Tilanteeseen on lähiaikoina tulossa muutos. TVO on vuokrannut Logomon vierestä 300 neliötä VR:n vanhoja tiloja. Tiloja ei ole suunniteltu anniskelutoimintaan, joten edessä on iso remontti. Se on vasta suunnitteluvaiheessa, tilojen piirrustuksia ollaan vasta tekemässä, Puukka kertoo. Kyseessä ei ole mikään väliaikaisratkaisu. ?Tavoitteena on tehdä tilasta ylioppilastalossa sijainneen vanhan TVO:n kaltainen anniskeluoikeuksilla varustettu keikkapaikka?, Puukka sanoo. SAMPO ROUHIAINEN Yliopisto aik tiloistaan 10 Säästyneet tilakustannukset jäävät yksiköiden o Turun yliopiston hallitus on käynnistänyt elokuussa tilaohjelman, jonka tavoitteena on säästää yhteensä 10?15 prosenttia käytössä olevista neliöistä. Käytännössä se voi tarkoittaa, että vuonna 2014 käytössä on jopa 33 750 neliötä vähemmän kuin vuonna 2011. Turun yliopiston hallituksen asettaman tilatyöryhmän TYYn edustaja, pääsihteeri Tomi Nyström kertoo, että työryhmä on kokoontunut vasta kahdesti ja toiminta on toistaiseksi ollut vasta taustatiedon keräämistä ja tavoitteiden asettamista. Tilatyöryhmä ei ole päättävä elin, vaan sen tehtävänä on toimia yliopiston hallituksen päätöksenteon tukena pitää kokonaisuutta näpeissään. Nyströmin mukaan työryhmän tehtävän on myös avata käsitystä opiskeluympäristöstä. Säästöt yksiköiden toimintaan Tilojen vähentämisestä jokainen Kesäduuni-info tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen TYY järjestää kunnallisvaalitorin 22.10. Educariumilla klo 12?15. Paikalla nuoria ehdokkaita.
• UUTISET UUTISET 5 Kristian Tervo KYSYY: Missä juot olutta? Kristian Tervo Ella Gustafsson, 7. vuoden mediatutkimuksen opiskelija Opin juomaan olutta asuessani Belgiassa. Juon olutta usein puistossa piknikin yhteydessä. Kauppakorkeakoulun Mercatori on suosittu opiskelijoiden hengailupaikka. TYYn tavoitteena yliopiston tilauudistuksessa on tavoitella opiskelijoille muitakin tiloja kuin luentosaleja. koo nipistää 0?15 prosenttia Natasha Sklyomina, vaihto-opiskelija, poliittinen historia Juon olutta eniten keittiöbileissä. Pidämme niitä ylioppilaskylässä, Retrodormissa ja muissa vaihtoopiskelijoitten hengailupaikoissa. omaan käyttöön. yksikkö saa päättää itse. Kannustimena yksikkö saa pitää säästyneet menot itsellään. Lähtökohtana on, että rahat kuluisivat tilojen sijaan toimintaan. ?Tilakustannukset on nyt budjetoitu yksiköiden budjetteihin. Vapautuvien tilojen vuokravastuu siirtyy keskushallintoon ilman, että siinä yhteydessä kosketaan tiedekunnan tai erillislaitoksen budjettiin. Näin ollen tiloja supistavan yksikön tulot säilyvät samana mutta menot pienenevät?, rehtori Kalervo Väänänen muotoilee yliopiston tiedotteessa. Nyström uskoo, että tavoiteprosentit saadaan supistettua ilman, että toiminta suuremmin kärsii. Hänen mielestään olennaista on suunnitella opetusaikataulut ja lukukausi kokonaisuudessaan niin, että tilat ovat käytössä koko viikon lukukauden alusta loppuun. Nyströmin mukaan tällä hetkellä tilanne on se, että luentosalit ovat usein tyhjillään maanantaisin ja perjantaisin, kun taas keskellä viikkoa on ruuhkaisempaa. Monimuotoisuutta ja joustavuutta TYYn tavoitteena on tilauudistuksen yhteydessä pitää huoli siitä, että opiskelijoille riittää tilaa muuallakin kuin luentosaleissa. ?Jäsenkyselyssä opiskelijat toivoivat monimuotoisia ja muuntautuvia tiloja. Haluamme pitää yhteisöllisyyttä esillä, jotta saisimme enemmän oleskelutiloja ja opiskelunurkkauksia, joita ei Turun yliopistolla nyt suuremmin ole?, Nyström selvittää. Yliopiston tiedotteessa tode- taan, että tilasäästöt edellyttävät todennäköisesti tiedekuntarajoja ylittäviä ratkaisuja. ?Pitää totutella ajatukseen, että saman käytävän varrella on kauppatieteilijöitä ja humanisteja. Yksittäisiä säästyneitä huoneita on muuten vaikea hyödyntää. Toisaalta esimerkiksi ICT-talolla tilanne on siitä hyvä, että siellä on jo nyt usean korkeakoulun tiloja ja Turun ammattikorkeakoulu haluaisi laajentaa toimintaansa siellä?, Nyström sanoo. Anthony Gueguen, vaihto-opiskelija, maantiede Minäkin juon olutta keittiöbileissä. Juotua tulee myös baareissa ja kadulla. Sampo Rouhiainen n tarkoitus on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279. Yliopiston esittelyfilmi The Campus That Never Sleeps on valmistunut. Video nähtävillä yliopiston www-sivuilla.
• Maailmanselityksiä Pakinoitsija ottaa käsittelyyn asian kerrallaan. Tuplabasari Napu-napu, sanoivat erään rekkakuskin sormet tylsistyneenä nuppinsa ratissa, hänen kuunnellessaan blueskitaristien sooloja ja paisuttelua. Nopeita sormia juoksemassa, pieniä ketteriä corvetteja vilahtamassa ohitse, peräpeilistä peräva- loiksi yhdessä sekunnissa. Musiikin epäjumalat kuulivat ammattiautoilijan epätoivon, ja he antoivat hänelle valtavan savunkatkuisen moottorin, tuplabasarin. Tuplabasari on paikal- laan juoksua savessa, loputonta morsetusta aivopuoliskolta toiselle. Tiedättehän fanaatikon: ihmistyypin, joka ei koskaan oikein saavuta tavoittelemaansa huippukokemusta ja siksi hyppää joka kerta samalla innolla päin seinää. No, kaksinkertaista bassorumpuaan tauottomiin polkeva rumpali on takuuvarmasti sellainen. Kyse on lapsen fantasiasta, että jos nyt poljen ihan raivona niin setti kyllä nousee ilmaan. Tai ainakin siltä nokkavalta kepittelijältä saadaan tauottomalla möyryllä luulot pois. Viimeinen kappale, viiden pennin synteesi: tuplabasarin polkija on itse rekkamies, jarrua ja kaasua tasaisesti soutava ja huopaava työhärkä, jolta jatkuva tekeminen piilottaa todellisen valinnan mahdollisuuden, nousun ihmisyyden kattoterassille. Sofistikoituneen viileä yhden polkimen rumpali taasen on aikuinen tekijä. Sellainen laskettelee kytkintä, pitää taukoja ja antaa juppien painella rauhassa ohi. Kaapo Paatos Anja Karppinen Saara Ilvessalo ,maksaja: Saara Ilvessalo Suoraan sanoen Rakt på sak 445 Lue lisää: www.jukkavornanen.fi 521 Mainoksen maksaja: Jukka Vornanen Avoimempi Turku on demokraattisempi, ympäristöystävällisempi ja onnellisempi Turku Saara Ilvessalo.net /Ilvessalo Vastaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekyselyyn kaupungin verkkosivuilla! Tulevaisuude
• AJASSA AJASSA NAAMAKIRJA Kristian Tervo Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Piirtoheitin ja Irma Luhta ovat tuttu yhdistelmä niin luentosaleista kuin performanssilavoiltakin. ?Onneksi minusta ei tullut arkkitehtiä? Matematiikan lehtori Irma Luhta ei yhdistänyt kiinnostuksen kohteitaan yhteen ammattiin, vaan tekee uraa sekä yliopistolla että performanssitaiteilijana. Entinen luentolakkovahti laittaa mölyävät opiskelijat ruotuun ja haluaa tarjota luennoillaan muutakin kuin matematiikkaa. Irma Luhta, opetat ensimmäisen vuosikurssin kauppakorkeakoululaisille talousmatematiikan perusteita. Se ei taida olla kaikkein kiitollisin tehtävä? Minähän en haasteita pelkää, mutta joskus ei ymmärrys riitä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on tiettyyn asti aina vähän dorka, kun ei vielä tiedä mikä on talon tapa. Minun pitää laittaa ne ruotuun ja selittää, miten yliopistossa käyttäydytään. Et pelkää palauttaa opiskelijoita ruotuun. Mistä rohkeus siihen tulee? Olen huomannut ylimielisyyttä, joka vuosi vuodelta kasvaa. En voi menettää arvovaltaani, vaan minun pitää lyödä jauhot suu- hun. Ei opiskelijalla ole oikeutta häiritä muita. Siinä luennoitsijakin väsyy. Olet itse tutkinut kaaosmatematiikkaa. Onko sillä mitään yhteistä perustason talousmatematiikan kanssa? Talous ? jos mikä ? on dynaaminen systeemi. Se kyllä vaikuttaa minun ajatteluuni, että asia riippuu toisesta ja joukossa on joku juttu, joka syöksee kaaokseen koko homman. Olet maininnut olevasi 70-luvun radikaali. Kerro lisää! Olin ihan tavallinen koulutyttö. Kun menin yliopistoon, siellä kuohui ja se tempasi minut valtoihinsa. Aika äkkiä minutkin agitoitiin moneen asiaan. Suurin osa opiskelijoista oli hirveän poliittisia. Yliopiston hallinto oli niin vanhanaikainen, että täytyikin tehdä jotain. Mutta se meni vähän överiksi. Olen ollut matematiikan luennolla lakkovahtina. (Nauraa). Koetatko saada luennolla muutakin opiskelijoiden päähän kuin pelkkää matematiikkaa? Luennoitsijalla on valtava valta. Kyllä minä siellä sanon mielipiteeni. Kun opetan matematiikkaa, niin itse asia on abstrakti ja tylsä, että luennoitsijalla saattaa karata johonkin heittoon muustakin asiasta. Luennoitsijan saa siis puhua muutakin kuin asiaa? Kyllä! Näytin eräällä luennolla esimerkiksi (pyynnöstä ihmisoikeuksista kertovan) SYL:n videon, koska olin sen kannalla. Minua ärsytti, että siihen ei keskitytty. Olet myös performanssitaiteilija. Miten matemaattinen lahjakkuus ja taiteellinen luovuus mahtuvat samaan päähän? Poikkeus vahvistaa säännön. Musiikillista lahjakkuutta on matemaatikoissa ollut kautta aikain. Olen modernien asioiden ? kaaosteorian ja performanssitaiteen ? tutkija. Ehkä se tässä ajassa on mahdollista. En voinut kuvitella, että kummastakin tulee minulle ura. En päässyt arkkitehdiksi, jonka kuvittelin yhdistävän nämä. Onneksi! Nykyään on niin tylsiä taloja. Moni arkkitehti on sanonut minulle, että minulla on paljon kiinnostavampi työ. Eli olet tyytyväinen ammatinvalintaasi? Minusta on kiva olla yliopistossa opiskelijoiden kanssa, jos saa jonkinnäköistä responsea. Samahan se on performanssissa yleisön kanssa. Niissä on aika monia samoja juttuja. Varsinkin, kun opetat matematiikkaa niille, jotka eivät siitä mitään ymmärrä. Täyttä performanssia se on tavallaan. Kun siinä onnistuu, se on hienoa. en lippujärjestelmää suunnitellaan parhaillaan. Lisätietoja: joukkoliikennetomisto@turku.fi. Sampo Rouhiainen 7
• 2 1 0 A A V 2 T LI kunta Mitä tehdä Turulle? Tylkkäri räätälöi oman vaalikyselynsä nuorille ja opiskeleville kuntavaaliehdokkaille. Nyt he kertovat, miten kaupunkia kuuluisi kehittää. Teksti: Laura myllymäki, KUVITUS: MERi Heikkilä Siinä, missä kyselyyn vastanneet vasemmiston nuoret ehdokkaat liputtivat kunnan julkisesti tuottamien terveyspalveluiden puolesta, osa oikeistopuolueiden ehdokkaista ehdotti palvelusetelin käyttöä. ?Kunnalliset peruspalvelut tulisi tuottaa omana tuotantona. Yksityistäminen tulee kalliiksi ja luo tilanteen, jossa näennäinen valinnanvapaus ja kustannustehokkuus hautaavat itse palveluntarpeen?, totesi vasemmistoliiton Eero Kivinen. Samoilla linjoilla oli Anna Mäkipää (vas.), joka luopuisi terveyskeskusmaksusta kokonaan ja ottaisi ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n piiriin. Jonkinlaisia yksityisen ja julkisen palvelujen järjestämisen hybridejä selvittäisi osa vihreiden, keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista. Heistä yksi oli Maija Niskala (kok.), joka totesi vastauksessaan, että yrityksillä ja järjestöillä on paljon osaamista, mitä voidaan hyödyntää palveluntuotan- nossa. Niskalan mielestä tärkeää kaupungin näkökulmasta on ostettavien palveluiden huolellinen kilpailuttaminen ja palveluiden laadun seuranta. ?Palvelut tulisi rakentaa joustaviksi ja tehokkaiksi. Sillä, tuotetaanko itse vai ostetaanko muualta, ei saa olla ?poliittista? rasitetta, vaan palvelut tulee tuottaa siten, miten se on veronmaksajien kukkarolle järkevintä, laadusta tinkimättä?, totesi myös Jani Rusi (kok.). ?Turun kaupungin tulee tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, mutta sen on jatkossakin tarjottava kattavat peruspalvelut jokaiselle turkulaiselle?, totesi vastauksessaan Tuomas Ylitalo (kesk.). Ykkösenä yritykset Kyselyyn vastanneet vihreitten ehdokkaat korostivat, että uusia työpaikkoja voisi synnyttää kehittämällä Logomon ympäristöä yrityskeskittymänä. ?Luovaa ja vihreää taloutta on tuettava esimerkiksi luomalla Logomoon yrityskeskittymä ja houkuttelemalla ympäristöystävällistä teknologiaa rakennettavaksi Turkuun. Turusta on luotava edelläkävijä vihreän tieteen ja teknologian saralla. Alueelle on muutenkin houkuteltava eri alojen yrityksiä tarjoamalla pienyrityksille niiden tarvitsemat tukipalvelut sekä karsimalla byrokratiaa?, totesi vastauksessaan puolueen ehdokas Saara Ilvessalo. Uusia kasvun aloja, investointeja ja avointa suhtautumista kansainvälisiin yhteyksiin peräänkuulutti vastauksessaan myös keskustan Annika Saarikko, jonka mukaan ?vanha sivistyskaupunki on menettänyt merkittävästi vetovoimaansa vastavalmistuneiden keskuudessa?. ?Opiskelijoiden pääsyä työympäristöön tulee tukea jo opiskeluaikana niin että harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen saanti olisi helpompaa. Yhteistyö kaupungin, oppilaitosten ja yritysten kesken on avainasemassa?, kirjoitti Saarikon puoluetoveri Heikki Merikivi. Samoilla linjoilla oli SDP:n Vilja Siitonen, joka haluaisi entistä suuremman osan valmistu- ? tää. Tämä kehityksen suunta lisää työpaikkoja mm. vastavalmistuneille?, kirjoitti puolueen ehdokas Veronica Varjonen. ?Yksinkertaisin ratkaisu olisi lisätä harjoituspaikkoja paikalli- Turusta on luotava edelläkävijä vihreän tieteen ja teknologian saralla. neista jäämään Turun seudulle. Lääkkeeksi hän tarjoaisi harjoittelupaikkoja, yritysyhteistyötä ja helpottaisi uusien yrityksiä pääsemään alkuun. Kokoomuksen ehdokkaiden vastauksista oli luettavissa yritysten toimintaedellytysten parantaminen. ?Uudet ja kasvavat yritykset luovat kaupunkiin työpaikkoja. Turun tulisi näyttäytyä positiivisessa valossa yritysten silmissä, jotta yrittäjät näkisivät Turun kannattavana kaupunkina yrit- sissa yrityksissä. Harjoittelupaikkojen avulla luodaan kontakteja, saadaan jalansijaa työelämään ja opitaan tärkeitä käytäntöjä työelämästä?, vastasi Varjosen puoluetoveri Jutta Wiren. Vasemmistoliiton ehdokas Eva-Liisa Raekallio lopettaisi tehostamisen ja keskittämisen, minkä ansioista hän näkisi myös uusien työpaikkojen syntyvän. Puoluetoveri Li Anderson nosti esiin panostamisen pienyrittäjien neuvontapalveluihin, kulttuuriin matkailuvalttina sekä kaupungin
• 9 FAKTA: Tylkkäri lähetti kyselyn Turun kuntavaalipuolueille ja pyysi saateviestissä nuoria ja opiskelevia ehdokkaita vastaamaan kyselyyn viikon kuluessa. Vastauksia tuli yhteensä 35. Kysely ei tavoittanut kaikkia Turussa ehdokkaita asettavia puolueita. Vastauksia nuoret - ja/tai opiskelijaehdokkaat antoivat seuraavista puolueista: Kokoomus (8), Vasemmistoliitto (8), SDP (6), Keskusta (4), Vihreät (4), KD (1), Yhteislista Edistyspuolue (2), SIT. Valitsijayhdistys (1), SIT. Itsenäisyyspuolue (1). Jutussa esiintyvät nimellä ne ehdokkaat, jotka vastasivat kyselyyn pyydetyssä ajassa. ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön. Uusiutuvaa energiaa Entä mihin suuntaan ehdokkaat veisivät Turussa tehtävää energiapolitiikkaa? ?Päätös Naantalin polttolaitoksen rakentamisesta oli valitettava ja on käsittämätöntä, miten valtuusto satsasi kivihiileen ilman kattavia päästölaskelmia. Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen paras toivo on siinä, että kivihiilen osuutta voidaan mahdollisimman pian laskea?, vastasi Jukka Vornanen (vihr.) kysyttäessä, miten kivihiilipäästöjä vähennetään. Keskustan Matias Ollila sen sijaan piti Turun energiantuotannon keskittämispäätöstä virheenä, joka pitää avata. Hänestä perustana pitää olla hajautettu energiantuotannon malli, jossa hyödynnettäisiin biokaasua tai muuta paikallista bioenergiaa. ?Hätävararatkaisuja ovat bioja maakaasun poltto. Kannatan, että Turku vetäytyy sekapolttolaitoshankkeesta, vaikka vähän myöhäänkin, ja panostaa uusiutuvien energianlähteiden kehitystyöhön. Muun muassa maalämpöä ja aurinkoenergiaa on tuotettava jatkossa paljon enemmän?, kirjoitti Saska Heino (vas.). SDP:n Petra Peltosen mielestä energiapolitiikassa pitää huomioida kansainvälisten päästösitoumusten toteuttaminen ja uusiutuvan energian lisääminen. Hänen mukaansa Naantalin kivihiililaitosta ollaan ajamassa alas juuri tämän takia ja uudessa monipolttoainelaitoksessa voidaan käyttää polttoaineena myös muita aineita kuin kivihiiltä. ?Kivihiilen päästövähennyksissä oleellisessa osassa ovat energiatehokkuuden parantaminen sekä energiansäästö. Päästövähennystavoitteita on käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman, että energian kokonaisku- lutus vähenee. Mikäli painopistettä halutaan yleisemmin siirtää päästöttömiin energiamuoihin, on ydinvoimalla tuotettavan sähkön käyttö realistisin vaihtoehto korvata suuri määrä kivihiilellä tuotettavaa sähköä?, totesi vastauksessaan Lauri Kattelus (kok.). Elävä keskusta on autoton Keskustan ja kaupunkiliikenteen kehittämisessä kyselyyn vastanneet ehdokkaat näyttävät alkuun yksimielisiltä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että eroja on. Osa kokoomuksen kyselyyn vastanneista ehdokkaista kannattaa toriparkin rakentamista osana keskustan kehittämistä. ?Hienoa olisi, jos keskusta-alueella ei autoja paljon olisi, vaan pyörällä ja kävellen pystyisi liikkumaan. Toriparkin tarkoituksena on vähentää autojen määrää maan päällä ja lisätä parkkipaik- koja keskusta-alueelle?, kirjoitti Anton Koponen (kok.). SDP:n Kenneth Liukkonen kehittäisi Turkua kaupunkikuvaa tiivistämällä, sillä hänestä Turku on nyt kaupunkikuvaltaan hajanainen. Puoluetoveri Toni ? Yhteislista Edistyspuolueen ehdokkaat Olli Virtanen ja Samuel Piha molemmat vastustivat toriparkkia ja suhtautuivat varauksella myös pikaraitiotie-hankkeeseen. ?Toriparkkia ei tarvita, kos- Muun muassa maalämpöä ja aurinkoenergiaa on tuotettava jatkossa paljon enemmän. Eklund kehittäisi keskustaa sekä joukko- ja kevytliikenteelle että yksityisautoille sopivaksi poistamalla autot maan päältä ja kehittämällä yhtenäistä pyörätieverkostoa. Kristillisdemokraattien EvaMaija Harjunpää tekisi joukkoliikenteen käytöstä houkuttelevan alentamalla lippuhintoja ja lisämäällä ilmaiseksi matkustavien määrää. ka meillä on puolityhjä Louhi. Linja-autovuoroja tulee järjestää lisää ruuhka-aikoihin. Pyöräkaistojen lisääminen ja yksityisautoilun vähentäminen ydinkeskustassa on kannatettavaa. Ratikan rakentaminen Turun taloustilanteessa on mahdoton ajatus?, totesi vastauksessaan Heikki Merikivi (kesk.). Pikaraitiotielle liputtivat useat vasemmistoliiton ehdokkaat.
• 2 1 0 A A V 2 T LI kunta Puolueen ehdokas Jaakko Lindfors kirjoitti haluavansa lisää pyöräteitä erityisesti rautatieaseman ja keskustan välille, kauppatorin ympäristöön sekä Hämeenkadun länsipäähän. ?Pikaraitiotie on paitsi ekologisesti kestävä ratkaisu joukkoliikenneongelmiin, myös yksittäisen työssäkävijän elämää helpottava elementti. Sujuva ja nopea liikkuminen kaupungin laidoilta, esimerkiksi Varissuolta keskustaan, vaikuttaa olennaisesti myös kaupunginosien kehitykseen ja asuntojen hintoihin?, vastasi puolestaan Salla Mistola (vas.). ?Houkuttelevuuden kannalta tärkeitä ovat kahvilat, pienet putiikit, kivijalkakaupat ja elävä torikauppa sekä hyvät palvelut ja mielenkiintoiset tapahtumat. Tärkeää on myös helppo saavutettavuus, jota voitaisiin selkeästi parantaa laajentamalla keskustan pyörätieverkostoa. Myös pikaraitiotie olisi hyvä satsaus, sillä se ? to suomi kaupunkia kunnallisten vuokra-asuntojen myynnistä. Tosin esimerkiksi kokoomuksen ehdokkaat olivat osin keskenään eri mieltä siitä, onko vuokra-asuntoja tarpeeksi vai ei. Esimerkiksi Saara-Sofia Sutelan (kok.) mukaan vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi. ?Järkeä tulee käyttää myös kaupungin omistamien asuntojen myynnissä. Kaupungin omistuksia tulee toki hyödyntää aktiivisesti ja kohteet, jotka eivät ole strategisesti tai palvelujen tuottamiselle tärkeitä, kannattaa yleensä myydä. Riittävä vuokra-asuntokanta on kuitenkin taattava?, hän kirjoitti. ?Selvästikään ei, koska meillä on huomattava määrä asunnottomiakin. Kaupunki voisi parantaa kansalaisten ostovoimaa maksamalla perustuloa tai vuokraamalla itse kohtuuhintaisia asuntoja?, kirjoitti Itsenäisyyspuolueen sitoutumattomana ehdokkaana oleva Jukka J. Rintala. Järkeä tulee käyttää myös kaupungin omistamien asuntojen myynnissä. toisi varmuutta, nopeutta ja tehokkuutta joukkoliikenteeseen?, kirjoitti Mikaela Sundqvist (vihr.). Lisää kaupungin vuokra-asuntoja Tylkkäri tiedusteli ehdokkailta myös, onko Turussa tarpeeksi vuokra-asuntoja ja jos ei, mitä asialle pitäisi tehdä. Oikeisto piti tilannetta suhteellisen hyvänä, kun taas vasemmis- Misha Dellinger (vas.) totesi vastauksessaan, että ongelma on Turun asuntokannassa. ?Turussa halutaan myydä kunnalliset vuokra-asunnot, kun niitä tulisi rakentaa lisää ja muualle kuin lähiöihin. Alle markkinahintaiset kunnalliset vuokra-asunnot laskevat koko asuntokannan keskivuokraa ja alempi vuokrataso kunnassa nostaa kotitalouksien käytössä olevia tuloja ja pistää talouden pyörät pyörimään?, hän kirjoitti. ?Turun kaupungin vuokratalokanta on auttamattomasti van- hentunutta ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on liian vähän. 1970-luvun lähiöt rakennettiin purettavaksi 2000-luvulla. Turun tulee investoida kohtuuhintaisien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Tällä hillittäisiin hintojen nousua yksityisissä vuokra-asunnoissa?, totesi vastauksessaan SDP:n eh- dokas Nelli Baran. ?Olisi järkevää, että kaupunki omistaisi ja tarjoisi kohtuuhintaan vuokra-asuntoja. Se olisi hyvä investointi, joka jatkuvasti toisi kaupungille tuottoja. Turun kannattaisi laatia suunnitelma, miten saada omistukseen ja vuokrattavaksi enemmän asuntoja?, sitou- tumattomana valitsijayhdistyksen kautta ehdolla oleva Sofia Nyberg pohti. Lue kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden vastaukset kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa www.tylkkari.fi/data
• 11 L Y T OKS Tylkkärin toimitus päätti pohtia ääneen, miten toimittajan mielipiteet vaikuttavat lehdessä tehtävään työhön. LO Kristian Tervo Sampo Rouhiainen, toimittaja: Laura myllymäki, päätoimittaja: Kristian Tervo, valokuvaaja: En osallistu itse puoluepolitiikkaan, mutta olen toiminut monissa vaaleissa taustajoukoissa ja olen Vihreän liiton jäsen. Ideologiani ? kuten muutkin kiinnostuksen kohteeni ? vaikuttaa varmasti siihen mitä epäkohtia nostan esille tai mitä hyviä asioita fiilistelen. Toimittajalla on suuri valta asioiden julkisuuteen tuojana. Uskon myös, että jokainen pyrkii valtaansa tavalla tai toisella käyttämään. Lukijoiden luottamuksen pettäminen olisi kuitenkin ammattini loppu. Siksi pyrin parhaani mukaan tuomaan esille myös itselleni vastakkaiset näkemykset. En kuulu mihinkään puolueeseen, ja olen äänestänyt vaaleissa useampaa kuin yhtä puolueita. On sanomattakin selvää, että jokaisella on arvoja ja elämänkatsomus ? tämän tietää jokainen joskus psykologian tunnilla istunut ? jotka kohdallani ohjaavat tekemisiäni myös toimittajana, kirjoittajana ja juttujen ideoijana. Toimittajalle on kuitenkin epärelevanttia, mitä mieltä hän kulloisestakin ilmiöstä on, jos ilmiö itsessään on kertomisen ja julkistamisen arvoinen. Toimittajan kynä teroitetaan faktoilla, ei mielipiteillä, ja tämä ammattitaito on edellytys kaikessa journalismissa. Poliittinen aktivoituminen näkyy arjessani merkittävästi ? olen ollut puolueaktiivi jo pitkään ja teen läheistä yhteistyötä puoleen kanssa niin yksityishenkilönä kuin yrittäjänäkin. Tästä huolimatta oikeistolaisuuttani on vaikea havaita valokuvissani, sillä pyrin korostamaan ainoastaan toimeksiantoa ja kuvan varsinaista tarkoitusta. Ammatillisessa mielessä joudun pakostakin pidättäytymään henkilökohtaisista mielipiteistä, sillä teen töitä monen hyvinkin erilaista poliittista näkemystä edustavien ihmisten kanssa. HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS = Yli 160 olutta, reilut 20 siideriä hyllymetreittäin sarjakuvia, paljon pelejä, vähän apinoita. 85? TARJOUS VOIMASSA VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi vähintään 5 euron arvoisista kertaostoista Ma-Pe 9-18, La 10-15. Kauppiaskatu 4 Ma-To 15-02 Pe-La 15-03 Su 16-02
• VA kunta I L A 2 1 0 2 T Blackfriar ? Suomen Kansan Sinivalkoiset & SITOUTUMATTOMAT: Etiketistä tulee mieleen musta magia ? oluen väristä taas karjalanpaisti. Blackfiar on lähellä perussuomalaisia, mutta makujen kirjo on ohuempi. Se on se yhden miehen puolue. Huhut kertovat, että Mäenpää tarjoilee mahdollisille äänestäjille paikallisessa olutta. Pyytäkää tätä. Ayinger Celebrator ? Perussuomalaiset: Saksalainen tuplapukki juhlii jo seuraavaa jytkyä. Maultaan olut on yllättävän hienostunut ? melkein salonkikelpoinen. Mehukas populismi yhdistyy kirpeisiin puolueen sisäisiin ristiriitoihin. Tylkkärin Perinteinen Olutvaal Lehden arvovaltainen raati arvioi puolueiden lähtö Olutvaalikoneella sinäkin löydät oman puolueesi. Bacchus Frambozenbier ? Kokoomus: Kokoomuksen naisehdokkaalla on liikaa vadelman tuoksuista parfyymia. Vaatteitakin saa riisua ehdokasjoukosta eniten ennen kuin todellinen luonne tulee esille. Tyrmäävää tuoksua seuraa pökkelömäinen tanssi kielen päällä. Ei tämä olut ole, mutta ainakin jotain erilaista. Black Isle Hibernator Oatmeal Stout ? Vasemmistoliitto: Fuller?s London Porter ? SDP: London Porter on demari puettuna löysään kauluspaitaan, huonosti istuviin housuihin ja karvalakkiin. Perusmalli toimii, mutta potku puuttuu. Ei näillä aseilla terveyskeskusmaksuja poisteta. Maussa on vaaliteltan tummapaahtoa ja suklaakakkua. Innis & Gunn Rum Finish ? RKP: Hienostunutta ale-tyylistä Tummassa stoutissa haisee vanhojen vassarilaisten änkyrämäisyys, mutta maku on tasapaksu. Se on kuin takakonttiin teljetty kommunisti. Ääntä kuuluu, mutta mitään ei tapahdu. Aavistus nuorekasta raikkautta yhtyy viherhippien luomurumpujen pärinään. Miksi kaikki luomuoluet ovat paskaa? suomenruotsalaista on pidetty romutettavan kansankodin rommitynnyreissä 57 päivää. Tämä vähemmistöolut on makea ja maistuu toffeelta. Se venyy hallitukseen kuin hallitukseen. Hampaankolossa tuntuu ruotsinkielen asemasta ainainen napiseminen.
• n 13 Laitilan Kievari Barley Wine ? Kristillisdemoraatit: Kristillisdemokraattien maltainen ehtoollisviini on kusetus- ta. Tämä kuravesi pirskahtelee kielen päällä kuin Päivi Räsänen homoillassa, mutta maistuu suussa tuhkatulta vainajalta. Kristillisten eräs vaaliteemoista on kodittomuus, ja se tästä juomasta tulee totisesti mieleen. Teksti: joel kanerva Kuvat: alko likone ökohdat kunnallisvaalien alla. Mongozo Premium Pilsner ? Vihreät: Ekojeesusten olut on eettinen valinta, mutta täysin aikaansaamaton. Gluteeniton, luomua ja vielä Reilua kauppaa. Jee. Maultaan se on kuin Ville Niinistön halaus ? kylmäksi jättää. Tämä vischymäinen janojuoma on tarkoitettu kesähelteille, eikä siten sovellu lokakuun vaalipäivään. Sierra Nevada Pale Ale ? Keskusta: Vaalilottoa V aalikoneiden kilpavarustelu käynnistyy jälleen. Jokaisella varteenotettavalla medialla näyttäisi olevan omansa. Äänestäjä on kiitollisessa asemassa, kun tietoa äänestyspäätöksen tueksi on paljon. Joskus vaalikoneen tulos saattaa yllättää, jopa järkyttääkin: ?Tällainenko minä olenkin? Mitä vaalikoneen tulos kertoo minusta?? A ina vaalikoneen tuottama ehdokas ei välttämättä edusta omia arvoja tai edes omaa puoluekantaa. Onneksi vaalikoneissa ehdokkaiden antamiin vastauksiin ja perusteluihin pääsee tutustumaan tarkemmin, jonka jälkeen valistuneen päätöksen tekeminen on helpompaa. Ehdokkaan omatkin verkkosivut ovat vain klikkauksen päässä. Lähes jokainen tuntee myös jonkun ehdokkaan Facebookissa. Nykyäänhän kukaan ei ole juuri mitään, ellei ole sosiaalisessa mediassa. V aalikoneiden ongelma tahtoo olla se, että ne tuottavat kärjistettyjä tuloksia. Jos kysymyksiin vastaa aina ?täysin samaa mieltä? tai ?täysin eri mieltä?, tulokset tahtovat sijoittua oikeisto-vasemmisto-akselin ääripäihin tai pienpuolueisiin. Sopivan lipevä ammattipoliitikko tai järjestöjyrä ei vastaa kysymyksiin näin kärkevästi ja osaa myös perustella miksei. M ikä sitten on äänestäjän vastuu? Kukaan tuskin myöntää äänestävänsä vaalikoneen antamaa ensimmäistä vaihtoehtoa hetkeäkään harkitsematta, vaikka tuloksia on hauska jakaa ystäville ja kummastella niitä yhdessä. Onneksi Suomessa on vaalisalaisuus, joten kukin voi tehdä, kuten parhaaksi katsoo. Vaalikone, kuten mikä tahansa media, tulisi sijoittaa oikeaan kontekstiinsa. Siitä voi olla apua, mutta sitä tulee myös arvioida kriittisesti. J oissakin koneissa voi esimerkiksi painottaa itselleen tärkeitä asioita kuten vanhustenhoitoa, päivähoitoa, koulutusta tai julkista liikennettä. Äänestäjän vastuulla on siis edelleen määritellä, mitkä asiat ovat hänelle oikeasti tärkeitä. Juuri tässä piilee äänestämisen vaikeus. On mahdotonta äänestää oikein, ellei ole omia mielipiteitä, joihin ehdokasta voisi verrata. Vaalikonekaan ei anna valmiita vastauksia. O nneksi tässä lotossa voi joskus voittaakin, jopa todennäköisemmin kuin siinä lauantaisessa. Numerojen arvonnan jälkeen oma ehdokas saattaa päätyä valtuustoon. Jenni Elo Jo vihreä etiketti muistuttaa Ruissalon alpeista ja soljuvista puroista. Tämä takinkääntäjien olut vaihtaa EU-tukipaketteja koskevaa kantaansa tuon tuostakin. Se on dynaaminen kuin citykeskustalainen, mutta pisteliäs kuin Paavo Väyrynen. Draamaa ei ainakaan puutu. Kirjoittaja tekee mediatutkimukseen gradua vaalirahoituskohun uutisoinnista
• A A V anja karppinen 2 1 0 2 T LI kunta ei vaalituubaa sosiaaliseen mediaan Edellisistä kunnallisvaaleista lähtien jokaisten vaalien on väitetty olevan sosiaalisen median vaalit. Sosiaalista mediaa tutkineen Niko Hatakan mukaan kyseessä on kuitenkin journalistien halu nähdä sosiaalinen media rooliaan suurempana. Facebookin alkuaikoina ehdokkaiden toiminta siellä oli vielä melko kehittymätöntä, joskin sitä oli myös muu sosiaalisen median käyttö. Ehdokkaat kertoivat kuulumisiaan ja pitivät ?julkista päiväkirjaa?. Kovin hyvää arvosanaa eivät saa nykyehdokkaatkaan, jos kysytään tutkimusavustajana Eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevältä Niko Hatakalta. ?Näissäkin vaaleissa näkyy paljon ehdokkaita, jotka ovat vaaleja varten perustaneet oman kampanjaprofiilin, jossa pyritään kahden kuukauden rutistuksella vakuuttamaan ihmiset. Ne hyötyvät eniten, jotka ovat rakentaneet omaa näkyvyyttään ja verkostoaan pitkäjänteisesti.? Hatakan mukaan täsmäisku blogosfääriin voi tuottaa tulosta, jos ihmiset jakavat bloggausta aktiivisesti eteenpäin. Hyväkin bloggaus jää vaille huomiota, jos se vain odottaa satunnaista kävijää ehdokkaan sivuilla. Ei vain mainoskanava Sosiaalinen media on pitkään nähty äänestäjien keräämisen välineenä ja markkinointikanavana kampanjaviestinnässä ja mainonnassa. Viime presidentinvaaleissa äänestäjät toimivat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti, mutta viestintäkeinot olivat silti samoja vanhoja. Viestien lähettäjänä vain olivat ehdokkaiden ja puolueiden sijaan yksittäiset kansalaiset. Toiminta oli silti perinteistä sosiaalisessa mediassa mainostamista. Hatakan mukaan sosiaalista mediaa ei vieläkään osata nähdä tilana, jossa muokataan esimerkiksi vaalien alla käytävän julkisen keskustelun agendaa. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät luovat uuden viitekehyksen ajankohtaisille ilmiöille, joita perinteinen journalistinen media esille nostaa. Sosiaalisessa mediassa voidaan määritellä uudelleen se, mistä uutisessa tai ilmiössä on pohjimmiltaan kyse. ?Tästä on hyvä esimerkki PerLooks. Sivustolla ei ollut mitään viestiä siitä, mikä sen tarkoitus on. Se sai oman poliittisen merkityksensä sen kautta, miten eri ryhmät alkoivat sitä käsitellä?, Hatakka huomauttaa. Perussuomalaiset näkivät sivuston vihreiden masinoimana pilana, jossa nauretaan kilteille ja ahkerille ehdokkaille. Vihreät taas kehystivät asian niin, että perussuomalaisille ei saa nauraa, vaan heitäkin pitää kunnioittaa. Kuplat puhuvat toistensa ohi Netissä syntyvät alajulkisuudet ja poliittiset kuplat tulkitsevat ajankohtaisia ilmiöitä eri tavoilla ja tarjoavat viitekehyksiä siihen, miten ihmisten tulisi nähdä kokonaisuus. ?Aikaisemmin journalistisella medialla on ollut valta määrittää keskustelun agenda ja näkökulma. Sosiaalisessa mediassa määrittelyvaltaa otetaan pois journalisteilta ja näkökulmat tehdään uudestaan omista poliittisista lähtökohdista.? Tietyllä tavalla asioita kehystävät ihmiset puhuvat asioista omalla kielellään, ja kun eri kuplat kohtaavat yhteisellä foorumilla, on todella vaikea saada aikaan järkevää keskustelua, jossa pyrittäisiin punnitsemaan toisen argumentteja. Osapuolet usein puhuvat toistensa ohi. Ei yksisuuntaiselle markkinoinnille Tutkimusten mukaan Facebookkäyttäjiä ärsyttää kavereiden liiallinen itsensä markkinointi. Hatakan mukaan suomalaisessa kulttuurissa vierastetaan myös oman poliittisen näkemyksen julkituomista. Hän kertoo presidentinvaaleissa seuranneensa, miten monet alkoivat jo päivitellä loputonta vaalihypeä ja blokata liikaa mainostavia ystäviä. ?Vielä kampanjointi ei ole täysillä lähtenyt käyntiin. Mutta on selvää, että megafonituuttaus, jossa toistetaan yksisuuntais- ta kampanjamainosta, ei ihmisiä varmasti jaksa kiinnostaa?, arvioi Hatakka tulevaa kuntavaalikampanjointia. Hatakka sanoo, että jossain määrin ihmisillä on halua saada tietoa ehdokkaista, mutta se on enemmän omalähtöistä touhua. Ehdokkaille hän vinkkaa pysyttelemistä asiapuolella.
• 15 Matti Wiberg: ?Turku on turkulaisten, ei rakennusliikkeiden? Tylkkäri keräsi turkulaista päätöksentekokulttuuria koskevia väittämiä ja myyttejä ja pyysi valtio-opin professori Matti Wibergiä antamaan niistä analyyttiset kommentit. 1. ?Turkulaisesta maankäytöstä päättävät rakennusliikkeet.? Vainoharhainen aivopieru. Tavat ovat puhdistautuneet entisistä. Maankäytön suunnittelu ei ole meillä pitkäjänteistä ja kestävää. S-ketju tosin jyllää liikaa. Paljon on tällä saralla tehtävää. Liian vähän käytetään poliittista energiaa maankäytön suunnitteluun. Asiantuntevuudesta on jatkuva, huutava pula. 2. ?Turkulaiset päättäjät ovat korruptoituneita.? Perätön väittämä. Suomalaiset päättäjät ylipäänsä eivät joukkomitassa ole korruptoituneita. Rikokset ilmenevät yleensä hyvin nopeasti. Rikolliset myös tuomitaan. Jos jollakin on korruptiosta asiallista näyttöä, niin se pitää heti toimittaa poliisiin. Jos näyttöä ei ole, mussutuksenkin pitäisi vähetä. Korruptiosta syyttäminen on vakava asia. Kunnallisiin luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat yleensä luottamuksen arvoisia ja ansaitsevat kansalaisten kunnioituksen. Poliitikkojen haukkumiseen ei paljoa tarvita. Paljon vaikeampaa on tulla valituksi. Epäilyn varjon heittämiseen ei tarvita lainkaan faktoja, pelkkä kielteinen asenne riittää. Poliitikkojen mollaaminen syö poliittisen järjestelmän hyödyllisen toiminnan edellytyksiä. Mitään rakentavaa ei saada aikaiseksi, jos kaikkia koko ajan vain epäillään, näytöttä. ?Unohdetaan se omista kampanjoista kirjoittaminen ja pyritään osallistumaan ­ ? helpoimmillaan uutisia jakamalla ja kommentoimalla ? julkiseen keskusteluun. Omien kampanjatoimien mainostaminen sosiaalisessa mediassa tuskin tuo kenellekään lisäarvoa.? SAMPO ROUHIAINEN 3. ?Turussa sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat poikkeuksellisen lähellä toinen toisiaan.? Eivät ole, jos vertaa esimerkiksi Tampereeseen, missä mahtipuolueet ovat luottaneet toisiinsa jo vuosikymmeniä - mahtavin tuloksin. Tampere on aseveliakselin määrätietoisen politiikan tuloksena menestystarina. Turku ei ole. Turku on taantumustarina. Turusta puuttuu reipas tekemisen meininki. 4. ?Turkulaiset päättäjät eivät ota huomioon kaupunkilaisten mielipiteitä.? Pötyä. Turkulaiset päättäjät, kuten suomalaiset poliitikot ylipäänsä, kuuntelevat hyvin herkillä korvilla kansalaismielipidettä. Liikaakin kiinnitetään huomiota yleisenä mielipiteenä esiintyvään mikro-opposition oikutteluun. Pikkuruiset kaikenvastustajat saavat aivan liikaa hidastettua kaupungin kehittämistä enemmistön etujen vastaisesti. Päättäjät ovat liikaa valittajien panttivankeja. Turussa tosin tehdään aivan liikaa laittomia päätöksiä, jotka joudutaan aiheellisten valitusten takia purkamaan. 5. ?Turussa on vahva hyvä veli -verkosto.? Päinvastoin, Turussa on aivan liian pitkät henkiset etäisyydet johtavien poliitikkojen välillä. Turussa riidellään niin paljon juuri siksi, että hyvä veli -verkostoja ei ole. Toimivassa politiikassa tarvitaan vahvaa luottamusta johtavien eliittien kesken. Turussa tätä ei ole, vaan vallalla on pikkusieluinen kyräilymentaliteetti. Siksi kaupunki ei kehity. 6. ?Turkulainen päätöksentekokulttuuri ei ole riittävän läpinäkyvää.? Totta. Tämä voi kuitenkin johtua yllättävistäkin syistä. Poliittiseen kaaokseen ei ole läpinäkyvyyttä. Vahvojen enemmistöjen puute tuottaa nykivää politikkaa. Sitä on mahdoton ennustaa. Tästä syntyy läpinäkymättömyyden vaikutelma, vaikka kyse on enemmän siitä, että kun ei ole visioita eikä riittävän vahvoja poliittisia enemmistöjä toteuttamaan niitä, toteutettu politiikka vaikuttaa salamyhkäiseltä. Oikeasti se on vain ennakoimatonta. Ei poliittista linjaa salata, se puuttuu. Siksi sitä ei voi nähdä. 7. ?Turkulainen byrokratia on tehotonta.? Tehokasta byrokratiaa on vain keskitysleireissä. Turkulaista byrokratiaa leimaa pikkunäpertely. Yhteinen, jäntevä tahtotila puuttuu. Kukin hallintokunta puuhastelee vain omassa siilossaan. Kommunikaatio kaupungin sisällä on surkeaa. Kuntalainen unohtuu hallinnonalojen reviiritaistoissa. Liian moni byrokraatti pelaa omaan pussiin eikä palvele kuntalaisia. 8. ?Turku panostaa johtajien ylimääräisiin etuihin.? Hölynpölyä. Joitakin kömpelöitä virkakuvioita on ollut, mutta johtajien ylimääräiset edut eivät ole mikään turkulaisen kehittämistoiminnan painopiste. Liian vähän kuitenkin pohditaan, mikä on kuntalaisten etujen mukaista. Kuntalaisten edut ovat keskenään ristiriitaisia, joten sellaisten politiikkakokonaisuuksien rakentelu, joissa mitään väestöryhmää ei järjestelmällisesti suosita tai syrjitä, on kiehtovan vaikeaa. 9. ?Turkulaisessa päätöksentekokulttuurissa tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty.? Ei tehdä. Liikaa juostaan muotihömpötysten perässä. Jatkuva innovointitemppuilu on tyhmää. Turussa tehdään liian paljon huolimattomuusvirheitä ja epäasiallisia koplauksia. Kuntakenttä ei kaipaa radikaalia kulttuuriuudistusta, vaan ihmisten arkea helpottavia ratkaisuja. 10. ?Turkulaiset päättäjät ajavat turhia hankkeita.? Osaksi totta. Liikaa puuhastellaan pikkuaskareissa. Oleellisesti suurempi ongelma on kuitenkin se, että turkulaiset päättäjät eivät aja tarpeellisia hankkeita. Matti Wiberg Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa
• O VID TS t yl TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVA: KRISTIAN TERVO Vankilaan pääsy on tehty siviilille vaikeaksi. Turvatarkastus ei anna armoa, edes harmittomille ylioppilaslehden toimittajille. Metallinpaljastin piippaa kohdallani monta kertaa. Sisään ei pääse, ennen kuin on onnistunut kävelemään portin läpi ilman hälytystä. Syyksi paljastuvat alusvaatteisiin verhoutuvat kaarituet. Kamera, kynä ja lehtiö pakataan läpinäkyvään vankilan laukkuun. Omat kassimme ja pussimme jätämme kuvaajan kanssa pukuhuoneisiin. Jäämme odottamaan odotushuoneeseen Hannu Lauermaa, jonka vieraita olemme tänään. Lauerma on toiminut Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä vuodesta 1996 lähtien. Lisäksi hänet tunnetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Turun yliopiston psykiatrian dosenttina. Sivutoimisesti hän on tehnyt töitä yksityislääkärinä 80-luvun lopulta alkaen. Lauerman cv on vaikuttava: satojen tieteellisten artikkeleiden ja esiintymisten lisäksi hän on kirjoittanut tieteellisiä ja ammatillisia kirjoituksia eri medioihin. Lauerma saapuu odotushuoneeseen. Kädenpuristus toivottaa meidän tervetulleiksi. Niin tervetulleiksi, kuin vankilaan on sopiva. Paljon vartija Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikkö vastaa koko maan vankien akuutista, tahdosta riippumattomasta hoidosta. Se tarkoittaa sitä, että kun vastikään vangitusta, aiemmin päivittäin ryypänneestä vangista tulee juoppohullu ja hän menee delirium-tilaan, hänet hoidetaan Turussa. Vangeista kuudesosa on psykopaatteja ja osalla on syviä depressioita. Edustettuna on koko psykiatristen sairauksien kirjo, myös skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. ?Meillä on noin 40 potilaspaikkaa täällä ja 15 Vantaalla?, Lauerma kertoo. Vankisairaalassa tehdään myös mielentilatutkimuksia ja vaarallisuusarviointeja pitkiä tuomioita suorittaville vangeille. Viime syksystä alkaen Turussa on tehty myös vapautumista hankkivien elinkautisvankien väkivaltariskiarviointeja. Vankipotilaita otetaan arvioitaviksi myös niin sanottuihin ei-akuuttisiin diagnostisiin tutkimuksiin. Lauerman mukaan diagnoosin tekeminen vangille ei periaatteessa eroa mitenkään siviilille tehtävästä diagnoosista. ?Vangeissa hieman enemmän niitä, jotka peittelevät oireitaan, koska he pelkäävät päätyvänsä pidempään psykiatriseen sairaalahoitoon. On myös niitä, jotka harvinaisissa tapauksissa teeskentelevät oireitaan. Suuri osa vangeista on peruuttamattomasti epäsosiaalisia, jotka pyrkivät jujuttamaan ihmisiä. Tähän täytyy olla mentaalisesti valmistautunut, kun tekee diagnoosia.? Hyvin suurella osalla vangeista on somaattisia sairauksia, aivovammoja ja kirjava päihdehistoria. Yli puolella vangeista on C-hepatiitti, mikä indikoi suonensisäisten huumeiden käytöstä. Paljon vartija Lauermalle työ on ensisijaisesti kiehtovaa. ?Diagnostiikka on vaativaa mutta hirvittävän mielenkiintoista.? Praktisesti pahuuteen Laurman tapa lähestyä pahuutta on verrattain praktinen. Hän on lääkäri, ei filosofi. ?Pahuus on tuhoavaa käytöstä ? tuhoavaa, hävittävää ja väkivaltaista käytöstä, jolla ei ole mitään legitimiteettiä. Tai sitten se on toisten ihmisten oikeuksien loukkaamista joillain muilla tavoilla.? Hän ei usko, että suuremmalla filosofoinnilla on paljoakaan tavoitettavaa, ainakaan hänen näkökulmastaan. Erään pahuuden muodon hän on kuitenkin valmis nimeämään. ?Kyllä välinpitämättömyys on pahuutta, pahimmillaan ja kärjistyneimmillään. Monesti ihmiset, jotka antavat pahuuden tapahtua, ovat syyllisiä.? Myös niin sanottu kollektiivisen syyllisyys, josta hän nimeää esimerkiksi holokaustin, juontaa Lauerman mukaan juurensa asioiden mahdollistamiseen ja passiivisuuteen. ?Hyvin yleinen tarina on, että vankien kasvuolosuhteet ovat hyvin kehnot. Tyypillistä on, että vanki on joutunut väkivallan tai vähintään pitkäaikaisen emotionaalisen laiminlyönnin uhriksi. ? Ristiriitaisuus, tunnekylmyys, julmuus ja pilkka kasvatuksessa vaikuttavat Lauerman mukaan keskeisesti psykopaattisten ominaisuuksien kehittymiseen. Tuhojaan voi tehdä myös ristiriitaisuus. Se, että lapsi piestään, kun tällä on tulitikkuja kädessään, ja seuraavana päivänä siksi, että niitä ei ole, kun faija haluaa röökiä. Vaikka pahuutta on vaikea saattaa mitattavaan muotoon, näkee Lauerma muutamia mittareita, joilla yhteiskunnan onnistumista pahuuden ennaltaehkäisemisessä voi arvioida. Eräs on lapsiin kohdistuneiden henkirikosten määrä, joka oli 1950-luvulla lasten määrään suhteutettuna 18-kertaa yleisempää kuin 2000-luvulla. Vielä 90-luvullakin lapsia tapettiin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Tilastojen valossa emme siis elä perhesurmien piikkiä. Historialliseen tarkasteluun Lauerma nostaa myös kehittyneen lastensuojelun, joka nykyisellään pelastaa kohtalaisen osan lapsia erilaisista perhehel- veteistä. ?Koko kansa käy peruskoulun mittaisen koulutuksen, mikä on näkynyt esimerkiksi puolustusvoimien palikkatestissä.? 70-luvulla kuoli alle 14-vuotiaita lapsia tapaturmissa noin 10-kertaa enemmän kuin nyt, mikä on osoitus siitä, että lasten turvallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. ?Yhä harvemmat lapset saavat aivovaurion, joka tilastollisesti kolminkertaistaa poikalapsen vankilaan joutumisen todennäköisyyden.? Siitä, kuinka paljon yhteiskunnan tulisi holhota yksilöä, Lauerma ei tohdi lausua paljon. Hän tiivistää ajatuksensa lasten suotuisan kasvatuksen tukemiseen. ?Jos vanhemmat eivät osaa, kykene tai viitsi lasta hoitaa, yhteiskunnan tukitoimet ovat tärkeitä. Ne luovat turvallisuutta.? Vähäistä kidutusta Vankila on Lauerman mukaan ?humaani kiduttamisen muoto?. Vaikka rangaistuksen istuminen on kiduttamista, on vangilla mahdollisuus hyötyä tuomiostaan. ?Tämä on kaikista ihmisen luomista sanktiointijärjestelmistä kunniallisin ja paras. Näen tässä kärsimyksen aiheuttamisessa humanistisen sivujuonteen.? Lauerma ei kannata kuolemantuomiota. ?Se on peruuttamaton ja raaistava tuomio. Niissä maissa, joissa se on käytössä, sen soveltaminen ei näytä tapahtuvan demokraattisesti vaan se kohdistuu tietyntyyppisiin köyhiin, joilla on vähemmän mahdollisuuksia käyttää huippuasianajajia.? ?Eikä taida muuten monikaan Suomen poliisi kannattaa kuolemanrangaistusta. Sellainen rikollinen, jota ollaan ottamassa kiinni ja joka tietää, että häntä ollaan tappamassa, on todella vaarallinen. Sellainen, jolle jätetään mahdollisuudet muuttaa kurssia valvotuissa oloissa, on paljon helpommin lähestyttävissä.? EO Pahuus on osa ihmisyyttä, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma. KA Rangaistuksia humanistisella sivujuonteella k k a ri.f i Väärinkäytöksiä Lauerma ei lähde kritisoimaan arkikieltä, jossa kuulee usein käytettävän ilmausta hullu. Kielteisenä hän näkee sen sijaan, että näennäisen eksakteja lääketieteellisiä termejä käytetään haukkumasanoina. Eräs esimerkki harhaanjohtavasta käytöstä löytyy psykopaatista. Sillä tarkoitetaan tunnekylmää, asosiaalista, manipuloivaa ihmistä. ?Termi sai aikanaan haukkumasanan luonteen, ja sen käytöstä jouduttiin luopumaan vuosikymmeniksi. Nyt se on tehnyt tuloaan takaisin, sillä tarvitsemme yksinkertaisesti nimityksen tällaiselle persoonallisuuden kehityshäiriölle.? Psykopatia ja esimerkiksi narsismi ovat esimerkkejä arkikielessä kuluville sairauksille. Samoin kävi aikanaan myös hysterialle. ?Hysteria oli merkittävä kuvaus sairaudelle, mutta sitä alettiin käyttää väärin. Jos säätyläisnainen vähän korotti ääntään, häntä sanottiin hysteeriseksi.? Lauerma muistuttaa, että aggressiota, joka yleensä rajataan pahuuden ilmenemismuodoksi, on joka puolella. Sitä on kasvien erittämissä toksiineissa sekä valkosolun ja mikrobin kohtaamisessa. ?Kun otamme purkista sardiinin tai viipaleen makkaraa, nautimme veritöiden hedelmistä. Ihminen ei ole tullut toimeen evoluution aikana tappamatta ravintoa.? Lauerma sanoo, että meillä on täydelliset valmiudet tappamiseen. Myös myytit ja kertomukset ovat järjestelmällisesti aggressiivisia: jumalat ovat julmia ja vaativat poikalapsia uhreiksi. Pahuus on syvällä kulttuurissamme, ja aggression kieltäminen on äärettömän naiivia. ?Pahuutta on mahdoton karsia ihmisestä menettämättä ihmisyyttä. Sen kanssa on vain opittava taiten elämään.?
• 17
• 426 Inka Ahonen Janina Andersson Ikä 23 opiskelija Ikä 41 yhteiskuntavastuuasiantuntija, pol. mag. lukio- ja ammattiopetuslautakunnan vpj 447 Kari Kanala Ikä 45 kasvatuksen teologi, pastori 428 427 Mirjami Asikainen Ikä 20 kulttuurituottajaopiskelija, fil. yo nuorisolautakunnan varajäsen 448 Mette Karlsson Ikä 34 kulttuurituottaja kaupunginvaltuutettu, varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan jäsen Ikä 29 psykologi varavaltuutettu, nuorisolautakunnan jäsen Jonas Heikkilä Sonja Gustafsson Ikä 37 studiesekreterare, fil. yo vesiliikelaitoksen johtokunnan vpj Ikä 27 opiskelija 450 Mari Kekkonen 437 434 Kaisa Kutilainen Riitta Koskimies Ikä 51 FM, talouselämän viestinnän lehtori varavaltuutettu, joukkoliikennelautakunnan pj Emmi Hynönen Ikä 36 kirjallisen viestinnän yliopisto-opettaja rakennuslautakunnan jäsen 457 455 Ikä 31 projektikoordinaattori, FM 443 441 Heikki Hölttä Ikä 33 FM, insinööri joukkoliikennelautakunnan varajäsen Ikä 23 oikeusnotaari, studerande varavaltuutettu, ordför. för Åbonejdens svenska gröna 460 462 459 Jussi Laaksonen Ikä 32 terminaalipäällikkö 445 Saara Ilvessalo Mikko Laaksonen Ikä 37 FM, suunnittelija, tietokirjailija kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Rauno Lahtinen Ikä 44 FT, dosentti rakennuslautakunnan jäsen Vihreä Turku on avoimempi. Ikä 28 opiskelija varavaltuutettu, ViNOn puheenjohtaja 468 Hanna Lehikoinen Rauli Mickelsson Ikä 57 VTT, dosentti varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan jäsen Ikä 32 ympäristösuunnittelija, projektityöntekijä liikuntalautakunnan jäsen Ikä 27 yhteisöpedagogi (AMK), toimintaterapeuttiopiskelija 489 Tapio van Ooik Ikä 39 erikoistutkija, FT Turun seudun vihreiden pj 511 Marja Tommola Emmi Lehtinen Ikä 37 sairaanhoitaja, sjukskötare 481 469 Ikä 28 opiskelija varavaltuutettu, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen sit. Maarit Leskelä-Kärki Ikä 39 FT, tutkijatohtori 491 Tommi Penttinen Ikä 29 opiskelija, yrittäjä sit. Elina Rantanen Ikä 33 VTM, tutkija kaupunginvaltuutettu, kulttuurilautakunnan pj Haron Walliander Ikä 30 opiskelija Ikä 29 hum. kand., kaup. yo. kulttuurilautakunnan varajäsen Joni Lähteenmäki Tuomo Liljenbäck 495 496 Juha Rinta-Jouppi Niina Ratilainen Ikä 26 edunvalvontasihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK) Turun ViNOn pj Ikä 33 hallintojohtaja, HTM 520 Jasmine Westerlund 477 Liisa Lähteenmäki Ikä 30 filosofian maisteri, kirjallisuudentutkija Ikä 27 opiskelija, koulutuspoliittinen sihteeri Turun ViNOn pj Ikä 28 kansanedustajan avustaja varavaltuutettu, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen 501 Heidi Sanevuori Ikä 26 restonomi (AMK) 521 Jukka Vornanen 480 Ville-Veikko Mastomäki Ikä 38 Ikä 43 sosiaalialan ohjaaja, valtio- VTM, tutkija tieteiden yo. V-S:n erityishuoltopiirin valtuuston jäsen Ikä 31 opintoneuvoja 519 Konsta Weber 476 473 494 517 514 Saara Uotila 471 507 Mikaela Sundqvist Ikä 30 ympäristöbiologi, miljöbiolog kaupunginvaltuutettu, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen 524 Olli Välke Ikä 39 toiminnanjohtaja kulttuurilautakunnan jäsen Lue lisää ja tutustu vihreisiin ehdokkaisiin numeroilla 426-525: www.turunvihreat.? Turun ViNO on maksanut mainoksen. 463 Aleksi Laine
• Sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Julkiset lähipalvelut Lähidemokra tia Asumisen hinta alas Terve työelämä. 272 220 maksaja: JHL ry 025 teeajaske.blogspot.com KUNNALLISVAALIT ennakkoäänestys 17.?23.10. vaalipäivä 28.10. 264 SKP i Radikaal ttinen a a r k o m ja de to vaihtoeh on! valtuusto Tieteentekijät päätöksentekijöiksi LL, tohtorikoulutettava Emmi Rotgers emmirotgers.fi FM, biokemisti Vilja Siitonen viljasiitonen.fi TtM, jatko-opiskelija, hoitotyön opettaja Mari Lahti marilahti.fi Nuorennetaan yhdessä Keskustan valtuustoryhmää! Turusta ilmasto- ja ympäristöpoliittinen edelläkävijä 581 532 Päivi Hallanheimo opiskelija 543 Riku-Petteri Wallin Jerry Laaksonen opiskelija opiskelija, ravintolatyöntekijä Riittävästi resursseja kulttuurille Kouluista ei tule säästää Palvelut omana työnä ja kaikkien saataville 586 Tuomas Ylitalo opiskelija, VTK 393 387 Teea Jäske Ymer Ajvazi puuseppä, muotoilija yrittäjä 394 Camilla Kantola valtiotieteen kandidaatti 402 Linda Ojanen työtön, varapj. KomNl Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle! 404 Antti Sandberg rakennusmies, muusikko 407 (sit) Mikko Kauppila myyjä 408 (sit) Kaisa Koivuaho ajoneuvoasentaja, varaosamyyjä 410 (sit) Mia Savo hevostenhoitaja 576 Riikka Susi (sit.) 579 FM, agrologiopiskelija Heidi Tetri tradenomi Maksaja: Turun keskustanuoret Vasemmisto n nuoret ehdokkaat v aativat vetoa ja voim aa joukkoliiken teeseen Tule tapaa maan nuoria ehd okkaita! * Pe 26. Pro ffa 19, Ale-p ub 20 Cosmic Com ic Cafe 22, .30, Dynamo 24 * La 27. Brist ol 19 Kuka 22, Dy, Bremer 20.30, namo 24 vs-vanu.fi vasemmistonuoret.fi
• KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat. Päiväpaheita Donin kanssa Löytöretki egopornon katvealueille U nohtakaa Rocky ja Rambo. Viisi kautta Mad Meniä ovat osoittaneet, että Don Draper on mahdollisesti maailman kovin jätkä ja draamahahmo sieltä parhaasta päästä: briljantti, ärsyttävä, kompleksinen ja välillä ihan tumpelokin. Don on sikälikin mainio tuotos, että oikeassa elämässä egomaaniset mainospamput aiheuttavat minussa lähinnä myötähäpeää. Se mikä ei toimi maailmassa, toimii jälleen kerran kuvaruudulla. J atkuvan naistenkaatamisen ja viskinkittauksen sijaan minuun on tehnyt vaikutuksen Draperin kärkevä karisma ja reipas ote vastoinkäymisiin. Sekä tietenkin se viehättävä yksityiskohta, että kiireinen mies rentoutuu elokuvateattereissa kesken työpäivän. Donilla on leffavisiittien kautta jatkuva yhteys tuonpuoleiseen, verhojen takaiseen maailmaan, josta hän sihtaa ihannekuvien ja karskin todellisuuden yhteentörmäyksiä. Temppu on vanhaa kamaa: se, että näkee katsottavan katsojana, parantaa hahmoon samaistumista entisestään. Siellä sekin möllöttää ja tuijottaa. P äivänäytöksissä käyminen on Mad Menissä sangen charmanttia: punainen penkkirivistö on mystisten ideanikkarien savunkatkuinen pyhättö. Toisin on tietenkin nyky-Suomessa. Kännykkäfirmojen jinglet raikaavat, eikä jaffaa vahvempaa tarjoilla. Elokuvateattereissa ei nykyisin ole useinkaan tungosta, mutta ankein tilanne primetimen ulkopuolella. Turussa asuva voi todeta polarisaation kätevästi: viikonloppu-iltaisin ylösnousu Kauppiaskatua pitkin on Kinopalatsin kohdalta melko mahdotonta, mutta arkisina iltapäivinä jalkakäytävää pitkin voisi ajaa vaikka tankilla. M ielestäni päivänäytöskulttuurin alakuloinen tilanne on sääli. Kyse on ennen kaikkea supistuvasta valikoimasta ja valkokangaskulttuurista: kaikkea ei ehditä isoimmassakaan multiplexissä näyttää iltaisin, ja elokuvakerhot ehtivät paikata vain osan puutteista. Tunnustaudun muodon konservatiiviksi, jonka mielestä kankaalla ja tabletilla on paljonkin eroa ? esimerkiksi siksi, että teatterissa elokuvaa ei voi jatkuvasti keskeyttää. Toisaalta kyse on siitäkin, että aiemmin päivällä nähtävän leffan ei tarvitse olla kevyttä jälkiruokaa pitkän päivän väsyttämälle mielelle. Virkeämpiä hoksottimia passaa haastaa enemmän. J oku voisi tietenkin sutkauttaa, ettei tv-fiktio vastaa todellisuutta eikä elokuviin livahtaminen kesken työpäivän ole useimmille realistinen vaihtoehto. Totta, mutta opiskelijat, pätkätyöläiset ja koko prekariaatti voivat nyt kävellä ylpeinä iltapäivän näytöksiin jos vain lippurahat löytävät. Taskumattia en suosittele, mutta sen paremman puvun voi aina vetäistä päälle. Elokuvissa käyminen kun on seksikästä, niistä hölmöistä mainoksista huolimatta. Lauri Hannus Kirjoittaja on Tylkkärin elokuvatoimittaja, jonka paheita ovat olut, sanaleikit ja laiskottelu. ?Paikallissijat muuttuvat sijoilleen jääneeksi irtaimistoksi, purkutoimenpiteiden ja elämänmittaisten urakoiden jälkeisiksi, joista arktisen ilmaston hyväilyssä tulee hitaasti arkeologiaa.? KIRJA. Esseistiikka on hyvää vauhtia vakiinnuttamassa paikkaansa kirjallisuuden 2010-luvun pornona. Itsekorostuksen turpeassa valossa paistattelevat kirjoittajat revittelevät henkilökohtaisilla hyveillään, paheillaan ja seksikkäillä soittolistoillaan. Henkilökohtainen on poliittista, väitetään. Kun tekstiurku on väännetty apposen auki, niin ihmekös se, jos egopornon lomaan loksahtaa tuolloin tällöin rahtunen asiaa. Jantso Jokelinin (s. 1986) esikoisteos Matkaopas ei-minnekään poikkeaa ilahduttavasti sivuun esseemetsän valmiiksi tallatuilta poluilta. Muotopoliittisesti kirjoituskokoelman tekstit noudattavat nykyesseistiikan kaavoja, mutta totunnaisten raamien sisällä puhuu persoonallisen raikas, omat lajityypilliset ennakkoehtonsa tuon tuosta kyseenalaistava ääni. Teoksen esseissä infrastruktuurin katvealueista innostuva arjen löytöretkeilijä saarnaa pienen ja häviävän puolesta. Hylätyt rakennukset, radanvarsien rehevä todellisuus ja asemakaavan ulkopuolelle unohdettu maailma paljastuvat tekstuaalisiksi aarreaitoiksi transmodernille rappioromantikolle. Tyhjänpulskean flanöörauksen tai moraalista ylemmyydentuntoaan pönkittävän travellerijargonin sijaan Jokelinin tekstien matkantekoa motivoikin merkityksen minimalismi. Vaikka havaintojen ja niiden pohjalta väännettyjen argumenttien keskiössä on itserakkautensa auliisti tunnustava minä, ei henkilökohtainen kirjoitusote alennu yhtä poikkeusta lukuunottamatta (tympeän tarkoitushakuinen ?Mystiikan loppu?) ylimielisen rehentelyn tasolle. Myönnettäköön, että suhtauduin alkuun koko lailla skeptisesti ?urbaanin löytöretkeilyn? hipsterikkäistä hippimaisemista käynnistyvään elintasokritiikkiin. Esseissä talsituilla harhapoluilla ja pikkunokkelan provokaation sijaan piristävän lempeästi agitoidulla mielenrauhalla on kuitenkin elähdyttävä vaikutus. Kävelyvauhtia etenevä teksti osoittautuu kaikessa erakkoudessaankin lukijan kohtaamisen mediaksi. Jokelinin poleeminen tyyli on verevimmillään, kun aiheisto saa kunnolla tilaa muotoutua ja hengittää. Kokoelman alkupuolelle sijoitetut pitkähköt esseet Yksinäisyyden temppelit, Kahdeksas maanosa ja Radan takana edustavat kirjoitusvalikoiman parhaimmistoa. Lyhyemmät, suppeimmillaan hädin tuskin viiden sivun harvakseltaan ladotun mitan tavoittavat tekstit taas jäävät isoveljiensä varjossa väkisinkin tynkävartisiksi täytepaloiksi. Metsäporno ja Kateuden ja keuhkotaudin kehto paljastuvat myös sanomisensa painon tasolla köykäisiksi, vain vaivoin paikkansa teoskokonaisuudessa perusteleviksi anekdooteiksi. MIIKKA LAIHINEN Jantso Jokelin: Matkaopas eiminnekään. Sammakko 2012. 206 s. Pinnalta pehmeää, sisältä rapeaa Leonard Cohenin biisistä nimensä napannut draamakomedia Take This Waltz kätkee söpöihin sisustuksiinsa karheita ainesosia. ELOKUVA. Matkailu avartaa, joskus liikaakin. Ihanan siipan kanssa naimisissa oleva Margot (Michelle Williams) tapaa juttukeikalla taiteilijamiehen, joka tuntuu heti alusta asti ymmärtävän häntä muita syvemmin. Karismaattisen Danielin (Luke Kirby) kanssa vietetty aika sulostuttaa elämän, mutta syyllisyys kihertää, eikä kokkauskirjojen parissa puuhaileva aviomies Lou (Seth Rogen) tunnu tajuavan tästä sopasta yhtään mitään. Lopulta on kuitenkin valintojen aika Margotin vastahankaisuudesta huolimatta. Take This Waltz on pinnaltaan oppikirjaesimerkki nykyajan indiedraamasta: Feist soi, on lautalattiaa, riksoja ja majakoita. Elokuva ei kotoisasta estetiikastaan huolimatta tyhjenny heppoiseksi villasukkailuksi, vaan se kiertyy tiukasti yhden ihmisen elämän suuntaa määräävään vedenjakajaan. Näyttelijänä tunnetun Sarah Polleyn ohjaus näyttää unelmien suomut keskimääräistä Hollywood-tatinaa väkevämmin. Kaiken yllä loistaa loppukesän keltainen valo, joka on samalla autuasta että surumielistä. Elokuva on uusi voimannäyte Blue Valentinessa vakuuttaneelta Michelle Williamsilta, joka päästää kameran lähelleen, hengityksen tasolle. Ilmeikäs näyttelijä saa katsojan samaistumaan tehtävään nimeltä elämä, jossa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Kauas on Dawson?s Creekistä päästy. **** LAURI HANNUS Take This Waltz (Kanada, 2011) O: Sarah Polley N: Michelle Williams, Seth Rogen, Luke Kirby Kehitysyhteistyöviikon avajaispäivänä kuvatut ?Mikä on mielestäsi tärkein ihmisoikeus
• 21 KULTTUURI Naisista, naisille Tänä syksynä Turussa on esillä monta avoimen feminististä taidenäyttelyä. ?Saariston piirrustukset Kohdussa ei tarvita kieltä B-galleriassa aukesi syyskuun puolessa välissä Feminismi ja kaksikielisyys -näyttely. B-galleria yhdistyksen Heidi Gullberg sai idean näyttelystä viime kesänä ollessaan kotikulmillaan Vaasassa. ?Olin jo unohtanut, kuinka kaksikielinen paikka Vaasa on, ja juuri kaksikielisyyttä olen kaivannut Turussa. Feminismi taas yh- koostuu paristakymmenestä aktiivista. Olemme kolmekymppisiä eri alojen ihmisiä, joilla on vahva akateeminen tausta. Teoreettiseen puuhasteluun väsähtäneinä olemme halunneet tehdä jotain konkreettista ja rikkoa rajoja. Emme ole rekisteröitynyt yhdistys, mikä tuo paljon vapauksia ja vähentää byrokratiaa, mutta toisaalta vaikeuttaa esim. apurahojen hakemista?, selventää ryhmän tiedottaja Terhi Toppala. Janica Rantanen Muita kiinnostavia näyttelyitä: Igor Grubi?: East Side Story Turun taidemuseo, Pimiö 14.9.?4.11. Viiltävä videoteos homovihasta yhdistää 2001 ? 2002 kuvattua dokumentaarista materiaalia Serbian Gay Pride-kulkueesta ja samassa tilassa kuvattua tanssitaidetta. Slutwalk Turku: Slutwalk on nyt Catwalk Köysiratagalleria 3. ? 12.10. Taidetapahtuma, josta tulee mielenosoitus? Vai mielenosoitus, josta tulee taidetapahtuma? Missä menevät rajat? Ota selvää ja osallistu! Anna Tuori ARS NOVA 5.10. ? 13.1. Vuoden 2011 nuori taiteilija, jonka näyttelyn teemana on melankolia. Maalaukset johdattavat unenomaiseen maailmaan. Janica Rantanen ovat teknisesti taitavimpia teoksia Turun taidemuseossa pitkään aikaan, toteaa Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen Stina Saariston Kissimirrit ja yksi petetty pupunen -näyttelystä. Sen lisäksi, että teokset ovat teknisesti taitavia, ne puhuttelevat myös sisällöllisesti. Saaristo kuvaa teoksissaan ikääntyvää naista pettymyksen teemojen kautta. Piirrustustyylini on niin pikkutarkka ja hidas, että olisi olut mahdotonta käyttää mallina toista naista. Siksi olen käyttänyt mallina itseäni. Teokset eivät kuitenkaan ole omakuvia, selventää Saaristo. Groteskius on syntynyt lähes itsestään, kun olen katsonut itseäni peilistä ja lähtenyt liioittelemaan muotoja, Saaristo jatkaa. Teosten fyysisyys korostuu entisestään niiden suuren koon ansiosta. Naisten lihallisuus yhdistettynä herkullisiin väreihin ja romanttisiin yksityiskohtiin tuo teoksiin kiinnostavan kontrastin. Kaikki ei kuitenkaan ole, miltä näyttää: suloiset kissanpennut valtaavat naisen kodin ja yksi työntää päätään keinutuolin alle. ?Piirrustus pettymyksestä? kuvaa hyvin, miten käy, kun lelut ja eläimet eivät enää leikikään samaa leikkiä naisen kanssa. Näyttelyn naiset eivät selvästikään tiedä, miten vanheta arvokkaasti. Juuri tämä huomio kertoo paljon yhteiskunnastamme, jossa naisena oloa kontrolloidaan jatkuvasti. Usein puhutaan siitä, millaisia paineita yhteiskunta asettaa nuorille naisille, mutta näyttely auttaa huomaamaan, ettei keski-ikäisen naisen osa ole ainakaan helpompi. distää kaikkia yhdistyksen jäseniä, joten idea otettiin innoissaan vastaan. Saimme näyttelyyn kaksi ruotsin- ja kaksi suomenkielistä taiteilijaa. Näyttely siis yhdistää kaksi eri kieltä, mutta toisaalta taiteen tulkintaan ei aina tarvita kieltä ollenkaan?, muistuttaa Gullberg. Esimerkiksi Corinna Helenelundin sukkahousuista ommeltu installaatio ei ole riippuvainen kielestä. Tarkoitus on ennemminkin palata aikaan ennen kieltä astumalla kohtua muistuttavaan teokseen ja kuuntelemalla ympäristöä sieltä käsin. Sen sijaan Achtung Fittor -taiteilijaryhmän interaktiivinen teos leikittelee nimenomaan kielellä: sanat heijastuvat piirtoheittimen kautta pitsiin ja sitä kautta seinään, josta ihmiset saavat lukea toistensa jättämiä viestejä. ?Feminismi ja kaksikielisyys liittyvät kiinnostavalla tavalla yhteen. Suomessa kirjoitettu ruostinkielinen feminismi poikkeaa paljon suomenkielisestä, joten tavallaan meillä on kaksi kansallista feminismiä?, pohtii Paula Hautala B-galleria yhdistyksestä. Slutwalk yhdistää Slutwalk Turku -työryhmän Kirjakahvilassa esillä oleva Lutkatunnelmissa! -näyttely on tekijöidensä näköinen. Se palaa tunnelmissa kesän 2011 Slutwalk-mielenosoitukseen. Näyttely on mielenosoituksen tapaan vapaaehtoisten lähes nollabudjetilla aikaansaama yhteinen rutistus turkulaisen feminismin puolesta. Näyttely koostuu eri kuvaajien lähettämistä valokuvista. Kahvilan puolella on kuvakollaasi marssilta, koottuja lehtileikkeitä ja marssijoiden kuvauksia kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Sivuhuoneessa taas on suurennettuja kuvia, jotka tuovat esiin feministien moninaisuuden. Näyttely on samalla alkusoittoa Lutkalokakuulle, jonka aikana nähdään muun muassa Slutwalk on nyt catwalk -näyttely Köysiratagalleriassa. Lokakuun ohjelman ja Lutkatunnelmissa-näyttelyn ovat tuottaneet paikalliset feministit, jotka Slutwalk toi yhteen kesällä 2011. ?Slutwalk Turku -työryhmä ?Piirustustyylini on niin pikkutarkka ja hidas, että olisi ollut mahdotonta käyttää mallina toista naista. Olen käyttänyt mallina itseäni, mutta teokset eivät ole kuitenkaan omakuvia?, sanoo kuvataiteilija Stina Saaristo. ?? -potretit nähtävissä yliopiston pääkirjaston ala-aulassa perjantaihin 26.10. saakka.
• Tiede Baarin valintaa ohjaa musiikkimaku Niilo Rinteen ja Panu Savolaisen graafi visualisoi Turun baariskeneä. Se näyttää, mitkä baarit ovat keskenään samanhenkisiä. Eteen levittäytyy tähtikuviota muistuttava graafi, joka koostuu erikokoisista ympyränmuotoisista palluroista ja seittimäisestä verkosta. Oikealla on lista turkulaisista baareista. Mistä ihmeestä on kysymys? Siitä, että baarin valintaa ohjaa maku. Juottoloissa soitettava musiikki saa tietyt ihmiset tiettyjen kuppiloiden asiakkaiksi. Mutta graafi kertoo myös siitä, että humanistis- ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta saatavia tuloksia on mahdollista esittää luonnontieteelliselle perinteelle ominaisesti, visuaalisesti. Uusia avauksia tavoitteleva kaksikko, VTM ja taiteiden ylioppilas Niilo Rinne sekä arkkitehti ja filosofian ylioppilas Panu Savolainen, on turkulaisten opiskelijoiden baarin valintaa koskevan verkostoanalyysin takana. Visuaalinen esitys koottiin jo syksyllä 2006, mutta graafia ei ole koskaan aikaisemmin julkaistu. Kaksikon mukaan kyse on ennen kaikkea ?rakkaudella toteutetusta kokeilusta?. ?Juhlimisella on aivan erityinen sosiaalinen luonne. 20?30-vuotiaille baarit ovat usein tärkeä osa elämää ja sosiaalistumisen prosessia. Maailma ja yhteisö jäsentyvät tuona aikana myös näiden kokemusten kautta?, Rinne sanoo. Eri graafi joka kerta Rinne istui vuonna 2006 Ismo Kantolan praktikum-kurssilla, missä tutkittiin musiikkimakujen ohjaamaa baarin valintaa. Aineistoksi kerättiin kauppatieteiden ja sosiologian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vastauksia 200 kappaletta. Samoina aikoina Rinteen vanha ystävä Savolainen oli kiinnostunut tiedon visualisoinnista. Rinne lähetti aineistonsa Savolaiselle, joka sorvasi sitä verkostoajatteluun sopivaan muotoon. Yhtenä kohtana aineistossa oli ollut 69 baarin lista, jolle vastaaja oli saanut antaa arvonsanoja yhdestä viiteen siten, että viisi merkitsi lempipaikkaa ja yksi ?en ole koskaan kuullutkaan? -vaihtoehtoa. 45 13 32 1 50 23 21 41 51 26 40 18 4 17 11 58 20 10 36 5 24 8 12 37 66 44 31 47 22 62 65 63 60 64 2 9 25 29 59 61 14 Turun baarien keskinäinen kytkeytyneisyys vuonna 2005 kerätyn aineiston perusteella. Verkostovisualisoinnissa ympyrät osoittavat baareja ja ympyrän koko baarin suosiota, yhdysviivat kahden baarin kytkentää eli kahden baarin yhteistä asiakaskuntaa. Savolainen syötti aineiston Himmeli-ohjelmistoon, joka muovasi siitä ylläkuvatun graafin. ?Ohjelmisto piirtää graafin joka kerta hieman eri tavalla?, Savolainen huomauttaa. Graafi havainnollistaa, miten baarien asiakkaat ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja mitkä baarit ovat samanhenkisiä keskenään. Iso pallo kuvastaa baarin saamaa kokonaispistemäärää ja yhdysviiva sitä, kuinka paljon kahdella baarilla on yhteistä asiakaskuntaa. Esimerkiksi graafin alaosassa näkyy yökerhoklusteri: se asiakas, joka kävi yökerhossa, kävi todennäköisesti myös Onnelassa. Erikseen erottuvat myös niin sanotut halvan oluen kaljapubit graafin vasemmassa yläkulmassa. Huomionarvoista on, että yksi baari, Edison, kytkeytyy graafissa kaikkialle. ?Edisonia käyttää tämän aineiston mukaan sekä niin sanottu yökerho-osasto että asiakas, joka käy ravintola Koulussa, TVO:lla tai Cosmic Comic Caféssa?, Savolainen avaa. ?Intuitiiviset käsityksemme opiskelijoitten baarivalinnasta toteutuivat tässä aineistossa?, hän jatkaa. Rinne kuitenkin korostaa, että piirtyneeseen kuvaan, sen väreihin, asentoon ja kaksiulotteisuuteen tulee suhtautua varauksella. Kaukana mutta lähellä Sittemmin historiantutkimus on innostunut enenevissä määrin laskennallisista tieteistä lainatuista kompleksisuuden ja verkoston ideoista, jotka 2000-luvun alussa olivat vielä pitkälti rajautuneet insinööritieteiden käytännöiksi. Olennaista on, että graafista paljastuu luonnontieteen jargonissa paljon käytetty mittakaavattomuuden määre. Se tarkoittaa sitä, että kun verkoston koko skaalataan 10-kertaiseksi, paljon osumia ja vähän osumia saaneiden palluroiden jakauma säilyy samanlaisena. Savolainen näkee verkoston myös mielikuvakarttana: jos tykkää käydä tietyssä paikassa, tykkää todennäköisesti käydä myös niissä, jotka verkottuvat kyseisen baarin kanssa. ?Baarit ovat yksilön ja yhteisön materiaalisia yhtymäkohtia, joissa erilaiset yhteisöllisyyden muodot ja sosiaaliset suhteet ilmenevät vaihtelevilla konkreettisuuden ja kuvitteellisuuden tasoilla?, Rinne jatkaa.  Savolainen myös huomauttaa, että verkostoteoria linkittyy ainakin osittain niin sanottuun small world -teoriaan, jonka mukaan ihminen toisella puolella maailmaa on todellisuudessa 1. Alvar 2. Baarikärpänen 3. Baila Baila 4. Bar Bristol 5. Bar Bryggman?s 6. Bar Erik 29 7. Bar Kuka 8. Blanko 9. Bremer 10. Cosmic Comic Café 11. Dynamo 12. Edison 13. El Gringo 14. Hemingway?s 15. Hugo 16. Humm Pub 17. Hunter?s Inn 18. Jazzklubi Monk 19. Kerttulin Kievari 20. Kipparin Tuoppi 21. Klubi 22. Kortteliravintola Kerttu 23. Linna Pub 24. Mallaskukko 25. Musiikkibaari Rento 26. Mäkrock 27. Naxin Pub 28. Olavin Krouvi Musicbar 29. Old Bank 30. Oluthuone Olkkone 31. Panimoravintola Koulu 32. Paronin Pub 33. Paviaani 34. Pelimies 35. Pikku Havanna 36. Pikku-Torre 37. Proffan Kellari 38. Pub Daily News 39. Pub Kåren 40. Puutorin Vessa 41. Päiväkoti 42. Rokkibaari 43. SuomiRock Bar 44. Surutoin 45. Suxes 46. The Castle 47. The Cow 48. Three Beers 49. Thunder & Lightning 50. Tinatuoppi 51. TVO 52. U Skoda 53. Uusi Apteekki 54. Vanha Portti 40 55. Vapari Pub 56. Viinille 57. Wanha Mylly 58. Whisky Bar 59. Barbi Club 60. Börs Night Club 61. Forte Nightclub 62. Giggling Marlin 63. Marilyn Night Club 64. Onnela 65. The Club 66. Zanzibar 67. Åbo Diskotek 68. Galax 69. Kilta vain muutaman ihmisen päässä. ?Tässäkin verkostossa baarien keskinäinen yhteys löytyy noin kolmen askeleen kautta?, hän pohtii. LAURA MYLLYMÄKI ?Sotiva nainen oli niin outo näky, että naiseus piti selkeästi osoittaa?, toteaa tutkija Olli Kleemola UTUOnlinessa.
• TYY 23 Alayhdistysten infopalsta ANC Seuraavan kerran ANC pelailee 26.10. halloween-tunnelmissa Turku-salissa (Ylioppilastalo A, Rehtorinpellonkatu 4 A, 2. krs) klo 18 - 22. Tulkaa mukaan ja tuokaa kaverinnekin! Mukana voi tuoda myös esimerkiksi omia teemaan sopivia pelejä. Peli-ilta on kaikille avoin ja maksuton. ANC järjestää akateemisen Nintendon pelaamisen SM-kisat pe 2.11. Uusi-S:llä (Kirkkotie 6). Tapahtuma on ilmainen, ja se pelataan pariturnauksena. Parin voi hankkia etukäteen tai paikalta, eikä paria voi lähtökohtaisesti vaihtaa kesken turnauksen. Sisäänpääsy klo 18:sta eteenpäin, turnaus alkaa klo 19. Ilmoittautua voi alkukarsintojen ajan tai Sekakuoro Cantus Mercurialis juhlistaa 30-vuotistaivaltaan konsertilla, jossa esitetään sekä uutta että vanhaa ohjelmistoa vuosien varrelta! Juhlakonsertti Uusi sointu la 27.10. klo 15 Turun Vanhan Akatemiatalon juhlasalissa. Johtaa Hannu Wuorela Liput 18/10 ? Sydämellisesti tervetuloa! OPKO Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Ti 23.10. World Student Day of Prayer. Ti 30.10. Luomisseminaari: Etuoikeutettu planeettamme, Pekka Reinikainen ja Lennart Saari. Lisäksi luentotilaisuus ti 30.10. klo 16.00. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa.   Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku Delta SYNAPSI RY Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15 Urheiluvuoro perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 Synapsi ry järjestää sääntömääräisen syyskokouksen 7.11 alkaen klo 17:00 Maantieteen Seminaarisalissa (LT1:n 4.kerros). Kaikki jäsenet ovat lämpimästi väh. klo 20:een asti. Yöpymismahdollisuus ja sauna. Cantus Mercurialis Opiskelija, Turku on kotisi! Vaikuta jokapäiväiseen elämääsi ja äänestä kuntavaaleissa! 1. Aja yhteistä etua! tervetulleita kokoukseen. TYRMÄ RY TYRMÄ:n syyskokous on 25.11. päivänä, Tuomiosunnuntaina, Turku-salissa kello 11:00. Kokouksessa käsitellään sääntömäääriset asiat. Hallitukseen tarvittaisiin taas uusia jäseniä ja ensi vuoden jäsenmaksu pitää päättää. Lopussa tietysti pitää valita myös syksyn paheksunnan kohde. Tarjolla kahvia ja pullaa. Kokouksen jälkeen peli-ilta. Turku Swing Society Tervetuloa tiistaisin Brysseliin tanssimaan tai moikkaamaan swingaajia! Tanssit 90 aina klo 20-23. Aninkaisten Sävel järjestää Kårenilla suuret tanssi-iltamat 2. marraskuuta. TSS:n jäsenille lipun hinta on 10 euroa. Muistakaa tykätä Facebook -sivustamme: facebook.com/turkuswingsociety Sieltä saa aina ensimmäisenä tiedon tulevista kursseista ja tapahtumista! Turun Keskustaopiskelijat Tervetuloa Turun Keskustaopiskelijoiden uusien ja vanhojen iltaan ke 24.10.2012 Panimoravintola Kouluun klo 18.00 alkaen. Tule kuuntelemaan vanhojen kokemuksia ja nauttimaan hyvästä seurasta! Yhteydenotot: puheenjohtaja Tuomas Ylitalo: tiylit@utu.fi Käynti Porthanin patsaalla Ylioppilaskunnan vuosijuhlapäivänä 9. marraskuuta 1934. Yliopiston päärakennuksesta lähtenyt kulkue Aurakadulla. Kuva: Turun yliopiston arkisto Tutustu Turun korkeakouluopiskelijoiden yhteisiin kuntavaaliteemoihin ja valitse ehdokas joka ajaa ne läpi! Kärkiteemamme ovat: - mielenterveyspalveluiden tarpeellisuus - nuorten työllistyminen - opiskelijoiden asuminen sekä kevyen liikenteen yhteydet Tutustu teemoihin tarkemmin ja käy tykkäämässä ryhmästä Facebookissa: www.facebook.com/ryhma30k 2. Äänestä! Ennakkoäänestys: ke 17.10.2012. ? ti 23.10.2012. Lähin ennakkoäänestyspaikkasi yliopistolla sijaitsee Turun yliopiston luonnontieteiden talolla, ja se on avoinna seuraavasti: ? 17.10.2012 - 19.10.2012 klo 9:00 - 20:00 ? 20.10.2012 - 21.10.2012 klo 10:00 - 15:0 ? 22.10.2012 - 23.10.2012 klo 9:00 - 20:00 Varsinainen vaalipäivä: su 28.10.2012. klo 9-21. 3. Tule TYYn kuntavaalitorille ma 22.10. kiertämään puolueiden vaalikojuja ja tutustumaan nuoriin ehdokkaisiin. Vaalitori on käynnissä ma 22.10. klo 12-15 Educariumin ja Publicumin pihalla. Lisätietoja: www.facebook.com/ryhma30k turun yliopiston ylioppilaskunnan 90. vuosijuhlat 10. marraskuuta 2012 klo 19 vpk:n talolla www.facebook.com/fbTYY illalliskortit tyyn jäsenille 60/70/100 ?, muille 70/80/100 ? www.kuntavaalit.fi ilmoittautuminen 2.11. mennessä osoitteessa www.tyy.fi/vuosijuhlat http://ryhma30k.blogspot.fi TYS
• SDP:n nuoret kuntavaaliehdokkaat Turussa 189 190 205 214 210 216 228 Ahmed Al Asadi 26v. yrittäjä merkonomi Nelli Baran 28v. järjestösihteeri, opiskelija Toni Eklund 29v. kaupunginhallituksen vpj, oik.yo Tiina Helminen 22v. opiskelija myyjä Ville Karhu 28v. Metalliliiton demarinuorten pj, autonkuljettaja Mari-Elina Koivusalo 25v. kansanedustajan avustaja, valt.yo Antti Koskenvoima 22v. kauppatieteiden yo Kenneth Liukkonen 30v. oik.yo kääntäjä 229 231 240 248 250 252 264 266 Arthur Lomarainen 30v. tuotantooperaattori, tehtaan opas Mona Lundahn 25v. freelancer Vesa Niemi 25v. fil.yo siviilipalvelusmies Laura Palmunen 28v. psykologi, PsM Petra Peltonen 21v. valt. yo, Lounais-Suomen demarinuorten pj Iris Pitkäaho 29v., lähihoitaja, SAK-nuorten V-S piirin toimintaryhmän vetäjä Emmi Rotgers 26v. lääketieteen kandidaatti, tohtorikoulutettava Kaarina Sainio 28v., kirjastonhoitaja 272 279 280 286 Vilja Siitonen 28v., FM, biokemisti Lassi Vainio 22v., valtiotieteiden yo, Turun Demariopiskelijoiden pj Sameli Valkama Oussama Yousfi 29v., luokanopettaja 24v., opiskelija www.tosy.fi lounaissuomendemarinuoret.fi Ilmoituksen maksaa: Turun Opiskelijoiden Sos. dem. Yhdistys 188