Turun ylioppilaslehti 1/2013

1/2013 SUKSI, SUKSI EI LUISTA MIHINKÄÄN Vuorokausihiihto haastoi harrastajan. S. 12 VEGAANITAMMIKUU S. 7 DIGIPenkkiurheilu s.8 VESTA SARIOLA S. 10
humalistonkatu 8 a Pe 18.1. LIVE, 6 e Pääruoka 6v!!!!!!: molly Grows uP, reactor, rozzy randall & the roller Bastards, Polar ends la 19.1. LIVE, 20 e / 17 e (Tiketti) PmmP, modernistit ILTA: Mestarisoundi Live: Gracias Gracias rotten sound 8 e / 6 e (Asema) to 24.1. ILTA, 13 e / 10e (Tiketti) rotten sound, Victims (swe), sPeedtraP Pe 25.1. LIVE, 13 e / 11 e (Tiketti) Jarkko martikainen soolo + risto soolo ILTA: Pääruoka esittää: yakuzi Pato, kärkäs & VaiheiliJat, BoGolo street Band + dj tBa 5 e la 26.11. LIVE, 10 e / 8 e (Tiketti) JuJu-kollektiiVi to 31.1. LIVE, 15 e / 13 e (Tiketti) soen, oddland Jarkko martikainen soen lisäksi kolossa Joka perjantai: funked up friday Hosted by dj?s Double M & Resupekka Joka lauantai: kolo is ok! Presented by Carlings Koloon AINA ilmainen sisäänpääsy (sis. narikan)! Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Iltapäiväkahvit isommalla kuppikoolla! Mon-Fri 15-02 Sat 16.30-02 Sun 18-02 Inspehtorinkatu 4 (Yo-kylä) www.threebeers.fi
NUMERO 1/2013 18.1.2013 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 83. vuosikerta. PÄÄTOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. 045 3564517, (02) 276 9630 TOIMITTAJA SAMPO ROUHIAINEN TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi VALOKUVAUS JA KANNEN KUVA KRISTIAN TERVO Sairaskertomuksia? Ylioppilaslehti uutisoi 14. tammikuuta, että joukko Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajia ja tutkijoita vaati opiskelijaa poistamaan blogikirjoituksen, jossa tämä kuvaili ruumiinavaustilannetta. Blogiteksti oli tiedekunnan dekaani Risto Renkosen mukaan vainajia loukkaava. ?Jos yhteisöstämme leviää kirjoituksia, jotka voivat vaikeuttaa tiedekunnan ruumiiden hankkimistoimintaa, niin pitäisikö tiedekunnan olla reagoimatta?? Renkonen kysyi Ylioppilaslehdessä. Vaikka yliopisto julisti keskustelun yksityishenkilöiden välillä käydyksi, Renkosen kommentti tiivisti yhden nyky-yliopiston kriiseistä: Millaisena yliopisto näyttäytyy ulkopuolisen tarkastelijan silmin? Tai oikeastaan: Millaisena se haluaisi näyttäytyä? Tätä mielikuvaa pyritään luonnollisesti kontrolloimaan. Oli kyse sitten ruumiiden tai ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta, mielikuvilla on väliä. Kolikon toisella puolella puolestaan kimmeltävät avoimuuden ja viime kädessä sananvapauden ihanteet. Toistaiseksi yliopisto on ollut julkinen tila. Kuka tahansa on voinut tulla seuraamaan massaluentoa, vaikka hänellä ei opintooikeutta olisi ollutkaan. Toisaalta toimintaa julkisessa tilassa sääntelee tilan haltija. Turun yliopistossa sääntely on menneinä vuosina tarkoittanut esimerkiksi puoluepoliittisen kampanjoinnin rajoittamista yliopiston tiloissa. Eräänlaisena sääntelyn muotona voi nähdä myös yliopiston intranetin, jonka kätköistä löytää erilaista sisältöä kuin julkisilta internet-sivuilta. Sananvapauteen liittyy tietysti myös suhteellinen vastuu: jos sitä käytetään jonkun toisen oikeuksien loukkaamiseen, on tekoa arvioitava kriittisesti. Ruumiinavausta koskevassa blogikeskustelussa kyse on kuitenkin siitä, kuinka kaunistelemattoman kuvan olemme valmiita lääketieteen opiskelusta hyväksymään. Paljon siteeratulla humboldtilaisella sivistysyliopistolla tarkoitetaan yliopistoa, jonka tehtävänä on sivistää ihmistä ja lisätä tämän itsetuntemusta tieteen avulla. Nähtäväksi jää, missä määrin nyky-yliopisto suvaitsee lääketieteen opiskelijan reflektoivan kokemuksiaan ja tuntemuksiaan julkisuudessa. ILMOITUSMYYNTI Piia Aaltonen puh. 044 5400 200 piia.aaltonen@opiskelijamediat.fi www.opiskelijamediat.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 TÄSSÄ LEHDESSÄ: ? ? Oulussa opiskelijat ovat toteuttaneet esimerkiksi ATK-kurssin humanisteille, opetusvideon hammaslääketieteen opiskeluun sekä excelkurssin biokemisteille. Universitas Turku aloittaa helmikuussa. S. 4. Oudoksuttavin esimerkki lienee 10 vuotta kestänyt Smallville, josta voi katsoa vain seitsemännen tuotantokauden. TYL testasi netin videotilauspalvelut. S. 14. Riikka Soininen LAURA MYLLYMÄKI tyl-paatoimittaja@utu.fi OTA IISISTI, ILONA! Harjoittelu- ja kesätyöinfo Rekryssä 22.1. klo 10. Ilmoittautumiset osoitteeseen rekryilmo@utu.fi.
KRISTIAN TERVO Emilia Hietalalta ja Juho Nurmiselta (pöydän ääressä) sekä Tomi Rautaojalta ja Julia Hamaralta (sohvalla) onnistuu niin työskentely kuin tauon pitäminen Signumin kahvihuoneessa. Ainejärjestöt jakavat nyt tilojaan Signumissa Yhteisiin tiloihin päätyminen osoittautui sopivaksi ratkaisuksi Anglicalle, Kääntöpiirille, Foneemille ja Forum Romanumille. Vaikka suunnitelmat uudisrakennuksesta laitettiin jäihin ja purkutuomio peruuntui, muuttivat Jusleniassa majaansa pitäneet humanistiset oppiaineet vuoden vaihteessa pois parhaat päivänsä nähneestä rakennuksesta. Englannin kielen oppiaineen uudet tilat sijaitsevat Yliopistonmäen Rosettassa, ja sen opiskelijoiden ainejärjestö Anglica ry siirtyi jakamaan aiemmin yksinomaan kääntäjäopiskelijoiden Kääntöpiiri ry:n käytössä ollutta ?kahvihuonetta? viereisen Signum-rakennuksen pohjakerroksessa yhdessä kahden muun ainejärjestön, fonetiikan opiskelijoiden Foneemin sekä ranskan ja romanian kielen opiskelijoiden Forum Romanumin kanssa. Anglican puheenjohtaja Tomi Rautaoja on tyytyväinen uusiin tiloihin ja ainejärjestöjen yhteistyöhön. ?Meidät on otettu vastaan hyvin eikä mitään erimielisyyksiä järjestöjen välille ole syntynyt.? Rautaojan mukaan ainejärjestön toimintaa pystytään Signumissa jatkamaan samalla tavalla kuin sen edellisissä tiloissa, myös oppiaineen opetuskäytössä toimineessa luokkahuoneessa Jusleniassa. Rautaoja kertoo oppiaineen muuton olevan vielä kesken, ei- kä hän siksi ole saanut tarkkaa kuvaa uusista tiloista. ?Tilat ovat Jusleniaan verrattuna nykyaikaisemmat, mutta heikkoutena on ahtaus ? osa henkilökunnasta joutuu jakamaan työhuoneen.? Jusleniasta lähtöön Rautaoja ei suhtaudu ikävöiden mutta kuitenkin ?pienellä haikeudella? viitaten niin oppiaineen pitkään historiaan rakennuksessa kuin omiin hyviin muistoihin opiskelun ja ainejärjestötoiminnan parista. ?Onhan se omanlaisensa rakennus, ainakaan huonoa sisäilmaa kukaan tuskin jää kaipaamaan?, Rautaoja tokaisee. Ei vaikutusmahdollisuuksia Myös viime vuonna Anglican hallituksessa toimineen Rautaojan mukaan muuttoaikeista tiedotettiin opiskelijoita ja ainejärjestöä varsin hyvin, mutta ongelmana oli suunnitelmien muuttuminen useaan kertaan. Erityisesti aikatauluista oli epäselvyyttä. ?Meille oli luvattu alun perin enemmän aikaa Anglican irtaimiston siirtämiseen pois Jusleniasta, joten tuli pienenä yllätyksenä, että meidän piti kiirehtiä muuttoa oppiaineen tiloista.? Englannin kielen vanhat opetustilat ja työhuoneet siirtyvät yliopiston kirjaston käyttöön. Ainejärjestötoiminnan kannalta Rautaoja valittelee myös vaikutusmahdollisuuksien puutetta. ?Meidän mielipidettämme ei kysytty esimerkiksi uusien toimintatilojen suhteen, vaan meidät käytännössä osoitettiin tänne Signumiin. Onneksi tämä kahvihuone on meille sopiva paikka ja tilaa tuntuu riittävän usean ainejärjestön käyttöön.? Kahvihuoneella aiemminkin viihtynyt englannin kielen kääntämisen opiskelija Juho Nurminen on samoilla linjoilla. ?Uudet ainejärjestöt ovat tänne täysin tervetulleita, sillä ei täällä ole mitenkään täyttä ollut tätä ennen.? Nurmisen mukaan muiden kielten oppiaineiden ja tieteenalakirjaston muutot vaikuttavat jonkin verran myös paikallaan pysyneiden käännöstieteiden opiskelijoiden elämään. ?Henkilökunnan työhuoneet ovat vaihtaneet paikkaa ja niiden kanssa oli juuri vähän etsimistä, toisena pienenä häiritsevänä tekijänä voi mainita Signumin kirjaston kiinniolon joulukuun ajan.? KASPERI TEITTINEN Opiskelija on opetuksen jär Turun yliopisto ja TYY aloittavat Universitas Tu alayhdistykset voivat suunnitella itse itselleen ?Ennakolta ei tiedä, mitä tämä hanke tuo mukanaan, sillä ideat tulevat alhaalta ylöspäin?, kuvailee TYYn hallituksen puheenjohtaja Heikki Isotalo. Universitas Turku on Turun yliopiston rahoittama ja yliopiston sekä ylioppilaskunnan koordinoima hanke, jonka tavoitteena on Isotalon mukaan ?tukea opiskelijoiden itse järjestämiä kursseja ja ideoita?. Tavoitteena on muun muassa tarjota opiskelijoille uusin menetelmin erilaisia työelämätaitoja. Hankkeessa rahaa on tarkoitus jakaa TYYn aine- ja tiedekunta- järjestöille sekä harrasteyhdistyksille, jotka ideoivat rahoitusta vastaan jonkin vuoden aikana toteutettavan projektin. ?Näillä ideoilla pyritään myös osoittamaan opetuksen aukkoja ja puutteita. Paras tieto tulee usein ruohonjuuritasolta eli opiskelijalta itseltään?, Isotalo jatkaa. Turussa mallia on otettu Oulusta, missä yliopisto ja ylioppilaskunta ovat kolmen vuoden ajan toteuttaneet Universitas Oulu -nimistä projektia. Oulussa opiskelijat ovat toteuttaneet esimerkiksi ATK-kurssin humanisteille, opetusvideon Kesäduuni-info tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen Apurahat vaihto-opiskeluun lukuvuonna 2013?2014 ovat nyt haussa. Vaihtopaikat ja hakuohjeet löyt
UUTISET UUTISET 5 KRISTIAN TERVO KYSYY: Vietätkö Tipatonta tammikuuta? KRISTIAN TERVO Essi Karvonen, psykologian 3. vuoden opiskelija, TYYn hallituksen jäsen Olen yrittänyt siinä kuitenkaan onnistamatta. Tämä johtuu sosiaalis-nestemäisestä luonteestani. Eräs Universitas Turku -hankkeen tavoitteista on vakiinnuttaa vaihtoehtoisia opetusmuotoja osaksi opiskelijoiden kurssitarjotinta yli oppiainerajojen. Massaluennot ovat edelleen tyypillinen opetusmuoto yliopistossa. pian rjestäjä Heikki Isotalo, yleisen historian 5. vuoden opiskelija, TYYn hallituksen pj. Vietin jo noin kolme päivää tipatonta. En usko tipattoman voimaan elämäntapojen parantamisessa. urku -hankkeen, jonka rahoituksen turvin esimerkiksi opetusvideon. hammaslääketieteen opiskeluun sekä excel-kurssin biokemisteille. Turussa hankkeen budjetti on pilottivuonna 2013 yhteensä 15 000 euroa. Painopisteistä ja rahan jakamisesta päättää helmikuussa toimintansa aloittava ohjausryhmä, jossa on jäseniä yliopistosta ja ylioppilaskunnasta. Hankkeeseen rekrytoidaan ensi vaiheessa yksi työntekijä. Määräraha on rehtorin päätöksellä irrotettu yliopiston johdon budjetista. ?Jo vuosia yliopistolla on puhuttu opiskelijan vastuusta. Tämän projektin myötä pystytään luomaan jotain perinteisestä lukujärjestyksestä poikkeavaa?, Isotalo uskoo. Vaarana irrallisuus ?Odotan mielenkiinnolla, millaisia uudenlaisia työskentelytapoja hanke synnyttää?, sanoo opetuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö. Pyykön mukaan haasteena on, miten uudet opetustavat saadaan integroitua eri oppiaineisiin. ?Vaarana on, että toiminnasta tulee jotain erillistä tai irrallista. Ihanteena olisi, että opiskelijoiden itse järjestämät kurssit myös olisivat osa opintojen kokonaisuutta?, hän sanoo. Pyykkö pitää hanketta hyvänä esimerkkinä vastuullisesta opiskelijakulttuurista. ?Nykyinen opiskelukulttuuri korostaa liiaksikin yksilöllisyyttä. Se, että toimitaan yhdessä eri asioiden saavuttamiseksi, on edellytys työelämässäkin?, hän jatkaa. Täysin uusi idea opiskelijoiden itse järjestämästä opetus- ja tiedetoiminnasta ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Lexilla on oma kanavansa Acta Legis Turkuensis opiskelijoiden omaa artikkelijulkaisua varten. Lisäksi useilla ainejärjestöillä on perinteinään järjestää erilaisia seminaari- ja tiedepäiviä. Ongelmana on Heikki Isotalon mielestä ollut se, että tapahtumat ovat toistaiseksi olleet yksittäisiä eikä niistä löydy kootusti tietoa. Universitas Turun hankehaku avataan helmikuussa. Isotalon arvion mukaan 10 000 euron hankerahoitusbudjetista riittää rahoitusta 10?20 hankkeelle. LAURA MYLLYMÄKI Juho Wilska, yleisen historian 7. vuoden opiskelija, TYYn hallituksen jäsen En vietä. Kokeilin kylläkin vegaanista tammikuuta, mutta lipsuin siitä. ntyvät tarkoitus on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279. intranetistä. Mahdolliset kysymykset vaihtohausta voi lähettää osoitteeseen outgoing@utu.fi.
Maailmanselityksiä Pakinoitsija ottaa käsittelyyn asian kerrallaan. Vuoteet Pulska Jenkkisänky on vuoteiden amerikanrauta, isolla alkukirjaimella massasta erottuva kovan luokan nukkumatyökalu. Sähkötoiminen kuukausipalkkahintaluokan sinivalkea lemmenpesä toimitetaan hienomotoriikan valjastamana. Kuntosalilla itseään hoitava ammattilainen voi rentoutua siinä sellaisella mekanistisella varmuudella, jota tavanomainen sänky ei tavoita. Sisältää yöpöydän Perrierille ja pillereille. Futonin hankkija voi asettua amerikanserkkua lähemmäksi maata, luonnollisten hermovirtojen hoidettavaksi. Futon ei kuitenkaan ole vuode, se on rituaali. Rullaukset, tuuletukset ja aurinkotervehdykset kasvattavat patjan ja omistajan välistä auraa, johon naama pitsalaatikossa -tyylinen mahalasku ei sovi. Futon on kuin kissa ? sen hankkija antaa arkensa mielivaltaisen dominantin rytmitettäväksi ja nauttii jokaisesta raukean alistumisen siemauksesta. Futonia ei voi omistaa, sitä saattaa vain hoitaa. Puhtaimmin lähellä äidinmaata nukutaan epämukavan vihreällä ja autenttisen maatumattomalla makuualustalla. Partioleirillä tihkusateessa ärräpäillä kosteutta ulkona pitävä, puberteetin ja vakaumuksensa kanssa painiskeleva nuori toivo ei enää tiedä, minne lapsuuden viirit viittaavat, mutta totuus löytyy makuupussin sisältä. Eikä unen unohdus ole milloinkaan yhtä suloinen. Anja Karppinen Kaapo Paatos K e M pa a r i ? h au s e t t a e t a l in n a K s u t! u K au s iM K u in lu K arvon ylioppilaat, teatteria tekin ansaitsette Mieletön turun lähihistoria ke 23.1., to 24.1., ke 20.2., pe 1.3. kLo 19 Mielensä pahoittaja ma 4.2., ke 17.4. kLo 19 ja La 9.3., La 6.4. kLo 18 Monsteri olohuoneessa ke 6.2., ke 13.2. kLo 19, pe 22.3. kLo 18 ja La 23.3. kLo 14 Liput (02) 232 1215 info@linnateatteri.fi www.linnateatteri.fi l i n n at e at t e r i FaC e B o o K i s s a ! Tulevaisuus ulkoministeriössä? -yleisötilaisuus kauppakorkeakoulussa 23.1. klo 11.20?11.45. Matti Antto
TYL AJASSA AJASSA Vegaanilasagne Pinaattilasagnelevyjä Kastike: 1 kesäkurpitsa 1 rasia herkkusieniä 3 punaista chiliä 4-5 valkosipulin kynttä 1 purjo 1 prk linssejä 1 prk (yrtti)tomaattimurskaa öljyä soijakastiketta Vegaanilasagnessa kannattaa hyödyntää erilaisia kasviksia vuodenajan ja saatavuuden mukaan. Vegaaniaavikosta selviää pirtelö taskussa Tipaton, sokerilakko, kuntoilun aloittaminen... Mitä näitä nyt on. Vuoden 2013 tammikuun projekti on kokeilla vegaanista ruokavaliota. Helsinkiläinen ympäristöaktiivi Jonas Biström päätti herätellä ihmisiä miettimään alkoholinkäytön sijaan ruokailutottumuksia. Hän polkaisi kampanjan pystyyn hetken mielijohteesta, ja nyt Vegan Challenge 2013 -tapahtumaan on ilmoittautunut Facebookissa yli tuhat osallistujaa. ?Osallistujista suunnilleen kolmannes on jo valmiiksi vegaaneja, kolmannes on varmaan ilmoittautunut tapahtumaan, mutta unohtanut koko homman. Kolmannes yrittää tosissaan, mutta en tiedä, kuinka moni heistä on mukana loppuun asti?, arvioi Biström osallistujien todellista jakaumaa. Hän arvelee, että suurin osa haasteeseen vastanneista on jo ennestään kasvissyöjiä tai kasvispainotteisesti syöviä sekasyöjiä. Tammikuussa moni on valmis harkitsemaan erikoisjärjestelyjä. Esimerkiksi tipaton tammikuu on monelle tuttu. Uusiin rutiineihin tottuminen ei silti ole helppoa. Mielen ja kehon totuttaminen uusiin toimintata- poihin kestää normaalisti juuri vajaan kuukauden verran. ?Haasteessa sinänsä on enemmän työtä kuin veganismissa?, Biström lohduttaa ja jatkaa: ?Kuukauden loputtua voi sitten jättää edes osan hyvistä tavoista elämään.? Vegan Challengen tavoitteena on rohkaista ihmisiä kokeilemaan uusia reseptejä ja osoittaa, ettei vegaanikokkaus ole suurta salatiedettä. Mutta entä jos ruuanlaitto ei kiinnosta? Biström myöntää, että eines- puolella on toivomisen varaa. Hän kuitenkin toteaa, että varsin pienellä vaivannäöllä saa ?mikro-vedenkeitin-grooven? toimimaan. Turkulainen opiskelija voi hyödyntää esimerkiksi Bryggestä ja Kasviskeitaalta löytyviä vaihtoehtoja. Koska kaupan hyllyllä ei ole suurta valikoimaa pikaista suuhunpantavaa, etukäteen varautuminen on vegaanille a ja o. ?Vegaaniaavikossakin selviää, kun varautuu nälkäänsä etukäteen. Itse teen usein mukaan Valkokastike: 0,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl öljyä 2,5 dl kaurapohjaista kermankorviketta 1 paketti juustonkorviketta suolaa valkopippuria Pilko sienet ja kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi. Hienonna valkosipuli, purjo ja chili. Jos ha- luat annokseen jytyä, käytä chili kokonaan ja valkosipulia tuplasti. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita ja chiliä hetki. Lisää tämän jälkeen tomaattimurska ja tarvittaessa vettä. Laita sekaan linssit ja mausta kastike soijakastikkeella niin, että se on sopivan suolaista. Anna hautua hetki ja nosta syrjään. Kuumenna öljy valkokastiketta varten ja lisää joukkoon jauhot. Lisää kaurapohjaista kermankorviketta vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää raastettu juustonkorvike joukkoon ja sekoita, kunnes korvike on sulanut. Mausta makusi mukaan suolalla ja valkopippurilla. Kerrosta valmiit ainekset niin, että aloitat kastikkeella. Lisää päällimmäiseksi valkokastike ja paista uunissa 200 asteessa noin 40?45 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. pirtelö 1/3 pakastemansikoita 2/3 appelsiinimehua Laita ainekset tehosekottimeen ja voilà! Huomioi, että manjonkun proteiinipitoisen sheikin?, Biström kertoo. Vegaanius saattaa vaatia totuttelua ostoksia tehdessä ja ehkä hellan ääressä, mutta ravintoarvokikkailuun ei tarvitse suuremmin ryhtyä. Kun perustiedot terveellisestä syömisestä on hallussa, pärjää todennäköisesti vegaanina. Ainoa erikseen muistettava asia on B12-vitamiini. Sitä ei täysin kasviperäisestä ruokavaliosta saa, vaan se täytyy hankkia purkista. Sampo Rouhiainen sikoiden alkuperämaa saattaa vaikuttaa makuun. Appelsiinimehuksi käy parhaiten hedelmälihaa sisältävä tuorepuristettu mehu. Maidoton pirtelö on helppo vaihtoehto jälkiruoaksi. Flokki -kollektiivin uniin pohjautuva nykytanssimusikaali Konsepti: Rea-Liina Brunou Koreografia ja tanssi: Jukka Tarvainen, Elina Räisänen, Saara Junttila, Elina Häyrynen ja Rea-Liina Brunou Äänisuunnittelu: Miki Brunou Valosuunnittelu: Vespa Laine Pukusuunnittelu: Jenni Rousu Esitykset: ensi-ilta pe 18.1.2013 klo 19 Muut esitykset: la 19.1. klo 19 ? su 20.1. klo 17 pe 25.1. klo 19 ? la 26.1. klo 19 ? su 27.1. klo 17 Nykytaidetila Kutomo, Kalastajankatu 1B, Turku LIPUT: 10/15e, info@l-tanssi.fi LÄNTINEN TANSSIN ALUEKESKUS Västra regionala danscentrum Regionala danscentret i Västra Finland onen kertoo, millaisia työmahdollisuuksia kauppakorkeakoulun opiskelijoille on tarjolla ulkoministeriössä. 7
Urheilua ilman urheilua Olohousujen kuluttamisen lisäksi tämän päivän digitalisoitunut sohva-atleetti hankkii hiirikäsikrampin. TEKSTI: JOUKO LUHTALA, KUVA: KRISTIAN TERVO ?Yksi ja sama ihminen saattaa katsoa jalkapalloa, potkia nahkakuulaa läheisellä viheriöllä, pelailla FIFA-konsolipeliä ja lukea verkkosivustoilta jalkapallouutisia?, penkkiurheilun uusista muodoista väitöskirjan tehnyt Riikka Turtiainen sanoo. Nojatuoliurheilu on leimautunut äijäporukoiden lauantai-illan viihteeksi. Vähemmän yllättäen nuoret miehet ovat osoittaneet eniten mielenkiintoa ja innokkuutta käyttää resursseja ? lähinnä siis aikaa ? mediaurheilun uusiin muotoihin. Turtiainen muistuttaa, että vaikka valtamediassa esillä oleva urheilu on sukupuolittunutta, eivät cheerleaderit ole ainoita naisia, jotka suuntaavat kesäisin potkupalloa tuijottamaan. ?Olen kyllästyneenä seurannut, miten kaikkien miesten jalkapallon arvokisojen alla ilmestyy naisille suunnattuja kisaleskien selviytymisoppaita. Idea on huono ja ennen kaikkea vanha. Verkko on väline naisurheilun ja urheilua seuraavien naisten esille tuomiseksi - olisi mukava nähdä sitä hyödynnettävän entistä paremmin.? Minä, manageri ?NFL-peli, fantasia-liigan pistesivu ja videokeskustelu ovat auki?, Jari Särkijärvi kuvailee sunnuntaista näyttönäkymäänsä. Mediaurheilua verisimmillään edustavien fantasialiigojen idea on simppeli ja koukuttava. Ensivaiheessa Särkijärven kaltaiset managerit varaavat pelaajia sen mukaan, kuinka hyvin he uskovat matsaajien kauden aikana menestyvän. Koko kauden kestävä pelaajalotto tuottaa niin uskomattomia löytöjä kuin karvaita pettymyksiä. Riikka Turtiaisen mukaan fantasiapelejä pelataan pääasiassa samoista syistä kuin muitakin kilpailullisia lajeja. Otteluihin sinkoutuva lisäjännitys on mukava bonus, ja tyypillisesti fantasialiigan pelaajat pitävät tavalla tai toisella yhteyttä toisiinsa. ?Sosiaalinen elementti on ollut meille alusta asti tärkeä. Lisäksi fantasialiiga toimi keinona syventää lajitietämystä ja vedonlyönti kiristää kilpailuasetelmaa?, Särkijärvi sanoo. Särkijärven peliporukan managerit ovat vanhoja tuttuja. Pelaajavaihdosten ohella ensimmäisellä kaudella perustettiin perheitä ja täytettiin muuttoilmoituksia. Vanhan porukan yhteen vetävälle aktiviteetille oli tilausta. ?Fantasialiiga on hyvä tekosyy kerääntyä samaan aikaan kotikoneiden äärelle.? Moni hurahtaa manöverointiin ennen lajiin ihastumista. ?Liigamme osallistujamäärä kasvoi vuodessa kuudesta neljääntoista. Monella uudella osallistujalla ei ollut aiempaa kosketusta amerikkalaiseen jalkapalloon.? Särkijärvellä on fantasiajengi vain sellaisissa lajeissa, joita hän seuraa muutenkin. Tosin jenkkifutisaktiivisuus rajoittui aiemmin lähinnä Super Bowlin tapittamiseen. ?Fantasialiiga antoi lopullisen kipinän amerikkalaisen jalkapallon seuraamiseen, ja tavallaan se oli aluksi syy katsoa pelejä, joskin nykyisin voisin hyvinkin kuvitella katsovani pelejä ilman fantasialiigaakin.? Miten olisi pari peliä änäriä? Lontoossa suurimman osan vuodesta asustava Jouni Mattila on tullut jouluksi Suomeen. Ensimmäistä ohjelmanumeroa ei arvota: X-Box päälle, NHL?13 pyörimään ja tölkki tsekkiläistä keskiolutta huulille.
9 jat sekä luovat omia sankaritarinoitaan että toistavat ilmaveiviä. ?Digitaaliset urheilupelit tuovat realistisen todellisuuden jäljittelemiseen fiktiivisen ja fantastisen elementin. Kyse on monimutkaisesta urheiluun liittyvästä kokemuksesta, jossa samalla astutaan urheilijan saappaisiin, mutta toisaalta tilannetta tarkastellaan sivusta seuraamiselle tyypillisen näkymän kautta?, Turtiainen sanoo. Mattilalle virtuaalikiekon lätkiminen on antanut ?hienoja hetkiä ja loistokkaita muistoja?. Sekä pelaamisesta että itse pelitapahtumasta on muodostunut rituaali, nuoruuden ystävät yhteen vetävä tapa. ?Pelaaminen on hieno jaettu kokemus ja yhdistävä tekijä. Vaikka ei olisi nähnyt kaveria moniin aikoihin, niin heti, kun laittaa änärit tulille, löytyy yhteinen sävel ja tuntuu, että eihän tässä mikään ole muuttunut sitten viime kerran.? 15.5.2011 Penkkiurheilun uusia muotoja tutkineen Riikka Turtiaisen mukaan fantasialiigapeleja pelataan samoista syistä kuin muitakin kilpailullisia lajeja. Yleensä fantasialiigan pelaajat pitävät muutenkin yhteyttä toinen toisiinsa. ?Yleensä suosin yksinpelejä, mutta NHL-peleistä puhuttaessa moninpeli on ehdoton. Ja nimenomaan kaverin kanssa sohvalla, ei netissä. Näin maali- ja mokailukommentit voi suoraan heittää vieressä istuvalle pelikaverille.? Urheilupeleihin hurahtaneet ostavat, rumasti sanottuna, vuodesta toiseen saman pelin. Mattilan ensimmäiset muistot NHLpelisarjasta ovat 90-luvun alkuvuosilta. Pelikoneet ovat vaihtuneet, mutta ?änäri? on pysynyt. ?NHL?10 taisi jäädä välistä, kun sitä ei julkaistu PC:lle, enkä vielä omistanut konsolia.? Joukkueurheilua simuloivat videopelit toisintavat televisioidun ottelun seuraamiskokemusta. Riikka Turtiaisen mukaan pelaa- ?SUOMI ON MAAILMANMESTARI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!?, Marko Tarvainen ilmoittaa Facebookissa. ?Mä tarvin uusia superlatiiveja!?, Mikko Karppi summaa kotikatsomoiden tuntoja. Kaikkia Leijonien länsinaapurin 6?1-nöyryytys ei saanut juhlatuulelle. ?Pitäiskö kattella jo äkkilähtöjä ja anoa töistä vapaata?? pohdiskeli vuoden 1995 juhlahumua kärsimyksesi kuvaileva Miikka Kuisma 3. erän ollessa vielä käynnissä. Ennen lähdettiin torille. Niin myös vuonna 2011. Tällä kertaa juhla levisi myös sosiaaliseen mediaan. Tekstarien sijaan tunnelmia viestitettiin statuspäivityksillä. Vähempikin kuin maailmanmestaruus kuitenkin tekee urheilufanista aktiivisen sosiaalisessa mediassa. ?Yksi jakaa Mestarien liiga -kierroksen komeinta maalia toistavan YouTube-videon Facebook-profiilinsa kautta, toinen väittelee samaisen tykityksen komeudesta jalkapalloaiheisella keskustelufoorumilla?, Riikka Turtiainen sanoo. Monilla lajikohtaisilla foorumeilla käydään verrattain hyvin asiantuntevaa keskustelua tuhansien viestien volyymilla. ?Usein sosiaalinen media on ensisijainen tietolähde perinteisemmän median unohtamien lajien kohdalla ? sekä usein myös nopeampi ja syvällisempi valtalajeihin liittyvissä sisällöissä?, Turtiainen sanoo. vähintään 5 euron arvoisista kertaostoista Ma-Pe 9-18, La 10-15. RIN E T T A E NT E 2013! PUNGI U ÄLL A Ä K V E K N S U TUR LIJATARJOU E OPISK ortin jak opiskeli n a v le o sa Voimas hetken a viime e ik u h e haltijall etu: 10? N I I S K ÄYTÖ . ÄN Ne JEKYLL & HYDE-musikaalia V I Ä P S Y Etu ei kosk PU ESIT ymälästä. LIP te Lunastus atterin lip pumy teatteri.turku.fi OPISKELIJA-ILTA 7.2 - LIPUT OPISKELIJAKORTILLA 15 ?! (NORM. 40 ?) Suomenkielinen tekstitys LIPUT (02) 277 7377 TI-LA 12-18, BILJETTER@ABOSVENSKATEATER.FI ÅBO SVENSKA TEATER | ABOSVENSKATEATER.FI
Oman tiensä kulkija Joogaohjaaja Vesta Sariola teki tutkimusretkiä mukavuusalueensa tuolle puolen kunnes löysi itsensä. Teksti: Terhi Toppala, Kuva: Kristian Tervo Kun Vesta Sariola jäsentää elämäänsä, hän ajattelee aikaa ennen ja jälkeen joogan. Sellainen merkkipaalu joogaan tutustuminen on 24-vuotiaalle Sariolalle ollut. Vaadittiin kuitenkin pitkä matka, että hänestä kasvoi joogaohjaaja. Sariola on kotoisin Tuusulasta. Hänen isänsä työskenteli toimitusjohtajana autovuokraamoalalla. Homeopaattina ja rosenterapeuttina toiminut äiti piti vastaanottoa kotona. ?Meitä oli kaksi lasta, pikkuveljeni ja minä. Kotimme oli oikea lintukoto. Asuimme ihanassa talossa Tuusulanjärven rannalla. Lapsuutemme oli ehkä vähän liiankin turvattu.? Jo varhain Vesta päätti, että haluaa nähdä maailmaa. ?7-vuotiaana ilmoitin vanhemmilleni, että ihan tiedoksenne, lähden vaihto-oppilaaksi jonnekin tosi kauas heti, kun pääsen.? Toisen lukiovuoden aikana vaihtoon lähtö ajankohtaistui. ?Halusin opiskella espanjan kielen. Mietin, mikä olisi maa, josta en tiedä mitään. Päädyin Ecuadoriin.? Sariolalle kokemus oli mullistava. Hän asui Portoviejon kaupungissa, jota nimitti wild wild westiksi, koska ?kaduilla piti tosiaan olla varuillaan?. Sariolan isäntäperhe kuului ecuadorilaiseen keskiluokkaan. Koko perhe asui omistamansa ravintolan takaosassa, muutamassa huoneessa. Taloa ympäröivät lasinsiruilla päällystetyt muurit. Ikkunoita suojasivat kalterit. Takapihan betonialtaassa perhe pesi pyykkinsä käsin, ja ravintolan keittiössä kuhisivat torakat. ?Perhe itsekin kauhisteli keittiötään, mutta ötököiden pitäminen poissa oli vaikeaa. Ruoka oli kuitenkin aina hyvää. Kukaan ei ikinä saanut mitään myrkytyksiä?, Sariola nauraa. Hän oli ollut 13-vuotiaasta asti kasvissyöjä. Ecuadorilainen ruokavalio koostui etupäässä li- hasta. ?Minun oli vain syötävä, mitä tarjolla oli. Ei siellä muuten pärjännyt.? Sotaharjoituksissa Lihan lisäksi Sariolan oli nieltävä muutakin. ?Ennen vaihtovuotta olin ollut ehdoton pasifisti, mutta sitten elämä heitti minut militaristiseen lukioon.? Ecuadorilaisessa koulujärjestelmässä lukioksi sanotaan 12?17-vuotiaiden koulua. Militaristisessa lukiossa armeijakasvatus on osa opetusohjelmaa. Koulussa opetellaan ampumista ja sotatekniikoita, käydään läpi koko armeija. Paikallisesti koulu on erittäin arvostettu. Sariolan käymää lukiota pidettiin alueensa parhaimpana. ?Pyörittelin päätäni, että tämä on just tätä. Kun olin ollut ehdottomasti aseita vastaan, jouduin sellaiseen kouluun. Se oli tragikoomista. Sitten ajattelin, että minun on varmastikin mietittävä kantaani uudestaan.? Aseenkantoharjoituksissa Sariola otti hetkeksi kiväärin käteensä. ?Totesin, että tämä en voi olla minä. Sanoin, että osallistun kaikkeen muuhun, mutta aseisiin en koske.? Sariola sai vapautuksen pyssyistä, vaikka häntä sen jälkeen katseltiinkin hieman kummeksuen, että mikä skandinaaviblondi tuo on. Sariola ei lannistunut. ?Meillä oli harjoituksia, joissa emme syöneet kuuteen tuntiin mitään, juoksimme ympäri parakkeja ja makasimme keskipäivällä polttavassa auringossa asfaltilla kaikki kuteet päällä. Kuumuus piti vain kestää. Sormennapsautuksesta oli lähdettävä makuulta taas juoksemaan. Olin onneksi hyvässä kunnossa. Pääsin näyttämään, että kyllähän nyt juosta osaan.? Tässä ympäristössä Sariola tutustui ensi kertaa joogan. ?Kavereideni kanssa kokeilin Portoviejon kuntosaleja. Erässä niistä ohjattiin voimajoogaa. Porukastamme minä olin se, joka inhosi niitä joogatunteja. Ne sattuivat kauheasti, olin tosi jumissa. Silloin en vielä tiennyt, että joogaa voisi tehdä jotenkin mukavamminkin.? Hurahdus Suomeen palattuaan Sariola kunnostautui tunnollisena lukiolaisena. ?Olin koulussa vain imemässä tietoa. Osasin yhtäkkiä arvostaa uudella tavalla sitä, mitä meille suomalaisessa koulujärjestelmässä tarjotaan ilmaiseksi.? Yo-kirjoitusten jälkeen hän työskenteli eri kuntosaleilla, kurssittautui muutaman jumppamuodon ohjaajaksi ja pätevöityi personal traineriksi. Lisäksi hän kirjoitti kirjan. Kustantamot vastasivat Sariolan lähettämään romaanikäsikirjoitukseen ei-kiitoksin, mutta kuin ihmeen kautta hän sai kirjansa kansiin. ?Osallistuin Kirjamessuilla huvikseni omakustanneyhtiön arvontaan, jossa arvottiin yhdelle henkilölle 25 kappaletta oman kirjan nidottuja painoksia. Onni suosi minua.? Sariolalle romaanin teko oli opettavaista. ?Kirjoittamiseen meni vuosi. Ennen olin ajatellut, että minusta tulee kirjailija. Sitten sain kokea, mitä kirjoittaminen on oikeasti työnä. Tajusin, etten halua siitä ammattia. Tahdon tehdä jotain sosiaalisempaa, jossa on suora yhteys ihmisiin. Ammatinvalintani selkiytyi.? Helsingissä Sariola kokeili astangajoogan peruskurssia. ?Heti ensimmäisen tunnin jälkeen oloni oli mahtava. Kavereilleni sanoin, että voisin kuvitella ohjaavani tätä jonakin päivänä.? Sariola omistautui lajille, teki harjoituksia, kävi kursseja ja luki. ?Varmistuin siitä, että olen oikeastaan tietämättäni aina ajatellut samalla tavalla kuin joogafilosofiassa.? Tiivistetysti jooga on Sariolan mukaan pyrkimystä hyvään elämään. ?Jooga on tapa elää. Siihen kuuluvat fyysiset harjoitukset, joita tehdään, jotta keho pysyisi terveenä ja mieli tasaisena. Sen avulla pystyy keskittymään elämässä niihin asioihin, jotka kulloinkin ovat tärkeitä. Intiassa joogaa on alun perin käytetty kipujen poistamiseen ja siihen, että löytää sisältään oman itsen, jota haluaa toteuttaa. Jooga poistaa esteitä tämän tieltä.? Joogassa Sariolaa puhuttelee erityisesti väkivallattomuuden periaate. ?Aikaisemmin olin armoton perfektionisti. Jooga opetti, että tämä ei ole oikein. Väkivallattomuus myös itseä kohtaan ajatuksissa ja teoissa on ollut vaikuttava ihanne, jonka omaksumisen myötä olen alkanut suhtautua ihan eri tavalla siihen, miten asioita teen.? Kun Sariolaa kuuntelee, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hän uskoisi sanomaansa. ?Jooga on jatkuvan muutoksen ja uudistumisen laji. Mikään ei ole ikinä valmista. Kun sen oivaltaa, miettii, kannattaako yhtä tekstiä hioa sittenkään viittä kertaa. ? Itseoppinut yrittäjä Sariolan mukaan joogaan liittyy myös vahva luottamus siihen, että se, minkä kuuluu tapahtua, tapahtuu. ?Ei tarvitse väkisin pyristellä kaikkia niitä asioita vastaan, jotka itsestä eivät heti tunnu hyviltä. Ne voivat sittenkin olla hyviä.? Konkretian tasolla jooga on vaikuttanut Sariolaan siten, että hän perusti oman yrityksensä 22-vuotiaana. ?Moni on sanonut minulle, että oli rohkeaa ryhtyä yrittäjäksi niin nuorena.? Yrittämistä Sariola opiskeli itsenäisesti. Kun piti tietää jotain, hän etsi vastauksen netistä. ?Minulle tarjottiin paikkaa aloittaville yrittäjille tarkoitetussa koulutuksessa. Kävin siellä haastattelussa, mutta sitten selvisi, että olin oman yritykseni kanssa jo tehnyt ne vaiheet, joita kurssilla opetettaisiin.? Turkuun Sariola muutti kaksi vuotta sitten poikaystävänsä perässä. ?Täällä alkuperäinen kouluttajani kertoi, että heidän studionsa on lopettamassa. Minulta kysyttiin, haluaisinko ottaa oman yritykseni kautta pyöritettäväkseni heidän studionsa. Siten aloin ohjata joogatunteja Turussa.? Sariolalle tarjottiin myös mahdollisuutta pitää joogatunteja kiropraktisen klinikan yhteydessä. ?Tällöin löysin nykyiset tilani ja totesin, että on aika perustaa oma studio sen sijaan, että jatkaisin toimintaani muiden alivuokralaisena.? Sariolan Fuego Loungen avajaisia vietettiin helmikuussa 2012. Hän ohjaa muun muassa Suomessa vielä harvinaista ilmajoogaa, jossa liikkeitä tehdään sirkuksesta tuttujen, katosta roikkuvien akrobatialiinojen varassa. Sariola on yksi tämän joogamuodon suomalaisista pioneereista. Ohjeeksi kaikille muille oman tiensä kulkijoiksi halajaville hän antaa seuraavan vinkin: ?Rauha on dynaaminen tila. Tämä vaikuttaa siihen, mitä saa aikaiseksi. Kun välillä rauhoittaa mielensä ja pyrkii siihen, että asiat tekee ilman häslinkiä ja sekavaa fiilistä, on todella tuottelias. Se on näkynyt ainakin omassa elämässäni. Tunnen olevani menossa johonkin suuntaan.?
11
Vaihtoalueella urheiluhallin vieressä v Joukkueen Timo muistutti pakkasukkoa saapuessaan hallille viimeisen vuoronsa jälkeen. Valtaosa hiih Arktinen vuorokausihiihto sai sormet sinertämään Kuntohiihtäjän rajat tulivat vastaan Vierumäen 24 tunnin hiihdossa. Teksti ja kuvat: Joonas Jussila Vielä kuukausi ennen helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettyä Vierumäen vuoro- kausihiihtoa minä ja muut neljän hengen sukulaisjoukkueemme jäsenet olimme huolissamme. Pakkasesta ja lumesta ei ollut tietoakaan, eikä hiihtokilometrejä ollut juuri kertynyt. Ironista kyllä, tapahtuma käytiin kuin käytiinkin talven kylmimpinä hetkinä puolimetristen nietosten keskellä, hiihto kun pidetään aina helmikuun alussa paukkupakkasista huolimatta. Idea 20 kilometriä Lahdesta koilliseen sijaitsevan Vierumäen urheiluopiston laduilla käytävään hiihtorääkkiin osallistumisesta syntyi edellisenä kesänä. Himourheilijaserkkuni Mika Liitola halusi koota joukkueen, ja kun emme veljeni ja isäni kanssa vastustaneet ideaa tarpeeksi, päädyimme neljän hengen joukkue Salonkylän Titaanin jäseniksi. Mikankaan rahkeet eivät vielä riittäneet osallistua soolosarjaan, jonka hiihtää vuosittain viitisenkymmentä karpaasia. Kymmenisen vuotta järjestettyyn tapahtumaan otetaan vuosittain 300 hiihtäjää, joista useimmat hiihtävät neljän tai kahdeksan hengen joukkueissa. Suksi ei luista, ei vaikka olen luisteluhiihtänyt 4,74 kilometrin
13 hitaamman. Onneksi sijoituksella ei ole väliä - vain joukkueen ehjä suoritus on tavoitteemme. Saavun vaihtopisteeseen kello 21, ja lähetän veljeni Eskon toiselle osuudelleen. Otan sukset pois ja kävelen Vierumäen urheiluhalliin, jota kansoittavat kymmenet muut hiihtoon hurahtaneet parikymppisistä naisista 60-vuotiaisiin miehiin. vuoroaan odottaneet hiihtäjät joutuivat värjöttelemään kovassa pakkasessa. Urheiluhalli on muuttunut valtavaksi makuu- ja kuivaushuoneeksi. Lepovuoroiset hiihtäjät ovat ryhmittyneet ympäri hallin juoksuratoja. Kaikkialla on patjojen päällä makuupusseissaan lepääviä hiihtäjiä, huollettuja suksia ja hiostuneita vaatteita järjestelmällisessä kaaoksessa. Tallustan viluissani juoksuradan takakaarteelle, jonne olemme levittäneet makuupatjat ja kuivaustelineen. Kuivat vaatteet vaihdettuani asetun lepäämään, sillä parin tunnin päästä on edessä paluu ladulle. Ilta kuluu nopeasti. Esko ja Mika hoitavat omat vuoronsa. 57-vuotias isäni Timo saapuu paikalle vasta kello 22.30 aloittaen perjantai-illan osuutensa. keskiyöllä. Hiihdän neljä kierrosta lähes tauotta. Menoani parantaa hengityksen helpottuminen, sillä hyistä ilmaa on parempi hengittää hiihtonaamaritta. Suksi ei kuitenkaan näillä pakkasilla luista kovasta voiteluyrityksestä huolimatta mihinkään. Saavun halliin kello 2. Käperryn makuupussiin ja koetan saada unen päästä kiinni. Yleinen häly ja kaukainen musiikki pitävät huolen siitä, että unet jäävät vähiin. Herätyskellon soidessa kello 5.40 tajuan nukkuneeni 20 minuuttia. Huomaan Mikan olevan edelleen ulkona. Näyttää siltä, että saamme pidettyä miehen ladulla vuorokauden ympäri. Tavoite tuntui kaukaiselta hiihdon alkaessa, mutta nyt siihen pitää pyrkiä. Puen hiihtoasun ja suuntaan aamiaiselle hallin takasuoralle. Mika palaa vuoroltaan kello 6.15 hiihdettyään kuusi kierrosta eli lähes 30 kilometriä ilman taukoja ja yöunia. Pakkasta on nyt 28 astetta ja kylmyys iskee luihin ja ytimiin. Ensimmäisen kierroksen hiihdän horroksessa miettien, miksi ihmeessä talven kylmimmän hetken pitää olla juuri nyt. Rättiväsyneenä mietin, miten Mika saattoi hiihtää kuusi kierrosta. Luisto on muuttunut yhä surkeammaksi ja suksia on ylämäissä hyvin raskasta liu?uttaa. Vaikean ensimmäisen kierroksen jälkeen hiihtoni helpottuu. Suksin vielä kaksi kierrosta, Palaan htäjistä vietti yönsä hallin juoksuradoilla melkoisessa väentungoksessa. ladusta vain parisataa metriä. 26 asteen pakkanen tuntuu sormissa, jotka alkavat paksuista hanskoista huolimatta olla jääkalikoina. Silmäripseni jäätyvät yhteen, ja joudun tekemään haukotteluliikkeitä pitääkseni silmäni auki. Räkäisen hiihtonaamarin alla hengittäminen on raskasta. Olen harrastanut hiihtoa lapsesta saakka ja saanut plakkariin enimmillään 500 kilometriä talvessa. Näin nihkeässä ja kylmässä kelissä en vielä koskaan ole suksinut. Kuntoni on erinomainen, mutta nyt ei siltä tunnu. Kolmeen kierrokseen kuluu reilu tunti. Sen aikana minut ohitetaan toistakymmentä kertaa. Taakseni jätän vain muutaman ladulle kunnes on aika päästää hotellissa levännyt Timo ladulle. Lauantaipäivä sujuu leppoisasti, vaikka olemme väsyneitä ja arktinen pakkanen paukkuu edelleen. Ainoa ongelma koituu huonosta varustautumisesta. Kylmässäkin hikoilemme runsaasti, ja kuivien hiihtohanskojen puutteessa joudun lainaamaan Timon kylmänkosteita käsineitä. Se on huono idea, sillä sormeni kylmettyvät vain 10 minuutin hiihdon jälkeen. Nyt hiihtäminen on todella tuskaista, sillä en juuri pysty käyttämään sauvojani yrittäessäni puristaa jäätyneet sormet yhteen. Puolen tunnin tuskan jälkeen kierros tulee täyteen. Kohmeisin sormin avaan siteeni, juoksen halliin ja revin hanskat käsistäni. Sinertävissä sormissani on viiltävä kirvely, kun veri alkaa kiertää niissä uudelleen. Tauon jälkeen saan kaivettua energiaa ladulle, ja kaksi seu- raavaa kierrosta sujuvat leikiten. Olen löytänyt kuivat rukkaset, joissa sormeni eivät palele. Meno tuntuu mukavalta ja ensimmäistä kertaa nautin hiihdosta. Mika ja Timo hiihtävät väsymättöminä loput osuutensa, joten on viimeisen vuoroni aika. Huolimatta parin tunnin levosta ja maukkaasta lounaasta olen menettänyt energiani. Hiihto tuntuu raskaammalta kuin koskaan. En jaksa enää liu´uttaa ylämäkiä. Viimeisellä kierroksella jalkani ovat maitohapoilla, ja jopa loivat alamäet ovat tuskaisia. Kun viimein saavun hallille, olen onnellinen, että rutistus on ohi. Olen hiihtänyt vajaan 7 tunnin aikana 71 kilometriä, eli taivaltanut 4,74 kilometrin lenkin 15 kertaa lähes 30 asteen pakkasessa. Esko hiihtää vielä kierroksen. Hänen saapuessaan hallille on kello 17.45, joten täyttä kierrosta emme enää hiihdä, sillä kilpailu päättyy kuudelta. Näin vuoro- kauden saldoksemme muodostuu 53 kierrosta eli 251,2 kilometriä. Ihmetyksemme on suuri, kun huomaamme miesten soolosarjan voittaja Janne Hietalan taivaltaneen lähes tauotta 289 kilometriä. Vaikka sijoituksemme miesten neljän hengen sarjassa on vaatimaton 10/13, olemme silti ylpeitä itsestämme. Ymmärsimme, mikä himohiihtäjiä vetää kuntorääkkeihin. Kysymys on itsensä voittamisen upeasta tunteesta ja tapahtumien nostattamasta hienosta yhteishengestä. Ja milloin muulloin sitä kokeilisi rajojaan hiihtämällä keskellä yötä ilman yöunia 30 kilometriä lähes 30 asteen pakkasessa? Tänä talvena 24 tunnin hiihto jää silti joukkueeltamme väliin toista kertaa emme halua moisessa pakkasessa sitä suksia. Kirjoittaja osallistui vuorokausihiihtoon viime talvena. Hiihtoretkiä joka lähtöön Laturetkiä järjestetään joka puolella Suomessa talven ympäri. Suosituimmille laturetkille, kuten Lahden ja Hollolan maastossa sivakoitavaan 75 kilometrin Finlandia-hiihtoon, osallistuu vuosittain noin 5 000 hiihtäjää. Pisin päivän kestoinen laturetki Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina Kankaanpäästä Tampereelle. 90-kilometrinen Pirkan hiihto taivallettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1955, ja edelleen se houkuttelee vuosittain 2 000-3 000 suksijaa. Heinolan Vierumäellä pidettävän 24hhiihdon lisäksi vuorokausihiihtoja järjestetään ainakin Pirkanmaalla Kurussa ja Isojoella Pohjanmaalla. Turun lähialueen suosituimpia laturetkiä ovat Kuhankuonon ja Huovinrinteen laturetket, jotka järjestetään lumitilanteesta riippuen maaliskuun alkupuolella.
TV-sarjoja, elokuvia vai urhe Internetin tilausvideopalvelut rynnistävät Suomen markkinoille. Tylkkäri testasi, mikä kolmesta nykytarjokkaasta on paras valinta. TEKSTI: ILKKA HEMMILÄ, KUVITUS: Riikka Soininen Helposti lähestyttävä Viaplay Uudelle asiakkaalle Viaplay on trion kuluttajaystävällisin. Tarjontaa saa selata vapaasti ilman kirjautumista, kun kilpakumppanit tarjoavat sivustoillaan lähinnä myyntipuheita. Asiakas saa valita mielensä mukaan katseluun TV-, TV-+leffa- tai TV-+leffa+urheilupaketin. Viimeisenä mainittu tarjoaa valttikorttinaan NHL-ottelut suorina lähetyksinä, mikä ei ole liigan vastapäättyneen työsulun vuoksi tällä pelikaudella paljoa lämmittänyt. Kokonaisuuksien lisäksi Viaplay vuokraa vuorokaudeksi irtoleffoja, useimmiten kolmen tai neljän euron kappalehintaan. Kuukausipaketteihin kuulumattomat elokuvat on merkitty selkeästi. Vuokraosastolta löytyy kattavasti elokuvia myös viime vuodelta, mihin muut kolmikossa eivät yllä. Viaplayn ulkoasu on miellyttävä, ja katselulistaa voi kerätä ?oma suosikki? -toiminnolla. Asetukset ovat selkeät lukuun ottamatta sitä, että saman elokuvan eri versiot (puhuttu kieli, videokuvan laatu) ovat eri nimikkeinä. Esimerkiksi Steven Spielbergin Tintti-elokuvaa tarjotaan kolmena kappaleena. Suurimman pettymyksen tuottaa tv-sarjaosasto. Sisältöä ei ole paljon, ja päättyneistäkin sarjoista on mukana vain yksittäisiä kausia. Oudoksuttavin esimerkki lienee 10 vuotta kestänyt Smallville, josta voi katsoa vain seitsemännen tuotantokauden. Viime syksyllä kilpailun ilmaantuessa Viaplay alensi leffapaketin hintaa Netflixin tasolle, ja vuoden ajan auki ollut palvelu saapui Androidillekin. Kaikki elokuvat eivät kuitenkaan ole katseltavissa mobiilissa. Netflixissä näk y y kokemus Netflixin ensijulkisuuteen Suomessa liittyi suomenkielisten tekstitysten huono laatu. Myös Viaplay ja HBO Nordic jäävät jälkeen ammattitekstitysten tasosta, mutta pahimmin riman tosiaan alittaa Netflix. Onneksi uusin lisäyksiin laatu on parantunut jonkin verran. Vaikka suomi ei palvelulta taivu moitteita, Netflixissä näkyvät globaalin kokijan varmat otteet. Katselun aikana tekstityskieltä, ääniraitaa tai kuvanlaatua voi vaihtaa lennossa. Tarjontaan on helppo tutustua nimen, ohjaajan, kattavan näyttelijälistan tai yksityiskohtaisen luokittelun kautta. Ensikirjautuminen muistuttaa veroilmoituksen täyttöä, kun käyttäjän katselutottumukset selvitetään perinpohjaisesti. Elokuvien katsominen ja pisteyttäminen tar- kentaa tarjottuja katseluehdotuksia. Tarkat kategoriat auttavat löytämään lisäkatsottavaa helposti, mutta välillä luokittelu menee yli ? esimerkiksi RoboCop on 12 muun jaottelun lisäksi etsiväelokuva. Sisällön selaaminen on kuitenkin vaivatonta, ja kolmikon monipuolisin tarjonta avautuu nopeasti. Kesken jäänyttä ohjelmaa voi jatkaa myöhemmin samasta kohdasta toiseltakin laitteelta. Mobiiliversio on niukasti kolmikon karsituin, mutta laitetuki on kattavin niin mobiilissa, älytelevisioissa kuin pelikonsoleissa. Suureksi kasvanut Netflix kykenee jo haastamaan perinteisiä TV-kanavia omalla tuotannolla. 2013 palvelussa alkaa viisi TV-sarjaa, kuten David Fincherin tuottama ja Kevin Spaceyn tähdittämä poliittinen draama House of Cards. Kuuntelupiiri aloittaa kaupunginkirjastossa! Kuuntelupiirissä vaihtuvat vetäjät esittelevät ku
KULTTUURI eilua? Mistä on kyse? ? Tilausvideopalveluissa pieni kiinteä kuukausimaksu avaa katsottavaksi tuhansia tunteja elokuvia ja tv-sarjoja laillisesti ja ilman mainoksia. Ohjelmat pyörivät suoratoistona eli ilman tietokoneelle tallentuvia tiedostoja. Tylkkärin testissä ovat Suomessa saatavilla olevat video on demand -palvelut: ruotsalainen Viaplay, amerikkalaisjätti Netflix ja tuore tulokas HBO Nordic. Tulevaisuudessa ainakin Filmnet, niin ikään Ruotsista, täydentää valikoimaa. Palveluita kokeiltiin vuoden ensimmäisellä viikolla Windows-tietokoneella ja Android-tabletilla. Internet-yhteyden nopeus oli kiinteänä 10 megabittiä sekunnissa ja mobiilissa 1 megabitti sekunnissa. HBO Nordic luottaa laatuun Huippusarjoistaan tunnetun HBO:n palvelu eroaa verrokeista selkeästi. Netflixin ja Viaplayn sisältö keskittyy elokuviin, jolloin ne joutuvat kärsimään elokuvastudioiden halusta julkaista leffansa dvd:lle ja blu-raylle ennen kuin esitysoikeuksia myydään televisiokanaville tai nettipalveluille. HBO sen sijaan painottaa kuuluisia tv-sarjojaan. Nimikkeet voi selata läpi yhdeltä istumalta ? palvelussa ei ole edes hakutoimintoa ? mutta laadussa kilpailijat jyrätään: päivä starttaa Tony Sopranon seurassa, tylsä luento pelastuu Taistelutovereilla ja illalla on helppo vierailla Talvivaarassa. Katselulistalle kertyy kausikaupalla laatuviihdettä. Sarjojen uudet jaksot ovat katsottavissa vuorokauden sisään USA:n ensiesityksestä. Palvelussa on jo nyt rutkasti sisältöä, jota Suomessa ei ole ilmaiskanavilla nähty, kuten Broadwalk Empiren kolmoskausi ja Aaron Sorkinin uutuussarja The Newsroom. Avautumassa oleva, toistaiseksi vain sähköpostijonotuksen tai tietyn Samsungasiakkuuden avulla korkattava HBO Nordic lienee paras mahdollinen vastaisku piratismille, kunhan asiakkaalta löytyy sitoutumishalua. Netflix ja Viaplay tarjoavat ilmaisen kokeilukuukauden ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, jonka voi sanoa irti milloin tahansa. HBO:n kanssa alttarille marssiminen tarkoittaa vuoden mittaista määräaikaista sopimusta. Lisäksi isotuumaisten televisioiden omistajat odottanevat luvattua HD-tukea ennen rekisteröitymistä. HBO Nordic Kuukausimaksu Vaadittu Internet-nopeus Sisällön koko Mobiilituki Erikoista Netflix Viaplay Vuoden määräaikainen sopimus 7,99 ? 7,99 ? TV: 3,95 ?, TV+leffa: 7,95 ? TV+leffa+urheilu: 16,95 ? Vaadittu nopeus 1 Mbit/s, HD:tä varten 4 Mbit/s Vaadittu nopeus 0,5 Mbit/s, suositeltu 1,5 Mbit/s, HD:tä varten 5 Mbit/s Suositeltu 3 Mbit/s, HD:tä varten 8 Mbit/s 47 TV-sarjaa ja 115 elokuvaa Ei kerro tarkkaa lukua, elokuvia ?tuhansia? Ei kerro tarkkaa lukua, elokuvia ?yli 2000? iOS, Andorid iOS, Android, Windows Phone iOS, Android - ei erillistä osastoa lastenohjelmille - ei suomalaista sisältöä, mutta muutama ruotsalaiselokuva - tunnuksilla voi katsoa vain yhdellä laitteella kerrallaan; muilla maksimi on kaksi - katselut voi jakaa Facebookiin - käyttäjät voivat pisteytysten lisäksi kommentoida nimikkeitä - ei voi muodostaa katselulistaa - iPadilla sisältöä voi tallentaa myös paikallisesti AirPlayn avulla - tarjoaa ainoana urheilulähetyksiä ja aikuisviihdettä - leffat on arvosteltu Rotten Tomatoes ?sivuston pisteytyksillä ukin oman synnyinmaansa musiikkia. Piiri aloittaa ti 22.1. klo 18 teemalla Musiikkia Italiasta. 15
KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat. Modernistipässi hyppynarussa Väsyneet verenimijät A lkuvuosi on Oscar-voittajien arvuuttelun aikaa. Samaan aikaan Hollywoodissa jaetaan kuitenkin myös Golden Raspberry -nimiset pystit. Erona isoveljeensä Razzie-palkinnoissa on se, että ne myönnetään kauden huonoimmille elokuville. Tämän vuoden voittajaksi povataan Twilight-sarjan päätöselokuvaa Breaking Dawn ? Part 2. Tuomariston edustaja John Wilson kertoi BBC:n haastattelussa seuraavaa: ?Tämä on meidän vastineemme Taru sormusten herrasta -trilogialle. Kyseessä on viimeinen kerta, kun jäsenistömme voi mollata Twilightia.? V ampyyrisarja on saanut hartioilleen koko leffamaailman vihan, joka on lukuisten jatko-osien myötä kasvanut järjettömiin mittasuhteisiin. Twilightista on tullut eräänlainen elokuvallinen vastine 7 Päivää -lehdelle. Kukaan ei myönnä julkisesti pitävänsä siitä, mutta katsojaluvut puhuvat päinvastaista kieltä. Twilightin dissaamisesta on tullut kulttuurinen normi, joka yhdistää ihmisiä kuin työpaikan taukohuoneen sanomalehti, olympialaiset tai säästä puhuminen. Robert Pattinsonin ja Kristen Stewartin näyttelijäsuorituksille irvailu tekee hetkessä kenestä tahansa pätevän kulttuurikriitikon. Lopuksi voidaan vielä heittää yläfemmat kultivoituneen maun kunniaksi. Aijai, hyvä me. Tästä voidaan jatkaa suoraan bisselle. En uskonut koskaan sanovani tätä, mutta yhdentekevän teinisaagan leffateattereista poistumisen sijaan olen huomattavasti onnellisempi siitä, että kimaltelevat vampyyrit saavat myös tässä väsähtäneessä arjen keskustelussa lopultakin krusifiksin rintalastaansa. (Epä)kuolleen hevosen on nyt korkea aika laukata kohti auringonlaskua. ?Lääkealan konsultointia, ohjelmistoratkaisuja ja laadunvalvontaa tarjoavan Axicon-Avertis -yhtiön puolesta toivotan sinut tervetulleeksi Neuromaanin pariin. Olet tarttunut melkoiseen urakkaan ryhtyessäsi lukemaan tätä kirjaa.? KIRJA. Turkulainen Jaakko Yli-Juonikas työsti tarinan mukaan neljättä kaunokirjallista teostaan kokonaisen vuosikymmenen. Tarkka korva alkoi kuulla harkittua kuisketta Neuromaanista joskus kevään 2012 korvilla, ja myönnettäköön: syksyllä julkaistu lopputulos sekä ylittää että harkitusti alittaa kaikki kuviteltavissa olevat rajat ja ennakko-odotukset. Neuromaani koostuu 650 sivusta piinaavan jännittävää taideproosaa. Tarinan hajakeskiössä jäljitetään kavallettujen aivotutkimusvarojen liikkeitä mieleltään järkkyneen rikolli- sen pään sisällä. Vetävää, eikö? Vähän kuin Tarsem Singhin The Cell turkulaisittain, lukijalle siunaantuu Jennifer Lopezin rooli. Massiivisen opuksen kaunokirjallinen fokus karkaa arvaten varsin kauas pölhöstelevän synopsiksen tuolle puolen. Ylevän ja alhaisen sävyeroilla hulvattomasti leikittelevä teos yrittää raapustaa lukijan tarkasteltavaksi puolivakavasti otettavaa konepiirrosta ihmisaivojen sekamelskasta. Siinä sivussa makustellaan yhden sorttisilla ironisilla tulkinnoilla postmodernista maailmankuvasta ja kirjallisuuskäsityksestä. Tieteellisen tutkimuksen muotoon kirjoitettu tiiliskivi toimii ennen kaikkea kierona yhteiskunnallisena peilinä, epärehellisen pelin ja julkeiden vedätysten hallitseman epookin aikalaisproosana. Yli-Juonikas töräyttelee proosalliseen vuvuzelaansa paikoin aivan poikkeuksellisen hävyttömästi. Ei riitä, että lukija valitsee, ottaako vai jättääkö pöyristyttävän kokonaisuuden sellaisenaan, nieleekö purematta. Lukijaparka kun saatetaan lisäksi konkreettiseen vastuuseen valinnoistaan tekstin äärellä. Umpikujia, haarautuvia polku- ja ja tarpeetonta ylimäärää on teksti pullollaan. Märkä rätti lävähtää kasvoille tuon tuosta. Kierouksien ja ilkikuristelun ytimessä klenkkaa poikkeuksellinen rakenneratkaisu; protagonisti Silvo Näreen pään sisällä vellova kertojanääni ohjeistaa lukijaa pomppimaan luvusta toiseen jokseenkin mielivaltaisen logiikan mukaisesti. Teos maksaakin rakenteellaan velkaa Julio Cortazarin klassikolle Ruutuhyppelyä. Siinä, missä Cortazarin kerrontamekaniikka on hiottu aukottomaksi mestarinäytteeksi, tempoo Neuromaani kuitenkin hyväuskoista lukijaansa kuin modernistipässiä hyppynarussa. Varsin pian käy selväksi, että kokeileva teosrakenne on koko Neuromaanin suurin huijaus. Lukijan ainoa mahdollisuus on huijata sielunsa kyllyydestä takaisin, raivata oma rupinen polkunsa röyhkeän tekstimassan halki. Urakka käy työstä, mutta lopussa kiitos sojottaa. Tai ei oikeastaan sojota, mutta älkää kertoko sitä minulle, tunnen itseni vielä kotvan voittajaksi. MIIKKA LAIHINEN Jaakko Yli-Juonikas: Neuromaani. Otava 2012. 650 s. T wilight on hirveää paskaa, mutta neljä vuotta jatkuneet vampyyrivitsit eivät ole enää hauskoja. Tämän todisti viimeistään Twilight-buumin kulta-aikana julkaistu puistattava Vampires Suck -parodia, jonka onnistui paradoksaalisesti olla elokuvana vielä pilkkansa kohdettakin huonompi. Tämän lisäksi vaivaannuttavaa on myös sarjan vihaajien universaalin yhteisymmärryksen aiheuttama suoranainen kulttuurifasismi. Ystäväni, joka tunnusti rohkeasti julkisesti pitävänsä elokuvista, sai välittömästi Maineen isolla M:llä. Miehen tyttöystävä kielsi tätä käyttämästä ostamaansa Twilight-huivia, koska kadulla lapsetkin nauraisivat moiselle. Joko olet leffasarjaa vastaan tai, luoja paratkoon, sen puolella. Toivon syvästi, että vuonna 2013 löydämme tuoreempia läpän aiheita. Tämän suhteen toivo elää: horisontissa siintävät jo vuoden takaisen Nälkäpeli-elokuvan jatko-osat. Tuomas Jalamo Kirjoittaja on viestinnän opiskelija ja vapaa toimittaja, jota edes runsas valkosipulin nauttiminen ei ole pelastanut teinivampyyreiltä. Tupakasta, tytöistä ja teinivuosista LEVY. Kanadalainen laulajalauluntekijä Mac DeMarco on kovassa nosteessa. Kesällä artisti napattiin arvostettuun Captured Tracks -levylafkaan, ja loppuvuodesta kiireellä, julkaistu debyyttipitkäsoitto 2 menestyi monien vaihtoehtomusiikkimedioiden 2012-rankkauksissa. Eikä ihme. Velttoindie-kollegoidensa Cass McCombsin ja Kurt Vilen jalanjälkiä yhtäältä seuraava, toisaalta sotkeva DeMarco on ikäluokkansa ääni. Musiikkiaan karkeasti jizz-jazziksi kutsuvan multi-instrumentalistin laulut ovat omintakeisia ja tragikoomisen nokkelia. Kieroutuneen henkilökohtaiset Cooking Up Somet- hing Good ja Freaking Out the Neighborhood käsittelevät pohjoisamerikkalaista perhe-elämää nuoren miehen näkökulmasta. Artistin käyntikortiksi muodostunut Ode to Viceroy on puolestaan ? nimensä mukaisesti ? oodi Viceroy-halpasavukkeille. Loistavat My Kind of Woman ja Still Together osoittavat, että DeMarco taitaa toisaalta myös traditionaalisemmat rakkauslaulut. Biisit ovat konstruktioiltaan ja sovituksiltaan melko yhtenäisiä. Toimiva kaava käsittää DeMarcon huolettomat vokaaliosuudet, kekseliäät kitarariffit sekä yllätyksettömyydessään tehokkaat bassolinjat ja rumpukompit. Helmiä on paljon, ja ne on ripoteltu tasaisesti niin, että levyn yhtäjaksoinen kuuntelu palkitsee kerta toisensa jälkeen. DeMarco on lauluntekijänä ja kitaristina kiistattoman lahjakas, vaikkakin tekniikaltaan velkaa David Byrnen ja Jonathan Richmanin kaltaisille pioneereille. Ensimmäisellä pitkäsoitollaan vasta päälle parikymppinen Mac DeMarco paljastuu raskalimaisen julkisuuskuvansa takaa hämmästyttävän kypsäksi ja herkäksi taitelijaksi. 2 on sydäntä lämmittävän rehellinen ruohonjuuritason mestariteos. Joel Haapamäki Mac DeMarco: 2, Captured Tracks 2012 Lauri Linnan dokumenttielokuva Mätänevän ruumiin yhdeksän vaihetta tutkii Kaivokadulla sijainneen komm
Cinema Mondo KULTTUURI 9-vuotias Quvenzhané Wallis on kaikkien aikojen nuorin Oscar-ehdokkuuden saanut nainen. Tulva ei hukuta onnea Benh Zeitlinin ohjaus Beasts of the Southern Wild tasapainoilee koskettavasti rujon selviytymisen ja lapsekkaan fantasian välillä. ELOKUVA. Sundance-festivaalin esittelemä Beasts of the Southern Wild paljastaa muurien taakse kätketyt amerikkalaiset, joiden selviytyminen on kiinni kalasaldosta, ei veroprosentista. Indie-elokuvien kliseekuvastoa välttelevä elokuva lumoavasta vähävaraisuudesta hyötyy Moonrise Kingdomin (2012) tapaan lapsinäkökulmastaan. Sen maalailema taianomaisuus on aitoa. Beasts of the Southern Wild kääntää perinteisen voittaja vastaan häviäjä -ajatuksen päälaelleen. Luonto on onnen ja elämän lähde, kun taas teollinen kulutusyhteiskunta on iloista riistetty harmaa kuolema. Koska jokapäiväinen puute on käännetty onneksi, eroaa elokuva monista muista köyhyyskuvauksista läpikuultavalla hymyllään. Zeitlinin amerikkalaisen eetoksen vastapuheenvuoro ei huku angstiinsa. 9-vuotiaan Quvenzhané Wallisin amatöörin aitoudella tulkitseman Hushpuppyn tulvan vauhdittama matka siivilöityy rumuudessaan herkkien kuvien läpi. Toisaalta hän on alkoholistien ympäröimä. Tyydyttävätkö spurgut niin sanotun sivistyksen rajoittamaa, kulttuurista toiseen tuttua tarvetta vetää pää sekaisin, vai käyvätkö he vain hävittyä taistelua elämänsä surkeutta vastaan? Harkitusti sirotellut fantasiaelementit voimistavat tunnetta elämänmyönteisestä sadusta, joka tulee kertoneeksi ennen kaikkea lapsen mielikuvituksesta ja selviytymiskyvystä. ***½ Jouko Luhtala Beasts of the Southern Wild (Yhdysvallat, 2012) O: Benh Zeitlin N: Quvenzhané Wallis, Dwight Henry, Levy Easterly Pirteä korsettitragedia Häikäisevän kaunis ja sukkela Joe Wrightin ohjaus Anna Karenina tuulettaa pukudraamojen traditioita. ELOKUVA. Korsetin suhinaa täynnä olevat pitsijäykistelyt ovat usein teemoiltaan pöyristyttävän homogeenisiä elokuvia. Säätyläisyhteiskunnan kritiikkejä kuvataan lisäksi pääasiassa häpeilemättömän näkemyksettömästi. Joe Wrightin Ylpeys ja ennakkoluulo (2005) kokosi genren hyveet ja paheet yhteen koriin. Ohjaajan uutukainen Anna Karenina osoittaa Wuthering Heightsin (2012) tapaan, että rohkeus palkitaan. 1800-luvun venäläisen eliitin pistävä kuvaus on kuin musikaali ilman laulua. Ulkoasua ja mainetta painottava yhteiskuntajärjestys analysoidaan kuvien kautta. Protokolaan hirttäytyminen ja naisen asema ovat läsnä ilman tiedostavan kartanonisännän juhlapuhettakin. On virkistävää nähdä liikkuva, visuaalisesti tanssahteleva pukudraama. Yksin jäävän Annan (Keira Knightley) elämän traagisuutta valittu muoto ei rapista. Teatterimaisuudessaan nerokas lavastus ja kerronta kuvaavat aikakauden pompöösiä ilmapiiriä lennokkaan tarkkanäköisesti. Musikaalimaisuuden sulauttaminen osaksi elokuvan jokais- ta osa-aluetta on ihastuttava, ei hämmästyttävä ratkaisu. Myös näyttelijät tekevät oman osansa, eritoten klassisen femme fatale -hahmon pastissi kreivi Vronski (Aaron Taylor-Johnson) on häpeilemättömän pöyhkeä. Lopun tarinankuljetus on kelvollista, mutta turhauttavan tavanomaista, itkuntuhruisen meikin tuijottelua. Kirjallisuushistorian klassisimpiin kuulu- van rakkaustarinan käynnistävä polttava tanssikohtaus sytyttää kuitenkin niin riehakkaan tulimyrskyn, että palokuntamaiset harha-askeleet eivät saa paloa sammumaan. **** Jouko Luhtala Anna Karenina O: Joe Wright, N: Keira Knightley, Jude Law, Aaron TaylorJohnson muunin purkutuomion etenemistä yhden vuoden aikana. Elokuvaa esitetään Titanik-galleriassa 27.1. saakka. 17
Tiede Anja Karppinen Televisio teki itsenäisy yspäivästä sodanmuistelua Televisio luo kansakunnan yhteiset muistot. Kun tiettyä perinnettä toistetaan tarpeeksi kauan, vaihtoehdot unohtuvat. Mari Pajalan mukaan itsenäisyyspäivän ohjelmisto on kaventunut ja muuttunut aiempaa konservatiivisemmaksi. Tuntemattoman sotilaan esitysajan siirtäminen viime itsenäisyyspäivän ohjelmistossa poiki melkoisen kohun. Katsojille ei riittänyt, että Tuntematon on tarjolla. Se piti näyttää myös oikeaan aikaan. Tiuha toisto luo nopeasti kuvan tiiviisti yhteen liittyvistä asioista. Vaikka ikiaikainen perinne Tuntemattoman sotilaan ja itsenäisyyspäivän yhteydestä on vasta kaksitoistavuotias, sen rikkominen leimattiin nopeasti isänmaanpetturuudeksi. Televisiotutkija Mari Pajalan mukaan kyse on kahden korkealle arvostetun instituution yhdistämisestä. Yleisradio hyödyntää Tuntemattoman sotilaan itsenäisyyspäivän ulkopuolellakin nauttimaa arvostusta ja luo sen avulla omaa traditiota. ?Kohun perusteella Tuntematon sotilas näyttäisi olevan suomalaisille hyvinkin pyhä. En ole silti varma, oliko tässä tapauksessa enemmän kyse iltapäivälehtien luomasta kohusta,? Pajala miettii. Sisällöstä käytävä keskustelu on kuitenkin olennainen osa median luomia perinteitä. Tämä näkyy olennaisesti esimerkiksi katsojasuosikki Linnan juhlien ympärillä mylläävässä mediahuumassa. Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei ole kuitenkaan aina edes televisioitu. Jotta ohjelma alkaisi vaikuttaa perinteeltä, siitä täytyy käydä myös keskustelua muualla mediassa. Sovinnaista ja konservatiivista Pajalan mukaan itsenäisyyspäivän ohjelmisto on viime vuosina kaventunut. Aiemmin, esimerkiksi 60-luvulla, itsenäisyyspäivän ohjelmisto oli poleemisempaa ja kriittisempää. Nyt pyritään esittämään sovinnaisia ja konservatiivisia ohjelmia, joissa korostuu kansan yhteisöllisyys ja sopu. Siksi esimerkiksi sisällissotaa muisteleva saa edelleen tikusta silmään. ?Viimeiset 20 vuotta on keskitytty (talvi- ja jatko)sotaan muun historian ohitse. Jatkosota voisi hyvin olla kriittisestikin käsiteltävä aihe?, Pajala sanoo. Toisaalta konservatiivisen ohjelmiston rinnalle on tullut paljon viihteellistä ohjelmaa. Vaihtoehdot unohtuvat Vaikka television kymmeniltä kanavilta voi valita katsottavansa ja katsoa sen valitsemanaan aikana, ei yhteisten katsomiskokemusten aika ole vielä ohi. Suoran lähetyksen viehätykseen vedotaan edelleen esimerkiksi tosi-tv-sarjojen katsojaäänestyksissä. Se, että vaikkapa Voice of Finlandin finaali näytetään tiettynä ajankohtana, saattaa olla jonain päivänä kansallinen traditio. Pajala kertoo, että televisio voi luoda hyvinkin nopeasti kansallisia yhteismuistoja. Riittävä toisto ja pysyvyys takaavat ilmiön huomion. Pikkuhiljaa toiston myötä vaihtoehdot unohtuvat ja tietystä ohjelmatyypistä tulee se ainoa oikea. ?Ylen ja MTV3:n ohjelmistosta vastaavilla on paljon yhteiskunnallista määrittelyvaltaa?, Pajala muistuttaa. SAMPO ROUHIAINEN Mari Pajalan artikkeli Televisio kulttuurisen muistin mediana ? Miten itsenäisyyspäivä alkoi merkitä sotamuistelua? on mukana perjantaina 11.1. ilmestyneessä kirjassa Media historiassa. Turussa koulutetaan nyt erikoislääkäreitä päivystykseen. Professuuria hoitaa Maaret Castrén.
TYYn hallitus esittäyty y Uuden vuoden myötä ylioppilaskunnalle on saatu uusi hallitus, joka joutui lähes ensi töikseen vastaamaan kymmeneen todella hauskaan kysymykseen. 1. Mistä tulet? 2. Minne menet? 3. Minkä kirjan luit viimeksi? 4. Mikä on suosikkikirosanasi? 5. Lempiruokasi? 6. Miksi TYY? 7. Mitä toivot tulevalta vuodelta? 8. Mikä on mielestäsi vuorokauden paras hetki? 9. Missä maassa haluaisit asua? 10. Saavut hallituksen kokoukseen puoli tuntia myöhässä. Mikä on tekosyysi? Heikki Isotalo, 23, yleinen historia, puheenjohtaja, tyy-pj@ utu.fi 1. Menneestä. 2. Toimistolle. Tämä vastaus pitää tänä vuonna useimmiten paikkansa. 3. Balzacin Ukko Goriot?n. 4. Ainakin eniten käyttämäni on aitosuomalainen ?perkele?. 5. Kaikki missä käytetään hyviä italialaisia juustoja, on kysymys sitten risotoista, pastoista tai pitsoista. 6. Legendan mukaan ainejärjestöni Kritiikin toimistosta aukeaa salaovi TYYn toimistoon. 7. Vuoden jälkeen olen saunonut rehtorin kanssa. Tämä on kenties tärkein tavoitteeni. 8. Aamunkajo kun kaupunki herää ja itse on vasta matkalla nukkumaan. 9. Norjassa. Pienessä idyllisessä kalastajakylässä. 10. Olen ollut noutamassa takaisin varastettua TYYn lippua Tampereelta. Essi Karvonen, 24, psykologia, varapuheenjohtaja, sosiaalipolitiikka, tuutorointi, tyy-vpj@utu. fi 1. Mäntsälästä, Suomen Texasista. 2. Kaakkoon. 3. Kolb & Whishaw: Fundamentals of Human Neuropsychology. 4. Pilluhanhi. 5. Tulevan sesongin hengessä vastaan blinit. 6. TYY istuu mun sydämeen. 7. Toivon iloa ja onnistumisia, kasvua ja pään seinään takomista. 8. Aamuhetki paras hetki, 19 Kristian Tervo TYY mutta toiset vaikuttavat silloin olevan jostain syystä kovin huonolla tuulella. 9. Matkailu avartaa, mutta kotimaani ompi Suomi. 10. Albanialainen vuohi ilmestyi minulle unessa ja kehotti kävelemään toimistolle käsilläni - ja intuitiotahan pitää seurata. Tero Ahlgren, 29, folkloristiikka, koulutuspolitiikka, tyykopo@utu.fi 1. Toimistolta 2. Maailmalle! 3. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (...?kirja?) 4. Noperkele 5. Lasagne 6. Sydän sykkii turkulaiselle opiskelijaedunvalvonnalle. 7. Kokemuksia, elämyksiä ja sarjan pieniä ja suuria voittoja 8. Muu kuin aamuvarhain. 9. Monessa aikanaan! 10. Valokuvaussessio. Henna Henriksson, 23, biologia, kansainväliset asiat, opiskelijakulttuuri, tyy-kv@utu.fi 1. Alunperin pohojanmaalta tuolta Vaasan suunnalta. 2. ?I?ll go with the flow? eli vielä on paha sanoa. 3. Synapsin uuden laulukirjan 4. Perkele 5. Riisi, kana + currykastike... tai pekoni. Nam! 6. Kaipasin uusia haasteita alayhdistysvuosien jälkeen. 7. Selkeää päivärytmiä ja paljon hommaa mihin pääsee oikein kunnolla syventymään. 8. Torkutuksen aikainen uniputki. 9. Mikään ei ole ihanempaa kuin Suomen kesä, merenrantamökki ja sauna... eli juuri täällä. 10. Nukuin pommiin... Aku Kähkönen, 21, tietojärjestelmätiede, alayhdistykset, liikunta, yritysyhteistyö, tyy-ay@ utu.fi 1. Hallituksen kuvauksesta tulin juuri toimistolle. 2. Seuraavaksi Assarille ruokailemaan. 3. Joululomalla tuli luettua vähän kaikenlaista, viimeiseksi John Boynen The Boy in the Striped Pyjamas. 4. Fan! 5. Savustettu järvitaimen keitettyjen uusien perunoiden kera. 6. Ylioppilaskuntatoiminta on Juho Wilska (vas.), Henna Henriksson, Heikki Isotalo, Tero Ahlgren, Aku Kähkönen, Petra Peltonen ja Essi Karvonen ovat TYYn vuoden 2013 hallitus. lähellä sydäntäni. 7. Uusia ja opettavaisia kokemuksia. 8. Nukkumaanmeno, pääkoppa tyhjenee mietteistä ja murheista. 9. Itsenäisessä Skotlannissa. 10. Kotonani oli vesivahinko ja vessani lainehti vedestä... Petra Peltonen, 22, poliittinen historia, viestintä, kaupunkisuhteet, työelämäasiat, tyy-tiedotus@utu.fi 1. Martista 2. Minne lie, lopulta kuitenkin kotia kohti 3. Hobitin, muistin virkistykseksi hämmentävän elokuvakokemuksen jälkeen 4. Prkl! 5. Suklaa 6. Tiedon ylimmäinen ymmärrystila 7. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita 8. Hetki ennen nukkumaanmenoa 9. Suomi käy hyvin 10. Jouduin kummipojan emergency-lapsenvahdiksi Juho Wilska, 30, yleinen historia, sosiaalipolitiikka, kehitysyhteistyö, yhdenvertaisuus, ympäristö, tyy-sopo@utu.fi 1. Turkuun alunperin Helsingistä, yliopistoon lukemaan hissaa ihan fiilispohjalta ja juuri äsken kokouksesta. 2. Toiseen kokoukseen, sieltä TYYn toimistolle ja illalla lenkille. 3. Mark Simpsonin Pyhä Morrissey -psykobiografian. 4. Merde! 5. Karelian heartbreaker eli perunapohjainen karjalanpiirakka munavoilla. 6. Se on huikea paikka hengaa, heilua ja tehdä töitä. 7. Työteliästä kevättä, ikimuis- toista vappua ja virkistävää kesälomaa. 8. Se kun tajuaa heränneensä tuntia ennen herätyskelloaan. 9. 1970-luvun Britanniassa: huikset, gledjut ja kaikki ruskean eri sävyt. 10. ?Koira söi esseen.? LAURI LAHONIITTY Language Circles for international students and Finnish students in the spring semester 2013 Language circle is a free time activity carried out by international and Finnish students. There are voluntary meetings where international students can meet Finnish and other international students. Groups are available in different languages, and the idea is to use that specific language in the group so that the native speakers can help non-native speakers practice their language skills. It is completely up to the group members to decide what they want to do in their group. At the end of the term, the participants will receive a certificate to show that they have participated. The following voluntary language and culture groups, Language Circles, will start in the week 4 (21st ? 24th January) in Juslenia, Henrikinkatu 2: Chinese Dutch English Finnish for Foreigners French German Hungarian Italian Japanese Korean Portuguese Russian Spanish Swedish Tue 16.30 Tue 18.15 Thu 16.00 Thu 18.00 Wed 18.00 Wed 16.00 Wed 16.30 Tue 16.00 Mon 16.00 Thu 16.30 Mon 16.30 Tue 18.00 Mon 18.00 Mon 18.15 room K 108 room K 108 room K 136 room K 136 room K 136 room K 136 room K 108 room K 136 room K 136 room K 108 room K 108 room K 136 room K 136 room K 108 Come and meet new people and learn about different languages and cultures! No need to sign up but there will be changes in the times and places after the first meeting so it is advisable to attend the first meeting. If you are not able to come to the first meeting, please contact the coordinator for more information. Katja Arola, Coordinator e-mail: katja.arola@utu.fi Kielikeskus ? Language Centre Turun yliopisto ? University of Turku FI-20014 Turun yliopisto, Finland ? www.utu.fi Puhelin/Telephone +358 (0)2 333 5975 ? Faksi/Fax +358 (0)2 333 6563 kielikeskus.utu.fi Koordinaattori haussa kehitysyhteistyöviikolle! Haku päättyy 25.1. klo 12. Lisätietoa: tyy-kvsihteeri@utu.fi.
Alayhdistysten infopalsta Cantus Mercurialis Sekakuoro Cantus Mercurialis treenaa uutta pop-ohjelmistoa maanantaisin kauppakorkeakoulun Mercatorilla klo 19. Vahvasti naisvoittoinen kuoro kaipaa vahvistuksia erityisesti miesääniin. Kaikki laulutaitoiset henkilöt, erityisesti siis miehet, ovat tervetulleita nauttimaan laulamisesta hyvässä porukassa! Lisätietoja kuorosta löydät Facebookista. Tule rohkeasti mukaan harjoituksiin, jatkot Proffassa! Opex Kutsu Opexin kevätkokoukseen: Opexin kevätkokous järjestetään keskiviikkona 13.2.2013 klo 16 - 20 Edu2 -luentosalissa. Koko jäsenistö on tervetullut. Turku Swing Society Keväät kurssit ovat alkaneet! Uudet tanssijat voivat osallistua perjantaisin klo 17.40-19.00 Lindy Hopin alkeiskurssille ja maanantaisin klo 19.30-21.00 Argentiinalaisen Tangon -alkeiskurssille. Molemmille kursseille on vielä tilaa! Lisätietoja kursseista ja toiminnastamme on uusituilla kotisivuillamme: http://turkuswingsociety. com/new/ Turun ev.lut. opiskelija- ja koululaislähetys Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Ti 22.1. Anne Gröhn: Kaukasian kutsu. Ti 29.1. Mikko Paavola: Pimeydestä valoon (1. Joh.1-2:14). Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku In English: Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. Student Evening on Tue 12.2. at 6 pm, Gospel in the Middle East. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/ english Turun ylioppilasteatteri Turun ylioppilasteatterin kevät lennähtää ilmaan vanhaan prahalaiseen kauhutarinaan pohjautuvan esityksen, Golemin, siivittämänä. Produktion ohjaa ja käsikirjoittaa yksi Suomen tunnustetuimmista ja omaperäisimmistä ohjaajista, Juha Hurme. Käsikirjoitus kuljettaa vanhan kauhutarinan elementit nyky-Turkuun. Ensimmäistä lastaan odottava nuori nainen, Ellamari, heittelehtii surrealistisen unimaailman ja todellisuuden välitiloissa, pelkojen ja kysymysten ajamana. Esityksen teemaa käsitellään minimalismin ja kehollisuuden keinoin. Pienieleisyy- destä, rohkeasta liikekielestä ja uskaliaasta näyttelijäntyöstä voimansa saava esitys kysyy, mikä tekee ihmisestä pelokkaan ja kyseenalaistavan? Mitä pelko on? Ihminen paljastetaan puhtaassa valossa. Lavatilan haltuunsa ottava kahdeksan hengen ensemble muovaa katsojan eteen erilaisia maisemia ja kohtaamisia, jotka kuljettavat tarinaa eteenpäin. ?Siinä on ristiriita, montakin. Se on enimmäkseen kuollut, ja silti eloisan lepattava. Se on tyhjää täynnä ja massiivinen. Ärsyttävä se on aivan varmasti.? Se on Golem. Ohjaus ja käsikirjoitus: Juha Hurme Ensi-ilta 19.1.2013 Esitykset klo 19.00 ti 22.1. ke 23.1. to 24.1. ke 30.1. to 31.1. pe 1.2. ti 5.2. ke 6.2. pe 8.2. la 9.2. ti 12.2. ke 13.2. to 14.2. ke 20.2. pe 22.2. la 23.2. Liput 12 / 6 ? Lisätiedot ja varaukset: info@turunylioppilasteatteri.fi 040 823 4791 TVO Räpätyttääkö? Punkituttaako? Anna palaa ja tee samalla hyvää - eli ole tukeva. TVO:n tukikeikka järjestetään 25.1.2013. Ohjelmassa tosiaan räpätystä, punkeroa ja harkkoa ulkomaalta asti, lisäksi rokkimarttakerho tarjoaa ruumiin ravintoa. Lahja- ja lahjoitusveroteknisistä syistä ennakkoilmoittautuminen on tarpeen, sinua kaivataan osoitteessa rakalevyt ät gmail piste com. Lisäksi uuden tilan kunnostamisen suhteen kaivataan materiaalisempaakin apua. Me haluamme auttaa sinua tyhjentämään aarrevarastojasi, joten jos jemmassa on baariin soveltuvaa tavaraa kuten valaistustarpeita, (ravintola-)tiskikonetta tai muuta mukavaa, laita viestiä hallituslistalle tvo ät utu piste fi. Talkooväkeäkin tosin tullaan tarvitsemaan, annamme kuulua asiasta, kun tiedämme. Ennen seuraavaa lehdykkää saattaa hyvinkin olla vielä Varjohallituksen kokous (ajankohta tarkentuu Tevis-Palstalle). Jos et ole ryvettynyt hallitustoimissa tai muissa Teviksen viroissa vuosina 2012 ja 2013, voit tulla kritisoimaan hallitusta sen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Aihetta on joka vuosi löytynyt. Hallitus piipittää samaan aikaan karonkassaan jossain kuusen alla. Opintojen edistämisen tukiryhmä Lopputyötyöstämö yrittää myös saada kokoontumista aikaan. Ajantasaisin tieto Teviksestä ja usein muustakin löytyy Tevis-Palstalta http:// tyyala.utu.fi/tvo/board.