Turun ylioppilaslehti 1/2012

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

1/2012 K TI L mIS E SEL U TA A S. 9 ASI L SÄHKÖINEN TYÖPÖYTÄ TULEE! S. 4 KIUSATAANKO SINUA? S. 6 HULLUNA SARAAN S. 15
Lauantai 21.1. Live, Liput: 10e / 8e Tiketti (S & K-18-) RECKLESS LOVE k·l·u·b·i Keskiviikko 25.1. Live, Liput: 12e Tiketti AMARANTHE (SWE) FIRST AID KIT Keskiviikko 1.2. Ilta, Liput: 10e / 8e Tiketti Tiistai 7.2. Live, Liput: 15e / 12e Tiketti CLEANING WOMEN, DASPUTNIK HUSKY RESCUE, THE NEW TIGERS, CASSIE Perjantai 10.2. Live, Liput: 14e /12e Tiketti Perjantai 17.2. Live, Liput: 14e /12e Tiketti LEATHERFACE (UK), ATOM NOTES, CROSSFIRE CIGARETTE C Perjantai 24.2. Live, Liput: 18e /16e Tiketti STAM1NA Lauantai 25.2. Live, Liput: 17e /15e Tiketti HERRA YLPPÖ Katso kaikki keikat: www.klubi.net/tku Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Humalistonkatu 8 Humali Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
NUMERO 1/2012 20.1.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS RUOKA ON UUSI SEKSI ka on 2010-luvun ideologinen taistelukenttä. Ruokavalio aiheuttaa kiihkeimmät debatit niin verkossa, lehtien yleisönosastoilla kuin kahvipöydissäkin. Perinteisesti ruoan laadun kriteereinä on pidetty makua, terveellisyyttä ja eettisyyttä. Enää ei kuitenkaan ole helppoa pysyä kärryillä siitä, mikä on terveellistä tai eettistä. Omien makunystyröidenkin viesti on helppo kyseenalaistaa. Kyllähän lenkkimakkarasta pitäminen osoittaa vain alaluokkaista, maalaista ja kehittymätöntä makua. Se mitä ihminen panee suuhunsa ja kuinka hän sen perustelee, liittää hänet osaksi suurempaa joukkoa. Ruoka on uusi seksi henkilökohtainen on poliittista. YhTENÄ RATKAIsUNA ruoantuotannon ongelmiin on väläytelty jo vuosikymmenien ajan "keinolihaa". Sillä tarkoitetaan syötäväksi kelpaavan, vaikkapa "luonnollisen kananlihan kaltaisen solumassan" viljelyä laboratorioissa ruoan raaka-aineeksi. Tulevaisuudentutkijoiden mukaan trendi on kuitenkin päinvastainen. Scififantasioista huolimatta esimerkiksi pilleriravinnon ei uskota korvaavan alusta saakka valmistettua ruokaa. Kovassa kurssissa ovat sekä luonnonmukaisuus että "ruokahifistely": terveellisyyden ja eettisyyden tavoittelu yhdistyy hedonismiin. Ruoanlaitosta ja syömisestä tulee yhä sosiaalisempaa ja niiden eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa ja satsaamaan rahaa. Tässä lehdessä tutustutaan kahteen voimistuvaan ruokamuotiin: ruoanlaiton ja kemian yhdistävään molekyyligastronomiaan sekä yhdessä syömisen ja aktivismin yhdistävään ravintolapäivään. sUoMALAIsEN RUoKAKEsKUsTELUN tämän talven kuumimmat kiistat koskevat sitä, ovatko hiilihydraatit ihmisten pahoinvoinnin perimmäinen syy ja onko ihmisellä oikeus syödä eläinproteiinia, kun kasvisruokavaliolla voitaisiin pitää hengissä koko planeetan väestö ja lykätä ilmastokatastrofia. Arkisista valinnoista on tullut poliittisesti latautuneita. Jokainen tietää kaupan pursuavia hyllyjä tuijottaessaan, että juuri hän on Kuluttaja, jonka pitäisi valinnoillaan voida halutessaan siirtää vaikka vuoria. Häiritsevää kuluttajan kaikkivoipuuden korostamisessa on se, että se kilpistää aktivismin kirjaimellisesti oman navan tuijottamiseksi. Samaan aikaan ajatus tiedostavasta kuluttajasta nostaa kädet pystyyn kysynnän ja tarjonnan lain edessä ja vapauttaa tuottajat vastuusta. Kenties kannattaisikin kuunnella vanhempaa ja viisaampaa. Tässä lehdessä haastateltu filosofian opettaja Tuomas Tolonen kannustaa kääntämään katseen itsestä ympäröivään todellisuuteen: "Istua kiikkustuolissa ja miettiä miltä minusta nyt tuntuu se on turhinta mitä tiedän!" ANNA-ELINA MATILAINEN VIIMEIsEN VUodEN aikana on käynyt selväksi, että ruo- " TÄSSÄ LEHDESSÄ Mitä syvemmälle olen päässyt filosofian maailmassa, sitä hauskempaa elämä on ollut." Filosofian opettaja Tuomas Tolosen keittiönpöydän ääreen ovat tervetulleita kaikki fenomenologiasta kiinnostuneet. S. 12 " Ei minulla ole mitään tyyliä." TYYn taloussihteeri Tuulikki Grönholm ei ota pukeutumista vakavasti. S. 8 SILVASTI Putin: Ha suhteet S losen kaudella vahvistunuomeen eet selväs ti tyl-paatoimittaja@utu.fi Yliopiston apurahat ulkomailla opiskeluun ensi lukuvuonna haussa nyt. Haku päättyy 15.2. useimpiin paikkoihin.
LAURI HANNUS YLIOPISTON vERKKO Sähköinen työpöytä aukeaa opiskelijalle yliopiston tunnuksilla maaliskuussa. Juuso suutari (vas.), sami siipola, salla Mistola, Jukka Koivisto, Juha Laurila, Lauri Miikkulainen ja heikki Isotalo ovat TYYn hallitus 2012 T Y Y TÄ JOHTAA TEEKKARI Uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi on miehiä YLIoppILAsKUNNAN edustajisto valitsi joulukuun kokouksessaan TYYlle hallituksen vuodeksi 2012. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias tekniikan ylioppilas Jukka Koivisto. Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Koivistoa esitti hallituksen johtoon luonnontieteilijöiden edustajistoryhmä Hybridiaani. Koiviston vastaehdokkaana oli kauppatieteilijöiden ryhmän Juho Harmaa, joka hävisi äänestyksen äänin 2318. Hallituksen jäseniksi valittiin Vihreän listan Heikki Isotalo, Kokoomuksen Sami Siipola, Vihreän vasemmiston Salla Mistola, Demariopiskelijoiden Juuso Suutari sekä yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmän Soihdunkantajien Juha Laurila ja Lauri Mikkulainen. "Moni hallitukseen valituista korosti jo ehdokkaana ollessaan, että TYYn pitää olla lähellä jäsenistöään, tapahtui se sitten viestinnän keinoin tai konkreettisesti osallistumalla alayhdistysten tapahtumiin," Koivisto muotoilee. TYYllä on ensi vuonna 90vuotisjuhlavuosi. Koivisto sanoo lähtevänsä innolla tekemään vuodesta ylioppilaskunnan henkeä nostattavaa tapahtumaa. Opittavaa hän uskoo itsellään olevan ainakin töiden delegoinnissa. "Hallituksessa on lahjakkaita tyyppejä, joille pitää antaa mahdollisuus loistaa omilla vahvuusalueillaan." Koivisto pitää "pienenä särönä", että uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi ovat miehiä. "Olisin mielelläni nähnyt hallituksessa useamman naisen. Toisaalta, kuten vanhemmat toimijat muistelivat, on TYYssä ollut myös naisvaltaisia hallituksia", hän muistuttaa. ANNA-ELINA MATILAINEN YLIOPISTOLLE UUSI REHTORI TURUN YLIopIsToN rehtorin hakuaika umpeutui 20. joulukuuta. Rehtoriksi pyrkii kymmenen henkilöä. Yliopiston hallitus valitsee uuden rehtorin helmikuussa. Nykyisen rehtorin Keijo Virtasen kausi päättyy heinäkuun lopussa. Uusi rehtori valitaan viisivuotiskaudeksi ja hän aloittaa työnsä elokuussa. Yliopiston hallitus on ilmoittanut rehtorin valintakriteereiksi kyvykkyyden niin yksittäisten ihmisten johtamisessa kuin laajojen kokonaisuuksien hallinnassa. Rehtoriksi valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja vahvaa akateemista taustaa sekä erinomaisia esiintymisvalmiuksia. Yliopisto kertoi julkisuuteen seitsemän rehtoriksi hakeneen nimet. He olivat LKT Pentti Huovinen (TY), LKT Sirpa Jalkanen (TY), OTT Jukka Kekkonen (HY), FT Reijo Lahti (TY), FT Harri Lönnberg (TY) ja LKT Kalervo Väänänen (UEF). Kolme hakijaa oli esittänyt toiveen nimensä salassa pitämisestä, mutta Turun Sanomat uutisoi heidän olevan LTT, OTT Lasse Lehtonen, MMTT Anneli Pauli, FT Juhani Soini ja FT Hannu Tenhunen. TURUN YLIoppILAsLEhTI TURUN YLIopIsToN uudistunut intranet-sivusto aukeaa käyttäjille maaliskuussa. Uusille sivuille kirjautuvan henkilön "sähköisellä työpöydällä" näkyy informaatiota, uutisia ja työkaluja sen mukaan, onko hän opiskelija vai henkilökunnan edustaja ja mikä on hänen tiedekuntansa. Aluksi suurimman hyödyn uudesta intrasta saavat pilottitiedekuntien opiskelijat, joita koskevaa tietoa parhaillaan syötetään julkaisujärjestelmään. Pilottiyksiköitä ovat kauppakorkeakoulu, oikeustieteellinen tiedekunta, yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö. "Pilotit ovat tehneet sähköisen työpöydän pohjatyön ja miettineet, miten tietoa tulisi intraan järjestää", Turun yliopiston viestintäyksikön toimituspäällikkö Anne Paasi sanoo. Muut tiedekunnat siirtyvät uuteen intraan kuluvan vuoden aikana. Pilottien jälkeen sisältöjensä läpikäynnin aloittavat kasvatustieteiden ja lääketieteellinen tiedekunta, ja syksyn aikana myös humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta alkavat siirtää sisältöä uuteen järjestelmään. Viimeisenä vuoden 2013 alussa mukaan tulee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. "Ajatuksena on, että kaikkea ei saa kertarytinällä vaan ajan kanssa. Nyt luomme perustyökalut, mutta kehitystyö jatkuu pitkään", Paasi lisää. Myös verkkosivujen uudistus on tarkoitus aloittaa kuluvan kevätlukukauden aikana. Suunnittelija Ilmari Wärri (vas.) opasti Turun yliopiston työelämäpalveluiden jothtava s Intraan hakukone Uusi intra korvaa täysin tällä hetkellä toiminnassa olevan eWertin. Uusi järjestelmä sisältää erilaisia henkilökohtaisia työkaluja ja tietopalveluja. Kenties suurin parannus aiempaan on intran sisäinen hakukone, joka nykyi- sestä eWertistä on puuttunut. Toinen merkittävä uudistus on kertakirjautuminen. Opiskelijan etusivu sisältää yliopistoelämää ilmiöiden tasolla tarkastelevan Kampuselämääpalstan, Yliopistouutiset-palstan sekä uutisvirtapalstan, johon käyttäjä voi tilata itseään kiinnostavia uutisia. Lisäksi opiskelijan näkymään nostetaan erityisesti opiskelijan oman tiedekunnan ja opiskelijapalveluiden tuottamia uutissisältöjä. Etusivulla näkyvillä ovat myös opiskelijan omat työkalut, joihin voi valita esimerkiksi NettiOpsun ja Moodlen. Halutessaan opiskelija voi ylläpitää työpöydällään linkkilistaa, johon voi lisätä esi- merkiksi linkin Facebookiin. Paasin mukaan keskeinen muutos on aiempaa selkeämpi kohderyhmäajattelu. Tällä hetkellä opiskelijoita koskevaa tietoa on tarjolla hajanaisesti verkkosivuilla, ja se saattaa koskea niin potentiaalisia opiskelijoita kuin jo yliopistossa kirjoilla olevia. Jatkossa intran materiaalia ei enää syötetä verkkosivuille, jotka suunnataan ensisijaisesti ulkoisille ryhmille. Tarkoitus on panostaa myös kansainväliseen viestintään. "Nykyinen intra on tiedotuskanava, joka ei palvele opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijat eivät välttämättä edes tiedä, mikä eWert on. Uudessa intrassa tiedekunnilla on omat Tarkkaile sähköpostiasi! Kaikki Turun yliopiston opiskelijat siirtyvät uuteen sähköposti
UUTISET OSIvUT UUdISTUvAT LAURI HANNUS KYSY Y: KIINNOSTAvATKO PRESIdENTINvAALIT? LAURI HANNUS Eero Marila, 1. vuoden uskontotieteen opiskelija Kyllä. En ole vielä äänestänyt mutta meinaan äänestää. En vielä tiedä, ketä äänestän. suunnittelija Sanna Tuomista ja opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalaista "sähköisen työpöydän" käyttöön yliopiston viestintäyksikön koulutustilaisuudessa. alueensa, jolloin opiskelijoille pystytään tarjoamaan sitä tietoa, joka koskee heitä", hän summaa. Sekä eWert että yliopiston verkkosivut pysyvät uusien sivustojen rinnalla toiminnassa niin kauan kunnes uusi sähköinen työpöytä on kokonaisuudessaan käyttövalmiina. Stalkkaa opettajasi Paasin mukaan uuden julkaisujärjestelmän hankinnassa haluttiin kiinnittää huomiota vuorovaikutusta lisäävään toiminnallisuuteen. Palvelualustaksi valikoitui Microsoftin SharePoint 2010. Alusta toimii pienen yhteisöpalvelun tavoin. Järjestelmässä käyttäjästä luodaan käyttäjätunnuksilla tunnistettava profiili, jonka kautta käyttäjä toimii ja vaikuttaa yhteisössä. Opiskelija voi esimerkiksi tutustua opettajaansa vierailemalla tämän profiilissa ja perehtymällä tämän tutkimushistoriaan. Järjestelmä sisältää myös niin sanottuja työryhmätiloja, joita esimerkiksi ainejärjestöjen hallitukset voivat tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää. Sähköisten tilojen tarkoituksena on korvata yliopiston verkkolevyä ja sähköpostiliikennettä. "Vuorovaikutus tarkoittaa myös sitä, että jatkossa käyttäjän on mahdollista kommentoida uutisjuttuja. Tulevaisuuden visiona on myös kehittää yhteisön sisäistä pikaviestijärjestelmää", Paasi sanoo. Samankaltainen sähköisen järjestelmän uudistaminen on käynnissä myös monissa muissa Suomen yliopistoissa. Turun yliopistosta on käyty tutustumassa Helsingin yliopiston hankkeeseen, ja turkulaiset ovat vastaavasti jakaneet kokemuksiaan Oulun ja Itä-Suomen yliopistoille. Viestintäyksikkö järjestää parhaillaan piloteilleen käyttöjärjestelmäkoulutuksia, joiden aikana on tarkoitus kouluttaa 135 yliopiston työntekijää. "Tämä vaikuttaa hyvältä. Käytettävyys on parantunut paljon eWertiin nähden. Visuaalinen ilme on selkeä ja aiempaa paremman näköinen", arvioi koulutukseen osallistunut Turun yliopiston työelämäpalveluiden projektipäällikkö Sanna Putila. Paasin mukaan pilottiyksiköiden työntekijät ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Kysymyksiä ovat kuitenkin herättäneet resurssit, kun esimerkiksi oppiaineissa sähköisen työpöydän suunnittelutyötä on tehty muiden töiden ohella. "Sähköinen työpöytä tarjoaa monenlaisia välineitä kommunikointiin, mutta on hyvä muistaa, että onnistunut viestintä edellyttää edelleen ihmisten aktiivista osallistumista", Paasi painottaa. LAURA MYLLYMÄKI Mona Numminen, 2. vuoden oikeustieteen opiskelija Kiinnostavat. En ole vielä käynyt äänestämässä. Käyn sitten oikeana vaalipäivänä ja juon vaalikahvit. Olen löytänyt ehdokkaan. Pauli Kataja, 2. vuoden oikeustieteen opiskelija Kiinnostavat. En ole vielä äänestänyt. Olen noin 75 prosenttia varma siitä, ketä äänestän. järjestelmään alkuvuonna. Opiskelijalle lähetetään infomaili viikko ennen siirtoa.
KOLUMNI vALELÄÄKÄRI vASTOIN TAHTOAAN M inusta tulee isona valelääkäri. Ai miksikö valelääkäri eikä oikea lääkäri? No onhan nyt paljon helpompaa lukea pari yleisopusta kansantaudeista ja opetella ajankohtaisia erikoisuuksia lääkärilehdestä tai vaikka netistä kuin päntätä vuosia päivät ja yöt, istua tenteissä ja suorittaa harjoittelujaksoja. Lääkäriseura Duodecimin lehteä luenkin jo huvikseni. Ei se vielä valelääkäriä tee, lehden kun voi tilata kuka vain. Syksyllä lehden välissä tuli kutsu Turun lääketiedepäivien näyttelyyn. Kyllä uteliaisuus niin paljon heräsi, että olihan se mentävä katsomaan. Vähän tuli tosin valelääkäriolo. Lekurimessuthan nuo olivat keräsin mukaani mm. 19 kynää ja elimillä kuvitetun huivin, jonka mainosslogan humanististen tieteiden kandidaatin päässä on kyllä aika harhaanjohtavaa mainontaa - "kaikki mitä terveyteesi tarvitset". Lääkenäytteitä en edes yrittänyt itselleni huijata. Yhden pokkarin ostin Duodecim-kustannuksen pisteeltä ja jälkeenpäin vasta huomasin, että vaikka moneen kertaan totesin olevani humanisti enkä siis mitenkään yrittänyt valelääkäriksi tekeytyä, oli minusta sellainen tehty; kuitissa kun luki "jäsenhinta". Ihmekö siis, että valelääkäreitä tupsahtelee kuin sieniä sateella, kun lääkäriseurakin näin herkästi tekee melkeinpä ohikulkumatkalla olleesta uteliaasta humanistista jäsenensä? Kenet voi haastaa, kun on joutunut valelääkäriksi vastoin tahtoaan? AN JA V aikka voisihan se olla hauskaakin, kun asiaa oikein ajattelee. Palkka on hyvä, lääkärin titteli kunnioitusta herättävä ja aina olisi jännitystä elämässä, kun ei koskaan tietäisi milloin jää kiinni. Valelääkärin toimihan on kovasti muodissakin. Minkähän alan valelääkäriksi sitä alkaisi sitten? Yleislääkärinä olisi varmaan helpointa kirjoittelisi Buranaa särkyä valitteleville (lääkärikäsiala ja lääkefirmojen mainoskyniä on jo) ja soisi huomionkipeille vähän aikaa. Valekirurgin urassa olisi kyllä enemmän hohtoa ja leikkausvaatteissa jotain tv-sarjojen luomaa glamouria. Toisaalta siitä jäisi varmaan melko pian kiinni... Vaan nyt sen keksin: minusta tulee valepatologi. Vai onko muka koskaan kuultu, että asiakkaat olisivat tulleet valittamaan? Tuskin ainakaan kuolemantuottamussyytettä saisi. K AR PPI NE N "KIUSAAmINEN ON KOKO YHTEISÖN ONgELmA" Turun yliopiston kiusaamiskyselyn pohjalta halutaan luoda malli kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi. TURUN YLIopIsTo ja TYY tekevät tammi-helmikuussa kyselytutkimuksen korkeakoulukiusaamisesta. Kysely lähetettiin maanantaina 16. tammikuuta kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. Aloite kiusaamisen tutkimisesta tuli opiskelijoilta. "TYYlle tuli useita aloitteita opiskelijoilta, jotka toivoivat, että kiusaamisesta kes- E hkä sittenkin pitäydyn vain humanistina ja tyydyn ideoimaan pari uutta tv-ohjelmaformaattia. Tässäpä ensi kaudelle viihdettä viikonlopun parhaaseen katseluaikaan: Leikkii lääkäriä kanssa! Ohjelmassa ryhmä valelääkäreitä pestautuu tekaistuin todistuksin terveydenhuollon töihin ja joka viikko yksi putoaa. Lopuksi vähiten valituksia/syytteitä saanut voittaa vakituisen viran. Haastavampi formaatti olisi Leikkaa lääkärien kanssa, jossa kilpailijat esittävät kirurgiaan erikoistuvia. Voittaja on se, jonka potilaista suurin prosenttiosuus jää eloon tarpeelliset osat tallella, ilman puristimia ja leikkausliinoja sisuksissaan. Formaatin ongelmana voisi tosin olla potilaiden löytäminen. Mutta mitäpä ihmiset eivät tekisi päästäkseen televisioon, minkä jo Big Brother on todistanut! MERI VIRTALA "Yhteisössä on niin paljon kiusaamista kuin yhteisö sitä sallii." kusteltaisiin ja siihen puututtaisiin yliopistolla enemmän", ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Minttu Naarminen kertoo. Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa opintojen viivästymiseen, keskeyttämiseen tai sairauslomiin. Silti kiusaamista yliopistoilla ei ole juuri tutkittu. Toisin kuin koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, korkeakoulukiusaamisesta tiedetään toistaiseksi vähän. Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori Maili Pörhölä selvitti korkeakoulukiusaamisen laajuutta vuonna 2008 valtakunnallisen opiskelijaterveystutkimuksen yhteydessä. Intensiivisesti kiusatuksi tunsi silloin tulleensa noin viisi prosenttia vastaajista. Samansuuntaisia lukuja paljastui myös Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010 kerätystä aineistosta. Turun yliopiston tutkimusta koordinoi opintopsykologi, psykologian lehtori Ari Kaukiainen. Hän on ollut alusta saakka mukana esimerkiksi mainetta niittäneen KiVa Koulu -hankkeen suunnittelussa. Kaukiainen uskoo, että yliopistolla kiusaaminen on luultavasti enimmäkseen sanallista kiusaamista: opiskelutoverin mielipiteitä vähätellään, hänet suljetaan pois ryhmästä, hänestä levitetään juoruja tai hänen annetaan ymmärtää, ettei häntä arvosteta. Turun yliopiston kyselyn tarkoituksena on selvittää paitsi kiusaamisen laajuutta myös sen seurauksia. Niitä voivat olla esimerkiksi ongelmat opintojen etenemisessä, fyysiset sairaudet tai ongelmat perheen kanssa. Kiusaaminen rapistaa luottamuksen niin itseen kuin muihin. "Toivon, että kyselyn avulla saadaan sellaista tietoa, jonka avulla pystytään luomaan keinoja kiusaamiseen puuttumiseen ja myös sen ennaltaehkäisemiseen", Naarminen korostaa. Kyselyn perusteella aiotaankin muodostaa toimintamalli asian ratkaisemiseksi. "Kiusaaminen on yhteisön ongelma. Siksi yhteisöllä pitäisi olla herkkyyttä puuttua ja keinot ratkaista tilanne", Kaukiainen painottaa. Kaukiaisen mielestä olisi ihanteellista, että jo oppiainetasolla olisi nimetty henkilö, jonka puoleen voi kiusaamistapauksissa kääntyä. "Yhteisössä on niin paljon kiusaamista kuin yhteisö sitä sallii." Kiusaamiskyselyssä kertyvän aineiston pohjalta on tarkoitus tehdä myös kaksi pro gradu -työtä, yksi psykologiaan ja yksi folkloristiikkaan. ANNA-ELINA MATILAINEN Kiinamyllyn isokierto -semmassa pohditaan alkoholinkulutusta 25.1. klo 1517 Osmo Järvi -salissa.
AJASSA NAAMAKIRJA LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Ville Valkonen asui Turun Varissuolla opiskellessaan IB-lukiossa. Tammikuussa hän vietti päivänsä toimimalla vaalitoimitsijana Varissuon kirjaston äänestyspisteellä. SUOSITTU OmALLA TAvALLAAN TYYn edustajiston puheenjohtaja Ville Valkonen harrastaa fiktion kirjoittamista ja ihailee Jyrki Kataista. Järki vai tunteet, TYYn edustajiston uusi puheenjohtaja Ville Valkonen? Sekä että. Uskon, että ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita vaan täydentävät toisiaan. Sinulla on Facebookissa yli 900 kaveria. Oletko suosittu? Omalla tavallani olen. Minun on helppo tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Nautin ihmisten seurasta enkä ole kovin nirso. Kaikista ihmisistä löytää jotain hyvää. Minkälaisia tavoitteita sinulla on edustajistokaudelle? Ensimmäinen tavoite on edustajiston tietotason parantaminen. Seuraava tavoite on avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Kolmas tavoite on edustajiston johdolla koko TYYn tuominen jäsenistöä lähelle. Se tarkoittaa sitä, että jäsenistö tietää, mitä TYY tekee, ja kokee työn myös tärkeäksi. Olet kokoomuksen jäsen, mutta kannatat puoluepoliittisesti sitoutumatonta ylioppilaskuntaa. Miksi et ollut kokoomuksen ehdokkaana TYYn vaaleissa? Mielestäni ylioppilaskunnan ei pidä olla poliittinen järjestö. Ymmärrän poliittisuuden viittaavan siihen, että vaikutetaan koko yhteiskuntaan. TYYn tehtävä on olla Turun yliopiston opiskelijoiden edunvalvoja eikä yleismaailmallinen yhteiskunnallinen toimija, joita puolueet ovat. Opiskelet kauppakorkeakoulussa. Mitä muiden tiedekuntien opiskelijat voivat oppia kauppatieteilijältä? Kauppakorkeakoululaiset ovat usein määrätietoisia ja pystyvät tietynlaiseen laskelmoivaan prosessiajatteluun. Se esimerkiksi erottaa TuKYn monesta muusta opiskelijajärjestöstä. Lisäksi verkostoituminen on meille tärkeää, ja kauppakorkeakoulun ja TuKYn rakenteet tukevat sosiaalisen kanssakäymisen taitojen harjoittelua. Entä mitä kauppatieteilijä voi oppia muilta? Paljon. Oman kokemukseni mukaan erityisesti humanistisessa tiedekunnassa arvostetaan sivistystä itseisarvona. Kauppakorkeakouluun taas ehkä hakeutuu sellaista väkeä, joka näkee koulutuksen välineenä. Toivoisin, että myös kauppakorkeakoululaiset voisivat oppia ajattelemaan, että jo oppiminen itsessään tuo elämään paljon uutta. Ärsyttävää on epäoikeudenmukaisuus, joka liittyy kansainväliseen taloudelliseen epäoikeudenmukaisuuteen sekä monien yhteiskuntien sisällä vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät saa yhtäläisiä edellytyksiä elämään. Toinen on lyhytnäköisyys. Ihmiskunta toimii valitettavan lyhytnäköisesti. Meidän poliittiset rakenteemme kannustavat tähän toimintaan. huonommat kuin jos sen ottaa tosissaan. Viime vuonna olin kolme kertaa Saksassa ja tyttöystävä sitten useammin täällä. Mihin käytät vapaa-aikasi? Jos en käytä aikaani mihinkään muuhun, harrastan liikuntaa ja kirjoittamista. Kirjoitan blogia ja ihan omaksi ilokseni fiktiotakin. Luen myös mielelläni. Nyt loppumetreillä on Sota ja rauha, joka on ihan huippu. Oletko luonteeltasi enemmän sovittelija vai haastaja? Tämä on haastava kysymys. Ehkä olen kuitenkin sovittelija varsinkin toisten ihmisten kanssa työskennellessäni. Olen asioiden problematisoija. Pidät yhteiskunnallista blogia, joka kantaa nimeä Järkiaate. Mikä maailmassa mättää? Olet kasvissyöjä. Mitä mieltä olet sikatilavideoista? Mielestäni on tärkeää nostaa epäkohtia keskusteluun. Minustakin löytyy se pieni radikaali. Se, että jokin asia on laiton, ei välttämättä tee siitä väärää. Sinulla on saksalainen tyttöystävä. Mitä ohjeita antaisit kaukosuhteessa eläville? Kannattaa tehdä määrätietoisesti töitä suhteen eteen. Se ei ole asia, joka tapahtuu itsestään. Mikäli sen ottaa itsestäänselvyytenä, edellytykset suhteelle ovat Mikä haluat olla isona? Hyvä ihminen. Lisäksi kauppatieteilijän on aina pakko vastata yrittäjä. Haluan olla esimies haasteellisessa tehtävässä yksityisellä puolella, kirjailija tai poliitikko. Uskon, että elämässä voi tehdä monia asioita. Jos elämän jakaa viiden vuoden jaksoihin, käytettävissä on 7-9 eri elämää. Kuka on esikuvasi? Mahatma Gandhi. Hän on sekä hengellinen että poliittinen esikuvani. Hänellä oli vahva näkemys, ja hän teki kaikkensa sen eteen, mikä oli hänen mielestään oikein. Kunnioitan myös Jyrki Kataista. Hän on alusta asti ollut aatepoliitikko. Hän on pystynyt riittävän nuorena luomaan selkeän kuvan yhteiskunnasta ja työskennellyt määrätietoisesti sen eteen. LAURA MYLLYMÄKI European Job Day -messut keskiviikkona 8. helmikuuta Päärakennuksen aulassa.
TyöVAATTEISSA Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään ensimmäisessä osassa pukimiaan esittelevät TYYn toimiston sihteerit. SOPIvAN ASIALLISESTI TEKsTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVAT: LAURI hANNUs Anna Kahra, TYYn kansainvälisten asioitten sihteeri: "Aamulla tuli hieman kiire lähtö töihin. Tänään minulla on päälläni villatunika, legginsit, tuubihuivi ja siistit kävelykorkokengät. Työvaatteiden pitää olla mukavat mutta myös sopivan asialliset. Käytän aina korvakoruja ja rannekorua. Kuvailisin tyyliäni yksinkertaisen tyylikkääksi. Aamuisin käytän korkeintaan puoli tuntia laittautumiseen. Käytän paljon tummia värejä syksyllä ja talvella, ja kesällä taas pukeudun värikkäisiin ja valkoisiin vaatteisiin." Jukka Vornanen, TYYn koulutuspoliittinen sihteeri: "Tänään minulla on päällä Adidaksen tennarit, mustat sammarit, huppari ja kirpparilta ostettu pikkutakki. Kädessä minulla on wixarica-rannekoru, jonka työkaverini Anna toi minulle Meksikosta. Tyylini on rento mutta asiallinen. Käyn aina silloin tällöin kirppareilla. Työvaatetukseni ei eroa paljon vapaa-ajan vaatetuksestani. Kaikkein rennoimmat vaatteet karsiutuvat kuitenkin pois töihin mennessä. Viime aikoina olen harrastanut paljon harmaata ja mustaa. Aamuisin käytän noin kymmenen minuuttia pukeutumiseen." Tuulikki Grönholm, TYYn taloussihteeri: "Ei minulla ole mitään tyyliä. Tänään minulla on päälläni farkut, huppari ja Crocsit. Crocseja käytän aina töissä. Minulla on niin kuuma työhuone, etten voi käyttää talvikenkiä sisällä. Samalla perusteella valitsen työvaatteeni. Niiden täytyy olla niin kevyet, että minulle ei tule kuuma. Se tuo kuitenkin haastetta, sillä töihin tullessa ulkona on näin talvisin todella kylmä. Vihaan pakkasta ja kylmyyttä. En suosi tietoisesti mitään värejä. Joku voisi sanoa, että minulla on paljon punaista vaatekaapissa." Seminaari läheisen tutkimusaiheen ihanuudesta ja hankaluudesta 27.1. 2012 Sirkkalan Janus-salissa alk. klo 10 Inspiroivia puheenvuoroja pitämässä musiikintekijöitä, valokuvaaja, Big Brother -proffa, museonjohtaja ja tanssija. Tilaisuus on maksuton! HARRASTUS / TUTKIMUS KUTU-KLUBI klo 20 - 01 Kårenilla Liput ovelta 5e ...ynnä seminaarin hurjat jatkot: NEFA-Turku ry, Museion ry, Vare ry & Nirvana ry presents: Karj Elmo Photo alaine n LappalaiNen Art by Katja DJ Pertti G Atatu rönholm rk Ban d Menossa mukana: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Museoalan ammattiliitto MAL ry TAKU ry Rekryn infotilaisuus kansainvälisestä harjoittelusta 6.2. klo 12.15 Pub 1 -salissa.
HIfI NImELTÄ RUOKA Onko molekyyligastronomialla jotain uutta tarjottavaa kuumana porisevaan ruokakeskusteluun? TEKsTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVAT: AAKE KINNUNEN Anu Hopia näyttää, miten ananas leikataan oikeaoppisesti keittiömestari Gero Hottingerin ohjeen mukaan. "RUoKA oN NYT valtavan kiin- nostava asia. Siitä puhutaan ja se herättää intohimoja", Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeitten kehittämiskeskuksen tutkimusprofessori Anu Hopia aloittaa. Hänen työtään on ruoan ke- mia, tarkemmin molekyyligastronomia, jolla tarkoitetaan ruoanvalmistuksen ilmiöiden luonnontieteellistä tarkastelua. Ensialkuun molekyyligastronomia kuulostaa taviksen korvaan hienostelulta. Tosin 2010luvulla ruokahifistelystä on tullut osa suomalaista elämäntapaa. TNS Gallupin teettämästä RISC Monitor Ruoka 2011 -tutkimuksesta selviää, että noin kolmannes kuluttajista on ruokahifistelijöitä. Termi määriteltiin tutkimuksessa halulla kokeilla vaativia reseptejä ja keskustella ruoasta. Ruoka on ruokahifistelijälle keskeinen osa elämää ja vahvasti myös sosiaalinen asia. Ruoan terveellisyyden ja alkuperän lisäksi hifistelijälle tärkeää on vaihtelunhalu. "Tutkimuksessa ruokahifistelijöillä oli sekä vihreitä arvoja että vahvaa hedonistista nautinnonhalua, joten ruokahifistelijän ruokamaailma on hyvin moniulotteinen", muotoilee tutkimuskonsultti Tarja Pentilä. Myös Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ruokatiimin tulevaisuustutkija,
Ananakset odottavat liekitystä. Hopian mukaan molekyyligastronomisen kokkailun ei tarvitse rasittaa kukkaroa. projektipäällikkö Riikka Saarimaa uskoo hifistelyn voimistuvan. "Ruoasta tulee yksilön identiteetin määrittäjä. Kuluttaja räätälöi ruokavalionsa omannäköisekseen", hän katsoo. Sipulikeiton kemiaa Tänään Hopia on luvannut näyttää Funktionaalisten elintarvikkeitten kehittämiskeskuksen koekeittiössä, miten ananaksia liekitetään. Tykötarpeina on yksi tuore ananas, voita ja pullo Cointreau'ta. Tutkimusasetelma on tyypillinen molekyyligastronominen kokeilu. Tutkimuskysymyksenä on, muuttuuko ananaksen maku liekityksessä. Tosin Hopia tietää vastauksen jo. "Meillä oli ananasten liekitys käsittelyssä MG-klubissa", hän sanoo. MG-klubi on Hopian ja keittiömestari Tatu Lehtovaaran vetämä ruokakerho, joka kokoontuu kuukausittain Helsingin palvelualojen oppilaitoksen tiloihin testaamaan molekyyligastronomisia hypoteeseja. Ero perinteisen elintarvikekemian ja molekyyligastronomian välillä on ennen kaikkea kontekstuaalinen. Jos perinteinen elintarvikekemia tutkii sipulien flavonoideja, tutkii molekyyligastronomia sipulikeiton valmistuksessa tapahtuvia kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä. "Ei voisi kuvitella, että elintarviketieteellinen tutkimuskohde olisi kohokas tai kastike", Hopia nauraa. Yhteistä perinteisen elintarviketutkimuksen kanssa on taustalta löytyvä ymmärrys kemiasta. Kokkaussessio alkaa kangerrellen, kun toimittaja alkaa pilk- koa ananasta väärin. Hopia ottaa veitsen käteen ja näyttää, miten hedelmä leikataan keittiömestari Gero Hottingerin oppien mukaisesti. Ruokaa moniarvoisesti Molekyyligastronomia tieteenä sai alkunsa ranskalaisen tutkija Hervé This'n ja Oxfordin yliopiston fysiikan professori Nicholas Kurtin tutkimuksis- "Sosiaalisuuden ja yhdessä tekemisen trendit voimistuvat." ta 80-luvun lopulla. Kaksikko katsoi, että silloisessa elintarvikekemiallisessa tutkimuksessa ei huomioitu gastronomista näkökulmaa ollenkaan. 90-lu- vun aikana he kokosivat kasaan kansainvälisen joukon asiantuntijoita, jotka kokoontuivat aktiivisesti gastronomia-aiheisiin kongresseihin Euroopassa. Fyysikkojen ja kemistien lisäksi seminaarien kutsulistoilla oli keittiömestareita. "Siitä alkoi tutkijoiden ja keittiömestareiden vuoropuhelu. Yhteistyö poiki ruokakulttuuriin uusia genrejä", Hopia kertoo. Suomessa tutkimusala on verrattain uusi. Siinä, missä ruoan turvallisuuden ja ekologisuuden tutkimus ovat olleet elinvoimaisia, on gastronomis-luonnontieteellinen näkökulma pysytellyt marginaalissa. Tieteenalaansa ahkerasti popularisoiva Hopia pitää perinnettä arvokkaana, mutta soisi keskustelun rikastuvan. "Jos oikeasti haluamme olla ruoan ammattilaisia, meidän pitäisi tarkastella tutkimuskoh- dettamme mahdollisimman moniarvoisesti." "Vodka palaa, Koskenkorva ei" Hopia kertoo, että innokkaimpia molekyyligastronomiaa harrastavia kokkeja ovat insinöörimiehet. Kyse on juuri insinööreillekin tutusta kemiallis-fysikaalisten ilmiöiden tiedostamisesta. "Isoäidillä oli vaniljakastikkeen valmistuksessa omat niksinsä välttää juoksettuminen. Minä teen samaa kastiketta ja ehkä tiedostan, mitä tapahtuu, kun se juoksettuu", Hopia muotoilee. Hän johtaa ananaskoetta eteenpäin kohti liekitysvaihetta. Ensin hedelmänpalasia paistetaan voissa. Tovin kuluttua rautapannulle lorautetaan fingerporillinen 40-prosenttista likööriä. Toimenpiteen seurauksena pannulla roihahtaa miltei kattoon
11 "Kaikki hyötyvät siitä, että me saamme ruoasta iloa ja nautintoa." Muuttuuko ananaksen maku liekityksessä? Ruoka ei pala, vaan valmistuksessa haihtuva alkoholihöyry. saakka ulottuva liekki. Hopia tarkentaa, että liekityksessä palaa alkoholihöyry, ei itse ruoka. "Liekki syttyy, kun höyryn etanolin ja hapen suhde on sopiva. Vodka palaa, Koskenkorva ei", hän säestää. Scifiruoka ei korvaa herkkuja Maa- ja metsätalousministeriön kansallisen ruokastrategian taustaraportissa todetaan, että keskeinen tulevaisuuden ruokaan liittyvä kansanterveydellinen uhka on lihavuus. Suomessa syödään edelleen vain vähän hedelmiä ja vihanneksia. Hopia ennättää vakuuttamaan, että lopulta myös molekyyligastronomisen tutkimuksen tavoitteena on tavallisen ihmisen arjen helpottaminen. Myös molekyyligastronomiaguru This uskoo tieteenalan tutkimuksen tuovan ratkaisuja lihavuusongelmiin, kun terveellisestä ruoasta voidaan tehdä entistä maistuvampaa juuri molekyyligastronomisten löydösten avulla. "Kaikki hyötyvät siitä, että me saamme ruoasta iloa ja nautintoa. Siihen tässä tuotetaan innovaatioita", Hopia sanoo. Molekyyligastronomisen tutkimuksen avulla on etsitty keinoja esimerkiksi vanhusten ruokailun kehittämiseen ja laitosruoan maun parantamiseen. Hienoista ravintoloista tavallisiin keittiöihin on esimerkiksi kulkeutunut oppi lihan matalalämpökypsentämisestä. Alan asiantuntijat uskovat, että scifi-elokuvienkin esittelemä vitamiinipilleriravinto ei tulevaisuudessa korvaa valmistettua ruokaa, sillä ruoanlaittoon ja maistuvaan ravintoon liittyy vahvasti tunne nautinnosta. Tulevaisuudentutkijat ovat samoilla linjoilla. Vaikka erilaiset energiapatukat ja vitamiinivedet ovat jo nyt tietynlaisia versioita tulevaisuuden pillereistä, eivät valmisteet täysin korvaa perinteistä ruokaa. "Sosiaalisuuden ja yhdessä tekemisen trendit voimistuvat. Vitamiinipillerit eivät myöskään fyysisesti riitä ihmiselle vielä pitkään aikaan. Elimistömme tarvitsee myös kuituja ja nesteitä", Saarimaa toteaa. Filosofiana arvostaminen On aika koemaistaa liekitettyjä ananaksia. Ne maistuvat makeilta ja miltei sulavat suussa. "Tämä on jäätelön kanssa aivan mielettömän hyvää", Hopia suosittelee. Professorin MG-klubin koemaistajaryhmä kykeni tunnistamaan makueron liekitettyjen ja ei-liekitettyjen ananasten välillä. Tulos oli yllättävä, sillä hypoteesina oli ollut, että liekitys ei vaikuta makuun. Päätelmä on, että lämpötilan on noustava liekityksessä niin paljon, että pro- sessissa käynnistyy uusia aromiaineita tuottavia reaktioita. Siirtyessään koekeittiöstä työhuoneeseensa Hopia pohtii vielä molekyyligastronomian filosofista olemusta. Hän sanoo sen olevan ruoan arvostamista. "Luin äskettäin norjalaisesta koulupojasta, joka oli voittanut tiedekilpailun. Hän oli pohtinut, miksi räiskäleen paistopinnan toisella puolella on enemmän rinkuloita kuin toisella puolella. Tällaisten kysymysten kautta pääsee käsiksi aivan tavallisiin luonnontieteellisiin ilmiöihin." Nautinnon mittarit Tulevaisuuden kauhuskenaario enteilee kaikenlävistävää ruoan resurssipulaa, kun maailman väestönkasvu jatkaa kasvuaan ja ilmastonmuutos etenee. "Pulaa on energiasta, vedestä, viljelysmaasta ja lannoitteista. Niukentumisen myötä elintarvikkeiden tuotevalikoima kaventuu, eikä kaikkia ruoan raaka-aineita ole saatavilla ympäri vuoden samalla tavalla kuin nyt", Saarimaa maalaa. Tulevaisuudentutkijoiden tekemien skenaarioiden tarkoituksena on auttaa tämänhetkisessä päätöksenteossa ja avata uusia ajatuskulkuja. Vielä on kuitenkin vaikea sanoa, minkälaista ihmisten suuhun laittama ruoka tulevaisuudessa on. Ekologisuuden, jäljitettävyyden, eettisyyden, terveellisyyden ja lisäaineettomuuden antitrendinä nähdään jopa sula välinpitämättömyys ruokaa kohtaan. Hopian toiveissa siintävät ajatukset nautinnon ja hyvän ruoan mittareista, jotka täydentäisivät ajattelua talouden ja hiilijalanjäljen mittaamisen yhteiskunnassa. "Miksi emme ottaisi huomioon myös esimerkiksi maun, miellyttävyyden tai rentoutuneisuuden mittareita?" hän kysyy.
ARKKIHUmANISTI Filosofian opettaja Tuomas Tolosen elämänohje on olla vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa. Turhinta hänestä on istua pohtimassa "miltä minusta nyt tuntuu". TEKsTI: KATI sAoNEGIN, KUVA: LAURI hANNUs TUoMAs ToLosEN kotiin astuessa ei voi olla huomaamatta kirjoja. Hyllyt peittävät lähes koko seinäpinnan ja nousevat portaiden mukana ylös makuhuoneeseen. Siellä on kaikkein pyhin, filosofia. Kirjat ovat Toloselle harrastus ja työ, erottamaton osa elämää. Turun yliopistossa tuntiopettajana toimiva Tolonen on opettanut uransa aikana omien sanojensa mukaan "pöyristyttäviä määriä" kursseja filosofiasta, estetiikasta, taide- ja kulttuurihistoriasta sekä kirjallisuudesta kaikesta mikä käsittelee humanististen tieteiden avainkysymyksiä. Hänen estetiikan kurssinsa on jo klassikko. Sen hän piti ensimmäisen kerran jo vuonna -79. Lukion filosofian ja uskonnon opettajan työstä Tolonen on jäänyt eläkkeelle, mutta opettamista hän ei ole lopettanut. Yliopiston lisäksi hän opettaa edelleen Taideakatemialla. "Minun identiteettini on sataprosenttisesti filosofian opettaja. Sieluani voi raapia alitajuntaan asti, mutta muuta ei tule löytymään." Tolonen puhuu paljon ja värikkäästi. Vakava äänensävy purkautuu velmuilevaan hymyyn tuon tuosta. Häntä kuunnellessa ei voi olla huomaamatta, kuinka omistautunut hän on opettamilleen asioille. Hän sanoo olevansa "hirmu onnellinen" siitä, että työ ja harrastus ovat aina olleet sama. "Kaiken filosofian, runouden ja taiteen tarvitsen oman elämän ymmärtämiseen ja ylläpitämiseen." Epämuodikkaasti fenomenologi Tolonen valmistui "joskus seitsemänkymmentäluvulla" filosofian laitokselta ja päätyi sinne assistentiksi. Tutkijanura ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä analyyttinen filosofia valtasi Suomen yliopistot, ja fenome- nologit Tolonen mukaan lukien tippuivat viroilta. "Se oli likaista peliä", Tolonen sanoo, mutta hymy suupielessä ei kieli katkeruudesta. "Ihan vahingossa laitoksen johtoon tuli väärä mies." Fenomenologiaan keskittynyttä filosofian laitosta ei Suomesta löydy. Tolosen mielestä se on sääli, sillä siksi maassamme kulttuurikeskustelu kulkee toisella polulla kuin Keski-Euroopassa. Monet aikamme tunnetuimmista ajattelijoista kuten Michel Foucault ja Jacques Derrida pohjaavat fenomenologeihin, Martin Heideggeriin ja Edmund Husserliin. Fenomenologia eroaa analyyttisestä filosofiasta siten, että se ei erota kieltä ja tajuntaa toisistaan ja on siten kiinnostunut kokemuksesta itsestään. "Oikea filosofia on jännittävää puuhaa, se tempaa mukaansa. Mutta sitä filosofiaa ei harrasteta Suomen yliopistoissa. Suomesta on tullut suoraan sanoen filosofinen takapajula." Todellinen opettaja opettaa kuitenkin myös vapaa-ajallaan. Tolosen keittiönpöydän ääressä on tilaa niille, joita fenomenologian kysymykset kiinnostavat. "Minun luona käy suurempi trafiikki kuin monella laitoksella." Veljeskatraassa kasvanut Tolonen ymmärsi jo pienenä porukassa oppimisen merkityksen. "Koulunkäynnissä olin virtuoosi. Mutta se johtui ainoastaan siitä, että me veljien kanssa muodostettiin porukka, jossa vanhempi opetti nuorempaa. Meillä oli hirmuisen hyvä motivaatio." Yliopistossa opiskelu sen sijaan ei ole Tolosen muistoissa kulta-aikaa. Hän kertoo olleensa vähän eksyksissä opinnoissaan ja vaihteli pitkään kirjallisuuden ja filosofian välillä. Hän sanoo ymmärtävänsä opiskelijoita hyvin, koska kamppaili itse samojen ongelmien kanssa. "Kukaan ei jaksa opiskella, jos ei ole motivaatiota. Motivaatio syntyy siitä, kun tajuaa, mistä asiasta opiskelussa on kyse. Mut- ta miten opiskeluiden alussa voi tajuta sen asian, mikä pitäisi oppia?" Tolonen suosittelee opiskeluporukoiden muodostamista kaikille, sillä keskustellessa oppii paremmin kuin yksinään. Luennoitsijana herätyssaarnaaja Tolosen opettajamaisuus näkyy luennoilla siinä, ettei hän tyydy ainoastaan etäisesti luennoimaan, vaan ottaa yleisönsä huomioon. Yli neljäkymmentä vuotta opetettuaan hän tietää miten puhua niin, etteivät kuulijat nukahda. "Luennoidessa olen kuin herätyssaarnaaja: mitä suurempi innostus yleisössä näkyy, sitä suuremman innostuksen se minulle antaa, ja panokset kovenevat." Vuosikymmenten kokemus ei ole tehnyt opetuksesta automaatiota. Hän sanoo, että joka ikinen kerta asiat on mietittävä alusta loppuun paikan päällä. "Aina kun luennoin Platonista, kysyn itseltäni, mistä siinä Platonissa on oikein kyse. Tällä tavalla löytää outoja ja uusia juttuja tutusta asiasta." Hän kertoo myös vaihtelevansa puhetyyliä. "Välillä puhun yleiskieltä ja välillä pudottelen filosofiaa kuin riittitekstiä. Sitä on vaikea ymmärtää, joten sen jälkeen pitää demonstroida." Augustinuksen kieliteoria avautuu kertomuksella siitä, kuinka Tolosen veljekset opettivat koiraa puhumaan. Vapaan tahdon käsite puolestaan selkenee tarinalla isoäidistä, joka tahtoi saada rippikoulupastorin omakseen. "Olen muuttanut filosofian opettamisen lähes yksityiselämän juoruiksi", hän nauraa. Tolonen korostaa, että tarvitsemme taidetta ja filosofiaa oman elämämme käsittämiseen. Hän ei halua, että opiskelijalle jää käsitys, että on olemassa kahtiajako korkeakulttuurin ja yksi- tyiselämän kokemusten välillä. Ihmisen pitäisi syventyä omiin kokemuksiin ja antaa niille oikeutta. Myös taiteen ymmärtämisessä avainsanana on kommunikaatio. "Nykytaidetta katsotaan sen suhteen, onko se hyvännäköinen objekti. Se luo esteettistä distanssia, eikä teos pääse vaikuttamaan suoraan sydämeen. Taidekin on kommunikaatiolaji. Kuvia on katsottava kuin toista subjektia." Hän sanoo taideinstituution olevan nykyään vain rahanvaihtojärjestelmä. Kaupankäynti rapauttaa koko systeemiä. "Toisin sanoen elämme huumausainekulttuurissa. Uskonto tuottaa uskonnollisia elämyksiä, taide taide-elämyksiä ja benjihyppy jotain mukavaa. Taide ei perimmäisessä merkityksessä ole tekemisissä elämysten kanssa. Nykytaide yrittää keinotekoisesti stimuloida tunteita. Jos lähtee seuraamaan tuntemuksia, menettää kosketuksen todellisuuteen." Tolosen mielestä ihmisen pitäisi suuntautua ulospäin eikä miettiä vain itseään. Samasta syystä hän on pysytellyt etäällä tietokonemaailmasta. Hänestä sosiaalisuuden harjoittaminen tietokoneen kautta on kumma juttu. "Sosiaalisuus on todellista läsnäoloa. En ymmärrä, miten läsnäoloa voidaan harjoittaa tietokoneen kautta." Hän myöntää kaipaavansa lapsuuden kimpassa olemista. "Osaan vanhanaikaisen olemisen tavan. Osaan lukea tekstiä kirjasta, mutta tietokoneelta lukeminen on vierasta. Netistä saa tekstin nopeasti käsiin, mutta pitää se silti lukea ja ymmärtää." Filosofia = ilo Tolonen kertoo, että hän kykenee edelleen uppoutumaan romaaniin samalla intensiivisyydellä kuin pikkupoikana. Sama pätee myös filosofiaan. "Mitä syvemmälle olen päässyt filosofian maailmassa, sitä hauskempaa elämä on ollut. Olen vakavissani miettinyt, miten saisin todistettua, että filosofia on yhtä kuin ilo." "Lukeminen tuntuu ruumissa, se on kuin aivot tanssisivat. Sen kautta maailma valkenee mukavasti", Tolonen sanoo ja vakavoituu. "Pidän filosofiaa äärimmäisen tärkeänä. Mitä vähemmän filosofiaa harrastetaan, sitä pahempi se on yhteiskunnalle." Menneiden aikojen tekstien lukemisen tarkoituksena ei ole kuitenkaan vanhojen asioiden pyörittely vaan yhteys toisenlaiseen ajatteluun. Tolonen sanoo filosofian olevan tärkeää, koska se luo yhteistä merkitystilaa. Esimerkiksi monet keskeiset käsitteet kuten vapaus ja demokratia ovat 1700-luvun perintöä. Filosofian tarkoitus on kritisoida ja tuottaa uudelleen merkitystilaa elävänä. Kommunikaation tärkeys näkyy myös filosofian luonteessa. Tolonen sanoo lukemalla keskustelevansa muiden filosofien kanssa. Ajattelukin on pohjimmiltaan keskustelua itsensä kanssa. "Filosofian avulla mietin, mikä on todellisuus. Sellainen todellisuus, joka on tärkeä minun omalta kannaltani." Tolosen elämään kuuluu toki muutakin kuin filosofia. Lastenlapset toistuvat usein puheessa, ja heidän kanssaan isoisä-Tolonen viihtyy erinomaisesti. Ruumiillinen puoli tulee hoidetuksi remontoidessa ja tennistä pelaamalla. Siihenkin löytyy esikuva filosofien maailmasta. "Gadamer harrasti myös tennistä. Satavuotiaana tosin katsoi sitä vain televisiosta. Siinä minulla on idoli!" Tolonen elää kuten opettaa. Hän sanoo yrittävänsä herätä jokaiseen päivään kuin kaikki alkaisi alusta. "Se ja tulevaisuuden suunnitelmat pitävät mielen hilpeänä. Istua kiikkustuolissa ja miettiä miltä minusta nyt tuntuu se on turhinta mitä tiedän!"
13
JOHANNA POROLA Turun Rautatieaseman puiston Kioskin vegaaninen toastbrunssi houkutteli paikalle nälkäisiä kaupunkilaisia jonoksi asti Ravintolapäivänä viime elokuussa. RAvINTOLAPÄIvÄ ON SISSITOImINTAA Ilmiöksi muodostunut ja palkittu helsinkiläissyntyinen konsepti on ottanut tuulta alleen myös Turussa. IdEA oN oikeastaan aika yksinkertainen. Kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan omaan kotiinsa, pihalleen, puistoon tai vaikka kadulle. Ravintoloitsija päättää aukioloajan, menun ja hinnat, ja tiedot julkaistaan Ravintolapäivän nettisivuilla. Helsingistä tapahtuma on levinnyt ympäri Suomea. Turussakin Ravintolapäivä on kerännyt kerta kerralta enemmän osallistujia niin yhdeksi päiväksi ravintolan perustavia ravintoloitsijoita kuin myös niiden antimista nauttivia asiakkaita. Tapahtuman Turun tiedotusvastaava Moona Tikka kiittelee, että turkulaiset ovat ottaneet Ravintolapäivän hyvin vastaan sen helsinkiläisistä juurista huolimatta. "Monet raikkaat ideat tulevat Helsingistä, joten miksi niitä ei sovellettaisi täällä Turussakin", ravintolapäiväkonkareinakin tunnetut tekstiilisuunnittelijat Olli Sallinen ja Saana Sipilä toteavat. Sallinen ja Sipilä ovat pistäneet vegaanibrunssia tarjoavan ravintolansa pystyyn Rautatieaseman puistoon jo kahtena Ravintolapäivänä. "Ruohonjuuritasolta nousee usein mielenkiintoisimmat ju- Ravintolapäivässä ravintoloitsijaksi heittäytyvä päättää itse menuustaan, aukioloajoistaan ja hinnoistaan. Afrikkalaisen kirjallisuuden lukupiiri Turun Kirjakahvilassa kerran kuussa ke 25.1. alkaen. Ensi
KULTTUURI KULTTUURI VILLE KOSKI/BRONSON CLUB 1 tut, koska siellä pystytään ajattelemaan totuttujen raamien ulkopuolella", Sipilä toteaa. "Tapahtuma on siitä niin kiva, että voi päivän ajan leikkiä kahvilanpitäjää ilman että tarvitsee huolehtia esimerkiksi lupa-asioista", hän jatkaa. Sääntöjä venyttäen Ravintolapäivää on pidetty eräänlaisena vastaiskuna suomalaista byrokratiaa ja viranomaisten sääntöhysteriaa vastaan. "Tällaisen sissitoiminnan myötä ihmiset näkevät, että joitain sääntöjä voi joskus vähän venyttää, jotta saadaan luotua elävämpää kaupunkikulttuuria", Tikka sanoo. Viranomaisten asenteet tapahtumaa kohtaan ovat olleet pääasiassa positiivisia. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin alkoholianniskelu, jonka valvontaa tehostettiin viime marraskuussa järjestettynä Ravintolapäivänä. Järjestäjät ja osallistujat ovat pitäneet viranomaisten suhtautumistapaa harmillisena, sillä aikaisempien Ravintolapäivien alkoholitarjoilua on pidetty osoituksena mannereurooppalaisesta tavasta yhdistää alkoholi osaksi ruokakulttuuria suomalaisille tyypillisemmän alkoholin pääosaan nostavaa kännäämiskulttuurin sijaan. Turussa ei samanlaista vastaanottoa virallisilta tahoilta ole kuulunut. Niin Ravintolapäivän taustaorganisaatiossa vaikuttava Tikka kuin myös ravintoloitsijat Sallinen ja Sipilä toteavat, että Turussa tärkeitä päätöksiä tehtäessä kaupunkilaisten mielipiteitä ei tunnuta juuri otettavan huomioon. "Siksi onkin vaikea nähdä, että kaupungilta tulisi tunnustusta kaupunkilaisten itsensä järjestämästä tapahtumasta", Sallinen huokaa. Yhteisöllisyyden luomista Jos Tikka itse perustaisi Ravintolapäivänä ravintolan, olisi se pieni ja kodikas, esimerkiksi aamiaisravintola tai marenkikahvila tiedottajan omassa kodissa. "Tärkeintä minulle tapahtumassa on ihmisiin tutustuminen ja yhteisöllisyys", Tikka toteaa. Sallinen komppaa. "Tärkeämpää kuin ylelliset ruoat tai puitteet on inhimillisen koon säilyttäminen". Sipilän unelmissa siintää saunomisen ja brunssin yhdistävän ravintolan perustaminen. Ravintolapäivän konseptin pohtiminen tuntuu avaavan kolmikon ideahanat. Tikka kuuluttaa samanlaista toimintaa muillekin aloille esimerkiksi tyhjiä toimitiloja hyödyntävien pop up -näyttelyiden muodossa. "Ravintolapäivän antihierarkkisen rakenteen toivoisi siirtyvän moniin muihinkin tapahtumiin", Sallinen toteaa. "Kaikkein siisteimmät jutut ovat yleensä niitä kaikista yksinkertaisimpia. Turussa voisi järjestää vaikka kaupunkilaisten talviriehan, johon kaikki saisivat osallistua", ideoi Tikka. Juuri väliaikaisuus ja leikillisyys tuntuvatkin olevan elävän kaupunkikulttuurin keskeisiä periaatteita. Sipilän mielestä ajatus suomalaisista vetäytyvinä ja epäsosiaalisina on aikansa elänyt. Ravintolapäivä on yksi esimerkki uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisesta. Kaikki kolme toteavat tapahtumassa ehdottomasti hienointa olevan sen kyky tuoda yhteen ruoan äärelle mitä erilaisimpia ihmisiä yllätyksellisiin paikkoihin. AURA NIKKILÄ Hulluna Saraan -elokuvan tähdet ovat Emilie de Ravin ja Jussi Nikkilä. Pätkässä vilahtelevat turkulaismaisemat. TURKULAINEN TÄHTÄÄ ULKOmAILLE Hulluna Saraan -elokuvan ohjaaja hankki jo ensimmäiseen pitkään elokuvaansa tähtinäyttelijän Hollywoodista. ohJAAJA Samuli Valkama on kerännyt palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla lyhytelokuvillaan Alright Love (2004) ja Feelings and Stuff (2007). Tällä kertaa hän lähtee valloittamaan yleisöjä ensimmäisellä kokopitkällä elokuvallaan Hulluna Saraan. Elokuvan magneettina toimii tv-sarja Lostista tunnettu näyttelijä Emilie de Ravin, jonka taidoista Valkama vakuuttui katselemalla näyttelijän tähdittämiä tv-sarjoja ja elokuvia. "Emiliellä on näytellessään hyvä fiilis. Hän vaikutti niin oikealta, että päätimme pyytää häntä mukaan. Kesti kauan, ennen kuin pääsimme hänen kanssaan edes kontaktiin, koska monen ihmisen piti ensiksi hyväksyä käsikirjoitus." Aussitähden vuoksi tiimin työskentely tapahtui luonnollisesti englanniksi. Alun kömmähdyksiä lukuun ottamatta työ sujui kuitenkin tavanomaisesti. "Kerran pyysin Emilietä tekemään jutun pienemmin, mutta englanniksi käytinkin sanaa lower, jolloin pyysin siis tyttöä menemään kyykkyyn." Hollywood-tähden läsnäolo ei Valkaman mukaan muutoinkaan Kaupunkilaisten järjestämä Ravintolapäivä on saanut paljon tunnustusta myös korkeammilta tahoilta. Se on muun muassa palkittu kulttuuriministerin luovuttamalla Suomi-palkinnolla, ja Ravintolapäivän toiminnanjohtaja Olli Sirén valittiin vuoden kaupunkilaiseksi Helsingissä. Tikka uskoo, että Ravintolapäivän perusperiaate tulee pysymään samana vaikka tapahtuma kasvaisikin. "Tapahtumaa järjestetään käyttäjälähtöisesti ja pyritään kehittämään osallistujien palautteen mukaan." Saattaa olla niinkin, että näkyvyyden ja tunnustusten myötä Ravintolapäivän kansalaistottelemattomuus vaikuttaa osaltaan positiivisesti viranomaistahojen toimintaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kiitellyt Ravintolapäivän näyttäneen viranomaisille, että asioita voi tehdä myös toisin. vaikuttanut kuvauksissa. "Myös elokuvan suomalaiset näyttelijät ovat huippuammattilaisia, joten suuria eroavaisuuksia ei ollut. Emilie on toki ollut eniten kameran edessä, joten hän osasi tarvittaessa toistaa kohtauksia melkein konemaisesti." tä. Pelkäsimme paikalle saapuvan paljon uteliaita katselijoita, mutta ilta osoittautuikin rauhalliseksi. Aluksi kuitenkin huolestutti, kun toisella puolella siltaa meille huutelivat juopuneet nuoret ja toisella puolella taas vedettiin subutexia. Onneksi tilanne rauhoittui", Valkama naurahtaa. Turkulainen näkökulma Turkulaisyleisö saa elokuvasta erityisnautintoa, sillä monet tapahtumat sijoittuvat tuttuihin maisemiin. Yöllinen jokiranta ja ydinkeskustan risteykset eivät päätyneet elokuvaan sattumalta. "Olen syntyjäni turkulainen ja tunnen paikat hyvin. Halusin luoda elokuvaan aivan oman visuaalisen maailman. Turussa on paljon paikkoja, jotka eivät ole monille tuttuja. Helsingissä tällaisen järjestäminen on vaikeampaa." Vaikka Turussa kuvaaminen oli Valkamalla lähtökohtaisesti helpompaa, kohtasi elokuvatiimi haastaviakin hetkiä. "Yökuvaus Aurasillalla mietitytti jo etukäteen, koska jouduimme pysäyttämään liikennet- Festareille Vaikka Suomessa elokuva tunnetaan nimellä Hulluna Saraan, on sen virallinen nimi Love and Other Troubles. Valkama kuitenkin suhtautuu vaatimattomasti elokuvan mahdollisiin ulkomaanmatkasuunnitelmiin. "Nyt kun elokuva on valmis, on tarkoitus aloittaa levitys ainakin ulkomaisille festareille. Vielä ei voi tietää, kuinka meidän käy." Myös ohjaajan omat suunnitelmat ovat vielä auki. "Toki uusi elokuvahanke on jo ollut mielessä, mutta odotan nyt ensiksi tämän elokuvan ensi-iltaa." "Animaatiosarjaa olen tosin jo päässyt kehittelemään," Valkama paljastaa. IdA KANKAANpÄÄ Seuraava Ravintolapäivä järjestetään lauantaina 4.2. Ilmoittautumiset ravintoloitsijaksi ja lisätiedot ravintoloista: ravintolapaiva.com immäisellä kerralla aiheena ghanalais- en Ama Ata Aidoon teos Muutoksia - eräs rakkaustarina.
KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat RAHASTUKSEN ULOTTUvUUdET K äsi ylös, kuinka moni on vielä aidosti innostunut 3D: stä? Tuota tekniikan riemuvoittoa on saanut ihastella nyt kotimaisissakin elokuvateattereissa muutaman vuoden, mutta sen tilanne ei tuona aikana ole juurikaan kohentunut. Vielä tavallistakin kovemman hinnan maksaminen leffalipusta tuntuu kohtuuttomalta vain siitä ilosta, että saa päähänsä hassut lasit, jotka jättävät ruman jäljen nenään. Yleinen mielipide vaikuttaa edelleen olevan se, että kolmiulotteisuus ei itsessään tuo elokuviin minkäänlaista lisäarvoa. Väitän, ettei ongelma ole niinkään siinä, ettei uutta tekniikkaa olisi mahdollista hyödyntää luovasti. Pikemminkin kyse on siitä, että 3D:tä on suurimmaksi osaksi käytetty uskomattoman tylsämielisesti, ja sisällön luomisen sijaan lähinnä paikkaamaan sen puutetta. On varsin kuvaavaa, että kolmiulotteisuuden "kulmakivenä" pidetään vieläkin parin vuoden takaista Avataria. Se on elokuvana lähinnä Tanssii susien kanssa -eepoksen pateettisempi versio, jossa joku on käynyt töhrimässä intiaanit ja Kevin Costnerin sinisellä maalilla. KAAvOIHIN KANgISTUNUTTA RETROROCKIA teitä näppärästi hyödyntävä duo jyräsi tiensä suuren yleisön tietoisuuteen toissa vuonna ilmestyneen Brothersin avulla. Albumi oli myynti- ja arvostelumenestys, joka pokkasi muun muassa kolme Grammya. Osittain tästä lienee kiittäminen bändin kelkkaan hypännyttä musiikkimidas Danger Mousea, joka on tuottanut duon ilmaisua kuulijaystävällisempään suuntaan. Valitettavasti. Paradoksaalisesti nousujohteisen duon seitsemäs studioalbumi El Camino ei pärjää edeltäjilleen juuri millään osa-alueella. Vaikka levyn parhaat hetket jättihitti Lonely Boy, stairwaytoheavenmainen nostatus Little Black Submarines ja tyylikkään riffin varaan rakennettu Sister groovaavat tarttuvasti, ei niistä yksikään yllä vanhemman The Black Keys -tuotannon huumaavuuteen. Mollissa ulvovat kitarat ja laulaja Dan Auerbachin sielukas tavaramerkkiääni toimivat yhä tehokkaasti kimpassa, mutta kokonaisuus on tunkkainen ja ennalta arvattava. Kappaleet eivät jää mieleen, tai ne tuntuvat jo aiemmilta levyiltä tutuilta. Albumi ei ole edes neljääkymmentä minuuttia pitkä, mutta yhtäjaksoinen läpikuuntelu puuduttaa. Danger Mousen hittivainu karhunpalvelee The Black Keysia. El Camino kuulostaa varmistelussaan ennenkaikkea radiosoiton sekä suurien massojen kosiskelulta. JoEL hAApAMÄKI LEVY. Ohiolaisesta blues rock - duo The Black Keysista on tullut kuin varkain vuosituhannen alun garage rock revival -yhtyeistä menestynein. Samalla kun bändin kollegat ovat yksi kerrallaan vaihtaneet stadionit klubeihin, on The Black Keys kasvanut levy levyltä suuremmaksi. Bluesin ja americanan perin- The Black Keys: El Camino Nonesuch 2011 T ältä pohjalta on loogista, että vuonna 2012 3D:stä on tulossa loputtomien uusintajulkaisujen luvattu formaatti. Ideoiden kierrätyksestä muutenkin innostuneelle Hollywoodille tässä on tietysti aihetta onanointiin. 3Dversio on remake, jossa alkuperäistä elokuvaa ei tarvitse edes tehdä uudelleen. Hurraa! Kukaan ei liene missään vaiheessa kaivannut näitä toinen toistaan turhempia versiointeja. Leijonakuningas 3D tekee tuskin Mufasan kuolemasta yhtään liikuttavamman. Tähtien Sota: Episodi 1 3D osoittaa George Lucasin ymmärtäneen väärin fanien valitukset siitä, että elokuvan hahmot olivat liian yksiulotteisia. Titanicin uudessa tulemisessa taas pääsee ihastelemaan moniulotteisuuden vaikutusta sekä jäävuoreen että Kate Winsletin tisseihin. dEKAdENSSIN HELmI saatu kokonaan suomeksi. Tai ainakin melkein - Antti Nylénin käännös on vapauksia ottava tulkinta alkutekstistä, ei sille täydellisen uskollinen. Nylén on luopunut sekä loppusoinnuista että rakenteesta, ja korvannut jälkimmäisen omallaan. Mukana on myös alkuperäisiin kuulumatonta ainesta, sanoja jotka tuntuvat korostavan kokijan ääntä, osana tulkitsijan perspektiiviä. Kaiken kaikkiaan on kuin lukisi kirjaa, jonka on runoillut Antti Nylén Charles Baudelairen ideoiden pohjalta, ei itse Pahan kukkia. Baudelaire on kuitenkin käännöksen kohteena erittäin haastava, ja vahvasta subjektiivisuudestaan huolimatta Nylénin tulkinta on arvokas. Se tavoittaa loistavasti kaikkein oleellisimman, eli Baudelairen runojen intensiivisen tunnelman, jossa himo ja mätäneminen, kapina ja alistuminen, ylettömyys ja rappio sekoittuvat elämää hallitsevaksi kirjoksi. Kun ulkoisesti todella kauniiseen, sidottuun ja nauhakirjanmerkein varustettuun kirjaan on lisäksi painettu mukaan ranskankieliset alkutekstit, voi lukija vähälläkin kielitaidolla vertailla keskeisiä kohtia, inspiroituen nyt painetusta tulkinnasta. Siinä auttaa myös lopun erinomainen selitysosio. En ehkä ole kaikista kohdista samaa mieltä Nylénin kanssa, mutta hänen työpanostaan on helppo arvostaa. Kiistaton klassikko saa uudessa käännöksessä ansaitsemansa, arvostavan käsittelyn. Teos on jokseenkin pakollista, mutta todella nautinnollista luettavaa kaikille rappiosta, gotiikasta, kissojen estetiikasta tai upeasta sanataiteesta pitäville, sekä tietenkin ranskan opiskelijoille. Kirjaa voi lämpimästi suositella myös ihmisille, jotka eivät yleensä lue runoutta. Baudelairella oli hämmästyttävä kyky luoda huimia mielikuvia muutamalla sanalla, ja siten osoittaa mitä taidokas lyriikka voi saada ihmisessä aikaan. Ja myös sen Nylénin tulkinta lukijalleen välittää. J. TUoMAs hARVIAINEN K enties olen vain kärsimätön. Erikoistehostepioneeri Georges Méliès joutui 1900-luvun alussa tiettyjen kriitikoiden silmätikuksi, koska hänen elokuviaan pidettiin vain teknisenä brassailuna. Ensimmäisissä äänielokuvissakin on merkittävää lähinnä se, että ne sattuvat olemaan ensimmäisiä äänielokuvia. Tästä huolimatta on selvää, että mikäli 3D mielii tosissaan lyödä itsensä läpi, täytyy sen pystyä tarjoamaan yleisölle muutakin kuin pelkkää samaa vanhaa kalliimmissa kuorissa. Kolmanteen ulottuvuuteen siirtyminen ei houkuta ketään, mikäli siellä ei yksinkertaisesti tapahdu mitään mielenkiintoista. TUoMAs JALAMo Kirjoittaja on mediatutkimuksen opiskelija ja vapaa toimittaja, jolla on huono syvyysnäkö. Ja kerran tulee sinustakin, joka nyt tähtenä tuikit silmissäni, aurinkona valaiset luontoni, oi enkelini, tärkeimpäni, samanlaista lokaa, samanlaista kuvottavaa saastaa - aivan samanlaista tulee sinustakin, oi kauneuden valtiatar, kun sakramentit saatuasi menet ruohon ja rehevien kukkien alle luutarhan multiin mätänemään. Charles Baudelairen (1821-1867) keskeinen mestariteos, Pahan kukat, on lopultakin KIRJA. Charles Baudelaire: Pahan kukat suomeksi tulkinnut Antti Nylén Sammakko 2011 Ensi syksynä vapaaehtoistyöhön ulkomaille? Hae ICYE-ohjelmaan 1.2.2012 mennessä.
KULTTUURI 1 CINEMA MONDO Carey Mulligan on sekava sissy elokuvassa shame. ALASTON PIILOPAIKKA Shame-elokuvassa Steve McQueenin ja Michael Fassbenderin yhteistyö on raakaa, mutta samalla kaunista katsottavaa. Huoliteltu ulkokuori, keskiluokkaiset tilitiedot takaava toimistotyö ja harkitun minimalistisesti sisustettu asunto Manhattanilla saavat Brandonin näyttämään varsin onnekkaalta kolmekymppiseltä. Kaveri sattuu kuitenkin olemaan seksiaddiktoitunut juppi, jonka päivät kuluvat pornon, ahkeran runkkaamisen ja maksullisten naisten parissa. Mies on oman alansa Amerikan Psyko, jota syyllisyydentunto kuitenkin inhimillistää. Rutiinit saapuu sekoittamaan yhtä sekavassa tilassa oleva pikkusisko Sissy, jonka avoin ja rietas olemus saa Brandonin sekoamaan. Shame paljastuukin kertomukseksi kahdesta yksinäisestä. Sisarusten välillä pysyy insestiin viittaava jännite, mutta ohjaaja Steve McQueen ei kes- kity synkkien salaisuuksien paljastamiseen. Lihaa tosin esitellään senkin edestä. Ohjaaja riisuu lohduttoman miesraunion monellakin tapaa. Tasaisesti toistuvat monotoniset jyystökohtaukset kuvastavat Brandonin sisällä vellovaa tyhjyyttä ja piilotettua kaipuuta. Sadetakkimiesten onkin turha lähteä teatteriin etsimään kiihotusta, sillä Shamesta on eroot- tisuus kaukana. Vaikka katsoja joutuu yhdyntöjen sarjatuleen, on seksi raakaa ja kylmää. Steve McQueenin ja Michael Fassbenderin yhteistyö sai alkunsa ohjaajan ensimmäisessä pitkässä elokuvassa, joka nosti sekä ohjaajan että näyttelijän palkintopalleille. Shamessa Fassbenderin vereslihalle asti viety tulkinta tekee hänestä yhden tämän hetken kiinnostavimmista tähtinimistä. McQueenin seuraavaan projektiin on jo kiinnitetty Brad Pitt, ja kukapa muukaan kuin Michael Fassbender. **** IdA KANKAANpÄÄ Shame (Iso-Britannia 2011) O: Steve McQueen N: Michael Fassbender, Carey Mulligan, James Badge Dale JENKKIT Y TÖN PAULOISSA Turkuun sijoittuvassa romanttisessa komediassa huumori ja draama ovat harmonisessa tasapainossa ELoKUVA. Ohjaaja Samuli Val- kaman Hulluna Saraan -elokuvan keskiössä on kolmiodraama, jossa rokki-isä ja tämän tenavatähtimenneisyydestä traumatisoitunut Ville-poika rakastuvat samaan naiseen. Miesten palvoma Sara on saapunut Amerikasta opettamaan suomalaisille rivitanssia. Tarinassa on kaksi painopistettä: isän ja pojan suhteen syveneminen sekä Villen ja Saran romanssi. Jälkimmäinen on viatonta deittailua, jossa kaksi siipirikkoa lähestyy toisiaan. Isän ja pojan suhteessa puolestaan sukelletaan syvemmälle. Enemmänkin kämppiksiä kuin lähisukulaisia muistuttava pari on tottunut kohtaamaan elämän haasteet leikkisällä painiottelulla. Suhdesotkuihin sekaantuminen pakottaa miehet viimein keskus- telemaan. Ainakin melkein. Kotimaisen komedian kompastuskiviä on usein ollut pökkelösti hoideltu näytteleminen tai ala-arvoisen huono huumori. Valkama ja toinen käsikirjoittaja Katri Manninen ovat kuitenkin ihailtavasti onnistuneet tekemään lopulta vakavaksikin kääntyvästä tarinasta kepeän ja hauskan. Elokuva on jo ennen ensi-il- taansa saanut huomiota naispääosaan valikoituneen Lost-näyttelijä Emilie de Ravinin ansiosta. Aussitähti meinaa kuitenkin jäädä suomipoikien varjoon. Syy voidaan osittain langettaa ontoksi jäävän taustatarinan harteille, mutta myös Jussi Nikkilän ja Ville Virtasen lyömättömällä kemialla on osuutta asiaan. Elokuva onnistuu vielä nappaamaan lisäpisteen Villen tenava- tähtiesityksellä, jossa poikaraukka esittää Hanna Ekolan hitin Villihevosia. Tarkkaavaisimmat katsojat huomaavat ratsuteeman jatkuvan ovelasti läpi elokuvan. **** IdA KANKAANpÄÄ Hulluna Saraan (Love and Other Troubles, Suomi 2012) O: Samuli Valkama N: Jussi Nikkilä, Ville Virtanen, Emilie de Ravin Hakuohjeet: www.maailmanvaihto.fi/vapaaehtoistyohon-ulkomaille/icye-vapaaehtoiseksi.
VIIHDE KO KE IL U JA Tylkkärin syksyn juttusarjassa tutut tyyp it joutuIvat epämukavuusalueelle. Heidät haastettiin tekemään jotain, mitä he eivät ole aiemmin tehneet. IILIKSET JÄLKIf LAURI HANNUS Kokeiluja-sarja tempoi tuttuja tyyppejä uuden äärelle syksyn aikana. Tylkkäri uteli kokeilijoiden jälkitunnelmia. LINNATEATTERIN johtaja Mikko Kouki tutustui Tylkkärin pyynnöstä mopoauto-ilmiöön. "Mopoauton kyydissä opin että kaikenlainen mopoilu alkaa kohdallani olla jo ohi." Menopeli on silti ollut ajankohtainen. "Kun poikani ikä sen sallii, sellainen on tarkoitus ostaa. Säästötoimenpiteet kalliin ajokin hankkimiseksi ovat jo käynnistyneet", hän kertoo kuulumisia. Tänä vuonna Kouki aikoo kokeilla Oulun kaupunginteatterin taiteellista johtajuutta. TYLKKÄRI ANToI Aiju von Schönemanille tehtäväksi löytää Turun tuomiokirkkoon piilotetun geokätkön. Kirkon pitkäaikainen opas epäilee, ettei hänestä tule koskaan aktiivista kätköharrastajaa. "Toistaiseksi oma kotikirjastoni on melkoinen kätkö, josta saan myös liikuntaa, kun kiipeilen etsimässä tietoa. Olen kyllä kertonut geokätköilystä eteenpäin. Mielestäni se sopii nuorille ja vanhoille." KANsANEdUsTAJA Kike Elomaa (ps.) haastettiin lukemaan Sinuhe Egyptiläistä. Kike kertoo, että eduskunnassa kiireitä ovat syksyn aikana tuoneet muun muassa euron kriisi ja valiokuntavastaavuus. Viikonloppuisin hän on kiertänyt maakunnissa. Mutta missä vaiheessa kirjaprojekti on nyt? "Vielä 50 sivua jäljellä", joulun jälkeen tavoitettu Kike kertoo. Elomaa kuvailee Sinuhea loistavaksi lukuelämykseksi ja eläväksi tekstiksi. Myös lempihahmo on löytynyt. "Pidin Sinuhe-hahmosta heti. Mutta vähän kummeksun hänen toimiaan naisten suhteen." Seuraavaksi haasteekseen hän nimeää Mikael Karvajalan. NANNA-sARJAKUVAN piirtäjä Tuuli Hypénin tuli kokeilla, miltä antilooppi maistuu. "Opin kokeilusta sen, että kannattaa lähteä mukaan uusiin asioihin. Jää hyvä maku suuhun - tässä kohtaa ihan kirjaimellisesti", Hypén hymyilee. Seuraavaksi hänellä on ajatuksissa niin ikään eläinaiheinen kokeilu. "Olen kuullut, ettei mikään maailmassa ole chinchillan turkkia pehmeämpää. Seuraavaksi olisi mukava lähestyä pientä jyrsijää. Mutta kuitenkin lautasen ulkopuolella." KAUdEN 2009 Big Brother -voittaja Aso Alanson oli määrä kokeilla bingoamista. "Kokeilu tuntui tosi rennolta. En ole kylläkään ehtinyt bingohalliin haastattelun jälkeen. Suo- sittelen kokemusta kuitenkin. Saatanpa mennä sinne joskus itsekin." Alanson syksyyn on kuulunut "paljon kiireitä ja töitä". Uusien kokeilujen suhteen mies vaikuttaa kuitenkin spontaanilta. "Eiköhän niitä tekemisiä yhtäkkiä tule jostain." RoCKMIEs Tommi Läntinen etsi sisäistä roihuaan Logomon Tuli on irti -näyttelyssä. Löytyikö tuli? "Laivalla sytyin liekkiin ja tuli karaisi minut rockiin. Samoin kävi yleisölle", Läntinen luonnehtii kolmea keikkaansa ruotsinlaivalla näyttelykokemuksensa jälkeen. Myös tietoa karttui. "Turun palo oli minulle aiemmin ainoastaan historiaa. Tuli poltti ja sitten tuli venäläisvalta. Mutta paloa ilmentänyt pienoismalli toi konkreettiseksi ihmis- ten hädän. Näin tuhoista paloa ei ole aiemmin ollut, se oli varmasti aikansa twin tower. sM-KEIhÄÄNhEITTÄJÄ Kirsi Ahonen kokeili trapetsinvaihtoa. "Tiesin, että saan kiinni trapetsista, vaikka korkeus ja vauhti jännittivät. Minulle vahvistui se, että jos ihminen asettaa päähänsä rajoitteita, hän ei voi saavuttaa mitään. Jokainen on niin hyvä kuin hänen heikoin kohtansa on. Jos urheilija panostaa vain vahvuuksiinsa, hänestä voi tulla hyvä. Itsekritiikki ja omien heikkouksiensa kehittäminen tekee vasta erinomaiseksi." Ahonen ehtii trapetsille uudestaan vasta työkiireiden hellittyä. "Aion talvilomalla palata lajin pariin. Ajattelin ottaa sirkuslajit myös osaksi ohjaamaani aikuisten yleisurheilukoulua." hEINI KILpAMÄKI Vaihtaribileet! ESN International Stereotypes Party Nigth Club Marilynissa keskiviikkona 25.1.
Ty y 1 ALAYHdIST YSTEN INfOPALSTA AKATEEMISET KANSALLISET NUORET Turun Kokoomusopiskelijat eli AKN aloitti toimintavuotensa järjestäytymiskokouksella keskiviikkona 11.1. Uuteen hallitukseen voit tutustua nettisivuillammewww.akn.fi, josta löydät myös ajankohtaista tietoa tietoa mm. tulevista tapahtumista. Keväälle on luvassa paljon mielenkiintoista toimintaa, joten nyt on oivallinen aika tulla mukaan! Lisätietoja saat myös pj. Mikko Pousilta: mikko.pousi@utu.fi. Presindentinvaalien osalta vuosi starttasi vauhdikkaasti kampanjoinnilla Kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön puolesta. Ellet vielä ole uurnille ehtinyt, muistathan käyttää äänesi virallisena vaalipäivänä sunnuntaina 22.1.! DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.0013.15. Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 Yhdistyksen ylimääräinen kokous tiistaina 24.1. Quantumin luentosalissa XVIII. HOMOGLOBIINI HG:n väki hakeutuu suojaan kaikille yhdenvertaisesti lankeavalta pakkaselta, lumelta ja rännältä biljardin, lautapelien, suunpieksämisen ja muun leppoisan yhdessäolon suloiseen lämpöön Three Beersiin (Inspehtorinkatu 4) ke 25.1. klo 19. Tervetuloa mukaan lämpöisyyttä lisäämään! Ajantasaista tietoa toiminnasta osoitteessa homoglobiini.fi KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT KRS:n opiskelijatoiminta on kevään osalta jälleen vauhdissa! Tule lataamaan akkujasi opiskelijailtoihimme, tekemään löytöjä kristillisestä uskosta Alfa-kurssilta, jakamaan matkaa toisten kanssa pienryhmissä tai muuten vain olemaan. Mainio paikka aloittaa ovat Laturi-illat, joihin löydät suunnistamalla Aurelian seurakuntakeskukseen (Aurakatu 18) perjantai-iltaisin klo 18.30. Laturi-illoissa nautimme mm. Raamattuopetuksesta, iltapalasta ja yhdessä olosta toistemme kanssa. Mukana menossa myös hausbändi, ja mikä parasta muuan mies Nasaretista.Kansan Raamattuseura on luterilaisen kirkon sisällä toimiva järjestö. Unelmamme on tarjota jokaiselle etsijälle koti kristillisestä opiskelijayhteisöstä uusien ystävien kera. Toimintamme on suunnattu erityisesti 1830+ -vuotiaille opiskelijoille ja nuorille aikuisille, jos kohta joukkoon ovat tervetulleita myös jo päättötyönsä palauttaneet. Lisätietoa monipuolisesta toiminnasta saat netistä www.opiskelijat.fi ja työntekijä Hannulta hannu.valimaki@sana.fi. Sydämellisen lämpimästi tervetuloa mukaan meininkiin! SOHON TORWET Uusi vuosi on vaihdettu vauhdikkaasti ja katse on siirtynyt kuluvan vuoden ensimmäisiin keikkoihin. Tulossa on kohuttava tapahtuma: TANSSIAISET! Kokoa oma juhlaporukkasi ja tule tutustumaan orkesteriin Pyrkivällä perjantaina 10.2.2012 10/7:n hintaan. Voit tanssia sydämesi kyllyydestä tai vain nauttia laadukkaasta musiikista. Otamme uusia soittajia toimintaan ympäri vuoden: ensimmäisen koesoiton perusteella, loput siitä huolimatta. Lisää tietoa www.sohontorwet. com. TURUN EV.LUT. OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. 24.1. Sari-Johanna Kuittilo: Lähetystyössä Israelissa. 31.1. Ville Auvinen: Sinut on valittu (Ef. 1:1-14). Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku. In English: Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. Student evening 14.2. Juhana Markkula: How can I be saved? (Eph. 2:1-10) at 6 pm in Sirkkalankatu 4. You are warmly welcome! Read more:www.opko.fi/turku/english TURKU SWING SOCIETY Rock n swing-tanssien sekä argentiinalaisen tangon opetusta. Tanssit ovat paritansseja, mutta et tarvitse omaa paria, koska kaikilla kursseilla on parinvaihto. Boogie woogien ja lindy hopin alkeiskurssit kuuluvat yo-liikuntaan. Muille kursseille pääset kurssimaksullamme, joka on TY:n opiskelijoilta 40e. Yo-liikunnan kurssit alkavat viikolla 2 ja muut viikolla 3, mukaan pitää tulla viimeistään kolmannella kerralla. Lisätietoja: www.turkuswingsociety.com. Kieli-illat kevätlukukaudella 2012 Ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteiset kieli-illat (Language Circles) käynnistyvät Jusleniassa viikolla 4 (23.1.-26.1.2012) seuraavasti: englanti espanja italia japani kiina korea puola ranska romania ruotsi saksa suomea ulkomaalaisille unkari venäjä To 16.00 Ma 18.00 Ti 16.00 Ti 16.30 Ma 16.30 To 16.30 Ma 16.00 Ke 18.00 Ti 18.15 Ma 18.15 Ke 16.00 To 18.00 Ke 16.30 Ti 18.00 huone K 136 huone K 138 huone K 138 huone K 108 huone K 108 huone K 108 huone K 138 huone K 136 huone K 108 huone K 108 huone K 136 huone K 136 huone K 108 huone K 138 Language Circles for international students and Finnish students Language circle is a free time activity carried out by international and Finnish students. There are voluntary meetings where international students can meet Finnish and other international students. Groups are available in different languages, and the idea is to use that specific language in the group so that the native speakers can help non-native speakers practice their language skills. It is completely up to the group members to decide what they want to do in their group. At the end of the term, the participants will receive a certificate to show that they have participated. The following voluntary language and culture groups, Language Circles, will start in the week 4 (23rd - 26th January) in Juslenia, Henrikinkatu 2: Chinese English Finnish for Foreigners French German Hungarian Italian Japanese Korean Polish Romanian Russian Spanish Swedish Mon 16.30 Thu 16.00 Thu 18.00 Wed 18.00 Wed 16.00 Wed 16.30 Tue 16.00 Tue 16.30 Thu 16.30 Mon 16.00 Tue 18.15 Tue 18.00 Mon 18.00 Mon 18.15 room K 108 room K 136 room K 136 room K 136 room K 136 room K 108 room K 138 room K 108 room K 108 room K 138 room K 108 room K 138 room K 138 room K 108 Aikatauluihin ja tapaamispaikkoihin tulee yleensä muutoksia ensimmäisen kokoontumisen jälkeen, joten kannattaa olla paikalla ensimmäisellä kerralla. Osallistujat voivat myös itse vaikuttaa aikataulujen syntymiseen. Tervetuloa tutustumaan ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin! Ei etukäteisilmoittautumista, tule suoraan tapaamisiin. Lisätietoja ja ryhmiä koskevat tiedustelut aloitusviikon jälkeen: kieli-iltojen koordinaattori Katja Arola Horttokuja 2, puh. 333 5419, katja.arola[at]utu.fi Come and meet new people and learn about different languages and cultures! No need to sign up but there will be changes in the times and places after the first meeting so it is advisable to attend the first meeting. If you are not able to come to the first meeting, please contact the coordinator for more information. Katja Arola, Coordinator Language Centre, Horttokuja 2, tel. 333 5419, e-mail: katja.arola@utu.fi Kielikeskus · Language Centre Turun yliopisto · University of Turku FI-20014 Turun yliopisto, Finland · www.utu.fi Puhelin/Telephone +358 2 333 5975 · Faksi/Fax +358 2 333 6563 kielikeskus.utu.fi Kielikeskus · Language Centre Turun yliopisto · University of Turku FI-20014 Turun yliopisto, Finland · www.utu.fi Puhelin/Telephone +358 (0)2 333 5975 · Faksi/Fax +358 (0)2 333 6563 kielikeskus.utu.fi Hae liikuntatuutoriksi! Ilmoittautuminen osoitteeseen minna.martin@yths.fi. Koulutus 16.2.
opiskelijatarjous! leikkaus 30/40 väri+leikkaus 80-99 (opiskelijakorttia näyttämällä) www.clipp.fi Linnankatu 17 puh. 232 9096 Hämeenkatu 1 puh. 045 230 6716 Forum puh. 040 311 1101 TURUN YLIOPPILASLEHTI Ilmestymisaikataulu KEVÄT Nro 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. DL 16.1. 30.1. 13.2. 27.2. 12.3. 26.3. 16.4. 30.4. Ilmestyy 20.1. 3.2. 17.2. 2.3. 16.3. 30.3. 20.4. 4.5. CITY KESÄ/FESTARIT ABI REKRY ABI 1/4 1/8 Ollaan yhteydessä. Neuvotellaan tarpeitanne vastaava yliopisto-opiskelija näkyvyys. Teemat 1/1 1/2 Kuponki Materiaalin toimitus tyl-paatoimittaja@utu. Markku 044 5000 440 markku@opiskelijamediat.fi Heli 020 7528 280 heli@opiskelijamediat.fi Ilmoitussuunnittelua 044 575 1000 joonas@opiskelijamediat.fi