5/2022 5/2022 Haalarimerkkitorilla kuohuu ?6 | Yhteistyö Kiinan kanssa? ?9 Haalarimerkkitorilla kuohuu ?6 | Yhteistyö Kiinan kanssa? ?9 Liikenne menee tunteisiin ?16 | Ajatuksia energiakriisistä ?30 Liikenne menee tunteisiin ?16 | Ajatuksia energiakriisistä ?30 SINFONIAORKESTERIN SINFONIAORKESTERIN SYKSYN SÄVELET SYKSYN SÄVELET
Työharjoittelumme tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia miten EU toimii. Kesto: Viiden kuukauden palkallinen harjoittelu Euroopan parlamentissa Brysselissä Hakuaika : 28.10. 15.11.2022 Ole mukana muutoksessa ja tulevaisuuden teossa! Lisätietoja: https://epp.group/traineeships EPP-ryhmä palkkaa uusia harjoittelijoita tylkkari.tecci.fi Uudet verkkosivut avautuvat osoitteeseen:
18. turunkesayliopisto.fi ALOITA KIELEN OPISKELU kursseja etäopetuksena ja lähiopetuksena . tutustu netissä ! • alkeet arabia, espanja, hollanti, italia, japani, kiina, korea, venäjä • Englannin puheja keskustelukurssi, Espanja 2, Italian keskustelukurssi, Japani 2, Kiinan jatko 2, Korea 2, Korean puhekurssi 2, Norjan alkeet 2, Norjan jatko, Swedish for Beginners, Aktivera din Svenska, Tala svenska på jobbet,... Turun kesäyliopisto alkuvuoden 2023 kurssitarjontaa LYHYTKURSSEJA • Mobiilivideokoulutus 9.2., etäopetus • Sisustamisen perusteet 7.3. alkaen, lähiopetus • Excelja Word-kurssit opiskelijahintaan maksuton webinaari 24.1. klo 17.30 planeetta , yhteisö , yksilö – kestävyyden avainkysymykset ABIKURSSEJA sekä lukion ja peruskoulun kertauskursseja • alkuvuoden kurssivalikoima julkaistaan pian, tilaa tiedot sähköpostiisi! kurssit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille p . 02 232 3302, kesayliopisto @ turunkesayliopisto . fi Kuntoutusja terapiapalvelut, Turku Yliopistonkatu 20, Hansa-korttelin 3. krs coronaria.fi | 010 5258801 NUOTTI-valmennuksesta saat t ukea arjen hallintaan sekä tulevaisuuden suunnitteluun ja opiskeluihin. Itsetuntemuksesi kasvaa ja tunnistat paremmin vahvuutesi ja voimavarasi. Jokainen nuottilainen saa oman valmentajan 5 kk valmennuksen ajalle. Valmennukseen haetaan soittamalla Kelaan p. 020 692 205 ja kertomalla halusta osallistua Coronarian NUOTTI-valmennukseen. Osallistujalle maksuton Kelan palvelu Yksilöllistä tukea arkeen 16–29-VUOTIAILLE Marja-Leena Päkkilä 040 128 6116 | marja-leena.pakkila@coronaria.fi Ota yhteyttä, niin kerron lisää! EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS! Tällä paikalla voisi olla sinun vaalimainoksesi.
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 11.11.2022 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 92. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA CMT ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 10000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 27. tammikuuta 2022. Intohimoista työtä palkatta Meneekö liikenne tunteisiin? Täällä t aas Salaterä selvittää, miten liikennesuunnittelussa pyritään huomioimaan ihmisten käyttäytyminen. Puumalainen haastatteli Keijo Virtasta hänen urastaan kunniakonsulina. Katso kuvat syksyn opiskelijatapahtumista. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Kylmän veitsenterällä ? 5 Uutiset Haalarimerkkitorilla kuohuu Speksin harjoituksissa Sinfoniaorkesterin kuulumiset ? 6, 7 Tutkija Kuoleman äärellä Kiinayhteistyö tieteessä ? 8, 9 Essee Kriiseilyä energiasta ? 30 Kolumni He ovat väärässä, eivät sairaita ? 31 Essee Gimmel 20 vuotta ja viihdekulttuurin muutos ? 32 Luottoresepti Herkulliset kesäkääryleet ? 34 Näkökulma Vaihto-opinnot ovat riskien hallintaa ? 35 sisältö 5/2022 tylkkärille haalarimerkk i !
pääkirjoitus he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi P äivät raahautuvat läpi repaleisen kaamoksen. Ilmat viilenevät ja talvi muuttuu päivä päivältä ajankohtaisemmaksi. Asteen hivuttautuessa nollarajan alapuolelle villasukat ovat kovaa valuuttaa. V a lta k u n n as s sa s h ow ’ n on varastanut energiakriisi, joka mietityttää varmasti lähes jokaista. Huoli sähkön riittämisestä on aito. Lähiaikoina ilmenneet ongelmat Olkiluodon toiminnassa ovat luoneet suoraa uhkaa kotien lämmitykselle ja sähkön hinnan karkaamiselle Pohjolassa. Kauhukuvat pitemmistä sähkökatkoksista ajavat pohtimaan erilaisia keinoja säästää energiaa. Kaupungit sekä kunnat ovat vastanneet huutoon laskemalla lämpöä rakennuksissaan muutamalla asteella. Toimenpiteenä kiinteistöjen lämpötilaan vaikuttaminen ei ole silti loputon oikotie onneen. Kosteusongelmia ei kannata hankkia nuukuuden nimissä. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. k o ko n a i s u u d e s sa a n t i l a n n e nostaa tapetille nykymaailman riippuvuuden sähköstä. Siperia opettaa, että jokaisella yhteiskunnalla tulee olla varautumiskykyä energian saatavuuden osalta. Pärjätä täytyy myös, jos sähköä ei välttämättä jostain syystä ole saatavilla töpselistä pitkään aikaan. Katkosten kestäessä mahdollisesti useamman vuorokauden pinnalle nousee laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. s u o m a l a i s e t k y k e n e Vät suuriin muutoksiin, kun on pakko. Energiateollisuuden mukaan kansalaiset ovat toteuttaneet kuuliaisesti toiveita sähkönkäytön vähentämisestä. Sähkönkulutusta on pystytty leikkaamaan 13,5 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Euroopan unionin pääkallopaikalla meininki on täysin toinen. Brysselissä aikaan on saatu paljon puhetta ja useita kokouksia, mutta vähän villoja. m o n e t e n n u s m e r k i t viittaavat siihen, että ongelmat virtalähteiden parissa eivät jää pelkästään tähän talveen. Rimpuilu ulos energiariippuvuudesta tulee jatkumaan useamman vuoden. Muutos edellyttää, että monen on tarkasteltava ajattelutapaansa energiaan liittyen täysin uudestaan. Katseet kohdistuvat erityisesti ydinvoimakriittisyyteen sekä ympäristöseikkojen painoarvoon tuotantotapojen valinnassa. k äs i t y ks e t e n e r g i a n t u ota n n o s ta eivät ole valitettavasti kuuluneet lähivuosina katajaisen kansan vahvuuksiin. Energia-ala toteutti Suomessa vähän aikaa sitten kuluttajatutkimuksen, jossa selvitettiin mitä energiantuotantomuotoa suomalaiset kannattavat. Tutkimus päätyi yhteenvetoon, jonka mukaan suurin osa suomalaisista ei kannata minkäänlaista tapaa tuottaa energiaa. Lopputulema ei osaltaan kirjoita kunniakkainta lukua kotimaan tarinaan. Sekin pitää kuitenkin nyt pystyä käsitelemään perin pohjin, jotta tehdyistä virheistä voidaan ottaa opiksi. Vähempi ei riitä. Kylmän veitsenterällä
T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 uutiset O piskelijoiden keskuudessa suosittuun Facebook-ryhmään: Haalarimerkkitorille aukesi keskustelu 27. syyskuuta koskien Turun haalarimerkki Oy:n, toisinaan myös Merkillinen.fi:nä tunnetun yrityksensiakaspalvelua. Keskustelun aloitti Kuopiossa Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipsykologiaa opiskeleva Sonja Soinne. Soinne kertoo aikasemmin tilanneensa merkkejä onnistuneesti Turun Haalarimerkki Oy:lta, mutta oli viimeisimmässä kanssakäymisessä saanut huonoa asiakaspalvelua. s o i n n e o l i tilaamassa merkkiä uudelle Itä-Suomen ylioppilaskunnan alla toimivalle kerholle. Ensimmäisen kerran hän oli lähestynyt Turun Haalarimerkki Oy:tä maaliskuussa, jolloin oli saanut ensimmäisen tarjouksen. Soinne hyväksyi tarjouksen elokuussa ja sai tilauksesta laskun. Laskutustiedot olivat laskussa kuitenkin väärin, joten Soinne lähetti oikeat laskutustiedot takaisin Turun Haalarimerkki Oy:lle sähköpostitse. Tämän jälkeen hän sai vastaukseksi uuden hinnan, joka oli 20 senttiä korkeampi per merkki. s o i n n e k ys e l i sähköpostitse syytä muutokselle muutamaan otteeseen saamatta kuitenHaalarimerkkitorilla kuohuu KIRA KOKKO kaan kunnollista vastausta. Viimeisin viesti, jonka Soinne sai Turun Haalarimerkki Oy:lta oli: “Toivottavasti löydätte kukkarollenne sopivamman tahon. Lisään teidät nyt roskapostilistalle. Viestinne eivät tulee enää perille eikä niitä lueta.” o p i s k e l i ja o n ennen kaikkea hämmentynyt siitä, miten hänen kyselyihin hinnanmuutoksesta lopulta vastattiin. Missään vaiheessa Soinne ei saanut selitystä korotetulle hinnalle. –Olisin ymmärtänyt ihan täysin, jos esimerkiksi merkkien valmistuskustannukset ovat nousseet, heillä olisi ollut erilainen hinnoittelu ylioppilaskunnille tai ihan mitä vaan. Kunhan olisin vain saanut kuulla syyn sille, miksi merkkien hinnat nousivat kiertelyn sijaan, Soinne painottaa. Keskustelunavaus on kerännyt runsaasti kommentteja ja hämmästelyä Facebookissa. Kommenttikenttään on kirjoittanut sekä Sointeen kokemuksen jakavia henkilöitä että Turun Haalarimerkki Oy:n toimintaan tyytyväisiä asiakkaita. t u r u n h a a l a r i m e r k k i Oy:n Tuomas Lehtinen toimi kontaktihenkilönä Sointeen tilauksessa. Hänen mukaansa tilanteen kärjistymiseen taustalla oli vuonna 2021 tehty tilaus, jonka laskua ei ole maksettu. Nyt myös Remontti Ylioppilastalojen edessä on noin kuukauden myöhässä. Uudella pyöräkadulla pyöräilijät ovat etusijalla. uuden tilauksen kanssa lasku jouduttiin lähettämään Sointeelle useampaan otteeseen muutoksien takia. Lehtinen myöntää, että viimeisin viesti ei ollut hyvää asiakaspalvelua ja pahoittelee tilannetta. Lehtinen kertoo, että suurin osa heidän asiakkaistaan ovat tyytyväisiä. Turun Haalarimerkki Oy toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden tulokset ovat olleet hyviä. Tyytymättömät asiakkaat ovat yksittäistapauksia, joita yritys ei toivoisi olevan yhtäkään. – Palvelemme vuosittain tuhansia asiakkaita. Valtaosa on tyytyväisiä ja tilaa myös uudestaan. Tietysti toivoisimme, että tuhansien joukkoon ei mahtuisi yhtään tyytymätöntä asiakasta. Tähän on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkossa, Lehtinen sanoo. Lehtinen pyytää, että vastaavissa tilanteissa oltaisiin suoraan heihin yhteydessä eikä asiaa puitaisi suljetussa Facebook-ryhmässä. –Toivoisin, että tällaisissa tilanteissa oltaisiin suoraan yhteydessä meihin. Mielellään sovimme ja ratkaisemme asiat niin että kaikki ovat tyytyväisiä, Lehtinen toteaa. Upouutta pyöräkatua kampukselle p yö r ä k at u o n uusi tietyyppi, sillä Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin vasta vuonna 2017 Joensuuhun. Turun ensimmäinen pyöräkatu on vuonna 2021 remontoitu Kauppias Hammarin katu Vasaramäessä. Rehtorinpellonkadun ja Vatselankadun pyöräkadusta tulee toinen. Remontin valmistuttua pyöräliikenne Rehtorinpellonkadulla ja Vatselankadulla ohjataan ajoradalle. Ajoradalla saa myös autoilla, mutta tarkoitus on, että pyöräilijät ovat etusijalla. Pyöräkadulla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa. Käytännössä autojen täytyy sovittaa nopeutensa pyörien nopeuteen. Jalankulku tapahtuu edelleen jalkakäytävällä. Pyöräkadulle on myös oma liikennemerkkinsä. Liikenneturvan vuonna 2021 tekemässä selvityksessä tosin vain kolmasosa autoilijoista tunnisti liikennemerkin määrittämät säännöt oikein. Liikenneja viestintävirasto Traficom myönsi remontille avustusta jo vuonna 2020 osana viraston kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa. Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti remontista maaliskuussa. Remontti aloitettiin kesäkuun viimeisellä viikolla. R ehtorinpellonkatu ja Vatselankatu aivan Ylioppilastalojen tuntumassa ovat olleet auki revittyinä kesästä saakka. Remontissa kadut muutetaan pyöräkaduiksi. Samalla uusitaan katujen valaistus ja Rehtorinpellonkadun puut. Alkuperäisen aikataulun mukaan katu olisi valmistunut lokakuun puoleen väliin mennessä. Remontti on kuitenkin venähtänyt, urakoitsijana toimivalta turkulaiselta Resolum Oy:ltä kerrotaan. –Katusaneeraus saatiin aloitettua Resolum Oy:n toimesta noin kuukausi myöhässä resurssipulan vuoksi. Projekti on edennyt myöhäisemmästä aloituksesta huolimatta suunnitelmien mukaisesti”, työmaajohtaja Tuomas Mikkola Resolumilta kertoo. Assarin ullakon tai Turun kauppakorkeakoulun ohi kulkenut ei ole voinut välttyä mittavilta liikennejärjestelyiltä varsinkaan lokakuussa. –Vilkas liikenne on tuonut töiden suorittamiseen haasteita, mutta niistäkin on selvitty, Mikkola myöntää. –Yritämme kovasti saada työmaata kuntoon viikoksi 45, Mikkola täydentää. 6 RASMUS HELANIEMI Kohu sai alkunsa Facebookissa Haalarimerkkitori-ryhmässä. Sivu on tarkoitettu haalarimerkkien myyntiin, ostamiseen, vaihtoon ja lahjoittamiseen.
Speksit kohdallaan harjoituskauteen rautionaho ja alm ehdolle riina lumme pääsihteerin sijaiseksi pelikaupunki turku hanke käynnissä T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 V iisi paria on levittäytynyt pieneen tilaan. Parit katsovat keskittyneesti toisiaan. Toinen osapuoli pareista alkaa liikkua. Toisen on matkittava samaan tahtiin samaan rytmiin. Joku huudahtaa ilahtuneesti housujensa revenneen. Kymmenpäinen joukko räjähtää nauramaan. k äy n n i s s ä ovat I/O-speksin näyttelijöiden ensimmäiset harjoitukset. Näyttelijöistä noin puolet ovat vanhoja tekijöitä. Toinen puolisko on vastaavasti ensimmäistä kertaa mukana. Roosa Partanen kuvailee syykseen hakeutua speksiin mukaan yhteisön merkityksen. –Vanhemmilta vuosikursseilta on kuulunut speksistä paljon hyvää. Siihen liittyy sellainen tietty yhteisö, Partanen kertoo. Yhteisön merkitys korostuu myös muiden haastateltavien kohdalla. Uudet ihmiset ja ystävien saaminen houkuttavat. Kaikilla on myös palo esiintymiseen. –Odotan ihan puhtaasti, että pääsee lavalle. Siinä ei roolillakaan ole niin väliä, muut haastateltavat hehkuttavat. a l a ko u lu n l i i k u n ta s a l i s s a on jännittynyt tunnelma. Turkulainen humanistispeksi on tänä viikonloppuna kohdannut ensimmäistä kertaa koko työryhmän voimin. Samalla käsikirjoitus kahlataan ensimmäistä kertaa läpi. Paikalla ovat niin ohjaajat, näyttelijät, bändin jäsenet, puvustajat, maskeeraajat, lavastajat kuin muukin taustatiimi. Speksi on iso tuotanto, jossa on paljon liikkuvia osia ja paljon työtä eri tiimeille. Humanistispeksin toinen ohjaaja, Aku-Matti Tapani on ollut mukana toiminnassa alusta asti erilaisissa rooleissa. Hän hehkuttaa speksiharrastuksen monipuolisuutta. Esitys on joka vuosi erilainen ja työryhmä vaihtuu soljuvasti vuosittain. Mukana on joka kerta sekä uusia 7 että vanhoja speksiläisiä. e n s i m m ä i s tä k e r ta a speksin pariin ovat löytäneet tiensä Alina Mälkiä ja Juuso Sintonen. He toimivat speksibändissä. Mälkiä bongasi haun speksiin ystävänsä Instagramista. Bändisoittaminen kiinnosti häntä, joten hän päätti hakeutua mukaan. Hän kertoo käyneensä kerran aiemmin katsomassa speksiä, ja pitäneensä näkemästään. Bändivastaavana toimiva Sintonen sanoo, että ei aikaisemmin uskaltanut hakeutua speksiin. Hän kuuli huhun, että se vie sielun. Sintonen naurahtaa kuitenkin, että ei ollut ottanut huomioon sitä, kuinka hauskaa speksaaminen voisikaan olla. –Tämä on jo nyt antanut enemmän, kuin mikään muu harrastus elämän aikana, Sintonen toteaa. Se on paljon sanottu, kun otetaan huomioon, että speksi on vasta aivan harjoituskautensa alussa. Jotakin maagista speksiyhteisöön täytyy siis liittyä. Turkulainen Riina Lumme on valittu Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiseksi nykyisen pääsihteerin jäädessä vanhempainvapaalle. Edustajisto teki asiasta päätöksen lokakuun kokouksessa valintatoimikunnan esityksen mukaisesti. Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Hänen työkuvaansa kuuluu yleis-, henkilöstöja taloushallinnon tehtäviä. Pääsihteeri toimii ylioppilaskunnan henkilöstön esihenkilönä. Turun yliopisto tutkii ja kehittää pelitoimintaa Turun kaupunkiympäristössä hankkeen voimin. Projektissa keskitytään tutkimaan turkulaisen pelitoiminnan kehitystä sekä pelaamista ja leikkimistä kolmessa eri kaupunkitilassa. Tavoitteena on luoda skenaarioita miten pelitoimintaa voisi kehittää ja tuoda osaksi Turkua. Yksi tutkimuskohde on opiskelijoiden pelija leikkikulttuuri. Hanke kerää parhaillaan kyselyaineistoa turkulaisilta opiskelijajärjestöiltä. Kyselyyn voi tutustua hankkeen verkkosivuilla. TOIMITUS LILLI SIHVONEN HELMI HENELL KIRA KOKKO Sinfoniaorkesteri suuntaa syksyyn S yksy Turun yliopiston alaisuudessa toimivassa sinfoniaorkesterissa Collegium Musicum Turussa eli tuttavallisemmin CMT:ssa on lähtenyt käyntiin mukavasti. Uusia opiskelijoita on tullut toimintaan mukaan ja harjoitukset pyörivät kauppakorkeakoulun Mercatorilla normaaliin tapaan aina tiistaisin. k o n t r as t i k e Vä äs e e n on huomattava. Silloin orkesteri joutui vielä harjoittelemaan Zoomin välityksellä. Orkesterin markkinointivastaava Sanni Männistö kertoo olevansa iloinen siitä, että uudet opiskelijat ovat löytäneet orkesterin. –On ollut ihan superhienoa ja hallitukselle jotenkin merkityksellistä, että on tullut paljon uusia soittajia, Männistö kommentoi. s y ksy n a i k a n a orkesterilla on tulossa vielä kaksi konserttia. Syyskonsertti järjestetään perjantaina 25.11. kello 19 Mikaelin kirkolla sekä addventtikonsertti järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kuoron kanssa samassa paikassa torstaina 9.12. klo 19. Kahden lukuvuosikonsertin lisäksi orkesterin voi tilata esiintymään pienellä kokoonpanolla juhliin. Pienemmällä kokoonpanolla CMT on muun muassa esiintynyt hautajaisissa, häissä sekä vuosijuhlille. –Ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaan järjestyy pienemmätkin kokoonpanot, Männistö valottaa. m ä n n i s tö h a lua a muistuttaa, että orkesterin toimintaan mukaan lähteminen on matalan kynnyksen toimintaa. Orkesteriin ei ole esimerkiksi soittokokeita ja uudet soittajat otetaan lämpimästi vastaan. –Kaikki ovat tervetulleita, Männistö kiteyttää ja päättää. Orkesterin kokoonpanoon kuuluu karkeasti laskettuna noin 50 soittajaa, jotka ovat pääasiassa kaikki opiskelijoita. Orkesterin kapellimestarina sekä taiteellisena johtajana toimii Satu Simola. Turun yliopiston ylioppillaskunnan edustajisto on päättänyt esittää Jenna Rautionahoa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi ja Tuomas Almia Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäseneksi vuodelle 2023. TYYn edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 28.9.2022. SYL:n liittokokouksessa 18.–19.11.2022 valitaan liitolle uusi puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2023. TYYllä on kokouksessa 15 varsinaista edustajaa, joiden lisäksi delegaatioon kuuluu varaedustajia. TOIMITUS Speksi houkuttelee pariinsa aina uusia tekijöitä, mutta myös vanhoilla konkareilla on halu palata takaisin.
V esa-Matti Loirin televisioidut hautajaiset, kilometrien mittainen jono Kuningatar Elizabethin arkulle ja lukuisia kuuntelukertoja keräävät true crime -podcastit. Mikä kuolemassa kiinnostaa? –Jos kuolema ei olisi mysteeri, yhdistäisi meitä kaikkia ja siihen ei liittyisi niin runsaasti erilaisia tarinoita, se ei kiinnostaisi meitä näin paljoa, väitöskirjatutkija Enni Salo summaa. –Tällaisia aiheita, jotka koskettavat kirjaimellisesti jokaista meistä on aika vähän, Salo jatkaa. s a lo t e k e e väitöskirjatutkimustaan Turun yliopiston uskontotutkimuksen oppiaineeseen. Tutkimus käsittelee kuoleman kuvauksia lasten ja nuorten suosimissa televisiosarjoissa sekä elokuvissa. Tarkastelun kohteina on muun muassa tilannekomedioita ja Disneyn animaatioelokuvia. SKR:n Varsinais-Suomen rahasto on myöntänyt Salolle apurahan tutkimusta varten. Kuolemantutkimus on kiinnostanut Saloa jo yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Graduaihetta suunnitellessaan hän huomasi aiheeseen liittyvän tutkimusaukon. –Lapsien ja nuorien kuluttaman median kuoleman kuvauksia ei ole juurikaan tutkittu, Salo selittää. –Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty lähinnä aikuisille suunnatun materiaalin, kuten esimerkiksi kauhuelokuvien tarkasteluun, Salo tarkentaa. l a p s e t y m m ä r tävät kuoleman lopullisuuden vasta noin 10-vuotiaina. Tämän vuoksi medialla on iso rooli siinä, minkälaisia käsityksiä lapsille kuolemasta muodostuu. Äkkiseltään voisi ajatella, että lastenohjelmissa ei käsiteltäisi kuolemaa. Kuitenkin monissa lastenohjelmissa ja -elokuvissa nähdään karmivaakin kuolemaan johtavaa väkivaltaa. Näin on esimerkiksi Bambissa, Leijonakuninkaassa ja Notre Damen kellonsoittajassa. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemankuvaukset voivat johtaa siihen, että lapsi luulee kuoleman olevan useimmiten seurausta jonkinlaisesta onnettomuudesta. Todellisuudessa suurin osa esimerkiksi suomalaisista kuolee vanhuuden vaivoihin. L i s ä k s i L a s t e n e L o k u v i s s a ja -sarjoissa kuolemaa ei aina esitetä lopullisena. Kuollut saattaa palata elävien kirjoihin esimerkiksi eläimen tai henkioppaan hahmossa. Tämä voi vääristää lapsen ymmärrystä kuolemasta. Median vaikutusvaltaa lisää myös kuoleman tabuluonne. Monelle aiheesta keskusteleminen on vaikeaa erityisesti silloin, kun kuolemasta pitäisi jutella lapsen kanssa. Kuolema ja siihen liittyvät asiat voivat olla vaikeita aiheita myös aikuisten välisissä keskusteluissa. –Kuolemasta puhumista voidaan pitää sopimattomana tai siitä puhumista saatetaan haluta välttää”, Salo sanoo. t o i s a a lta m e d i a tarjoaa myös työkaluja kuoleman kohtaamiseen ja suremiseen. Läheisen poismenoa sureva voi jakaa muistovideon Youtubessa. Facebookissa edesmenneen profiili voidaan muuttaa muistosivuksi. Sosiaalisessa mediassa on myös mahdollista muistella edesmennyttä yhdessä muiden tämän tunteneiden kanssa. Netissä on jopa sivustoja, joilla läheisen muistolle voi sytyttää kynttilän. v a i k k a t e l e v i s i o s a r j o i s s a kuolemaa käytetään usein juonen edistämiseen, muistuttavat ohjelmat kuolemaa käsitellessään meitä monesti siitä, mikä elämässä on tärkeää. –Esimerkiksi Ensisilmäyksellä-televisiosarjassa yhden hahmon isän kuollessa ystävät osallistuvat hautajaisiin ja auttavat käytännön asioissa. Vaikka suru kuvataan suurena, on ystävyys tärkeä ja keskeinen asia, joka surunkin keskellä kannattelee, Salo toteaa, Televisiosarjoissa tai elokuvissa nähdyt kuoleman kuvaukset saattavat myös rohkaista ihmisiä keskustelemaan kuolemasta läheistensä kanssa, mikä voi vähentää kuolemaan liittyviä ahdistuksen tai pelon tunteita. –Tutkimuksellani haluan murtaa kuoleman tabuluonnetta ja lisätä avointa keskustelua aiheesta, Salo päättää. Mikä kuolemassa kiinnostaa, Enni Salo? Media on mullistanut kuoleman käsittelyä ja rituaaleja. Somessa ei voi välttyä surevien henkilökohtaisilta muisteloilta. Ilmiö aiheuttaa monissa hämmennyksen tunteita. tutkija E NN I SA L O historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? 9.11. 1932/15 KYMMENVUOTIAS YLIOPPILASKUNTA K Y M M E N E N V U OT TA O N LY h Y T A I K A j A h Y V I N Vä h ä N E N N äT Tä ä S E L L A I S E E N A j A N j A K S O N K U LU E S S A S I I r T Yä h I S TO r I A A N . S E L L A I S E N A L AT I VA I h T U VA N , A L AT I U U S I U T U VA N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N E L ä M ä S S ä M E r K I T S E E K Y M M E N E N V U OT TA K U I T E N K I N ä ä r E T Tö M ä N PA L j O N . S E L L A I S E N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N VA I h E I S TA E I N Y K Y P O LV I T I E dä M U U TA K U I N V I I M E K S I M E N N E E T V U O d E T . A L K U V U O d E T OVAT E N ä ä VA I N A S I A K I r j O I S S A j A VA I N 10V U OT I S j U h L A A N VA L M I S T U VA h I S TO r I I K K I VO I VA L A I S TA N I I Tä Tä r K E I Tä A I KO j A , j O L LO I N Y L I O P P I L A S K U N N A N TO I M I N TA A h A h M OT E LT I I N j A LU OT I I N . Bilevideokilpailun voittaja! Syksyn bilevideokilpailu on päättynyt ja voittaja selvinnyt. Valinta ei ollut raadille helppo, sillä kaikki toimitukseen saapuneet videot koskettivat, viihdyttivät ja herättivät ajatuksia. Kilpailun voittajaksi valikoitui video " Anteeksi päätoimittaja anteeksi että olen myöhässä toivottavasti voit huomioida tämän videoleikkeen." Teos valloitti tuomariston sydämet ja antoi sanalle viihdetaiteilija aivan uuden merkityksen. Onnittelut voittajalle sekä kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Voittaja voi hakea muumimukinsa toimituksesta. Oletko utelias näkemään kilpailutyön? Seuraa Tylkkäriä Instagramissa ja nykäise päätoimittajaa hihasta, niin saattaa onnistaa. 8 LAURA MILLASNOORE
historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? Turussa piispanmunkki on tunnettu herkku, mutta muualla Suomessa munkista käytetään eri nimeä. Osalle piispanmunkkiväännössä kyse on kotiTEKSTI JALMA RI SALATE RÄ KUVAT TOIMIT US 9.11. 1932/15 KYMMENVUOTIAS YLIOPPILASKUNTA K Y M M E N E N V U OT TA O N LY h Y T A I K A j A h Y V I N Vä h ä N E N N äT Tä ä S E L L A I S E E N A j A N j A K S O N K U LU E S S A S I I r T Yä h I S TO r I A A N . S E L L A I S E N A L AT I VA I h T U VA N , A L AT I U U S I U T U VA N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N E L ä M ä S S ä M E r K I T S E E K Y M M E N E N V U OT TA K U I T E N K I N ä ä r E T Tö M ä N PA L j O N . S E L L A I S E N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N VA I h E I S TA E I N Y K Y P O LV I T I E dä M U U TA K U I N V I I M E K S I M E N N E E T V U O d E T . A L K U V U O d E T OVAT E N ä ä VA I N A S I A K I r j O I S S A j A VA I N 10V U OT I S j U h L A A N VA L M I S T U VA h I S TO r I I K K I VO I VA L A I S TA N I I Tä Tä r K E I Tä A I KO j A , j O L LO I N Y L I O P P I L A S K U N N A N TO I M I N TA A h A h M OT E LT I I N j A LU OT I I N . Bilevideokilpailun voittaja! Syksyn bilevideokilpailu on päättynyt ja voittaja selvinnyt. Valinta ei ollut raadille helppo, sillä kaikki toimitukseen saapuneet videot koskettivat, viihdyttivät ja herättivät ajatuksia. Kilpailun voittajaksi valikoitui video " Anteeksi päätoimittaja anteeksi että olen myöhässä toivottavasti voit huomioida tämän videoleikkeen." Teos valloitti tuomariston sydämet ja antoi sanalle viihdetaiteilija aivan uuden merkityksen. Onnittelut voittajalle sekä kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Voittaja voi hakea muumimukinsa toimituksesta. Oletko utelias näkemään kilpailutyön? Seuraa Tylkkäriä Instagramissa ja nykäise päätoimittajaa hihasta, niin saattaa onnistaa. N euvostoliiton hajottua 1992 puhuttiin historian lopusta. Olihan länsimaalainen demokratia yhteiskuntaratkaisuineen ja arvoineen voittanut. Maailmalle oli näytetty kiistattomasti, että oli vain ajan kysymys, milloin muutkin tulisivat järkiinsä ja valitsisivat demokratian. Venäjän ja Naton pysyvä yhteisneuvosto luotiin 1997, Kiina liittyi maailman kauppajärjestöön 2001. Kaikki näytti menevän suunnitelman mukaan. Mitä läheisempää yhteistyötä tehtiin sekä mitä enemmän ystävyyskaupunkeja ja kulttuurivaihtoa oli, sitä nopeammin sääntöperustainen maailmanjärjestys ja sen tuoma pysyvä rauha leviäisivät. Vapaudesta tuli oletettua, avoimuudesta itseisarvo ja keskinäisriippuvuudesta vakauden tae. Miksi ylioppilaskunta Miksi ylioppilaskunta vastustaa vapaata tiedettä? vastustaa vapaata tiedettä? TUOMAS ALM TURUN YLIOPPILASKUNTA HALLITUKSEN JÄSEN TURKU t i e t e e l l i s e n t u t k i m u ks e n perusperiaatteisiin kuuluu tieteen vapaus ja avoimuus. Yliopistoautonomia perustuu sille ajatukselle, että tieteen täytyy olla politiikan yläpuolella ja sen ulottumattomissa. Tieteen tulisi aina kaikissa tilanteissa pyrkiä totuuteen ja tutkitun tiedon avulla palvella ihmiskuntaa. Avoimuus on tämän tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä, uusimman tiedon kaikkien saatavilla – ja kaikkien kritisoitavissa Miksi ylioppilaskunta sitten haluaa politisoida tiedettä ja riistää avoimen tieteen tuomat edut yhteiskunnalta? 24. helmikuuta Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan. Yli kymmenen vuoden jatkuvasti kasvaneesta aggressiosta huolimatta tämä tuli monelle yllätyksenä. Vapaaseen, avoimeen ja vakaaseen kansainväliseen ympäristöön tottuneet eivät kaikista merkeistä huolimatta voineet kuvitella, että näin kävisi. t i e t e e l l i n e n y h t e i s t yö perustuu olettamalle, että monikansallisissa ja moniäänisissä työryhmissä kaikki osapuolet tuovat pöytään oman osaamisensa ja näkemyksensä. Tämä johtaa monipuolisempaan ja laadukkaampaan keskusteluun ja siten parempaan ratkaisuun. Laadukkaan lopputuloksen on kuitenkin tarkoitus palvella yhteiskuntaa. Ei tehostaa sen pahimpia rikoksia itseään kohtaan. y l e i s r a d i o k i r j o i t t i 31 tammikuuta suomalaisten korkeakoulujen saattavan tietämättään osallistua Kiinan sotavoimien kehittämiseen tai ihmisloukkausten edistämiseen. Tämä tapahtui kuukausi sen jälkeen, kun Opetusja kulttuuriministeriö oli varoittanut yliopistoja siitä, että Kiina ei jaa suomalaisten yliopistojen arvoja. Valtio käyttää tiedettä omien ideologisten tavoitteidensa edistämiseen. Suojelupoliisi oli ennen tätä varoittanut yliopistoja lukuisia kertoja tutkijoidensa kytköksistä valtiollisiin toimijoihin. k e h ota n y l i o p i s to ja kaikkialla tarkastelemaan kriittisesti yhteistyökumppaneitaan ja projektejaan. Naiiviuden tuomat haitat ovat kiistattomat. Niistä on varoitettu useita kertoja. Yliopistojemme tehtävä on edistää vapautta. Ei edistää kansanmurhaa tai joukkotuhontaa. 9 Suurvaltakilpailun arvioidaan kiristyvän tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälinen yhteistyö on yliopistoille tärkeää ja välttämätöntä. Sinisilmäisyyten ei kuitenkaan ole varaa.
Pitk ään odo tetu t kink erit Syksy on opiskelijakulttuurin kannalta oikeaa kulta-aikaa. Kampukset täyttyvät eläväisistä opiskelijatapahtumista sekä värikkäistä haalareista. Tapahtumia on ollut paljon ja opiskelijoita tavannut kaupungin katukuvassa useita kertoja viikossa. KUVAT & TEKSTIT: TOIMITUS 10
Speksikkäässä avauksessa sekä tanssijat että innokkaat ständäilijät eläytyivät tapahtumaan joka solullaan. Paikalla tapahtumaa oli seuraamassa noin 300 ihmistä.
Historiallinen Vanha Suurtori sai Avajaiskarnevaalien järjestämispaikkana monelta vierailijalta mainion arvosanan. Avajaiskarnevaalit ovat Turun yliopiston ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan vuosittain järjestämä tapahtuma, jolla aloitetaan yhteinen akateeminen vuosi. 12
13 Tunnelma on ollut korkealla ja hymy herkässä molemmilla puolilla tapahtumien pöytiä.
Haalarikansa on moneen ottaen puhunut tapahtumien yhteydessä opiskelijoiden yhteisöllisyyden tärkeydestä sekä siitä, kuinka vaivannäkö ja aktiivisuus opiskeluaikana kannattaa ja maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. 14
Seuraavaksi opiskelijat saavat suurin joukoin liikkeelle TYYn vuosijuhlat sekä itsenäisyyspäivän soihtukulkue. Vuosijuhlat koostuvat cocktail-tilaisuudesta, pääjuhlasta sekä seuraavan päivän silliaamiaisesta. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue on turkulaisten ylioppilaiden yhteinen kulkue sankarihaudoille juhlistamaan itsenäisyyspäivää.
Liikenne menee Liikenne menee tunteisiin? tunteisiin? TEKSTI JALMARI SALATERÄ KUVAT VEETI KAURISTO
18 T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 "Turuss "Turuss aakin keskust kin keskust aa h h aalut lut aa aan pitää t n pitää t aassaapuolipuolisesti k sesti k aaikkien liikennemuotojen t ikkien liikennemuotojen t aavoitett voitett aaviss viss aa." ." 19
T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 P yrin välttämään Aninkaistenkatua aina keskustassa liikkuessani. Olen tiedostamatta oppinut suunnittelemaan reittini muita katuja pitkin. Tänään päätän kävellä katua pitkin. Kuulen läpiajoliikenteen jylinän Puutorille asti. Käännyn alas kohti jokirantaa enkä kuule melun seassa omia ajatuksiani. Katu on harmaa ja mielenkiinnoton. Aistini turtuvat, kun autot kiitävät lujaa vierestä ohi. Suorassa rivistössä seisovat talot muodostavat tuulitunnelin, jonka seinämiä nuollen kylmä syystuuli hönkii kasvoilleni katupölyä.Näen lopulta tuomiokirkon ja käännyn joella Vähätorin suuntaan. Liikenteen melu vaimenee ja huomaan, etten ole tällä kertaa ainoa jalankulkija. Turku haluaa siirtää ihmisiä autoista kestäviin kulkutapoihin, mutta se vaatii muutoksia aistittavassa ympäristössä ja ihmisten käytöksessä. Tähän mennessä siinä ei ole onnistuttu. I hmiset eivät ole robotteja, vaan tuntevia organismeja. Liikennesuunnittelijoiden täytyy tietää, miten ihminen toimii, sillä hmiskäytös johtaa ihmiselle erilaisiin lopputuloksiin. Heidän täytyy ymmärtää fysiikkaa, mutta olla myös empaattisia ihmisiä kohtaan. Liikennettä ei suunnitella kuten sähköverkkoa, jossa sähköllä ei ole tunteita. Aalto yliopiston liikennetekniikan apulaisprofessori Miloš Mladenovi?in mukaan käytöksen muuttaminen liittyy liikenteen hyvinvointija päästötavoitteisiin. Hänen laitoksellaan ihmisen käytöksen ymmärtäminen on aloittavien liikennetekniikan opiskelijoiden ensimmäisen luennon aihe. Suomessa liikennesuunnittelua ei ole perinteisesti nähty monitieteellisenä alana, vaan jokainen on opiskellut tiukasti omaa alaansa. Liikennesuunnittelu koostuu kuitenkin myös sosiaalitieteistä ja muista tieteenaloista. Kun sosiaalitieteitä ei aikoinaan huomioitu liikennesuunnittelussa, nousi taloustieteestä tuttu homo economicus liikenneopintojen esikuvaksi. Ihminen haluttiin nähdä rationaalisena toimijana. Uusklassisen taloustieteen perinne muuttui käyttäytymistaloustieteen myötä. Ihminen tekee pelkästään yhden päivän aikana niin paljon valinoja, ettei niistä jokainen ole rationaalinen. Ihmismieli synnyttää tapoja, joista muotoutuu rutiineja. Yksi tällainen on kulkutavan valinta. "Se tulisi ymmärtää tapana, eikä yksinkertaisena rationaalisena valintana, joka pohjautuisi vain rahaan tai matkan ajalliseen kestoon.” Liikennekäyttäytymiseen liittyy myös kognitiivinen dissonanssi. Suomalaiset arvostavat luontoa, mutta samalla autolla liikkuminen ei ole kovin luontoystävällistä. Samoin osalla suomalaisista on edelleen halu asua metsän keskellä kaukana muusta asutuksesta, mutta liikenteen päästöjen kautta sillä on ulkoisvaikutuksia sekä kotimaassa että ulkomailla, koska päästöt ovat globaaleja. S iirtyminen yksityisautoilusta kestäviin kulkutapoihin on käytöksen muuttamista. Monilla sektoreilla päästöjä on onnistuttu vähentämään, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut haastavaksi. Muutos vaatisi arvojen, tapojen, kokemusten ja elämäntapojen muuttamista. Turun alueella kasvihuonekaasujen päästöjä on pudotettu 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, mutta katuja tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vain 29 prosenttia. ”Me emme halua käsitellä tätä käytöksen muuttamista, sillä liikenne rakentuu ihmiskäytöksen ympärille. Olemme välttäneet tätä kysymystä, koska se on vaikea, eikä ihmisiä ole koulutettu ymmärtämään käytöksen muuttamista.” Suomessa liikenteen sähköistäminen nähdään hopealuotena, emmekä uskalla keskustella liikenteen hinnoittelusta tai autoliikenteen rajoituksista, joita olisi esimerkiksi pysäköintipolitiikka. Tienkäyttömaksuilla pyrittäisiin muuttamaan ihmisen käytöstä kestävämpään suuntaan. Tällä hetkellä Suomi on Kyproksen lisäksi ainoa maa Euroopassa ilman minkäänlaisia tienkäyttömaksuja. Liikenteen hinnoittelun lisäksi ihmiskäytöstä voidaan muuttaa maankäytöllä. 1700-luvulla aloitettu isojako kasvatti välimatkoja, mikä näkyy yhä maaseudulla. Kun liikennettä on samalla nopeutettu, on ihmisen päivittäin kulkema matka pidentynyt. Matkoihin käytetty aika ei ole juurikaan muuttunut. Turussa ihmisten käytöstä on pyritty muuttamaan erilaisilla kampanjoilla ja viestinnällä. Tämä ei ole yhtä toimiva ratkaisu kuin poliittisten linjausten ja kaupunkitilan fyysinen muuttaminen. ”Ilman muutoksia infrastruktuurissa ja tapakulttuurissa emme tule saavuttamaan hyvinvointija päästötavoitteitamme.” Muutokset katutilan jakamisessa taas vaativat poliittisia päätöksiä, jotka vesittyvät monesti vaatimukseen liikenteen tasapuolisuudesta. Turussakin keskusta halutaan pitää tasapuolisesti kaikkien liikennemuotojen tavoitettavissa. ”Jokainen kulkumuoto ei voi liikkua keskustassa tasapuolisesti. Kyseessä on yksinkertainen fysiikka ja fyysiset rajoitteet kaupunkitilassa.” Mladenovi?in mukaan suomalaiset ovat kiinnittäneet erityistä huomiota kotona vietettyyn aikaan Alvar Aallosta lähtien. Kodeista on suunniteltu suuria. Julkiseen kaupunkitilaan ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota. ”Jos kadut on pyhitetty liikenteelle, tulisi tilaa olla myös oleilulle. Tarvitsemme tilaa, jossa voimme viettää aikaa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä on oleellista myös demokratian kannalta.” Varoittavaksi esimerkiksi Mladenovi? nostaa Yhdysvallat, jossa ihmiset eivät elä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa esimerkiksi kahviloissa tai joukkoliikenteessä. Sama kehityskulku on rantautunut myös Suomeen keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten myötä. Mladenovi? toivoo käytöksen muutosta myös tulevilta insinööreiltä siinä, että uskalletaan suunnitella rohkeasti uutta. Se taas vaatii uskoa poliittiseen tukeen ja ymmärrystä ihmisistä. ”Jos emme ymmärrä ihmisiä, emme ansaitse olla insinöörejä.” Liikennesuunnittelu on muutakin kuin katujen piirtämistä. Suunnittelijan pitää ymmärtää ihmisen käytöstä ja sitä, miten ihminen aistii tai tuntee. Ilman ymmärrystä ihmisistä emme saavuta liikenteen päästötavoitteita. ? 19
T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 " Näkö " Näkö aaistien huomioiminen ohj istien huomioiminen ohj aa aa aasem sem aakkaa aavoitusvoitustt aa, j , j aa esteettiset esteettiset aarvot pyritään huomioim rvot pyritään huomioim aa aan puisn puisto to aalueiden suunnitteluss lueiden suunnitteluss aa." ." 21