• TYLKKÄRI 5/2019 Turun juutalaisia on enää alle sata. Marita Baran, 87, on yksi heistä. ”Heti kun mahdollista, lähden tästä paskakaupungista” – Miltä tuntuu ulkopuolisuus yliopistossa? ?29 Vanhimman jokilaivan tarina ?18 ? 10
  • SUNBORN LIVEN KULTTUURIELÄMYKSET LOGOMOSSA: LIPUT NYT MYYNNISSÄ LA 21.9. alk. 39,50 THE GHOST OF BRUCE SPRINGSTEEN & THE E STREET BAND KE 9.10. alk. 39,50 CMX ora & labora LA 14.9. alk. 35,00 THE MUSIC FROM THE MOVIES OF DAVID LYNCH VISUAL CONCERT LA 2.11. alk. 35,ELASTINEN TO 5.12. alk. 42,50 MELISSA HORN LA 19.10. alk. 39,50 popeda + neljä ruusua PE 11.10. alk. 36,ISMO ALANKO PE 6.12. alk. 29,50 jvg PE 20.12. alk. 32,THE 69 EYES TO 5.9. klo 20.00: KUKA NAURAA! Stand Upklubi TO 12.9. klo 19:30: KUKAN LEVYRAATI PE 13.9. live: HYVÄ POJAT (21.00) Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 22-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com LA 7.9. Live: ADIKIA & ROSVO. Liput ennakkoon 8e/ ovelta 10e* PE 13.9. SECRET COMEDY CLUB. Liput 12e/ opiskelijat, varusmiehet jne 6e. Ennakot myy 8raita ja Tiketti. LA 14.9. Live: STEPA. Liput ennakkoon 12e/ ovelta 14e* KE 18.9. Dialectican Band Night: KUPITTAAN VAKUUTUSMYYJÄT, OHIKULKIJAT & TATENOKAI. Liput ovelta 3e LA 21.9. Live: KAURIINMETSÄSTÄJÄT. Liput ennakkoon 12e/ ovelta 14e* PE 27.9. Live: JESSE MARKIN. Liput ennakkoon 10e/ ovelta 12e* LA 28.9. Live: COSTEE. Liput ennakkoon 7e/ ovelta 9e* JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin koko illan!
  • s .18? TURUN K AUPUNKIMAISEMAA on vaikea kuvitella ilman jokilaivoja. Kauaa ne eivät ole Aurajoessa velloneet. VANHIN LAIVOISTA on Majland. Se rakennettiin Ruotsissa 1856. Omistajat ja käyttötarkoitukset ovat vaihtuneet, vanhasta on vähän jäljellä. OPISKELIJOILLE LAIVAT ovat tuttuja etenkin Akateemisesta Aurajokilaivuritutkinnosta (AATU). Tapahtumassa kierretään laivoja ja kerätään leimoja ”tutkinnon” suorittamiseksi. Paatista toiseen kiertäessä historia voi jäädä taustalle. Toisaalta nämä ex-proomut ja -matkustaja-alukset eläisivät vain laivaharrastajien some-ryhmissä, jos ne eivät elävöittäisi jokirantaa. KILPAILU ON kovaa. Majlandin ruumassa sijaitsevat vanhat tuhannen litran olutsäiliöt ovat olleet vuosia tyhjillään. Niitä ei ravintoloitsija Jari Tiirikaisen mukaan kannata täyttää, koska yhtä säiliötä ei kuitenkaan juoda tyhjäksi kuukaudessa. Enää ei myydä tuhansia litroja kaljaa mellan sup Majlandin ravintoloitsija Jari Tiirikainen esittelee vanhaa olutkalustoa laivan ruumassa. T Y L K K Ä R I 5 / 1 9
  • TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 6.9.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta www.tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tylpaatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu. fi TOIMITTAJAT Miika Tiainen & Vy Tram KANSIKUVA Lassi Vihko ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@ pirunnyrkki.fi & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko). PAINOS 11 000 kpl. taa eteen MEL LAN SUP Mustat kiekot Aurajoen p alvelutalo Hiipuv a seur akunta Majland-vanhus kertoo sinulle tarinansa. Istu alas. Fetissiesineitä, rakkaudella, Turusta = Svart Records! Turun juutalaisyhteisö on huvennut uusien sukupolvien myötä. 18 10 24 Pääkirjoitus ? Ajassa DI-linjat; valtion budjetti pettymys ? 6 Tekstaripalsta ? 7 Voiko tekoäly olla rikollinen? Väitöskirjatutkija Nea Oljakka vastaa Vapaa sana Miltä tuntuu olla ulkopuolinen yliopistossa? ? 30 Valtavirtaa Verta, hikeä ja yrjöä ? 32 Kultur-tärpit Kirppis ja levyraati ? 33 Keskustelu Miesten rationaaliset tunteet! ? 34 sisältö 5 / 2019
  • pääkirjoitus 5 Olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Teemu Perhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi Vy Tram Toimitusharjoittelija On lohdullista, että kaikki ei aina ole itsestä kiinni. ” O L E N A I N A tuntenut itseni ulkopuoliseksi, monestakin syystä. En täytä perinteisiä kauneusihanteita. En ole normaali, mitä se ikinä onkaan. En ole tarpeeksi suomalainen. Jossain vaiheessa ulkopuolisuudesta tuli niin tavallinen osa arkea, että totuin siihen: se ei vaivannut minua enää niin paljon. Yliopistossa ulkopuolisuus iski uudelleen tavalla, joka herätti vuosien takaisia tunteita eloon. Kirjoittaessani sivun 32 juttua sain muistutuksen siitä, että tunne vääränlaisuudesta voi johtua yhteiskunnallisesta vallankäytöstä ja sorrosta. Vika ei ole minussa vaan rakenteissa! toimittajalta R ikas ansaitsee varallisuutensa. Köyhät ovat ärsyttäviä loisia. Kaksi tutkijaa perehtyi suomalaisten miljonäärien mielenmaisemaan. Rahakkaat eristäytyvät ja löytävät syyllisen ongelmiin köyhistä, professori Anu Kantola ja akatemiatutkija Hanna Kuusela saivat selville haastattelemalla Suomen ylintä tulopromillea (HS 1.9.). Menestyminen vaatii ponnisteluja, mutta olosuhteiden pitää olla kohdillaan: ei sairauksia, rakastava ympäristö, ripaus tuuria. Vaurastumiseen tarvitaan muita. y L I O P I S TO L L A S U H T E E T ovat valuuttaa. Joillakin sitä on liikaa ja joillakin ei yhtään. Kun aloitin yliopistossa, päätin olla sosiaalinen. Menin kaikkeen mukaan. Se olisi itsestäni kiinni! Fresh start! Mutta vaikka menisi kaikkiin hallituksiin ja taittaisi aamuneljään järjestölehteä ja olisi tuutorina vuodesta toiseen voi silti tuntea yksinäisyyttä. Ainejärjestö on omanlaisensa uskonlahko, sisäänpääsyhintana on pala itseä. Muista ihmisistä ei voi pakottaa kavereita, vaikka samoja riittejä suorittaessa siltä voi tuntua. Hauskaa oli, enkä tarkoita tätä pahalla – joskus vain voi ripustautua liikaa. Jos oman oppiaineen meno on tunkkaista, Turun yliopiston ylioppilaskunnan alla on yli 140 järjestöä. Niistä voi löytää omanlaista seuraansa. Kaikki ryhmäytyminen ei ole pahasta. LU K I O S SA O L I N yksinäinen. En osannut tutustua ihmisiin. En musertunut, mutta ei yksin olosta hyötyä ollut. Sain lopulta ystäviä. Se ei ollut itsestäni kiinni. Peruskoulusta tuttu kaveri päätti yhtenä päivänä lyöttäytyä seuraani. Hänellä oli nahkabootsit, aluspaita housuihin tungettuna, päässä stetson-hattu. Aloin viettää aikaa uudessa porukassa ATK-luokan liepeillä. Siellä pelattiin Dotaa, itse en mutta ei se haitannut. Nyt olen tuon statementpukeutujan bestman. On lohdullista, että kaikki ei aina ole itsestä kiinni. Että joku tulee ja tarttuu sinuun, auttaa. Maailma syntyy kohtaamisista muiden tyyppien kanssa. J O S O L E T suhdevarakas vanhempi opiskelija, kokeile jakaa omastasi. Juttele uudelle opiskelijalle, älä jätä toista yksin. Ei siitä vielä ihmeitä synny, mutta voit pelastaa jonkun päivän. Yliopisto on yhteisö [sic] eikä sinunkaan verkostoasi olisi ilman sitä. Rikas opiskelija, jaa omastasi P S . Lehti uudistui. Lähetä palautetta niin kehitetään sitä paremmaksi. Laita vaikka tekstari: +358403601184.
  • Toive DIlinjoista ja kiinan kielestä täyttyi – resurssien riittävyys huolettaa T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 ajassa T urun yliopistossa opiskellaan jatkossa myös koneja materiaalitekniikkaa sekä kiinan kieltä. Yliopiston pitkäaikaiset tavoitteet käyvät nyt toteen, kun tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko antoi kesken lomakauden 11.7. täsmentävän asetuksen asiasta. Tähän mennessä Turun yliopistossa on voinut opiskella vain eurooppalaisia kieliä sekä tekniikan aloista bioja tietotekniikkaa. ”Uudet koulutusvastuut paikkaavat alueen yritysten työvoimapulaa”, sanoo teknologiakampus Turun johtaja ja professori Mika Hannula. Hänen mukaansa diplomi-insinöörien määrä on Varsinais-Suomessa neljäsosa siitä, mitä se on Pirkanmaalla. Tilastokeskuksen koulutuksen jälkeistä sijoittumista tarkastelevat taulukot näyttäisivät tukevan väitettä, mutta täsmällistä vastausta on vaikeaa antaa. T U R U N S E U d U L L A päätös on otettu vastaan riemulla, muualla suhtautuminen on ainakin tekniikan osalta ollut nyreämpää. Turun yliopisto haki tekniikan lisäkoulutusvastuita jo vuonna 2017, mutta tuolloin esitys tyrmättiin. Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen Opetusja kulttuuriministeriöstä (OKM) kertoo, että nyt tehty myönteinen päätös perustuu kokonaisharkintaan. ”Arvioiden mukaan alueen positiivinen rakennemuutos jatkuu edelleen. Tämä päätös täydentää alueelle jo tehtyjä koulutusinvestointeja”, Vuorinen näkee. Koska Turun yliopistolla on jo aiemmin ollut niin tekniikan kuin kieltenkin koulutusvastuita, päätöksessä on kyse täsmennyksestä. Täysin uusien koulutusvastuiden myöntäminen vaatisi koko valtioneuvoston päätöstä. ”Yliopisto on meille neuvotteluissa vakuuttanut, että tarvittavat resurssit ja valmius koulutuksen aloittamiseen ovat olemassa. Yliopiston esityksessä myös korostettiin, että koulutuksen laatuun aiotaan jatkossa panostaa vielä vahvemmin, myös jo olemassa olevissa koulutuksissa.” L I Sä KO U LU T U KS E L L E O N syynsä, kun tarkastelee diplomi-insinöörien työllisyyttä ja koko maan mittakaavaa, arvioi Juhani Nokela. Hän työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ammattijärjestö Tekniikan akateemisissa (TEK). Tehdyn päätöksen perustelut kuitenkin huolettavat häntä. ”Alojen koulutus on hyvin infraja tutkimuspainotteista, eikä uskottavaa pohjaa rakenneta hetkessä. Toistaiseksi Turun yliopiston suunnitelmat eivät ole ainakaan meille asti konkretisoituneet,” Nokela valottaa. Uudet koulutusvastuut ovat TYYn linjojen mukaisia, mutta TEKin huolet herättävät ymmärrystä opiskelijavaikuttajissa. ”Toki pohdituttaa, miten yliopisto onnistuu löytämään tarvittavat resurssit, infran ja osaamisen”, TYYn hallituksen varapuheenjohtaja Jeremi Nyyssönen toteaa. Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula toppuuttelee huolia. Yliopisto on hänen mukaansa varautunut aloittamaan koulutuksen ilman erillistä rahoitusta. ”Ensi kevään tulossopimusneuvotteluista tarvitaan toki riittävät sitoumukset. Suhtaudun toiveikkaasti myös alueen yritysten haluun lähteä mukaan kustannuksiin esimerkiksi lahjoitusvaroin rahoitettujen professuurien muodossa.” Tulossopimusneuvotteluilla Hannula viittaa korkeakoulujen ja OKM:n nelivuosittaisiin keskusteluihin, joissa sovitaan tarkemmin kunkin korkeakoulun tutkintotavoitemääristä ja ministeriön niihin myöntämästä rahoituksesta. Nykyinen tulossopimuskausi päättyy vuoden 2020 lopussa. T U R U N y L I O P I S TO N alustava suunnitelma sisäänotoksi on 50 opiskelijaa niin konekuin materiaalitekniikkaan syksystä 2020 lähtien. Tietotekniikan koulutukseen tavoitellaan 40 lisäaloituspaikkaa. Humanistisen tiedekunnan dekaanin Jaakko Suomisen mukaan kiinan kielen ohjelmassa ensimmäiset opiskelijat voisivat aloittaa syksyllä 2021. Hänen arvionsa mukaan koulutusohjelman vuosittainen sisäänotto voisi olla 15–20 opiskelijan luokkaa. ”Voi olla, että tämän rinnalla vähennämme 2021 alkaen muutamia aloituspaikkoja tiedekunnan sellaisista oppiaineista, joissa ei ole niin suurta hakupainetta, mutta tästä täytyy käydä vielä keskustelua sekä tiedekunnassa että yliopiston johdon kanssa.” MIIKA TIAINEN Bioja tietotekniikkaa on voinut opiskella Turun yliopistossa muun muassa Agoran tiloissa. Turun yliopistossa opiskellaan jatkossa myös koneja materiaalitekniikkaa sekä kiinan kieltä. Aloituspaikkoja tulee yhteensä jopa 160 lisää. teemu perhiö
  • Valtion budjetti pettymys koulutusalan järjestöille ASSARI SÄÄSTÖKUURILLA Haloo, talonmiehetja naiset! Naturassa on jokainen kello eri ajassa ja tosi vaikea tietää, onko myöhässä vai luennolla. Olis tosi hienoa, jos tämä voitais korjata. Kismittää Kyllä nyt eletään säästöaikoja. Ennen Assarilla sai ottaa 4 kpl muhkeita appelsiinisiivuja. Nykyisin saa ottaa vain 3 kpl ohuita viipaleita! Nälkäinen Miksi kaikilla muilla on niin paljon parempi käsiala kuin minulla? Tunnen asiasta loputonta häpeää edelleen lähes kolmikymppisenä. Ruma käsi Miksi kukaan ei tekstaa minulle, mutta Tylkkäriin pitäisi? surkurouva Miksi tekstaripalsta, miksi ei voi olla nykyaikainen Whatsapp-palsta? on kyllä erikoista * Lähetä tekstarit numeroon +358403601184. Hinta operaattorimaksu. tekstaripalsta +358403601184* S uomen valtioneuvosto, tuttavallisemmin hallitus, on antanut jo viitteitä siitä, että se on edeltäjäänsä opiskelija ystävällisempi. Alkukesästä julkaistu hallitusohjelma antoi ymmärtää, että vuosia jatkuneet koulutusleikkaukset päättyisivät ja koulutus saisi runsaasti lisärahoitusta. Jaloimmatkin arvovalinnat punnitaan silti rahassa. Minkä hintalapun koulutus saa valtion seuraavassa budjetissa? Valtion budjetti eli talousarvio tehdään vuosittain, ja sen tekee valtiovarainministeriö. Ministeriö työstää parhaillaan vuoden 2020 talousarvioesitystä sekä julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023. Kyseessä on siis suunnitelma valtion rahojen käytöstä. Mitä tärkeämpi taho tai ala, sitä enemmän rahaa se saa. Koska valtiovarainministeriö hoitaa valtion taloutta, se myös tekee ensimmäisen ehdotuksen talousarviosta. Ehdotus julkaistiin elokuun puolivälissä. Se tiesi korkeakouluille huonoja uutisia. Lähes välittömästi ehdotuksen ilmestymisen jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja seitsemän muuta koulutusalan järjestöä julkaisivat yhteistiedotteen, jonka mukaan budjettiesitys “petti korkeakoulut”. Järjestöt ovat pettyneitä myös siksi, että talousarviossa ei huomioitu opetusja kulttuuriministeriön esitystä. Se mukaili hallitusohjelmaa, jonka mukaan yliopistojen perusrahoitusta nostettaisiin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt julkaistussa valtiovarainministeriön ehdotuksessa korotukset ovat vain neljäsosan siitä, mitä hallitusohjelmassa kaavailtiin. E N S I J U L K A I S U N Jä L K E E N talousarvion työstäminen on edennyt siihen pisteeseen, että eri ministeriöt ovat hoitaneet omat neuvottelunsa valtiovarainministeriön kanssa. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) neuvottelut korkeakoulurahoista valtiovarainministeriön kanssa eivät johtaneet molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Ministeriöiden ehdottamat summat poikkeavat toisistaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Ero on peräti yli sata miljoonaa euroa, kun lukuihin otetaan mukaan aloituspaikkojen lisäykseen ja tutkimukseen tarkoitetut määrärahat. Ajatukset aloituspaikoista kuvaavat hyvin ministeriöiden erimielisyyttä. OKM laittaisi paikkojen lisäämiseen 40 miljoonaa euroa, kun taas valtiovarainministeriö ei laittaisi senttiäkään. Hallitusohjelman mukaan talousja työllisyyskehitys on ollut vahvaa viime vuosina. Valtiovarainministeriö itse ei ole toiveikas jatkon suhteen: kesällä he julkaisivat katsauksen, jonka mukaan Suomen talouskasvu hiipuu lähivuosina. Saman viestin on välittänyt Tilastokeskus. Heikko talouskasvu vaikuttaa siihen, kenelle ministeriö antaisi rahaa. Lähitulevaisuudessa julkisia menoja kuluttaa väistämättä myös ikääntyvä väestö. Valtiovarainministeriön talousarvion voittajia ovat muun muassa puolueet ja liikenne. Ne saavat aiempaa enemmän rahaa. KO S K A O K M : N ja valtiovarainministeriön neuvottelut jäivät näiltä osin kesken, lopullinen korkeakoulutuksen budjetti varmistuu syyskuun loppupuolella. Tuolloin hallitus on pitänyt niin sanotun budjettiriihensä eli käsitellyt talousarvioehdotusta kokonaisuudessaan. Lopullisen talousarvion on määrä ilmestyä valtiovarainministeriön nettisivuille maanantaina 7. lokakuuta. Tämän jälkeen suunnitelma siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Tylkkäri seuraa talousarvioesityksen etenemistä syksyn aikana. ANNI SAVOLAINEN netissä Missio Namibiassa TURUN YLIOPISTON uudessa koulutusohjelmassa Namibiassa on vain yksi maksava opiskelija – jos sitäkään. Hanketta käynnistävä professori Erkki Sutinen kutsuu sinutkin Afrikkaan! 7 Rinteen hallitus lupasi ohjelmassaan korkeakouluille enemmän rahaa. Elokuussa valtiovarainministeriö julkaisi talousarvionsa valtion budjetista vuodelle 2020. Rahaa taitaa tulla odotettua vähemmän.
  • R ikos on tapahtunut. Syyllistä ei näy, sillä teoriassa se majailee bittiavaruudessa. Kun ihmisen ja tekemisen välille muodostuu uusi taso – tekoäly – on perinteinen rikosoikeus vaikeuksissa. Mitä tapahtuu, kun ihmistä ei voida katsoa syylliseksi, mutta rikos näyttää tapahtuneen? Tähän väitöskirjatutkija Nea Oljakka etsii vastausta. Filosofiaa, tekniikkaa, oikeustiedettä ja ripaus scifi-leffoja: siitä on Oljakan työ Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehty. Hän pitää varmana, että kohtaamme tulevaisuudessa tilanteita, jossa syylliseksi ei enää uskottavasti pystytä nimeämään ihmistä tai edes yritystä. Ihmisen luomat algoritmit osaavat jo tätä nykyä luoda uusia algoritmeja. Siinä piilee yksi suuri syy ongelmaan. ”Kun algoritmit luovat yhä uusia algoritmeja vaikka neuroverkkojen tai syväoppimisen avulla, on koko homma jo kohta niin monimutkaista, ettei ihminen enää pysy perässä”, Oljakka toteaa. Hyvänä esimerkkinä vastuun kohdentamisesta voidaan mainita lentokonevalmistaja Boeingin traagiset ongelmat 737 MAX -konetyypin kanssa. Asiakasyhtiöiden henkilökuntaa ei oltu koulutettu ymmärtämään riittävästi uuden sakkauksenestojärjestelmän MCAS:in toimintaa. Se johti kahdessa erillisessä onnettomuudessa lähes 350 ihmisen kuolemaan. Autopilotin käyttöönotto oli valmistajan päätös, jolloin vastuun palauttaminen ihmisen toimintaan on vaivattomampaa. ”Kun tällaiset ratkaisut yleistyvät ja luovat jotain uutta itsensä päälle, ei syyllisten löytäminen enää olekaan niin helppoa.” R I I TA AS I A N VO I S I periaatteessa sopia ilman oikeudenkäyntiä, koska osapuolet ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Algoritmi ja ihminen eivät sitä ole. Vielä monimutkaisemmaksi asia muuttuu rikosoikeuden kohdalla. Kun tekoäly päätyy tekoon, joka ihmisen tekemänä olisi rikos, kuka on vastuussa? Ihminen on Oljakan sanoin ”spesiaali”. Taustalla vaikuttavat vahvat teoreettiset perusteet: voimme aina valita toisin ja tehdä paremmin. ”Ansaitsemme rangaistuksen, jos feilaamme tuon mahdollisuuden ja teemme rikoksen.” Rikosoikeuden oikeudenmukaisuus murtuu, jos ajatusta venytetään tilanteeseen, jossa emme oikeastaan ole voineet valita toisin, vaan tekoäly on tehnyt sen puolestamme. Voisiko tekoäly joutua tulevaisuudessa oikeusvastuuseen? Sitä Oljakka on miettinyt paljon. Ainakin yrityksille uusi oikeussubjekti saattaisi tarjota porsaanreikiä. ”Voisiko algoritmin selän taakse piiloutua ja välttyä sitä kautta vastuulta? Pyrkisivätkö yritykset enää edes varmistamaan tietävänsä, mitä tapahtuu ja missä?” R I KO S L A I N M U U T TA M I N E N ei välttämättä ratkaisisi tilannetta. ”Ehkä joudumme lähtemään liikkeelle algoritmien tarkasta sääntelystä: missä ne saavat olla ja mitä ne saavat tehdä. Tämä vaatisi kuitenkin laajaa kansainvälistä yhteistyötä.” Oljakka haluaisi yleisempää keskustelua teknologiasta ja sen rajoista yhteiskunnassa. Internet of things -aikana kaikki kodin esineet leivänpaahtimesta kuivausrumpuun ovat kytkettävissä nettiin. Silloin ne voi myös hakkeroida. Viimeksi uutisoitiin kaapatuista anustapeista. ”Haluammeko sitä todella kaikille elämänalueillemme? Jotkin alueet voisi pitää poissa verkosta”, Oljakka naurahtaa. Dystopiat kuuluvat ihmisluontoon, mutta Oljakka jaksaa silti olla optimistinen. Tekoäly mahdollistaa hänen mukaansa valtavasti hyviä asioita, kunhan sitä käytetään oikein. ”Mitä enemmän saamme automatisoitua mekaanista työtä, sitä enemmän vapautamme ihmisille aikaa tehdä jotain mielekkäämpää”, hän toteaa. Tulevaisuuden lainsäädännön tekijöiksi tutkija toivoo ihmisiä, joilla on kyky kuvitella hyviä tulevaisuuksia. ”Tekoälyä voitaisiin käyttää tavalla, joka estää maailmanlopun!” MIIKA TIAINEN Voiko tekoäly olla rikollinen, Nea Oljakka? Tekoälyllä ei ole ihmisille ominaista kykyä valita toisin. nuori tutkija 8 tärkeää Kampuksen parhaat iskulauseet 1 YOU ONLY LIVE ONCE! Sodexon mainosplakaatti ravintola Flavoriassa palauttaa mieliin kesän 2012. Yolo-meemien kukoistuskauden lisäksi se muistuttaa siitä, että me kaikki kuolemme joskus. Tämän rinnalla "Yes We Unican!" saa suun kosteaksi! 2 AITO YHTEISTYÖ Turun Sanomien haastattelussa (1.8.) Turun yliopiston tuore rehtori Jukka Kola totesi, että aidolla yhteistyöllä 1 + 1 on enemmän kuin kaksi. Moni tieteinen kampus laittaa peruskoulunkin matematiikan uusiksi. 3 KOKONAISHARKINTA Turun yliopisto sai vihdoin di -linjansa. Päätöksen taustalla oli "kokonaisharkinta". Uudet koulutusvastuut myönnettiin vikkelään, kun tiedeja kulttuuriministeriksi saatiin varsinaissuomalainen Annika Saarikko. 4 MONIAISTINEN ETÄLÄSNÄOLO Turun yliopiston uusi koulutusohjelma Namibiassa perustuu pitkälti etäläsnäoloon. Opetusja oppimistilanne mallinnetaan useilla eri kameroilla, jolloin 9 200 kilometrinkin päässä luennoitsija huomaa keskittymisvaikeutesi. mi ika tia inen
  • Hiipuva yhteisö mellan sup T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 VAIKKA TURUN synagoga on katseilta piilossa lehmusrivistön takana, se on keskellä kaikkea. Tulevaisuudessa sen ohi voi kolistella matkakeskukseen menevä ratikka. SUOMESSA ON vain kaksi synagogaa. Turun lisäksi on yksi Helsingissä. Ne ovat juutalaisten kokousja rukoushuoneita, kuten kirkkoja kristinuskossa. Molemmat on rakennettu 1900-luvun alussa näkyvälle paikalle kadun varteen. TURUN JUUTALAINEN yhteisö ei ole koskaan ollut kovin suuri. Tälle vähemmistölle synagoga on ollut sosiaalisesti ja kulttuurisesti tärkeä kokoontumispaikka. 1956 sen viereen rakennettiin kaksikerroksinen seurakuntatalo, jossa vietettiin juhlia ja tanssi jaisia. Nyt juhlia vietetään yhä harvemmin. Turun synagoga sijaitsee Brahenkadun ja Tuureporinkadun kulmassa.
  • t e e m u p e r h iö HILJAINEN SEURAKUNTA
  • August Krookin ja J. Eskil Hindersonin suunnittelema jugendtyylinen Turun synagoga valmistui vuonna 1912. Sen vierestä vasemmalta on purettu vanha seurakuntatalo uuden asuinkerrostalon tieltä. A idan ja seinämuurin välistä nousevat ahnaasti lehmukset. Ne varjostavat vaiteliasta talovanhusta. Puisia ovia koristavat daavidin tähdet, joiden sakaroiden välistä on kuljettu sata vuotta. Synagogan keskellä olevaa salia reunustavat lehterit. Penkit olivat aikaisemmin nimettyjä. Tooraa luettiin kolmesti päivässä. Tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Kreikan kielessä sana synagein tarkoittaa kokoontumista. Juutalaisille pyhä tila on turvapaikka, koti. Kokoontuminen on sen ytimessä. Synagogan viereen rakennetulla seurakuntatalolla järjestettiin vielä 1960-luvulla tansseja ja myyjäisiä. Kuten synagoga, sekin rakennettiin lahjoitetuilla varoilla. Nyt talo on purettu uuden asuinkerrostalon tieltä. Jumalanpalveluksen järjestämiseksi tarvitaan kymmenen miestä. Turussa määrää on ollut vaikea saada kokoon viime vuosikymmeninä. Pienen yhteisön haasteena on säilyminen sukupolvesta toiseen. 1950-luvulla juutalaisia oli Turussa yli 350. Nyt heitä on alle 80. TEKSTI JA KUVAT LASSI VIHKO ? T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 11 Turun pieni juutalainen yhteisö muodosti aikanaan tiiviin perheen. Vuosikymmenten saatossa synagogan penkit ovat tyhjentyneet. Kolme eri sukupolvea kertoo elämästään osana yhteisöä.
  • ”Jos minulla olisi joskus ollut joku uskonnollinen koti, se olisi ollut Turun synagoga.” Nicholas Wardi ei ole uskonnollinen, mutta pitää juutalaista perimää tärkeänä osana identiteettiään. N icholas Wardi, 30, muistaa lapsuudestaan jumalanpalvelukset Turun synagogassa perheensä kanssa. ”Jumalanpalvelus oli haastava siinä mielessä, että en puhu tai ymmärrä hepreaa yhtään. Minulle ei ole myöskään opetettu, mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu missäkin kohtaa.” Hän vietti paljon aikaa perheineen toisten isovanhempiensa, Baranien luona. Isoäidin veljen, Josef ”Jussi” Baranin luota oli vain lyhyt matka synagogalle. Wardi on vantaalainen, mutta opiskellut Turun kauppakorkeakoulussa. Hän on elänyt lapsuutensa uskontojen risteyskohdassa. Hänen isänsä on juutalaisesta perheestä ja äiti kristitystä. Kotona kumpikaan uskonto ei periytynyt lapsille. ”Minulla oli uskonnon suhteen kolme identiteettiä: kristillinen, ateistinen ja juutalainen. Ne elivät rinnan mutta ristiriidassa keskenään, varsinkin lapsuudessa”, Wardi sanoo. Vanhemmilla oli molemmista uskonnoista periytyneitä tapoja. Kotona syötiin joskus juutalaisia ruokia, toisinaan käytiin isovanhempien kanssa joulukirkossa. Nuorelle pojalle sianlihan syöminen ei ollut kiellettyä. Uskonnollinen tapa tuntui siksi irralliselta ja selittämättömältä. ”Se [juutalaisuus] oli minulle osittain outo ja hähmäinen asia, josta ei aina saanut kiinni.” Turun juutalaisen seurakuntaan liittyvän yhteisöllisyyden arvo oli helpompi ymmärtää. Synagogassa kaikki tunsivat toisensa. Uskontojen välissä eläminen on tehnyt oman uskonnollisen identiteetin muodostamisesta vaikeaa. Juutalaisuus ei istunut niin hyvin suomalaiseen koulujärjestelmään kuin kristinusko. ”Muistan, kun ensimmäisenä koulupäivänä tehtiin opettajan kanssa ruokarukous. En ollut ikinä rukoillut eikä minulla ollut mitään käsitystä koko asiasta. Välillä siitä tuli erillisyyden tunnetta.” Koska kotona ei puhuttu paljoa uskonnosta, jäi Wardille itselleen paljon pohdittavaa. Ateistinen identiteetti ainoastaan vahvistui, kun kaikki kaverit menivät Wardista poiketen rippikouluun. Juutalainen identiteetti tuntui kristillistä läheisemmältä osin siksi, että kokemukset juutalaisesta yhteisöstä olivat lämpimiä. Kristinusko ei ollut yhtä helposti lähestyttävää. ”Aikanaan kävi mielessä, että olisinkin kääntynyt juutalaiseksi. Tuntuu, että siten olisin saanut jonkin [uskonnollisen] identiteetin.” T urun juutalaiset ovat ortodoksijuutalaisia. Perinteisesti synagogan kolmikerroksinen tila on jaettu miesten ja naisten alueisiin. Naiset istuvat yläkerrassa, miehet alhaalla. Jumalanpalvelukset toimitetaan hepreaksi. Juutalaiset oli Turussa aluksi määrätty asumaan kauppa torin länsipuolelle, nykyisen kävelykadun alueelle. Myöhemmin juutalaisyhteisö keskittyi Läntisen pitkäkadun ”juutalaiskortteleihin”. Valtaväestöstä erilleen siirretyn vähemmistön toimintaa oli helpompi valvoa. Turun lisäksi Suomen juutalaiset olivat asettuneet 1800-luvun alkupuolella Viipuriin ja Helsinkiin. Ennen kansalaisoikeuksien saavuttamista vuonna 1918 vähemmistön elämä oli tarkkaan rajattua. Kaupungin ulkopuolella asuminen oli kiellettyä. Raunistulassa Maarian kunnan alueella asuneita juutalaisia kuljetettiin takaisin Turun rajojen sisäpuolelle poliisivoimin. Vähemmistön erottaminen muusta väestöstä ei helpottanut juutalaisten integroitumista. Kaupunkilaiset pitivät venäjää tai jiddishiä puhuvia muukalaisina, joiden kanssa ei mielellään oltu tekemisissä. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa juutalaiset kohtasivat ennakkoluuloja ja ilkivaltaa. Vuosisataiset juutalaisvastaiset valheet kiersivät. Yksi valheista oli, että pääsiäisenä juutalaiset sekoittivat pääsiäisleipäänsä kristityn pojan verta. Siihen eräs mies vetosi poliisikuulustelussa. Hän oli joukon mukana yrittänyt tunkeutua väkisin asuntoon, jonne juutalaiselta näyttänyt mies oli jahdannut lasta. Ehkä hän aikoi tappaa pojan? Se oli kuitenkin pojan isä, joka oli yrittänyt kurittaa lastansa. Tunkeilijat selviytyivät sakoilla. A lkujaan juutalaisten elinkeinoksi sallittiin ainoastaan käytettyjen vaatteiden ja pientavaran myyminen. Myyntipaikka määrättiin: se sijaitsi pitkään nykyisellä Puutorilla. Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen juutalaisten oikeudet paranivat ja elinkeinorajoitteet vapautettiin. Hyvin monet Turun juutalaisperheistä jatkoivat kangasja vaatealalla, koska siitä oli muodostunut jo yhteisön sisäinen perinne. ”Kaikilla vanhoilla juutalaisilla oli kosketusta siihen”, Marita Baran, 87, sanoo. Myös hän teki uransa vaatteiden parissa. Ensin Modelian ja M. Gumplerin Se [juutalaisuus] oli minulle osittain outo ja hähmäinen asia, josta ei aina saanut kiinni. Nicholas Wardi ? T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 13
  • T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 15 ”Jokainen syntyy jumalan edessä samanlaisena ja kuolee samanlaisena. Se ajatus iski minuun, kun olin nuori.” Marita Baran kääntyi juutalaisuuteen vasta aikuisena. vaateliikkeissä, lopuksi Brahenkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijainneessa kangaskaupassa, Kjisikillä. Ensimmäisen kosketus uskontoon oli jatkosodan aikana Ruotsissa. ”Tyttökoulun uskonnontunneilla yksi poistui aina luokasta käytävän puolelle. Tätini kertoi hänen olevan juutalainen.” Juutalaisuus tuntui Baranin mielestä muihin uskontoihin verrattuna mukavan suoraviivaiselta. Turkuun palattuaan hän ystävystyi nopeasti juutalaisten nuorten kanssa, jotka muodostivat tiiviin kaveriporukan. Yksi ystävyys muuttui pian romanssiksi. Suhde Jussi Baranin kanssa oli yksi syistä, joiden vuoksi Marita teki 1950-luvulla matkoja Tukholman juutalaiskouluun. Toisaalta oma uskonnollinen kiinnostus oli herännyt aikuisuuden kynnyksellä. Kolmas matka kesti pidempään: hän jäi opiskelemaan heprean kieltä ja juutalaista historiaa. Pian hän kääntyi juutalaisuuteen. Turkuun palaamisen jälkeen juutalaisyhteisö tuntui heti läheiseltä. ”Olen oppinut kaiken, mitä juutalaisuuteen kuuluu mieheni äidiltä – ruoanlaittoa ja paljon rukouksia. Ei hän olisi kuitenkaan välittänyt, vaikka en olisi kääntynyt juutalaisuuteen”, Baran sanoo. Nyt Baranin terveys ei suo mahdollisuutta osallistua edes sapattijumalanpalvelukseen. ”Sapatin yhdessäolo. Sitä minulla on ikävä.” A ntisemitismi oli todellisuutta Turussa vielä 1900-luvun puolivälissä. Eniten valtaväestön suhtautumista juutalaisia kohtaan väritti tietämättömyys. Vähemmistö oli pieni ja historiallinen painolasti suuri. Myös Baran sai kuulla ikäviä herjauksia, vaikka oli kääntynyt uskontoon vasta nuorena aikuisena. ”Kerran Lehtisen kahvilassa olin menossa ovesta ulos, kun yksi kaveri haukkui minut jutkuksi. Hän ei huomannut, että [mieheni] Jussi tuli minun takanani. Jussi nosti miehen pitkin seiniä ja sanoi ’sanotko Maritalle vielä joskus näin’. ’Ei, ei, ei’ mies sanoi ja lysähti maahan.” Baran oli niin varma ja tyytyväinen omassa uskossaan, että ei ole ikinä ottanut kommentteja itseensä. Juutalainen yhteisö ei koskaan ole ollut Turussa kovin iso. Toisen maailmansodan jälkeen osa Viipurin juutalaisista saapui kaupunkiin. Parhaimmillaan 1950-luvun alussa seurakunnassa oli 350 jäsentä. ”Siihen aikaan [1950–60-luvuilla] seurakuntatalolla oli kaikki vappujuhlat, kevätjuhlia ja syysjuhlia. Aina oli elävää musiikkia ja tanssimista. Meidän ei tarvinnut ikinä mennä minnekään muualle.” Juutalaisilla oli oma sosiaalitukijärjestelmä jo ennen Kelan sairashoitokorvauksia. Seurakunnan sairaskassa tarjosi apua köyhille tai sairaille juutalaisille. Myös Baran muistaa vieneensä sapattiruokaa Viipurista saapuneille naisille. Vuosisadan puolivälin aikoihin synagogassa järjestettiin kuoroharjoituksia. Juutalaisella urheiluseura Makkabella oli useita jalkapallojoukkueita sekä tennis-, pöytätennisja keilailujaostot. Yhteisöllisyys on juutalaisuuden ytimessä. ”Joka lauantai käytiin jonkun luona iltapäiväkahveilla.” Jo ennen oman lapsen syntymää ystävien ja sukulaisten lapset kävivät kylässä jatkuvasti. ”Mutta sitten tuli 80-luku.” Turusta muutti paljon pariskuntia Ruotsiin, Englantiin ja Israeliin. Seurakunta alkoi hiipua. M eidän turkulaisista juutalaisista kavereista melkein kukaan ei jäänyt Turkuun.” Ben Rubinstein, 59, vietti opiskeluvuotensa Turun yliopiston hammaslääketieteellisessä tiedekunnassa. Pian valmistumisen jälkeen Helsingin juutalainen seurakunta pyysi häntä muuttamaan Israeliin, jotta hän voisi käydä rabbiinikoulutuksen. Rabbiini eli rabbi on juutalaisessa uskonnossa Tooran, heprealaisen raamatun ensimmäisen osan lukemiseen erikoistunut henkilö. Rabbiinia voi löyhästi verrata kristinuskossa pappiin. Henkilökohtaisista syistä Rubinstein jäi Israeliin, ja asuu siellä edelleen. Rubinsteinin sisko Eva Samoshi, 57, eli lapsuutensa Turun juutalaisen yhteisön kulta-aikana. Hänen sukupolvestaan suuri osa muutti aikuistuttuaan ”oikeaan” kotimaahan, Israeliin. ”Juutalainen seurakunta oli Suomessa hyvin sionistinen. Israel oli erittäin tärkeä meille kaikille.” Sionismin, eli juutalaisen kansanliikkeen tavoitteena oli 1800-luvulta lähtien oman valtion perustaminen. Israelin valtio perustettiin vuonna 1948. Nykyään sana kuvaa lähinnä positiivista suhtautumista Israelin valtioon. Turusta muutettiin 1980-luvulla myös Ruotsiin ja Englantiin. Yhteisön jäsenet etsivät aktiivisempia ja suurempia juutalaisia yhteisöjä. ? Antisemitismi oli todellisuutta Turussa vielä 1900-luvun puolivälissä. Eniten valtaväestön suhtautumista juutalaisia kohtaan väritti tietämättömyys.
  • T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 16 Turussa 1950ja 60-luvulla syntyneiden lasten oli mahdollista käydä hepreankielisessä päiväkodissa ja saada uskonnonopetusta koulun jälkeen israelilaiselta opettajalta. Rubinsteinin ja Samoshin lapsuudessa ystäviä löytyi paljon omasta yhteisöstä. Turun suomalaisesta yhteiskoulusta oli lyhyt matka käydä näkemässä kavereita koulun jälkeen. ”Synagoga oli meille identiteettitekijä, toinen maailma. Paikka, jossa meillä oli omat koodit ja intressit”, Rubinstein sanoo. Oman yhteisön tiiviys vaikutti toisaalta suhteeseen omaan asuinmaahan. ”Oli erillisyyden tunnetta, niin meidät kasvatettiin. Ulkoisesti näki, että oli eroa, mutta enemmän se oli temperamenttiin liittyvää. Suomalaiset ovat hiljaisempia, me olimme äänekkäitä”, Samoshi sanoo. Sisarukset eivät muista kohdanneensa varsinaista juutalaisvastaisuutta lapsuudessaan. ”Meillä oli erilaiset nimet. Omaa nimeä ei voi paeta. Ei ollut suoranaista riitasointua meidän ja muiden välillä, olimme vain erilaisia suhteessa muihin”, Rubinstein jatkaa. Rubinstein perusti Israelissa perheen ja siirtyi takaisin hammaslääkäriksi. Vaikka Turku on molemmille sisaruksista jo kaukaista historiaa, seuraa kumpikin edelleen TPS:n menestystä jääkiekon SM-liigassa. E va Samoshi muutti Israeliin elokuussa 1982. Hän asuu kibbutsissa pari kilometriä Libanonin rajalta. Kibbutsit ovat sosialistisia juutalaisia kyläyhteisöjä, joita perustettiin Palestiinaan jo ennen Israelin valtion perustamista. Yhteisöt olivat aluksi maanviljelyyn perustuvia kommuuneja, joissa kaikki oli yhteistä. Kibbutsin ideologiasta on jäljellä enää häivähdys alkuperäisestä. Moderni kibbutsi on tiiviisti rakennettu, tavanomaista yhteisöllisempi kylä. Elämä Israelissa on kiihkeämpää kuin Suomessa, riippumatta siitä asuuko pienessä kibbutsissa vai Jerusalemissa. Maassa, joka on sotatilassa, täytyy varautua pahimpaan. ”Täällä ei voi lähteä mihinkään, missä ei ole pommisuojaa”, Rubinstein sanoo. ”Meidän ei tarvitse kestää vain raketteja. Joku voi heittää päällesi kiviä, joillakin on puukkoja. On hirveä ajatus tottua sellaiseen”, Samoshi jatkaa. Keskeinen erottava tekijä Suomen ja Israelin välillä on suhde uskontoon ja uskonnollisuuteen. Israelin peruslakiin kirjattiin vuonna 2018 kohta, jossa mainitaan, että Israel on juutalainen ja demokraattinen valtio. Uskontokunnat ovat eriarvoisessa asemassa: käytännössä maassa asuvat muslimit eivät voi lain mukaan koota hallitusta. Rubinsteinin mielestä uskonnollisuus on Suomessa hyvin hillittyä. Sen sijaan Israelissa uskonto on sisäänrakennettu arkiseen toimintaan. Asuessaan Israelissa 29-vuotiaana Rubinsteiniä pyydettiin käymään asepalvelus Suomessa. Vaikka hänellä ei ollut mitään armeijaa vastaan, palvelus osoittautui mahdottomaksi kosher-ruoan ja päässä pidettävän kipan takia. Hänelle sanottiin suoraan, että on parempi välttää Suomessa vierailemista muutaman vuoden ajan. S amoshille ja Rubinsteinille Suomi on alkanut tuntua vuosikymmenten aikana etäiseltä. Heidän on vaikea kuvitella asuvansa muualla kuin Israelissa. ”Se oli ihan selvää minulle, että kun koulu loppuu, niin muutan tänne”, Samoshi muistelee. Ihastuminen luvattuun maahan oli välitöntä. ”Kun astuin ensimmäistä kertaa lentokoneen rappuset alas Israelissa, en tuntenut itseäni vieraaksi. Ajattelin, että ’vau, kaikki ovat täällä kuin minä’.” Suomessa asumisen aikana kerrostalon hississä naapurit eivät edes katsoneet kohti. Israelissa tarvitsee tuskin koputtaa, kun menee viereiseen asuntoon. ”Meidän kasvatettiin ajattelemaan, että Israel on se paikka, johon voi aina mennä.” × Meidät kasvatettiin ajattelemaan, että Israel on se paikka, johon voi aina mennä. Eva Samoshi
  • Akademiska Orkestern etsii soittajia. Oletko sinä klassisen musiikin ystävä? Ovatko maanantai-iltasi vapaana? Jos vastauksesi on kyllä molempiin kysymyksiin, ota toki yhteyttä. Akademiska Orkestern is looking for musicians from like-minded friends of classical music. Come and play with us by dropping a line or two to below address. http://www.akademiskaorkestern.fi – ao@abo.fi Opiskelijapuhallinorkesterifestivaali Puhallus saapuu Suomen Turkuun. Katso tarkat aikataulut: www.puhallus2019.fi Facebookissa: Puhallus 2019 Nastja Säde Rönkkö for your charred bones and restless soul VUODEN NUORI TAITEILIJA 2019 ICELAND, 2019. HD video 13.9.–3.11.2019 Itäinen Rantakatu 4-6, Turku | Avoinna joka päivä 11–19 | www.aboavetusarsnova.fi Kerro koko Tylkkärin lukija­ kunnalle, mitä ajattelet! Kun on syytä kehua tai kimpaantua, kiittää tai kysyä, Tylkkärin UUSI teksti­ viestipalsta auttaa. Kirjoita haluamasi viesti ja lähetä se meille teksti­ viestitse numeroon +358 40 360 1184. Kirjoita tiiviisti ja sel keästi. Toivottu enimmäispituus on 500 merkkiä. Liitä mukaan nimimerkkisi. Valitsemme lehdessä julkaistavat viestit ja lyhennämme niitä tarvittaessa. Viestin hinta on oman liittymäsopimuksesi mukainen, ei erillistä palvelu­ maksua.
  • YHÄ PINNALLA 18
  • YHÄ PINNALLA JASMIN VAHTERA KUVAT TEEMU PERHIÖ Ravintol alaivoje n kupeissa lepää satoja vuosia historia a. Kaljaa ei kulu takavuos ien tapaan, mutta 163-vuot ias Majland pitää pintansa . Majlandin ravintoloitsija Jari Tiirikainen haaveilee saunatilasta laivan ruumaan.
  • S e on kuin puuvene, rungon levyt on niitattu limittäin, hehkuvanpunaisilla pulteilla. Paikkaukset täplittävät iäkästä vartta. Ruosteen ja eristevaahdon yläpuolella pöydälle laskeutuu kylmä oluttuoppi. Aurajoki keinuttaa hellästi laivan kupeita. Elokuinen lauantai-ilta on hiljainen. Majlandin sisätiloissa soi Maroon 5, mutta maltillisella äänenvoimakkuudella. Kannella istuu kaksikko ja alakerran sisätiloissa yksi suurempi porukka, jo reippaasti humalan puolella. Puheet kulkevat härskin rajamailla ja aika ajoin koko poppoo räjähtää hillittömään nauruun. Muuten on huomattavan rauhallista. Ikkunalasin takana Jakke Jokilautta lipuu lähes täyteen ahdettuna. Bileet ovat ylimmillään. Lasin tällä puolen on tilaa istua rennosti ja katsella joenvarren ohikiitäviä tapahtumia. Vain tuoppien ajoittainen helähdys havahduttaa. Valomerkki tulee ennen aikojaan. 40 vuotta aiemmin Erik Paulin on hankkinut rahtilaivan juuri omistukseensa Hän päättää tehdä laivalle suurremontin, ja hiekkapuhalluttaa koko rungon. Paljastuu, että se on täynnä reikiä. Täyskunnostaminen tulisi kalliiksi. Merenkulun tarkastaja ei anna lupaa liikennöintiin. Laivalle on keksittävä uusi käyttötarkoitus. Vasta Paulinin kuoltua runkoa aletaan kunnostaa. Reiät paikataan, sisätiloja varten rakennetaan ilmanvaihtoputket. Ravintolalaiva on syntynyt. V uosi 1856. Telakalla Ruotsin Motalassa, Vättern-järven rannalla, valmistuu alus. Transit 4. Se on rakennettu Englannin ja Venäjän välistä matkustajaliikennettä varten. Transit 4:n on määrä alkaa kuljettaa matkustajia välillä Grimsby–Götan kanava–Pietari. Alus on juuri sopivan kokoinen kulkeakseen Ruotsin poikki mutkittelevan, Pohjanmeren Itämereen yhdistävän Götan kanavan kautta. Niin laivavarustamo välttää Juutinrauman tullimaksut. Matkustaminen on harvinaista, ja laivalla liikkuvat pääasiassa rikkaat. Turismia, kuten sen tänä päivänä ymmärrämme, ei ole vielä keksitty. Alempaan keskiluokkaan kuuluvat matkustavat ainoastaan työn perässä, ja silloinkin joko rahtilaivalla tai matkustajalaivan kolmannessa luokassa. Luokkahierarkia rajoittaa vapautta liikkua. Transit 4 kuljettaa matkustajia idästä länteen ja takaisin. Tulevina vuosikymmeninä alus myydään useaan otteeseen ja asetetaan vaihteleville reiteille. Vuonna 1919 Ångfartygs AB Tor ostaa Majlandin. Varustamo ajaa tuolloin vielä Gute-nimisen laivan Suomeen. Se asetetaan kulkemaan väliä Turku–Maarianhamina–Tukholma. Yhdensuuntainen matka ensimmäisessä luokassa maksaa 200 markkaa, toisessa luokassa 150 markkaa, ja kolmannessa luokassa 100 markkaa. Samaan aikaan Yhteisliikennevarustamon muodostaneet alukset tekevät yhteistyötä Turun ja Tukholman välisellä reitillä. Majland kilpailee samalla reitillä. Vuonna 1922 Yhteisliikennevarustamon mitta täyttyy. Se päättää ostaa reittiä ajavan kilpailijansa pois. Varustamon toiminnasta kehittyy myöhemmin Silja Line. R uumassa on pölyistä ja pimeää. Pohjalle kaarien väliin on kertynyt vettä ja ruostekukkasia. Aluksen keittiön alapuolella on kolme vanhaa tuhannen litran oluttankkia. Niitä on käytetty viimeksi viitisen vuotta sitten, laivan nykyinen ravintoloitsija Jari Tiirikainen kertoo. ”Enää tankkeja ei kannata täyttää, sillä kysyntää ei ole riittävästi.” Yksi säiliö pitäisi juoda tyhjäksi kuukaudessa. Ravintolalaivabisnes on muuttunut, vaikka laivat ovatkin päällisin puolin säilyneet ennallaan. Majland aloitti aikanaan ravintolalaiva-aikakautensa karaokeen keskittyvänä ravintolana, Tiirikaisen mukaan yhtenä ensimmäisistä Turussa. Se näkyi suosiossa. ”Viikonloppuisin ovella oli aina jono. Kaikki eivät mahtuneet sisään.” Välissä pizzerianakin toiminut Majland ehti olla suljettuna monta vuotta ennen kuin Tiirikainen vuokrasi laivan liiketoiminnan. Laiva oli päässyt rapistumaan pahasti. tuntematon valokuvaaja public domain 20 T Y L K K Ä R I 5 / 1 9 Gute-laiva vuonna 1910. Majland-nimen se sai vuoden 1925 jälkeen.