• 4/2019 s. 8 MITÄ KÄY YRITTÄJYYDELLE? Yliopiston tulevaisuus on nyt puntarissa s. 28 AAVE MENNEESTÄ Vaporwave – oikeaa musaa vai nettivitsi? Turun sairas sydän TUTTU TAUTI s. 18 s. 12 HIGHWAY TO HEL Helsingin imu on kova – alle puolet jää tänne
  • DJ keskiviikosta lauantaihin TO 16.5. klo 19.30: KUKAN LEVYRAATI KE 29.5 klo 20: KUKA NAURAA! Stand Upklubi AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä Kaupungin paras lehtivalikoima koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN TORSTAISINYOUTUBEJUKEBOX Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 21-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta JAUME SERRA SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin klo 21 alkaen! PE 10.5.TELMU 8V: TÄHTIPORTTI , ANNIINA AUF . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. TO 13.6. CLUB KESÄRAUHA: MAUSTETYTÖT, PINTANDWEFALL Liput norm. hintaan 15e / Kesärauhaetuhinnalla 10e. Liput myy Ticketmaster. SEURAAVAN SUKUPOLVEN EUROOPPA #äänitulevaisuudelle #meidänEU Sinivihreä koulutusosaaja janikatakatalo.fi M aks aja : Sin ivih reä suu nta ry JOBBER Kesä Koittaa Mee töihin TYY Jobberista löytyy opiskelijoille kesäksi tekemistä. Käy täyttämässä lomake ja yhteistyökumppanimme ottaa sinuun yhteyttä. Tekemäsi profiilin pohjalta on mahdollisuuksia päästä tekemään töitä joko vakituisesti tai tarpeen mukaan. Ehdit nauttia kesästä tai täydentää syksyn opiskelukassaa. www.tyy.fi
  • 3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Kaupungin sydän ei ole parkki­ ruuduissa, halleissa ja rampeissa. Se on meissä. Pääkirjoitus Me emme ole autoja Teemu Perhiö, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 22 ”Tutkijan ura on täynnä minipettymyksiä” 45 väitöskirjaa ohjannut professori emeritus Erno Lehtinen tietää, mitä tohtoriksi valmistuminen vaatii. Siinä pistää itsensä likoon oikein kovasti. TE EM U PE RH IÖ K aupungin syke on jatkuvaa huminaa. Sen ontelot paisuvat ja supistuvat aivan kuin itsekseen. Sen suonet kalkkeutuvat betonista ja raudasta. Liikekeskukset ja lähiöt ovat sen solumöykkyjä. Turku on vanha, mutta se on ehtinyt kuolla ja syntyä uudestaan monta kertaa. Keskuskorttelien suonet tukittiin vuonna 1972, kun kaupunki lakkautti viimeisen ratikkalinjansa, rengaslinjaa ruutukaava-alueella kulkeneen 3B:n. Kaupunki ei ole omaehtoinen organismi, joka eläisi itsenäistä elämää. Emme seuraa sitä sivusta. Kaupunki on politiikkaa, se näyttää siltä miltä haluamme. Suomi autoiStui nopeasti 1960-luvulta alkaen, koska niin oli ennustettu. Kaupungit rakennettiin kumipyöriä varten, ennustus toteutti itsensä. Ihmisellä on jalat, niitä liikuttamalla kuljemme paikasta toiseen. Kymmenessä minuutissa kävelee kilometrin. Ehtii haistella sateen kastelemia katuja. Pitää kädestä kiinni. Hengittää, tuntea pulssinsa nousevan. 50-luvun Turku oli vielä ihmisen mittainen. Dosentti Tiina Männistö­Funkin laskelmien mukaan tuolloin ajoneuvoista yli puolet oli pyöriä – 1980-luvulla luku oli enää 8 prosenttia. Kun kaupunkia alettiin tehdä autoille, jalat unohtuivat. Samalla jäi taakse ihmisen kokoinen mittakaava. Savimonttu turun sydämessä on läpileikkaus menneeseen. Aikaan, kun kaupunki oli ihmisen mittainen (s. 18). Kolo täytetään 40 kilometrin mitalta teräspaaluja. Niillä tuetaan dinosaurusmehulla kulkevia kauppakasseja. Kaupungin brändityöryhmällä onkin kädet täynnä puuhaa sen spinnaamisessa (s. 30). Muitakin ratkaisuja olisi ollut tarjolla, mutta vuosikymmenten härkäpäinen junttaus onnistui lopulta. Toisissa kaupungeissa tehdään investointeja tulevaisuuteen. Aivovuoto on todellisuutta (s. 12). autot tarvitSevat ramppeja, halleja, parkkipaikkoja, moottoriteitä. Mutta me emme ole autoja, vaikka niiden öljynkatkuun olemme kehomme kahlinneet. Me tarvitsemme pienuutta, kiinnostavia näköaloja, intimiteettiä. Kaupungin sydän ei ole parkkiruuduissa, halleissa ja rampeissa. Se on meissä. Mutta mitä vähemmän käytämme jalkoja, sitä vähemmän elämme. Ihmisten kaupunki tarvitsee tilaa hengittää: vähemmän pakokaasua ja liikenteen melua, enemmän raiteita ja kävelykatuja. Sydän kulkee jaloilla. PSSt. Jalkoja voi käyttää polkemiseen. Onko pyörä jo kesäkunnossa? Käy itse fiksaamassa se, ilmaiseksi (s. 6 )
  • 4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 TE E MU PE R HIÖ SISÄLLYS 4/2019 Hesaa päin. Työ houkuttelee turkulaisia pääkaupunkiin. Turkulainen maisteri, ota lapio käteen! Työpaikkaa saa todella tonkia. Parkittu sydän. Turun torilla on pitkä historia. Tohtorien isä. Eläköityvä proffa on nähnyt alansa kehityksen. Local Roasters. Two guys roast coffee in Kakola. Vaporwave. Punaisten lyhtyjen genre. Posankan vauvat: ”Posmatti, Posteppo ja Postommiläntinen”. Kasper Strömman analysoi. ”Metsien suojelulla on kasvavaa arvoa”. Gradu tutki brasilialaista luontoa. Sydänkartta. Kannen kuva on koostettu aarteista. NUMERO 4/2019 10.5.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJA Anni Savolainen & Lassi Vihko KAnsiKuvA Teemu Perhiö ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 000 kpl. 24 17 12 18 KANSI Turun sydän on koetuksella. Sivu 18 Pyöräkeitos. Uusi pyöräpaja auttaa pyörien fiksailussa. Tuleeko meistä yrittäjiä? Strategia ohjaa yliopiston tulevaisuutta. Lääkettä ilmastoahdistukseen. Jyväskyläläiset opiskelijat järkkäsivät lakkopäivän. Oma koti. Kyllä, autossakin voi asua. 10 11 6 ”Haluaisimme ihmisten vapautuvan asenteesta, että jos pyörä on rikki, sitä ei voi korjata.” Iiro Myllyneva Sivu 6 26 31 8 28 30 32
  • 5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Laura Boxberg lähti Helsinkiin unelmatyön perässä, mutta muuttaisi Turkuun heti, jos työmarkkinat muuttuisivat. (s. 12) TE EM U PE RH IÖ eng Spot english content! in this issue: “Local roasters” (p. 26). ten questions, two guys, one shared passion for quality coffee. WWW.TYLKKARI.fI ”Kestävän kehityksen tulee läpileikata kaikki toiminta opettajakoulutuksessa” – Rauman yksikön kasvatti Sanni Salmenoja opettajaopiskelijoiden johtoon Uusi puheenjohtaja vaatii kestävän kehityksen linjauksia opettajankoulutukseen sekä toimia uudelta hallitukselta koulutuksen parantamiseksi. Vappugalleria: Kahdeksan kuvaa siitä, kuinka Turussa osataan laittaa lakki päähän parhaiten Katso kuvat Turun lakituksista ja aaton vapputunnelmasta Tylkkärin verkkosivuilta! Nämä jutut vain verkossa: M aR ko VIR Ta TE EM U PE RH IÖ Sa n n a La Un Ia In En Kommentti: Mulan-kopiointia, kung fu -pilailua ja hyperseksuaalisuutta: Hybridi speksi oli iso Aasia-stereotypia, ja yleisö rakasti sitä Viimeinen lohikäärmeisku -speksi on hyvä esimerkki siitä, että suomalaiset yliopisto-opiskelijat eivät ole välttämättä tietoisia orientalismista ja sen tuottamien stereotypioiden ongelmallisuudesta, kirjoittavat Vy Tram ja Hai Nguyen.
  • 6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 PYöRÄKEITOS Vanhassa Helkaman kaapelitehtaassa rihdataan nyt pinnoja ja paikataan sisäkumeja. Kyseessä ei ole pyörähuoltamo vaan vapaasti käytettävä tee-se-itse-tila, jossa on työkaluja ja varaosia pyörien korjaamiseen. Siis pyöräpaja. Pajaa organisoi Vapaa Ratas ry. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Iiro Myllyneva (kuvassa) korostaa, että pajalle on tervetullut kuka tahansa. ”Ennakkotaitoja pyörien suhteen ei tarvita. Sisään voi kävellä pyörän kanssa ja polkea sen ulos. Noudatamme myös turvallisemman tilan periaatetta eli kaikenlainen syrjintä on kiellettyä.” Toiminnassa on keskeistä kierrätys ja yhdessä tekeminen. Paikan päällä neuvotaan ja näytetään, miten pyörää korjataan. ”Mitään ei kuitenkaan tehdä ihmisten puolesta.” Toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Pajan tauStaLLa vaikuttaa ajatus teknologian demokraattisuudesta. Että ihan tavallinen tallaaja voi ottaa sen haltuunsa. Polkupyörät ovat lopulta varsin yksinkertaisia kapineita, eikä niiden huoltamiseen tarvita monimutkaisia työkaluja. ”Haluaisimme ihmisten vapautuvan asenteesta, että jos pyörä on rikki, sitä ei voi korjata.” Työkalujen hankkiminen on silti iso sijoitus. Pyöräpajalla ne ovat ilmaiseksi käytettävissä. Lisäksi tarjolla on varaosia. Niitä otetaan myös lahjoituksina vastaan. Jos kellarissa on maannut vuosikausia käyttämätön pyörän romu, kannattaa se raahata pajalle hyötykäyttöön. Vanhoista pyöristä voi saada varaosia, joita ei enää myydä kaupoissa. PyöräPaja on kansainvälinen ilmiö, jonka historia juontaa 1970-luvulle. Tuolloin Kaliforniassa järjestettiin työllistämishankkeita, joissa nuoria opetettiin korjaamaan pyöriä ja pyörittämään pajoja. Suomessa pajatoiminta käynnistyi 2000-luvulla. Helsingissä on ollut pyöräpaja jo yli kymmenen vuotta. Turun paja toimi aiemmin lähempänä Ylioppilaskylää, Kirkkotien kirpputorin yhteydessä. Rakennus kuitenkin purettiin asuntojen tieltä. Yhteisöllinen tekeminen ja pyörien korjaaminen ovat toiminnan kulmakiviä, mutta ne vaativat fyysisen tilan. Muutaman korttelin päässä Kupittaalta sijaitseva vanha kaapelitehdas oli käytännössä ainoa toimintaan sopiva, edullinen tila, jonne on myös siedettävä matka keskustasta. Vapaa rattaan puheenjohtaja Heikki Mönkkönen on tilaan tyytyväinen. Seiniä koristavat graffitit ja muutaman sponsorin mainostarrat. ”Erona aiempaan on, että nyt ei ole pakko kasata pyöriä myyntiin. Vuokra on niin edullinen.” Voi siis keskittyä pakottomaan tekemiseen ja ihmisten auttamiseen. Suunnitelmissa on muun muassa kouluttaa maahanmuuttajia pyörähuollon perusteista. • Pyöräpaja on auki tiistaisin klo 17–20 osoitteessa Kalevantie 15 (kulku sisäpihan kautta). https://turunpyorapaja.info/ Turussa on taas pyöräpaja. Se on tee-se-itse-fuusiokeittiö, jonka raaka-aineet raavitaan kellarien pohjalta. TeksTi & kuva Teemu perhiö
  • 7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019
  • 8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 T urun yliopistossa työstetään parhaillaan uutta strategiaohjelmaa ja siten tulevaisuuden linjoja korkeakoulun kehittämiseen. Nykyinen yliopiston strategia on voimassa vuoteen 2020 asti. Seuraavia painotuksia kartoittaa strategiatyön ohjausryhmä. Puheenjohtajana toimii Jukka Kola, joka aloittaa yliopiston rehtorina ensi syksynä. Mitään kovin konkreettista ei ole vielä tehty, mutta yhteisökuulemisessa on jo haettu uusia teemoja. Eniten ääniä saivat perustutkimuksen merkitys, monitieteisyyden vahvistaminen, hyvinvointi, sivistys yliopisto sekä jatkuva oppiminen. Turun yliopisto on vahvasti sitoutunut yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin edistämiseen, mutta tämä ei ainakaan vielä korostu teemoissa. Rehtorilla on iso rooli yliopiston suunnan ohjaamisessa. Kola on jo aiem min kehunut Turun yliopiston kasvavaa painotusta yrittäjyyteen. Hän on myös todennut, että yliopiston täytyy vahvistaa poikkitieteellisyyttä, jotta siitä tulisi houkuttelevampi kumppani yrityksille ja muille korkeakouluille. voiSi siis olettaa, että Kola tahtoisi edistää yrittäjyysyliopiston kehittelyä. Kysyimme häneltä lisää yrittäjyyden merkityksestä. ”Sen sijaan, että puhuisimme vain yritteliäästä sivistysyliopistosta, voimme yhtä hyvin puhua sivistyneestä yrittäjyysyliopistosta”, Kola sanoo. Kola ajattelee, että käsitteet voi yhdistää strategisesti, kun haetaan synergisia etuja. Yliopiston tutkimus ja muut tulokset halutaan nykyistä nopeammin käytäntöön. Tästä syystä yritysyhteistyö on tärkeää. Koulutusosaamisen tuotteistaminen ei kuulu vain teknisille ja kauppatieteellisille aloille. Ideaalitilanteessa yrittäjyys läpäisisi kaikki yliopiston seitsemän tiedekuntaa. Rehtorin mukaan yrittäjyys liittyy ennen kaikkea asenteeseen. ”Yrittäminen ei tarkoita pop up -sarjayrittäjyyttä. Sen sijaan kyseessä on kokeileva tekemisen ja ajattelun tapa sekä valmius etsiä ratkaisuja ilman kapea-alaista siiloutumista, eli eri tavalla kuin on totuttu.” TULEEKO MEISTÄ YRITTÄJIÄ? Yliopisto etsii suuntaa vuoteen 2030 asti. Viime strategiakaudella tuotiin esiin yrittäjyyttä, mitä tuleva rehtori Jukka Kola on kehunut. Mitä on luvassa seuraavaksi? TeksTi Leea Vainio & anni SaVoLainen kuva aLeKSi maLinen Turun yliopiston tulevan rehtorin Jukka Kolan mukaan yrittäjyys ei tarkoita ”pop up -sarjayrittäjyyttä.”
  • 9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Gallup missä haluaisit asua valmistumisen jälkeen? TeksTi & kuvaT LaSSi VihKo Ylioppilaskunnalta ”Haluan asua Suomessa: Porissa tai Turussa. Ne ovat riittävän isoja, mutta tarpeeksi pieniä integroitumisen kannalta. Helsinki tuntuisi liian isolta paikalta asua.” Emma Isaksson kotimainen kirjallisuus ”Haluaisin asua jossain Turun lähiseudulla, en kuitenkaan keskustassa. Haluan olla lähellä palveluita, mutta pitää autoa, mikä ei ole käytännöllistä ydinkeskustassa.” Annika Fagerholm kasvatustiede ”Jaa, Turussa varmaan. Muutin tänne Helsingistä, mutta tykkään tästä kaupungista, koska täällä on rauhallisempaa. Ratkaisevaa on se, että asuu paikassa, jossa on mielenkiintoista tekemistä.” Henri Huttunen filosofia PALJONKO PALKKAA voi pyytää? Paljonko asiantuntemuksestani maksetaan? Oli kysymys palkkaneuvotteluista tai tutkimuksen rahoittamisesta, voi oman työn arvon löytäminen akateemisessa maailmassa olla vaikeaa. HENKILÖKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN ja omien kiinnostuksen kohteiden kehittämisen ohella jossain vaiheessa tulee yhteismitallisia koetinkiviä, jossa oma osaaminen, röyhkeys ja ylpeys laitetaan muiden kanssa mittaukseen. Rekrytoinnit ja rahoituksen haku ovat monipuoliselle ja kriittiselle osaajalle koettelevia. Miten kilpailussa pärjää? KÄYTÖSTALOUSTIETEESSÄ ON käsite ankkurointi. Käytännössä ankkurointi on ensimmäisenä tarjotun tiedon, usein hinnan, psykologinen vaikutus tulevaisuuden käytökseen. Tavallisessa elämässä tämä näkyy esimerkiksi myydessä korkean hinnan tarjoamista ensin, jolloin hinta ”ankkuroituu” ylöspäin. KOSKAAN EI ole ollut väärin pyytää sitä, minkä kokee ansaitsevansa, ja vähän enemmän. Neuvotteluvara kuuluu elämään. Kuka tietää, tähtäämällä hieman pidemmälle kuin mihin koet olevasi valmis ja pyytämällä enemmän kuin luulet voivasi pyytää, voit päätyä juuri minne sinun pitikin. VILLE KERÄNEN, TYYn hallituksen yritysyhteistyön vastaava Mikä on sinun arvosi? yrittäminen sidottiin jo edellisen strategian tavoitteisiin, kun Turun yliopisto lanseerattiin ”yrittäjyysyliopistoksi”. Linjaus muutti yliopiston organisaatiorakennetta. Yliopiston kehittämisyksikkö loi tutkijoille palvelun, joka auttaa heitä verkostoitumaan yritysten kanssa. Tavoitteena on saada osaajat ja tutkimustiedon tarpeessa olevat toimijat yhteen. Palvelu on suunnattu yrityksille, jotka hakevat akateemisesta maailmasta kumppania tai osaajaa. Yliopistolla on laitteet ja tekijät sekä kyky tuoda yhteen luovia, monitieteellisiä ihmisiä pallottelemaan ideoita. Turun yliopiston yritysasiamies Mikko Pohjola työskentelee tutkimuksen kaupallistamisen parissa. Hän iloitsee hyödystä, jota yhteistyö tarjoaa tutkijoille. Myös opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä turkulaisten yritysten kanssa. ”Näissä puitteissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan liiketoiminnan ja tuotteen kehittämistä nollasta yrityksen asiantuntijan tukemana. Siihen vaaditaan luottamusta. Onnistunut yritysyhteistyö on pitkälti valmiiden suhteiden fasilitoimista”, Pohjola sanoo. Palvelun avulla tutkijan työtä voidaan jatkojalostaa tuotteeksi yrityksille. Yliopisto tukee myös patentin hakemisessa keksinnöille. Pohjola ei usko yritysyhteistyön uhkaavan tieteen asemaa tai perustutkimuksen rahoitusta. ”Tutkija on sitoutunut riippumattomuuteen ja tieteen etiikkaan. En näe tässä mitään ongelmaa.” • Ohjausryhmä valmistelee strategian vielä tämän vuoden aikana. Ryhmä esitelee strategian toimenpideohjelmat yliopiston hallitukselle viimeistään helmikuussa 2020. Seuraava strategiakausi on alkaa vuonna 2021 ja kestää vuoteen 2030 saakka. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen puheenjohtaja Sini Saarinen on yksi ohjausryhmän jäsenistä. Saarinen korostaa valmisteluvaiheen merkitystä. ”Työ on alussa, ja tällä hetkellä ennakoidaan. Pyrimme hyvään prosessiin ja vaikuttamiseen. Etukäteen tunnustellaan, mitä on tulossa.” TYYn keskeinen tavoite on strategiapuheen ja käytännön välisen kuilun kaventaminen. Toiminnan läpinäkyvyyttä halutaan lisätä esimerkiksi blogitekstien avulla. Tänä keväänä ohjausryhmällä oli uusi lähtökohta: strategia laaditaan ministeriön toiveesta neljän sijasta kymmenelle vuodelle. Saarinen muistuttaa, että johdolla ja eri hallinnon tasoilla on suuri viestinnällinen vastuu. ”Strategia ei ole vain viestintäväline valtiolle ja ministeriölle siitä, mihin yliopisto on menossa.” TYY: STRATEGIA EI OLE VAIN VIESTINTÄVÄLINE ”Sen sijaan, että puhuisimme vain yritteliäästä sivistys­ yliopistosta, voimme yhtä hyvin puhua sivistyneestä yrittäjyys­ yliopistosta.”
  • 10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 HELMIKUUN ALUSSA Facebookin ilmestyi sivu Opiskelijan tulevaisuus. Sivun takana olevat ihmiset masinoivat keväälle maanlaajuisen ilmastolakkopäivän. Pelkkä somekampanja vei pitkälle, sillä lakkopäivään huhtikuun alussa osallistui yli tuhat opiskelijaa ympäri maata. Järjestäjäryhmä koostuu jyväskyläläisistä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista, ja itsenäisiä lakkoja järjestettiin Helsingistä Rovaniemelle. Jyväskyläläiset houkuttelivat ihmisiä mukaan paitsi sosiaalisella medialla, myös opiskelijaja kansalaisjärjestöverkostoidensa ja ylioppilaskunnan verkostojen avulla. Yksi ryhmän viestintävastaavista, Riikka Leinonen, sanoo, että aktivismi ja kansalaistoiminta ovat hyvää lääkettä ilmastoahdistukseen. Järjestäjäporukan tarkoitus oli osallistaa lakkoihin mukaan ihmisiä kaikilta koulutusasteilta. Ilmastolakossa on ollut mukana opiskelijoiden lisäksi myös työssäkäyviä ihmisiä. Miksi ryhmä valitsi vaikutusmuodokseen juuri lakkoilun? ”Haluamme irtautua hetkeksi järjestelmästä ja pysähtyä tärkeän asian äärelle. Ruotsalaisaktivisti Greta TeksTi pihLa hänninen kuva FriDa peSSi LÄÄKETTÄ ILMASTOAHDISTUKSEEN MUUT YLIOPPILASLEHDET kOONNuT LaSSi VihKo Nopeat YLIOPPILASLEHDEN (2/2019) artikkelissa ”Politiikka on perseestä” tarkastellaan laajalti poliittisen järjestelmän ongelmia. Paul Masonin mukaan kansallisvaltiot eivät ole katoamassa mihinkään. Globaalin järjestelmän uudelleenmuotoilu tapahtuu niin, että uudistamisesta kiinnostuneet ”kansallisvaltiot löytävät yhdessä tuloksen, joka on oikeudenmukainen kaikille”. Suomessa yksi esimerkki edustuksellisen demokratian heikkoudesta on alkukeväänä kaatunut sote-uudistus. Tutkijatohtori Johanna Vuorelman mukaan sotesotku vähensi luottamusta politiikkaan, koska uudistusta ei tehty kansalaisten intressit edellä. Vuorelman mukaan politiikan journalismissa korostuu liikaa kilpailu eikä se, kenen etua kulloinkin ajetaan päätöksenteossa. Populismin sanomaan on vaikea vastata, koska muilta puuttuvat visiot. Puolueiden luottamuspulaan on vaikuttanut muun muassa se, että 2000-luvun hallitusohjelmat ovat hyvin samankaltaisia, vaikka puoluepohja on ollut vaihteleva. Politiikassa retoriikka ja uudistuspuhe ovat itseisarvoja. Vaikka poliitikot verhoutuisivat uudistusinnon ja liiallisen optimismin taakse, ei ratkaisuna saa olla valehtelu, kyynisyys tai kaiken ironisoiminen. OPISKELIJAVAIKUTTAMISEN pesteihin on yhä vaikeampi löytää halukkaita yliopistomaailmassa, kirjoittaa Oulun ylioppilaslehti (2/2019). Yksi syy passiivisuuteen on kiristynyt opiskelutahti. Aikaa opiskelijavaikuttamiseen ei ole, koska opiskelijoiden odotetaan suorittavan kursseja vuosittain 60 opintopisteen edestä. Opiskelijoita patistetaan valmistumaan viiden vuoden tavoiteajassa. Toinen syy vallan välttelyyn on rakenteellinen. Opiskelijavaikuttamisesta saatavat opintopisteet ovat vaatimattomia työn määrään verrattuna, eli tutkintorakenne ei kannusta järjestötoimintaan. Haluttomuus osallistua aktiivisesti yliopiston toimintaan voi vaikuttaa koko yhteisöön. Jos ainoa tavoite yliopistossa on valmistuminen, opiskelu typistyy astinkiveksi ennen työelämään siirtymistä. Thunberg on ollut ollut meidänkin innoittajamme”, Leinonen sanoo. Leinosen mukaan lakkoilu toimii myös solidaarisuuden eleenä kehittyviä maita kohtaan, koska ilmastonmuutos vaikeuttaa elinolosuhteita erityisesti kehittyvissä maissa. Julkisessa keskustelussa tietyt ryhmät ovat kuvailleet ilmastopuhetta vouhotukseksi ja hysteriaksi, Leinonen harmittelee. Heidän lakkonsa ei ole kohdannut vastarintaa, mutta vähättelyä kylläkin. Opiskelijan tulevaisuus -ryhmän tavoitteet ovat selkeät. Ryhmä haluaa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2028 mennessä. Tämän lisäksi Suomen tulisi omilla toimillaan rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Yleisellä tasolla ryhmä tavoitteleekin yhteiskunnallista muutosta. Se haluaa saada ilmastoasiat hallitusohjelmaan, asettaa puolueille ulkoista painetta ja tiukentaa ilmastotavoitteita. ”Koulutukseen ja tutkimukseen olisi saatava sisäänrakennettu muutos. Ilmastoa on tarkasteltava kokonaisuutena. Muutoksella on todella kiire. Tämä ei ole enää mitään kuluttajien suostuttelua.” Opiskelija-aktiivi Leinonen on pettynyt Suomen ylioppilaskuntien toimiin ilmastoaktivismin osalta. Hän olisi toivonut, että ylioppilaskunnat olisivat olleet enemmän mukana ja reagoineet nopeammin: ”Ilmaston eteen vaaditaan nopeaa toimintaa. Suomalainen opiskelijaliike on ollut historiallisesti aktiivinen monien asioiden suhteen, joten miksei se ottaisi kantaa myös ilmastoasioissa”, Leinonen kysyy.• Jyväskyläläinen porukka pisti töpinäksi ja järkkäsi maanlaajuisen ilmastolakon. Ylioppilaskuntien hidas reaktio saa kritiikkiä. Turkulaiset ilmastolakkoilivat 5.4. Tuomiokirkon portailla.
  • 11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 ”Voin ajaa kotini minne vaan.” TeksTi pihLa hänninen kuva Teemu perhiö Oma koti Opiskelee energiaja ympäristötekniikkaa ja asuu pakettiautossa. IIDA ILONIITTY, 23 Kotini on tiivistetty pakettiauto, jonka olen sisustanut asumiskelpoiseksi kierrätysmateriaalein. Muutin tähän elokuussa yksiöstä Itäharjulta harkittuani asiaa pari vuotta. Sänky on tärkein huonekaluni, koska se toimii myös sohvana. Olen minimalisti ja minulla on täällä kaikki mitä tarvitsen, eikä mitään ylimääräistä. Jääkaapittomuus on ainut ongelma. Erikoisimmat asiat kodissani ovat kosteutta imevä kissanhiekka-astia ja webasto-lämmitin. Kotini ympäristö on vaihteleva, koska voin ajaa kotini minne vaan. Tykkään käydä rannoilla. En erityisesti vietä aikaa kotonani. Nukun ja säilytän täällä tavaraa, mutta kaiken muun teen muualla. Syön ruokalassa ja käyn suihkussa Campussportin tiloissa. Kirjasto on olohuoneeni. Etenkin kodin suunnitteluvaihe oli mieleenpainuva, koska olen insinöörihenkinen. Kotini on osa projektia, jonka pitchasin opettajalle opintojeni alkuvaiheessa. Olen kiitollinen, että saan testata tätä. Kodissa tärkeintä on mukavuus, rauhallisuus ja turvallisuus. Kotini on persoonallinen ja olen sisustanut paljon matoilla ja kankailla. Pitsiä pitää olla! Tässä on muutenkin sellaista vanhan ajan meininkiä.
  • 12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Lounais-Suomeen houkutellaan jättikampanjalla lisää väkeä, mutta työilmoitusten perusteella korkeakoulutetuille ei ole tarvetta. 2000-luvulla yhä useampi turkulainen maisteri lähteekin tutkintoineen Helsinkiin. A skel taaksepäin. Siltä ehkä tuntuisi muutto takaisin Turkuun Helsingin jälkeen. Tämä voi olla edessä opiskelijoilla, jotka aloittavat työuransa pääkaupunkiseudulta. Vuonna 2010 joka neljäs Turun yliopiston tuore maisteri siirsi osoitteensa Uudellemaalle. Vuonna 2017 lähtijöitä oli jo useampi kuin joka kolmas. Helsingin ja Turun välinen kilpailu ei ole opiskelijoiden näkökulmasta mikään uusi juttu. Mutta kun kerran on lähtenyt, opiskelija ei välttämättä palaa. Syitä on monia, mutta raha voi olla yksi niistä. ”Helsingissä on kalliimpaa asua kuin Turussa, mutta palkatkin ovat korkeammat. Pitäisi kuitenkin tarkkaan harkita, haluaako tietyn pisteen jälkeen siirtyä kaupunkiin, jossa palkkataso on pääkaupunkiseutua matalampi.” Niin arvelee Annabella Polo. Hän työskentelee vientiasiantuntijana Business Finlandilla Madridissa. HESAA PÄIN g TeksTi anni SaVoLainen kuvaT Teemu perhiö
  • 13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Laura Boxberg kaipaa Turkuun, mutta miettii välillä myös ulkomaille muuttamista: ”Eihän tää Helsinkikään mikään Graalin malja ole”.
  • 14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Ulkomailla asumista edelsi työskentely Helsingissä. Tällä hetkellä noin puolet kaikista Turun yliopiston maistereista jää asumaan Varsinais-Suomeen. Jäävien määrä on kuitenkin lievässä laskussa. Työnteon näkökulmasta tiedekuntien välillä on selkeitä eroja. Viimeisimmät Tilastokeskuksen tilastot maistereiden työllistymisalueesta ovat vuodelta 2016. Silloin tekniikan alojen maistereista 74 prosenttia työllistyi Varsinais-Suomessa. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta puolestaan vain joka neljännen maisterin työpaikka löytyi samaisesta maakunnasta. Kaupan alan lähtijöihin kuuluu myös Polo. Hän opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa, joten ulkomaille lähteminen kuului ikään kuin asiaan. Imu Helsinkiinkin oli hänen opiskeluaikanaan kova. Polon mukaan suurin osa oman vuosikurssin opiskelijoista lähti pääkaupunkiseudulle töihin. Toisaalta Turun kauppiksen tarjoama kansainvälinen liiketoiminta houkuttelee opiskelijoiksi paljon ihmisiä Helsingistä ja sen lähistöltä. Kauppislaisten massamuutto pois Turusta johtuu siis osittain siitä, että Uudeltamaalta tulleet opiskelijat palaavat yksinkertaisesti kotikonnuilleen. Monille pääkaupunkiseutu tarjoaa maan mittakaavassa täysin ainutlaatuisia työmahdollisuuksia. Tämän myös Polo tunnistaa. ”Olen työntekijänä aika kunnianhimoinen. Helsingissä yksinkertaisesti ovat kaikki isot yritykset, pääkonttorit ja valtionhallinnon elimet, jotka houkuttelevat.” Kun Polon kaverit alkoivat muuttaa Helsinkiin, tuntui hänestä luontevalta tehdä niin itsekin. Opiskelujen päättyminen oli hänelle yhden etapin päätös, jonka tavallaan pitikin johtaa muuttoon. ”Kyllä sosiaalisten piirien vaikutus oli minulle Helsinkiin muutossa yksi ihan pääkysymys. Ulkomaille lähteminen johtui sitten omasta sisäisestä motivaatiosta oppia lisää.” Polo tulisi takaisin Turkuun ainoastaan siinä tapauksessa, että hänen puolisonsa haluaisi muuttaa. Muutoin paluu ei ole todennäköinen, vaikka hän onkin täältä kotoisin. TELAKAN JA AUTOTEHTAAN VARJOSSA Lounais-Suomen talouskasvusta on kohistu jo jonkin aikaa. Näkyvimmin alueen ylivertaisuutta on hehkuttanut Töihin tänne -kampanja. Kampanjaa vetää Lounais-Suomen ELY-keskus eri maakuntaliittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Alueen kasvun kärjessä ovat Meyerin telakka sekä Uudenkaupungin autotehdas. Teollisuuden tilauskanta on lähes 20 miljardia euroa, ja kasvua on odotettavissa 2020-luvun puoliväliin asti. Telakalla ja autotehtaalla on todennäköisesti yleisesti työllistävä vaikutus. Kun alueella menee hyvin, ihmiset käyttävät myös palveluita. Taloudellinen kasvu heijastunee siis ainakin kaupan ja kulttuurin aloille. Hypetys kasvavasta Lounais-Suomesta saa silti miettimään, onko alueella jatkossa töitä myös korkeakoulutetuille. Tällä hetkellä ei siltä näytä. Eräs Turun seudulla kasvava ala on kuitenkin teknologia. Näin arvelee Petri Avikainen, joka on valmistunut täältä tietotekniikan diplomi-insinööriksi. ”Tällä hetkellä on koodareiden markkinat. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Hyvät tyypit ovat kiven alla, koska yritykset eivät halua luopua heistä.” Avikainen työskentelee helsinkiläisen kasvuyrityksen Kaiku Healthin kehitysyksikön vetäjänä. Lähtö Helsinkiin tapahtui impulsiivisesti viisi vuotta sitten. Tuolloin Avikainen oli alan töissä Turussa. Työkaveri muutti Helsinkiin uuden työn perässä ja vinkkasi avoimesta paikasta samassa firmassa muutama kuukausi myöhemmin. ”Ajattelin, että ’mitäs hittoa, vois lähteä’. Opiskeluaikana en ollut analyyttinen enkä miettinyt, missä aion työskennellä. Tuo työpaikka oli kuitenkin siinä hetkessä hyvä peliliike. Lähdin urakehitys mielessä.” Ajatus takaisin Turkuun muuttamisesta ei ole Avikaiselle mahdoton. Hän tulisi takaisin kotikaupunkiinsa, jos Turussa olisi tarjolla todella mielenkiintoinen työpaikka. Hän tunnistaa silti paluumuuttajien downshiftaus ilmiön. ”Ymmärrän ajatuksen hyvin. Mutta jos palkka on jollekin merkittävä asia, niin sitten luulisi, että suunta on ulkomaille. Paluumuuttoon on kuitenkin muitakin tekijöitä, kuten perheenlisäys. Itse etsin ensisijaisesti mielekästä työtä.” Turkulaisen teknologiaskenen profiili on kuitenkin noussut. Avikainen on huomannut, että viime vuosina moni korkean profiilin teknologiayritys on perustanut Turkuun oman haarakonttorin. Petri Avikaisen mukaan Helsingin ”koodaussosiaalinen piiri” on Turkua parempi sekä laajempi ja softa-yritykset kirjavia. ”Jos yritykset tavoittelevat jo valmistuneita opiskelijoita, on liian myöhäistä.”
  • 15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Pöhinää ovat Avikaisen mukaan lisänneet myös vapaaehtoisten vetämät tapahtumat. ”Muutokseen ei välttämättä tarvita edes firmoja, koska ihmiset ovat innokkaita ja oma-aloitteisia. Tällaiset tapahtumat ovat sellaisia koodaajien lukupiirejä.” VILKAS MUTTA NIUKKA TAIDE Taidealalla toimiva Laura Boxberg muuttaisi heti takaisin Turkuun, jos paikalliset työmarkkinat olisivat erilaiset. Hän työskentelee viestintäpäällikkönä nykytaiteen tiedotuskeskuksessa Framessa, jonka konttori sijaitsee Helsingissä. ”Onhan tämä tällaista jatkuvaa kamppailua. Olisi kiva asua taas Turussa, mutta tämä työ on niin mahtavaa.” Boxberg siirtyisi Turkuun ”superpaikan” perässä. Niin kauan kun työ on merkityksellistä, hänelle ei ole väliä, missä työpaikka sijaitsee. Opiskelukavereiden massamuutto pois Turusta vaikutti myös Boxbergin lähtöön, mutta hän myös halusi töihin nimenomaan Frameen. ”Kaipasin jotain pysyvämpää pestiä. Tämä työ ei olisi mitenkään mahdollinen Turussa, koska muita viennin parissa toimivia organisaatioita ei ole. Taidekenttä Turussa on sen kokoiseksi kaupungiksi vilkas, mutta ei ne loputtomasti vedä jengiä töihin.” Valmistumisen jälkeen Boxberg oli Turussa alansa töissä kolmen vuoden ajan. Turkulaiset museot, galleriat ja taidetapahtumat työllistävät monia, mutta tarjonta on huomattavasti rajallisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Yleistä historiaa opiskelleiden keskuudessa työllistyminen ei tarjonnut paljoa vaihtoehtoja, Boxberg sanoo. ”Omana opiskeluaikana 2000-luvun alussa puhuttiin, että kunhan isot ikäluokat jäävät eläkkeelg
  • 16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 le, töitä kyllä riittää. Ei niin tietenkään käynyt. Kävi ilmi, että jos ei valmistu opettajaksi tai jää yliopistoon tutkijaksi, täytyy hakeutua pääkaupunkiin.” Boxbergin kokemuksen mukaan Helsinki on ollut useille tutuille sosiaalisesti kurjempi paikka asua. ”Moni on kokenut sosiaalista yksinäisyyttä muutettuaan Turusta Helsinkiin. Aika pienet piirithän täälläkin on. Helsingissä omasta seudusta tai kaupunginosasta on tullut minulle kuitenkin eri tavalla tärkeä, ja siitä on muodostunut oma kyläyhteisö.” Taidealalla työmahdollisuuksia riittää, Boxberg sanoo. Tavoitteellinen hakija ei silti saata löytää hakemaansa Varsinais-Suomesta. ”Jos harrastaa urasuunnittelua, niin Helsinkiin muuttamista täytyy pohtia.” SITOUTTAMINEN AVAINASEMASSA Turun yliopiston työelämäpalvelu Rekryn tutkija Juha Sainio ei ole huolissaan Turusta lähtijöistä. ”Onko puolet paljon vai vähän? Miten paljon tänne pitäisi jäädä, jos puolet ei riitä?” Sainion mukaan monet opiskelijat hahmottavat pääkaupunkiseudun työmahdollisuudet helpommin esimerkiksi siksi, että alueen isot työnantajat tunnetaan paremmin. Hän epäilee, että opiskelijat eivät selvitä Varsinais-Suomen työmahdollisuuksia perusteellisesti. Uudenmaan houkuttelevuutta voi lisätä siis se, että Turun seudun yritykset eivät tuo itseään tarpeeksi näkyvästi esille suhteessa helsinkiläisiin yrityksiin. Näin ajattelee Sainion lisäksi Annabella Polo. Hän kertoo, että monet suuret pääkaupunkiseudun yritykset tarjoavat kauppakorkeakoulun opiskelijoille graduate-ohjelmia. Se on kätevä tapa päästä töihin. Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelija pääsee tutustumaan yrityksen eri osastoihin, ja monesti työsuhde vakinaistetaan ohjelman päätteeksi. Polo ei löytänyt Turusta yhtään yritystä, joka tarjoaisi vastaavaa ohjelmaa. Kesätöitä lukuun ottamatta Turusta oli huomattavasti vaikeampi löytää mitään työpaikkoja. Yritykset voisivat tulla esittäytymään yliopistoille, mistä olisi Polon mukaan molemminpuolista hyötyä. ”Jos yritykset tavoittelevat jo valmistuneita opiskelijoita, on liian myöhäistä. Opiskelijat pitäisi saada sitoutettua esimerkiksi heti kandivaiheen jälkeen”, Polo sanoo. Sainio viittaa samaan aiheeseen puhuessaan yliopiston kolmannesta tehtävästä eli yhteiskuntaan integroitumisesta. Oppiaineiden yhteyksiä mahdollisiin työnantajiin voisi hyödyntää nykyistä enemmän. ”Jos oppiaineella on vahvat verkostot, se voisi tarjota niitä opiskelijan hyödynnettäväksi. Mutta onhan työllistyminen aina opiskelijan oma tehtävä. Jonkinlainen tasapaino täytyy löytää siinä, miten paljon opiskelijan pitää nähdä vaivaa työpaikan löytämiseksi.” Petri Avikaisen mukaan yksi iso ero helsinkiläisen ja turkulaisen teknologiaskenen välillä on pääkaupungin startup-kulttuuri. Se vetää opiskelijoita puoleensa. Erilaiset hautomot tarjoavat Helsingissä runsaasti mahdollisuuksia omien ideoiden esittelyyn. Turun yliopisto voisi skarpata tuomalla eri tiedekuntien opiskelijoita yhteen. Avikaisen opiskeluaikana tätä ei tapahtunut lainkaan. Esimerkiksi lääketieteellisten ohjelmistojen kehityksessä monialainen opiskelutausta olisi hyödyksi. ”Helsingissä on oikeasti monialainen yliopisto. Se johtaa siihen, että teknologia-alalla on todella vahvasti monialaisia opiskelijoita, jotka hallitsevat teknologian lisäksi vaikka psykaa. Nyt ajateltuna se on todella hyvä, sillä softaajat tekee kuitenkin ohjelmia ihmisille.” JUNANVIEMÄT TURKULAISET Kun puhutaan Turkuun työllistymisestä, täytyy ottaa huomioon monta tasoa. Viralliset tilastot tyypillisesti tarkastelevat Varsinais-Suomea, mutta toisinaan puhutaan Turusta tai Lounais-Suomesta. Lisäksi Turun yliopistosta puhuttaessa täytyy muistaa, että yliopistolla on kampukset myös Porissa ja Raumalla. Sainio uskoo, että opiskelijan asuinhistorialla on merkitystä sijoittumisen kannalta. ”Tiettyjä aloja tullaan opiskelemaan tänne muualta, ja valmistumisen jälkeen palataan kotiseudulle. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että mitä kauempaa opiskelija tulee Turkuun, sitä todennäköisemmin hän lähtee valmistuttuaan pois täältä.” Sainion mukaan kuntasektorille työllistyvät opiskelijat sijoittuvat kaikista tasaisimmin ympäri maata. Heihin kuuluvat esimerkiksi kasvatustieteiden maisterit. Tutkija korostaa sosiaalisten verkostojen painoarvoa asuinpaikkakunnan valinnassa. ”Aluepolitiikalla pystytään tekemään jotain, mutta päämotiivit muuttamisen taustalla ovat yleensä henkilökohtaisia.” Maakunnista puhuttaessa käsitellään joko opiskelijoiden työllistymiskuntaa tai asumiskuntaa. Eri kaupunkien välillä pendelöidään jo nyt, vaikka ilmiö on Sainion mukaan vielä pieni. Tulevaisuudessa työnteon ja asumisen yhdistäminen on todennäköisesti joustavampaa. Tunnin junalla olisi iso vaikutus, sillä se yhdistäisi Turun ja Helsingin talouskasvualueet. Sainio uskoo, että jos ihmiset jäisivät Turkuun mutta työskentelisivät junamatkan päässä, pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne helpottuisi. Sama pätee Tampereeseen. Tutkija odottaa innolla niin sanotun työssäkäyntikolmion eli Turun, Helsingin ja Tampereen välistä kehitystä. Tunnin junaa toivoo myös Turkuun haikaileva Boxberg. ”Helsingissä todella on hirviömäiset vuokrat, ja hyvän asunnon löytäminen on vaikeaa. Toivon, että uudella eduskunnalla ja varsinaissuomalaisilla poliitikoilla olisi rohkeutta edistää tunnin junaa ja raideliikenteen kehittämistä. Se ei välttämättä ole minulle akuutti asia, mutta mahtava juttu monille.” • Kahden tunnin juna. VR g Ro UP
  • 17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 Kolumni vaLmiStun täSSä kuussa maisteriksi. Päätin jo ajat sitten, että teen kaikkeni, jotta pystyn jäämään Turkuun. Olen metsästänyt työpaikkaa esimerkiksi Facebook-sivuilta ja –ryhmistä, jotka jakavat työilmoituksia. Halusin olla skarppina ja valmis hakemaan, kun jotain kiinnostavaa ilmenee. Tämän lisäksi sähköpostiini on kilahdellut viiden työpaikkavahdin ilmoituksia lähemmäs vuoden ajan. Hakemistyön osittainen automatisoiminen on mahtavaa ja keventää omaa taakkaa, ajattelin. Sanotaan nyt suoraan: Aarresaarta lukuun ottamatta nämä työpaikkavahdit ovat perseestä. Useimmiten määrittelen työpaikkavahdit niin, että saan ilmoitukset seuraavilta aloilta: media, viestintä, tutkimus, kehitys ja kulttuuri. Sähköposteja ja työilmoituksia tulee joka päivä, mutta useimmiten tittelit kilpailevat älyttömyydellään. Jaan tässä muutaman esimerkin. Promoottori . Siis terveystuotteiden myyjä ständeillä. Software test engineer . Okei, tämä menee varmaan kehitys-kategoriaan. Beauty advisor . Asiakaspalveluun tavarataloon? Nyt ei täsmää. Eivät Facebook-sivutkaan ihan vahvoilla ole, vaikka ilmoituksia tuleekin lukuisia päivässä. Naistanssija. Tämä mallitoimisto tarjoaa ”medianäkyvyyttäkin halukkaille”. Jos media-sana oli tässä se ratkaiseva avainsana, niin check . Viimeisin oli ehkä paras: kalanleikkaaja . Mitä? iLmoitukSet ovat masentavia, joten sisällytän työpaikkavahteihin Varsinais-Suomen lisäksi kuitenkin Uudenmaan. Tuntuu, että sieltä töitä ainakin löytyy. Pääkaupunkiseudulla tuntuu oikeasti olevan eri meno. Varsinkin Aarresaari on täynnä mitä kiinnostavimpia harjoitteluilmoituksia. Helsingin houkutus on ymmärrettävää. Tätä kaikkea vasten puhe kasvavasta Lounais-Suomesta tuntuu oudolta. Jos kerta Turussa töitä riittää, niin korkeakoulutetuille tarkoitetut tehtävät ovat kyllä todella pahasti kiven alla. Väitän, että useimmilla opiskelijoilla on tiedekunnasta riippumatta sitkeä ajatus siitä, että ainoastaan pääkaupunkiseudulla on hommia. Opinahjomme työelämäpalveluiden tutkija huomautti, että tämä on lähinnä mielikuva eikä mikään fakta. Varmaan ihan totta, mutta ihmetyttää. Monien meistä kannattanee silti varautua piilotyöpaikkojen kaivuuseen, jos Turusta haluaa kotinsa jatkossakin. anni SaVoLainen Kirjoittaja on Tylkkärin väistyvä toimitusharjoittelija, joka sai kontakteilla määräaikaisen työn tutkimustehtävissä. TURKULAINEN MAISTERI, OTA LAPIO KÄTEEN! ”Työpaikka­ vahdit ovat perseestä.” MAAKUNTA JOHON EI MUUTTANUT KETÄÄN: ETELÄ-SAVO Turun yliopistosta valmistuneiden maakuntakohtainen sijoittuminen on tilastoitu asuinpaikkakunnan mukaan. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2017. Luvuissa ovat mukana vain opiskelijat, jotka ovat saaneet ylemmän korkeakoulututkinnon vuotta aiemmin. Pallon halkaisija kuvaa opiskelijoiden määrää. Kaaviosta on jätetty pois Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Ahvenanmaa. Niistä kuhunkin muutti 1-4 henkilöä. Etelä-Savoon ei muuttanut ketään. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Turku 708 Yhteensä 1470 Uusimaa 501 Satakunta 48 Tuntematon 78 Pirkanmaa 48 Pohjanmaa 12 Pohjois-Savo 6 Kymenlaakso 6 Lappi 9 Keski-Suomi 12 Etelä-Pohjanmaa 9
  • 19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 S yyskuu 1690. Turkulainen muurari Henrik Wiitainen viimeistelee kaakeliuuninsa viimeistä kerrosta. Työ on haastavaa, koska kaakelit kiinnitetään paikoilleen yhtä aikaa muun muurauksen kanssa, vaivalloisesti yksi kerros kerrallaan. Wiitaiselle oman uunin viimeistely on yksi elämän tärkeimmistä hetkistä. Se on osoitus siitä, että lähes oman terveyden tuhonnut ura muurarina on tuottanut hedelmää. Ylpeänä Henrik istuutuu tuoliin ja ihailee kättensä työtä. Taskustaan hän kaivaa liitupiipun ja tupakkaa. Asukkaat, sukupolvet ja vuosisadat tulevat vaihtumaan tässä talossa, mutta uuni pysyy, muurari pohtii. Vuosisatoja myöhemmin aamun koleudessa lapio iskeytyy maahan. Se viiltää skalpellin tavoin ensimmäisen viillon Turun sydämeen. Diagnoosi: molempien kammioiden toiminnallinen vajaus. Hoito: mekaanisen tukilaitteen asentaminen. Pienessä sairaalahuoneessa vastaava kirurgi selittää epäröimättä leikkauksen eri vaiheet ja niihin liittyvät riskit. Potilaan läheisten kasvot ovat vääntyneet epätoivosta ja surusta. Kirurgille tunteet ovat vieraita. ”Tässä muutamia leikkauksessa käytettäviä työkaluja: kaivinkone, metallipaalu, betonimylly.” ”Potilaan keho on niin hauras, että vakava riski on avohaavaa ympäröivän aineksen romahtaminen. Tämä voi aiheuttaa koko verenkierron pysähtymisen, mistä ei olisi enää paluuta.” Läheiset ovat valmistautuneet. Jäähyväissanoja on tavailtu vuosikymmeniä. Vuosisatoja kasvua ja kehitystä, päätepysäkki: verinen operaatiopöytä. Turku on vastustanut leikkausta sinnikkäästi, mutta nyt tilanteesta ei ole enää poispääsyä. Anestesialääkäri asettaa laskimokanyylin. Potilas alkaa lähtölaskun. Kymmenen, yhdeksän, kahdeksan— eLokuu 1713. Wiitainen pitää haljennutta kaakelinpalaa kädessään ja kohottaa katseensa kohti autioitunutta ja tuhottua korttelia. Venäläiset sotilaat ovat polttaneet suuren osan taloista, vieneet kaiken hopean ja pahoinpidelleet viattomia. Suurin osa asukkaista oli tajunnut lähteä jo aikaisemmin, mutta muurarille kodin hylkääminen olisi ollut pahempi kohtalo kuin oman hengen riistäminen. Katsoessaan tuhoa Henrik puristaa lasitettua kaakelinpalaa niin kovaa, että keramiikkapala survoutuu kämmeneen. Leikkaussalin kontrollihuoneeseen ovat kokootuneet niin maan huippukirurgit kuin tuoreet lääketieteen kandidaatitkin. Kaikki kirjoittavat keskittyneesti muistiinpanoja historiallisen leikkauksen edetessä. Vastaava sydänkirurgi ottaa timanttisahan vastaan avustajalta. TeksTi LaSSi VihKo kuvakOllaasi Teemu perhiö PARKITTU SYDÄN g
  • 20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2019 ”Halkaisen rintalastan.” Leikkauspöydän valon sirinä rikkoo huoneessa vallitsevan hiljaisuuden. Osa päästää hallitsemattoman hengenvedon näyn edessä. “Potilastiedot ovat puutteelliset: tämä sydän on sykkinyt jo 1600-luvulla.” Kirurgi oli luullut, että sydän varttui vuosisataa myöhemmin. keSäkuu 1731. Ranskan kielimestari Jacob De l’Ecluse tihrustaa likaisesta ikkunaruudusta takapihalle ja sitoo vyönsolkea pellavahousujensa ympärille. Nahkurin tunkiosta on tullut ruma näky muutoin viehkeällä sisäpihalla. Vuoteessa raukeana makaava neiti Björksten kysyy, mihin Jacobilla on niin kova kiire. Jacob polvistuu sängyn reunalle. ”Rakas, sydämeni kuuluu sinulle ikuisesti, mutta oppilaani odottavat minua akatemian aulassa. Voit jäädä tänne lepäämään, jos tahdot.” De l’Ecluse vihasi Turkua. Se oli saastainen peräkylä täynnä kapisia koiria, sairaita ja köyhiä. Hän ei olisi ikinä ottanut konsistorin privilegiota vastaan, jos olisi arvannut, minkälainen mätäpaise häntä laivamatkan päässä odotti. Oli kulunut kaksikymmentä vuotta, mutta kaupunki ei ollut vielä toipunut rutosta saati venäläisten julmuuksista. Kohdatessaan kerjäläisen Turun akatemian ranskan kielimestari potkaisee kerjuukupin nurin. Operaatiohuoneen valo särisee. Sydänkirurgi yrittää muistuttaa mieleensä Turun potilashistoriaa. Käsityöläisten ja porvariston romanssi Aurajoen länsipuolen kanssa synnytti laajempaa ja tiiviimpää kortteliasutusta, kuin mitä lääkärit hypoteeseissaan olivat uskaltaneet arvioida. 1700-luvun taitteessa nälkä, sota ja rutto mursivat Turun sydämen vuosikymmeniksi. Kaupunki taantui, kukoistavat korttelit purettiin pelloiksi. Hetken näytti siltä, että Turku ei selviä takaiskusta. Kaupunki heräsi koomasta puolen vuosisadan jälkeen. Elintoiminnot kiihtyivät uuden torin ympärillä, kun uudet korttelit nousivat uusien kivijalkojen päälle. Uutta verta alkoi virrata kauppatorin alueelle kivetettyjä katuja pitkin. Levein kaduista kulki nykyisen kauppatorin keskeltä, jossa se pysyi aina Turun paloon asti – aortta. Kirurgi istahtaa kaivinkoneeseen ja painaa sauvaohjainta vakaasti eteenpäin. Potilas näyttää olemattoman pieneltä ohjaamon ikkunan läpi. Kauha kalahtaa sydänpussin reunaan. Rosoisesta avohaavasta alkaa tursuta historiaa niin runsaasti, ettei vuotoa voi täysin tyrehdyttää. Neiti Björksten makaa sängyssä vain hetken, kunnes kuulee oven käyvän. Hänen sydämensä hyppää kurkkuun. ”--Kiinalaista porsliinia. Kuvioiden sininen väri tulee koboltista. Miehelläni on Turun kaunein kokoelma eurooppalaisia ja itämaisia astioita”, yläkertaan kantautuva ääni sanoo. De l’Ecluse oli vannonut asuvansa talossa yksin. Björksten riuhtoo alusmekkoa vimmaisesti ylleen. Polvisukat, sukkanauhat, nahkakengät. Korsettia sitoessa sormet tärisevät niin paljon, ettei solmun tekeminen tahdo onnistua. Alushame, villahame, kaulahuivi. Portaikosta kuuluu lähestyvien askelten ääni. ”Kauneinta englantilaista maljakkoa Jacob pitää makuuhuoneensa—” Ovi narahtaa, ja De l’Eclusen vaimo Elisabeth Fontelia kiljahtaa kuin defibrillaattori ennen sähköimpulssia. Hän vilkaisee petaamatonta sänkyä, sitten Björkstenin vapaana hulmuavia hiuksia. Ikkuna lävähtää sepposen selälleen. Björksten mahtuu juuri ja juuri sujahtamaan aukosta loput vaatteet syliin käärittynä. Kirurgi hikoilee niin paljon, että suojavarusteiden tiukasti istuvat reunat alkavat kutittaa sietämättömästi. Hän ei anna sen haitata.