Turun ylioppilaslehti 03/2025

Asumistuki muuttuu – muuttuuko asuminen? ?7 Asumistuki muuttuu – muuttuuko asuminen? ?7 | | Tuliaisina Suomesta sauna ja haalarit Tuliaisina Suomesta sauna ja haalarit ?10 ?10 Kevolla tutkitaan pohjoista ?16 Kevolla tutkitaan pohjoista ?16 | Yliopistojen yhteinen sävel | Yliopistojen yhteinen sävel ?22 ?22 Pelikenttänä opiskelijat Pelikenttänä opiskelijat ?32 ?32 | Rehtorin tonnikalamössö | Rehtorin tonnikalamössö ?35 ?35 3/2025 3/2025
VEDESTÄ LAUTASELLESI RAKKAUDELLA Lue lisää kestävän ruoantuotannon edelläkävijästä: www.kalankasvatus.fi
TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOVAALIEHDOK AS 2025! KIINNOSTAAKO TAVOITTAA TURUN YLIOPISTON OPISKELIJAT TEHOKK AASTI? TÄLLÄ PAIK ALLA VOISI OLLA SINUN VAALIMAINOKSESI... Apurahoja jaetaan tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Tiedeapurahoja myönnetään pääasiassa turkulaisissa yliopistoissa humanististen-, yhteiskunta-, luonnon-, oikeusja kauppatieteiden sekä tekniikan alan tutkimusta tekeville jatko-opiskelijoille. Taideapurahoja myönnetään pääasiassa Turun seudulla toimiville taiteen tekijöille ja toimijoille. Hakuaika 30.9.2025 klo 16.00 saakka. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.top-saatio.?. Apurahojen jakamisesta päätetään loka-marraskuussa säätiön hallituksen kokouksessa. Saajille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostitse. Apurahan saajien on vuoden sisällä annettava säätiön hallitukselle kirjallinen selvitys apurahan käytöstä. TOP-Säätiön tieteen ja taiteen apurahat haettavissa www.tylkkari.fi TYLKK ÄRI LUETTAVISSA MYÖS VERKOSTA!
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 5.9.2025 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 95. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA Santeri Saarinen ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Toimitus puh. 045 356 4517, tylkkari.fi/mediakortti PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 5500 kpl SEURAAVA NUMERO lokakuussa 2025. Yliopistojen yhteinen sävel Pohjoista tutkien Tuliaisina sauna ja haalarit Kevon tutkimuslaitoksen kenttäkausi ajoittuu kesään. Turun yliopiston kuoro matkasi kuorofestivaaleille Linköpingiin. Vaihto-opiskelijat listaavat Suomen kulttuurishokit ja iloiset yllätykset. 16 16 10 10 22 22 Pääkirjoitus Heikot sortuu hevon tiellä ? 5 Uutiset Puheenjohtajien puheenjohtaja Asumistuki muuttuu, muuttuuko asuminen? ? 6,7 Tutkija Hiljaisuus ei ole vastaus ? 7 Lukijoilta Uudet pöydät Q-talolle Ei unohdeta ympäristön ajattelua TYY Opiskelijoiden etu on vakaampi talous ? 8, 9 Essee Itseohjautuvuuden opissa ? 30 Kolumni Vaaleista vaikutusvaltaa ? 31 Essee Pelikenttänä opiskelijat ? 32 Luottoresepti Rehtorin mössö ? 34 Näkökulma Helpot vai hyödylliset nopat? ? 35 sisältö 3/2025
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi M U I S TAT KO N Ä H N E E S I videon, jossa kerrotaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin? Et ole asian kanssa yksin. Ihmisten suhtautumisessa tieteeseen, politiikkaan ja tietoon on tapahtunut muutos. Tosiasiat ovat menettäneet merkitystään antaen tilaa mielipiteille, kokemuksille, vaihtoehtoisille totuuksille sekä tunteille. M I LTÄ LU V U T näyttävät kotimaassa? Oxfordin noin vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan tällä hetkellä 75 prosenttia suomalaisista luottaa Suomessa seuraamiinsa vapaasti valitsemiinsa uutislähteisiin. Yleisradion sisällöt vakuuttavat 84 prosenttia kansasta. Luvuissa on sikäli terve epäilijäjoukko mukana, mutta tilastot eivät valehtele. Sadattuhannet suomalaiset eivät uutisten välittämään tietoon luota. K A I K E N I N f O R M A AT I O N PA L J O U D E N keskellä on kuitenkin onneksi olemassa selkeitä keinoja millä tiedon oikeellisuutta tarkistaa. Monet journalistit esimerkiksi vinkkaavat kielitaitojensa puitteissa testaamaan miten erilaisista asioista uutisoidaan muiden maiden uutistoimituksissa. Katselemaan asioita ristiin. Kotimainen viesti kun on aina vain yksi vinkkeli maailmaan. Ulkomaisista lähteistä voi saada arvokasta tietoa sovittamalla kotimaisen näkökulman ulkomaiseen perspektiiviin ja toisinpäin. K E I N O JA fA K TA N TA R K I S T U KS E E N parantamiseen ja selkeyttämiseen on toki myös muitakin. Ehkä toimittajat voisivat mahdollisesti jutuissaan nykyään enemmän avata sitä kuinka vakuuttuneita ovat itse asiasta ja kuinka varmalta tieto, jota käsittelevät vaikuttaa. Mutta kaikkien niksien jälkeen voiko lukijan tunteen paloa voittaa, jos jokin vain tuntuu paremmalta? V A I K E A KS I M U O D O S T U U . Jo 1960-luvulla amerikkalaisessa tutkimuksessa nimittäin huomattiin lehtien lukijoiden valitsevan tiedonhaussaan kategorisesti omaa poliittista näkemystään tukevat lehdet. Ihmiset haluavat keskimääräisesti siis usein lopulta joko tiedostaen tai tiedostamattaankin kuulla tiedotusvälineen viestistä sen viestin, minkä haluavat kuulla ja hakea vain omille ennakko-oletuksilleen vahvistuksia. E N S I LT I suostu uskomaan, että tosiasioilla ei olisi meillle mitään merkitystä ja olisimme vain viihdettä kuluttavia hölmöläisiä, joita puijataan mennen tullen. Sinulla Turun yliopiston opiskelija on tämän lukukauden aikana ottamalla itseäsi niskasta kiinni ja tekemällä hyvät lähdetarkastukset ennen kuin menet estradille mahdollisuus osoittaa asian laita. Ei kannata tehdä Turun yliopistosta hevosmiesten tietotoimistoa. Valheilla on lyhyet jäljet. Heikot sortuu hevon tiellä
uutiset 7 6 O piskelijoiden asumistuki muuttui elokuussa, kun opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että pääasiassa tuella asumisensa rahoittaneiden tuet laskivat. Jo aiemmin opiskelijoiden reaalinen tuen taso on laskenut opintotuen indeksijäädytysten seurauksena. A S U M I S T U E N M U U TO S T E N jälkeen monen opiskelijan on kustannettava nykyistä suurempi osuus asumisestaan itse. Tämän on ennakoitu kannustavan opiskelijoita muuttamaan soluasuntoihin, puolison kanssa yhteen, kimppakämppiin ja muihin yhteisöllisen asumisen muotoihin. O N KO N Ä I N käynyt, Turun Seudun OP Kotien toimitusjohtaja Juha Laukkanen? –Tällä hetkellä ei ole laajasti nähtävissä ennakoivaa käyttäytymistä, mutta tilannetta seurataan varmasti tarkasti. –On mahdollista, että syksyllä nähdään lisääntynyttä kiinnostusta soluasumista kohtaan, kun asumistuen muutokset vaikuttavat opiskelijoiden maksukykyyn, Laukkanen katsoo. T O I S TA I S E KS I O P I S K E L I J O I D E N asumisvalinnat kohdistuvat kuitenkin edelleen pieniin yksiöihin. Vaikka syksyn mittaan tilanne saattaa muuttua, kimppa-asuminen ei ainakaan vielä ole yleistynyt. Opiskelijoiden asumistuki muuttuu – muuttuuko asuminen? TOIMITUS S E N S I JA A N sijainnin ohella opiskelijoita kiinnostaa nyt vielä entistäkin enemmän asunnon hinta. Katseet ovat osalla kääntyneet ydinkeskustan ulkopuolelle. –Suhteessa samalla euromäärällä voi saada lähiöstä huomattavasti enemmän neliöitä eli esimerkiksi ison kaksion tai pienen kolmion, mitä keskustan yksiön vuokrataso uudessa yhtiössä on, Laukkanen muistuttaa. V A I K K A T U E T ovat laskeneet, vaikutus asumisen kustannuksiin saattaa silti olla odotettua pienempi. Laukkanen arvioi, että tukien laskun synnyttämä kysynnän hidastuminen ja toisaalta uusien vuokrayksiöiden määrä markkinoilla saattavat parhaimmillaan johtaa jopa edullisempiin vuokriin. –Mikäli kysynnän määrä yksiöiden osalta merkittävästi laskisi, reagoisivat vuokramarkkinat tilanteeseen todennäköisesti myös vuokratasoja korjaamalla, joka voi lopulta lieventää tuen pienentymisen merkitystä, Laukkanen summaa. SANTERI SAARINEN KALLE TOIVONEN Hiljaisuus ei ole vastaus historian politisointiin Turun yliopiston väitöskirjatutkijan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimus kurkistaa sisään pienestä Suomen historian ikkunasta. uutiset M I K Ä V E TÄ Ä toisen maailmansodan aikaiseen Itä-Karjalaan, Liisa Vuonokari-Boström? –Kiinnostus tähän aihepiiriin heräsi jo lapsena 90-luvulla uusisänmaallisuuden ja sotiemme sankaritarinoiden aikaan. Silloin kun kuuli myös asioiden toisista puolista. Kahden maailman törmäys oli niin ällistyttävä, että aihe jäi mieleen kytemään. M A A I L M AT JAT K AVAT törmäilyjään. Ylen taannoinen 23. helmikuuta kärkkäästi otsikoitu artikkeli Vuonokari-Bomströmin tutkimuksesta kirvoitti yleisöstä, jos ei nyt paljon, niin ainakin muutamia närkästyneitä kommentteja. Jokin tieteellisessä tutkimuksessa koettiin uhkaavana. –Kotimainen historiantutkimus on ollut aiheen tasalla ja aihetta on tutkittu paljon. Kertomus ei ole kuitenkaan sisäistynyt suomalaisten yhteiseksi kertomukseksi. Se ei ole lyönyt läpi suhteessa suureen yleisöön, Vuonokari-Bomström pohtii. A R K I S TO J E N PA R A D O KS I on Vuonokari-Boströmin mukaan siinä, että toisaalta ne eivät oikein kiinnosta ketään toisin kuin vaikkapa sodassa yhtä lailla saaliiksi jäävät taide-esineet ja muut aarteet. Silti niiden haltuun saamiseen ja läpikäymiseen ollaan valmiina käyttämään valtava määrä resursseja. A R K I S TOT OVAT hallinnon väline. Se, jolla on arkistot voi päättää, miten toisista kirjoitetaan. Niillä on myös symbolinen merkitys. Mappeihin haudattu tieto edustaa samalla jotain suurempaa. –Sen lisäksi, että arkistot ovat käytännöllinen, tämänpäiväinen keino hallita, ne edustavat myös ihmisen pyrkimystä ikuiseen elämään. Sitä, että omasta sukupolvesta jäisi maailmaan edes jonkinlainen jälki, Vuonokari-Bomström kiteyttää. A I H E O N toki kuuma. Venäjällä historiantutkimus on taitettu poliittisen vallan välineeksi. Suomen historiaa vääristellään Vuonokari-Boströmin mukaan nykypäivän tarkoitusperien mukaisiksi. Myös jatkosodan vaiheista kerrotaan omaa tarinaa. Valheiden tunnistamiseen auttaisi totuuden tunteminen. –Ratkaisu tähän ei voi olla se, että täällä ollaan hiljaa omista asioistamme. Suomen erottaa Venäjästä se, että täällä voidaan käydä kiihkotonta ja asiallista keskustelua historiasta. T U T K I M U KS E N TO I N E N läpi Vuonokari-Bomströmin akateemisen uran mukana kulkenut juonne edustaa ihmisen pyrkimystä totuutta kohti: arkistot ja arkistoiminen. Uusien alueiden informaation perkaaminen, arkistojen perustaminen seurasi heti miehityksen vanavedessä. Näennäisen vähäpätöisen asian eteen nähtiin paljon vaivaa. konaisuuden myötä. Puheenjohtajien puheenjohtaja Suomen historiaa opiskeleva Mikko Lähdesmäki toimii kuluvana vuonna Turun yliopiston ylioppilaskunnassa puheenjohtajien puheenjohtajana. Kuva: Toimitus. T urun yliopiston ylioppilaskunnasta käytetään välillä leikkisää nimitystä Suomen paperinmakuisimpana ylioppilaskuntana. Tällä viitataan siihen, että kyseisellä organisaatiolla on pöytälaatikossaan kasoittain erilaisia asiakirjoja. Ja niitä on asiasta kuin asiasta. D O K U M E N T T I E N L I SÄ KS I ylioppilaskunnassa piisaa satoja yhdistyksiä sekä tietysti tämän myötä myös erilaisia nimikkeitä ja titteleitä. Yksi näistä on monelle tuntemattomampi: pitkältä nimeltään puheenjohtajien puheenjohtaja. Lähdimme ottamaan selvää, mitä kyseinen toimikuva pitää sisällään. T Ä N Ä V U O N N A puheenjohtajien puheenjohtajan tittelissä toimii Suomen historian opiskelija Mikko Lähdesmäki. Hän sanoo tehtävän olevan kiinnostava näköalapaikka. –En ole suunnitellut koskaan hakevani edustajistoon tai TYYn hallitukseen, niin tästä saa hyvän kurkistusikkunan TYYn toimintaan eli siihen mitä täällä ylioppilaskunnan alakerrassa oikeasti tapahtuu, Lähdesmäki toteaa. P U H E E N J O H TA J I E N P U H E E N J O H TA JA valitaan vuoden ensimmäisessä puheenjohtajaneuvostossa. Siellä päätöksen tehtävään valittavasta henkilöstä tekevät ylioppilaskunnan järjestöjen puheenjohtajat. Tehtävänkuvasta ja sen sisällöstä tarkemmin kyseltäessä Lähdesmäki tarkentaa toimivansa kuluvan vuoden yhdyslinkkinä puheenjohtajaneuvoston ja ylioppilaskunnan hallituksen välillä. –Olen edustamassa järjestöjen puheenjohtajia, kun vaikka pohditaan millaisia koulutuksia pidetään. Siinä ohessa olen viran puolelta päässyt esimerkiksi keskustelemaan TYYn järjestösektorin kanssa, Lähdesmäki kommentoi. M I K Ä S I T T E N sai hänet hakemaan tehtävään? Lähdesmäki sanoo motivaationsa kummunneen kiinnostuksesta käsiteltäviin asioihin ja aikaisemmista kokemuksista järjestöjen parissa. –Toimin Humanitaan puheenjohtajana ja aiempina vuosina olin Kritiikissä varapuheenjohtaja. Siinä ohessa on herännyt kysymyksiä muun muassa ovatko kaikki ylioppilaskunnan koulutukset tarkoituksenmukaisia, Lähdesmäki painottaa. Toki historian opiskelija sanoo jo tässä vaiheessa huomanneensa myös sen, että kaikille sopivan ohjelman keksiminen on vaikeaa. M I L L A I S E LTA S I T T E N Turun yliopiston ylioppilaskunnan toiminta on puheenjohtajien puheenjohtajalle näyttänyt? –Ylioppilaskunta tekee tärkeää työtä opiskelijoiden ja jäsenjärjestöjen eteen. Kaikilla tuntuu olevan koko ajan kiire ja tehtävää on varmaan enemmän kuin henkilöstöresursseja. Ylioppilaskunnalla on kuitenkin paljon laajoja kokonaisuuksia vaikuttamisen ja työllistämisen saralla. T O I M I K AU D E L L A L Ä H D E S M Ä K I aikoo tarkastella myös toista painopistettä: asioista tiedottamista ja niiden ajanmukaisuutta. –Ei saisi olla niin, että vain päivää ennen tulee muistutuksia siitä mitä on luvassa huomenna. Ja olla niin, että foorumeita pidetään vain pakosta. Pitää saada tarkoituksenmukaisuus mukaan siihen. L Ä H D E S M Ä K I KO K E E puheenjohtajien puheenjohtajan tehtävän tarpeelliseksi. Erityisesti siitä syystä, että hänestä ylioppilaskunnassa on paljon erilaisia moninaisia järjestöjä. Usea on muun muassa puheenjohtajan tehtävässä ensimmäistä kertaa. –Jos pienemmistä järjestöistä nousee ideoita, pystyn tuomaan niitä esille ja kuuluviin. Monesti ylioppilaskunnan hallitukseen tullaan vähän isommista järjestöistä ja listoista, kun taas esimerkiksi humanistisella puolella resurssit ovat pienempiä. L Ä H D E M Ä E N V U O D E N työlistalla on mukana hartiavoimin ahkeroitavat puheenjohtajasitsit, joita puheenjohtajien puheenjohtaja on jo alkanut kuumeisesti suunnittelemaan. –Monesti sellainen on ollut keväällä, mutta aikataulusyistä siirrettiin se syksylle. Tavoitteena on järjestää matalan kynnyksen tutustumista ja virkistäytymistä puheenjohtajille kaiken kiireen keskellä, Lähdesmäki avaa. L O P U KS I V I E L Ä paluu alkuun ja aiemmin mainittuun ylioppilaskunnan paperinmakuisuuteen. Mitä asiasta ajattelee puheenjohtajien puheenjohtaja? –Itselläni ei ole päässyt paperia suuhun asti. Olen pitäytynyt ihan vain kokouskahveissa. Järjestösektorilla sitä kertyy varmasti sitäkin enemmän, Lähdesmäki päättää. Ylioppilaskunnan titteleiden seassa lymyää mielenkiintoinen juhlavalta kalskahtava titteli. Mitä tähän tehtävänkuvaan sisältyy? tutkija Kysynnän lasku ja yksiöiden määrän kasvu saattavat hillitä opiskelijoiden asumiskustannusten nousua Turussa.
V uonna 2017 hommatut Ylioppilaskylän juhlatilan käyttöpöydät ovat olleet nimensä mukaan käyttöpöytiä. Uskallan väittää pöytien käyttöasteen olleen vuodessa ainakin sata kertaa eli noin kolmesti viikossa. V A L KO K A N T I S I A P ÖY T I Ä on käytetty niin sitseillä, vuosijuhlilla, koulutuksissa kuin myös beer pong -peleissä. Käytin pöytiä ensimmäistä kertaa Turun yliopiston matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden opiskelijoiden yhdistys Delta ry:n pilttisitseillä syksyllä 2021. Tuolloin tilaa kuin tavaroita oli käytetty neljä vuotta. Toki korona-aikana niitä käytettiin vähemmän. E N S I M M Ä I S E N K E R R A N pöytien huonosta kunnosta kuulin syksyllä 2023, kun minulta kysyttiin mitä aion tehdä pöytien eteen, jotta ylioppilaskunnan vuokraamaa juhlatilaa voi käyttää vielä pitkään jatkossakin. Tietämättömänä edustajistosta kuin pöytien tilanteestakaan en osannut vastata koostavasti esitettyyn kysymykseen mitään. Pöytien kuin myös juhlatilan tulevaisuus kuitenkin jäi hautumaan ajatuksiini. T Ä M Ä N JÄ L K E E N kuulin kuukausittain valitusta pöydistä. Kun pöytäpintojen puumassa rapaantuu, kiinnipitoruuvit löystyvät. Kuitenkaan näitä ei pelkästään kiristää, vaan taittojalkojen paikkaa täytyy siirtää kokonaisuudessa. Pöytäpinta on liian huonossa kunnossa pitääkseen jalkoja samassa paikassa pitkään. K U N E N S I M M Ä I S E N generaation pöytiä oli hajalla jo puolitusinaa, ylioppilaskunta sijoitti heiveröisiin muovisiin pöytiin vanhojen tilalle. Tämä valitettavasti oli harha-askel ja näitä pöytiä ei pidetty käytössä kauaa. Kuulin myös kuinka erään järjestön sitseillä pääpöytä oli kaatunut kesken juhlan. Oli tehtävä uusi teko pöytien suhteen. K A H D E S K Y M M E N E S TO I N E N PÄ I VÄ heinäkuuta laitoin ylioppilaskunnan projektityöntekijälle WhatsApp-viestiä. Kuulin uusien tilattujen pöytin saapuneen Q-talon juhlatilaa varten. O L I N SA A N U T vahvistuksen pöytien saapumisesta ja suunnitelmistaan kasata niitä päättäen olla hommissa tuon viikon tehdäkseni viimeisiä varmistuksia ylioppilaskunnan tutorin tehtäviin, joten pystyin samaisella viikolla auttamaan ylioppilaskunnan projektityöntekijää upouusien pöytien kanssa. Lähdin keskiviikkoaamuna heinäkuussa Q-talolle. Siellä minua ja projektityöntekijää odottivat 18 uutta puukantista pöytää. K A KS I O L I jo kasattu alkukesästä. Teimme ensimmäisen puolenpäivän tilauksessa tulleilla kuusiokoloavaimilla. Päätimme pitää lounastauon kahdentoista pöydän kasauksen jälkeen ja etsiä samalla parempia työkaluja tehtävään. Viimeiset kahdeksan pöytää kasaantuivatkin helpommin ja pääsimme sommittelemaan pöytiä juuri pestylle ja vahatulle Q-talon tanssilattialle. N Y T P ÖY T I Ä on yhteensä kaksikymmentä, jolloin istumaan sitseille mahtuu 120 persoonaa. Toivottavasti nämä kolmannen generaation pöydät kestävät ainakin samaiset kuusi vuotta. Nauttikaa kulttuurielämyksistä, sitseistä, pöydistä kuin Q-talosta. lukijoilta 8 27.9. 1935/6 A U R A N S O U T U V a n h a n taVa n m u k a a n ta pa h t u i au r a n s o u t u sy ys k u u n to i s e n a s u n n u n ta i n a . s e n tot e u t u m i n e n o l i tä n ä V u o n n a taVa l l i s ta a n k a r a m m a n t yö n ta k a n a . j o s o u t u j o u k k u e e n ko ko o n pa n o t u ot t i m e l ko i s i a Va i k e u ks i a , m u t ta pa h i m m a ks i ko m pa s t u s k i V e k s i ko i t u i k u i t e n k i n k i l pa k u m p pa n i n s a a n t i . a u r a n s o u t u o l i k u i t e n k i n l i i a n a r Vo k a s n o i n h e l p o s t i h y l jät täVä ks i . V i e l ä k e r r a n t e h t i i n y r i t ys j o u k k u e e n m u o d o s ta m i s e ks i ja k u n s i i n ä o n n i s t u t t i i n , ot e t t i i n y h t e ys jä l l e e n t e e k k a r e i h i n . t äy t y y to d e l l a p i tä ä k u n n i o i t e t taVa n a s i tä au l i u t ta , j o l l a t e k n i i k a n y l i o p p i l a at s u h tau t u i Vat m e i k ä l ä i s t e n a lo i t t e e s e e n . h e m e l k e i n t r e e n a a m at to m i n a o l i Vat h e t i Va l m i i t k i l pa i l e m a a n k a n s s a m m e , j ot t e i tä m ä a i n u t l a at u i n e n k i l pa i lu m u oto ko r k e a ko u lu j e n Vä l i l l ä pä ä s e s a m m u m a a n . V a i k k e i k i l pa i lu s ta m u o d o s t u n u t e r i t y i s e n k i r e ätä , o l i Vat j o u k k u e i d e n s u o r i t u ks e t h y Vät . k u m p i k i n V e n e k u n ta y r i t t i pa r h a a n s a lo p p u u n a s t i a n ta e n h y Vä n k u Va n y l e i s ö j o u ko l l e , j o k a ta a j o i n j o u ko i n s e u r a s i s i l l e j o V u o s i e n k u lu e s s a t u t u ks i k äy n y t tä k i l pa i lu m u otoa . MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian haVinaa historian haVinaa 9 lukijoilta O SA L L I S T U K E S K U S T E LU U N ! TO I M I T U S P I DÄT TÄ Ä I T S E L L Ä Ä N O I K E U D E N VA L I TA J U L K A I S TAVAT K I R J O I T U KS E T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : T Y L PA ATO I M I T TA JA @ U T U . f I T YY rohkaisee ympäristöohjelmansa mukaan kohtuutalousajatteluun. Mitä se tarkoittaakaan? Kohtuutalous on yhteiskunnallinen liike sekä moninainen termi. Se kuvaa talouskasvuun kriittisesti suhtautumista ympäristönäkökulmasta huomioiden myös sosiaalisen kestävyyden. V I H R E Ä TA LO U S K ASV U , jossa talouden kasvu kytkeytyy irti ympäristövaikutuksista, näyttäytyy huteralta idealta asiantuntijoiden mielestä. Jatkuvan kasvun ideologia nähdään olevan juurisyynä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle, ilmastonmuutokselle ja monelle muulle kestävyysongelmalle. K O H T U U TA LO U S E I ole sama asia kuin taantumasta johtuva talouslasku. Se ei ole pelkkää talouslaskua ilman yhteiskunnallisia muutoksia, josta aiheutuisi työttömyyttä ja yhteiskunnan epävakautta. K O H T U U TA LO U D E N I D E A A N kuuluu instituutioiden muuttamista kasvuttomuutta kestäviksi, kuluttamisen ja tuottamisen vähentämistä, yhteiskunnan arvojen muutosta, vihreämpää politiikkaa ja yksilötason valintoja. Siihen liitetään myös työtuntien vähentämistä sekä perustulo. TY Y N H A L L I T U KS E N puheenjohtajan Josefina Tuomalan vappupuheessa sanottiin, että tiedämme Suomen valtion talouden tarvitsevan kasvua. Tiedämmekö? Eikö TYYn hallituksen pitäisi edistää oman organisaationsa linjauksia? E I U N O H D E TA ympäristöajattelua TYY! Kuolleella planeetalla ei ole taloutta. ANTTI HAKAMAA EDUSTAJISTON JÄSEN TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ei unohdeta Ei unohdeta ympäristön ympäristön ajattelua TYY ajattelua TYY Q-talolle Q-talolle uudet pöydät uudet pöydät IIRO MYLLYMÄKI TYYN HALLITUKSEN JÄSEN MATEMATIIKAN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO K u v a : I Ir o M yl ly Mä KI . Y lioppilaskunnan edustajiston jäsen Hakamaa kirjoittaa Turun ylioppilaslehdessä ylioppilaskunnan ympäristöohjelamsta, talouskasvusta ja kohtuutalousajattelusta. T Ä L L Ä H E T K E L L Ä opiskelijat elävät epävarmuudessa. Kesätyöt puuttuvat, toimeentulo horjuu ja tulevaisuus valmistumisen jälkeen huolettaa. Tässä tilanteessa opiskelijoiden etu on vakaampi talous. Kohtuutalouden pitkäjänteiset tavoitteet vaativat rinnalleen myös lyhyen aikavälin ratkaisuja, jotka turvaavat opiskelijoiden arjen. Y L I O P P I L AS K U N N A N Y M PÄ R I S TÖ O H J E L M A rohkaisee kohtuutalousajatteluun, joka haastaa tärkeällä tavalla ajatuksen talouskasvusta itseisarvona. Kohtuutalous ei kuitenkaan tarkoita sitä, että talouskasvua ei tarvittaisi koskaan, sillä ajatusmallin kritiikki pohjautuu rajattomaan talouskasvuun. T A LO U D E L L I N E N E L PY M I N E N esimerkiksi taantumasta ei siis ole mielestäni ristiriidassa kohtuutalousajattelun kanssa. Rohkaisu kohtuutalouteen on arvokasta ympäristömme kannalta, mutta vaatii tarkkaa ajoitusta ja pitkäjänteisyyttä. T AVO I T T E E N A T U L E E olla kestävä tulevaisuus. Ei kohtuuttomia uhrauksia nykyisiltä opiskelijasukupolvilta. JOSEFINA TUOMALA PUHEENJOHTAJA TYYN HALLITUS Opiskelijoiden Opiskelijoiden etu on vakaampi etu on vakaampi talous talous AINAHAN SE ON MIELESSÄ. TURUN YLIOPPILASLEHTI TOIVOTTAA K AIKKI TURUN YLIOPISTON SEK Ä UUDET ETTÄ VANHAT OPISKELIJAT TERVETULLEIKSI K AMPUKSELLE!
TEKSTIT & KUVAT: SANTERI SAARINEN SANTERI SAARINEN JAPANILAINEN JA TSHEKKILÄINEN VIETTIVÄT SUOMESSA VUODEN. JAPANILAINEN JA TSHEKKILÄINEN VIETTIVÄT SUOMESSA VUODEN. MITKÄ ASIAT OLIVAT KULTTUURISHOKKEJA JA MITKÄ ILOISIA YLLÄTYKSIÄ? MITKÄ ASIAT OLIVAT KULTTUURISHOKKEJA JA MITKÄ ILOISIA YLLÄTYKSIÄ? MITEN SUOMALAINEN OPISKELIJAKULTTUURI EROTTUU? MITEN SUOMALAINEN OPISKELIJAKULTTUURI EROTTUU? TULIAISINA SUOMESTA TULIAISINA SUOMESTA SAUNA JA HAALARIT SAUNA JA HAALARIT
Suomi tuntuu maalta, joka on rakennettu myötätunnolle. Näin ajattelee japanilainen Chisato Higa, vietettyään vuoden opiskelemassa maailman onnellisimman maan aidossa pääkaupungissa. Hän on kotoisin Osakasta, jossa asukkaita on yhtä paljon kuin koko Suomessa on väkeä. Ensimmäisenä yllättikin se, kuinka paljon rauhallisempaa ja väljempää Suomessa on japanilaisiin suurkaupunkeihin verrattuna. –Japanissa erityisesti suurissa kaupungeissa ihmiset usein kirjaimellisesti juoksevat juniin ja töihin. Täällä sellaista ei juuri näe. Hitaampi tahti kiinnitti huomiotani ja oli ehdottomasti tietynlainen kulttuurishokki, Higa kertoo. Higa vietti vaihto-opintovuotensa Turussa opiskellen Suomen historiaa, -poliittista järjestelmää ja jonkin verran myös suomen kieltä. Myötätunnolle rakennettu yhteiskunta näkyy Higan mielestä kaikissa asioissa. Maksuttomasta koulutuksesta jopa siihen kuinka lemmikkejä kohdellaan. –Japanissa esimerkiksi lemmikin ottaminen bussiin olisi kielletty, mutta täällä se on ok, hän ihmettelee. Myös Tshekistä Suomeen oikeustieteiden vaihto-opintoja tekemään tullut Petr Pechacek yllättyi siitä kuinka rauhallista Suomessa usein on. –Etenkin yöllä! En joutunut kertaakaan epämiellyttävään tilanteeseen, vaikka tulin keskustasta myöhään kotiin. Esimerkiksi kodittomia ei näy juuri lainkaan. Sekin, että julkisissa tiloissa, etenkin päiväsaikaan, on hiljaista, oli omanlaisensa yllätys. Pechacekilla vaihdosta on nyt puolisen vuotta, joten jonkinlaista perspektiiviä on kai jo ehtinyt syntyä. Jos Suomesta voisi tuoda jotakin Tshekkiin, Pechacek toisi saunakulttuurin. –Keski-Euroopassa luullaan usein, että saunassa kuuluu olla hiljaa. Mutta Suomessa oli aivan päinvastoin. Ihmiset tulivat julkisiin saunoihin työpäivän jälkeen ehkä juomaan yhden oluen ja juttelemaan muiden kanssa tai ihan vaan rentoutumaan. Sauna on ensisijaisesti sosiaalinen tila, hän kertoo. Vastalahjana Suomeen täytyisi Pechacekin mielestä saada lasiastiat. –Olin todella ihmeissäni siitä, että muoviastiat ovat Suomessa juttu. Niitä ei meillä juuri käytetä. Yhdessä suositussa tshekkiläiskomediassa on jopa sketsi muovikupeista. Kun sain olutta ensimmäisen kerran muovimukista, se oli kyllä pieni kultuurishokki, Pechacek naurahtaa. Sekä Higa että Pechacek panivat merkille, että Suomessa opiskeleminen on usein tavoiltaan väljempää. Salitenttien sijaan exameja, mahdollisuus uusia kokeita ja niin edelleen. –Tshekissä on yleensä koeviikot, mutta Suomessa kokeet tehdään usein itse valittuna aikana. Siinä on hyvät ja huonot puolensa, etenkin jos tuppaa jättämään viimeiseen iltaan, Pechacek hymähtää. Higan mielestä rennompi suhtautuminen antoi ainakin hänelle enemmän motivaatiota opiskeluun. Opettajat ovat lähempänä opiskelijoita, käytännöt joustavampia ja kilpailu vähäisempää. –Japanissa minuutinkin myöhästyminen on iso juttu ja deadlinet ovat todella ankaria, hän sanoo. Approilut ja rastikierrokset tulivat tutuiksi myös Pechacekille ja Higalle. Se kuinka organisoitua opiskelijakulttuuri Suomessa on, tuli molemmille yllätyksenä. –Tshekissä toiminta on usein aika vapaamuotoista ja spontaanimpaa, mutta Suomessa ainejärjestöillä tuntuu olevan todella suuri rooli. On hienoa, kuinka paljon ne järjestävät tapahtumia. Se rakentaa opiskelijayhteisöä! Myös tapahtumien monipuolisuus oli Pechacekin mielestä ainutlaatuista. –Ja haalarit! Ne löytyvät edelleen, hän huudahtaa. Myös Higa kertoo keränneensä haalarimerkkejä. –Se on söpö perinne, hän ajattelee. Erona Japaniin on sekin, että Suomessa opiskelijoille jää tyypillisesti enemmän vapaa-aikaa. Moni opiskelija työskentelee viikonloput, sillä korkeakoulutus on opiskelijoille maksullista. –Suomessa on todella vahva opiskelijakulttuuri ja tuntui todella siltä, että tämä on maa, jossa opiskelijat voivat menestyä ja nauttia elämästä täysin. 12 "Kun sain olutta ensimmäisen kerran muovimukista, se oli kyllä pieni kultuurishokki." –Petr Pechacek, vaihto-opiskelija Tshekistä 13 Pechacek saapui Suomeen tietämättä maasta juuri mitään etukäteen. Tuttua oli monimutkainen historia idän ja lännen välissä, mutta myös se, että Suomessa puhutaan sujuvaa englantia. Jälkimmäinen oli suuri syy vaihtokohteen valikoitumiselle. –Ajattelin myös, että Suomi on sellainen maa, johon en välttämättä muuten päätyisi. Täältä hän lähti etsimään kykyä pärjätä elämässä itsenäisesti ja terveempiä elämäntapoja. Pechacek löysi molemmat.. –Opiskelijoille terveiden elämäntapojen ylläpitäminen on tehty todella helpoksi. Campussportilla on kuntosalit, ympärillä on lenkkimaastoja, ja niin edelleen. Kävin usein juoksemassa lenkin Yo-kylästä Koroisiin ja sieltä jokirantaa pitkin kaupungille ja takaisin. Myös Higa kehuu kuntosaleja ja Campussportia. Sieltä löytyivät myös useimmat suomalaiset tuttavat. –Suomalaiset olivat jopa ujompia kuin japanilaiset, mutta liikunnan ohessa pääsi tutustumaan paremmin. Se on todella hieno systeemi, josta kannattaa pitää kiinni, hän toteaa. Elämäntavoista puheenolleen, yllätyksenä tuli myös se kuinka paljon Turussa kasvisruokaa suositaan. –Se antoi mahdollisuuden saada uusia näkökulmia ruokaan, kestävyyteen ja eettisyyteen. Pidän sitä hyvin kiinnostavana ja tärkeänä, Higa pohtii. "Pakko myöntää, että talvella motivaatio oli vähän hukassa." –Chisato Higa, vaihto-opiskelija Japanista
14 15 Lämpimien ja kylmien muistojen lisäksi vaihtarit oppivat myös itsestään. Petr oppi pärjäämään omillaan ja tutustui uusiin ihmisiin eri maista ja kulttuureista. Chisato ymmärsi, kuinka sopeutuvainen oikeastaan onkin ja alkoi pohtimaan myös suhdettaan onnellisuuteen. –Suomessa opin arvostamaan pieniä jokapäiväisiä rauhan ja ilon hetkiä. Se sai minut ymmärtämään, että onnellisuus ei aina tule jonkin suuren saavuttamisesta. Japanissa tunsin jatkuvasti, että minun täytyy jahdata tavoitteita opiskeluissa, töissä tai yhtiössä. Onnellisuus voi kuitenkin Chisatosta syntyä myös hyvin yksinkertaisista asioista, kuten ottamalla rauhallisesti, käymällä kävelyllä, piknikillä, istumalla saunassa tai viettämällä aikaa hiljaisuudessa. Hän uskoo, että moni japanilainenkin ajattelisi eri tavalla menestyksestä ja hyvinvoinnista, jos heillä olisi tilaisuus kokea sellaista elämää. Ehkäpä, ajattelen. Ehkäpä sen ymmärtäminen olisi hyväksi myös meille suomalaisille. Suomesta mieleen jäivät Pechacekille ensimmäiset viikot elokuisessa Turussa. Vaihto-opiskelijat osallistuivat yhdessä Lexin suomalaisopiskelijoiden kanssa tapahtumaan Ruissalossa. –Grillattiin, pelattiin pelejä, oli kilpailuja ja saunottiin. Muistan, kun istuin laiturilla, katsoin auringonlaskua ja mietin, miten mahtavaa on olla täällä, hän muistelee. Pechacek muistelee myös jokirannassa pyöräilyä ja matkaa Rovaniemelle. Siellä hän näki ensimmäistä kertaa revontulia. –Se oli upea kokemus, hän muistelee. Myös Higa näki Suomessa revontulia itseasiassa ihan taloyhtiön pihaltakin. Kummallekin mieleen ovat parhaiten jääneet Kun suomalaisilla on kerran tapana etsiä huonoja puolia, niin kai ainakin sää oli surkea? –Pakko myöntää, että talvella motivaatio oli vähän hukassa, Higa naurahtaa. Eniten vaikutti pimeys. Mutta muina vuodenaikoina luonto on kaunis, aurinko paistaa pitkään ja se näkyy myös ihmisissä. Pechacekin puolestaan yllätti tuulisuus. Tshekki on sisämaa, mutta Turussa merituuli oli välillä todella navakkaa. –Vaikka mittari näytti yhtä, tuuli sai sen tuntumaan paljon kylmemmältä!
KUVAT: PIETARI JUSSINMÄKI PIETARI JUSSINMÄKI 11 TURUN YLIOPISTON LAPIN TUTKIMUSLAITOKSELLA UTSJOEN KEVOLLA TURUN YLIOPISTON LAPIN TUTKIMUSLAITOKSELLA UTSJOEN KEVOLLA ETSITÄÄN TIETOA JA VASTAUKSIA ARKTISIIN KYSYMYKSIIN. ETSITÄÄN TIETOA JA VASTAUKSIA ARKTISIIN KYSYMYKSIIN. POHJOISTA TUTKIEN POHJOISTA TUTKIEN TEKSTIT: TOIMITUS TOIMITUS
18 Kevolla omana erikoisuutenaan on koivua syövien perhosten ja yleisesti kasvi-herbivorisuhteen tutkiminen. Sen juuret vievät 1960-luvun puoliväliin. Tällöin alueella oli laaja tunturimittarien massaesiintymä, joka aiheutti alueella tuhoa saaden tutkimuksen käyntiin. 2006 alueelle levisi uusi laji nimeltä hallamittari. Sitä on eteläisessä Suomessa, mutta se levisi Utsjoelle Norjan rannikkoa pitkin Nuorgamin kautta aiheuttaen laajan koivikkotuhon. 2014 kolmas potentiaalisesti tunturikoivikoissa tuhoja aiheuttavan perhoslaji, ruskamittari löytyi ensimmäisen kerran Kevon valorysästä. –Mittariperhosten aiheuttamat koivikkotuhot jättävät alueita pysyvästi puuttomiksi. –Oletuksena on, että ilmaston lämmetessä metsäraja siirtyy ylöspäin, mutta itse asiassa Suomen tunturikoivualueella on tapahtunut toisin päin. Mittaritoukkien ansioista puuton alue ja metsäraja siirtyy alaspäin, Suominen tarkentaa. 19 Jokilaaksojen katveessa, keskellä metsää ja vahvasti pohjoisessa. Utsjoen varrella Turun yliopiston Kevon tutkimusasema valmistautuu kesäkuun alussa kenttäkauden alkuun. Aseman yhteydessä oleva Kevojärvi aiheuttaa hieman harmaita hiuksia tulvillaan, mutta se ei aseman toimintaa ja tutkimuksen tekoa estä. Lapin tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Otso Suominen kertoo alkukesän olevan asemalla aina kiireistä. Lapin lyhyen kesän alkaessa kaikki Kevon toimintaan kuuluvat biologiset seurannat ja kokeelliset tutkimukset käynnistyvät yhtä aikaa mukaan lukien toukkien kasvatukset ja lintujen pesintöjen seuranta. Kevon toimintaan kuuluvat erilaiset ympäristöseurannat ja kokeelliset tutkimukset. Tämän lisäksi aseman arkipäivään kuuluvat aseman pyörittäminen ja toiminnan ylläpitäminen. Tutkimuksesta suurin osa on luonnontiedettä, mutta mukana on muun muassa saamelaisuuteen liittyvää tutkimusta. –Lähtöajatuksenamme on se, että tutkijat ja opettajat tulevat tänne tekemään työtään, Suominen toteaa. Suomisen mukaan ylivoimaisesti isoin asia, joka tällä hetkellä tapahtuu Lapin luonnossa, on sen nopea lämpeneminen. Suoraan siihen keskittyviä ja sivuavia tutkimuksia on paljon. –Utsjoella elinkeinot liittyvät paljon luontoon, kuten poronhoito, joten havaitut näkyvät muutokset ja niihin sopeutuminen isoja asioita myös paikalliselle väestölle, Suominen kertoo. Utsjoella toimiessa saamelaisyhteisö on vahvasti läsnä käytännön tutkimustyön tekemisessä. Suominen kertoo paikallisen yhteisön, kunnan ja saamelaiskäräjien kanssa yhteistyön toimivan hyvin. Tutkimustyössä käytettävistä maista suurin osa on valtion maita, ja tutkimusluvat haetaan Metsähallitukselta. Poronhoitoon vaikuttavat asiat vastaavasti varmistetaan paliskunnilta. Suominen tarkentaa, että on myös kansainvälinen trendi, että nykyään halutaan ottaa mukaan ja hyödyntää myös puhtaan luonnontieteen lisäksi paikallisen väestön, ja erityisesti alkuperäiskansojen kokemusperäistä tietoa tutkimustiedon rinnalle. "Lähtöajatuksenamme on se, että tutkijat ja opettajat tulevat tänne tekemään työtään." Kevon alueelle on rakennettu lukuisia tutkimusalueita. Kuva: Pietari Jussinmäki. Useaa mittaria käyttäen pystytään määrittämään lämpötila mahdollisimman tarkasti. Kuva: Pietari Jussinmäki. Tutkimuslaitoksen ympärille sijoitetuilla valorysillä kerätään dataa hyönteisistä. Kuva: Pietari Jussinmäki. "Oletuksenahan on, että ilmaston lämmetessä, metsäraja siirtyy ylöspäin, mutta itse asiassa Suomen tunturikoivualueella on tapahtunut toisin päin."
20 21 Eristetty tutkimusalue havainnollistaa porolaidunnuksen vaikutuksen jäkälän kasvuun tundra-alueella. Kuva: Pietari Jussinmäki. Legendaarinen sääasema on välittänyt säätiedot pohjoisimmasta Suomesta usean vuosikymmenen ajan. Kuva: Pietari Jussinmäki. Kenttäasemien roolista yliopistojen arkipäivässä käydään tasaisin väliajoin keskustelua. Suomella on poikkeuksellisen laaja kenttäasemien verkosto verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan. Suominen kertoo Kevon yksikön olevan kallis, mutta merkittävä. –Tulee muistaa, että täällä on oltu 1950-luvun lopulta asti ja meillä on erittäin pitkältä ajalta seurantaa, Suominen muistuttaa. Asemanjohtaja pitää tärkeänä myös sitä, että yliopiston kenttäasemilla pidetään kursseja ja opiskelijat pääsevät paikan päälle näkemään ympäristöä. –Jos meillä on ollut kurssi, niin se näkyy kyllä joka kerta harjoittelijahakemusten määrissä. Myös Oulun yliopistosta tulee meille paljon hakemuksia, koska se on pohjoisin yliopisto, jossa opiskellaan biologiaa. Suominen toivottaa Turun yliopiston opiskelijat tervetulleeksi Lappiin Kevon tutkimuslaitokselle. Paikalle voi saapua niin kursseille kuin myös virkistyskäytönkin tiimoilta. Yliopiston opiskelijoiden on Suomisesta hyvä tietää, että yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulla asemalle myös vapaa-ajallaan. –Tästä lähtee esimerkiksi todella hieno vaellusreitti Kevon kanjonille aivan kulman takaa, hän toteaa.
TEKSTIT: TELMA PEURA TELMA PEURA KESÄKUUN VAIHTEESSA JÄRJESTETTY NORDIC STUDENT SINGERS’ SUMMIT -KUOROFESTIVAALI KESÄKUUN VAIHTEESSA JÄRJESTETTY NORDIC STUDENT SINGERS’ SUMMIT -KUOROFESTIVAALI KOKOSI YHTEEN YLIOPISTOKUOROJA POHJOISMAIDEN JA BALTIAN ALUEELTA. KOKOSI YHTEEN YLIOPISTOKUOROJA POHJOISMAIDEN JA BALTIAN ALUEELTA. YLIOPISTOJEN YLIOPISTOJEN YHTEINEN SÄVEL YHTEINEN SÄVEL KUVAT: SUSANNA SUORANTA, OTTO LINDÉN & SUSANNA SUORANTA, OTTO LINDÉN & OONA RANTANEN OONA RANTANEN
24 25 ”HYVÄT YSTÄVÄT, NYSSE VOI ALKAA!” Tietää, että laiva on lastattu kuorolla, kun risteilijän kannella kajahtaa neliäänisesti. Sitseiltäkin tutun alkulaulun sanat:“Hyvät ystävät, juhla voi alkaa”, on muutettu tilanteeseen sopivaksi. Turun yliopiston kuoro on nimittäin matkalla Nordic Student Singers’ Summit -kuorofestivaaleille Linköpingiin. Festivaalin lyhenne, NSSS, taipuu suomalaisen suussa Nysseksi, ja tosiaan nyt se voi alkaa! Spontaani laulaminen muuttuu minikonsertiksi, kun turistit alkavat videoida meitä. Lisää, kannelle kerääntynyt yleisö pyytää. Taas leivoset ilmassa leikkiä lyövät, ja muutama lokki liitää ohi, kun moottorit käynnistyvät ja risteilyalus irrottautuu laiturista. Tunnelma on iloinen ja odottava, kun turkulaista yliopistokuorokulttuuria lähdetään jakamaan muille. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka tiiviisti kuorolaulu nivoutuu akateemisiin perinteisiin. Laululta ei voi yliopistoriennoissa välttyä, vaikkei kuoroon kuuluisikaan. Lauluperinteet elähdyttävät sitsejä – Helan går! – ja ovat maassamme olennainen osa esimerkiksi itsenäisyyspäivän ja Vapun viettoa. Gaudeamus igitur kajahtaa vastavalmistuneille. Laulujuhlien merkeissä yhteen kokoontuminen juontaa juurensa 1800-luvulle. Jo silloin yliopisto-opiskelijoista koostuvat kuorot matkustivat ympäri Pohjolaa toisiaan tapaamaan. Perinnettä alettiin elvyttää nykyisen NSSS-festivaalin muodossa vuonna 1987, ja nyt järjestettävä tapahtuma on yhdestoista laatuaan. Turun yliopiston kuoro on mukana jo kymmenettä kertaa. Monelle nykykuorolaiselle matka on kuitenkin ensimmäinen, sillä koronapandemian takia edellisestä festivaalista on jo aikaa. Aamu Ruotsissa valkenee aurinkoisena, ja lyhyehkön laivayön jäljiltä haukottelevat kuorolaiset jatkavat aamu-uniaan bussissa. Linköpingissä saamme järjestäjiltä osallistumisesta kertovat rannekkeet ja t-paidat sekä lisätietoa ohjelman ja majoittumisen yksityiskohdista. Kommunikaatio onnistuu toisella kotimaisella. ”Jättebra!” toteaa Susanna Suoranta, kun kaikkiin kysymyksiin on saatu vastaus. Suoranta on ollut järjestämässä yli 40 hengen kokoonpanolla matkustavan kuoromme matkaa, mutta tästä lähtien ohjelma on linköpingiläisten vastuulla. Työtä järjestelyissä on varmasti riittänyt, sillä osallistuvia kuoroja on tällä kertaa 42: Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta. Laulajien vahvuus on yhteensä lähes 1300. Festivaalin avajaisissa isäntäkuorot antavat esityksillään esimakua kaupungin värikkäästä kuorokulttuurista. Yhden isäntäkuoron asuna on pinkit haalarit, toiset nousevat lavalle pitkissä mekoissa ja frakeissa. Pääsemme myös kaikki kajauttamaan Studentsångenin yhteen ääneen. Koko kehossa tuntuu, mitä kuorolaulu parhaimmillaan voi olla. Enemmän kuin osiensa summa. Tutkimuslaitoksen ympärille sijoitetuilla valorysillä kerätään dataa hyönteisistä. Kuva: Pietari Jussinmäki. Valmiina lähtöön. Kuva: Susanna Suoranta.
26 27 Turun yliopiston kuoro vakuutti Linköpingin tuomiokirkossa. Kuoroa johtamassa Petrus Marjanen. Kuva: Otto Lindén. Virallisen osuuden jälkeen hajaannumme pienemmiksi porukoiksi, jotka puhkeavat laulamaan omia sävelmiään siellä täällä. Huomioni kiinnittyy ylioppilaslakkeihin. Valkolakkien lisäksi näkyy violetteja, mustia ja vihreitä päähineitä. Samoin kuin laulujen kanssa, jokainen yliopistokuoro tuo mukanaan oman variaationsa jaetusta perinteestä. NSSS näkyy Linköpingin katukuvassa. T-paidoissaan erottuva festivaalikansa valloittaa kahvilat, baarit ja puistot noin 170 000 asukkaan kokoisen kaupungin keskustassa. Ylioppilaslakit kohoavat tervehdyksiin. Kuoro toisensa perään esittelee taitojaan ympäri kaupunkia lyhyissä puistokonserteissa. Kirkot ja muut konserttisalit täyttyvät puolestaan ystävyyskonserteista, joissa esiintyy nelisen kuoroa kerrallaan. Kuoromme on saanut seurakseen kaksi helsinkiläistä ja yhden norjalaisen kuoron. Taso on korkea, ja siitä me turkulaiset pidämme osaltamme huolen. Linköpingin tuomiokirkko on vielä Turun vastaavaa kaikuisampi. Vaikutus on räjähtävä, kun jäämme kuuntelemaan sodasta ja elämän jatkumisesta kertovan Bodvar Moen Satorin jälkikaikua. Jälkeemme tunnelmaa keventää helsinkiläisen Akademiska Sångföreningenin kuorosovitus KAJ:n hitistä Bara bada bastu. Solistit vaihtavat kuorolaulurekisterin lennossa rappiin ja takaisin. Tätäkin on pohjoismaiden rajat ylittävä laulukulttuuri! Entä kiinnostavatko permantopaikat jäähalliin kuorokonserttiin? Nyssessä se onnistuu. Tapahtuma nimittäin huipentuu gaalakonserttiin, jossa kaikki 1300 osallistujaa kootaan suurkuoroksi. Kun puolet jäähallin katsomosta täyttyy kuorolaisilla, ei voi kuin todeta, että emme pienempiin puitteisiin edes mahtuisi. Yleisölle kootaan penkkirivejä katsomon keskelle jäävälle kentälle, ja rivien eteen asetetaan kuoronjohtajan koroke, jolle nousee vuorotellen eri osallistujakuorojen johtajia. Yksi johtaa kuoroa viisarin tikittävällä tarkkuudella, toinen levittää käsiään liidellen kuin kotka. Minimalistinen tahtipuikon heiluttelu ei jäähallissa toimi, sitä tuskin näkee kaukaa katsomosta. Tuhatpäisen kuoron rytmi ja dynamiikat ovat johtajan varassa, sillä omiin korviin ei jäähallin akustiikassa voi luottaa. Monien kymmenien metrien välimatkat sopraanojen, alttojen, tenorien ja bassojen välillä tekevät yhteen laulamisesta haasteen. Akustiikan lisäksi jäähallin ilmastointi ei ole lauluäänelle optimaalinen, mutta onneksi ruotsalaiset eivät ole unohtaneet harjoituksista fikaa. Pääsemme aurinkoiselle pihalle ansaitulle kahvitauolle nauttimaan jos jonkinmoista bakelsia Tauolla palloa pompottelee frakkeihin sonnustautunut joukko. Pelaajien rinnuksia peittävät ansiomerkit ja rusettien sijaan kaulalla roikkuvat lehmänkellot kiinnittävät huomioni. Pyydystän pelistä pudonneen Erik Bowallin haastatteluun. Hän kertoo kellokaulojen olevan uppsalalaisesta Korgossarna-mieskuorosta. –Hullutellaan vapaa-ajalla, mutta lavalla ollaan tosissaan ja lauletaan niin hyvin kuin mahdollista, Bowall kuvailee kuoronsa tyyliä. Se heijastuu kuoropuvusta, johon ei suhtauduta liian vakavasti. Lähempää katsottuna huomaa, että frakin vasemman rinnuksen täyttävät ansiomerkit ovat kotikutoisen näköisiä. Bowall esittelee omiaan ylpeänä ja kertoo, että jokaisesta konsertista tai tapahtumasta, jossa on ollut mukana, saa oman merkkinsä. Yhdestä hakaneulasta roikkuu pieni taskumatti, toisesta donitsi ja kolmannesta Venus-symboli. Vain arvata saattaa, minkälaisista tapahtumista nämä merkit on ansaittu. Bowallin mukaan kuorolaulu on muutenkin hyvin olennainen osa uppsalalaista yliopistoelämää. Jokaisella osakunnalla on useita kuoroja, yhteensä hänen arvionsa mukaan kolmisenkymmentä. Uppsalassa on myös jokavuotinen oma kuorofestivaali, hän lisää. Olen vaikuttunut, sillä Turun yliopistokuorot saan laskettua yhden käden sormilla. Nyssestä Bowall on nauttinut täysin siemauksin. –Kuten kuuluu, olen minglannut ääneni kadoksiin, hän rykäisee ja lisää, että on hienoa, kuinka paljon samoja lauluja läpi pohjoismaiden ja Baltian osataan. Se yhdistää. –Esimerkiksi suomalainen Metsämiehen juomalaulu on tosi hyvä, hän huudahtaa ja lähtee tapailemaan, vain eläköön metsää.
28 29 Bowall pyytää kanssaan kuvaan muita gosseja. He esiintyvät kuvassa kuoronimillään, sillä kuorossa jokainen saa myös oman kuoroidentiteetin. Vaikka minua ei ole kuorossa uudestaan nimetty, pystyn samaistumaan ajatukseen. Kuoroidentiteetti on itselleni ja monelle ystävälleni oman ainejärjestön identiteettiä tärkeämpi. Yhteishenki ja yhdessä laulaminen ovat olleet festivaalin aikana tärkeintä myös Susanna Suorannalle ja Kalle Parviselle. Laulavan yhteisön merkitys näkyy siinä, että Parvinen on Nyssessä mukana nyt yhdeksättä kertaa. Turun yliopiston kuoron aktiivijäsen Parvinen ei enää ole, mutta festivaali houkutteli liittymään riveihin hetkeksi uudestaan. –Opiskelijuus on opiskelijakuorossa asennekysymys, hän kommentoi henkistä ikäänsä. Tapahtumarikkaasta festivaalista Parvinen nostaa esiin avajaistilaisuuden ensimmäiset yhteislaulut. –Oli hieno tunne olla täällä taas ja nähdä tuttuja edeltäviltä festivaaleilta. Hän mainitsee myös ystävyyskonsertit ja illanvietot, jotka olivat hyvä tapa luoda kontakteja kuorojen välille. Suoranta yhtyy Parvisen sanoihin. –Kolmessa päivässä ehti tapahtua niin paljon, että sitä on vaikea tiivistää, mutta kaikkea on yhdistänyt ilo tehdä musiikkia yhdessä. ensikertalainen sanoo. Molemmat sulattelevat vielä festivaalin lopettaneen gaalaillallisen päätteeksi paljastettua uutista, että seuraava NSSS järjestetään Turussa vuonna 2028. Päävastuussa on Åbo Akademin alla toimivia Brahe Djäknar, mutta kaikki turkulaiset yliopistokuorot osallistuvat järjestelyihin. –Tuleehan siinä olemaan paljon työtä, Suoranta pohtii. –Tosi hienoa kuitenkin päästä laulamaan tutuille ja tuoda kuorolaulua tällä tavalla esille kotikaupungissa. Hän heittää loppuun vielä toiveen Turun kaupungille –Toivottavasti Fuuga on siihen mennessä valmis! Uppsalalaisessa Korgossarna-kuorossa laulavat Karlsson på Darknet, Förgyllande Stig, Grannen i Shrek ja Skalman Rushdie. Kuva: Oona Rantanen. Kuorokonsertti jäähallissa 1300 laulajan voimin oli mieleenpainuva kokemus. Kuva: Oona Rantanen.
a nita k omulainen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja kolumni M arraskuun kuudentena päivänä valitaan taas Turun yliopiston ylioppilaskunnan päättäjät, kun edustajistovaalit tulevat. Edustajisto pitelee kokouksissaan ylioppilaskuntamme ylintä päätäntävaltaa aina kahden vuoden ajan. V A I K U T U SVA L L AS TA A N H U O L I M AT TA riviopiskelijalle edustajiston tekemiset voivat jäädä pimentoon. Edarin historiassa on kuitenkin sattunut, tapahtunut ja tehty päätöksiä, jotka näkyvät Turun yliopiston opiskelijan arjessa tänäkin päivänä. Y L I O P P I L AS K U N N A N A L K U VA I H E I L L A päätöksien takana ei ollut edustajisto, vaan jäsenistä koostuva kuntakokous. Siihen saivat osallistua ylioppilaskunnan jäsenet, mutta todellisuudessa kokouksissa kävi joitain kymmeniä. Tilalle perustettiin edustajisto. Ensimmäisiä vaaleja vietettiin helmikuussa 1957. Vaaleissa äänestysprosentti ylittii 60 % rajapyykin. Vertailukohdaksi voi ottaa edustajistovaalien 2023 äänestysprosentin 37,37 %, 1990LU V U L L A KO KO U KS I S SA käytiin keskusteluja Iskerin tiloista. Lopulta 1995 tehtiin päätös myöntää TYY-pohjaiselle Universtas Oy:lle oikeus korottaa osakepääomaa opiskelijaruokalan perustamista varten. Seuraavana vuonna nykyisellä paikallaan aloitti monelle turkulaiselle opiskelijalle tuttu Assarin Ullakko. P U O L E S TA A N V U O N N A 2014 ylioppilaskunnan oma kirjasto lakkautettiin edustajiston päätöksellä vuosien keskustelun jälkeen. Tieteellinen kirjasto oli ylioppilaskunnan pitkäikäisimpiä jäsenpalveluita, mutta saavutettavuutta pidettiin huonona eikä 2000-luvulla kokoelmat olleet muiden kirjastojen tasolla. Kyseessä oli viimeinen käytössä oleva ylioppilaskuntien kirjasto. 2020LU V U L L A Y L I O P P I L AS K U N TA on jatkanut toimintaa opiskelijoiden edunvalvojana. Edustajistossa on otettu kantaa opiskelijoiden toimeentulosta, keskusteltu ylioppilaskunnan roolista ja tehtävistä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. TYY on osallistunut myös valtakunnalliseen keskusteluun Suomen Ylioppilaiden Liiton liittokokouksissa. E D U S TA J I S TOTO I M I N TA SA AT TA A vaikuttaa kankealta turhalta vääntämiseltä. Välillä ne ovat sitäkin, mutta päätöksillä on vaikutuksia kauaskin. Ne heijastelevat opiskelijoiden suhdetta erilaisiin päätöksiin jättäen jäljen historiaan ylioppilaskunnan näkemyksistä sekä opiskelijoiden tarpeista ja toiveista ympäröivän maailman suhteen. O N A I N A hyvä muistaa, että vahvin keino vaikuttaa ei ole sillä, joka puhuu, vaan sillä, joka on antanut tilan ja mahdollisuuden puhua. Asetu ehdolle edustajistovaaleissa 6. lokakuuta. mennessä, mutta sitäkin tärkeämpänä: käytä ääntäsi! Vaaleista vaikutusvaltaa L ukuvuosi alkaa. Tuhannet uudet opiskelijat valtaavat kampukset. He ovat päässeet tähän pisteeseen saakka useiden eri tekijöiden vuoksi. Osa uusista opiskelijoista on päntännyt ylioppilaskokeita varten saadakseen riittävät arvosanat korkeakoulupaikkaa varten. Osa on viettänyt unettomia öitä valintakoemateriaalien äärellä. Osa taas on opiskellut sitkeästi viimeisimmät vuodet avoimen yliopiston kursseilla ja päässeet avoimen väylän kautta korkeakouluun. K O R K E A KO U LU U N O N monta erilaista tietä, mutta kaikkia korkeakouluhakijoita yhdistävät olemassa olevat taidot, jotka tulevat kehittymään vielä valtavasti opintojen aikana: kyky ottaa vastuuta omasta elämästä ja itseohjautuvuuteen. Mistä vastuunottamisen taito sitten koostuu? Esimerkiksi siitä, että ihminen kykenee punnitsemaan omia valintoja ja niiden seurauksia. Ottamaan vastuuta niin hyvässä kuin pahassa omista valinnoistaan ja teoistaan. V AS T U U N OT TA M I N E N VO I olla looginen tai toisaalta vahvasti tunnepohjainen prosessi. Kuvittele, että saat listan, jossa on viikon opiskelut aikataulutettuna. Osa meistä on kuin ohjelmoitu suorittamaan asiat listalta minuutilleen, kun taas osa jää kyseenalaistamaan koko listaa etsien vaihtoehtoisia keinoja aikataulutukseen. Osa jopa vastustaa listalla olevien asioiden tekemistä viimeiseen saakka eikä saa niitä hoidetuksi. Jotkut meistä saattavat kokea syyllisyyden tunnetta, jos eivät saa listalla olevia asioita hoidetuksi ajallaan, kun taas toisia motivoivat tiukat aikataulut, valinnat ja pieni paine, jota lista tuottaa. I T S E O H JAU T U V U U S P U O L E S TA A N tarkoittaa kykyä toimia ja ohjautua itsenäisesti ilman jatkuvaa ulkopuolista valvontaa tai kontrollointia. Jotkut opettajat pyrkivät luomaan motivoivan itseohjautuvuudelle otollisen ilmapiirin, kun taas osa opettajista jättää vastuun kokonaan opiskelijalle. Hyväksi itseohjautuvuuden taidoksi voisi laskea sen taidon, että kykenee luomaan itsenäisesti itselleen aikatauluja kysymättä, jotta saa kurssit tehdyksi ja ennakoimaan kuinka paljon aikaa suurin piirtein kukin kurssi vaatii itseltä. Millaiset odotukset itseä Itseohjautuvuuden opissa essee kohtaan kurssista ovat? Riittääkö tästä kurssista läpipääsy vai tavoittelenko huippuarvosanoja? I T S E O H JAU T U V U U T TA O N myös kyky tarttua tuumasta toimeen ja pysyä suunnitelmassa, vaikka pitäisi pyöräillä tihkusateessa yliopistolle ja takana olisi muutamat opiskelijabileet samalta viikolta. Korkeakouluopinnot opettavat itseohjautuvuutta kehittämällä ajanhallintataitoja, kykyä vastuunottamiseen, motivaatiota ja itsetuntemusta. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä käsitteitä, vaan liittyvät toisiinsa vahvasti. Kun yksi puuttuu, on melko vaikeaa tehdä opiskelulle ja tulevaisuudelle otollisia valintoja. O M I E N KO R K E A KO U LU O P I N TO J E N suunnitteluun liittyy vapaus toteuttaa opintoja omien aikataulujen ja intohimojen mukaan, vaikka oma alavalinta antaa jonkinlaiset raamit opintojen suorittamiselle. Osalle opiskelijoista tämä tuottaa haasteita, kun taas osalle tiukoissa aikatauluissa pysyminen ja vaatimuksiin vastaaminen tuntuu lähes mahdottomalta haasteelta. K O R K E A KO U LU S SA O P E T TA JAT eivät kysele perään, jos essee on jäänyt kirjoittamatta tai tentti varaamatta. Toisaalta vapaus on parhaimmillaan vapauttavaa. Kukaan ei lähtökohtaisesti määrää opiskelijaa tenttikirjan ääreen, vaan oletusarvo on, että opiskelija osaa itse punnita, kuinka tärkeää hänelle on tentin arvosana tai tentistä läpipääsy. J OT TA O N mahdollista ottaa vastuuta omasta elämästään ja toteuttaa itseohjautuvuutta, on ensin opittava tuntemaan itsensä. Itseohjautuvuus ja motivaatio ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa. Tärkeintä on kysyä itseltään, mikä itseä motivoi opiskelemaan ja seuraamaan. Mihin suuntaan motivaatio kehittyy opintojen aikana. Motivaatio ei takaa sitä, että kaikki on helppoa ja mukavaa jokaisena hetkenä. I T S E T U N T E M U S TA O P P I I parhaiten tekemällä valintoja arjessa. Itsetuntemusta tarvitaan jo korkeakouluihin hakiessa, kun opiskelija pohtii mille alalle suuntautuisi. Se koostuu siitä, että tunnistaa missä on hyvä. Mistä pidän, mitä en halua ja mitkä ovat tavanomaivarmasti kasvattaa ja johtaa parhaimmillaan muutaman mutkan kautta juuri siihen suuntaan, joka on oikea juuri oikea kyseiselle opiskelijalle. Omat valinnat voivat tuntua joskus hakuammunnalta, mutta sekin on täysin normaali tunne. Tulevaisuutta ei pysty koskaan täysin ennakoimaan eikä itseään tuntemaan täydellisesti. T U L E T H U O M A A M A A N opintojen aikana, että kaikki kurssit eivät olekaan välttämättä yhtä kiinnostavia kuin mitä olit ajatellut niitä valitessa. Joidenkin etenkin pakollisten kurssin epämukavuutta oppii kuitenkin sietämään opintojen edetessä. Toisaalta saatat myös innostua jostain täysin uudesta ja tuntemattomasta. Kuten aiemmin todettu, itseään ei voi tuntea täydellisesti opintojen alussa vaan on pystyttävä hyväksymään, että opintojen alussa sekä lopussa useat asiat ovat vielä melko keskeneräisiä. Korkeakouluopinnot ovat pitkä prosessi siinä missä edellä mainitut itseen liittyvät taidot. O L I T PA S I T T E N ensimmäisen vuoden opiskelija tai viimeistelemässä opintojasi, on hyvä muistaa pysähtyä ajattelemaan sitä, että miten voisit kehittää aktiivisesti omaa kykyä itseohjautuvuuteesi. Korkeakouluopinnoissa se kehittyy melko luonnostaan, mutta siihen voi onneksi myös itse vaikuttaa. Uskon, että itseohjautuvuuden kehittäminen on kiinni rohkeudesta kokeilla uutta, onnistua ja epäonnistua. K A I K K I AS K E L E E T korkeakoulussa kehittävät ajanhallintataitoja, itsetuntemusta, motivaatiota, rohkeutta ja ennen kaikkea käsitystä siitä, että on vastuussa omasta elämästä ja kykenevä vaikuttamaan oman elämän kulkuun. Opintojen alussa voi tuntua haastavalta, että niin monet asiat ja valinnat ovat omissa käsissäsi. Kaikkea ei tarvitse osata heti, eikä etenkään ensimmäisillä kursseilla. A P UA SA A ja kannattaa kysyä, jos itseohjautuvuuden kanssa on haasteita. Ajan kanssa myös kaikki edellä mainitut opiskeluun liittyvät taidot vahvistuvat, eikä kymmenien tehtyjen kurssivalintojen jälkeen kurssien valitseminen tuota enää päänvaivaa. Se vaatii vain kärsivällisyyttä, että pääsee siihen pisteeseen saakka opinnoissa. O P I N TO J E N LO P P U P U O L E L L A on onneksi jo niin tottunut siihen, että tekee valintoja itse, että ei toivoisi kenenkään muun tekevän valintoja omasta puolesta. 31 31 set kompastuskivet. Itsetuntemuksen harjoittamiseen liittyy taito epäonnistua eikä lannistua, ainakaan loputtoman pitkäksi aikaa. Kyse on siis irti päästämisestä. Itsetuntemus on loppuelämän projekti, sillä aina havaitsee uutta opittavaa erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa elämänvaiheissa. K O R K E A KO U LU O P I N TO I H I N L I I T T Y Y vahva oletus siitä, että opiskelija on lähtökohtaisesti motivoitunut opiskelemaan. Mitä sitten, jos opiskelija harkitseekin alan vaihtamista tai opintojen keskeyttämistä? Siihenkin vaaditaan itseohjautuvuutta, että uskaltaa ottaa opiskeluihin liittyvät haasteet esille. Tällaisessa tilanteessa on aluksi myönnettävä itselle, että motivaatiota ei ole tarpeeksi tai omat voimavarat eivät riitä opiskeluun, vaikka motivaatiota olisi. V A I K K A T I L A N N E olisi haastava tai epämukava, voi siinä onnitella itseään siitä, että on oivaltanut jotakin olennaista itsestä ja ottanut ohjat omiin käsiinsä. Itseohjautuvuus ja vastuunottaminen ovat taitoja, jotka kantavat pitkälle aikuiselämässä niin opinnoissa kuin niiden ulkopuolella. Jokainen askel korkeakoulussa kehittää opiskelijan kasvua vastuuta ottavaksi yhteiskunnan jäseneksi. K A I K K I A L K A A siitä, kun opiskelija hakee korkeakouluun. Korkeakouluun hakeminen vaatii ajanhallintataitoja, motivaatiota, kärsivällisyyttä ja kykyä sietää pettymyksiä. Useat opiskelijat eivät pääse ensimmäisellä kerralla sisään korkeakouluun. Monet päätyvät jonottamaan tai ottamaan paikan vastaan, joka ei ollut oma ykkösvalinta hakuprosessin aikana. Hakuprosessi ei välttämättä kaikilla uusilla opiskelijoilla lopu korkeakouluun sisäänpääsyyn, vaan jatkuu esimerkiksi siirtohaun myötä tai myöhemmin maisteriohjelmaan hakiessa. K O R K E A KO U LU O P I N TO J E N A I K A N A opiskelija valitsee itse omat kurssinsa, oman erikoistumisalansa, maisteriohjelmansa, oman suuntansa. Opiskelijalta vaaditaan tarpeeksi päätöksentekokykyä, jotta selviää opinnoissa. Tämä voi tuntua aluksi pelottavalta. Mitä jos teen väärän valinnan? Jotkut opiskelijat saattavat lamaantua jo ajatuksesta, että valitsee väärin, ja jäävät siksi jälkeen opinnoissa. T O I SA A LTA O P I S K E L I JA oppii, että siitäkin selviää, että valitsi väärän kurssin, väärän gradun aiheen tai jopa väärän alan. En väitä, että sen tuntuu mukavalta, mutta se Korkeakouluun on monta erilaista tietä, mutta kaikkia hakijoita yhdistävät taidot, jotka tulevat kehittymään vielä valtavasti opintojen aikana. TEKSTIT: ada silander
M itä opiskelijaurheilulla tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Onko sillä millaisia vaikutuksia laajempaan opiskelijakulttuuriin? Historiallisesti kyse on ollut pääasiassa kilpaurheilusta, jossa eri seurat, kerhot tai yhdistykset ovat ottaneet toisistaan mittaa ruumiillisen hyvinvoinnin ja maineen vuoksi. T U R K U L A I S I L L E Y L I O P P I L A I L L E kilpaileminen on ollut alusta asti keskeinen keino etsiä paikkaa valtakunnallisessa akatemiamaailmassa. Tästä kertoo jo se, että vain muutama vuosi yliopiston perustamisen jälkeen ylioppilaskuntamme aloitti vuosittaiset mittelöt Åbo Akademin ylioppilaskunnan kanssa Aurasouduissa. E N S I M M Ä I S TÄ K E R TA A niitä soudettiin vuonna 1927. Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn 100-vuotishistoriikki tietää kertoa, että varhaiselle urheiluhenkisyyttä ihannoivalle ylioppilaskunnallemme tärkeitä lajeja olivat myös voimistelu, jalkapallo sekä yleisurheilu. Lajeissa kisattiin usein muiden ylioppilaskuntien ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. U R H E I LUA JA kulttuuria tutkinut Grant Jarvie kertoo teoksessaan Sport, Culture and Society: An Introduction, että urheilu ei aina ole puhtoisen neutraalia. Sen takana on usein erilaisia kulttuurisia linjauksia eli tavoitteita. Tavoitteellisuus onkin erityinen elementti, joka voidaan havaita ylioppilaskulttuurin varhaisessa kehitysvaiheessa. Toisin sanoen kulttuuri ei ollut itseisarvoista vaan väline jotakin suurempaa päämäärää kohti. N U O R E L L E Y L I O P P I L AS K U N N A L L E M M E merkityksellistä oli suomalaisen ylioppilashengen hyvinvointi ja kansalliskielen yliote. Erityisesti tämä näkyi kilpailussa ruotsinkielisten ylioppilaiden kanssa. L I I K U N TA O L I siis pyrkimystä kohti ideaaleja, kansakunnan tärkeiksi kokemia arvoja: yhteenkuuluvuutta ja nuoren valtion kulttuurin päämäärätietoista kehittämistä. Näin jatkui sota-aikaan asti, jolloin kulttuurin uusiutuminen keskeytyi yliopiston vaipuessa hiljaiseloon. S OT I E N JÄ L K E E N ylioppilaskulttuurissa puh altaneet uudet tuulet ja kansalliset ideaalit Pelikenttänä opiskelijat essee TEKSTI & KUVAT: EMIL JACOBSSON heijastuivat myös urheilukulttuuriin. Opiskelijoiden osallistuminen harrastusyhdistyksiin ja aktiviteetteihin romahti. T AU S TA L L A O L I ajattelutavan muutos, jossa opiskeluaika nähtiin yhteiskunnallisten ihanteiden ja kulttuurin jalostamiseen tähtäävän toiminnan sijaan työelämään valmistavana vaiheena. Kuten ylioppilaskunnan historiikkin toteaa, yliopistosta tuli opiskelijalle matka kohti päämäärää, ei elämänvaihe. A JAT T E LU TAVAS SA VO I havaita yhteneväisyyksiä omaan aikaamme, jolloin hallitus hallituksen perään on perustellut korkeakoulutuksen leikkauksia opiskelijoiden patistamisella massakoulutuksen läpi mahdollisimman ripeästi. Kansallinen myyttimme siitä mikä yliopistojen ja korkeimman asteen koulutuksen merkitys on yhteiskunnalle, kulttuurille ja sivistykselle on heikkenemässä. K U I N K A M U U T TA A suunta kohti parempaa? Historiallisesti laajoihin opiskelijoita koskeviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaaK I L PA I LU N TA I yhteisöllisyyden tavoittelun on korvannut henkilökohtainen terveys ja hyvinvointi. Sen seurauksena opiskelijaurheilun kenttä on viimeisten vuosikymmenien aikana sirpaloitunut. Sitä on vaikeampi hallita ja hahmottaa. L A A JAS SA K U VAS SA opiskelijakulttuurin tämänhetkistä tilaa kuvastavat tavoitteellisuuden väheneminen ja yksilöllisyyden merkityksen kasvu. Nämä muutokset juontavat juurensa pohjimmiltaan aikakautemme vinoutuneeseen käsitykseen ajasta ja paikasta. E M M E T I E DÄ , mistä olemme tulleet, mihin aiemmat sukupolvet ovat vastoinkäymisten kautta pyrkineet ja mihin meidän tulisi pyrkiä. Me olemme tässä ja nyt. Tavoitteet piirrämme enintään muutaman vuoden päähän tai kuten poliitikot, seuraavaan hallituskauteen. S U U R I K A N SA L L I N E n myytti siitä, mitä kohti kansamme on kulkemassa on kadonnut. Sama kohtalo on koskenut paitsi ylioppilasliikettä myös lähes kaikkia läntisiä kansakuntia. Siksi voidaan puhua yleisestä kehityksestä kautta eurooppalaisen kulttuurialueen. K E S K E I N E N K YSY M YS näennäisen alakuloisuuden keskellä on, onko kulttuurin muuttamisen tavoittelu turhaa. Onko kansainvälisiä ja kaikkia kansakuntia koskevia muutoksia ja megatrendejä vastaan taisteleminen, niin sanotusti taistelua tuulimyllyjä vastaan? Voiko väistämättömän saapumista estää? K U LT T U U R I f I LO S O f I O SwA L D Sprenglerin mukaan kulttuurien luonteeseen kuuluu luonnostaan niiden heikkeneminen ja kuoleminen. Niitä voi verrata ihmisen elämään, joka alkaa syntymästä, kulkee kohti kukoistusta ja lopulta päättyy. T A R K K A H I S TO R I A L L I N E N tarkastelu ei kuitenkaan anna sijaa väitteelle, että suomalainen opiskelijaurheilutai opiskelijakulttuuri olisi kävelemässä kohti kuolemaansa. Kuten lähihistoriasta näemme, on kulttuuri hyvin sidonnainen kunkin aikakauden ideaaleihin ja henkeen. Myös ylioppilaskulttuuri on välillä vahvistunut ja välillä heikentynyt. U R H E I LU K U LT T U U R I N K A A N Y H T E I S Ö L L I SY YS ei ole kuollut, vaikka yksilökeskeisyys merkitsee yhä enemmän. Ainejärjestöjen ja yhdistysten järjestämät tapahtumat ja kisat veK. A. Applegaten scifi-henkinen Animorphs-kirjasarja (1996) saa alkunsa, kun viisi yhdysvaltalaista nuorta kohtaa kuolevan avaruusolennon. Tämä valistaa nuoria Maata uhkaavasta vaarasta: salaperäisestä loismuukalaisrodusta, josta eroon päästäkseen nuoret saavat kyvyn muuntautua miksi tahansa eläimeksi, ihmiseksi tai avaruusolennoksi. Itse kirjasarjassa käsittellään vaikeita aiheita, kuten sodan kovia vaikutuksia ja kuinka nuoremmat sukupolvet kantavat edellisten sukupolvien virheet mukanaan. Nämä on kätketty ovelasti käyttäen tieteellisen kirjallisuuden elementtejä, kuten avaruusolentoja ja muodonmuutoksia. Pohjimmiltaan Animorphs on kuitenkin sodanvastainen tragedia, joka tarjoaa syvällisiä näkemyksiä ihmisen luonteesta, oikeudenmukaisuudesta ja empatiasta. Vaikka kirjat käsittelevät aikuisten teemoja ja monimutkaisia käsitteitä, sarja on hyvin luettava myös nuoremmille lukijoille. Teoksilla ottaa oman aikansa päästä vauhtiin, mutta vaivihkaa lukemaan ryhtyvä voi huomata jo ahmivansa sarjan seuraavia osia. TOIMITUS Mikael Niemen romaanissa Populäärimusiikkia Vittulanjänlkältä (2001) seurataan Matin ja Niilan elämää Pohjois-Ruotsin ja -Suomen rajakylässä, johon rakennettu asfaltoitu tie toi modernin maailman mukanaan. Tarina välittää hyvin Torniolaakson tunnelmaa tehden lukukokemuksesta rikkaan ja tunteisiin vetoavan. Kirjassa pureudutaan yhteiskunnassa paikkansa etsimisen ohella globalisaatioon ja siihen kuinka se muovaa kulttuureita samalla osoittaen, että kaikista ulkomaalaisista vaikutteista huolimatta monet alkuperäiset kulttuuriset piirteet säilyvät, niin hyvässä kuin pahassa. Suositeltava lukukokemus kaikille, jotka pitävät kasvutarinoista, huumorista ja elävästä kerronnasta. Jos aihe epäilyttää aluksi, lue ensimmäiset viisi sivua, ja saatat muutttaa mielesi. TOIMITUS tutustu näihin Unohdettu klassikko Mitä kehitys tuo tullessaan? minen on edellyttänyt ylioppilasliikkeeltä valtakunnallista yhteistyötä. Lainsäädännöllistä edunvalvontaa varten on perustettu esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Y H T E I S T YÖ O N ollut erityisen tärkeää opiskelijaurheilun kontekstissa, koska sen keskeisimpiä tavoitteita on kehittää ylioppilaiden yhteishenkeä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin vuonna 1924 Suomen Akateeminen Urheiluliitto. Se kantaa nykyään nimeä Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL. TY Y O L I liiton perustajajäsen ja sen alkuperäisiä tavoitteita oli järjestää nimenomaisesti akateemisia mestaruuskilpailuja. Tänä päivänä liiton toiminnan ydinaluetta on vaikuttaa päättäjiin suotuisimpien asenteiden ja rahoituksen puolesta. O N KO N Y K Y PÄ I VÄ N OLL:sta todelliseksi yhtenäistä opiskelijaurheilua koossapitäväksi liimaksi? Kykeneekö se luomaan aktiivisesti uutta ja elinvoimaista kulttuuria? Ei ainakaan nykymuodossaan, mutta liiton kehitysvaiheista voidaan tehdä lukuisia kiinnostavia havaintoja. M A I N I O N E S I M E R K I N liittoa vaivanneista ongelmista saamme keskusteluista, jotka johtivat TYYn eroamiseen siitä vuonna 2022. Ylioppilaskunnan edustajistossa OLL:n edunvalvontaa verrattiin kapeakatseisuudessaan siihen, että opiskelijoiden lautapelaamiselle olisi perustettu oma liitto. S A M A L L A E R O perinteikkäästä lähes satavuotisesta yhdistyksestä kertoo ajattelutavan muutoksesta. OLL nähtiin tarpeettomaksi myös siksi, että turkulaisilla opiskelijoilla oli jo käytössä Campussportin palvelut. P E R U S T E K U VA A hämmentävän hyvin opiskelijaurheilun ja laajemmassa merkityksessä koko opiskelijakulttuurin muutosta kansainvälisten megatrendien eli kehityssuuntien paineessa. Se kertoo kulttuurin yksilöllistymisestä. H I L JA L L E E N O P I S K E L I JAU R H E I LU L L E on nimittäin rakentunut yhä laajempi merkitys. Nykypäivänä tarkoitamme sillä usein kaikkea opiskelijoille tarjolla olevaa liikuntaa: Campussportin kuntosaleja, kaupungin uintimahdollisuuksia tai lenkkeilyä. Yksilöllisten liikuntamahdollisuuksien merkitys on viime vuosina kasvanut huimasti osaltaan sen takia, että opiskelijatkin ovat yhä moninaisempi joukko. tävät edelleen satoja ja tuhansia osallistujia. Sellaiset tapahtumat kuten Akateeminen Mölkky, International Erasmus Games tai Rauman Kiekkoaprot nauttivat valtaisaa suosiota. U R H E I LU JA liikunta ovat kuitenkin vain pieni osa suurempaa tarinaa ja merkittävämpää kulttuuria. Opiskelijakulttuurin peruskiviä ovat yhtä lailla haalaribileet, rastikierrokset ja vuosijuhlat. O P I S K E L I JA K U LT T U U R I L L A Y L I PÄ ÄTÄ Ä N on kuitenkin oltava selkeä tavoite, koska se on vastaavasti vain osa jykevämpää kansallista kulttuuriperintöä. Ja kansallinen kulttuuri ei ole perikadossa niin pitkään kuin uuden kulttuurin luojat ja sivistyksen vaalijat pitävät siitä huolta. S E O N kiinni meistä, ylioppilaista, jotka tutkimme ja kehitämme jatkuvasti uutta tietoa koko ihmiskunnan hyväksiseksi tilaksi. Siksi muutos parempaan on viime kädessä kiinni jokaisesta. V A I K K A M E ylioppilaat hengitämme ja elämme aikamme ihanteita, on tehtävämme tavoitella yhä korkeammille yhteiskunnan ja kulttuurin tasoille. Me paitsi opimme myös luomme kulttuuria. P A L ATA A N P O I S ajattelusta, että yliopisto on vain työelämään valmistava laitos. Nähdään se kansakunnan hengen jalostamiseen tähtäävänä instituuttina siinä missä Platonin akatemia tai keskiajalla muinaista sivistystä vaalinut Turun katedraalikoulu. O N A I K A palata ajatukseen myytistä, tavoitteesta ja ylioppilaiden suuresta tarinasta. Kirjoittajan mukaan opiskelijaurheilu on parhaillaan kulttuurisessa murroksessa. 33 33
O P I S K E L I J AT TA PA AVAT syödä kampuksella opiskelijaravintoloissa. Voiko sieltä bongata myös Turun Yliopiston rehtorin Marjo Kaartisen? –Opiskelijaravintoloista minut voi bongata hyvin harvakseltaan, mutta useammin kuin muista lounaspaikoista. On pakko tunnustaa, että olen eväiden syöjä eli teen omat eväät mukaan töihin. Syy tähän on parin hankalan ruokarajoitteen lisäksi ajan säästäminen. M I TÄ JÄ Ä K A A P I S SAS I on aina? –Jääkaapissani on aina sentään valo, sanoisivat läheiseni. Mutta on siellä myös kananmunia aamiaista varten ja tonnikalaa lounaseväitä varten. Pakastimen puolella on sitten kerta-annoksia iltaeinestä varten, itse kokattuja. E N TÄ M I K Ä on keittiösi salainen pahe? –Salainen pahe on jäätelö, jota koitan olla ostamatta, mutta ärsyttävän usein kiusaus saa minusta voiton. Minulla on jäätelökonekin ja osaan tehdä sillä loistavaa raparperijäätelöä. M I L L A I N E N KO K K A A JA olet itse? Lähteekö loimulohi vai mennäänkö tonnikalakastikkeella? –Olen spartalainen kokkaaja eli minimoin ruuanlaiton. En todellakaan nauti siitä. Teen pakastimeen kerta-annoksia varten viikonloppuna ison annoksen jotain mössöä tai vaikka broilerifilettä, jota sitten popsin seuraavat viikot porkkanan, kurkun ja muun tuoreen kanssa. –Vaihtelua syntyy, kun pakastimeen kertyy muutamaa eri vaihtoehtoa eri viikonlopuilta. Ei lähde siis loimulohi, tonnikalakastikkeella mennään.Vaihtelua todella supertylsään ruokavaliooni saan työhöni kuuluvissa tapahtumissa. M I TÄ S Ö I T itse aikanaan opiskelijana? –Söin opiskelijana opiskelijalounaan. Järkevää, edullista ja usein myös ihan hyvää. Opiskelijalounaat ovat nykyisin 1980-lukuun verrattuna todella korkeatasoisia, sanoisin! Silloin käsitys salaatista oli kiinankaali ja kurpitsasalaatti. Söin useimmiten Gadoliniassa, josta on vain hyviä muistoja. L O P U KS I T U R K U L A I S U U S T E S T I : piispis vai berliininmunkki? –Piispis tietysti. Rehtorin mössö luottoresepti santeri saarinen n äkökulma S urevan kohtaaminen, luontoperustainen hyvinvointi ja johdatus maailmankaikkeuteen. Selailen kaverini kanssa monelle tuttua listaa. Kyseessä ovat tietysti helpot nopat, kurssit, joiden luvataan olevan työmääräänsä nähden helppo ja nopea tapa kerryttää tarvittavia opintopisteitä. V I I M E I S TÄ E S I M E R K K I Ä lukuunottamatta aiheet kuulostavat juuri kuvatunlaisilta ja kuulemani mukaan esimerkiksi surevan kohtaamista harjoitellaan esimerkiksi tunnekorttien avulla. Pakko myöntää, että tavalliseen kirjakasaan verrattuna urakka kuulostaa helpommalta. E R I K U R S S I E N työmäärien vertaileminen on opiskelijoiden vakiopuuhaa. Toinen kysymys on, olisiko helpoista nopista inspiroituneena mahdollista kehittää nopista nykyistä joustavampia? Entä voisiko opintopisteitä ja kurssitarjo ntaa laajentaa nykyistä hyödyllisemmäksi? Keksin nopeasti ainakin kolme kehityskohtaa. Liikunnan, monitieteellisyyden ja käytännönläheiset suoritustavat. E N TÄ J O S jokaiselle tarjottaisiin mahdollisuus suorittaa opintojensa aikana esimerkiksi viisi noppaa liikuntasuorituksilla? Silloin esimerkiksi Campussportin palveluja käyttäHelpot vai hyödylliset nopat? SANTERI SAARINEN TOIMITUSHARJOITTELIJA TURUN YLIOPPILASLEHTI Kurssien suoritustavoista löytyy kehitettävää. Tässä kolme ehdotusta hyödyllisempien noppien suunnitteluun. mällä voisi kerryttää kurssipassiin suorituksia, jotka opintojen lopuksi lisättäisiin opintorekisteriin. Liikuntanopat kannustaisivat oman hyvinvoinnin lisäämiseen, liikunnallisten elämäntapojen jatkamiseen, auttaisivat opiskelustressiin ja säästäisivät myös verovaroja. T O I N E N E H D OT U S koskee monitieteellisyyttä. Usein viiden nopan kurssit sisältävät valtavan, yhteen aiheeseen keskittyvän aineiston. Olisiko kurssin suorittaminen mielenkiintoisempaa, jos teemat olisivat monipuolisempia? Ja olisiko opiskelu muutenkin mielenkiintoisempaa joustavammilla sivuainekäytännöillä? M O N I M U T K A I N E N M A A I L M A vaatii monipuolisia taitoja. Taloustieteilijä ei voi toimia ilman ymmärrystä politiikasta, oikeustieteilijälle on hyötyä jonkin toisen tieteenalan, esimerkiksi biologian, tuntemisesta. Nykyisin kurssien sisällä on vain harvoin eri tieteenalojen teemoja. Moni yhteiskuntatieteilijä hyötyisi esimerkiksi liiketoiminnan perusteiden tuntemisesta. K O L M A N N E KS I N O P PAV I I DA K KO kaipaa lisää konkretiaa. Tenttikirjat opetellaan, jotta on tietoa. Vaikka pedantista pilkunsyynäämisestä on edistytty, tietojen ja taitojen käytännön soveltamiselle annetaan edelleen turhan vähän arvoa. Erilaiset ryhmätyöt ja projektit, uusien ideoiden keksimiset ja kehittelemiset ovat antoisin tapa oppia uutta. M I KS I M U I D E N opintojen oheen ei voisi perustaa vaikkapa kymmenen nopan käytännön projektia, jota tehtäisiin koko kandin ajan? Fuksivuoden syksynä voitaisiin keksiä jokin ongelma tai kysymys, johon pyritään kehittämään ratkaisu kolmen vuoden ajan, samalla kun tietotaito muiden kurssien avulla karttuu ja kehittyy. Myöskään vaihtoehtoisia esseetyyppejä ei kannattaisi säikkyä. Miksi esimerkiksi puolen tunnin huolellisesti tehty lyhytdokumentti tai oma podcast-sarja ei voisi korvata yhdellä kurssilla esseetä? E N TO I VO yliopistoista ammattikorkeakouluja. Yliopistojen ei tarvitse alistua maailman muutoksiin, mutta sen kannattaa valita niistä parhaat hedelmät ja tukea kansalaisten kehitystä monipuolisesti. Helpot nopat ovat helppoa elämää varten, mutta hyödyllisistä nopista on iloa vaikeammallakin Via Dolorosalla. jäseniensä silmissä. Rehtorin mössö Ainekset: -Purkillinen tonnikalapaloja vedessä -Reilu ruokalusikallinen Hellmann’s majoneesia 1. Tonnikala valutetaan nopeasti. 2. Majoneesi sekoitetaan hyvin tonnikalan sekaan ja nautitaan. Tälläkin pärjää pitkälle, mutta loraus sitruunan mehua antaa raikkautta makuun. 3. Mössöön voi lisätä melkein mitä vain, mistä itse pitää. Esimerkiksi suolakurkku pieninä kuutioina on erinomainen maustaja tonnikalamössössäni, kun ryhdyn juhlavaksi. Majoneesi on tässä tärkeä ainesosa, mikä tahansa majoneesi ei maun puolesta kelpaa. Onneksi oikeaa laatua saa nykyisin Suomesta lähes kaikista kaupoista. Ps. Mössö pitää nälän loitolla kauan ja sitä voi käyttää moneen. En yleensä lähde patikoimaan päiväretkeäkään ilman purkillista mössöä repussa olevassa pienessä kylmälaukussa. Reippaimmat meistä syövät tätä sellaisenaan, mutta mössö on erinomainen kolmiovoileipätäyte ja mitä erinomaisin illanistujaisiin esimerkiksi voileipäkeksien kanssa. 35 K u v a : S a n t e r I S a a r In e n . Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen kertoo olevansa spartalainen kokkaaja. Kuva: Suvi Harvisalo. Takasivun tehtävän kaikki vastaukset: Sitsit, essee, hallitus, luento, halloped, edustajisto, järjestö, TYY, soihtukulkue, vaihto, siivet
KAKSI ENSIMMÄISTÄ LÖYTÄMÄÄSI SANAA KERTOVAT SYKSYSI SUUNNAN: Hae hallinnon opiskelijaedustajaksi 1.–21.9.2025 Hae TYYn siipiin 1.9.–28.9.2025 Ole ehdolla ja äänestä edustajistovaaleissa 27.10.–6.11.2025 Hae TYYn hallitukseen marraskuussa! LUE LISÄÄ TYY.FI