22 | HOT NIGHT AT BALLWAX 18 | TÖTTERÖLEHDEN HOITOOPAS 10 | ASUMISEN HINTA – KOHTUULLISTA? KUIN TOIVEUNTA 3/2020
Ahkeroi kesäyössä Sanomalehtien varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättää päivät vapaaksi kesästä nauttimiselle. Etsimme reippaita ja oma-aloitteisia kesätyöntekijöitä lehdenjakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Kiinnostuitko? Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi ja valitse ”Hae jakajaksi” Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Info 0800 5801 • veripalvelu.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Turun veripalvelutoimisto Yliopistonkatu 29 b ma, ti, to klo 11–18, ke klo 10–16 ja pe klo 9–16 Varaa aika: veripalvelu.fi Turun Wappuradio virittelee juhlakansaa vapputaajuudelle 23.–30.4. Aidosti poikkitieteellinen kampusradio on kuultavissa nettiradiona ja FM-taajuudella 93,8 MHz. TYLKKARI @TYLKKARI facebookissa Instagramissa
TÖTTERÖLEHTI ON yksi lihansyöjäkasvi lajeista. Sen hoito eroaa hieman muista lihiksista eli lihansyöjäkasveista. valo : Tarvitsee paljon valoa. ves i: Sadevettä, järvivettä, sulatettua lun ta tai ainakin yhden yön yli seissyttä hanavet tä. Aluslautasella voi aina olla vettä ½–4 cm. Tötteröissä pitää myös olla hieman vettä. ilmankosteus : Kaipaa runsasta sumut telua, tai voi hankkia kasviterraarion, jossa kosteus pysyy. kasvualusta : Hiekan ja lannoittamatto man turpeen sekoitusta. Voi käyttää myös luonnonturvetta. lämpö : 20–25 astetta. ravinto : Ei saa missään tapauksessa lannoittaa! Lannoituksen korvaavat saalit. Voi ruokkia yhdellä tai kahdella kärpäsella kuukaudessa, jos kasvi ei ole itse saalistanut. Varo yliruokkimista. talvilepo : Vaatii talvilevon. Marraskuus sa lihis pakataan minigrippussiin kolmeksi kuukaudeksi noin 0–5 asteiseen jääkaappiin tai kellariin. Sumuttele runsaasti hoito ohje T Y L K K Ä R I 3 / 2 ss ..18? 18? VY TRAM KUVITUS TEEMU PERHIÖ OHJEITA SARRACENIA PURPUREAN ELI TÖTTERÖLEHDEN HOITOON
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 24.4.2020 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 90. vuosikerta, perustettu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Miika Tiainen & Vy Tram ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Jose Jompero ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 5 300 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 28.8.2020. c a B 10 vuotta Tyrnin jälkeen Tötsä j a minä K auas vuokr at k arkaavat Yksi lihansyöjäkasvi. Yksi asunto. Neljä pitkää viikkoa. Matkasimme Pallivahaan. Se on muutakin kuin iso kivi. Onko asumisen hinta opiskelijalle enää kohtuullista? 18 10 22 Pääkirjoitus ? Ajassa Keikkapaikat pinteessä, exchange students' health services ? 6 Ulkonäöllä väliä etäilyssä? Väitöskirjatutkija Iida Kukkonen vastaa ? 8 Valtavirtaa Maaseudun rauhaan eheytymään ? 30 Essee Älä ymmärrä, hämmenny ? 32 Kolumni Työelämäpelkoja ? 33 Keskustelu Siitä itsestään ? 34 sisältö 3/2020 t e e m u pe rh iö v y t r a m
pääkirjoitus 5 I took my healthcare insurance for granted Teemu Perhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi Roos Hekkens Journalist Sitä alkaa Sitä alkaa kaivata jo kaivata jo pettymyksiä. pettymyksiä. ”” T H E E xc H A N g E students will be excluded from the Finnish Student Health Service (FSHS) as of 2021 (p. 7). When I went on exchange to Finland, I took my healthcare insurance for granted. I am an EU citizen and the FSHS was clear and helpful. How will the exchange students find their way to healthcare in Finland now? It will be important to communicate the changes properly because healthcare is a delicate matter and therefore it is crucial to feel well informed. toimittajalta A ika pysähtyi. Mielen täytti valtava möhkäle. Meidän sukupolven piti liikkua eteenpäin. Mutta nyt olemme jämähtäneet paikallemme. Tulevaisuus lipsuu käsistä kuin liian usein käytetty saippuapala. Mistä löydämme töitä? Miten suoritamme opintomme loppuun? Ihan kuin elämä olisi heittänyt ankkurin keskellä synkintä merta. w I K LU N d I N A L KO s TA soitettiin TYY:n toimistoon. ”Mites se teidän vappu.” Peruttu. Tai no, etänä. Vappuun kuuluu odotuksen ja pelon sekainen tunne vatsanpohjassa. Se on mahdollisuuksien ja pettymysten päivä. Kuplivaa juomaa hatussa, uskallusta, tikkaustarpeen arviointia. Etävappuna voi tuijotella pullonpohjaa Zoomissa, mutta webkamera ei anna odotusten kasvaa kovin isoiksi. Ainejärjestökentälle tilanne on lamauttava. Tapahtumien järjestäminen on ollut järjestöjen leipätyö. Näppiksen hakkaaminen Habbo Hotellissa on söpöä, mutta ei se voita sitä tunnetta, kun ei ole ehtinyt puhua jatkoilla juuri kenenkään kanssa. Sitä alkaa kaivata jo pettymyksiä. y H Tä p E T T y m ys Tä en kaipaa. Kun talous sakkaa, mitä käy ilmastopolitiikalle? BIOS-tutkimusyksikön blogissa todettiin, että vaikka valtiot vaikuttavat valmistautuneen heikosti tilanteen hoitamiseen, ovat ne siihen kuitenkin ”huomattavasti valmistautuneempia kuin pitkäkestoisen ekologisen kestävyyskriisin hallintaan” eli siis ”talouden saattamiseen kestävälle polulle”. Poikkeustila nosti välittömästi kylmän hien pintaan. Ehdimmekö koskaan tehdä sitä, mitä ilmaston takia pitäisi? Toimenpiteiden pitäisi koko ajan olla radikaalimpia. On iloittu, että ilmasto tykkää poikkeus ajasta. Ja kriisi näyttänyt, että valtiot voivat ohjailla yhteiskuntia, ja että rahaa löytyy. Mutta pause ei tarkoita muutosta. Miten varmistamme, että nousemme tästä vahvempina ja kohtaamme tulevat haasteet murtumatta? Suomen hallitus on tiukassa paikassa akuuttien toimien kanssa, mutta toivoisi, että myös tulevaisuuteen osataan katsoa. pA H A O LO ei lähde sillä, millä se on tullut. Valomerkki ei ole lisäsyy juhlia. Vappu on tietenkin poikkeus. Korkki kiinni
Turun live musiikin tukala tilanne: ovia kiinni kilpaa T Y L K K Ä R I 3 / 2 ajassa K lubi, Rokbar, Baaribaari, TVO. Kaikki ovet sulkeneet ovensa. Turun livemusiikin tilanne on vaikea. ”Vielä 2000-luvun vaihteessa Turku oli vireä musiikkija kulttuurikaupunki. Tällä hetkellä livemusiikin tila on kuitenkin valitettavan huono”, festivaalituottaja ja baariyrittäjä Tuomas Sara sanoo. Turussa toimijoita on enää muutama, eivätkä ihmiset ole niin herkästi valmiita maksamaan keikoista. Kyseessä on globaali ilmiö. Ympäri maailman kaupunkien keskustat ovat tyhjentyneet keikkapaikoiksi sopivista baareista ja klubeista. Siihen on monia syitä. Yksi on hintataso. Suuri osa keikkapaikoista sijaitsee ydinkeskustojen kalleimmilla liikepaikoilla, jolloin vuokrakulut ovat korkeat ja nousevat jatkuvasti. Myös ravintoloiden ansaintalogiikka tuottaa ongelmia. ”Maksukatto voi tulla vastaan, vaikka asiakkaita kävisikin. Jos vuokrat ja työvoimakulut nousevat ja alkoholiverotus kiristyy, toiminnan kannattavuus laskee vähitellen”, toteaa musiikkitieteen tutkija Tiina Käpylä. ”Isoissa kaupungeissa on vallalla bisnesvoittoinen rakentaminen. On kannattavampaa laittaa keskeiseen sijaintiin esimerkiksi hotelli kuin meluisa rokkipaikka.” Suositut Dynamo ja Bar Ö sijaitsevat nekin purku-uhan alla olevissa rakennuksissa. VA I K K A I H m I s E T käyvät edelleen keikoilla, keikkakulttuuri on muuttunut. Nykyään monet suomalaiset artistit esiintyvät isoilla areenoilla. Ruonhonjuuritason bändija populaarimusiikkitoiminta on Turussa yhä aktiivista. Samoin isoimmat tapahtumat ja keikat esimerkiksi Logomossa vetävät yleisöä. Näiden kahden ääripään väliin jäävät pienemmät ja keskikokoiset bändit ja artistit, joiden esiintymismahdollisuudet ovat tilojen lopettamisen vuoksi heikentyneet. Tilojen puutteessa keikkoja järjestetään paikoissa, joita ei siihen varsinaisesti ole suunniteltu, kuten Apollossa. Kaventuneet mahdollisuudet heikentävät ruohonjuuritasolta eteenpäin ponnistamista. Keikkailukokemuksen kerryttäminen saattaa tyssätä mahdollisuuksien puutteeseen. Käpylän mukaan yliopiston tuntumassa olisi otollista tilaa uusille keikkapaikoille. Viime vuosina moni erityisesti yliopisto-opiskelijoiden suosiossa ollut keikkapaikka on joutunut sulkemaan. Myös esimerkiksi Anniskeluliike Portti on joutunut lopettamaan keikkojen järjestämisen meluhaittojen vuoksi. K E I K K A I LU O N useimmille bändeille ja artisteille keskeinen osa musiikin tekemistä. ”Jos esiintyjät eivät vedä keikoille yleisöä, ei keikkatoiminta voi jatkua kovinkaan pitkään”, Turkulaisen Rendez-Vous-yhtyeen kitaristi Juhani Mistola toteaa huolissaan. ”Ilman yleisöä tai asiakkaita ei mikään bändi tai ravintola jaksa tahkota loputtomiin.” Kevään poikkeustila on tuonut oman synkän lisänsä myös livemusiikkikenttään. On vielä vaikea arvailla, millainen taantuma kriisistä seuraa. Käpylän mukaan vaikutukset livemusiikkiin voivat olla odottamattomat. Baariyrittäjä Tuomas Saran mukaan Turussa olisi tulevaisuudessa ehdottomasti tilausta laadukkaalle ja monipuoliselle liveklubille. Taloudelliset realiteetit on kuitenkin muistettava. ”Uusi paikka ei voi olla vain keikkapaikka, vaan toiminnan on oltava monipuolista.” 6 JASMIN VAHTERA Isoissa kaupungeissa on vallalla bisnesvoittoinen rakentaminen. Kaupunkien keskustat tyhjentyvät keikkapaikoiksi sopivista baareista ja klubeista. jas min va ht er a
Student healthcare: expansion or exclusion? TEKNIIKAN TIEDEKUNTA VUONNA 2021 S tarting 2021 also the students from the Universities of Applied Sciences will have access to the primary student healthcare services provided by the Finnish Student Health Service (FSHS). Unfortunately, another consequence is that the exchange students will not be entitled to use the FSHS anymore. The reform raises questions: why are exchange students excluded from the FSHS? How will they find access to healthcare services in the future? f O R E I g N s T U d E N T s that attend a degree in Finland will still be entitled to the student health care services. They also have to pay the healthcare fee. Until now this fee was paid to TYY, the Student Union. After the reform it goes directly to Kela, the Social Insurance Institution of Finland, which will be responsible for organizing the student healthcare nationwide. The exchange students cannot pay this fee but do need to have healthcare insurance. Part of the financing of FSHS is paid by the Finnish state, which complicates the situation. It is not possible to charge a healthcare fee to an exchange student coming from another EU/EEA country, because they already pay insurance fees in their home country. Besides that the Ministry of Social Affairs and Health (MSAH) makes clear that the main objective of student healthcare is to provide preventive health care services. Preventive services are not considered part of the health care covered by the European Health Insurance Card (EHIC). Exchange students are here temporarily, so they are consequently not entitled to student healthcare, which has a long-term perspective. For exchange students coming from third countries, a private health insurance is a requirement for the right to reside in Finland. This tylkkäri . fi DVD-ajan rikas leffakulttuuri muisto vain Ajanviete täytyy nyt löytää netistä. Toimittaja Mikael Tuominen kuitenkin pettyi Netflixin suppeaan valikoimaan. Lukioikäisenä hän hamstrasi kesätyörahoillaan Anttilasta italialaista kauhua ja hongkongilaisia B-elokuvia. Mediatutkimuksen professori Kimmo Laineen mukaan DVD:n kulta-aika oli elokuvakulttuurin kannalta onnenpotku: pienellä budjetilla ja vähillä ennakkotiedoilla oli mahdollista kerryttää monipuolinen kokoelma. 7 ?? implies to justify their exclusion as well. TO U KO N I I N I m ä K I , social policy advisor at SYL, the National Union of the University Students in Finland, says that while the decision is based on EU regulations, it puts students in unequal positions. Even from 2021 onwards, the regulations that already apply now, remain. The change is that instead of FSHS services, exchange students are referred to public or private services. Exchange students coming from EU/EEA area or Switzerland or Australia are restricted to medically necessary treatment with the EHIC. The exchange students from third countries can only receive emergency treatment and are responsible for the costs themselves. Yet it is unclear how the exchange students arriving for the whole academic year 2020–21 will be treated. The MSAH explains that the current system varies by municipality. The University of Turku together with TYY will have to find a way to inform the exchange students to know where to get their healthcare. “We strongly encourage student unions to work in cooperation with local public healthcare so that they'll be prepared for the transition," comments SYL’s Niinimäki. ROOS HEKKENS T urun yliopistoon perustetaan uusi tekniikan tiedekunta 2021. Niin yliopiston hallitus päätti perjantaina 20. maaliskuuta. Uuteen tiedekuntaan menevät biosekä tietoja viestintätekniikan lisäksi uudet koneja materiaalitekniikan koulutuslinjat. Koulutus organisoidaan tutkinto-ohjelmiksi. Tiedekuntaa on sorvattu kiireessä, ja yhteisön kuuleminen on jäänyt puolitiehen. Siihen myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) otti kantaa: asiassa eteneminen ei ole ollut ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Yliopiston hallitus esittikin johdolle kritiikkiä yhteisön osallistamisesta prosessin aikana. Johto lupasi, että tiedekunnan toteuttamisen aikana opiskelijoihin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Haastattelimme prosessista vararehtori Mika Hannulaa sekä hallituksen opiskelijajäsentä Riina Lummetta. The student healthcare system in Finland will undergo changes from the beginning of 2021. tee mu pe rh iö te em u pe r h iö
U lkonäön parannusfiltteri päälle, valaistus kuntoon, taustalle designer-ryijy. Tai sitten hiukset kampaamatta tiskivuoren eteen. Tarvitseeko etäkokoukseen tulla kauluspaita päällä? Poikkeusaikana monen työt ja opiskelut toteutetaan etäyhteyksillä. Zoom-kokouksen gallerianäkymä avaa suomalaisten ulkonäkösuhdetta uudesta näkökulmasta. Laskeeko yhteiskunnan ulkonäkörima, kun töitä tehdään kotoa käsin ilman fyysistä vuorovaikutusta? Tohtorikoulutettava Iida Kukkonen on epäileväinen sen suhteen, että mitään pysyvää muutosta syntyisi. ”Nyt ollaan jopa tietoisempia omasta ulkonäöstä kuin aiemmin.” Kukkonen tekee väitöskirjaa Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineeseen. Hän tutkii ulkonäköä eriarvoisuuden lähteenä työelämässä, sukupuolen näkökulmasta. Kansainvälisestä tutkimuksesta tiedetään jo, että ulkonäkö eriarvoistaa. Suomessa sitä on tutkittu vasta vähän. ”Vuosikymmeniä on tiedetty, että hyvännäköiset ihmiset saavat työhaastattelukutsuja enemmän, saavat helpommin töitä, etenevät urallaan nopeammin ja saavat enemmän palkkaa.” I N T E R N E T I N A L K UA I KO I N A ajateltiin, että netti antaisi ihmisille mahdollisuuden tasavertaiseen kanssakäymiseen ulkonäöstä riippumatta. Ihmisten piti vapautua ulkonäöstään. Kävikin ehkä päinvastoin. Samalla kun teknologia kehittyi ja älypuhelimet arkipäiväistyivät, ulkonäkö sai yhä enemmän merkitystä verkossa. ”Videoja kuvavälitteinen vuorovaikutus korostaa ulkonäön merkitystä, koska siitä puuttuu muita ulottuvuuksia”, Kukkonen sanoo. Kuten kaikessa muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä, se miltä pitäisi näyttää, riippuu siitä, kenen kanssa on tekemisissä. Pitää myös muistaa, että vaikka opiskelijayhteisö ja korkeakoulutetut voivat nyt poikkeus tilassa tehdä töitä etäyhteyksin, monelle se ei ole mahdollista. ”Kaikkien ihmisten elämä ei ole muuttunut niin hirveästi, eikä ulkonäkösuhdekaan sen myötä.” N y K yA jAs sA U L KO N ä KÖ on korostunut enemmän kuin aikaisemmin historiassa. Ennen töitä tehtiin tuotannossa. Palvelualaistumisen ja kaupungistumisen myötä olemme yhä enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa. ”Aineistossamme on metsuri, joka on tehnyt koko elämänsä metsurin töitä. Ei puut arvostele sun ulkonäköä. Tai maatilalla lehmät.” Työelämän ulkonäkökeskeisyys ei vaikuta kovin reilulta, varsinkaan silloin jos ulkonäkö ei vaikuta itse työhön. Yksityisellä sektorilla ulkonäön merkitys korostuu. Esimerkiksi sairaanhoitajat voivat saada palautetta ulkonäöstään ja sen jälkeen moitteet pomolta. ”Ihmisten pitäisi saada keskittyä työhönsä.” Yksittäinen yritys ei kuitenkaan välttämättä halua muuttaa toimintatapojaan, jos se pitää asiakasta kuninkaana. Muutos vaatii yhteiskunnallista keskustelua. K U K KO N E N O N työstänyt väitöskirjaansa osana laajempaa Outi Sarpilan vetämää projektia, jossa ovat mukana myös Tero Pajunen ja Erica Åberg. Projektin lopputyönä julkaistiin syksyllä 2019 kirja, joka sai paljon mediahuomiota. Yleistajuisen Ulkonäköyhteiskunnan suosio ei tullut tekijöille täytenä yllätyksenä. Siihen oli varauduttu, Kukkonen kertoo. ”Mediaseksikäs aihe, joka koskettaa jollakin tapaa meitä kaikkia. Kaikilla on ulkonäkö.” Uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle mediahuomio on ollut stressaavaa, jokainen haastattelu jännittää. Julkiseen keskusteluun osallistuminen on kuitenkin ollut mielekästä ja palkitsevaa, ”tärkeä osa tutkijan työtä”. TEEMU PERHIÖ Voiko nyt elää kuin pellossa, Iida Kukkonen? Etä ei pelasta: netissä ulkonäköön kiinnitetään jopa enemmän huomiota. nuori tutkija 8 iid a ku kko nen irti arjesta Top 5 kaupunkilomat, joille lähden heti kun vain tämä kriisi loppuu 11 KUPITTAA Tärkeintä on matka. Jos ei ole varuillaan, on jo perillä. 22 SALO Kumisevia viljasiiloja, vaahtomuovimainoksia. Tahmea lattia tennareiden alla. Taka-asentoon työnnetty istuin, liian kirkas näyttö, buranaa migreeniin. 3 3 KARJAA Vielä ehtii ostaa yhden kolmosen. 4 4 LEPPÄVAARA Mietittekö koskaan lentokoneen ikkunasta katsoessanne, kuka asuu Espoossa? Tai missä Angry Birdsit asuvat. 5 5 PASILA Suomen Charles De Gaullen lentokenttä. Hajuvettä ja liukuportaita. Iso kahvi ja keksisuklaa ärrältä. 66 B-VYÖHYKE Vi borde har stannat på Brändö.
Katto pään päälle tilasto T Y L K K Ä R I 3 / 2 9 V U O K R I E N N O U s U N kiihtyminen on ollut nähtävissä pitkään. Erityisen selkeää se on ollut 2010luvulla. Vuokrat nousevat – missä menee kipuraja? Taloussanomat, 2015. Vuokrat nousseet hurjasti viidessä vuodessa. MTV Uutiset, 2016. Vuokrat nousseet elinkustannuksia nopeammin. Helsingin Sanomat, 2018. PTT: Vuokralaisten tulojen kasvu ei kohta enää riitä kattamaan vuokrien nousua. Yle, 2019. Katse tilastoihin! Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen neliö vuokrat Turussa (euro/neliö), Tilastokeskus. Vuonna 2004: 8,81. Vuonna 2007: 9,57. Vuonna 2010: 10,54. Kolme vuotta myöhemmin: 12,05. Vuonna 2016: 12,96. Vuonna 2018: 13,6. Viime vuonna: 14,2 euroa/neliömetri. Vuokrien kehitys on siis selvä: kasvua on, vuosi vuodelta. Myös syy on selvä. s. 10 ? OONA KOMONEN KUVITUS TEEMU PERHIÖ 2004 2007 2010 2013 2016 2018 2019 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat Turussa (euro/neliö). Lähde: Tilastokeskus. 2 e/m² 4 6 8 10 12 14
KAIKELLA KOHTUUDELLA Vuokra on suurin menoerä korkeakoulu opiskelijoille. Luvassa on huonoja uutisia: asumis kustannukset kasvavat yhä. OONA KOMONEN KUVITUS TEEMU PERHIÖ
12 S e koittaa kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kela maksaa pankkitilille opintorahan ja yleisen asumistuen. Osa rahasta kuluu elintarvikkeisiin. Bussilippuun, puhelinliittymään, Netflixin kuukausimaksuun. Mutta suurin siivu, se menee korkeakouluopiskelijalla vuokran maksuun. Ilmiölle on olemassa termi: asumiskustannusrasitteinen. Se tarkoittaa henkilöä, jonka käytettävissä olevista tuloista yli 40 prosenttia kuluu asumiseen. Sellaiseksi suurinta osaa korkeakouluopiskelijoista voi kutsua. On laskettu, että keskimäärin korkeakouluopiskelijoiden asumiskulut vievät 45 prosenttia heidän käytettävissä olevista tuloistaan. Yksinasuvilla osuus on vielä suurempi. Eikä jatko näytä valoisalta: asumiskustannukset kasvavat. Ne kasvavat, koska vuokrat nousevat. Onko se enää kohtuullista? V uonna 2019 vuokrat nousivat eniten niin kutsutun kasvukolmion alueella: pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa. Ja jos vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintoja vertaa vuoteen 2015, eniten kasvua on ollut suurista kaupungeista Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Siinä missä vuonna 2010 keskimääräinen neliöhinta oli Turussa 10,54 euroa, on hinta kivunnut noin kymmenessä vuodessa 14,2 euroon. Kehitys ei kuitenkaan ole koko Suomessa yhteneväinen. Alueelliset erot ovat suuria. Miksi? Suurin tekijä on kaupungistuminen. Se ohjaa eniten asuntomarkkinoiden kehitystä. Muuttoliike pitää vuokra-asuntojen kysynnän korkeana. Kaupungistumiseen liittyy olennaisesti työpaikkakehitys, Turussa esimerkiksi telakkateollisuuden imu. Myös nuorten, erityisesti opiskelijoiden muuttoliike vaikuttaa. Turussa sijaitsee useita korkeakouluja. On Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu. Ja sitten on vielä joukko muita ammattikorkeakoulujen pienempiä toimipisteitä. Vuonna 2016 koko Varsinais-Suomen alueella asui kymmenen prosenttia kaikista Suomen korkeakouluopiskelijoista. Pelkästään Turussa oli tuolloin noin 15 500 läsnä olevaksi ilmoittautunutta 20–29-vuotiasta korkea-asteen opiskelijaa. Turkua voi perustellusti kutsua opiskelijakaupungiksi. Nuorten 20–29-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden osuus suhteessa kaupungissa asuviin saman ikäisiin on suuri: 42 prosenttia. Sitä enemmän on vain Vaasassa, 44 prosenttia. Y llättävää kyllä, vapaarahoitteinen vuokra-asunto on opiskelijoiden yleisin asumismuoto. Sellaisessa asuu noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista. Näin, vaikka vapaarahoitteinen asunto on yleensä opiskelija-asuntoja kalliimpi. Syyskuussa 2018 ympäristöministeriö julkaisi selvityksen opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta. Sen mukaan korkeakouluopiskelijoista noin neljäs maksaa asumisestaan alle 300 euroa kuukaudessa. Selkeästi suurempi osa, 39–44 prosenttia, maksaa 300–500 euroa kuussa. Yli viidensadan euron vuokraa maksaa opiskelijoista 19–22 prosenttia. Miksi asua kalliimmin, jos halvempi vaihtoehto on? Ministeriön tilaama selvitys taustoittaa ilmiötä. Tärkein tekijä on opiskelijoiden asumistoiveet, preferenssit. Erityisesti opiskelijat painottavat asuntojen etäisyyttä oppilaitokseen ja keskustaan. Se puolestaan luo keskusta-alueiden vuokramarkkinoille painetta. Mitä useampi haluaa asua keskustassa, sitä korkeammaksi alueen vuokra-asuntokysyntä nousee. Samoin vuokrataso. Turun ylioppilassäätiön opiskelija-asuntoja on ympäri kaupunkia. Sijainti vastaa yleisesti opiskelijoiden toiveita: keskusta tai kampus on lähellä, tai ainakin liikenneyhteydet ovat hyvät. Ja edullisiakin asunnot ovat. Lisäksi mahdollisuus opiskelija-asunnon saamiseen Turussa on kohtalaisen hyvä, myös syksyisin. Silti vuonna 2016 vain viidennes turkulaisista opiskelijoista asui opiskelija-asunnossa. S itten on vielä asunnon koko, yksi vuokramarkkinoita määrittävä tekijä. Se puolestaan riippuu asuntokunnan koosta. Vuonna 2017 alle 30-vuotiaista opiskelijoista 45 prosenttia asui yksin. Noin joka kolmas asui puolison kanssa ja 15 prosenttia yhteistaloudessa. Opiskelijoiden vuokra-asuntokysyntä kohdistuu erityisesti yksiöihin ja se näkyy hinnoissa: suurempien asuntojen vuokrataso on kallistunut yksiöitä hitaammin. Vuonna 2018 Turussa yksiön keskimääräinen neliövuokra oli 16,58 euroa, kaksion 12,8 euroa ja kolmion 10,89 euroa. Vaikutusta voi olla myös yleisellä asumistuella, jonka piiriin opiskelijat siirrettiin syksyllä 2017. Siinä missä aiemmin maksettu opintotuen asumislisä oli henkilökohtainen, on nykyinen asumistuki sidottu ruokakuntaan. Siksi samaan ruokakuntaan kuuluvien tulot voivat vaikuttaa muihin samassa asunnossa asuviin. Se saattaa kiihdyttää yksiöiden kysyntää. Varmuutta ei kuitenkaan ole, tarvittaisiin lisäselvitystä. Muitakin ongelmia asumistuessa on. Se on suuruudeltaan enintään 80 prosenttia hyväksytyistä asumismenoista. Yksin asuvalle Helsingissä: 520 euroa. Muualla pääkaupunkiseudulla: 503 euroa. Muissa kaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa: 399 euroa. Ylimenevää osuutta vuokrasta ei huomioida. Opiskelija-asunnot mahtuvat pääsääntöisesti hyväksyttyjen asumismenojen sisään. Sen sijaan vaikeampaa on vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla, sillä hyväksytyt asumismenot ovat selvästi alueiden markkinavuokrien matalammat. Erityisen ongelmallista se on Turussa ja Tampereella. E nemmän valinnanvaraa ja tarjontaa. Vähemmän halukkuutta sitoutua yhteen alueeseen, ja avoin tulevaisuus. Vapaus – ennen kaikkea se. Vuokra-asumiseen kannustavat monet tekijät. Helsinki on toistaiseksi Suomen ainoa kaupunki, jossa vuokra-asukkaita on omistusasukkaita enemmän. Muutos tapahtui vuonna 2013. Ennusteiden mukaan sama kehitys tapahtuu myös Tampereella ja Turussa lähivuosien aikana. On muutoksia ollut aiemminkin. Sotien aikaan kolme neljäsosaa turkulaisista asui vuokralla. Sittemmin omistusasuminen alkoi yleistyä, pian enemmistö kotitalouksista asui omistusasunnoissa. Nyt on palattu kohti sota-ajan tilaa. Vuonna 2018 Turussa oli ?
21
enemmän vuokrakuin omistusasuntokuntia. Joissain tilanteissa vuokra-asuminen voi olla pakon sanelema. Kasvukeskuksissa omistusasuntojen hinnat ovat nousseet. Ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Kynnystä ensiasunnon ostoon korottaa myös yleinen talousja työttömyystilanne, sekä näkemys omasta taloudellisesta tilanteesta ja sen tulevaisuudesta. Lisäksi pankkien lisääntynyt sääntely, kuten tiukentuneet luotonantoehdot, on heikentänyt ensiasunnon ostohalukkuutta. Mutta myös suhtautuminen asumiseen on muuttunut. Nuoremmille sukupolville omistusasuminen ei ole yhtä merkityksellistä kuin vanhemmille. Myös sijoittajat ovat huomanneet sen. U lkomaisen asuntosijoittajan näkövinkkelistä tämä on helppo maa toimia”, sanoi kiinteistökonsulttiyritys Newsecin tutkimusjohtaja Olli-Pekka Mustonen Ilta-Sanomille lokakuussa 2019. ”Täällä on vakaat olot ja hyvin ostettavaakin.” Jutussa kerrottiin, että ulkomaiset sijoittavat ostavat asuntoja Suomesta ”kiihtyvällä tahdilla”. Paitsi omistusasuntomarkkinat, myös vuokra-asumisen suosion kasvu houkuttelee markkinoille uusia toimijoita. Sellaisia, joiden kiinnostus kohdistuu erityisesti keskeisillä paikoilla sijaitseviin pieniin asuntoihin – siis niihin, mistä on eniten kysyntää. On havaittu esimerkiksi, että suuri osa myyntiin tulevista pienistä asunnoista kasvukeskuksissa päätyy asuntojen ensiostajien sijaan sijoittajien tai rahastojen omistukseen. Herää kysymys, vaikuttaako se vuokra-asuntojen hintoihin? Jos samalla toimijalla on useita kiinteistöjä, voiko hintatasoa hilata ylöspäin? Tai onko asuntokeinottelu mahdollista Suomessa? Voisiko tapahtua kuten vuonna 2019 julkaistussa dokumentissa Push? ”Oletko nähnyt sen?” kysyy Elina Sutela, Turun yliopiston sosiaali politiikan tohtorikoulutettava. Hän on tutkinut asumista ja eriarvoisuutta sekä asuntoja kaupunkipolitiikkaa. Ruotsalaisen Fredrik Gerttenin ohjaama dokumentti käsittelee muun muassa vuokra-asuntobisneksen seurauksia ja asuntokeinottelua. Pääosassa on YK:n asuntoasioiden erikoisraportoija Leilani Farha, joka tutkii asumisen oikeuden toteutumista ympäri maailman. Dokumentista käy ilmi, kuinka asuntoja voi käyttää ”sijoitusinstrumentteina” ja ”hyödykkeinä”. Niillä kasvatetaan varallisuutta ja pääomaa, asuntoja ei siis ajatella perustarpeina tai -oikeuksina. ”Keinottelu asunnoilla on kansainvälisellä tasolla merkittävä huolenaihe. Suomessa ilmiöstä ei kuitenkaan juuri puhuta. Lähinnä kuiskutellaan ja pohditaan, vaikka Suomessakin viimeisin nousukausi on antanut viitteitä siitä, että aika moni rakennetuista asunnoista on mennyt sijoitusasunnoiksi.” Mutta sitä, keinotellaanko Suomessa vuokrilla, ja jos, miten paljon, on Sutelan mielestä vaikea sanoa varmaksi. Pitäisi tutkia enemmän. Mahdollisia keinottelupyrkimyksiä voi hillitä se, että alalla on useita toimijoita. Yksityisiä sijoittajia, kotimaisia asuntorahastoja, institutionaalisia sijoittajia. Kansainvälisiä asuntokiinteistösijoittajia. Sitä mieltä on Elias Oikarinen, kiinteistötalouden professori Aalto-yliopistossa ja yliopistonlehtori Turun yliopiston taloustieteen laitoksella. Hän on erikoistunut kiinteistösijoittamisen ja asuntomarkkinoiden hinnanmuodostumisen tutkimukseen. ”Periaatteessa on vaikea nähdä, että jollain toimijalla olisi niin suuri markkinavoima, että vuokria voisi hilata keinotekoisen ylös.” Siis periaatteessa. ”Toki lyhyellä tähtäimellä yksittäinen toimija voi sitä yrittää”, Oikarinen selventää. ”Mutta on vaikea nähdä, että se toimisi pidemmän päälle.” Lisäksi ”epäreilu hinta” voi rasittaa asunnon omistajaa, jos vuokralaisvaihtuvuus on suurta, sanoo Oikarinen. ”Valistunut porukka osaa kyllä etsiä muualta halvempia asuntoja.” Pakko kysyä, mistä muualta. O n jo nyt nähtävissä, että eri kaupunkien sisällä hintakehityserot ovat huomattavat. Se tosin ei kerro ”liiallisten” vuokrien nyhtämisestä tietyillä alueilla, sanoo Oikarinen. Pikemminkin kyse on ”luontaisesta kehityksestä”, joka liittyy ennen kaikkea asumispreferensseihin. Tarkastellaan kasvukolmiota: Helsingissä, Turussa ja Tampereella erot eri asuinalueiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Turussa keskusta-alueella asuntojen hinnat ovat nousseet neljässä vuodessa noin 18 prosenttia. Vastaavasti keskustan ulkopuolella hinnannousu jää kuuteen prosenttiin. Mihin se johtaa? On keskusteltu asuinalueiden eriytymistä, segregaatiosta. Termi on ollut esillä pitkään. Tätä se tarkoittaa: ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa. Muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Segregaatio toteutuu siis ihmisten asumisvalintojen kautta. Niihin puolestaan vaikuttavat resurssien lisäksi ihmisten mielikuvat asuinalueesta, asumista koskevat arvostukset sekä homofiliaksi kutsuttu ilmiö: halu olla tekemisissä samankaltaisten ihmisten kanssa, kirjoitti sosiologian professori Hannu Ruonavaara Turun yliopiston blogissa tammikuussa 2020. Ruonavaaran mukaan segregaatiossa on siis kyse paitsi yhteiskunnan ja kaupungin alueellisista eriarvoisuuksista, myös ihmisten vapaudesta valita asuinalueensa. 15 nuoret eivät kaipaa omistus asuntoon . sen sijoittajat ovat huoman neet . ?
Mutta onko se ongelmallista? On, ainakin Ruonavaaran mukaan. Varsinkin, jos syntyy vähäosaisten asuntoalueita, joissa palveluiden ja elintilojen taso ”jää liian alle hyväksyttävän normin”. Päätöksentekijöiden on puolestaan määriteltävä, mikä tuo normi on. Koska vuokrataso vaihtelee alueittain paljon, onko mahdollista, että pian keskustan alueella asuu vain hyvin toimeentulevia? Että opiskelijat ja muut pienituloiset joutuvat muuttamaan muualle, kauemmas? Se on mahdollinen kehityssuunta, sanoo Elias Oikarinen. ”Ikävä kyllä.” Tosin ”niin rajua kahtiajakoa” tuskin on odotettavissa. Entä miten segregaatiokehitystä voi ehkäistä? Siihen Oikarisella ei ole yhtä, helppoa vastausta. ”Siksi, koska kaikilla mahdollisilla segregaation ehkäisytavoilla on omat kustannukset. Niiden vaikuttavuudesta ei ole varmuutta.” Erilaisia keinoja on kuitenkin esitetty. Suomessa alueellista eriytymistä on pyritty hillitsemään sekoittamalla eri asuntotyyppejä ja asunnonhallintamuotoja samalla asuinalueella, jotta alue houkuttelee erilaisia asukkaita. Myös tuettu asuminen on nähty eräänlaisena alueellista eriytymistä jarruttavana tekijänä. Asumistuen avulla on pyritty mahdollistamaan se, että pienituloisilla kotitalouksilla on varaa asua alueella, johon ei ilman tukea olisi mahdollista. Lisäksi on rakennettu valtion tuella rahoitettuja edullisempia ARA-asuntoja. Niiden saatavuus on kuitenkin heikkoa, ja yksiöitä on vain vähän tarjolla. Asuntoja ei välttämättä myöskään ole keskustan tai oppilaitosten läheisyydessä. V uokrien hintojen kehitystä voidaan ennustaa. Voidaan arvioida ja olettaa. Silti täysin varmojen johtopäätösten tekeminen on mahdotonta. Vahvan skenaarion mukaan vuokra-asuntojen kysyntä jatkaisi edelleen kasvua Turussa. Tuolloin oletus on, että myös vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat. Oikarisen mukaan keskeisiä sanoja on kaksi: kysyntä ja tarjonta. Mitä enemmän kysyntää on, sitä korkeammat ovat asuntojen hinnat. Ja puolestaan mitä enemmän on tarjontaa, sitä matalammat hinnat ovat. Tämä ei kuitenkaan päde kaikissa kaupungeissa. Viime vuosina uudisrakentaminen on keskittynyt erityisesti suuriin kasvukeskuksiin. Myös Turkuun. Silti vuokrataso on noussut. Miksi? Oikarisen mukaan kyse on kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Se syntyy, kun kaikilla asunnoilla on käyttäjä. Hintataso siis määräytyy sen mukaan, missä kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Sitten on se tilastollinen ongelma. Vaikka vuokratason nousuun vaikuttaa myös jo olemassa oleviin sopimuksiin tehdyt korotukset, Oikarisen mukaan pulmallista on se, että tilastoinnissa ei huomioida uusien asuntojen rakentamista. Tarjonnan kasvattamista. Huomiota kiinnitetään liikaa vuokrien keskihintojen nousuun. Siis keskiarvoihin. Tarkemmin: uusien asuntojen hinta on usein vanhoja asuntoja korkeampi, vaikka ne sijaitsisivat samassa korttelissa. Uudemmasta ja modernimmasta kun pitää maksaa enemmän. ”Voi näyttää siltä, että keskineliövuokra nousee kovaa vauhtia, jos vuokra-asuntokannasta yhä suurempi osa on uusia vuokra-asuntoja.” Se voi ”vääristää kuvaa”, ”liioitella vuokrahintojen nousua”. ”Sanoisin, että yleinen vuokratason nousu ei ole niin hurjaa mitä vuokrakeskiarvot antavat ymmärtää.” Mutta ei Oikarinen sitä kiellä, että vuokrat ovat Turussa ja muissa kasvukeskuksissa nousseet. ”Tarjonnan sopeutuminen kasvavaan kysyntään toki hillitsee hinnannousua, mutta ei poista sitä kokonaan. Se taas on talouden peruslainalaisuus, joka pätee myös asuntomarkkinoihin.” Jos kasvavaan asuntokysyntään ei onnistuta vastaaman tarjonnan kasvulla, näkyy se asuntomarkkinoilla hintojen ja vuokrien kasvuna. Jo vuoden vaihteessa ennakoitiin, että neljän vuoden asuinrakentamisen nousukausi on ohi. Maailmantalouden epävarmuus heijastui talousnäkymiin ja talouskasvun arvioitiin heikentyvän edelleen. Eikä silloin vielä osattu edes arvioida tulevaa. Poikkeustilan vaikutukset iskevät erityisesti talouteen. Pörssit ovat syöksyneet eri puolilla maailmaa jyrkästi. Suomi on ajautumassa taantumaan. Miten syvään, se riippuu kuinka kauan kriisi kestää. Huhtikuun 2020 alussa julkaistujen synkimpien skenaarioiden mukaan bruttokansantuote voi supistua jopa kymmenen prosenttia. Vaikka pandemian kestoa ja sen vaikutuksia talouteen on toistaiseksi mahdoton tietää varmaksi, on jo nähtävissä, että asuntojen kysyntä vähenee kotitalouksien maksukyvyn heikentyessä. Sen sijaan vuokratasossa pandemia ei näy, eikä välttämättä tule näkymään. Vuokrataso on jäykempi reagoimaan. Jos kriisi jää lyhytaikaiseksi, vuokrissa tuskin nähdään edes väliaikaista notkahdusta. Varmaa kuitenkin on, että viruksen aiheuttama epävarmuus heijastuu ainakin väliaikaisesti uudistuotantoon. Se taas heikentää tarjonnan kasvua asuntomarkkinoilla. M i stä puhumme, kun puhumme kohtuullisista vuokrista? Vaikea sanoa, sillä kohtuullisille asumiskuluille ei ole olemassa yhtä selvää määritelmää. Elias Oikarinen kuvaa sanaa sanaparia ”harmaana, reunattomana määritelmänä”, ”epämääräisenä mössönä”. ”Silti sitä käytetään hirveästi. Ilman, että sisältöä määriteltäisiin.” On kuitenkin yritetty. 16
Joillekin kohtuuhintaisuus tarkoittaa tiettyä neliöhintaa, toisille taas neliöhinnan suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin – mutta kuinka suurta suhdetta, sekin on epäselvää. Osa taas määrittelee kohtuuhintaisen asumisen edulliseksi uudistalotuotannoksi. Olennaista ”kohtuullisissa” hinnoissa on kuitenkin se, että ne muodostuvat sekä tuloista että menoista. Jos opiskelijoiden tulot eivät kasva, mutta vuokrataso jatkaa nousua, seuraukset ovat joko menojen karsiminen tai asumispreferenssien muuttaminen. Oikarinen kannattaa ajatusta, että jokaisella – olipa kyseessä varakas, keskiluokkaan kuuluva, pienituloinen – olisi mahdollista asua omasta näkökulmastaan viihtyisällä alueella. Mutta. ”Korkeissa asuntojen hinnoissa ja vuokrissa on myös positiivinen puoli.” Hintataso on informaatiota. Se kertoo, millaisia asuntoja ihmiset haluavat. Se kertoo myös, missä ihmiset haluavat asua. ”Jos ihmiset eivät haluaisi asua Turussa, vuokrat ja asuntojen hinnat madaltuisivat.” Yksinkertaista. ”Niinpä. Kyllä hinnat ja vuokrat saadaan laskemaan, jos jostain paikasta tehdään epämiellyttävä.” × kyllä hinnat ja vuokrat saadaan laskemaan . tehdään paikasta epä miellyttävä . T Y L K K Ä R I 3 / 2 tylkkäri.fi
TEKSTI JA KUVAT VY TRAM O lemme kokoontuneet kahvihuoneeseen kuuntelemaan esihenkilön ohjeistusta etätyöskentelystä. Yritän kuunnella, mutta silmäluomeni painuvat alaspäin ja keskittyminen vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. En voi kauhean hyvin. Vältetään toimistolla työskentelyä. Siirrytään kokonaan etätöihin. Näin ymmärrän. Muistetaan yskiä kainaloon, ei kosketella kasvoja. Pestään käsiä kunnolla ja käytetään käsidesiä. Nostan naamani likaisen tuntuisista kämmenistä. Vakuuttelen itselleni, että ohjeita noudattamalla voin suojautua. Välttelen uutisia. Ajattelen suojelevani itseäni sillä tavoin. Seuraavat päivät ovat sumun peitossa. Vielä muutama päivä sitten naureskelin vessapaperia hamstraaville keski-ikäisille ja ihmisten järjettömälle ylireagoinnille. Vähättelin tilanteen vakavuutta. Miten me olemme nyt tässä tilanteessa? Kotona ei ole enää vessapaperia ja minua hävettää ostaa lisää. Menetän osan kesätöistäni. Toistelen itselleni, ettei ole hätää. Vielä on jotain töitä jäljellä. Ensimmäinen etäviikko kuluu lähinnä nukkuen. En saa tehtyä kunnolla töitä, enkä opiskeltua. Ikävöin kollegoja. Ikävöin muiden ihmisten läsnäoloa, vaikka normaalisti välttelen sitä parhaani mukaan. Tapaamme Zoomissa, mutta en osaa olla näin. Se tuntuu erilaiselta, kun ennen yhdistävänä tekijänä oli toimiston tilat. Välttelen velvollisuuksia. Päivät alkavat muistuttaa tyypillisiä masennuspäiviäni. Makaan sohvalla ja katson peiton alta tosi-teeveetä. Uskottelen itselleni, että loppuviikosta hoidan tekemättömäksi jääneet tehtävät, mutta ne alkavat painaa mieltä. Tunnen huonoa omaatuntoa. Saan tietää, että menetän kaikki kesätyöni. Ei helvetti. Vedän syvään henkeä. Opintolainaa on vielä onneksi jäljellä. Minua huimaa. Leikkaan hetken mielijohteesta otsatukan. Minulle lähetetään meemi, jossa sanotaan, ettei otsatukan leikkaaminen ratkaise mitään. Nauran. Ilmeisesti tämä on jokin kollektiivinen tapa käsitellä poikkeustilaa. Kuplassa 18
? Saan idean, että voisin alkaa jo pakata kirjojani muuttoa varten. Sitten keksin pestä huonekasvini. Niitä pestessäni mietin, että voisin vaihtaa mullat. Asunnostani tulee entistä sotkuisempi. Otan sakset käteen ja yritän korjailla otsatukkaani aiheuttaen lisää vahinkoa. Lohdutan itseäni sillä, että kun tämä kaikki loppuu, tukkani on kasvanut entiselleen. Unohdan perjantain Zoom-kahvihetken. Kuvaan liian innoissani riisinhauduttamisopasta. Jasmiiniriisiä ei kuulu keittää kuten pastaa! Aivan liikaa vettä ja vielä kiehauttavat veden. Ihmiset kiittelevät ohjeesta Instagramissa ja minusta tuntuu kuin olisin laittanut korteni kekoon kriisin aikana. Ainakin osaavat siellä jossain eristyksissä valmistaa itselleen maukasta jasmiiniriisiä. Viikonloppuna päätämme tavata parin ystävän kanssa, vaikka pohdimme, onko se eettisesti oikein. Vakuuttelen, että ihan varmasti on. Pestään huolellisesti käsiä ja käytetään käsidesiä. Tämä ei ole lähelläkään kymmenen ihmisen kokoontumista. Emme tee mitään väärää. Sitä paitsi Turussa kaikkien potilaiden tartuntareitit on jäljitetty. Me olemme kaikki terveitä. Kiellän mahdollisuuden, jossa olisimme oireettomia taudinkantajia. Emmehän me ole edes käyneet missään. Kyllä ihmisellä on oikeus tavata läheisiään. Ystävieni halatessa minua tunnen itseni taas ihmiseksi. Mielialani kohenee yllättäviin sfääreihin. En ole pitkään aikaan ollut näin onnellinen. Illan mittaan tunnen käsittämätöntä kiitollisuutta tässä maailmanlopun kynnyksellä. Haluan kuolla rakastaen. Päätän lähestyä ihastustani, mutta hän vastaa “anteeksi, olen varattu mies”. Nauran vastaukselle, samalla kun minusta tuntuu siltä kuin tippuisin ilman valjaita jyrkältä kalliolta. Yritän paikata itseäni. Sentään hän vastasi. Ainakin nyt tiedän. On sitä turpiin ennenkin otettu. Nyt voin jatkaa eteenpäin jossittelematta. Ei helvetti minuun sattuu. Ystäväni ottavat minut kiinni ja puhaltavat haavoihini. Pyöräilen kotiin ja kuuntelen viraaliksi mennyttä vietnamilaista käsienpesukappaletta. Saan siitä toivoa. Meidän täytyy alkaa kantaa vastuuta, ettei virus leviä Tänään olemme valmiita. Huomenna olemme vahvoja. Vaikka se on vaikeata, täytyy yrittää. Silmäni kostuvat, ehkä koska tiedän, etten ole tehnyt kaikkeani. Käyn Instagramissa ja huomaan “PYSY VITTU KOTONA” -postauksia. Tuntuu kuin ne olisi osoitettu suoraan minulle. Olin juuri ollut kaverin luona yötä, ulkoilin ja kävin ruokakaupassa. Minut valtaa syyllisyys, olen ollut vastuuton. Mitä jos olenkin se oireeton taudinkantaja? Olenko minä nyt kuormittanut terveydenhuoltoa? Olen niin itsekäs. Kavereiden näkeminen on itsekästä. Olen niin välinpitämätön. Ihan niin kuin noissa postauksissa syytetään. Olen varmasti jokin “supertartuttaja”! Ystävien läsnäolon tuottama hyvänolon tunne muuttuu äkkiä kurkussa kalvavaksi peloksi. Tämä on niin epäreilua! Eivätkö ihmiset ymmärrä, miten raskasta tämä on niille, jotka joutuvat kantamaan huolta yksin? Huomaan taas koskevani kasvojani. Syyllisyys kietoutuu kurkun ympärille tiukemmin. II Toisen etäviikon alussa selitän itselleni, että kodin täytyy olla viihtyisä, jotta se houkuttelisi jäämään sisälle. Saisin kodistani miellyttävämmän huonekasveilla. Käyn Kukkatalossa. Se tuntuu siltä kuin olisin astunut paratiisiin. Asiakkaita on vain muutama. Hamstraan kasveja enemmän kuin tarvitsisin, vaikka alun perin tulin hakemaan ensisijaisesti tötterölehteä. Lihansyöjäkasvia. Mutta kun tämä alienmainen kukkiva muorinkukka on niin must have! Enhän minä muutenkaan tiedä, mitä muutoksia tässä vielä tapahtuu. Jos tuleekin sellainen olo, että tarvitsenkin ylimäärisiä kasveja. Voi olla, että nämä liikkeet suljetaan lähipäivinä. Ei sitten myöhemmin harmita. Kotimatkalla ystäväni sanoo autossa: “Tuntuu kuin todellisuus olisi iskenyt, kun kaupassa kuulutettiin kahden metrin turvavälistä”. Kerron hänelle viimeaikaisesta syyllisyyden tunteesta. Minusta tuntuu henkisesti paremmalta nähdä välillä muutamaa ystävää, kuin olla yksin kotona huolestuneena. Ystäväni vakuuttaa, että me olemme valinneet kuplamme. Voimme nähdä toisiamme, kunhan emme näe muita. Hän saa vakuuteltua minulle, ettei ole syytä tuntea huonoa omatuntoa. Myös ainejärjestökaverini vakuuttelevat Whatsapp-chatissa, etten ole tehnyt mitään väärää, vaikka tunnustan heille ihan kaiken. Kyllä ulkona saa edelleen röökillä käydä ja puiston penkillä istua. Hymyilen helpotuksesta. Tunnen itseni hassuksi. Enhän minä ole ollut missään Prisman avajaisissa tai muutenkaan väentungoksessa käynyt. Yritän aikatauluttaa kotona työskentelyä. Kokeilen pomodoro-tekniikkaa. Miksi en ole ennen käyttänyt tätä? Tämä on niin tehokasta! Vannon pomodoron nimeen jokaiselle, joka vain jaksaa lukea viestejäni. Aina taukojen aikana sumuttelen tötterölehteäni. Etsin valtavasti tietoa lihansyöjäkasveista, erityisesti omasta kullannupustani Sarracenia purpureasta, jonka nimeän Tötsäksi. Tötsästä tulee silmäteräni. Se kiehtoo minua haastavuutensa vuoksi. Yleensä lihansyöjäkasvit tapetaan kahdessa viikossa. Ihailen Tötsän verisuonimaisia kuvioita, silitän lehtien karvoja ja sumuttelen sitä neuroottisesti, ettei se pääse kuivumaan, se nimittäin tykkää runsaasta kosteudesta. Jos saan pidettyä Tötsän elossa, selviän tästä kaikesta. Toisista huolehtiminen auttaa minua unohtamaan itseni ja omat huoleni. Lähetän kavereille viestejä, miten he voivat? Miten pärjäilet? Onko kaikki hyvin? Olen tavoiteltavissa, jos jokin painaa mieltä.
Kävelyllä törmään sattumalta ystävääni, jota en ole nähnyt vähään aikaan. Ilahdun niin, että ennen kuin edes ymmärrän, olen halannut häntä tottumuksesta. Ystäväni kysyy, tulisinko joku päivä heille saunomaan. Selitän kuplastani ja että yritän minimoida ylimääräisiä ihmiskontakteja. Toivon, että hän ymmärtää olevansa edelleen ystäväni, vaikka ei kuulukaan kuplaani. Ei tässä ole kyse mistään henkilökohtaisesta. Kysyn, missä hän on käynyt ja hän vastaa, että Helsingissä. Tuli juuri Onnibussista. Minut valtaa kauhu. Onko sinulla käsidesiä? Mitä sinä siellä teit? Eikö Uudenmaan rajoja olla juuri sulkemassa? Kuinka paljon tartuntoja siellä on? Onkohan Onnibus desinfioitu? Oletko tavannut paljon ihmisiä viime aikoina? Tajuan, että yhdellä viattomalla halauksella olenkin saattanut koskettaa rykelmän verran näkymätöntä vaaraa. En koskenut ainoastaan tähän yhteen ihmiseen, vaan kaikkiin niihin, joihin hän on ollut lähikontaktissa ja kaikkiin niihin, joihin hänen lähikontaktinsa ovat olleet yhteydessä ja kaikkiin niihin pintoihin, joihin nämä kaikki ihmiset ovat koskettaneet. Käteni tuntuvat taas tahmeilta. Erkaantuessamme katsomme toisiamme silmiin ja näen heijastuksen säikähtäneestä ihmisestä. Itsestäni. Tunnen huonoa omatuntoa siitä, että pelkään ystävääni. Kotona pesen huolellisesti käteni saippualla ja ihan varmuuden vuoksi myös kasvoni. En ole enää niin vakuuttunut tästä kuplasta ja sen toimivuudesta, varsinkaan jos kuplat menevät päällekkäin näin hallitsemattomasti eikä kukaan tiedä tarkalleen toistensa tekemisistä. Tiedän, että ystäväni ei kerro minulle ihan kaikkea. Hän tietää, että kun ylireagoin, niin minä todellakin ylireagoin. Ei ole mitään siltä väliltä. Päätän pysytellä kotona ja tarkkailla oloani. Mietin, keitä muita kuplani jäsenet ovat voineet tavata. Pelkään, että jollakin meistä on se ja levitämme sitä tietämättämme. Muutun ihmiseksi, jonka pelkoa vähättelin viikko sitten. Käsieni iho alkaa kuivua. Päätän ottaa haltuun virtuaalisen maailman. Nostalgioin pari päivää Habbo Hotellia ja muistan kaiholla niitä päiviä, kun neljännellä luokalla olin koukussa siihen. Niin koukussa, että jos en päässyt koneelle paiskoin ovia. Hitto, !!..Dj-mimmi..!!:llä oli siellä kaikenlaista siistiä kamaa. Vihreitä pläsiä ja jukkapalmuja! Kokeilemme virtuaalibaaria, kuuntelemme Toton Africaa. Alamme pitää kaverini kanssa lukupiiriä Zoomissa. Aiemmin olimme pitäneet etäisyyttä esteenä, mutta nyt etäisyys tuokin vaihtoehtoisia tapoja viettää aikaa yhdessä. Miksi emme ole aiemmin tehneet näin? Zoomissa nostamme kavereiden kanssa maljaa minulle myönnetyn apurahan kunniaksi. Säästeliäästi selviäisin kesän yli! Kaikki järjestyy. Syksyllä kaikki on varmasti jo ennallaan. Näytän kavereilleni webkameralla Tötsää. Heidän mielestään se näyttää salaatilta. Meillä on hauskaa, mutta tilannetajuni pettää, kun alistava musta pilvi hiipii taas mielen perukoilta, ja kysyn, ahdistaako muita. Kaverini hermostuu ja minua nolottaa. Olisi pitänyt olla hiljaa. Ei kukaan halua jatkuvasti ajatella tätä tilannetta ja omaa ahdistustaan. Vittu mikä typerys! Yritän korjata mokaani viemällä asian väkisin iloisiin asioihin. Päätän, etten aio enää mainita asiasta. Muistan taas, miksi alun perinkin välttelin ihmisiä. Etten mokailisi ja sanoisi mitään typerää. Fyysinen etäisyys ei poista edes etänä samanlaisia sosiaalisia vaikeuksia ja paineita. Viikonloppuna itken taas. Tinder-matchini onnistuu kuitenkin naurattamaan minua niin, että vatsaan sattuu. (Kyllä. Latasin Tinderin taas poikkeustilan pakottamana ja jossain määrin huomionkipeänä.) Toinen viikko päättyy nauruun. III Herään siihen, että kurkkuni on hieman kuiva. Se menee hetkessä ohi. Lumi on tällä viikolla tullut taas käymään pikaisesti. Ilma on kuivempaa. Olen huolissani Tötsästä. Lehtien reunat ovat alkaneet kellastua. Sumuttelen sitä vielä runsaammin. Yritän etsiä sille terraariota tai akvaariota, jossa olisi ihanteellisemmat olosuhteet. Etsin netistä kuvia, onko lehtien kellastuminen normaalia luonnollisissa oloissa. En halua menettää rakasta kasviani. Googletan jatkuvasti, millaiset ovat taudin ensioireet ja luen sairastavien kokemuksia. Ne kuulostavat hirveiltä. Silti ajattelen, että ainoa tapa sulkea tautiin sairastuminen pois on tietää tarkalleen taudinkuva. Ruotsin etäluennolla keuhkoni alkavat tuntua raskaammilta aina silloin, kun ajattelen keuhkojeni raskautta. Mietin massakuolemia. Yritän selittää, että tämä on allergiaa. Eihän minulla ole enää edes kuivaa kurkkua. Olen vain polttanut viime viikolla liikaa röökiä, vaikka tiedän, että asetan sillä itseni suurempaan vaaraan. Rintaani painaa vielä kovempaa. Tuntuu siltä kuin joku istuisi sen päällä eikä suostu nousemaan, vaikka anelen. Siskoni vakuuttelee, että olen vain ahdistunut ja siksi tuntuu raskaalta. Ajattelemalla omaa ahdistustaan ahdistuu vain enemmän. Tuijotan Tötsää, jonka uskon kellastuvan päivä päivältä. Olen kateellinen siitä, että kuplaystäväni ovat viettäneet aikaa yhdessä ilman minua ja heillä on ollut ihanaa. En pysty enää keskittymään asioiden hoitamiseen. Pomodoron hälytykset tuntuvat hermostuttavilta. Kaikki päivittäiset rutiinit menevät sekaisin. Menetän otteen elämän hallinnasta.