• 3/2019 s. 10 TUITION FEES Only ten students at UTU have to pay s. 28 TURKU ELOKUVISSA Täällä on kuvattu kohuja ja historiaa Puolueet lupaavat koulutukselle nyt yhtä ja toista KAKKU, OLE HYVÄ s. 14 eng s. 26 SIRKKARUOKA Oikiksen alumni johtaa sirkkabisnestä
  • DJ keskiviikosta lauantaihin TO 4.4. klo 20: KUKA NAURAA! Stand Upklubi TO 11.4. klo 19.30: KUKAN LEVYRAATI TO 25.4. klo 19.30: KUKAN LEVYRAATI PE 26.4. live: VULVARUTTO (21.00) PE 3.5. live: ROB COFFINSHAKER (21.00) AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä Kaupungin paras lehtivalikoima koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN TORSTAISINYOUTUBEJUKEBOX Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 21-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin klo 21 alkaen! PE 5.4. URSUS FACTORY & SEPI KUMPULAINEN DUO . Liput Ennakkoon 9e*/ ovelta 11e. LA 6.4. M . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. TO 18.4. Dynamon kiirastorstai: PEKKO KÄPPI & K.H.H.L , & JANSOLO . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. PE 19.4. Dynamon pitkäperjantai: HENRIK! Vanha Testamentti live & YDINMONARKIA . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. SU 21.4. BLCK SBBTH , dj's Ricardo & Hulkkonen play techno. Vapaa pääsy. PE 26.4. PAULIINA KOKKONEN . Liput ennakkoon 12e*/ovelta 14e. LA 27.4. LAC BELOT . Liput ennakkoon 8e* / ovelta 10e. LA 4.5. HULLU RUUSU & MUMMIN KULLAT . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. PE 10.5.TELMU 8V: TÄHTIPORTTI , ANNIINA AUF . Liput ennakkoon 8e*/ ovelta 10e. Tervetuloa omaan kotiin Juuri nyt meillä on tarjolla runsaasti vapaita opiskelija-asuntoja. Tutustu asuntoihin www.tys.fi
  • 3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 ”Biiffi on banaania parempi.” Pääkirjoitus S Puhun niin tott a kuin pystyn Teemu Perhiö, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 31 Ei ole mikään itsestäänselvyys, että oikeusvaltio toteutuu Kriminologian ja oikeussosiologian gradu tutki poliisin salaisen tiedonhankinnan valvontaa. Opiskelija löysi suurimmat ongelmat toiminnan todennettavuudesta: jossain tapauksissa toimintaa kirjattiin löyhästi. AL EK SI M AL IN EN inun mielipiteesi. Sinun ehdokkaasi. Vaalien alla saat lukea juuri ne iskulauseet, jotka haluat kuulla. ”Suomalainen liha on ilmastoteko.” Poliitikot valehtelevat tietoisesti. Ja mitä sen väliä, jos tärkeintä on mielipide eikä tieto? Ehdokkaiden testaamiseen tehdyistä vaalikoneistakin etsitään vain omakuvaa. Siksi biiffi on banaania parempi. Lupauksista tulee retoriikkaa. #Koulutuslupaus oli siitä raaka läpivalaisu (s. 12): puolueet julistavat, minkä äänestäjä haluaa kuulla. SINUN tietosi. Sinun ehdokkaasi. Sosiaalinen media muuttaa vaalimainonnan logiikkaa. Televisiotentin lupaukset ovat hakuammuntaa, mutta Facebookissa ehdokas voi räätälöidä viestit eri äänestäjille. Moititko somessa pyörätielle pysäköiviä? Ehdokkaasi haluaa edistää kestävää liikkumista! Jouduitko pysähtymään punaisiin valoihin? ”Autot kuuluvat teille.” Verkon keitosta hämmentävät ulkomaiden vaikutusyritykset ja trollit – hienovireisesti ja pienin resurssein. Hyväksikäytön kohteena ovat tunteet. Paheksuvasta jakajasta tulee aavistamattaan vaalityöntekijä, kun väkivaltaisen videon julkaissut puolue pääsee esiintymään sananvapauden puolustajana. Vihapuhe heijastuu vaalikentille väkivallan uhkana, puoluetuet valuvat Piilaaksoon. SINUN äänesi. Meidän demokratiamme. Olemme ulkoistaneet tiedonhankinnan algoritmeille. Pitkään kypsytelty kupla torjuu maailmankuvaa murentavat näkemykset. Journalistitkin joutuvat tekemään sisältöratkaisuja klikkien perusteella. Emme elä ”totuudenjälkeistä aikaa”. Totuus on siellä jossain, mutta sen tavoittelu vaatii itsensä haastamista. Ilman totuudenmukaista tiedonvälitystä ja sen pohjalta käytyä keskustelua demokratia kuihtuu. Faktantarkistukselle ja objektiiviselle journalismille on huutava tarve. Mutta pelkät faktat eivät pelasta. Tulkinta on välttämätöntä, jotta ympäröivää maailmaa voi yrittää ymmärtää. Lehdistö ei ole erehtymätön. Journalistiseen prosessiin, kuten tieteeseen, kuuluu itsensä korjaaminen. Virheet oikaistaan, totuudenmukaisuuteen pyritään. Samaa toivon poliitikoilta. TÄSSÄ numerossa tarjoamme teille tietoa puolueiden vaaliohjelmista korkeakoulujen näkökulmasta. Mikä puolue on tieteen asialla, ketkä vannovat koulutuksen nimeen? Julistukset tuskin toteutuvat sellaisinaan, mutta ne kertovat puolueiden prioriteeteista (s.14). Samaa toivon poliitikoilta. numerossa tarjoamme teille tietoa puolueiden vaaliohjelmista korkeakoulujen näkökulmasta. Mikä puolue on tieteen asialla, ketkä
  • 4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 SISÄLLYS 3/2019 Huono arpa. Sipilän johdolla yliopistot uusiksi. Kakkulupaus. Mitä sanovat puolueet koulutuksesta? Kustavin sirkuspioneeri. Cirque du Soleil’sta kulttuurihistoriaan. Humpuukin jäljillä. Tutkijat mylläävät pseudohistoriaa. Sirkkakuiskaaja. Oikeustieteilijä johtaa sirkkabisnestä. Kotikaupunki valkokankaalla. Turussa on kuvattu klassikkoleffoja. Kuuden tunnin kylpyjä järkkyneelle mielelle. Seilissä hoidettiin mielisairaita. ”Kyllä poliisia kiinnostaa, mitä heistä kirjoitetaan”. Gradu tutki kyttiä. NUMERO 3/2019 5.4.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta. www.tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA Anni Savolainen & Lassi Vihko KANSIKUVA Anni Savolainen ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAINOS 11 562 kpl. 24 14 12 20 KANSI Mitä vaaliohjelmat lupaavat korkeakoulutukselle? Sivu 14 Sulttaanin salissa. Kebabia ja persoonallisia sisustusvinkkejä. Suomen suurin lääkis. Ulkomaiset yliopistot houkuttelevat suomalaisia. Ten students are paying to study at UTU. Students outside of EU and ETA need to pay. Oma koti. Isän ja siskon kanssa kotona. 10 11 6 ”Kun kerron olevani sirkustaiteilija, reaktiot ovat saattaneet olla luokkaa ’ooksä pelle’”. Pauliina Räsänen Sivu 20 26 JU H A LA UR ILA 31 29 8 28
  • 5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Mehmet Kurum on paitsi ravintoloitsija, myös antiikkikeräilijä ja taiteilija. Turkkilaisen ravintolan jokaisella esineellä on oma tarinansa. (s. 6) AN N I SA VO LA IN EN eng Spot English content! In this issue: “Ten students are paying to study at UTU” (p. 10). Students from outsid e EU and ETA need to pay. WWW.TYLKKARI.FI Opiskelijoiden liikuntaliiton tulos jäi lähes 50 000 euroa pakkaselle: ”Talouden seuranta ei ole ollut riittävän tarkkaa” Liikuntaliitto toimii Suomen korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontaja palvelujärjestönä. Sen viime vuoden taloudenpidossa esiintyy virheitä esimerkiksi toteutuneissa kustannuksissa ja päivämäärissä. TYY on liiton jäsen. Kaikkien speksiesitysten arviot Turun ylioppilaslehti julkaisee verkossa arviot kaikista kevään spekseistä eli opiskelijoiden improteatteriesityksistä. Kriitikon mukaan Hybridispeksi (kuvassa) on näyttävä fantasiamatka. Sen aikana etsitään lohikäärmesisaruksia, hiotaan kung fu -liikkeitä ja käydään eeppisiä taisteluita. Nämä jutut vain verkossa: OL L:N VE RK KO SIV UT SA N N A LA UN IA IN EN LA SS I VIH KO Teemu Perhiö Turun ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi Päätoimittajan paikkaa haki yhteensä kymmenen henkilöä. Perhiön valinta oli yksimielinen ja lehden johtokunnan esityksen mukainen. Perhiö on valtiotieteiden maisteri, joka on työskennellyt useissa medioissa.
  • 6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 len kiinnittänyt huomiota siihen, että pikaruokar a v i n t o l o i d e n tehokkaista franchise-sisustuksista poiketen kebab-ravintoloiden sisustus on maanläheistä ja arkista. Kebab-paikoilla on omat persoonat. Ne eivät ole sisustukseltaan ainoastaan mielenkiintoisia ja kekseliäitä, mutta ne myös tuntuvat samalta kuin turvalliset mummolat, joiden seinillä on erikoisia aarteita. Astumme sisään Kaskenkadun ravintola Marionettiin. Vastassa on buffet pöytäsaareke, jonka yläpuolella katossa roikkuu suuri kullattu, vaskipuhallinta soittava enkeli. Enkelin ympärillä on koristeellisia kukkasten näköisiä valaisimia. Kun ravintolan sisäänkäynniltä katsoo oikealle, näkee nurkassa nojaavan rouhean kahdenkädenmiekan. Miekasta katse naulautuu hohtavan valkoiseen Afroditen patsaaseen. Patsaan kaulassa roikkuu koru, jossa on riisinjyvillä täytetty vesikammio. Ravintoloitsija Mehmet Kurum kehottaa katsomaan, mitä riisinjyvissä lukee. Niihin on kaiverrettu hänen perheenjäsentensä nimet. Kurum on ravintoloitsijan lisäksi antiikkikeräilijä ja taiteilija. Hän on toiminut ravintola-alalla ympäri Varsinais-Suomea jo 1990-luvulta saakka. Kun Kurumilta kysyy ravintolan sisustuksesta, hän nousee ylös tuolista, sukii pitkää partaansa muotoon ja alkaa kertoa esineiden tarinoita. Marionetissa ei noudateta sisustussuunnittelijoiden tyylipuhtaita neuvoja. Suuri osa esineistä saa ravintoloitsijan muistelemaan rakasta perhettään ja ystäviään. Yhdessä nurkassa on Suomen armeijan kirjoituskone, yhden pöytäryhmän yllä on uniikkeja käsin tehtyjä valaisimia ja yhdellä väliseinällä on vaikuttava kuva paratiisista. Jok’ikisellä ravintolan esineellä, sisustuselementillä, jopa pöydällä, on jonkinlainen tarina. Mehmet Kurum todella elää ravintolaansa. Hän on näyttävä osa koko ravintolan brändiä. Kattoa ja seiniä hipovien värikkäiden kangaslaukkujen ja musketin seasta löytyy gobeliini eli käsin sidottu seinävaate. Gobeliinissa on kuva itsevarmasta sulttaanista, ja sen alla lukee Sultan Mehmet. Kuvassa on siis ravintoloitsija itse. Täällä todella on persoonaa. • O SULTTAANIN SALISSA Toimittaja kävi etsimässä sisustusvinkkejä kebab-ravintolasta. TEKSTI AKU SUOMALAINEN KUVA ANNI SAVOLAINEN
  • 7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019
  • 8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 TEKSTI TUOVI MÄKIPERE KUVA TUOVI MÄKIPERE & LORETA.LUKINA/CC BY-SA 4.0 Jos ulkomailla opiskelevat medisiinarit lasketaan yhteen, he muodostavat ”Suomen suurimman lääke tieteellisen tiedekunnan”. Lääketieteilijöiden uusi suosikki on Latvia. ääkäriliiton mielestä suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrän suuri kasvu tulisi ottaa huomioon kotimaisten lääketieteellisten tiedekuntien sisäänotoissa”, Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo. Toissa lukuvuonna opintotukea ulkomaisiin lääkäriopintoihin sai reilut 1 060 suomalaista, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin lukuvuonna 2012–2013. Lääkäriliiton arvion mukaan luku on todellisuudessa vielä noin kymmenyksen suurempi, sillä kaikki opiskelijat eivät saa opintotukea. ”Ulkomaista voidaan lainausmerkeissä puhua Suomen suurimpana lääketieteellisenä tiedekuntana”, Halila vertaa. Suomen kaikissa lääketieteellisissä oli viime vuonna yhteensä 735 aloituspaikkaa. Toissa vuosina ulkomailla opintonsa on aloittanut vuosittain vajaat parisataa. Opetushallituksen kansainvälistymispalvelujen vastaava asiantuntija Irma Garam kertoo, että yleisimmin ulkomaille lähdetään opiskelemaan kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä, humanistisia aloja ja lääketiedettä. Kelan tilastojen mukaan lukuvuonna 2016–2017 kokonaan ulkomaisiin opintoihin tukea sai kaikkiaan lähes 9 150 opiskelijaa. ”Kun puhutaan kaikkien alojen opiskelijoista, suosituimmat kohdemaat ovat Iso-Britannia, Ruotsi, Viro, Alankomaat, Yhdysvallat ja Saksa”, Garam sanoo. Toissa lukuvuonna suosituimmat lääketieteen opiskelumaat olivat Ruotsi, Latvia, Romania ja Viro. Halila arvioi, että Latvia on kasvattanut suosiotaan ”viidakkorummun” avulla. Kun sana Latvian englanninkielisistä lääkäriopinnoista on levinnyt, entistä useammat ovat hakeneet sinne. VARSINAIS-SUOMESTA kotoisin olevat Essi Nuutinen ja Linda Hiekkaranta vahvistavat arvion. Latvian pääkaupungin Riian eduiksi kallistuivat suorat lennot Turusta ja suosio suomalaisten medisiinarien keskuudessa. Kumpikin ehti opiskella lukion jälkeen muita aloja ja hakea useita kertoja Turun yliopiston lääketieteelliseen. ”Viimeinen työntö ulkomaille oli se, että Suomessa otettiin ensikertalaiskiintiöt käyttöön”, Nuutinen kertoo. Ovet R ?ga Stradi ?š -yliopiston lääketieteelliseen aukesivat motivaatiokirjeellä, suosituskirjeillä, ylioppilas todistuksella, lukion päättötodistuksella ja todistuksella englannin kielen taidosta. Nuutinen aloitti opinnot helmikuussa 2016 ja Hiekkaranta vuotta myöhemmin. R ?ga Stradi ?š -yliopistossa englanninkieliset lääketieteen opinnot maksavat vuonna 2018 aloittaneille opiskelijoille 12 000 euroa lukuvuodessa. Aiemmin lukukausimaksut olivat alempia. Nuutisen ja Hiekkarannan opinnoissa karsintaa tapahtuu opintojen aikana. Jos tentistä ei pääse uusinnoista huolimatta läpi, putoaa yhden lukukauden alemmas. Käytännön potilastyö eli klinikkavaihe alkaa kolmannen vuoden aikana. ”L SUOMEN SUURIN LÄÄKIS R?ga Stradi?š -yliopisto (kuvassa) ja Latvian yliopisto tarjoavat englanninkielistä lääketieteen koulutusta. Kumpikin yliopisto on suomalaisten opiskelijoiden suosiossa.
  • 9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Gallup ”Media antaa isoa huomiota aatteille ja ajatuksille, jotka eivät vastaa omaa ajatusmaailmaani. Kaikki aatteet ovat päteviä, mutta koen, että minulla on velvollisuus äänestää vaihtoehtoista ajatusta.” Miksi äänestät eduskuntavaaleissa? ”On tärkeää, että ainakin yrittää vaikuttaa. Varsinkin ilmasto ja ihmisoikeudet on olleet paljon esillä viime aikoina. Nyt on pakko tehdä jotain. ” ”En usko äänestämiseen, koska ei me oikeasti voida tehdä muutosta. Aion silti äänestää. Tulee siitä parempi fiilis, kun on edes koettanut vaikuttaa asioihin. ” TEKSTI & KUVAT ANNI SAVOLAINEN Ylioppilaskunnalta Toni Solismaa logopedia Saara Starck kulttuurihistoria Simo Häyrinen kuvataiteilija NUORET EIVÄT äänestä. Viime eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista vain vajaa puolet käytti äänioikeuttaan. 55–69-vuotiaista vastaava luku on 80%. Ei siis ihme, että eduskunnan keski-ikä on 51 vuotta. Tilanne europarlamenttivaaleissa on vieläkin heikompi sillä, vain 10% nuorista äänesti vuonna 2014. MIKSI NUORTEN äänestämättömyys on huolestuttavaa? Vaikka kuinka kerääntyisimme turuille ja toreille mieltä osoittamaan, jää vaikutusvaltamme hyvin pieneksi jos emme saa itseämme ja ystäviämme liikkeelle äänestyspäivänä. VAIKKA ET olisi aivan parasta mahdollista omaa ehdokasta löytänyt, muista, että jokainen käyttämättä jätetty ääni, nostaa käytetyn äänen vaikutusvaltaa. Eli jos jätät äänestämättä, voi joku sinun kanssasi vastakkaista mielipidettä edustava ehdokas päästä läpi. ITSE AION äänestää kaikissa vaaleissa, joissa minulla on äänioikeus. Aion myös kannustaa kaikkia ystäviäni ja tuttujani äänestämään, jotta meillä olisi parlamentti, joka oikeasti edustaa koko Suomen mielipidettä, oli se mielipide mikä tahansa. TUODAAN NUORTEN ääni kuuluviin. Äänestä ja ota kaverisikin mukaan äänestämään. Käyttäkäämme meille kaikille kuuluvaa valtaa! OTTO ELOMÄKI, TYYn hallituksen kunnallispoliittinen vastaava #siksiäänestän vai äänestänkö? Hiekkaranta kertoo, että tenttejä on viikoittain ja tuntikokeita jopa päivittäin. Suullisiin tentteihin vastaaminen vaati häneltä hieman opettelua. ”Kaikkiaan näissä opinnoissa tulee tunne, että meistä kiskotaan kaikki irti. Arvostan kuitenkin sitä, että lähiopetusta on valtavasti ja kysymyksiin saa aina vastaukset.” LÄÄKÄRILIITON Hannu Halilan mukaan Pohjoismaita lukuun ottamatta ulkomailla lääketieteen opinnot ovat teoreettisempia kuin Suomessa. ”Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat tulevat kuitenkin yleisesti töihin Suomeen ja tutustuvat suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.” Koska Latvia kuuluu Euroopan unioniin, sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira tunnustaa sikäläisen tutkinnon automaattisesti. Laillistuksen edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito, mutta kieli ei paluumuuttajille ole ongelma. Lääkäriliiton teettämien kyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö aikoo hakeutua Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Noin kaksi kolmasLÄÄKISLÄISET MAAILMALLA osaa aikoo varmasti palata, ja vain pari prosenttia ei varmasti aio palata. Nuutinen ja Hiekkaranta eivät ole vielä lyöneet lukkoon tulevaisuudensuunnitelmiaan. ”Kynnys lähteä ulkomaille töihin on hyvin matala sen jälkeen, kun on opiskellut kuusi vuotta ulkomailla”, Nuutinen huomauttaa. • 50 100 150 200 250 300 350 17/18 16/17 15/16 14/15 13/14 12/13 11/12 TOP-5 OPISKELUMAAT: RUOTSI PORSKUTTAA Ruotsi Latvia Romania Viro Ukraina Lääketieteellistä tutkintoa ulkomailla suorittaneet opintotuensaajat maittain. Seuraavaksi suosituimmat maat ovat Venäjä, Puola ja Iso-Britannia. Ensikertalaiskiintiö ajoi Linda Hiekkarannan ja Essi Nuutisen ulkomaille.
  • 10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Last year University of Turku (UTU) had 1114 applicants. 70 per cent were from outside EU and EEA countries and out of them the university accepted 202 students. Out of those 202 students, 61 got a scholarship from University of Turku. Among these students there are ten people who pay a tuition fee. According to UTU International Education Specialist Johanna Kärki it’s hard to say which one of the degree programmes is the most popular among students outside of EU and EEA countries because there’s no statistics on that. “Global Innovation Management (GIM) at Turku School of Economics is one of the most popular international degree programmes and so are the programmes in natural sciences and technology”, Kärki says and continues: “The number of applicants has increased approximately 20 per cent from last year. Last year we had 1114 applicants, this year the number is 1376.” Why do so few people pay tuition fees to UTU? “Our international degree programmes also interest Finns and other Europeans. When the non-paying students apply and get accepted in the programs, it lowers the number of the students paying tuition fees.” Kärki explains that the students coming from nonTEKSTI PIHLA HÄNNINEN KUVA ELENABSL/123RF TEN STUDENTS ARE PAYING TO STUDY AT UTU MUUT YLIOPPILASLEHDET KOONNUT ANNI SAVOLAINEN Nopeat HUONO AVARUUSSÄÄ voi aiheuttaa esimerkiksi nettiongelmia, kirjoittaa Oulun ylioppilaslehti verkkojutussaan (29.3.2019). Nettiongelmat voivat viitata niin someviesteihin kuin lentokoneiden logistiikkaan. Juttu perustuu Aurinkoa tutkivaan Lauri Holapan haastatteluun. Holappa on avaruusfysiikan tutkijatohtori Oulun yliopistossa. Auringosta tulevien purkausten ennustaminen on yksi avaruusfysiikan haasteista. Holapan mukaan aurinkotuuli vaikuttaa maan lähiavaruuden häiriöihin. Tällä hetkellä avaruusmyrsky voidaan puolestaan ennustaa tarkasti vain tuntia ennen kuin se päätyy maapallon lähiavaruuteen. Ilmastonmuutosta kritisoivat henkilöt saattavat selittää jopa maapallon keskilämpötilan heittelyä Auringon aktiivisuuden vaihtelulla. Holapan mukaan Aurinko vaikuttaa yläilmakehän kemiaan ja siten paikallisesti ilmastoon erityisesti napa-alueilla. Auringon vaikutuksesta viimeaikaiseen ilmaston lämpenemiseen ei kuitenkaan ole. JYLKKÄRI (03/2019) haastatteli eduskunnan jättävää Mauri Pekkarista jyväskyläläisessä pakopelihuoneessa. Pekkarinen on Jyväskylän yliopiston alumni. Kansanedustajan mielestä kutsu pakohuoneeseen vaikutti ”tanskalaisen sukellusvenemurhaajan pyynnöltä”. Tunnin aikana Pekkarinen, toimittaja ja valokuvaaja paitsi selvittävät pakopelin, myös ruotivat kansanedustajan 40-vuotista uraa. Pekkarinen uskoo menestyneensä poliitikkona, koska hän on tehnyt paljon töitä ja paneutunut huolella uusiin asioihin. Jylkkärin mukaan hän on saanut Keski-Suomessa vuosien varrella lähes satatuhatta ääntä. Eduskunnan keskustelukulttuuri on Pekkarisen mukaan yksi hänen työpaikkansa suurimmista muutoksista. Keskustelu on pinnallistunut. Analyyttisimmat ja pitemmät puheenvuorot ovat kuulemma vähentyneet. Edes lehdistöä ei enää kiinnosta laajat, perustellut sisällöt samaan tapaan kuin ennen. Toimittaja ihailee sitä, että Pekkarinen pystyy ”suorittamaan kiivastempoisesti” vielä 70-vuotiaanakin. Poliitikon mukaan etenkin fyysisen kunnon ylläpito on tärkeää, jos haluaa olla aikaansaava ja energinen. EU and non-EEA countries need not to think only about the tuition fees but also the overall higher costs of living in Finland. How good is the tuition fee system then? “It depends on how the system is measured. We want the good and motivated applicants here. However, the Universities of Applied Sciences have usually slightly more international applicants thanks to their lower tuition fees”, Kärki says. UTU has plans on developing the international programs in the long run. “We have not made huge financial investments on marketing. Development of our programmes and international education as a whole is an ongoing process. We want to make sure our programmes are of high quality and attractive to the right applicants”, Kärki says. ACCORDING TO the Specialist in international affairs of the Student Union of the University of Turku Satu Nurmi, the university has had problems with making the tuition fee based system attractive. “University of Turku hasn’t had enough budget for marketing to raise the awareness of programmes”, Nurmi states. Last year every third applicant got a scholarship but the system was deemed problematic. Despite the granted scholarships not every student actually came and started their studies at UTU so some of the scholarships were never used. “The problematic scholarship system is going to change at some point. The Finnish student movement wants free education for everybody, not just for the students coming from economically privileged backgrounds”, Nurmi says. • Finnish universities started charging tuition fees from students coming from non-EU and non-EEA countries in 2017. Last year only six students paid a tuition fee, and now there is ten of them. eng
  • 11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 ”Perheen kanssa asuminen on yllätt ävän helppoa” TEKSTI PIHLA HÄNNINEN KUVA NELLA KESKI-OJA Oma koti Opiskelee musiikkiti edett ä ja asuu Turun keskustassa. JOHANNA TÄHTI, 20 Tykkään kodistani hirveästi . Asunto on ihanan lempeän valoisa ja energinen. Kaikki paikat kodissamme ovat viihtyisiä, ja meillä on samantyyppinen sisustusmaku, tällaista vintagesetti ä. Suurin osa huonekaluista on ollut meillä aina. Alueella on tosi rauhallista, ja joka paikkaan on kävelymatka. Liikun koti ini enimmäkseen pyörällä. Erikoisinta kodissani ovat 50-luvun puuovet ja eteisen roosanväriset seinät. Meillä on myös kotona enemmän soitti mia kuin kodeissa keskimäärin. Soitan selloa ja pianoa olohuoneessa sekä kuuntelen välillä vinyylilevyjä. Lauleskelen myös kotona itsekseni, kun kukaan ei kuule. Tämä on vähän tällainen taiteilijakoti . Olen asunut nykyisessä kodissani viime elokuusta lähti en. Jaan koti ni isäni ja lukiota käyvän siskoni kanssa. En ole varma, miksi faija valitsi juuri tämän asunnon, mutt a luultavasti sijainnin takia ja siksi, ett ä tässä on jokaiselle oma huone. Perheen kanssa asuminen on yllätt ävän helppoa. Meidän kolmen kesken on hyvä yhteishenki, ja olemme läheisiä. Kaverini kyselevät välillä, miksen muuta omilleni, mutt a minulla ei ole kiire lähteä tästä mihinkään. On etuoikeus, kun ei mene rahaa vuokraan.
  • 12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 HUONO ARPA issä olit alkuvuodesta 2015? Tuolloin puolueet kampanjoivat täyttä häkää ja valmistautuivat edellisen kerran eduskuntavaaleihin. Maa oli ”näivettymisen kierteessä”, kuten sittemmin valtioneuvoston tilannekatsaukseen kirjattiin. Työttömyys rehotti, ja talouden kasvu oli hiipunut. Poliitikot vaalipäissään hehkuttivat nostavansa Suomen uuteen nousuun. Samaan aikaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) aktiivit osasivat nähdä kauas: he arvelivat, etteivät opiskelijat olisi näissä vaaleissa vahvoilla. Koulutuslupaus-kampanjalla haluttiin varmistaa, ettei koulutuksesta leikattaisi. Kampanjassa puolueita pyydettiin ottamaan kantaa koulutukseen ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Väitteeseen ”koulutusmäärärahojen tulee pysyä tulevalla hallituskaudella vähintään nykyisellä tasolla” seitsemän puoluetta vastasi kyllä . Juha Sipilän keskusta-oikeistolaisen enemmistöhallituksen kausi on nyt ohi. Kuten tiedämme, koulutusta uusittiin ja isosti. Arviot tarkoista summista vaihtelevat, mutta Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan tämä porukka leikkasi koulutuksesta yhteensä noin 690 miljoonaa euroa. Pelkästään korkeakouluilta raavittiin pois yli 110 miljoonaa euroa. Neljän vuoden ajalta se tekee 75 340 euroa päivässä. Vaikka leikkaukset olivat isoja, Koulutuslupauskampanja oli monin tavoin onnistunut. Tempaus osoitti, miten pahasti lupaukset voivat pettää. YLLÄTYSLIIKE Reilu vuosi sitten Niin & Näin -lehti julkaisi Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin vertaisarvioidun artikkelin, jossa edellä mainitut tutkijat tekevät läpileikkauksen Sipilän hallituksen koulutuspoliittisista arvovalinnoista. Tervasmäen ja Tomperin mukaan koulutuspoliittiset toimet ovat osaltaan seurausta oikeistohallituksen ohjelman painopisteistä: julkisen talouden tasapainottamisesta, työn tekemistä korostavasta yhteiskuntapolitiikasta sekä yrittäjyyden, yritystoiminnan ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Valtioneuvoston strategisessa ohjelmassa koulutusta käsiteltiin vähän. Yksi alkuperäisistä tavoitteista oli uudistaa korkeakoulujen valintakoemenettelyä, jotta jengi siirtyisi nopeammin työelämään. Nyt ylioppilastodistuksen painoarvoa onkin lisätty ja pääsykokeiden painoa vähennetty. Tämä kasaa painetta lukiolaisille. Syksystä 2017 alkaen yliopistot alkoivat myös periä lukuvuosimaksuja EUja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka hakivat korkeakoulututkintoon johtavaan vieraskieliseen koulutukseen. Vuonna 2017 tällaisten hakijoiden määrä lähes puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Hallitusohjelman kärkihankkeiden mukaan ainoastaan toisen asteen ammatillista koulutusta aiottiin uudistaa. Ammattikoulutuksesta leikattiinkin eniten. Tervasmäelle ja Tomperille ikävä yllätys oli se, että lopulta koko koulutusjärjestelmää uudistettiin perusteellisesti, aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tiedesektorille. Opiskelijan näkökulmasta leikkaukset näkyvät konkreettisimmin pienemmässä opintotuessa. Opintoraha pienennettiin toisen asteen tasolle, ja opintolainan kuukausimäärä korotettiin 400 eurosta 650 euroon. Ennen kokonaistukiaika oli 64 kuukautta, mutta se kutistettiin 54 kuukauteen. Lisäksi opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Rahavirtojen tyrehdyttäminen on lisäksi johtanut henkilöstövähennyksiin ja toimitilasäästöihin. Isoimmat henkilöstömuutokset tehtiin Helsingin yliopistossa. Vuonna 2016 Suomen suurin yliopisto vähensi joukkoaan 550 työntekijällä, joista 371 irtisanottiin. LUOTTAMUS KORTILLA Yliopistojen autonomia ei ole uusi keskustelunaihe, mutta koulutukseen kohdistuvat leikkaukset nostivat sen taas pöydälle. Autonomia kytkeytyy paitsi kysymyksiin yliopiston ja virallisen valtiovallan suhteesta, myös rahaan. Kiistely autonomiasta on nimenomaan länsimainen Yliopistojen autonomia horjuu, ja resurssit ovat huvenneet. Neljä vuotta ja yhtä hallitusta myöhemmin korkeakoulujen tilanne on muuttunut isosti. TEKSTI ANNI SAVOLAINEN KUVA TYY ARKISTO & FOXYSTRANGER KAWASAKI/CC BY-SA 4.0 3/2019 M
  • 13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 ilmiö. Yliopistojen taloudellisen tai hallinnollisen autonomian kiristäminen kertoo epäluottamuksesta niiden toimintaan. Luottamuspulan taustalla ovat usein painavien perusteluiden sijasta asenteet. Ilmiö toteutui myös Sipilän jengin ensimmäisessä kokoontumisessa. Heidän mukaansa yliopistoilla oli liian iso hallinto, mutta kunnon perusteluita ei ollut. Leikkausten taustalla oli mähmäinen ajatus siitä, että yliopistoissa on löysää ja tehotonta tilaa. Leikkauksista huolimatta yliopistojen kokonaisrahoitus on lähes samalla tasolla kuin kauden alussa vuonna 2015. Taloutta on kiristetty nimenomaan korkeakoulujen perusrahoituksesta, joka väheni Sipilän hallituskauden aikana yli seitsemän prosenttia. Vuonna 2016 leikkauksia tehtiin eniten. Perusrahoituksen niukentamisen vuoksi yliopistot ovat yhä riippuvaisempia hankerahoituksesta tai ”strategisesta rahoituksesta”. Osa perusrahasta on myös palautettu hankerahoiksi. Siksi yliopistot ovat tilanteessa, jossa hankerahoja on pakko hakea. Vaikka Sipilän hallitus on leikannut voimakkaammin kuin edeltäjänsä, korkeakoulujen rahoitusta alettiin muovata jo yliopistolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2009. Myöhemmin OKM:n työryhmä julkaisi lakiin pohjautuvan ehdotuksen, joka perustui näkemykseen hyvästä suomalaisesta yliopistosta vuonna 2020. Ehdotuksella haettiin ”laadukkaampaa, kansainvälisempää, profiloituneempaa, vaikuttavampaa ja tehokkaampaa yliopistoa”. Rakenteellisen kehittämisen politiikalla yliopistojen haluttiin profiloituvan selkeämmin ja muodostavan alakohtaisia ”painotusja poisvalintoja”. KOVAA TULOSTA Tervasmäen ja Tomperin mukaan näkyvin Sipilän ajan korkeakoulu-uudistus on ollut Tampere3-yliopistofuusio. Yhdistyminen vastaa suoraan rakenteellisen kehittämisen päämääriin, joihin uusi rahoitusmalli pyrki. Tutkijat sanovat, että tätä fuusiota voi pitää ”tiivistymänä vallitsevista suhdanteista”. Sipilän kaudella yliopistojen on koettu erikoistuvan ja virtaviivaistuvan hitaasti. Toimintaa on vauhditettu lisäämällä rahoitusmalliin uusia tulosarvioinnin indikaattoreita ja kasvattamalla ohjaavan strategisen rahoituksen osuutta. Rahoitusta on kiristetty, jotta yliopistot tehostaisivat toimintaansa ja profiloituisivat. Valtioneuvosto on perustellut strategisen rahoituksen vahvistavan ”tulevaisuusorientaatiota” ja tukevan täten ”yliopistojen kehittämistyötä”, joiden vaikutukset näkyisivät vasta vuosia myöhemmin. Tänä päivänä yliopistot ovat siis riippuvaisia hankerahoista. Niiden painoarvo osoittaa, että Suomessa perusrahoitukselta odotetaan nyt kovaa tulosta. Hallituskauden loppupuolella yliopistot joutuivat harjoittamaan todellista hankejumppaa. Taloustilanteen myllerryksen seurauksena yliopistot ja ministeriöt joutuvat käyttämään aiempaa enemmän aikaa rahan hakemiseen. Tällä on työllistävä vaikutus, mutta vakaa talous on hallituksen tekojen seurauksena korkeakoulujen utopia. Talouspohja heijastuu luonnollisesti suoraan yliopistojen toimintaan. Riippuvuus hankerahoista syö yliopistojen autonomiaa, koska ne ovat kaupallisempia laitoksia kuin aiemmin. TULEVAISUUSVISIO Tervasmäki ja Tomperi sanovat, ettei Sipilän hallitus ollut täysin välipitämätön koulutuksellista tasa-arvoa kohtaan. Toisaalta puhe tasa-arvosta oli enemmän retoriikkaa kuin päätöksissä toteutuneita arvovalintoja. Monet puolueet viittaavat tämän kevään vaaliohjelmissaan tavoitteisiin, jotka tulevat niin sanotusta korkeakouluvisiosta. Kyseessä on OKM:n toteuttama korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö, joka määrittelee suuntaviivat korkeakouluille vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet ovat isoja. Korkeakoulutettujen nuorten osuus halutaan kasvattaa yli 50 prosenttiin. Lisäksi tutkimusja kehittämisrahoitus halutaan nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteet kuulostavat lupaavilta, mutta visio selkeästi korostaa tiettyjen tiedekuntien arvoa. Ihmistieteet sivuutetaan suunnitelmassa täysin, ja painoarvoa saavat digitalisaatio, teknologiaosaaminen ja näistä yhdessä syntyvä kilpailukyky. Tervasmäki ja Tomperi huomauttavat, että kulttuurija yhteiskuntatieteitä tai humanistisia tieteitä ei nähdä visiossa tarpeellisena osaamisena. Sen sijaan matematiikka ja luonnontieteet nostetaan tärkeiksi aloiksi. Korkeakouluvision työstäminen alkoi helmikuussa 2017. Visio ei ollut mukana valtioneuvoston strategisessa ohjelmassa, mutta teema oli isosti esillä hallituskauden loppupuoliskolla. Etenkin oppositiopuolueet ovat puhuneet paljon ennustettavuuden tarpeesta. Korkeakouluvisio on ennen kaikkea yritys luoda pitkäkestoisia linjoja ja esittää selkeitä tavoitteita. Jotain on siis tapahtumassa. • Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittista asiantuntijaa Joni Kajanderia. Lähteinä on käytetty lisäksi Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin artikkelia Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa (Niin & Näin 2/2018) sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n teettämää raporttia Selvitys koulutusleikkauksista 2011–2019. Selvityksen teki Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. TURUN YLIOPPILASLEHTI
  • 14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019
  • 15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 KAKKULUPAUS Puolueiden vaaliohjelmat puhuvat koulutuksesta vaihtelevalla vakavuudella. Yksi kannustaa vaihtoon, toinen innovaatioallianssiin, kolmas nostaisi opintorahaa satasella. TEKSTI JA KUVAT ANNI SAVOLAINEN SYMBOLIT WIKIMEDIA COMMONS g ulunut hallituskausi on kohdellut opiskelijoita kovalla kädellä. Mitäs sanovat puolueet vaalien kynnyksellä? Koulutushan on suomalaisille sydämen asia ja maamme kirkkain vientituote. Helpommin sanottu kuin tehty! Monet puolueet ovat näyttäneet, että myönteinen puhe koulutuksesta on vain keppihevonen eri agendan ajamiseen. Tylkkäri kävi puolueiden vaaliohjelmat läpi ja tutki, millaisia tavoitteita puolueilla on korkeakoulujen ja tutkimuksen suhteen. Kunkin eduskuntapuolueen kohdalla on käsitelty eri teemoja symboleilla, jotka ovat seuraavat: K VIHREÄ LIITTO (VIHR.) Vihreät lopettaisi ”opiskelijoiden kyykyttämisen” mahdollistamalla täysipäiväisen opiskelun. Opintorahaa nostettaisiin kolmanneksella nykyisestä. Puolue luopuisi opintotuen kaksiportaisuudesta ja opintopistevaatimuksista. Vihreät luopuisivat ensikertalaiskiintiöistä ja tarjoaisivat avoimen korkeakouluopetuksen niillekin, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa. He pyrkivät tuomaan korkeakouluihin ja tutkimukseen ”rauhaa ja vapautta” opiskella, opettaa ja tutkia ”ilman jatkuvaa hiostusta”. Tällä hetkellä korkeakouluja tiedepolitiikan ytimessä on puolueen mukaan markkinaehtoisuus, vaikka paino pitäisi olla sivistyksessä. Puolue investoisi niin sanotun koulutusmiljardin tutkimukseen ja koulutukseen. Varat saataisiin kasaan leikkaamalla ”ympäristölle haitallisia tukia”. He vahvistaisivat yliopistojen taloutta tekemällä perusrahoitukseen tasokorotuksen ja sitomalla rahoituksen indeksiin. Vakaa ja vastikkeeton perusrahoitus kattaisi merkittävän osan yliopistojen rahoituksesta. Tämä samalla voimistaisi korkeakoulujen autonomiaa. Korkeakoulujen rahoitusmallia uudistettaisiin yleisesti niin, että se ”kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja – yksittäisistä kursseista räätälöityihin koulutuspaketteihin”. Tämä palvelisi puolueen tavoitetta tukea jatkuvaa oppimista. Tutkijat joutuvat kilpailemaan ”lyhytjänteisestä pätkärahoituksesta”, mikä on Vihreiden mielestä ongelma. He vapauttaisivat aikaa hankehallinnosta ja ”rahoitushakemusten oravanpyörästä” siirtämällä tutkimusrahoituksen painopistettä pitkäaikaiseen rahoitukseen. Puolue kasvattaisi Suomen Akatemian myöntövaltuutta ja tekisi tasokorotuksen myös valtion tutkimuslaitosten rahoitukseen. Puoluetta huolestuttaa, että korkeakoulujen autonomia ja edellytykset keskittyä uutta luovaan perustutkimukseen ja muuhun pitkäkestoiseen tieteelliseen työhön ovat heikentyneet. Yliopistojen asemaa ovat romahduttaneet ”yhä koveneva lyhytjänteinen rahoituskilpailu” sekä erinäisten taloudellisten ja poliittisten intressien vaikutus. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vihreän liiton edustajat nostaisivat tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoitusta (TKI) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavan kahden vaalikauden aikana. Koulutukseen ja tutkimukseen investointi on Vihreille paras keino ”turvata edellytykset myönteiselle työllisyyden ja tuottavuuden kehitykselle seuraavina vuosikymmeninä”. Työntekijöille tarjottaisiin mahdollisuus päivittää osaamistaan eläköitymiseen asti. Vihreät ”ulottaisivat koulutuslupauksen aina työuran loppuun saakka”. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE (SDP) SDP:lle korkeakoulututkinnon tavoitteet ovat osa puolueen hanketta nimeltä Osaamispolku 2030. Kyseessä on ”pidemmän aikavälin visio” koulutuksen ja sivistyksen kehittämiseksi Suomessa. Sosialidemokraatit selvittäisivät korkeakouluissa on ”heikko läpäisyaste” ja suunnittelisivat toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Lisäksi SDP ”jatkaisi opiskelijavalintojen uudistamista”. SDP tahtoo ”tehdä tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen” sekä antaa tutkijoille mahdollisuuden keskittyä työhönsä varmistamalla ”riittävä perustutkimuksen taso”. Puolue tähtää siihen, että nuorista vähintään 50 % suorittaisi korkeakoulututkinnon. He pyrkivät nostamaan TKI-toiminnan tasoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaaliohjelman mukaan julkisten panostusten lisäykset kannustavat myös yksityistä sektoria panostamaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Opiskelijat Rahoitus Tutkimus Kiinnostavaa Korkeakouluvisio
  • 16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 SDP näkee koulutuksen osana asuttamispolitiikkaa. Puolue tähtää tieverkon parantamiseen koko maan alueella, ja korostaa tunnistavansa korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten merkityksen alueiden elinvoimalle. VASEMMISTOLIITTO (VAS.) Vasemmistoliitto vähentäisi ylioppilaskirjoitusten painoa opintopaikkaa haettaessa ja mahdollistaisi ”pääsykoemuotoisen väylän jatko-opintoihin”. Kiintiöistä ja rajoituksista luovuttaisiin. Puolue haluaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun jokaiseen Suomen maakuntaan, mikä on tärkeää ”niin eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista”. Lisäksi vasemmistolaiset nostaisivat opintorahaa 101 euroa kuussa osana sosiaaliturvauudistusta. Koulutuksen epätasa-arvoa vähennettäisiin myös maksuttomilla avoimen korkeakoulun opinnoilla, joista voisi jatkaa tutkinto-opiskelijaksi. Puolue toteuttaisi ”koko koulutuspolun kattavan koulutuksen tasa-arvosuunnitelman”, jossa huomioitaisiin erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen. Vasemmistoliitto esittää huolensa tutkijoiden epävarmasta rahoituskentästä. He palauttaisivat yliopistoindeksit osaksi rahoitusta ja varmistaisivat sektoritutkimuslaitosten ”riittävän rahoituksen”. Tutkimusrahoituksen haluttaisiin tulevan ”tuntuvasti” yliopistojen perusrahoituksesta, jota täydennettäisiin kilpailutetulla rahoituksella. Tutkimusrahoituksen järjestelmästä halutaan ”yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi”. Vasemmistolaiset nostaisivat TKI-rahoituksen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä julkisen rahoituksen osuus olisi vähintään yksi prosentti, mikä edellyttäisi lisäpanostuksia tieteen ja korkeakoulujen perusrahoitukseen ja yritysten TKI-tukiin. Vaaliohjelmaan sisältyy yliopistolain tarkistaminen niin, että laki varmistaisi ”kollegiaalisen demokratian yliopistoissa”. Vasemmistoliitto asettaisi yliopiston päätöselinten asetelmaksi niin sanotun tasakolmikannan. Tämän mukaan hallintoelimissä olisi samansuuruinen edustus professoreita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Yli puolet hallituksen jäsenistä olisi tultava yliopistoyhteisön sisältä. KANSALLINEN KOKOOMUS (KOK.) Kokoomuksen vaaliohjelmassa todetaan, että ”osaamisella ja oppimisella” pääsee ”mahdollisuuksiin kiinni”. Puolue avaisi korkeakoulujen koulutustarjontaa ”joustavammin ihmisten ja työelämän hyödynnettäväksi”. Kokoomuslaiset vahvistaisivat yliopistojen profiloitumista, yhteistyötä ja työnjakoa. He monipuolistaisivat korkeakoulujen mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Puolue ”vahvistaisi kaupunkien innovaatioympäristöjä”, joissa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset kehittäisivät tulevaisuuden ratkaisuja esimerkiksi innovaatioallianssien kautta. Vaaliohjelman mukaan tämä tekisi kaupungeista elinvoimaisia ja parantaisi ”koko maan mahdollisuuksia”. Puolue kannustaisi opiskelijoita lähtemään vaihto-opiskelijoiksi. SUOMEN KESKUSTA (KESK.) ”Koulutus on ihmisen tärkein pääoma”, sanotaan Keskustan vaaliohjelmassa. Koulutus kuuluu puolueen mukaan ”kaikille lompakon paksuudesta tai kodin postinumerosta riippumatta”. He tahtovat vähintään yhden korkeakoulun jokaiseen maakuntaan. Korkeakoulujen pitäisi edistää jatkuvaa oppimista nykyistä tehokkaammin. Puolue uusisi koulutuksen rahoitusta niin, että keskitytään ”tutkintojen sijasta osaamisen painottamiseen jatkuvan oppimisen periaatteella”. Tulevaisuudessa täytyy ”huolehtia tieteen teon riippumattomuudesta”. Keskustan mielestä korkeakoulujen vahva itsehallinto turvaisi tutkimuksen ja opetuksen itsenäisyyden. Korkeakouluille täytyisi ”taata resurssit” perustutkimuksen tekemiseen. Kepulaiset vahvistaisivat ”monimuotoista muunto-, uudelleenja täydennyskoulutusta”. Yksi ratkaisu rajattoman oppimisen mahdollistamiseen olisi tarjota korkeakoulutusta yhdeltä alustalta. Portaali olisi aluksi sähköinen, ja siitä ”voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta sopivia opintokokonaisuuksia”. SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Kristillisdemokraatit haluavat kattavan korkeakouluverkoston, jotta ”osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvattaisiin” koko Suomessa. Puolue lisäisi aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimapulaa. Lisäksi kristilliset lisäisivät opintopolkumahdollisuuksia ja ”joustavia täydennysja muuntokoulutusmahdollisuuksia”. Suomen tulisi panostaa aiempaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Puolueen ilmastopoliittinen linja vaatisi sellaisten teknologisten innovaatioiden käyttöä, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä ja parantaisivat energian talteenottotekniikkaa. Lisäksi he auttaisivat suomalaisia tutkimusorganisaatioita osallistumaan ”mahdollisimman moneen yhteiseen tutkimushankkeeseen”. Puolueen mukaan Suomen tulisi pitää kiinni EU:n tutkimusvaroista ja myöntää niitä tutkimuksen laadun perusteella. SUOMEN RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE (RKP) Maksuton ja korkeatasoinen koulutus kaikille on Ruotsalaisen kansanpuolueen tapa luoda ”yhdenvertaiset edellytykset kaikille”. He korostavat kaikkien oikeutta opiskella terveessä koulussa ja saada opetusta päteviltä opettajilta äidinkielellään. Puolueen mukaan ”kaikilla on oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen”, jotta he voivat ”saada uuden työn itselleen”. Puolue nostaisi opintorahan määrää ja opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Puolue tekisi ”harkittuja pitkäjänteisiä panostuksia” koulutukseen ja tutkimukseen ”harkitsemattomien leikkauksien” sijaan. Tämä tapahtuisi turvaamalla korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Myös RKP tavoittelee TKI-rahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä toteutettaisiin ennen vuotta 2025. He kutsuvat itseään Suomen todelliseksi sivistyspuolueeksi, ja toteavat eduskuntavaalien olevan ”mitä suurimmissa määrin koulutusvaalit”. EDUSKUNNAN ULKOPUOLISET PUOLUEET Syyniin joutuivat lisäksi sellaiset pienpuolueet, joiden vaaliohjelmissa korkeakoulutuksen kehittäminen on merkittävä tavoite. Alle on nostettu kiinnostavimmat seikat pienpuolueiden ohjelmista. PIRAATTIPUOLUE (PP) Piraattipuolueen mukaan yliopisto-opiskelun tulisi olla ”tieteen tekemisen harjoittelua”. Tällöin opiskelijat eivät pänttäisi valmiita ratkaisumenetelmiä, vaan ”ratkaisisivat todellisia uusia ongelmia”. Piraateille laaja-alainen avoimuus on tärkeää. Siksi esimerkiksi julkisen tutkimusrahoituksen saamiseksi on luvattava julkaista tulokset avoimesti.
  • 17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019
  • 18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Tällä hetkellä eduskuntapuolueita on kymmenen. Niistä kolme on jätett y tämän jutun ulkopuolelle. Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus eivät maininneet vaaliohjelmissaan korkeakoulutusta, yliopistoja tai tutkimusta lainkaan. Seitsemän tähden liikkeen vaaliohjelmaa ei puolestaan ole olemassa. Koulutuksen huomioivat siis muutaman pienpuolueen ohella seitsemän eduskuntapuoluett a. Vihreä liitt o on voitt aja monella tapaa. Heidän vaaliohjelmassaan koulutus sai suhteellisesti eniten ti laa, ja he käsitt elivät monipuolisesti niin opiskelijoita, yliopistojen rahoitusta, tutkimusta kuin korkeakouluvisiotakin. Kunkin eduskuntapuolueen alle on eritelty teemat, joita vaaliohjelmat käsitt elivät. On tärkeää huomata, ett ä puolueet käsitt elevät vain muutamaa koulutuksen osatekijää. Vihreitä ja Vasemmistoliitt oa lukuun ott amatt a yliopistojen tai tutkimuksen rahoituksesta puhutaan erityisen löysästi . Halu vahvistaa yliopistojen toimintaa tulee ohjelmista hyvin läpi, mutt a konkreetti sia keinoja tavoitt een saavutt amiseksi ei juurikaan tarjota. Puhtaasti retoriikan pohjalta voisi sanoa, ett ä puolueet kokevat suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kärsineen. Tutkijoiden ja opiskelijoiden asemaa halutaan parantaa, mutt a ilmaisut ovat jälleen epämääräisiä. Monet puolueet jakavat toiveen korkeakouluverkoston ylläpitämisestä sekä yhteistyön merkityksestä. Korkeakoulujen koetaan voimistavan alueiden elinvoimaa, ja verkosto takaisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Etenkin tarve koulutetuille työntekijöille korostuu ohjelmissa. Eduskuntapuolueista neljä viitt asikin korkeakouluvisioon, joka luo kehityslinjoja vuoteen 2030 asti . Korkeakouluvision tarjoamat numerot ovat tärkeitä, sillä ne sitoutt avat puolueita. Muita mitatt avia ilmaisuja vaaliohjelmissa on vähän. Tässä jutussa on käytett y lainausmerkkejä aina, kun ilmaisu on lavea ja suoraan vaaliohjelmasta. Kuulostaa ylväältä, ett ä opiskelijoiden ja tutkijoiden halutaan antaa toimia ”ilman jatkuvaa hiostusta” tai ett ä osaamisella pääsee ”mahdollisuuksiin kiinni”, mutt a mitä tällaiset ilmaisut oikeasti tarkoittavat? Seuraavan hallituskauden jälkeen on mahdotonta tentata, miten paljon vaikka ”jatkuva hiostaminen” on vähentynyt. TOIMITTAJALTA: LISÄÄ NUMEROITA! 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vihr. SDP PP Vas. Kok. FP Kesk. EOP KD RKP % Made with FEMINISTINEN PUOLUE (FP) Feministinen puolue korostaa koulutuksen merkitystä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. He haluavat tuoda esille ”erityisesti sukupuolentutkimuksen tuottamaa tietoa, joka usein jää julkisen keskustelun marginaaliin”. Puolue lisäisi toistaiseksi voimassaolevia työsuhteita ja turvaisi pitkäaikaisen tutkimusrahoituksen estääkseen pätevien tutkijoiden siirtymisen ulkomaille. Verovapaan apurahan yläraja nostettaisiin 30 000 euroon. ELÄINOIKEUSPUOLUE (EOP) Eläinoikeuspuolue nostaa korkeakoulutuksen lähtökohdaksi hyvän yleissivistyksen takaavat, laaja-alaiset ja monitieteiset opinnot, ”ei ammatilliset putkitutkinnot”. Perustutkimuksen asema ”tieteen kivijalkana tulee säilyä selkeänä”. Puolueelle ei riitä ainoastaan yritysja markkinalähtöinen tutkimus. • PUOLUEIDEN VAALIOHJELMISSA on tyypillisesti eritelty selkeät kärkihankkeet, ja kunkin hankkeen tavoitt amiseksi määritellyt keinot. Useimmilla puolueilla keinoja on noin sata. Kaavion prosentti luvut on saatu laskemalla korkeakoulutusta sekä tutkimusta koskevien keinojen osuus puolueiden vaaliohjelmissa. Tyypillisesti puolueet puhuvat nimenomaan keinoista, ja esitt ävät ne ohjelmissaan yksinkertaisella luett elolla. KOULUTUSASIOIDEN OSUUS ERI PUOLUEIDEN VAALIOHJELMISTA MITEN TÄMÄ LASKETTIIN?
  • 19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Ahkeroi kesäyössä Sanomalehtien varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättää päivät vapaaksi kesästä nauttimiselle. Etsimme reippaita ja oma-aloitteisia kesätyöntekijöitä lehdenjakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Kiinnostuitko? Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi ja valitse ”Hae jakajaksi” Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 TFO TELAKALLA! CLASSICAL X ELECTRO 24.5.2019, Westin-sali klo 20 PERTTI JALAVA – STEVE REICH – JORI HULKKONEN RUISSALON TAPAHTUMATELAKKA, HEVOSKARINTIE 23, 20100 TURKU 22.–25.5.2019 TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU puh. 02 262 0333 (ma–pe klo 9–15), kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KULTTUURIKAUPPA ARS MUSICA Aninkaistenkatu 9 (ma–pe klo 12–17 sekä tapahtumien yhteydessä) Opiskelijaliput 15 € Lippu.fi 17,50 € + toimitusmaksut (alk. 1 €, www.lippu.fi) tfo.fi/telakalla Osaan festivaalin tapahtumista vapaa pääsy.
  • 20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 3/2019 Pauliina Räsänen on perustanut Kustaviin oman sirkuskoulun, joka toimii korkean hirsilinnan suojissa. Kesäisin paikan valtaa Saariston Sirkusfestivaali, joka järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa.