Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) hakee kansikuvaa seuraavaan lukuvuosikalenteriinsa. Kalenteri on A6kokoinen paperiversio, joka jaetaan ilmaiseksi Turun yliopiston opiskelijoille. Etsimme teosta, joka voi olla kuvataidetta, grafiikkaa tai valokuvaa – tyyli on vapaa! Toivomme, että kuva heijastaa opiskelijaelämää. Kilpailu on avoin kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. Valitulle taiteilijalle maksetaan 200 euron palkkio. Näin osallistut: Lähetä kuva teoksestasi sähköpostitse osoitteeseen tyyviestintaasiantuntija@utu.fi viimeistään 1.5.2025. Voittajan valitsee TYYn viestintäsektori, ja päätös voittajasta tehdään 13.5. Kaikki kilpailuun osallistuvat teokset esitellään valintaraadille anonyymisti. Lisätietoja: tyy-viestintaasiantuntija@utu.fi +358 44 796 1077 kansikuvataidetta Taiteile TYYn lukuvuosikalenteriin Tavataan! ASUKKAIDEN 650 659 661 665 NOORA SALONEN etnologian opiskelija ASUMINEN • KULTTUURI YMPÄRISTÖ • JOUKKOLIIKENNE TERO AHLGREN koulutuspoliittinen asiantuntija TAIMI LINNA sosiaalityön opiskelija,tarjoilija PAAVO MÄKINEN arkeologian opiskelija TURKU ON OPISKELIJOIDEN ASI ALLA! ma 31.3. klo 11-13 Assarin Ullakon edusta ti 1.4. klo 11-14 TYY:n vaalitori, Educarium listan ehdokkaat kuntavaaleissa 650 668 asukkaidenturku.fi
TEHDAS TEATTERIN KEVÄT 2025 Meillä saat reilun opiskelija-alennuksen pääsylipuista ja lämpiöbaari on helvetin halpa! Angelika ja kuumat paikat | 2.–6.4. Keikka: Cats of Transnistria & Anniina Auf | 5.4. Baltic Take Over Festival | 10.–12.4. Riittää / Enough | 8.–18.5. Ystävä joella | 18.5.–15.6. The Porn Horror Musical 2 | 22.–24.5. Keikka: Salaliitto | 28.5. www.tehdasteatteri.fi Instagram: @tehdasteatteri Facebook: /tehdasteatteri Itäinen Rantakatu 64 B Turku
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 28.3.2025 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 95. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA Santeri Saarinen ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Toimitus puh. 045 356 4517, tylkkari.fi/mediakortti PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 6000 kpl SEURAAVA NUMERO syksyllä 2025. Valtuustosalin kutsu Kiekkoapprot Raumalla Assarista kolmekymppinen Äijänsuolla todistettiin tiedettävästi ensimmäistä opiskelijoiden välistä Satakunnan paikallispeliä. Ketkä nappaavat valtuustosalin avaimet kevään vaaleissa? Tylkkäri kurkisti ravintolapäällikön johdolla opiskelijaravintolan kyökkiin. 14 14 10 10 18 18 Pääkirjoitus Sauna mainittu ? 5 Uutiset Oikeusapua opiskelijoille Valmennuskursseissa muutoksia ? 6 Tutkija Mitkä ovat puolueiden voimasuhteet Turussa, Samuli Laine? ? 7 Lukijoilta Oppimista vai vilppiä? Vuorokausi syömättä Kiskoilla menneisyyteen Sijoituspääomia ja teknoa ? 8, 9 Essee Pikaruokala yöllä ? 30 Kolumni Kenen syytä on kesä ilman töitä? ? 31 Essee Wappuradion tunnelmissa ? 32 Luottoresepti Kevään kyykkyviinit ? 34 Näkökulma Ylioppilaskuntien taloudenpidosta ja jäsenyydestä ? 35 sisältö 2/2025
k pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi N ä i N s i i N ä pääsi käymään, että tulevana keväänä Sveitsissä järjestettäviin Euroviisuihin osallistuu kaksi suomalaista kappaletta. Ja se tuskin on jäänyt viimeisinä viikkoina juuri keneltäkään opiskelijalta huomaamatta. Suomalainen KAJ-yhtye otti ja valloitti sydämet Bara bada bastu-kappaleellaan länsinaapurin puolella. Suosiota tuli niin kansainvälisten ammattilaisraatien kuin suuren yleisön keskuudesta. R u ot s i N a R m ot to m a N euroviisukoneiston läpi selviäminen on ollut kova temppu. Siitä pitää antaa suitsutusta. Se kuitenkin on hieman ihmetyttänyt millä volyymilla kappaleen voittoa ja menestystä on uutisoitu yllätyksellisenä. Noh, kukapa ei koskaan olisi kuullut koukuttavaa ja myyvää tarinaa vaikeuksien kautta voittoon nousevasta altavastaajasta. V a R m as t i t u u R i l l a k i N saattoi olla sijansa, mutta kurkkaamalla levykansien sisälle moni palanen loksahtaa kohdalleen. Siellä on mukana kovia nimiä Tukholman hittitehtailta. Warner Music Sweden ei raapusta omaa puumerkkiään mihin tahansa. Taustalla täytyy olla siis kovaa ammattimaista kotimaista brändityötä, mikä on hieno juttu. Juuri sitä, missä suomalaisilla on sanottu aina olevan kehittymisen paikka kansainvälisillä markkinoilla. Ehkä nyt on onnistuttu ottamaan taas yksi askel eteenpäin. B i i s i i t s e s sä ä N ruoditaan läpi vielä monien kirjoitusten ja levyraatien toimesta, mutta mennään itse karsintakilpailuun ja sen tapahtumiin tarkemmin. Järjestelmällisesti lähetyksen katsoneet ovat toitottaneet sitä, että Melodifestivalenin ohjelmassa oli erityisen lämmin tunnelma. Suomen ja Ruotsin liput heiluivat sulassa sovussa yleisömeren seassa. Vauhti kiihtyi ja kansa viihtyi. m o l e m m i N p u o l i N e N k u N N i o i t u s oli vahvasti läsnä ja ikään kuin veljekset olivat kilpasilla keskenään. Se ei lopulta ole oikeastaan kaukaa haettu vertauskuva. Pohjoismaiden yhteinen historia on pitkä, mutta onhan tässä viimeisinä vuosina esimerkiksi Natoprosessi sitonut maita vielä lähemmin yhteen. m i tä i l m i ö löylyineen ja kiuluineen jättää käteen? Saunat ja Vöyrin murteet tarjoavat melodiakoukkujensa lisäksi ajankohtaisen muistutuksen siitä, että vaikka itäisessä Euroopassa tapahtuukin parhaillaan kaikenlaista ja maailmanmeno monella suunnalla vaikuttaa sekavalta, niin maailmassa on paljon Suomeen ja meihin suomalaisiin ystävällismielisesti suhtautuvia maita. Se kannattaa muistaa, kun suurvaltojen sooloilut ja Venäjän arvaamattomuus pistävät mietteliääksi. Sauna mainittu
uutiset 7 ADA SILANDER 6 O ikeusaputoimikunnan oikeusapupalvelut kattavat Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja toimielimet. Neuvontaa on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toimikunta rakentuu kahdeksasta jäsenestä sekä puheenjohtajasta. He ovat taustaltaan oikeustieteen opiskelijoita, jotka ovat hakeneet jaostoon mukaan. o i k e u sa p u to i m i k u N N a N jäs e N e t valitaan hakemusten perusteella aina vuodeksi kerrallaan. Jäsenyys edellyttää riittävän laajaa oikeudellista asiantuntemusta ja motivaatiota tehtävän hoitamiseen. Työ on vapaaehtoistoimintaa ja tällä hetkellä toimikunta tarjoaa neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa paitsi veroja rikosoikeudellisissa asioissa. Oikeusaputoimikunta ei myöskään laadi asiakirjoja. Toiminta on luottamuksellista eli oikeusaputoimikuntaa sitoo luonnollisesti salassapitovelvoite. t y y p i l l i s i ä ta pau ks i a , joita toimikunta käsittelee ovat esimerkiksi työoikeudelliset, perintöoikeudelliset ja vuokrasuhteita koskevat asiat. Neuvontaa annetaan myös mielellään muissakin oikeudellisissa asioissa. –Oikeudelliset ongelmat ovat yleensä varsin monimutkaisia ja moniulotteisia juridiikkaan tottumattomalle. Me pyrimme vastaamaan mahdollisimman kattavasti ja selkeästi meille esitettyihin kysymyksiin sekä ongelmiin, kertoo oikeusaputoimikunnan puheenjohtaja Tommi Ala-Kauttu. –Toivomme, että olemme helposti saavutettava palvelu ja meihin ollaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, Ala-Kauttu jatkaa. o i k e u sa p u to i m i k u N ta pä i V ys tä ä joka keskiviikko 18–20 TYYn toimiston viereisessä kokoustila Virtasessa Ylioppilastalon ensimmäisessä kerroksessa. Toimikuntaan voi olla yhteydessä soittamalla, sähköpostitse tai tulemalla paikan päälle päivystysaikaan. Oikeusaputoimikunnan päivystysajat jatkuvat tänä vuonna 14. toukokuuta saakka. Kesäisin toimikunta päivystää ainoastaan sähköpostin välityksellä. Ilmaista oikeusapua opiskelijoille Ylioppilaskunnan oikeusaputoimikunta päivystää keskiviikkoisin kokoustila Virtasessa Ylioppilastalolla. Kuva: Museovirasto. Turun yliopiston ylioppilaskunnan oikeusaputoimikunta tarjoaa helposti saavutettavaa ilmaista lakineuvontaa opiskelijoille ja korkeakoulujen toimielimille. p u h e e N j o h ta ja N m u k a a N sähköpostiyhteydenottoja laittaessa on olennaista kuvata tapaus riittävän tarkasti: mitä on tapahtunut, mikä tässä askarruttaa tai on omasta mielestä kyseenalaista. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös kauanko tilanne on jatkunut ja onko yrittänyt ratkaista tilannetta jollakin tavalla. –Jos kysymys liittyy esimerkiksi vuokratai työsuhteisiin, voi olla hyödyllistä toimittaa sopimus, lisää Ala-Kauttu. o i k e u sa p u to i m i k u N ta ta R k as t e l e e mahdollisuutta laajentaa neuvontaansa tulevaisuudessa muihinkin tapauksiin kuin vuokrasopimuksiin, työsuhteisiin, perintöön sekä avotai avioliittoon liittyviin kysymyksiin. Valmennuskurssit kokevat muutoksia T urun oikeustieteellisen tiedekunnan ainejärjestö Lexin valmennuskurssitoiminnasta vastaava Lexkurssit kertoo, että muutoksia on tehty paitsi järjestelyihin, myös kurssien hintoihin. Tästä keväästä lähtien valintakokeita on yhteensä yhdeksän. Esimerkiksi yhteiskunnallisille aloille ja oikeustieteisiin haetaan yhdellä ja sama valintakokeella. Yhteisen osuuden jälkeen oikeustieteisiin on luvassa eriyttävä osuus. V a i k k a pa i N oa RVo esimerkiksi oikeustieteelliseen pyrkiviltä siirtyykin juridiikasta muihin tieteisiin, ainakaan LexKurssit ei ole tekemässä vielä tänä vuonna yhteistyötä muiden alojen kanssa. Kurssien laajutta ollaan kuitenkin supistamassa. –Valintakokeiden kehitystä seurataan tarkasti. Tulevien vuosien kurssisisältöjä muokataan tarpeen mukaan, jotta voimme tarjota hakijoille parhaan mahdollisen tuen pääsykokeeseen valmistautumisessa, toteaa Lexkurssien Ellen Auno. m yö s h i N N at laskevat. Suoraan ei kerrota, kuinka asian odotetaan vaikuttavan kevään liiketulokseen. Kurssien sisältöä on kuitenkin jouduttu sopeuttamaan uusiin, huomattavasti lyhyempiin lukuaikoihin. Eriyttäviä osioita on luvassa oikeustieteiden lisäksi biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan, matematiikkaan, sekä kieliin ja kirjallisuuteen. e R i y t täV i e N l i säo s i o i d e N lukuaika on yleistä osiota lyhyempi. Esimerkiksi oikeustieteiden osalta vain muutamia päiviä. LexKurssit toteaa Tylkkärille, että vaikka lyhyempi lukuaika toisaalta palvelee hakijoita, aiemmassakin mallissa oli puolensa. –Olemme pitäneet kuukauden lukuaikaa myös tehokkaampana tapana hakijalle arvioida, olisiko kyseinen ala itselle oikea. Kun pääsee kunnolla perehtymään oikeudelliseen aineistoon, usein hakijat myös huomaavat mahdollisen mielenkiinnon paremmin alaa kohtaan. TOIMITUS Uudistuvat korkeakoulujen valintakokeet muuttavat myös niihin preppausta myyvien valmennuskurssien toimintaa. SANTERI SAARINEN Mitkä ovat voimasuhteet Turun kuntavaaleissa, Samuli Laine? Kuntapolitiikkaan perehtynyt poliittisen historian väitöskirjatutkija Samuli Laine kertoo vaaleihin liittyvän epävarmuustekijöitä. tutkija m i t k ä oVat vaalien taustat ja kuinka odotat asetelmien muuttuvan niiden jälkeen Samuli Laine? –Kokoomus on ollut suurin puolue noin viimeiset kolmisenkymmentä vuotta. Se on ollut kunnallispolitiikan kärjessä ja siksi vastuussa poliittisen prosessin vetämisessä. Kauempana historiassa toinen suuri SDP on menettänyt asemaansa siinä määrin, että on joutunut kilpailuasetelmaan vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Viime vaaleissa myös perussuomalaiset ottivat suuren voiton. l a i N e e N m u k a a N vaaleissa on epävarmuustekijöitä –Kokoomus säilynee lähes varmasti suurimpana puolueena. SDP on kärsinyt nuorten aktiivipoliitikkojen puutteesta ja kannatuksen voi nähdä epävarmana keskipitkällä aikavälillä. Vasemmistoliitto on vaikeuksissa paikallisesti. Viime vaaleissa alle 15 000 äänestä 5000 tuli Li Anderssonille, joka ei ole ehdolla. Johannes Yrttiaho ja Elina Sandelin ovat puolueen sisäisten kiistojen takia ehdolla Asukkaiden Turun listalla He saivat viimeksi yhteensä yli 1500 ääntä. Näiden äänten tulevaisuus herättää epävarmuutta. k u i N k a k u N ta l a i N e N voi äänestämisen ohella vaikuttaa päätöksentekoon? –Vaikuttamisen tapoja on monia. Voi tehdä paikkakunnalla vakituisesti asuvana kuntalaisaloitteita, joita kunnan virkakoneistot ja poliittinen koneisto mahdollisuuksien mukaan voivat yrittää edistää. Lisäksi Turku käyttää asiakasbudjetointia, jossa kaupunginosien asukkaat saavat rahaa valittavaan projektiin. –Nykyään aliarvostettu tapa vaikuttaa on olla yhteydessä viranhaltijoihin ja valtuutettuihin. Nämä yhteydenotot kuitenkin asiasta riippuen ovat aidosti merkityksellisiä ja niillä pystyy vaikuttamaan. Lisäksi kuntalaiset voivat osallistua kuulemistilaisuuksiin, antaa palautetta ja mennä mukaan poliittiseen toimintaan. Monet puolueet ottavat paikallisjäsenensä melko vapaasti valtuustoryhmänkin debaattiin ja näin sisälle vaikuttamiseen pääseminen on hyvinkin mahdollista. m i t k ä oVat kuntavaalien ydinkysymykset Turussa? –Nämä ovat Turun kolmannet peräkkäiset raitiotievaalit. Tosin todellisuudessakin projekti on tulossa kohtalon hetkiinsä. Tämän näkee, että myös projektin vastustamiseen käytetään merkittävästi poliittista energiaa ja rahaa. Kaupungin alulle panema suunnitteluorganisaatio puolestaan tekee informointija vaikuttamistyötä raitiotien puolesta. Yksittäisiin asiakysymyksiin keskittyvä kampanjointi ei ole täysin ennenkuulumatonta, mutta poikkeuksellista se on. e h d o k as l i s to j e N ko ko N a i s u u ks i s ta hahmottaa muitakin yksityiskohtia. –Vihreiltä puuttuu Ville Niinistö, mutta puolue on toisaalta saanut puheenjohtajansa Sofia Virran tilalle. Perussuomalaisetkin toi Vilhelm Junnilan Naantalista vahvuuteensa. Epävarmaa on silti missä määrin Virta tai Junnila keräävät uudessa kotikaupungissa ääniä. –Äänten siirtymää vasemmistoliitosta on vaikea ennakoida. Oletukseni on, että vihreät voittavat vaalit suhteessa demareihin. Uskon näin juuri ehdokaslistojen kokonaisuuden myötä.
Y leensä on ollut selvää, mitä vilpin harjoittaminen osana opintoja tarkoittaa. Muiden plagiointi tai koetilanteessa lunttaaminen ovat luonnollisesti tekoja, joissa opinnoissa pyritään etenemään vilpillisesti. Viimeisen kahden vuoden aikana opintojen suorittaminen kohtasi uudenlaisen ongelman, kun tekoälypalvelu ChatGPT aloitti toimintansa. Sivusto pystyy tuottamaan itsenäisesti tekstejä muun datan perusteella siten, että plagiointia tunnistavat lukuohjelmat eivät huomaa tätä vilpinteon muotoa. Miten tähän tulisi reagoida? p e R i N t e i s i ä V i l p i N muotoja ovat olleet harjoitustyötä tehdessä muiden teosten suora kopiointi, viitteiden käyttämättä jättäminen tai työn teettäminen muilla ihmisillä. Perinteisiä kokeita tai Exam-tenttejä tehdessä puolestaan muistiinpanojen tuominen kokeeseen tai muilta lunttaaminen täyttävät vilpin määritelmän. Vilpin torjuntaan yliopisto käyttää Turnitin-palvelua, joka seuraa kirjoitelmien samankaltaisuutta, sekä luentosalitenttien valvontaa ja Exam-tilojen aktiivista kameravalvontaa. Sen sijaan on vaikeampaa määritellä, millainen tekoälyn käyttö lasketaan vilpiksi. Onko tekoälyn käyttö oman kirjoitustyön parantamiseen vilppiä, jos tekoäly vain poistaa esseestä puhekielisyyttä tai kirjoitusvirheitä? k a i k e s ta h u o l i m at ta yliopistojen tulee ottaa tekoäly käyttöön työvälineenä opetuksen edistyksellisyyden ja huippututkimuksen takaamiseksi, mikä tulee todennäköisesti tapahtumaan lähitulevaisuudessa. Yliopiston tuleekin varmasti tulevaisuudessa linjaamaan, millainen tekoälyn käyttö on vilppiä. Tekoälyä voi hyödyntää järkevästi monella eri tavalla. Kielten opiskelussa tekoälyllä voidaan tarkistaa lauseiden oikeinkirjoitusta, eri sanojen taivutusta tai kielioppisääntöjen noudattamista. m at e m at i i k as sa ta as voidaan tarkastella eri kaavoille tehtyjen laskujen paikkansapitävyyttä ja ohjelmoinnissa hyödyntää tekoälyn kykyä neuvoa kirjoitettujen käskyjen luonnissa. Tekoälyä voidaan pyytää selventämään vaikeita lukemistoja ja kursseilla käsiteltyjä teemoja tai antamaan katsauksen tietyn aihealueen kirjallisuudesta. Tekoäly tekee toiminnassaan kuitenkin virheitä, joten vastauksien tarkastelussa lähdekriittisyys on tarpeen. t u t k i m u ks e s sa t e koä ly avaa uusia mahdollisuuksia, sillä suurten aineistomassojen tarkastelu onnistuu siltä huomattavasti tavallista tutkijaa tehokkaammin. Kirjallisten lähdeaineistojen kartoitus sujuu tekoälyltä merkittävästi lyhyemmässä ajassa, ja matemaattisten mallinnusten kehittäminen onnistuu siltä helpommin. Tekoäly vaikuttaakin olevan suuri edistysaskel huippututkimuksen teossa. Monet ratkaisemattomat tieteelliset ongelmat saattavat selvitä, kun tekoäly onnistuu analysoimaan tuloksia tavalla, johon ihmiset eivät ole aiemmin kyenneet. o N ko t e koä ly siis yksiselitteisesti hyödyllinen lisä yliopistojen arkeen? Ongelmallisinta tekoälyn käyttö on opinnoissa, joissa tulee opetella isoja kokonaisuuksia ulkomuistista ja kyetä soveltamaan omaksuttuja tietoja eri tapauksissa. Tässä tilanteessa asiat on opittava ilman tekoälyn käyttöä oppimistavoitteen saavuttamiseksi. Tämä on edellytys sille, että opiskelijat valmistuvat kilpailukykyisinä työmarkkinoille, ja opetuksen taso pysyy korkealla. Tekoälyä voi silti hyödyntää omien opintojen tukena, kunhan opiskelijalla on tämän jälkeen myös hyvät valmiudet vastata esimerkiksi Examissa tai fyysisesti järjestetyssä tentissä tehtyihin kysymyksiin. k a i k e s ta h u o l i m at ta tekoäly ei lopulta korvaa opiskelua, sillä opiskelijoiden on tarkoitus valmistua oman alansa asiantuntijoiksi. Tekoäly on tulevaisuudessa varmasti osa edistyksellistä opetusta ja tutkimusta, mutta valmiin tutkinnon suorittaneelta vaaditaan jatkossakin oman alansa teoreettista asiantuntemusta, tutkimustaitoja sekä lähdekriittisyyttä. Korkeinta tieteellistä tutkimusta sekä opetusta antavana laitoksena yliopistojen tulee ottaa tekoäly osaksi toimintaansa, ja taata opiskelijoille sekä henkilöstölle edistyksellinen oppimisja tutkimisympäristö. t i e t e e l l i s e N y h t e i s ö N on kuitenkin määriteltävä uudelleen vilpilliset käytännöt opintojen edistämisessä, jotta tekoälyn hyödyntämiselle akateemisessa maailmassa saadaan selkeät säännöt. Vilpin tulee jatkossakin olla tuomittavaa, mutta sen määritelmä tulee nykyisessä tilanteessa päivittää vastaamaan nykytilannetta, jossa tekoäly on opiskelijoiden yleisessä käytössä. O sallistuimme Slush 2024-tapahtumaan Helsingissä viime vuoden loppupuolella. Slush on yksi maailman suurimmista startup-apahtumista, joka kokoaa yhteen tuhansia innovatiivisia yrityksiä, sijoittajia ja teknologiatoimittajia. t ä m ä N V u o d e N teema kutsui osallistujia radikaaliin muutokseen ja uudenlaisiin innovaatioihin. Halusimme selvittää millainen rooli Turun yliopiston opiskelijoilla on nykyisessä Suomen startup-ekosysteemissä sekä kuulla uusimmat trendit ja uutiset alalta. Paikka suunniteltu enemmän teknoklubiksi kuin perinteiseksi konferenssiksi. Tämä teki tapahtumasta visuaalisesti vaikuttavan, mutta henkilökohtaisesti emme nauttineet tunnelmasta täysin. e R i t y i s e s t i t e koä ly oli esillä lähes kaikkialla, mikä heijastaa alan kasvavaa merkitystä startup-maailmassa. Vaikka emme tavanneet mitään supermerkittäviä startup-yrityksiä tai huippuyrittäjiä, tapasimme muutamia Turun yliopistosta lähtöisin olevia yrittäjiä, jotka olivat todella innoissaan tapahtumasta. Lisäksi tutustuimme joihinkin energia-alan innovaatioihin kehittävien yritysten projekteihin, jotka olivat erityisen mielenkiintoisia. V a i k k a tä m ä N vuoden Slush oli visuaalisesti vaikuttava ja teknologisesti hyvin edistynyt, kokemuksemme opettivat meille paljon myös siitä, miten valmistautua paremmin vastaaviin tapahtumiin tulevaisuudessa. Tärkein oppi lienee se, että Slush elää ihmiskontakteista ja kahdenkeskisitä tapaamisista. Suosittelemme kaikkia tapahtumaan osallistuvia sopimaan mahdollisimman paljon tapaamisia ennakkoon mielenkiintoisten ihmisten kanssa, vaikka ei olisikaan hakemassa rahoitusta yritykselleen. lukijoilta 8 11.4. 1935/2 p i e N tä j u t t ua 10V u ot i s ta i pa l e e lta s avo k a r ja l a i n e n k e r h o e l i s a vo k a r ja l a i n e n y l i o p p i l a s s e u r a p e r u s t e t t i i n y l i o p p i l a s k u n n a n k a n s l i a h u o n e e s s a m a r r a s k u u n k u u d e n t e n a 1925 ja s e n jä l k e e n o n s i i h e n l i i t t y n t t y h d e ks ä n k y m m e n tä s avo k a r ja l a i s ta y l i o p p i l a s ta . s u u r i m p i n a va i k u t t i m i n a k e r h o m m e sy n t y m i s e e n o l i vat i h m i s e l ä m ä n k a ks i s u u r i n ta t e k i jä ä : n ä l k ä ja r a k k au s . s u u r i k a l a k u ko n n ä l k ä s a i n u o s avo k a r ja l a i s e t y h t y m ä ä n ja t i l a a m a a n i t s e l l e e n s e l l a i s e n k u o p i o s ta , s i l l ä n i i n k aua n k u i n s avo l a i s e t r a k a s tavat k a l a k u k koa a n ja k a r ja l a i s e t p i i r a i ta a n ovat s avo ja k a r ja l a pys t ys s ä ja n i i n k aua n k u i n n u o l ä ä n i t ovat pys t ys s ä o n r a k a s i s ä n m a a m m e k i n pys t ys s ä . p a r i v u ot ta to i m i t t i i n e n s i n j u n i o r i j o u ko l l a , k u n n e s v u o n n a 1927 k e vä ä l l ä k u t s u t t i i n s e n i o r i t m u k a a n . s e n i o r i jä s e n i ä o n k e r h o s s a m m e ko l m at ta k y m m e n tä . MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa 9 lukijoilta o sa l l i s t u k e s k u s t e lu u N ! to i m i t u s p i dät tä ä i t s e l l ä ä N o i k e u d e N Va l i ta j u l k a i s taVat k i R j o i t u ks e t . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : t y l pa ato i m i t ta ja @ u t u . f i S e on ahdistuksesta kärsivän opiskelijan todellisuus. Lukiossa minulle oli voitto, jos pääsin edes ruokalan kynnykselle. Toisinaan sain lautasen täytettyä, mutta siihen voimanikin loppuivat. Ruoka meni roskiin ja minä vessaan itkemään. En ole kokemusteni kanssa yksin. y l i o p i s to s sa a j o i ta N ruokailuni hiljaiselle ajalle tai menen Piccu Macciaan, jossa on aina vain vähän ihmisiä. Koen sen kuitenkin epäreiluna, sillä minulla pitäisi olla todellinen mahdollisuus syödä Macciavellissä, Galileissa tai vaikkapa Assarin Ullakolla, jonne minulla ei ole tällä hetkellä mitään asiaa omana itsenäni. t i l a N N e k u u lo s ta a vaikealta, vaikka todellisuudessa ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Esimerkiksi Macciavellissä on kaksi kabinettia, joista voisi tehdä hiljaiset tilat. Kyltti oveen ja selkeä ohjeistus ravintolan nettisivuille: tämä on hiljainen tila, ja tänne voit tulla omana itsenäsi. Tällöin huolimatta ajasta, olisi minunlaisillani mahdollisuus mennä ruokailemaan ja tuntea olonsa turvalliseksi. Rauhoittumistiloja kampuksella onmuutenkin. Nyt vain ulotetaan ne myös ruokaloihin. k a N s sa i h m i s i ltä m u u t e N k i N toivoisin matalampaa volyymiä. Seassamme on ääniyliherkkiä, joille kiljahdukset, huudahdukset ja voimakas nauru voivat toimia triggereinä ahdistuskohtaukselle tai muulle ikävälle seuraukselle, johon he itse eivät ole syyllisiä. TIIA MATTILA FILOSOFIAN YLIOPPILAS TURUN YLIOPISTO Vuorokausi Vuorokausi syömättä syömättä T urku suunnittelee satojen miljoonien eurojen raitiotietä, jonka hinta saattaa helposti paisua miljardiluokkaan huomioiden yleissuunnitelmassa esitetyn noin 400 miljoonan päälle infrastruktuuriin liittyvät kustannukset, rakennuksiin kohdistuvat vaikutukset, kaluston hankkiminen, noussut kustannustaso sekä arkeologiset tutkimukset. Opiskelijan näkökulmasta tämä jätti-investointi olisi kaikkea muuta kuin järkevä. t u R u N y ks i olennainen vahvuus opiskelijakaupunkina on välimatkojen pituus. Meillä ei tarvitse autoa liikkumiseen, vaan paikasta toiseen pääsee näppärästi jalan tai pyörällä. Kun Turkua usein verrataan Tampereeseen, tulisi muistaa, että meillä julkisen liikenteen vaatimukset ovat aivan erilaiset. Tampereen ratikan päätepysäkki Hervanta ei ole missään määrin Varissuon kaltainen alue asukasmäärältään eikä palveluiltaan. Hervanta on Tampereen ytimestä 9 kilometrin päässä, mutta Turussa opiskelijalle relevantit palvelut sijaitsevat puolentoista kilometrin säteellä: mukaan lukien yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampukset että valta-osa opiskelija-asunnoista. On tä R k e ä ä , että Turku myös kasvaa ja on tulevaisuudessakin elinvoimainen, mutta ratikkaa emme tähän tarvitse. Varissuo-Satama välin kiskot eivät rakennu halvalla. Jättimäinen velkataakka johtaisi väistämättä veronkorotuksiin ja kaupungin peruspalvelujen leikkauksiin, jotka näkyvät myös opiskelijan arjessa. Turun kaupunkikonsernin velka oli vuonna 2023 jo 1,6 miljardia, ja taakka paisuisi tätä menoa entisestään. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että ratikka ei edes palvelisi kaikkia opiskelijoita. Ehdotetun linjan varrella asuu alle neljäsosa kaupunkilaisista eikä se tule hyödyttämään esimerkiksi Ylioppilaskylässä asuvaa. Myöskään ilmastoargumentti ei kanna pitkälle. Rakentamisesta aiheutuvat massiiviset hiilidioksidipäästöt, ja niiden kompensointi kestäisi vuosikymmeniä. t u R k u Vo i s i investoida aidosti kestävään liikenteeseen, kuten sähköja superbusseihin, jotka eivät murskaisi kaupungin taloutta. Tiesittekö, että Turussa on olemassa jo raiteet Varissuolta Satamaan ja Artukaisiin, joita voitaisiin hyödyntää lähijunaliikenteeseen? Lähijunaliikenteen lisäksi on myös mielenkiintoisia, moderneja ratkaisuja. Tutustukaapa mielenkiinnosta esimerkiksi Norjan Trodheimissä kulkeviin metrobusseihin! l i sä ks i R a k e N ta m i s e N aiheuttama vuosia kestävä kaaos, melu ja liikenteen ruuhkautuminen eivät ole opiskelijoiden etu. Se olisi isku myös keskustan yrityksille, joista monet tarjoavat opiskelijoille työpaikkoja, mutta kärsisivät rakentamisen myötä konkurssiriskistä. m e i l l ä o p i s k e l i j o i l l a on erityinen vastuu katsoa tulevaisuuteen ja vaatia päätöksentekijöiltä järkeviä ratkaisuja. Turun raitiotie ei sitä ole, vaan kallis ja riskialtis projekti, joka sitoo kaupungin kädet vuosikymmeniksi eteenpäin. Merkittävä osa turkulaisista on opiskelijoita, joten äänillämme on todellakin väliä. JULIA SIIMENTO KAUPPATIETEEN OPISKELIJA KUNTAVAALIEHDOKAS (KOK.) TURKU Kiskoilla Kiskoilla menneisyyteen menneisyyteen VALTTERI VUORI KAUPPATIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO TUUKKA STRÖMBERG KAUPPATIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO Sijoituspääomia Sijoituspääomia ja teknoa ja teknoa Oppimisen vai Oppimisen vai vilpin edistäjä? vilpin edistäjä? HANNU KALLIO TYYN HALLITUKSEN JÄSEN POLIITTISEN HISTORIAN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO tuRuN ylioppilaslehti oNNittelee saVo-k aRjalaista ja satakuNtalais-hämäläistä osakuNtaa kuNNiakk aasta sadaN VuodeN meRkkipaalusta! K u va : H ann u Kallio .
TEKSTIT & KUVAT: SANTERI SAARINEN SANTERI SAARINEN Jono kiertelee taas alas tuttuja kierreportaita. Bryggen hieman hämärämmässä salissa soi korealainen musiikki ja sama malli jatkuu linjastojen kaukaloissa. Tänään on tarjolla korealaista ruokaa. Täällä hotkitaan, täällä istutaan, tutustutaan ja erkaannutaan. Tai sitten ihan vaan syödään. Tänä vuonna kolmekymppisiään juhliva Assarin ullakko on se ravintola, jossa varmasti jokainen Turun yliopiston opiskelija on joskus käynyt ja useat käyvät ainakin viikottain. Sen tietää myös Julien Boulanger, joka astelee luokseni rennon ryhdikkäästi ja alkaa esittelemään opiskelijaravintoloistamme tunnetuinta. Boulanger on ollut Assarin ullakolla töissä nyt kolme ja puoli vuotta, nykyisin ravintolapäällikkönä. –Aamu alkaa puoli kahdeksan, kun kaksi ensimmäistä kokkia saapuu. Heistä kaksi alkaa valmistelemaan lämpimiä ruokia ja yksi salaattia. Siitä sitten muutkin saapuvat aamupäivän mittaan. Ruokalajeja on valmistettava päivässä seitsemän. Osa pysyy tarjolla koko päivän, osa vain osan aikaa päivästä. Sitten on vegaaninen vaihtoehto, ja niin edelleen, Boulanger selostaa. Asiakkaille Assarin näyttämö on tämä: ruokalinjasto, sali ja pöydät. Mutta kulissien takana tohina käy aamusta iltaan. Astumme korkeaan, avaraan tilaan, joka päivisin toimii taukopaikkana. Aamulla sinne lastataan päivän elintarvikkeet. –Suuri osa tehdään itse, mutta osa tulee valmiina tai puolivalmiina, Boulanger kertoo. Ja määrät ovat sellaisia, joita päivässä puolitoistatuhatta nälkäistä suuta ruokkivalta ravintolalta voi odottaa. Esimerkiksi broileria Assarille tuodaan joka aamu 80–100 kiloa. Peremmällä keittiössä keitoille ja kastikkeille on reilut, yli sadan litran sammiot. 11 Sammiot kastikkeelle ja keitolle. Kuva: Santeri Saarinen. "Aamu alkaa puoli kahdeksan, kun kaksi ensimmäistä kokkia saapuu." –Julien Boulanger, ravintolapäällikkö KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA TÄYTTÄVÄ KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA TÄYTTÄVÄ ASSARIN ULLAKKO ON TURUN ASSARIN ULLAKKO ON TURUN OPISKELIJARAVINTOLOISTA SUOSITUIN. OPISKELIJARAVINTOLOISTA SUOSITUIN. KOLMEKYMPPINEN KOLMEKYMPPINEN ASSARI ASSARI
12 Mutta astutaan paremmin keittiöön vasta myöhemmin. Boulanger kertoo mitä tulevina vuosina Assarin asiakkaiden on lupa odottaa. –Tarkoituksena on kehittyä ja painottaa enemmän vegaanisia ruokia, hän kertoo. –Siinä on omat haasteensa, sillä vegaaninen ruoka on vielä aika uusi juttu monien raaka-aineiden osalta. Eläinperäisiin ruokiin on monia satoja vuosia vanhoja reseptejä, joten on innostavaa kokeilla, mitä keksitään! Muutenkin vastuullisuus näkyy entistä enemmän Assarinkin toiminnassa. Raaka-aineet ovat mahdollisuuksien mukaan läheltä tai ainakin kotimaasta. Hävikkiä pyritään vähentämään ja määriä mitoittamaan aiempaa tarkemmin. Boulanger on itse kotoisin Ranskasta. Hän kertoo pyrkineensä tuomaan myös Assarille ranskalaisen keittiön filosofiaa. –Ranskassa ruokakulttuuri on kaikki kaikessa. Kun olin lapsi, kokoonnuimme joka ilta perheen kanssa iltaseitsemäksi syömään isäni valmistamaa ruokaa. Autoin itsekin tekemisessä. Useimmiten syötiin alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Meillä ei ollut siis vain yhtä, vaan kolme mukavaa ruokahetkeä yhdessä. Ruoka tuo ihmisille hyvän mielen, Boulanger kertoo mietteliäästi ja jatkaa: –Jos työskentelee ravintolassa ja pystyy tuomaan ihmisille hyvää mieltä… Se antaa ainakin itselleni todella paljon. Tilanne päällä linjastolla. Kuva: Santeri Saarinen. Ruuan pitää olla hyvää, mutta järkevää. Sitä mieltä Boulanger on. –Reiluja annoksia, mutta sen verran ja sen makuista, että lautanen syödään tyhjäksi, hän huudahtaa ja painottaa sanaa maku. Tarjonta on sen mukaista, mistä saadaan hyvää palautetta. Broileri kuluu hyvin, niin myös pizza. Siksi sitä tehdään joka päivä. Ja niin myös Assarin omia sämpylöitä, joita keittiön puolella leipoo Jenni Holmqvist. Aina näkee, että ihmiset laittavat käden hieman leivän päälle ja yrittävät tuntea, onko se vielä lämmintä, Boulanger naurahtaa. Luulisi olevan, koska sämpylöitä paistetaan tasaiseen tahtiin. Jenni on leiponut sämpylöitä koko aamupäivän. Kahdeskymmenes litra on menossa parhaillaan. – Vielä ajattelin kymmenen litraa tehdä, hän toteaa ja vaivaa taikinan pitkäksi, kohta pilkottavaksi tangoksi. – Sämpylöitä ei kyllä kappalemäärissä kannata laskea, Boulanger tuumii kysyttäessä. – Jos jokainen ottaa muutaman, siitä pääsee jäljille. Keittiössä käy vilinä, mutta tunnelma on huolellinen ja ystävällinen. Esillepano vilkastuu luonnollisesti aina sen jälkeen, kun luennoilta syömään saapuneet opiskelijat ovat tyhjentäneet edelliset kaukalot. Tiskikone putsaa yhtä ahkeraan tahtiin. Omaan silmääni kaikki vaikuttavat olevan ripeitä touhuissaan, mutta Boulanger myöntää, että joinakin aamuina on uneliaampi tunnelma. –Silloin laitan soittolistalle energisempää musiikkia, hän naurahtaa. 13 Kaksikymmentä litraa sämpylätaikinaa takana. Kuva: Santeri Saarinen "Tarjonta on sen mukaista, mistä saadaan hyvää palautetta." –Jenni Holmqvist, Assarin ullakon työntekijä
14 Sekin on oma juttunsa, musiikin ja ruokailun yhdistäminen. Asiakkaat voivat toivoa kappaleita ja niitä myös soitetaan. Sitten soi jazzia, rockia, poppia. Ja tänään siis korealaista. Boulanger kehuu usein työyhteisöä ja tässäkin yhteydessä hehkuttaa, kuinka työtoverit lähtivät innokaasti mukaan esimerkiksi Hallowenin viettoon. –Kaikki kävivät ostamassa asuja ja jotain rekvisiittaa. Sitten koristeltiin ravintola. Se oli erinomainen päivä! Tuntuu siltä, että täällä todella tykätään työstä. Keittiön ovesta näkyy saliin. Siellä jono on hetkeksi rauhoittunut. Linjastolle nostetaan uusi kaukalo salaattia. Opiskelijakorttia vilautetaan ja seuraava saa taas pian vatsansa täyteen. Ja kyllä, myös hän käy kokeilemassa, kuinka lämmintä leipä on. TYYn jäsenjärjestö! Kiinnostaako jakaa Tylkkäreitä syksyllä? Lehti tiedottaa syksyn jakeluista, järjestelyistä ja valintaperusteista kevään aikana verkkosivuillaan. Lisätietoja: päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi), puh. 045 356 4517 Salaatti valmistumassa keittiön puolella. Kuva: Santeri Saarinen.
TYYLISTÄ EI TINGITTY KUMMANKAAN TYYLISTÄ EI TINGITTY KUMMANKAAN JOUKKUEEN VALMENNUKSEN PUOLELLA. JOUKKUEEN VALMENNUKSEN PUOLELLA. PELIN ALKU OLI RAUMALAISTEN HALLINTAA, MUTTA PELIN ALKU OLI RAUMALAISTEN HALLINTAA, MUTTA PORILAISET KAMPESIVAT ITSENSÄ HILJALLEEN MUKAAN. PORILAISET KAMPESIVAT ITSENSÄ HILJALLEEN MUKAAN. HAALARIKANSAA HALLILLE OLI SAAPUNUT HAALARIKANSAA HALLILLE OLI SAAPUNUT YMPÄRI SUOMENMAATA. YMPÄRI SUOMENMAATA. KANNATTAJAKATSOMOT PITIVÄT HUOLEN KANNATTAJAKATSOMOT PITIVÄT HUOLEN ASIAAN KUULUVASTA KANNUSTUKSESTA. ASIAAN KUULUVASTA KANNUSTUKSESTA. PELI PÄÄTTYI JOUKKUEIDEN KÄTTELYYN PELI PÄÄTTYI JOUKKUEIDEN KÄTTELYYN JA RAUMALAISTEN VOITTOON LUKEMIN 7-5. JA RAUMALAISTEN VOITTOON LUKEMIN 7-5.
VALTUUSTOSALIN KUTSU VALTUUSTOSALIN KUTSU KUKA NAPPAA KUKA NAPPAA SALIN AVAIMET? SALIN AVAIMET? TEKSTIT JA KUVAT: TEKSTIT JA KUVAT: SANTERI SAARINEN SANTERI SAARINEN
20 KONSTA HANNELIN, 24, KANSALLINEN KOKOOMUS TURKU 1. Tiivistä rakentamista tarvitaan, eikä se sulje pois viheralueita. Kaupunkia voi laajentaa, mutta ilman tiiviimpää rakentamista esimerkiksi keskustassa olisi kohtuuttoman kallista asua. Ei voida käyttää liikaa veronmaksajien rahoja siihen, että jokaisen on asuttava keskustassa edullisesti. 2. Maltillisen kriittinen. haluan nähdä selkeän raportin siitä onko kannattava vai ei. Sitten voin tehdä päätöksen. 3. Yksinkertaisesti ei veronkorotuksille. Puolenkin prosentin korotus on taas rikka rokassa ja lopulta huomataan, että yhteensä on korotettu paljon enemmän. Se ei ole hyväksi työllisyydelle eikä yrityksille. Kun kasvua haetaan, yrittäjien neuvominen alkuvaiheessa olisi jotain, jossa kaupunki voisi konkreettisesti olla tukena. 4. Kannatan toki julkistaja kevyttä liikennettä, mutta autoilijoitakaan ei pidä unohtaa. Keskustaan olisi saatava lisää sähköautojen latauspaikkoja. 5. Jokaiselle nuorelle on turvattava ainakin yksi harrastusmahdollisuus. Se on parhaita tapoja ehkäistä syrjäytymistä ja rikollisuutta. Poliisin määrärahat tulevat eduskunnalta, mutta Turussa turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön jouhevuutta. 6. Monien muiden keinojen ohella yksi tapa, jolla opiskelijoita voitaisiin tukea, olisi se, että opiskelijakortilla voisi käyttää kirjastojen itsepalveluja myös öisin. Siinä olisi helppo ja edullinen keino tukea opiskelijoita. ALIISA WAHLSTEN, 28, VIHREÄ LIITTO, TURKU & VARHA 1. Tarvitaan kohtuuhintaista asumista, joka huomioi myös opiskelijat ja perheet. Myös yhteisöllistä asumista tulisi edistää. Se ei tarkoita ainoastaan solukämppiä, vaan myös mm. siihen sopivia omakotitaloja. Tiivistysrakentaminen ei voi johtaa pelkkään betonipeltoon. Lähiluonto on tärkeää myös ihmisten hyvinvoinnille. 2. Kyllä. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää. usein tässä unohdetaan, ettei se jäisi vain turkulaisten maksettavaksi. Turku kasvaa ja joukkoliikennettä on pakko kehittää. On arvioitu, että sen hoitaminen bussiliikenteellä maksaisi 250 miljoonaa ja ratikka runsaat 350 miljoonaa. Sadan miljoonan euron valtionosuuden kanssa ne olisivat siis saman hintaisia! 3. Palveluita ja hankkeita on tarkasteltava huolellisesti, mutta kasvatuksesta ja koulutuksesta ei voi leikata. Jos on pakko, verotusta voidaan korottaa maltillisesti. Niin vähän kuin mahdollista. 4. Kaupunki voi torjua ilmastokriisiä energiaratkaisujen ohella erityisesti kehittämällä liikennettä. Esimerkiksi sillä, kuinka kattavat bussiyhteydet Turussa on, on paljon merkitystä. Myös talvipyöräilyn edistäminen olisi konkreettinen toimi. 5. Nuoria täytyy auttaa löytämään merkityksellistä tekemistä jo ennen kuin saattaa ajautua rikollisuuteen. Sosiaalityöhön ja koulutukseen täytyy panostaa lisää. 6. Kaupunki voi tukea opiskelijoita mm. tarjoamalla tiloja, joissa voidaan toteuttaa edullisesti opiskelijakulttuuria. Sellaisia löytyy kampuksen läheltä ja keskustasta. Sen lisäksi asumisen, liikkumisen ja harrastamisen tukeminen on tärkeää. Kaikkeen pitäisi olla opiskelijahinta! Huhtikuun kuntaja aluevaaleissa äänestetään turkulaisopiskelijoita koskevisHuhtikuun kuntaja aluevaaleissa äänestetään turkulaisopiskelijoita koskevista päätöksistä. Tulisiko Turkuun saada ratikka? Onko kuntaveroa syytä nostaa? ta päätöksistä. Tulisiko Turkuun saada ratikka? Onko kuntaveroa syytä nostaa? Kuinka kaupunki voisi tukea paremmin opiskelijoita ja kuinka Turkua jatkossa Kuinka kaupunki voisi tukea paremmin opiskelijoita ja kuinka Turkua jatkossa rakennetaan? rakennetaan? Tylkkäri kokosi puolueiden nuoret ehdokkaat perustelemaan kantansa kaupunkiTylkkäri kokosi puolueiden nuoret ehdokkaat perustelemaan kantansa kaupunkilaisia askarruttaviin kysymyksiin. Näin he vastasivat. laisia askarruttaviin kysymyksiin. Näin he vastasivat. Konsta Hannelin opiskelee parhaillaan poliittista historiaa Turun yliopistossa. Kuva: Santeri Konsta Hannelin opiskelee parhaillaan poliittista historiaa Turun yliopistossa. Kuva: Santeri Saarinen Saarinen 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? Biologian alalla filosofian maisteriksi kouluttautunut Aliisa Wahlsten lähtee vaaleihin sloganilla Biologian alalla filosofian maisteriksi kouluttautunut Aliisa Wahlsten lähtee vaaleihin sloganilla "Kestävää ja hyvinvoivaa arkea". Kuva: Santeri Saarinen. "Kestävää ja hyvinvoivaa arkea". Kuva: Santeri Saarinen. 21
LAURI SALO, 23, SUOMEN KESKUSTA TURKU & VARHA 1. On synkkää, jos ikkunasta näkyy vain naapurin parveke. Ihmisillä täytyy olla pääsy lähiluontoon. Tietysti tarvitaan myös tiivistä rakentamista, mutta kaupungin laajentamista ei pidä pelätä. 2. Ei. Kustannusarviot eivät ole selviä. Asiantuntijoiden arviot tuntuvat perustuvan lähinnä mielikuviin. Turkua verrataan Tampereeseen, mutta maaperä on aivan toinen. Joukkoliikenteen kapasiteettia täytyy laajentaa, mutta sen voi hoitaa busseillakin. On laiskaa argumentointia, että ratikka olisi ainoa vaihtoehto. 3. Ennemmin sopeutusta kuin verotuksen kiristämistä. Turku kuluttaa esimerkiksi rakennushankkeisiin valtavasti rahaa. Johtaminen ja hallinto on usein monimutkaista. Näihin asioihin olisi saatava lisää järkeä. Verotus on Suomessa jo valmiiksi raskasta. 4. Ilmastonmuutosta voi torjua liikenneratkaisuilla. Esimerkiksi ottamalla mallia siitä, kuinka Oulussa on edistetty pyöräilyä. Turussa kaistat ovat usein kapeita ja liikenteen seassa. Siinä olisi petrattavaa. Tärkeitä keinoja ovat tietysti myös ympäristöystävälliset liikenneja energiaratkaisut. 5. Jokaiselle nuorelle on turvattava ainakin yksi harrastusmahdollisuus. Se on parhaita tapoja ehkäistä syrjäytymistä ja rikollisuutta. Poliisin määrärahat tulevat eduskunnalta, mutta Turussa turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön jouhevuutta. 6.Monien muiden keinojen ohella yksi tapa, jolla opiskelijoita voitaisiin tukea, olisi se, että opiskelijakortilla voisi käyttää kirjastojen itsepalveluja myös öisin. Siinä olisi helppo ja edullinen keino tukea opiskelijoita. SAIMI HERLEVI, 21, VASEMMISTOLIITTO TURKU 1. Tärkeintä on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyys. Olisi tärkeää myös sekoittaa eri asumismuotoja. En vastusta tiivistä rakentamista, koska sillä voidaan säästää luontoalueita. 2. Nykyisten selvitysten pohjalta kyllä. Talouden ohella täytyy ajatella myös liikenteen päästöjä. Ratikka on siihen vaihtoehdoista paras ja joukkoliikenteen kannalta kapasiteetti on omaa luokkaansa. Turku on ainoita pohjoismaisia suuria kaupunkeja, joissa ei ole mitään raideliikennettä. Siihen täytyisi saada muutos. 3. Kasvatus ja koulutus ovat Turun suurimpia menoeriä ja niistä ei voida säästää. Vasemmistoliitto on ehdottanut Turussa puolen prosentin korotusta kuntaveroon. Turun verotus on hyvin kilpailukykyinen, eli korotusvaraa on. Kuntaveroon olisi hyvä saada lisää progressiota. Kasvua voidaan hakea tukemalla vihreitä investointeja. 4. Kaupungilla on suuri rooli alueellisesti siinä, kuinka päästöjä vähennetään ja kuinka luonto voi. Päästöjä voidaan vähentää mm. tukemalla joukkoliikennettä. Yksityisautoilua täytyy vähentää ja lisätä esimerkiksi kevyen liikenteen houkuttelevuutta, jotta kulkeminen ilman autoa helpottuu. 5. Tärkeintä on ennaltaehkäistä ongelmia, eli varmistaa esimerkiksi se, että nuorisotilat pysyvät auki kaikkialla Turussa. Esimerkiksi keskustan yökahvila on tärkeä paikka siksi, että suuri osa ongelmista tapahtuu juuri keskusta-alueella. Myös valaistusta lisäämällä voidaan lisätä turvallisuutta. 6. Opiskelijat ovat kaupunkilaisten joukossa erityisen vähävarainen joukko. Siksi tulisi panostaa kohtuuhintaiseen asumiseen ja edullisiin harrastusmahdollisuuksiin, kuten uuden uimahallin rakentamiseen. 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? 23-vuotias Lauri Salo on ehdolla Turussa kuntaja aluevaaleissa. Kuva: Santeri Saarinen. 23-vuotias Lauri Salo on ehdolla Turussa kuntaja aluevaaleissa. Kuva: Santeri Saarinen. Sosiaalitieteiden opiskelija Saimi Herlevi pyrkii valtuustoon Vasemmistoliiton listalta. Kuva: SanSosiaalitieteiden opiskelija Saimi Herlevi pyrkii valtuustoon Vasemmistoliiton listalta. Kuva: Santeri Saarinen. teri Saarinen. 22 23
24 25 VERNERI VIRTANEN, 25, KRISTILLISDEMOKRAATIT TURKU 1. Segregaation vähentäminen on hyvä tavoite, mutta ei saa tarkoittaa sitä, että asuinalueet menettävät erityislaatuiset profiilinsa. Nyt, kun asumisen tuista joudutaan säästämään, olisi järkevää kaavoittaa isompia, kimppa-asumiseen sopivia koteja 2. Maltillinen kyllä. Nyt vielä pärjättäisiin ilman, mutta tulevaisuudessa tarvitaan tehokkaampia joukkoliikenteen ratkaisuja. Näen ratikan tulevaisuusinvestointina. Paljon riippuu siitä, saadaanko siihen valtion rahoitusosuus. Ratikka on kallis, mutta mielestäni järkevä investointi. 3. Lähtökohtaisesti ei veronkorotuksille. Nyt täytyy priorisoida, mitä palveluita tarjotaan. Lakisääteiset on hoidettava ja koulutukseen voisi laittaa enemmänkin. Leikkauskohteitakin löytyy. Kansalaisen oikeustajuun ei välttämättä istu se, miksi teattereita tuetaan, mutta kouluihin ei löydy rahaa? 4. Kaupunki voi torjua ilmastokriisiä esimerkiksi käyttämällä lähiruokaa. Se tukee myös taloutta. Julkisen liikenteen mahdollistaminen on tärkeimpiä keinoja. Samalla täytyy muistaa, että kaupungilla on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. 5. Ilmiö on sama kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Taustalla on huonoa integroitumista ja syrjäytymistä. Maahanmuuttopolitiikan olisi oltava sellaista, että määrät ovat sellaisia, että tulijat voidaan kohdata yksilöllisesti. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi mielenterveyspalveluilla. Pojat korostuvat levottomuustilastoissa ja taustalla on myös se, että pojille on nykyään liian vähän terveellisiä miehen malleja esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa. 6. Jo aiemmin ainittu kimppa-asumisen tukeminen kaavoituksella olisi merkittävä asia. Sen lisäks myösi julkisen liikenteen kehittäminen hyödyttää opiskelijoitakin. E milie Jäntti, 24, SUOMEN RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE TURKU & VARHA 1. Segregaation purkaminen eri asumismuotoja yhdistelemällä on tärkeää. On hyvä, että samalla alueella asuu erilaisia ihmisiä opiskelijoista perheisiin. Niin voidaan ehkäistä myös koulushoppailua. Tiivistysrakentaminen ei itsessään ole ongelma, kunhan varmistetaan, että myös viheralueita on riittävästi. 2. Ei. Nykyarvioilla ratikka tulee liian kalliiksi. Turun talous on jo nyt vaakalaudalla. Tällä hetkellä kriittisempiäkin menokohteita – kuten koulut – löytyy. Bussilinjoja täytyy kehittää ensimmäisenä, sillä vaikka ratikka rakennettaisiin, ne olisivat silloin edelleen huonot. 3. Verotusta ei pidä korottaa. Kun menoja karsitaan, on katsottava tarkkaan, mistä otetaan. Peruspalveluihin ei pidä koskea. Yksi säästökohde ovat hankkeet, joita on tällä hetkellä menossa yli viisisataa. Ne täytyy perata läpi ja selvittää, voidaanko osasta luopua. Menojen priorisointi on nyt tärkeää. 4. Ilmastokriisin torjuminen täytyy huomioida kunnallispolitiikassa. Turku voi esimerkiksi parantaa kierrätysratkaisuja ja korostaa kaavoituksessa hiilineutraaliutta ja kestävyyttä. Joukkoliikenteen on oltava kohtuuhintaista ja maksamisen on oltava saman hintaista kaikilla maksuvälineillä. Kun rakennetaan, käytetään kotimaista materiaalia. 5. Sosiaalityöhön, kouluihin ja nuorisotiloihin täytyy panostaa lisää. Esimerkiksi kauppakeskusten mielenterveyspisteet ovat myös hyvä keino siihen, että apua saa heti ja helposti. 6. Tukemalla kohtuuhintaista asumista ja joukkoliikennettä. Täytyisi myös huomioida paremmin se, että osa opiskelijoista on kirjoilla muissa kunnissa. Siihen liittyy paljon turhaa byrokratiaa, joka vaikeuttaa esimerkiksi palveluiden saamista. Kunta voi tukea opiskelijoita myös edistämällä työllistymistä. 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? Verneri Virtanen lukee tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. Kuva: Santeri Saarinen. Verneri Virtanen lukee tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. Kuva: Santeri Saarinen. Emilie Jäntti opiskelee kansainvälistä oikeutta Åbo akademin puolella. Kuva: Santeri Saarinen. Emilie Jäntti opiskelee kansainvälistä oikeutta Åbo akademin puolella. Kuva: Santeri Saarinen.
26 27 KIMI GRÖNLUND, 20, PERUSSUOMALAISET TURKU 1. Jokaisesta ikkunasta on näyttävä ainakin yksi puu. Sitä tiiviimpää ei saisi olla. Olisi hyvä keskustella myös siitä, miksi aina puretaan ja rakennetaan rumia taloja tilalle. Miksi ei voisi rakentaa yhtä kaunista tilalle tai lisätä kerroksia olemassaoleviin taloihin? Turun tautia ei pitäisi uusintaa. 2. Ei. Turku ei ole Tampere. Meillä on savipohja ja teiden avaaminen johtaa monen vuoden kaivauksiin. Se tulisi todella kalliiksi. Fölin runkolinjauudistus tehtiin juuri siksi, ettei ratikkaa tarvita. 3. Monia projekteja ehdään laput silmillä, karsittavaa on. Turulla on meneillään erilaisia hankkeita satojen miljoonien edestä. Uuteen musiikkitaloonkin investoidaan kaupungin puolelta lähemmäs kymmenen miljoonaa euroa ja se on vain yksi projekti. Ei missään nimessä veronkorotuksia tai leikkauksia peruspalveluihin. 4. Jaan huolen ilmastokriisistä. Olen kuitenkin hieman pessimistinen sen suhteen, että Turku voisi olla hiilineutraali jo vuonna 2029. Ratkaisuja tehdään korkeammilla tasoilla. Silti esimerkiksi luonnonja metsänhoidolla voidaan parantaa ilmaston tilaa. Kunnan ruokatiloissa tulisi tarjoilla enemmän lähiruokaa. 5. Nuorisojengeistä on puhuttu jo pitkään, mutta vähemmän on tehty. Kouluissa tarvitaan auktoriteettia ja kykyä puuttua jengiytymiseen jo varhaisessa vaiheessa. 6. On erityisen tärkeää, että opiskelijoiden palvelut ovat lähellä. Miku KUUSKORPi, 24, SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE TURKU & VARHA 1. Tiiviillä, mutta riittävän väljällä rakentamisella suojellaan luontoa. 2. Kyllä. Ratikka on kasvuinvestointi. Tampereella se on myös tuonut kaupunkiin uusia investointeja ja nostanut maan arvoa ja tuonut näin uusia verotuloja. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin. Demarit odottavat kuitenkin ennen viimeistä ratikkakantaansa tarkkoja kustannuslaskelmia ja sitä, saadaanko hankkeeseen valtiorahoitusta . 3. Tarvitaan molempia keinoja. Turun verotus on kilpailukykyinen ja kohtuullinen – korkeintaan puolen prosentin – korotusvaraa on. Loput on löydettävä säästöinä. Esimerkiksi digitalisaatiolla voidaan tehostaa hallintoa. Tärkeintä olisi silti saada kasvua. Sitä voidaan tukea mm. korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä. 4. IIlmastotavoitteista täytyy hdottomasti pitää kiinni. Energiapäästöihin voidaan vaikuttaa omistajaohjauksella, liikenteen puolelta täytyy tehostaa kevyttäja julkista liikennettä. Yksityisautoilulle on oltava vaihtohtoehtoja. Lähiluonnosta pidettävä huolta ja muistettava, että kiertotalous on myös taloudellisesti fiksua. 5. Segregaation purkaminen olisi tärkeintä. Ongelma on silti valtakunnallinen ja toimeentulon heikkeneminen pahentaa tilannetta. Täytyy varmistaa, että on riittävästi poliiseja ja kouluissa enemmän lähipalveluita, jotta ongelmiin osataan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. 6. Turun tulisi kehittyä Suomen opiskelijapääkaupungiksi. Kaupunki voi vaikuttaa opiskelijoiden elämään esimerkiksi asuntorakentamisella, palveluilla ja joukkoliikenteellä. Opiskelijatapahtumien byrokratian keventäminen olisi myös konkreettinen keino, jolla opiskelijaystävällisyyttä Turussa voidaan edistää. 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 1. Kuinka kehittäisit Turun asuntoja rakennuspolitiikkaa? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 2. Raitiotie Turkuun. Kyllä vai ei? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 3. Jos on valittava veronkorotusten ja menosopeutuksen väliltä, kumman valitset? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 4. Minkälaisilla toimilla Turku saavuttaa ilmastotavoitteensa? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 5. Turun keskusta on Poliisin mukaan suurista kaupungeista Suomen levottomin. Mitä asialle voidaan tehdä? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? 6. Kuinka Turku olisi jatkossa aiempaakin enemmän opiskelijoiden kaupunki? Kimi Grönlundin mukaan monia projekteja tehdään kaupungissa laput silmillä. Kuva: Santeri Kimi Grönlundin mukaan monia projekteja tehdään kaupungissa laput silmillä. Kuva: Santeri Saarinen. Saarinen. Miku Kuuskorpi on tuttu hahmo myös TYYn edustajiston puolelta. Kuva: Santeri Saarinen. Miku Kuuskorpi on tuttu hahmo myös TYYn edustajiston puolelta. Kuva: Santeri Saarinen.
SELINÄ NERA 24, vara-aluevaltuutettu, julkisoikeuden opiskelija, järjestötyöntekijä JYRI-PETTERI PALOPOSKI 36, yrittäjä, opiskelija, luonnont. kand. ELINA RANTANEN 46, pormestariehdokas, apulaispormestari, filosofian tohtori SARA LENKKERI 26, fil. maist. (yleinen historia), yhdistysaktiivi RIINA LUMME 32, pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu EVELIINA MUNUKKA 47, fil. toht., tutkija KARI JAKOBSSON 45, DI, yrittäjä, sosiaalitieteiden opiskelija PAULA KUJALA 72, professori, patologian erikoislääkäri LASSI LAINE 39, lääkäri, sairaanhoitaja THERESIA BILOLA YTT, hankekoordinaattori, varavaltuutettu VEERA GRANROTH 26, valtiot. kand., opiskelija, partiolainen SAARA ILVESSALO 35, juristi, hallinto päällikkö, viceord förande för stadsfullmäktige ALIISA WAHLSTEN 28, aluevaltuutettu, luonnon monimuotoisuuden asiantuntija, valmentaja MATTI VÄHÄ-HEIKKILÄ 35, diplomi-insinööri, kehityspäällikkö, kaupunginvaltuutettu NIINA RATILAINEN 39, kaupunginvaltuutettu, ympäristösuunnittelija, EU:n ilmastolähettiläs Turkulaisia vihreitä ehdokkaita kuntaja aluevaaleissa 2499 603 2506 609 2513 615 2485 590 594 2493 597 2345 567 2479 2482 551 2449 556 564
Turun ylioppilaslehti lähti tekemään pikkulaskiaisena havaintoja kaupungin öisestä pikaruokalaelämästä. Kuva: Toimitus. ALIISA WAHLSTEN 28, aluevaltuutettu, luonnon monimuotoisuuden asiantuntija, valmentaja KONSTA WEBER 41, ekonomi, kaupungin hallituksen jäsen, liike toiminnan kehitysjohtaja KUKKA-MAARIA WESSMAN 35, fil. maist., väitöskirjatutkija, kielitieteilijä MATTI VÄHÄ-HEIKKILÄ 35, diplomi-insinööri, kehityspäällikkö, kaupunginvaltuutettu OLLI VÄLKE 51, toiminnanjohtaja TERHI VÖRLUNDWALLENIUS (SIT.) 60, kouluja terveyskeskuslääkäri NIINA RATILAINEN 39, kaupunginvaltuutettu, ympäristösuunnittelija, EU:n ilmastolähettiläs MIKAELA SUNDQVIST 43, ympäristöbiologi, filosofie magister, kaupunginvaltuutettu SOFIA VIRTA 34, kasvatustieteen maisteri, kansanedustaja Varsinais-Suomen vihreät ry 2534 646 2535 647 648 642 644 645 2517 617 632 2532 640 ARKI RATKAISEE VARDAGEN AVGÖR
s anteri s aarinen kolumni A letaan olla siinä vaiheessa kevättä, kun suurin osa kesätyöpaikoista on jo jaettu. Lehtien otsikot väittävät, että tänä vuonna työt ovat olleet erityisen kiven alla. Ja samaa kuulee kanssaopiskelijoilta. Oli maisteri tai kandidaatti, harvaa alaa lukuunottamatta töihin pääsee enää puristamalla kättä ja sanomalla olevansa ahkera. k e sätö i h i N pät e Vät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin elämään. Olen rehti ja ahkera ei kerro mitään, koska se lienee oletuksena muutenkin. Tiedän maisterivaiheen opiskelijan, joka ei tehnyt päivääkään töitä ennen valmistumistaan suhdanneherkälle alalle. Nyt ei töitä ole, mutta häntä nuoremmalle kandivaiheen opiskelijalle löytyi omalta alalta. Miksi? Koska jälkimmäinen oli työskennellyt aiemmin Hesen autokaistalla. Huono on tyhjää parempi. Ja vielä ilman elitismiä: kaikki työ on arvokasta. Ainakin arvokkaampaa, kuin pelkkä puhe. m o N i o N myös valitellut nepotismia, verkostoitumista, kaverien suosituksia ja muita ohituskaistoja työelämään. Ei kannattaisi. Niin se on jatkossakin. Suuri osa erityisesti asiantuntija-alojen töistä ja tarjouksista ei ole julkisessa haussa. Jos tänä vuonna työnhakua avittavia verkostoja ei ollut, nyt on vuosi aikaa armottomaan minglailuun ja linkkaripöhinään. t yö N h a k u o N epäreilua, kuten myös työelämä ja elämä ylipäätään. Sääntöihin voi mukautua. Tai sitten valitella, miksi maailma potkii päähän joka mutkassa. Mutta kuten muutkin asiat elämässä, tämäkin on korjattavissa. Kevään ja kesän voi käyttää vauhdittamalla opintoja ja tekemällä muita hyviä asioita. j ä i kö p e R h e e N näkeminen opintovuoden aikana vähemmälle? Nyt on hyvin aikaa korjata asia. Entä liikunta? Kesällä on kauneimmat lenkkikelit. Vaikeuttivatko kesätöiden hakemista muut murheet elämässä? Niitäkin on nyt aikaa käsitellä ja lähteä vahvempana uuteen lukuvuoteen. t ä N ä V u o N N a omaa työttömyyttä ei kannata soimata liikaa. Moni pätevä hakija on jäänyt vaille töitä. Tässä kohtaa tietysti voi taputtaa itseään olalle. Sen jälkeen ei ole kuitenkaan pahitteeksi kysyä itseltään, miksi joku muu sai töitä ja itse ei. Syy voi joskus olla myös itsessä. Ja jos niin on, asia on jo paljon valoisampi. Silloin sille voi myös itse tehdä jotain. Kenen syytä on kesä ilman töitä O n kevättalvi. Aamut sarastavat kirkkaina ikiyön väistäessä päivän voittokulkua. Sanotaan, että tähän aikaan vuodesta voisi vaikka rakastua. Myös kaupunkikulttuuri elpyy Tapaninpäivän krapuloista. Siitä merkkinä on helmikuun lopun suuri juhla: Pikkulaskiainen, jonka merkeissä itsekin aion iltaani viettää. m ä e N l as k ua ja konserttia, siistiin riviin asetetut ulkokäymälät Kauppatorin kaunistuksena ja sokerina pohjalla yllätysartistin esiintyminen. Turmelusta epäilemättä nähdään, kun juhlakansa nauttii alkoholijuomia julkisella paikalla. Siis mehevän reportaasin ainekset. k e s k i t y tä ä N k u i t e N k i N olennaiseen. Totuushan nimittäin on, että juhlan jälkeen on aina palattava arkeen ja tyydytettävä perustarpeet. Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan tarvitaan myös pikaruokaa. Tylkkärin pikkujouluissa uhosin istuvani yön Mäkkärissä ja kirjoittavani siitä jutun. Tänä yönä ahdinkoni kääntyy ammatilliseksi riemuvoitoksi. a lo i ta N i l l a N Hämeenkadulla sijatsevasta liikkeestä. Komea ulkokuoreni saa heti huomiota. Työntekijä tiedustelee olenko maksava asiakas. Totta kai. Minulla oli jo lapsena ennakkoluuloja kyseistä paikkaa kohtaan. Ketjun ravintoloissa on monta ongelmaa. Ruoka on epäterveellistä ja kallista. Työntekijöitä on liian vähän suhteessa asiakkaisiin, joten pikaruoka ei edes ole erityisen pikaista. Tilauksetkaan eivät aina mene ihan oikein. s u u R i N o N g e l m a on kuitenkin maku. Majoneesit ovat aina olleet tämän pikaruokaketjun lippulaiva. Itse en voi syödä raakaa kananmunaa. Valitettavasti tajusin asian vasta aikuisiällä. Myöhemmin minulle on yritetty tuputtaa vegaanisia majoneeseja. Kun majoneesielämyksen jälkeen on muutaman kerran oksentanut, maku ja rakenne yksinään riittää huteraan oloon. Majoneesit ovat siis pannassa, munalla tai ilman. o l e N h ä ly t tä N y t reissuun henkiseksi tuekseni väitöskirjatutkija Henrin. Hän on Raisiosta, joten laitapuolen kuppilat ovat häPikaruokala yöllä essee nelle jo lapsuudesta tuttuja. Hampurilaisraterioihin Henrillä on erityistä suuntautuneisuutta. Teini-iässä hänellä oli tapana kilvoitella hampurilaisten syömisessä ystävien kesken. Vaikuttavimman suorituksen tosin teki yksi kaverinsa, joka Karibian allasosastolla söi kaksi mega-ateriaa perätysten. t i s k i l l ä m a i N o s t e ta a N pikkulaskiaisen erikoistarjouksia, mutta Henrillä on parempaa kiikarissa. Alennuskuponkien myötävaikutuksella saamme polkuhintaiset ateriat, majoneesilla ja ilman. Henri kiittelee kastikkeen maukkautta ja runsautta. Taittelen pahvipakkaukset reppuuni. Niitä voi myöhemmin käyttää biojätepusseina. p a i k a l l e i l m a a N t u u poikkeuksellisen älykäs ja karismaattinen asiakas mikä ilmenee haalarien puutteesta ja hartioilla hulmuavasta viitasta. Toimittajanvaistoni aktivoituu: historian opiskelija, aivan kuten minäkin. Oiva aasinsilta viattoman ohikulkijan kiduttamiseen. Haastateltavani esittäytyy. Käymme pitkän keskustelun historian opiskelusta ja työllisyysnäkymistä. Ne ovat huonot. Jos ne olisivat hyvät, ei illanvietoista tarvitsisi kirjoittaa ylioppilaslehteen raportteja yöllä pikaruokalasta. o h ja a N k e s k u s t e lu N työasioihin turvautumalla parhaaseen iskurepliikkiini. Kliseet ovat kliseitä, koska ne toimivat. Käytkö usein täällä? Vastaus on harvakseltaan. Ahdas paikka, mutta toimii sitsien jälkeen. Paikka menee arkisin kiinni jo ennen puoltayötä. s i sä ä N e i puoli kymmenen jälkeen pääse, mutta luukusta myydään ohikulkijoille vielä pari tuntia pitempään. Se tuntuu vähän oudolta. Torstaisin luulisi yliopiston liepeillä liikkuvan runsaasti yökukkujia, joiden verensokeri ja harkintakyky ovat laskusuhdanteessa. l i i k e s u l k e e ovensa, joten suuntaamme keskustaa kohti. Kohta kuitenkin poikkeamme reitiltämme paikalliseen opiskelijabaariin, joka kutsuvine valoineen odottaa matkan varrella kuin sattuman oikusta. Kirjoituksen piti käsitellä pelkästään pikaruokaa, mutta ei kerrota siitä päätoimittajalle. Kuppilahan joka tapauksessa on opist u R u N yö N todellinen sydän vaikuttaa sykkivän linja-autoaseman lähettyvillä, missä pikaruokala palvelee aamuviiteen. Parkkeeraan nurkkapöytään roskisten viereen missä sattuu olemaan vapaata. Oloni on turvallinen, sillä järjestyksenvalvoja nojailee vieressäni seinään. Paikkaan ei arki-iltoina yleensä tarvita järjestyksenvalvojaa valvojan mukaan. Viikonloppuisin kylläkin. Pikkulaskiaisen vuoksi sellainen on silti varmuuden vuoksi hälytetty paikalle. o p i s k e l i jat oVat kuulemma helppoja asiakkaita. Jos joku örveltää kännissä, muut opiskelijat hyssyttelevät hiljaiseksi. Jos joku meinaa sammua, kaverit saattavat turvallisesti kotiin. Eniten opiskelijoissa mättää, että kaljoja ei malteta pitää repussa, vaan aterian kylkiäiseksi korkataan miestä väkevämpää. Silmämääräisesti arvioiden sellaista tapahtuu joitakin kymmeniä kertoja illassa. p a h i m p i a oVat keski-ikäiset miehet. Yksityiskohtia ei järjestyksenvalvoja kerro, mutta nyökkäilemme tietäväisesti. Keski-ikäiset miehet, sellaiset kuin minä. Hukutan häpeäni ahmimiseen ja tilaan hiukopalaa. Ehkäpä juuri ravintolaketjun ylpeytenä tunnetun aterian? e R äs as i a k as valistaa paikan ongelmana olevan, että ranskalaisissa ei ole riittävästi suolaa. Hän toivoo voivansa esiintyä Turun ylioppilaslehdessä nimimerkillä suolaongelma. Se on minunkin mielestäni oiva ajatus. Tarkemmin asiaa tuumattuani jätän sittenkin ranskalaiset tilaamatta ja tyydyn riisutumpaan annokseen. Viereisessä pöydässä kuplii eloisa keskustelu. Mis se on? Se oksens jo. s u u R i N R u u h k a iskee kahden–kolmen paikkeilla. Silloin pikapalalle on kysyntää, kun baareissa annetaan valomerkki, verensokerit laskevat ja viimeiset bussit tekevät lähtöä. Roskakorien ympäristö käy suorastaan ahtaaksi. Koti ja uni alkavat houkutella. En enää ole nälkäinen. Väsynyt kylläkin. Pakkaan tavarani ja kävelen takaisin Kauppatorille. k o h ta lo N j o h dat ta m a N a oikaisen Kauppiaskadun poikki. Silmäni harhailevat Kebab Pizzerian valokylttiin. Niin, miksipäs ei. Jotainhan sitä on tänäänkin syötävä. Astelen peremmälle ja tilaan vanhan suosikkini: Mexicana-pizzan. Pepperonia ja jalapenoa ja tietysti ananasta. 31 31 kelijoiden suosima. h a a l a R e i ta e i tosin tänä iltana näy, sillä pukumiehet ja -naiset ovat valloittaneet anniskeluravintolan. Käyn hakemassa tiskiltä täydennystä. Illan teemana oli terveellinen ruokavalio, joten tilaan kaakaon kermavaahdolla. Jonossa on muutamia pukumiehiä, joiden kauluspaitoja ihastelen. Käy ilmi, että meillä on sama räätäli, muuan norjalainen nimeltä Dressmann. k aV e R i N i i N N o s t u u mainostamaan toista grilliä Aurajoen varrella. Hävettää myöntää, mutta en ole koskaan käynyt siellä. Hänen vikansa se ei ole, sillä hän on kehunut paikan pöperöitä aiemminkin. Saatan hänet bussipysäkille ja päätän yleissivistää itseäni. k e l lo e i vielä ole kovinkaan paljon, mutta maassa näkyy jo isoja oksennuslammikoita. Erään keskellä komeilee vaaleanpunainen lonkerotölkki. Asetelmassa on runollista kauneutta. Grillillä haalareita näkyy taas. Silmäilen ruokalistaa ja panen ilahtuneena merkille, että majoneesista pitäisi maksaa ylimääräistä. Persaukiselle jatko-opiskelijalle sitä ei siis vahingossakaan anneta. Eikä asiasta edes tarvitse tehdä numeroa. k aV e R i N i e i puhunut lämpimikseen. Hampurilainen maistuu hyvältä. Olemme näkemyksiemme kera hyvässä seurassa. Kioskin seinään kiinnitetyssä kortissa itse Suvi Teräsniska kiittää grilliä hyvästä palvelusta. Yöpalasta virkistyneenä suuntaan keskustaan, missä törmään Erasmus-vaihtariin nimeltä Annabelle. Hän on saapunut kaukaisesta Aachenista tutustumaan turkulaiseen opiskelijaelämään. Itseoikeutetusti myös kaupunkimme pikaruokakulttuuri kuuluu ekskursion ohjelmaan. o l e m m e sa m a a mieltä siitä, että ilman kastiketta ensimmäisen paikkamme hampurilainen on mauton, suolasta ja rasvasta koostuva käntty. Lämpimimmin Annabelle suosittelee kasvis-juustopurilaista. Annabelle on vaikuttunut myös suomalaisista opiskelijaravintoloista. Niistä saa monipuolista ruokaa edullisesti. Valikoimakin on yleensä hyvä. Turun ylioppilaslehden pikkujouluissa uhosin istuvani yön pikaruokalassa ja kirjoittavani siitä jutun... TEKSTI: mikael tuominen
V appu nostaa ylitsepursuavalla juhlan tenholla itsensä vuosittain Ronja ryövärintyttären keväthuudon kaltaiseksi riemunpurkaukseksi. Liekö väliä miksi, kun talven kankeuden saa ravistella itsestään hyväksytysti hullutellen ja toisten seurassa. Mikä on vapun ydin ja mikä on sen väline? V a p u N e l i opiskelijakansan moniviikkoisen juhlan seurana on monissa kaupungeissa vappuradio. Turun Wappuradio aloitti Tampereen toiminnan innoittamana vuonna 2018 ja ensimmäisestä lähetyksestä nautittiin keväällä 2019. Radiota tituleerataan Turun poikkitieteellisimmäksi järjestöksi, joten Wappuradiolla voi ajatella olevan iso merkitys eri korkeakoulujen opiskelijoiden yhdistämisessä. Sen toimituksesta kerrotaan Wappuradion mahdollistavan wappuhulinoihin osallistumisen, vaikka ei lähtisikään omaa kotisohvaa kauemmas. m e d i a m a i s e m as sa R a d i o s ta ollaan kuitenkin ajoittain huolissaan. Uusien kanavien syntyessä osa vanhoista unohtuu ja tippuu pois. Radio on niin sanottu tunnemedia. Tiettyjen ohjelmien lisäksi radio tarjoaa läsnäoloa ihmisten arkeen. Turun Wappuradion toimituksesta kuvaillaan wappuradion toteuttamista monipuolisena kokonaisuutena, jossa on mukana monia tiimejä tekniikasta markkinointiin ja osallistuminen mahdollistaa myös uusien taitojen oppimisen. Radion lähetysputkea kun ei pääse rakentamaan joka kurssilla. V a p p u R a d i ota k u Va a myös sisällöllinen vapaus. Ennalta määritellyn kaavan sijaan juontajat hakevat mukaan omilla ohjelmakonsepteillaan. Aihepiirit liikkuvat niin historiasta ravintola-alalla työskentelyyn, joulumusiikista ihmissuhteisiin, teatterista ainejärjestöihin kuin formuloista teekkarijäyniin. Kerran vuodessa järjestettävän yhteisöllisen radion konseptiin liittyy monenlaisia erityisyyksiä. Luvassa on tuttuja juontajia, mutta myös uusia ääniä. Tämän voisi ajatella pitävän konseptin tuoreena kangistuneen kaavamaisuuden sijaan sekä mahdollistavan vuorovaikutuksellisuuden ja ajan hengessä mukana pysymisen. V a p p u R a d i o s sa e i ole tarvetta pelata varman päälle, kun kyse on opiskelijoilta opiskelijoillekonseptilla toimivasta radiosta. Myöskään teema, musiikkityyli tai maantieteellinen alue ei ole rajaamassa wappuraWappuradion tunnelmissa essee TEKSTI: EMMA AAV KUVAT: TERO MÄKELÄ dion sisältöä toisin kuin perinteisillä radiokanavilla saattaa olla. Vappuradio tarjoaa mahdollisuuden tutustua toisenlaisiin opiskelijakulttuureihin ja ajatusmaailmoihin. Virkistävä konsepti, jota voisi toivoa ympärivuotisellekin radiotoiminnalle. k ysy i N t u R u N Wappuradion toimitukselta mitä opittavaa muilla radiokanavilla vappuradion tuotannosta olisi? Toimitus painottaa radion yhteisöllisyyttä. Opiskelijoista koostuva toimitus edustaa kuulijakuntaansa. Toisaalta ohjelmien ja tekijöiden monipuolisuus sekä niin tuttuun kuin uuteenkin sisältöön luottaminen toimii monille kuuntelijoista. Toimituksessa mitään ei tarvitse osata ennalta ja pääsee tekemään kaikkea, toimituksesta kiteytetään. y h t e i s ö R a d i o s sa o N mahdollista käsitellä ronskimpia aiheita, puhua rennommin ja lentävämmin sekä valita itselleen ja kuulijoilleen mieleistä musiikkia. Kaupallisen rakenteen puuttuessa radioilla on mahdollisuus tuottaa paikallisen maiseman mukaista sisältöä ja tuoda esille ihmisiä, identiteettejä ja aiheita, joita valtavirtaa kosivilla kanavilla ei ehkä olisi rohkeutta nostaa esille. sen olemisen keskellä. Kotona radiota kuunnellessa voi olla samanaikaisesti täysin yksityisessä tilassaan, niin henkisesti kuin ulkoisestikin. Ja silti, kuuntelemalla olla läsnä ja osana yhteisöllistä keskustelua. m yö s Va p p u tuo yksityisen keskelle yhteistä sekä jaetun osaksi oman arjen yksityiskohtia. Vappu kantaa montaa merkitystä, kuten niin moni muukin kalenteriimme ja koneistoomme istutetuista juhlista. Vappu liittyy kevään juhlinnan perinteeseen, mutta siitä on tullut myös työväen juhla ja opiskelijoiden juhla. Pyhän Valpurin päivä ja keskiaikaisessa maailmassa nunnien vaikutusvaltaa ja ihmisten hyvinvointia lisänneen Valpurin teemasta voi jokainen tulkita itselleen keväisen sanoman. e R i l a i s t e N l a k k i e N , asusteiden, ilmapallojen, värien ja ruokien humussa kaikki yhdessä juhlistavat täysin eri asioita, jotka kuitenkin risteävät ja jakavat maaperää. Viestien ja teemojen kirjossa voimme huomata juhlivamme kuitenkin yhdessä aivan samaa elämän riemua ja keveyttä, irroittautumista talvesta sekä arjen monotonisesta vetovoimasta. V a p u N k au N i i N epämääräinen viitteiden kirjo kertoo oikeastaan mukanamme kantamastamme historiasta sekä suhteellisesta maisemamme muuttumattomuudesta. Kevät saapuu toistaiseksi yhä joka vuosi. Vappu nostattaa mielet ihmettelemään kirkkaana hohtavaa vaaleansinistä taivasta ja eri puolilla kaupunkia kasvot kääntyvät kohti lämpimän auringon hellää katsetta. j u h l i m m e V i e R e t ys t e N yhdessä kuin vahingossa eikä tuo vahinko tai yhteensattuma tietenkään ole merkityksetön. Vapun humu, sen outo, jaettu villiys ja riemu, on olennainen osa sen kykyä nostattaa mielet keveiksi ja katseet toiveikkaiksi. Jaloissa ei tunnu painoa tai raskautta, ja kaupungin erilliset poterot avautuvat yhdessä hetkessä jaetuksi kokemukseksi ja yhteiseksi tilaksi. Vappuna jokainen kaupunki on täysin jotain muuta, hetken. Jos kaupunki on viesti, vappu muuttaa sen hetkeksi täysin, ja valtaa välineen omalla kirkkaalla koodistollaan. h i u k a N sa m a l l a tavalla kuin pohjoisen asukki on tottunut ja ehdollistunut vaihtuviin vuodenaikoihin, tarjoavat erilaiset pyhät ja tauot hengähdyksen. Niiden ajoittain ajastaan jälkeen jääneet tai irralliselta tuntuvat teemat antavat syyn päästää irti ja syleillä päätöntä touhua, järje33 33 Häjyt 2-elokuvassa palataan ensimmäisen osan tapaan lakeudelle. Kertomus jatkuu tällä kertaa yhden sukupolven edempänä. Tarinan kantavana teemana ovat sisäiset patoumat ja sukupolvet ylittävät traumat, jotka voivat purkautua ikävällä tavalla, jos niitä ei osata käsitellä. Elokuvan parissa pääsee perehtymään pohjalaiseen murteeseen, kansanperinteeseen ja kulttuurillisiin kohtaamisiin. Tämän lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten rikollisuus on muuttunut ja laajentunut paikalliselta tasolta kansainvälisempään suuntaan. Ensimmäisen osan nauttiessa suoranaista kulttiteoksen mainetta saappaat olivat elokuvalle suuret ja tiedossa olikin, että niihin on vaikea päästä. Edelmannin saapuminen estradille pelastaa aluksi hapuilevan kokonaisuuden. Kotimaiseksi elokuvaksi aivan kelpo paketti. TOIMITUS "Itse elokuvassa liikutaan maailmassa, joka ei ole korkeakouluopiskelijan maailma. Hahmot eivät ole koulutetuja eivätkä siitä koskaan haaveilletkaan. Se antaa opiskelijalle työkalun sellaisen maailmankuvan ja ihmiskuvan tutkimiseen. " -JOEL HIRVONEN (ELOKUVAN KONSTA KARHU) Turun ylioppilasteatterin kevään pääohjelmiston startanut Pilvet karkaa, niin minäkin keskittyy tarinaan kuvitteellisesta Äidin ympärille kokoontuneesta kultista. Surrealistinen ja hyytävä aihevalinta lupaa paljon, mutta onnistuu lunastamaan lupauksensa vasta viimeisen vartin aikana. Lopun käänne tekee näytelmästä kuitenkin katsomisen arvoisen. Sen sijaan alkuosa keskittyy pitkälti saman vitsin – jonka laskin kerrotun peräti yksitoista kertaa toistamiseen. Se on sääli, sillä vähemmän jankkaavalla käsikirjoituksella lahjakkaista näyttelijöistä olisi varmasti saanut rutkasti enemmän irti. Näyttelijätyö paikkaa käsikirjoituksen puutteita ja lupaa hyvää kevään muulle ohjelmistolle. Yleisö kuitenkin tuntui nauttivan esityksestä ja se kai on pääasia. SANTERI SAARINEN tutustu näihin Vihan kierre Ylioppilaat lavalla t o i N e N Va p p u R a d i o s ta mahdollisesti saatava oppi liittyy yksinkertaisesti kysymykseen siitä mitä radio on ja mitä se on erityisesti tämän päivän tai tulevaisuuden kuuntelijalle. Vappuradiota kuuntelemalla saattaa saada vihjeitä siitä maailmasta, joka muiden kanavien tarjonnassa jää käsittelemättä. Toisaalta, koska radioon liittyy koko kansan arkityyppinen konsepti, on varmasti radiossakin paljon toteuttamatonta potentiaalia. a R j e s sa l äs N ä olevan tunnemedian lisäksi radio on niin sanotusti toissijainen media eli radiota voi kuunnella muiden töiden ohessa, eikä sen tarvitse olla ensisijaisen keskittymisen kohde. Radio on osana ihmisten arkea ja tarjoaa läsnäoloa päivittäisten rutiinien ohelle. Radion suosituin kuunteluaika eli aamun viisitoistaminuuttinen matka töihin tai kouluun, ei ole merkityksetön. Radion ääreen yhteiseen arkeen voisi houkutella varmasti paljon enemmänkin väkeä, jos kanavilta löytyisi kykyä ymmärtää monipuolisemmin eri kuuntelijasegmenttejä. m e d i a N m u R R o ks e l l e tyypillistä vaikuttaisi olevan sisältöjen pilkkominen helposti ja omalla aikataululla kulutettaviin osiin. Radion yhtenä erinomaisena etuna on päinvastainen piirre. Yhtenäinen, jatkuva ohjelma ja keskustelu vievät mukanaan ja radion kuunteluun liittyy myös mielihyvä siitä, että kuuntelee jotain, jota ei ole itse suoraan listalta valinnut. Musiikkia, jota ei ole ennen kuullut ja aheita, joita ei olisi itse keksinyt etsiäkkään. Radiolla on potentiaalia renessanssiin, uudempana ja upeampana. Se ei ole päinvastainen uusien äänimedioiden kulutukselle. Se on jotain täysin omanlaistaan. t u R u N W a p p u R a d i o N toimituksesta arvioidaan myös, että moniin kuulijoihin vetoaa radioformaatissa sen tuttuus. Vappuradio tarjoaa monille opiskelijoille perinteen ja mahdollistaa wapun juhlintaan osallistumisen itselleen sopivalla tavalla, vaikkapa kotisohvalla köllötellen. R a d i o N as e m a puhututtaa muuttuvassa mediamaisemassa, mutta suorana toteutettavalle radiolle ei liene haastajaa. Suora radiolähetys varmistaa, että ohjelmistomme huokuu ajankohdan henkeäenemmän kuin helmikuussa äänitetty ja todella viilattu ohjelma. s e N l i sä ks i radio tarjoaa jotain paradoksaalista. Yhteisöllisen kokemuksen yksityitöntä menoa. a R k i R u t i N o i t u N e i N e toimineen, autioittaa ihmisen, vaatii vain toistoon perustuvan, kehollistetun ymmärryksen ja vaientaa hupsuttelun, ihmettelyn ja leikkimielisyyden. Samalla tavalla kuin monelle aikuisista lasten leikin ihmettely ja lasten logiikan piiriin astuminen tarjoaa portin vapauteen ja maailmaan ilman jäykkiä määritelmiä, tarjoavat kahjot juhlaperinteemme täydellisen irtioton. Opiskelijoille vappu on palkinto siitä antaumuksellisesta sitoutuneisuudesta, jolle kehonsa ja mielensä on lukuvuoden ajaksi luovuttanut. m i tä k a N sa N t unnemedia: radio, voisi oppia vapusta? Samalla tavalla kuten juhlapyhät tarjoavat meille eroistamme piittaamattoman yhteisen juhlan, voisi radio syventää ymmärrystään omasta roolistaan ihmisten arjen ystävänä ja yhdistäjänä. Suurin osa ihmisistä kaipaa yhteyttä, joskin jokainen omalla tavallaan. Radio on luonut kuulokkeiden välityksellä mobiilin yksityisyyden: istumme bussissa vieretysten, lähellä kuunnellen täysin eriäviä sanomia. R a d i o o N myös media, joka voi laajentaa ymmärrystämme, ja temmaten omaan sisältövirtaansa rauhoittaa ja kertoa asioita, joita emme tienneet haluavamme kuulla. Saatamme yhtäkkiä olla osa yleisöä, jonka yhdistävää piirrettä on vaikea määritellä muulla kuin läsnäololla. Epämääräisen, moniviitteisen, vapputermin alla kummastelemme kevättä jokainen, oli se sitten lakki päässä, perseet olalla tai lapsen ensimmäsiä tippaleipiä paistellessa. t u o Va ltaVa omituinen kirjo, ihana, kahjo värikkyys, joka yksien rajojen sisälle mahtuu, jakaa yhteisen maaperän, yhteisen tarpeen levolle, auringolle ja irtiotolle. Vappu on väline kevään ja keveyden juhlalle. Mitä radiokanavat voisivat oppia opiskelijoiden vappuradioista?
o p i s k e l i j a B u d j e t i l l a e i oman tilan rypäleitä siemailla. Kehtaako viininhimoa tyydyttää alempien hyllyjen antimilla, Wiiniklubin puheenjohtaja Amalia Rintanen? –Kyllä kehtaa. Kyykkyviineissäkin on hyviä löytöjä. Kokemuksesta voi tehdä paremman muutamilla helpoilla kikoilla. a h a a , k u t e N ? –Perusvinkkinä kannattaa katsoa, mikä on suositeltu tarjoilulämpötila. Valkoviinit viihtyvät kylmässä, punaviinit hieman huoneenlämpöä viileämmässä. Niissäkin on pieniä eroja. Esimerkiksi runsaammat viinit voivat olla hivenen lämpimämmässä. e N täs l as i t ? Onko väliä, minkä muotoisesta lasista viininsä juo? –No viinilasi on viinilasi. Mutta erilaisilla laseilla on omat funktionsa. Esim. punaviinilasi antaa viinille enemmän happea, kun taas valkoviini ei sitä vaadi ja siksi lasikin on kapeampi. Se myös pitää viinin viileämpänä. Kuohuviinilasi on yleensä kapea ja pitkä, jotta kuplat säilyvät pidempään. Siitäkin, minkälainen lasi on hyvä, on eriäviä mielipiteitä. m i t e s m a i s t e lu ? Itse kulautan puolikkaan lasin kerralla, mutta ei varmaan kannattaisi. –Viiniä voi haistaa ihan rohkeasti, eli ei kannata vain nuuhkia. Maistaessa viiniä tulisi pyöritellä suussa. Hajusta ja mausta etsitään erilaisia aromeja. Kannattaa keskittyä siihen, mitä itse tunnistaa, ennen kuin katsoo, mitä Alkon sivuilla on kerrottu. Ei kannata säikähtää hifistelytermejä, vaan tuoksuja ja makuja voi verrata ihan arkisiin ja tuttuihin asioihin. V o i ko h y Vä N viinin tunnistaa etiketistäkin? –Ehkä ei ihan etiketistä. Mutta Alkon myyjät ovat yleensä oikein asiantuntevia eli he osaavat neuvoa. Suuntaa saa kuitenkin rypälelajikkeesta. Esimerkiksi Pinot Noir ja Chardonnay ovat yleensä suhteellisen neutraaleja ja näin helppo parittaa ruoan kanssa. Lämpimien maiden viinit ovat yleensä täyteläisempiä. Esimerkiksi Portugali on kuuluisa runsaista ja täyteläisistä viineistään. k e R R o s ly h y e s t i vielä Wiiniklubista. –Turun Akateemisen Wiiniklubin tavoitteena on rikastuttaa opiskelijoiden viinija ruokakulttuuria. Järjestämme viiniaiheisisa tapahtumia, erityisesti tastingeja sekä excuja. Ensi syksyn matka suuntautuu Toscanaan. Tastingit järjestetään kyllä tosissaan, mutta ei missään nimessä pönöttämällä. Ystävänpäivän aikaan järjestimme tapahtuman, jossa tutustuttiin sekä viineihin että viinittelijöihin. Seuraava tapahtuma onkin aika osuvasti kyykkyviinin maisteluun liittyvä, jossa esitellään opiskelijabudjettiin sopivia hintaansa nähden hyviä viinejä. Kevään kyykkyviinit luottoresepti santeri saarinen n äkökulma U sko ei kuitenkaan horjunut. Vihdoin kolmantena vuonna maa kantoi hedelmää. Tarinalla opetetaan, että usko ja vilpitön pyrkimys tavoitteeseen palkitaan aina lopussa. Kuten Saarijärven Paavon, jokaisen on itse omassa elämässään kestettävä vaikeudet paremman toivossa. m u t ta e N täs , jos tarinan perimmäinen opetus kätkeytyykin itse prosessiin — ihmisen, kylvötyön tai täydellisyyden tavoitteluun. Aikana, jossa pidämme idealististen kuvien maalailusta, voidaan kysyä seuraavaa: onko monikaan asettamamme tavoite sellainen, jonka saavuttaminen on aidosti mahdollista vai olemmeko aina ikuisessa prosessissa sen tavoittamiseksi? Väitän, että yksi tällainen tavoite on ylioppilaskunta, joka ei tule koskaan olemaan valmis. y l i o p p i l as k u N t i e N ta lo u d e N p i d o s ta on uutisoitu viime päivinä tiukin äänensävyin. On saatu kuulla, kuinka Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY korotti jäsenmaksuaan 28 eurolla lukuvuodelle 2025–2026. Sittemmin on selvinnyt ylioppilaskunnan taloudessa olevan perustavanlaatuisia ongelmia, jotka uhkaavat koko julkisyhteisön kiinteistöomistuksia. Monille on juontunut mieleen Turun yliopiston ylioppilaskunnan oma historia. 80-luvun talouskriisin jälkeen TYYn oma taloudellinen toiminta jouduttiin aloittamaan käytännössä tyhjästä uudelleen. s a m a l l a ta lo u s k R i i s i on myös jäsenyyden kriisi. Opiskelijoiden silmissä jäsenmakYlioppilaskuntien taloudenpidosta ja jäsenyydestä EMIL JACOBSSON OIKEUSTIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO J. L. Runebergin tarinan mukaan Saarijärven Paavo uskoi Herraan ja kylvi pellon, mutta menetti satonsa raekuurolle ja hallalle. Yrityksestä huolimatta toisenakin vuonna sato epäonnistui. sukorotukset ylioppilaskunnan pelastamiseksi näyttävät ristiriitaisilta. Onko niin, että jäsenmaksujen turvin voidaan ajaa holtitonta taloudenpitoa, etenkin jos sen takana ovat erilaisten poliittisten ryhmien tavoitteet? o N g e l m a ko R o s t u u , kun jäsenmaksut vaikuttavat ennen kaikkea köyhimpien opiskelijoiden kukkaroihin. Onko oikein, että ylioppilaskuntien jäsenyys luo poikkeuksen yhdistysmivapauteen? Jo sen tulisi herättää huomiota, että jäsenyyden eri kannoilla olevat käyttävät jäsenyydestä eri nimiä. Osalle automaatiojäsenyys on pakkojäsenyyttä. Tilanne vaikuttaa myös oikeudellisin silmin ongelmalliselta. k i R j o i t u ks e N i taVo i t e on alleviivata, että monista haasteistaan huolimatta ylioppilaskunnilla on paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Väitän, että monien ristiriitaisuuksien keskeltä on löydettävissä yhteinen opiskelijoiden sävel. Niin pitkään kuin tämä pysyy eheänä, on ylioppilaskunnilla ja jäsenyydellä tarkoituksensa. Keskeistä on, että ylioppilaskunnat joutuvat päivittäin ansaitsemaan elantonsa jäseniensä silmissä. y l i o p i s to l a k i as e t ta a ylioppilaskuntien tavoitteeksi muun muassa edistää opiskelijoiden asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Tosiasiallisesti suuri osa tästä työstä tapahtuu jäsenistöltä näkymättömissä työryhmissä, toimikunnissa tai lobbaustyössä. Näkyvyys on erinomainen tavoite, mutta kuten ainejärjestöjen toiminnassa, se on tavoite, jota ei voi ikinä täysin saavuttaa. k o s k a jäs e N m a ks u j e N perustelu on näkyvyydestä huolimatta vaikeaa, on ylioppilaskuntien pyrkimys jäsenmaksuttomuuteen varteenotettava kehityskulku. Ongelmaksi tämä tavoite muodostuu siinä vaiheessa, jos sen saavuttaminen saa opiskelijatoimijat tai edustajiston pelaamaan riskialtista peliä jäsenmaksutuloilla. Voimme tietyssä mielessä nähdä, että HYYn ongelmat liittyvät tähän. Seurauksena on, että tavoitellessa jäsenmaksuttomuutta ja kunniallista taloutta molemmat asettuvat kyseenalaisiksi. V a i h to e h to pa ko l l i s i l l e jäsenmaksuille johtaisi lyhyellä aikavälillä opiskelijaliikkeen taantumaan ja siihen, että ylioppilaskuntien tulisi entistä enemmän käyttää aikaa julkisuuden ja näkyvyyden hallintaan ikään kuin ansaitakseen leipänsä. Harmillista on se, että ylioppilaskunnan pääasiallinen tehtävä on hallinnollinen, ja siten välillä jopa näkymätöntä. l o p p u k a N e e t t i N a h a lua N iloisin mielin todeta, että olemme TYYn puolella kuitenkin tässä suhteessa mainiossa tilanteessa. TYY on halvin ylioppilaskunta Suomessa. Tätä kannattaa mainostaa niille ystäville, jotka miettivät tehokasta ja maisemallista opiskelupaikkaa yhteishaussa. o N N e ks i ty y kärsi taloudelliset ongelmansa vuosikymmeniä sitten, ja sen jälkeen toiminta on rakennettu tukevalle vakavaraiselle pohjalle. Voisi sanoa peltomaalle, joka kantaa hedelmää vielä vuosikymmenien päästä. VINKIT! Punaiset: Quinta do Espirito Santo 2020 10,71 € Mehevä ja hilloinen. Sinipunainen, täyteläinen, keskitanniininen, hapankirsikkainen, viikunainen, boysenmarjainen, mausteinen, paahteinen. Portugali. Valkoiset: Cavit Sanvigilio Pinot Grigio 2023 10,02 € Pirteä ja hapokas. Vaaleankeltainen, kuiva, hapokas, sitruksinen, valkopersikkainen, keltaomenainen, yrttinen. Italia. Kuohuvat: Greta und Ingrid Sekt Trocken 9,51 € Pirteä ja hedelmäinen. Vaaleanviherkeltainen, puolikuiva, hapokas, sitruksinen, aprikoosinen, keltaluumuinen, hennon mausteinen. Saksa. 35 K u v a : E m il J a c o b ss o n . Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi Amalia Rintanen puheenjohtaa Turun akateemista Wiiniklubia. Kuvassa myös Sampo Tenkanen, Tuulianna Tomminan ja Adessa Junnila. Kuva: Santeri Saarinen.