Turun ylioppilaslehti 02/2021

Rahan takii: 3 opiskelijatarinaa ? 9 | Vapaa, valistunut, Wikipedia ? 26 Pulla tuoksuu: Koko kansan Gasellit ? 28 ?18 | Niko Ranta-ahon miehiset sekoilut kertovat huumemaailmasta kaiken olennaisen KÄÄRME PARATIISISTA 2/2021 TURUN YLIOPPILASLEHTI 90 VUOTTA
Täytä avoin hakemus tai keikkatyöhakemus osoitteessa www.legioona.?. Legioona Oy on turkulainen henkilöstöpalvelualan yritys, joka on toiminut jo vuodesta 1986. TYÖN TARPEESSA? Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Lounais-Suomen Tietojakelu lstj.fi Varhaisjakelussamme on Turun ja ympäristökuntien alueella tarjolla kesätyötä, joka jättää päivät vapaaksi opiskelulle, harrastuksille ja elämästä nauttimiselle. Meillä työskennellessä kuntokin kohenee! Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia työntekijöitä jakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Kiinnostuitko? Täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 Ahkeroi yössä. Muu aika elämälle. TURUN OPISKELIJAIN TUKISÄÄTIÖ TOT julistaa haettavaksi apurahoja. Kriteerinä on hyvän opintomenestyksen lisäksi opiskelu turkulaisessa korkeakoulussa tai aikuisten toisen asteen oppi laitoksessa, jossa opiskelu oikeuttaa opintotukeen. Myös Turun iltalukiossa tutkintoa suorittavilla on oikeus hakea apuraa. Apurahan suuruus vuonna 2020 oli 1 000 euroa. Hakemuslomake aukeaa 16.3. ja se on osoitteessa totsaatio.com ja www.turuniltalukio.? Hakemus tulee lähettää viimeistään 17.4. klo 24. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Lisätietoja antaa säätiön hallituksen toimitusjohtaja Erja Vihervaara, erja.vihervaara@turku.?
K untavaaliehdokas, mainosta 21. toukokuuta ilmestyvässä Turun ylioppil slehdess , se on kuntavaalinumero! TYYn alaisille järjestöille ja jäsenille mainokset puoleen hintaan päätoimittajan kautta (tyl-paatoimittaja@utu.fi). Tylkkäri ilmestyy sopivasti kuntavaalien alla, ehdokasnumeroiden julkistuksen jälkeen. Lehti on myös kaupunkijakelunumero, eli sitä jaetaan kaupunkilaisille suoraan käteen julkisilla paikoilla. Lehteä on myös saatavilla ständeiltä ympäri Turkua ja se toimitetaan suoraan yli 4 000 TYS-asuntoon. HUOM! Päätoimittaja voi myydä mainoksia puoleen hintaan vain TYYn alaisille järjestöille ja jäsenille. Mainostettavien kuntavaaliehdokkaiden on oltava TYYn opiskelijoita. Jos puolue haluaa mainostaa lehdessä, mainokset myy Pirunnyrkki (kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, puh. 0400 185 853). KUNTAVAALIEHDOKAS! Haluatko nähdä oman vaali mainoksesi tässä? -50 % -50 % -50 % -50 % -50 % -50 % -50 % -50 % -50 % -50 %
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 7.4.2021 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 91. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.? TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.? , puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.? TOIMITTAJAT Samuli Tikkanen & Jasmin Vahtera ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Eetu Sihvonen ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.? , www.pirunnyrkki.? PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 6 500 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 21. toukokuuta 2021. etä lähi VÄL I S Koko kansan gasellit R antakäärme R ahan t akii Huumemaailma on täynnä miehisen egon paisuttelua. Hyvinvointi valtiossa rap on pullantuoksuista. Uimavalmentaja, laivasiivoja, kaivostyöläinen – opiskelijoilla työtarinoita riittää. 18 18 10 10 28 28 Pääkirjoitus ? Ajassa YTHS-maksu, kiinan kieli ? 6, 7 Olemmeko vastuussa villieläimistä? Väitöskirjatutkija Jenna Aarnio vastaa ? 8 Essee Viattomammalta ajalta ? 26 Kolumni Toimittajabrändeistä ? 29 TYL90 Suur-Suomea luomassa ? 30 sisÄltÖ 2/2021 kansi juttu ee tu sih Von en t e e m u p e r h iö T U R U N Y L I O P P I L A S L E H T I 9 V U OT TA kii t e e m u p e r h iö
pÄÄkirjoitus 5 Opiskelijat ovat ahtaalla, eikä YTHS-maksusekoilu auta TE E MU PE RHIÖ Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.? PIHL A HÄNNINE N Vapaa toimittaja l äs n äo l e va n ko r k e a ko u lu o p i s k e l i ja n piti maksaa YTHS-maksu omatoimisesti Kelalle tammikuun loppuun mennessä. Laskua ei voitu lähettää, vain maksumuistutuksia. Helmikuussa yli 40 000 opiskelijalta maksu oli vielä maksamatta. Maaliskuun tietojen perusteella jopa 13 000 opiskelijalta maksu voi mennä ulosottoon (s. 6). Se on vakava ongelma. Korona kurittaa. Resurssit ja hermot ovat kaikilla tiukilla, ja normaali opiskellessa kannatteleva yhteisöllisyys on vähäisempää. Opiskelijat ovat ahtaalla. Hallituksen hyvisbrändistä huolimatta opiskelijan sosiaaliturvan parantaminen on ollut heikkoa. Opintorahaa ei ole palautettu vuoden 2017 leikkauksia edeltävälle tasolle ja opintotuki on edelleen lainapainotteinen. Opiskelijat ovat yhä ainut ihmisryhmä, joka joutuu elättämään itsensä lainarahalla. toiMittajalta 3/20 Terveisiä täältä Zoomisin takaa, jossa taistelu oli melkoinen, siellä saimme kasteemme ja hyvin pärjättiin, ei yhteys katkennut kertaakaan eikä kukaan tippunut linjoilta, toisessa joukkueessa kaatui monta ja jokunen kone leikkasi kiinni, mutta pian ne saatiin taas käyntiin ja yhteysmestaria pilvessä kiitettiin. 4/20 Jukkis johti meitä läpi hylättyjen eteiskäytävien ja odotushuoneiden, yhdessä niistä eksyin aivan yksikseen, oli pimeää ja ääni kaikui seinistä, onneksi pian sain yhteyden ryhmään, kaivettiin harjulle poterot ja kaikki oli kartalla. Sitten vinkui ja ilmassa kiersi ääni kuin taivaan urku soi, piti olla hiljaa aloillaan itse kunkin, ja tuli pimeää. 10/20 Muonituspaikalta terveisiä, päivästä toiseen täällä samalla harjulla ollaan niska kyyryssä kiikaroimassa, olemme leiriytyneet tänne jo moneksi kuuksi, korsut on koristeltu viimeisen päälle kun ei muutakaan tekemistä eikä määrättyä paikkaa saa jättää. On uupumusta koko komppaniassa kun päivästä toiseen samaa eikä vaan jaksaisi vaikka pakko on, päivä ja päivä toisensa perään. Lomista on ikuisuus, olisi mukavaa päästä taas teitä tapaamaan. 12/20 Aattoiltana kiikaroitiin ja meillä oli suotimet ja muut härpäkkeet päällä, ilmankostutin tuvassa puhisi, oli löydetty taakse jätetyt kotivarat, niistä kynttilöitä poltettiin ja ryijyjä korsun seinille, ja outoja tarpeettomia hattuja kyläkaupasta kottikärryihin poimittiin, sitten kello 12 pidimme 3 minuutin hiljaisen hetken niiden muistoksi jotka jättivät tämän kaiken kesken. 1/21 Terveiset täältä kotikorsusta, viestin saimme taas koko joukkue että uusin muonatilaus ja postit oli toimitettu toiselle puolelle mäkeä kuin missä tulenjohtue oli, koko päivä siinä meni kun hiihdettiin. Kiitos taas paketista, on ainoa kohokohta päivissä, korsussa jännitys kasvaa silminnähtävästi kun postiaika lähestyy. Kaikille ei kotiväeltä pakettia tullut sen näki mustuneina mielinä, päiväannokset on niin pieniä. 3/21 Käytiin toissa viikolla venäläisten mäellä, oli tyhjiä taloja, isoja aivan autiona, latuja ei näkynyt enää, mutta mihinpä sieltä enää suksilla pääsisi, tölkkihyllyt notkuivat oli jätetty sinne puhakan kyläkauppaan aivan kuin olisivat kiireessä lähteneet, kaikki paikallaan. Jos sataisi lunta vielä puolikin metriä niin kaikki kelkalla pois vaan poikain kanssa suunniteltiin. 4/21 Meidät on jätetty aivan yksin tänne jonnekin, ei ole mitään kuulunut herroista. Aurinko ainoastaan meidät muistaa ja kotiväki, pian on lomat ja tulen luoksenne. Terveiset jostain
T Y L K K Ä R I 2 / 2 1 ajassa A mmattikorkeakoulujen opiskelijat tulivat vuoden alusta YTHS:n palveluiden piiriin. Aimmin yliopisto-opiskelijat maksoivat YTHS-maksun osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua. AMK-opiskelijoilla ei kuitenkaan ole pakkojäsenyyttä opiskelijakuntaan, joten uudistuksen myötä kehitettiin uusi tapa maksun keräämiseen. Läsnäolevan korkeakouluopiskelijan piti maksaa maksu omatoimisesti Kelan asiointipalvelussa tammikuun loppuun mennessä. Kela ei voinut lähettää maksusta laskua, koska sillä ei ollut tiedossa kaikkia maksuvelvollisia ennen laskun eräpäivää. Kela, YTHS ja opiskelijakunnat ovat tiedottaneet lakisääteisestä maksusta omissa kanavissaan. Siitä huolimatta maaliskuun 16. päivään mennessä 18 000 opiskelijalla oli lasku edelleen maksamatta. Kelan juristi Mari Jaakkola arvelee, että laskun maksamatta jättämiselle voi olla useita syitä. Osa saattaa vastustaa uutta pakollista maksua ja on jättänyt sen maksamatta ikään kuin protestina. Osa saattaa luottaa siihen, että maksu kuitataan opintorahasta. Maksu on myös vain saattanut unohtua. Kela lähetti maksukehotuksia opiskelijoille 25. helmikuuta. Silloin kävi ilmi, että maksamatta jättäneistä kaksi kolmasosaa oli ammattikorkeakouluopiskelijoita. Myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden koronasta johtuva etäopiskelu on mutkistanut asiaa. TYY kertoi Kelan lähettäneen infokirjeensä vain suomeksi ja ruotsiksi, vaikka maksuvelvollisten joukossa on myös kahta kotimaista taitamattomia opiskelijoita. 6 Jopa 13 000 opiskelijan YTHS-maksu voi mennä ulosottoon PIHLA HÄNNINEN AMK-opiskelijat korostuvat maksamatta jättäneissä. Kansainvälinen opiskelija saattaa suorittaa opintojansa kotimaastaan käsin. Moni heistä on kysellyt TYYltä, ovatko he tilanteessaan edelleen maksuvelvollisia, vaikka palvelut sijaitsevat toisessa maassa. Vastaus on kyllä. j o s o p i s k e l i ja ei saa opintorahaa, maksu voidaan pyynnöstä kuitata myös muusta Kelan etuudesta. Maksu on saatu perittyä opintorahasta tai etuuksista noin 25 000 opiskelijalta. Kela kuittaa huhtikuussa maksun vielä 5 000 opiskelijan opintorahasta, koska se voidaan tehdä ilman opiskelijan suostumusta. Ulosottoon voi teoriassa päätyä jopa 13 000 opiskelijan terveydenhoitomaksu. Kelalla ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka moni näistä opiskelijoista saa jotain Kelan etuutta. Ensimmäiset maksamattomat maksut siirtyvät ulosottoon huhtikuussa. Viisi prosenttia opiskelijoista voi siis pahimmillaan menettää luottotietonsa. Luottotietojen menettäminen voi vaikeuttaa esimerkiksi työn, vakuutuksen tai lainan saamista, vuokrasopimuksen solmimista tai puhelinliittymän avaamista. YHTs : n p u H e l i n va i H d e on nykyisin valtakunnallinen. Sen toimivuuden kanssa on ollut ongelmia. Alkuvuodesta takaisinsoittoa joutui odottamaan jopa kolme päivää, vaikka YTHS lupaa verkkosivuillaan vastata yhteydenottoon vuorokauden sisällä. “Akuutein ruuhka oli alkuvuodesta nimenomaan valtakunnallisessa hoidon tarpeen arvioinnissa, ja se on pääosin hoidettu”, te em u pe rh iö Turun YTHS:n Kirkkotien toimipistettä on remontoitu. YTHS läntisen aluejohtaja Maisa Kuusela kertoo. Turun YTHS:n piiriin tuli uudistuksen seurauksena noin 11 000 opiskelijaa lisää. Tämänhetkinen käyttäjäkunta on suunnilleen 28 000 opiskelijaa. Kuuselan mukaan patoutunutta tarvetta on ollut erityisesti hammashoidon puolella. Sen sijaan tukija liikuntaelimistön ongelmien hoito on vähentynyt. YTHS ei korona-aikana hoida myöskään akuutteja hengitystieinfektioita. Turun YTHS on muutenkin ollut mullistusten keskellä, koska Kirkkotien toimipistettä remontoitiin vielä maaliskuussa. Remontin jälkeen suun terveyden hoitohuoneita ja yleisterveyden vastaanottohuoneita on käytössä aiempaa enemmän. Kuusela toteaa, että lääkärityövoiman saaminen Läntiselle alueelle on tällä hetkellä YTHS:n isoin ongelma. Palveluita on jouduttu ostamaan jonkin verran myös ulkoa. YTHS on korvannut korona-aikana lähipalvelujaan videovälitteisillä etävastaanotoilla. Niiden määrä tulee olemaan tulevaisuudessakin suurempi kuin ennen koronaa. Digipalvelut monipuolistuvat ja käyttöön otetaan esimerkiksi etäryhmiä. “Valtaosa vastaanotoista toteutetaan etäyhteydellä, mikä on otettu opiskelijoiden keskuudessa vastaan yllättävän hyvin. Työntekijätkin ovat pääosin olleet tyytyväisiä, mutta tekniset ongelmat harmittavat.”
Uusi pääja sivuaine kiinan kieli alkaa syksyllä E nsi syksystä alkaen kiinan kieltä voi opiskella Turun yliopistossa sekä pääettä sivuaineena. Tähän mennessä Helsingin yliopisto on ollut ainoa suomalainen yliopisto, jossa kiinaa on voinut opiskella pääaineena. Vuotuinen pääaineopiskelijakiintiö on 15, sivuaineeseen paikkoja on tarjolla viisi. Oppiaineeseen voi hakea, vaikkei olisi opiskellut kiinaa aiemmin. Aluksi tarjolle tulee vain kieliasiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto. ”Täällä voi lähteä liikkeelle ihan alkeista”, kertoo kiinan kielen opettaja ja sinologi Hanna Holttinen. Oman haasteensa opettajien rekrytointiin on tuonut se, että Suomessa ei ole tarpeeksi kiinan kieleen erikoistuneita opettajia. Holttisen mukaan kiinan kielen asiantuntijoita on Suomessa muutenkin liian vähän siihen nähden, kuinka keskeinen asema Kiinalla on kansainvälisessä politiikassa. v i i m e a i ko i n a Kiina on ollut uutisissa uiguureihin kohdistuvan vainon ta7 kia. Moni valtio on nimennyt tapahtumat kansanmurhaksi. ”Maabrändi” saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat kunkin maan kielen ja kulttuurin opiskelusta. ”Se, ettei Kiinasta kuulu kuin negatiivisia uutisia, voi olla luotaantyöntävää. Se on harmi, sillä ikävien asioiden ja uutisten johdosta meidän pitäisi olla entistä kiinnostuneempia Kiinasta. Sen toiminta vaikuttaa keskeisesti koko maailman politiikkaan.” Kiinalaisen kulttuurin, historian, yhteiskunnan ja kielen tutkiminen on tasapainoilua sen kanssa, mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, Holttinen kertoo. Jotta Kiinaan olisi jatkossakin mahdollista lähteä tekemään tutkimusta paikan päälle, on monen tutkijan oltava sanomisissaan varovainen, Holttinen kuvailee. Moni tietoisesti välttelee ottamasta kantaa esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin, koska pelkää oman työnsä vaikeutuvan. Holttinen kuitenkin toteaa, että Kiinan kommunistisen puolueen ja Kiinan kansantasavallan ongelmakohtia ja vaikutuskeinoja tuodaan esille opetuksessa, sillä ”asiassa ei kaunistelu auta”. JASMIN VAHTERA HALU PYSYÄ ITSESSÄÄN ” Pakinan kirjoittaminen on tavattoman vaikeaa. Tämä johtuu monestakin syystä. Kun löytää aiheen, niin ei ole henkeä ja kääntäen. Ammattitoverini puuseppä Kynänvuolija mainitsi, että tämän seikan oli jo Herra Aatami, Homo Sapiens 1, huomannut, koska häneltä ei tiettävästi ole jälkipolville jäänyt perinnöksi mtään pakinaa tai pakinaketta. Ei ainakaan ole suomeksi käännetty, koska Tieteellisten kirjastojen luetteloon ei ole sellaista merkitty. Lisäksi on yhtenä vaikeutena vielä arvostelun pelko, häiritsevät sivueli kylkiseikat, paperin puute ja maailman poliittinen tilanne. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että ihmisellä on halu pysyä itsessään.” Suutarimestari Oikarinen pääaine kemia Ote tekstistä, joka julkaistu Turun ylioppilaslehdessä 2/41. pa k i n a ”TYYn Terve mieli -hanke sai rahoituksen ministeriöltä” -jutusta sai virheellisesti kuvan, että Aku Lehojärvi ei olisi ollut mukana käynnistämässä hanketta 2019, vaikka hän oli. oikaisu MPC:stä reachable Near Nature T u r u n k e s k u s Ta brändätään Turku Centeriksi. Se edistää Centerin saavutettavuutta, onhan englanti maailmankansan kieli ja Turku Suomen entinen Center City. Mutta eikö Turkun voisi samalla nimetä Market Placeksi – se korostaisi kaupungin History luonnetta Business Centerinä. Samalla Turku Center toriparkin saisi nimettyä Market Place Center Market Place Parking Halliksi. Kiss My Market Place Center <3 tätä muutosta. sa av u T e T Tav u u T Ta vo i s i edistää muillakin keinoilla, kuten luopumalla pyörä-, suojaja kävelyteistä. Ne kaikki hidastavat autoilua, joka on Market Place Center's (MPC) ”People’s Brand”. Luopuminen on myös kilpailukykyratkaisu, toisin kuin rakentaminen, joka menee aina Over Budget MPC:ssä. Tä m ä b r ä n d i T Yö edistää myös Raisio ja Kaarina Centerien Suburban Growthia, mikä on ollut monen MPC puolueen pitkän juoksun Goal. Highwayn varrella on sitä paitsi sitä Famous Near Naturea, jossa Helsinki Virus ei leviä. o l l a a n s i i s ylpeästi ämpeeceeläisiä. Joillekin se näyttää olevan Problem, mutta oikea Problem on, että People eivät arvosta MPC as it is. Mikä toimi muualla ei toimi täällä, miksi siis olla ”Monkey” eli apina? Välillä pitää osata katsoa Rear Mirroriin ja valita Best Facts! VI HAR JU MPC Liikkeelle voi lähteä aivan alkeista.
E läinoikeuskysymykset ovat siirtymässä aktivistipiireistä yhteiskunnan kaanoniin. Teurastamoilta julkaistut salakuvat ja kasvispainotteisten ruokavalioiden yleistyminen ovat aiheuttaneet keskustelua tuotantoeläinten asemasta. Kuluneena keväänä on puhuttanut myös lemmikkieläinten kohtelu, kun suojeluskoirakoulutuksen väkivaltaiset metodit vuosivat julkisuuteen. Lemmikkien tai tuotantoeläinten kovakourainen kohtelu on helppo tuomita: koiraa ei saa lyödä eikä teurastettavaa eläintä turhaan stressata. Mutta millä tavoin meidän tulisi suhtautua villieläinten kärsimykseen? Tätä tohtorikoulutettava Jenna Aarnio pohtii väitöstutkimuksessaan. ”Miksi emme ehkäisisi tuntoisten olentojen kärsimystä, jos se on mahdollista ilman kohtuuttomia uhrauksia?” Aarnio tekee väitöskirjaa filosofian oppiaineeseen luonnonvaraisten eläinten kärsimykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Kiinnostus aihetta kohtaan heräsi graduprosessin aikana. Aarnio huomasi, että villieläimet jäävät usein eläineettisten kysymysten ulkopuolelle. ”Usein ajatellaan, että luonto on ihanan idyllinen paikka, jossa eläimet saavat rauhassa toteuttaa itseään, vaikka näin ei välttämättä ole.” m o n e n m i e l e s sä luontokappaleen kärsimykseen puuttuminen tarkoittaa vahingoittuneen eläimen lopettamista. Esimerkiksi autokoulussa meitä opetetaan varmistamaan, että yliajettu orava tai tuulilasiin törmännyt pikkulintu kuolee eikä jää tienposkeen kitumaan. Eläinsuojelulaki kuitenkin neuvoo ensisijaisesti auttamaan sairasta tai vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä. Tappaminen esitetään monesti ratkaisuna myös cityketun kapiin ja keinona poistaa hirvi tai villisika kaupunkitilasta. Tavallinen ihminen ei kuitenkaan kykene arvioimaan millainen elämä on elämisen arvoista, etenkään kun kyse on luonnonvaraisista eläimistä. ”Jopa helppohoitoista tautia sairastava eläin saa julkisessa keskustelussa usein tarpeettoman kuolemantuomion”, Aarnio pohtii. Luonnosta ja sen suojelusta puhuttaessa keskiössä ovat yleensä nisäkkäät – hyönteiset kiinnostavat lähinnä silloin, kun niistä tai niiden puutteesta on välitöntä haittaa. Tunnemme sympatiaa etenkin kaukaisia lajeja kohtaan ja myötätunnon osoituksena saatamme ryhtyä kummeiksi sademetsille tai lumileopardeille. Suhtautuminen kotoisampiin lajeihin vaihtelee. Sudet saattavat näyttäytyä itärajan yli tunkevina uhkina, kaupunkiketut mystisinä seikkailijoina, norpat luonnonsuojelun symboleina ja citykanit hautakiviä kaatavina vandaaleina. Ihmisten arkiset asenteet vaikuttavat paljon muiden eläinten asemaan. Suomessa esimerkiksi petopelko on mahdollistanut jopa uhanalaisten lajien, kuten suden, metsästämisen. Tänä keväänä uhanalaisten eläinten metsästyksen kieltävä kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, ja etenee eduskunnan käsittelyyn. e i lu o n n o n T i e T e e l l i s e n eläintutkimuksen piirissä tarkastellaan ihmisten asenteiden lisäksi monialaisesti eläinten ja ihmisten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Ala kiinnostaa niin opinnäytetöitään tekeviä opiskelijoita kuin vanhempiakin tutkijoita. Suomessa eläintutkimus keskittyy enenevissä määrin Turkuun. Aarniokin on mukana Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkostossa (TYKE), joka toimii humanistisessa tiedekunnassa. ”Koska ala on vasta saamassa jalansijaa, myös minun kaltaisillani nuorilla tutkijoilla on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa keskustelun suuntaan.” LAURA MILLASNOORE Olemmeko vastuussa villi eläimistä, Jenna Aarnio? Tunnemme sympatiaa etenkin kaukaisia lajeja kohtaan, mutta suhtautuminen kotoisiin lajeihin vaihtelee. nuori tutkija 8 la u r a m il l a s n o o r e tyl visio TOP 5 aikaansa edellä 1 HE-MAN Integroi suku puolipronominin nimeensä en simmäisenä supersan karina. Joutunut usein irvileuka Skeletorin maalittamaksi. Urheu s järjestyksessä. 2 PRÄTKÄHIIRET Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat Marsista. Moottori urheilua preironisesti rakastavat hiirulaiset kotiutuivat hyvin ja löy sivät paikallisyhteisön suuryritystä vastusta vasta ruohonjuuritoi minnasta. 5 TEINI-IKÄISET MUTANTTININJAKILPIKONNAT Normalisoivat geeni muuntelun sohvape runoille. 3 TOHTORI SYKERÖ Ei jäänyt odottele maan kliinisiä kokeita aloittaessaan psyke deelihoidot. 4 PIKACHU Kansalais tottelemat tomuudella asiaansa edistänyt piipertäjä. Itsensä kehittäjä Ash Ketchu min prog res siivisuuden rajat nähtiin kuitenkin siinä, miten hän pakot ti muut Pokémoninsa Poképalloon.
Omaa alaa tietoa 9 e u r o sT u d e n T vii -kyselyn mukaan suurin osa opiskelijoista kokee, että omat opinnot ovat olleet hyödyksi työelämässä. Terveysja hyvinvointialojen, tietojenkäsittelyja tietoliikennealan sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden opiskelijat kokivat tutkintonsa antavan erityisen hyvät valmiudet työhön kotimaisilla työmarkkinoilla. Heikoiten omista opinnoistaan ovat hyötyneet mielestään humanististen ja taidealojen, luonnontieteiden sekä palvelualojen opiskelijat. Yllä oleva kuvaaja puolestaan kertoo, kuinka läheisesti opiskelujen aikainen työnteko liittyy tutkintoon eri koulutusaloilla. Haastattelimme kolmea Turun yliopiston opiskelijaa – he kertovat oman tarinansa töiden ja opintojen yhteensovittamisesta.?s. 10 SAMULI TIKKANEN GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Palvelualat Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Terveysja hyvinvointialat Kasvatusalat YO-opiskelijat yhteensä Maaja metsätalousalat Yhteiskunnalliset alat Humanistiset ja taidealat Luonnontieteet Liittyy hyvin läheisesti 0% 100 % 50 % Ei lainkaan 2 3 4 Opiskelun aikaisen työssäkäynnin suhde tutkintoon Lähde: Eurostudent VII -opiskelijatutkimus 2019 (2020)
ROOPE KINISJÄRVI KUVAT TEEMU PERHIÖ Kato nää junnut on töis
Kato nää junnut on töis Kymmenet tuhannet yliopisto-opiskelijat käyvät töissä opintojensa ohella. Oli kyseessä sitten ”paskaduuni” tai asiantuntijatehtävä, kaikilla on yhteinen syy opiskeluajan uhraamiseen: raha.
12 M inua ärsytti, että en pystynyt ymmärtämään niitä asioita paremmin. Minulla oli tietynlainen pätemisen tarve, enkä pystynyt kunnolla keskustelemaan politiikasta, jos en ymmärtänyt sitä kunnolla.” Verneri Varho, 25, päätti hakea opiskelemaan politiikan tutkimusta. Takana on nyt puolitoista vuotta poliittisen historian opintoja Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Varho on tyypillinen generalisti. Tulevaisuuden työmarkkinat avautuvat edessä laajana, mutta suuntaa ei vielä ole. Varho opiskelee sivuaineenaan mediatutkimusta, sen yhdistäminen politiikan opintoihin voisi olla yksi mahdollisuus. ”Katson mikä alkaa kiinnostaa enemmän opintojen edetessä, ja alan hakeutua sitä kohti. Ehkä helpottaisi, jos tietäisi tässä vaiheessa jo mikä kiinnostaisi, mutta olen ottanut aika iisisti vielä sen suhteen.” Tyypillisesti hänen kaltaisensa, korkeakouluopintojen alkuvaiheessa oleva nuori joutuu tekemään opintojensa aikana muita kuin oman alansa töitä. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ole kaupan kassoja. Noin puolet kaikista yliopisto-opiskelijoista käy töissä lukuvuoden aikana. Heistä 58 % on työssä, joka liittyy heidän opiskelualaansa. Tieto käy ilmi Opetusja kulttuuriministeriön Eurostudent VII -tutkimuksesta (2020). Oman alan töihin päästään opintojen loppuvaiheessa. Silloin työntekoon alkaa myös kulua enemmän aikaa. Eurostudentin mukaan 30 % yliopisto-opiskelijoista kokee, että työssäkäynti hidastaa opintoja. Se on toiseksi yleisin syy opintojen vaativuuden jälkeen. Työssäkäynti nousee suurimmaksi syyksi kolmantena lukuvuonna. Opiskelijoiden työssäkäynnillä on kaksijakoinen rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhtäältä työnteon katsotaan hidastavan valmistumista ja lyhentävän työuria, toisaalta opiskelijoita kannustetaan keräämään työkokemusta ja cv-merkintöjä varmistaakseen vahvemmat kilpailuasetelmat työmarkkinoilla valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovatkin odotusten ristipaineessa: pitäisi opiskella kokoaikaisesti ja valmistua nopeasti työmarkkinoiden käytettäväksi. Se voi kuitenkin tarkoittaa tyhjää jääkaappia ja kasvavaa velkataakkaa. V arho on uimavalmentaja. Hän valmentaa 9–11-vuotiaiden uimareiden kilparyhmää kolmesti viikossa, kaksi ja puoli tuntia kerrallaan. Lisäksi kisoja on normaalivuonna viitisentoista, SM-kisat mukaan lukien. ”Minulla on vähän sellainen olo, että sain pikkuveljen siivellä tämän pestin. He odottivat minusta sukunimen perusteella varmaan enemmän.” Varhon pikkuveli on SM-tason uimari. Nimi oli tuttu myös hänet palkanneen seuran edustajalle, vaikka Varho ei sitä itse mainostanutkaan. Varholla itsellään ei ole kilpauimarin taustaa. Jääkiekko, jalkapallo, skeittaus ja lumilautailu, niitä hän on harrastanut. ”Juniorina uinti ei juurikaan kiinnostanut, mielestäni se oli ehkä tylsin harrastus ikinä.” Loukkaantumiset ja kolme polvileikkausta muuttivat kuitenkin mielen. Hän huomasi, että uinti ei ole niin loukkaantumisherkkä laji. Työ uimaopettajana on opettanut organisointia, vastuunkantoa ja johtamista. Näitä taitoja Varho yrittää hyödyntää myös oman alan työnhaussa. Varho myöntää, että työn ja opiskelun yhdistäminen ei ole aina helppoa. Vaikka työt vievät alle kymmenen tuntia viikossa, ne kuitenkin aina katkaisevat päivän. Mieli alkaa siirtyä kohti illan harjoituksia jo iltapäivällä, ja taukoakin on hyvä pitää ennen hallille siirtymistä. Varho ei valmenna pelkästään työstä saatavan palkan takia. Enemmän kyse on siitä, että hän nauttii uimareiden valmentamisesta ja heidän kehityksensä seuraamisesta. ”Tärkeintä on, että junnuilla on hauskaa.” Kesäisin, kun uimarit ovat kesätauolla, hän työskentelee ympäripyöreitä työpäiviä kauhakuormaajan ohjaksissa enonsa yrityksessä. ”Valmentamisesta saatava palkka lähinnä helpottaa elämää. Kesätöissä sitten on enemmän rahallinen motiivi.” Uimavalmentajan työt eivät loppuneet pandemian alettua, vaan harjoitukset siirtyivät Zoomiin. Treenit olivat lähinnä kehonhallintaliikkeitä omalla painolla: kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, rapukävelyä... ”Se ei ollut miellyttävä kokemus. Kameran välityksellä ei näe kunnolla, mitä junnut tekevät, ja eihän siinä pääse tietenkään uimaan.” Yliopistokin on ollut nyt vuoden etämoodissa. Moni Varhon kursseista muuttui suoraan kirjatenteiksi. ”Kävi vielä huono mäihä, eikä ollut edes mitään Zoom-luentoja. Henkilökohtaisesti etäopinnot ovat menneet ihan vituilleen”, hän puuskahtaa. ”Syksy meni aika löysästi, mutta nyt on päässyt vähän enemmän taas mukaan. Nautin paljon enemmän vaihtoehtoisista opiskelutavoista, lukupiireistä, luennoista, keskusteluryhmistä ja tällaisista.” K oronapandemia on iskenyt opiskelijoihin kahdesta suunnasta. Etäopintoihin siirtyminen on hidastanut monilla opintojen edistymistä, ja erityisesti palvelualojen hankala tilanne on vaikeuttanut työtilannetta. Myös harjoittelupaikkoja on ollut vähemmän tarjolla. Jo aiemmissa talouskriiseissä on huomattu, että opiskelijoiden työllisyys elää vahvasti suhdanteiden mukana. Maaliskuun alussa järjestetty koronainfo opiskelijoille ei tarjonnut juurikaan helpotusta. ”Infossa käsiteltiin toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoita samana ryhmänä, vaikka siihen mahtuu todella erilaisissa tilanteisT Y L K K Ä R I 2 / 2 1 ?
? Armeijan ja yliopiston välillä Verneri Varho ehti työskennellä telineasentajana ja vauvauintiohjaajana. ”Suurin osa siitä työstä oli pitää vanhemmat tyytyväisenä sen puolen tunnin aikana, kun vedessä ollaan.” ” Henkilökohtaisesti etäopinnot ovat menneet ihan vituilleen.”
15 ? Laivatyössä oppii toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa, Venla Ellilä kertoo. Peräkkäisillä lähdöillä voivat olla opiskelijoiden bileristeily ja suuri harmonikkaristeily. ” Laivalla ei ole väliä onko yö vai päivä.”
sa olevia opiskelijoita”, huomauttaa SYL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Ainomaija Rajoo. ”Infosta odotettiin uutista helpotuksista opintopisterajoihin ja sosiaalitukiin, mutta konkreettiset toimet jäivät uupumaan.” Edellisen lukuvuoden opintotukivalvonnassa kaikille opiskelijoille annettiin kaksi kuukautta ikään kuin ilmaiseksi. Myös lainanhyvityksen enimmäisopiskeluaikaan lisättiin yksi lukukausi. Tälle lukuvuodelle näitä lakimuutoksia ei ole vielä tehty. Maaliskuun alussa Suomen Pankki tiedotti, että opintolainaa nostettiin tammikuussa 2021 enemmän kuin yhtenäkään kuukautena aiemmin. Samaan aikaan alle 25-vuotiaiden ansaitsema palkkasumma pieneni 13,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, ja 25–29-vuotiaidenkin ikäluokassa 6,7 prosenttia. Myös toimeentulotukea on nostettu pandemian aikana aiempaa enemmän. K orona laittoi uusiksi myös Venla Ellilän, 28, työkuviot. Vuodesta 2016 asti hän on tehnyt töitä siivoojana ruotsinlaivalla. Hupiristeilyt kuitenkin pysähtyivät viime vuoden maaliskuussa. Ellilä palasi takaisin hoitotyön pariin, mutta toivoo paluuta laivoille, sillä tuntipalkka lisineen kasvaa yli kaksinkertaiseksi hoitotyöhön verrattuna. Ellilä opiskelee kolmatta vuotta Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tulevalla lääkärillä on myös valtiotieteiden kandidaatin tutkinto. Ellilä koki kuitenkin valtiotieteilijän työllistymisen epävarmana. ”Minulla oli aika negatiivinen kuva, että se on sellaista jatkuvaa työnhakua, projektiduunia, CV:n päivitystä ja itsensä myymistä ja verkostoitumista. Kaipasin jotain varmempaa ja helpompaa.” Mitä pidemmälle lääkisopinnot ovat edenneet, sitä enemmän Ellilästä on tuntunut siltä, että se on hänen juttunsa. ”Varsinkin nyt klinikkavaiheessa, kun näkee sitä työtä käytännössä ja pystyy kuvittelemaan itsensä lääkärin työhön. Kyllä tämä tuntuu ihan erilaiselta kuin aiemmat opinnot, generalistialoilla kukaan ei pysty osoittamaan ’tämä on se työ mihin sinä menet’.” Ellilä alkoi tehdä hoitoalan töitä jo lukioaikana. Alan koulutusta hänellä ei ollut, ensimmäinen työpaikka järjestyi perhetutun kautta. Kesät kuluivat hoitotyössä kehitysvammaisten ja vanhusten parissa. Hieman paradoksaalisesti lääkäriopintojen aikana Ellilä ei ole juurikaan tehnyt enää hoitotyötä. ”Hyvä ystäväni oli ollut monta vuotta töissä laivalla, ja olin kuullut häneltä hyvää laivatyöstä. Halusin vaihtelua hoitoalasta, koska olin tehnyt sitä työtä jo kuusi vuotta.” Laivoilla vakituinen henkilökunta on viikon töissä ja viikon vapaalla. Kiireisimmille lähdöille ja sesongin ajaksi hankitaan lisätyövoimaa, joista suuri osa on opiskelijoita. Ellilä tekee kesät töitä samassa rytmissä vakituisen henkilökunnan kanssa, ja syksystä kevääseen yksittäisiä viikonlopun mittaisia vuoroja. Laivatyön tavallista parempi palkkaus, alhaisempi verotus ja työntekijöiden verovapaa osto-oikeus houkuttelevat töihin Itämerelle. Viikonlopun mittaisesta työkeikasta tienaa tarpeeksi loppukuun tarpeisiin. Näin työt eivät juuri haittaa opintojakaan, kun töitä ei tarvitse tehdä arkipäivinä. ”Laivatyö on myös hyvä breikki opiskelusta, sillä laivalla ei ehdi miettiä koulujuttuja.” Työ on usein hektistä, ja töitä tehdään työvuoron eli passin aikana paljon. ”Laivalla ei ole oikeastaan väliä onko yö vai päivä, missään kohtaa ei tule sellaista hiljentymistä.” Tavalliset viikonloppuristeilyt ovat työntekijän kannalta mukavimpia, sillä kiirettä on teemaristeilyjä vähemmän. ”Opiskelijat ovat kivoja ryhmiä laivalla. Vaikka heistä on usein enemmän työtä, niin he ovat yleensä hyväntuulisia ja rentoja, ja he tottelevat hyvin henkilökuntaa.” Niin hoitokuin laivatyöstäkin on ollut paljon hyötyä myös tulevaisuuteen, Ellilä kokee. ”Varsinkin laivalla on oppinut toimimaan ihmisten kanssa missä tahansa tilanteissa.” O piskelijoilla tärkein motiivi työntekoon on toimeentulo. Yli 80 % työssäkäyvistä yliopisto-opiskelijoista tekee töitä rahoittaakseen elämistään ja puolet kokee, että heillä ei olisi varaa opiskella ilman työstä saatavaa tuloa. Keskimäärin yksinasuvan opiskelijan kokonaistulot ovat 970 euroa kuukaudessa. Sosiaalietuudet kattavat neljänneksen kuukausituloista, loput tuloista tulevat palkasta ja säästöistä (40 %), vanhemmilta ja puolisolta (10 %) sekä muista lähteistä (25 %), kuten opintolainasta. Vuonna 2017 valtion takaaman opintolainan määrä korotettiin 650 euroon kuukaudessa. Viiden vuoden tutkintoon voi nostaa enimmillään velkaa 31 200 euroa. Tavoiteajassa valmistuminen leikkaa lainasta enintään 6 200 euroa. Samassa opintotukiuudistuksessa vähennettiin tukikuukausia ja siirrettiin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tarkoituksena oli saada opiskelijat valmistumaan nopeammin, kun rahaa sai enemmän käyttöön. Rajoon mukaan uudistusten vaikutukset ovat epävarmoja. ”Tutkintoihin käytetty aika on kyllä lyhentynyt, mutta myös yliopistojen rahoitusmalli on vaikuttanut tähän.” ”Opintoja on järjestetty paremmin ja niiden suorittamista joustavoitettu. Entistä harvemmin syntyy tilanteita, että jotain kurssia järjestetään vain kerran vuodessa, ja opinnot venyisivät sen takia”, Rajoo selittää. Suuri osa yliopistojen rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista. Mitä useampi opiskelija valmistuu tavoiteajassa, sitä enemmän rahaa yliopisto saa valtion kirstusta. ”Opintotukikuukausien leikkaaminen on johtanut myös siihen, että opinnot voivat viivästyä tai keskeytyä, koska opiskelijalla ei ole varaa opiskella vaan hän joutuu tekemään töitä opiskelun sijaan”, Rajoo sanoo. ”Useilla hallituspuolueilla oli opintorahan tasokorotus viime eduskuntavaalien ohjelmassa, mutta tällä hetkellä korotusta ei ole näkö piirissä.” 15 T Y L K K Ä R I 2 / 2 1 ?
M atti Vuorisalo, 26, on gradua vaille valmis geologi. Ennen oman alan töihin pääsyä Vuorisalo teki töitä kaupan kassalla. Kesällä 2014 työtilanne oli geologian alalla heikko, eikä kesätöitä tahtonut löytyä oman oppialan ulkopuoleltakaan. Lopulta hän sai kesäksi töitä lokalahtelaisessa lähikaupassa, johon hän päätyi henkilöstöpalvelun kautta. ”Hakijoita oli kaksi ja meidät molemmat valittiin.” Harppaus kohti geologin töitä tapahtui kesällä 2017, kun Vuorisalo sai tutkimusavustajan töitä yliopistolta. Hänen tehtävänään oli toteuttaa raekokoanalyysejä Brasiliasta lähetetyille maanäytteille. Joustava työaika johti pitkiin öihin geologian laitoksen laboratoriossa, sillä projekti piti saada valmiiksi ennen vaihtoon lähtöä. Chilessä vietetyn vaihtovuoden aikana työtilanne parani ja Vuorisalo pääsi kansainväliselle kaivosyhtiölle tekemään kairasydänraportointia Sodankylään. Itse näytteet oli otettu jo aiemmin talvella, jolloin maa kestää paremmin porauslaitteiston. Kairausprojekteissa porataan syviä reikiä maan alle. Reiästä saadaan kallioperää edustava kairasydän, josta voi tutkia esimerkiksi kallioperän rakenteita ja alkuainepitoisuuksia. Työstä oli muutakin hyötyä kuin työkokemus ja palkka. ”Sain työn ohessa kerätä dataa graduaiheeseeni. Tutkin kallioperässä olevaa siirrosta ja miten kallioperälohkot ovat liikkuneet tämän siirroksen suhteen historiassa, miten siirros käyttäytyy ja mikä on sen asento kallioperässä.” Geologian alalla gradun tekeminen toimeksiantona yritykselle on melko yleistä. Useimmiten gradupaikkoja tarjotaan opiskelijoille kesätöiden jälkeen. Gradun teettävä yritys saa opiskelijan työpanoksen suhteellisen halvalla, opiskelija taas valmiin graduaiheen ja aineiston sekä palkkaa. Hyvällä gradulla voi saada myös työpaikan. Seuraavana kesänä työt veivät Vuorisalon taas pohjoiseen. Kemissä sijaitsevassa kaivoksessa luontoa näki vielä vähemmän, sillä 12 tunnin työpäivät kuluivat jopa kilometrin syvyydessä maan alla. Neljän päivän työrupeamaa kaivostunneleissa seurasi kuuden päivän vapaat. Vuorisalon tehtäviin kuului analysoida tunnelissa tehtyjen räjäytysten jälkeen paljastuvan kallioperän kiven laatuja ja kartoittaa tunneliseinämiä. Töitä riittäisi jo nyt, ja geologeja revitään töihin koulun penkiltä. ”Tunnen tyyppejä, jotka ovat tehneet gradua yli 10 vuotta. Olen kieltäytynyt työpaikoista, sillä haluan tehdä gradun valmiiksi ensin.” O pintojen aikainen työkokemus, erityisesti koulutusta vastaava, lyhentää työttömyysaikaa valmistumisen jälkeen. Professioaloilla, joista valmistutaan tiettyyn ammattiin, oman alan työkokemusta kertyy opiskeluaikana enemmän kuin generalistialoilla. Esimerkiksi kauppa-, hallintoja oikeustieteellisen opiskelijoista 60 % kertoo olevansa koulutusta vastaavassa työssä. Näillä aloilla on enemmän työhön liittyviä opintojaksoja ja harjoitteluita. Opintojen aikaisella työnteolla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia opiskelijoille itselleen. Paljon riippuu siitä, miten töiden ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu ja millaista työtä tekee. Työn mielekkyydellä on iso vaikutus jaksamiseen, huomauttaa SYL:n Ainomaija Rajoo. ”Työ kuormittaa enemmän, jos töissä on pakko käydä tullakseen toimeen.” × 16 T Y L K K Ä R I 2 / 2 1 Matti Vuorisalo erikoistuu opinnoissaan kallioperägeologiaan. Alalle veti kiinnostus luonnossa liikkumiseen ja tutkimukseen, mutta hän ei halunnut biologiksi kuten muu lähisuku.
”Olen kieltäytynyt työpaikoista, sillä haluan gradun valmiiksi ensin.”
VY TRAM KUVITUS EETU SIHVONEN Liikemies Niko Ranta-aho, ”Cobra”, jäi kiinni kovien huumeiden maahantuonnista. Hänestä tuli mediatähti, jonka miehiset sekoilut ikuistettiin neliosaiseen dokumenttiin. Mikä kumma saa hyväosaisen perheen pojan sotkeutumaan huumekuvioihin?
20 T Y L K K Ä R I 2 / 2 1 J ouluaatto 2018. Nelikymppisellä miehellä on vain viina mielessä. Normaalisti hän viettäisi joulua perheensä kanssa, mutta nyt hän päättää lähteä baariin. On aika avata vuosia kiinni pysynyt korkki. Baarissa hän tutustuu 27-vuotiaaseen mieheen ja tämän 26-vuotiaaseen tyttöystävään sekä niiden seurueeseen. Pilkun tullessa kosteaa iltaa päätetään jatkaa pariskunnan kotona Helsingin Vuosaaressa, Katiskapolulla. Nelikymppinen mies humaltuu nopeasti viinasta. Katiskapolun rivitaloasunnolla hänelle tarjotaan myös kokaiinia, ainetta oikein tyrkytetään. Mies ottaa vain vähän. Hän toteaa sen olevan paskaa tavaraa eikä tunne vaikutuksia missään. Jossain vaiheessa miehellä pimenee. Pian häntä herätellään vessan lattialta. Pönttö on rikki, häntä syytetään sen hajottamisesta. Nuorempi asunnossa asuva mies uhkaa tappaa hänet. Mies vuotaa pirusti verta ja päättää korvata sen viinalla. Hän koittaa parhaansa mukaan auttaa siivoamisessa ja olla tahraamatta muuta asuntoa. Tilanne rauhoittuu hetkeksi, mutta nuorempi mies alkaa käyttäytyä taas aggressiivisesti. Nelikymppinen mies läpsäisee tätä viestiäkseen, ettei käytös ole hyväksyttävää. Tästä se suivaantuu entisestään ja hakee aseen. Se painaa aseen neljäkymppisen ohimolle ja vetää liipaisimesta useita kertoja. K esällä 2020 uutisja viihdetoimittajat odottivat Helsingin käräjäoikeuden ulkopuolella jännittyneinä. Liikemies Niko Ranta-aho olisi vapautumassa lähes vuoden kestäneestä tutkintavankeudesta. Mediassa häntä oli tituleerattu Suomen rikoshistorian suurimman huumekartellin johtajaksi. Ranta-aho astui ulos oikeussalista tomerana lehdistön eteen kuin superstara. Hän hymyili leveästi kameroille ja hänen vitivalkoiseksi korjatut hammasrivistönsä sokaisivat toimittajat ja kotikatsomon. Oikeussalin ulkopuolella toimittaja kysyi, kaduttaako häntä. Ranta-aho vastasi kysymyksen olevan vaikea ja totesi olevansa liikemies, jolla nyt vaan on myös huumeet portfoliossa. ”Mä en ryöstäisi kenenkään autoo tai mä en ryöstäisi pankkia, mä en tappais ketään… Voi pitää modernin nykypäivän huumekauppiaana. Mut sellainen katuminen, niin en mä ehkä sitä koe.” Ranta-aho alkoi maahantuoda dopingaineita Suomeen Marbellasta käsin vuonna 2016. Tämän jälkeen hän halusi omien sanojensa mukaan ”kehittyä ja kasvaa”, joten hän siirtyi kovempiin huumausaineisiin. Ranta-aho tunnettiin huumemarkkinoilla nimimerkillä ”Cobra” ja sen variaatioilla. Katiskavyyhdissä mediahuomio on kiinnittynyt etenkin Ranta-ahoon ja tämän parisuhdekiemuroihin seurapiirijulkkis Sofia Belórfin kanssa. Lisäksi Ranta-ahon rikoskumppanina Katiskavyyhdissä oli Cannonball-liivijengin ex-pomona tunnettu Janne ”Nacci” Tranberg. Syksyllä 2020 Nelonen julkaisi Ruutu+-suoratoistopalvelussa tapausta käsittelevän neljäosaisen dokumenttisarjan Katiska. Sen pääosaa tähdittää Ranta-aho itse. Sarjan haastattelutilanteissa Ranta-aho esiintyy itsevarmasti ja kertoo rikoksistaan leuhkivaan sävyyn. Hän on päässyt tekemään tuttavuutta ”isojen poikien” kanssa ja korostaa jatkuvasti tuntevansa tärkeitä henkilöitä erilaisista sosiaalisista piireistä. Dokumentin juonnossa kuvataan vaatimattomasti Ranta-ahon tulleen keskivertoa varakkaammasta perheestä. Etäisen rippipapin sanoin Ranta-aho ei ollut mikään köyhän perheen poika, vaurautta tykättiin esitellä. Perheen varallisuuden lähteitä ei dokumentissa enempää avata. Ranta-ahoa sen sijaan kuvaillaan menestyneenä kauppamiehenä, joka jo 15-vuotiaana maahantoi luksusveneitä. ”Nikon siskot on tosi ihania tyyppejä, isä kova tekemään töitä ja äiti maailman ihanin, mitä mää tiiän. Ei oo mitään pahaa sanottavaa koko perheestä. Vois sanoo, että malliperhe”, kuvailee Nikon lapsuudenkaveri Rantaahon perhettä sarjassa. Rakastavasta perheestä, varallisuudesta ja menestyksestä huolimatta Ranta-aho oli ollut lapsesta saakka levoton sielu. Hän kertoo maistaneensa ensimmäisen kerran alkoholia 13-vuotiaana. 15-vuotiaana Ranta-aho kävi joka viikonloppu yökerhoissa, 16-vuotiaana käytti ensimmäisen kerran amfetamiinia ja 18-vuotiaana juhli yli 20 päivää putkeen. Yhdessä vaiheessa vedettiin niin paljon kolaa, että nenään tuli reikä. Ferrariakin tuli ajettua kokkelipäissä. Ranta-aho tuntuu olevan erityisen ylpeä päihdeongelmistaan ja rankasta elämästään, jota hän nostaa esille niin dokumentin haastatteluissa kuin syyttäjän ja poliisin kuulusteluissa. Mutta mitä Ranta-ahon elämäntyyli kertoo huumemaailman maskuliinisuudesta ja statuksesta? Mikä huumemaailmassa houkuttaa? H uumeita käyttävälle nuorelle voi keskiluokkainen normaalius näyttäytyä tylsänä, vähemmän haluttuna elämisen tapana. Huumekuviot symboloivat jännitystä ja seikkailua. Tabuluonteisuuden vuoksi huumeet mahdollistavat sekä erottautumisen, rajojen rikkomisen, että sellaisen yhteisöllisyyden, joka herättää huomiota. Sosiaalityön professori Sanna Väyrynen on tutkinut nuorten naisten elämää huumekuvioissa. Väitöskirjassaan Usvametsän neidot (2007) hän kuvaa, kuinka päihteiden käyttöä on pidetty perinteisesti maskuliinisena toimintana. Miehet ovat marginaalissakin sankareita, joihin yhdistetään vapaus, valta ja status. Naispuoliset päihteiden ongelmakäyttäjät taas on leimattu irtolaisiksi, moraalittomiksi ja pahoiksi. Huumekuvioissa naiset ovat miehiä alttiimpia väkivallalle ja hyväksikäytölle. Parisuhteessa naiset voivat olla riippuvaisia paitsi aineista, myös miehistä, jotka aineet hankkivat. Väyrysen haastattelemat naiset toisaalta myös pyrkivät huumeiden käytöllä rakentamaan identiteettiä, joka poikkeaa perinteisen naisen roolista. Huumemyyjän ammatissa toimivan on oltava suh?