1/2018 s. 6 Vankileiristä kampukseksi sisällissodan kaiut sirkkalassa student Village lores shh! don’t talk to the graveyard girl s. 8 kuka tienaa parHaiten? Vertailu paljastaa opintojen erot s. 16 eng Ulkomaan opinnoista voi selvitä euroa venyttämällä HalValla VaiHtoon? s. 12
TO 1.2. klo 20: TARINAKLUBI TO 8.2. klo 14: PIKKULASKIAINEN klo 21: KUKAN LEVYRAATI TI 13.2. klo 19: TS KIRJAklubi, teema "Seksuaalisuus" PE 16.2. Live: JANSOLO (21.00), ANTTI ALANKO (22.00) TO 22.2. klo 20: KUKA NAURAA! Stand upklubi TO 1.3. klo 21: KUKAN LEVYRAATI Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA auki ke-la 21-04 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta PE 26.1. Live: LAKE JONS (22.00) Liput ovelta 10€ / ennakkoon 8€** PE 2.2. Live: RÄTTÖ & LEHTISALO (22.00) 14€/ 12€** LA 3.2. The Slippery River pARTy by Åburlesque (21.00), Ovet klo 20.00, liput ennakkoon 11€, ennakot myy Holvi.com TO 8.2. klo 14-21: PIKKULASKIAINEN klo 22.30: Anglica Presents: BRITPOP! PE 9.2. Live: TÖÖLÖN KETTERÄ (22.30) Liput 14e/ 12e** LA 10.2. UP: SECRET COMEDY CLUB presents AL Pitcher Sweden Syndrome, Ennakot myy Tiketti, Ovet klo 20 PE 23.2. Live: VERSACE HENRIK, NCO & MUSTA HANHI Liput 11e/ 9e** PE 2.3. Live: THE HOLY (22.00) Liput 12€/ 10€** PE 9.3. Live: HAVE YOU EVER SEEN THE JANE FONDA AEROBIC VHS? Liput 8€/ 6€** LA 10.3. Live: IISA, Liput 15€/13€** PE 16.3. Live: RUUDOLF, Liput 15€/13€ PE 23.3. Live: STEPA, Liput 12€/10€** PE 30.3. Live: KAURIINMETSÄSTÄJÄT, Liput 12€/10€** PE 27.4. Live: LITKU KLEMETTI, Liput 14€/12€** JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin koko illan!
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 ” Turussa on yhä aineita, joissa opiskelija tarpoo gradutaipaleensa ilman kompassia. Pääkirjoitus ”H Tulos ja ulos: kutistuuko gradu? Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 26 Lääkis kamera kädessä. ”Kuvaaminen on vastapainoa opiskelulle. Olen vähän levoton sielu, kaipaan ulkoilmaa ja vapautta”, lääkäriksi opiskeleva Leo Brinkmann kertoo. le o br in km an n elsingin yliopisto laskee valmistumisen rimaa – ’Gradukammosta’ halutaan eroon ja opiskelijat nopeammin ulos”, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Kyse on Helsingin yliopiston gradurempasta: lopputyöltä vaaditaan nyt neljännes vähemmän opintopisteitä kuin aikaisemmin, siis 30 noppaa 40:n sijaan. Lehti listaa ”höllennykselle” monta syytä, joista yksi on raha. Kun opiskelija saadaan aikaisempaa tehokkaammin ulos, kilahtaa yliopiston kirstuun valtion euroja. Ja tästä, valmistuvista opiskelijoista saatavasta, rahasta yliopistot ovat riippuvaisia. Myös seuraava syy kietoutuu kahisevaan. Helsingin yliopisto muovaa lopputyöt vastaamaan laajuudeltaan kansainvälistä tasoa, jolla 30 opintopisteen tutkielma on yleinen. Kun yliopistot ovat alkaneet tarjota EUja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville maksullisia tutkintoja, on asiakkaan myös pystyttävä valmistumaan kahdessa vuodessa. Tulevaisuudessa pisteiden viilaus voi tulla ajankohtaiseksi myös Turun yliopistossa. Täällä markkinoinnin graduun riittää 30 opintopisteen puserrus, kun taas poliittisen historian tutkielmaa huhkitaan 40 nopan verran. Kansainvälisiä maisteriohjelmia kuvaa samanlainen kirjo. Viimeinen syy graduremppaan onkin tutkintovaatimusten yhtenäistäminen. Pisteiden karsiminen ei itsessään ole hyvä tai huono asia, sillä gradu on vain yksi – joskin iso – osa opintoja. Kaikki riippuu sitä, miten kokonaisuus rakennetaan. Parhaimmillaan aikaisempaa kevyempi gradu voi antaa paljon: Lopputyön saa näppärästi kokoon yhdessä lukukaudessa, maisteriopinnot monipuolistuvat ja laadukas ohjaus varmistaa, että suppea gradu ei tarkoita sisällöltään köyhää. Riskejä ei sovi unohtaa: Heikkeneekö gradujen laatu? Osaako ohjaaja neuvoa opiskelijaa, jotta työmäärä vastaa opintopisteitä? Millaisia kursseja laajan gradun tilalle tulee? Graduohjaus on syytä nostaa uudistuksen keskiöön. Mikään ei karkota gradukammoa yhtä tehokk a a s t i kuin pätevät ja riittävät neuvot. Valitettavasti Turussa on yhä oppiaineita, joissa opiskelija tarpoo gradutaipaleensa ilman kompassia, kunnon ohjausta. Tähän on tultava muutos. Kun iso G vihdoin osuu omalle kohdalle, pidä mielessä tämä: Hyvä gradu on valmis gradu.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 sisällys 1/2018 Väheneekö palloilu, poistuuko uinti? Hyvästit Ruiskadun CampusSportille. Kuoleman leiristä kampukseksi. Sirkkalan tarinarikas historia. Miljoona euroa Monttuun? Opiskelijat ja alumnit keräävät pesämunaa. Kielikuplat rikki. Geologian opiskelijat ovat tiivis porukka. “Kaikki tuntui leviävän käsiin.” Mindfulnessia stressin hillintään. Lääkis kamera kädessä. Rakkaus kuvaamiseen lähti kurssivideosta. “Poliisi varustautuu vastarintaan.” Taiteilija kuvasi mellakkapoliisia. ”Se oli pakko puskea valmiiksi”. Gradu velkaantumisesta. NUMERO 1/2018 26.1.2018 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJA Nelli Lapintie KAnsiKuvA Nella Keski-Oja TAiTTo Iidaliisa Pardalin ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 8 500 kpl. 22 11 26 KANSI ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin mitä sitä olisi Suomessa kulunut syksyn aikana.” Aino Viitamäki Sivu 13 Village lore. The student village is a home for urban legends. Lääkärit työllistyvät parhaiten. Vaikeinta on humanistisilla aloilla. Oma koti. Jannika Haaviston kodissa parhaat muistot liittyvät ystäviin. Vaihtoon halvalla? Tylkkäri selvitti, mihin lähteä vaihtoon, kun raha huolettaa. 6 8 ”One apartment is the source of loud, hysterical screaming, and lights flash.” Village lore, Page 6 28 31 20 12 16 14 24 22 Folkloristics student Emma Röntynen
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 spot english content! in this issue: “village lore“ (p. 6). Folkloristics student collected urban legends from the Turku student village. Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Lääketieteen opiskelija Aino Viitamäki vietti syyslukukauden vaihdossa Perussa, jonka hintataso on paljon Suomea edullisempi (s. 12). www.tylkkari.fi Q-talosta syksyn aikana useita valituksia – ”ratkaisu tulee tavalla tai toisella” Q-talon äänet ovat häirinneet asukkaita naapurirakennuksissa itäisessä Ylioppilaskylässä. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) lupaa ratkaista ongelman: ”Se on tottakai alueen asukkaille inhottavaa, eikä se ole meidänkään etumme”, Q-talon vastaava Juha Laurila sanoo. Student overalls: 10 essential rules Overalls are an essential part of the Finnish student culture, but how to wear them? Here’s the etiquette, compiled in one handy list! Rule #9: If you need to wash your overalls, you must be wearing them for the wash. Taking a dip in Aurajoki used to be the standard washing method, but nowadays a normal shower will do. Nämä jutut vain verkossa: n el li la pin tie n el la ke sk i-o ja ein o h er h i ”We’ll never give these up!” – Black cape is the history student’s overall Those who study history prefer to dress up in capes rather than overalls. Freshers first don theirs on the Night of the Black Capes: ”The atmosphere is ceremonial when new students take the cape oath in lantern light,” Anniina Yli-Kahila says. n el la ke sk i-o ja eng eng eng
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 The Student Village is a home for urban legends. article NELLI LAPINTIE Photo Esko kEskI-ojA translation rEE AuTErE Village lore A girl who they say died in the Village wanders around in the graveyard. She asks for directions to somewhere. Avoid any contact with her, or she’ll follow you home. What happens after, no one can tell… rban legends of the girl in the graveyard and UFO hub “Area 56” have for a long time been a part of the day-to-day of the Student Village. Emma Röntynen, first year folkloristics student at the University of Turku, collected stories from the Student Village for a practice thesis. She ended up with a good 45 tales. Röntynen points to the unique nature of the area as a reason for urban lore. “The Student Village was built to be a community, with shared kitchens and communal spaces. Though people see each other less now than in the ’70s, it’s still a tightly-knit community.” ouT oF all the stories collected, the most popular ones have to do with the supernatural. A well-known one is of the Crying room . There was a family living in the village whose parents were researching evil at the university. One day, a child left alone got their hands on their research material. With fatal results. When the parents returned, they found their child in the kitchen so brutally maimed the child could not have done it themself. After the apartment was cleaned out it was never rented out again. Years later you can still hear, through the walls, the sounds of a crying child. In addition to straightforward horror stories there are some tales that are accepted as true. For instance, they say a student committed suicide in one of the 18 square metre apartments nicknamed ”suicide studios”. social media has given new life especially to tales of UFOs. Rumour has it the Student Village has its very own Roswell : Area 56, named after the American Area 51. House number 56 has long been embroiled in strange happenings. One apartment is the source of loud, hysterical screaming, and lights flash. Unmarked vans circle the area. Still, people wrote more about the mundane. “There were comments about bedbugs and pheasants found in the Village”, Röntynen laughs. • Descriptions of urban legends are from Emma Röntynen’s practice thesis. U eng
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Years later you can still hear, through the walls, the sounds of a crying child. article NELLI LAPINTIE Photo Esko kEskI-ojA translation rEE AuTErE Folkloristics student Emma Röntynen collected urban legends from the Turku Student Village.
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 *Mediaanikuukausipalkka bruttona Työssä vai työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen? Kuukausipalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen * teksti NELLI LAPINTIE grafiikka NELLI LAPINTIE & NELLA kEskI-ojA Työmarkkinoilla pitää osata kertoa omasta osaamisestaan. auppatieteilijä menee töihin pankkiin, humanisti kortistoa kuormittamaan. Tiedekuntiin liittyviä ennakkoluuloja on paljon, mutta miten hyvin ne pitävät kutinsa työmarkkinoilla? Turun yliopiston työelämäpalvelujen tutkija Juha Sainio huomauttaa heti alkuun, että eri tiedekunnista valmistuvien työuria vertaillessa pitää ottaa huomioon tutkintojen erilainen luonne. ”Hammaslääketieteellisestä mennään hammaslääkäriksi, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteellisestä valmistuvien työllistymispolut ovat paljon monihaaraisempia. Vaatii paljon enemmän yksilöltä, kun mahdollisuuksien kirjo on niin valtava.” Se näkyy myös tilastoissa. Vuosi valmistumisen jälkeen humanisteista 13 prosenttia on työttöminä, kun taas kasvatustieteiden, lääketieteellisen ja oikeustieteellisen kasvateilla luku on alle 5 prosenttia. Sainio on seurannut valmistuneiden työllistymistä jo 17 vuotta. Hän muistuttaa, että tilastoihin vaikuttaa etenkin se, mille sektorille työllistytään. Työttömyyden nousut ja laskut liikkuvat julkisella ja yksityisellä puolella eri tahtiin. ”Finanssikriisin alkuvaiheessa Suomessa oli hetken lukumäärällisesti enemmän työttömiä diplomi-insinöörejä kuin humanisteja. Nyt, kun tulee noususuhdanne, työttömyyden lasku näkyy taas ensimmäisenä juuri tekniikan ja kauppatieteen aloilla. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala tulevat perässä.” Akateemisen koulutuksen merkitys on Sainion mukaan vain nostanut merkitystään. Kokonaiskuva Turun yliopistosta valmistuvien työllistymisestä näyttää myönteiseltä. Tutkija toivoisikin vähemmän pirujen maalaamista seinille, kun akateemisesta työttömyydestä keskustellaan. ”Opiskelijoilta tulee välillä hyvinkin synkkiä arvioita työllistymisestä. Kyllä valtaosa löytää paikkansa työelämässä – jotkut joutuvat vain näkemään sen eteen vaivaa enemmän ja jotkut vähemmän.” mikä omaan työllistymiseen vaikuttaa tutkinnon lisäksi? Kun asiaa kysyttiin Turun yliopistosta valmistuneilta, omasta osaamisestaan kertominen nousi merkittäväksi vastaukseksi. Tutkija Sainion mukaan ryhmä, jolla oli muita pidempiä työttömyysjaksoja, korosti tärkeimpänä työllistymistekijänä työkokemusta. Sen sijaan ryhmä, jolla oli ollut uran alussa paljon määräaikaisia sopimuksia, mutta ei juurikaan työttömyyttä, nosti tärkeimmäksi tekijäksi omasta osaamisesta kertomisen. ”Aiheesta olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimusta: näyttäytyykö tilanne työttömäksi jääneelle vain niin, että kokemuksessa on puutetta vai pystyykö hän oikeasti kertomaan omasta osaamisestaan ja kehittymään työnhaussa?” • Lähde: Artikkelin tiedot perustuvat Turun yliopiston Rekryn sijoittumisseurantakyselyyn, johon on vastannut vuosina 2012–2014 valmistuneita maistereita, lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja lastentarhaopettajia. K turun yliopistosta työllistyVät parHaiten lääkärit Generalisteiksi eli asiantuntijoiksi koulutettavien palkkoja ei voi suoraan verrata selvään ammattiin opiskelleiden tutkintoihin. Eri aloille ja tehtäviin työllistyminen on suurta esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa.
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Gallup ”Ei mitään hajua. Kun ei opiskele tiettyyn ammattiin, ongelmana on, ettei tiedä, mitä taitoja tarvitsee, kun valmistuu.” mikä on unelmatyösi? ”Analyytikko, tarkemmin vakuutusmatemaatikko. Olen opiskellut jo kaikki tarvittavat kurssit ja yritän löytää työn harjoittelun kautta. ” ”Suomen kielen opettaja ruotsinkielisessä koulussa. Toivon saavani sijaisuuksia ja sitä kautta työpaikan.” teksti & kUVat NELLI LAPINTIE TYYn hallitukselta Katri Palonen pohjoismaiset kielet Julia Korkiamäki matematiikka Oskar Björn aineenopettaja ”MitäS tYYLLe KuuLuu?” on yleisin kysymys, johon ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana törmään. Ymmärrän kysymyksen, vaikka utelu kuulostaa hieman hassulta. Se on kuin kysyjä katsoisi peiliin ja kysyisi kuvajaiseltaan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Sillä jäsen: sinä olet TYY. KAiKiLLe ASiA ei kuitenkaan ole näin selvä. Valtaosa opiskelijoista samaistuu ennemmin omaan ainejärjestöönsä kuin ylioppilaskuntaan. Tämä on luonnollista – onhan ainejärjestö lähempänä arkea. YLiOPPiLASKuntA on kuitenkin mahdollistaa monen järjestön toiminnan. Se avustaa niitä rahallisesti ja tiedollisesti sekä tarjoaa tukea niin yksittäisille opiskelijoille kuin järjestöjen hallituksille. Luomalla puitteet yhteisöllisyyden kehittymiselle TYY pyrkii esimerkiksi ehkäisemään yksinäisyyttä, sillä jäsenten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu ylioppilaskunnan keskeisimpiin tehtäviin. YLiOPPiLASKunnALLA On paikkansa myös opiskelijoiden etujen ajamisessa. Esimerkiksi joustavuutta TYY on lisännyt lobbaamalla avoimen yliopiston maksuttomaksi tutkinto-opiskelijoille. Se on vaikuttamisvoitto, johon yksittäinen ainejärjestö tuskin olisi pystynyt, mutta joka oli mahdollista saavuttaa, kun uudistusta ajoi kaikkia Turun yliopiston 15 000:a opiskelijaa edustava taho. inARi HARJunieMi, TYYn hallituksen puheenjohtaja Sinäkin olet TYY Ollut koulutusta vastaamattomassa työssä* *Valmistumista seuranneena vuonna Ollut työttömänä valmistumista seuranneena vuonna Päätyönantaja vuosi valmistumisen jälkeen
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi W W W . M U U R L A N O P I S T O . F I HAE VALOKUVAUS • SARJAKUVATAIDE • ANIMAATIO • VIDEOTUOTANTO Haemme siViilipalVelusHenkilöä Turun ylioppilaslehti hakee siviilipalvelushenkilöä heinä–elokuun vaihteessa alkavaan palvelussuhteeseen. Siviilipalvelushenkilön päätehtäviin kuuluvat Tylkkäriin kirjoittaminen ja valokuvaaminen, verkkolehden ja somekanavien päivittäminen sekä lehtien jako. Lisäksi siviilipalvelushenkilö hoitaa erilaisia tehtäviä ylioppilaskunnassa, esimerkiksi toimistotyötä. Haku on jatkuva. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löytyessä. Lähetä hakemus, ansioluettelo ja mahdolliset työnäytteet sähköpostilla osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita sähköpostin otsikoksi “Siviilipalvelus”.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 teksti PIHLA HÄNNINEN kUVa juHA LAurILA Oma koti “Parhaat muistot liittyvät juhliin ystävien kanssa” Asuu Sirkkalassa poikaystävänsä kanssa. Opiskelee sosiologiaa. jannika HaaVisto, 24 Olen asunut nykyisessä kodissani noin puolitoista vuotta. Jaan kotini poikaystäväni Roopen kanssa. Muutin tähän, koska halusin tilavamman asunnon. Pidän vanhoista taloista ja tästä tuli heti hyvä fiilis. Asunto sopii hyvin nykyiseen elämäntilanteeseeni ja kävelen tästä yliopistolle vartissa. Tärkeintä kodissani on iso keittiö, jossa on tiskikone ja tarpeeksi kaappija laskutilaa. Keittiö on hyvin varusteltu ja laitan mielelläni ruokaa kotona. Kodissani on tilaa järjestää juhlia ja parhaat kotiini liittyvät muistot liittyvät juhliin ystävien kanssa. Vaihdan sisustusta fiiliksen mukaan ja hankin mielelläni kalusteita eri paikoista. Lempihuonekaluni on Hayn valkoinen Hee-tuoli, jonka päällä on talvisin lampaantalja. Haaveilin tuolista monta vuotta ja sain sen lopulta Roopelta lahjaksi. Pidän kodistani ja viihdyn hyvin kotona, koska olen sisustanut sen mieleisekseni. Siisteys ja minimalistinen tyyli tekevät kodistani viihtyisän. Pidän myös neilikoista ja on kiva nähdä niitä heti aamulla herätessä. Ikkunasta sisäpihalle avautuu kaunis maisema etenkin, kun puiden päällä on lunta. Erikoisinta kodissani on se, ettei täällä ole alun perin ollut ollenkaan suihkua! Vessa on tosi pieni ja suihku on asennettu jälkikäteen vaatehuoneeseen.
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 VaiHtoon VäHällä Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Esittelemme viisi kohdetta, joissa pärjää opiskelijabudjetilla. teksti wILHELmIINA PALoNEN kUVat NELLA kEskI-ojA & EINo HErHI Lentoja lukuun ottamatta Latinalaisen Amerikan maista esimerkiksi Perussa vaihto sujuu erittäin edullisesti. 1) Vuokra (kuukaudessa): n. 330 € 2) Ruoka (päivässä): 3–4 € 3) Joukkoliikenne: 0,5–0,75 €/yksi lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 10 € 5) Olut baarissa: 1 € 6) Matkat Suomesta kohteeseen ja takaisin: 900–1200 € 7) Turun yliopiston vaihtopaikat kohteessa: Universidad de Lima (4 paikkaa/lukukausi ) Venäjälle löytyy kohteita alasta riippumatta, eikä vaihtopaikkaan matkustaminen maksa paljoakaan. 1) Vuokra (kk): 50 € asuntolassa, 200–250 € vuokra-asunnossa 2) Ruoka (pv): 3–4 € 3) Joukkoliikenne: n. 15 €/kk 4) Kännykkäliittymä (kk): alle 10 € 5) Olut baarissa: 0,9–1,20 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: alle 40 € 7) Vaihtopaikat: Petrozavodsk State University (1–2 paikkaa) LIMA , PERU PETRO SKOI, VENÄJÄ
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Suuressa osassa Kiinaa opiskelija voi asua, syödä, ajaa taksilla ja asua hostelleissa erittäin edullisesti. 1) Vuokra (kk): 190–250 € 2) Ruoka (pv): 2–4 € 3) Joukkoliikenne: 0,15–0,30 €/lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 5–6 € 5) Olut baarissa: 1 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 650–850 € 7) Vaihtopaikat: Nankai University (2–4 paikkaa), Tianjin University (2–4 paikkaa) Unkari tarjoaa hyviä yliopistoja ja halpaa ruokaa, minkä lisäksi Balkanille retkeily on vaihdossa edullista. 1) Vuokra (kk): 110 € asuntolassa 2) Ruoka (pv): n. 4 € 3) Joukkoliikenne: 1 €/lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 7–9 € 5) Olut baarissa: 1–1,5 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 80–120 € 7) Vaihtopaikat: Pecsi Tudomanyegyetem (1 biolääketieteen ja 1 Medical Bioimaging -ohjelman paikka) Jos välttelee Münchenin kaltaisia kalliita kaupunkeja, maassa elää hyvien opiskelijaetujen ansiosta halvalla. 1) Vuokra (kk): 250–390 € kimppakämpässä 2) Ruoka (päivässä): n. 5–6 € 3) Joukkoliikenne: Yliopiston omalla maksulla (n. 250 €/ vuosi) saa käyttää koko osavaltion julkista liikennettä ilman lisämaksuja 4) Kännykkäliittymä (kk): 25 € 5) Olut baarissa: 2,5–3 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 180–200 € 7) Vaihtopaikat: Westfälische-Wilhelm s-Universität Münster (2 englannin, saksan, biologian, valtio-opin ja kauppakorkeakoulun paikkaa) joka neljäs lähtee vaihtoon ”vaihToa varTen ei välttämättä tarvitse omia säästöjä”, Turun yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Annukka Väre kertoo. Vaihtopaikan saadessaan opiskelija saa samalla apurahan, jonka suuruus riippuu vaihto-ohjelmasta ja kohdemaasta. Sen lisäksi stipendejä voi hakea esimerkiksi yksityisiltä säätiöiltä tai järjestöiltä. Monessa maassa jo apuraha ja opintotuki kattavat välttämättömät kulut. Lähtijöitä lukukauden kestäviin vaihtoihin on vuodessa noin 550 ja lyhyempiin 100. Arviolta noin joka neljäs opiskelija lähtee vaihtoon. Paikkoja riittäisi useammallekin. ”Suosittu vaihtopaikka ja vaihtokokemuksen onnistuminen eivät mene yksi yhteen”, Väre muistuttaa. Myös pienet yliopistot voivat tarjota yksilöllisiä palveluita ja aktiivisen opiskelijaelämän. Suosituimpia – ja kalleimpia – kohteita ovat englanninkieliset maat ja Euroopan suurimmat kaupungit. Vaihtopaikkoja löytyykin eniten Euroopasta. Afrikassa Turun yliopistolla ei ole parhaillaan yhtään kohdetta. Opiskelijavaihtoon voi hakea 7. helmikuuta asti. Perussa kalliita ovat eurooppalaiset tuotteet aino viiTamäki on palannut tammikuun alussa Latinalaisesta Amerikasta. Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija vietti syyslukukauden vaihdossa Universidad Nacional Agraria La Molinassa Perussa sekä matkusteli vielä joululomalla Panamassa ja Ecuadorissa. Vaihtokohteen valinnassa etusijalla olivat espanjan kieli ja Latinalaisen Amerikan kulttuuri. Vaihdon hinnasta ei tullut ongelmaa: ”Sain yliopistolta hyvän apurahan”, Viitamäki sanoo. Lisäksi hän käytti vaihdossa elämiseen kesätyötulojaan. Arkipäivät kuluivat yliopistolla, eikä liikkuminen tai ruokailu maksanut paljoa. ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin mitä sitä olisi Suomessa kulunut syksyn aikana.” YleisesTi Perun hintataso on paljon Suomea halvempi. Ruokakaupassa Euroopasta tuodut ruoat saattavat olla kalliimpia kuin Suomessa, samoin esimerkiksi suklaa tai kahvi. Viitamäki asui vaihto-opiskelijoille suunnatussa seitsemän hengen solussa, jossa kaikilla oli omat kylpyhuoneet mutta yhteinen keittiö. Hinta, 400 dollaria, oli suhteellisen kallis paikalliseen hintatasoon nähden, mutta asuinalue oli hyvä. ”Mitenköhän sen kaiken tiivistäisi”, Viitamäki miettii vaihdon tärkeintä antia. Vaihtoaika opetti paljon kulttuurista ja kielestä, avarsi ja näytti, millaista on elää, kun ympärillä on köyhyyttä. ”Sitä ei osannut ennen vaihtoa kuvitella, miten erilaista kaikki on.”• Aino Viitamäki Limassa. Miljoonakaupungissa pystyy matkustamaan edullisesti yksityisillä bussiyhtiöillä. MÜN STER , SAK SA PÉCS , UNK ARI TIANJIN , KIINA
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 VäHeneekö palloilu, poistuuko uinti? Ruiskadulta väistyvä CampusSport etsii korvaavia tiloja: ”Jos ei löydy uusia, niin ei tietenkään voida tuottaa samaa määrää tunteja.” teksti NELLI LAPINTIE kUVat juHA LAurILA ”Uintimahdollisuus olisi todella hyvä olla valikoimassa, mutta jos tiloja ei ole, niitä ei ole.” Joonas niemi iikuntapalveluita opiskelijoille tarjoavan CampusSportin Ruiskadun pisteen toiminta päättyy ensi kevään aikana. Syynä on tilojen poistuminen Turun ammattikorkeakoulun omistuksesta. Tilamuutokset saattavat vähentää tuntitarjontaa tulevaisuudessa. Vuoden loppuun liikuntakoordinaattorina työskennelleen Joonas Niemen mukaan korvaavien tilojen löytäminen on vaikeaa etenkin palloiluja uintivuoroille. Vaarana on uintivuorojen loppuminen kokonaan. ”Korvaavaa uintimahdollisuutta ei vielä ole, mutta pyrimme neuvottelemaan esimerkiksi Caribian kanssa vesiliikuntatunneista. Uintimahdollisuus olisi todella hyvä olla valikoimassa, mutta jos tiloja ei ole, niitä ei ole.” Myös palloiluvuorot saattavat vähentyä, jos tilapuutosta ei saada ratkaistua. CampusSport on käynyt kuukausittain vuokrattavien liikuntasalien käytöstä neuvotteluja esimerkiksi Turun normaalikoulun kanssa. Osa tunneista saattaa siirtyä myös Kupittaan vastavalmistuneeseen palloiluhalliin. ”Ensisijaisesti pyrimme kuitenkin löytämään kiinteitä vakiovuoroja sekä yhtenäistä tilaa, emmekä siirtämään yksittäisiä tunteja sinne tänne.” Vuoteen 2020 mennessä CampusSport tulee muuttamaan liikuntapalveluitaan muun muassa Juslenia-rakennuksen tilalle tulevaan uudisrakennukseen kampukselle. CampusSport neuvottelee myös Kupittaan kampuksen tuntumassa olevasta paikasta, jonka yksityiskohdat eivät ole vielä julkista tietoa. Pitkän tähtäimen tilasuunnitelmien on tarkoitus olla valmiina helmikuun loppuun mennessä. Joonas Niemi myöntää, että ennen kuin uusia paikkoja saadaan käyttöön, tilojen riittävyyden kanssa on Ruiskadulta poistumisen jälkeen haasteita. ”Jos ei löydy uusia tiloja, niin ei tietenkään voida tuottaa samaa määrää tunteja. Ryhmäliikunnan osalta ei ole niin radikaali tilanne, mutta palloiluvuorot ovat haaste. Niitä täytyy myös olla, koska ne tavoittavat eri käyttäjiä kuin ryhmäliikuntatunnit.” • L
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 CampusSportin Ruiskadun pisteen toiminta loppuu kevään aikana. kynttiläuintia ja kamppailua keskiajan tunnelmissa camPussPorTin viime vuoden liikuntatarjonnasta on voinut bongata muutakin kuin iänikuista zumbaa. Syksyn aikana on päässyt kokeilemaan esimerkiksi boffausta eli pehmustetuilla, keskiaikaisilla aseilla miekkailemista, ja poundia eli rumpukapuloilla ilmaa takomista treenimielessä. Perusjumppia erikoisempaa lajitarjontaa on suunnitelmissa pitää jatkossakin. ”Tarjontaa on niin paljon, että ihan kaikille erikoistunneille ei riitä kävijöitä. Erikoisemmilla pelivuoroilla, kuten lacrossessa ja ultimatessa on ollut vähemmän osallistujia”, vuoden loppuun liikuntakoordinaattorina työskennellyt Joonas Niemi sanoo. Vuoden kokonaiskävijämäärä on ollut Niemen mukaan kuitenkin riittävä. ”Olemme kehittäneet varausjärjestelmäämme niin, että kaikkia paikkoja ei voi varata etukäteen. Tunneille on mahtunut hyvin mukaan – on tärkeää, että ne eivät ole ihan täyteen ammuttuja.” Monet tunnit ja erikoistapahtumat, kuten kynttiläuinti, on toteutettu asiakkaiden, liikuntatuutoreiden ja liikunnanohjaajien ehdotuksesta. CAMPuSSPORtin tiistai-iltaisella lentopallovuorolla on iloinen tunnelma ja tekemisen meininki. Ensimmäistä kertaa paikalle saapuva voisi erehtyä tulleensa oikean joukkueen treeneihin. Täällä kaikki tuntuvat tietävän toisensa. Edistyneempien palloiluvuoroilla ei ole ohjaajaa, joten treenit järjestetään itse. Oikeustieteen opiskelija Andrii Konopko ja sairaanhoitajaopiskelija Rosa Skog syöttelevät palloa jo vauhdikkaasti. ”Opiskelen pitkiä päiviä, joten tämä on hyvää vaihtelua. Ilmapiiri on todella ystävällinen”, Konopko kertoo. Hän ja Skog käyvät pelaamassa lentopalloa Ruiskadulla säännöllisesti, usein kaksikin kertaa viikossa. Ukrainasta kotoisin oleva Konopko pitää vuorojen kansainvälisyydestä. ”Tänne tulee suomalaisten lisäksi pelaajia Kiinasta, Venäjältä, Ruotsista, Alankomaista – on todella hienoa, että kaikki nämä ihmiset tulevat täällä yhteen.” Molempien mielestä palloiluvuoroilla on rennompaa ja sosiaalisempaa kuin muualla liikkuessa. Vuoroilla säännöllisesti käyvät ovat vähintään Facebook-kavereita keskenään, ja osa tapaa vapaa-ajallakin muutenkin. ”Täällä kaikki puhuvat kaikkien kanssa. Ei kuntosalilla voi mennä puhumaan tuntemattomille, Skog nauraa. Andrii Konopko ja Rosa Skog pelaavat säännöllisesti lentopalloa Ruiskadulla. läppä lentää palloilutunneilla
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 kuoleman leiristä kampukseksi teksti NELLI LAPINTIE kUVat TuruN musEokEskus tu ru n m us eo ke sk us / jo h an rik h ar d el lil ä
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 g kuoleman leiristä kampukseksi teksti NELLI LAPINTIE kUVat TuruN musEokEskus Sirkkalan vankileiriajalta ei ole juurikaan valokuvia. Tässä kasarmialueen poikki kulkee korkea piikkilanka-aita: ”Ajatella, täällä oli yli 3 000 vankia. Jos nyt laitettaisiin sama määrä ihmisiä tänne, niin kyllähän se tuntuisi valtavalta määrältä”, Sirkkalan historiaa tutkiva Anne Heimo pohtii. Sirkkalan alue on luovinut tiensä köyhyyden, sodan ja kuoleman keskeltä tutkimuksen täyteiseksi kulttuuriperintökohteeksi. irkkalan kampuksen historia on Turun yliopiston paikoista kenties tarinarikkain, mutta huonosti tunnettu. Sirkkalan kertomus alkaa vuodesta 1834, kun Turun kaupungin rajojen ulkopuolella, keskellä joutomaata, seisoo yksinäinen keltainen rakennus. Se on kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema köyhäintalo, joka tunnetaan nykyään Turun yliopiston Historicum-rakennuksena. Talossa elivät vähävaraiset miehet, naiset ja lapset – kaukana kaupungin varakkaan väestön silmistä. Vaikka sijainti oli syrjäinen, paikkaa vastustettiin ankarasti. Poikkeuksellisen suuri ja komea kivitalo ei turkulaisten mielestä kuulunut köyhien käyttöön. Lopulta vähävaraiset kaupunkilaiset asuttivat taloa vain reilun vuosikymmenen. Vuodesta 1846 alkoi nimittäin Sirkkalan pitkä sotilaallinen ajanjakso. Suomen autonomian aikainen krenatööritarkk’ampujanpataljoona otti alueen haltuunsa ja rakennutti nykyisen Sirkkalankadun varrelle valkoiseksi maalatun sotilassairaalan, joka toimii nyt yliopiston Artium-rakennuksena. 1860-luvulla alueen asukkaat vaihtuivat taas: Sirkkalasta tuli venäläinen kasarmi. 1870-luvulla Kaivokadun varrelle kohosi kolmikerroksinen majoitusrakennus, joka tänä päivänä tunnetaan Minerva-rakennuksena. Alueen venäläinen vaihe jatkui aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Nykyisen kulttuuriperintökohteen kohtalokkain aika oli kuitenkin vasta edessä. S g
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Aivan Historicum-rakennuksen takana nousevat vanhat kiviportaat, jotka eivät näytä johtavan mihinkään. Toisin oli sata vuotta sitten sisällissodan aikaan. Silloin portaiden päästä alkoi reitti, jota vartija seurasi kiertäessään Turun sotavankileirin ympäri. Tälle, Suomen kahdeksanneksi suurimmalle vankileirille, ryhdyttiin viemään kaupungissa ja lähiseudulla piilotelleita punaisia keväällä vuonna 1918. Sisällissodan päätyttyä valkoiset vangitsivat leirille myös rintamalla tappion kokeneita ja pakomatkallaan Lahteen asti päässeitä punakaartilaisia. Lopulta tarkasti vartioidulla ja piikkilanka-aidoin rajatulla leirillä eli vankeudessa jopa 3 300 ihmistä. Vangittuna oli enimmäkseen miehiä, mutta myös naisia ja jopa lapsia. Joukossa oli sekä vieraspaikkakuntalaisia että paikallisia. Kivirakennusten sisällä oli ahdasta, kylmää ja likaista. Vangit eivät juuri päässeet peseytymään, ja ruoka oli harvoin kunnollista. Kesällä osa vangituista laitettiin töihin. Esimerkiksi Kupittaanpuistossa he kuokkivat lintulammikon ympärillä kasvavaa nurmikkoa perunamaaksi. sadan Vuoden Hiljaisuus Vaikka vankileirin olosuhteet olivat kurjat, olivat ne Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät. Nälkä oli pienempää kuin esimerkiksi Lahden Hennalassa tai luurankotehtaaksi kutsutulla Tammisaaren vankileirillä, jossa punavangeista kuoli lähes kolmannes. Taudit ja nälkä tappoivat Turun leirillä silti noin 175 ihmistä. Teloitettujen määrä jäi puolestaan pieneksi. Seinää vasten joutui vain yksi pakomatkaa yrittänyt vanki, 18-vuotias Hjalrmar Frantsila. Kuolemanrangaistuksella Frantsilasta haluttiin tehdä varoittava esimerkki muille vangeille. Kuten muuallakin Suomessa, myös Turussa punaisia kuoli silti enemmän vankileirillä kuin itse sodassa. Rintamalla Turun punakaartista kaatui 72 henkilöä, minkä lisäksi 42 ammuttiin tai teloitettiin. ”Turun vankileiri ei ollut pahamaineinen. Se on varmasti yksi syy, miksi siitä ei ole tehty niin paljon tutkimusta tai muistelmia. Täältä on voinut saada jopa lomaa päästäkseen naimisiin. Välillä on jaettu myös perheiden lähettämiä ruokapaketteja”, filosofian tohtori Anne Heimo kertoo. Heimo vetää parhaillaan Sirkkala 1918–2018: Vankileiristä muistinpaikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hanketta. Hän ja tutkimusavustaja Maria Patjas ovat koonneet yhteen kokemuksia vankileiristä haastattelemalla vankien sukulaisia ja keräämällä vankien ja heidän läheisten tarinoita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Patjas tekee myös väitöskirjaa Sirkkalasta. Monissa perheissä vankileiriin liittyvistä muistoista on vaiettu kokonaan. Hiljaisuutta loi etenkin sisälHistorioitsija Rauno Lahtinen kirjoittaa teoksessa Punainen Turku 1917–1918: ”Museon arkistotietojen mukaan kuva esittää vankeja Sirkkalan kasarmilla vuonna 1918. Mielikuvamme nälänhädästä kärsivän vankileirin oloista ovat varmasti hyvin erilaiset. Osa vangista kävi töissä leirin ulkopuolella, joten he eivät pukeutuneet rääsyihin.” tu ru n m us eo ke sk us
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 lissodan jälkeinen ilmapiiri, jossa punaiset eivät saaneet kokemuksilleen näkyvyyttä julkisuudessa. Jopa hautamuistomerkkien pystytystä vastustettiin. ”Vaikka vankileirin perustamisesta on jo sata vuotta, perheiden on edelleen vaikea kertoa kokemuksista. Asia on niin kipeä, että usein haastatteluissamme ei esimerkiksi haluta sanoa sukulaisten nimiä”, Patjas sanoo. Turun vankileirin vaikutukset ylsivät myös piikkilanka-aitojen ulkopuolelle, sillä osalla vangeista jäi toiselle puolelle lapsia selviytymään omillaan. Kerjäävä pikkulapsi ei ollut vuoden 1918 Turussa poikkeuksellinen näky. Sirkkalassa nähty nälkä vaikutti vankien terveyteen myös vapautumisen jälkeen. Ulkomaailmassa moni söi itsensä sairaaksi tai jopa hengiltä, kun elimistö ei pystynyt enää vastaanottamaan tavallista ruokaa. kansalaisluottamuksen menettäjät Päivittäin Turussa ehdittiin käsitellä noin 10–15 punakaartilaisen tapaukset. Usein rikokseksi kirjattiin avunanto valtiopetokseen, josta tuomioksi nuijittiin vankeutta ja kansalaisluottamuksen menettäminen määräajaksi. Lokakuussa 1918 alle neljän vuoden vankeuteen tuomitut punavangit armahdettiin koko maassa ja he pääsivät ehdonalaiseen. Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentin Rauno Lahtisen mukaan joukkoarmahdukseen päädyttiin, koska ”kapinan kukistaminen oli toisinaan aiheuttanut myös ylilyöntejä” (Punainen Turku 1917– 1918 ). Samalla valkoisten tekemät hirmuteot painettiin villaisella. Lahtisen mukaan Turun vankileirin olot helpottuivat syksyllä 1918, kun Suomen vankileirien kurjuudet saivat kansainvälistä huomiota. Syksystä lähtien vangit saivat esimerkiksi ottaa ruokapaketteja vastaan, ja muistitietojen mukaan leirillä ei sen jälkeen nähty enää nälkää. Turun vankileiri oli lopulta toiminnassa vain vuoden, kunnes vuonna 1919 se alkoi toimia pakkotyölaitoksena. Kädenjäljen näkee yhä: esimerkiksi Kurjenkaivon kenttä on valmistunut vankityövoimalla. esikunnasta yliopistoksi Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Sotilasvala, 1918 Vankileirin äänet vaihtuivat hiljalleen sotilasvaloiksi, kun vuonna 1920 Sirkkala otettiin puolustusvoimien käyttöön. Pakkotyölaitosta pyöritettiin silti vuoteen 1923 asti. Vankileirin väistyessä rakennuksia otettiin uuteen käyttöön. Nykyään ainejärjestöjen käytössä oleva keltainen Mimesis-talo muutettiin esimerkiksi varastosta aliupseerikerhoksi ja lopulta asunnoiksi. Sirkkala kuului Turun ja Porin sotilasläänin esikunnalle aina 1990-luvun lopulle asti. Vuosikymmenten aikana moni nuorukainen suoritti esikunnassa asevelvollisuutensa. Nostalgiaa hakeviin varusmiehiin saattaa törmättä yliopistolla tänäkin päivänä. Kerran eräs entinen alokas kurkisti myös Anne Heimon työhuoneeseen. ”Kuulemma portaatkin tuntuivat ihan samalta kuin 50-luvulla”, Heimo kertaa kohtaamista. Turun yliopiston aikaa on Sirkkalan tarinasta vasta pieni palanen. Kasarmialue siirtyi yliopiston käyttöön vuonna 2004, kun paikalle muutti historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Vuonna 2008–2010 alueella suoritettiin peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennettiin laajennukseksi Artiumin ja Minervan yhdistävä Janus-nivelosa. Vuoteen 2013 alueella toimi myös legendaarinen opiskelijatalo Sotku, joka oli kasarmialueen vanha sotilaskoti. Talossa järjestettiin lukemattomia bileitä ja sen purku herätti opiskelijoiden keskuudessa närää. Nykyään tilalla on parkkipaikkoja. Sirkkalan ympäristö on tutkimukselle otollinen. Historiaa olisi todennäköisesti pöyhitty nykyistäkin vähemmän, jos yliopiston kampus ei olisi siirretty sinne. Lisää selvitettävää löytyy yhä. Parhaillaan tutkitaan, mihin sisällissodan vankileirillä kuolleet on haudattu. Todennäköisesti ruumiit ovat Turun hautausmaalla joukkohaudassa, mutta asiasta ei ole varmuutta. Anne Heimo ja Maria Patjas toivovat Sirkkalalle lisää näkyvyyttä historiallisena kohteena, esimerkiksi turistikierroksilla. Askel oikeaan suuntaan on laitoksen opiskelijoiden järjestämät historialliset opaskierrokset, joita on luvassa jälleen tänä keväänä. ”Tuntuu, että Sirkkala on koko historiansa ajan ollut vähän syrjässä. Se on ollut tavallaan syrjässä myös ihmisten mielissä”, Patjas tuumaa. • Lähteet: Rauno Lahtinen: Punainen Turku 1917–1918, Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918, Sirkkala 1918– 2018: Vankileiristä muistinpaikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hanke, Museovirasto, Turun Sanomat ja Turun ylioppilaslehti, Paula Pakkanen: Turun sotavankileiri arkiston kertomana, folkloristiikan pro gradu –tutkielma 2017. Sirkkala on toiminut merkittävän osan historiastaan kasarmina. Vuonna 1926 sotilaat viettivät aikaa kasarmin luokkahuoneessa lukemalla lehtiä ja kirjoja. tu ru n m us eo ke sk us / tu ru n sa n om at ”’Vaikka vankileirin perustamisesta on jo sata vuotta, perheiden on edelleen vaikea kertoa kokemuksista.” Maria Patjas
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Miljoona euroa Monttuun? teksti NELLI LAPINTIE kUVa juHA LAurILA iime vuosina Turun on vallannut startup-huuma. Sen siivelle on hypännyt myös useita paikallisia yrityskiihdyttämöitä, kuten Turku Science Park, SparkUp, Klopal Startup Studio ja Boost Turku. Kesällä Kakolassa järjestettävä bisnesfestivaali Shift haastaa helsinkiläisen Slushin. Uusi tulokas kentällä on Turun kauppakorkeakoulun alumnien perustama Monttu Ventures -kehitysja sijoitusyhtiö. Turun kauppatieteiden ylioppilaiden (TuKY) omistaman yhtiön tavoite on kerätä miljoonan euron pääoma, jolla rahoitetaan startup-yrityksiä. ”Me olemme helposti lähestyttävä taho, joka toimii startupin ensimmäisenä riskisijoittajana. Näin startupin vauhti ei hyydy, kun pääomaa ei täydy lähteä hakemaan pelkästään ’friends, family and fools’ -porukasta”, Monttu Venturesin toimitusjohtaja ja TuKY-alumni Mikko Pohjola sanoo. Pohjola, kuten muutkin toimintaa pyörittävät henkilöt, tekee sijoitusyhtiölle töitä vapaaehtoisvoimin. Tavoitteenaan on kehittää Turun korkeakouluista ponnistavaa yrittäjyyttä. ”Startup-yrittämisessä ei tarvita vain rahaa, vaan myös tietämystä. Turun seudulla tämä on ensimmäinen kaltaisensa yritys”, kertoo taloustieteen opiskelija Ilkka Laustola, joka kuuluu yhtiötä kehittävään opiskelijaporukkaan. Turun kauppakorkean opiskelijat ja alumnit keräävät mahdottomalta kuulostavaa pesämunaa, jotta kaupungin poikkitieteelliset startupit saavat enkelisijoittajan. V Uusi riskisijoituksia tekevä yhtiö yhdistää kauppakorkean alumneja ja opiskelijoita. Kuvassa Mikko Sjöblom (vas.), Meeri Hannula, Kristian Raitio ja Mikko Pohjola.