• >Mari Kiviniemi kimppakämpässä s. 33 4 5.3.2010 97. vuosikerta ABINUMERO Ensi kevään vaalityrkyt TARJOLLA DEMARIJEESUS JA MUNAKOISOFEMINISTI FEMINISTI Harjoitukset peruttu EDESSÄ ANKEA KESÄTYÖKESÄ Popin kuningas ANTTI TUISKU TANSSII HUIPULLA YKSIN Kuusi oikein MITÄ TAPAHTUI NUPPU KOIVISTOLLE JA MUILLE KYMPIN TYTÖILLE ÄLLIEN JÄLKEEN?
• 2 4/2010 Ylioppilaslehti 4/2010 PÄÄKIRJOITUS MEDIAKOORDINAATIT VA LTA M E D I A N HÄPEÄ Voiman verkkolehti i n selvitti, että Ylen o tuleva pomo on joko ut ut valehdellut tai ollut ttotoo anteeksiantamattok i man tietämätön nykyisen nissa. työnantajansa toimista Iranissa. TÄRKEÄÄ Lama toi kaipuun isän syliin ENSI VUONNA käydään lamavaalit. On epätodenennäköistä, että suhdanteiden paraneminen vaiai ikuttaisi vielä suomalaiseen arkeen ja työttömyysys slukuihin. Työttömyyden pelko on yksi suomalaisen politiiiti iikan vahvimmista kulmakivistä. Kun keskiluokka alkaa pelätä vakiintuneen eläe mänsä puolesta, kasvaa kaipuu johonkin turvalliva alliseen lähes sentimentaaliselle tasolle. Ihmiset hiihh tävät, syövät hernekeittoa ja katsovat puoli yhdeksän ek ksän uutisia televisiosta. LAMAN SUURIMPIA häviäjiä ovat vähemmistöt. Ku Kun K A NA DA N K U LTA J U H L AT Kun naiset juhlivat voittoa kuohuviinillä ja sikareilla kyseessä on viinaskandaali. PO L I I T I K KOJ E N TA P POU H K AU K S E T Rikos on rikos netissäkin. MINISTERIN VAS T U U Jos kiipeät lumiselle e katolle ilman turvay köyttä ja putoat, syy ei ole Jan Vapaavuoren. PO R NO L E H D I L L Ä MENEE HYVIN Syynä on suomalaisten vahva lukemisen kulttuuri, arvelee Jallun päätoimittaja Ylen haastattelussa. suuri enemmistö kaipaa takaisin menneeseen, ma maaaahanmuuttajat ja romanit eivät sovi idylliin. Toinen yhtä vastenmielinen ilmiö on sosiaaliselta elt ta asemaltaan heikompien alistaminen. Kun pelätään ään oman sosiaalisen statuksen särkyvän, heikkoa its itsesetuntoa pönkitetään syrjäytyneitä potkimalla. Asenteiden koveneminen on inhimillistä, mututta sen ei pitäisi missään vaiheessa olla yleisesti ti hyväksyttyä. Pahimpia ovat poliitikot, jotka alkavat ratsastaa äänestäjien ennakkoluuloilla. On kuvottavaa lukea esimerkiksi sellaisia mielipiteitä, joita kuulimme kokoomuksen kansanedustajalta Sanna Perkiöltä vastikään. Hän vaati Töölön Hietaniemenkadulle viime vuonna avatun asunnottomien asuntolan sulkemista ja tilojen antamista Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttöön. Perkiö itse asuu aivan asuntolan naapurissa. TAANTUMAN SYNNYTTÄMÄ turvallisuuden kaipuu pön- SYMPAATTISTA KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI A N T T I J Ä RV I PÄ ÄT O I M I T TA JA JUKKA TILUS kittää myös vallan keskiössä pitkään olleiden vanhempien miesten asemaa. Demarit valitsivat puheenjohtajakseen nuorehkon naisen aivan väärällä hetkellä. Kansa kaipaa turvallisuutta, ja niinpä vanha puheenjohtaja Eero Heinäluoma kaivettiin takaisin eturiviin. Keskusta ei aio tehdä samaa virhettä. Varteenotettava puheenjohtajaehdokas Paula Lehtomäki tajusi jättäytyä kisasta pois. Uuden sukupolven on helpompi astua kehiin, kun asenteet laman jälkeen lientyvät. Nyt valituksi tulee todennäköisesti suomalaisen politiikan turvallisin hahmo, Itsevaltiaissa lasten suosikiksi kasvanut Mauri Pekkarinen. TÄSSÄ NUMEROSSA Ylioppilaslehti esittelee joukon nuoria vaikuttajia, jotka pyrkivät eduskuntaan vuoden kuluttua. Heillä ei ole helppoa. Kun lama uhkaa omaa tulevaisuutta, ei ole turvallista äänestää nuorta, ei edes nuorten itsensä mielestä. Kansanedustajuus on näille ehdokkaille tavallista kovemman työn takana. TOIMITTAJA KOKI Myytti, joka ei murtunut KILTIN KYMPIN tytön myytti on aina ärsyttänyt minua. En halua, että koulunumeroideni perusteella tehdään oletuksia luonteestani. Olin hyvä koulussa. Parhaimmillaan keskiarvoni oli yhdeksän ja puolen tienoilla. Laudatureja kirjoitin neljä. En koskaan kokenut olevani mikään hikari, vaikka sellaiseksi joskus haukuttiinkin. Koulu oli melko helppoa, ja minulla oli aina sitä kuuluisaa muutakin elämää. Niinpä päätin ryhtyä myytinmurtajaksi. Halusin kirjoittaa jutun, joka osoittaa, että koulussa pärjäämisellä ja kiltteydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Etsin käsiini kolme entistä kympin tyttöä, jotka nykyään opiskelevat Helsingin yliopistossa. Ja piru vieköön, he kaikki osoittautuivat äärimmäisen kilteiksi. Mutta onneksi myös kunnianhimoisiksi, älykkäiksi ja ystävällisiksi. He puhuivat niin hyvistä kuin huonoistakin puolistaan harvinaisen suoraan. Uskon, että he pääsevät vielä pitkälle. Kaikki kympin tytöt eivät ole kilttejä. Mutta Sarianna Mankilta, Nuppu Koivistolta ja Miia Mäntymäeltä opin, että kiltteydessä ei ole mitään pahaa. Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme. NUMERON 3 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT A N NA - SOF I A BERNER > Vihdoinkin, kulta! Tätä Raamattu ei kiellä. TIMO VELI > Maijan tuorein poka Suomi24:stä oli tottunut kärsimään. HENRIKKI HARJU > WWF:n, Animalian ja PETA:n jäsenyydet eivät riittäneet tyydyttämään Saritan tuntemaa maailmantuskaa, joten hän päätti muuttua itse asteittain elefantiksi. KEK > Julkisesta imuttelusta tuli välinelaji. JOEL EL > Plastiikkakirurgiaa voidaan käyttää myös normatiivisen kauneusihanteen haastamiseen. NANNA > Lue juttu kympin tytöistä sivuilta 12­17. Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 5/2010 ilmestyy 19.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 11.3., järjestöt 10.3. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
• Ylioppilaslehti 4/2010 4/2010 3 TEEMU GRANSTRÖM #4 6 8 Henna Kurhinen Studies Kansainvälistymisjaksolla pannaan ulkomaista jalkapalloilijaa. JETSULLEEN " Ihan kuin pahoinpideltyjen tai raiskattujen puolustaminen olisi sitä, että vahvat naiset taistelevat aarikkakorvikset korvissa ja miekat käsissä ja tahtovat sortaa miehiä." Muusikko Paula Vesala saamastaan vihapalautteesta, Amnesty International -lehti 1/2010 Koulutus vientiin Saudit haluavat suomalaiset opettamaan opettajia. Laura Laine piirtää niin luovasti kuin H&M sallii. Elokuvapalkinnot eivät irtoa ilman massiivista markkinointia. " "Moni myöntää nykyisin, että mua on aika siisti digata." Antti Tuisku, s. 31 26 Muodin rajoissa Jos on 23-vuotias, kaksi korkeakoulututkintoa ja 25 vuotta alan työkokemusta, saa meiltä kyllä heti paikan." Wärtsilän tuotantoyksikön henkilöstöjohtaja Kai Kamila, Vaasan Ylioppilaslehti 2/2010 27 Oscareita dollareilla 34 Suomessa on varaa syödä " Ulkkariopiskelijoita houkutellaan ruualla ja ilotulitteilla. Paavo Väyrynen ja minä, me emme koskaan jää eläkkeelle. Paavo pyrkii pääministeriksi, ja minä uurastan Euroopan parlamentissa, mutta on minulla hyviäkin uutisia." Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, Oulun Ylioppilaslehti 2/2010 " Ovat sähköiset lukulaitteet kuinka rationaalisen käteviä tahansa, ne ovat turboahdettuja viipaleita lyhytjännitteistä, stressaavaa maailmaa. On surullista, että jopa lukeminen on pian silkkaa sähköistä mediasirkusta." En näe kuinka pakollisten kuvaamataidon ja käsityön tuntien lisääminen opetussuunnitelmaan kasvattaa lapsistamme mitään muuta kuin luovia taiteilijoita, joille opiskelu peruskoulun jälkeen on yhtä helvettiä, koska enää ei voi askarella hauskoja juttuja ja maalata omaa sieluaan paperille." Seppo Honkanen, Aviisi 3/2010 " Kauppatieteen ylioppilas, kaupunginvaltuutettu Anna Kajava, Lappeenrannan teekkarilehti Aalef 2/2010 Kannen kuva Teemu Granström AJANKOHTAISET ASKARTELUT Naistenpäivän kivet TARVIKKEET: sileitä, soikeita, käteen sopivia kiviä, pensseli, maalia. 1. Pese kivi puhtaaksi ja kuivaa se. NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S 2. Koristele kivi feministisillä symboleilla. 3. Lähde kivittämään lasikattoja ja muita patriarkaalisia rakenteita. 4. Jos sinua ei huvita, älä askartele. Muista Minna Canthin sanat: "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!"
• Ylioppilaslehti 4/2010 UUTISET 5 TEEMU GRANSTRÖM Jaakko Poikonen ei kuulu 124 onnellisen opiskelijan joukkoon. Harjoittelutuki jäi tänäkin vuonna saamatta. Edessä surkea kesätyökesä Opiskelijat joutuvat kärsimään, kun laitokset sekoilevat harjoittelutukien kanssa. Harjoitteluarpajaiset ärsyttävät valtsikassa H HÄH? > Harjoittelutuki on rahaa, jota oppilaitos maksaa työnantajalle. Sillä tuetaan harjoittelijan palkkakustannuksia. > Laitokset tai tiedekunnat saavat itse päättää, miten harjoittelutuet jaetaan. > Tänä vuonna Helsingin yliopiston harjoittelutuet ovat 1 052­1 341 euroa kuukaudessa. Tuki voidaan myöntää 1­3 kuukaudeksi. T yöharjoittelutukia ei sitten ole lainkaan tänä vuonna, kerrottiin geologian ja maantieteen opiskelijoiden tammikuussa saamassa kirjeessä. Aiemmin harjoittelurahat ovat tulleet korvamerkittyinä opetusministeriöstä tiedekuntiin, joista ne on jaettu laitoksille. Vuodenvaihteesta laitosten on itse pitänyt budjetoida ne könttäsummasta. "Täällä ilmeisesti luultiin, että harjoittelurahat tulevat vieläkin erillisinä", sanoo maantieteen harjoitteluista vastaava yliopistonlehtori Katariina Kosonen. Koska harjoittelut ovat pakollisia maantieteen ja geologian opiskelijoille, unohdus olisi saattanut viivyttää opintoja. Kun asiasta nousi meteli, raha saatiin lisäbudjetista helmikuun puolivälissä. VALITETTAVASTI kömmähdys ei hallituksen jäsen Hannu Jaakkola. "Taloushallinnon säännöt ovat muuttuneet radikaalisti, eikä tähän ole ollut riittävää koulutusta ja varautumista kaikilla tasoilla." Helsingin yliopiston biotieteen opiskelijoista on tuntunut kuin harjoittelurahoja olisi jaossa viimevuotista vähemmän. "Nämä ovat olleet subjektiivisia kokemuksia, joita on tullut yksittäisiltä opiskelijoilta. Olemme viime vuoden tasolla. "Harjoittelijan palkkaa on nostettu pikkuisen viimevuotisesta, joten rahaa on jaossa hieman harvemmille", sanoo Helsingin yliopiston urapalveluiden harjoittelusta vastaava suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi. HARJOITTELUTUET OVAT tärkeitä TUET OVAT NYT TÄRKEITÄ, KOSKA PAIKKOJA ON VÄHÄN. pyytäneet hallinnon opiskelijaedustajia tarkkailemaan tilannetta ja ilmoittamaan, jos tällaisia väärinkäytöksiä tapahtuu," sanoo koulutuspolitiikasta vastaava HYYn hallituksen jäsen Markku Hakala. Yliopiston johto on arvioinut tilanteen olevan kunnossa. Se on ohjeistanut laitoksia pitämään harjoittelurahoituksen vähintään ollut ainutlaatuinen. Samankaltaisia tilanteita selvitellään Jyväskylän yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, kertoo SYL:n työelämäasioista vastaava etenkin nyt, koska harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja on tarjolla vähän. "Viime kesänä oli pahin kesätyö- ja harjoittelutilanne miesmuistiin, pahempi kuin 90-luvun alun lamavuosina. Nyt ei näytä hirveän paljon paremmalta", sanoo Hannu Jaakkola. Hän toivoo valtiolta ja kunnilta lisäpanosta harjoitteluihin ja kesätöihin. "On vaarana, että liikkeelle lähtee sama lumipallo kuin 90-luvun alussa, ja seuraavan 20 vuoden aikana setvitään pitkäaikaistyöttömyyttä. Ne, joilla ei ole valmistuessaan työkokemusta, ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa jäädä työttömiksi." NINNI LEHTNIEMI akijoiden nimet exceltaulukkoon ja satunnaislukuarvonta päälle. Näin jaetaan harjoittelutuet valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tämänvuotisissa arpajaisissa oli jaossa 124 runsaan 2 000 euron harjoittelutukea. Hakijoita oli tuplasti enemmän. Arpaonni ei suosinut Jaakko Poikosta, joka opiskelee viidettä vuotta yhteiskuntahistoriaa. Gradu on työn alla, ja valmistuminen valtiotieteiden maisteriksi edessä syksyllä. "Olisin halunnut harjoitteluun kesäksi johonkin ministeriöön, koska tahtoisin tulevaisuudessa työskennellä valtionhallinnossa", Poikonen kertoo. Ministeriö jäi nyt haaveeksi: niiden rekrytoinnissa yliopiston kustantamat menevät usein muiden edelle. Poikonen osallistui myös viime vuonna harjoittelutukien arvontaan, mutta silloinkaan ei tärpännyt. "Kyllähän se miestä syö. Arvonta on kaikille tasapuolinen, muttei välttämättä oikeudenmukainen. Ymmärrän, että tukea ei kaikille riitä, mutta voisiko etusijalle panna opintojen loppuvaiheessa olevat tai ne, jotka yrittävät toista kertaa?" Tiedekunnan kanta on, että harjoittelutukea ei jaeta opintopistemäärän perusteella, koska opiskelijat saattaisivat venyttää valmistumistaan keräillessään opintopisteitä mahdollisuuksiensa parantamiseksi. Poikonen ei ymmärrä näkemystä. "Nythän nimenomaan kannattaa jäädä loisimaan yliopistolle, että arpa osuisi jonakin vuonna kohdalle." VA P P U K A A R E N O J A
• Asumiskulut 0 ? Tee hyvää asumalla ilmaiseksi Suunnitteletko WORKING ON välivuoden HOLIDAY pitämistä? Australia New Zealand 6 DEBATTI Ylioppilaslehti 4/2010 Lähde tekemään oikeita töitä ja tienaamaan, kansainvälisty ja matkusta. Tapaa uusia ihmisiä ja seikkaile yksin tai ystäväsi kanssa. Australia ja Uusi-Seelanti kutsuvat! Ultima Travel 010 666 5808 ultimatravel@nettilinja.fi www.ultimatravel.fi Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi. FAKSIT NIINKU Ninni Lehtniemi www.kaksikarpasta.fi HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt / kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2010. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.­31.7.2010. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http:// savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17.30 ­19.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050 530 6049. Ryhtiä siviilipalvelukseen PÄÄTOIMITTAJA Antti Järvi vertaili (YL 3/2010) vanhoillisesti ja yksipuolisesti varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen hyötyjä yksilölle ja yhteiskunnalle. Puolustusvoimien johtamisopit, joita syvennetään reservin harjoituksissa, eivät sinänsä poikkea kovin paljon siviiliorganisaatiojohtamisesta, vaikka Järvi niin pelkääkin. Kummassakaan ympäristössä ei nykyään pärjätä "vanhasuomalaisella, joustamattomalla ja aloitekyvyttömällä" johtamisella. Opetusministeri Henna Virkkusen esitys varusmiespalveluksessa saadun johtajakoulutuksen hyväksilukemisesta korkeakouluopinnoissa onkin siten erinomainen ajatus. Nyt on vihdoin saatava ryhtiä myös siviilipalvelukseen: Nykyisen oman edun tavoittelun ja lorvimisen sijaan uusittu siviilipalvelus on organisoitu, tehokas ja riittävän pitkä. Se sisältää väestönsuojelun, ensiavun, evakuoinnin, metsäpalon sammutuksen, viestinnän, öljyvahinkojen torjunnan ja muun kotimaisissa poikkeustilanteissa tarvittavan viranomaisavun harjoittelua. Näitä taitoja lisätään myöhemmin jatkoharjoituksissa. Siviilipalvelusjoukoista koulutetaan myös joukkojensa johtajat, ja he saavat koulutuksestaan samalla tavoin opintopisteitä kuin varusmiesjohtajat. Näin päästään eroon Järvenkin mainitsemasta ajanhaaskauksesta siviilipalveluksessa ja voidaan toteuttaa suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävää humaania toimintaa ilman aseita. J A R M O S E P PÄ L Ä opiskeleva reserviläinen Pron opissa JULKKIKSEN AMMATTI on pitkään ollut nousussa halutuimpien duunien listalla. Ikävä kyllä Suomessa ei toistaiseksi ole voinut opiskella ammattia varten. Asia on korjattava viipymättä! Yliopistoihin pitää perustaa julkkiksen ammattiin valmentava, erityisesti naisille suunnattu opintokokonaisuus Julkkisopinnot eli Henna Kurhinen Studies. KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 15.3.- 16.4.2010. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://asunnot.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet: töissä Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Juha-Pekka Jurvanen, Rautalammintie 3 c VALMISTAMISSAMME YLIOPPILASLAKEISSA LIPPA JA HIKINAUHA OVAT AITOA NAHKAA. HUOLITELTU TYÖ. LAKIN HINTA ILMAN LYYRAA á 62 Johdantojakso: Opiskelija tutustuu siihen, miten julkkikseksi tullaan. Kurssilla perehdytään niihin kivuliaisiin, kalliisiin, vaivalloisiin ja aikaa vieviin tapoihin, joilla naisen ulkonäkö muokataan mahdollisimman barbiemaiseksi ja persoonattomaksi. Kansainvälistymisjakso: Johdattaa brittiläiseen WAGjulkkiskulttuuriin (wifes and girlfriends eli jalkapalloilijoiden vaimot ja tyttöystävät). Samalla syvennetään tietämystä julkisuuden tartuntamekanismeista. Erityinen painopiste on alakautta tapahtuvissa tartunnoissa. Kurssin tavoitteena on sisäistää, että ammattijalkapalloilijaa kannattaa joskus käydä panemassa ulkomailla asti, koska Suomessa WAG-kulttuuri on muun jalkapallokulttuurin tavoin takapajuisella asteella. Julkisuuden nykysuuntaukset: Perehdyttää tosi-tv:n maailmaan. Kurssilla pohditaan BB-talossa tapahtuvan kännisen imuttelun ja muovin päälle pingotettujen maitorauhasten vilauttelun vaikutusta julkkikseksi tulemiseen. Kvantitatiivisen julkisuuden perusteet: Kattaa julkisuuden perusyhtälöt, kuten kaksi julkkista on aina kuin yksi. Opiskelija tietää, miksi julkkikseksi haluavan kannattaa esiintyä mahdollisimman paljon toisten julkkisten seurassa ja mieluiten pariutua ja ehkä avioituakin toisen julkkiksen kanssa suorassa lähetyksessä. Viestintäopinnot: Antaa perusvalmiudet tehdä omaa sukupuolielämää koskevia kiinnostavia paljastuksia muun muassa blogissa ja Twitterissä. Tärkeänä tavoitteena on myös oppia, miten sponsoreiden nimiä piilote"VÄHÄNKÖ taan tekstiin. Kurssin HARRASTETTIIN lopulla suoritetaan opinnäytetyö, kuten: "VähänJUST TOSI kö harrastettiin just toKUUMAA SEKSIÄ si kuumaa seksiä meiän MEIÄN SUOMISuomi-soffalla ­ www. suomi-soffa.fi". SOFFALLA." Vuorovaikutteisuus ja ansaintamallit: Opiskelija perehtyy verkon tarjoamiin rahan ja julkisuuden ansaitsemismahdollisuuksiin tapaustutkimusten kautta. Tarkastelussa ovat Henna Kurhisen mestariteokset, kuten omien ja aviomiehen häpykarvojen huutokauppaaminen netissä. ESITÄN ETTÄ opintokokonaisuuden vastaavaksi opettajaksi palkataan alan huippuasiantuntija Henna Kurhinen. Uskon Kurhisen suostuvan tehtävään, koska kurssin koordinointi, suunnittelu ja opettaminen eivät mitenkään voi olla raskaampaa kuin hänen nykyinen työnsä julkkiksena. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri. SOFIANKATU 5 WWW.WAHLMAN.FI Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut KAMPAAMOITA / PARTUREITA 2 3/2010 PÄ ÄKIRJOITUS sta Uran haaskau Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman! Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,- MAJOITUSTA ata een sotaA haavoittun elITA JA RAISKA uoteelSAIRAANHO ksena kuolinv ni makaa vihanne siviilipalvelukseni miehen, joka parhaiten stan nänLojuin kerrossä laan. Tämän mui i a Lapinjärveltä. Yksi kirjoista oli koulutusjaksolt la. aikaa lukemal gyssä ja tapoin n on pin maailma. , koulutusjakson Gar in mieleen ssa me lumessa asta jäi muutak Kirj tarvoim Yhmitään. Kerran ta. Y luennoista ei ihmisoikeuksis luun kuulemaan vanhaan kou sijalla oli iso pää. dellä luennoit na vuoden ajan SKUSTELU on n ien ENTÄMISKE ärillä. Nyt työurie TYÖURIEN PID korottamisen ymp t voimistuvat. t. ll nut eläkeiän k Keijohostel www.salonpepeahman.fi Ajanvaraukset: 010 4399 322 Hämeentie 50, 00500. ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi Palautetta ASEVELVOLLISUUTTA kritisoinut pääkirjoitus Uran haaskausta (YL 3/2010) herätti keskustelua verkossa. > "Hyvä, kannatat siis palkka-armeijaa. Kun palkka-armeijan sotilaat möyhentävät sinut ja muut entiset sivarit mielenosoituksessa Jyri Häkämiehen käskystä niin muista mitä itse olet halunnut." ARCHIBALD BOMWITZ OPTIKOITA rt GCeuat 10 SUUTAREITA vain saada jotenkin houkuttelevaksi, että riittävä määrä sopivaa ainesta valitsisi asepalveluksen. Mutta tietysti nämä ovat ennen kaikkea aluepoliittisia kysymyksiä. Varuskunnat tuovat syrjäseuduille työtä, jolla on tarkoitus." RES.VÄNRIKKI > "Armeija on kehittänyt ja uudistanut koulutustaan (majuri Vesa Nissisen kehittämä ns. syväjohtamismenetelmä, joka painottaa alaisten tuntemista yksilöllisinä ihmisinä ja heidän johtamistaan sellaisina)? Ei se ole enää sellaista kuin Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaissa." LOTTA ROTI Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi Vielä ulkonäkösyrjinnästä PAHOITTELEN EDELLISEN kirjeeni (YL 3/2010) otsikointia. Kirjoitin siitä, miten ulkonäkösyrjintää vähäteltiin Ylioppilaslehdessä olleessa artikkelissa (2/2010), joka käsitteli Oras Tynkkysen gradua. Toimitus oli kuitenkin lisännyt kirjeeni otsikkoon sanan "läski". Koska kyseinen sana on sävyltään halveksiva, en itse sitä käyttäisi kirjoittaessani syrjinnästä. SEVERI HÄMÄRI Teoreettisen filosofian jatko-opiskelija > "Haluaisin, että varusmiespalvelus olisi vapaaehtoinen. Se pitäisi
• Ylioppilaslehti 4/2010 DEBATTI 7 NOKKAPOKKA T E K S T I JO ONAS L E P I S TÖ K U VAT T U O M A S K A R P P I N E N Omien asialla Sosiaalitupo on vedätys "SILTÄ SE valitettavasti vaikuttaa. SAK Peruspäivärahan taso on jäänyt selkeästi jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Kurittaako SAK Suomen köyhiä? Mustan pekan muilutusta "TIETYT TAHOT tahtovat että musta pekka jää ay-liikkeelle. Silloin saadaan huomio pois siitä, ettei hallitukselta ole liiennyt vajaata 200 miljoonaa euroa, jolla perusturvaa saisi nostettua sadalla eurolla kuussa. Sen sijaan erilaisia veronalennuksia on tehty yli 4 miljardilla eurolla. Verohelpotuksia pitää perua ja keskittyä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Valtio ei voi kohdella eri tavoin niitä, jotka huolehtivat itse omasta ansioturvastaan kuulumalla työttömyyskassaan. Jos ihmiset eivät tekisi niin, kuntien toimeentulotukea saavien määrä kasvaisi entisestään. Jos ansioturvaa ei korotettaisi, siitä kärsisi eniten pienipalkkaiselta alalta työttömäksi jäävä. Heidän ansioturvansa ei juuri eroa peruspäivärahan tasosta. Ansioturva on Suomessa matala suhteessa muihin Pohjoismaihin. Perusturvan parantaminen on ensi sijassa poliittinen kysymys, eikä siitä päättäminen kuulu työmarkkinajärjestöille. Sosiaalitupossa sovittiin pelkästään ansioturvan parannuksista. Muuta hallitus ei työmarkkinajärjestöiltä pyytänyt. Vihreät ovat alistuneet tässäkin asiassa oikeiston juoksupojiksi. Ajatus siitä, että meillä olisi hyvätuloisia työttömiä, on täysin absurdi. Köyhien asettaminen vastakkain palvelee oikeiston etuja. Kun pienituloiset saadaan riitelemään keskenään, itse ydinkysymys, Suomen riittämätön perusturva ja sen korjaaminen, jää sivurooliin." ajaa yksisilmäisesti jäsentensä eli työllistyneiden etua ja jättää muut ihmiset oman onnensa nojaan. Heidän takiaan peruspäivärahan korottaminen ei ole nyt mahdollista, koska jos samalla korotettaisiin ansiosidonnaista päivärahaa, kustannukset kasvaisivat liian suuriksi. Samalla SAK siirtää kustannuksia yhä enemmän kuntien toimeentulotukiluukuille. Näitä kahta tukea ei pidä käsitellä yhdessä, koska peruspäivärahalla elävät tarvitsevat korotuksia kipeämmin kuin ansiosidonnaisen varassa olevat. Vähiten tienaavien asiat pitää hoitaa ensiksi kuntoon. Se on oikeudenmukaista. Koska pienempien peruspäivärahojen kertakorottaminen on selvästi halvempaa, sille löytyisi helpommin poliittista tukea. Tämän jälkeen voitaisiin toki tarkastella ansiosidonnaista päivärahaa. Koko Sata-komiteasta tuli sosiaalitupo-sopimuksen takia vuosi sitten vitsi. Sosiaalitupo on pääministerin ja valtiovarainministerin sekä työmarkkinajärjestöjen poliittinen vedätys. Jos meillä olisi vihreä pääministeri, sopimus olisi toisenlainen. Ylipäätään nykyisen harkinnanvaraisen perusturvajärjestelmän ongelma on, että se on liian byrokraattinen. Perustulomalli olisi joustavampi ja toimivampi tapa järjestää riittävä perusturva kaikille." Jehki Härkönen, 25, HYYn edustajiston jäsen, HYYn vihreät Antti Lindtman, 27, SAK:n nuorisosihteeri Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi YLIOPPILASLEHTI KYSYY Oletko jo saanut kesätöitä? Kyllä 46,4 % En 32,8 % En ole hakenut 20,8 % NOIN PUOLET Ylioppilaslehden nettikyselyyn vastanneista 746 opiskelijasta on jo saanut kesätöitä. Viime vuonna samasta aiheesta tehtyyn kyselyyn verrattuna kesätyötilanteessa ei ole tapahtunut radikaalia muutosta. Maaliskuussa 2009 49,3 prosenttia samaan kyselyyn vastanneista oli saanut kesätöitä. Tuolloin kesätöitä vailla oli 43,4 prosenttia vastaajista. Noin puolet kesätöitä saaneista työllistyvät kesäksi omalle opiskelualalleen. Myös oman alan kesätöitä saaneiden osuus pysyi suunnilleen samana kuin vuosi sitten tehdyssä kyselyssä. Ylioppilaslehden kysely tehtiin helmikuun lopulla. Innokkaimmin siihen vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen, valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijat. LIINAMAIJA EIRA, 24, farmasia "En vielä, mutta tänään saan kuulla yhdestä paikasta. Olen hakenut viiteen eri apteekkiin. Toinenkin haastattelu on sovittuna." OLLI ANTIKAINEN, 23, toimintaterapia "Jatkan samassa paikassa kuin nyt opintojen ohella. Olen lihassairautta sairastavan kolmekymppisen miehen henkilökohtainen avustaja. Se on mukava työ." HANNA PARVIAINEN, 23, viulunsoitto "Olen koko vuoden töissä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa. Se päättyy kesäkuussa. Sen jälkeen menen varmaan mestarikurssille. Olen soittanut oikeastaan kaikki kesät."
• 8 ZEITGEIST Ylioppilaslehti 4/2010 Aika potkia renkaita? Etäkampus Intia E Elämässä riittää tilanteita. Onneksi autamme jokaisessa. Jos olet 18-28 -vuotias, löydät kaikki tarvitsemasi palvelut ja käytännölliset ohjeet nyt yhdestä osoitteesta: op.fi/memo täkampus Intiaan, opettajankoulutusta Saudi-Arabiaan? Kuulostaa kaukaiselta, mutta saattaa olla totta pikemmin kuin arvaatkaan. Tilauskoulutus ulkomaille on ollut mahdollista lain mukaan vuoden 2008 alusta lähtien. Toistaiseksi koulutusvienti on vielä lapsenkengissä, mutta viimeaikaiset keskustelut osoittavat, että suomalaisen koulutuksen hyvä maine halutaan muuttaa vientituotteeksi. Helsingin yliopiston on pian tarkoitus asettaa työryhmä, joka kevään aikana pohtii koulutusviennin mahdollisuuksia. Rehtori Thomas Wilhelmsson hillitsee kuitenkin vienti-intoilijoita. "Luulen, että monilla koulutusviennistä puhuvilla on aikamoinen harhakäsitys siitä, millainen kultakaivos tämä voisi olla. Ensimmäisinä vuosina menee varmaankin reippaasti miinuksen puolelle, jos näille markkinoille haluaa osallistua." "Helposti ajatellaan, että yksinkertaisin tie on tutkintojen myyminen niin, että laitetaan vain maksu tutkinnoille. Mutta se edellyttää paljon markkinointia ja erilaista infrastruktuuria." Eikä yksittäisistä tutkinnoista edes saa paljon rahaa. Kannattavampaa olisi myydä vaikkapa sata tutkintoa Saudi-Arabiaan tai Kiinaan. Aasiasta on tullut Helsingin yliopistolle kyselyitä myös etäkampuksen perustamisesta, mutta toistaiseksi tarjoukseen vasta perehdytään. Aasian ja Lähi-idän lisäksi Venäjän markkinat kiinnostavat. Wilhelmsson painottaa, että viennistä saatavaa rahaa tärkeämpää olisi sen vaikutus yliopiston kansainvälistymiseen. "Yliopistolle koulutusviennin merkitys on ensisijaisesti kansainvälisten suhteiden kehittämisessä." KYSYNTÄÄ suomalaiselle koulutukselle olisi. Menestys Pisa-kokeissa on herättänyt kiinnostusta varsinkin täkäläiseen opettajankoulutukseen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Hannele Niemi on vastikään palannut Saudi-Arabiasta, jossa hän oli neuvottelemassa koulutuspakettien myy- KILPAILU koulutusmarkkinoilla on tiukkaa. Wilhelmsson uskoo, että järkevintä olisi lähteä liikkeelle koulutuksen tukkumyynnistä sen sijaan, että alettaisiin kaupata yksittäisiä tutkintoja.
• Ylioppilaslehti 4/2010 ZEITGEIST 9 Pääsykoekirjat Akateemisesta! Nettisivuiltamme löydät tiedot kaikkien Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoekirjoista. JANNE KUISMA Henrikki Tikkanen, Tikkanen Antti Vassinen STRATMARK: Strateginen markkinointiosaaminen Talentum Janne Tienari, Tienari Susan Meriläinen JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI globaalissa taloudessa WSOYpro 34,90 42,90 Klas Eklund VÅR EKONOMI En introduktion till sammhällsekonomin Norstedts Akademiska Förlag TEOLOGIA Johdatus tutkimukseen Edita 42,Koulutuksesta halutaan tehdä Suomen seuraava vientihitti. professori Jari Niemelä. Mitään konkreettisia suunnitelmia biotieteiden osalta ei kuitenkaan vielä ole. Kysymys on myös resursseista. "Opettajat ovat niin täystyöllistettyjä, että en tiedä voiko heitä kuormittaa lisää vai pitäisikö palkata esimerkiksi työvoimaa ulkopuolelta", Niemelä sanoo. Yliopistojen taloudet ovat niin tiukalla, että aluksi koulutusviennin lisääminen edellyttäisi valtion rahoitusta, Wilhelmsson sanoo. MONIA HUOLETTAA, että koulutusvienti lisää paineita tehdä tutkinnoista maksullisia myös kotimaassa. Opiskelijajärjestöt älähtivät, kun opetusministeriön työryhmä ehdotti lukukausimaksuja hallitusohjelman valmisteluun koulutusviennin edistämiseksi. Wilhelmssonin mukaan lukukausimaksut ovat koulutusviennin lisäämistä monimutkaisempi ja vahvasti poliittinen asia. "Ymmärrän opiskelijoiden huolen, mutta en pitäisi näiden yhteyttä kovin tiiviinä. Itse olen jo aikaisemmin tuonut esiin, että en kannata lukukausimaksuja kotimaisille opiskelijoille." MARIA MANNER 29,90 aan misestä. Saudit haluaisivat ostaa suomalaisilta opettajankoulutusta, jos vain sopimukseen päästään. "Suomalainen koulutusjärjestelmä on nyt todella kovassa kurssissa." Kuin osoituksena siitä Niemi vastaa puhelimeen Singaporesta, jossa hän on puhumassa suomalaisesta koulutuksesta. Nyt suomalaiset miettivät, mitä saudien tarjoukseen vastataan. Sekin on auki, tulisivatko opiskelijat Saudi-Arabiasta tänne vai opettajat täältä sinne. Koska neuvotte- D id Graddol t l David G dd l et al CHANGING ENGLISH Taylor & Francis Ltd 24,90 E kki Hilt Erkki Hiltunen et al t l GALENOS Johdanto lääketieteen opintoihin Suomen- tai ruotsinkielinen WSOYpro "ENSIMMÄISINÄ VUOSINA MENEE VARMAANKIN REIPPAASTI MIINUKSEN PUOLELLE." lut ovat kesken, Niemi ei toistaiseksi halua sanoa, kuinka isot rahat ovat kyseessä. MYÖS ESIMERKIKSI biotieteissä ja oikeus- 99,90 Hinnat voimassa 31.5.2010 saakka. Nämä ja muut pääsykoekirjat edullisesti Akateemisesta tai verkkokaupasta: www.akateeminen.com. tieteellisessä koulutuksessa uskotaan olevan vientipotentiaalia. "Biotekniikka ja ympäristötieteet ovat maailmalla nousevia aloja ja siksi houkuttelevia", sanoo bio- ja ympäristötieteiden HELSINKI KESKUSTA JA ITÄKESKUS, TAPIOLA, JUMBO, TAMPERE, TURKU, OULU. www.akateeminen.com
• 10 ZEITGEIST Ylioppilaslehti 4/2010 Demarijeesus HÄMEENLINNASSA ON jo pitkään vaikuttanut Pienen puolustaja VASEMMISTOLIITON Aino-Kaisa räväkkäsanainen mies, joka näyttää Jeesukselta. Hän on Iisakki Kiemunki, 32, raskaasta musiikista pitävä demaripoliitikko ja Hämeen Sanomien monimediatoimittaja. Kaiken lisäksi hän johtaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoa. "Eihän poliitikon ja toimittajan yhdistelmä missään nimessä ihanteellinen ole. Väkisinkin toinen kärsii, minun tapauksessani ammatillinen ura", Kiemunki kertoo. Kiemunki ilmoitti jo ala-asteella ryhtyvänsä isona Suomen presidentiksi. Miehen varsinainen yhteiskunnallinen herääminen tapahtui kuitenkin teini-iässä. "Lapsuuteni oli aika vaikea. Ilman yhteiskunnan tukiverkkoja minun kaltaisellani olisi ollut huonot mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan ja opiskelemaan. Oikeastaan minut pelasti urheilu ja sosiaalidemokratia." Kiemunki opiskeli kunnallistieteitä Tampereen yliopistossa ja päätyi naapurintädin kehotuksesta kunnallispolitiikkaan. Nyt tähtäin on eduskunnassa. Missiota helpottaa, että hämeenlinnalainen demarikansanedustaja Satu Taiveaho ei hae enää seuraavalle kaudelle. Kiemunki toivoo, että SDP ajaisi entistä enemmän kaikkein köyhimpien asiaa. "Nyt puolue ajaa keskiluokkaisen duunariväestön etuja, jopa sillä ehdolla, ettei köyhimpiä haluta nostaa alhostaan", Kiemunki viittaa perus- ja ansioturvan välisiin kytköksiin. "Meillä on kaikista puolueista paras tuote. Suomalaiset kannattavat niitä asioita, joita demarit ovat perinteisesti ajaneet. Mutta puolueen ulkoinen imago ja tapa toimia on hoidettu päin persettä jo hyvin pitkään." Demareiden politiikan päivittäjäksi miehellä on ehdottaa sopiva kandidaattikin: Mikael Jungner. Pekosella, 31, on aatteen mukaisesti punertavat hiukset. Ja kolme kappaletta kaikkea: kolme poikaa, kolme espanjanvesikoiraa ja kolme terraariossa molskivaa punakorvakilpikonnaa. "Mutta vain yksi mies. Siinä minun pitäisi ehkä terästäytyä", Pekonen naurahtaa. Lähihoitajaksi kouluttautunut Pekonen kuuluu Riihimäen syvänpunaiseen dynastiaan. Sekä vanhemmat että veljen vaimo ovat Riihimäen kaupunginvaltuuston vasemmistoliittolaisia jäseniä. Niin on myös hän itse. Ehdolle Pekonen päätyi vanhempiensa kannustuksesta vuonna 2004. "Kieltäydyin aluksi monta kertaa, sillä koin, että en osaa ja kykene. Sitten ymmärsin, että tämähän on aivan tavallisten ihmisten tekemää arkisten asioiden hoitoa", Pekonen kertoo. Sittemmin luottamustoimia on kertynyt. Paikallisten ja maakunnallisten tehtävien lisäksi Pekonen on puolueensa toinen varapuheenjohtaja. Ensi vaaleissa Hämeessä jää tilaa hänen kaltaiselleen yllättäjälle, sillä vaalipiirin kansanedustaja Matti Kauppila jättäytyy pois vaaleista. "Ympäristökysymykset, sosiaali- ja terveyspolitiikka, lapset, nuoret ja vanhukset", Pekonen listaa hänelle läheisiä aiheita. Viime päivinä hän on juhlinut sekä riihimäkeläisen Jukka Jalosen luotsaaman leijonalauman olympiapronssia että Turun Pallivahassa asuvan kotitalousopettajan Marja Tyrnin voittoa Vuoden sketsihahmo -kilpailussa. Hahmoa Putous-ohjelmassa esittänyt Aku Hirviniemi on Pekosen veli. Suut makiaks! Suulas pohjalainen KESKUSTANUORTEN puheen- Vähemmistöjen asianajaja POLITIIKKA KULKEE Oscar Ohli- sin, 26, suvussa. Hänen isoisänsä toimi viime vaaleihin asti Vaasan valtuustossa, ja hänen äitinsä ja kaksoisveljensä ovat Vöyri-Maksamaan valtuuston rkp:läisiä. "Politiikka ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet minua. Niistä on puhuttu perheessä paljon", Ohlis kertoo. Ohlis itse muutti lukion jälkeen Vöyristä 50 kilometriä etelään Vaasaan. Rennon tyylikkäästi pukeutuva, sosiaalipolitiikkaa Åbo Akademin Vaasan kampuksella opiskeleva Ohlis on RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtaja ja Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen. Ja pesunkestävä liberaali. Ohlisin mielestä valtio kontrolloi liikaa ihmisten tekemisiä. "Ympäristökysymykset, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja maahanmuuttajien asema ovat mulle läheisiä aiheita. Ja tietysti ruotsin kielen asema", Ohlis luettelee. Näistä aiheista hän kirjoittaa myös City-lehden blogissa, jota hän alkoi tehdä muutama kuukausi sitten. "Ei burkhankäyttökiellolle!", "Kaikki rakkaus on hyväksyttyä rakkautta?", blogin otsikot huutavat. Ohlisin on viime aikoina ollut vaikea sulattaa sitä, miten maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia on arvosteltu. Ohlis pitää erityisen omituisena, että kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman ja Keskustanuorten Antti Kurvinen. "Eihän kyse ole Thorsin politiikasta, vaan koko hallituksen politiikasta. Ja hallituksessa ovat mukana myös keskusta ja kokoomus." Vaasan vaalipiiriin jää ensi eduskuntavaaleissa yhden rkp:läisen mentävä aukko, sillä nykyinen kansanedustaja Håkan Nordman ei asetu ehdolle. "Tämä on tilaisuus saada uusi ja miksei myös nuori tyyppi eduskuntaan." johtaja ja Kauhavan kaupunginvaltuutettu Antti Kurvinen, 23, vastaa puhelimeen Rovaniemeltä. "Etelän mediasta päivää! Mitäs sinne kuuluu?" "Väänsin aamupäivän kauppaoikeuden tenttiä, osakeyhtiöjuttuja ja sellaista", neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija kertoo. Kurvinen on ottanut koko Suomen haltuun. Hän opiskelee Lapin yliopistossa, työskentelee Helsingissä ja on kotoisin häjyjen seudulta Kauhavalta. Ennusmerkkien mukaan Kurvinen on keskustan tulevia kärkinimiä. Puolueen perinteenä kun on ollut, että nuorisojärjestön entiset puheenjohtajat etenevät keskeisiin poliittisiin tehtäviin. Kunnon poliittisen nuoren tapaan häneltä riittää ruoskaa puolueensa nykymenolle. "Poljemme paikallaan. Kaikki keskustan ongelmat johtuvat oikeastaan siitä, ettei meillä ole mitään yhteiskunnallista missiota, visiota siitä, miten haluamme suomalaiseen yhteiskuntaan ja Eurooppaan vaikuttaa. Siksi gallupkannatuksemme laskee, sen takia keskustalaiset riitelevät keskenään, ja näitä muumihahmoja löytyy suunnasta jos toisesta." Kurvinen puhuu paljon, ja kokeneen poliitikon äänellä. Sosiaalipolitiikassa hän korostaa yhteisön vastuuta, talouspolitiikassa ihmiskasvoista markkinataloutta ja ympäristöpolitiikassa luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla. Hän ihailee alkiolaista ajattelutapaa, joka korostaa ihmisen henkistä kasvua ja tiedon jakamista materian sijaan. Tässäkin löytyy moite hallituksen suuntaan. "Nyt takerrutaan liikaa koulutuksen rakenteisiin. Ei mietitä tarpeeksi, tuottavatko koulut osaamista, tarjoavatko sivistystä ja mahdollistavatko elinikäisen oppimisen."
• Ylioppilaslehti 4/2010 ZEITGEIST 11 POLVI Eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä. Ylioppilaslehti esittelee Arkadianmäelle todennäköisesti päätyvät nuoret jo nyt. T E K S T I A N T T I J Ä RV I Uusi KAMPANJAJULISTEESSA nuorimies juoksee kohti iloisesti virnistäen. Aivan Brysseliin asti vauhti ei riittänyt, mutta kokoomuslaisen Heikki Autton ei tarvitse hävetä menestystään viime EU-vaaleissa. Rovaniemen mies keräsi yli 17 000 ääntä. "Samankaltaisella äänimäärällä meni PiiaNoora Kauppi pohjoisesta läpi kymmenen vuotta aiemmin. Nyt ei ollut yhtä suurta vetoapua kuin silloin", Autto sanoo. Miehen poliittinen ura alkoi Utahista olympiavuonna 2002. Silloin nuori vaihto-oppilas kävi isäntäperheensä ja kavereidensa kanssa pitkiä yhteiskunnallisia keskusteluja ja tajusi, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee aktiivisia päätöksentekijöitä. Sellaisia kuin hän itse. Kahdeksan vuotta myöhemmin 25-vuotias Autto on pinta-alaltaan Euroopan suurimman kaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kokoomuksen järjestösihteeri. Viime vuonna hän vietti 54 yötä Rovaniemen ja Helsingin välisessä yöjunassa. Ensi keväänä tämä lumilautaileva hallintotieteiden opiskelija kolkuttelee Arkadian- Älä unohda heitä: JOHANNA SANDBERG (r) työskentelee kansanedustaja Christina Gestrinin avustajana. 29-vuotias helsinkiläinen opiskeli Turun yliopistossa valtio-oppia ja teki gradunsa vaalirahoituksen epäkohdista jo ennen koko kohun alkamista. MARI PUOSKARI (vihr) on diplomiinsinööri, konsultti ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. 31-vuotias Puoskari toimii vihreiden varapuheenjohtajana, harrastaa juoksua ja telemarkia. JUSSI SARAMO (vas) on pyörinyt pitkään aktiivina monissa kansalaisjärjestöissä. Tietotekniikka-asentajaksi kouluttautunut 30-vuotias on Vantaan kaupunginvaltuutettu, Attacin puheenjohtaja ja vasemmistoliiton poliittinen sihteeri. SOFIA VIKMAN (kok) ponnistaa Arkadianmäelle Tampereelta, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. Kokoomusnuorten sivuston mukaan 26-vuotias Vikman on "kokkarikundien märkä uni ja korkkariböönien esikuva". Suurkaupungin kunkku mäen ovia. Nykyisen Lapin kokoomuksen kansanedustajan, näkymättömäksi jääneen Ulla Karvon nuorimies päihitti jo Rovaniemen kunnallisvaaleissa. Ajatusmaailmaltaan Autto on peruskokoomuslainen. Hänestä yrittäjyyden pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja kaikille olisi taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää itseään. Esimerkiksi nykyinen opintotukijärjestelmä ei Autton mielestä kannusta opiskelijoita tekemään parastaan. "Olen itsekin joutunut maksamaan Kelalle opintotukia takaisin. Opintotuki pitäisi nähdä palkkana tehdystä työstä, eikä opiskelijaa pitäisi rangaista siitä, jos on opintopisteiden lisäksi saanut tehtyä muitakin töitä." VILLE HOIKKALA (kd) on suurelle yleisölle tuttu meneillään olevan Ruanda-oikeudenkäynnin puolustusasianajajana. 33-vuotias istuu myös Keravan kaupunginvaltuustossa. ANTTI LINDTMAN (sd) aiheutti pienen sensaation nousemalla nuorena Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. 27-vuotiaan SAK:n nuorisosihteerin löydät myös tämän Ylioppilaslehden Nokkapokka-palstalta. ASMO MAANSELKÄ (kd) toimii kristillisdemokraattien viestintäpäällikkönä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Ikää 28 vuotta. HANNA KUNTSI (sd) työskentelee Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntasuhteiden sihteerinä. 32-vuotias vantaalainen kirjoittaa ajatuksistaan Hajatuksiablogissaan. MAIA FANDISTA (vihr) saattaa tul- Munakoisofeministi PALJON PORUA aiheuttaneen kasvis- ruokapäivän pääarkkitehti, Helsingin yliopiston opiskelija Emma Kari, 26, on juuri syönyt mozzarella-sienipiadinan. "Ei ollut kyllä terveellistä, mutta todella maukasta." Teoriassa hänen pitäisi kirjoittaa ravintola Rytmissä graduaan talouspolitiikan ja onnellisuuden suhteesta. Käytännössä hän vastailee kasvisruokakeskustelun kirvoittamiin viesteihin ja puheluihin. Kohu tuli yllätyksenä, Kari myöntää. "Kai se kertoo siitä, että olemme jonkinlaisessa murroksen tilassa. Maailma muuttuu, mutta kaikki poliitikot eivät pysy mukana. Vanhan polven poliitikot puolustavat rakentamaansa järjestelmää eivätkä ymmärrä ympäristönsuojelullisia perusteita." Siinä, että kasvisruokapäiväaloitteen tekijä oli Emma Kari, ei sen sijaan ollut mitään yllättävää. Ympäristönsuojelutieteen ja sosiaalipolitiikan opiskelija on pitkään ollut aktiivinen ekologisten elämäntapojen puolustaja ­ aluksi erilaisissa järjestöissä ja verkostoissa, sitten vihreissä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kari tunnetaan punavihreänä feministinä, jolla on tapana sanoa asiat suoraan. Siinä saa välillä turpaansa. "Minua ärsyttää eniten sellainen jes jes -politikointi, jonka pointtina on verkostoitua ja olla kiva kaikille. Jos ajaa asioita, pitää pystyä sanomaan ääneen, mitä haluaa." Karin ajatusmaailma on perusvihreä: ilmastolaki on saatava aikaan ja vanhemmuuden kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti. Isät tarvitsevat valtaa kotona ja äidit työpaikalla. Se, pääseekö Kari ajamaan näitä asioita ensi keväänä eduskunnassa, riippuu paljolti siitä, kuinka monta samanikäistä punavihreää feministiä kisassa on mukana. Helsingistä ei ole helppoa päästä läpi. la ensimmäinen vihreä kansanedustaja Keski-Suomesta. Hän on 28-vuotias sosiaalityöntekijä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. MIKAEL VIITALA (kd) tunnetaan Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Ikää on 28 vuotta. ANNIKA SAARIKKO (kesk) toimii puheenjohtajana Kerttu-verkostossa, joka on valtakunnallinen, alkiolaisiin arvoihin nojaava nuorten naisten yhteisö. 26-vuotias Saarikko on myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän erityisavustaja. LIISA ANSALA (kesk) vaikuttaa Rovaniemellä. 24-vuotias kasvatustieteen kandidaatti nähtiin SYL:n hallituksessa vuonna 2007. VESA-MATTI SAARAKKALA (ps) on 25-vuotias kurikkalainen kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.
• 12 Ylioppilaslehti 4/2010 Miia Mäntymäki, Sarianna Mankki ja Nuppu Koivisto kasvoivat tasapainoisiksi aikuisiksi siitä huolimatta, että heidän todistuksissaan oli melkein pelkkiä kymppejä. T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
• 14 Ylioppilaslehti 4/2010 ensimmäisellä luokalla, kunnes Mankki väsyy ja masentuu. Silloin vanhempien ja kavereiden viesti alkaa mennä perille, ja lopulta hän uskaltaa hellittää. Mankki huomaa, että läksyt ehtii hyvin tehdä tunneilla samalla, kun toisella korvalla kuuntelee opettajaa. Kun läksyihin ei tarvitse koulun jälkeen käyttää tuntikausia, ehtii soittaa huilua ja tavata kavereita. Tehdä kaikkea sitä, mitä lukiolaistytöt tekevät. Numerot eivät muutu miksikään. Toisen lukiovuoden keväällä Mankki kirjoittaa ensimmäisen laudaturinsa lyhyestä saksasta. Abivuoteen mennessä hän oppii jopa lintsaamaan. Tuntuu turhalta mennä kouluun, kun osaa jo siellä opetettavat asiat. S arianna Mankin puhelin soi 16. toukokuuta 2008. Soittaja on Helsingin Sanomien toimittaja, joka kertoo, että Mankki on kirjoittanut yhdeksän laudaturia ja on Suomen paras ylioppilas. Kukaan ei ole kirjoittanut yhtä hyvin yhdeksään vuoteen. Mankki yllättyy mediahuomiosta, sillä hänen ajatuksensa ovat jo seuraavassa koitoksessa: Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan pääsykokeissa. Sisään otetaan 17 opiskelijaa. Ketään ei yllätä, että Mankki on heidän joukossaan. Syksyllä hän muuttaa siskonsa kanssa Pasilaan ja aloittaa uuden elämän yliopistossa. Mankki tietää olevansa vähän epäsosiaalinen. Esimerkiksi juhlissa hänen on vaikea ottaa kontaktia ihmisiin. Koulussa hän pärjäsi, koska osaamisella oli enemmän merkitystä kuin supliikilla. Nyt tilanne on toinen. Niinpä Mankki tarttuu Ylioppilaskalenteriin ja selaa järjestösivuille. Kymmenistä porukoista hän valitsee kaksi: YKyhdistyksen ja Helsingin vihreät nuoret Jo seuraavana syksynä hän on ehdolla edustajistovaaleissa ja matkustaa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden bussilla Kööpenhaminaan osoittamaan mieltään ilmastosopimuksen puolesta. Hän kantaa kylttiä, jossa lukee "CLIMATE JUSTICE ­ NOW". Entinen sykkiläinen on innoissaan paitsi joukkovoimasta myös mielenosoittajien yöpymispaikasta: se on vapaa lukio, jonka seiniä peittävät graffitit. tekemään mitä tahansa päämääriensä saavuttamiseksi. "En halua tallata ketään, todellakaan." Kuulostaa kiltin tytön puheelta. Mankki myöntää kyllä olevansa kiltti, mutta kääntää sen edukseen. "Kiltteys liitetään usein hiljaisuuteen, puurtamiseen ja alistumiseen. Sellainen kiltteys ei ole hyvästä. Mutta jos on kohtelias ja kuuntelee muita, menestyy." Mankki uskoo, että kympin tytöistä on myös johtajiksi, mitä usein epäillään. "Aikaisemmin vain miehiä on hyväksytty johtajiksi ja siitä on tehty johtopäätös, että miehet ovat parempia johtajia. Vallitsevasta tilanteesta on johdettu arvoja. Niin ei saa tehdä!" Nuppu Koivisto asuu vielä lapsuudenkodissaan, mutta suunnittelee muuttoa yhteen poikaystävän kanssa. K Y lioppilasjuhlien jälkeen Mankin laudaturit eivät ole kiinnostaneet ketään, siis ennen tätä Ylioppilaslehden haastattelua. Silti Mankki on sitä mieltä, etteivät koulun vaatimukset ole irrallisia maailman vaatimuksista. Koulusta saadut tiedot ja taidot ovat vieneet eteenpäin myös koulun ulkopuolella. Mankki tähtää uraan kansainvälisessä järjestössä, jossa voi parantaa maailmaa. Hän haluaa tosissaan myös politiikkaan. Ensimmäisenä tavoitteena ovat vuoden 2012 kuntavaalit. Vaikka Mankki on määrätietoinen ja kunnianhimoinen, hän ei ole valmis un tämä lehti ilmestyy, Mankki ei ole odottamassa postilaatikon kolahdusta. Hän on kolmatta päivää Kiinan Kantonissa ihmettelemässä vaihto-opiskelijan arkea. Kiinaan lähtö hakkaa suorituksena mennen tullen pääsykokeet ja ylioppilaskirjoitukset. Suomessa Mankki on käynyt kiinan kielen alkeiskurssin ­ kaksi kertaa. Kiinan opiskelu on vaikeinta, mitä hän on koskaan tehnyt, mutta ei häntä silti hirvitä, tietenkään. "Tämä on vähän klisee, mutta Kiina kiinnostaa, koska se on nouseva valtio. Eikä sitä nyt voi olla täysin tietämätön paikasta, missä asuu viidesosa maailman väestöstä." Mankki osaa nyt noin 150 kiinalaista kirjoitusmerkkiä. Mutta hän oppii niitä lisää, se on varma. * Kuuden ällän naiset kertovat Ylioppilaslehti kysyi Helsingin yliopistossa opiskelevilta kuuden laudaturin naisilta heidän ajatuksiaan kympin tyttöydestä. "JOTENKIN SELLAINEN vähättely kuului asiaan. Ei niitä tuloksiaan vieläkään todellakaan mainosta. Vaikka yliopistoympäristössä niistä voi iloita, ja muutkin yleensä iloitsevat, ei sitä silti kuuluta kovaa ääneen. Ehkä kulttuuriimme ei oikein kuulu sellainen itsekehuskelu." B I O LO G I A N O P I S K E L I JA , 2 3 on taisteltava enemmän menestyäkseen. Siinä ei ahkeruudesta ja hyvästä koulu- ja akateemisesta menestyksestä ole ainakaan haittaa." M A A I L M A N P O L I T I I K A N O P I S K E L I JA , 2 4 "KILTIN KYMPIN tytön ideassa sotketaan keskenään kaksi asiaa, kiltteys ja koulumenestys, jotka eivät liity toisiinsa. Eivät tuntemani kympin tytöt (ja heitä oli lukiossani paljon) ole jääneet rannalle opiskelu- tai työelämässä. Päinvastoin, käytännössä kaikki ovat pärjänneet äärimmäisen hyvin molemmissa. Menestyminen ja ahkeruus eivät tarkoita, ettei osaa pitää päätään ja pyrkiä huipputyöpaikoille. Kympin tytöt jos jotkut ovat seuraavia suuryritysten toimitusjohtajia ja YK:n pääsihteereitä, kunhan rakenteelliset syyt eivät estä pätevien naisten pääsyä huipulle. Niin kauan kuin epätasaarvoa sukupuolten välillä työelämässä esiintyy, naisten "KESÄTÖITÄ HAKIESSANI en ole huomannut hyötyneeni kymppirivistä tai laudatureista, sillä työpaikoissa, joissa olen ollut, on painotettu käytännön kokemusta. Todistuksia on korkeintaan vilkaistu ja todettu, että taidan olla aika hyvä koulussa. Koskaan ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että arvosanat saattavat kertoa korkeasta työmoraalista ja tavoitteellisuudesta." M A A N T I E T E E N O P I S K E L I JA , 20 "HARVOJA ASIOITA elämässä saa valmiina tai tullaan tarjoamaan. Opin koulussa, että jos jotain haluaa, se pitää itse käydä ottamassa, oli kyse sitten koenumeroista tai työpaikasta." LÄÄKETIETEEN O P I S K E L I JA , 2 5 Koulussa pärjääminen vaatii kanttia, koska se ei todellakaan ole suorin tie suosituksi.
• Ylioppilaslehti 4/2010 15 sitä, mitä itse haluaa. Vaikka sitten lukea kirjoja ja soittaa pianoa. Oikeastaan on omituista, että kympin tyttöjä syytetään muiden odotuksiin alistuviksi suorittajiksi. Hehän nimenomaan eivät alistu muiden odotuksiin. Jos välittää siitä, mitä muut ajattelevat, tuskin tulee ryhdyttyä luokan nyhveröksi ja hikariksi. Koulussa pärjääminen vaatii kanttia, koska se ei todellakaan ole suorin tie suosituksi. K oivisto ei ikinä rehkinyt liikaa koulun eteen. Puolisen tuntia päivässä riitti läksyihin. Tunneilla Koivisto viittasi, jos häntä sattui kiinnostamaan. Myös Koivisto kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua. Siellä kiltillä tytöllä ei ollut mitenkään erityisen vaikeaa, päinvastoin. "Kyllä me tiedettiin, että opettajat suosivat meitä arvosanoissa." Äh. Siinä taas yksi asia, jolla kympin tyttöjen pärjäämistä aina selitetään: he ovat opettajien lellikkejä. Kannattaako sitä nyt tuolla lailla tunnustaa? Tunnustus saattaa johtua siitä, että Koiviston yläasteen luokalla oli poikkeuksellisen hyvä henki. Huonot ja hyvät oppilaat olivat kavereita keskenään. Niinpä epäreiluja opettajia haukuttiin yksissä tuumin. Historia ja uskonto kiehtoivat Koivistoa koulussa aina eniten. Parasta olivat tarinat. Siitä kertovat kirjat Koiviston huoneessa: Kolme muskettisoturia, Sinuhe egyptiläinen, Ruusun nimi ja lukuisat Jane Austenin sekä Brontën sisarusten teokset. "Ylpeys ja ennakkoluulo on ykkönen, tietenkin." Koivisto kuuluu niihin, jotka ovat aina velkaa kirjastolle. yt Koiviston työpöytää hallitsee yllättävä kaveri: Friedrich Nietzsche. Koivisto tutkii proseminaarissaan estetiikkaa ja historianfilosofiaa Nietzschen teoksessa Näin puhui Zarathustra. Lyhyen tapaamisen perusteella Koivisto ei vaikuta nihilistiltä. "En halua tunnustautua miksikään nietzscheläiseksi. Siinä on paljon piirteitä, jotka tuntuvat kauhean rajuilta. Mutta toisaalta ne voi myös avartaa, ja minuun vetoaa hirveästi sen estetiikka. Nietzsche puhuu paljon musiikista." Koivisto on täysiverinen humanisti. Historian lisäksi hän opiskelee kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa. Hän uskoo, että sivistys auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja elämää. Koiviston mielestä parasta yliopistossa on akateeminen vapaus. Hän pitää siitä, että kaikki vastuu opinnoista on itsellä. Että saa itse päättää, mitä tekee ja missä tahdissa. Mitä hän sitten haluaa? No, se on vielä vähän auki. "Olen vähän etsikkovaiheessa. En tiedä, mitä haluan tehdä tai olla." Se on kuitenkin varmaa, että tulevaisuuden työn olisi paras olla jotain luovaa, mielenkiintoista ja itsenäistä. Jo koulussa Koivisto oli huono ryhmätöissä. "Tunnen vähän huonoa omaatuntoa siitä, ettei minulla ole kauhean vahvaa maailmanparannusviettiä. Luulen, että jos päätyisin johonkin korkeaan virkaan, jossa päättäisin tärkeistä asioista, kaatuisin sen paineen alla." Koivisto tavoittelee mieluummin omaa onnellisuuttaan kuin maailman onnea. Se saattaisi löytyä vaikka tutkijan ammatista. Tärkeää on, että tulevaisuudessakin on sopivassa suhteessa työtä ja rakkautta. "Yritän löytää sellaisen paikan maailmassa, jossa olisi hyvä olla." * N TÄYSVERINEN HUMANISTI C embalo olohuoneessa ja lukuisat notkuvat kirjahyllyt kertovat, että nyt ollaan kulttuurikodissa. Tunnelma ei muutu, kun astuu tyttären huoneeseen. Sielläkin on piano ja kaikki vapaat tasot täynnä kirjapinoja. Ruudulliseen hameeseen pukeutunut Nuppu Koivisto näyttää ballerinalta. Kasvoilta pois kammatut hiukset korostavat siroa olemusta. Koiviston seurassa pelkää tekevänsä jotain tökeröä. Siksi tulee automaattisesti puhuttua vähän hiljaisemmalla äänellä kuin normaalisti. Koivisto opiskelee toista vuotta historiaa Helsingin yliopistossa. Hänen ylioppilastodistuksessaan on kuusi ällää, yksi eximia ja yksi magna, pitkästä matematiikasta. Hän on soittanut pianoa viisivuotiaasta, asuu kotona vielä toisen opiskeluvuoden puolivälissä ja myöntää olevansa joskus liian kiltti. Hänen on vaikea sanoa ei. Humanisti! Kympin tyttö! Nössö! Kyllä, kyllä ja ei. Koivisto on kiltti, mutta myös määrätietoinen. Muusikkovanhemmiltaan hän on oppinut, että elämässä pitää tehdä juuri
• 16 Ylioppilaslehti 4/2010 Miia Mäntymäki osallistuu nanotekniikan uusien materiaalien kehittämiseen. LÄÄKISTYRKKYJEN KÄÄNNYTTÄJÄ "M uuri. Sieni. Sauna." Opettaja Ritva Mäntymäki lukee Vuorenkallion koulun ekaluokkalaisille sanoja, jotka heidän pitää kirjoittaa. Hänen tyttärensä on oppilaiden joukossa. Miia Mäntymäen vihkoon ilmestyvät sanat: muri, seini ja sauni. Tuleekohan tästä tytöstä ikinä mitään, kun ei meinaa millään oppia lukemaan ja kirjoittamaan, äiti miettii. Laskea Miia Mäntymäki sen sijaan osaa. Hän jaksaa istua tuntikausia joululahjaksi saamansa laskukone kädessään. Kone antaa laskutehtäviä ja soittaa iloisia melodioita, kun Miia näpyttelee oikean vastauksen. Hän pitää matematiikan selkeydestä ja säännönmukaisuudesta. Samasta syystä hän nauttii myöhemmin saksan kieliopin pänttäämisestä. Kyllä Miia oppii kirjoittamaan. Ja englantia hän oppii piirretyistä, joita katsellen viikonloput kuluvat nopeasti. Kalajoella perheen lautasantenni tarjoaa ainoan kosketuksen vieraisiin kieliin. Koulussa Miia Mäntymäelle kelpaavat vain kympit. Jo yhdeksänvuotiaana maailma romahtaa hetkeksi, jos matematiikan kokeen tulos on jotain muuta. Yläasteella Miia lukee läksyjä vähintään kaksi tuntia joka arkipäivä. hdeksäntuhannen asukkaan paikkakunnalla kympin tyttö tunnetaan kympin tyttönä. Teininä Mäntymäki ei pussikaljoittele kylillä ja on seurassa hiljainen. Paitsi oppitunneilla, joilla hän istuu eturivissä viittaamassa. Nössön mainetta ei voi välttää. Ei Mäntymäki silti yksin ole. Kuten Mankki ja Koivisto kouluaikoinaan, hänkin kuuluu pieneen samanhenkisten tyttöjen kaveriporukkaan. Kotona ei koskaan painosteta hyviin arvosanoihin. Kuten monilla kympin tytöillä, menestymisen pakko kumpuaa omasta sisimmästä. Kouluaikojen suurimmat onnistumisen tunteet Mäntymäki kokee yläasteella. Kerran hän koulusta tullessaan tuulettaa jo eteisessä: "Äiti, tein kaukalopallossa maalin!" Samana päivänä hän oli saanut myös kaksi koetta takaisin. Kummastakin tuli kymppi. Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä ulkopuolisten odotukset kasvavat. Opettajat odottavat kympin tytöstä kuuden ällän tyttöä. "Sähän kirjoitat ällän mistä vain", sanoo äidinkielen opettaja, kun Mäntymäki arvelee tälle, että kuudes laudatur voi jäädä äidinkielestä kiinni. Kun kemian opettaja sitten toukokuussa 2005 soittaa kertoakseen, että älliä on kuin onkin kuusi, päällimmäinen tunne on helpotus. Eipähän kukaan pääse sanomaan, ettei Mäntymäki ole onnistunut. T Y "Ei se ole mitenkään elämääni pilannut, etten ole koko ajan ollut suuna päänä." ervetuloa tyttäremme Miian ylioppilasjuhliin 4.6.2005. Kalajoella ylioppilasjuhliin kutsutaan paikallislehden ilmoituksella. Äiti leipoo kakkuja yötä myöten. Opettajan ja yrittäjän tyttären juhliin tulee paljon väkeä. Juhlakalun tulevaisuuden suunnitelmat kiinnostavat tietenkin kaikkia. "No, tuleekos sinusta lääkäri?" "Vai opettaja?" Mäntymäki pudistaa valkolakin verhoamaa päätään. Ei tule lääkäriä eikä opettajaa eikä edes pappia, vaan kemisti ja tutkija. Mäntymäki haluaa selvittää, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Ja hän haluaa kehittää uutta. Opiskelupaikka Helsingin yliopistosta irtoaa ilman pääsykoetta. Pelkkä kemian eximia olisi riittänyt siihen. Isoveli ajaa viimeisen muuttokuorman roihuvuorelaiseen yksiöön ja kaasuttaa tiehensä. Mäntymäki lähtee ihmettelemään uutta asuinympäristöään. Missä on kauppa? Ja miten täältä pääsee keskustaan? Muutto Kalajoelta Helsinkiin on paljon isompi muutos kuin siirtyminen lukiosta yliopistoon. Mäntymäki ei tunne ketään ja huomaa aiempaa vahvemmin oman hiljaisuutensa. Helsingissä ihmiset ovat äänekkäitä ja sosiaalisia. Mäntymäki ei juo alkoholia ja keskittyy opiskeluun enemmän kuin opiskelijaelämään. Yliopistossa hän pettyy siihen, että monelle kemia on pelkkä välipysäkki matkalla lääkikseen. Tutorryhmässä on hänen lisäkseen vain yksi opiskelija, jolle kemia on ykkösvaihtoehto. Mäntymäki hyötyy siitä, että on tottunut tekemään töitä opintojen eteen. Hän ei ole ikinä pitänyt itseään niin fiksuna, että pärjäisi pänttäämättä. Vahvoista perslihaksista on iloa yliopistossa. Moni muu olettaa, että kun lukiossa ei tarvinnut tehdä mitään, ei tarvitse nytkään. Kun kursseista ei sitten pääsekään läpi, motivaatio laskee. Mäntymäki tavoittelee yliopistossakin hyviä arvosanoja. Muu arvosana kuin vitonen on pettymys. Hän tietää, että uuden oppiminen rakentuu aina vanhan päälle. Jos jotain ei opi, osaaminen voi myöhemmin romahtaa Silti on vapauttavaa, että kukaan ei odota häneltä hyviä arvosanoja eikä tule ilkkumaan, jos tentistä tulee vain nelonen. Enää hän ei ole paikkakunnan virallinen kympin tyttö. V ajaa viisi vuotta myöhemmin Mäntymäki asuu poikaystävänsä kanssa valoisassa kaksiossa Laajasalossa. Vuodet eivät ole häivyttäneet pohjoispohjalaista murretta. Viime kuukaudet hän on keskittynyt gradun kirjoittamiseen. Sen jälkeen tavoitteena ovat jatko-opinnot. Mäntymäki on työskennellyt opintojen ohessa kemian laitoksella toisesta opiskeluvuodesta alkaen. Hän viihtyy loistavasti. "Opintojen edetessä on voinut koko ajan karsia sitä, mikä ei niin kiinnosta
• Koulutus Tulkiksi tai toimittajaksi? Koulutus Diakista. VIITO TYÖKSESI! Opiskele linkiksi kuulevien ja viittomakielisten välille. Tulkkeja tarvitaan! Viittomakielentulkin koulutusohjelma on mukana ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaussa 1.3.-16.4.2010. Koulutus alkaa syksyllä 2010. Klikkaa itsesi uudelle uralle: www.viittomakielentulkki.fi HALUATKO TOIMITTAJAKSI? Televisioon, radioon, verkkoon ­ opiskele journalistiksi Turussa! Diakin viestinnän koulutusohjelmaan haetaan ammattikorkeakoulujen syksyn yhteishaussa. Koulutus alkaa tammikuussa 2011. Tulevaisuuden opiskelupaikka odottaa osoitteessa www.toimittajakoulutus.fi HAE! Hakuohjeet: www.turku.diak.fi/hakeminen Muista myös nettihaku: www.amkhaku.fi DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU www.turku.diak.fi · puh. 020 690 439 ...Eller så kan du göra ett smartare val och välja Arcada i stället! Ta reda på vilken utbildning som är rätt för dig med vårt roliga yrkesvalstest, läs om våra utbildnings-program och delta i tävlingen på www.dinframtid.fi Kom ihåg - ansökningstiden för Gemensam ansökan är 1.3 ­ 16.4.2010! LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! Lääketiede · Oikeustiede · Englanti Italia · Hallintotiede · Viestintä Psykologia · Erityispedagogiikka Kasvatustiede · Terveyskasvatus Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa! Kirjoittaminen · Tanssitaide Teatteritaide · Rytmimusiikki Kansanmusiikki (Kaustinen) Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen. OPISKELE ORIVEDEN OPISTOSSA SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN 2010 - 2011 Sanataiteen linja Lehti- ja nettikirjoittamisen linja Draaman ja elokuvan linja Suomen kielen ja kirjallisuuden linja Teatterilinja Avoimen yliopiston väylä - tie tutkinto-opiskelijaksi Musiikkilinja Piirustuskoulu Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Kirjoittajalukio Hakulomakkeen löydät netistä. Opinnot alkavat elokuussa 2010. HA Ä! NESS MEN 1.7. KU 3 Hakemukset ja lisätietoja: www.epopisto.fi Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000 Oriveden Opisto Koulutie 5, 35300 Orivesi orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi puh. 0207 511 521
• 19 Musiikin ammattilaiseksi Haluatko Muodosta tulevaisuus! K I I N N O S TA A K O ? Muotoilija (AMK) YLIOPISTOKOULUTUKSEN LAATUYKSIKKÖ Ydinfysiikka Nanoteknologia Hiukkasfysiikka Kosmologia Teollisuusfysiikka Uusiutuva energia Opettajankoulutus Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle ja nanotiedekeskukseen! Haku fysiikan koulutukseen päättyy 16.4.2010. www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos & Nanotiedekeskus Hakuaika 1.3.­16.4.2010. www.designkuopio.fi/haku10 PL 98 (Piispankatu 8), 70101 KUOPIO puh. (017) 308 111 office@designkuopio.fi Ruoho on vihreämpää aidan tällä puolella! Katseet kohti Kainuuta! M työ ahdo llis ssä u o ulk ppim us i om Puutarha-ala tarjoaa työskentelymahdollisuuksia puutarha- ja aill seen a! kukkakaupan, vihersisustuksen, viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon, viljelyn, asiakaspalvelun ja neuvonnan parissa. Kainuun ammattiopistossa koulutetaan osaajia monipuolisiin puutarha-alan töihin. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja esim. floristin ammattitutkintoon tai korkeakouluun! Puutarhatalouden perustutkinto Kukka- ja puutarhakaupan ala Viherala Puutarhurin perustutkintoon valmistava koulutus alkaa · aikuisopintoina (kesto 2 v.) 3.5.2010. · nuorisoasteella (kesto 3 v.) elokuussa 2010. Jatta Ahlsten, jatta.ahlsten@kao.fi, p. 044 797 0865 @ @kao.fi, . 79 0865 5 Kirkkoahontie | 87910 Linnantaus | p. 044 797 4511| www.kao.fi Kirstinkatu 1 00530 HELSINKI 09-7742420 050-4620724 www.heo.fi heoinfo@heo.fi Tule meille opiskelemaan * mediaa * journalismia * radio- ja tv-työtä www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti T i l it Tai aloita oma yliopistosi Helsingin Kalliossa * kulttuuria * draamaa * kuva tai urheilujjournalismia kuva- urheilujournalismia KATSO LISÄÄ WWW.HEO.FI WW
• Koulutus Digitaalista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja maisemantutkimusta voit opiskella vain Porissa! Haluatko akateemiseksi Humanististen tieteiden kandidaatti ja loso an maisteri kulttuurialan moniosaajaksi? HuK ja FM ! eille (180 op + 120 op) ae m 30 aloituspaikkaa H hakuaika 1.3. - 16.4. valintakoe 2.6. Porissa Maisteriksi 2 vuodessa! Maisteriopintojen (120 op) pääsyvaatimuksena on soveltuva yliopisto- tai amk-tutkinto Porin yliopistokeskus tarjoaa laajat sivuainemahdollisuudet Valittavanasi on mm: · kulttuurituotanto, matkailu · museologia · laskentatoimi, markkinointi · johtaminen, yrittäjyys · tieto- ja ohjelmistotekniikka · sosiologia, sosiaalipolitiikka · taide ja media, taidehistoria 12 aloituspaikkaa hakuaika 16.4. asti Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma puh. (02) 333 8129 , satakunta@utu.fi, www.hum.utu.fi/satakunta Y H T E I S K U N TAT I E T E I D E N MAISTERIKSI PORISSA Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat TAMPEREEN YLIOPISTO SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta. Hakuaika 1.3.2010­16.4.2010 Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 2.6.2010 klo 14­18 sosiaalipolitiikka ti 8.6.2010 klo 12­16 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Paperinen hakulomake: Opetushallituksesta puh. 020-690 696 katso myös http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen.html Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalin nta.html Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 050-430 2012 tai 050-430 2013 PORIN YLIOPISTOKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ