• K o u l u K i u s at u n ä i t i lsE:n lsD No I 2 S S N soDanKylän tai K a h E t K E t / 0 3 2 0 1 3 5 - 9 2 4
• Kuinka tuoda iloa maailmaan? aalto.fi/animals Kuinka tuoda puhdasta vettä janoisille? aalto.fi/burkinafaso Kuinka auttaa myrskyn silmässä? aalto.fi/shelter Vapaus onnistua. Me kannustamme onnistumaan ja tekemään työtä aktiivisesti paremman maailman puolesta. Aalto-yliopistossa taide, tekniikka ja talous yhdistyvät ainutlaatuisilla tavoilla. Lue lisää ja hae: aalto.fi/studies Hakijan paras ystävä: m.aalto.fi/studies Tutustu Aalto-yliopiston kandiohjelmiin ja tilaa tutkintokohtaiset hakuohjeet sähköpostiisi mobiilipalvelustamme. Navigoi älypuhelimellasi osoitteeseen m.aalto.fi/studies tai skannaa oheinen koodi.
• VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA Valmentaudu jatko-opintoihin tai hengähdä hetki! Suurin osa VNF:n opiskelijoista ovat vuoden ylioppilaita, monet näistä suomenkielisiä. Hyppää sinäkin kielikylpyyn ? opiskele lukuvuosi ruotsinkielisessä ympäristössä! Taideohjelmat ? ? ? ? ? ? ? Kuvataide *) Valokuvataide *) Sarjakuvataide ja graafinen suunnittelu *) Sisustus ja muotoilu *) Muoti *) Tanssitaide Teatteri Kielet ja tieteelliset aineet ? ? ? ? ? ? Kielet ja matkailu Svenska på riktigt ? Ruotsia ruotsiksi Around the world in 8 months Luonnontieteet ja lääketiede Oikeustieteet Vuosi suomeksi ? Ett år på finska Suorahaku 10.6. ja 5.8.2013. Lue lisää kotisivuiltamme tai ota yhteyttä! VNF on ruotsinkielinen kansanopisto Karjaalla, Raaseporissa. Opisto kampusalueineen sijaitsee vain kilometrin päässä rautatieasemalta, junayhteydet sekä Helsingistä että Turusta päin ovat mainiot. *) Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa (UCA). Kuva: Nicklas Mattsson Ammatiksi PARTURIKAMPAAJA Opiskele trendikkäälle alalle huippuopettajien johdolla. 2.9.2013 alkavat 9 kk ja 11 kk koulutusjaksot. 27.5.2013 alkaa 11 kk koulutusjakso. Näyttötutkintoon valmistava koulutus > Great Cut Academy RAKENNEKYNSI- JA RIPSIENPIDENNYSKURSSIT lauantaisin - katso koulutuspäivät kotisivuiltamme. Oppilaat kuuluvat Kelan opintotuen piiriin. Kauneusalan koulutusta parhaasta päästä jo vuodesta 1985. Ilmoittautumiset p. (09) 685 6110 tai hae netissä koulutuscenter.com ...kun unelmat muuttuvat uraksi LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Haluaisitko toteuttaa itseäsi, löytää oman alasi tai hakea valmiuksia jatko-opintoihin? Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! Lääketiede ? Oikeustiede ? Kauppatiede Espanja ? Englanti ? Venäjä ? Psykologia Kasvatustiede ? Terveyskasvatus Vapaa yliopisto-opintojen linja Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa! Kirjoittaminen ?Teatteritaide Tanssitaide ? Maskeeraus ? Rytmimusiikki Haku 31.7. mennessä! Opinnot alkavat 19.8. www.epopisto.fi Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000 Eikö Ylkkäri tule? Ta r k i s t a t i e t o s i We b O o d i s s t a . Ammatiksi MAKE-UP ARTIST -maskeeraaja 15.4.2013 alkavat 2, 5, 6 ja 9 kk päivä- ja iltakoulut. Oppilaidemme sijoituksia: Maskeerauksen SM 1. sija, Bodypainting SM 1. sija > Make-Up Artist Academy Goldwell 10 kerran kortit ohjatu ille tu n n eille ja kuntoS alille ain a edu lliS eS ti! Pumppulahti 3, 10300 Karjaa ? 019 222 6025 ? info@vnf.fi ? www.vnf.fi OULUTTAUDU KAUNEUSALAN HUIPULLE K facebook.com/KoulutusCenter HELSINKI ? TAMPERE S a n o e i pa k k o ­ jäSenyykSille! eniten vaihtoehtoja www.motivuS.fi
• Hae osoitteessa www.amkhaku.fi ?Parasta HAMKissa on hyvät ja asiantuntevat opettajat.? - Essi, hoitotyö itä tekisit isona? Mietitkö vielä, m sillä Mieti rauhassa, Liput: 6,50?13,50 euroa. Tutustu huolella vaihtoehtoihin. HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä. Valittavanasi on lukuisia koulutusohjelmia kuudella eri alalla. Modernit työtilat, sopivan pienet yksiköt, uusin tekniikka ja pitkistä perinteistä ammentava opetus luovat loistavat raamit opiskelulle. Etsitkö kotia? sato.fi Voit opiskella joko kokopäiväisesti tai työn ohessa. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013. ? www.hamk.fi/koulutus Meillä voit opiskella myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013. ? www.hamk.fi/ylempiamk FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa opintoihisi: voit suorittaa osan opinnoistasi joko LAMKissa tai Laureassa. Katso lisää www.fuas.fi/opiskelijalle. Lisätietoja hakemisesta: hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501 aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504 www.olkkari.fi sato.fi
• Opiskele syksystä 2013 kevääseen 2014 K I I N N O S TA A K O ? Sanataiteen linja Journalismin linja Käsikirjoituskoulu Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Taidepainotteinen kasvatustiede Musiikkilinja Ydinfysiikka Nanoteknologia Hiukkasfysiikka Kosmologia 19.8.2013 - 16.5.2014 Teollisuusfysiikka Oriveden Opiston kirjoittajalukio 12.8.2013 - 30.5.2014 Koulutie 5 35300 Orivesi puh. 0207 511 511 orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi Kouluttaudu artesaaniksi yhteishaku 25.2.-15.3.2013 www.haenyt.fi Opettajankoulutus sa ismais poHjo ! a a u s p s ip e Hu om nen su - Ykkö Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle ja nanotiedekeskukseen! Haku fysiikan koulutukseen päättyy 3.4.2013. Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos & Nanotiedekeskus www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta ) » hopeasepän ala (pk, yo » sisustusala (pk, yo) Lisätietoja: puh. (06) 881 7400, info.toholampi@kpedu.fi www.kpedu.fi tai www.artesaaniopisto.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO ARTESAANIOPISTO Toholampi FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2013 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Hakuaika on 1.-22.4.2013. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 22.4.2013 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni J Keronen jouni.j.keronen@fortum.com (p. 010 45 34881) HALUATKO VIESTINVIEJÄKSI? Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT) ottaa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaansa 65 uutta opiskelijaa, jotka ovat kiinnostuneita journalismista, kuvajournalismista, mediakulttuurista, puheviestinnästä tai teatterin ja draaman tutkimuksesta. Kandidaatin opinnoissa voi suuntautua ? journalistiikkaan ? kuvajournalismiin (erillinen valintaväylä) ? puheviestintään (erillinen valintaväylä) Maisteriopinnoissa voi lisäksi suuntautua mediakulttuuriin sekä teatterin ja draaman tutkimukseen. Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12, opettajia ja tutkijoita on useita kymmeniä. Opetuksessa käytetään lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijoille on tarjolla ajanmukainen harjoitustoimitus, yliopistoradio ja studiotilat sekä viestinnän alan paras tieteellinen asiantuntemus. CMT:stä valmistuneet työskentelevät toimittajina, tiedottajina, kouluttajina, tutkijoina ja erilaisina viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoina. Hakuaika alkaa 4.3.2013 ja päättyy 3.4.2013. Lisätietoja: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakukohteet/ tutkinto-ohjelmat/jov.html
• yliO P P ilAS le H t i vaikka pahalta maistui alun perinkin (9). Ei auta kuin pyöriä AlkutekStit A l k u t e k S t i : Lisää suolaa, suolaa, enemmän suolaa, volttia alamäkeen (11) kohti maailmanloppua (12). Ja mikäs sitä odotellessa, kun oikislaista ylistetään, vaikka valtsikalaiset huutelevat graduaakkosten alapäässä (13). Imagoladulla hiihdetään ohi kaikista tasapuolisesti (14), jopa läpi perusarvojen ja syöpäuutisten (15). Huh, miten tässä lehdessä onkaan näitä mainoksia! (18) Nelli Palomäki on viiksekäs nainen ja hyvää mainosta itselleen (19). k e S k i t y : I H m I s E E n se taas on huonoa mainosta, että koululaisten oikeusturvaa laiminlyödään (20). A s I A A n Huippuyliopistoissa osataan paremmin, ainakin huumeiden käyttö (26). K u v A A n meilläkin mieli on muualla, nimittäin sodankylässä (30). v i i m e i S e t S A n A t : miehen voi nykyään raiskata (36), mutta Hannun sokeritautiin se ei vaikuta (38). Noora Mattila haluaa järjestäytyä maahanmuuttajien ystäväksi (41) ja Lauri Korolainen on henkisesti juuri ja juutoutua Jerusalemin lippuun (43). S iv u 7 n o 2 / 20 1 3 ri täysi-ikäinen (42). Lopuksi meidän kaikkien olisi hyvä kie-
• Mediakoulutusta Ylöjärvellä ? ? ? ? ? ? Dokumenttityö Elokuva- ja tv-työ Elokuvanäytteleminen Lehtitoimittajan työ Radio- ja tv-toimittajan työ Valokuvaus Sijainti Tampereen lähellä. Koulutus elokuusta kesäkuuhun. Haku päällä nyt! AAN M E L I E K O TULE K dessä! kortit pysyvätkö kä Uusien pelinhoitajien rekrytointitilaisuus Casino Helsingissä. REKRYTOINTIPÄIVÄ LA 9.3. KLO 12 Tule kuulemaan lisää tehtävistä Casino Helsingin Fennia-salonkiin, osoitteeseen Mikonkatu 19, 00100 Helsinki. Tilaisuus alkaa klo 12 ilmoittautumisella. Varaathan aikaa aluksi pidettävään yleisesittelyyn ja haastatteluluihin. Tilaisuus päättyy klo 16. HAASTATTELEMME PÄIVÄN AIKANA HAKIJOITA, JOTEN TÄYTÄTHÄN HAKEMUKSEN ETUKÄTEEN OSOITTEESSA WWW.RAY.FI/TYOPAIKAT. LISÄTIETOJA: outi.moberg@casino.?
• YLIO P P ILAS LE H T I Kokkaat kaveriporukalla siskonmakkarasoppaa. Vihannekset on pilkottu ja makkaratkin kiehuvat kattilassa. Maistatte ruokaa ja huomaatte: liemi on liian suolainen. Tilanne vaatii toimia. Ongelmaa ? kuinka vähentää siskonmakkarakeiton suolaisuutta ? ruoditaan eri kokoonpanoissa. Perustetaan työryhmiä. Riidellään. Välillä joku murjottaa. Tilanne on epätoivoinen. Kunnes joku heittää idean aivan boksin ulkopuolelta: lisätään ruokaan suolaa. Tällaiselta sokkokokkien sekoilulta on vaikuttanut hallituksen yritys pidentää suomalaisten työuria. Etenkin nyt, kun on tullut esiin kokoomuksen outside the box -ehdotus, jota se yrittää syöttää hallitustovereilleen maaliskuun kehysriihessä: pidennetään työuria leikkaamalla opintotuesta. Kokoomus on jo pitkään haaveillut, että vastikkeetonta opintotukea jaettaisiin vain kolme ensimmäistä opiskeluvuotta. Sen jälkeen pitäisi elää velaksi. Ajatuksen järkevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta sen perusteleminen työurien pidentämisellä on tosiaan p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A vähän kuin väittäisi, että ruuasta tulee vähemmän suolaista, jos siihen lisää suolaa. Ministeriössä kun on jo vuosia vikisty, että opiskelijoiden työssäkäynti viivästyttää valmistumista, siirtymistä oman alan töihin ja siten lyhentää työuria. Tavoitteena on ollut nimenomaan saada opiskelijat nopeammin ulos korkeakouluista. Kokoomuksen hellimä suunnitelma lisäisi taatusti opiskeluaikaista työssäkäyntiä. Jos opintorahahanat sulkeutuvat, opiskelijat haalivat itselleen mahdollisimman paljon työvuoroja. Eipähän tarvitse välittää tulorajoistakaan. Hallituksen yritys pidentää työuria on sujunut surkeasti. Kokkijengissä on mukana gordonramsaymaisen ehdoton Sdp, joka kieltäytyy tekemästä sitä olennaisinta: nostamasta eläkeikää. Hallitus kuitenkin yrittää näyttää siltä, että työn touhussa ollaan, työuria kovasti tässä pidennetään. Siksi se on nähtävästi alkanut esitellä työuria pidentävinä keinoina sellaisiakin, jotka lyhentävät työuria. E L äv I E N I H m I S T E N k u vAT Kotimaisen elokuvatietämyksen elävä tietosanakirja Peter von Bagh vieraili toimituksessamme. Sodankylän elokuvajuhlia koskevaan juttuumme haastateltu von Bagh tokaisi, että tapahtuman tulevaisuus näyttää synkältä, koska elokuvia ei enää kuvata filmille niin paljon kuin ennen. Hän oli huolissaan siitä, että filmin katoamisen myötä elokuvan estetiikasta katoaa tietty valon ja varjon herkkyys, jota digitaalinen tallentaminen ei vain pysty saavuttamaan. Voi olla, etten ole katsellut tarpeeksi hartaasti filmille kuvattuja teoksia. Sillä en ole koskaan huomannut elokuvakokemukseni olevan tallennusvälineestä kiinni. Etenkin elokuvafestivaaleilla hyvän katselukokemuksen on luonut ennen kaikkea tunnelma, joka muodostuu niin yleisön välisistä kohtaamisista kuin elokuvien kertomuksiin uppoutumisesta näytössalin hämärässä. Eivät ihmiset festivaalinäytöksestä pa- ALkuTEkSTIT LIEmESSä a l av i i t e J U U s O J A N h U N E N latessaan muistele sitä, kuinka valo siivilöityi kahden sekunnin ajan päähenkilön takana olleesta ikkunasta vankilan seinälle, tai sitä, kuinka öinen maisema ui pimeyteen valtatietä kiitävän auton valoista. He muistelevat kokonaisuutta, tunnelmaa, elokuvan herättämiä ajatuksia ja tunteita, ehkä vierustoverin kättä omassaan. Siksi en oikein kykene jakamaan von Baghin huolta, vaikka arvostankin hänen herkkyyttään elokuvan pienille yksityiskohdille. Ihmiset tekevät loppujen lopuksi sen suurimman vaikutuksen, valkokankaalla ja sen ulkopuolella. Lukekaa vaikka toimitussihteerimme Johanna Mitjosen jutusta sivulta 30. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden verkkotoimittaja, jolta jää aina pari lippua käyttämättä elokuvafestivaalien sarjakorteista. apinat S Iv u 9 N o 1 / 20 1 3 YLIOPPILASLEHTI. Perustettu 1913. 100. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. Muut: Outi Anttila, 050 527 7559, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Helen Korpak
• Matka aLkaa tÄstÄ. Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta. Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta. AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon voit suorittaa myös työn ohella. Lisätiedot yhteishausta ja opiskelusta Turun AMK:ssa löydät hakusivuiltamme matka.turkuamk.fi SUomenkielinenkin meneStyy HAnkenillA - tottAkAi Sinulle joka aloitat korkeakouluopinnot hanken tarjoaa yhdistetyn kandidaatti- ja maisteritutkinnon ruotsiksi. katso videohaastattelut miten Meri, Tuomas ja Päivi pärjäävät hankenilla: ekOnOMikSi.fi Yhteishaku 2013 ? yhteishaku, kevät 4.3.?3.4. ? vieraskielinen ylempien erillishaku 4.3.?3.4. ? yhteishaku, syksy 16.9.?1.10. www.vimeo.com/ turkuamk Turun AMK, Turku University of Applied Sciences hakUaika 4.3. - 3.4.2013 » Opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla » hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin 60 eri maassa maailmanlaajuisesti. www.turkuamk.fi Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd. Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved. hanken.fi Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds
• YliO P P ilaS le h t i josta tulee maailman parhaita lumilautailijoita. Tuorein tähti alkutekStit a j a n h e n k i ( lö ) Kajaanin korkeudella on lukio, on 17-vuotias Kalle Järvilehto. vauhdit alamäkeen Temppu on vaikeimpia, joita mäessä voi tällä hetkellä nähdä. Järvilehto sijoittui neljänneksi, ohi kisoihin varta vasten kutsutun X-gameskultamitalistin. Ja X-games-voitto on sentään olympiasijoitustakin arvostetumpi. ?Nyt jää väliin muutamat neljän ja viiden tähden TTR-kisat ja SM:t. Kyllähän se ärsyttää?, Järvilehto sanoo. Maailman lumilautailukisat on luokiteltu tähdillä tason mukaan. Tulokset listataan rankingiin, jonka nimi on TTR World Snowboard Tour. Järvilehto on sijalla 74. Hänen kehityksensä on ollut huimaa: vielä kaksi vuotta sitten sijoitus oli 1 196:s. Ykkösenä rankingissa on maailmanmestari-Tonteri, kolmantena Peetu Piiroinen. Piiroinen on voittanut koko kiertueen kolmena vuonna peräkkäin. Naisten ykkönen on Enni Rukajärvi. Kaikki kolme ovat lähtöisin samasta sotka- molaisesta urheilulukiosta. Se on Suomen ainoa, jossa valmennetaan lumilautailijoita. Järvilehto saattaa viettää mäessä 13 tuntia päivässä. ?Kisoihin ei ole pakko osallistua, mutta sitä suositellaan. Niihin ei tarvitse mennä yksin, valmentajat ja koulukavereita tulee mukaan.? Ensi syksystä lähtien voi hakea myös kansainväliseen huippu-urheilijakoulutukseen, kun Sotkamossa aloittaa IB-SPORT-linja. Järvilehto haluaisi rinteeseen vielä ennen sitä. Odotteluajan hän tekee roikkumaan jääneitä koulutöiztä. Vanhojentansseista hän suoriutui kipulääkkeillä. Vain hyppytanssit jäivät hyppimättä. teksti AurorA rämö kuva TuomAs pohjonen Lumilautailun SM-kisat 23. maaliskuuta Rukalla. S iv u 1 1 n o 2 / 20 1 3 Samana päivänä, jona lumilautailun tuore maailmanmestari Roope Tonteri juttelee kisamenestyksestään aamutelkkarissa, 17-vuotias Kalle Järvilehto matkaa sotkamolaiseen uimahalliin. Hän on menossa vesijuoksemaan. Mikäs sen klassisempi nuorten miesten vapaa-ajanviettotapa. Järvilehto loukkaantui helmikuussa lumilautailukisassa Sveitsissä. Hyppy jäi lyhyeksi, ja nuori lupaus tärähti korkeuksista kumpareeseen. Välilevyyn tuli kaksi pullistumaa. Käveleminen onnistuu juuri ja juuri. ?Nyt pitää tehdä kaikkia ihme jumppavääntöjä, ettei tarttisi leikata?, Järvilehto sanoo puhelimessa. Ihme vääntöjä Järvilehto tekisi muutenkin. Tammikuussa O?Neill Evolution -kisassa hän veti backside tuplakorkin eli pyöri itsensä ympäri kolme ja puoli kierrosta samalla, kun teki tuplavoltin.
• ALKuTEKSTiT Y L iop p iL ASL E hT i S u o m E A p E L A S TA m A S S A 1960-luvulla Oulussa uskottiin maailmanlopun olevan ovella. Sitä ei tullut, mutta 2000-luvulla aihe kiehtoo yhä. Oululaisten maailmanlopunpeloista on tehty dokumentti, ja maaliskuussa ilmestyy romaani. Oli 23. elokuuta vuonna 1960. Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen oli työpaikallaan. Heinonen pukeutui tavallisesti siististi. Yleensä hänellä oli päällään villakangasjakku, takaraivolla oli pillerihattu. Mutta tämä päivä ei ollut tavallinen. Kesken työpäivän Heinonen sai ilmoituksen Jumalalta. Viesti oli hälyttävä: jos Suomen kansa ei tee parannusta kahden vuoden kuluessa, Jumala antaa suomalaiset vihollisen käsiin. 1960-luvulla jokainen suomalainen tiesi heti, kuka vihollinen oli. Monella oli myös selvä käsitys siitä, mitä vihollisen käsiin joutuminen tarkoittaisi. Mutta kuten Raamatussa israelilaisilla, myös suomalaisilla oli mahdollisuus. Jos löytyisi 8 000 sellaista, jotka ovat puhdistaneet sydämensä Kristuksen verellä, Jumala armahtaisi. Jos ei, Suomi kokisi saman kohtalon kuin Baltian maat toisen maailmansodan jälkeen. 1960-luvulla Neuvostoliitto yksin ei aiheuttanut suomalaisten mielessä pelkoa. Suomes- NUMERO n o 2 / 20 1 3 33 900 Sivu 1 2 opiskelijaa joutuu palauttamaan opintotukia tulorajojen ylittymisen takia. Tukia palauttaa siis joka kymmenes opintotuen saaja. Keskimääräinen palautussumma on 1 272 euroa per opiskelija. Tänä vuonna Kelan karhukirje kolahti useamman opiskelijan postiluukusta kuin viime vuonna. Vuosi sitten tukia joutui palauttamaan noin 5 000 opiskelijaa vähemmän kuin tänä vuonna. sa elettiin muutoksen aikaa. Maalta muutettiin kaupunkiin. Elämä ei ollut enää entisenlaista. Mihin tässä oikein oltiin menossa? Laila Heinosella oli läpitunkeva katse ja selkeä sanoma. Hän usutti ihmisiä parannukseen ja sai kannattajia, joista monet olivat nuoria. Heinosen julistuksia esittelevää kirjaa myytiin liki 30 000 kappaletta. Alettiin puhua Oulun profetiasta ja heinoslaisuudesta. Lehdet kirjoittivat mielellään Heinosen ilmestyksistä. Mutta vuosi 1962 kului, ja maailma pysyi ennallaan. Heinosen profetoiminen ei enää kiinnostanut. Kannattajakunta pieneni. Lahkojohtaja unohdettiin. Kunnes koitti 2000-luku. Kuusi vuotta sitten oululainen kirjailija Hanna Hauru katselee olohuoneessaan Annika Nykäsen ohjaamaa dokumenttia Maailmanloppu alkaa Oulusta. Siinä nuoret opiskelijat muistelevat, kuinka heitä peloteltiin: ?Jos parannusta ei tehdä, maailmanloppu tulee, meille sanottiin.? Haurun mielessä herää paljon kysymyksiä. Kuinka Laila Heinonen onnistui manipuloimaan ihmisiä? Miksi lahko oli niin sulkeutunut piiri? Hauru tietää heti, että haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan. ?Minua kiinnosti tietää, miten ihminen MENE itsEEsi viESTivä vA AT E h E n K A r i Jokunen vuosi yliopistolla niitä on nähnyt ja haistanut: muotibloggaajatyttöjä. Aamulla laitetaan asukuva nettiin, päivällä opiskellaan viestintää. Kirjastossa muotibloggarityttö kuuntelee kuulokkeista Lana del Reyta niin kovaa, että muutkin joutuvat kuuntelemaan sitä jollotusta. Tähän pitäisi puuttua jo pääsykoevaiheessa. Fetasalaattiohjeen jokapäiväiseen postaamiseen ei tarvitse akateemista loppututkintoa. saadaan sellaiseen olotilaan, että hän alkaa uskoa hölynpölyyn?, Hauru kertoo puhelimitse Oulusta. Hänen maaliskuussa ilmestyvä kirjansa, Paperinarujumala, on fiktiota, mutta se lainaa tapahtumien kulun hyvin suoraan heinoslaisuuden historiasta. Kirjassa hahmo nimeltä Laina Heinonen saa kesken työpäivän puhelun Jumalalta. Puheluita tulee lisää. Laina on Jumalan tavoitettavissa koko ajan. Hän leikkaa puhelimen johdon poikki ja kantaa luuria mukanaan. Luurista hän kuulee Jumalan viestit. Haurun kiinnostus uskonnollisiin lahkoihin kumpuaa lapsuudesta. Pohjoisessa luokkakavereina oli paljon lestadiolaisia. Kerran tokaluokkalaisen Haurun ovikelloa soitti tyttö, joka sanoi, ettei tule enää koskaan leikkimään hänen kanssaan. Syy oli se, että Haurun perhe oli pakanoita. Noilta vuosilta mieleen iskostui vihainen ihmettely: miksi lahkot rajoittavat jäsentensä elämää? Hauru kirjoitti romaaninsa, koska halusi ymmärtää Laila Heinosta. ?Mutta en minä häntä kuitenkaan ymmärrä.? teksti JOhaNNa MitJONEN kuva VEsa RaNta
• YliO P P ilaS le h T i valTiOTieTeellinen TiedeKunTa jakavat oikeustieteellinen A 0,8 % ja eläinlääketieteellinen tiedekunta. Tiukin seula on valtiotieteellisessä. L 1,3 % LUB 4,5% E 14,8 % NSLA 14 % M 33,3% Tä ä l Tä h e r u u l a u d aT u r e i Ta OiKeuSTieTeellinen TiedeKunTa A1% LUB 2,1 % NSLA 5,5 % L 6,9 % E 29,0 % C 19,0 % M 37,1 % tiedekuntaan on kova. Tosin valtiotieteelliseen on vielä vaikeampi päästä opiskelemaan kuin oikeustieteelliseen. ?Niin. Voisihan sitä kuvitella, että arvosa­ najakauma olisi yhdenmukaisempi tiedekuntien välillä?, Kajan sanoo. Yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Jukka Kola sanoo, että suuret erot tiedekuntien arvostelutiukkuudessa eivät haittaa yliopistoa. ?Pohja tutkielmien arvosteluperusteisiin on koko yliopiston laajuinen, mutta tarkemmat arvosteluperusteet ovat tiedekuntien sisäinen asia?, Kola sanoo. Hän ei näe yhdenvertaisuusongelmaa siinä, että joissakin tiedekunnissa hyvä arvosana hel­ tiää helpommin kuin toisissa. Yliopisto ei seuraa tai tilastoi graduarvoste­ lua, mutta aiheesta on tekeillä yksi gradu. Sitä tekee tilastotiedettä opiskeleva Sanni Holm. Tutkielman on tarkoitus valmistua kesäksi, mut­ ta Holmilla on joitakin johtopäätöksiä valmiina. ?Näyttää siltä, että mitä pitempään opiske­ lee, sitä huonomman graduarvosanan saa. Se voi johtua siitä, että myöhään valmistuvat ovat jo mukana työelämässä ja heillä on muita intres­ sejä kuin gradun tekeminen?, Holm sanoo. Se voi osittain myös selittää tiedekuntien välisiä eroja. Oikeustieteellisessä opiskeluajat ovat yliopiston lyhimpien joukossa. Tosin myös valtiotieteilijät selviytyvät mais­ tereiksi hieman keskimääräistä nopeammin, jo­ ten valtsikan huonoja graduarvosanoja valmis­ tumisaika ei selitä. Holm itse opiskelee matemaattis­luonnon­ tieteellisessä tiedekunnassa, jossa laudaturiin tai eximiaan yltää 28 prosenttia opiskelijoista. Tilastotieteilijänä Holm on suhteuttanut ar­ vosanaodotuksensa tilastojen mukaisiksi: ?Kyllä magna on vähimmäistavoitteeni?, Holm sanoo. Magna on arvosana, jota matemaattis­ luonnontieteellisessä jaetaan eniten. teksti Vappu Kaarenoja S iv u 1 3 n o 2 / 20 1 3 Jos halajaa graduarvosanaksi laudaturia tai eximiaa, opiskelupaikaksi kannattaa vali­ ta eläinlääketieteellinen tai oikeustieteellinen tiedekunta. Ylioppilaslehti vertaili Helsingin yliopiston eri tiedekuntien jakamia graduar­ vosanoja seitsemän viime vuoden ajalta. Sekä eläinlääketieteellisessä että oikeustieteellises­ sä useampi kuin joka kolmas valmistuva saa eximian tai laudaturin. Lääketieteellisen tiedekunnan gradut eivät ole aivan vertailukelpoisia muiden gradujen kanssa: siellä lopputyöstä saa opintopisteitä vain 20, kun muualla laajuus on 40 opintopis­ tettä. Jos lääketieteellinen kuitenkin otetaan mukaan vertailuun, se on huippuarvosanojen jakajana ykkönen: lääketieteellisessä laudatu­ rin tai eximian saa lähes joka toinen ? 49 pro­ senttia valmistuvista. Nihkeimmin hyviä arvosanoja jakaa valtio­ tieteellinen tiedekunta. Siellä laudatur tai exi­ mia heltiää noin joka kuudennelle. ?Tuo on mielenkiintoista. Erothan ovat suu­ ria. Ei se tietysti ole mikään ideaalitilanne, että Helsingin yliopistossa on niin erilaisia painotuk­ sia. Meillä valtiotieteellisessä magna on todella hyvä arvosana?, sanoo valtiotieteellisen tiede­ kunnan opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen. Hän ei osaa sanoa, mistä erot johtuvat. Vanhasen mukaan valtiotieteellisessä ei kuitenkaan aiota höllentää arvostelua, vaikka muiden tiedekuntien opiskelijat voivat leveillä paremmilla graduarvosanoilla. ?Jos hyviä arvosanoja kauheasti jaetaan, ne kärsivät inflaation.? Eivätkä kärsi, sanoo puolestaan oikeustie­ teellisen opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajan: ?Ei tässä ole syytä pelätä inflaatiota.? Kajanin mukaan tiedekunnassa ollaan tie­ toisia siitä, että laudatureita ja eximioita jae­ taan runsaasti. ?Mutta se tapahtuu arviointikriteerien poh­ jalta?, Kajan sanoo. Niitä ei olla tiukentamassa ainakaan heti. ?Meillä on oikeustieteellisessä menossa tutkinnonuudistus. Voi olla, että kun etenemme uudistamaan maisteritutkintoa, tämäkin asia nousee esille.? Kajan muistuttaa, että oikeustieteellisen opiskelijat ovat hyvin lahjakkaita, sillä seula C 31,3 % Nihkeimmin hyviä arvosa­ noja jakavan tiedekunnan ­ valtiotieteellisen ­ ja avo­ kätisimmin niitä jakavan tie­ dekunnan ­ oikeustieteelli­ sen ­ arvosanajakaumat on koottu oheisiin graafeihin. Suhteessa opiskelijamääriin oikeustieteellistä aavistuk­ sen enemmän laudaturia ja eximiaa jakaa eläinlääketie­ teellinen. Oikeustieteellises­ tä tiedekunnasta valmis­ tuu kuitenkin yli viisi kertaa enemmän maistereita kuin eläinlääketieteellisestä. Siten määrällisesti oikeustieteelli­ nen jakaa laudatureita ja exi­ mioita enemmän kuin mikään muu yliopiston tiedekunta. Muiden tiedekuntien arvosa­ najakaumat ja lisää arvosa­ natilastoja osoitteessa www. ylioppilaslehti.fi/graduarvo­ sanat. alKuTeKSTiT Eniten hyviä arvosanoja
• ALKuTEKSTiT y L ioP P iL A SL E hT i PyThAgorAAN SoSiAALiPoLiTiiKKA Suomen sixpack-hallituksen viehätys aritmetiikkaan pahenee. Kokoomuksen taustamatemaatikot ovat pelanneet taas liikaa sudokua, ja he aikovat lyödä hallituksen puolivälitarkastelussa neuvottelupöytään opintotuen 3+2-mallin. Siinä opintotukea saisi kolme vuotta, ja kaksi seuraavaa vuotta pitäisi elää lainalla. Jo ennestään sixpackiläisillä on ratkaistavana hankala vanhempainvapaan 6+6+6-yhtälö. Näyttää siltä, että hallitukselle mieluisa tapa käsitellä sosiaalipolitiikkaa perustuu matemattiikkaan. Ehkä muitakin hankalia päätöksiä olisi helpompi käsitellä, jos ne olisi naamioitu kylmiksi luvuiksi. Ylioppilaslehti kokosi hallitukselle maaliskuun kehysriiheen muut laskuharjoitukset: Kuntauudistus: 320-250 (näin saadaan kuntien määrä vähennettyä nykyisestä 320:stä 70:een) Eläkkeet: 63+2 (eläkeikä nousee tällä laskutoimituksella nykyisestä 63:sta vuodesta 65:een) Sote-uudistus: ax5+bx4+cx3+dx2+ex+f=0 (jossa a ? 0) (Sote-uudistuksen läpivienti vaatii oheisen viidennen asteen yhtälön ratkaisemista. Viidennen K a n S a K u n n a n No 2 1 / 20 1 3 h E L S i N K i TA r v i T S E E imAgoLAduN Helsinki on maailman toiseksi pohjoisin pääkaupunki, ja olisi jo aika alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Keskustassa on toki luistelurata, mutta niin on monessa muussakin kaupungissa. Jotta Helsinki erottuisi edukseen johtavana talvipääkaupunkina, keskustaan on saatava hiihtolatu. Nyt pohjoisesta päin tulevan työmatkahiihtäjän hangilla eteneminen tyssää jo Pasilaan ja Hermanniin. Hermanniin päättyvää latua pitäisi jatkaa Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle ja sieltä aina keskustaan saakka. Pasilan latua taas tulisi jatkaa Töölönlahden kautta Baanalle. Siinä olisi turisteilla ihastelemista: Bisnesmiehet suihkisivat sukset viuhuen ja salkku olalla töihin keskustan toimistoihin. Kansanedustajat voisivat panna sauvaa toisen eteen ja lipua latua pitkin Arkadianmäelle. Mannerheimintien hotelleissa majoittuvat turistit voisivat vuokrata hiihtotamineet hotellista, käydä suoraan hotellin pyöröovista Töölönlahden laduille ja hiihdellä Baanaa pitkin Sibelius-monumentille. Liikuntaviraston ulkoliikun- Sivu 1 4 taosaston päällikkö Stefan Fröberg sanoo, että ajatuksella keskustaan ulottuvasta ladusta voi kyllä leikitellä. Hän kertoo, että jotkut kaupunkilaiset ovat myös kyselleet Baanan hiihtomahdollisuuksista. ?Baanan ongelma on siinä, että sen yläpuolella menee teitä. Teiltä tuppaa putoamaan alaspäin aina jotain, mikä ei kuulu laduille?, Fröberg sanoo. Fröbergin mukaan helpointa olisi jatkaa Pasilan latua Töölönlahdelle. ?Mutta silloin jouduttaisiin luopumaan osasta Töölönlahden kävelyreiteistä, joita hiekoitetaan?, Fröberg sanoo. Hänen mukaansa tällaista ei ole suunnitteilla, sillä Töölönlahti on niin suosittu kävelyreitti. Mutta kävelijöiden on väistyttävä, Helsinkiin tarvitaan imagolatu. Helsinki ei tule koskaan yltämään pyöräilykaupunkina Amsterdamin tai Kööpenhaminan tasolle, niiden etumatka on niin valtaisa. Nyt olisi oiva hetki profiloitua maailman parhaaksi hiihtokaupungiksi. teksti Vappu Kaarenoja asteen yhtälölle matemaatikot eivät ole pystyneet kehittämään ratkaisukaavaa.) Valtiotieteilijöiden ei pidä enää hakea palkattomiin harjoitteluihin ministeriöihin. Jättäkää nämä hommat matematiikan opiskelijoille, jo alkavat Suomen ongelmat ratketa. teksti Vappu Kaarenoja Opiskelijajärjestöjen mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan järjestetään 20. maaliskuuta. to ivot ? m E i d ä N E i P i Tä i S i i T S E K äy T T ä ä m E i d ä N T u o TA N T o vä L i N E i Tä m m E . m E i d ä N E i P i Tä i S i S y ö d ä o m A S TA K u o r m A S TA m m E . ? Sitoutumattoman vasemmiston Jaakko Rissanen edustajiston kokouksessa 18. joulukuuta. Edustajisto käsitteli HYY:n tämän vuoden budjettia. Rissasen kommentti liittyi HYY:n saunatilan, Sivistyksen saunan, määrärahoihin. Hallitus esitti saunaan käytettä- vän summan nostamista 30 000 eurosta 35 000 euroon. Rissanen vastusti saunarahojen lisäämistä. Saunasta keskusteltiin kokouksessa yhteensä 18 minuuttia. Hallituksen esitys kuitenkin voitti, ja HYY käyttää tänä vuonna Sivistyksen saunaan 35 000 euroa. Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä. aSiantuntiJan SuoSituS TEhoKKAiN vAT S A L i h A S L i i K E ?Fourpackin, sixpackin tai eightpackin saa esiin seuraavalla lankkuharjoituksella: käy ensin selinmakuulle, laita jalat sohvalle ja nosta ylävartaloa hyvin hitaasti kohti polvia.? Joonas Kytölä, 2. vuoden liikunnanohjaajaopiskelija ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta. Palstalla alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
• YLIO P P ILAS LE H T I Tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa luetellaan Suomen puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät. Niitä on kaikkiaan kuusi ? useimmat aika itsestäänselvyyksiä, kuten vaikka itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Mutta yksi puolustuspoliittinen tehtävä on muita monitahoisempi: perusarvojen turvaaminen. Mitä ovat perusarvot? Selonteko ei kerro. Ajattelen minulle tärkeitä arvoja. Ensimmäisenä mieleen tulee kaksi klassista ja ylevää arvoa: vapaus ja tasa-arvo. Mutta mitä muita näitä yhteisiä perusarvoja on? Katson Googlesta. Ensimmäinen hakuosuma on ympäripyöreä wikipedia-artikkeli, jossa ei listata arvoja selkeästi vaan lätistään jotain sosiaalipsykologiasta. Seuraavaksi hakutuloksiin tulevat Lääkäriliiton perusarvot, seuraavaksi Stockmann-konsernin: tuloshakuisuus, asiakaslähtöisyys, tehokkuus... Näitäkö se Suomen armeija suojelee? Sitten tajuan. Perusarvot opetetaan armeijassa. En minä niitä voi tietää, kun en ole joutunut kutsuntoihin. Olen jäänyt paitsi koulutushetkestä, jossa käydään läpi Suomen perusarvot. Kenties juuri vapaus ja tasaarvo ovat niitä. Oi vapaus! Kersantti puhuu vapaudesta ja ilmoittaa, että viikonloppulomille ei ole asiaa tärkeän vartiointiharjoituksen takia. Oi tasa-arvo! Kersantti kertoo tasa-arvosta nuorukaisille, jotka on valikoitu pakkotöihin valtiolle sukupuolensa perusteella. Siinä sitä sitten ollaan, vähintään kuusi kuukautta perusarvojen äärellä. ALKuTEKSTIT PEruSArvOjEN äärELLä VÄIJYTYS Sinäkö se olet? Vieraile toimituksessa maanantaina 4. maaliskuuta kello 12 ja saat mukaasi paketin vessapaperia. K E vä ä N TA P A H T u M AT ANALYYSISSä Ihmiset, joilla on otsatukka ja jotka joskus tupeeraavat hiuksiaan liikaa. Ihmiset, jotka hokevat, että kiinalainen ruoka Suomessa ei ole samanlaista kuin Kiinassa. Helsinki Cine Asian osallistuja. Ensimmäiset aasialaisille elokuville omistetut Helsinki Cine Asia -elokuvafestivaalit Helsingissä 14. ? 17. maaliskuuta. teksti VAppu KAArENOJA VASTAUKSIA M I Tä S A N O A I H M I S E L L E , jOLLA ON SYöPä? Vetää hiljaiseksi, kun joku kertoo sairastavansa syöpää. Mitä siihen oikein voi sanoa? Mitä sairastunut haluaa tilanteessa kuulla, kohdunkaulan syövän sairastanut Niina Räty? ?Tuskinpa on olemassa oikeaa sanaparia. Oleellista on kuunnella ja pysyä rauhallisena. Empatiaa voi tietysti osoittaa, mutta neuvojen tuputtamista pitäisi välttää. Niitä sairastanut saa kuulla tarpeeksi sairaalassa. Ole läsnä. Kuuntele.? teksti JOHANNA MITJONEN Ihmiset, jotka tykkäävät Nuorgamista Facebookissa. Primavera-festivaalien osallistuja. Primavera Sound 22. ? 23. toukokuuta Barcelonassa. Ihmiset, jotka lukevat Nora Shinglerin kemikaalicocktail-blogia. Ihmiset, jotka ovat aloittaneet virkkeen sanomalla: ?En usko horoskooppeihin, mutta? Kosmisten parapäivien osallistuja. Kosmiset parapäivät 2013 Helsingissä 9. ? 10. maaliskuuta Palstalla vastataan mihin tahansa kysymykseen. S Iv u 1 5 N o 1 / 20 1 3 Mitkä ovat oikeat sanat sairastuneelle, Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja Taina Häkkinen? ?Syöpä sanana herättää kauhua. Ihmiset reagoivat tietoon syövästä eri tavoin. Monesti sairastuneet sanovat, että tuntui omituiselta, kun piti lohduttaa läheisiä. Kun halutaan tukea sairastunutta läheistä, tukemisen pitäisi tapahtua sairastuneen ehdoilla. Ei kannata sanoa ?minä ymmärrän? -fraaseja. Se ärsyttää sairastunutta ihan hirveästi. Missään nimessä ei pidä verrata sairastumista omaan kriisiin: potkuihin tai avioeroon. Vertaistuki on tietysti aivan eri juttu. Valmistaudu, kun menet tapaamaan sairastunutta. Mie- ti, mitä juuri hänelle kannattaisi sanoa. Saa olla rehellinen ja sanoa, että tilanne tuntuu vaikealta. Muista, että aina tilaa ei tarvitse täyttää puheella. Toisinaan läheisyys ja kosketus riittävät. Tai tarjoa apua, kun ihminen on hoidosta väsynyt. Käy kaupassa tai pese ikkunat. Ei mitään elokuvamaisia hömpötyksiä.? Ihmiset, jotka eivät kehtaa tilata maitopohjaista drinkkiä, kuten valkovenäläistä, vaikka haluaisivat.
• N U M E R O T G R A D U K Ä T I L Ö TONNIKEIjuT 41 30 23 33 23 prosenttia opiskelijamiehistä on ylipainoisia. Moni ylipainoinen mies ei kuitenkaan koe olevansa liian lihava, koska: prosenttia opiskelijamiehistä kokee itsensä ylipainoiseksi. prosenttia opiskelevista naisista on ylipainoisia. Moni normaalipainoinen nainen kuitenkin kokee itsensä liian lihavaksi, koska: Aivan idioottihan tuo tyyppi on, mutta ääliöihin pitää viimeistään yliopistossa tottua. Työelämä kun on heitä pullollaan. Nyt otat tilanteen hallintaan, nujerra seminaarin imbesilli älylläsi! Kysyin neuvoa ympäristötieteiden laitoksella useita graduja ohjanneelta ja monia seminaareja vetäneeltä, oman tiedekuntaneuvostonsa kunniamaininnan graduohjaamisesta saaneelta Patrik Byholmilta. Byholm va- kuuttaa, että asialinjalla pysyminen kannattaa aina. Opponentin puheista ei pidä välittää. Ärsyyntymisen sijaan kannattaa erittäin pontevasti argumentoida, miksi opponentti on mielestäsi väärässä. Pikkumaisuus kun on oikeasti harvoin rakentavaa tai hyödyksi. Tsemppiä, Marja-Liisa Tällä palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi. prosenttia opiskelevista naisista kokee itsensä ylipainoiseksi. VALMISTAMISSAMME Hei Abi! olet saanut YLIOPPILASLAKEISSA kolutuksesi Suomessa, eikö myös ylioppilaslakkisi Lippa ja hikinauha olisi suomalaisen työn Ovat aitoa nahkaa. arvoinen. Huoliteltu työ. prosenttia opiskelijoista kertoo harrastavansa vain vähän liikuntaa. Lähde: YTHS, korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2013. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.-31.7.2013. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.savolainenosakunta.fi/?q=asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta torstaisin klo 16.30-18.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050-530 6049. N o 2 / 20 1 3 Gradukätilö! Sain seminaarissa opponentiksi totaalisen aasin. Tyyppi kommentoi pilkkuvirheitä, vaikka olin tutkimussuunnitelmavaiheessa. Hänellä on myös ärsyttävä tapa katsoa aina professoriin päin kun hän listaa työni ?epäkohtia?. Vedänkö turpaan? nimim. Pikku-Kalle HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN SIvu 1 6 IdIOOTTI OPPONENTTINA Lakin hinta ilman Lyyraa áá 68 ? Lyyrat 16 ? 32 55 ? Lakin hinta ilman Lyyraa 66 ¤ Lyyrat - 48 ¤ Sofiankatu 5SOFIANKATU 00170 Helsinki5/ puh. 09 634313 / www.wahlman.fi WWW.WAHLMAN.FI BOYS & GIRLS ALKuTEKSTIT Y L IOP P IL A SL E HT I OPISKELIJAT! LEIKKAUS + P E S U I L M A N A J A N VA R A U S T A LEIKKAUS 27e 21e P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4 P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0 OSIS MATTAVAHA 15,50 e
• helsingin yliopisto Avoin yliopisto Avoinyliopisto löydäomAAlAsitAikäytävälivuosihyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin muutos n o t s a m ?Il n puIta a a t u j r to lla.? halaama ovat o I p a l a j ?KuoKKa hIgh n e d u o l a maat put.? I u h n I h c te rhIa.? u t t a v o et ?lIsäaIne paras n o a j I e ?arm ulu.? o K a j a t h jo iseen. tsätieteell e m su lo ta lijaksi maa Hae opiske helsinki.fi/mmtdk facebook.com/mmtdk
• teksti AURORA RÄMÖ N o 2 / 20 1 3 ALKuTEKSTiT Y L IOP P IL ASL E HT I Sivu 1 8 k uva H E L E N K O R P A K
• YLio P P iLAS LE H T i ALKuTEKSTiT Nelli Palomäki on työläiskaupungin tyttö, joka puhuu vähän mitä sattuu. Se on osa hänen taidettaan, aivan kuten Helsinki School opettaa. iTSE TEoS ? O m a k u v a m m e itsestämme ei ole totuudenmukainen?, lukee Nelli Palomäen nettisivuilla. Sivuilla on erikseen osio, jossa taiteilija kertoo, mitä haluaa kuvillaan sanoa. Selitystä kutsutaan statementiksi. ?Jokainen ottamani muotokuva on myös kuva minusta itsestäni?, statement jatkuu. ?Se, mitä päätän nähdä, tai se, miten otan vastaan asiat jotka näen, määrittää lopullisen kuvan.? Palomäen kuvissa mallit katsovat suoraan kameraan. Mustavalko-otoksissa on omaa perhettä, pieniä lapsia ja venäläisiä sotakoululaisia. ?Nyt on ollut niin paljon hommia, että alan olla vähän sietokyvyn äärirajoilla?, Palomäki sanoo. ?On teosten kannalta ihanaa, että on paljon näkyvyyttä, mutta joskus on vaan niitä päiviä, että helvetti mää en halua olla kiinnostava.? Hän istuu kaulaliina päässä ja polvet suussa keskustakaksion sängyllä ja puhuu varauksetta. Tä n ä k e v ä ä n ä 32-vuotias taiteilija valmistuu maisteriksi. Ei ole ihan selvää, mistä koulusta. Palomäki sai kandin paperit Turun Taideakatemiasta viisi vuotta sitten. Sen jälkeen hän pääsi suoraan silloisen Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen maisteriohjelmaan. Se ei ollut mikään läpihuutojuttu: ohjelmaan otetaan vuosittain vain muutama sellainen opiskelija, joka ei ole tehnyt aiempia opintojaan sittemmin Aalloksi muuttuneessa korkeakoulussa. Isoon taideakatemiaan oli vaikeaa sopeutua. Kukaan ei moikannut tuntemattomia, kaikillahan oli jo kaverinsa. Palomäki sai paniikkikohtauksia ja oli paljon yksin. Jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä. Hän keskittyi kuvaamiseen. Jo ensimmäisenä Taik-vuonnaan taiteilijanalku kutsuttiin pitämään näyttely Paulon säätiön galleriaan. Näyttelyyn käveli mies nimeltä Timothy Persons. Samana syksynä Palomäen kuvat olivat mukana Personsin kokoamassa näyttelyssä Pietarissa. Palomäestä tuli yksi Personsin opetuslapsista, osa maineikasta Helsinki Schoolia. Sinne hän sopeutui. Länsimaisen galleriataiteen mainstreamin arkkityyppi. Sitä Helsinki School tutkija Juha Suonpään mielestä on. Suonpää julkaisi viime vuonna kirjan Valokuva on IN, joka käsittelee Suomi-kuvan nousua. Se on ollut huikeaa: kotimaista taidekuvaa verrataan jo Ruotsin musiikkivientiin. Ulkomaiset kustantamot ovat julkaisseet Helsinki Schoolin taiteilijoiden valokuvakirjoja enemmän kuin ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kuvaajien yhteensä. Suonpään mukaan menestystä ei tule ilman galleristien, kuraattoreiden ja asiantuntijoiden tuottamaa merkityskudelmaa. ?On nuorille opiskelijoille hankala tilanne, jos Helsinki School saa hegemonisen aseman Aallossa. Se voi pakottaa ilmaisua tiettyyn suuntaan?, Suonpää sanoo. ?Nuoret ovat herkkiä tällaiselle, koska monet haluavat uskoa taiteella elämisen haaveeseen.? Helsinki Schoolin taiteilijat ovat niitä, jotka elävät työllään ainakin ajoittain. Opetusministeriö on tukenut projektia vuodesta 2006. Joinain vuosina reilusti yli puolet valokuvan apurahoista on mennyt Personsin leiriin. Yksityistäkin rahaa tulee: keräilijät ja museot maksavat teoksista tuhansia euroja. Suonpäästä Helsinki School ei ole niin moniääninen kuin sen statementissä sanotaan. Ryhmän kuville on tyypillistä melankolisuus ja suuri teoskoko. ?Opiskelussa se voi näkyä sisäänkirjoitettuna, vahvana piilo-opetusohjelmana. Koulutusohjelman sisälle syntyy varmasti jännitteitä, kun jotkut ovat valittuja ja jotkut eivät.? P a l o m ä e l l e k r i t i i k k i on tuttua. Häntä varoiteltiin Helsinki Schoolista ennen maisteriohjelman alkua. ?Kun mää pääsin mukaan, huomasin, että joidenkin opiskelijoiden reaktio muhun muuttui. Puhuttiin kaikkea, että kuinka mää en vaikka olis ansainnut jotain näyttelyä, mistä tuli aluksi ihan tosi paha mieli?, hän sanoo. ?Sitten mää vain lakkasin välittämästä. On ollut hauskaa huomata, etteivät varoittelijat tienneet yhtään, mistä puhuivat.? Piirit ovat niin pienet, että kokonaan ulkopuolista kritiikkiä ei ole olemassa. Kun kilpaillaan samoista näyttelyistä ja määrärahoista, arvostelu on usein kateellisten panettelua. Tai ainakin helppo kuitata sellaisena. Juha Suonpääkään ei ole vain tutkija. Hän on myös valokuvaaja, Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen yliopettaja ja Lapin yliopiston osa-aikainen professori. Ja selkeästi eri pr-linjoilla kuin Persons: ei itsekirjoitettua statementia, ei edes omia nettisivuja. Nelli Palomäki sanoo tietävänsä, että hänen menestyksensä ei johdu pelkästään kuvista. ?Se johtuu myös mun persoonasta?, hän sanoo. Siis siitä, mitä kameran takana on. Galleristi-illallisilla on pakko jäädä mieleen. ?Ja jos oon yhtään ottanut, jään varmasti.? ?Saatan vaikuttaa ylimieliseltä mulkulta ulospäin, mutta sisältä mää oon herkkä. Sitä ei oo moni selvittänyt.? Se ei pidä ihan paikkaansa. Timothy Persons näki herkkyyden roikkumassa Paulon gallerian seinillä neljä vuotta sitten. Se herkkyys kiertelee tässäkin kuussa Saksan, Tanskan ja Helsingin museoissa ja gallerioissa. Y Nelli Palomäen näyttely Suomen Valokuvataiteen museossa 21. huhtikuuta asti. S iv u 1 9 N o 2 / 20 1 3 H e l s i n k i S c h o o l ei ole mikään virallinen koulu eikä edes varsinainen tyylillinen koulukunta. Se on kokoelma Aallon valokuvataiteen osastoon liittyviä taiteilijoita, joiden töistä kuraattori Timothy Persons pitää. Personsista puhutaan kuin kulttijohtajasta. Uskomaton puhuja, älytön karisma, kova auktoriteetti. Tuntee henkilökohtaisesti ihan kaikki. Amerikkalaistaustainen Persons tuli opettajaksi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 1982. Hänen opetti, että vaikka teos kertoo taiteilijasta, myös taiteilijan on osattava kertoa teoksesta. Kukaan ei näe, kuinka hyvä kuva on, jos se on muovipussissa kuljeteltavaa kopiopaperisilppua. Täytyy olla kunnollisia portfolioita ja niitä statementejä. Siinä missä kuvaajat ovat osa kuviaan, Personsin kaltaiset kuraattorit osa kuvaajan menestystä. Kaikki tällä vuosituhannella kansainvälisesti noteeratut suomalaiskuvaajat, kuten Ea Vasko, Niko Luoma ja Susanna Majuri, ovatkin Helsinki Schoolin listoilla. Sen jälkeen, kun Nelli Palomäen työt olivat näytillä Pietarissa, ne ovat olleet esillä yli neljässäkymmenessä eri maassa. Timothy Persons sanoo Palomäen vangitsevan malliensa läsnäolon poikkeuksellisella tavalla: ?Niistä näkee aina myös hänet itsensä. Kun tapasimme, Nelli työskenteli, mutta ei tiennyt miksi. Sitä olen auttanut selvittämään?, kuraattori sanoo puhelimessa. ?Hyvä kuva on sellainen, jossa teos vastaa sisältöä. Se ei ole pelkkä kaunis kuva, vaan siellä on jotain takana.? Se jokin ei Personsin mielestä välity kaikkien valokuvataiteen maisteriopiskelijoiden kuvista. Helsinki Schooliin mahtuvat vain ne, jotka ovat kuraattorin mielestä tarpeeksi valmiita.
• KESKITY IHMISEEN Y L IOP P IL ASL E HT I teksti AURORA RÄMÖ k uvat H E L E N K O R P A K Tanja Tikkasen poikaa on kiusattu koulussa jo niin kauan, ettei äiti enää tiedä, mitä asialle voisi tehdä. Ei tiedä kukaan muukaan. N o 2 / 20 1 3 Rakkaudella, äiti O p p i t u n t i o n k e s k e n . Kun tulen sisään, luokka hiljenee. Kyllä musta varmaan näkee, että tämä ahdistaa. Tuntuu, että naama punottaa. Ääni pysyy kuitenkin ihan asiallisena. Ei tässä ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin tulla tänne. Olen tulostanut netistä artikkeleita, joissa kerrotaan, mitä tarkoittaa homoseksuaali, kehitysvammainen ja koulukiusaaminen. Jaan jokaiselle luokan pojalle printin ja kerron, mitä tarkoittaa äpärä. Että mun poikani ei ole sellainen, me olimme isän kanssa naimisissa vielä silloin, kun se syntyi. Jaan jokaiselle myös pussillisen lihapullia. Pyydän poikia miettimään, näyttääkö mun poika todella samalta kuin pullat. Ei se näytä, vaikka sitä nimitellään sellaiseksi joka päivä. Sanon, että kiusaajat voivat kertoa kotonaan, että olen tehnyt vanhemmista ilmoitukset lastensuojeluun. Kun ne eivät puutu lastensa asioihin, vaikka olen soitellut ja lähettänyt viestejä Facebookissa. Luokkaan ryntää apulaisrehtori. Se huutaa, että ulos. Räyhää, että mulla ei ole oikeutta olla täällä. Tuollainen vanha kääkkä. Se sanoo hakevansa rehtorin paikalle. Hae, hae, mä sanon, sen puheille mä olen yrittänyt päästä jo vaikka kuinka kauan. Rehtori tulee. Se soittaa poliisille. Pojat katsoo niitä lihapullia. SIvu 2 0 Jos äiti ei tee kaikkea lapsensa puolesta, niin kuka sitten? V a n t a a l a i s e s s a k o d i s s a o n siistiä ja koristeellista. Ulkoapäin talo näyttää ankealta, se on osa ostarin viereen rakennettua lähiökompleksia. Mutta sisällä on parketti, raidalliset tapetit ja muhkea sohvaryhmä. Keittiön katosta roikkuu sydämenmallinen kynttelikkö, kylpyhuoneen oveen on liimattu iso kuva kirsikkapuun oksasta. Tanja Tikkanen tuntuu pitävän kukista. Vaalea ponnari on nostettu ruusuklipsillä ylös niskasta. Kaulassa roikkuu siro koru. ?Onneksi nyt järjestetään palaveri, johon tulee paikalle kaikki asiaan liittyvät tahot?, Tikkanen sanoo. Hän pyörittelee korua sormiensa välissä. ?Mä tulen tekemään kaikkeni, jotta kiusaajat, niiden vanhemmat ja koulun henkilökunta joutuu vastuuseen.? Kun Tikkasen perhe muutti Vantaalle kaksi vuotta sitten, poika aloitti lähikoulussa. Siitä ei tullut mitään. Ensimmäinen kiusaamispalaveri pidettiin heti syyskuun alussa. Sen jälkeen pidettiin toinen, kolmas ja neljäs. Silti poikaa nosteltiin äidin kertoman mukaan seinälle, lyötiin nyrkillä, kaadettiin maahan ja uhkailtiin veitsellä. Poika vaihtoi koulua viime syksynä. Alkoi nimittely lihapullaksi, homoksi ja äpäräksi, sitten töniminen ja tavaroiden heittely. Kavereita ei ole. Äidin konstit alkavat olla vähissä. Hänen mielestään koulu ei puutu kiusaamiseen. Ei, vaikka hän on soittanut opettajalle, rehtorille, kouluavustajalle ja oppilashuoltoon. Hän on puhunut aluerehtorille, opetuspäällikölle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Hän on ottanut virkavapaata päivätyöstään, jotta voisi hoitaa asioita toimistoaikaan. Tikkasesta tuntuu, että mikään ei ole kenenkään vastuulla. Useimpien viranomaisten kanssa hän on ollut tekemisissä jo silloin, kun poika oli edellisessä koulussa. Jäljellä ei ole enää mitään tahoa, mihin olla yhteydessä. On ainoastaan aluehallintovirasto ja eduskunnan oikeusasiamies. Ne ovat viranomaisia, joille voi kannella kunnan opetustoimesta. Kanteluiden määrää on mahdotonta laskea, sillä eri aluehallintovirastot tilastoivat niitä eri tavalla. Kaikissa viime vuoden luku oli kuitenkin alle kymmenen luokkaa. Lapissa kanteluita ei ole tehty vuosikausiin yhtäkään. Pienet numerot eivät kerro kiusaamisen harvinaisuudesta vaan hankalasta menettelytavasta. Näin korkealle viedyt tapaukset ovat vain pikkuinen kide jäävuoren huipusta.
• YLIO P P ILAS LE H T I KESKITY IHMISEEN N o 1 / 20 1 3 S Iv u 21
• KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL ASL E HT i ?Aina pitää saada paikalle poliisi, rehtori, isi tai äiti.? N o 2 / 20 1 3 Kantelemisesta ei ole juuri mitään hyötyäkään. Papereihin perustuvaa ratkaisua saa odottaa vähintään kahdeksan kuukautta eikä siitä seuraa mitään. Ratkaisussa todetaan vain, onko koulu menetellyt lain mukaan. Ja koska kiusaamiseen puuttumisesta määräävä laki on väljä, sen tulkitseminen saattaa olla vaikeaa. Sanktioita ei jaeta. Rikosilmoituksenkin voi toki tehdä. Kahta tunnetuinta kiusaamistapausta on käsitelty hovioikeudessa asti. Vuonna 2001 hovioikeus tuomitsi Huittisten kaupungin maksamaan entiselle koulukiusatulle 72 500 markkaa korvauksia siitä, että koulu ei puuttunut kiusaamiseen. Tuomio tuli kymmenen vuotta tapauksen jälkeen. Toisessa jutussa vastapuolena oli Hämeenlinnan kaupunki, joka vältti tuomion. Mutta vuosien jälkeen jaettu oikeus ei auta silloin, kun joutuu heräämään kouluun joka aamu. Ja Tanja Tikkanen haluaa, että hänen poikansa pystyisi nukkumaan kunnolla. Tikkanen on saanut tarpeekseen. ?Tällä kertaa se ei ole minun poikani, joka vaihtaa koulua?, hän sanoo. A k a t e e m i s i s s a p a p e r e i s s a koulukiusaaminen määritellään usein näin: ryhmäilmiö, jossa yhden häiritseminen on toistuvaa ja tahallista. Sen yksityiskohtaisemmin sitä ei oikein pysty kuvailemaan. Kokemus on aina henkilökohtainen. Kasvatustieteiden maisteri Maija Gellin johtaa jo kolmattatoista vuotta Verso-nimistä vertaissovitteluohjelmaa. Hänen mielestään koko koulukiusaamistermistä pitäisi päästä eroon. Etenkin pitäisi lakata puhumasta kiusatuista ja kiusaajista. ?On ikävä karhunpalvelus lapsille luoda tällaisia asetelmia. Kiusattu tai kiusaaja voi olla leima, jonka lapsi tai lähiyhteisö helposti antaa. Entä jos puhuttaisiinkin osapuolista, joilla on oikeus omaan konfliktiinsa ja sen ratkaisuun?? Gellin kysyy. Suomessa koulukiusaaminen alettiin ottaa vakavasti 1990-luvulla. Siitä puhuttiin paljon, kun vuonna 1993 perustettu Kiusattujen tuki -yhdistys toi aiheen julkisuuteen ja piti sitä siellä. Huoli ei ole laantunut 2000-luvulla. Varsinkaan kouluampumisten jälkeen pienintäkään merkkiä ei ole voinut ohittaa. Ampujat ovat lähes poikkeuksetta tunteneet tulleensa kiusatuiksi. Vuonna 2006 aloitti kiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu -projekti, joka on levinnyt kaikkialle maahan. Siihen kuuluu jo 90 prosenttia kouluista. Sivu 2 2 Verson Gellinin mielestä aikuisten vakava äänenpaino on johtanut siihen, että lasten ääni on hukkunut. ?Parastaan aikuiset tietenkin yrittävät, mutta Suomessa ei oikein osata tehdä mitään ilman, että halutaan joku auktoriteetti selvittämään asiaa. Aina pitää saada paikalle poliisi, rehtori, isi tai äiti?, Gellin sanoo. Verso-kouluissa oppilaat ratkovat erimielisyyksiä itse. Jos jotain on kiusattu, järjestetään vertaissovittelu, jossa ovat paikalla riidan osapuolet ja pari vuotta vanhempi sovittelijaoppilas. Koulumaailmassa on oltu innoissaan vertaissovittelun tuloksista. Gellinin oman tutkimuksen mukaan 95 prosenttia nuorten välisistä sopimuksista on pitänyt. Rauhannobelisti Martti Ahtisaari palkitsi juuri kaikki sovittelijaoppilaat Ahtisaari-päivän juhlallisuuksissa. Mutta sovittelu ei auta tulehtuneimmissa tapauksissa. ?Verso sopii pienten asioiden selvittelyyn, mutta vastuuta ei voi siirtää pois aikuisilta?, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisoja tukioppilastyöstä vastaava Juuso Repo. ?Kiusaaminen on aina valtapeliä. Sitä ehkäistään parhaiten sillä, että oppilaita lähellä oleva aikuinen puuttuu siihen nopeasti ja vie valtapelin pois ryhmästä?, Repo jatkaa. Mutta mitäs sitten, kun valtapelistä tulee aikuisten välistä? M e m e n n ä ä n r e h t o r i n kansliaan odottamaan poliisia. Miksei poliisia soiteta silloin, kun ne hakkaa mun poikaa tuolla pihalla? Saataisiinhan tämä loppumaan, jos täällä olisi osaava rehtori, jota kiinnostaisi. Mutta ei, sanotaan vain, että kuulutaan KiVa Koulu -projektiin. Koko sanasta on tullut punainen vaate. Mulle on sanottu jo edellisessä koulussa, että keksin näitä juttuja. Mutta kun mä tiedän, että kiusaajat odottavat mun poikaa tuolla kotimatkalla jääkokkareiden kanssa. Eniten pisteitä saa, kun osuu päähän. Tulee niin omat kouluajat mieleen. Tässä on tehty turvallisuussuunnitelma ja kaikki, että poika menee varttia myöhemmin kouluun ja lähtee varttia ennen. Se ei käy edes vapaa-aikana ulkona, kaikki sosiaalinen elämä on mennyt, eihän tämä ole inhimillistä enää. En mä olisi koskaan mennyt luokkaan kesken oppitunnin, mutta kun koulu lipsui siitä turvallisuussuunnitelmasta. Pojan piti jäädä tekemään englannin tehtäviä koulun jälkeen. Ihan kuin se olisi tärkeämpää kuin turvallisuus. Silloin mä vaadin, että poika pääsee yksityisopetukseen. Nyt se ei saa käydä edes vessassa yksin. H u l l u , nainenhan on hullu. Kukaan ei sano sitä ääneen, mutta se tulee väkisinkin mieleen. Ja kuuluu rivien välistä. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo esimerkiksi puhuu ?eriävistä tulkinnoista sosiaalisissa suhteissa? ja muistuttaa, että sivistystoimi ei ole mikään psykiatrinen poliklinikka, joka voisi harjoittaa hoitoonohjausta. Hän puhuu yleisellä tasolla, Tikkasen tapausta kukaan ei voi kommentoida. Viranomaisia sitoo vaitiolovelvollisuus. Ei ole siis muuta kuin äidin tarina. Mutta vaikka Tikkanen olisi kuinka hullu, tilanne ei ole yhtään vähempää todellinen. Koulumaailmassa joudutaan ratkomaan tämän kaltaisia tapauksia. Eikä siihen ole kovin paljon keinoja. On täysin rehtorien ja heidän esimiehiensä osaamisesta kiinni, miten koulukiusaamiseen puututaan. Eikä ammattitaito ei ole itsestäänselvyys: opettajaopinnot sisältävät vain yhden kurssin, jossa puuttumista harjoitellaan. Se käydään ensimmäisenä opiskeluvuonna. ?Lapsen oikeusturva vaarantuu tässä ihan selkeästi?, sanoo oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia tutkinut Mannerheimin Lastensuojeluliiton juristi Suvianna Hakalehto-Wainio. Kaikkien koulujen pitää tehdä kiusaamisen vastainen suunnitelma. Sellaisia voi teoriassa olla 2 644 erilaista, yhtä monta kuin Suomessa on peruskouluja. Missään ei kerrota, mitä suunnitelmassa pitää lukea. ?Laissa tulisi määritellä tarkemmin, mitä on kiusaaminen, miten siihen puututaan, miten kiusaamistapaukset kouluissa selvitetään ja ketkä ovat siitä vastuussa.? Nykyinen määritelmä on väljä: suunnitelman tekeminen, toimeenpaneminen ja valvominen ovat kaikki opetuksenjärjestäjän vastuulla. Koulut siis valovat itse itseään. Perustuslaissa ja lapsen oikeuksien sopimuksessa kuitenkin sanotaan, että huoltajilla pitää olla mahdollisuus puuttua koulun toimintaan, jos he kokevat sen epäasialliseksi. Käytännössä puuttuminen on hankalaa. ?Kodin ja koulun välisissä epäluottamustilanteissa pitäisi olla mahdollisuus saada joku ulkopuolinen viranomaistaho sovittelemaan?, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Sellainen, joka on lähempänä koulun arkea kuin eduskunnan oikeusasiamies. ?Meillä on kyllä sosiaaliasiamies ja potilasasiamies, mutta ei oppilasasiamiestä, toisin kuin Ruotsissa?, Aula sanoo. Hän on yhteistyökumppaneineen jättämässä maaliskuun alussa lakialoitetta perusopetuslain täsmentämisestä. Siinä ehdotetaan puolueettoman tarkastelun järjestämistä. Aloitteessa ehdotetaan myös, että koulujen menettelytavat ja vastuut kiusaamistapauksissa määriteltäisiin tarkemmin. K u n p o i k a a l k o i oireilla, ajattelin, että ei voi olla totta. Mun lapsi ei voi joutua siihen tilanteeseen, mistä mä näen edelleen painajaisia. Painajaisissa joudun menemään luokkaan ja se kaikki jatkuu. Mua haukuttiin siitä, että mä haisen, vaikka olin ihan yhtä puhdas kuin muutkin. Pipo varastettiin naulakosta ja sitä pyöriteltiin kuralätäkössä. Uusia, muodikkaita hapsusaappaita heiteltiin pitkin käytävää. Kerran yksi tyttö potkaisi puukengällä alavatsaan. Mun äiti kävi ottamassa sitä tukasta kiinni ja sen osalta kiusaaminen loppuikin siihen. Mutta sitten muut alkoivat ilkkua, että äitikö tuli pelastamaan. Kiusaaminen loppui vasta, kun mä jätin sen kaiken taakse ja menin ammattikouluun. Mutta en tiedä, olenko varsinaisesti päässyt yli siitä. Se vei itsetunnon niin kokonaan. Mietin aina
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY iHMiSEEN N o 2 / 20 1 3 S iv u 23
• KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL ASL E HT i Puuttuminen on vähän kuin yrittäisi hommata lapselleen puolisoa. uusissa tilanteissa, että puhuukohan noi musta pahaa. Ja että haisenko mä. M u t t a m i l l a i s e n kiusaamisenehkäisemissuunnitelman lakiin voi sitten kirjoittaa? ?Nykyajan ongelma on vähän se, että halutaan löytää joku universaali malli. Mutta ei sellaista ole olemassa?, sanoo sosiaalityön tohtorikoulutettava Harry Lunabba. Hän vietti vuoden yläasteella väitöstutkimustaan varten ja havaitsi, ettei olennaisinta ole aina se, mitä tehdään vaan kuka tekee. ?Interventiolla on merkitystä silloin, kun aikuisen ja nuoren suhde on hyvä. Sillä pitää pystyä vaikuttamaan suhdedynamiikkaan.? Oppilaiden puheista ilmeni, että lopputulos riippuu siitä, selvitteleekö tilannetta suosittu veistonmaikka vai nössö englanninopettaja. Sen takia on vaikeaa luoda kaikenkattavaa ohjeistusta nimeltä Näin puutut koulukiusaamiseen. Kaikista eri malleista Verso-sovitteluista ja KiVa Koulu -projekteihin huolimatta tilastot ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina vuosikausia: hieman vajaat kymmenen prosenttia yläkoululaisista kertoo kouluterveyskyselyissä kokevansa koulukiusaamista viikoittain. 70 prosenttia on sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Ehkä se johtuu siitä, että se on niin hirveän vaikeaa. Ainoana yleisohjeena voidaan pitää tätä: koulukiusaaminen loppuu, kun lapsen sosiaalinen status paranee. Sitä on vanhempien vaikeaa rakentaa. Se on vähän kuin yrittäisi hommata lapselleen puolisoa. Silti kaikkein tärkeintä on vanhempien ja koulun toimiva yhteistyö, painottavat kaikki asiantuntijat. Molemmathan tähtäävät samaan, lapsen etuun. Mutta kun aikuiset tappelevat oikeuksistaan, lapsi saattaa unohtua. Mitä syvemmälle puolustusasemiin vajotaan, sitä vaikeampi niistä on päästä ylös. N o 2 / 20 1 3 R e h t o r i s a n o o , e t t ä lähdet nyt ulos täältä kansliasta. Poliisipartio ajaa vastaan. Mä juttelen poliisien kanssa puoli tuntia. Ne on aivan ihania. Sanoo, että tää koulu on kaikkein pahin. Ihmisten pitää herätä siihen, mitä kouluissa tapahtuu. Siinä kokouksessa, mikä nyt pidetään, mä tulen vaatimaan rangaistuksia. Olisihan se helppoa vaan siirtää poika toiseen kouluun, mutta mä en enää suostu. Pojan itsensä takia. Y Äidin mukaan kokouksessa päätettiin, että pojan luokkaa vaihdetaan. Äiti tekee selvityspyynnön koulun toiminnasta kaupungin sivistystoimeen. Kukaan koulun henkilökunnasta ei ole missään vaiheessa kommentoinut tapausta tai varmistanut tietoja. Poika itse sanoo haluavansa vaihtaa koulua. Sivu 2 4
• Ammattitaitoa nuorille ja aikuisille Luksiasta A M M AT T I TA I T O A ? ammattiopistot (Lohja, Vihdin Nummela) ? aikuisopisto (Lohja, Vihdin Nummela, Raasepori, Kirkkonummi, Espoo) ? oppisopimuskeskus www.luksia.fi Voit suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja mm. näiltä koulutusaloilta: ? ? ? ? ? ? kulttuuri luonnontieteet matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali- ja terveysala tekniikka ja liikenne yhteiskuntatieteet, liiketalous ja kauppa Lisäksi aikuisopistomme tarjoaa räätälöityjä työelämän kehittämispalveluita yrityksille ja työyhteisöille. Vuosittain Luksiassa opiskelee yli 7000 henkilöä. Sinä voit olla yksi heistä. Tule omalle opintopolullesi Luksiaan! Lisätietoja: p. 019 369 61 Yhteishaku ammattiopistoihin 25.2.?15.3.2013 LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ. * Nopeampi työllistyminen, suuremmat palkat, tyytyväisemmät opiskelijat ja 40 % arvostetummat tutkinnot kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin ? ota omasi: metropolia.fi/haku. Nuorten yhteishaku 4.3.?3.4.2013 KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti ?Mhaku sähköpostiosoite? numeroon 18200. *Lähde: Korkeakoulujen sijoittumisseurantatutkimus 2012 Taloustutkimus Oy, Korkeakoulujen imagotutkimus 2012
• KESKiTY ASiAAN Y L iOP P iL ASL E HT i teksti otto juote Kirjoittaja opiskeli vuoden London School of Economicsissa. Huippuyliopiston tahti on saanut monet turvautumaan älylääkkeisiin. Opiskelun huuma N o 2 / 20 1 3 Tunnet lievän surinan ohimoilla. Näkökenttä kapenee. Euforiantunne säteilee rintakehästä muuhun ruumiiseen. On vain sinä ja kirja. Sitä on hankala selittää, mutta kun luet jotain teoreettista kamaa, se on kuin raaputtaisit arpaa, jonka tiedät voittavan. Mikä tahansa roska tuntuu maailman mielenkiintoisimmalta luettavalta. Vielä paremmin Ritalinin tehon huomaa kirjoittaessa. Kun olen ottanut sitä, voin tuottaa helposti kymmenen sivua päivässä ja saada kiitettävän arvosanan. Brittiläinen Michael, 26, sosiologia U l k o s e i n ä ä n p u l t a t u n valotaideteoksen ledinäytössä sinkoilee sinisiä kirjaimia. London School of Economicsin kirjasto on Lontoon ydinkeskustassa, parin sadan metrin päässä Thames-joesta. Työnnän käden farkkujen taskuun ja repäisen vahingossa kynsinauhan taskussa olevan bussikortin reunaan. Kiroilen hiljaa suomeksi. Nyhdän korttiavaimen lompakon repaleisista sisuksista. Pleksiporteista ei yliopiston ulkopuolisilla ole kulkua. Arkkitehti Norman Fosterin suunnitteleman kirjaston keskitilaa hallitsee pyöreä portaikko. Se on näyttävä mutta ei sovellu kävelemiseen: sen ihmislajille sopimattomat mittasuhteet pakottavat askelluksen jatkuvasti vasemmalle jalalle. Jokainen askel taittaa nilkan ja polven epämiellyttävään kulmaan. Sivu 2 6 Otan hissin. Sen laminoitu kyltti kieltää tuomasta ruokaa kirjastoon kokolattiamattojen alla vilistävien hiirien takia. Kaikki syövät silti salaa. Minulla on laukussa pussillinen M&Mkarkkeja. Esitän harovani partaa ja sujautan samalla makeisen suuhun. Edessä on kuluttavat kaksi vuorokautta. Niiden aikana minun on tuotettava 4 000 sanan essee elinkaupasta. Hakeudun vaistomaisesti tuttuun nurkkaan, jossa vakiopaikkani on tyhjänä. Kanssani samassa pöytärykelmässä istuu yleensä kaksi kiinalaista tyttöä ja yksi intialainen poika. Intialainen on nytkin täällä. Hänellä on kookkaat silmälasit, huono ryhti ja rasvainen polkkatukka. Päällään hänellä on ruskea neuletakki ja liian suuret farkut. Intialainen nakuttaa näppäimistöä. Hänen keskittymisensä ei herpaannu, kun paukautan pöydälle läppärin ja kasan artikkeleita. Alun pyörimisen jälkeen pääsen asiaan ja tekstiä alkaa syntyä. Kun kello tulee kaksitoista, olen uuvuksissa. Havahdun siihen, että olen yrittänyt lukea saman kappaleen neljä kertaa pääsemättä kertaakaan sen loppuun. Olen kamppaillut esseen kanssa kahdeksan tuntia. Luovutan. Olen kuolemanväsynyt mutta niin stressaantunut, että pyörin asuntolan alimittaisessa sängyssä melkein tunnin, ennen kuin nukahdan. Viiden tunnin unien jälkeen pakotan itseni takaisin kirjastoon. Viereisellä paikalla istuu se sama intialainen, tukka hieman rasvaisempana kuin eilen, päällään sama neuletakki ja samat ylisuuret farkut kuin eilen. Intialainen ei vilkaisekaan minuun, vaan naputtaa tekstiä ilmeettömänä. Olen täysin varma siitä, ettei hän ole liikahtanut paikaltaan sitten eilisen aamupäivän. Modafiniilin ansiosta kaikki on kirkasta. Ajatus ei harhaile, ja olet täydellisen keskittynyt. Voit työskennellä tuntikausia tuntematta väsymystä ilman, että kognitiivinen suoritustaso laskee. Toisin kuin Ritalin ja muut amfetamiinit, modafiniili toimii hyvin myös ihmisten kanssa. Sitä otettuani olen väittelytilanteissa täysin peloton. Näen argumenttien johtopäätökset mielessäni saman tien. Tuntuu siltä, että voisin väitellä ja voittaa kenet tahansa. Amerikkalainen Nathan, 26, oikeustiede V u o n n a 1 9 6 4 romanialainen psykologi ja kemisti Corneliu E. Giurgea kehitti kemiallisen yhdisteen, jolle antoi nimeksi pirasetaami. Hän huomasi, että uusi kemikaali vaikutti aivojen neuroneihin. Se vilkastutti aivojen verenkiertoa ja lisäsi hapen kulutusta aivoissa. Giurgea oli keksinyt ensimmäisen nootropiinin, suomeksi sanottuna älylääkkeen. Rottakokeissa on havaittu, että pirasetaami kumoaa joitakin vanhenemisen aiheuttamia vaurioita siimahäntien aivoissa. Lääkettä on määrätty esimerkiksi alkoholisteille, joiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet alkoholin takia. Sokkotes-
• YLiO P P iLAS LE H T i noastaan haitallista. Esimerkiksi antibiootteja ei kannata syödä, jos ei kärsi bakteeri-infektiosta. Mutta nootropiinit toimivat myös terveillä ihmisillä. Ritalin tekee sinusta vähän paremman version itsestäsi. Brittiläinen Gail, 26, oikeustiede E n t i n e n p o k e r i a m m a t t i l a i n e n , yhdysvaltalainen Paul Phillips, on kertonut avoimesti ADHD-lääkkeiden käytöstään. Phillips voitti pokeriturnauksissa yhteensä 2,3 miljoonaa dollaria. Hän pitää voitokkuuttaan pitkälti Adderallin ja modafiniilin ansiona. Lääkkeet auttoivat keskittymään, pysymään rauhallisena ja valvomaan toistakymmentä tuntia jatkuneiden pelien aikana. Myös esimerkiksi astronautit ja hävittäjälentäjät käyttävät nootropiineja parantaakseen keskittymistään ja suorituskykyään. Useimmat niistä ovat amfetamiinipohjaisia. Ennen Corneliu E. Giurgeaa ja nootropiineja suorituskykyä parannettiinkin amfetamiinilla. Tai oikeastaan sen vahvemmalla versiolla eli metamfetamiinilla. Toisessa maailmansodassa suomalaiset kaukopartiomiehet napsivat metamfetamiinia ja pysyttelivät sen voimalla päiväkausia hereillä. Urheilijat taas paransivat tuloksiaan metamfetamiinilla jo kauan ennen Lahden dopingskandaalia. 1940-luvun huippuhiihtäjä August Kiuru on kuvaillut ainetta niin tehokkaaksi, että se sai ?kuolleetkin kulkemaan?. Kiitos Giurgean ja muiden kemistien, nykyään vaihtoehtona metamfetamiinille ovat nootropiinit. Koska ne ovat lääketehtaissa valmistettuja lääkefirmoille kallisarvoisia tuotteita, niistä on poistettu tai ainakin vähennetty osa huumeiden haitallisista sivuvaikutuksista. Huumeissa on myös se huono puoli, että käyttäjä ei voi koskaan tarkkaan tietää, mitä kamaa on vetämässä ? ellei sitten ole valmistanut huumausainetta itse laboratoriossa. Lääkkeitä syövät voivat lukea pakkausselosteista mikrogramman tarkkuudella, mitä pillereissä oikein on. Ja lääkkeiden vaikutuksia on tutkittu lääkefirmoissa suurella rahalla vuosikausia. Pähkinänkuoressa nootropiinilääkkeiden vaikutukset ovat seuraavat: rautainen keskittymiskyky, rauhallisuus, parantunut muisti, vähentynyt unentarve ja tehostunut oppimiskyky. Kaikki ominaisuuksia, joista on hyötyä ihmiselle, jonka pitää lyhyessä ajassa sisäistää monta sataa sivua uutta tietoa. Tai jonka pitää lyhyessä ajassa kirjoittaa esimerkiksi essee. Ja sellaisia ihmisiähän ovat yliopistot täynnä. A l o i t i n o p i n n o t London School of Economicsissa syksyllä 2011 maisteriohjelmassa nimeltä Biomedicine, Bioscience and Society. Kilpailu oli äärimmäisen kiivasta ja tahti kova. Kun Suomessa maisteria tehdään usein S iv u 27 N o 2 / 20 1 3 teissä pirasetaamin on huomattu myös lisäävän terveiden ihmisten verbaalista muistia verrattuna lumelääkettä nauttineeseen vertailuryhmään. Pirasetaamin jälkeen markkinoille on tullut lukuisia muita nootropiineiksi luokiteltavia lääkkeitä, kuten Ritalin ja Adderal. Lisäksi paljon käytettyjä nootropiineja ovat modafiniilia sisältävät lääkkeet, kuten Modiodal ja Provigil. Modafiniililla hoidetaan esimerkiksi narkolepsiaa. Narkoleptikot kärsivät uneliaisuudesta ja saattavat nukahdella kesken päivän. Modafiniili auttaa heitä pysymään hereillä. Adderal taas on neljän eri amfetamiinisuolan yhdistelmä, jota lääkärit määräävät esimerkiksi ADHD-diagnoosin saaneille lapsille ja aikuisille. Myös Ritalin on ADHD-lääke. Niiden toiminta perustuu välittäjäaineeseen nimeltä dopamiini, joka ohjailee oikeastaan kaikkea ihmisen toimintaa tuottamalla ihmiselle hyvää oloa. Kuvittele miellyttävää nousuhumalan tunnetta kahden skumppalasillisen jälkeen. On arvioitu, että se johtuisi nimenomaan alkoholin aiheuttamasta dopamiinipurkauksesta aivoihin. Dopamiini piristää ja lisää energisyyden tunnetta. Välittäjäaine on myös yhteydessä motivaatioon ja tehostaa muistamista ja oppimista. Tutkimuksissa on havaittu, että ADHDpotilailla on aivoissaan tavallista vähemmän dopamiinia. Ritalin, Adderal ja modafiniili lisäävät sen vapautumista. Yleensä lääkkeiden syöminen turhaan on ai- KESKiTY ASiAAN k uvat K at i - m a r i K a v i h e r m ä K i
• N o 2 / 20 1 3 KESKiTY ASiAAN Y L IOP P IL ASL E HT I Sivu 2 8
• YLiO P P iLAS LE H T i minun tulokseni takia. Se on nyt kaikille vaikeampi.? tuimpia nootropiinien tutkijoita. Hän on sanonut Education Newsille pitävänsä huolta nootro­ piinien sivuvaikutuksista ?ironisena?. Shakianin mukaan kofeiinin sivuvaikutukset ovat monesti hälyttävämpiä kuin esimerkiksi modafiniilin. Modafiniili ei myöskään tuota samanlais­ ta hermostuneisuutta tai ?kahvitärinää? kuin kahvi. Monet bioeetikot on myös ihan avoimes­ ti puhuneet nootropiaattien puolesta. Esimer­ kiksi professori John Harris Manchesterin yliopistosta on sanonut, että on moraalitonta kieltää Ritalin terveiltä oppilailta. Harris vertaa lääkkeitä urheiluun, kouluttau­ tumiseen tai ruokavalion noudattamiseen: ihmi­ siä ei pidä estää parantamasta suorituskykyään. Luin maanisesti täysiä päiviä. Lopulta katsoin itseäni ikään kuin ulkoa. Joku muu tavallaan luki. Olo tuntui melko normaalilta, mutta olin mielettömän tuottelias. Siitä tulee tietyllä tapaa kaikkivoipainen tunne. Voit murskata kaikki kokeet. Amerikkalainen Sharon, 24, sosiologia K u n k i r j o i t i n t o i s t a päivää esseetäni elinkaupasta London Shcool of Economicsin kirjastossa, se sama intialainen istui koko ajan vieressäni. Palasin monta kertaa vuoden aikana vakio­ paikalleni kirjastoon. Monesti siellä istui intia­ lainen. En usko, että hän huomasi minua. Hä­ nellä kun ei ollut tapana vilkuilla ympärilleen. Aina, kun jossain kolahti ja keskittymiseni herpaantui käsillä olevasta opiskelu­urakasta, intialainen katsoi edessään loistavaa tietoko­ neen näyttöä tai luki artikkelia häiriintymättä. Hyvin harvoin hänen tietokoneensa ruudulla loisti Facebookin newsfeed. Välillä kadehdin intialaista. Tai toivoin sa­ laa, että joku jotenkin puuttuisi hänen dopin­ ginkäyttöönsä. Toisaalta: mikä minä olen tuomitsemaan sitä, että intialainen halusi olla vähän parempi. Toi­ silla on enemmän rahaa, parempi kasvatus tai jotkut nyt vaan ovat vähän fiksumpia kuin toiset. Tasa­arvoista kilpailutilannetta ei ole koskaan. London School of Economicsissa opiskelivat aikoinaan myös esimerkiksi Muammar Gaddafin pojat. Yksi Libyan diktaattorin pojista maksoi joka kuukausi 4 000 puntaa tukiopettajalle. Intialainen käytti lääkkeitä. Halvempia ja tasa­arvoisempia ne ovat kuin tukiopettajat. Tai valmennuskurssit, joiden avulla ovet aukea­ vat suomalaisiinkin korkeakouluihin. Syököön intialainen lääkkeensä. Kun sain elinkauppaesseeni valmiiksi, raa­ hauduin pubiin kavereiden kanssa. Intialainen jäi kirjastoon. Ei kääntynyt katsomaan perääni ja miettinyt, mistä hauskasta hän jää paitsi. Oli vain hän ja se koulutyö. Vain he kaksi. Nootropiiniin yhteen saattamat, siitä lähtien erottamattomat. Y Kursiivilla kirjoitetut sitaatit ovat kirjoittajan opiskelukavereiden kuvauksia nootropiinien käytöstä. Käyttäjien nimet on muutettu, sillä useimpien nootropiaattien käyttäminen ja hankkiminen ilman reseptiä on laitonta Britanniassa. S iv u 29 N o 2 / 20 1 3 kahdesta kolmeen vuotta, niin London School of Economicsissa kaikki opintosisällöt käydään läpi 20 viikossa. Pahimmillaan luin kuutta, seitsemää artik­ kelia päivässä. Pelkkä silmäily ei riittänyt, eikä ristikuulustelua muistuttaneisiin seminaareihin kehdannut mennä, ellei tieto ollut selkärangas­ sa. Viikonloppuja ei ollut kuin kalenterissa. Suurin osa kurssikavereistani oli amerik­ kalaisia ja brittejä. Kerran hämmästelin heil­ le sitä, kuinka kirjaston vakiovierustoverini, se polkkatukkainen intialainen, pystyi istumaan kirjastossa yli vuorokauden putkeen. Minulle naurettiin. Siis tietenkin, but of course, se intialainen oli käyttänyt nootropiineja. Luultavasti 200 milligrammaa modafiniilia muutama tunti en­ nen kirjastolle tuloa. Jatkanut annostamista yön pikkutunteina. Siinä missä minun piti kahdeksan tunnin ruudun tuijottamisen jälkeen lähteä mieli soh­ joisena kotiin nukkumaan, modafiniili piti huo­ len siitä, että intialaisen aivosolut pysyivät vir­ keinä ja keskittyneinä valvomisesta huolimatta. Jos se intialainen olisi kirjoittanut esseetä sa­ malle kurssille kuin minä, hän olisi varmaan saa­ nut esseestä korkeamman arvosanan. Amerikkalaisten ja brittiläisten opiskelu­ kavereideni mielestä oli omituista, että en ol­ lut ajatellut intialaisen vierustoverin käyttävän nootropiineja. Amerikassa ja Britanniassa kun niiden käyt­ tö on melko yleistä. Arviolta kymmenen pro­ senttia Britannian korkeakouluopiskelijoista on käyttänyt joitakin suorituskykyä parantavia sti­ mulantteja opiskelujensa apuna. Amerikkalais­ opiskelijoilla vastaava prosentti vaihtelee tutki­ muksesta riippuen neljästä prosentista 25:een. Ja käyttäjien määrä kasvaa. Tietyllä tapaa il­ miö on kuin doping urheilussa: jos kaikki muut käyttävät dopingia, vaatimustaso nousee, eikä lahjakkainkaan urheilija enää pärjää ilman sitä. Amerikkalainen opiskelukaverini Sharon kertoi minulle kokemuksistaan Adderalista, jon­ ka voimin hän käytännössä asui kirjastossa kolme kuukautta valmistautuessaan ratkaisevaan loppu­ tenttiin: ?Tunsin häpeää ja huonoa omaatuntoa, kun sain kokeesta ennätyspisteet. Aikaisemmin parhaat opiskelijat olivat saaneet testistä 70 pis­ tettä. Minä sain 92. He muuttivat kokeen minun tulokseni takia. Se on nyt kaikille vaikeampi.? Briteissä keskustellaankin tällä hetkellä ihan vakavissaan siitä, pitäisikö opiskelijat tes­ tata ennen kokeita nootropiinien varalta. Kiinassa taas paljastui viime vuonna ta­ paus, jossa yliopiston valmennuskurssilla op­ pilaat olivat istuneet pulpeteissa tiputusletkut suoniin kytkettyinä. Letkuista heidän elimis­ töönsä virtasi aminohappoja, joiden tarkoitus oli pitää oppilaat hereillä kertausta varten. Myös London School of Economicsissa nootropiineihin törmäsi kohtuullisen helposti. Monet ADHD­diagnoosin saaneet myivät lääkkeitään muille opiskelijoille. Osalla oli oi­ keasti ADHD, osa oli hankkinut diagnoosin me­ nemällä lääkäriin valittamaan pitkään jatkunei­ ta keskittymishäiriöitä. Joitakin stimulantteja, kuten modafiniilia ja pirasetaamia, voi tilata myös suoraan netistä. Minun opiskeluohjelmani oli pieni, siinä oli vain 14 opiskelijaa. Sen takia tunsin kaikki kurs­ sikaverini hyvin. Heistä neljä kertoi käyttäneen­ sä nootropiineja. Käyttäjämäärät ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa, sanoo suomalaisten päihteidenkäyt­ töä selvittänyt tutkija Mikko Salasuo. ?On aivan selvää, että Suomessakin jotkut käyttävät älylääkkeitä. Mutta kuinka paljon tätä on, sitä voi vain arvailla. Uskoisin, että Suomes­ sa se on hyvin pientä. Käyttäjien määrässä tus­ kin päästään edes kolminumeroiseen lukuun?, Salasuo sanoo. Hän kertoo itse kuulleensa älylääkkeistä en­ simmäistä kertaa 1990­luvulla, kun hänen ka­ vereitaan opiskeli Britanniassa. Mutta suoma­ laisten päihteidenkäyttöä tutkiessaan hän ei ole ilmiöön törmännyt. ?Briteissä kehon kemiallinen manipuloin­ ti on eri sfääreissä kuin Suomessa. Huumeilla ei ole samanlaista stigmaa, joten lääkkeidenkin käyttökynnys on alhaisempi.? Niin on. Britanniassa ollaan jo niin pitkäl­ lä, että siellä pohditaan avoimesti älylääkkei­ den mahdollisia hyötyjä yhteiskunnalle. Viime syksynä maan lääketieteen akatemia, sosiaali­ tieteiden akatemia, insinööriakatemia ja arvos­ tettu tiedeakatemia Royal Society julkaisivat yhteisen raportin nimeltä Human enhancement and the future of work. Siinä muun mu­ assa pohditaan, kuinka nootropiinit voivat te­ hostaa työntekoa. Raportti muistuttaa kahden vuoden takai­ sesta tutkimuksesta, jonka mukaan unenpuut­ teesta kärsivät lääkärit tekivät vähemmän im­ pulsiivisia päätöksiä otettuaan modafiniilia. Houkuttelevaa. Kun meille on tarjolla mah­ dollisuus onnistua paremmin ja helpommin sii­ nä mitä teemme, miksi emme tarttuisi siihen? Niin kuin naiset käyttävät meikkiä näyttääkseen paremmilta. Tai jos laskutoimituksen voi suorit­ taa nopeammin käyttämällä laskinta, niin miksi laskea päässä? Mutta toisin kuin laskimen käytössä, noot­ ropiineissa on riskinsä: useimmat niistä lisäävät sydänkohtauksen riskiä merkittävästi. Ne voivat myös väärinkäytettyinä aiheuttaa riippuvuut­ ta ja mielenterveysongelmia. Modafiniili saattaa harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa henkeä uh­ kaavia ihoreaktioita. Kaikkia terveysriskejä ei edes tiedetä, koska lääkkeitä ei ole käytetty vielä tarpeeksi montaa vuosikymmentä. Tupakkaakin pidettiin pitkään jopa terveellisenä, kunnes vuosikymmenten käytön jälkeen pitkän aikavälin riskit tulivat esiin. Sama tosin pätee muihinkin uusiin lääkkeisiin. Ja kofeiinillakin on sivuvaikutuksensa. Cam­ bridgen yliopiston kliinisen neuropsykologian professori Barbara Sahakian on yksi tunne­ KESKiTY ASiAAN ?He muuttivat kokeen
• KESKiTY KuvAAN Y L iOP P iL ASL E HT i t e k s t i J o h a n n a M i tJ o n e n k uvat k at r i n a u k k a r i n e n Vuosi toisensa jälkeen Sodankylän elokuvajuhlien kävijät häikäistyvät pohjoisen auringosta ja oikean filmin voimasta. N o 2 / 20 1 3 Sodankylän va l o t V u o n n a 1 9 9 0 v i i d e t t ä kertaa järjestetty Sodankylän elokuvafestivaali oli lopuillaan. Oli taas katsottu elokuvia, juotu punaviiniä ja tapettu hyttysiä. Keskellä tundraa baarissa oli koolla sekalainen porukka: niin maailmankuuluja ohjaajatähtiä kuin festivaalivieraiksi tulleita suomalaisia opiskelijoitakin. Keskustelu elokuvista oli hienosäikeistä ja lennokasta. Tunnelma oli haikea. Festivaalia perustamassa olleet Kaurismäen veljekset olivat juuri ilmoittaneet, että leikki päättyisi heidän osaltaan tähän. Molempien ura oli nosteessa, maailma kutsui. Festivaalinjohtaja Peter von Baghilla oli asiasta oma mielipiteensä, mutta siitä ei baarissa keskusteltu. Sodankylän tuonkertaiset ohjaajavieraat, amerikkalainen Richard Fleischer, italialainen Ettore Scola ja portugalilainen Manoel de Oliveira olivat löytäneet toisensa. Keskustelu kipinöi. Tuolloin kaikki pitivät Oliveiraa ihan ikäloppuna. Olihan mies jo 82-vuotias. Nyt hän on 104 ja ohjaa edelleen. Sivu 30 Yhtäkkiä lappilainen kuppila täyttyi Charles Chaplinin Kaupungin valot -elokuvan tunnusmusiikista. Portugalilainen elokuva-arkiston johtaja Luis de Pina oli alkanut laulaa. Peter von Bagh muistelee tuota iltaa liikuttuneena. ?Sodankylä on ihmeellisiä hetkiä, joita kukaan ei unohda?, von Bagh sanoo. O h j a a j a A n s s i M ä n t t ä r i n järjenvastainen idea aloittaa viiden päivän elokuvafestivaali keskelle porolaitumia osoittautuikin nerokkaaksi. Syrjäinen sijainti saa liikkeelle elokuvan puritaanit ja fundamentalistit: Sodankylään tullaan katsomaan elokuvia. ?Sodankylä on valppaiden nuorten ihmisten initiaatiopaikka. Se on yksi kokemus, joka sinulla pitää olla, jos elät tämän ajan Suomessa?, von Bagh sanoo. Sodankylään vieraaksi tulevien ohjaajatähtien ei ole tarvinnut pakata mukaan pitkää iltapukua tai frakkia. Gaalaillallisella ei Lapissa jäy- kistellä, koska sellaista ei ole. Kaikki turha on karsittu elokuvien ympäriltä pois. Ohjaajille tapahtuu von Baghin mielestä Sodankylässä jotain mystistä: festivaalin aamuöisissä keskusteluissa he ovat nöyriä ja avoimia. He kertovat luottamuksellisia asioita itsestään ja elokuvistaan. Festivaalilla esitetään edelleen 35-milliselle filmille kuvattua elokuvaa ? jo harvinaisuus digitaalisten elokuvateattereiden aikana. ?Jos festivaalilla on missio, se on vuosi vuodelta polttavampi?, von Bagh sanoo. Hän sanoo festivaaliyleisön häikäistyvän kahdesta valosta: toinen on aurinko, joka ei laske, ja toinen on aidon filmielokuvan valo. 28. Sodankylän elokuvajuhlat 12. ? 16. kesäkuuta. Seuraavilla sivuilla on kävijöiden muistoja Sodankylästä ja valokuvaaja Katri Naukkarisen valokuvia vuoden 2012 festivaalilta.
• YLiO P P iLAS LE H T i ALKuTEKSTiT N o 2 / 20 1 3 S iv u 3 1
• KESKiTY KuvAAN Y L iOP P iL ASL E HT i ?Olen ollut Sodankylässä kerran, kaksi vuotta sitten. Ajoimme festivaalille Jäämereltä. Söin paljon lettuja. Ihmiset olivat jättäneet viileän hipsteriyden Helsinkiin ja juttelivat keskenään. Tunnelma oli taianomainen, ehkä koska koko ajan paistoi aurinko. Katsoin neljä elokuvaa päivässä. Ajantaju hävisi, koska aina kun tulin ulos leffateatterista, oli valoisaa. Ikimuistoisin hetki oli Kaurismäen Le Havre. Olin elokuvaa katsoessani avoimessa ja herkässä mielentilassa. Tunnelmaa nosti täysi teltallinen ihmisiä ja Kaurismäen odotetun lakoninen esittely. Teltasta poistuessa oli leijailevan onnellinen ja epätodellinen olo.? Essi Huotari, 27, muotoilun opiskelija N o 2 / 20 1 3 ?Olin katsomassa Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvan näytöstä Sodankylässä toissa vuonna. Saimme liput täpärästi veljeni kanssa. Olimme festivaalilla ensimmäistä kertaa, selvin päin, jotta pystyisimme nauttimaan kulttuurista. Kaikki muut kuitenkin naukkailivat: pullot kiersivät näytöksessä. Akikin näytti tulleen paikalle aika kuoseissa. Hän haukkui oman elokuvansa ja puhui jotain Euroopassa vallitsevasta sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta. Jossain vaiheessa yksinäinen mies nousi seisomaan, taputti ja huusi: ?Bravo!? ?Sinä siellä, turpa kiinni?, vastasi Aki. Kaurismäkeä ei pidä liehitellä. Myöhemmin näimme Sodankylän ehkä ainoissa liikennevaloissa thaimaalaisen ohjaajakuuluisuuden Apichatpong Weerasethakulin. Emme tunnistaneet häntä. Hän tarvitsi neuvoa, ja kävelimme hänen kanssaan alueelle. Sen jälkeen kaikki suhtautuivat meihin kunnioituksella, koska kuvittelivat meidän olevan tuttuja.? Antti Tähtinen, 32, copywriter Sivu 32
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY KuvAAN ?Olen ollut festivaalilla kerran, viime kesänä. Festareilla näytettiin Ingmar Bergmanin elokuvia. Kesä Monican kanssa -elokuvan tähtinäyttelijätär Harriet Andersson oli festareilla vieraana. Harriethan oli 1950-luvulla todella kuuma böönä ja Jörkan eksä. Näin Harrietin ja nyt hän oli? vanha harmaa nainen. ? Tuukka Hetemäki, 26, taloustieteen opiskelija ?Sodankylän kaupunki on pieni ja festivaalilla onkin kyläjuhlan tuntua. Ihmiset juovat kaljaa joenrannalla ja baarit ovat aivan muuta kuin etelän kaupungeissa.? Marja Pihlaja, 24, elokuva ja tv-tuottamisen opiskelija ?Paras festivaalimuistoni kuudesta festivaalikerrastani on sankarini Milos Formanin kanssa makkaran grillaaminen ja keskustelu laavussa Porttikosken tansseissa. Porttikoskella Taksikuskin kuvaajan Michael Chapmanin kanssa röökaaminen oli aika huikeata myös.? Juice Huhtala, 35, elokuvaaja N o 2 / 20 1 3 S iv u 3 3
• N o 2 / 20 1 3 KESKiTY KuvAAN Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 34
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY KuvAAN Timo Lassy, 39, saksofonisti S iv u 3 5 N o 2 / 20 1 3 ?Olin esiintymässä The Five Corners Quintet -yhtyeen kanssa festareilla kolme vuotta sitten. Festivaalilla säestetään mykkäelokuvia, ja me säestimme Buster Keaton -elokuvan Kenraali vuodelta 1927. Kokemus oli varsin erilainen kuin esiintyminen yleensä. Festivaali on mielestäni aika kultturelli valkoviininjuontitapahtuma. Ihmiset tapaavat ystäviään ja viihtyvät. Hotelli Sodankylän yökerhon kesäyössä kohtaavat kylänmiehet ja elokuvaväki. Se on aika spesiaali blandis.?
• viiMEiSET SANAT Y L iOP P iL ASL E HT i t e k s t i m ä r ta t i k k a n e n käännös mikaela remes N o 2 / 20 1 3 A NO iS A NO I s t u i n k a l l i o l l a saaristossa ja yritin saada neljännen romaanini kirjoitettua, mutta se ei ottanut onnistuakseen. Silloin kiinnitin huomioni tanskalaisen Politiken-lehden otsikkoon: ?Miehiä voidaan rangaista mutta ei raiskata.? Pikku-uutinen kertoi miehestä, joka joutui nöyryytyksen kohteeksi naisen kutsuttua hänet luokseen smørrebrødille yhteisen illanvieton päätteeksi. Oli 15. heinäkuuta vuonna 1975. Siinä oli neljännen romaanini juoni. Seitsemänkymmentäluku oli aatteiden vastakkainasettelun aikaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdistys 9 jatkoi ongelmallisten sukupuoliroolien kartoittamista, ja ensimmäiset naisryhmät olivat aktivoituneet myös meillä. Luin pohjoismaisia päivälehtiä ja rinnastin tanskalaisen lehtiuutisen Kansainväliseen naistenvuoteen. USA:ssa Women?s Lib oli ottanut huolehtiakseen kaksi valkoihoisten miesten raiskaamaa värillistä naista, jotka olivat surmanneet raiskaajansa ja joita uhkasi kuolemantuomio. Siispä päätin kirjoittaa kirjan naisesta, joka raiskataan ? liiankin tuttu tarina ? ja päättää olla antautumatta häpeälle ja syyllisyydelle ja sen sijaan yrittää saada miehen ymmärtämään, mille on hänet altistanut. Missään ei siihen aikaan kirjoitettu raiskauksen uhrien tuntemuksista - kuinka he reagoivat ja mitä heille tapahtuu ? joten sain eläytyä sekä uhrin että syyllisen rooliin. Tasa-arvo-ongelmat näyttäytyvät tässä tapauksessa raadollisimmillaan, Sivu 36 mikä saattaisi saada miehet ymmärtämään asian koskevan myös heitä. Istuin sinikellojen seassa kirjoittamassa kauheuksia. Suomenruotsalainen kustantamoni kauhistui, ja kustannustoimittajani neuvoi, että kirja olisi paras jättää julkaisematta. Suomentaja kääntäjä ilmoitti, ettei hänen kirjoituskoneensa suostu olemaan tekstini kanssa missään tekemisissä. Mutta kustantamoni Ruotsissa halusi nimetä teokseni kuukauden kirjaksi ja pyysi lupaa saada julkaista siitä otteita aikakauslehdissä. Miestä ei voi raiskata ilmestyi Söderströmin kustantamana Helsingissä 14. marraskuuta 1975. Samana päivänä julkaistiin New Yorkissa Susan Brownmillerin laaja tutkimus Against Our Will. About Men, Women and Rape. Kirjani lytättiin täysin. Borgåbladetin Gustav Widéniä ja Folktidningen Ny Tidin Lolo von Wrightiä lukuun ottamatta kukaan Suomessa ei ymmärtänyt pyrkimyksiäni. Eräs rouva työpaikallani työväenopistossa löi minua, toinen sylki päälleni. Ihmiset vaihtoivat kadun puolta minut nähdessään. 10- ja 12-vuotiaat poikani saivat tapella äitinsä kunniasta koulun pihalla. Öisin istuin punaisella sohvalla ja sinnittelin. Alkuvuodesta 1976 Expressen julkaisi Maria-Pia Boëthiuksen Brownmilleriä käsittelevät laajat artikkelit ja toimittaja Lena Svanberg yhdisti kirjani niihin sekä meneillään olevaan keskusteluun seksuaalilainsäädännön uudistamisesta Ruotsissa. Miestä ei voi raiskata ilmestyi Trevin kustantamana Tukholmassa 31. maaliskuuta 1976 ? ja yhtäkkiä kaikki muuttui. Istuin Göteborgissa television suorassa lähetyksessä, Jörn Donner halusi tehdä kirjastani elokuvan ja minulle tarjottiin lukuisia sopimuksia ulkomailta: Pohjoismaista, Englannista, USA:sta mutta myös Jugoslaviasta, Kreikasta ja Japanista. Saksalaiset painattivat kirjaa painos toisensa jälkeen: Wie vergewaltige ich einen Mann? ? siellä ilmeisesti kaivattiin opastusta. Kirja ilmestyi yhteensä 21 kielellä. Kotopuolessa olin edelleen leimattu. Kysymys kuuluukin, onko leima koskaan hävinnyt: Perverssi. Hullu. Miestenraiskaaja. ?Sekoavatko kaikki naiset täyttäessään 40?? ?Jestas, hänhän ei edes kuollut!? Paljon on tapahtunut lainsäädännössä sen jälkeen: raiskaus nähdään ihmisoikeusrikoksena ja myös avioliiton sisäinen raiskaus on nykyään rangaistavaa. 38 vuoden jälkeen saatan ihmetellä, kuinka uskalsin tarttua sellaiseen tabuun niinkin vimmaisesti. Tosiasiassa en itse ymmärtänyt raiskauskeskustelun vuonna 1975 liikkuvan niin sanotusti täysin neitseellisellä maaperällä Suomessa, tässä julkisivun ja ennakkoluulojen täyteisessä maassa. Luulisi, että tilanne on tänä päivänä erilainen. Niin se onkin, eräässä ratkaisevassa suhteessa: nykyään raiskauksesta voidaan puhua. Viime jouluna tapahtunut Intian brutaali jouk-
• YLiO P P iLAS LE H T i koraiskaus on saanut maailmanlaajuista huomiota; kun nuori opiskelijatyttö raiskattiin ja piestiin kuoliaaksi pahoinpidellyn poikaystävänsä silmien edessä. Samankaltaisesta tapauksesta uutisoitiin Etelä-Afrikassa pian sen jälkeen. Entäpä täällä koto-Suomessa? HBL:n pikku-uutisessa kerrottiin helmikuussa, että raiskaukset Itämeren risteilylaivoilla ovat miltei kaksinkertaistuneet vuodesta 2011. Helmikuu, lokakuu ja marraskuu ovat kuukausia, jolloin suurin osa tapauksista raportoidaan, ehkäpä koska silloin koulut viettävät lomiaan. Reilu 60 prosenttia ilmoituksen tekijöistä on alle 25-vuotiaita, neljäsosa alle 20-vuotiaita. Entä millä tavoin tuomioistuimet käsittelevät näitä koskemattomuutta loukkaavia rikoksia, jotka aiheuttavat suurimmalle osalle uhreista elinikäisiä traumoja? No, omaisuusrikoksista rangaistaan toisinaan kovemmin. Kaikkihan varmasti muistamme hovioikeuden tuo- kotimainen kaunokirjallisuus Ylioppilaslehti julkaisee kevään aikana 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-lukujen kohukirjailijoiden tekstejä. Tällä kertaa vuorossa Märta Tikkanen. mion kymmenen vuoden takaa, jolloin mies kävi entisen vaimonsa luona raiskaamassa tämän ? ja sai ehdonalaisen tuomion. Koska hänellä oli vakituinen työsuhde eikä aiempaa rikostaustaa. Miten kaikki tämä on mahdollista? Täällä Pohjoismaissa, maassamme, jossa asuu kunnollisia kansalaisia? Raiskaus ei koskaan ole himoa. Raiskaus on aina vallankäyttöä. Missään ei sukupuolten välinen suhde ole paljaammillaan kuin seksuaalisessa väkivallassa. Jokaisella, naisella tai miehellä, nuorella tai vanhalla, on oikeus kunnioitukseen. Niin yksinkertaista se on. Niin vaikeaa. Tämä koskee myös nettivihaa, joka naisiin kohdistuessa miltei poikkeuksetta hyökkää heidän kehojansa ja sukupuolielimiään vastaan. A yes is a yes and a no is a no / whoever you are, wherever you go. PS. Vaikka eihän kirjani teemana edes ole seksuaalinen väkivalta. Y viiMEiSET SANAT kuvitus KATI-MARIKA VIHERMÄKI Märta Tikkanen on 77-vuotias kirjailija. Hänen vuonna 1975 ilmestynyt kirjansa Miestä ei voi raiskata pakotti suomalaiset keskustelemaan raiskauksesta. Helsingin ja Turun välille tai muuallekaan Itämereen ei kaivata yhtään lisää P:tä. Fosfori [lat. phosphorus, kem. tunnus P] on alkuaine, jonka päästöjen vähentäminen vaikuttaa tällä hetkellä kaikkein tehokkaimmin Itämeren tilaan. Siksi Puhdas Itämeri -hankkeemme keskittyvät fosforipäästöjen pienentämiseen kohteissa, joissa eurolla saadaan eniten aikaan. Sanoma ja muut yhteistyökumppanimme ovat auttaneet meitä tässä P:n poistossa. Myös sinä voit auttaa. Lisätietoa osoitteesta www.puhdasitameri.fi Lahjoita 5 euroa Lähetä viesti ITÄMERI5 numeroon 16155. Viestin hinta on 5 ? (josta säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin 4,21 ?) Lahjoita 10 euroa Lähetä viesti ITÄMERI10 numeroon 16155. Viestin hinta on 10 ? (josta säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin 8,43 ?) Maksat lahjoitustekstiviestin omassa kännykkälaskussasi. Operaattori perii maksun jokaisesta lähettämästäsi viestistä, joten kirjoita viesti huolellisesti. Keräyslupa: John Nurmisen Säätiö / Poliisihallitus 2020/2012/4285 10.1.2013?31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. N o 2 / 20 1 3 S iv u 3 7
• viimeiSet Sanat Y l iop p il a Sl e Ht i Et tarvitse sadun ihmettä ymmärtääksesi, miksi Hollywood on seonnut saduista. Sen pituinen Se H a n n u n j a K e r t u n lapsuudenkokemus piparkakkutaloon noidan vangiksi joutumisesta sinetöi heidän ammatinvalintansa: sisarukset ovat aikuistuttuaan ryhtyneet noitia jahtaaviksi palkkionmetsästäjiksi. Näin siis helmikuussa ensi-iltansa saaneessa Tommy Wirkolan elokuvassa Hannu ja Kerttu: Noitajahdissa. Tämä on nyt se elokuva, jossa Pihla Viitala tekee hartaudella odotetun Hollywood-debyyttinsä. Kerttu (Gemma Arterton) käyttää sujuvasti varsijousta. Jalassaan hänellä on tiukat pakaroita korostavat housut. Ulkoisesta reippaudesta huolimatta on öitä, jolloin Kerttu ei saa unta yläsängyssään. Hän miettii, miten äiti ja isä saattoivat hylätä hänet ja Hannun (Jeremy Renner) metsään. Hannu-veli taas kieltäytyy käsittelemästä traumaa. Mielenvamman lisäksi Hannulle on surullisesta lapsuudentapahtumasta jäänyt ikävä vaiva: diabetes. Noidan talossa hänet pakotettiin syömään ylen määrin karkkia. Hannun pitääkin aina parin tunnin välein ottaa näyttävästi reiteensä pistos insuliinia. Elokuvassa noidat ovat kieroja ja näyttävät gooteilta. Kun ne lentävät, taustalla soi teknomusiikki, ja noidat näyttävät siltä kuin olisivat vetäneet ekstaasia. Ihan viihdyttävää, mutta yhdentekevää. Vu o t t a 2 0 0 1 v o i pitää fantasiaelokuvabuumin alkulaukauksena. Silloin ensi-iltansa sai ensimmäinen Peter Jacksonin Taru sor- musten herrasta -elokuva, Sormuksen ritarit. Samoin ensimmäinen Harry Potter -elokuva, Chris Columbuksen ohjaama Harry Potter ja viisasten kivi. Siitä lähtien olemme himoinneet loputtomasti fantasiaelokuvia. Ja maksaneet siitä ison läjän rahaa. Harry Potter -elokuvat ovat yhteenlaskettuna tuottaneet 7,3 miljardia dollaria, enemmän kuin mikään muu elokuva. Toki Potterelokuvia tehtiin se huimat kahdeksan. Taru sormusten herrasta -elokuvat taas ovat tuottaneet arviolta kolme miljardia dollaria. Nyt meistä itse asiassa tuntuu, että olemme nähneet aivan kaiken, mitä fantasiagenrellä on tarjota. Ainakin aihepuolella. Buumi on synnyttänyt elokuvia niin antiikin myyteistä kuin supersankareista. Ainoastaan Raamatun henkilöihin ei toistaiseksi ole koskettu. Mutta siihenkin on tulossa muutos: odotan kovasti ohjaaja Steven Spielbergin elokuvaa Mooseksesta. Sen kuvaukset aloitetaan tänä keväänä. Elokuvan on tosin mainostettu olevan draama. En ymmärrä miksi: ainakin aihepiirissä olisi ainekset mehevään fantasiaelokuvaan, jossa päähenkilö saa taikavoimillaan Punaisen meren jakautumaan. Fantasia alkaa olla loppuun kaluttu, joten nyt Hollywood ammentaa tarinansa saduista. Toissa vuonna ensi-iltansa sai Catherine Hardwicken ohjaama pastissi Red Riding Hood ? Punahilkka. Viime vuonna vietettiin p e l o t o n ta va S e m m i S t o p o l i t i i k k a a n o 2 / 20 1 3 ?Minulle on ollut nuoresta läh­ tien selvillä, että vasemmistoaate rakentaa sellaista yhteiskuntaa, missä haluan elää. Puolen valinta oli siis selvä. Lähdin mukaan po­ litiikkaan täällä yliopistossa. Tut­ kin ylioppilaskalenterista, mitä vasemmistolaisia järjestöjä yli­ opistolla toimii, ja lähdin mukaan sitoutumattoman vasemmiston toimintaan. En halua vain katsella vaan toimia. Arkipäivän politiikka on mi­ Sivu 38 oikeaa Lumikki-vuotta. Sadun innoittamia elokuvia nähtiin kaksi: Tarsem Singhin elokuva Kerro, kerro kuvastin, sitten Rupert Sandersin Lumikki ja Metsästäjä. Tämän vuoden satutarjonnan aloittaneen Hannu ja Kerttu -elokuvan alkutrailerit kertoivat, ettei loppua satubuumille näy. Tänä vuonna näemme ainakin Jaakko ja Pavunvarsi ja Oz ihmemaassa -satujen uudelleentulkinnat. Televisiokin on täynnä satua. Juuri nyt pyörivät Olipa kerran- ja Grimm -tv-sarjat, jotka molemmat ammentavat klassisten satujen maailmasta. H o l l y w o o d i n satukuvaukset ovat sulkeneet yhden ympyrän satujen historiassa. Grimmien veljekset keräilivät suullisesti kerrottuja kansansatuja ja kokosivat niistä legendaarisen satukokoelmansa. Sadut olivat järjettömän raakoja. Tuli ajanjakso, jolloin se oli ihmisille liikaa, ja teoksesta siloteltiin pois raaimmat kohtaukset. Nyt on palattu ajassa taaksepäin Grimmin alkuperäisen satukokoelman henkeen: Hollywood kun räjäyttää valkokankaalla noidat surutta märiksi läikiksi. Mutta yhdessä mielessä Hollywoodin sovitukset saduista eivät ole uskollisia alkuperäisversioille: enää satu ei kouli ihmistä yhteiskunnan jäseneksi. Satuelokuvat kertovat sitä samaa tarinaa kuin muukin viihde. Niissä yksilö löytää itsensä ja selviytyy vaikeuksista lopulta voittajana. Miehet ja naiset ovat perinteisissä rooleis- a l aty y l i Palstalla harrastaja kertoo, mikä vetää erikoisen harrastuksen pariin. Tällä kertaa vuorossa vasemmistopolitiikan harrastaja. nulle sitä, että valmistelen esi­ merkiksi blogimerkintöjä tai pu­ heenvuoroja. Paljon aikaa menee myös järjestötoiminnan talous­ puolen pyörittämiseen. Lisäksi olen järjestämässä kaikenlaisia tilaisuuksia, etsin tiloja ja puhu­ jia seminaareihin. Tapaan päivit­ täin paljon ihmisiä. Vielä tuntuu siltä, että ei tar­ vitse pelätä, vaikka olen muka­ na tekemässä vasemmistopoli­ tiikkaa. Mutta ehkä nyt kiinnitän mielenosoituksessa enemmän huomiota skineihin ja tilaisuuk­ siin hoidetaan enemmän järjes­ tysmiehiä. Ehkä pitää vain luot­ taa, ettei tule tapetuksi.? Jussi Nuortimo, 27, valittiin Vasemmisto-opiskelijoiden uudeksi pääsihteeriksi helmikuussa. teksti johanna mitjonen kuva antti Grundstén
• YLiO P P iLAS LE H T i viiMEiSET SANAT kulttuur iessee sa: sankari voi olla paikoin neuvoton, mutta lopulta hän on kivikova maskuliinisuuden ruumiillistuma. Sankaritar on kovaksikeitetty misu, joka iskee päätänsä aukovan möhömahamiehen nenän headputt-lyönnillä murskaksi, kuten Noitajahti-elokuvan Kerttu. M i k s i H o l l y w o o d on nyt niin innoissaan saduista? Yhden syyn jo mainitsin: fantasiabuumi on kestänyt niin pitkään, että käsikirjoittajat kaivelevat laarinpohjia. Lisäksi nykyinen elokuvatekniikka mahdollistaa satumaailman metamorfooseille ja yliluonnollisuuksille ennennäkemättömän upeita toteutusmahdollisuuksia. On kuitenkin muutakin, kuin laarinpohjien kaivelu. Satu on kuolematon. Ihminen tarvitsee satunsa. Sadut ovat kirjallisuuden laji, joka on meille aivan läpikotaisin tuttu. Se, joka valheellisesti väittää lukeneensa Dostojevskia, jää huijauksesta nopeasti kiinni. Mutta jos sinua vaaditaan referoimaan Tuhkimon juonikuvio, se sujunee vaivatta. Tuhkimon varhaisin versio on paikallistettu Kiinaan noin vuoteen 850. On aika uskomatonta, että tänään valkokankaalla nähtävät tarinat ovat eläneet useimmissa maailman kulttuureissa jo satoja vuosia. Syy siihen on genren perusluonteessa. Ihminen on vuosisadasta ja paikasta riippumatta kiinnostunut rakkauden, vihan, koston ja ka- teuden tunteiden käsittelystä. Juuri sitä sadut tekevät. Ja juuri sitä Hollywood rakastaa. Match made in heaven, sanoisi studiopomo. Vaikka uusin Hannu ja Kerttu -elokuva olisi kuinka ontto, se liikuttaa edes vähän. Jokainen on joskus pelännyt tulevansa hylätyksi metsään. Ainakin kuvainnollisesti. Toivon ja uskon, että vielä nähdään se päivä, kun joko Scarlett Johansson tai Natalie Portman pokkaa Oscarin lapsuuteni suosikkisadusta Lumivalko ja Ruusunpuna. Toistaiseksi saduista on nähty enimmäkseen yhdentekeviä komediallisia versiointeja. Saduissa olisi kuitenkin ainesta myös oikeisiin, koskettaviin draamaelokuviin. Kirjoittaja halusi lapsena siniset silmät ja vaaleat hiukset, koska Ruususellakin oli. Hän teki gradunsa Kaarina Helakisan feministisistä saduista. Juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston emeritaprofessori Satu Apoa, lastenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttusta ja kirjailija Salla Simukkaa. teksti Johanna MitJonen kuvitus Kati-MaRiKa ViheRMÄKi KYLLÄ: EI: Helmikuun alussa kadonnut Aleksis Kiveä esittävä pronssipatsas palautettiin Helsingin Uudelle ylioppilastalolle viime viikolla. Kolme viikkoa kateissa ollut suurmies saapui paikalle taksilla. Presidentinlinnan kunto on luultua heikompi, kertoi Helsingin Sanomat helmikuussa ja siteerasi uutisessaan linnanvouti Anne Puontia. Linnanvouti! Vuonna 2013! Katajanokalle on ehdotettu rakennettavaksi uimalaa. Plataksi nimetty projekti toisi lisää puolialastomia suomalaisia ydinkeskustaan. Eric Clapton julkaisee 22. maaliskuuta jälleen uuden albumin. Se on 67-vuotiaan kitaristin 21. studioalbumi. Levyn nimi on Old Sock, suomennettuna vanha sukka. Mietojen alkoholijuomien myynti Suomessa väheni ennätykselliset 7,4 prosenttia viime vuonna. Alkoholiveron nostosta seuranneen romahduksen myötä valtio menettää 53 miljoonaa euroa verotuloja. S iv u 3 9 N o 2 / 20 1 3 Rap-musiikin heteromachoilu ottaa osumaa, kun queer-rapin kärkinimi Le1f esiintyy Helsingin Adam?sissa 9. maaliskuuta. t u o m i ol l a Palstalla kerrotaan, mikä on hyvää ja huonoa juuri nyt.
• Opiskele edullisesti USA:ssa! Opplev ditt eventyr - på college i USA Hae stipendiä amerikkalaisiin korkeakouluihin Exploriuksen kautta, voit säästää jopa 50% opintojesi kokonaiskustannuksissa. Stipendit kattavat sekä opintomaksuja että asumiskustannuksia. Kerro meille mitä haluat opiskella USA:ssa, me autamme sinua löytämään itsellesi sopivimman koulun. Saat lisätietoja osoitteesta www.explorius.fi tai soita: 010 3211930
• YliO P P ilAS lE H t i kol u m n i J U U H , E L I K K Ä S Muutama viikko sitten jouduin ti­ lanteeseen, jollaisista on puhuttu alkuvuonna paljon: rasismin sil­ minnäkijäksi. Kaupunginbussissa juoppohullu ukko alkoi sättiä viro­ laista miestä ja käski tämän pai­ nua takaisin Tallinnaan, kun tämä ei osaa edes suomea. Virolainen vastaili rauhallises­ ti suomeksi, mutta ukko kiihdytti itsensä ihan raivon partaalle. En sanonut mitään. Selitin sen itselleni niin, että virolainen ja hänen kaksi kaveriaan olivat koh­ tauksesta lähinnä huvittuneita, ja sitä paitsi räksyttäjä oli selvästi sekopää eikä minun ojennukseni olisi muuttanut mitään. Tilanne jäi kuitenkin vaivaa­ maan. Ehkä olisi pitänyt sanoa jo­ tain ihan eleen vuoksi, edes huu­ don kohteelle. Osoittaa ettemme kaikki ole tällaisia. Että minä olen erilainen. yhteistä näiden idioottien kanssa? Vaikka en käyttäydykään yhtä pöyristyttävän huonosti, tunnis­ tan itsessäni piiloasenteita erilai­ suutta kohtaan. Kun asuin Skotlannissa vuo­ den, huomasin kärsiväni siitä, että koko ajan kysyttiin, mistä olen ko­ toisin. Sävy oli ystävällinen, mutta silti häiritsi, etten voinut sulau­ tua paikallisiin ja että kaikkien piti alleviivata tätä eroa. Mieles­ säni muutin erilaisuuden muuka­ laisuudeksi, ulkopuolisuudeksi, huonoksi. Kotimaassa teeskentelen, et­ ten suhtaudu etnisiin vähemmis­ töihin mitenkään eri lailla. Olen kuitenkin vaistorasisti. Saatan tarttua laukkuuni, kun maahan­ muuttajamies istuu vastapäisel­ le penkille. Ele on automaattinen: tajuan syyttää itseäni vasta, kun olen jo tehnyt sen. Kavereilla oli yllättävän monta samanlaista silminnäkijätarinaa. Huutelua ja nimittelyä busseissa, pysäkeillä ja kaduilla. Muistivat jonkin lehtijutun rasismikokemuk­ sista: joku oli esimerkiksi tumpan­ nut tupakkansa maahanmuuttaja­ pojan poskeen. Sanattomaksi vetää. Olem­ meko me suomalaiset sellaisia? Pitääkö puhua ?meistä?? Onko minulla syntyperän vuoksi jotain Rasismi kumpuaa tietämättömyy­ destä, sekä tahallinen että taha­ ton. En välttämättä tiedä maahan­ muuttajista juuri enempää kuin bussiräksyttäjät. Me kuljemme samaa matkaa, mutta minulla ei ole yhtäkään maahanmuuttajays­ tävää. Monilla ei ole. Nyt ajattelin muuttaa asian ja ilmoittautua vapaaehtoisek­ si johonkin järjestöön, jossa on maahanmuuttajatoimintaa. viimEiSEt SAnAt S i l m i n n ä k i j ät Helsingissä voi mennä ainakin ker­ ho­ohjaajaksi tai tulkiksi tai ryhtyä maahanmuuttajaäidin ystäväksi. Vaikka on se vähän hassua ilmoittautua ystäväksi jonkin jär­ jestön kautta. Siinähän maahan­ muuttajat ovat silmien edessä. teksti NOORA MATTILA Noora Mattila on toimittaja ja Ylioppilaslehden kolumnisti, joka tulee päivittäin ajatelleeksi. kuvitus ANTTI GRUNDSTéN mielipiteet Numeron 1/13 Paskoimme housuun bussissa Turkuun -raportti keräsi yli tuhat kommenttia sivuillamme ja sai aikaan palautevyöryn: ?Jos tämä olikin vain trollaus, niin paras sellainen vuosiin. Tätä on pakko paheksua, mutta asiasta ei keskustella. Jos JSN tämän vielä tuomitsee, niin lisäpisteitä siitä. Sana on vapaa, mutta tytöt ei saa kakkia tai kirjoittaa siitä.? Lambi ?Näin espoolaisena yksityisautoi­ lijana ilahduttaa tämä opiskelevan ?Aliarvoista toimintaa ja rapor­ tointia! Toivottavasti päätoimit­ tajalle ja näille ?toimittajille? an­ netaan kenkää mahdollisimman nopeasti!? Jari ?Voi teitä lesboanarkisteja.? Make ?Piristävin artikkeli pitkään aikaan suomalaisessa lehdessä.? Antti ?Apua, kakkakepponen jakaa kan­ san kahtia. Nyt äkkiä rekallinen Serlaa Senaatintorille kansakuntaa eheyttämään.? Valkeakoski ei kuitenkaan vapise ?Nerokas täsmäisku kohdistettiin kahteen yhteiskunnan nokkamie­ heen, presidentti Sauli Niinistöön ja rahoitusneuvos Björn Wahlroo­ siin. Niinistön kesämökki sijaitsee juuri Suomusjärvellä ja Wahlroo­ sin suurkartano Halikossa. Näis­ sä kahdessa kohteessa tähtöset iskivät!? Markus Etola ?Naurattaa ihan se, miten onnis­ tuitte järkyttämään ihmismassoja, linja­autoyhtiötä ja useita muita tahoja. Antaa pienisieluisten, sur­ keiden nössöjen itkeä tätä ?jour­ nalismin alasajoa?.? Jenna ?Jos Kaarenoja ja Rämö olisivat halunneet aidosti herätellä tätä yhteiskuntaa ja panna itsensä peliin, he olisivat voineet testa­ ta, miltä tuntuu olla täysin tois­ ten ihmisten armoilla. He olisivat voineet mennä viikoksi palveluta­ loon ja kirjoittaa, millaiseksi elämä muuttui. Miltä tuntuu maata tunti­ kaupalla liikkumattomana sairaa­ lasängyssä ja odottaa, että joku ehtisi auttaa? Miltä tuntuu toivoa, että joku vaihtaisi märät ja kakkai­ set vaipat? Miltä tuntuu vain lo­ puttomasti odottaa ? koska ei itse enää ehkä edes pysty ilmaisemaan tilaansa?? Nimetön palaute S iv u 41 n o 2 / 20 1 3 ?Ehkä tämä on tulkittava nuorten naisten seksuaalisen vapauden il­ maisuksi.? Gepardi nuorison tempaus, joka osoittaa sen, että joukkoliikennettä käyttä­ vä voi milloin vain joutua istumaan alleen paskovan pseudointellek­ tuellin viereen.? Smellygrampgoblin
• viimeiSeT SanaT Y L ioP P iL a SL e hT i Penkkarirekka kolumni SOMELIER A u t s . Kävelin lounaalta takaisin toimistolle, kun ohimooni kopsahti Dumle. Valkoisia abihaalareita, tahriintuneita banderolleja. Dieselmoottori murisi matalalta, kivitalojen seinistä kimpoili hiprakkainen huuto. Penkkarirekka kääntyi kulman taakse, enkä nähnyt minne se meni. Jäin miettimään, mikä oli muuttunut siitä, kun kahdeksan vuotta aikaisemmin seisoin itse samanlaisen rekan lavalla ja läikytin lonkeroa. Ihmiselämän ensimmäinen kolmannes koostuu lyhyistä etapeista. Yhteisistä vaiheista. Bilsan koe, kesäloma, yläasteelle siirtyminen. Rippikoulu, vanhojentanssit, penkkarit, ylppärit, suvivirsi. Miksi ihmiset muistelevat elämästään aina juuri nuoruutta? Miksi vanhukset eivät kaihoa takaisin keski-ikään? Katselin karkkikääreitä kadulla. Siksi, koska nuoruus on yhteistä. Lukion jälkeen kammotaan armeijan alkua, pian lasketaan päiviä sen loppumiseen. Luetaan pääsykokeisiin, kompuroidaan fuksibileissä, jännitetään vaihtoa. Se kaikki tehdään porukassa, yhtä aikaa muiden kanssa. Siirtymäriitit, kuten penkkarit ja lakkiaiset, painuvat mieleen myös siksi, että niissä luovutaan jostain. Lapsuus vaihtuu nuoruudeksi, nuoruus aikuisuudeksi. Elämä on tässä ja tähän hetkeen on reagoitava. Keksittävä uusi suunta. Osa karkeista oli jo liiskautunut autojen alle. Entä aikuisena? Töissä käydään, ja niin käy- dään kymmenen vuoden päästäkin. Ja neljänkymmenen. Etapit siirtyvät pidemmälle. Toivon pääseväni naimisiin. Ura, ylennys tai oma yritys? Kai lapsia joskus? Isoja asioita nekin, mutta aikuisuuden siirtymäriitit ovat aina yksityisiä. Ne tapahtuvat tietyllä hetkellä vain minulle. Hääni, sitten joskus, koskettavat toki myös morsianta, sukua ja ystäviä, mutta eivät koko penkkarirekkaa. Eivät koko sukupolvea. Yli puolet Twitterin ja kaksi kolmasosaa Facebookin ja Pinterestin käyttäjistä on yli 35-vuotiaita. Sosiaalisen median vetovoima piilee privatisoituneiden onnenhetkien tekemisessä yhteisiksi. Kun etapit ovat etäämmällä ja elämä ennalta-arvattavampaa, ilo on löydettävä arjesta. Ruokaisasta kanasalaatista voi yrittää tehdä yhteisen ilonaiheen postaamalla kuvan katetusta pöydästä muiden peukutettavaksi. Jaettuna asiat tuntuvat pikkuisen merkityksellisemmiltä. Siksi kai me twiittaamme, instagrammaamme, feisbuukkaamme. Penkkarirekan äänet häipyivät. Kevätaurinko paistoi viistoon. Poimin Dumlen suojatieltä ja söin sen yksin. Olin myöhässä palaverista. Keksisiköhän siitä nokkelan statuksen. SA M LAUDE Sivu 4 2 U AP NA:C PROBA O N o 2 / 20 1 3 ARV privatisoituneiden onnenhetkien tekemisessä yhteisiksi. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden sosiaalisen median kolumnisti, joka ei päässyt pussailemaan abiristeilyllä. Siskot harmaissa. Asepalveluksen suorittaneiden naisten kokemuksia ja käsityksiä tasa-arvosta Pääaine: Sosiologia Valmistumisvuosi: 2005 Opiskeluaika: 8 vuotta Aineisto: 14 teemahaastattelua R vetovoima piilee teksti LAURI KOROLAINEN Luimme Johanna Sumuvuoren gradun TU Sosiaalisen median Johdanto: ?Naisten vapaaehtoinen asepalvelus vietiin läpi naisten tasapuolisten yhteiskunnallisten oikeuksien nimissä. Erityisen kiinnostavaa onkin selvittää, miten armeijan käyneet naiset hahmottavat miesten ja naisten välisen tasa-arvon yhteiskunnallisten oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta. Puolustusvoimat on viimeisin valtaosin miehinen instituutio, jonka tehtävät on täysmittaisesti avattu naisille varsin myöhään.? Johtopäätös: ?Haastattelema- ni varusnaiset näkivät mahdollisuuden armeijan käytäntöjen tasa-arvoistamiseen yksilöiden toiminnan ja asenteiden muuttumisen kautta. Moni painotti vastauksissaan, että tasa-arvo on myös ?itsestä kiinni?. Tasa-arvon tiellä katsottiin olevan usein myös miesten vanhanaikaiset asenteet. Asevelvollisuuden suurin osa haastateltavista hahmotti yhteiskunnallisena rakenteena, joka kohtelee sukupuolia eri tavalla. Suurin osa olikin valmis pohtimaan vaihtoehtoisia malleja, joissa miesten ja naisten velvollisuudet ovat tasapainossa, toisin kuin nykyisessä asevelvollisuudessa, joka koskee vain miehiä.? Synnytystuskat: ?Tein gradua vähän toisella kädellä, koska olin samaan aikaan ehdolla kaksissa g r a d u r at s i a vaaleissa ? kunnallis- ja eurovaaleissa. Metodini oli ?kirjoita tai itke ja kirjoita?. Istuin Koffin puistossa tekemässä käsin muistiinpanoja lähdekirjallisuudesta. Loppuvaiheessa asetin jotain päivittäisiä sivumäärätavoitteita. Päätin, etten saa lounasta, ellen kirjoita vähintään kahta sivua. En kyllä vieläkään käsitä, miten sain sen sinä hulluna vuonna lähes valmiiksi. Erityisesti minua kannusti työhön ajatus siitä, että näytän pitkää nenää HYY:ssä vaikuttaneille politrukkikavereille, jotka sanoivat, etten politiikan takia tule koskaan valmistumaan. Nyt teen väitöskirjaa, että lällällää vaan heille!? Tarkastaja: Risto Alapuro teksti ELINA LOISA
• YLiO P P iLAS LE H T i Rakennusalalla työskentele­ vä Jonatan, 26, on synty­ nyt ja kasvanut Israelissa mutta muuttanut aikuisena Suomeen. Hänen isänsä on suomalainen ja äitinsä isra­ elilainen. Hän on etnisesti juutalainen mutta uskoo Jee­ sukseen ja Uuteen testament­ tiin. Hän tekee aktiivises­ ti nuorisotyötä kristillisissä seurakunnissa. Jonatan on kietoutunut Jerusalemin lippuun, jossa on keskellä kaupungin vaakuna. Sen yläpuolella lukee hep­ reaksi Yerushalayim, Jerusa­ lem. Vaakunassa on kuvattu oliivipuun oksat, itkumuuri ja Juudan leijona. Jonatan on kuvattu koto­ naan, jossa vietettiin kuvaus­ hetkellä juutalaisten Purim­ juhlaa. viiMEiSET SANAT s iv u h e n k i lö teksti & kuva Jussi särkilahti N o 2 / 20 1 3 Jussi Särkilahti on helsinkiläinen valokuvaaja, jolle aurinko on suuri dramaturgi. Hän on opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. S iv u 43