Ylioppilaslehti 2/2013 - Lehtiluukku.fi

K o u l u K i u s at u n ä i t i lsE:n lsD No I 2 S S N soDanKylän tai K a h E t K E t / 0 3 2 0 1 3 5 - 9 2 4
Kuinka tuoda iloa maailmaan? aalto.fi/animals Kuinka tuoda puhdasta vettä janoisille? aalto.fi/burkinafaso Kuinka auttaa myrskyn silmässä? aalto.fi/shelter Vapaus onnistua. Me kannustamme onnistumaan ja tekemään työtä aktiivisesti paremman maailman puolesta. Aalto-yliopistossa taide, tekniikka ja talous yhdistyvät ainutlaatuisilla tavoilla. Lue lisää ja hae: aalto.fi/studies Hakijan paras ystävä: m.aalto.fi/studies Tutustu Aalto-yliopiston kandiohjelmiin ja tilaa tutkintokohtaiset hakuohjeet sähköpostiisi mobiilipalvelustamme. Navigoi älypuhelimellasi osoitteeseen m.aalto.fi/studies tai skannaa oheinen koodi.
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA Valmentaudu jatko-opintoihin tai hengähdä hetki! Suurin osa VNF:n opiskelijoista ovat vuoden ylioppilaita, monet näistä suomenkielisiä. Hyppää sinäkin kielikylpyyn ? opiskele lukuvuosi ruotsinkielisessä ympäristössä! Taideohjelmat ? ? ? ? ? ? ? Kuvataide *) Valokuvataide *) Sarjakuvataide ja graafinen suunnittelu *) Sisustus ja muotoilu *) Muoti *) Tanssitaide Teatteri Kielet ja tieteelliset aineet ? ? ? ? ? ? Kielet ja matkailu Svenska på riktigt ? Ruotsia ruotsiksi Around the world in 8 months Luonnontieteet ja lääketiede Oikeustieteet Vuosi suomeksi ? Ett år på finska Suorahaku 10.6. ja 5.8.2013. Lue lisää kotisivuiltamme tai ota yhteyttä! VNF on ruotsinkielinen kansanopisto Karjaalla, Raaseporissa. Opisto kampusalueineen sijaitsee vain kilometrin päässä rautatieasemalta, junayhteydet sekä Helsingistä että Turusta päin ovat mainiot. *) Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa (UCA). Kuva: Nicklas Mattsson Ammatiksi PARTURIKAMPAAJA Opiskele trendikkäälle alalle huippuopettajien johdolla. 2.9.2013 alkavat 9 kk ja 11 kk koulutusjaksot. 27.5.2013 alkaa 11 kk koulutusjakso. Näyttötutkintoon valmistava koulutus > Great Cut Academy RAKENNEKYNSI- JA RIPSIENPIDENNYSKURSSIT lauantaisin - katso koulutuspäivät kotisivuiltamme. Oppilaat kuuluvat Kelan opintotuen piiriin. Kauneusalan koulutusta parhaasta päästä jo vuodesta 1985. Ilmoittautumiset p. (09) 685 6110 tai hae netissä koulutuscenter.com ...kun unelmat muuttuvat uraksi LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Haluaisitko toteuttaa itseäsi, löytää oman alasi tai hakea valmiuksia jatko-opintoihin? Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! Lääketiede ? Oikeustiede ? Kauppatiede Espanja ? Englanti ? Venäjä ? Psykologia Kasvatustiede ? Terveyskasvatus Vapaa yliopisto-opintojen linja Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa! Kirjoittaminen ?Teatteritaide Tanssitaide ? Maskeeraus ? Rytmimusiikki Haku 31.7. mennessä! Opinnot alkavat 19.8. www.epopisto.fi Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000 Eikö Ylkkäri tule? Ta r k i s t a t i e t o s i We b O o d i s s t a . Ammatiksi MAKE-UP ARTIST -maskeeraaja 15.4.2013 alkavat 2, 5, 6 ja 9 kk päivä- ja iltakoulut. Oppilaidemme sijoituksia: Maskeerauksen SM 1. sija, Bodypainting SM 1. sija > Make-Up Artist Academy Goldwell 10 kerran kortit ohjatu ille tu n n eille ja kuntoS alille ain a edu lliS eS ti! Pumppulahti 3, 10300 Karjaa ? 019 222 6025 ? info@vnf.fi ? www.vnf.fi OULUTTAUDU KAUNEUSALAN HUIPULLE K facebook.com/KoulutusCenter HELSINKI ? TAMPERE S a n o e i pa k k o jäSenyykSille! eniten vaihtoehtoja www.motivuS.fi
Hae osoitteessa www.amkhaku.fi ?Parasta HAMKissa on hyvät ja asiantuntevat opettajat.? - Essi, hoitotyö itä tekisit isona? Mietitkö vielä, m sillä Mieti rauhassa, Liput: 6,50?13,50 euroa. Tutustu huolella vaihtoehtoihin. HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä. Valittavanasi on lukuisia koulutusohjelmia kuudella eri alalla. Modernit työtilat, sopivan pienet yksiköt, uusin tekniikka ja pitkistä perinteistä ammentava opetus luovat loistavat raamit opiskelulle. Etsitkö kotia? sato.fi Voit opiskella joko kokopäiväisesti tai työn ohessa. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013. ? www.hamk.fi/koulutus Meillä voit opiskella myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013. ? www.hamk.fi/ylempiamk FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa opintoihisi: voit suorittaa osan opinnoistasi joko LAMKissa tai Laureassa. Katso lisää www.fuas.fi/opiskelijalle. Lisätietoja hakemisesta: hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501 aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504 www.olkkari.fi sato.fi
Opiskele syksystä 2013 kevääseen 2014 K I I N N O S TA A K O ? Sanataiteen linja Journalismin linja Käsikirjoituskoulu Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Taidepainotteinen kasvatustiede Musiikkilinja Ydinfysiikka Nanoteknologia Hiukkasfysiikka Kosmologia 19.8.2013 - 16.5.2014 Teollisuusfysiikka Oriveden Opiston kirjoittajalukio 12.8.2013 - 30.5.2014 Koulutie 5 35300 Orivesi puh. 0207 511 511 orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi Kouluttaudu artesaaniksi yhteishaku 25.2.-15.3.2013 www.haenyt.fi Opettajankoulutus sa ismais poHjo ! a a u s p s ip e Hu om nen su - Ykkö Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle ja nanotiedekeskukseen! Haku fysiikan koulutukseen päättyy 3.4.2013. Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos & Nanotiedekeskus www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta ) » hopeasepän ala (pk, yo » sisustusala (pk, yo) Lisätietoja: puh. (06) 881 7400, info.toholampi@kpedu.fi www.kpedu.fi tai www.artesaaniopisto.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO ARTESAANIOPISTO Toholampi FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2013 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Hakuaika on 1.-22.4.2013. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 22.4.2013 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni J Keronen jouni.j.keronen@fortum.com (p. 010 45 34881) HALUATKO VIESTINVIEJÄKSI? Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT) ottaa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaansa 65 uutta opiskelijaa, jotka ovat kiinnostuneita journalismista, kuvajournalismista, mediakulttuurista, puheviestinnästä tai teatterin ja draaman tutkimuksesta. Kandidaatin opinnoissa voi suuntautua ? journalistiikkaan ? kuvajournalismiin (erillinen valintaväylä) ? puheviestintään (erillinen valintaväylä) Maisteriopinnoissa voi lisäksi suuntautua mediakulttuuriin sekä teatterin ja draaman tutkimukseen. Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12, opettajia ja tutkijoita on useita kymmeniä. Opetuksessa käytetään lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijoille on tarjolla ajanmukainen harjoitustoimitus, yliopistoradio ja studiotilat sekä viestinnän alan paras tieteellinen asiantuntemus. CMT:stä valmistuneet työskentelevät toimittajina, tiedottajina, kouluttajina, tutkijoina ja erilaisina viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoina. Hakuaika alkaa 4.3.2013 ja päättyy 3.4.2013. Lisätietoja: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakukohteet/ tutkinto-ohjelmat/jov.html
yliO P P ilAS le H t i vaikka pahalta maistui alun perinkin (9). Ei auta kuin pyöriä AlkutekStit A l k u t e k S t i : Lisää suolaa, suolaa, enemmän suolaa, volttia alamäkeen (11) kohti maailmanloppua (12). Ja mikäs sitä odotellessa, kun oikislaista ylistetään, vaikka valtsikalaiset huutelevat graduaakkosten alapäässä (13). Imagoladulla hiihdetään ohi kaikista tasapuolisesti (14), jopa läpi perusarvojen ja syöpäuutisten (15). Huh, miten tässä lehdessä onkaan näitä mainoksia! (18) Nelli Palomäki on viiksekäs nainen ja hyvää mainosta itselleen (19). k e S k i t y : I H m I s E E n se taas on huonoa mainosta, että koululaisten oikeusturvaa laiminlyödään (20). A s I A A n Huippuyliopistoissa osataan paremmin, ainakin huumeiden käyttö (26). K u v A A n meilläkin mieli on muualla, nimittäin sodankylässä (30). v i i m e i S e t S A n A t : miehen voi nykyään raiskata (36), mutta Hannun sokeritautiin se ei vaikuta (38). Noora Mattila haluaa järjestäytyä maahanmuuttajien ystäväksi (41) ja Lauri Korolainen on henkisesti juuri ja juutoutua Jerusalemin lippuun (43). S iv u 7 n o 2 / 20 1 3 ri täysi-ikäinen (42). Lopuksi meidän kaikkien olisi hyvä kie-
Mediakoulutusta Ylöjärvellä ? ? ? ? ? ? Dokumenttityö Elokuva- ja tv-työ Elokuvanäytteleminen Lehtitoimittajan työ Radio- ja tv-toimittajan työ Valokuvaus Sijainti Tampereen lähellä. Koulutus elokuusta kesäkuuhun. Haku päällä nyt! AAN M E L I E K O TULE K dessä! kortit pysyvätkö kä Uusien pelinhoitajien rekrytointitilaisuus Casino Helsingissä. REKRYTOINTIPÄIVÄ LA 9.3. KLO 12 Tule kuulemaan lisää tehtävistä Casino Helsingin Fennia-salonkiin, osoitteeseen Mikonkatu 19, 00100 Helsinki. Tilaisuus alkaa klo 12 ilmoittautumisella. Varaathan aikaa aluksi pidettävään yleisesittelyyn ja haastatteluluihin. Tilaisuus päättyy klo 16. HAASTATTELEMME PÄIVÄN AIKANA HAKIJOITA, JOTEN TÄYTÄTHÄN HAKEMUKSEN ETUKÄTEEN OSOITTEESSA WWW.RAY.FI/TYOPAIKAT. LISÄTIETOJA: outi.moberg@casino.?
YLIO P P ILAS LE H T I Kokkaat kaveriporukalla siskonmakkarasoppaa. Vihannekset on pilkottu ja makkaratkin kiehuvat kattilassa. Maistatte ruokaa ja huomaatte: liemi on liian suolainen. Tilanne vaatii toimia. Ongelmaa ? kuinka vähentää siskonmakkarakeiton suolaisuutta ? ruoditaan eri kokoonpanoissa. Perustetaan työryhmiä. Riidellään. Välillä joku murjottaa. Tilanne on epätoivoinen. Kunnes joku heittää idean aivan boksin ulkopuolelta: lisätään ruokaan suolaa. Tällaiselta sokkokokkien sekoilulta on vaikuttanut hallituksen yritys pidentää suomalaisten työuria. Etenkin nyt, kun on tullut esiin kokoomuksen outside the box -ehdotus, jota se yrittää syöttää hallitustovereilleen maaliskuun kehysriihessä: pidennetään työuria leikkaamalla opintotuesta. Kokoomus on jo pitkään haaveillut, että vastikkeetonta opintotukea jaettaisiin vain kolme ensimmäistä opiskeluvuotta. Sen jälkeen pitäisi elää velaksi. Ajatuksen järkevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta sen perusteleminen työurien pidentämisellä on tosiaan p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A vähän kuin väittäisi, että ruuasta tulee vähemmän suolaista, jos siihen lisää suolaa. Ministeriössä kun on jo vuosia vikisty, että opiskelijoiden työssäkäynti viivästyttää valmistumista, siirtymistä oman alan töihin ja siten lyhentää työuria. Tavoitteena on ollut nimenomaan saada opiskelijat nopeammin ulos korkeakouluista. Kokoomuksen hellimä suunnitelma lisäisi taatusti opiskeluaikaista työssäkäyntiä. Jos opintorahahanat sulkeutuvat, opiskelijat haalivat itselleen mahdollisimman paljon työvuoroja. Eipähän tarvitse välittää tulorajoistakaan. Hallituksen yritys pidentää työuria on sujunut surkeasti. Kokkijengissä on mukana gordonramsaymaisen ehdoton Sdp, joka kieltäytyy tekemästä sitä olennaisinta: nostamasta eläkeikää. Hallitus kuitenkin yrittää näyttää siltä, että työn touhussa ollaan, työuria kovasti tässä pidennetään. Siksi se on nähtävästi alkanut esitellä työuria pidentävinä keinoina sellaisiakin, jotka lyhentävät työuria. E L äv I E N I H m I S T E N k u vAT Kotimaisen elokuvatietämyksen elävä tietosanakirja Peter von Bagh vieraili toimituksessamme. Sodankylän elokuvajuhlia koskevaan juttuumme haastateltu von Bagh tokaisi, että tapahtuman tulevaisuus näyttää synkältä, koska elokuvia ei enää kuvata filmille niin paljon kuin ennen. Hän oli huolissaan siitä, että filmin katoamisen myötä elokuvan estetiikasta katoaa tietty valon ja varjon herkkyys, jota digitaalinen tallentaminen ei vain pysty saavuttamaan. Voi olla, etten ole katsellut tarpeeksi hartaasti filmille kuvattuja teoksia. Sillä en ole koskaan huomannut elokuvakokemukseni olevan tallennusvälineestä kiinni. Etenkin elokuvafestivaaleilla hyvän katselukokemuksen on luonut ennen kaikkea tunnelma, joka muodostuu niin yleisön välisistä kohtaamisista kuin elokuvien kertomuksiin uppoutumisesta näytössalin hämärässä. Eivät ihmiset festivaalinäytöksestä pa- ALkuTEkSTIT LIEmESSä a l av i i t e J U U s O J A N h U N E N latessaan muistele sitä, kuinka valo siivilöityi kahden sekunnin ajan päähenkilön takana olleesta ikkunasta vankilan seinälle, tai sitä, kuinka öinen maisema ui pimeyteen valtatietä kiitävän auton valoista. He muistelevat kokonaisuutta, tunnelmaa, elokuvan herättämiä ajatuksia ja tunteita, ehkä vierustoverin kättä omassaan. Siksi en oikein kykene jakamaan von Baghin huolta, vaikka arvostankin hänen herkkyyttään elokuvan pienille yksityiskohdille. Ihmiset tekevät loppujen lopuksi sen suurimman vaikutuksen, valkokankaalla ja sen ulkopuolella. Lukekaa vaikka toimitussihteerimme Johanna Mitjosen jutusta sivulta 30. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden verkkotoimittaja, jolta jää aina pari lippua käyttämättä elokuvafestivaalien sarjakorteista. apinat S Iv u 9 N o 1 / 20 1 3 YLIOPPILASLEHTI. Perustettu 1913. 100. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. Muut: Outi Anttila, 050 527 7559, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Helen Korpak
Matka aLkaa tÄstÄ. Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta. Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta. AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon voit suorittaa myös työn ohella. Lisätiedot yhteishausta ja opiskelusta Turun AMK:ssa löydät hakusivuiltamme matka.turkuamk.fi SUomenkielinenkin meneStyy HAnkenillA - tottAkAi Sinulle joka aloitat korkeakouluopinnot hanken tarjoaa yhdistetyn kandidaatti- ja maisteritutkinnon ruotsiksi. katso videohaastattelut miten Meri, Tuomas ja Päivi pärjäävät hankenilla: ekOnOMikSi.fi Yhteishaku 2013 ? yhteishaku, kevät 4.3.?3.4. ? vieraskielinen ylempien erillishaku 4.3.?3.4. ? yhteishaku, syksy 16.9.?1.10. www.vimeo.com/ turkuamk Turun AMK, Turku University of Applied Sciences hakUaika 4.3. - 3.4.2013 » Opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla » hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin 60 eri maassa maailmanlaajuisesti. www.turkuamk.fi Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd. Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved. hanken.fi Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds
YliO P P ilaS le h t i josta tulee maailman parhaita lumilautailijoita. Tuorein tähti alkutekStit a j a n h e n k i ( lö ) Kajaanin korkeudella on lukio, on 17-vuotias Kalle Järvilehto. vauhdit alamäkeen Temppu on vaikeimpia, joita mäessä voi tällä hetkellä nähdä. Järvilehto sijoittui neljänneksi, ohi kisoihin varta vasten kutsutun X-gameskultamitalistin. Ja X-games-voitto on sentään olympiasijoitustakin arvostetumpi. ?Nyt jää väliin muutamat neljän ja viiden tähden TTR-kisat ja SM:t. Kyllähän se ärsyttää?, Järvilehto sanoo. Maailman lumilautailukisat on luokiteltu tähdillä tason mukaan. Tulokset listataan rankingiin, jonka nimi on TTR World Snowboard Tour. Järvilehto on sijalla 74. Hänen kehityksensä on ollut huimaa: vielä kaksi vuotta sitten sijoitus oli 1 196:s. Ykkösenä rankingissa on maailmanmestari-Tonteri, kolmantena Peetu Piiroinen. Piiroinen on voittanut koko kiertueen kolmena vuonna peräkkäin. Naisten ykkönen on Enni Rukajärvi. Kaikki kolme ovat lähtöisin samasta sotka- molaisesta urheilulukiosta. Se on Suomen ainoa, jossa valmennetaan lumilautailijoita. Järvilehto saattaa viettää mäessä 13 tuntia päivässä. ?Kisoihin ei ole pakko osallistua, mutta sitä suositellaan. Niihin ei tarvitse mennä yksin, valmentajat ja koulukavereita tulee mukaan.? Ensi syksystä lähtien voi hakea myös kansainväliseen huippu-urheilijakoulutukseen, kun Sotkamossa aloittaa IB-SPORT-linja. Järvilehto haluaisi rinteeseen vielä ennen sitä. Odotteluajan hän tekee roikkumaan jääneitä koulutöiztä. Vanhojentansseista hän suoriutui kipulääkkeillä. Vain hyppytanssit jäivät hyppimättä. teksti AurorA rämö kuva TuomAs pohjonen Lumilautailun SM-kisat 23. maaliskuuta Rukalla. S iv u 1 1 n o 2 / 20 1 3 Samana päivänä, jona lumilautailun tuore maailmanmestari Roope Tonteri juttelee kisamenestyksestään aamutelkkarissa, 17-vuotias Kalle Järvilehto matkaa sotkamolaiseen uimahalliin. Hän on menossa vesijuoksemaan. Mikäs sen klassisempi nuorten miesten vapaa-ajanviettotapa. Järvilehto loukkaantui helmikuussa lumilautailukisassa Sveitsissä. Hyppy jäi lyhyeksi, ja nuori lupaus tärähti korkeuksista kumpareeseen. Välilevyyn tuli kaksi pullistumaa. Käveleminen onnistuu juuri ja juuri. ?Nyt pitää tehdä kaikkia ihme jumppavääntöjä, ettei tarttisi leikata?, Järvilehto sanoo puhelimessa. Ihme vääntöjä Järvilehto tekisi muutenkin. Tammikuussa O?Neill Evolution -kisassa hän veti backside tuplakorkin eli pyöri itsensä ympäri kolme ja puoli kierrosta samalla, kun teki tuplavoltin.
ALKuTEKSTiT Y L iop p iL ASL E hT i S u o m E A p E L A S TA m A S S A 1960-luvulla Oulussa uskottiin maailmanlopun olevan ovella. Sitä ei tullut, mutta 2000-luvulla aihe kiehtoo yhä. Oululaisten maailmanlopunpeloista on tehty dokumentti, ja maaliskuussa ilmestyy romaani. Oli 23. elokuuta vuonna 1960. Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen oli työpaikallaan. Heinonen pukeutui tavallisesti siististi. Yleensä hänellä oli päällään villakangasjakku, takaraivolla oli pillerihattu. Mutta tämä päivä ei ollut tavallinen. Kesken työpäivän Heinonen sai ilmoituksen Jumalalta. Viesti oli hälyttävä: jos Suomen kansa ei tee parannusta kahden vuoden kuluessa, Jumala antaa suomalaiset vihollisen käsiin. 1960-luvulla jokainen suomalainen tiesi heti, kuka vihollinen oli. Monella oli myös selvä käsitys siitä, mitä vihollisen käsiin joutuminen tarkoittaisi. Mutta kuten Raamatussa israelilaisilla, myös suomalaisilla oli mahdollisuus. Jos löytyisi 8 000 sellaista, jotka ovat puhdistaneet sydämensä Kristuksen verellä, Jumala armahtaisi. Jos ei, Suomi kokisi saman kohtalon kuin Baltian maat toisen maailmansodan jälkeen. 1960-luvulla Neuvostoliitto yksin ei aiheuttanut suomalaisten mielessä pelkoa. Suomes- NUMERO n o 2 / 20 1 3 33 900 Sivu 1 2 opiskelijaa joutuu palauttamaan opintotukia tulorajojen ylittymisen takia. Tukia palauttaa siis joka kymmenes opintotuen saaja. Keskimääräinen palautussumma on 1 272 euroa per opiskelija. Tänä vuonna Kelan karhukirje kolahti useamman opiskelijan postiluukusta kuin viime vuonna. Vuosi sitten tukia joutui palauttamaan noin 5 000 opiskelijaa vähemmän kuin tänä vuonna. sa elettiin muutoksen aikaa. Maalta muutettiin kaupunkiin. Elämä ei ollut enää entisenlaista. Mihin tässä oikein oltiin menossa? Laila Heinosella oli läpitunkeva katse ja selkeä sanoma. Hän usutti ihmisiä parannukseen ja sai kannattajia, joista monet olivat nuoria. Heinosen julistuksia esittelevää kirjaa myytiin liki 30 000 kappaletta. Alettiin puhua Oulun profetiasta ja heinoslaisuudesta. Lehdet kirjoittivat mielellään Heinosen ilmestyksistä. Mutta vuosi 1962 kului, ja maailma pysyi ennallaan. Heinosen profetoiminen ei enää kiinnostanut. Kannattajakunta pieneni. Lahkojohtaja unohdettiin. Kunnes koitti 2000-luku. Kuusi vuotta sitten oululainen kirjailija Hanna Hauru katselee olohuoneessaan Annika Nykäsen ohjaamaa dokumenttia Maailmanloppu alkaa Oulusta. Siinä nuoret opiskelijat muistelevat, kuinka heitä peloteltiin: ?Jos parannusta ei tehdä, maailmanloppu tulee, meille sanottiin.? Haurun mielessä herää paljon kysymyksiä. Kuinka Laila Heinonen onnistui manipuloimaan ihmisiä? Miksi lahko oli niin sulkeutunut piiri? Hauru tietää heti, että haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan. ?Minua kiinnosti tietää, miten ihminen MENE itsEEsi viESTivä vA AT E h E n K A r i Jokunen vuosi yliopistolla niitä on nähnyt ja haistanut: muotibloggaajatyttöjä. Aamulla laitetaan asukuva nettiin, päivällä opiskellaan viestintää. Kirjastossa muotibloggarityttö kuuntelee kuulokkeista Lana del Reyta niin kovaa, että muutkin joutuvat kuuntelemaan sitä jollotusta. Tähän pitäisi puuttua jo pääsykoevaiheessa. Fetasalaattiohjeen jokapäiväiseen postaamiseen ei tarvitse akateemista loppututkintoa. saadaan sellaiseen olotilaan, että hän alkaa uskoa hölynpölyyn?, Hauru kertoo puhelimitse Oulusta. Hänen maaliskuussa ilmestyvä kirjansa, Paperinarujumala, on fiktiota, mutta se lainaa tapahtumien kulun hyvin suoraan heinoslaisuuden historiasta. Kirjassa hahmo nimeltä Laina Heinonen saa kesken työpäivän puhelun Jumalalta. Puheluita tulee lisää. Laina on Jumalan tavoitettavissa koko ajan. Hän leikkaa puhelimen johdon poikki ja kantaa luuria mukanaan. Luurista hän kuulee Jumalan viestit. Haurun kiinnostus uskonnollisiin lahkoihin kumpuaa lapsuudesta. Pohjoisessa luokkakavereina oli paljon lestadiolaisia. Kerran tokaluokkalaisen Haurun ovikelloa soitti tyttö, joka sanoi, ettei tule enää koskaan leikkimään hänen kanssaan. Syy oli se, että Haurun perhe oli pakanoita. Noilta vuosilta mieleen iskostui vihainen ihmettely: miksi lahkot rajoittavat jäsentensä elämää? Hauru kirjoitti romaaninsa, koska halusi ymmärtää Laila Heinosta. ?Mutta en minä häntä kuitenkaan ymmärrä.? teksti JOhaNNa MitJONEN kuva VEsa RaNta
YliO P P ilaS le h T i valTiOTieTeellinen TiedeKunTa jakavat oikeustieteellinen A 0,8 % ja eläinlääketieteellinen tiedekunta. Tiukin seula on valtiotieteellisessä. L 1,3 % LUB 4,5% E 14,8 % NSLA 14 % M 33,3% Tä ä l Tä h e r u u l a u d aT u r e i Ta OiKeuSTieTeellinen TiedeKunTa A1% LUB 2,1 % NSLA 5,5 % L 6,9 % E 29,0 % C 19,0 % M 37,1 % tiedekuntaan on kova. Tosin valtiotieteelliseen on vielä vaikeampi päästä opiskelemaan kuin oikeustieteelliseen. ?Niin. Voisihan sitä kuvitella, että arvosa najakauma olisi yhdenmukaisempi tiedekuntien välillä?, Kajan sanoo. Yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Jukka Kola sanoo, että suuret erot tiedekuntien arvostelutiukkuudessa eivät haittaa yliopistoa. ?Pohja tutkielmien arvosteluperusteisiin on koko yliopiston laajuinen, mutta tarkemmat arvosteluperusteet ovat tiedekuntien sisäinen asia?, Kola sanoo. Hän ei näe yhdenvertaisuusongelmaa siinä, että joissakin tiedekunnissa hyvä arvosana hel tiää helpommin kuin toisissa. Yliopisto ei seuraa tai tilastoi graduarvoste lua, mutta aiheesta on tekeillä yksi gradu. Sitä tekee tilastotiedettä opiskeleva Sanni Holm. Tutkielman on tarkoitus valmistua kesäksi, mut ta Holmilla on joitakin johtopäätöksiä valmiina. ?Näyttää siltä, että mitä pitempään opiske lee, sitä huonomman graduarvosanan saa. Se voi johtua siitä, että myöhään valmistuvat ovat jo mukana työelämässä ja heillä on muita intres sejä kuin gradun tekeminen?, Holm sanoo. Se voi osittain myös selittää tiedekuntien välisiä eroja. Oikeustieteellisessä opiskeluajat ovat yliopiston lyhimpien joukossa. Tosin myös valtiotieteilijät selviytyvät mais tereiksi hieman keskimääräistä nopeammin, jo ten valtsikan huonoja graduarvosanoja valmis tumisaika ei selitä. Holm itse opiskelee matemaattisluonnon tieteellisessä tiedekunnassa, jossa laudaturiin tai eximiaan yltää 28 prosenttia opiskelijoista. Tilastotieteilijänä Holm on suhteuttanut ar vosanaodotuksensa tilastojen mukaisiksi: ?Kyllä magna on vähimmäistavoitteeni?, Holm sanoo. Magna on arvosana, jota matemaattis luonnontieteellisessä jaetaan eniten. teksti Vappu Kaarenoja S iv u 1 3 n o 2 / 20 1 3 Jos halajaa graduarvosanaksi laudaturia tai eximiaa, opiskelupaikaksi kannattaa vali ta eläinlääketieteellinen tai oikeustieteellinen tiedekunta. Ylioppilaslehti vertaili Helsingin yliopiston eri tiedekuntien jakamia graduar vosanoja seitsemän viime vuoden ajalta. Sekä eläinlääketieteellisessä että oikeustieteellises sä useampi kuin joka kolmas valmistuva saa eximian tai laudaturin. Lääketieteellisen tiedekunnan gradut eivät ole aivan vertailukelpoisia muiden gradujen kanssa: siellä lopputyöstä saa opintopisteitä vain 20, kun muualla laajuus on 40 opintopis tettä. Jos lääketieteellinen kuitenkin otetaan mukaan vertailuun, se on huippuarvosanojen jakajana ykkönen: lääketieteellisessä laudatu rin tai eximian saa lähes joka toinen ? 49 pro senttia valmistuvista. Nihkeimmin hyviä arvosanoja jakaa valtio tieteellinen tiedekunta. Siellä laudatur tai exi mia heltiää noin joka kuudennelle. ?Tuo on mielenkiintoista. Erothan ovat suu ria. Ei se tietysti ole mikään ideaalitilanne, että Helsingin yliopistossa on niin erilaisia painotuk sia. Meillä valtiotieteellisessä magna on todella hyvä arvosana?, sanoo valtiotieteellisen tiede kunnan opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen. Hän ei osaa sanoa, mistä erot johtuvat. Vanhasen mukaan valtiotieteellisessä ei kuitenkaan aiota höllentää arvostelua, vaikka muiden tiedekuntien opiskelijat voivat leveillä paremmilla graduarvosanoilla. ?Jos hyviä arvosanoja kauheasti jaetaan, ne kärsivät inflaation.? Eivätkä kärsi, sanoo puolestaan oikeustie teellisen opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajan: ?Ei tässä ole syytä pelätä inflaatiota.? Kajanin mukaan tiedekunnassa ollaan tie toisia siitä, että laudatureita ja eximioita jae taan runsaasti. ?Mutta se tapahtuu arviointikriteerien poh jalta?, Kajan sanoo. Niitä ei olla tiukentamassa ainakaan heti. ?Meillä on oikeustieteellisessä menossa tutkinnonuudistus. Voi olla, että kun etenemme uudistamaan maisteritutkintoa, tämäkin asia nousee esille.? Kajan muistuttaa, että oikeustieteellisen opiskelijat ovat hyvin lahjakkaita, sillä seula C 31,3 % Nihkeimmin hyviä arvosa noja jakavan tiedekunnan valtiotieteellisen ja avo kätisimmin niitä jakavan tie dekunnan oikeustieteelli sen arvosanajakaumat on koottu oheisiin graafeihin. Suhteessa opiskelijamääriin oikeustieteellistä aavistuk sen enemmän laudaturia ja eximiaa jakaa eläinlääketie teellinen. Oikeustieteellises tä tiedekunnasta valmis tuu kuitenkin yli viisi kertaa enemmän maistereita kuin eläinlääketieteellisestä. Siten määrällisesti oikeustieteelli nen jakaa laudatureita ja exi mioita enemmän kuin mikään muu yliopiston tiedekunta. Muiden tiedekuntien arvosa najakaumat ja lisää arvosa natilastoja osoitteessa www. ylioppilaslehti.fi/graduarvo sanat. alKuTeKSTiT Eniten hyviä arvosanoja
ALKuTEKSTiT y L ioP P iL A SL E hT i PyThAgorAAN SoSiAALiPoLiTiiKKA Suomen sixpack-hallituksen viehätys aritmetiikkaan pahenee. Kokoomuksen taustamatemaatikot ovat pelanneet taas liikaa sudokua, ja he aikovat lyödä hallituksen puolivälitarkastelussa neuvottelupöytään opintotuen 3+2-mallin. Siinä opintotukea saisi kolme vuotta, ja kaksi seuraavaa vuotta pitäisi elää lainalla. Jo ennestään sixpackiläisillä on ratkaistavana hankala vanhempainvapaan 6+6+6-yhtälö. Näyttää siltä, että hallitukselle mieluisa tapa käsitellä sosiaalipolitiikkaa perustuu matemattiikkaan. Ehkä muitakin hankalia päätöksiä olisi helpompi käsitellä, jos ne olisi naamioitu kylmiksi luvuiksi. Ylioppilaslehti kokosi hallitukselle maaliskuun kehysriiheen muut laskuharjoitukset: Kuntauudistus: 320-250 (näin saadaan kuntien määrä vähennettyä nykyisestä 320:stä 70:een) Eläkkeet: 63+2 (eläkeikä nousee tällä laskutoimituksella nykyisestä 63:sta vuodesta 65:een) Sote-uudistus: ax5+bx4+cx3+dx2+ex+f=0 (jossa a ? 0) (Sote-uudistuksen läpivienti vaatii oheisen viidennen asteen yhtälön ratkaisemista. Viidennen K a n S a K u n n a n No 2 1 / 20 1 3 h E L S i N K i TA r v i T S E E imAgoLAduN Helsinki on maailman toiseksi pohjoisin pääkaupunki, ja olisi jo aika alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Keskustassa on toki luistelurata, mutta niin on monessa muussakin kaupungissa. Jotta Helsinki erottuisi edukseen johtavana talvipääkaupunkina, keskustaan on saatava hiihtolatu. Nyt pohjoisesta päin tulevan työmatkahiihtäjän hangilla eteneminen tyssää jo Pasilaan ja Hermanniin. Hermanniin päättyvää latua pitäisi jatkaa Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle ja sieltä aina keskustaan saakka. Pasilan latua taas tulisi jatkaa Töölönlahden kautta Baanalle. Siinä olisi turisteilla ihastelemista: Bisnesmiehet suihkisivat sukset viuhuen ja salkku olalla töihin keskustan toimistoihin. Kansanedustajat voisivat panna sauvaa toisen eteen ja lipua latua pitkin Arkadianmäelle. Mannerheimintien hotelleissa majoittuvat turistit voisivat vuokrata hiihtotamineet hotellista, käydä suoraan hotellin pyöröovista Töölönlahden laduille ja hiihdellä Baanaa pitkin Sibelius-monumentille. Liikuntaviraston ulkoliikun- Sivu 1 4 taosaston päällikkö Stefan Fröberg sanoo, että ajatuksella keskustaan ulottuvasta ladusta voi kyllä leikitellä. Hän kertoo, että jotkut kaupunkilaiset ovat myös kyselleet Baanan hiihtomahdollisuuksista. ?Baanan ongelma on siinä, että sen yläpuolella menee teitä. Teiltä tuppaa putoamaan alaspäin aina jotain, mikä ei kuulu laduille?, Fröberg sanoo. Fröbergin mukaan helpointa olisi jatkaa Pasilan latua Töölönlahdelle. ?Mutta silloin jouduttaisiin luopumaan osasta Töölönlahden kävelyreiteistä, joita hiekoitetaan?, Fröberg sanoo. Hänen mukaansa tällaista ei ole suunnitteilla, sillä Töölönlahti on niin suosittu kävelyreitti. Mutta kävelijöiden on väistyttävä, Helsinkiin tarvitaan imagolatu. Helsinki ei tule koskaan yltämään pyöräilykaupunkina Amsterdamin tai Kööpenhaminan tasolle, niiden etumatka on niin valtaisa. Nyt olisi oiva hetki profiloitua maailman parhaaksi hiihtokaupungiksi. teksti Vappu Kaarenoja asteen yhtälölle matemaatikot eivät ole pystyneet kehittämään ratkaisukaavaa.) Valtiotieteilijöiden ei pidä enää hakea palkattomiin harjoitteluihin ministeriöihin. Jättäkää nämä hommat matematiikan opiskelijoille, jo alkavat Suomen ongelmat ratketa. teksti Vappu Kaarenoja Opiskelijajärjestöjen mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan järjestetään 20. maaliskuuta. to ivot ? m E i d ä N E i P i Tä i S i i T S E K äy T T ä ä m E i d ä N T u o TA N T o vä L i N E i Tä m m E . m E i d ä N E i P i Tä i S i S y ö d ä o m A S TA K u o r m A S TA m m E . ? Sitoutumattoman vasemmiston Jaakko Rissanen edustajiston kokouksessa 18. joulukuuta. Edustajisto käsitteli HYY:n tämän vuoden budjettia. Rissasen kommentti liittyi HYY:n saunatilan, Sivistyksen saunan, määrärahoihin. Hallitus esitti saunaan käytettä- vän summan nostamista 30 000 eurosta 35 000 euroon. Rissanen vastusti saunarahojen lisäämistä. Saunasta keskusteltiin kokouksessa yhteensä 18 minuuttia. Hallituksen esitys kuitenkin voitti, ja HYY käyttää tänä vuonna Sivistyksen saunaan 35 000 euroa. Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä. aSiantuntiJan SuoSituS TEhoKKAiN vAT S A L i h A S L i i K E ?Fourpackin, sixpackin tai eightpackin saa esiin seuraavalla lankkuharjoituksella: käy ensin selinmakuulle, laita jalat sohvalle ja nosta ylävartaloa hyvin hitaasti kohti polvia.? Joonas Kytölä, 2. vuoden liikunnanohjaajaopiskelija ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta. Palstalla alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
YLIO P P ILAS LE H T I Tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa luetellaan Suomen puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät. Niitä on kaikkiaan kuusi ? useimmat aika itsestäänselvyyksiä, kuten vaikka itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Mutta yksi puolustuspoliittinen tehtävä on muita monitahoisempi: perusarvojen turvaaminen. Mitä ovat perusarvot? Selonteko ei kerro. Ajattelen minulle tärkeitä arvoja. Ensimmäisenä mieleen tulee kaksi klassista ja ylevää arvoa: vapaus ja tasa-arvo. Mutta mitä muita näitä yhteisiä perusarvoja on? Katson Googlesta. Ensimmäinen hakuosuma on ympäripyöreä wikipedia-artikkeli, jossa ei listata arvoja selkeästi vaan lätistään jotain sosiaalipsykologiasta. Seuraavaksi hakutuloksiin tulevat Lääkäriliiton perusarvot, seuraavaksi Stockmann-konsernin: tuloshakuisuus, asiakaslähtöisyys, tehokkuus... Näitäkö se Suomen armeija suojelee? Sitten tajuan. Perusarvot opetetaan armeijassa. En minä niitä voi tietää, kun en ole joutunut kutsuntoihin. Olen jäänyt paitsi koulutushetkestä, jossa käydään läpi Suomen perusarvot. Kenties juuri vapaus ja tasaarvo ovat niitä. Oi vapaus! Kersantti puhuu vapaudesta ja ilmoittaa, että viikonloppulomille ei ole asiaa tärkeän vartiointiharjoituksen takia. Oi tasa-arvo! Kersantti kertoo tasa-arvosta nuorukaisille, jotka on valikoitu pakkotöihin valtiolle sukupuolensa perusteella. Siinä sitä sitten ollaan, vähintään kuusi kuukautta perusarvojen äärellä. ALKuTEKSTIT PEruSArvOjEN äärELLä VÄIJYTYS Sinäkö se olet? Vieraile toimituksessa maanantaina 4. maaliskuuta kello 12 ja saat mukaasi paketin vessapaperia. K E vä ä N TA P A H T u M AT ANALYYSISSä Ihmiset, joilla on otsatukka ja jotka joskus tupeeraavat hiuksiaan liikaa. Ihmiset, jotka hokevat, että kiinalainen ruoka Suomessa ei ole samanlaista kuin Kiinassa. Helsinki Cine Asian osallistuja. Ensimmäiset aasialaisille elokuville omistetut Helsinki Cine Asia -elokuvafestivaalit Helsingissä 14. ? 17. maaliskuuta. teksti VAppu KAArENOJA VASTAUKSIA M I Tä S A N O A I H M I S E L L E , jOLLA ON SYöPä? Vetää hiljaiseksi, kun joku kertoo sairastavansa syöpää. Mitä siihen oikein voi sanoa? Mitä sairastunut haluaa tilanteessa kuulla, kohdunkaulan syövän sairastanut Niina Räty? ?Tuskinpa on olemassa oikeaa sanaparia. Oleellista on kuunnella ja pysyä rauhallisena. Empatiaa voi tietysti osoittaa, mutta neuvojen tuputtamista pitäisi välttää. Niitä sairastanut saa kuulla tarpeeksi sairaalassa. Ole läsnä. Kuuntele.? teksti JOHANNA MITJONEN Ihmiset, jotka tykkäävät Nuorgamista Facebookissa. Primavera-festivaalien osallistuja. Primavera Sound 22. ? 23. toukokuuta Barcelonassa. Ihmiset, jotka lukevat Nora Shinglerin kemikaalicocktail-blogia. Ihmiset, jotka ovat aloittaneet virkkeen sanomalla: ?En usko horoskooppeihin, mutta? Kosmisten parapäivien osallistuja. Kosmiset parapäivät 2013 Helsingissä 9. ? 10. maaliskuuta Palstalla vastataan mihin tahansa kysymykseen. S Iv u 1 5 N o 1 / 20 1 3 Mitkä ovat oikeat sanat sairastuneelle, Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja Taina Häkkinen? ?Syöpä sanana herättää kauhua. Ihmiset reagoivat tietoon syövästä eri tavoin. Monesti sairastuneet sanovat, että tuntui omituiselta, kun piti lohduttaa läheisiä. Kun halutaan tukea sairastunutta läheistä, tukemisen pitäisi tapahtua sairastuneen ehdoilla. Ei kannata sanoa ?minä ymmärrän? -fraaseja. Se ärsyttää sairastunutta ihan hirveästi. Missään nimessä ei pidä verrata sairastumista omaan kriisiin: potkuihin tai avioeroon. Vertaistuki on tietysti aivan eri juttu. Valmistaudu, kun menet tapaamaan sairastunutta. Mie- ti, mitä juuri hänelle kannattaisi sanoa. Saa olla rehellinen ja sanoa, että tilanne tuntuu vaikealta. Muista, että aina tilaa ei tarvitse täyttää puheella. Toisinaan läheisyys ja kosketus riittävät. Tai tarjoa apua, kun ihminen on hoidosta väsynyt. Käy kaupassa tai pese ikkunat. Ei mitään elokuvamaisia hömpötyksiä.? Ihmiset, jotka eivät kehtaa tilata maitopohjaista drinkkiä, kuten valkovenäläistä, vaikka haluaisivat.
N U M E R O T G R A D U K Ä T I L Ö TONNIKEIjuT 41 30 23 33 23 prosenttia opiskelijamiehistä on ylipainoisia. Moni ylipainoinen mies ei kuitenkaan koe olevansa liian lihava, koska: prosenttia opiskelijamiehistä kokee itsensä ylipainoiseksi. prosenttia opiskelevista naisista on ylipainoisia. Moni normaalipainoinen nainen kuitenkin kokee itsensä liian lihavaksi, koska: Aivan idioottihan tuo tyyppi on, mutta ääliöihin pitää viimeistään yliopistossa tottua. Työelämä kun on heitä pullollaan. Nyt otat tilanteen hallintaan, nujerra seminaarin imbesilli älylläsi! Kysyin neuvoa ympäristötieteiden laitoksella useita graduja ohjanneelta ja monia seminaareja vetäneeltä, oman tiedekuntaneuvostonsa kunniamaininnan graduohjaamisesta saaneelta Patrik Byholmilta. Byholm va- kuuttaa, että asialinjalla pysyminen kannattaa aina. Opponentin puheista ei pidä välittää. Ärsyyntymisen sijaan kannattaa erittäin pontevasti argumentoida, miksi opponentti on mielestäsi väärässä. Pikkumaisuus kun on oikeasti harvoin rakentavaa tai hyödyksi. Tsemppiä, Marja-Liisa Tällä palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi. prosenttia opiskelevista naisista kokee itsensä ylipainoiseksi. VALMISTAMISSAMME Hei Abi! olet saanut YLIOPPILASLAKEISSA kolutuksesi Suomessa, eikö myös ylioppilaslakkisi Lippa ja hikinauha olisi suomalaisen työn Ovat aitoa nahkaa. arvoinen. Huoliteltu työ. prosenttia opiskelijoista kertoo harrastavansa vain vähän liikuntaa. Lähde: YTHS, korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2013. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.-31.7.2013. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.savolainenosakunta.fi/?q=asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta torstaisin klo 16.30-18.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050-530 6049. N o 2 / 20 1 3 Gradukätilö! Sain seminaarissa opponentiksi totaalisen aasin. Tyyppi kommentoi pilkkuvirheitä, vaikka olin tutkimussuunnitelmavaiheessa. Hänellä on myös ärsyttävä tapa katsoa aina professoriin päin kun hän listaa työni ?epäkohtia?. Vedänkö turpaan? nimim. Pikku-Kalle HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN SIvu 1 6 IdIOOTTI OPPONENTTINA Lakin hinta ilman Lyyraa áá 68 ? Lyyrat 16 ? 32 55 ? Lakin hinta ilman Lyyraa 66 ¤ Lyyrat - 48 ¤ Sofiankatu 5SOFIANKATU 00170 Helsinki5/ puh. 09 634313 / www.wahlman.fi WWW.WAHLMAN.FI BOYS & GIRLS ALKuTEKSTIT Y L IOP P IL A SL E HT I OPISKELIJAT! LEIKKAUS + P E S U I L M A N A J A N VA R A U S T A LEIKKAUS 27e 21e P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4 P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0 OSIS MATTAVAHA 15,50 e
helsingin yliopisto Avoin yliopisto Avoinyliopisto löydäomAAlAsitAikäytävälivuosihyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin muutos n o t s a m ?Il n puIta a a t u j r to lla.? halaama ovat o I p a l a j ?KuoKKa hIgh n e d u o l a maat put.? I u h n I h c te rhIa.? u t t a v o et ?lIsäaIne paras n o a j I e ?arm ulu.? o K a j a t h jo iseen. tsätieteell e m su lo ta lijaksi maa Hae opiske helsinki.fi/mmtdk facebook.com/mmtdk
teksti AURORA RÄMÖ N o 2 / 20 1 3 ALKuTEKSTiT Y L IOP P IL ASL E HT I Sivu 1 8 k uva H E L E N K O R P A K
YLio P P iLAS LE H T i ALKuTEKSTiT Nelli Palomäki on työläiskaupungin tyttö, joka puhuu vähän mitä sattuu. Se on osa hänen taidettaan, aivan kuten Helsinki School opettaa. iTSE TEoS ? O m a k u v a m m e itsestämme ei ole totuudenmukainen?, lukee Nelli Palomäen nettisivuilla. Sivuilla on erikseen osio, jossa taiteilija kertoo, mitä haluaa kuvillaan sanoa. Selitystä kutsutaan statementiksi. ?Jokainen ottamani muotokuva on myös kuva minusta itsestäni?, statement jatkuu. ?Se, mitä päätän nähdä, tai se, miten otan vastaan asiat jotka näen, määrittää lopullisen kuvan.? Palomäen kuvissa mallit katsovat suoraan kameraan. Mustavalko-otoksissa on omaa perhettä, pieniä lapsia ja venäläisiä sotakoululaisia. ?Nyt on ollut niin paljon hommia, että alan olla vähän sietokyvyn äärirajoilla?, Palomäki sanoo. ?On teosten kannalta ihanaa, että on paljon näkyvyyttä, mutta joskus on vaan niitä päiviä, että helvetti mää en halua olla kiinnostava.? Hän istuu kaulaliina päässä ja polvet suussa keskustakaksion sängyllä ja puhuu varauksetta. Tä n ä k e v ä ä n ä 32-vuotias taiteilija valmistuu maisteriksi. Ei ole ihan selvää, mistä koulusta. Palomäki sai kandin paperit Turun Taideakatemiasta viisi vuotta sitten. Sen jälkeen hän pääsi suoraan silloisen Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen maisteriohjelmaan. Se ei ollut mikään läpihuutojuttu: ohjelmaan otetaan vuosittain vain muutama sellainen opiskelija, joka ei ole tehnyt aiempia opintojaan sittemmin Aalloksi muuttuneessa korkeakoulussa. Isoon taideakatemiaan oli vaikeaa sopeutua. Kukaan ei moikannut tuntemattomia, kaikillahan oli jo kaverinsa. Palomäki sai paniikkikohtauksia ja oli paljon yksin. Jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä. Hän keskittyi kuvaamiseen. Jo ensimmäisenä Taik-vuonnaan taiteilijanalku kutsuttiin pitämään näyttely Paulon säätiön galleriaan. Näyttelyyn käveli mies nimeltä Timothy Persons. Samana syksynä Palomäen kuvat olivat mukana Personsin kokoamassa näyttelyssä Pietarissa. Palomäestä tuli yksi Personsin opetuslapsista, osa maineikasta Helsinki Schoolia. Sinne hän sopeutui. Länsimaisen galleriataiteen mainstreamin arkkityyppi. Sitä Helsinki School tutkija Juha Suonpään mielestä on. Suonpää julkaisi viime vuonna kirjan Valokuva on IN, joka käsittelee Suomi-kuvan nousua. Se on ollut huikeaa: kotimaista taidekuvaa verrataan jo Ruotsin musiikkivientiin. Ulkomaiset kustantamot ovat julkaisseet Helsinki Schoolin taiteilijoiden valokuvakirjoja enemmän kuin ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kuvaajien yhteensä. Suonpään mukaan menestystä ei tule ilman galleristien, kuraattoreiden ja asiantuntijoiden tuottamaa merkityskudelmaa. ?On nuorille opiskelijoille hankala tilanne, jos Helsinki School saa hegemonisen aseman Aallossa. Se voi pakottaa ilmaisua tiettyyn suuntaan?, Suonpää sanoo. ?Nuoret ovat herkkiä tällaiselle, koska monet haluavat uskoa taiteella elämisen haaveeseen.? Helsinki Schoolin taiteilijat ovat niitä, jotka elävät työllään ainakin ajoittain. Opetusministeriö on tukenut projektia vuodesta 2006. Joinain vuosina reilusti yli puolet valokuvan apurahoista on mennyt Personsin leiriin. Yksityistäkin rahaa tulee: keräilijät ja museot maksavat teoksista tuhansia euroja. Suonpäästä Helsinki School ei ole niin moniääninen kuin sen statementissä sanotaan. Ryhmän kuville on tyypillistä melankolisuus ja suuri teoskoko. ?Opiskelussa se voi näkyä sisäänkirjoitettuna, vahvana piilo-opetusohjelmana. Koulutusohjelman sisälle syntyy varmasti jännitteitä, kun jotkut ovat valittuja ja jotkut eivät.? P a l o m ä e l l e k r i t i i k k i on tuttua. Häntä varoiteltiin Helsinki Schoolista ennen maisteriohjelman alkua. ?Kun mää pääsin mukaan, huomasin, että joidenkin opiskelijoiden reaktio muhun muuttui. Puhuttiin kaikkea, että kuinka mää en vaikka olis ansainnut jotain näyttelyä, mistä tuli aluksi ihan tosi paha mieli?, hän sanoo. ?Sitten mää vain lakkasin välittämästä. On ollut hauskaa huomata, etteivät varoittelijat tienneet yhtään, mistä puhuivat.? Piirit ovat niin pienet, että kokonaan ulkopuolista kritiikkiä ei ole olemassa. Kun kilpaillaan samoista näyttelyistä ja määrärahoista, arvostelu on usein kateellisten panettelua. Tai ainakin helppo kuitata sellaisena. Juha Suonpääkään ei ole vain tutkija. Hän on myös valokuvaaja, Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen yliopettaja ja Lapin yliopiston osa-aikainen professori. Ja selkeästi eri pr-linjoilla kuin Persons: ei itsekirjoitettua statementia, ei edes omia nettisivuja. Nelli Palomäki sanoo tietävänsä, että hänen menestyksensä ei johdu pelkästään kuvista. ?Se johtuu myös mun persoonasta?, hän sanoo. Siis siitä, mitä kameran takana on. Galleristi-illallisilla on pakko jäädä mieleen. ?Ja jos oon yhtään ottanut, jään varmasti.? ?Saatan vaikuttaa ylimieliseltä mulkulta ulospäin, mutta sisältä mää oon herkkä. Sitä ei oo moni selvittänyt.? Se ei pidä ihan paikkaansa. Timothy Persons näki herkkyyden roikkumassa Paulon gallerian seinillä neljä vuotta sitten. Se herkkyys kiertelee tässäkin kuussa Saksan, Tanskan ja Helsingin museoissa ja gallerioissa. Y Nelli Palomäen näyttely Suomen Valokuvataiteen museossa 21. huhtikuuta asti. S iv u 1 9 N o 2 / 20 1 3 H e l s i n k i S c h o o l ei ole mikään virallinen koulu eikä edes varsinainen tyylillinen koulukunta. Se on kokoelma Aallon valokuvataiteen osastoon liittyviä taiteilijoita, joiden töistä kuraattori Timothy Persons pitää. Personsista puhutaan kuin kulttijohtajasta. Uskomaton puhuja, älytön karisma, kova auktoriteetti. Tuntee henkilökohtaisesti ihan kaikki. Amerikkalaistaustainen Persons tuli opettajaksi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 1982. Hänen opetti, että vaikka teos kertoo taiteilijasta, myös taiteilijan on osattava kertoa teoksesta. Kukaan ei näe, kuinka hyvä kuva on, jos se on muovipussissa kuljeteltavaa kopiopaperisilppua. Täytyy olla kunnollisia portfolioita ja niitä statementejä. Siinä missä kuvaajat ovat osa kuviaan, Personsin kaltaiset kuraattorit osa kuvaajan menestystä. Kaikki tällä vuosituhannella kansainvälisesti noteeratut suomalaiskuvaajat, kuten Ea Vasko, Niko Luoma ja Susanna Majuri, ovatkin Helsinki Schoolin listoilla. Sen jälkeen, kun Nelli Palomäen työt olivat näytillä Pietarissa, ne ovat olleet esillä yli neljässäkymmenessä eri maassa. Timothy Persons sanoo Palomäen vangitsevan malliensa läsnäolon poikkeuksellisella tavalla: ?Niistä näkee aina myös hänet itsensä. Kun tapasimme, Nelli työskenteli, mutta ei tiennyt miksi. Sitä olen auttanut selvittämään?, kuraattori sanoo puhelimessa. ?Hyvä kuva on sellainen, jossa teos vastaa sisältöä. Se ei ole pelkkä kaunis kuva, vaan siellä on jotain takana.? Se jokin ei Personsin mielestä välity kaikkien valokuvataiteen maisteriopiskelijoiden kuvista. Helsinki Schooliin mahtuvat vain ne, jotka ovat kuraattorin mielestä tarpeeksi valmiita.
KESKITY IHMISEEN Y L IOP P IL ASL E HT I teksti AURORA RÄMÖ k uvat H E L E N K O R P A K Tanja Tikkasen poikaa on kiusattu koulussa jo niin kauan, ettei äiti enää tiedä, mitä asialle voisi tehdä. Ei tiedä kukaan muukaan. N o 2 / 20 1 3 Rakkaudella, äiti O p p i t u n t i o n k e s k e n . Kun tulen sisään, luokka hiljenee. Kyllä musta varmaan näkee, että tämä ahdistaa. Tuntuu, että naama punottaa. Ääni pysyy kuitenkin ihan asiallisena. Ei tässä ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin tulla tänne. Olen tulostanut netistä artikkeleita, joissa kerrotaan, mitä tarkoittaa homoseksuaali, kehitysvammainen ja koulukiusaaminen. Jaan jokaiselle luokan pojalle printin ja kerron, mitä tarkoittaa äpärä. Että mun poikani ei ole sellainen, me olimme isän kanssa naimisissa vielä silloin, kun se syntyi. Jaan jokaiselle myös pussillisen lihapullia. Pyydän poikia miettimään, näyttääkö mun poika todella samalta kuin pullat. Ei se näytä, vaikka sitä nimitellään sellaiseksi joka päivä. Sanon, että kiusaajat voivat kertoa kotonaan, että olen tehnyt vanhemmista ilmoitukset lastensuojeluun. Kun ne eivät puutu lastensa asioihin, vaikka olen soitellut ja lähettänyt viestejä Facebookissa. Luokkaan ryntää apulaisrehtori. Se huutaa, että ulos. Räyhää, että mulla ei ole oikeutta olla täällä. Tuollainen vanha kääkkä. Se sanoo hakevansa rehtorin paikalle. Hae, hae, mä sanon, sen puheille mä olen yrittänyt päästä jo vaikka kuinka kauan. Rehtori tulee. Se soittaa poliisille. Pojat katsoo niitä lihapullia. SIvu 2 0 Jos äiti ei tee kaikkea lapsensa puolesta, niin kuka sitten? V a n t a a l a i s e s s a k o d i s s a o n siistiä ja koristeellista. Ulkoapäin talo näyttää ankealta, se on osa ostarin viereen rakennettua lähiökompleksia. Mutta sisällä on parketti, raidalliset tapetit ja muhkea sohvaryhmä. Keittiön katosta roikkuu sydämenmallinen kynttelikkö, kylpyhuoneen oveen on liimattu iso kuva kirsikkapuun oksasta. Tanja Tikkanen tuntuu pitävän kukista. Vaalea ponnari on nostettu ruusuklipsillä ylös niskasta. Kaulassa roikkuu siro koru. ?Onneksi nyt järjestetään palaveri, johon tulee paikalle kaikki asiaan liittyvät tahot?, Tikkanen sanoo. Hän pyörittelee korua sormiensa välissä. ?Mä tulen tekemään kaikkeni, jotta kiusaajat, niiden vanhemmat ja koulun henkilökunta joutuu vastuuseen.? Kun Tikkasen perhe muutti Vantaalle kaksi vuotta sitten, poika aloitti lähikoulussa. Siitä ei tullut mitään. Ensimmäinen kiusaamispalaveri pidettiin heti syyskuun alussa. Sen jälkeen pidettiin toinen, kolmas ja neljäs. Silti poikaa nosteltiin äidin kertoman mukaan seinälle, lyötiin nyrkillä, kaadettiin maahan ja uhkailtiin veitsellä. Poika vaihtoi koulua viime syksynä. Alkoi nimittely lihapullaksi, homoksi ja äpäräksi, sitten töniminen ja tavaroiden heittely. Kavereita ei ole. Äidin konstit alkavat olla vähissä. Hänen mielestään koulu ei puutu kiusaamiseen. Ei, vaikka hän on soittanut opettajalle, rehtorille, kouluavustajalle ja oppilashuoltoon. Hän on puhunut aluerehtorille, opetuspäällikölle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Hän on ottanut virkavapaata päivätyöstään, jotta voisi hoitaa asioita toimistoaikaan. Tikkasesta tuntuu, että mikään ei ole kenenkään vastuulla. Useimpien viranomaisten kanssa hän on ollut tekemisissä jo silloin, kun poika oli edellisessä koulussa. Jäljellä ei ole enää mitään tahoa, mihin olla yhteydessä. On ainoastaan aluehallintovirasto ja eduskunnan oikeusasiamies. Ne ovat viranomaisia, joille voi kannella kunnan opetustoimesta. Kanteluiden määrää on mahdotonta laskea, sillä eri aluehallintovirastot tilastoivat niitä eri tavalla. Kaikissa viime vuoden luku oli kuitenkin alle kymmenen luokkaa. Lapissa kanteluita ei ole tehty vuosikausiin yhtäkään. Pienet numerot eivät kerro kiusaamisen harvinaisuudesta vaan hankalasta menettelytavasta. Näin korkealle viedyt tapaukset ovat vain pikkuinen kide jäävuoren huipusta.