97. vuosikerta | 12. marraskuuta 2010 | abinumero
15
abu dhabin opet
Suomalaiset veivät peruskoulun Arabiemiraatteihin.
alppilan enkelit
Hittinäytelmä Angels in America rantautui Helsinkiin.
jenni b
12 roolia, 2 miljoonaa katsojaa.
avaruusromu maria veitola uusi fantasia tyylitarkastus
ylioppilaslehti 12 # 10
3
sisältö 5 7 8 10 17 24 25 26 28
sini merikallio
Avaruustutkijasta ei tullut astronauttia.
maria veitola
Talk show -emännän tv-tärpit.
jenni banerjee
Filmitähdestä videopelihahmoiksi.
koulukauppaa arabian markkinoilla
Suomi myy koulutusta Abu Dhabiin.
tilinteon aika
Paljonko kansanedustaja tienaa tunnissa?
pexi olkkonen
Stam1na-kitaristi tekee mielenterveystyötä.
angels in america
Teatteria tuntitolkulla.
suomi kartalla
Kulttuurin maantiede.
uusi fantasia
Freemania hipstereille.
vakiot 4 palaute 6 tekstariväikkäri 18 kuvakolumni: tuomas kyrö 21 tyylitarkastus 22 graduratsia &
samaan aikaan toisaalla
teemu granström
"Johanna Freundlich työskenteli hiv-potilaiden asuntolassa ja jakoi sodanvastaisia flyereita." Sitten hän ohjasi poliittisen hiv:ta
käsittelevän näytelmän Angels in America. s.25
24 29 30 31
kolumni: laura suhonen arviot x-patriate malinen & kansanmies & kampuskriitikko
tekijät
kannen kuva teemu granström
muinoin
Mervi Vuorela, 26, on herttoniemeläinen toimittaja, joka kohtasi Uuden Fantasian. Himottaa: "Englannin Valioliiga ja siihen liittyvä Fantasy Premier League -virtuaalipeli. Viimeviikkoinen baari-ilta vei minut Liverpoolin tappion vuoksi Kisahallin putkaan."
Valokuvaaja Teemu Granström, 23 vuotta ja 203 senttimetriä, suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan vuoden ajan Ylioppilaslehden kuvaajana. Kaduttaa: "Etten tajunnut aiemmin, että sivarihan on todella mainio vaihtoehto. Suosittelen."
Chryssa Skodra, 26, on kreikkalainen journalisti ja Ylioppilaslehden kolumnisti. Tähän numeroon hän kirjoitti ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Kyrpii: "Pitkät, pimeät talviyöt sekä viinanhaju julkisissa kulkuvälineissä."
Torkkelin kuvataidelukion abi Mariska Rahikainen arveli ryhtyvänsä isona toimittajaksi. Ylioppilaslehti 15.11.1996
ylioppilaslehti 15 # 10 Alkusoitto
5
pää pilvissä
Avaruus- ja ilmastonmuutostutkija Sini Merikallio ei päässyt astronautiksi, joten hän päätti ottaa suunnan takaisin kohti Maata.
"pomo sanoikin, että meikkaisit nyt edes joskus", sanoo Sini Merikallio, 32. "Nyt sit opettelin", hän huikkii Ilmatieteen laitoksen käytävällä vastaantuleville kanssatutkijoille. Hetkeä aikaisemmin Merikallion poskipäille on vedetty mustat rugbyviivat kuvauksia varten, mutta tutkija ei ujostele. Hänen vanha mottonsa "aja lujaa ja laula kovaa" pitää edelleen paikkansa. avaruutta ja ilmastonmuutosta Ilmatieteen laitoksella tutkiva Sini Merikallio on yksi Suomen tunnetuimmista avaruustutkijoista. Merikallio kommentoi avaruustutkimuksen tulevaisuutta konferensseissa ja radiossa tämän tästä. Syksyllä hänet nähtiin Ylellä pyörineessä Finnautti-ohjelmassa. Eikä mikään ihme. Nuoreen ikään Merikallio on ehtinyt no ei nyt valloittaa avaruutta mutta osallistua mielenkiintoisiin projekteihin. Teknillisestä korkeakoulusta Marsia käsittelevällä diplomityöllään valmistunut tutkija kävi vuonna 2003 ensimmäisenä suomalaisena kokeilemassa Mars Desert Research Stationin Mars-simulaattoria Utahin autiomaassa. Kun Euroopan avaruusjärjestö ESA haki astronautteja vuonna 2008, oli myös Merikallio mukana kilvassa. Tie tähtiin tyssäsi loppumetreillä 10 000 hakijan joukosta tutkija sijoittui 200 parhaan joukkoon. "Enemmän siinä kirpaisi se, että kilpailu päättyi omalta osalta. Ei niinkään se, ettei musta tule astronauttia", Merikallio kertoo. Jälkikäteen hän on harmitellut sitä, ettei hakuprosessia varten tajunnut hakea Italian kansalaisuutta. Hänen isänsä kun on italialainen ja maalla on isompi kiintiö järjestössä. "Olisi ollut ehkä poliittisesti pa-
remmat mahdollisuudet päästä sisään." kiertoradalle pyrkiminen on hyvä esimerkki Merikallion kilpailuvietistä. Siitä kertovat myös kehystetyt valokuvat työhuoneessa. Kummilasten ja kumppanin sijaan niissä on kuukausi sitten menetetty rakkaus, Opel Kadett GTE 1977. Sen kanssa Merikallio voitti kuusi autoslalomin Suomen mestaruutta. Kilpaileminen jäi pari vuotta sitten, ja Opel vaihtui Toyota Prius -hybridiautoon. "Siitä tuli liian hallittua toimintaa. Ajamisesta ei saanut enää samanlaisia kiksejä, sopivaa epävarmaa jännitystä. Ottihan se sydämestä myydä pois, mutta se meni hyvään kotiin, jossa siitä entisöidään rallikuski Marcus Grönholmin Ulf-isän kilpa-auton replica." Merikallio kertoo aina nauttineensa vauhdista. Kun toiset tytöt leikkivät pienenä prinsessaleikkejä, rymysi Merikallio metsissä tai ravitalleilla. Myöhemmin suunnan harrastuksiin näytti miesvaltainen TKK ja sen harrastuskerhot. Opintolainat Merikallio käytti ravihevoseen. Autoslalomin lisäksi tutkija on ehtinyt harrastaa purjelentoa ja rugbya. "Ne piti mua aika nätisti. Muistan Helsinki Rugby Clubin harjoitusmatsin, jossa menin pelaajan puuttuessa kentälle eikä kukaan pitänyt mua silmällä. Se oli hienoimpia hetkiä, kun joku syöttikin sen pallon, ei ollut ketään edessä ja pääsin tekemään tryn [maalin]", Merikallio kertoo. Parin viime vuoden aikana vauhti on hieman hidastunut, kun autoslalom ja muut ovat jääneet. Merikallio on tullut maan tasalle. "Joskus sitä eli sydän pamppaillen lähtöviivalla, että nyt on kaikki
"
teemu granström
On arvokkaampaa tutkia ilmastonmuutosta kuin viedä ihminen Marsiin heiluttamaan lippua.
sekunneista kiinni. Se rajattomuuden tunne oli hienoa, mutta olen tajunnut, ettei kannata revetä joka paikkaan." Tällä hetkellä hän on mukana opaskoiratoiminnassa ja metsästää. Metsästys oli hänelle eettinen valinta, tehotuotannon takia hän haluaa hankkia syömänsä lihan itse. merikallio on lähempänä maata myös tutkimuksessaan. Muutama vuosi sitten hän muutti ilmastonmuutososastolle. Kuun miehittämisen, Marsin valloittamisen ja miehitettyjen lentojen sijaan Merikallion mielestä tulee keskittyä käsillä olevan isoimman ongelman ratkaisemiseen. Tällä hetkellä hän kehittää parempaa aerosolihiukkasten mallinnustapaa. Se, miten valo siroaa ilmakehässä olevista hiukkasesta, kertoo paljon ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan Merikallio kehittää edelleen myös avaruusteknologioita. Uusi Mars-laskeutuja, meteorologiseen tutkimukseen tarkoitettu MetNet, on prototyyppivaiheessa.
Sen lisäksi Merikallio on mukana sähköpurjeprojektissa, jonka tarkoituksena on keksiä keino korvata polttoaine aurinkotuulesta saatavalla liikevoimalla. "On paljon tärkeämpää kehittää tekniikoita, jotka auttavat ihmiskuntaa tällä hetkellä siinä, että päästäisiin eroon hiilitaloudesta. Kehittää avaruudesta saatavaa sähkönsaantia ja lähiplaneettojen tuntemusta. Se on arvokkaampaa kuin viedä ihminen heiluttamaan lippua jonnekin Marsiin. Sehän on elvistelyä, sitä että ihmiskunta, kansakunta tai maa pystyy siihen. Onhan se toki hieno kokemus sille yksittäiselle ihmiselle." Puhuisiko Merikallio näin, jos olisi ESAn leirissä? "No totta kai puhuisin eri tavalla", Merikallio nauraa. "Silloinhan kertoisin kuinka tärkeää tutkimusta astronautit tekevät siivotessaan vessaa kansainvälisellä avaruusasemalla. Olisin ollut siihen valmis." Kyllä se rajaton ja kiertoradalle pääsy edelleen kutkuttavat. ann-mari huhtanen
kuka
Ilmatieteen laitoksen ilmaston muutos ja avaruustutkija Sini Merikallio, 32, tutkii ilmakehässä olevia aerosolihiukkasia ja valon siroamista niistä. Hän on mukana myös Ilmatieteen laitoksen ja Venäjän avaruuskeskuksen uu dentyyppisen Marslaskeutujan, MetNetin, kehittämisprojektissa ja Pekka Janhusen sähköpur jeprojektissa. Kun Euroopan ava ruusjärjestö ESA haki astronaut teja vuonna 2008, Merikallio pääsi verrattain pitkälle, 200 par haan joukkoon. Hän on myös kuusinkertainen autoslalomin Suomen mestari. himottaa Metsä. kaduttaa Etten opiskellut ranskan kieli oppia heti yläasteella kerran kunnolla. kyrpii Useiden tuotantoeläinten ala arvoinen elämänlaatu.
ylioppilaslehti 15 # 10 Alkusoitto
7
ja, top teinileffo si-tv:tä o gunia ja t
maria veitola kertoo, mitä televisiosta kannattaa katsoa tänä syksynä.
fucking åmål Lukas Moodyssonin esikoisohjaus kertoo kahden teinitytön elämästä Åmålin kaupungissa. "Itse teini-ikäni pikkukaupungissa viettäneenä allekirjoitan meiningin täysin. Samastumiskohtia riittää. Kannattaa ehdottomasti katsoa myös Moodyssonin elokuvat Tillsammans ja Lilja 4-ever. Minä rakastan molempia." La 13.11. klo 21.53, Yle Teema. californication Yhdysvaltalainen draamasarja on pyörinyt Nelosella maaliskuusta 2008 alkaen. Nyt on menossa sen kolmas tuotantokausi. "Naispuolinen ystäväni ei pysty katsomaan tätä, koska sarja vahvistaa liikaa hänen käsitystään siitä, että miehet ovat päihteillä käyviä, seksin perässä juoksevia kusipäitä. Ymmärrän. Silti tämä on minun mielestäni loistava sarja. David Duchovnyn rooli ex-vaimon, oman kirjailijauran, funkyn 12-vuotiaan tyttären ja kauniiden naisten keskellä sekoilevana Hank Moodyna sopii hänelle kuin nyrkki silmään." Maanantaisin klo 22.35, Nelonen. naisen viemää "Mahtavan Elling-elokuvan ohjaaja Peter Naess on ohjannut legendaarisen Supernaiivi-kirjan tekijän, kirjailija Erlend Loen romaaniin perustuvan leffan. Tässä elokuvassa nainen muuttaa nuoren miehen luokse ja alkaa ohjata miehen elämää ja siksi mies rakastuu naiseen hulluna. Perusmeininki, siis. Miten minusta tuntuu, että tämä päättyy katastrofiin?" Ti 16.11. klo 21, TV1. kakola Uudessa tosi-tv-sarjassa kuusi pahoille teille päätynyttä teinipoikaa suljetaan vankilaan. Sellitovereikseen pojat saavat entisiä vankeja. "Kakola on saanut sopivaa kohua eli hyvää mainosta. Lastensuojelun asiantuntijat ovat vaatineet ohjelman keskeyttämistä vedoten siihen, että se on epäeettinen, poikia leimaava ja lasten oikeuksien vastainen. No, on se ainakin miljoona kertaa mielenkiintoisempi kuin BB." Tiistaisin ja torstaisin klo 22.05, TV2. top gun Tom Cruisen tähdittämä, hävittäjälentäjästä kertova elokuva rikkoi vuonna 1986 VHS-kasettien myyntiennätyksen. Ensi-illan jälkeen Ray-Banin Aviatorlasien myynti nousi 40 prosenttia. "Voi sitä onnen päivää 13-vuotiaana, kun sain talveksi ruskeat, lampaankarvavuorilliset maiharit, joissa oli Top Gun -kangasmerkkejä. Pienenä en tajunnut, että tämä on syvästi homoeroottinen ja jenkkiarmeijan rahoittama ilmavoimien rekrytointileffa. Näin minulle on kerrottu. Nyt aion katsoa elokuvan sillä silmällä. Soundtrackin Take My Breath Away on muuten varmaan maailman käytetyin puhelinjonotusbiisi." La 20.11. klo 00.20, Nelonen. kohtauspaikka: menestyksen hinta "On kiinnostavaa, miten arasta lestadiolaispojasta tuli koko kansan tuntema huonekalukauppias ja kohuliikemies, jonka hankkeet ovat todella övereitä. Toivo Sukarin elämästä ei vauhtia ja vaaratilanteita puutu. Toivottavasti ohjelma myös vastaa siihen, mikä on ollut Sukarin menestyksen hinta." Su 21.11. klo 22.05, TV2.
teemu granström
Maria!-ohjelman suorat lähetykset jatkuvat Nelosella tammikuussa.
8
ylioppilaslehti 15 # 10 Päähenkilö
jenni banerj x 12
kuka
Jenni Banerjee, 29, on näytellyt useissa suomalaisissa elokuvis sa sekä tvsarjoissa. Hänen uu sin elokuvansa on Harjunpää ja pahan pappi, jossa Banerjee näyttelee ylikonstaapeli Timo Harjunpään työtoveria. Baner jee harrastaa astangajoogaa ja ratsastusta. himottaa Oma hevonen. kaduttaa Yritän olla keskittymättä negatiiviseen ja ajatella elämää polkuna. kyrpii Mua vedettiin just repulla naamariin raitiovaunussa. Eli se, etteivät ihmiset muista liikkuessaan selässä roikkuvaa uloketta.
10
ylioppilaslehti 15 # 10
koulukauppaa
Tänä syksynä kaksi rehtoria ja 29 opettajaa Suomesta aloitti työt öljyllä vaurastuneessa Abu Dhabissa. Ylioppilaslehti kävi katsomassa, millaista on opettaa lapsia maassa, jossa on paljon rahaa mutta ei tasa-arvoa.
sanat maria manner kuvat saidu mohammed ja teivo teivainen
arabian markkinoilla
l-Ameenin koulun rehtori Harri Jokinen on vaatimaton mies, mutta työpaikkaansa hän esittelee ylpeänä. Entinen Hankasalmen sivistysjohtaja on syyskuusta alkaen luotsannut Abu Dhabissa sijaitsevaa poikakoulua. Vastaremontoidun koulun ulkoseinät hohkaavat aamupäivän auringonpaisteessa kirkkaan valkoisina. "Katolle on myöhemmin tulossa aurinkopaneelit, joista saamme energiaa", Jokinen kertoo. Sitä tarvitaan paitsi ilmastointiin, myös älytauluihin, lähiprojektoreihin ja uutuuttaan kiiltäviin tietokoneisiin, jollaiset on asennettu joka luokkaan. Sisäpihalla lapset juoksentelevat valkoisissa koulupuvuissaan, miniversioissa paikallisten miesten perinteisestä vaatteesta, nilkkapituisesta ja pitkähihaisesta dishdashasta. Takapihalla on pieni moskeija. Kolmasluokkalaiset ovat kanttiinissa ruokailemassa, kun palohälytin pärähtää soimaan. Jokinen ei hätkähdä. "Hälyttimiä ei vielä ole suojattu, remontti on vähän kesken. Pojat huitaisevat ne soimaan leikkiessään." Jokinen, toinen suomalainen reh-
A
tori ja 29 opettajaa muuttivat Abu Dhabiin tänä syksynä osana Jyväskylän yliopiston omistaman EduCluster Finlandin ja Abu Dhabin viisivuotista sopimusta. Yksi opettaja on tulossa vielä myöhemmin. Puolet suomalaisista työskentelee AlAmeenin poikakoulussa pääkaupungissa Abu Dhabissa, puolet taas tyttökoulussa emiirikunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Al-Ainissa. Opettajien sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, ja molemmissa kouluissa työskentelee myös paikallisia opettajia. Sopimus on tähän mennessä suurin suomalainen koulutusosaamisen vientihanke. Maailmalla koulutusmarkkinat ovat merkittävä bisnes, jossa varsinkin englanninkieliset maat ovat isoja pelureita. Kaupan on erilaisia tutkintopaketteja, konsulttipalveluita ja opetusteknologiaa. Nyt mukaan tahtoo myös Suomi.
"O
len niii-iiin iloinen", opettaja Minna-Maaria Vuollo sanoo. "Ette ikinä usko, mitä tapahtui." Kyse on porkkanoista. Kouluruoan lisäksi monet oppilaat tuovat kotoa evääksi karkkia ja sipsejä, kaikkea terveysvalistuksen sääntöihin mahdollisimman sopimatonta. Vuollo on yrittänyt saada oppilaat
tuomaan mukanaan terveellisempiä eväitä. "Olen toitottanut että carrots, carrots. Tänään vihdoin muutama poika tuli näyttämään eväsrasiaansa. Ja arvatkaa mitä siellä oli porkkanoita! Ihanaa." Puolentoista kuukauden jälkeen suomalaisten jälki näkyy vasta pienissä asioissa. Käyntiin on lähtenyt myös yhteistyö paikallisten opettajien kanssa, aluksi tosin vähän hitaasti. Paikalliset opettajat kaikki naisia eivät olleet valmistautuneet työskentelemään miesten kanssa. Abu Dhabissa opettaminen on perinteisesti ollut naisten tehtävä. Syksyllä koulun pihalla seisoi kymmenen kalpeaa suomalaista miestä, joiden kanssa olisi pitänyt tehdä töitä. Osaa yllätys ei miellyttänyt, mutta nyt yhteistyö lutviutuu jo paremmin. "Päivä päivältä menee lupaavammin", Jokinen sanoo. Suomalaiset opettavat koulussa matematiikkaa, luonnontieteitä ja englantia, paikalliset opettajat muun muassa arabiaa ja islamia. Lapset ovat 510-vuotiaita. Kouluun mennään noin viisivuotiaana. Paikalliset eli emiraattinaiset, myös opettajat, käyttävät abayaa, pitkää mustaa mekko-takkia, ja peittävät päänsä. Osa verhoaa kasvonsa
niqabilla, joka jättää näkyviin vain silmät. Luokkahuoneissa opettajat eivät pidä huntua, mutta vetävät sen ylleen, jos mies on paikalla. "Huoneeseen ei voi kävellä sisään suoraa päätä. Pitää koputtaa ja odottaa, että toinen ehtii laittaa hunnun päähänsä", Jokinen kertoo Ulkomaisten naisten ei tarvitse käyttää huntua, mutta koulussa vaatetuksen on syytä olla peittävä. Vuollolla on pitkä hame ja pitkähihainen paita. Kaupungilla näkee ulkomaalaisia topeissa ja kireissä farkuissa. Opettajanhuoneita on useampi, yksi naisille ja toinen yhteinen. Naisten huoneeseen ei miehillä ole asiaa, mutta naispuolinen toimittaja toivotetaan tervetulleeksi. Kukaan emiraattiopettajista ei silti tahdo valokuvattavaksi. Naiset arvelevat, että suomalaisilla oli alkuun kieli- ja kulttuuriongelmia. Osa emiraattiopettajista ei tunnu olevan vielä ihan vakuuttunut hankkeesta, osa taas on innoissaan. "Olen oppinut suomalaisopettajilta joitain tekniikoita, joita käytän omassa opetuksessani, esimerkiksi pelejä ja leikkejä, joita meillä ei ole perinteisesti käytetty", englanninopettaja Heba sanoo. "Luulen, että tästä tulee lopulta hyvä kokemus."
"
Koulun pihalla seisoi kymmenen kalpeaa suomalaista miestä. Osaa naisopettajista yllätys ei miellyttänyt.
ljy. Siinä syy siihen, että suomalaiset ovat Abu Dhabissa. Tällä hetkellä emiraatin öljyvarat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat. Sen valtiollisen sijoitusrahaston arvioidaan olevan maailman suurin, arvoltaan vuonna 2009 jopa 627 miljardia Yhdysvaltain dollaria miltei pari sataa miljardia isompi kuin Norjan öljyrahasto. Sijoitusten arvo on kärsinyt finanssikriisissä, mutta kaikkiaan Abu Dhabi on selvinnyt siitä paljon paremmin kuin naapurissa sijaitseva Dubai, jonka kiinteistökupla poksahti pahasti.
Ö
ylioppilaslehti 15 # 10
11
saidu mohammed
Koulun sisäpiha on pehmutettu joustavalla materiaalilla, jotta siellä olisi parempi leikkiä. Oppilaita on 360.
12
ylioppilaslehti 15 # 10
teivo teivainen
saidu mohammed
Takapihalla on jalkapallokenttä.
saidu mohammed
Abu Dhabin kouluhankkeeseen haki töihin yhteensä 110 suomalaista. Jarmo Rautio (keskellä) oli yksi valituista.
Englantia opitaan piirtämällä.
Varovaistenkin arvioiden mukaan öljy ehtyy viimeistään sadan vuoden kuluttua. Sitä ennen on keksittävä muita tulonlähteitä. Siksi Abu Dhabi haluaa nyt rukata koulujärjestelmänsä uuteen uskoon. "Nykyisin opiskelijat tarvitsevat lukion jälkeen vuoden tai kaksi lisäkoulutusta ennen kuin he voivat mennä yliopistoon. Tämän me haluamme muuttaa", sanoo opetushallitusta vastaavan Abu Dhabi Educational Councilin eli Adecin viestintäpäällikkö Mourad Tlili. Tunisialaissyntyinen Tlili puhuu vilkkaasti, nauraa tarttuvasti ja elehtii käsillään kuin kapellimestari. Abu Dhabi on pannut tuulemaan.
iran Persianlahti Abu Dhabi arabiemiraatit saudi-arabia oman
Tänä vuonna lanseerattiin New School Model -ohjelma, jonka tavoitteena on järjestelmällisesti parantaa opetuksen laatua satsaamalla erityisesti matematiikkaan, luonnontieteisiin ja englantiin. "Kun me tarvitsemme tieteilijöitä kehittämään mikrosiruja tai mitä tahansa, opiskelijamme ovat valmiita. Kruununprinssi haluaa, että jokaisella on valmiudet tieteellisiin opintoihin lukion jälkeen missä tahansa päin maailmaa", Tlili sanoo. Kruununprinssi sheikki Mohammed bin Zayed Al Nahyan on myös Adecin puheenjohtaja. Ideana on tehdä koulutuksesta kaksikielinen, niin että jokainen emiraattilapsi puhuu ja kirjoittaa sujuvasti sekä arabiaa että englantia. Sitä varten Abu Dhabi on jo useita vuosia palkannut vastavalmistuneita opettajia englanninkielisistä maista. Tänä vuonna näitä licensed teachereita tuli ennätykselliset 1 200. Koulutusviennin isot toimijat Yhdysvalloista, Britanniasta ja Uudesta-Seelannista ovat jo vuosia olleet konsultoimassa erilaisia projekteja. Suomalaiset eivät siis ole ensimmäiset yrittäjät arabimaiden koulutusmarkkinoilla. Heidän hankkeensa on silti uutisoitu näkyvästi paikallisessa mediassa. "Tämä on ainutlaatuinen hanke, sillä aiemmin meillä ei ole tullut ulkomaisia rehtoreita. Suomalaiset
myös osallistuvat koulutuksen kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Ja jos näiden koulujen kanssa sujuu hyvin, voi hyvin olla, että kouluja tulee lisää", Tlili sanoo.
M
utta miksi juuri pohjoinen koululaitos kiinnostaa Abu Dhabia? Vastaus on tutut neljä kirjainta: PISA. Viimeistään kansainvälisissä kouluvertailuissa saadut hyvät tulokset ovat tehneet suomalaisesta koulujärjestelmästä maailmalla kiinnostavan mallin. "Emiraattilapset ansaitsevat parasta, ja te olette maailman parhaiden joukossa koulutuksessa, edellä kaikkia muita Euroopassa. Se on fakta", Tlili sanoo. Abu Dhabin sopimuksen kauppasummaa ei kerrota, mutta EduCluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen sanoo, että hankkeen työllistämisvaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Sopimukseen kuuluu emiraattilaisten opettajien mahdollisuus suorittaa maisterinopinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Toistaiseksi aika on kuitenkin mennyt koulutoiminnan käynnistämisessä Abu Dhabissa. Kätilönä hankkeessa toimi Suomen Arabiemiraattien suurlähettiläs Matti Lassila, joka alkoi selvittää mahdollisia yhteistyötahoja. Innos-
tusta löytyi jopa liikaakin. Ensin Abu Dhabi olisi halunnut Suomen alkavan pyörittää 60 koulua, jotka olisi pitänyt polkaista pystyyn vuoden sisällä. Siihen ei kellään ollut rahkeita, ja Lassila pelkäsi jo, että koko homma kariutuu. Vuoden 2009 helmikuussa Suomen opetusministeriön delegaatio kuitenkin vieraili Arabiemiraateissa. Visiitti poiki vastavierailun, ja vielä samana syksynä Adecin pääjohtaja Mugheer al Khaili tapasi Jyväskylässä opetusministeri Henna Virkkusen (kok). "Halusivat ostaa suomalaisen peruskoulun", Lassila muistelee Virkkusen sanoneen. EduCluster Finland Oy perustettiin tämän vuoden keväällä, sopimus Abu Dhabin allekirjoitettiin kesäkuussa. Aikataulu oli tiukka. "Nämä ovat kovia kauppamiehiä, tottuneet neuvottelemaan öljystä", Tarvainen sanoo neuvotteluista. Alun perin myös Helsingin yliopisto oli mukana Abu Dhabin hankkeessa, mutta jättäytyi pois. Vararehtori Ulla-Maija Forsbergin mukaan Helsingin kasvatustieteellinen tiedekunta olisi halunnut projektiin enemmän tutkimusta. Tarvainen korostaa silti, että Abu Dhabin hankkeessa ei ole kyse vain Jyväskylän yliopistosta, vaikka se onkin yhtiön pääomistaja. "Me emme vie maailmalle vain Jyväskylän yliopistoa, vaan suomalais-
ta koulutusosaamista ylipäätään." Jyväskylän yliopisto ei ole kansainvälinen brändi; suomalainen koulutusjärjestelmä on. Arabian niemimaalla on enemmänkin kiinnostusta Suomen koulujärjestelmään. EduCluster Finland ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ovat jo solmineet Saudi-Arabian kanssa sopimuksen 70 saudiopettajan täydennyskoulutuksesta Suomessa.
"U
upuneita, mutta innoissaan", vantaalainen Jerker Polso kuvaa tunnelmia Abu Dhabin keskustassa sijaitsevan huoneistohotellin ravintolassa. Vieressä istuva egyptiläis-espoolainen Yousri Youssef on samaa mieltä. Ikkunasta näkyy pihasta kaartava muuttokuorma, kun jälleen yksi suomalaisperhe lähtee omaan asuntoon. Al-Ameenin koulun suomalaisopettajista moni asuu tällä hetkellä keskustan hotellissa. Yhden osoite on Hilton. Opettajat eivät periaatteessa saa puhua työasioista ulkopuolisille, sillä työsopimukseen on kirjattu vaitiolovelvollisuus. Suomalaisittain se kuulostaa oudolta, mutta EduCluster Finlandin mukaan käytäntö on Abu Dhabissa tavallinen. Kaikkiin haastatteluihin piti kysyä lupa opetusvirastolta, ja se myönnettiin aina.
ylioppilaslehti 15 # 10
13
Polso päätti hakea Abu Dhabiin heti kun kuuli siitä ensimmäisen kerran. "Katsottiin vaimon kanssa sohvalla uutisia, ja sekin sanoi, että hae tuonne", Polso kertoo. Hänellä on niin luokanopettajan, teatteri-ilmaisun ohjaajan kuin erityisluokanopettajankin paperit. Ennen Arabian niemimaalle tuloa Polso oli työskennellyt sekä luokanopettajana että aikuisopettajana. Nyt hän on Al-Ameenin koulun school pedagocical resource expert ja vaimo odottaa viisumia Suomessa. "Olin Suomessa jo alistunut siihen, että opettajan työhön on vaikea yhdistää ulkomailla asumista. Nyt olen ollut tosi innoissani, vaikka töitä on ollut paljon." Lasten koulupäivä alkaa Abu Dhabissa 7.15 aamulla ja päättyy varttia yli yksi iltapäivällä. Kaupunki käynnistyy varhain, kun aurinko ei vielä porota täysillä. Koululle kurvataan yleensä taksilla, osa suomalaisista on hankkinut oman auton. Öljyvaltiossa bensa on halpaa, takseja paljon ja julkista liikennettä vain nimeksi. Julkiset koulut on tarkoitettu emiraattilapsille, muille ne maksavat 6 000 dirhamia eli noin 1 160 euroa lukukaudessa. Abu Dhabin asukkaista vain noin 15 prosenttia on maan kansalaisia. Loput ovat ulkomaalaisia siirtotyöläisiä, usein Intiasta, Bangladeshista, Filippiineiltä tai Pakistanista, ja heidän lapsensa käyvät yleensä omia kouluja. Abu Dhabissa on myös runsaasti erilaisia yksityiskouluja. Al-Ameenin kouluun lapset tulevat lähialueilta. "Lasten taustat ovat hyvin erilaisia", sanoo Yousri Youssef. Espoolaisen arabianopettajan titteli Abu Dhabissa on paraprofessional teacher. Hän toimii eräänlaisena kulttuuritulkkina ja hoitaa myös hallinnollisia asioita. Youssef haki pestiä, sillä halusi hyödyntää enemmän arabiankielen taitoaan. "Kaipasin myös vähän vaihtelua Suomeen", hän sanoo. Vanhemmat osallistuvat Youssefin mukaan Abu Dhabissa koulutyöhön vähemmän kuin Suomessa. Tarkoitus on perustaa koululle vanhempainyhdistys, mutta toistaiseksi olosuhteet eivät ole suosineet sitä. Ensimmäinen vanhempainilta piti keskeyttää sähkökatkoksen vuoksi. Toinen, haastattelupäivää edeltäväksi illaksi suunniteltu vanhempainilta piti perua, sillä Arabiemiraatteihin kuuluvan Ras-Khaimahin sheikki Saqr bin Muhammad Al Qasimi kuoli. Siksi kaduillakin on tavallista vähemmän liikennettä. Osa lapsista jäi pois koulusta, eivätkä kaikki menneet töihin, sillä viranomaisten odotettiin julistavan suruajan. Lopulta sitä ei tullutkaan. Epävarmuuteen totutteleminen olikin ensimmäinen asia, johon suomalaisten piti opetella, Polso sanoo. "Aluksi stressikäyrä kohosi uhkaavasti, ja tajusin, että en voi suhtautua kaikkeen niin pedantisti. Juhlapyhästä ilmoitettiin, että se loppuu joko tänään, huomenna tai yli-
"
teivo teivainen
miksi juuri pohjoinen koululaitos kiinnostaa Abu Dhabia? Vastaus on tutut neljä kirjainta: PISA.
huomenna, ja asiasta kerrottaisiin illalla televisiossa. Suomessa olisi ihan mahdotonta, että ei tiedä lomaa etukäteen", Polso sanoo. "Mutta kun mietti perusteluja, ne olivat kuitenkin ihan loogiset". "Islamilainen kalenteri on 11 päivää lyhyempi kuin länsimainen, ja kuukauden alkaminen pitää todentaa kuusta. Kuukauden alku voi heittää päivällä", Youssef selittää. Toistaiseksi opettajien vapaa-aika Abu Dhabissa on mennyt paljon käytännön asioiden hoitamisessa. Viisumi-, asunto- ja muut asiat vievät aikaa. "Iltaisin jotkut käyvät katsomassa paikallista jalkapalloliigaa tai kahviloissa. Olemme myös tutustuneet ostoskeskuksiin, niitä täällä riittää", Youssef sanoo. Työsopimukseen kuuluu, että julkisella paikalla esiintyminen humalassa on peruste irtisanomiselle niin kuin on lakien rikkominen muutenkin. Alkoholia tosin saa vain harvoista paikoista, ja se on kallista. Youssef on ollut vähän yllättynyt, ettei kaduilla juuri kuule arabiaa. Paikallisia näkee katukuvassa verrattain vähän. "Voisi olla melkein missä vain päin maailmaa. Kouluissa taas on vahvana perinteinen kulttuuri." Palkka ei ollut ensimmäinen kannustin hakeutua töihin öljyvaltioon, vaikka se onkin vähän parempi kuin Suomessa. Myös suomalaisopettajat ovat Adecin palkkalistoilla. Tuloverotus on pyöreä nolla, mutta toisaalta ne, joiden perhe lähtee mukaan, joutuvat tulemaan toimeen yhden ihmisen palkalla.
MinnaMaaria Vuollo haluaisi syöttää lapsille porkkanoita.
saidu mohammed
AlAmeenin poikakoulu ulkoapäin.
saidu mohammed
K
oulun takapihalla viheriöllä on päättymässä futismatsi. Youssef seuraa käytävällä, kun pojat valuvat sisätiloihin, ja ohjaa muutaman karkulaisen oikeaan osoitteeseen. Osa olisi mieluusti jäänyt vielä potkimaan palloa. Valokuvaajalle he poseeraavat innoissaan. Kieli on yksi käytännön haaste, kun suomalaista osaamista viedään Arabiemiraatteihin. Lapsista harva puhuu kunnolla englantia, osa ei lainkaan. Useimpien äidinkieli on arabia, mutta senkään taso ei välttämättä ole kaikilla kovin korkea. Palvelukulttuuriin kuuluu, että perheissä on yleensä kotiapulainen, useimmiten Filippii-
Rehtori Harri Jokinen (vas.), Adecin viestintäpäällikkö Mourad Tlili ja EduCluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elisa Tarvainen koulun edustalla.
14
ylioppilaslehti 14 # 10
"
Oppikirjoissamme voi olla sellaista, joka tietämättämme loukkaa paikallista kulttuuria. Esimerkiksi possun kuva ei ole täällä hyvä juttu.
neiltä, Bangladeshista tai jostain muualta Aasiasta. Moni lapsi viettää vähintään yhtä paljon aikaa lastenhoitajan kuin vanhempiensa kanssa, eikä äidinkielen taito pääse aina kehittymään hyväksi. Lisäksi puhuttu ja kirjoitettu arabia eroavat toisistaan melko paljon. Kun koulupäivät ovat pienimmilläkin lisäksi pitkiä, kuusi tai seitsemän tuntia, ei ole ihme, että lasten on välillä vaikea pysyä aloillaan. "Vähän niin kuin pantaisiin suomalaislapsi opiskelemaan monta tuntia päivässä saksaksi", Polso vertaa. "Totta kai oppilasaines on haastavaa, sitä on ihan turha kiistää", hän toteaa. "Lapselta se vaatii ensin enemmän paukkuja. Alussa kielitaito kehittyy hitaasti, eikä mitään näytä tapahtuvan, kunnes jossain vaiheessa tapahtuu iso harppaus." Suomalaisetkaan eivät puhu englantia äidinkielenään. Heidän kielitaitonsa testattiin ennen lähtöä, mutta maailmalla olisi riittämiin myös syntyperäisiä englanninkielen opettajia. EduClusterin Tarvaisen mielestä koulutusmarkkinoilla voi olla myös valtti, ettei englanti ole äidinkieli. "Suomalaiset tietävät, millaista on opiskella englantia vieraana kielenä. He osaavat opettaa eri tavalla kuin kieltä äidinkielenään puhuvat
opettajat", hän sanoo. Ennen muuta suomalaisten valtti ovat kuitenkin kehutut opetusmenetelmät. Miten suomalainen peruskoulu käytännössä eroaa emiraattikoulusta? "Iso ero on, että Suomessa on alakoulussa luokanopettajat. Abu Dhabissa pientenkin lasten opettaja vaihtuu joka tunti, kun eri aineita opettavat eri opettajat", Youssef sanoo. Paikallisilla opettajilla on myös paineita edetä opetuksessa ripeästi kirjan mukaan. Kouluissa käy tarkastajia, jotka valvovat, että opetuksessa on edetty suunnitelman mukaan. "Suomessa taas ajatellaan, että vaikkapa kertotaulua opetellaan niin kauan, että lapsi oppii sen. Vasta sitten mennään eteenpäin", Youssuf sanoo. Suomalaisten touhuista ollaan Abu Dhabissa kiinnostuneita. Polso ja Youssef ovat koulun niin sanottuja faculty headeja, eräänlaisia vastaavia opettajia, ja he tapaavat säännöllisesti muiden koulujen vastaavia ihmisiä. "Ensimmäisen kerran todettiin, että ah, you are the famous thirty-two", Polso sanoo. bu Dhabin kokemuksia seurataan tiiviisti myös Suomessa, sillä koulutusvientiin kohdistuu isot odotukset. Opetusministeriössä Helsingissä ramppaa kiinnostuneita ulkomaalaisia melkein riesaksi saakka, mutta toistaiseksi suomalaisen koulun mainetta ei olla onnistuttu kääntämään mammonaksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan johtama työryhmä linjasi keväällä, että vuoteen 2015 mennessä koulutusviennin osuuden Suomen kokonaisviennistä pitäisi kasvaa merkittävästi. Myös Helsingin yliopisto on asettanut työryhmän pohtimaan asiaa. Mutta voiko suomalaista peruskoulua myydä? Abudhabilainen yhteiskunta poikkeaa paljon suomalaisesta. Suomalaiset lapset käyvät koulua omalla äidinkielellään, opetussuunnitelma on omansa, tytöt ja
A
pojat käyvät samaa koulua, lasten kasvatus on erilaista. "Ei suomalaista koulua voi myydä", Elise Tarvainen sanoo. "Me myymme suomalaista pedagogista osaamista, emme koululaitosta. Koulujärjestelmä ei ole paperikone. Koulutus ja kasvatus on aina kulttuurisidonnainen asia." Siksi suomalaiset sanovat rakentavansa Abu Dhabissa ennen muuta jotain uutta. Abu Dhabissa kulttuurisidonnaisuus merkitsee kuitenkin tiukan yksinvaltaista järjestelmää, jonka laki kieltää niin homoseksuaaliset kuin avioliiton ulkopuoliset suhteet. Sukupuoliroolit korostavat naisen ja miehen erilaisuutta. Miten suomalainen opetus istuu uuteen ympäristöön? Saako tasa-arvo väistyä kasvatustavoitteista, kun suomalaisesta koulutuksesta tehdään vientituotetta? "Minulta kysytään usein, miten voimme tehdä yhteistyötä maan kanssa, joka ei ole demokraattinen. Mutta tässä on kysymys emiraattilapsista. Kaikilla lapsilla on oikeus saada hyvää opetusta. Lukemaan ja laskemaan opetellaan ihan niin kuin muuallakin", Tarvainen sanoo. Rehtori Jokisen mukaan maan tavat näkyvät alakoulussa ennen muuta käytännön asioissa, kuten opetusmateriaalissa. "Omissa oppikirjoissamme tai materiaaleissa saattaa olla sellaista, joka jo tietämättämme loukkaa paikallista kulttuuria. Esimerkiksi possun kuva ei täällä ole hyvä juttu, ja niitä löytyy monesta suomalaisesta opetusmateriaalista. Myös yhdessä opettaessa pitää ottaa huomioon, että ei tule loukanneeksi toista", Jokinen sanoo. l-Ameenin koululla on seuraavana päivänä jälleen hulinaa. Minna-Maaria Vuollo näyttää kuitenkin tyytyväiseltä. "Pojat lukevat jo, lyhyitä sanoja", hän sanoo. Eikä siinä kaikki: "Tänään porkkanoita toi viisi poikaa."
Rahalla tieteen huipulle
abu dhabi ei säästä rahaa panostaessaan koulutukseen. Tänä syk synä maassa avasi ovensa New Yorkin yliopiston sivukampus. Opin tonsa aloitti 150 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. NYU ei ole ensimmäinen länsimainen etäkampus Arabian niemi maalla. Esimerkiksi Qatarissa toimii Georgetownin yliopisto, ja Abu Dhabiin rantautui vuonna 2006 Sorbonnen yliopisto. NYU:lla on kui tenkin poikkeuksellisen antelias stipendijärjestelmä, jonka ansiosta opiskelu voi olla käytännössä ilmaista. Opiskelijoille myös tarjotaan täysihoito majoituksineen. Miten ihmeessä se on mahdollista? "Abu Dhabi maksaa kaiken. Kruununprinssin tarjous oli hyvin, hy vin antelias", sanoo NYCin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan de kaani Ivan Slezenyi. Hänen asunnostaan pilvenpiirtäjän 38. kerrok sesta avautuvat huikeat näkymät eri suuntiin kaupungin yli. Samassa tornitalossa kaupungin keskustassa asuvat myös opiskelijat. Opiskelijat tulevat ympäri maailmaa 39 eri maasta. Noin tusina heistä on emiraatteja. Onko tällaisessa rahankäytössä mitään mieltä? Miksi joku maa satsaa yliopistoon, joka ei näytä juurikaan hyödyttävän sen omia kansalaisia? abu dhabi haluaa luoda itsestään houkuttelevan tiede ja osaamis keskuksen, eikä se aio vitkastella houkutellessaan maailman huiput paikalle. Siihen sillä on varaa. "AlNahyanin [hallitsija]suku on kenties maapallon, ehkä jopa koko ihmiskunnan historian rikkain", Seleznyi sanoo. Kruununprins sin tarjous on ollut sen verran hyvä, että yliopisto pystyy lennättä mään osan opettajista Arabian niemimaalle 714 viikoksi kurssien ajaksi, ja maksamaan lopun ajan heidän palkkansa pääkampuksella Manhattanilla. Myöhemmin tänä lukuvuonna vierailevaksi luennoit sijaksi saapuu maailmankuulu sosiologi Immanuel Wallerstein sekä muita merkittäviä tutkijoita. Huomionarvoista on sekin, että opetus keskittyy toistaiseksi pit kälti humanistisiin tieteisiin (liberal arts). Monet yhdysvaltalaisten korkeakoulujen etäkampukset vaikkapa Karibialla tarjoavat opetus ta esimerkiksi lääketieteissä tai teknillisissä aineissa, joissa tutkinto paketteja on helpompi kaupata. slezenyin mukaan hallitus ei ole pyrkinyt rajoittamaan, mitä yli opistossa opetetaan. "Pikemminkin ongelma on ollut itsesensuuri. Erään kurssin aihe oli nuorten seksuaaliset verkostot ja seksitaudit. Viestintäosastom me oli sitä mieltä, että aihe ei ole sopiva. Minä sanoin, että ei tule kuuloonkaan, se on kurssin aihe ja sillä siisti. Jos meistä on Abu Dha bille ongelmia, he voivat heittää meidät ulos. Mutta minkäänlaista sensuuria emme hyväksy", hän sanoo. "Abu Dhabi ei edes teeskentele olevansa demokratia. Mutta se on hyvä esimerkki islamilaisesta hallinnosta, joka on avoin ulkomai sille vaikutteille." maria manner
A
Ylen kanavilla 22.11. - 2.12.2010
Ylen Klassinen YLE Radio 1 YLE Radio Vega YLE Teema YLE Areena YLE Elävä arkisto
yle.fi/klassinen
aalto
Avoin kaikille ajatuksille
Etsimme joukkoomme heitä, joille on luontevaa kokeilla ja rikkoa rajoja. Etsimme intohimoisia ihmisiä, olivat he sitten tulevia taiteilijoita, talousneroja, insinöörejä tai kaikkea kolmea. Aalto-yliopisto on Kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun
muodostama yliopisto, joka tarjoaa kovatasoista opetusta, monitieteisyyttä, merkittävää kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutesi sellaiseksi kuin haluat.
Haku alkaviin perustutkintoihin on 7.3.12.4. ja maisteriohjelmiin 3.1.-28.2. Tutustu koulutusohjelmiin osoitteessa www.aalto.fi
TAIDEKOULU MAA
ILTAKURSSIT SUOMENLINNASSA: CONTEMPORARY ART 10.1.-28.4.2011 PIIRUSTUS JA MAALAUS 11.1.-27.4.2011. VALINTA NYKYTAITEEN PÄIVÄLINJALLE: TOUKOKUUSSA 2011 LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET: PUHELIN (09) 668 102 JA KOULU@TAIDEKOULUMAA.FI, TAIDEKOULUMAA.FI
KOULU OSALLISTUU WWW.X-OP.EU EUROOPAN KOMISSION TUELLA RAHOITETTUUN VERKOSTOHANKKEESEEN
Degree Programmes starting in
> > > > >
Degree Programme in Environmental Engineering
Bachelor of Engineering
2011
Degree Programme in International Business
Bachelor of Business Administration
Degree Programme in Media
Bachelor of Culture and Arts
Degree Programme in Nursing
Bachelor of Health Care
Hanki arvostettu tutkinto kahdessa vuodessa
Hae kevään tai syksyn yhteishaussa osoitteessa www.haenyt.fi
Degree Programme in Tourism
Bachelor of Hospitality Management
merkonomi datanomi
Pasilan koulutusyksikkö Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki Vallilan koulutusyksikkö Hattulantie 2, 00550 Helsinki puh. (09) 1489 0200 · info@businesscollege.fi
Applicationperiod:
3Jan15Feb2011
MoreinForMAtion
Admissions Office Kuntokatu 3, 33520 Tampere Tel. +358 3 245 2397, +358 3 245 2398
www.admissions.fi
admissions@tamk.fi
Osallistu karhunkaatoon jos uskallat!
7.3.12.4.2011
www.ucpori.fi/haku
Kesytä Akateeminen karhu myös Facebookissa!
METSÄSTYSKAUSI
ISKE KYNTESI YHTEEN, OVET AVAUTUVAT VIITEEN:
Kauppatieteet (KTM) Kulttuuri ja maisemantutkimus (FM) Yhteiskuntatieteet (YTM) Taide ja media (TaM) Tekniikka (DI)
Aalto-yliopisto - Tampereen teknillinen yliopisto - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
17
Tilinteon aika
Ylioppilaslehti laski kansanedustajan tuntipalkan.
kun kansanedustajien palkkioita päätettiin nostaa 6 335 euroon kuukaudessa, rynni 110 000 suomalaista Facebookiin ja klikkasi itsensä vastalauseena yleislakkoon. Lakko kariutui komeasti, mutta kansalaisen huoli oli aito: edustajille maksetaan liian paljon. Seurasimme viikon ajan kolmen kansanedustajan työtä ja laskimme heille tuntipalkan nykyisen ja korotetun palkkion mukaan. Vertasimme tuntipalkkaa edustajien oletettuun siviilipalkkaan. kansanedustajaa ei koske työaikalainsäädäntö. Hän on luottamustoimessa ja käytännössä työvalmiudessa jatkuvasti. Rajanveto on kinkkistä: Minna Sirnö (vas) puhumassa eläkeläisten juhlassa (kaksi tuntia) tai Timo Heinonen (kok) kokkaroimassa yrittäjien bileissä (4,5 tuntia) työssä vai vapaalla? Tässä laskelmassa Sirnö on työssä, Heinonen ei. Sirnö piti tilaisuudessaan puheen, Heinonen oli juhlimassa ja verkostoitumassa. Reissaaminen on oleellinen osa työtä. Työmatkoja ei seurannassa kuitenkaan huomioitu, ellei niitä käytetty selkeästi työntekoon. Eivät opettajatkaan saa palkkaa siitä ajasta, jonka käyttävät bussissa matkalla töihin. kansanedustaja Tanja Karpela (kesk) ei kokenut ansaitsevansa palstatilaa työtunneillaan, koska on pienen lapsen äiti, eikä hae jatkopestiä Arkadianmäeltä. Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Rakel Hiltunen (sdp) puolestaan kieltäytyi seurannasta, koska ei uskonut antavansa kansanedustajan työstä mairittelevaa kuvaa. Hiltusen aika kun upposi seurantaviikolla enemmän helsinkiläisten kuin koko maan kansalaisten asioiden parissa. Myös Sirnö, Heinonen ja Outi Alanko-Kahiluoto istuvat kotikuntiensa valtuustoissa. Poikkeusviikko tuntui olevan muillakin kuin Hiltusella. Minna Sirnö tutustui maanantaina suvun uuteen tulokkaaseen ja valmisteli seuraavalla viikolla olevia häitään, eikä tehnyt viikonlopputöitä kuten yleensä.
sami vähä-aho
kansanedustajaksi on kovempi tunku kuin mihinkään toiseen työhön Suomessa. Neljän vuoden välein rikotaan säästöpossut ja pannaan latit likoon sen puolesta, että työpaikka säilyisi seuraavat neljä vuotta. Kriittisiä arvioijia ja valitsijoita on reilut neljä miljoonaa. Työtä ei arvosteta Suomen kuvalehden tekemässä mielikuvatutkimuksessa kansanedus-
tajan ammatti oli 380 ammatin joukossa sijalla 320. Töitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin, eikä ylitöistä makseta työlainsäädännön mukaisia korvauksia. Tässäkin tuntipalkka on laskettu jakamalla palkkio työtunneilla. Ilta- ja sunnuntaityöt ovat yhtä arvokkaita kuin virastoajan tunnit. Normisuomalainen painaa 37,5-tuntista viikkoa. Kuinka moni
olisi valmis tekemään kymmentäkään lisätyötuntia pienellä palkankorotuksella? Tutkimusten mukaan harva. Päinvastoin, omaa palkkaa oltaisiin valmiita laskemaan, jotta saataisiin enemmän vapaa-aikaa. Kitisemisen ja nolojen yleislakkouhkausten sijaan paras tapa ottaa kantaa on antaa äänensä keväällä sille, joka korotetun palkkion ansaitsee. reetta nurmo
Minna Sirnö (vas)
Työtunteja: 56 t 30 min Kansanedustajan tuntipalkka: 26,30 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 28,00 Tiedottajan tuntipalkka: 19,60
Maanantai Puheen valmistelua, haastattelu, puhe Tampereen eläkeläisten juhlassa, valmistautumista tulevaan viikkoon, lakialoitteen taustamateriaalien läpikäyntiä.
Tiistai Asiantuntijoiden kuuleminen, dokumenttitapaaminen, täysistunto, Tulvalehden haastattelu, lakialoitteiden valmistelua.
10 t
12 t
Keskiviikko Asiantuntijoiden kuuleminen, palaveri kirjamuseon valtionrahoituksesta, tapaaminen mielenterveyskuntoutujien omaisten kanssa, täysistunto.
9 t
Torstai Kyselytunnille valmistautumista, Kansan Uutisten hallituksen kokous, esityksen kuuntelu, vasemmistonaisten palaveri, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto.
Perjantai Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto, kokouksia, palaveri lakialoitteesta lakisihteerin kanssa, täysistunto.
Lauantai Häävalmisteluja, polttarit.
0t
8 t
13 t
Sunnuntai Haastattelu Aamulehteen, kolumnin kirjoittaminen, valmistautumista tulevaan viikkoon.
4 t 30 min
Timo Heinonen (kok)
Työtunteja: 53 t 30 min Kansanedustajan tuntipalkka: 27,80 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 29,60 Luokanopettajan tuntipalkka: 16,30
Maanantai Kirjoitustöitä, blogin päivitystä, puhelinpalavereja, valmistautumista seuraavan päivän jäteasetuskeskusteluun.
7 t 30 min
Tiistai Hämeen kansanedustajien palaveri, ympäristö- ja sivistysvaliokunnat, vierasryhmän isännöinti, täysistunto, jätevesiasetuskeskustelu, bloggaus. Riihimäen yrittäjänaisten juhla.
Keskiviikko Kokoomuksen sivistyslautakuntatyöryhmän tapaaminen, täysistunto, kokoomuksen ryhmäpuhe, lehdistötapaaminen.
Torstai Kirjoitustöitä, ympäristövaliokunta, vierasryhmän isännöinti, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto.
13 t 30 min
7 t
Perjantai Ympäristövaliokuntatyöryhmän kokous, ympäristövaliokunnan kokous, palaveri varhaiskasvatusasioista, sivistyslautakunnan kokous, valmistelua.
Lauantai Kirjoitustöitä.
30 min.
Sunnuntai
7 t.
13 t 30 min Outi Alanko-kahiluoto (vihr)
Työtunteja: 65 t Kansanedustajan tuntipalkka: 22,90 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 24,40 Tutkijan tuntipalkka: 23,35 *
* Tutkijan palkka on laskettu säädösten mukaisesti 1600 vuosityötunnilla. Liittojen mukaan oikeampi tuntimäärä olisi noin 2200. Tällöin tuntipalkaksi muodostuisi vain 17,00 euroa.
Valmistautumista seminaariin, haastattelu, puhe ja keskustelu Lukiolaisten liiton tapahtumassa.
4 t 30 min.
Keskiviikko Hallitusryhmän kokous, sosiaali- ja terveys- sekä sivistysvaliokunta, eduskuntaryhmän puheenjohtajiston kokous, täysistunto, seminaari ja puhe yliopistolla. Torstai Tiedotteen laatiminen, kirjallisen kysymyksen valmistelu, sosiaali- ja terveysvaliokunta, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto, tekijänoikeuspoliittinen työryhmä. Perjantai Tapaaminen TeaKissa, valiokunnat, täysistunto, Arkadia-seuran palaveri, seminaarin suunnittelu, valtiopäivätoimen viimeistely, kirjoitustyöt, paneelin valmistelut. Lauantai Tietokirjailijaliiton paneeli, lapsiperhetapahtuma Viikissä, kirjoitustöitä.
Maanantai Kuvaus Taidemuseon näyttelyä varten, työlounas, sähköposteihin vastaamista, kolumnin kirjoittamista, palavereja avustajan kanssa.
8 t 30 min
Tiistai Viestintäpalaveri, sosiaali- ja terveyssekä sivistysvaliokunta, täysistunto, palavereja, Kuvataideakatemian hallituksen kokous, kirjoitustöitä, kokoukseen valmistautumista.
7t
Sunnuntai
13 t 30 min
13 t 30 min
30 min
9t
Sähköposteihin vastaamista.
2t
Kansanedustajan kuukausipalkkio 1.11.2010 lähtien: 5 948 . Kansanedustajan kuukausipalkkio 1.5.2010 lähtien: 6 335 / 6 811 . Työtunnit pyöristetty puolen tunnin tarkkuudella viikolla 41 tai 43. Kulukorvauksia ei ole huomioitu. Siviiliammattien palkat voimassaolevista alan suosituksista.
18
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
kuvat: stock.xchng / kuvankäsittely teemu granström
avaruuden jäteastia
Avaruus täyttyy satelliiteista, kantoraketeista, avaruusasemista ja niistä syntyvästä romusta.
aikoinaan kuviteltiin, että meret ovat liian suuria saastuakseen. Luulo osoittautui vääräksi. Vähän samoin on nyt käymässä avaruudelle. Vielä 1970-luvulla ajateltiin, että avaruus on liian iso, jotta se voisi täyttyä. Nyt tutkijat ovat kuitenkin huolissaan avaruudessa kiertävistä satelliittien kappaleista sekä astronauttien roskista ja jätteistä. BBC:n mukaan avaruudessa saattaa olla yli miljoona romunkappaletta. Sen jälkeen kun ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 laukaistiin vuonna 1957, avaruuteen on lennätetty tuhansia satelliitteja, kantoraketteja ja teleskooppeja. Kun ne hajoavat tai käyvät käyttökelvottomiksi, roina jää killumaan yläilmoihin. Eniten ruuhkaa on matalalla kiertoradalla 7001 000 kilometrin korkeudessa maan pinnalta. Se on suosittu etäisyys niin sotilas- kuin siviilitarkoituksiin. Kun Kiina räjäytti vuonna 2007 avaruusaluksen testatakseen antisatelliittiohjustaan, kiertoradalle pääsi ainakin 2 000 yli kymmenen senttimetrin kokoista kappaletta. Onko ihminen pilannut jo avaruudenkin? tähtitieteen dosentti Heikki Oja tuntee avaruusromun ongelmat. "Romun määrä on kasvanut viime vuosina. Suuria kappaleita seurataan maasta tutkien ja teleskooppien avulla, pienempien kohdalla se on mahdotonta", Oja sanoo. Pikkuiset avaruusroskat saattavat olla sormenpään kokoisia, ja niitä on satoja tuhansia. Valtaosa avaruusromusta on tennispalloa pienempiä. "Pienestä koosta huolimatta seuraukset voivat niillä nopeuksilla olla tuhoisia. Kappaleet kulkevat Maan kiertoradalla yli kahdeksan kilometrin sekuntivauhtia, paljon luodinnopeutta lujempaa." Mitä haittaa avaruusjätteestä on? "Vaarana on, että romunkappaleet iskeytyvät päin kiertoradalla kulkevia toimivia satelliitteja", Oja selventää. Kiertoradalla kulkee lukemattomia tietoliikenne-, sotilaspuolustussää- ja paikannussatelliitteja. "Ne ovat kalliita vehkeitä, yksi satelliitti voi maksaa 100 miljoonaa euroa. Seassa kulkevat myös miehitetyt lennot, ja joskus avaruusaseman ikkunaan on tullut osuma." Kokonaiset järjestelmät eivät Ojan mukaan yleensä kuitenkaan ole vaarassa. Internet ei hevin pimene eikä GPS lakkaa toimimasta avaruusromun törmäyksen vuoksi. "Järjestelmät eivät pyöri vain yhden satelliitin varassa. Olemme turvassa, vaikka joku tekokuu kokisikin täystyrmäyksen." Vakoilusatelliittien määrä vähentyi Neuvostoliiton hajottua. Satelliitit ovat kuitenkin keskeisiä nykyisessä sodankäynnissä ja tiedustelussa, mikä tekee avaruuden ruuhkaantumisesta polttavan ongelman. Samalla se hankaloittaa yhteistyöstä avaruusromun vähentämiseksi, sillä valtiot eivät halua paljastaa muille tietoja sotilastarkoituksiin laukaistuista satelliiteista. "Kiina puuhaa ihan omiaan, ja Yhdysvallat on hiljaa siitä, mitä se tekee", Oja sanoo. toistaiseksi ei ole keksitty keinoa siivota avaruusromua pois. "Ei ole mitään taivaallista pölynimuria, joka voisi imeä sellaisen määrän tavaraa", Oja sanoo. Ajan mittaan romu valuu maapallon ilmakehään, jossa se yleensä palaa pois. Kierto on kuitenkin niin hidasta, että rojua tulee enemmän kuin sitä ehtii poistua. Maan pinnalle roinasta ei yleensä ole haittaa. Center for Orbital and Reentry Derbis Studies -keskuksen mukaan satelliittien historian aikana tiettävästi vain yksi ihminen on saanut avaruusromusta osuman. Mitä enemmän romua 7001 000 kilometrin etäisyydellä on, sitä vaikeampi sinne on turvallisesti lähettää uusia satelliitteja. Siksi rojun määrään yritetään kiivaasti keksiä ratkaisua. NASA:n tiedemies Donald J. Kessler ennakoi jo vuonna 1978, että jossakin vaiheessa avaruusromun määrä maan matalilla kiertoradoilla saattaa olla niin suuri, että lähiavaruus muuttuu kulkukelvottomaksi ja satelliittien käyttö mahdottomaksi. Kesslerin syndroomaksi nimetyssä tilanteessa avaruuteen lähetetyt kappaleet törmäilevät toisiinsa. Jokainen törmäys aiheuttaa lisää pieniä romunkappaleita, jotka puolestaan aiheuttavat yhä lisää törmäyksiä. Fiksuinta olisi yrittää vähentää syntyvää jätteen määrää. Räjähdysvaaraa pienentävät tekniikat kuitenkin maksavat paljon. Economist-lehden mukaan yksi esillä ollut vaihtoehto on yrittää saada käytöstä poistuneet satelliitit turvallisesti alas tai sitten ylemmille kiertoradoille, jolloin törmäysriski kutistuu. Masentava ajatus: voiko ihminen pilata maan kiertoradan käyttökelvottomaksi? "Niin iso huoli ei sentään ole. Mutta on siellä paljon tavaraa." maria manner
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
19
Helsingin yliopisto avoin yliopisto
Rahaa radalle
Ministeriö haluaa vähentää kannattamattomien junavuorojen tukemista. VR uhkaa lakkauttaa ne, vaikka yhtiö tekee voittoa.
vuoden 2012 budjettikehyksessä Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo vähentää kannattamattoman henkilöjunaliikenteen tukemista kolmanneksella, noin 10 miljoonalla eurolla. Mitkä junavuorot ovat lakkautusuhan alla, VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen? "Tätä pitää kysyä ministeriöstä. He päättävät, mitä liikennettä haluavat ostaa. VR on valmis myymään nykyisen laajuisen junaliikenteen ja tarvittaessa uusiakin vuoroja, jos ostaja niin haluaa." Taantuma söi viime vuonna VR:n tulosta, mutta henkilöliikenne tuotti silti voittoa 29,4 miljoonaa euroa. Millä perustellaan uhkailut junaliikenteen vähentämisestä 10 miljoonan vuoksi? "VR-yhtymä on valtion omistama osakeyhtiö, jonka tulee toimia osakeyhtiölain mukaisesti. Se ei voi harjoittaa tappiollista liiketoimintaa. Osakeyhtiö pyrkii toteuttamaan sen hallituksen ja omistajien asettamat tavoitteet", Vanhanen sanoo. "VR operoi Intercity- ja Pendolino-liikennettä omalla liiketoimintariskillään. Se on kannattavaa, mutta rataverkon hännillä ja poikittaisilla rataosilla matkustajamäärät ovat niin vähäisiä, että liikenne on tappiollista. Sellaista osakeyhtiö ei voi harjoittaa liiketaloudellisin perustein, ellei joku tue tai osta sitä." Valtion rahoilla ostetaan myös bussi-, lautta- ja lentoliikennettä kannattamattomilla yhteysväleillä. Se on puhdasta aluepolitiikkaa, josta päättää kulloinkin istuva hallitus. Vanhanen sanoo, että vaikka kaukoliikenteen vuoroista lähes puolet on tappiollisia, ostoliikenteen liikevaihto on alle 10 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta tulee pääratojen liikenteestä, joka on kannattavaa. Vanhasen mukaan tämänkään budjetin rahoilla valtio ei voi ostaa nykyistä liikennemäärää. Siksi VR karsii junavuoroja 12. joulukuuta muun muassa Jyväskylän ja Seinäjoen sekä Kouvolan ja Pieksämäen väliltä. Ministeriö teetti viime syksynä selvityksen henkilöjunaliikenteen vapauttamisesta kilpailulle. Yli 40 tahosta sitä vastustivat vain VR, Helsingin seudun liikenne ja ammattijärjestöt. Miksi? "VR:lle löytyisi varmasti kilpailija, joka kuorisi kerman päältä liikennöimällä aamu- ja iltaruuhkassa parhailla reiteillä. Se voisi johtaa tilanteeseen, jossa tarjontaa joudutaan karsimaan muulloin. Se ei olisi matkustajien etu." Vanhanen sanoo, että valtaosa rataverkosta on yksiraiteista ja EteläSuomen ratakapasiteetti on täynnä. Hänestä kilpailuttaminen ei ole mahdollista ennen kuin rataverkkoon luodaan investoinneilla lisää tilaa. Britanniassa päätettiin 1960-luvulla lakkauttaa sivuratoja ja satsata kannattaviin yhteyksiin, mutta kannattavuus päinvastoin heikentyi. Junaliikenne lähti alamäkeen, joka kääntyi nousuun vasta vuoden 1994 yksityistämisen jälkeen. Syyksi arveltiin, että kun matka piti aloittaa omalla autolla, sillä ajettiin perille asti. Vanhasta tämä ei huoleta. "Meillä on paljon syöttö- ja liityntäliikennettä, joka hoidetaan bussivuoroilla. Juna vaatii voimakkaita matkustajavirtoja. Monesti bussi voi olla tarkoituksenmukaisempi liikenneväline. Kannatan eri joukkoliikennemuotojen yhteistyötä." janne flinkkilä
ilMoittaUtUMinen KevÄÄn opintoiHin alKaa
Tutustu yliopisto-opintoihin tai vietä välivuosi opiskellen. Ilmoittautuminen Avoimen yliopiston kevään opintoihin alkaa 15.11. Opintoihin voi kuitenkin ilmoittautua niiden alkamiseen saakka, mikäli paikkoja on jäljellä. Keväällä 2011 voit opiskella mm. erityispedagogiikkaa ja Suomen taiteen historiaa verkko-opintoina sekä ympäristöpolitiikkaa. Lisätietoja opinnoista ja ilmoittautumiskäytännöistä:
www.helsinki.fi/avoin.
Avoimen yliopiston löydät myös Facebookista.
...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta
Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.
2011
piston laaj ohj a elma ilmestyy juosittain huhtij an kaikille kesäyliopistossa edellisenä juonna yy myös jntejnetistäjj j j.kesayliopistohki.fi. opetusohj elmassa on mm. ajointa yliopistolj lista j ammattikojkeakouluopetusta, a kielikujssej tietotekniikkaa j a, a taideaineita. Kesäyliopisto jäjjestää ajitujienttikujssej myös a kesällä. Kesän kujssitajj onj nasta tiedotetaan kaikille taljen ajitujienttikujsseille osallistuneille.
A AituA ienttiA A uA ssit
Talvi 2011
Valmistaudu yo-kirjoituksiin!
Kesäyliopiston talven 2011 abiturienttikursseilla
englanti (pitkä/keskipitkä oppimäärä) · ruotsi (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) äidinkieli (suomi) · matematiikka (pitkä ja lyhyt oppimäärä)
NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA
nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Koulutus alkaa elokuussa 2011 Yhteishaku 28.2. 18.3.2011 Lisätietoja opinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379, krista.velling@salpaus.fi Tutustu www.salpaus.fi/nuoriso_ja_vapaa-aika/ koulutusmahdollisuudet
singin seudun kesäyliopisto emenkatu 4 A, 00100 Helsinki puh. 020 779 2400 iopistohki.fi,finfo@kesayliopistohki.fi fi i fi
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Kurssit alkavat tammikuussa 2011. Kursseilla kerrataan lukion oppimäärää ja harjoitellaan ylioppilaskokeen osa-alueita.
11.10.2010 14:53:50
www.kesayliopistohki.
www.salpaus.fi
SIJOITA TULEVAISUUTESI
Teinintie 4, 15200 Lahti
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Hanken Svenska handelshögskolan on yksi Pohjoismaiden vanhimmista kauppakorkeakouluista. Nykyään Hanken on johtava kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto kauppatieteiden alalla Suomessa. Hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin 60 eri maassa maailmanlaajuisesti. EKONOMIKSI RUOTSIKSI Sinulle joka aloitat korkeakouluopinnot Hanken tarjoaa yhdistetyn kandidaatti- och maisteritutkinnon ruotsiksi, jossa luet ensin kandidaatiksi ja sitten maisteriksi. Oppimisympäristö on rohkaiseva ja kansainvälinen. Lisäksi opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla. EKONOMIKSI ENgLaNNIKSI Hanken tarjoaa seitsemän maisterinohjelmaa sekä jatkoopintoja englanniksi. Ohjelmat kattavat Hankenin vahvuusalueet. Maisteriohjelmien hakuaika päättyy 1. maaliskuuta 2011. Käy KaTSOMaSSa MITEN KRISTIINa, JUUSO Ja LISa PäRJääväT HaNKENILLa: CaMPaIgN.HaNKEN.FI LUE LISää KOTISIvUILLaMME HaNKEN.FI
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Keijohostel
< >
pääomapako 800 mrd kehitysapu 80 mrd alv
%
rahoitusmarkkinavero
%
BAARIMESTARIK
EUROOPAN SUU
OULU
RIN
kankkulan kaivoon vai köyhyyden vähentämiseen?
miten veroparatiisit ja kehitysapu liittyvät toisiinsa? miten globaaleilla veroilla voidaan poistaa köyhyyttä? miten minä voin muuttaa köyhdyttäviä rakenteita?
Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan tiistaina 16.11. klo 17-18.30 Kepan toimistolle (os. Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki). Globbarit on Kepan koordinoima valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä.
Haluatko matkustaa ja työskennellä missä aa tahansa päin maailm tai haluatko loistavan le? lisätyön opiskelujen ohel
Vain 4:ssä VIIKOSS kouluta m A sinusta me a mmatti baarimiko maisen n.
Lisätietoja: milla.hyvarinen@kepa.fi
www.globbarit.fi
kehitysyhteistyön palvelukeskus
Globbarit_yolehti_Hki_2010_124x185.indd 1
T uusia apaa ihmisiä ja vietä elämäsi parasta aikaa.
Meillä on kouluja kaikkialla päin maailmaa, joten ilmoittaudu Eurooppalaisen Baarimestarikoulun kurssille jo tänään.
Logistiikkaa ja toimitusketjun hallintaa Degree Programme in Supply Chain Management
Tehokas toimitusketjun hallinta on yrityksen tärkeimpiä kilpailukeinoja. Tule hankkimaan itsellesi perinteisten insinööritaitojen lisäksi vahvaa osaamista johtamisen, liiketalouden ja viestinnän aloilta. Koulutus toteutetaan englannin kielellä.
Hakuaika 3.1. 15.2.2011 Lisätietoja: admissions@hamk.fi, www.hamk.fi/scm Laajuus: 240 opintopistettä, 4 vuotta Tutkinto: Bachelor of Engineering (BEng)
A iempaa kokemusta ei tarvita! alalta
Kotimaiset, 100 % biohajoavat Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoot ovat luontoystävällinen valinta. Ei eläinkokeita.
TÄSSÄ PESUSSA EI LUONTOKAAN LIKAANNU!
YO-lehti
Tällä kupongilla 12.-18.11.2010
WWW.BARSCHOOL.FI
Ole Hyvä - Sinun ja ympäristösi parhaaksi.
sekä luontoa että rahaa.
www.ruohonjuuri.fi
EKOVINKKI: Kaikki Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoolaadut saat myös Ruohonjuuren täyttöpalvelusta omaan pulloosi pumpattuna. Näin säästät
Ole Hyvä: Shampoot, 250 ml
5,-
/ kpl (6,05) 20,-/l (24,20)
Ruohonjuuri palvelee Sinua myös
Itäkeskuksessa!
Tuoreeks,
KAMPPI: Salomonatu 5, Helsinki ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus
terveeks.
Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18, SU 12-18.
11/4/10 2:19 PM