• 98. vuosikerta | 28. lokakuuta 2011 14 Päin Mäntyniemeä Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto haluaisi vakuuttaa huoltoasemienkin väen. Kuinka paljon menestysreseptissä on hömppää? self help buumi tuote sijoittelu kirjoissa Taiteilijan leipä voi leventyä, jos etiikka vain kestää. . pornon kriisi uudet edaattorit pelimies roskaleffat
• 2 ylioppilaslehti 14 # 11 pääkirjoitus Maria Pettersson kuva viikonvaihteeksi Juuso Koponen 60 % Taisteluissa tai kansanmurhissa kuolleiden osuus kaikista kuolleista eri yhteiskunnissa Leikitään kuolemanrangaistusta gaddafi tapettiin. Yhdysvaltain ulkoministerin kahta päivää aikaisemmin lausuma toive toteutui. Hillary Clinton oli jälleen valmis myymään kaikki lännen ihmisoikeusperiaatteet, jotta Yhdysvaltain entinen ystävä, nykyinen vihollinen, saataisiin pois häiritsemästä. Sama juttu pari viikkoa sitten terroristiverkosto Haqqanin johtajan Dilawarin kanssa. Sama juttu Osama bin Ladenin kanssa. viime viikolla seitsemän perussuomalaista ja kokoomuslaista kansanedustajaa sanoi voivansa hyväksyä kuolemanrangaistuksen. Kun Helsingin Sanomat kysyi kansanedustajilta perusteluja, vastaukset olivat kummallisia. "En minä oikeasti kannata kuolemanrangaistusta", sanoi Janne Sankelo (kok). Hän siis kannattaa sitä leikisti ja väistää vastuunsa tutulla tavalla: "Tarkoitukseni on herättää keskustelua". Martti Mölsä (ps) sanoo kannattavansa kuolemanrangaistusta poikkeustilanteessa ja jatkaa: "Lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa". Miksei Mölsä halua muuttaa lakia? Hän osaa määritellä poikkeustilanteet, joissa kuolemanrangaistus olisi ok: terrorismi, joukkosurma, ihmisyyttä vastaan kohdistuva rikos. Hän ei kuitenkaan ole valmis kirjaamaan noita poikkeustilanteita lakiin. Ei, vaikka kansanedustajalla on mandaatti muuttaa lainsäädäntöä omiin ja äänestäjiensä arvoihinsa sopivaksi. Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan lähes kolmannes suomalaisista hyväksyisi kuolemanrangaistuksen. osa tuosta kolmanneksesta, samoin kuin kuolemanrangaistusta kannattavista kansanedustajista, tuomitsee ehdottomasti länsimaiden ulkopuolella suoritettavat kuolemantuomiot kuten kivitykset. Kliinisissä sähkötuoliolosuhteissa tapahtunut murha ei ole yhtään enemmän oikein kuin pölyisellä kyläaukiolla tapahtunut murha. Jos emme länsimaisina ihmisinä usko omiin periaatteisiimme, mikä oikeus meillä on levittää niitä muihin maailman maihin? Tulkaa pojat pois sieltä Libyasta, siellä yritetään rakentaa oikeusvaltiota. 50 % 40 % Vastoin yleistä käsitystä harvempi ihminen kuolee nykyään väkivaltaisesti kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Maailmansotien ja kansanmurhien 1900-luvulla kuolleista vain 3 % koki väkivaltaisen kuoleman konfliktissa. Vuonna 2005 tämä osuus oli maailmanlaajuisesti enää 0,03 %. "Tavallisten" henkirikosten osuus kaikista kuolemantapauksista oli vuonna 2005 n. 0,8 %. Esihistorialliset yhteisöt (arkeologisten todisteiden valossa) Metsästäjä­ keräilijät 15 % 14 % Lähde: Steven Pinker. The Better Angels of Our Nature. Why Violence Has Declined (Penguin, 2011) 30 % Metsästäjä­ maanviljelijät ja eräät muut heimot 24,5 % 20 % 10 % 0% Modernit valtiot 3% 0,7 % 0,03 % alapääkirjoitus Hannu Hallamaa Ankeuttajien kukistajat vanhan suomalaisen sanonnan mukaan pessimisti ei pety. Tästä viisaudesta meitä yrittävät auttaa eroon self help -kirjat, life coachit ja yritysvalmentajat. Mutta kannattako heitä uskoa? Sukelsin self help -kirjojen, tai elämäntaidon, kuten eräs alan suomennoksista kuuluu, maailmaan tätä numeroa varten. En vakuuttunut. Positiivisuuden, dynaamisuuden ja yleisen partiolaisuuden pitäisi olla vapaaehtoista, ei opeteltua tai sosiaalisen paineen aiheuttamaa. Ankeuttamisella, jos harrypotterismin käyttö sallitaan, on arvoa, vaikka mahdollisuuksien rajoista muistuttajan ystävät voivat käydä vähiin. Eräät tehokkaimmista ja taitavimmista tuntemistani ihmisistä ovat ankeuttajia. On vaikeaa uskoa, että heidän luovuutensa tai työmotivaationsa kohenisi pakkohymyllä tai teeskennellyllä aktiivisuudella. älkää ymmärtäkö väärin. On olemassa toisenlaisiakin ankeuttajia, jotka kylvävät ympärilleen huonoa meininkiä ja tappiomielialaa. Heille positiivisuuden ilosanoma tulee tarpeeseen. Satakunta vuotta sitten varovainen ja jopa pessimistinen ajattelu oli Suomessa hyve. Tai oikeastaan välttämättömyys. Tämän arvokkaan perinnön sormeilemisen kanssa on syytä olla tarkkana. Lopuksi terveiset kirjakauppiaille. Laittakaa mystiikka ja hömppä omaan hyllyynsä, kunnollinen popularisoitu psykologia ja filosofia omaansa. S K C Br ara oh row itt i N de C . K a 11 re ol ha 7, S ek um r R u , U b a da S V ia, i, I n ( A ( Va olos Ka ntia 12­ 132 sil ke nad (2 100 5 e iv , U a 14 0 aa ka k (3 0­ 0 .) N III rai 50 85 eaa or 0 0 th Il , Uk na ( ­16 ea .) Bo ea lin ra n. 74 a. ge ) s ba V t P ois, ina 750 eaa kk ed lai U (9 0 e .) en bæ ns SA 00 aa Île , Ta k, T , US (13 0 ea .) Ke Té ns an A ( 00 a.) sk k s e i-K Br viec a (4 ka 1485 aa. al eta , R 30 (41 ea ) Et el Sk ifor gne ans 0­3 00 e a.) ä- a ni , R k 8 a Ka te a, a a ( 00 a. lif ho US ns 46 ea ) Ke or lm A ka 00 a. sk ni I (1 (6 e ) i a , Ca -Ka K , U Ru 400 00 aa.) lu lifo en SA ots ea ea m rn tu (3 i ( a. a.) Ke nat ia, cky 500 410 ­23 sk a, A US , U ­1 0 e 5) i- lg A SA 38 aa Ko Kal eri (15 (2 0 e .) i a 7 a Go hd forn (6 00 e 50 a.) be e 11 ia 300 aa eaa ro 7:n , U ­5 .­1 .) , N y SA 30 50 ig mp (2 0 e 0) er ä 4 a (1 ris 0­ a.) 40 tö 17 0­ , S 70 ) 6 Ke 200 udan sk eaa H ia .) iw M Ac rv h i o Ay , Ve urn e, P or nez gin ar eo u , A ag , B ela u ua ol /K str y iv ol al ia u ia Ca /P m sig a b ur T Mod rag ia an iw o ua Ag i, A c, U y An ta, us SA ba Fi tra ra lip lia , p Ke Aus iinit sk tral W ia ia ao ra rv Ya ni Ge Ji , o no va A b m am usi, ro, maz Uu Am on o¯ Sh si az M Ya Du ae am Mo -Gu on no gu En at nt in m m ga ari en ea am D , U , A eg o- an us ma ro ¯ N i, U i- zo am u G n u H ow si- in M An uli ei, Gu ea aa gg , U Am ine ilm or us a a a, , U i-G zo 19 u u n 00 Ke si-G inea -l. M (s ek sk uine od si ia a at ko M aa Eu ja k enn rvo ilm E r a e ur E oop nsa n v. a, o u 19 o r pa nm 15 0 p o , u 0 M aa U 0-l. pa opp 190 rh 0 ilm SA (t ja U a, 0­ at) a 2 20 aist SA 160 196 00 05 elu , 1 0- 0 5 ( (s is 90 luk ta od sa 0-l u ist as ku uk el sa ol u ui k le ss uo et a k ll ) uo eet lle ) et ) anteeksi kuinka? Maria Ruuska ovelle koputetaan. Isä hyvästelee perheensä, ottaa kassinsa ja astuu sarkapuvussa ulos. Kuorma-auto odottaa. "Sitten mennään eikä pelätä", sanoo Antero Mertaranta ja hyppää joukkoineen rekan lavalle Canal+ -kanavan Karjala-jääkiekkoturnausmainoksessa. Kanavajohtaja Jukka Raatikainen, mitä haluatte mainoksella viestittää? "Mainoksessa ei ole kyse sotaan vaan yhdessä seikkailuun lähtemisestä. Jääkiekon MM-kisat on yksi ainoa tapahtuma, joka yleensä kokoaa koko Suomen kansan yhteen." Katsojana tulkitsin, että jääkiekkoturnaukseen ja Karjalaan sotimaan lähtemistä verrattiin toisiinsa. Miesten näkökulmasta on eri fiilis kuin naisten näkökulmasta. Miehethän tekevät paljon kimpassa asioita. Ai naiset eivät tee? "En sanonut, että naiset eivät tee. En näe, että miehet ovat lähdössä sotimaan. Eihän siinä ole aseitakaan missään." MTV Median markkinointijohtaja Anu Perrotta rinnastaa sodan jääkiekkokaukaloiden taisteluihin. Katsojat ovat huomanneet saman. "Emme missään nimessä halua lietsoa mitään, jotka viittaisi sotaan lähtemiseen. Se ei kuulu meille. Miehet ovat lähdössä Suomen väreissä tekemään maailman parasta tv-ohjelmaa. Tässä on vain mielikuvista kysymys." Millaisia ajatuksia luulet mainoksen herättävän henkilössä, jonka ovelle on yöllä kolkutettu ja pyydetty autoon, joka on vienyt rintamalle Karjalaan? "Heille tulee varmaan mieleen muistoja menneisyydestä. Silloinkin Suomen kansa oli yhtenäinen, kun oli tilanne, miksi piti olla yhtenäinen. Missään ei sanota, että miehet olisivat lähdössä sotaan. Voihan olla, että he ovat lähdössä kertausharjoituksiin tai näytelmäkerhon kokoukseen. Jos katsoo mainosta liian tarkkaan, päätä alkaa varmasti särkeä." puuhanurkka Veera Jussila ja Otto Donner Suomessa on viime kuukausina innostuttu tänne vaivautuvista ulkomaan tähdistä. Mitä he uutisten mukaan tekivät? Ratkaisemalla ristikon saat selville, kuka viitsii joulukuussa pysähtyä täällä matkallaan Moskovaan. 2. 3. 6. 5. 1. 4. 7. 8. ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Maria Ruuska, 050 445 0553, maria.ruuska@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. Oikeat vastaukset: 1. Äiti Amma, 2. Prinsessa Victoria, 3. Prince, 4. Dalai Lama, 5. Rihanna, 6. Desmond Tutu, 7. Prinssi Daniel, 8. Al Gore, 9. Britney Spears 1. Halaa, halasi, on halannut, oli halannut 2. Omisti vatsan 3. Saapui vihdoin, saapui lopulta, saapui viimeinkin 4. Tapasi joitakin ja joitakin ei 5. Melkein ehkä esiintyi Kanyen kanssa 6. Oli aina vaan rauhannobelisti 7. Oli hyväntuulinen ja puku päällä 8. Kehui Jyväskylää kauniiksi 9. Hipelöi nilkkureita ja kävi Stockalla
• ylioppilaslehti 14 # 11 3 sisältö 5 synkkä pornosatu 8 10 15 16 20 Hiv-tartunnat muuttivat jenkkiläisen aikuisviihteen venäläiseksi ruletiksi. rauhanmies haavisto Presidenttiehdokas on hurahtanut autoihin, mutta millainen hän olisi Suomen ratissa? auta itseäsi ­ ja kustantajaa Self help -bisnes paisuu Suomessakin. Moni koukuttuu lupauksiin, jotka melkein toteutuvat. nyt puhuu peluri Facebook-sovelluksia tehtaillut Kristian Segerstråle löytää talouskriisistä paljon hyvää. zoomaus uuteen edustajistoon Iät, pääaineet, puoluekannat. Näin te äänestitte. romaani mainoskatkoilla Tuotesijoittelu teoksissa jakaa kirjailijoiden mielipiteet. " Vangit taistelevat hengestään baseball-ottelussa, jossa verta suihkuaa patoaltaan verran." Roskaelokuvien ABC, s. 18 vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: ajankohtainen nikkanen 16 graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen & sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja 18 21 23 tekijät kannen kuva pekka niittyvirta muinoin Lauri Korolainen on 24-vuotias helsinkiläinen toimittaja, joka vältteli viestinnän graduaan surffaamalla viikon pornosivuilla kirjaston lukusalissa. Tarina jenkkijynkyn kriisistä sivulla 5. Himottaa Rikas perijätär. Antti Puomio, 29, on eräänlainen graafikko, joka piirsi tämän lehden self help -artikkeliin muun muassa Dr. Philin. Kaduttaa Hammaslääkäri tarjoutui vetämään viisaudenhampaat pois. Pelkurina kieltäydyin. Ninarose Maoz, 35, on vapaan toimittajan ja kotiäidin sekoitus, joka paneutui ulkomaisten opiskelijoiden ankeaan asuntotilanteeseen. Kyrpii Pitkä talvi, joten aion pakata muksut ja lähteä kirjoittamaan Intian auringon alle. Kielellisessä uhossa turvauduttiin Mannerheimkorttiin. Suomenkielisten osakuntien marssihaaste Ylioppilaslehdessä 30.10.1947.
• 1 1 03,31 (1 99) 1 13" MacBook Pro 4 ylioppilaslehti 14 # 11 Alkusoitto posti@ylioppilaslehti.fi | Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja. palaute klamydia ei ole persu Pakko antaa palautetta näin bändin promoottorina. Jos Ylioppilaslehdessä 12/2011 arvioitu Klamydian uusi levy kuulostaa nationalistiselta tai persumusalta, niin sitten ei olla osattu kuunnella. Bändi ei halua olla missään tekemisissä persujen kanssa, muttei myöskään minkään politiikan tai puolueen. Bändi ei halua olla missään tekemisissä yleensäkään politiikan kanssa. Esim. Suomalainen tarina -biisi on ylistys tavalliselle arjen suomalaisuudelle, perhe-elämälle, luonnolle yms. Jos sen kuulee poliittiseksi tai persubiisiksi, niin harhaan ja perseelleen menee. Kyllä me perinteinen kritiikki kestetään, bändi ei ole koskaan huikeita levyarvioita saanut, eikä rock-kriitikot bändille ole koskaan merkinneet pätkääkään. Kun levyt myyvät hyvin ja tuvat ovat aina täynnä, sillä on merkitystä eli yleisöllä. Heille bändi tekee edelleen 23 vuoden jälkeen musaa, ei rock-poliiseille. Mutta se ärsyttää että bändi arvioidaan mielipiteiltään mm. poliittiseksi ja asennevammaisiksi. Tuntematta herroja ollenkaan. Eikä bändi myöskään naisia halveksi, vaan omat perheet on äärimmäisen tärkeitä. Sen verran kauan miehet olen tuntenut. Ja kyllä kansalle perinteinen suomirockpunk tuntuu kelpaavan, listaykkönen heti avausviikolla. Siinä moni helsinkiläinen yo-bändi saa ihmetellä miksei levyt myy. Timo Niemi Tornado Promotions Toimitus vastaa "Me ei tosiaan olla ainoastaan pala Eurooppaa, vaan jotain kaunista, jota ei koskaan myydä saa." Näin laulaa Klamydia kappaleessa Suomalainen tositarina. Mutta ei sitten silleen poliittisesti. Punk on poliittista musiikkia. Tämä tiedoksi Klamydialle siltä varalta, että se alkaa joskus tehdä punkkia. asenteellista journalismia Artikkelinne Eheyttäjille kerätään taas kolehtia (Ylioppilaslehti 13/11) osoitti hienosti, kuinka koko ylioppilaskunnan rahoilla tuotetaan asenteellista journalismia. Ylioppilaslehden pitäisi kaiken järjen mukaan olla uskonnollisesti sitoutumaton. Näemmä homot olivat kuitenkin jälleen toimituksen silmissä arvokkaampia kuin kristityt. Pian tilauksensa irtisanova Toimitus vastaa Luimme juttumme uudelleen. Se ei vieläkään ollut uskonnollisesti sitoutunut. Olet varmaan vahingossa lukenut eheytysyhdistys Aslan ry:n julkaisemaa Sarastus-lehteä, koska meidän lehdessä ei pantu homoja ja kristittyjä arvojärjestykseen tai vastakkain. Hajoo tähän: HYY kuuluu Setaan. hyvää journalismia Artikkeli Eheyttäjille kerätään taas kolehtia oli juuri sellaista aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvaa journalismia, jota Ylioppilaslehdeltä odotan. Voisitte seuraavaksi kirjoittaa artikkelin siitä, kuinka paljon ylioppilaskunnan rahoja jaetaan avustuksina uskonnollisille, homovastaisille yhdistyksille. Lukijoille huomauttaisin, että kannattaa etsiä kolehdin sijaan muita keinoja tukea hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä tekeviä yhteisöjä. Anna-Kaisa Kuosmanen Toimitus vastaa Onneksi opintotuki on niin pieni, etteivät opiskelijat kuitenkaan mitään kolehtia anna. Fiesta, Taistelu, PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Step, Kiinteytys, Bailatino, Afro, Salsa, Muokkaus, Venyttely, Pilates, Groove, Niska-selkä, Sykemuokkaus, BodyCombat, Army... kertamaksulla sarjakorteilla kausikorteilla vuosikorteilla mielipide älkää valittako Unicafen ruoka on pahaa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on liian kallis. Järjestötilat ovat huonossa kunnossa. Jos Helsingin yliopistosta muodostaisi kuvan vain taannoisten edustajistovaalien ehdokkaiden valituksen perusteella, voisi kuvitella, että opiskelemme yhdessä maailman surkeimmista yliopistoista. Mielikuva ei voisi olla kauempana totuudesta. Suomalainen opiskelija on maailman hemmotelluin olento. Ensinnäkin, Unicafen ruuassa on käsittämättömän hyvä hinta­laatu-suhde. 2,50 euroa riittää ateriaan, jolla vatsa täyttyy koko päiväksi. Jos yhden ravintolan valikoimasta ei löydy mieluisaa ateriaa, keskustakampuksella on kävelymatkan säteellä ainakin viisi muuta. Eri asia on, jaksaako pieni herranterttu taivaltaa neljääsataa metriä herkkupöytien ääreen. Toisekseen HYY:n jäsenmaksu on jo Suomenkin mittapuussa edullinen, saati maailmanlaajuisessa vertailussa. Missä muussa maassa opiskelijat kehtaisivat valittaa siitä, että opiskelu maksaa peräti 89 euroa vuodessa? Ai niin, ja siitä saa palkkaa 500 euroa kuussa! Tämä ei tarkoita, etteikö suomalaisilla opiskelijoilla olisi ihan oikeita toimeentulo-ongelmia. Olisi vain hyvä muistaa, että opintotuki on suurempi kuin suuren osan maailman maista keskipalkka. Omatkin rahat ovat tiukassa, mutta silti ihmettelen, onko jäsenmaksun korottaminen 1­2 eurolla todella edarivaalien tärkein kysymys. Voisin maksaa opiskelusta, yliopiston palveluista ja terveydenhuollosta vaikka satasen, saanhan sen takaisin moninaisina opiskelija-alennuksina. Opiskelijan etua voi puolustaa ja asemaa parantaa ilman, että valittaa asioista, jotka ovat jo melkoisen hyvin! Minna Savolainen
• ylioppilaslehti 14 # 11 Alkusoitto 5 otto donner Surullinen pornosatu Porno on aikuisten satua, ja saduissa on onnellinen loppu. Kulisseissa satuhahmot pelkäävät kuitenkin henkensä edestä. Jenkkiporno on suurempaa kuin koskaan, mutta hiv-tartunnat ovat ajaneet sen kriisiin. olipa kerran Yhdysvalloissa poika nimeltä Derrick. Hän oli komea, hyvä esiintyjä ja taitava taikatempuissa. Derrick jätti koulun kesken 17-vuotiaana ja pääsi töihin risteilyaluksen laivataikuriksi. Laivalla tienasi mukavasti rahaa, mutta muutaman vuoden päästä kiertolaisen elämä alkoi kyllästyttää. Vuosi 2009 oli vaihtumassa seuraavaan, kun Derrick palasi kotiseuduilleen Los Angelesiin ja tapasi jouluna kivan tytön. Tyttö oli kaunis, ammatiltaan alusvaatemalli. Parin kuukauden seurustelun jälkeen tyttö riisui kameran edessä alusvaatteetkin, koska siten tienasi enemmän. Derrickkin päätti kokeilla. Pian alastonkuvat alkoivat olla arkipäivää, ja keväällä tyttö ja poika tekivät sopimuksen aikuisviihdeyhtiön kanssa. He alkaisivat pornotähdiksi ja heistä tulisi rikkaita. Agentti puhui 15 000 dollarin kuukausituloista. Siis harrastamalla seksiä! Alku oli mahtavaa. Derrick sai kuvauksista 200­2000 dollaria päivässä, tyttöystävä jopa kolme tonnia aktilta. Pornotähteyttä oli takana kuukausi, kun Derrickillä todettiin klamydia. Seuraavaksi löytyivät tippuri ja syfilis. Pornotähtipöly kirveli silmiä ja alapäätä. Agentti kannusti jatkamaan siitä huolimatta. "Minulle maksettiin siitä, että harrastin seksiä mielettömän kuumien mimmien kanssa. Millainen mies ei tykkäisi siitä?" Derrick sanoi Inde pendent-lehden haastattelussa. Kuvaukset jatkuivat, kunnes lokakuussa Derrick ajoi sukupuolitautiklinikan pihaan. Siellä kävivät kaikki kollegatkin testeissä kerran kuussa. Hän ilmoittautui vastaanotossa, näki lääkärin vakavat kasvot ja kuuli uutisen. Se uutinen pysäytti Derrickin elämän ja koko yhdysvaltalaisen pornoteollisuuden. lopulta 2000-luvulle tultaessa: vuonna 1988 Yhdysvalloissa julkaistiin 1300 hardcore-pornoleffaa, vuonna 2005 jo 13 600. Uusi pornopätkä valmistuu joka neljäskymmenes minuutti. Pelkästään Kaliforniassa arviolta 2000 ihmistä rynkyttää kameran edessä ammatikseen. Tilastoja keräävät pääasiassa pornon vastustajat, joten edellä mainittuihin tietoihin kannattaa suhtautua varauksin. Alan vuosittainen liikevaihto Yhdysvalloissa on kuitenkin 13 miljardia dollaria ­ enemmän kuin kaikkien Hollywoodleffojen maailmanlaajuinen liikevaihto yhteensä. Taloudellisesti pornoteollisuus seisoo yhtä komeana kuin sen kuvauskohteet. Kääntöpuoli ovat kuitenkin juuri ne kuvauskohteet. Erotiikkaalan paisuminen on pudottanut pornotähdet pornoproletariaatiksi, joka tienaa leipänsä jatkuvassa hengenvaarassa. Pornoproletariaatti Vuosikymmenten ajan porno oli pienen piirin perverssiä puuhastelua. Kun vuosituhat vaihtui, porno meni nettiin ja ala räjähti. Yhdysvalloissa julkaistujen pornoleffojen määrä on yli kymmenkertaistunut 1980-luvun Venäläistä rulettia Vain puoli vuotta pornotähtenä työskennellyt Derrick, koko nimeltään Derrick Burts, on nyt 24-vuotias hivpotilas. Mutta ei ainoa. Vuoden 2004 jälkeen kahdeksan muutakin yhdysvaltalaista pornonäyttelijää on saanut hiv-tartunnan. Hiv-tapausten lisääntymiseen on karkeasti ottaen neljä syytä. Näyttelijöitä on aiempaa enemmän ja työtahti kova. Huhu kertoo, että Floridassa hiv-tartunnan saanut miesnäyttelijä ehti harrastaa seksiä 13 naisen kanssa ennen kuin tartunta huomattiin kuukausittaisissa testeissä. Alalle on tunkua, ja työt saa halvin ja monipuolisin. Burtskin esiintyi heteropornossa taiteilijanimellä Cameron Reid, mutta teki samaan aikaan homopornoa aliaksella Derek Chambers. Homopornosta maksettiin paremmin, mutta alan käsityksen mukaan sukupuolitautien testaaminen on leväperäistä. Esimerkiksi Mark Spiegler, yksi Hollywoodin tunnetuimmista pornoagenteista, ei anna edustamiensa näyttelijättärien työskennellä miesten kanssa, jotka ovat vastikään esiintyneet homopornoelokuvissa. Näyttelijät ovat laajentaneet osaamistaan myös escort-palveluihin, siis maksulliseen seksiin. Burtsillakin oli ilmoitus losangelesilaisella seuralaissivustolla, vaikka omien sanojensa mukaan hän ei koskaan ottanut yhtään asiakasta. Hiv-paniikissa nostettujen oikeusjuttujen seurauksena pornotähtien luottosairaala AIM suljettiin toukokuussa. Vaikka sukupuolitauteja voi seuloa missä tahansa, AIM:n mukana sulkeutui myös tartuntatietokanta, josta selvisi, kuka näyttelijä oli edellisten testien jälkeen tehnyt pornoa kenenkin kanssa. Nyt jokainen vastanäyttelijä on potentiaalinen tartuttaja. Kumipakko ei onnistu Hetkinen, miksei tässä tarinassa puhuta kondomeista? Eikö pornoteollisuus voisi suojautua sukupuolitaudeilta niin kuin kaikki muutkin? Ala yritti tehdä kumista normia jo 1990-luvulla, mutta katsojat päättivät toisin. Nahka myi paremmin, sillä eihän saduissa ole sukupuolitauteja. Nykyisin vain yksi Kalifornian suurista pornontuottajista vaatii kondomin käyttöä elokuvissaan. Entä miten kävi Derrick Burtsin? Hän liittyi tartuntansa jälkeen kansanliikkeeseen, joka vaatii kondomin käyttöä pornoelokuvissa lakisääteiseksi. Pornotuottajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kondomilaki vain siirtäisi tuotannon muualle ­ maihin, joissa meno on vielä paljon villimpää ja joissa näyttelijöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Eivätkä sitä halua verotulojen menetystä pelkäävät poliitikotkaan. Pornoelokuvat päättyvät onnelliseen loppuun, mutta tällä tarinalla ei sellaista taida olla. Viimeksi syyskuussa Kalifornian pornokuvaukset olivat viikon seisokissa uuden hivepäilyn takia. Epäily paljastui aiheettomaksi, mutta Daily Beast -verkkolehden haastattelema naispuolinen pornotähti korostaa, että riski on aina olemassa. "Jokainen meistä saa tällä alalla jatkuvasti pelätä. Siitä meille nykyään maksetaankin." Sen pituinen se. lauri korolainen
• 6 ylioppilaslehti 14 # 11 Alkusoitto kuvitella! Miksi en kuluta kulttuuria Hollywood vihertyy ilta pimenee ja grilli kuumenee. "Rakastan pihvejä, mutta hemmetti ne ovat pahoja ympäristölle." Näin toteaa nuori mies deitilleen grillin äärellä yhdysvaltalaisessa televisiosarjassa Nurse Jackie. Hetken kuluttua pikkutyttö kertoo pariskunnalle, että sammuttaa valot kotona aina, kun lähtee pois huoneesta. Ei ihme, että Nurse Jackie oli ehdolla yhdeksi Environmental Media Awardsin saajista. Palkinnot jakaa vuosittain Environmental Media Association. Järjestön missio on kasvattaa ympäristötietoutta viihteen avulla. Eräänlaista ekologisten arvojen tuotesijoittelua, siis. EMA:n kotisivuilta löytyvät muun muassa ohjeet tv-sarjan juonen vihertämiseen. Niissä kehotetaan esimerkiksi parkkeeraamaan pyöriä kuvan etualalle, välttämään kertakäyttöastioita ja panemaan hahmot ostamaan luomutuotteita pientuottajilta. Viihteen tuottajien kattojärjestö, The Producers Guild of America, julkaisi kesäkuussa Green Production Guiden, jonka avulla tuotantoyhtiöt voivat vihertää sarjoja ja elokuvia. suomalainen tuottaja Aleksi Bardy ei ole kuullut aikaisemmin vihreiden viestien järjestelmällisestä ymppäämisestä televisiosarjoihin. Ei ole aikaa 42 % "Sehän kuulostaa aika hauskalta, mutta jos se on kömpelöä, se kääntyy itseään vastaan. Lähtisin aina sekä tekijöiden että yleisön älykkyyden kunnioittamisesta", Bardy sanoo. "Osoittelevat ja suorat repliikit siitä, miten ihmisten pitäisi olla ja ajatella, ovat todella vaikeita sisällölle." Ohjaaja Johanna Vuoksenmaalle juonien tietoinen vihertäminen on tutumpaa. "Olen pohtinut, miten sitä voisi tehdä niin, ettei se tuntuisi niin kauhean päälle liimatulta. Mietin asiaa juuri, kun kirjoitin elokuvakäsikirjoitusta ja laitoin mimmin pyöräilemään usein, vaikka hänellä oli autokin." maria ruuska Mirri ei pure Liian kallista 29 % nanna johansson Antologia esittelee maailman merkittävimmän feministisarjakuvamaan tekijöitä. "pillussani on tänään bileet, sinä olet kunniavieras", nainen sanoo miehelle Nanna Johanssonin Po kausta baarissa -sarjakuvassa. Kun se ei tepsi, leidi sutkauttaa: "Jos jumala loi jotain sinua seksikkäämpää, niin sen hän piti itsellään." "Häivy", mies tokaisee ja nyrpistää nenäänsä. Lisa Ewaldsin yhden ruudun stripissä musta rehevä mirri tuijottaa lukijaa suoraan silmiin. "Eieieiei! Älä pelkää! En minä pure. Haluan vain tervehtiä", lukee housujaan alas hilaavan naisen puhekuplassa. Liv Strömquistin Pettämisen raja -sarjakuvassa pitkä heterosuhde ilman sivuseikkailuja on nyt vaan niii in sosiaalinen konstruktio. Se on "keinotekoinen yksinoikeussopimus seksuaalisesta omistusoikeudesta" ja rakkaus vapaan markkinajärjestelmän tuote, joka on korvannut uskonnon nyky-yhteiskunnassa. lokakuussa ilmestyneeseen Suffra gettien city -antologiaan on koottu ensimmäistä kertaa suomeksi julkaistavaa ruotsalaista feminististä sarjakuvaa. Piirtäjät kuuluvat kuusi vuotta sitten perustettuun Dotterbolaget-kollektiiviin, joka perustettiin, koska naispiirtäjät halusivat keskinäisen kilpailun sijasta työskennellä yhdessä ja tukea toisiaan. Antologiassa he härnäävät tabuja ja nauravat arjen sukupuolittuneille rutiineille. Antologian koonneen ja suomeksi toimittaneen Johanna Rojolan mukaan yhteiskunnallinen ja feministinen sarjakuva on Ruotsissa tällä hetkellä kovassa nosteessa, kiitos Dotterbolagetin. Vastaavaa buumia ei ole nähty missään muualla. Merkittävän Galago-sarjakuvalehden uu- Ei kiinnosta 27 % En saa tietoa kulttuuritapahtumista 17 % sista lukijoista yhdeksän kymmenestä on Rojolan mukaan nuoria naisia. Rojola ei usko, että Suomi olisi aivan vielä valmis vastaavaan buumiin. "Feminismin asema on Ruotsissa ihan toinen kuin Suomessa. Kyllähän täällä sitä f-sanaa varotaan käyttämästä. Kukaan ei voi Ruotsissa olla samaan aikaan vakavasti otettava ja kyseenalaistaa feminismiä julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa." maria ruuska Abortinvastainen liike nousee Venäjällä Sitä on liian vähän tai se on huonoa 16 % naiset istuvat toimenpidehuoneen edessä päällään omat yöpaidat ja kylpytakit. Teinit ja nelikymppiset, tummat ja vaaleat, laihat ja lihavat, pelokkaat, surulliset, itkevät, murtuneet ja uhmakkaat naiset odottavat aborttivuoroaan. Pietarilaiset naiset eivät puhu, mutta kasvoista näkee, mitä he ajattelevat viisi minuuttia ennen aborttia. Helsingin lyhytelokuvafestivaaleilla nähtävä, Alina Rudnitskajan ohjaama dokumentti I Will Forget This Day on koskettava, mutta myös ajankohtainen. venäjän aborttivastainen liike saavutti voiton heinäkuussa, kun presidentti Medvedev allekirjoitti uuden lain. Siinä säädettiin, että sairaalat ja aborttiklinikat eivät enää saa kertoa palveluistaan, elleivät tuo esiin aborttiin liittyviä terveysriskejä. 10 prosenttia tiedottamiseen käytetyistä rahoista on ohjattava abortinvastaiseen tiedotukseen. Seuraava askel on jo otettu. Joukko valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kansanedustajia on allekirjoittanut lakialoitteen, joka kieltäisi aborttien teon julkisessa terveydenhuollossa, sekä edellyttäisi aviomiehen lupaa ja viikon miettimisaikaa ennen toimenpidettä. Abortti tehtäisiin alaikäisille vain vanhempien suostumuksella ja katumuspillereitä saisi vain reseptillä. yhdysvalloista mallinsa hakenut pro life -liike on yleistynyt Venäjällä. Yksi sen johtohahmoista on Anna mi nulle elämä -kampanjan perustaja, presidentin puoliso Svetlana Medvedeva, joka kampanjoi yhdessä ortodoksisen kirkon kanssa. Hänen keksintönsä on muun muassa heinäkuussa vietettävä uusi juhlapäivä, joka kulkee nimellä Perheen, rakkauden ja uskollisuuden päivä. Presidentti Medvedev sanoi toivovansa, että maan väkiluku lähtisi Venäläinen dokumentti I Will Forget This Day seuraa naisia muutamia minuutteja ennen ja jälkeen abortin. Se on liian vaikeaa 13 % EUmaissa asuvien suurimmat esteet kulttuuriharrastuksiin tai tapahtumiin osallistumiselle. Lähde: Eurobarometri 67.1, 2007 nousuun abortteja rajoittamalla. Venäjän aborttiluvut ovat maailman korkeimmat. 80 prosenttia venäläisnaisista on käynyt läpi vähintään kaksi aborttia. 2000-luvulla jokaista 15­44-vuotiasta naista kohden on tehty 1,86 aborttia. Vuonna 2009 maassa tehtiin 74 aborttia sataa synnytystä kohden. Määrä on laskussa: kymmenen vuotta aiemmin luku oli 169 aborttia sataa synnytystä kohden. Abortti tehdään ilmaiseksi ensimmäisten 12 raskausviikon ajan, ehkäisyvälineet puolestaan ovat verrattain kalliita eikä kouluissa järjestetä seksuaalivalistusta. "Abortteja tehdään mukavuudenhalusta", rouva Medvedeva sanoi haastattelussa. Dokumenttielokuvan naisten tilanteesta on mukavuus kaukana. maria pettersson Helsingin lyhytelokuvafestivaali 8.­12.11. Andorrassa, Eerikinkatu 11. Liput 5 . www.hlef.fi
• Tutustu uusiin naapureihisi. Tector Kluuvi on avattu. Tervetuloa Tectoriin. Koska olemme paikallisia asiantuntijoitasi kaikessa Appleen liittyvässä, saat meiltä laajan valikoiman Applen tuotteita ja lisävarusteita sekä apua niiden hyödyntämiseen. Piipahda siis uudessa liikkeessämme tutustumassa Apple-perheeseen. Kysy meiltä opiskelijaeduista Applen tapaan! Tector. Sinun Apple-kauppiaasi nyt myös Kluuvissa! Lasipalatsi Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki (09) 3508 1730 Kauppakeskus Kluuvi Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki (09) 3508 1770 Kauppakeskus Sello Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo (09) 3508 1760 Yritysratkaisut (09) 3508 1710 www.tector.fi TM ja © 2011 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. ppilaslehti Ylio iPadille Kliininen lääketutkimus silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä (amblyopia ns. laiska silmä) sairastaville Etsimme potilaita kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan masennuslääkkeen tehoa ja turvallisuutta näöntarkkuuden parantamiseen amblyopisessa (toiminnallisessa) heikkonäköisyydessä. Lääkehoidon lisänä käytetään tietokoneohjelmaan perustuvaa harjoitus-menetelmää (tietokonepeli) ja silmän peittohoitoa 10 viikon ajan. Seurantajaksolla tutkimuskäyntejä on kaksi (2). Tutkimuskäyntejä on yhteensä 7, sisältäen veri- ja virtsanäytteitä. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat teille ilmaisia. Potilaiden valinta tapahtuu tutkijalääkärin haastattelun perusteella. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Hermo Pharma Oy. Saatatte soveltua tutkimukseen, mikäli · olette 18-45 vuotias, ja teillä on todettu silmien taittovirheestä johtuva heikkonäköisyys eli amblyopia toisessa silmässä · olette muuten terve · ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai unilääkkeitä · ette ole raskaana tai imetä · teillä ei ole alkoholin, muiden päihteiden tai huumeiden väärinkäyttöä Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi Tällä ilmoituksella haetaan potilaita Uudenmaan alueelta. Tutkijoina toimivat silmätautien erikoislääkäri Laura Lindberg ja Sonja Kiehelä (erikoistuva). Mikäli olette halukas osallistumaan tutkimukseen tai haluatte siitä lisätietoja, voitte ottaa yhteyttä sähköpostiosoitteella amblyopia@hus.fi tai jätä viesti numeroon 041 704 9317.
• KUKA Vihreiden Pekka Haavisto, 53, on puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja presidenttiehdokas tammikuun 2012 vaaleissa. Toimii ulko- ja puolustusvaliokunnissa sekä Yleisradion hallintoneuvostossa. Kansanedustajana vuosina 1987­ 1995 ja vuodesta 2007. Vihreän liikkeen perustajahahmoja. Toiminut kansainvälisissä tehtävissä 1990-luvun lopulta alkaen. Johtanut YK:n ympäristöohjelman tutkimuksia Kosovossa ja Afganistanissa sekä ollut EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä. Harrastaa reppumatkailua ja kuplavolkkareita. himottaa "Vanhat, hienot puuveneet. Sitten muistan, että keväällä pitäisi olla pari vapaata viikkoa kittaamiseen, hiomiseen ja lakkaamiseen. " kaduttaa "Koulukaverini reissasi Tukholman ympäristökokoukseen vuonna 1972. Hän toi sieltä kierrätyspaperille painetun kirjasen. Olisin halunnut reissuun mukaan!" kyrpii "Epäoikeudenmukainen kohtelu, esimerkiksi yhden ihmisen nokkiminen työpaikoilla."
• ylioppilaslehti 14 # 11 Päähenkilö 9 Reissumies Pekka Haavisto on presidenttiehdokas ja autoja harrastava kasvissyöjä. Hän reppureissaa, mutta matka ei vie kohti Natoa. sanat veera jussila kuva pekka niittyvirta K ansanedustaja Pekka Haavisto on nähnyt, millaista vankilassa on. Tai oikeastaan hän on nähnyt, kuinka Laukaan avovankilassa kunnostetaan ikkunoita. Samalla viikolla hän on luennoinut Varsovassa ja Jyväskylässä, istunut Ruben Stillerin ohjelman kuvauksissa sekä edustanut kahvitilaisuuksissa ja Antti Nylénin kirjanjulkkareissa. "Sitten oli varmaan pari muuta asiaa, jotka mä olen jo unohtanut. Päivät on tämäntyyppisiä tässä vaiheessa." Nyt, Arkadianmäellä, Haaviston pysäyttää ohikulkija. "Anteeksi, herra presidenttiehdokas! Onko täällä tänään kyselytunti?" " Kun me vanhemmat rouvat usein kirjoitamme presidentin puolisolle, niin ymmärtääkö se Antonio suomea? 1960-luvulla kuplan alla haalareissa maannut poika tuskin ennusti kisaavansa presidenttiydestä. Mutta niin tuli kesäkuu 2011 ja Haavistosta vihreiden virallinen ehdokas. Hän ei näe ehdokkuutta puolueen kasvojenkohotuksena ankean vaalituloksen jälkeen. "Ajattelin, että jotta kisassa olisi kiinnostavuutta ja mahdollisuuksia, niin ei pitäisi rajoittua vihreisiin." Haavistoa tukevassa kansalaisvaltuuskunnassa on etenkin kulttuuriväkeä. "Siellä on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan äänestäneet vihreitä. Kun katson sitä joukkoa Anssi Kelasta Lauri Ylöseen, niin mulle tulee fiilis, että siinä on koolla sellainen Suomi, jota mä olen aina arvostanut." Sellainen Suomi riittää HS-Gallupin perusteella kuuden prosentin kannatukseen. Kokoomuksen Sauli Niinistöä äänestäisi joka toinen. Miltä työläs kampanja tässä tilanteessa oikein tuntuu? "Mä olen Väyrysen kanssa tasoissa. Ei se ole huono, ei tässä nimien suuruudessa niin suurta eroa ole. Niinistöllä on tietysti etumatka, mutta se sulaa jonkin verran." Takana on jo yksi vaalikohu. Haaviston kampanjaan ei pestattu harjoittelijaa, koska 800 euron kuukausipalkka tuomittiin julkisuudessa orjatyöksi. Ehdokas pudistelee päätään. "Mä en vieläkään tiedä, mitä pahaa on harjoittelijassa. Yleensähän kampanjassa saa helkkarin monipuolisen kokemuksen." Haaviston mielestä tapauksessa sotkettiin harjoittelijan ja työntekijän palkkaus. Eikö harjoittelijaa sitten olisi voinut palkata, imagokolhusta viis? "Se henkilö olisi joutunut ihan kestämättömään tilanteeseen. Se paikka oli jo myrkytetty." Haaviston mukaan jotain uutta väreilee ilmassa. Häntä pyydetään puhumaan kaveriporukoiden opintopiireihin ja keittiöihin niin Vallilaan, Otaniemeen kuin Hämeenlinnaankin. "Me ollaan pressakampanjassa nimetty nämä Tupperware-politiikaksi. Tämä nuori jengi on hyvin periaatteellista, ehdotonta omissa kannoissaan." Esimerkiksi perusturvan korotukseen, eläinten oikeuksiin ja ydinvoimaan vaaditaan Haaviston mukaan taas tiukkoja linjoja. J H attuvaaran vesakkomyrkytykset, Ilomantsi, vuosi 1980. Torjunta-aineita levittävät lentokoneet kiitävät luonnonsuojelijoiden yllä. Parikymppinen Haavisto on mukana protestissa, kuten jo edellisenä vuonna Koijärvellä. Hatunnosto-kirjassaan Haavisto kertoo tarjonneensa Koijärvellä Fazerin suklaata tienpenkalla istuneelle nimismiehelle. Vastustaja näytti niin nääntyneeltä. Tarina sopii hyvin imagoon rauhanvälittäjästä, joka on toiminut YK:n ja EU:n tehtävissä kriisialueilla 1990-lopulta lähtien. "Tänä päivänä mä olen rauhanaktivisti. Se, että yrittää jeesata Somaliaa, Sudania tai Darfuria voimiensa mukaan ei ole mun mielestä mitenkään vähäarvoisempaa kuin se, mitä tehtiin jonkin luonnonsuojeluprojektin eteen. " Entä sitten koko vihreyden vaaleneminen, miltä se Koijärven kävijästä tuntuu? "En kaipaa kettinkihommaa tänne puolueen sisälle. Vihreissä on edelleen ihmisiä, jotka ovat mukana herra ties missä kansalaistoiminnassa. Varsinkin maakunnissa olen vaikuttunut siitä, että vihreät eivät ole vain vihreitä, vaan järjestävät kirkossa alkoholistien leirit ja toimivat Amnestyssä." os haluaa koko kansan äänet, imago ei voi olla nipo. Haavisto tuo haastatteluissa mieluusti ilmi puutteensa: formulaharrastuksen ja kuplavolkkarit (nyt on menossa viides). "En ole varma, miten pärjäisin presidenttiehdokkaiden ekotestissä." Juuri autoista Haavisto löytää juteltavaa esimerkiksi perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen kanssa. "En jaksa olla kaikista asioista aina niin tarkka. Eduskunnassa on tosi hitaita hissejä, ja sitten mä painan viereisen hissin nappulaa. Sitten tulee Oras [Tynkkynen] ja sanoo että hei, älä paina kahden hissin nappulaa, sähköä kuluu. " Riidoissa Haavisto ei kuulemma pimahda, vaan lähtee kävelylle. Uusin kirja on nimeltään Anna mun kaik ki kestää ­ Sovinnon kirja . "Mä luulen, että ihmiset eivät halua mitään känkkäränkkä-presidenttiä, jolla on sellainen maine, että tuolle ei ainakaan viitsi kertoa asioita." Onko joku kilpailijoista sitten känkkäränkkä? Haavisto naurahtaa ja neuvoo ottamaan selvää. Itse hän kiiruhtaa nyt maahanmuuttajien Ourvision-laulukilpailuun. Hän on saanut taivuteltua mukaan puolisonsa, ecuadorilaisen Nexar Antonio Floresin. avoimesti homoseksuaalille, siviilipalveluksen suorittaneelle presidentille. Mitä tapahtuu kun siirrytään uinuvien maakuntien Suomeen? Haavisto kertoo huivipäisestä mummosta kevään vaalikioskilla. "Hän kuikuili, selvästi oli jotain asiaa. Menin juttelemaan. Hän sanoi, että kun me vanhemmat rouvat usein kirjoitamme presidentin puolisolle, niin ymmärtääkö se Antonio suomea?" Haavisto sai vakuuttaa, että puoliso myös vastaa kirjeisiin, ehkä vähän ontuvalla suomella. "Kotona Antonio loukkaantui, että mitä se sellaista kysyy. Että totta kai mä vastaan suomeksi!", Haavisto nauraa ja lisää: "Kun ollaan tämäntyyppisessä keskustelussa, niin ollaan jo aika pitkällä." " tuksen, eikä kutsuta työhaastatteluun." Haavisto opasti kirjoittajaa työvoimatoimistoon juttelemaan. Itse hän on koulutukseltaan ylioppilas. Haavisto kokee saaneensa ammattinsa vaatimat opit muualla kuin koulussa. "Mä olen aikani kuluttanut valtiotieteellisen penkkejä ja elänyt sellaisen jälkitaistolaisen vaiheen yliopistolla. Ympäristö- ja vaihtoehtoliikkeet pitivät ihmiset hengissä siinä pysähtyneessä ilmapiirissä." Rehtori-isä painotti yhdeksänvuotiaalle Haavistolle, että oppikouluun meneminen on hänen oma päätöksensä. Isoveli ja -sisko päätyivät pankkialalle. "Koulutus nyt ei ole vielä ollut sellainen asia, mitä olisi maailmalla kysytty." En ole varma, miten pärjäisin presidenttiehdokkaiden ekotestissä. haaviston on riennettävä vihreiden ryhmäkokoukseen, mutta puhutaan vielä hetki presidenttikisasta. Haavisto nostaa vahvuudekseen kansainvälisen osaamisen. Siitä häneltä saa selviä kantoja. Esimerkiksi Natojäsenyyttä ei pidä hakea. "En näe, että meillä olisi mitään turvallisuusvajetta, jota se voisi täyttää. " Romanikerjäläisille Haavisto ei anna rahaa eikä kannusta siihen muitakaan. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana Haavisto on lobannut Romanian tehokkaampaa ruotuun pistämistä. Ehdokkuuden julkistamisen jälkeen Haavisto on oppinut paljon uutta myös Suomesta. Presidenttiehdokasta lähestytään sellaisistakin asioista, joista presidentti ei päätä. "Kaveri Joensuusta kirjoitti mulle, että hän on tehnyt 320 työhakemusta. Se tarina kertoi epätoivosta: on alle kolmekymppinen, saanut koulu- I K uvauspäivänä pariskunnan kotikulmilla Kruununhaassa Haavisto kipuaa Kuplaan. Floresin suhde tähän Haaviston toiseen mielitiettyyn ei ole ongelmaton. "Antoniolta jää aina auton osia käteen, mihin tahansa hän tarttuukin. Antonio sanoo, että kupla vihaa häntä! Mä olen alkanut epäillä, että se on totta. " Kruununhaasta tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että Suomi on kypsä kuinen interreilaaja, nukkumassa asemilla. Sellaisena Haavisto näki itsensä vielä 1980-luvun alussa, ennen eduskuntaa. Ilman reppumatkailua Haavisto ei olisi tavannut Floresiakaan. Oli heinäkuinen ilta vuonna 1997 Kolumbiassa, jonne 39-vuotias ministeri oli paennut lomalle, kun Thaimaassakaan ei saanut olla rauhassa suomalaisilta. Bogotalaisessa baarissa hän tapasi porukan, johon kuului 20-vuotias Nexar Antonio. Seuraavana päivänä Haavisto ja Flores tapasivat kaksin työmaaruokalan näköisessä paikassa, jossa syötiin perunasoppaa. Jytkyvaalien jälkeen kosmopoliitilta Haavistolta on maailmalla tivattu, onko Suomi enää mukana kehitysyhteistyössä. Entä rauhanturvaamisessa? Toistaiseksi meillä on sellainen hallitus, Haavisto on vastannut. "Ulkomaalaisvihamielisyyttä on aina ollut, mutta nyt se on tullut hyväksytyksi ilmaista sitä. Ennen pidettiin mölyt mahassa", Haavisto sanoo kitisevässä ratikassa. Tietynlainen umpimielisyys kypsytti Haaviston aikanaan myös eroamaan kirkosta. Koulun uskonnonopetus vähätteli hänen mielestään muita uskontoja. Haavisto toimii kuitenkin Kirkon ulkomaanavun hallituksessa. "Ajattelen, että korkeampia voimia on olemassa", Haavisto sanoo. Viima pieksee kaulaliinaa. Ennen tammikuuta tarvitaan vielä paljon voimia.
• ylioppilaslehti 14 # 11 11 Osta parempi elämä sanat hannu hallamaa kuvat antti puomio Haluatko olla tehokkaampi, parempi ja rikkaampi ihminen? Muutosta ja menestystä lupaavien self help -kirjojen myynti kasvaa huimasti. Tervetuloa matkalle lumoavaan elämään. Tässä kirjassa haluan viitoittaa sinulle tien suurenmoiseen elämään. On paljon sellaista, mitä sinun tulee tietää elämäs tä, ja se kaikki on hyvää. Oikeastaan se on enemmän kuin hyvää. Se on ilmiö mäistä! Elämä on verrattomasti mutkatto mampaa kuin kuvittelet, ja kun opit tuntemaan elämän toimintatavat sekä sisälläsi piilevän Voiman, voit kokea elä män lumon täydellisimmillään ­ ja sil loin elämäsi on suurenmoista! On aika aloittaa matka lumoavaan elämään. myydään kirjoja, jotka lupaavat parempaa elämää ja menestystä. Minulla menee hyvin. Entä sinulla? Self help -kirjat voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. Samoihin kansiin voi mahtua elementtejä useammasta kategoriasta. Henkistä kasvua tai muutosta lupaavat teokset ammentavat usein new agesta tai itämaisesta mystiikasta. Yksi alan tunnetuimpia sanansaattajia on Deepak Chopra, upporikas vaihtoehtohoitojen nimiin vannova lääkäri, joka yhdistää teoksissaan hindumystiikkaa ja länsimaista psykologiaa. Hän on julkaissut lähes 50 kirjaa, joista puolenkymmentä on käännetty suomeksi. Henkisen kasvun alalajin kuuluisimpia suomalaisnimiä on psykologi Tony Dunderfelt, joka on julkaissut muun muassa kirjat Naisen ja miehen maailma ­ Miten opin ymmärtämään toista sukupuolta, Apokalypsis ­ Maail manlopun pelot ja uuden maailman unelmat sekä Intuitio ja tunneviestintä ­ Ihmisten välinen näkymätön yhteys. Dunderfelt vetää myös ihmissuhdekoulutuksia, joissa osallistujat suorittavat ihmissuhdeajokortin. Kurssilla sovelletaan Dunderfeldtin kehittelemää teoriaa temperamenttiväreistä. Siinä ihmiset on jaoteltu temperamentin perusteella siniseen, vihreään, punaiseen ja keltaiseen värityyppiin. Dunderfeltin kirja Minä ­ onnistu jaksi joka olen lupaa löytää lukijan "suuren ja arvaamattoman potentiaalin". Kirjan sisältö on markkinointitekstiä kesympää. Stressaavassa tilanteessa on tärkeää, että opit havainnoimaan, mitä tapah tuu, hyväksymään tietyt tosiasiat ja sen jälkeen tietoisesti aktivoimaan rauhoit tavan (parasympaattisen) järjestelmä si. Ilman omaa väliintuloasi voi olla, että elämääsi ohjaavat pelkästään tais telutaipakoasetukseen juuttuneet automaattiset toimintaohjeet. toimiva Tommy Hellsten, jonka vuonna 1991 julkaistu Virtahepo olo huoneessa lanseerasi läheisriippuvuuden käsitteen. Alkoholistiperheen lapsi, äitinsä itsemurhan läpikäynyt Hellsten käyttää kirjojensa pohjana omaa ja potilaidensa elämää. Kirjoissa muun muassa kerrotaan, kuinka homous on ongelma, johon täytyy hakea apua. " S V uoden 2006 jälkeen kymmenet miljoonat ihmiset ovat halunneet kokea elämän lumon täydellisimmillään. Australialaisen tv-tuottaja Rhonda Byrnen kirja Salaisuus ilmestyi maaliskuussa 2006. Vuotta myöhemmin kirja oli myynyt maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta, samasta aiheesta tehty elokuva yli kaksi miljoonaa dvd-kopiota, ja Time Magazine oli listannut Byrnen maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Salaisuus keikkui New York Timesin bestseller-listalla 146 viikkoa. Nyt kirja on käännetty 45 kielelle ja se on myynyt ainakin 21 miljoonaa kappaletta. Se on saanut jatko-osat Salaisuus ­ kiitollisuuskirja, Salaisuus Päivittäi siä elämänohjeita, teineille suunnatun The Secret to Teen Power ja tänä vuonna suomennetun The Secret: Voima, josta alun sitaatti on peräisin. Kirja julkaistiin huhtikuun lopussa, ja se on siitä lähtien ollut Suomen viiden myydyimmän tietokirjan joukossa. Rhonda Byrne ja hänen luomansa tuoteperhe ovat hyvä osoitus self helpin, oma-apu-kirjallisuuden, valtavasta suosiosta. uomalaisen kirjakaupan ovensuussa seisovista uutuuskirjatelineistä ensimmäinen on omistettu kirjoille, joissa sukelletaan ihmiselämän ongelmakohtiin. Teokset kuuluvat self help -genreen, ja ne myyvät muutosta: parempaa elämää, menestystä ja kasvua ihmisenä. Oma-apuhyllystä löytyy kiiltäväkantisia julkkisten kirjoittamia oppaita, itämaista filosofiaa ja narsismia käsitteleviä kirjoja. Jälkimmäiset ovat nyt muodissa. Oikeastaan koko genre on muodissa. Suomenkielisiä self help -kirjoja on viime vuosina puskenut markkinoille kolminkertainen määrä 1990-lukuun verrattuna, yli 900 nimekettä. Yhdysvalloissa self help -ala on paisunut 11 miljardin dollarin (8,2 mrd euroa) suuruiseksi ja kasvaa yhä. Suomalaisesta kirjakaupasta kerrotaan, että oma-apukirjojen myynti on ollut kasvussa jo pitkään. Tietokirjoista vastaavan tuotepäällikkö Nona Ratian mukaan kauppansa tekevät tunnetut kotimaiset nimet, esimerkiksi Tommy Hellsten ja Tony Dunderfelt, sekä kansainväliset suosikit, kuten Salaisuus-brändi. Suomalaisen kirjakaupan hyllyvälikössä kirjoja selaavat naiset. Miehiä kasvu ihmisenä ei näytä kiinnostavan. "Ostajakunta koostuu pääasiassa keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista naisista", Ratia kertoo. Hyvinvointiteemat kiinnostavat kirjakauppoihin vaivautuvaa kansanosaa laajemminkin. Oma-avun lisäksi hyvin myyvät esimerkiksi uniongelmia käsittelevät kirjat sekä perinteisemmät kunto- ja ravitsemusoppaat. Self helpissä kyse ei kuitenkaan ole paremman terveyden tai fyysisen kunnon myymisestä. Meille K olmas self helpin kategoria on oma-avun vanhin muoto, käytännön menestysvinkkejä tarjoavat oppaat. Sellaisia olivat self help -kirjojen esi-isät, 1700-luvulla julkaistut yhdysvaltalaisen valtiomiehen Benjamin Franklinin kannustavat ja positiiviset elämänohjeet. Samanlaisia ohjeita tuottavampaan elämään julkaistiin Yhdysvalloissa pitkin 1800-lukua ilmestyneissä kirjoissa. Vuonna 1859 pukahti painokoneesta ensimmäinen varsinainen self help -kirja, alalle nimen antanut Samuel Smilesin Self Help. 1930-luvun lama nosti oma-avun rajuun kasvuun. Tuolloin julkaisi rikastumisoppaansa Dale Carnegie. Kirja Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa käsitteli miehen kehittämiä esiintymisoppeja liikemiehille ja sellaisiksi haluaville. Kirja suomennettiin jo 1930-luvulla. Self helpin uraauurtavaa teosta on myyty maailmanlaajuisesti 15 miljoonaa kappaletta ja kauppa käy edelleen. Nykyään Carnegie-imperiumiin kuuluu myös laaja kurssitusketju. uutosta lupaavan kirjan resepti menee pääpiirteissään näin: lukijalle luvataan kertoa tapoja, joilla omasta elämästä saa parempaa. Konstien skaala on laaja, keinot vaihtelevat meditaatiosta yksinkertaisiin maalaisjärkisiin ohjeisiin. Carnegie lupasi muutosta kirjassaan näin: Voimavarat, joita "et tule käyttä neeksi"! Tämän kirjan nimenomainen tarkoitus on auttaa sinua löytämään, kehittämään ja käyttämään hyödyksi näitä piileviä voimia. "Kasvatus", sanoi Princetonin yli opiston entinen rehtori John G. Hibben, "on kykyä kohdata elämän tilanteet". Kirjoita paperille, paljonko rahaa tarvitset ja missä aikataulussa. Selvitä sitten, miten sen saavuttaminen on mahdollista. M T oinen self helpin alalaji ovat lapsuuden traumoja tai muita vastoinkäymisiä ruotivat kirjat. Suomessa tunnetuin kirjailija lienee teologin koulutuksen saanut, terapeuttina
• ylioppilaslehti 14 # 11 Yhteiskunta touko sipiläinen 15 tutkintoa London School of Economicsissa. Osa-aikaisesta opiskelusta huolimatta hän valmistui kahdessa vuodessa. Kokopäiväisestä työskentelystä huolimatta yritys meni konkurssiin. Mutta se oli paras koulu, minkä Segerstråle on koskaan käynyt. "Paras tapa oppia yrittäjyydestä on lähteä töihin startupiin. Onhan se kiva menestyä, mutta vielä enemmän saattaa oppia, jos ei menestykään." Ilmeisesti Segerstråle otti opikseen, sillä hänen ensimmäinen oma yrityksensä onnistui. Puhuessaan hän tarkistaa Glu Mobilen tämänhetkisen markkina-arvon Yahoo Finance -talouspalvelusta: 150 miljoonaa dollaria. Suuri summa, mutta kolmas kerta se vasta toden sanoi. 400 miljoonalla dollarilla (n. 272 miljoonaa euroa) ­ yrityksen, jonka pelejä kuka tahansa saa pelata ilmaiseksi sosiaalisessa mediassa. Nykyään Segerstråle johtaa Playfishin bisnespuolta ja kehittää yhteisökeskeistä pelaamista Electronic Artsin sisällä. Kauppasummaa hän ei toki saanut kokonaan itselleen. "Meitä oli neljä perustajaa ja olimme myyneet isot prosentit firmasta saadaksemme rahoitusta. Rahat ovat jakautuneet monelle taholle", Segerståle kertoo. The Sunday Timesin laskelmien mukaan hän nettosi kaupasta silti 6,9 miljoonaa puntaa (7,7 miljoonaa euroa). Elokuussa Segerstråle kävi Otaniemessä puhumassa sadoille teekkareille. Elämä on liian lyhyt, ja 50 miljoonan dollarin yrityksessä on " Playfishin toimitusjohtaja Kristian Segerstråle haluaisi Eurooppaan samankaltaista maailmanvalloituskulttuuria, jolla Piilaakso menestyy. "Ei siinä hirveästi tarvita. Pitää uskaltaa unelmoida tarpeeksi isoista asioista. Lisäksi on oltava jopa vainoharhainen sen suhteen, tekeekö varmasti oikein." Elämä on liian lyhyt, ja 50 miljoonan dollarin yrityksessä on paljon riskejä, joten miksei saman tien rakentaisi miljardiluokan yritystä. playfishin perustamisideana oli "mullistaa pelimarkkinat aivan täysin". "Halusimme luoda pelejä, jotka rakentuvat sosiaalisten verkkojen päälle. Pelaamisen hauskuus tulee siitä, että pelataan ihan oikeiden kavereiden eikä vain jonkun klaanin kanssa, kuten esimerkiksi World of Warcraft -verkkoroolipelissä." Pelit ja teknologia olivat aina kiinnostaneet Segerstrålea enemmän kuin yrittäminen. Nyt hän halusi palauttaa tietokonepeleille sen merkityksen, mikä esimerkiksi lauta- ja korttipeleillä on: yhteisöllisyyden. Playfishin kehittämistä applikaatioista tuli nopeasti Facebookin suosituimpia. "Siihen asti vain Korean ja Kiinan kaltaisissa maissa oli nähty kaupallisesti menestyviä firmoja, joiden pelit olivat ilmaisia, mutta niin sanotuista mikrotransaktioista piti maksaa." Kyseisillä transaktioilla hankitaan virtuaalista omaisuutta, esimerkiksi uusia vaatteita omalle pelihahmolle. Lisäksi tulovirtaa kasvattavat mainostajat. "Jo kahdessa vuodessa kuukausittaisten pelaajien määrä ylitti 60 miljoonaa. Olimme hakeneet aika paljon rahoitustakin, yhteensä 21 miljoonaa taalaa. Kasvu oli kovaa." Playfishin ensihitti Who Has the Biggest Brain? oli yksi ensimmäisistä peleistä, joka keräsi yli miljoona päivittäispelaajaa. Sen jälkeen yhtiö on julkaissut menestyksiä toisensa perään: Country Story, Pet Society (6,4 miljoonaa aktiivista käyttäjää), Res taurant City (3,1 miljoonaa käyttäjää, yksi heistä kokki Jamie Oliver, joka jakaa menestyneille pelaajille reseptejään). kaksi vuotta sitten videopelialan jättiläinen Electronic Arts osti Playfishin paljon riskejä, joten miksei saman tien rakentaisi miljardiluokan yritystä, hän neuvoi. Segerstrålen mielestä Suomessa olisi jo korkea aika suunnata katseet pois visionsa kadottaneesta Nokiasta ("se ei voi voittaa haluamalla olla uusi Apple") ja keskittyä sen sijaan pieniin yrityksiin. "On ollut kiinnostavaa seurata Roviota. Olisi hienoa, jos Suomelle lähdettäisiin rakentamaan uutta kasvumoottoria pienten firmojen kautta." Siinä Segerstråle auttaisi mielellään. marko ylitalo www.playfish.com Pelimies Kristian Segerstråle myi ilmaispelejä julkaisevan firmansa 400 miljoonalla dollarilla. Hänen mielestään konkurssi on kuitenkin paras koulu. euroopan talousalueen finanssikriisi ei ole pelkästään huono asia, ajattelee Kristian Segerstråle, 34. "Isot kriisit ja pörssiromahdukset vaikuttavat pieniin yrityksiin paljon vähemmän kuin se, kuinka hyvä oma tuote on", hän sanoo. Segerstrålen nykyinen yritys ei tosin enää ole kovin pieni, mutta hän puhuu kokemuksella. Segerstråle perusti ensimmäisen mobiilipelejä julkaisevan yhtiönsä vuonna 2001. Samana vuonna puhkesi IT-kupla, minkä seurauksena hypellä paisutetut nettifirmat, niin sanotut dotcomit, kaatuivat. Macrospace kuitenkin menestyi, fuusioitui amerikkalaisyhtiön kanssa, vaihtoi nimensä Glu Mobileksi ja listautui pörssiin. Segerstråle työskenteli yhtiön Euroopan toimitusjohtajana, mutta päätti siirtyä eteenpäin. Jo samana vuonna 2007 syntyi Playfish. Silloin romahtivat pörssit. "Kriisiaikana osaajia saattaa olla helpompi rekrytoida, koska työntekijät eivät ole niin positiivisia ison firman tulevaisuuden suhteen. Lisäksi toimitilojen vuokraaminen on halvempaa, kun kansantalous on huonossa jamassa." Talouskriisissä rahoituksen saaminen saattaa olla vaikeampaa kuin vakaina aikoina, mutta sekään ei ollut ongelma Segerstrålelle. Hänen molemmat startup-yrityksensä kasvoivat. Nyt Playfishissä on noin neljäsataa työntekijää ja toimipisteitä Lontoon pääkonttorin lisäksi Pekingissä, Tokiossa, San Franciscossa, Salt Lake Cityssä, Tromssassa ja Montrealissa. "Olisko ne siinä", toimitusjohtaja pohtii puhelimessa nykyisessä kotikaupungissaan Lontoossa. pietarsaaressa syntynyt Segerstråle lähti Englantiin opiskelemaan kansantaloutta 1990-luvun lopulla. Hän suoritti kandin Cambridgen yliopistossa ja muutti Lontooseen, missä työskenteli projektipäällikkönä pienessä mobiilialan yrityksessä Digital Mobilityssa. Samanaikaisesti hän suoritti ylempää korkeakoulu- KUKA Pietarsaarelaislähtöinen Kristian Segerstråle, 34, on digitaalisen mediaskenen kiho. Perustanut kaksi menestynyttä startup-yritystä, Macrospacen ja Playfishin. Britannian kansalaisuuden saanut toimitusjohtaja asuu perheineen (vaimo sekä lapset 2 v ja 2 kk) Lontoossa. Pelaa vapaa-ajallaan niin paljon kuin ehtii. himottaa "Lentäminen. Mulla on lentolupakirja, mutta tekisi hirveästi mieli lentää suihkarilla." kaduttaa "Jokainen sekunti, jota en ole viettänyt lasten ja perheen kanssa." kyrpii "Se, ettei poliittisilta johtajilta nähdä tarpeeksi rohkeita otteita. Olisi hienoa, jos poliitikoilla olisi samanlainen nälkä ja energia lähteä tekemään päätöksiä yhtä nopeasti kuin pienyrittäjillä."
• 16 ylioppilaslehti 14 # 11 Yliopisto graduratsia optimaalinen patenttijärjestelmä teknisen kehityksen edistäjänä kansantaloustiede Luimme oppositiojohtaja Mari Kiviniemen gradun. keskustan kuvapankki Sitoutumattomien voittokulku jatkuu HYAL voitti vaalit. Katso, miten edustajiston kokoonpano muuttui. sanat maria ruuska Paikkajakauma, yhteensä 60 paikkaa Opiskeluaika 6 vuotta Valmistumisvuosi 1994 Johdanto "Patenttijärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa kaikissa teollisuusmaissa. Siksi on tarpeellista tarkastella patenttien ominaisuuksia ja toimivuutta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella teoreettisten ja empiiristen tutkimusten avulla sitä, millainen olisi yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen patenttijärjestelmä." Aineisto W.D Nordhaus: Invention, Growth and Welfare ja M. Rafiquzzaman: The Optimal Patent Term Under Uncertainly Johtopäätös "Optimaalista patenttijärjestelmää määrittävä teoreettinen ja empiirinen kirjallisuus hahmottaa patenttijärjestelmän toimintaa ja siihen liittyviä ongelmia melko tyhjentävästi. Niistä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, joiden perusteella kannattaisi ryhtyä muuttamaan patenttijärjestelmää. Perusteet muutoksille saadaan ilmeisesti jatkossakin käytännön kokemuksista. Patenttiteoriaa merkityksellisempää olisikin teknisen kehityksen edistämisen ja kokonaisuuden tarkastelu." Synnytystuskat "Vaikeinta oli päästä alkuun, mutta kun palaset loksahtivat kohdilleen, kirjoittaminen oli kivaa työtä. Olin tyytyväinen, kun pystyin hyödyntämään aiemmin Kilpailuvirastossa työharjoittelussa tekemääni selvitystä. Olin juuri aloittanut seurustelun uuden poikaystäväni kanssa, joka on nykyinen puolisoni. Keväällä kirjoitin laitoksen tietokoneluokassa ja kesäloman aikana poikaystävän kesämökin yläkerrassa. Pyrin kirjoittamaan joka päivä ainakin jonkin verran. Halusin saada gradun valmiiksi ennen syksyllä alkavaa vaalikampanjaa, ja sainkin." 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 · 2009 · 2011 Ehdokkaita vaaleissa Sukupuolijakauma 2009 Äänestysprosentti 34 33 908 617 2009 2011 26 2011 35,2 34,3 2009 2011 27 Ikä + "Kirjoittajajaon jäsentänyt esi- - "Epävarmuustarkastelut ovat tyksensä hyvin kykenee selkeällä työssä jääneet paikoin selityksiltavalla omaksumistaan lähtökohdista erittelemään patentointiin liittyviä kysymyksiä. Työ on myös hyvin rajattu, mikä on merkki aihepiirin hyvästä hallinnasta." tään niukoiksi." Tarkastajat Erkki Koskela ja Vesa Kanniainen elina loisa Keskivertoedaattori on 23-vuotias humanisti HYALista. Hän opiskelee neljättä vuotta Helsingin yliopistossa ja äänesti eduskuntavaaleissa vihreitä. · 2009 · 2011 Paikan uusijat 23,3 23,7 Keski-ikä Keski-ikä 32 10 Haki uudelleen edustajistoon Uusi paikkansa 1297 1400 Ikä yhteensä Ikä yhteensä 23 23 22 23 Mediaani Mediaani Moodi Moodi Sitoutumattomat vs. puoluepoliittiset 2009 42 2011 43 Sitoutumattomat Puoluepoliittiset S Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa. Maailman suurin naisten yliopisto audi-Arabian pääkaupungissa Riadissa sijaitsevasta Prinsessa Nora bint Abdul Rahmanin yliopistosta tuli tänä vuonna uuden kampuksen avaamisen myötä maailman suurin naisten yliopisto, jossa työskentelee 40 000 opiskelijaa ja 12 000 henkilökunnan jäsentä. Uuteen osaan on rakennettu muun muassa 700-paikkainen opetussairaala sekä nanoteknologian, informaatioteknologian ja biotieteiden tutkimuskeskukset. "se on merkki saudien kiinnostuksesta naisten koulutusta kohtaan, mutta maan on tehtävä vielä paljon poistaakseen naisten työllistymisen rajoitukset", muistutti Human Rights Watch -järjestön edustaja Nadya Khalife The Guardianille. Miehet ja naiset pidetään SaudiArabiassa tiukasti erillään, mikä vaikeuttaa naisten työllistymistä. Esimerkiksi naispuoliset asianajajat saavat tehdä vain toimistotöitä, sillä heidän ei sovi edustaa asiakkaita oikeudenkäynneissä. Naiset muodostavat 58 prosenttia korkeakouluopiskelijoista, mutta vain 5­15 prosenttia maan naisista on työelämässä. "Naisten oikeuksien turvaaminen Saudi-Arabiassa ei ole kiinni suurempien yliopistojen avaamisesta. On varmistettava, että naiset saavat opiskella kaikkia aloja ja että he voivat tulevaisuudessa myös löytää työtä niiltä aloilta." prinsessa Nora bint Abdul Rahmanin yliopistossa voi opiskella muun muassa kieliä, tietotekniikkaa, luonnontieteitä, humanistisia tieteitä, kauppatieteitä, kasvatustieteitä sekä sairaanhoitoa. Maan ensimmäinen molemmille sukupuolille avoin yliopisto avattiin vuonna 2009. Muissa yliopistoissa miesprofessorit ja -opettajat luennoivat naisopiskelijoille videoyhteyden kautta. sanat oona juutinen Osakuntien suuri vaalirengas Keskeiset Kristilliset SitVas Tsemppi Snäf HYAL KanSy HELP HyVi OSY 18 17
• ylioppilaslehti 14 # 11 Yliopisto 17 Tiedekuntajakauma 14 12 10 8 6 4 2 0 Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Maatalousmetsätieteellinen Matemaattisluonnontieteellinen · 2009 · 2011 Opiskelijamäärältään suurin tiedekunta on humanistinen ja pienin eläinlääketieteellinen. Uudessa edustajistossa on yksi fuksi ja kaksi yhdeksännen vuoden veteraania. Sitoutumattomuus on trendikästä yli 70 prosenttia edaattoreista edustaa puoluepoliittisesti sitoutumattomia ryhmiä, kuten HELPiä, HYALia, SNÄFfiä ja osakuntia. Toissa vuonna heitä oli 42, joulukuussa alkavalla kaudella 43. Etenkin HYALin kasvu on viime vuosina ollut huimaa. Vuoden 2005 vaaleissa ryhmä sai 12 paikkaa. Nyt paikkoja irtosi jo yhdeksän enemmän. Osakuntien suuri vaalirengas on menettänyt suosiotaan. Tämän syksyisissä vaaleissa paikkoja irtosi kymmenen, tasan kymmenen vuotta sitten 12. "Oma tulkintani on se, että hitaasti mutta varmasti on käynyt niin, että poliittiset ovat ottaneet turpaansa sitoutumattomilta 1990-luvun puolivälistä alkaen", hahmottelee vuosia yliopistopolitiikkaa seurannut HYYn entinen pääsihteeri Arto Aniluoto. Hän on toiminut aine- ja tiedekuntajärjestöissä, osakunnassa sekä Kansallisissa Ylioppilaissa. kehitystä voi seurata vanhoista Ylioppilaslehdistä. "Poliittisten järjestöjen kuolonkorinaa", kuului edustajistovaalijutun otsikko jo vuonna 1991. Silloin vaalit voittivat "kaikkien kaverit" eli ainejärjestöläiset. Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan sitoutumattomien menestys on varsin luonnollinen ilmiö, kun ottaa huomioon sen, että nuorissa ikäluokissa yhä harvempi on poliittisesti aktiivinen. "Mielestäni siinä ei ole mitään huolestuttavaa, että puoluepolitisoituminen vähenee edustajistovaaleissa. Se on huolestuttavaa, jos opiskelijoiden halu vaikuttaa kokonaisuudessaan opiskelija-asioihin ja elämänsä ehtoihin vähenee." Borgista on pääasia, että ehdolle asetutaan. osa edaattoreista tuohtui, kun Ylioppilaslehti tiedusteli, mitä puoluetta nämä äänestivät viime eduskuntavaaleissa, vaikka yksittäisen edaattorin äänestyspäätös ei tule jutussa ilmi. Edaattorit korostivat, että heidän tekemänsä yliopistopolitiikka on täysin irrallaan heidän puoluepoliittisesta näkemyksestään. Muutama kieltäytyi vastaamasta. Vain yksi myönsi, ettei äänestänyt lainkaan. jos edaattori mielii vaikuttaa yhteiskunnallisesti myös edustajistouran jälkeen kunnan tai valtion tasolla, tulee puoluekirja usein välttämättömäksi. "Sitoutumattomuudella voi ratsastaa niin kauan kuin on ylioppilaskuntavaikuttaja. On paljon tapauksia, jossa HYYssä sitoutumattomat muuttuvat myöhemmin poliittisesti sitoutuneiksi. Heti mieleeni tulevat Panu Laturi ja Elina Moisio, jotka ovat olleet HYYssä osakuntalaisia ja myöhemmin vihreitä", Aniluoto muistelee. Valtiotiteellinen Humanistinen Farmasia Teologinen Näin edustajisto äänesti eduskuntavaaleissa 2011, henkilöä 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kokoomus SDP Perussuomalaiset Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät RKP · Edustajisto 2009 · Edustajisto 2011 Uusista edaattoreista yli kolmannes, 22 henkeä, äänesti viime vaaleissa vihreitä. Vasemmistoliittoa ja kokoomusta äänesti kumpaakin 10 edaattoria. Alla vertailun vuoksi puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa. KD Piraatit Muutos 2011 Ei tavoitettu, ei kertonut tai ei äänestänyt Eduskuntavaalit 2011, puolueiden kannatus, % 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Muutos 2011 SDP Perussuomalaiset Kokoomus Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät Piraatit Muut RKP KD Kunnallisvaalit 2008, puolueiden kannatus Helsingissä, % 30 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Perussuomalaiset Kokoomus Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät Piraatit Muut SDP RKP KD Missä jytky? Perussuomalaisia ei äänestänyt eduskuntavaaleissa yksikään edaattori. "Onhan se yllättävää, jos näin on. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että perussuomalaisilla ei olisi nuorisokannatusta. Täytyy myös muistaa, että joku on saattanut äänestää, mutta ei ole halunnut myöntää sitä", sanoo politiikan tutkija Sami Borg. Tämän syksyn vaaleissa perussuomalaisilla oli kolme ehdokasta edustajistovaaleissa. He saivat yhteensä 80 ääntä ja jäivät ilman paikkaa. Äänikuningas päivysti Kumpulan pihamaalla eniten ääniä edustajistovaaleissa sai HYALin Tuomo Jokimies, 22. Häntä äänesti 114 henkilöä. Yli sata ääntä vaaleissa sai myös HELPin Antti Kerppola, jonka saalis oli 108 ääntä. "En osannut yhtään odottaa tätä. Eihän tätä pysty käsittämään", neljättä vuotta tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Jokimies hehkutti heti tuloksen selvittyä Vanhalla ylioppilastalolla ihmisten hurratessa ympärillä. "Mutta olen kyllä tehnyt töitäkin", Jokimies muistutti. Hän seisoi jokaisena äänestyspäivänä Kumpulan kampuksen pihamaalla ja jututti ihmisiä. Jokimies on tänä vuonna tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestön TKO-äly ry:n puheenjohtaja. jokimiestä kosiskeltiin ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi jo viime syksynä. "HYALin tavoitteet kohtasivat hyvin omani." Kolmatta vuotta TKO-älyn hallituksessa istuvalle miehelle HYAL oli luonteva valinta. "Poliittisilla ryhmillä järjestötoiminta jää yleensä korkeintaan sivulauseeseen. Kun näin mitä viime keväänä päätettiin, tuli selväksi, että minulla voisi olla jotain annettavaa." tilakysymykset, etenkin Pohjanhovin kohtalo ja Kumpulan Unicafeen taso, olivat Jokimiehen tärkeitä kampanjateemoja. Edustajisto päätti viime kaudella vuokrata Pohjanhovia ulkopuolisille tahoille, koska tila oli jäänyt liian monena potentiaalisena bileiltana tyhjilleen. "Pohjanhovia on käytetty vähän, koska järjestöt on pakotettu käyttämään Unicafen palveluita. Käyttöaste saataisiin huomattavasti korkeammaksi, jos järjestöt saisivat Alina-salin tapaan valita, tekevätkö he ruuat itse vai tilaavatko he ne jostain." Monet matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöistä ovat isoja, ja siksi isot juhlatilat ovat heille tärkeitä. "Meillä on jo pelkästään fukseja tosi paljon." Jokimies havittelee joulukuussa alkavalla edustajistokaudella paikkaa talousjohtokunnasta. "HYYn talous toki kiinnostaa." hymy karehti myös HYALin vaalipäällikön Iiro Hämäläisen kasvoilla. Itse hän jäi täpärästi varasijalle. "Kyllähän tämä on selvä kannanotto ylioppilaskunnan jäseniltä, että ainejärjestöt ovat se tapa, jolla HYY tavoittaa jäsenistönsä", Hämäläinen kiteytti.
• ylioppilaslehti 14 # 11 Kulttuuri 19 Jenni Linturi (vas.) ja Katja Kettu kirjoittavat isovanhempiensa sukupolven sotakokemuksista. pöydällä oli avonainen päiväkirja. Naulassa roikkui nuttu ja rahin alla olivat kengät. "Aika oli pysähtynyt siihen hetkeen, kun mies oli kuollut", muistelee kirjailija Katja Kettu, 33, tunnelmaa autiomökissä, jonne hän eksyi Pohjois-Norjan matkallaan kolmisen vuotta sitten. "Meillä oli kylmä ja murtauduimme ikkunasta sisään. Pieni rikoshan se oli, mutta emme ottaneet, rikkoneet tai jättäneet sinne mitään." Kätilö sai alkunsa kotimatkalla. "Mies ajoi, ja minä kirjoitin koko 1500 kilometrin matkan. Se tuntui niin vahvalta tarinalta, että sen piti tulla kerrotuksi." Ketun kolmas romaani kertoo rovaniemeläisen kätilön ja saksalaisen SS-upseerin rakkaustarinasta Lapin sodan aikana. Keskeinen tapahtumapaikka on Kuolleen Miehen vuono ja siellä oleva autiomökki. sotateemaan ovat tarttuneet tänä vuonna monet muutkin kolmikymppiset. Paula Vesala sekoitti omia tulkintojaan ja mummonsa sotatarinoita Kiestinki-albumilla, jonka hän teki yhteistyössä Pekka Kuusiston kanssa. Jenni Linturin, 32, esikoiskirja Isänmaan tähden puolestaan kertoo suomalaisnuorukaisista, jotka lähtivät vapaaehtoisesti SS-joukkojen palvelukseen Saksaan vuonna 1941. Tarinan toinen taso kulkee miesten vanhuuden päivissä. Linturin romaani sai alkunsa Kriittisessä korkeakoulussa tehdystä harjoitustehtävästä, joka sijoittui rintamalle. Linturi arvelee, että hänen sukupolvensa kirjoittaa sodasta juuri nyt siksi, että pian sen omakohtaisesti kokeneet isovanhemmat ovat poissa. "Silloin poistuu ensimmäistä kertaa elinaikanani jotain lopullisesti. Isovanhemmittomuus on ensimmäinen hyppy lähemmäksi kuolemaa." Linturi ei tunne ketään, joka olisi lähtenyt SS-joukkoihin Saksaan. Hän ei tehnyt kirjaa varten haastatteluita. Romaanin maisema rakentuu pitkälti Malmin kirjastosta lainatun sotakirjallisuuden varaan. Katja Kettukin luki paljon sotakirjoja, mutta myös isoäitinsä ja ystäviensä mummien ja vaarien sota-aikaisia kirjeitä. Häntä kiehtoi se, miten kiihkeänä elämä poikkeusoloissa kirjeissä näyttäytyi. "Kaiken pitää tapahtua juuri tänään. Elettiin todella hetkessä." Kettu istui paljon myös Kansallisarkistossa ja luki saksalaisten mukaan lähteneiden naisten kuulusteluja Hangon palautusleiriltä. "Katsoin myös kahdeksanosaisen dokumentin keskitysleireistä, enkä nukkunut viikkoon sen jälkeen." Rovaniemellä kasvaneesta Ketusta tuntui usein lapsena siltä, että hän oli kollektiivisen sotaan liittyvän salaisuuden äärellä. Edelleen Lapissa vaietaan siitä, että sodan aikana saksalaisten kanssa olivat tekemisissä käytännössä kaikki, koska näillä oli rahaa maksaa palkkoja. Erityistä häpeää joutuivat kokemaan saksalaisten kanssa heilastelleet naiset. "Puhuttiin aina, että sen isoäiti oli sellainen ja tällainen, mutta en ikinä saanut selvää, että millainen. " Eikä suhtautuminen saksalaisiin ole vieläkään aina neutraali. "Ukot edelleen tarjoavat tulitikkuja saksalaisturisteille kysyen, että pistetäänkö möksä uudestaan palamaan. Meillä ei unohdeta." linturin kirjassa suomalaiset sotilaat raiskaavat ja Ketun kirjassa he ylläpitävät vankileirejä. Sota näyttäytyy kirjoissa hyvin toisenlaisena kuin iltapäivälehtien sotaliitteissä. Kouvo lan Sanomien kriitikko arvioi Linturin teoksellaan pyrkivän murtamaan sotaveteraanien ympärille rakennettua myyttiä. "En varmasti pyrkinyt tietoisesti tekemään niin. En myöskään tunnista sitä myyttiä." Se purettiin Linturin mukaan jo hänen lapsuudessaan. Hänestä suomalainen sotakeskustelu ei ole enää sankarimyyttiä pönkittävää. "Olen lukenut viime vuosina ilmestyneitä artikkeleita, jossa kaikki väittävät näin, mutta en yhtään, jossa rakennettaisiin näitä sankareita. Kuka sitä sankarimyyttiä oikein ylläpitää? " Kettu tunnistaa myytin. Ei välttämättä kaunokirjallisuudessa, mutta mediassa kylläkin. "Et ole varmaan koskaan katsonut presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa? Sotiemme veteraanit ovat siellä aika näyttävässä roolissa." Sitten Kettu tulee mietteliääksi. "Toisaalta, mitä meidän pitäisi purkaa? Jos ajatellaan nuoria ihmisiä, jotka ovat antaneet sodalle parhaat vuotensa elämästään ja traumatisoituneet loppuiäkseen, niin miksi heitä pitäisi mennä tökkimään, että hei olitkin väärässä." maria ruuska pietari hatanpää Sankarimyytin pöllyttäjät Sotakirjoja kirjoittavat nyt kolmikymppiset naiset. 5 Marraskuu Lauantai klo 19 6 Marraskuu Sunnuntai klo 18 8 Marraskuu Tiistai klo 21.30 9 Marraskuu Keskiviikko klo 19 Taikurifestarit Uuden sirkuksen keskuksen Cirkon Taikaa! -festivaali huipentuu gaalanäytökseen, jossa nähdään muun muassa Kalle Hakkaraisen sooloteos Nopeussokeus. Uuden näkökulman taikuuteen tarjoava show kertoo "kehon ja koneen yhteentörmäyksen pitkistä sekunneista". Lavalla nähdään myös ruotsalainen Axel Adlercreutz, virolaiset Karl Eelmaa ja Meelis Kubo sekä saksalainen Heinz. Uuden sirkuksen keskus Cirko, Kaasutehtaankaatu 1. Liput alkaen 15 . Lempeä neito Venäläiset teatterimestarit tulevat vierailulle Stage ­ Teatteria Venäjältä -festivaalille. Lempeä neito perustuu Dostojevskin novelliin panttilainaajasta ja hänen onnettomasta vaimostaan. Näytelmä kertoo tietenkin rakastamisen vaikeudesta. Pääosan Igor Gordin ansaitsi roolisuorituksellaan Golden Mask -palkinnon Venäjällä. Korjaamo, Töölönkatu 51 A­B. Liput alkaen 16 . Alexi Murdoch Brittiläinen Alexi Murdoch soittaa uneliasta folkkia. Hän äänitti viime maaliskuussa ilmestyneen Towards the Sun -pitkäsoittonsa raakaversion yhdessä yössä kesken Pohjois-Amerikan kiertueensa. Murdoch viimeisteli sen myöhemmin New Yorkissa yhdessä muun muassa The Nationaliin kuuluvan Kyle Resnickin kanssa. Tavastia, Urho Kekkosen katu 6. Liput 17,50 . Atomitohtori Mitä Manhattan-projektin johtavat ydinfyysikot pelkäsivät? Doctor Atomic on yhdysvaltalaisen John Adamsin ooppera, joka sijoittuu hetkeen juuri ennen ensimmäisen atomipommin räjähdystä. Oopperan keskiössä ovat J. Robert Oppenheimer ja hänen lähimmät kollegansa sekä heitä vaivaava kysymys: onko atomipommin rakentaminen oikein. Kansallisooppera, Helsinginkatu 58. Liput alkaen 22 (saman päivän liput opiskelijoille 10 ). petri virtanen
• 22 ylioppilaslehti 14 # 11 Jälkinäytös Eurokriisin pakettiratkaisu Kreikka on pahoissa talousvaikeuksissa. Ylkkäri pelastaa koko euroalueen alle tonnilla. ensimmäinen, 110 miljardin euron suuruinen Kreikan tukipaketti koottiin toukokuussa 2010. Se ei riittänyt, ja nyt toista tukipakettia yritetään hioa kasaan huomattavasti isommalla kitkalla. Sekään ei välttämättä riitä korjaamaan budjetiltaan alijäämäisen ja velkaantuneen Kreikan tilannetta. Mekin haluamme auttaa Kreikkaa ja koko euroaluetta. Siksi koostimme oman, vaihtoehtoisen tukipaketin. Se on hyvin halpa: noin 600 euroa, joka on melkein 110 miljardia vähemmän kuin ensimmäinen tukipaketti. eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, keskustan Antti Kaikkonen näyttää paketille vihreää valoa. "Pakettinne eroaa kyllä jossain määrin euroalueen poliitikkojen kyhäelmistä. Tuskinpa siitä haittaakaan on, joten sen varmasti voi laittaa menemään. Täydentäisin sitä vielä esimerkiksi muutamalla Aristoteleen perusteoksella muistuttamaan kreikkalaisten merkittävistä saavutuksista historiassa." Hallituspuolueenkin edustaja keksii pakettiin lisäsisältöä. Vihreiden Oras Tynkkynen ehdottaa, että Kreikkaan lahjoitettaisiin leluja. "Maahan voisi lähettää kalliiden aseiden sijaan sotaleluja, sillä velkakriisissä kärvistelevä maa tuhlaa valtavasti rahaa sotilasmenoihin ­ eniten EU-maista talouden kokoon suhteutettuna." heidät syleilemään sisäistä sankariaan. Vuonna 2003 verokapinaan kannustanut ja vuoden 2011 alussa 14 miljoonan euron alaskirjauksen firmalleen saanut Sarasvuo luennoi kokemuksella, mitä hövelistä taloudenpidosta seuraa. Hinta: 10 euroa? 5 euroa plus postikulut? Saatte kympin jos viette. Virpi kaupan päälle. otto donner 66 Habbo-kolikkoa Järkkyvää euroa ja ehkä jopa Silverbankin sijoitushopeaa vakaampi valuutta. Suomi myös ilmoittaa näin Ylkkärin välityksellä ottavansa takuut mieluummin habborahassa kuin kreikkalaispankkien osakkeina. Hinta: 10 Kikan levy Käyrä nousemaan Kikka saa käyrän sojottamaan ylöspäin ja kreikkalaiset panemaan taloutensa kuntoon. Vähintäänkin he pelästyvät nykyajan amatsonia ja löytävät keskuudestaan 2000-luvun Herakleet, Theseukset ja Akilleet, jotka suorittavat sankaritekonsa talouden saralla. Hinta: 10 Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden Prodeko Men at Work -mieskalenteri Jokaisen päivän kohdalla on muistutus: "Pay your debts!" Hinta: 20 nimmareilla ja tuoksulla Nokia 101 Kreikka tarvitsee teollisia vientimenestyjiä. Tässä symbolinen viestikapula, joka kerran näytti Suomelle tien laman varjosta teknologiabisneksen maaksi. Hinta: käytettynä 5 . Lajitelma katteettomia suomalaisia vaalilupauksia Kreikassa on jaeltu sosiaalietuuksia, ja nyt ollaan pulassa. Jos oltaisiin jaeltu Suomen tapaan vain katteettomia vaalilupauksia, valtion kassa pullistelisi. Suomalaisen demokratian tae ovat epämääräiset lupaukset, vaikkapa naisvaltaisten alojen palkkaremontti, joista kiemurrellaan vaalien jälkeen irti. Hinta: 500 /erä Pekka Himasen kirja Kukoistuksen käsikirjoitus Helleenien olisi syytä ymmärtää, että 2500 vuotta saivartelua ja hölinää ei maksa kenenkään velkoja. Luovuushöpöhöpön moderni klassikko Ku koistuksen käsikirjoitus kertoo, että valtion koulutusta pitäisi siirtää filosofian tapaisista tuottamattomista aineista kohti hyödyllisiä koulutusohjelmia. Hinta: 32,30 , ilmaiseksi netissä Jääkiekon MM-95 -olutpullo-sarja Voitto korjasi lama-Suomen itsetunnon kerralla kuntoon. Voiton symbolisesta latingista kertoo se, että suomalaisella ilolla ja uholla ratsastaneista tyhjistä kaljapulloista uskalletaan pyytää 16 vuoden jälkeen Huuto.netissä viittäkymppiä. Hinta: 50 petri rautiainen Jari Sarasvuo ja kolme kylttiä Fight harder! Fear less! Love more! Sarasvuo kannustaa kreikkalaisia parempiin suorituksiin ja opettaa
• ylioppilaslehti 14 # 11 Jälkinäytös 23 nykysuomen sanakirja Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä r Ripittäjä [subst.] Henkilö, joka toistuvasti linkittää tunnettujen henkilöiden kuolemia koskevia uutisia Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa lisäten linkin kommentiksi kirjainyhdistelmän R.I.P. sekä kuolleen henkilön nimen. Esim. R.I.P. Steve Jobs, R.I.P Osama. R.I.P. Norjan albiinohirvi kts. myös Ripittää [verbi] - Oho, Gaddafi on kuollut. Ois menny ohi jos Jarno ei ois tollanen ripittäjä. - Ihan sama kuka delaa, Jarno ripittää minuutin sisään. Sattuuhan näitä Lina Jelanski Opiskelija koekappaleena Yksi hammaslääketieteen opiskelun ihastuttavimmista puolista on se, että opintojensa ohessa saa hoidettua omat legot kuntoon. Valitettavasti hoitajina toimivat omat, eivät vielä täysinoppineet opiskelijatoverit. Varsinaista jäynää tehdään vähän, koska koston mahdollisuus on aina olemassa. Silti koekappaleena oleminen on välillä raskasta. Olin haluttu herkkupala, sillä viisaudenhampaani olivat vielä tallella. Kanssaopiskelijat tekivät varauksia siitä, kuka saa poistaa minkäkin neljästä hampaasta. Ensimmäisenä vuoron sai tyttö, johon olin hiukan ihastunut. Se osoittautui virheeksi: ja hampaan repimisessä tarvitaan jonkin verran voimaa ja ronskia otetta, mutta tyttö oli hento ja epävarma itsestään. Operaatio kesti kolmatta tuntia, puudutusta lisättiin kahdesti, ja anteeksi pyydellen tyttö nitkutti ja nitkutti. Lopulta hammas irtosi, mutta suuni oli niin turvonnut, että en pystynyt syömään moneen päivään. Tyttökin lakkasi kiinnostamasta. Seuraavat poistot sujuivat paremmin. Mies, hammaslääketiede, 31 Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet. opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut Leikkaus nyt Leikkaus+pesu " En ole ikinä äänestänyt edustajistovaaleissa, koska kaikki ehdokkaat ovat narsistisia mulkeroita. Hankkikaa parempia ehdokkaita. ­ Nimimerkki Yhdeksäs ja viimeinen vuosi 22. lokakuuta klo 06:07 Oletko eri mieltä? Keskustelu jatkuu osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi
• HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi. HYY viettää 143. vuosijuhlaansa lauantaina 26.11. Vanhalla ylioppilastalolla akateemisen pöytäjuhlan muodossa, ja kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! ·Juhla alkaa cocktail-tilaisuudella ja tervehdysten vastaanotolla klo 16 Vanhan musiikkisalissa. Illallinen tarjoillaan Vanhan juhlasalissa klo 18.00. Juhlapuheen pitää kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. ·Juhlan hinta on 65 euroa HYYn jäsenille ja 75 euroa muille. Summa maksetaan ennen juhlaa tilille Nordea 157330-12251 (merkitkää viestikenttään "vuosijuhla" ja osallistujien nimet). ·Juhlaan voi ilmoittautua 15.11. saakka osoitteessa www.hyy.fi/vuosijuhla. Juhlan pukukoodina on juhlapuku tai tumma puku akateemisin kunnia- ja ansiomerkein. Tervetuloa! Lisätietoja: vuosijuhlamestari Hanna Hannus (vuosijuhla@hyy.fi, puh. 040 7070 249). Tervetuloa HYYn vuosijuhlaan 26.11.! Tuo järjestösi tapahtuma HYYn vuosijuhlaviikolle! Hyvät HYYn piirissä toimivat järjestöt! HYY viettää vuosijuhlaviikkoaan 21.-27.11., ja viikon aikana HYY haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisimman monipuolista ohjelmaa. Onko teidän järjestöllänne tulossa kaikille avoimia tapahtumia, jotka sattuisivat kyseiselle viikolle ja jotka voisi sisällyttää HYYn vuosijuhlaviikon ohjelmaan? Jos on, ottakaa 30.10. mennessä yhteyttä HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäkeen (kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831), niin katsotaan voisimmeko tehdä yhteistyötä. Ilmoittautumisen ohessa täytetään myös palautelomake kuluneesta vuodesta. Saadun palautteen avulla kehitämme ensi vuoden HYYn tuutoritoimintaa, ja se on apuväline Hyvän tuutoroinnin oppaan luomisessa. Valiokunta tuottaa yliopiston tuutoroinnin tueksi tänä vuonna oppaan, jonka avulla pyritään takaamaan mahdollisimman tasapuolinen arvotus, koulutus ja työnjako kaikissa tiedekunnissa tuutoroinnin suhteen. T. HYYn tuutorivaliokunta Lisätietoja: sanna.supponen@helsinki.fi Opintojen edistymistä seurataan taas, vastaa selvityspyyntöön määräajassa Lukuvuoden 2010-2011 edistymisen seurantaan sovelletaan vielä vanhoja edistymisen seurannan sääntöjä. Opiskelijan on suoritettava vähintään 4,8 opintopistettä opintotukikuukautta kohden, jotta opintotuki voidaan myöntää tai opintotuen maksamista jatkaa. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää opintorekisteriotteesta puuttuvia tietoja sekä antaa selvitys opintoja hidastaneista syistä. Jos olet saanut selvityspyynnön, vastaa siihen määräajassa ja tarkista, että kaikki suorituksesi ovat opintorekisteriotteessa. Lukuvuoden 2010-2011 seurannassa huomioidaan myös 18 opintopisteen suoritukset syksyllä 2011. Lukuvuodesta 2011-2012 alkaen vähimmäissuoritusvaatimus on 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohden. Lisäksi on huomioitava, että vaikka suoritusmäärä olisi riittävä koko opiskeluajalta, edistymisen seurantaa edeltävältä lukuvuodelta on jatkossa kuitenkin oltava vähintään 2,0 opintopistettä tukikuukautta kohden. Muutos koskee kaikkia opiskelijoita. Lisätietoja Kelan sivuilta, Almasta tai sähköpostitse osoitteesta neuvonta@helsinki. fi. Älä kuitenkaan lähetä henkilökohtaisia tietoja sähköpostitse. Myös ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri voi auttaa, 050 543 9608, annika.haggblom@hyy.fi. Ylioppilaskunnan kahdet kasvot vaalisyksy 2011 Ylioppilaskunnan edustajistovaalit 18.-19.10. ennakkoäänestys 12.-13.10. hallintovaalit 14.-15.11. ehdokasasettelu 2.11. asti. Mättääkö joku opetustarjonnassa? Yliopiston Mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksu käytetään? HYYn kiitossitsit ja palautelomake tuutoreille Hei kaikki tuutorit 2011, tervetuloa HYYn tuutorisitseille keskiviikkona 2.11. Eteläsuomalaiseen osakuntaan Uuden ylioppilastalon 4. kerrokseen! Tilaisuus alkaa klo 18.30 lyhyehköllä seminaariosuudella, jonka jälkeen siirrytään pöytäjuhlaosuuteen. Nämä sitsit ovat mainio mahdollisuus tutustua muihin tuutoreihin ja vertailla kuluneen vuoden kokemuksia! Ilmoittaudu siis viimeistään perjantaina 28.10. osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/30213/ lomake.html . Ilmoittautuminen on sitova ja mukaan mahtuu 70 ensimmäistä! Sitsit maksavat tuutoreille vain 8 (alkoholillinen) / 5 (alkoholiton). Summa maksetaan ennen juhlaa HYYn tilille Nordea 15733012251 (merkitse viestikenttään "Tuutorisitsit" ja oma nimesi). Hyy.Fi/vaaliT Hyy.Fi/HalliNTOvaaliT Yliopistohallinnon opiskelijaedustajien vaalien ehdokasasettelu käynnissä Nyytin nettiryhmät ovat alkaneet! Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n nettiryhmissä voi käsitellä sinkkuutta, yksinäisyyttä ja eroa. Ryhmissä voi jakaa anonyymisti ajatuksia, tunteita ja kokemuksia toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmissä voi saada uusia näkökulmia ja löytää itselle sopivia ratkaisuja, jotka auttavat jaksamaan ja pääsemään eteenpäin. Nettiryhmät ovat kaikille opiskelijoille avoimia ryhmiä. Niitä voi lukea kuka tahansa ilman rekisteröitymistä. Ryhmiin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista. Mukaan voi tulla milloin vain. Ryhmät jäävät tauolle 16.12.2011. Lämpimästi tervetuloa mukaan ryhmiin! http://www.nyyti.fi/palvelut/nettiryhmat/ Yliopistohallinnon opiskelijaedustajien kaksivuotiskausi päättyy vuodenvaihteessa, joten ylioppilaskunta järjestää hallintovaalit tiedekuntaneuvostojen, laitosneuvostojen ja yliopistokollegion uusien opiskelijajäsenten valitsemiseksi. Hallinnon opiskelijaedustajien valinta on ylioppilaskunnan lakisääteinen tehtävä. Uudet hallinnon opiskelijaedustajat valitaan kaudelle 1.1.2012 - 31.12.2013. Kaikkiaan opiskelijaedustajia valitaan 320 kappaletta, joista puolet on henkilökohtaisia varajäseniä. Vaalien ehdokasasetteluaika on käynnissä ja päättyy 2.11. kello 12.00. Lomakkeita ehdokasilmoituksia ja vaaliliittoja varten on saatavilla ylioppilaskunnan palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs.) ja verkkosivuilta. Kaikki vaaleihin liittyvä materiaali on koottu vaalien verkkosivuille: http://www.hyy.fi/ hallintovaalit. Lisätietoja antaa koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme 050-5438460. STOP kiusaamisen kierteelle! Tavoitteena on nostaa kiusaaminen keskustelunaiheeksi ja etsiä ratkaisuja kiusaamistilanteisiin. Tapahtumassa tarkastellaan kiusaamisen kaarta päiväkodista yliopistoon ja työelämään. Millaiset piirteet yhdistävät ja mitkä ovat kunkin yhteisön erityisiä ongelmia? Miten katkaistaan kiusaamisen kierre? Tilaisuudessa kuullaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden ohella myös omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta. Ahtisaari-päivän kiusaamisenvastainen tapahtuma Martin päivänä 10.11.2011 Helsingin yliopiston juhlasali, Unioninkatu 34 Kiusatuksi tuleminen ei tunne ikää tai paikkaa. Kuka voi puuttua ja miten? Mihin kiusaaminen johtaa? Näitä aiheita käsitellään Ahtisaari-päivän seminaarissa Helsingin yliopistolla 10.11. lo 14-16. Tilaisuuden juontaa Katja Ståhl Tapahtuman videoidaan ja sen voi katsoa http://bambuser.com/channel/UtrTV. Tapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntien oppilaitostyö, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Lisätietoja: HYYn tiedottaja Jenni Heikkinen: tiedottaja@hyy.fi, 050 543 9609 HYYn sosiaalipoliittinen sihteeri ja häirintäyhdyshenkilö Sofia Lindqvist: sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605 Yliopistopappi Leena Huovinen: leena.huovinen@evl.fi, 050 301 9613 OHJELMA · Martti Ahtisaaren videotervehdys · "Rauha - kaikkien meidän vastuulla" Toiminnanjohtaja Tuija Talvitie, CMI · "Turvallisen ryhmän merkityksestä päiväkodissa" Pääsihteeri Mirjam Kalland, Mannerheimin lastensuojeluliitto · "Kiusaaminen koulun arjessa" Opettaja, opettajakouluttaja Najat Ouakrim-Soivio, Opetushallitus · "Kiusaamisen jatkumot koulusta korkeakouluun" Puheviestinnän professori Maili Pörhölä, Jyväskylän yliopisto PANEELI · Helsingin yliopiston vararehtori Jukka Kola · FL Najat Ouakrim-Soivio · Puheviestinnän professori Maili Pörhölä · Kansanedustaja Jani Toivola · Pääsihteeri Mirjam Kalland · Dosentti, kriisipsykologi Salli Saari