• Johan bäckman vuosihoroskooppi No I 13 S S N / 0 3 5 nuoret räppäävät miehet 2012 - 9 2 4
• N o 1 3 / 20 1 2 Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 2
• yliO P P ilAS le H t i viää Ylkkärin olevan somen veltto boakäärme (sivu 5). Hissan AlkutekStit A l k u t e k S t i t : Ensin vedotaan ravintoloitsijoihin, sitten selope Tammisen luokassa teinit eivät ole velttoina, vaan tehtailevat kansalaisaloitteita (sivu 7). Sitten alkaa tanssi (sivu 8) ja pilkka (sivu 9). Bloggareiden unelmissa siintää Popeda (sivu 10) ja Niinistön unelmissa hobitit (Sivu 11). Marja-Liisa se jaksaa neuvoa (sivu 12) mutta voiko Englannin kuninkaana olla kiinalainen (sivu 13). Kuulemme myös sotajuttuja melkein 70 vuoden takaa (sivu 14) ennen kuin mennään pahasti metsään (sivu 16). k e S k i t y : I H m I S E E n Kuunnellaan mitä kohumies Johan Bäckmanilla on sydämellään (sivu 18). A S I A A n Suuri vuosihoroskooppi auttaa sinua valmistautumaan tulevaan (sivu 26). K o H t E E S E E n nuorten Werthereiden kärsimysloilotukset raikaavat (sivu 32). v i i m e i S e t S A n A t : Erkka Mykkänen kirjoittaa kyllä kulttuuriesseessä Finlandia-palkinnosta, mutta panttaa tietoa siitä kenelle palkinto olisi pitänyt antaa! (sivu 38) Kolumnisti Korolainen pohtii mitä hänen somemaailmansa mustassa laatikossa on ja Noora Mattila on aivan paritanssin pyörteissä (sivu 40). Lopuksi suuhun palaa kotiviinin maku kirjailijan opiskeluvuosia muistellessa (sivu 42) ja keho oppii huijaamaan jännityksen pois (sivu 42). Lopuksi aasialainen puoliorpo kaikille! S iv u 3 n o 1 3 / 20 1 2 saa mielen apeaksi katseellaan (sivu 43). Että hyvää joulua vaan
• Y L iOP P iL ASL E HT i Löydä täydellinen lahja kaikille rakkaillesi Tectorista. iPodit alkaen 65 ? iPadit alkaen 339 ? Macit alkaen 1099 ? Lahjat Apple-tuotteille alkaen 15 ? TM ja © 2012 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Tector. Sinun Apple-kauppiaasi. Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki (09) 3508 1730 ? Kauppakeskus Kluuvi, Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki, (09) 3508 1770 Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo, (09) 3508 1760 ? Yritysratkaisut, (09) 3508 1710 ? www.tector.fi Talvi 2013 Abiturienttikurssit englanti ? fysiikka ? kemia ? matematiikka ? ruotsi ? äidinkieli Abi: yo-kirjoitukset tulevat, oletko valmis? Valmistaudu kesäyliopiston talven 2013 tehokkailla abiturienttikursseilla englanti (A-kieli/B1-kieli, pitkä/keskipitkä oppimäärä) ? fysiikka ? kemia ? matematiikka (pitkä ja lyhyt oppimäärä) ruotsi (B1-kieli, keskipitkä oppimäärä) ? äidinkieli (suomi) N o 1 3 / 20 1 2 Helsingin Seudun Kesäyliopisto Kurssit alkavat tammi-helmikuussa 2013. Kursseilla kerrataan lukion oppimäärää ja harjoitellaan ylioppilaskokeen osaalueita. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Helsingin seudun kesäyliopiston verkkosivuilla. www.kesayliopistohki.fi Sivu 4
• YLIO P P ILAS LE H T I Oli aika, jolloin kaupunki tarkoitti liikenneruuhkia ja kiirettä. Kirkkaita valoja ja korkeita taloja. Ripeitä askelia, kasvotonta massaa. Pahoja hajuja ja meteliä. Äkäisiä ihmisiä, jotka murahtelivat toisilleen liukuportaissa. Enää kaupunki ei saisi olla sellainen. Nykyään kaupunkikulttuurin edistäminen tarkoittaa sitä, että kaupungista tehdään vähemmän kaupunkimainen. Se, mikä tekee kaupungista kaupungin, halutaan kuoria pois. Hämeentieltä pitäisi häätää autot ja siinä pitäisi voida pyöräillä kuin millä tahansa kylänraitilla. Halutaan hidasta elämää, erilaisten kasvien kasvattamista ja yhteisöä. Mutta nämä asiat eivät ole mitään kaupunkikulttuuria. Ne ovat maalaiskulttuuria. Puhutaan vapaan kaupunkitilan puolesta. Vapaan kaupunkitilan synonyymina käytetään myös ilmausta epäkaupallinen kaupunkitila. Se ilmeisesti tarkoittaa tilaa, jossa ei ole kauppoja tai kahviloita tai mitään muitakaan paikkoja, joista voi ostaa jotain. SynnintunnuStuS @ylioppilaSlehti Twitter löi läpi Suomessa viimeistään viime eduskuntavaalien aikaan. Yle tarjosi katsojille mahdollisuutta kommentoida vaalien tuloslaskentaa twiittaamalla ja alkoi siten totuttaa suomalaisia hashtagien maailmaan. Se oli kevättalvella 2011, puolitoista vuotta sitten. Tiistaina toinen lokakuuta kuluvaa vuotta avasin Ylioppilaslehdelle Twitter-tilin. Olimme auttamatta myöhässä. Eikä se ollut ensimmäinen kerta. Ylioppilaslehden Facebook-sivu avattiin helmikuussa 2010. Valtaosa ystävistäni alkoi käyttää palvelua noin kaksi vuotta sitä ennen. Oman profiilini avasin vuonna 2007. Myös muut mediat olivat ennen meitä liikkeellä. Muun muassa Helsingin Sanomat p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A alkutekStit t a k e away - v i i n a l l a m a a l a i S u u t ta va S ta a n Minusta kaupunkikulttuurille taas tekisi hyvää, jos pikemminkin edistettäisiin kaupallisuutta. Enkä tarkoita, että pitää rakentaa taas joku Kampin kauppakeskus. Vaan sitä, että vapautettaisiin kauppojen aukioloa. Että voisi ostaa oluen tai pullon viiniä iltayhdeksän jälkeenkin. Silläkin uhalla, että sen takia kaduilla olisi vähän sotkuisempaa ja meluisampaa. Kaupunki vapautti ihmisen luonnon aikataulusta. Ei tarvinnut enää herätä auringonnousuun ja mennä nukkumaan iltalypsyn jälkeen. Sai elää ihan miten huvitti. Oikean kaupungin tunnistaakin siitä, että siellä voi elää omassa rytmissään. Nousta sängystä kuudelta illalla, tehdä töitä aamuyöhön ja hakea sen jälkeen intialaista ruokaa ja kaljaa. Kehotan kaikkia ravintoloitsijoita tottelemattomuuteen: myykää sitä take away -viinaa tiskin alta ihmisille. Se edistäisi kaupunkikulttuuria enemmän kuin kymmenen sissiviljelmää yhteensä. alaviite JUUSO JANHUNEN liittyi palveluun jo marraskuussa 2007 ja Suomen Kuvalehti helmikuussa 2009. Ylioppilaslehti, suomalaisen median koelaboratorio, nuorekkaan nopealiikkeisyyden ja räväkkien käänteiden airut, on siis ollut veltto somettaja. Vielä 1990-luvulla Ylioppilaslehti oli verkkokehityksen aallonharjalla. Nettisivumme avattiin vuonna 1995, siis vuotta aikaisemmin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien sivut. Lupaamme siis palata menneisyyteen. Kirjoittaja suunnittelee Ylioppilaslehden verkkouudistusta ja sosiaalisen median käyttöä. Lehden uudistuneet nettisivut aukeavat alkuvuodesta 2013. apinat S iv u 5 N o 1 3 / 20 1 2 ylioppilaSlehti. Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. Muut: Outi Anttila, 09 1331 4235, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Helen Korpak.
• Y L iOP P iL ASL E HT i Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Avoin yliopisto - löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa. N o 1 3 / 20 1 2 Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä. Sivu 6 Hakuaika päättyy 17.1.2013. Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin HÄMÄLÄISTEN YLIOPPILASSÄÄTIÖN ASUNTOLAPAIKAT Puistolassa sijaitsevista kohteistamme vapautuu keväällä sekä soluettä perheasuntoja. Soluasunnoissa on 3h+k ja pinta-ala 70,5 m2. Perheasuntoja on erikokoisia, kaksioita (esim. 57,5 ? 59,5 m2) ja kolmiota (esim. 67 ? 70,5 m2). Soluasuntojen vuokrat 190?203 ?/kk, perheasuntojen vuokrat 391?584 ?/kk. Hakijan on opiskeltava Helsingin yliopistossa ja liityttävä Hämäläis-Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi, jos ei ole jäsen. Perheasuntoa haettaessa täytyy toisen hakijoista olla osakunnan varsinainen jäsen. Soluasuntoja vapautuu keväällä myös Pohjois-Haagasta osoitteesta Ida Aalbergintie 1. Asunnoissa 3h+kk, yht. pinta-ala 53,5 m2 ja vuokra 157 ?/kk. Katso lisätietoja ja täytä sähköinen hakulomake osoitteessa: WWW.HYS.NET
• YLio p p iLaS Le H t i a j a n h e n k i ( lö ) tunneilla ei tihrusteta kirjasta, mitä on talouspolitiikka, vaan aLkutekStit Sami Tammisen yhteiskuntaopin kutsutaan valtiovarainministeri paikalle kertomaan. aktiiviope Tamminen kuitenkin toppuuttelee ja sanoo, että esimerkiksi idea velkakattoaloitteeseen tuli oppilailta. Mutta kyllä valtion velan rajoittaminen tuntuu olevan opettajallekin tärkeää. Hän puhuu paljon säästöjen välttämättömyydestä: ?Nyt eletään etukäteen-elämää, ja horisontissa on tummia pilviä.? Kuten velkapuheista ehkä voi arvata, Tamminen on avoimesti kokoomuslainen. Hänet valittiin syksyn vaaleissa Tuusulan kunnanvaltuustoon. Hän ei näe politiikan ja opettamisen yhdistämisessä mitään pahaa. ?Kyllähän opettajatkin äänestää. Mun kanta on vain avoimesti esillä.? Tamminen sanoo, että häntä kiinnostaa mahdollisesti pidempikin poliitikon ura. Ehkä hän voi kysyä vinkkejä joulukuussa kouluun vieraaksi saapuvalta Jutta Urpilaiselta, entiseltä luokanopettajalta. teksti mirja hämäläinen kuva niklas sandström S iv u 7 N o 1 3 / 20 1 2 Järvenpään lukiossa on alkamassa yhteiskuntaopin tunti, jonka aiheena on presidentti-instituutio. Sami Tamminen jakaa oppilaille tehtävämonisteita ja pahoittelee, että niissä puhutaan vielä Tarja Halosesta. Tamminen ei nimittäin ole opettaja, joka kierrättää samoja luentomateriaaleja vuosikymmenestä toiseen. Hänen opetusmetodinsa ovat kaukana puisevasta luennoinnista. Viime keväänä Tammisen pitämän Valta ja vaikuttaminen -kurssin oppilaat järjestivät Ylen presidentinvaalikeskustelun lukioonsa. Syksyllä oppilaat tekivät kansalaisaloitteen velkakatosta, joka rajaisi valtion velan 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Joulukuussa lukiossa järjestetään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa verokeskustelu, johon saapuu valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. ?Rehtorin kanssa sovittiin, että järjestelyihin osallistuvat saavat siitä ylimääräisen kurssin?, Tamminen sanoo. Nuorten heikosta äänestysinnosta puhuttaessa tarjotaan monesti lääkkeeksi yhteiskuntaopin opetusta. Se onkin varmasti oikea lääke ? ainakin, jos opettajana on Sami Tamminen.
• ALKuTEKSTIT Y L IOP P IL A SL E HT I Opiskelija, milloin olet viimeksi juhlinut Vanhalla ylioppilastalolla? Aivan. Mutta ei sinun ole tarkoituskaan juhlia siellä. vA S TA vA N H A N A vANHALLE N o 1 3 / 20 1 2 Ylös asti napitettu kauluspaita on silitetty ja khakihousujen lahkeet ovat juuri oikean pituiset. Hiukset on harottu käsin taakse. Nahkakengät näyttävät siltä, että ne ovat maksaneet kaupunkiyksiön kuukausivuokran verran. Mies hymyilee. Ja voi ei. Voi ei voi ei voi, nyt se tulee tännepäin, apua. Käännän katseen seinään, liian nopeasti. Tuijotan perinteikkään juhlasalin pylvästä tiiviisti. Ei auta. Siinä se nyt hymyilee edessäni. ?Saisinko luvan?? mies sanoo ja ojentaa kätensä. Viereiselle naiselle. Nainen hymyilee ja nyökkää. Tarttuu helmaansa ja kopauttaa korkokengän parkettiin. Pari lipuu tanssilattialle, jossa noin 160 muutakin eläkeläistä kieppuu Härkätie-nimisen bändin tahtiin. Nämä ovat Keski-Helsingin senioreiden maanantaitanssit ? yksi Vanhan ylioppilastalon suosituimmista tapahtumista. Vanha on ollut olemassa yhtä kauan kuin suomenkielinen romaanikirjallisuus. Se vihittiin käyttöön 142 vuotta sitten komein juhlamenoin, joihin oli laivattu viinirypäleitä ihan Venäjän keisarikunnasta asti. Ylioppilaat osasivat ottaa ilon irti uusrenessanssisesta keskustakiinteistöstään. Mutta nykyään opiskelijoiden viinirypälejuhlat ovat vähissä Vanhalla. Kuten mainoslause kuuluu: ?Aika kuluu, Vanha pysyy ? ja uudistuu.? Tuorein uudistus on johtanut siihen, että kuluu aika kauan aikaa, ennen kuin nykyiset ylioppilaat pääsevät pylvästaloon kemmakoimaan. Tila on niin kallis. Helsingin yliopiston ylioppilaskuntakin (HYY) mietti pitkään, onko sillä varaa järjestää omia vuosijuhliaan lippulaivatilassaan. Paino on edellisen sanan omistusmuodossa: lippulaivatilassaan. HYY, eli opiskelijat, omistavat Vanhan. Miksei järjestö voi juhlia siellä silloin, kun huvittaa? Koska Vanha ei ole tällä hetkellä ensisijaisesti opiskelijoita varten, selittää HYY Yhtymän puheenjohtaja Olli Nokso-Koivisto. HYY Yhtymä on ylioppilaskunnan omistama firma, jonka kautta järjestön liiketoiminta hoidetaan. ?Jotta Vanha olisi taloudellisesti kannattava, sen läpi pitää pyöriä kolme?neljä miljoonaa SIvu 8 euroa vuosittain. Sellaisen rahasumman saaminen puhtaasti opiskelijoista on vähän haastavaa. Tämänhetkinen taloustilanne ei anna mahdollisuutta käyttää sitä opiskelijatapahtumiin?, Nokso-Koivoisto sanoo. HYY:n vuosijuhlat järjestetään aina pahimman pikkujoulusuman aikaan. Juuri silloin, kun Vanhasta saisi kupattua eniten rahaa ulkopuolisilta vuokraajilta. HYY:n taloustilanne on ollut huono vuonna 2008 alkaneesta taantumasta lähtien. Ylioppilaskunnan käyttövarat tippuivat neljästä miljoonasta hieman reiluun miljoonaan. Sen takia HYY:ssä ylintä päätäntävaltaa käyttävä edustajisto päätti, että Vanha ei enää ole opiskelijapalvelu. Siitä halutaan rahasampo, jonka tuotoilla voidaan kustantaa muuta ylioppilaskunnan toimintaa. Tuottoja yritetään haalia esimerkiksi jälleen yhdellä kahvilauudistuksella. Kuppilasta tuli Café Vanha heinäkuussa. Se on neljäs kuppilaversio 2000-luvulla. Nyt baarin takana hohtaa siisti pulloseinä ja beesien seinien eteen on asemoitu valkoisia sohvia ja taidenäyttely. Talon olut maksaa kuusi euroa. Mistään ei saa opiskelija-alennusta. Kuin opiskelijoiden vakavaraisten vanhempien liian siisti olohuone. Mutta se toimii: viime vuosi oli ensimmäinen viiteen vuoteen, kun Vanha kokonaisuudessaan tuotti edes vähän voittoa. Opiskelijat eivät selvästi kuulu tämän paikan kohderyhmään. ?On silti tärkeää, että omistajuus säilyy opiskelijoilla. Vanha on perinteikäs tila, jossa huokuu opiskelijuus?, sanoo HYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Luoto. Hän vastaa HYY Yhtymän strategiasta. ?Siksi oli myös tärkeää, että HYY:n vuosijuhlat saatiin järjestettyä siellä?, Luoto jatkaa. Vuokra kustannettiin sponsorijärjestelyllä, joissa HYY Yhtymä antoi HYY:lle tilan ilmaiseksi, jotta opiskelijajärjestöllä olisi varaa juhlia omistamassaan tilassa. Normaalisti ilta olisi maksanut noin 10 000 euroa. Vuosijuhlat pidettiin tänäkin vuonna Vanhan vihkimisen vuosipäivänä. Haitaria pumppaava livebändi Härkätie lopettelee settiä. Leena Friman ja Jarl Hagelstam keräävät tavaroitaan. ?Juu, kyllä voisi sanoa, että me ollaan pariskunta?, Friman sanoo hetken mietittyään. ?Me asutaan erillään, mutta nukutaan toisen luona vuoronperään!? ?Aina sen luona, jolla on parempi ruoka?, Hagelstam täsmentää. He ovat tavanneet senioririennoissa. ?Tämä Vanha on kerta kaikkiaan mainio miljöö tällaiseen!? Friman sanoo. Niin, nimikin sen kertoo. Vanha ? mainio miljöö tapailla sitten myöhemmin. teksti AurorA rämö kuva erkki toukolehto
• YLIO P P ILAS LE H T I A I K A A N T O I S A A L L A N U M E R O 85 alKuteKStit S A M A A N prosenttia suomalaisista suhtautuu täysin positiivisesti robotteihin. Muualla EU:ssa täysin positiivisesti robotteihin suhtautuvien osuus on vain 70. Tämä käy ilmi eurobarometritutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten ajatuksia roboteista. Vaikka suomalaiset ovat verrattain robottimyönteinen kansa, 66 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei haluaisi robotin ulkoiluttavan koiraansa. Y l i o p i S t o ta r j o a a i p a d i n Helsingin yliopisto jakelee tiedekuntatenteissä kokelaille ilmaiset konseptipaperit, mutta joitakin pituusasteita idempänä yliopistoissa jaetaan astetta kalliimpia koulutarvikkeita. The New York Times kertoo, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kolmessa suurimmassa yliopistossa annettiin syyskuussa kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille iPadit. Yhteensä ilmaisia laitteita jaettiin noin 14 000 kappaletta. Asiantuntijatiimi Yhdistyneistä arabiemiirikunnista suunnitteli projektia vuoden yhdessä iPadin valmistajan Applen K u o l e m at t o m at lehdet Mikään ole ennallaan Suomen lehtimaailmassa. Hesari kuoppaa vanhan broadsheet-formaatin vuodenvaihteessa. Syksyn aikana on lakkautettu City, Suosikki, Vartti ja Aamulehden Valo-liite. Toimituksia leikataan, liimataan ja siirretään nettiin harjoittamaan jotain datajournalismia. Ylioppilaslehti haluaa, että mahdollisimman monet printtilehdet säilyvät. Kovassa kilpailussa on pystyttävä erottumaan. Onneksi niin moni lehti pystyy. Teimme palveluksen ja tiivistimme muutaman lehden sisällön selkeäksi paketiksi. On sitten helpompaa perustella olemassaoloaan seuraavalla yt-kierroksella. teksti oonA Juutinen omaa selvitystyötä. Kaksi viikkoa sitten lehti paljasti, että siemeniä autojen konepeltien alle jemmannut oravaksi luultu eläin olikin metsähiiri. Kuukausiliite Ilkka Malmberg ostaa suorakulmiollisen korpea Posiolta. Hän kirjoittaa aiheesta 121 lehtijuttua. Siihen menee 15 vuotta. Kasvaa kokonainen sukupolvi, jolle Hehtaari-tarinat ovat samanlainen itsestäänselvä tietolähde kuin internet. Koska tämä ei riitä, aiheesta julkaistaan marraskuun lopussa kirja. Siinä on 265 sivua. Posiolaisesta ryteiköstä. trendi Kauden turvavaate on huoleton mutta ylellinen neule. olivia Kauden turvaväri on klassisen iki-ihana musta. elle Kauden turvaneule on ylellisen ihana ja musta. Costume Kauden turvaneule on tursakemainen ja musta. I T S E E S I SitSipelle Sitsit. Siellä taitellaan lautasliinoista kissankorvat päähän. Loilotetaan lauluja, joissa toivotaan Suur-Suomea. Ja hoilotetaan seksistä, vaikka hoilottajat eivät ole seksiä nähneetkään. Virallisen määritelmän mukaan sitseillä akateemiset parikymppiset opettelevat pöytäkulttuuria tulevaa vuorineuvosuraansa varten. Mutta ei sitsipelleistä mitään vuorineuvoksia tule. Kortisto ja putka niitä odottaa. No, ainakin osaavat taitella sellikavereilleen söpöt kissankorvat. image Alussa päätoimittaja kertoo, miten lehden edellinen numero on vaikuttanut yhteiskuntaan. Sen jälkeen tulee kuvia elektrotuottajista ja kalliista jakkaroista. Kalle Kinnunen on käynyt ulkomaisen hotellin aulassa juttelemassa elokuvatähdelle, joka osoittautuu aivan tavalliseksi ihmiseksi. Jutun perässä on inhimillistävä esittelyanekdootti, tyyliin ?kirjoittaja maksaa ostoksensa rahalla?. Toimittajat ja kuvaajat esitellään kertomalla, kuinka kauan he ovat avustaneen Imagea, sillä se on ihmistä eniten määrittävä ominaisuus. Lopuksi mies ja nainen kertovat vuorotellen kolumnisivullaan, miksi on väärin ostaa kalliita jakkaroita, kun aikansa voi käyttää lukemalla kirjoja. Seura Tekonivelistä kertova juttu alkaa. Se jatkuu seuraavalla aukeamalla, mutta sitä on vaikeaa lukea, sillä kreppipaperin paksuisesta sivusta on kääntäessä repeytynyt puolet pois. Kun juttu tunteja myöhemmin päättyy, suurin osa lukijoista on ehtinyt kuolla. teksti AurorA rämö S iv u 9 N o 1 3 / 20 1 2 metro Liikkuva poliisi supistaa. Metro-lehti korvaa lakkautettavat toiminnot. Lehti raportoi todistusvoimaisesti kaupunkilaisia kuohuttavista rikkeistä ja sattumuksista: ?Bussi hyytyi liikenneympyrään ? katso kuvat?. Lisäksi se tekee kanssa. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien yliopistojen tavoitteena on, että neljän vuoden sisällä kaikilla yliopisto-opiskelijoilla on oma iPad. Applen riemuksi jo nyt osalla kursseista luentomateriaali on saatavilla ainoastaan iPadilla. Yhdistyneet arabiemiirikunnat haluaa eroon paperista, sillä iPadeihin siirtymistä pidetään siellä ympäristöystävällisempänä ja sen uskotaan parantavan oppimistuloksia. M E N E
• AlkutekStit Y l ioP P il A Sl e ht i Off the Record -bloggarit kuvaavat muusikoita kaukana keikkapaikoilta. Samalla he dokumentoivat muuttuvaa kaupunkikuvaa. A n tA k A A h e i l l e PoPedA n o 1 3 / 20 1 2 ?Ei kiinnosta, mutta antakaa meille Popeda, niin tehdään koska tahansa!? Off the Record -blogin tekijätiimi kieltäytyi, kun heille tarjottiin kuvattavaksi paluun tehnyttä Neljä Ruusua -yhtyettä. ?Kaikki kunnia bändille, mutta sori. Tämä ei ole elinkeino, vaan me maksamme harrastuksestamme ja teemme, mitä haluamme?, sanoo Johannes Kinnunen, joka vastaa blogin tuotannosta ja tiedotuksesta. Off the Record on videoblogi, johon kuvataan artisteja esiintymässä tavanomaisten keikkapaikkojen ulkopuolella. Esikuvista tunnetuin lienee brittisivusto The Black Cab Sessions. Sinne on koottu videoita, joissa artistit Roots Manuvasta aina Brian Wilsoniin esiintyvät Lontoon katuja pitkin huristelevan taksin takapenkillä. Off the Recordin pitäjät eivät kuitenkaan ole ihan niin kranttuja kuvauspaikkojen suhteen. Tähän mennessä sivustolle on taltioitu noin 40 esiintymistä: muun muassa yhdysvaltalainen kantrigentlemanni Josh T. Pearson soittamassa Linnunlaulun huvilalla, Freeman ja Uusi Fantasia Kisahallissa taustallaan bodarikantikset, Architecture in Helsinki Senaatintorilla, Regina Suomenlinnassa, Rubik keskellä viljapeltoa. Oikeastaan heillä on vain yksi sääntö: konserttipaikoilla ei kuvata. Lopputulos ei ole puhtaasti musiikkivideo tai keikkatallenne. ?Kyseessä on dokumentointi. Siinä on iso ero. Tallennamme ajankuvaa. Näitä on kiva katsoa sitten, kun Kaapelitehdasta tai Suokin lauttaa ei enää ole olemassa?, ohjaaja Otso Tiainen sanoo. Ensimmäisessä Off The Recordissa julkaistussa videossa esiintyy Jori Sjöroosin synkistelybändi Magenta Skycode. Se pantiin soittamaan Ratikkamuseoon. ?Meidän piti tehdä pilottitestejä, mutta tuli heti niin hyvää jälkeä, ettei tarvinnutkaan harjoitella?, Kinnunen sanoo puolivakavissaan. Harrastelijamaisuuden sijaan jäljessä näkyy harrastuneisuus, sillä blogia ylläpitävään ydinjoukkoon kuuluu kokeneita audiovisuaalisen alan ammattilaisia: Jukka Uitto vastaa äänityksestä, Sivu 1 0 Kaisaniemen puistossa Nuori hirvi -patsaan vieressä Off The Record -videoblogin tekijät. Äänittäjä Jukka Uitto (ylh. vas.), tuottaja Johannes Kinnunen, leikkaaja Ykä Järvinen, ohjaaja Otso Tiainen (alh. vas.) ja kuvaaja Marek Sabogal. Ykä Järvinen leikkauksesta ja Marek Sabogal kuvauksesta. Me, I?m Horny?. Meille tuli kyselyjä, mistä takkeja saa ostaa.? Videot kuvataan yleensä yhdellä otolla, eikä niitä suunnitella tai käsikirjoiteta kuvauspaikan valintaa pidemmälle. Siihenkin vaikuttaa se, saadaanko auto lainaksi vai ei. Kuvatessa on opittu paljon suomalaisesta mielenmaisemasta. Kun bloggarit kuvasivat Plain Ridea soittamassa Suomenlinnan lautalla, matkustajat nousivat vaivaantuneina penkeiltään, siirtyivät kauemmas ja teeskentelivät, etteivät huomaa ympärillään mitään eriskummallista. ?Sen sijaan ulkomaiset turistit tulivat bändin puolelle diggailemaan?, Tiainen sanoo. Mutta kyllä suomalaisetkin joskus innostuvat. Kesken Kiljuvelka 70 -punkbändin kuvauksia Eduskuntatalon edessä Pekka-niminen rappioalkoholisti sekoili mukaan. ?Hänellä oli rotsi, jonka selässä luki ?Fuck Koska akustiikkaa on kokeiltu jo Luonnontieteellisessä museossa, Töölönlahden jäällä, Ruttopuistossa ja Sea Life -merimaailmassa, etsitään seuraavaksi uusia rajoja rikottaviksi. ?Esimerkiksi kaupunginorkesterin voisi viedä Musiikkitalosta Kontulan ostariin?, Tiainen suunnittelee. Ja jos se Popedakin suostuisi Off the Recordin kuvattavaksi, mihin se pantaisiin soittamaan? Johannes Kinnunen sanoo, että se vietäisiin jonnekin, missä sen ei olettaisi soittavan: ?Ei siis nurkkapubiin. Vaan mieluummin hienoon ravintolaan.? teksti MARKO YLITALO kuva NIKLAS SANDSTRÖM
• YLIO P P ILAS LE H T I Presidentti Sauli Niinistö tunnetaan innokkaana rullaluistelijana, mutta nyt on paljastunut Salen toinen intohimo. Hän on aivan selvästi Taru sormusten herrasta -fani. Marraskuussa ilmestyi Noble Smithin kirjoittama teos, Konnun kootut viisaudet. Smith on Tolkienin ihailija. Hänen uusi kirjansa on Taru sormusten herrasta -teoksessa seikkailevien hobittien elämäntavan pohjalta koostettu elämäntaito-opas. Kustantajan mainoksen mukaan kirjailija neuvoo, kuinka ?jokainen voi löytää oman sisäisen hobittinsa? ja saavuttaa samalla onnellisemman elämän. Katsotaanpa vähän näitä hobittineuvoja: ?Menestyksen mittari ei ole kulta vaan terveys ja hyvä seura sekä herkullinen syötävä ja juotava.? ?Hyvä uni pitää terveenä, iloisena eikä luultavimmin johda lohikäärmeitä kiukustuttaviin tekoihin.? ?Elitpä sitten kaupungissa, kylässä tai maaseudulla, anna innokkaiden jalkojesi johdattaa sinut terveyteen, mielenrauhaan ja seikkailuun.? Niin että kannattaa syödä ja juoda hyvin, panostaa ystäviin, nukkua ja liikkua? Ihan hy- viä neuvoja, mutta vähän tutun oloisia. Jossain nämä on kuultu ennenkin. Noble Smithin hobittivinkithän ovat kuin suoraan Sauli Niinistön Ihan tavallisia asioita -kampanjasta. Siinä Niinistö työryhmineen pohti, kuinka nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Ihan tavallisilla asioilla, oli Niinistön työryhmän vastaus. Kuten juuri hyvällä ravinnolla, unella ja liikunnalla. Niinistöä soimattiin siitä, että hänellä oli ehkä hieman yksinkertaistava lähestymistapa syrjäytymisen ehkäisemiseen. Mutta Niinistö oli vain selvästi lukenut vähän liikaa Taru sormusten herrasta -kirjoja. ?Ystävät tuovat elämään turvaa ja kasvattavat suvaitsevaisuuteen? ? Niinistön vinkit voisi miltei sellaisenaan painaa hobittien innoittamaan elämäntaito-oppaaseen! Niinistön selvä Taru sormusten herrasta -fanius tuo lisäjännitystä Linnan juhlien odotukseen. Onko Sauli pukeutunut Aragorniksi? Ja silloinhan rouva Jenni Haukion täytyy sonnustautua Aragornin haltijatyttöystävä Galadrieliksi. teksti VAPPU KAARENOJA hobitti ? Odottamaton matka elokuvateattereissa 12. joulukuuta. Juttu Tolkien-faneista sivulla 38. S u k u p u O l i ta u t i e t u j a Lyyra-kortilla saa erilaisia huippuetuja. Ateneumiin pääsee ilmaiseksi yhtenä päivänä vuodessa (keskiviikkona 28.11. eli meni jo tältä vuodelta ikävä kyllä), ja Tallinnan-risteilynkin saa tarjoushinnoin. Myös kotikäyttöisistä klamydia- ja tippuritesteistä saa kymmenen euroa alennusta. Sellaisen voi ostaa testaaitse.fi-sivuston kautta. Näyte otetaan itse ja lähetetään laboratorioon. Tulokset voi lukea pari päivää myöhemmin verkkopalvelusta. Testin oikea hinta on 64,90 euroa, eli alennuksen kanssa vain 54,90 euroa. Ihan hyvä alennus, mutta halvemmallakin pääsee. HUS:n sukupuolitautipoliklinikalla testissä käyminen maksaa 27,50 euroa. YTHS:llä testi on kokonaan ilmainen. Nämä huokeammat testitavat tosin edellyttävät, että pystyy sanomaan ääneen sanat seksi ja klamydia. Lisäksi täytyy ehkä selitellä lääkärille puolivalheita siitä, miten se kondomi jotenkin vain unohtui, ?olihan se tosi typerää, emmä yleensä?. Se ei välttämättä ole kivaa. Mutta kun viidenkympin kotitestin tuloksen on kaikessa hiljaisuudessa lukenut, voi olla, että sitä joutuu kuitenkin menemään kiltisti lääkärin luo. Ja siellä pitää sitten sanoa ne sanat ääneen. Seksi. Klamydia. teksti AURORA Rämö V Ä I J Y T Y S KANSAKUNNAN TOIVOT ?Ehkä pikkasen oltais alkutekStit i h a n tava l l i S i a h O b i t t i a S i O i ta kaivattu sinne iskevyyttä.? Anna-Maija Riekkinen (sit. vas.) kommentoi HYY:n uutta tavoiteohjelmaa edustajiston kokouksessa 3. lokakuuta. Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä. V A S T A U K S I A Palstalla vastataan mihin tahansa kysymykseen. OnkO keepcup Sittenkään ?ekOmpi?? Unicafe on lanseerannut Keepcup-nimisen termoskupin, jota se mainostaa sloganilla ?ekompi take away -kuppi?. Mutta kuinka ympäristöystävällinen Keepcup oikeasti on? Unicafe ei nimittäin myy kahvia muihin termosmukeihin kuin Keepcupiin. Unicafen toimitusjohtaja Arja Kosonen, mitä järkeä siinä on, että termosmukin jo omistavan ihmisen pitää ostaa uusi muovikuppi saadakseen kahvia? Se kun ei ole kovin ?ekoa?. ?Kun Keepcupia lähdettiin kehittämään, meille ei tullut mieleen, että myytäisiin kahvia myös ihmisten omiin termosmukeihin. Mutta tuo on ihan hyvä kehitysajatus.? Tarkoittaako tuo, että tästä eteenpäin kahvia saa myös omaan kuppiin? ?Voi olla, että Unicafe-ravintoloissa ei myydä kahvia omaan mukiin, koska meillä ei ole tuotteistettu omaan mukiin ostettavaa kahvia. Se riippuu ravintolasta. Asiaa pitää käydä ensin läpi ravintoloissa.? Mitä miettimistä asiassa on? ?Kun ei tiedetä, että minkä kokoinen se oma muki on, kun niitä on erikokoisia. Onko se muki kolmen, kahden vai neljän desin muki, miten ne sitten hinnoitellaan. Se ei välttämättä ole iso asia, mutta asia käydään läpi ravintoloissa.? teksti VAPPU KAARENOJA S iv u 1 1 N o 1 3 / 20 1 2 Sinäkö se olet? Jos tunnistit itsesi kuvasta, tule hakemaan piparia Ylioppilaslehden toimituksesta (Kaivokatu 10 B, 7 krs.) maanantaina 3. joulukuuta kello 11. Kauanko siinä kestää? ?En voi luvata mitään. Asia käydään läpi mahdollisimman pikaisesti, varmaan ensi vuoden aikana.?
• ALKuTEKSTiT Y L iOP P iL A SL E hT i C - v i TA m i i n i n L Ä h T E i TÄ 1,25 % on ruusunmarjan C-vitamiinipitoisuus. Se on ylivoimaisesti C-vitamiinipitoisin marja. 0,24 % on toiseksi C-vitamiinipitoisimman kasviksen, vihreän chilin, C-vitamiinipitoisuus. 0,19 % on listan kolmosen, pap- rikan, C-vitamiinipitoisuus. 0,05 % on appelsiinin C-vitamiinipitoisuus. Appelsiini on listalla vasta sijalla 69 ja häviää esimerkiksi kukkakaalille. 0,04 % n o 1 3 / 20 1 2 on herne-maissi-paprika- pakastevihannessekoituksen C-vitamiinipitoisuus. Sivu 1 2 G R A D U K Ä T I L Ö vÄSYnYT KOTiÄiTi PuLASSA OPiSKELiJAY S TÄvÄ L L i S E T PALvELuT: Hyvä Marja-Liisa, opintoajan päättyminen häämöttää ensi keväänä, mutta gradusta on valmiina vasta kymmenen prosenttia. Kotiäitinä en ole vuosiin juuri lukenut, saati kirjoittanut mitään akateemista. Samasta syystä aikaa gradunteolle on todella vähän. Miten ylitän älyllisen kuilun ja olen tehokas vähässä ajassa? Mitään muita tavoitteita ei enää ole kuin gradun hyväksytyksi saaminen... nimim. ?Umpiruosteessa ja puhkiväsynyt jo valmiiksi? Vaikeaa se on, muttei mahdotonta. En listaa sinulle yhteiskunnan rautanaisia, jotka ovat synnyttäneet sekä lopputyönsä että esikoisensa samaan aikaan, vaan konkreettisia neuvoja. Tärkeintä on hankkia hoitaja, jotta voit keskittyä täydellisesti työntekoon edes hetkittäin. Tämä voi olla vaikeaa, mutta se on onnistumisen kannalta aivan välttämätöntä. Toisaalta saatat huomata, että saat asioita nyt paremmin aikaiseksi äiti-ihmisenä kuin opiskelijatyttönä ihan lyhyessäkin ajassa. Edulliseen HYY:n lapsiparkkiin voit tyrkätä lapsen kolmeksi tunniksi. Tuttuni Miina, jolta kysyin neuvoa ongelmaasi, rutisti oman lopputyönsä valmiiksi syksyn aikana. Häntä auttoi rauhallinen työskentelytila kirjastossa, kun koti oli varattuna lapselle ja hoitajalle. Tilaa voi varata maksutta pariksi tunniksi. Hänestä hoitajaa kannattaa välillä käyttää myös siihen, että saa ihan kunnolla levättyä (nukuttua). Jos akateeminen maailma tuntuu vieraalta, käy vaikka jonkun opiskelukaverin kanssa kahvilla (mielellään lapsettoman, ette keskustelu livahda vahingossa vauvankakan väristä puhumiseen) ja sopikaa, että juttelette vain akateemisen maailman asioista ja akateemisella kielellä. Jos kerran synnytyksestä selvisit, selviät gradustakin. Marja-Liisa Palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit lähettää hänelle oman kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi BOYS & GIRLS OPISKELIJAT! I L M A N A J A N VA R A U S T A LEIKKAUS + P E S U 27e LEIKKAUS 21e OSIS MATTAVAHA 15,50 e P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4 P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0
• ylio p p ilaS le H t i K E R H O Kyllä minä tykkäsin käydä koulussa, mutta minä olin niin laiska! Opettaja oli vanhapiika, kyllä se hyvin kurin piti. Välitunnilla mellastettiin ja tapeltiin. Matematiikasta en pitänyt. Sain kerran ehdot, ja minulle annettiin ukaasi, että tansseihin sai mennä vasta, kun ehdot oli suoritettu. Olin kova menemään ja minulla oli paljon poikaystäviä. Aina kun heräsin aamulla, ajattelin, että missä on tänään tanssit. Lea Vartiala 100, palvelustyttö, eläkkeellä. Käynyt kansakoulun 1920-luvulla Anjalassa. Ylioppilaslehti täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi palstalla julkaistaan 100 vuotta täyttäneiden suomalaisten opiskelumuistoja. v a u v a d i p l o m at i a a Juuri kun Kate Middleton ja prinssi William selviytyivät alastonkuvakohusta, heitä koetellaan taas. Lehdistö huhuaa, että pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Mutta onneksi voi adoptoida lapsen ulkomailta. Jos kuninkaallinen pari päättää tehdä Brangelinat, tilastojen valossa todennäköisintä on, että pienokainen tulee Venäjältä tai Kiinasta ? ne kun ovat maat, joista britit adoptoivat eniten lapsia. Prinssi William on sanonut haluavansa ainakin kaksi lasta, joten kenties pariskunta jopa adoptoi yhden lapsen Kiinasta ja toisen Venäjältä. Mutta ikävä kyllä asia ei ole Katen ja Williamin tapauksessa näin yksinkertainen. Heidän naperonsa kun nousee jonain päivänä Englannin valtaistuimelle. Kuninkaallisten naisten kohtaloihin perehtynyt historiantutkija Anu Lahtinen sanoo, että Britanniassa tuskin nähdään adoptoitua monarkkia. ?Melkein veikkaisin, että jos todella tällaiseen adoptioon päädyttäisiin, valtaistuimelle nousisi sitten muita verisukulaisia, prinssi Harry tai hänen lapsiaan. Kuninkaallisten instituutioon liittyy vanha ajatus, että hallitsijalla pitää olla tietty verenperintö. Eri asia olisi, jos Kate ja William adoptoisivat jonkun sukulaisensa?, Lahtinen sanoo. Höh! Kuvitelkaa adoptiokunkun symboliikkaa: venäläis- tai kiinalaistaustainen ihminen entisen siirtomaavallan hallitsijana. Aikaisemmin maiden suhteita lujitettiin naittamalla eri maiden kuninkaallisia toisilleen. Sama hyöty voitaisiin saada nyt adoptiolla. Mikä olisi parempi tapa lievittää lännen ja Kiinan välisiä jännitteitä kuin saada kiinalainen valtias Buckinghamin palatsiin? Ja ydinsulkusopimuksetkin saataisiin takuulla voimaan, jos Britanniassa olisi venäläinen kruununperillinen. teksti vAppU kAAreNOJA alkutekStit V I I S A S T E N M U I N O I N Uutinen Ylioppilaslehdessä lokakuussa 1998. Silloin: Lehti kertoi kaupungilla liikkuneesta huijariprofessorista. Huijariproffa kävi syömässä helsinkiläisissä ravintoloissa ja laskun tullessa pöytään ilmoitti hukanneensa lompakkonsa. Hän pyysi lähettämään laskun työpaikalleen Helsingin yliopiston kirjallisuuden laitokselle. Myöhemmin ravintoloille selvisi, ettei mies ollut laitoksen palkkalistoilla. Nykyään: Huijariprofessori oli selvästi edelläkävijä, koska hänen ravintolahuijausvuosiensa jälkeen oman ammattinsa hatusta keksiviä ihmisiä on tupsahdellut lisää. On nähty valelääkäreitä, valesairaanhoitajia, valeopettaja ja valetoimittaja. Ja viimeisimpänä valedosentiksi väitetty Johan Bäckman, josta kertova juttu alkaa tämän lehden sivulta 18. PALJON ONNEA VAAN u r u g u ay n i l m av o i m at ! Uruguayn valtion ilmavoimat täyttää maaliskuussa sata vuotta. Ne perustettiin maaliskuussa 1913. Nykyään maan ilmavoimissa palvelee 3 000 ihmistä. S U O S I T U S Alan opiskelija paljastaa suosikkinsa. J o u l u i S ta a S k a r r e l tava a ?Joulun alla tulee tunnelmoitua kynttilänvalossa. Kerää talteen loppuun palaneiden tuikkujen alumiinikupit ja valmista niistä joulukoristeita. Puhdista ensin alumiinikupit vahajäämistä paperilla. Leikkaa sitten kupin reunoihin saksilla viiltoja niin, että saat kupin litistettyä. Muotoile. Kuvioi keskusta esimerkiksi kynän metallikärjellä painelemalla pehmeää alustaa vasten. Ripusta koriste haluamaasi paikkaan.? Iina Tainiola, 3. vuoden käsityöopettajaopiskelija S iv u 1 3 n o 1 3 / 20 1 2 Ylioppilaslehti täyttää tammikuussa 100 vuotta. Tällä palstalla onnittelemme ikätovereitamme. A S I A N T U N T I J A N
• N o 1 3 / 20 1 2 ALKuTEKSTiT Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 1 4
• YLio P P iLaS LE H t i Sota j u t t uja Kukaan ei koskaan jaksa kuunnella veteraanien sotajuttuja. Ylioppilaslehti kuunteli. V u o n n a 1 9 2 5 s y n t y n y t Valdemar Kuhmoinen meni 18-vuotiaana rintamalle ja vietti siellä kolme vuotta. Uskomattomalta se tuntuu, mutta kyllä veteraanejakin välillä kyllästyttää sota-ajoista puhuminen. Minkälainen oli ensikosketuksesi sotaan? Kun menin rintamalle, minut ohjattiin heti ensimmäiseen vartioon. Se oli kolkko paikka. Siinä oli pääkallo kepinnenässä vartioimassa kaverinani. Mikä muisto on jäänyt päällimmäisenä mieleen sodasta? Se, kuinka ikävää oli, ettei lomia saanut. Meni yhdeksän kuukautta, ennen kuin sain ensimmäisen loman. Yksi kaveri sai vihdoin vapaata, kun hänen mummonsa kuoli. Hän oli niin innoissaan, että iski puukolla pöytään. Siinä rytäkässä hänen sormensa murtuivat ja jänteet napsuivat irti. Hän möi sen puukon minulle. Haavoituitko? Kyllä, kahdesti. Yhden kerran tarkka-ampuja ampui olkapäähän. Toinen kerta oli Murokallioilla, kun olimme menossa Syvärille. Haavoitun käsivarteen ja toisesta korvastani meni kuulo, kun lähdettiin hyökkäämään, vaikka ei siitä hyökkäyksestä mitään tullut. Pelottiko? Ei erikoisemmin. En pelännyt niin paljon, että olisin lähtenyt karkuun, niin kuin moni. Mutta kyllä sitä aina odotti, että milloin omalle kohdalle sattuu. Mitä ajattelet karkureista? He eivät jaksaneet voittaa omaa pelkoaan. Kyllä minä ymmärsin sen hyvin. Meillä oli komppaniassa mies, jota kutsuttiin himomurhaajaksi. Hän oli aina lähdössä vapaaehtoisena partioon. Kun menimme Ihantalaan taisteluihin, hän lähti karkuun. Loppujen lopuksi hän olikin sitten arka mies. Kun pakokauhu tulee, niin ei siinä pidättele mikään. Jouduin tilanteisiin, joissa juoduin käännyttämään linjoilta karkaavia. nen joukkueessaan. Kaikki muut olivat kaatuneet. Samana päivänä tapasin myös kansakoulun opettajani pojan, joka oli upseerikokelaana. Molempien kanssa juttelin. Ja samana päivänä menivät. Onko sota-ajoista aina ollut helppo puhua? Minulla ei ole ollut vaikeuksia puhua sota-ajoista. Mutta joskus tahtoo kyllästyttää puhua niistä. Painajaisia on vieläkin. Mikä oli ensimmäinen asia, jonka teit sodan loputtua? Kolme päivää lepäsin ja sitten lähdin takaisin työhöni sahuriksi. Ei siinä pitempään joutanut. Tästä tulee mieleen vanha vitsi. Talvisodasta palanneen miehen kaverit kysyivät häneltä: Mitä teit ensiksi, kun pääsit lomalle? Se sanoi, että me vaimon kanssa vähän lemmittiin. Kaverit vastasivat, kyllähän me se arvattiin, mutta mitä teit sitä ennen? No, heitin sukset jalasta, mies vastasi. Miten elämä lähti käyntiin sodan jälkeen? Se oli riemua, kun sota loppui, kun pääsi pois. Sen jälkeen työn merkeissä ovat vuodet menneet. Pitihän sitä vähän riiatakin. Keväällä tulee 65 vuotta täyteen aviossa Tildan kanssa. Kuka on mielestäsi suurin suomalainen? Kyllä hän on minusta Kekkonen. Mitä ajattelet Mannerheimista? Minä en niin siitä miehestä oikein? Isäni vietiin 1918 talvella, ja häntä yritettiin pakottaa valkoisten riveihin. Häntä pahoinpideltiin kovasti useita päiviä, jotta hän olisi suostunut. Sen jälkeen hän oli vielä vankilassa kuusi viikkoa ja palasi sieltä huonokuntoisena. Kuoliko tuttuja? Ker ran matkalla linjoille tap a sin p ojan kotikylältäni. Hän kehui tuuriaan, oli ainut alkuperäi- Minkä neuvon antaisit nuoremmillesi? Jokaisen on itse ratkaistava asiansa. Aseita en kyllä suosittele missään nimessä. Y S iv u 1 5 N o 1 3 / 20 1 2 Miltä jatkuva kuolema ympärillä tuntui? Siinä oli aina sellaiset killin ajatukset, ei siinä muuta. Mikä on mielestäsi paras sotakuvaus, jonka olet lukenut tai nähnyt elokuvana? Tuntematon sotilas on aika lähellä todellisuutta. Syvärillä olin alkuun juuri niillä tantereilla, joista Väinö Linna kirjoittaa, kun puhuu siperialaisesta divisioonasta. Kun luin kirjaa, huomasin, että tapahtumat olivat tuttuja. Pari vuotta sitten valmistunut elokuva Tali-Ihantala ei vastannut todellisuutta ollenkaan. Elokuvassa ei ollut ollenkaan vaikka lentokoneita. Miltä tuntui, kun oli pakko tappaa? Sitä oli vähän niin kuin penkin ja seinän välissä, tappaa tai tulla tapetuksi. Sotaveteraani Valdemar Kuhmoinen näyttää kuinka hänen armeijakaverinsa iski puukolla pöytään, huonoin seurauksin. k uva N i c k t u l i N e N aLKutEKStit t e k s t i J o h a N N a m i tJ o N e N
• N o 1 3 / 20 1 2 ALKuTEKSTiT Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 1 6
• YLio p p iLAS Le H t i k uvat A A P O H U H TA ALKuteKStit t e k s t i N O O R A M AT T I L A Helsinki on täynnä meitä muka-kaupunkilaisia, jotka odottavat ratikkaa suoturpeen jämät vielä varpaiden välissä. Paremman puutteessa nojaillaan Hesperian puiston puihin ja kalastetaan Vanhankaupunginlahdella. H e l s i n g i s s ä k i n o n m e t s ä ä , 3700 hehtaaria. Laajasalossa, missä Hannu Siitonen yöpyy tyttärensä luona, on yksi hieno metsä. ?Mennään aurinkoa kohti?, Siitonen opastaa. On varhainen aamu, tietenkin. Hänellä on mukanaan reppu, niin kuin kuuluu. Hienossa metsässä puut ovat vanhoja. Täällä männyt ovat noin kaksisataavuotiaita, eli ne ovat itäneet samoihin aikoihin, kun Helsingistä tuli pääkaupunki. Upein metsä on aarniometsä, jonka kasvuun ihminen ei ole puuttunut. Sellaisia oli etelässäkin silloin, kun Siitonen aloitti samoilun alle kymmenvuotiaana. Nyt Suomen metsistä luonnontilassa on alle viisi prosenttia, ja niistä vain puolet on suojeltuja. A u r i n k o n o u s e e k u u s t e n jalkoihin, havujen kärjissä kimaltelee kaste. Mustarastas laulaa. Pysähdymme jyhkeän männyn eteen. Se on kasvattanut panssarimaisen kilpikaarnan, joka suojelee sitä tulelta. ?Luonto on ihmeellinen. Vanha kansa ymmärsi sen, mutta nykyään puilla on vain talousarvo?, Siitonen sanoo. ?Kyllä siitä vähän masentunut mieli tulee, kun on kymmenen vuotta kuvannut jotain metsää, ja yhdessä yössä se on kaadettu.? Kaarnalle loikkaa orava. ?Odota, kohta se kurkistaa toiselta puolelta?, Siitonen neuvoo kuvaajaa. MetSänpeitto Kaupungissa unohtuu, että on metsästä kotoisin. Siksi on mentävä sinne aamulla, hiljaa. S iv u 1 7 n o 1 3 / 20 1 2 reppu selässä ja ? V o i s i t k o v i e d ä m e i d ä t metsään?? kysyn puhelimessa luontokuvaaja Hannu Siitoselta. ?Olen kaupunkilainen enkä tiedä metsästä mitään.? Pari päivää myöhemmin tajuan, että se oli vale. Istun Suomen elokuvasäätiön teatterissa katsomassa Siitosen ja Mikko Pölläsen kuvaamaa Metsän tarina -luontoelokuvaa, jonka ensi-ilta on 28. joulukuuta. Neljän vuoden kuvaustyöstä on koottu dokumentti, jossa metsä tulee kosketusetäisyydelle. Hirven pehmeä turpa, kurjenpolvet, kalliolle kerääntyneet kärpäset. Tajuan, että tiedän tarkalleen, miten oksa napsahtaa saappaan alla ja miten syvälle rahkasammaleeseen sormet uppoavat. Miltä kuulostaa puiden natina tuulessa ja metsään satavan ensilumen äänettömyys. Minä en kasvanut kaupungissa vaan metsässä. Perheemme ei käynyt ulkomaanmatkoilla tai konserteissa: me kävimme luonnonpuistoissa, kuruilla ja lintutorneissa, puolukassa ja sienessä, veneretkillä. S i i t o n e n j a P ö l l ä n e n eivät käyttäneet syöttejä tai piiloja eläinkohtauksissa. ?Kuvattava on aina nähnyt, kuka siinä on. Se on jännittävää, miten eläin oppii tunnistamaan minut.? Kesällä Siitonen kuvasi pohjantikkaa, kun oikealta kuului rapinaa. Kaksi karhua juoksi kohti. ?Käännyin ympäri ja ehdin ottaa melkein viisikymmentä kuvaa. Karhut pysähtyivät viidentoista metrin päähän, ja toinen nousi takajaloilleen. Sitten ne pötkivät pakoon, muuten olisi tullut painiottelu.? Siitosen mielestä ihmiset ovat alkaneet pelätä metsää, ihan turhaan. Eläimet eivät hyökkää. Ja harvassa ovat ne kerrat, kun hän on eksynyt metsään. ?Mutta kerran, kun tulin Helsinkiin valokuvanäyttelyn takia, eksyin parkkihalliin. Harhailin eri kerroksissa vaikka kuinka kauan.? Eräässä Helvi Juvosen runossa huokaillaan kaupungin katkua, tomua ja harmautta. Sen sijaan metsässä on hyvä olla: ?Neulasmetsissä, oksien alla / kostea sammal nukkuu. Unisten purojen reunamalla, / maanteillä, metsissä oksien alla / huolen hiukkanen hukkuu?. Ennen uskottiin, että metsä voi vietellä ihmisen. Kun maahiset alkavat kuiskailla, maailma muuttuu peilikuvaksi ja ihminen katoaa kuusikaton alle, metsänpeittoon. Onko Siitoselle koskaan käynyt niin? ?Ei sentään. Mutta oikein synkkä metsä voi sulkea pois kaikki ihmisen äänet.? Y
• KESKiTY iHMiSEEN Y L IOP P IL ASL E HT I teksti AURORA RÄMÖ k uvat H E L E N K O R P A K Tripladosentti Johan Bäckman pyörittää kotoaan mediasirkusta, jossa jokaisella sanalla on väliä. N o 1 3 / 20 1 2 s o tat o h t o r i Sivu 1 8
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY iHMiSEEN N o 1 3 / 20 1 2 S iv u 1 9
• KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL ASL E HT i E s p o o l a i s k o d i n i s ä n t ä pyörii keittiökaapilla etsimässä kuvaus­ rekvisiittaa. ?Missä se nyt on? Se jäi kerran yhteen hotelliinkin, mutta mä soitin perään ja sain sen takaisin.? Hänellä on paljon kuvausideoita. Kuvia on otettu jo pihatuolissa, toh­ torinhattu päässä ja lemmikkihamsterin kanssa. ?Tässä! Tämä voisi olla sellainen provosoiva?, isäntä sanoo. Hän näyt­ tää mukia, jossa on Stalinin kuva. ?Tällaista ei ole ihan helppo löytää Venäjältä.? Hän nostaa kupin huulilleen ja poseeraa kuvaajalle. Onkohan se ihan tosissaan? ?Harmi, että mun ilmapistoolini on mökillä. Olisi voinut ottaa tuossa ulkona sellaisia kuvia, joissa tähtään sillä?, hän hörähtää. Ei, ei se ole ihan tosissaan. Kyllä tämä on hänenkin mielestään vähän huvittavaa. Mies pitää provosoimisesta. E n o l e t a v a n n u t Johan Bäckmania aikaisemmin. Olen vain lukenut syksyn mittaan samat lehtijutut kuin kaikki muutkin. Ne, joissa kerrotaan, että Bäckman on antanut venäläiselle medialle huimia kommentteja Suomen huostaanottojärjestelmästä. Bäckman sanoi esimerkiksi, että Suomessa on virallinen suositus vai­ nota venäläisiä äitejä. Hän kutsui huostaanottoja sodaksi, laittomuudeksi, fasismiksi, poliittiseksi vainoksi ja russofobiaksi. Hän puhui vankiloista ja keskitysleireistä. Suomen ja Venäjän lapsikiistoihin Bäckman on sekaantunut aina en­ Venäjällä kuunneltiin, koska kukaan muu ei kerto­ simmäisestä isosta, Anton Salosta koskevasta tapauksesta lähtien. Jo sil­ nut mitään. Bäckman oli itse aktiivinen, ja hän on sitä loin ministerit puuttuivat Bäckmanin puheisiin, mutta tänä syksynä huo­ paitsi kolmen yliopiston dosentti, ihmisoikeustaistelija mio räjähti käsiin. ja toimittajille tuttu lähde. Venäjän ulkoministeriö syytti Suomea säännönmukaisista kovista ot­ Bäckman on jo vuosia kertoillut erikoisia juttuja teista maanmiehiään kohtaan. Venäjän lapsiasiamies vaati taloussaartoa. Venäjällä: että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa ja Suomalaisministerit joutuivat vastailemaan kysymyksiin siitä, mikseivät että Karjala ei koskaan ollut osa Suomea. venäläisäidit saa imettää lapsiaan. Kohudosenttia käytettiin lähteenä silloinkin, kun Presidentti Sauli Niinistökin kommentoi selkkausta. itänaapurin mediassa kerrottiin maailmanpolitiikan Johan Bäckman ei olekaan mikään ihan tavanomainen valtiotieteiden professori Teivo Teivaisen heitelleen virtsaa Us­ tohtori. Hän on sotaa käyvä tohtori. penskin katedraalissa. ? M ä v o i s i n k e i t t ä ä kahvia, otatsä kahvia?? Bäckman kysyy. Marimekon vahaliinalla peitetty pöytä on täynnä lautapelejä, väritys­ kirjoja ja piirustustarvikkeita. Päivän Hesari on levällään. ?Istu sä hei tolle puolelle pöytää, siinä on kivempi istua.? Lattiasta alkavasta ikkunasta näkyy takapihalle: korkea aita on puoliksi maalamatta, kukkapenkki talviteloilla. Kaksikerroksisen omakotitalon ala­ kerta on avara ja valoisa. Moccamasterin vieressä on Miska­nalle, vuoden 1980 Moskovan olympialaisten kisamaskotti. Bäckman häärää paljon ja juttelee samalla. Hän kertoilee tuttavallisesti ?Harmi, että mun ilmapistoolini on mökillä. Olisi voinut ottaa tuossa ulkona sellaisia kuvia, N o 1 3 / 20 1 2 joissa tähtään sillä.? Sivu 2 0
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY iHMiSEEN Bäckman ker too puhelusta, jossa hänellä ker rottiin olevan 48 tuntia elinaikaa. vaimostaan ja lapsistaan, vaikkei halua heistä kirjoitettavan mitään. Se olisi turvallisuusriski, hän sanoo. Uhkauskirjeitä tippuu postilaatikosta päivittäin. ?Niitä on aika hauskojakin!? hän sanoo ja hakee muutaman. Maanpetturi, rotta, saatanan punikki, taisi isäsi ampua ne Mainilan laukaukset, kuolet, niissä sanotaan. Bäckman kertoo puhelusta, jossa ilmoitettiin hänellä olevan 48 tuntia elinaikaa. Dosentin juttuja on mukavaa kuunnella, sillä harva tutkija vetelee mutkia näin suoriksi. Hän puhuu selkein päälausein, vastaa kaikkiin kysymyksiin eikä hermostu jankuttamisesta. Siis täydellinen haastateltava. Lähiaikoina dosentin juttusilla ovatkin käyneet paitsi venäläiset tv-ryhmät, myös monet suomalaiset toimittajat. Esimerkiksi Yle, Radio Rock, Apu ja eräs maakuntalehti. Kaikki ovat istuneet tässä keittiönpöydän ääressä, sillä Bäckman kutsuu toimittajat lähes poikkeuksetta kotiinsa. Tämä on hänen tukikohtansa. Onhan hänen työhuoneensakin kotona. Dosentilla on aina puhelin auki, ja hän vastaa toimittaja oli yrittänyt saada tietoja?, Bäckman sanoo puhelun jälkeen. siihen kesken omien lauseidensakin. Kuten nyt. Tätä hänen päivätyönsä on: informaatiosodan käymistä suomalaisia ?Yrittikö se negatiivisella informaatiolla taivutella tiedotusvälineitä vastaan. sut mua vastaan? Joo, se on ihan lapsellinen?, BäckDosentin mielestä suomalainen media keskittyy ihmisten tunteiden man sanoo puhelimeen. sijaan liikaa byrokratiaan. Se on ihmisvastaista. Pätkätyöllistetyt toimit?Se oli yksi mun toimittajakaveri, jolta yksi tajat eivät uskalla kritisoida työnantajiaan potkujen pelossa. Hän puhuu nälkäsaarrosta. Ja Helsingin Sanomat pitäisi lopettaa. Se on liian suuri ja vaikutusvaltainen eikä päästä ääneen toisinajattelijoita, sellaisia kuin hän itse. ?Mutta nyt Suomen median on ollut pakko ottaa mut huomioon, alkaa haastatella mua. Jopa Suomen TV1:n oli pakko haastatella mua. Ja tämä jatkuu vielä, tämä on vasta alkua?, Bäckman sanoo. N o 1 3 / 20 1 2 K u n N e u v o s t o l i i t t o r o m a h t i , Suomessa oltiin paniikissa. Pelättiin, että lännen hyvinvoinnista häikäistyneet toverit rynnistävät laumoina rajan yli ja varastavat kaiken, mitä ei ole pultattu kiinni. Mafian peloteltiin leviävän kuin syöpä. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos perustivat erillisiä itäryhmiä. Viisumipakko oli itsestäänselvyys. Kun parikymppinen Johan Bäckman oli armeijassa, taisteluharjoituksissa vihollinen tuli idästä. Elettiin vastakkainasettelun aikaa. Bäckmanin ajattelu tuntuu edelleen perustuvan tälle vastakkainasettelulle. Hän meni alun perin yliopistolle lukemaan tietojenkäsittelytiedettä, mutta halusi vaihtaa pääainetta sosiologiaan. Hän kävi ahkerasti sosiologian tenteissä. Toisen opiskeluvuotensa jälkeisenä kesänä Bäckman lähti harjoitteluun pietarilaiseen konsulttifirmaan tekemään markkinatutkimusta. Venäjällä ei ollut ollenkaan sellaista kuin Suomessa maalailluissa kauhukuvissa oli annettu ymmärtää. Päinvastoin, venäläiset olivat lämpimiä ja sydämellisiä, ja Bäckman sai paljon ystäviä. S iv u 21
• N o 1 3 / 20 1 2 KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 2 2
• YLiO P P iLAS LE H T i KESKiTY iHMiSEEN Hän jäi konsulttifirmaan kahdeksi vuodeksi ja sukkuloi ahkerasti Helsingin ja Pietarin väliä. Pietarin-vuosien jälkeen, vuonna 1995, Bäckman pääsi sosiologian pääaineopiskelijaksi Helsingin yliopistoon erillisvalinnassa. Hän jätti gradun tarkistettavaksi heti samana syksynä. Joulukuussa hän oli jo oikeusministeriön alaisessa Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tutkimassa itärikollisuutta. Siellä hän alkoi valmistella aiheesta myös väitöskirjaa. ?Mitä enemmän sosiologian proffat tyrkyttivät mulle jotain, sitä enemmän mä vastustin. Halusin aina osoittaa olevani itsenäinen ajattelija, niin kuin pitääkin olla mun mielestä?, Bäckman muistelee. ?Mä otan henkilökohtaisesti Suomen Venäjä-vastaisuuden, se loukkaa mua. Siksi mä käyn tätä informaatiosotaakin.? To i s i n a a n B ä c k m a n i n propaganda menee läpi. Espoolaisisännän pakeilla käynyt maakuntalehti on kirjoittanut hänestä puolentoista aukeaman jutun sunnuntaisivuilleen. Kuvissa Bäckman poseeraa lemmikkihamsterin kanssa ja Marimekon pöytäliinan ääressä. Haastattelutilanne on edennyt todennäköisesti tarkalleen samalla tavalla kuin minun tapaamiseni Bäckmanin kanssa. Jutun teksti voisi yhtä hyvin olla minun nauhuristani. Siihen on kirjoitettu esimerkiksi yksi dosentin viljelemä anekdootti. 1990-luvun puolivälissä Bäckmanin isä, Hartwallin entinen toimitusjohtaja Erkki Bäckman, oli lohkaissut, että Suomen olisi ollut taloudellisesti kannattavampaa liittyä Venäjän federaatioon kuin Euroopan unioniin. Bäckman kertoo ajatelleensa, että isä on ihan hullu, että eihän tuollaista voi sanoa ääneen. Tarina on mukava kuvaus Bäckmanin ajattelun kehittymisestä ? myöhemminhän Bäckman päätyi olemaan juuri samaa mieltä kuin isänsä. Mutta luultavasti tarina on Bäckmanin sepittämä. Tuskinpa hän oikeasti kummasteli isänsä Venäjä-puheita. Hän kun oli kertonut Ylioppilaslehden haastattelussa jo ennen Suomen EU:hun liittymistä, että lännessä vähätellään Venäjän markkinoiden kokoa. Ja että Venäjä ei ole uhka vaan mahdollisuus. Bäckman lähettää maakuntalehden jutun sähköpostilla.Viestikenttään hän on kirjoittanut: ?Sisällöstä päätellen eläkeläisille suunnattu. Toivottavasti teidän lehtenne juttu on räväkämpi.? Onkin sitten ihan toinen juttu, mitä siitä seuraisi. I s o j e n m e d i a t a l o j e n toimituksissa on tiedetty jo pitkään, että Bäckmaniin kannattaa suhtautua varauksella. Hän on kova kanteleman Julkisen sanan neuvostolle kaikesta mahdollisesta. Se, että Bäckman liioittelee vähän keittiönpöytäkeskusteluissa sattaisi olla melko yhdentekevää, mutta hän irtisanoutuu jutuistaan siinä vaiheessa, kun ne painetaan lehteen. Lehden sisältö kun ei ole hänen vastuullaan. ?Mitä enemmän sosiologian proffat tyrkyttivät mulle jotain, sitä enemmän mä To i m i t u k s e t o v a t vähän samankaltaisia sotavastuksia kuin Suomen sosiaalitoimi: sellaisia, jotka eivät voi vastata hyökkäykseen samalla mitalla. Sosiaalitoimea sitoo salassapitovelvollisuus. Se ei voinut kommentoida venäläisnaisten huostaanottotapauksia medialle ollenkaan. Muutkaan viranomaiset eivät pysty saamaan tietoa yksittäisistä perheistä samaan tahtiin kuin Bäckman ehti sitä levittää. Isojen mediatalojen toimitukset taas ovat isoja muun muassa siksi, että ihmiset luottavat niiden sanaan. Faktojen on pakko pitää paikkansa niin hy- S iv u 23 N o 1 3 / 20 1 2 vastustin.? Bäckman esimerkiksi puhuu koko ajan vaimostaan, vaikkei ole naimisissa. Se on aivan sallittua, mutta jos lehteen sen perusteella kirjoitetaan, että hän on naimisissa, se on virhe. Ja virheet ovat todiste siitä, että suomalainen mediaa harjoittaa puolueellista propagandaa. ?Mutta en ole lähtenyt vainoamaan yksittäisiä toimittajia?, Bäckman sanoo. Sekään ei pidä aivan paikkaansa. Kun Bäckman siirtyy valoisasta keittiöstä muutaman metrin päähän työhuoneeseensa ja avaa tietokoneen, hänen kärkevä retoriikkansa saa aivan toisenlaiset mittasuhteet. Silloin hän käyttää niin sanotusti järeitä aseita. Yhdessäkin Bäckman venäläisille medioille lähettämässä tiedotteessa mainitaan Ylen toimittaja nimeltä ja kutsutaan tätä ?CIA:n intressejä ajavaksi mini-Goebbelsiksi?, jonka päämääränä on osoittaa, ettei ?venäläisillä äidellä ylipäätään ole minkäänlaisia oikeuksia.? Bäckman taas on sitä mieltä, että vainon kohteena on hän itse. Eräskin Hesarin toimittaja kuulemma masinoi ?soittelukampanjaa? ja yrittää saada yliopiston perumaan hänen dosentuurinsa. Toimittaja itse kertoo soittaneensa yhden tarkistuspuhelun Bäckmanin kirja-arvioon liittyen ja ehdottaneensa Twitterissä dosentuurien määräaikaistamista.
• KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL ASL E HT i ?Mutta kunnianloukkauslaissa sanotaan, että myös vihjaus on r ikos .? vin kuin mahdollista, muuten luotettavuus kärsii. Sen jälkeen kärsivät lukijamäärät, sitten mainostulot, sitten suuruus. Toimituksilla on kaksi vaihtoehtoa sotia Bäckmania vastaan. Joko antaa ymmärtää sävyillä tai jättää kokonaan kertomatta. Molempia keinoja on sovellettu. ?Suomessa on varmasti monta vuotta ajateltu, että hänen puheensa ovat niin absurdeja, että niitä ei voi ottaa todesta. Ennen kuin tänä syksynä tajuttiin, että Venäjällä ne otetaan todesta?, eräs toimittaja sanoo. Hän ei halua nimeään mainittavan Bäckmanin yhteydessä, eikä halua kukaan muukaan. Bäckman kun tekee niin herkästi tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta. Kun istun seuraavan kerran espoolaiskeittiöss ä , isäntä tarjoaa kananugetteja ja ranskalaisia. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma on käynyt edellisellä viikolla kysymässä Bäckmanin väitöskirjan lähdeaineistojen perään. Niitä kun ei tunnu nähneen kukaan muu kuin tohtori itse. ?Koko väitehän on ihan lapsellinen. Tiesin, että tässä yritetään kehittää jotain skandaalia?, Bäckman sanoo. 45 minuuttia -ohjelma pyysi nähdä aineiston. ?Ei se ihan niin vain onnistu, että joku tulee sanomaan, että näytäs mulle sun koko tutkimusaineistosi.? ?Vaikka tuossahan se on, kyllä me voimme sitä katsoa.? Ja siinähän se aineisto on, Bäckmanin kotikoneella. Valtavassa dokumentissa ovat myös ne haastattelut, joita haastateltavat eivät ole julkisuudessa muistaneet antaneensa. Hän näyttää myös useita paperikasseja, jotka ovat täynnä ckasetteja. Niissä ovat kuulemma alkuperäiset haastattelunauhat. Miksei Bäckman sitten yksinkertaisesti näyttänyt tätä materiaalia 45 minuuttia -ohjelmalle, jos ne kerran ovat olemassa? Koko skandaali olisi ollut vältettävissä sillä. ?Pointtihan oli se, että etsittiin sellaista mahdollisuutta, että aineisto ei olisi tallessa. Jos sitä ei olisi enää tallessa, voisi väittää, että sitä ei ollut koskaan olemassakaan?, Bäckman sanoo. Mutta eihän ohjelma oikeastaan väittänyt yhtään mitään, siinä vain kyseenalaistettiin. ?Journalistisesti se varmaan on niin. Mutta kunnianloukkauslaissa sanotaan, että myös vihjaus on rikos?, Bäckman sanoo Hän luettelee lain ulkomuistista kahteen kertaan. ?Mutta eihän tällä loppupeleissä ole mitään merkitystä, kun yksi reaktio tähän on se, että mua tullaan haastattelemaan ja kysytään lisää?, hän sanoo. ?Niin, kysy vain lisää.? Y Johan Bäckman ei missään vaiheessa pyytänyt juttua nähtäväksi. Se lähetettiin hänelle silti. Ei tullut kunnianloukkaussyytettä, vaan erinomainen otsikkoehdotus. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2013 Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. N o 1 3 / 20 1 2 Apurahoja jaetaan perustutkintoon, jatkotutkintoon, opiskelijavaihtoon ulkomaille, jäsenien ja kerhojen harrastustoimintaan. Sivu 2 4 Lisäksi jaetaan opintoavustuksia sekä apurahoja ulkomailla opiskelua ja harjoittelua varten. Hakuaika: 1.12.2012-31.1.2013. Lisätietoja apurahoista ja hakulomakkeet löytyy osoitteesta http://wiipurilainenosakunta.fi
• YLiO P P iLAS LE H T i MATKA ALKAA TÄSTÄ. Kevään yhteishaku 4.3.?3.4.2013 Opiskelu Turun AMK:ssa voi olla elämäsi parasta aikaa. Hae meille ja opiskele ammattiin, jota työelämä tarvitsee. MEILTÄ VALI NTAKOEKIRJAT 2 013 KURSSIKIRJAT, SANAKIRJAT, OPPAAT JA OPISKELUTARVIKKEET Vieraskielisiin koulutuksiin voit hakea 7.1.?12.2.2013 Suomalaisen Kirjakaupan kantaasiakaskortti käy myös meillä. Liity myymälässä tai netissä. myös oekirjat ssa k a t n li a V a n maailm Opiskelu teessa osoit inen.com Suomala Mieti, mikä sinua kiinnostaa ja valitse kohteesi matka.turkuamk.fi yliopistokirjakauppa.fi Porthania Yliopistonkatu 3, Helsinki More than Honey | Markus Imhoof UNIVERSITY OF APPLIED LIFE. Joint application 7.1?12.2.2013. At Arcada University of Applied Sciences we encourage you to grow and become a modern professional, who is not afraid of testing new ideas and exploring the unknown. At our friendly, international campus we see the students as our greatest asset. Study in English for a Bachelor?s degree in International Business, Nursing or Plastics Technology. For studies in Swedish, please see arcada.fi www.arcada.fi S iv u 25 N o 1 3 / 20 1 2 Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa www.docpoint.info/lippukauppa GOOD MORNING. WAKE UP AND EXPLORE LIFE.
• KESKiTY ASiAAN Y L IOP P IL ASL E HT I teksti YliOPPilaSleHDen TOiMiTUS k uvat S a l l a K i r j a l a i n e n Suuri vuoSihoroSkooppi 2013 Niin sanotut asiantuntijat eivät ymmärrä tulevaisuudesta mitään. Vuonna 1908 he arvelivat, että Euroopassa ei enää käytäisi sotia. Vuonna 1967 uumoiltiin, että Neuvostoliitto olisi maailman nopeimmin kasvava talous vuonna 2000. Joulukuussa 2007 Business Week julkaisi vuotuisen talousennusteensa, jossa 54 ekonomistia arvioi, että tuleva vuosi olisi taloudellisesti vakaa. Pieleen menivät ennustukset. Yhdysvaltalainen psykologi Philip Tetlock onkin sanonut, että ekspertit profetoivat yhtä lahjakkaasti kuin ?tikkoja heittelevät simpanssit?. Ylioppilaslehti hylkäsi perinteiset faktoihin perustuvat enteet ja käänsi katseen tähtiin. Astrologiassa ajatellaan planeettojen aseman kertovan tulevan ajan laadusta. Muistelemme kulunutta vuotta ja tähyämme uuteen. Lisäksi nostamme esiin vuoden merkkihenkilöitä ja kerromme heidän tähtimerkkinsä. Vuoden 2013 astrologista karttaa tutki ja tulkitsi astrologi Kirsi N o 1 3 / 20 1 2 Halla-Seppälä. Vuoden 2012 astrologisia tapahtumia on koostettu netin eri astrologisilta sivustoilta. Ennustukset on tehnyt Ylioppilaslehden toimitus. Sivu 2 6
• YliO P P ilaS le h t i V i i m e t a m m i k u u s s a hämminkiä aiheuttava Mars aloitti perääntymisensä. Vaikutus näkyikin välittömästi, kun loistoristeilijä Costa Concordia ajoi karille käytännössä tyynellä Adrianmerellä. Tapauksessa erikoisinta oli kuitenkin laivan kapteenin Francesco Schettinon kohtalo: mies on kertonut vahingossa horjahtaneensa pelastusveneeseen kesken pelastusoperaation. Mars pimensi myös Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin aivot ja hän säikytteli kansaa happoisilla galaksipuheillaan. Kaiken kukkuraksi tupakat pantiin piiloo kassojen alle. Tuleva tammikuu lähtee käyntiin tähtikartalla rauhallisemmissa merkeissä. Ajassa vallitsee positiivinen vire. Se lupaa hyvää Eckerö Linen uudelle M/S Finlandia -laivalle, joka alkaa liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä. Tähtimerkkien valossa näyttää epätodennäköiseltä, että siellä tapahtuu vastaavia horjahduksia kuin Costa Concordialla. helmikuu V i i m e h e l m i k u u s s a Neptunus siirtyi omaan merkkiinsä kaloissa. Planeetta liitetään huumeisiin ja huumaantumiseen, ja molempia olikin tarjolla. Voimakastahtoinen leijonanainen Whitney Houston kuoli vain 48-vuotiaana ilmeisesti huumeiden aiheuttamaan sydänkohtaukseen. Suomessakin nähtiin vahvaa huumaantumista, kun kaupunkien liberaalit sekosivat presidenttiehdokas Pekka Haavistosta. Yhtään statuspäivitystä tai twiittausta ei pystytty tekemään ilman jonkinlaista viittausta ?kakkoseen?. Kaikesta äänestysikäisestä kansasta haluttiin tehdä Messias Haaviston opetuslapsia. Mutta huuma ei riittänyt, kansa valitsi Juudaksen. Tuleva helmikuu on otollista aikaa meditaatiolle ja retriiteille, sillä Mars siirtyy kalojen merkkiin. Kuukausi on unelmoijien ja taiteilijoiden aikaa. Ihmisille tulee tarve tehdä uusia asioita. Luultavasti se näkyy Rovion Angry Birds -tuoteperheen laajennuksena. Koska melkein kaikkia maailman tuotteita saa jo Angry Birds -kuosissa, Rovio lähtee mukaan lemmikkieläinmarkkinoille ja jalostaa kokonaan uuden lintulajin. Canangry birdin. maaliSkuu sen helpompi. Silloin koetaan jälleen Merkuriuksen perääntymisjakso. Vaikutus näkyy etenkin VR:n toiminnassa: perääntyvä Merkurius kun aiheuttaa tyypillisesti tavaroiden rikkoutumista, myöhästymisiä ja vaikeuksia. Nyrkkeilijä Robert Helenius Kaurismies pyrkii huipulle. Hän asettaa tavoitteen ja pyrkii siihen kurinalaisesti ja tavallisesti myös saavuttaa sen. Kaurismiehille on tyypillistä, että heillä on hyvin kehittynyt vartalo, vahva leuka ja intensiivinen katse. Kuukauden tähtimerkki: Vesimies 20.1.?19.2. Kirjallisuuden Nobelin voittanut Mo Yan Vesimies on eläinradan epäsovinnaisin ja luovin merkki. Se on myös eniten itseensä käpertynyt ja uskaltaa olla välittämättä muiden mielipiteistä. Vesimiehet eivät hae huomiota, vaikka tietävät olevansa poikkeusyksilöitä. Kuukauden tähtimerkki: Kalat 20.2.?20.3. Ruotsin prinsessa Estelle Kalalapset ovat seikkailijoita, jotka vaipuvat helposti unelmiinsa. Ei ole harvinaista, että unelmat ja todellisuus sekoittuvat. Byrokratia ja säännölliset rutiinit eivät ole kaloja varten, olipa kyseessä lapsi tai aikuinen. S iv u 27 N o 1 3 / 20 1 2 V i i m e m a a l i s k u u s s a kapuloita rattaisiin heitti Merkuriuksen perääntyminen. Sen vaikutuksesta ihmiset ärsyyntyivät helposti toisiinsa ja syntyi monenlaisia väärinkäsityksiä. Suomessa Merkuriuksen liikkeet manifestoituivat Ahde?Räty-työpaikkakiusaamis-gaten muodossa. Tuleva maaliskuu ei ole yhtään Kuukauden tähtimerkki: Kauris 22.12.?19.1. keSkitY aSiaaN ta m m i k u u
• keSkitY ASiAAN Y L IOP P IL ASL E HT I huhtikuu V i i m e h u h t i k u u n alussa Merkuriuksen varjoalueet vaikuttivat niin, että ihmisillä oli tarve saada pitkään käynnissä olleita prosesseja päätökseen ja tehdä tiliä menneistä. Silloin käytiinkin oikeudenkäynti, jossa tuomittiin mesenaatit Ilkka Kanerva, Tapani Yli-Saunamäki, Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen. Ensi vuonna huhtikuussa koetaan kuunpimennys skorpionissa, mikä aiheuttaa salaisuuksien paljastumista. Jotakin likaista tai tabuna pidettyä nousee esiin. Se tarkoittaa, että Susanna Kuparinen työryhmineen tekee huhtikuussa jälleen uuden Eduskunta-näytelmän. Kuten aiemmissa Eduskunta-näytelmissä, siinä todennäköisesti referoidaan Helsingin Sanomien uutisia kevään ajalta. Lisäksi näytelmä paljastaa, että Suomen taloudessa liikkuu jonkin verran rahaa ja että toisinaan ihmiset saavat potkuja töistä. Näytelmää ylistetään, ja se nostaa laajan yhteiskunnallisen keskustelun. toukokuu T o u k o k u u s s a V e n u s aloitti oman perääntymisensä, jollainen koetaan vain puolentoista vuoden välein. Venukseen liittyy primitiivisyys. Hyvin alkukantaisia tunteita suomalaisissa herättivätkin jääkiekon MM-kilpailut ja etenkin ylihintaiset liput. Onneksi Suomi ei voittanut kisoja, sillä silloin primitiivisyys olisi varmasti ryöstäytynyt käsistä. Ensi toukokuussa koetaan auringonpimennys. Aika on suotuista, asiat rullaavat. Uranus-Plutoneliö tarkentuu, joten ilmassa on menestyksen makua. Suomen jääkiekkojoukkue ottaa siis voiton kotiin MM-kisoissa Ruotsissa. Sen innoittamana Maki Kolehmainen säveltää Suomen joukkueelle voitonlaulun Kalervo Kummola flytar till Sverige. N o 1 3 / 20 1 2 keSäkuu M e n n y t t ä v u o t t a ei voi muistella puhumatta seapunk-hiuksista. Kesäkuusta lähtien katukuvaan alkoi ilmestyä tihenevällä tahdilla eri sinisen sävyillä värjättyjä kuontaloita. Astrologiset kartat selittävät villitystä. Kesäkuussa nimittäin tapahtui kaksi järeän luokan planeettojen ohitusta: Uranus teki neliön Plutolle ja Jupiter neliön Neptunukselle. Nämä kaksi planeettamuodostelmaa ovat yh- Sivu 2 8 teiskunnallisesti ja globaalisti hyvin tärkeitä ja saavat massat liikkeelle. Vaikka sitten värjäämään tukkansa siniseksi. Tuleva kesäkuu on aikaa, jolloin unelmat toteutuvat. Se ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin suomalaisten televisionkatsojien suurimman haaveen täyttymistä: Vain elämää -sarjan kaikki tuotantokaudet näytetään elokuvateatterissa putkeen. Kuukauden tähtimerkki: Oinas 21.3.?19.4. Presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio Oinas on synnynnäinen johtaja. Hänessä on uudisraivaajahenkeä, idealismia ja suoraselkäisyyttä; hän on peloton kohtaamaan elämän haasteet. Oinasnainen ei myöskään helposti liho. Edes tähtimerkki ei kuitenkaan selitä, miksi Jenni Haukiota on pakko kutsua rouva Jenni Haukioksi. Kuukauden tähtimerkki: Härkä 20.4.?20.5. Poptähti Adele Härkä on voimakastahtoinen realisti. Hän kaipaa turvaa ja haluaa raha-asioiden olevan kunnossa. Härkä toivoo säännöllistä rytmiä ja kykenee kärsivällisyyteen. Härkänainen on aistillinen ja hänellä on monesti kurvikas vartalo. Kuukauden tähtimerkki: Kaksonen 21.5.?20.6. Suomen kuudes presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim Kaksonen on levoton ja monimutkainen ihminen, hänestä ei pääse helpolla perille. Kaksosessa on aina kaksi puolta. Kaksosmies on usein pitkä, hoikka ja hän kävelee ripeästi. Elämä on hänelle seikkailu.
• ylio P P ilAS le h T i J o s e n n e n v i i m e heinäkuuta tutki tähtikarttoja, näki aivan selvästi, mitä oli tulossa: planeettojen asema enteili jonkinlaista villitystä. Heinäkuussa se villitys sitten syntyi, kun Yle uutisoi Helsingin olevan uusi Berliini. Tämä oli kaupunkikulttuuriaktiiveille erävoitto. Ensi heinäkuussa Merkurius hidastaa ja estää tavoitteiden toteutumista, mikä tulee vaatimaan kaupunkikulttuuriaktiiveilta jatkuvaa tomeruutta. Viitteitä tulevista haastavista ajoista on saatu jo tänä vuonna, kun Der Spiegel ?lehti uutisoi Leipzigin olevan uusi Berliini. Hel- singin asema Saksan uutena pääkaupunkina on siten jo uhattuna. Onneksi kuun loppupuolella on näkyvissä nostetta. Ehkä kaupunkiaktiivit saavat silloin järjestettyä jonkin uuden tapahtuman? Astrologisten karttojen perusteella sen kannattaisi olla jotain perheeseen, ehkä lapsiin, liittyvää. Ylioppilaslehden toimitus ehdottaa tapahtumaa, jossa Junior Masterchefin voittaja ja Timo Santala ajavat tandemilla Hämeentien päästä päähän paistaen samalla luomulettuja, joita voi ostaa vain Kumpulan omalla kumpenni-valuutalla. si ampua alas kaikki sen ilmatilaa loukkaavat ulkomaalaiset lentokoneet. Menikö vitsi liian pitkälle? Ensi elokuussa tähdet ovat suotuisat, asiat sujuvat mutkitta. Se tarkoittaa, että Flown artistikiinnityksistä vain 50 prosenttia peruuttaa esiintymisensä festivaaleilla. Mutta onnistuuko kukaan edelleenkään saamaan panttirahoja juomistaan? SyySkuu Rapu asettuu helposti puolustuskannalle. Hän lähestyy asioita mutkan kautta ja pikkuhiljaa. Muille ravun asiat tulevat usein yllätyksenä. Ravulla on myös vaistomainen tarve huolehtia muista, mutta myös kova yksityisyyden tarve. Rapumiehellä on pyylevät kasvot ja joskus hänen on vaikea katsoa muita silmiin. sinöörin ja diplomi-insinöörin. Se on Nokia. Kenties suomalaiset viimein tajuavat, että Nokian pitää palata kumisaappaiden valmistukseen ja hylätä kännykät. Sadesäähän ja vitutukseen varautuminen on Suomen seuraava vientivaltti. Ensimmäinen kuussa kävellyt ihminen Neil Amstrong Leijona on lujatahtoinen ihminen, joka haluaa johtaa muita. Hän ilmaisee mielipiteensä äänekkäästi ja on pahimmillaan määräilevä. Leijona tekee aina itsestään numeron. Kuukauden tähtimerkki: Neitsyt 23.8.?22.9. Poliitikko ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen Neitsyt on hyvin sopeutumishaluinen. Hän omistaa paljon ajastaan toisten auttamiseen. Neitsyt saattaa epäillä kykyjään, mutta jos hän vapautuu epäilyistä, mikään ei pidättele häntä. Neitsytmies voi olla suunnattoman itseriittoinen. S iv u 29 n o 1 3 / 20 1 2 U r a n u s - P l u t o -neliö aktivoitui, joten syyskuussa oli paljon turbulenssia. Se näkyi säässä, sillä syyskuu oli sateisin168 vuoteen. Tuleva syyskuu on kyseenalaistamisen aikaa. Pinnalle voi nousta yleistä tyytymättömyyttä. Asiat voivat myös ratketa tässä kuussa. Vanha salolainen sananlasku sanoo, että on yksi joka erottaa in- Wikileaks vuotosivuston perustaja Julian Assange Kuukauden tähtimerkki: Leijona 23.7.?22.8. elokuu E l o k u u s s a hallitseva planeetta oli Jupiter, jonka vaikutus näkyy usein hullutteluna ja liioitteluna. Jupiterin vaikutus olikin näkyvissä ruotsalaisen mainostoimisto Studio Totalin tempauksessa, jossa se pudotti lentokoneesta leikkinalleja Valko-Venäjälle. Tämän takia Ruotsin ja Valko-Venäjän diplomaattisuhteet kiristyivät äärimmilleen: Valko-Venäjä uhka- Kuukauden tähtimerkki: Rapu 21.6.?22.7. keSkiTy ASiAAn heinäkuu
• kESkiTY aSiaaN Y l ioP P il aSl E HT i lokakuu L o k a k u u s s a k o h t a l o n ja karman herrana pidetty Saturnus vaihtoi merkkiä ja siirtyi temperamenttisen skorpionin merkkiin. Se näkyi monenlaisina apokalyptisinä ilmiöinä. Suomalaiset sekosivat ?kohupastasta? eli pastasta, jossa on avokadoa ja limeä ja öljyä. Posiolla kissa lensi joutsenella. Vaikka näytti jo siltä, että James Bond ?elokuvista on aika jättänyt, ensi illassa ollut Skyfall nousi vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Ensi vuoden lokakuu tuo tullessaan vuoden viimeisen Merkuriuksen perääntymisjakson. Silloin terveysasiat nousevat keskiöön, kuten myös henkinen kasvu. Kuun lopussa vaikuttava skorpionin merkistö hallitsee perä- ja paksusuolta. Kenties ihmiset viehtyvät jälleen jostain uudesta joogamuodosta: naurujoogan jälkeen pierujooga? marraSkuu Marraskuu kärvisteltiin Merkuriuksen perääntyessä jo kolmatta kertaa. Onneksi Yhdysvaltojen presidentinvaalit pidettiin juuri ennen tätä perääntymisjaksoa, sillä perääntyvä Merkurius tietää yleensä ongelmia ihmiskunnalle. Tältä kuitenkin vältyttiin, ja valovoimainen leijonamies Barack Obama valittiin toiselle kaudelle. Ensi marraskuussa koetaan auringonpimennys skorpionissa, mikä tuo mahdollisuuden sovitukseen ja asioiden oikaisemiseen. Kuukaudessa on positiivista energiaa, asiat menevät oikeille raiteilleen. Taas tehdään toivottavasti jokin hyvä pitkän tähtäimen päätös, kuten alkoholiveron laskeminen. Ja nostaminen, ja laskeminen, ja nostaminen, laskeminen, ja eikun ööö? N o 1 3 / 20 1 2 joulukuu J o u l u k u u s s a päättyy 26 000 vuotta kestänyt astrologinen sykli, mikä tekee siitä vuoden jännittävimmän kuukauden. Sauli Niinistön ensimmäisten Linnan juhlien odotus onkin jo aiheuttanut suomalaisissa innostunutta värinää kuten myös Salattujen elämien -elokuvaversion lähestyvä ensi-ilta. Vuoden 2013 joulukuussa Venus alkaa taas perääntyä, mikä Sivu 30 siirtää ajatukset ihmissuhteisiin, arvojen ja arvomaailmojen pohdintoihin. Taantuminen jatkuvaan kotoiluun ja leppoistumiseen kokee tällöin lakipisteensä ja ruumiillistuu, kun Jyrki Katainen esiintyy Italian valtiovierailulla flanellipyjamassa. Fantastinen menestys. Peruuttamalla ei ehkä pääse eteenpäin, mutta hyvin todennäköisesti kotiinpäin. Kuukauden tähtimerkki: Vaaka 23.9.?23.10. Venäjän presidentti Vladimir Putin Älykäs vaaka miettii päätöksiään ja haluaa sulkea silmänsä ongelmilta. Hänen olemuksensa on tyyni ja rauhallinen, mutta ulkokuori kätkee sen, mitä vaaka oikeasti tuntee. Vaakamies jakaa mielellään neuvoja muille. Kuukauden tähtimerkki: Skorpioni 24.10. ? 22.11. Miss Suomi 2012 Sara Chafak Skorpioni on intuitiivinen ja ehdoton. Sitoutuessaan hän antaa kaikkensa. Hän on karismaattinen ja kääntää muiden huomion itseensä. Skorpionin on vaikeaa unohtaa loukkaukset. Kostoa hautoessaan skorpioni on kärsivällinen. Skorpioninainen saavuttaa tavoitteensa ja on tietoinen seksikkyydestään. Kuukauden tähtimerkki: Jousimies 23.11.?21.12. Työoikeuden professori ja apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen Jousimies on peloton ja positiivinen. Hän on ennakkoluuloton ja kaipaa uusia haasteita. Hän ei pelkää olla rehellinen ja suorapuheinen. Hän pohdiskelee mielellään moraalisia ongelmia ja on idealisti. Y
• YLiO P P iLAS LE H T i Tietoa opiskelusta, ammateista, työllisyydestä! .fi opiskelu työ DEGREE PROGRAMMES STARTING IN AUGUST 2013 EnvironmEntal EnginEEring Bachelor of Engineering intErnational BusinEss Bachelor of Business Administration mEdia Bachelor of Culture and Arts nursing Bachelor of Health Care application period 7.1.?12.2.2013 more information: tamk.fi | admissions@tamk.fi N DE EH A AL INT ILT H K + 1 N Ä ÄÄ SS YD DE N MY YHEHDE SA NA AI ILTAL NS KA 2 uu ?1 rask Mar 49 12- o 20 l.vk 12 01 1 121 51- 1 AA AV ! OTT KUA K O T RA SUD Ä 0 Ä LIS YLI 8 T NY 55 O UR L PA TA 95 e 02 0E 50 OS RV NA ! OJA INT Pa 6 414 880 255 513 N o 1 3 / 20 1 2 S iv u 3 1
• KESKiTY KOHTEESEEN Y L iOP P iL ASL E HT i teksti AURORA RÄMÖ k uvat N I C K T U L I N E N Viisi räpin Suomen mestaria kertoo sen, mikä nuorten miesten on vaikea kertoa. N o 1 3 / 20 1 2 NuorteN miesteN vuoro O n h a n t ä s t ä o l l u t puhetta. Nuorilla miehillä ei välttämättä mene kovin hyvin. Tilastot nimittäin kuulostavat karuilta. Alle puolet peruskoulun päättäneistä pojista menee lukioon. Pojat keskeyttävät koulun useammin kuin tytöt, kaikilla koulutusasteilla. Miehet kyllä ansaitsevat paremmin, mutta vain, jos onnistuvat pääsemään töihin. Työttömistä yli puolet on miehiä, huumevieroituksessa olevista 67 prosenttia. Syrjäytyneistä nuorista miesten osuus on 64 prosenttia. Tämä on huomioitu valtionjohtoa myöten. Presidentti Sauli Niinistön työryhmän parjatussa kampanjassa listataan arkipäiväisiä keinoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Ihan tavallisia asioita -sivustolla vinkataan esimerkiksi, että ?kyky hahmottaa elämää ja ilmaista itseään on usein kiinni sanoista?. Oivallinen havainto, mutta mitä jos sanoja ei ole? ?Niin, miehiltä puuttuu oma kieli näistä puhumiseen. Nykyään pitää osata sanoittaa se, miltä tuntuu, mutta miehille on edelleen vierasta sellainen tyyli, että kerro nyt, miten sä koet tämän asian?, Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Timo Timperi sanoo. Ja kun sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä lähes 90 prosenttia on naisia, hankalassa tilanteessa saattaa tulla kielimuuri vastaan. Sivu 32 ?On ihan onnetonta, että palvelujärjestelmässä oletetaan, että ihmiset osaavat kertoa analyytisesti ongelmistaan. Miehillä sosiaalinen osaaminen kehittyy myöhemmin jo ihan biologisista syistä?, sanoo terveydenhuollon suunnittelun dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta. Kaikesta tästä huolimatta syrjäytyminen ei onneksi ole ihan tavallista. Epävarmuus ja ahdistus sen sijaan ovat. Epävarmuus esimerkiksi siitä, onko tarpeeksi hyvä. Pärjääkö koulussa, porukassa, sängyssä? Mitä pitää sanoa, että kuulostaa luontevalta? Mitä jos kukaan ei naurakaan? Mitä jos kaikki nauravat? Entä jos joku sanookin ei? Näissä asioissa oma äiti saattaa olla ihan yhtä kaukana kuin sossun täti. Eikä näiden asioiden ilmaisemiseksi ole välttämättä olemassa yhtään sen laajempaa vokabulääriä kuin sosiaalihuollon ongelmillekaan. Harrastusseuran pukukopissa harvemmin huudellaan, että jätkät hei, mulla on ulkonäköpaineita. Siksi pyysimme viittä sanomisen mestaria kertomaan. Eri-ikäiset räpin Suomen mestarit kymmenen vuoden ajalta sanoittivat omalla kielellään sen, mikä heidän mielestään on pielessä. Sillä eivät nämäkään ole vain ihan tavallisia asioita. Nämä ovat todella tärkeitä asioita.
• YLiOP PP PiLAS iLASLE LEH HT Tii YLiO KESKiTY KOHTEESEEN Pijall eli Janne Hyttinen, 36, voitti ensimmäiset räpin SM:t vuonna 2000. Hän on räpännyt Ceebrolisticsissä ja Serkkupojissa. Hän kääntyi vuonna 2011 muslimiksi ja lopetti musiikin tekemisen. N o 1 3 / 20 1 2 S iv u 3 3
• N o 1 3 / 20 1 2 KESKiTY KOHTEESEEN Y L iOP P iL ASL E HT i Tommishock eli Tommi Langen, 27, voitti räpin SM:n englanninkielisen sarjan vuonna 2003. Hän räppää nykyään Ruger Hauer -yhtyeessä ja työskentelee ääniteknikkona. Sivu 34
• YLiO YLiOP PP PiLAS iLASLE LEH HT Tii KESKiTY KOHTEESEEN MC Särre eli Miika Särmäkari, 30, voitti räpin SM:n englanninkielisen sarjan vuonna 2005 nimellä So Hot It Hurts. Hän on yksi Loost Koosin jäsenistä ja päätoimittaa Bassoa. N o 1 3 / 20 1 2 S iv u 3 5
• KESKiTY KOHTEESEEN Y L iOP P iL ASL A SL E HT i N o 1 3 / 20 1 2 Are eli Pyry Jaala, 24, voitti räpin SM:t vuonna 2007. Jyväskyläläinen Jaala opiskelee luokanopettajaksi ja julkaisi marraskuussa yhteislevyn Stepan kanssa. Sivu 36
• YLiO YLiOP PP PiLAS iLASLE LEH HT Tii KESKiTY KOHTEESEEN N o 1 3 / 20 1 2 Gettomasa eli Aleksi Lehikoinen, 23, on tämän vuoden räpin Suomenmestari. Lehikoinen asuu Jyväskylässä. S iv u 3 7
• viiMeiSet Sanat y l ioP P il aSl e Ht i Finlandia-palkinto voidaan myöntää vain romaanille, koska runot ja novellit eivät myy. Onhan se nyt vähän tyhmää. Finlandian varjoSSa O n k a k s i s u o s i t t u a tapaa kritisoida Finlandia-palkintoa. Ensimmäinen on naureskella huonoille ehdokasvalinnoille. Tänä vuonna sopii päivitellä vaikka sitä, että Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani, vuosituhannen kirjallinen teos ja teko, jäi vaille ehdokkuutta. Toinen tapa kritisoida Finlandiaa on ajattomampi, eikä sitä varten tarvitse edes lukea yhtään kirjaa. Voi surkutella sitä, kuinka ylväällä nimellä ristitty palkinto on pohjimmiltaan pelkkä kustantajien kirjanmyyntitempaus. Ja niinhän se onkin: Finlandia-palkinnossa, kuten joulussa jonka alla se jaetaan, on pohjimmiltaan kyse rahasta. Palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus kuluneen vuoden aikana julkaistulle ?ansiokkaalle romaanille?. Palkintoraha tulee kustantajilta, jotka toivovat, että ehdolle asetettuja ja palkittuja kirjoja ostettaisiin. Ja niitähän ostetaan. Siksi ehdokkaaksi kilpaan kelpaa yksi ainoa kaunokirjallisuuden laji: romaani. Runoutta, esseistiikkaa, aforistiikkaa ja novellistiikkaa ei maamme arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon näkökulmasta ole olemassa. Toisin oli palkintoa perustettaessa vuonna 1984. Silloin Finlandia voitiin myöntää mille tahansa kaunokirjalliselle teokselle. Pytingin saattoi pokata runojen ja novellien lisäksi vaikkapa esseekokoelma (Erno Paasilinnan Yksinäisyys ja uhma, palkittiin vuonna 1984) tai aforismiteos (Markku Envallin Samurai nukkuu, palkittiin vuonna 1989). Itse asiassa vuosien 1984 ja 1992 välillä Finlandia-palkinto meni romaanin tehneelle kirjailijalle vain kahdesti: toinen Jörn Donnerille ja toinen Olli Jaloselle. Ilmeisesti juuri elitististen palkintoraatien hinku palkita muita teoksia kuin romaaneja alkoi kyrpiä kustantajia ja kirjakauppiaita. Ihan ymmärrettävästi toki, sillä vaikka esseenpieruja, novellintuhnuja ja runonrupsuja kuinka tampattiin Finlandia-leimalla, ei niitä juuri ostettu. Siispä säännöt pantiin remonttiin vuonna 1993. Siitä lähtien pystin on voinut pokata vain romaani. S u o m e n K i r j a s ä ä t i ö saa tietenkin itse päättää kilpailunsa säännöistä ? periaatteessa. Mutta kun ei Finlandia ole mikä tahansa diplomi, vaan kansallinen suurpalkinto. Siksi sen jakajat saisivat tunnustaa relevanteiksi sellaisetkin kaunokirjalliset lajit kuin runous, novellistiikka ja essee. Eikä sitä paitsi ole mikään itsestäänselvyys, että tämän hetken marginaali olisi pitkällä tähtäimellä tuomittu säälittäviin myyntilukuihin. Romaanin suosio voi johtua osittain sen jokavuotisesta valtavasta huomiosta. Järjestelmä ruokkii itseään. Silti yksi vastaväite puhuu kieltämättä vahvasti Finlandia-palkinnon romaanikeskeisyyden puolesta. Nimittäin: juuri ne massia tahkovat romaanit tuovat kustantamoille rahaa, jonka turvin voidaan ylipäätään julkaista esimerkiksi runoutta, joka useimmiten tuottaa tappiota. Rahan kohdistuminen suuriin romaaneihin siis hedelmöittää sitä maata, jolla outo HelSingin yöSSä n o 1 3 / 20 1 2 ?Olen jonottanut lippuja Hobitti-elokuvan ensi-iltaan nyt 27 tuntia. Vielä on 15 edessä. Tulin ensimmäisen joukossa ja tunnistin heti ihmisiä edellisten leffojen jonoista. On hauskaa olla outo ja erikoinen Helsingin yössä. Olen aika puristi leffojen suhteen. Vaikken ole vielä nähnyt Hobitti-elokuvaa, voin kertoa, että siinä on jonkin verran valkoisen neuvoston neuvottelua ja puuhastelua, mikä on Taru sormusten herrasta -kirjan liitteistä kaivettua. Luin Taru sormusten herrasta -kirjan ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Tykkään Tolkienin maailman monitasoisuudesta: kaikkea ei selitetä. Kukaan ei tiedä, kuka Tom Pompadill on, se on koko hahmon juju. En osaa valita suosikkihahmoani, niitä on miljoona. Mutta pystyn kyllä luettelemaan ne kaikki nimeltä. Mi- Sivu 38 a l aty y l i Palstalla harrastaja kertoo, mikä vetää erikoisen harrastuksen pariin. Tällä kertaa vuorossa Tolkien-seuran aktiivi. nulla on pari hyllymetriä Tolkienia käsitteleviä kirjoja. Mutta emme me Tolkien-seuran kokouksissa pelkästään Tolkienista puhu. Keskustelemme muustakin fantasiasta, pelaamme lautapelejä ja katsomme leffoja. Ei mitään laitonta tai vaarallista. Emme uhraa vuohia tai vastaavaa.? Jaakko Pirinen, 27, informaatiotieteen ja interaktiivisen median opiskelija Tampereen yliopistosta. Hobitti ? odottamaton matka ensi-illassa 12. joulukuuta teksti AURORA RÄMÖ
• YLiO P P iLAS LE H T i viiMEiSET SANAT kulttuur iessee marginaalisempaa kirjallisuutta julkaistaan. Koska tätä ei käy kiistäminen, haluan lopettaa tarinalla. Ta r i n a o n v a i n pieni esimerkki siitä, miten marginaali voi vaikuttaa palkittuun ja virallisesti tunnustettuun kirjallisuuteen. On kevät 2004. Toimittaja ja entinen runoilija Karri Kokko on alkanut kirjoittaa runoteosta, ensimmäistään yli 20 vuoteen. Mutta hän ei vielä tiedä sitä. Oikeastaan hän on vain alkanut pitää blogia, joka kokoaa yhteen lauseita suomalaisista masennusblogeista. Kokkoon on tehnyt vaikutuksen se, kuinka lyyrisiä ja vaikuttavia lauseita niissä on. Blogi kasvaa ja kasvaa, ja jossain vaiheessa kokeellista runoutta julkaisevan Poesia-sarjan kustannustoimittaja Leevi Lehto tekee Kokolle ehdotuksen: mitä jos Kokko työstäisi blogimateriaalista proosallisen runoteoksen? Siitä voisi tulla jotain merkittävää. Lukemattomien nimettömien puhujien kollaasiteos, joka vyöryttää lukijan eteen suomalaisen masennuksen kuvavirran kaikessa kauheassa kauneudessaan. Teos julkaistaan saman vuoden syksyllä. Siitä ei kirjoiteta yhtään arviota, eikä se voita yhtään palkintoa. Mutta toiset runoilijat huomaavat sen ja innostuvat siitä. Teos tekee suuren vaikutuksen esimerkiksi kokeellisen runouden lupaukseen, Harry Salmenniemeen. Vuonna 2010 ilmestyy Salmenniemen 200-sivuinen kollaasirunoelma Texas, sakset. Se voittaa Kalevi Jäntin palkinnon, nostetaan Runeberg-ehdokkaaksi ja on arvostelumenestys. (Romaani)kirjailija Juha Itkonen heittää teoksesta Imagen kolumnissaan aikamoisen väitteen: ?Tähän ei romaani pysty.? Salmenniemi kertoo Kokon runoteoksen vaikuttaneen häneen merkittävästi. Texas, sakset käyttääkin hyväkseen paljon samoja keinoja kuin Kokon blogiteos: valtaosa sen materiaalista on netistä kerättyä anonyymien verkkovaeltajien surupuhetta. Kävi siis niin, että jokin täysin marginaalista lähtenyt päätyi vaikuttamaan merkittävästi palkintolautakuntien ja arvostelijoiden tunnustamaan teokseen. Vaikka ei Texas, saksista mitään valtavirtaa tullut. Saati Finlandia-ehdokasta. Olisi silti hauskaa, jos jokin arvovaltainen taho joskus palkitsisi hedelmän ohella siemenen. Karri Kokon runokirjan voi muuten ladata ilmaisena pdf:nä Osuuskunta Poesian nettisivuilta. Teoksen nimi on Varjofinlandia. KYLLÄ: EI: Norjalainen muotisuunnittelijapariskunta Arne ja Carlos julkaisee uuden kirjan, Neulotut nuket. Siinä kerrotaan, kuinka neulotaan nukkeja. Uuden tutkimuksen mukaan kahvin juominen tekee paitsi pirteäksi myös optimistiksi. Syy siihen, että maailman eniten kahvia kuluttavilla suomalaisilla on maine iloisena ja puheliaana kansana, on siis vihdoin selvitetty. Kirjoittaja on kirjoittaja. kuvitus ANtti gRuNdstéN t u o m i ol l a Palstalla kerrotaan, mikä on hyvää ja huonoa juuri nyt. Sunnuntaina 9. joulukuuta MTV3-kanavalla: Jamie Oliverin hauska joulu. Sunnuntaina 23. joulukuuta MTV3-kanavalla: Jamie Oliverin joulu kotona. Eli Jamie Oliverilla on erikseen hauska joulu ja joulu kotona. Se onkin ymmärrettävää ja todistaa, että joulu kotona ei voi olla hauska. Vielä ehdit paeta. Plastiikkakirurgi Rolf Nordströmin uran vaiheita esittelevä Tavoitteena täydellisyys -elokuva näytettiin marraskuussa. Sen ehtii nähdä 17. joulukuuta asti MTV3:n Katsomo.fi-palvelusta. Sopivasti ennen jouluruokailuja. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämät rajoitukset Alkoholimainontaan ovat vesittymässä. Siis laimenemassa. Eikun lantraantumassa. S iv u 3 9 N o 1 3 / 20 1 2 Katalaanit äänestivät aluevaaleissa valtaan Katalonian itsenäisyyttä ajavat puolueet, ja Obaman vaalivoitosta tulistuneet teksasilaiset kaavailevat Yhdysvalloista irtautumista. Ahvenanmaalaiset, nyt hereillä. teksti ERKKA MYKKÄNEN
• viimeiSeT SANAT Y L IOP P IL ASL E HT I Luimme g r a d u r at s i a miNiSTeRi J A N vA P A Av u O R e N gRAduN Aineellisen oikeuden tavoitteiden merkityksestä Suomen kansainvälisessä sopimusoikeudessa DE AR V O M C SANA: UM LAU Pääaine: Kansainvälinen yksityisoikeus Opiskeluaika: 3 vuotta AGNA Aineisto: Oikeuskirjallisuutta. Johdanto: ?Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla ja missä määrin Suomen kansainvälinen sopimusoikeus ottaa huomioon erilaisia oikeuspoliittisia tavoitteita. Vaikka päähuomio kiinnitetään omiin kansainvälisiin tavoitteisiimme, otetaan tarkastelussa huomioon myös mahdollisuus toteuttaa vieraan valtionjärjestelmän taustalla olevia tavoitteita sekä arvioidun kansainvälisen sopimusoikeuden yleisluontoisten tavoitteiden vaikutusta edellisten toteuttamiseen.? Johtopäätös: ?Kuten edellisestä on käynyt ilmi, ovat kansainvälisessä sopimusoikeudessamme keskeiset oikeuspoliittiset tavoitteet hyvin pitkälti palautettavissa kansainvälisen sopimusoikeuden keskeisiin periaatteisiin, vaikka tiettyjä eroja onkin olemassa. Se, että tavoitteiden sisältö ja asiallinen ulottuvuus eivät ole täysin samansisältöisiä, johtuu pitkälti oikeudenalojen yleisten luonteiden välisistä eroavaisuuksista sekä kansainvälisen yksityisoikeuden yleisten periaatteiden vaikutuksesta.? Synnytystuskat: ?Suhtauduin graduun osana muuta opiskelua mystifioimatta sitä. Sovin ystäväni kanssa, että pidämme yhteiset valmistumisjuhlat ja löimme päivän kiinni jo etukäteen. Lopputyö ja viimeiset tentit aikataulutettiin sitten niin, että valmistumisjuhlia ei tarvinnut siirtää. Kirjoitin gradua iltaisin ja öisin, nukuin aamuisin ja kahlasin materiaalia iltapäivisin. Gradun teon välissä nollasin ajatukset perinteisin keinoin eli bailaamalla suhteellisen railakkaasti. Ja toki urheilemalla, mikä on maailman paras tapa nollata ajatukset.? Tarkastajat: Karla Kilpeläinen N o 1 3 / 20 1 2 teksti ELINA LOIsA Sivu 4 0 1200 kol u m n i s O M E L I E R SALAiSuuTTA ? E h k ä y r i t ä n v a a n sanoa, että vaikkei enää riisuttaisi muuta kuin rukkasia, niin sen ei silti tarvitse tarkoittaa mitään välirikkoa.? Vuosia vanha viesti osui silmiini, kun painoin vahingossa Facebookin inboxissa linkkiä Lataa vanhempia viestiketjuja. Parissa sekunnissa tietokoneen ruudulle ilmestyi joka ikinen viesti, jonka olin viiden vuoden aikana arvioinut niin henkilökohtaiseksi, etten halunnut jakaa sitä julkisesti. ?Sä et anna mun hypätä kuoppaan, mutta jos susta joskus tuntuu siltä, et haluisit pois sieltä, nii anna mun rakentaa tikkaat sulle?, toinen oli kirjoittanut. Inboxiin hautautauneita viestejä selatessa muistui mieleeni Max Schrems. Schrems on itävaltalainen oikeustieteen opiskelija. Viime vuonna hän pyysi EU-direktiiviin vedoten saada Facebookilta kaikki tiedot, mitä yritys oli hänestä tallentanut. Eräänä päivänä posti toi cd-levyn:1 222-sivuinen pdf-tiedosto. Levyltä löytyivät paitsi Schremsin kirjoittamat viestit, kommentit ja statuspäivitykset myös lista hänen kaikista tykkäyksistään, tökkäyksistään, kaverisuhteistaan, valokuvistaan ja tapahtumista, joihin hän oli osallistunut. Suuri osa tiedoista oli sellaisia, jotka Schrems oli luullut poistaneensa. Voi Luoja, mietin. Mitä jos minun 1 200 sivuani vuotaisivat kaikkien nähtäväksi? Niin, mitä sitten? Aloin miettiä, miltä salaisuuteni näyttäisivät jonkun tuntemattoman silmissä. Ajatus siitä, että Max Schremsin 1 200 pdf-sivua ovat olemassa, tuntuu jännittävältä. Mutta ei niiden lukeminen tunnu. Ehkä me olemme huolissamme yksityisyydestämme siksi, että luulemme ajatustemme ja tunteidemme olevan ennenkuulumattomia ? ihmeellisempiä ja omaperäisempiä kuin kenenkään muun. Kun minä rakastun, kukaan ei koskaan ole ollut yhtä onnellinen. Ja kun minä eroan, ei kukaan ole koskaan ollut yhtä onneton, kolumnisti Katriina Pajari kärjisti Nyt-liitteessä vuosi takaperin. Ehkä tietoturvapaniikeissa onkin kyse itsekeskeisyydestä. Jos kaikki Facebookin data yhtäkkiä lipsahtaisi julkiseksi, me olisimme kaikki punaisia raivosta ja häpeästä. Aluksi. Mutta ehkä järkytyksen jälkeen ymmärtäisimme, ettei omissa ajatuksissa ? siis hitto omassa elämässä ? ole mitään hävettävää. Luin vanhaa viestiketjua pidemmälle. ?Mä haluaisin edelleen olla sulle hyvä, mutta ehkä täytyy vain nöyrtyä sen edessä, että nyt se ei ole mahdollista. Me ei olla.? Nolottaisiko minua, jos viestiketju tulisi julki? Kyllä. Jaksaisiko kukaan muu kuin minä lukea sitä? Ei todellakaan. teksti LAURI KOROLAINEN Kirjoittaja on Ylioppilaslehden kolumnisti, joka ei ole koskaan vaihtanut Facebook-salasanaansa. Hän luottaa tietoturvassaan varmoihin päiviin ja keskeytettyyn istuntoon.
• ylio P P ilAS lE H t i E n n e n p a r i t a n s s i k u r s s i a me osallistujat saimme opettajalta ohjeita sähköpostitse. ?Hiero hartioitasi ja lisää kylpyveteen aromaattisia öljyjä. Sano itsellesi joka päivä: ?Rakastan kaunista kehoani.?? Ei herranjumala, ajattelin. Nyt wellness-höpöhöpö on tunkeutunut pyhälle alueelle, tanssiharrastukseen. Wellnessillä tarkoitan ajattelutapaa, joka on luikerrellut koko kulttuuriimme noin kymmenen viime vuoden aikana. Se syrjäytti aiemman fitness-villityksen jumppavideoineen ja kuntopyörineen: wellnessin myötä urheilu ei ole vain kunnon ylläpitämistä, vaan hyvinvoinnin vaalimista. Kuntoklubeilla pitää nyt olla hierovia tuoleja ja infrapunasauna, jossa soi panhuilumusiikki. Urheilun lisäksi myös syömisestä on tullut wellnessiä. Terveellisyys on liian yksinkertainen käsite, sillä ruoka ei ole pelkkää ravintoa, vaan kommunikaatiota oman kehon kanssa. Ulkoilu on wellnessiä, taide on wellnessiä. Työkin on wellnessiä, sillä työnteko tarkoittaa sitä, että ihminen toteuttaa luontaisia taipumuksiaan ja kokee olemassaolonsa mielekkääksi. kol u m n i J U U H , E L I K K Ä S M i k ä m i n u a s i i n ä niin ärsyttää? Ainakin wellness tuntuu uudelta vaatimukselta muiden rinnalla. Kun luen naistenlehtiä, muistan, etten ole taaskaan ostanut syksyn muotivärejä enkä käyttänyt virkistäviä kasvonaamioita. Lisäksi laiminlyön hyvinvointiani: ihmisen pitäisi hemmotella itseään, kuunnella kehoaan, kuunnella sydäntään, kuunnella vatsaansa, keskittyä hengittämiseen. Erityisesti tämä hengittäminen tahtoo monelta unohtua. Tai sitten hengitetään väärin. Olen kuuliaisesti kokeillut joogaa, pilatesta ja body balancea. Useimmiten olen lähtenyt kesken pois, koska minulla on tylsää. Sinä aikana, kun liu?utan käsivartta lattiaa pitkin ja hengitän sisään (ihan väärin), ehdin käydä läpi koko eilisen, tämän päivän ja huomisen, mitä söisin, mitä laittaisin päälle, laskut pitäisi maksaa, onkohan kukaan pyyhkinyt pölyjä tuolta lamppujen päältä? Jälkeenpäin iskee taas hyvinvointisyyllisyys. Muut naiset pillahtavat itkuun, kun chakrojen energiavirrat ryöpsähtävät valloilleen, mutta minun arkinen oravanpyörämieleni patoaa hyvinvoinnin ja pilaa kaiken. viiMEiSEt SAnAt HyvinvointiykSilöt V a s t u s t a n w e l l n e s s i ä myös siksi, että siihen tuntuu kuuluvan itseensä käpertyminen. Paritanssi esimerkiksi on sosiaalinen harrastus, vuorovaikutusta. Mutta wellness-kulttuurissa ei ole sijaa sosiaalisuudelle. Minä ja minun hyvinvointini, minä ja minun kehoni, minä ja minun hengitykseni. Ehkä se heijastaa kulttuurin muutosta yleisemmin. Voi olla, ettei meillä kohta ole hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta ainakin hyvinvointiyksilöt treenaavat tosissaan. teksti NOORA MATTILA Noora Mattila on toimittaja ja Ylioppilaslehden kolumnisti, joka tulee päivittäin ajatelleeksi. kuvitus ANTTI GRUNDSTéN mielipiteet Ilmianna status tai twiittaus (status@ylioppilaslehti.fi). Saat palkinnon, mutta se ei ole Meksikon-matka. Palautetta toimitukselle: haita hiljattain lukemiani. Käsittelemänne ?hyvä tyyppi? -ilmiö ansaitsee lisää julkisuutta ja keskustelua, koska se on niin käsittämättömän perseestä. Te kiteytitte ajatuksen erinomaisesti. Liisa KeltikangasJärvisen valinta haastateltavaksi kruunaa jutun älykkyyden. Jes!? Asiantuntemus kunniaan Ylioppilaslehti.fi: ?Juttunne ?Pohjoismaiden paras tyyppi? on ylivoimaisesti yksi par- ?Loistava uutinen! Baari onkin Viikistä puuttunut. Toivottavasti Facebook: ?Mä tiedän, että nyt on tosi muodikasta dissailla Pekka Himasta. Mutta hei, etenkin valtsikalaiset, kelatkaa: Mies käyttää koulutustaan niin, että kirjoittaa helve- tin kalliilla läpysköjä, jotka (ehkä) vaikuttavat valtakunnan tulevaisuuteen. Vapaa-ajalla vetää mm. niin kovia pleksejä että kusee housuihinsa ja tanssilattialle Teatterin vipissä ennen puoltayötä. Kuka EI haluaisi olla Pekka Himanen?? Jussi Nuortimo Tykkäysten määrä: 36 n o 1 3 / 20 1 2 ?Lehden uusi ilme on ruma ja sekava. Jutut näyttävät mainoksilta. Kuvat ovat paikoin hyviä, mutta ankeasti aseteltu. Näyttää siltä kuin yritettäisiin tavoitella jotain turhan taiteellista siinä onnistumatta. Kiitos kuitenkin kompaktimmasta koosta.? Vastarannan kiiski paikasta saa myös päivisin hyvää kahvia, ei tarvitsisi täältä maalta enää lähteä kaupunkiin kupposelle.? Allu kommentoi Viikkiin perustettavaa baaria koskevaa uutista. S iv u 41
• viimeiSet SAnAt y L iOp p iL ASL e ht i AinA ihmiSten ympäröimä study buddy Palstalla vanhat opiskelukaverit muistelevat toisiaan. Kirjailija, Finlandia-ehdokas Riikka Ala-Harjan kanssa ei ollut opiskeluaikoina koskaan tylsää: käytiin kuuntelemassa Kristevaa Pariisissa tai laitettiin kotiviiniä tulemaan, muistelee Ala-Harjan ystävä Marina Meinander. ?Riikan kanssa oltiin aina menossa jonnekin tai tekemässä jotain. Teimme yhdessä kotiviiniä ja kokkailimme falafeleja, jotka eivät kyllä oikein onnistuneet. Kerran menimme koko auto täynnä Ruisrockiin. Riikka järjesti myös yhteistä pesäpallonpeluuta. Kun ajattelen Riikkaa, näen hänet ihmisten ympäröimänä. Rikka on aina ollut sosiaalinen, hän nauttii keskustelusta ja ihmisistä. Tapasimme Riikan kanssa dramaturgian perusteet -kurssilla Teatterikorkeakoulussa, siellä alkoi kupliva ystävyytemme. Ystävyys syveni koko dramaturgian laitoksen yhteisellä reissulla Tukholmassa. Yhdistän Riikan nimen heti moniin eri kaupunkeihin. Kun olin vaihdossa Berliinissä, hän tuli käymään luonani. Kerran minä, Riikka ja Kristian Smeds olimme opintomatkalla Pariisissa. Kävimme silloin kuuntelemassa esimerkiksi Julia Kristevaa. Riikka oli jo silloin tuntemistani ihmisistä eniten maailmaan auki oleva. Siksi hänen kanssaan oli niin kivaa liikkua maailmalla. Riikkahan kirjoitti ensimmäistä romaaniaan Tom Tom Tom opiskeluaikoina. En muista milloin olisin nähnyt, että Riikasta tulee kirjailija. Mutta en ollut asiasta yllättynytkään. Kaikki dramaturgian opiskelijathan kirjoittivat. Mutta hänen ennakkoluuloton tapansa kohdata maailma ja hänen tarkka katseensa, uteliaisuus ihmisiä kohtaan ja absurdin näkeminen tietenkin viittasivat jo silloin tähän suuntaan.? teksti JOhANNA mitJONEN Kuvassa kirjailija Riikka Ala-Harja (vas.) ja Ylen tuottaja Marina Meinander nauttivat halpaa viskiä puiston penkillä laivalta tultuaan vuonna 1992. huijAA tieSi meneStykSeen populaar itiedettä Jos haluat olla itsevarma, opettele huijaamaan itseäsi. n o 1 3 / 20 1 2 Älä panikoi. Selviät kyllä. Rauhoitu. Olet menossa puhumaan 200 ihmisen yleisölle. Sinua kauhistuttaa. Yrität estää itseäsi panikoimasta hokemalla mielessäsi rauhoittavia sanoja. Turhaan. Parempi keino on antaa ruumiin huijata mieltä. Esimerkiksi juoksemalla lenkki ennen esiintymistä. Silloin mieli luulee, että kohonnut syke johtuu juoksemisesta, ei esiintymisestä. Ja mieli rauhoittuu. Toinen huijauskikka on muuttaa asentoa ennen esiintymistä: seistä oikein leveästi, korjata ryhtiä. Itsevarma asento jää päälle käyttäytymiseen, kertoo Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Minna Huotilainen. Huotilainen kertoo yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän tekemästä kokeesta, jossa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toisen ryhmän ihmisiä käskettiin olemaan epävarmoissa asennoissa ? hartiat lysyssä, pää painuksissa ? ja toisen ryhmän ihmisiä itsevarmoissa asennoissa. Sivu 4 2 Heidän piti patsastella asennossa kaksi minuuttia, jonka jälkeen koehenkilöiden testosteronitaso mitattiin. Testosteroni on hormoni, joka lisää voimakkuuden ja itsevarmuuden tunnetta. Itsevarmassa asennossa kaksi minuuttia olleiden kehossa testosteronin määrä oli noussut keskimäärin 20 prosenttia. Epävarmoissa asennoissa olleiden kehossa testosteronin määrä taas oli laskenut 10 prosenttia. Huotilaisen mukaan koe on vain yksi esimerkki siitä, kuinka ruumis vaikuttaa mieleen. ?Meille on tyypillistä kuvitella, että ajattelu sijaitsee aivoissa. Mutta ajattelua on todella paljon myös kehossamme?, Huotilainen sanoo. ?Nykyään korostetaan niin paljon tietopohjaista tekemistä. Ennen kehon ja mielen välinen yhteys ymmärrettiin paremmin.? Huotilaisen mukaan esimerkiksi mindfulness-tekniikoiden suosio voi kuitenkin kertoa siitä, että ruumiin ja mielen yhteyden korostaminen on tulossa taas muotiin. teksti VAPPU KAARENOJA kuva ANtti GRUNdstéN
• YLiO P P iLAS LE H T i Kuvan lapsi asuu viiMEiSET SANAT s iv u h e n k i lö kambod?alaisessa orpokodissa Siem Reapin kaupungin liepeillä.Orpokotien määrä Kambod?assa on kasvanut 1990-luvulta lähtien osittain länsimaalaisten vapaaehtoisten työpanoksen takia. Niiden lisääntyminen on saanut osan vanhemmista luovuttamaan lapsensa orpokotiin länsimaisen elintason toivossa. Arviolta 70 prosentilla maan orpokodeissa asuvista lapsista jompikumpi vanhemmista on elossa. teksti & kuva MEERI KOUTANIEMI N o 1 3 / 20 1 2 Meeri Koutaniemi on suomalainen freelancevalokuvaaja, joka valittiin tänä vuonna Vuoden lehtikuvat -kilpailussa vuoden parhaaksi henkilökuvaajaksi. S iv u 43
• N o 1 3 / 20 1 2 Y L iOP P iL ASL E HT i Sivu 4 4