• >Tuomas Kyrön sarjakuvakolumni s. 16 13 16.10.2009 96. vuosikerta Hengen ahdistaja Teologian opiskelu ajaa uskon kriisiin Turpiin vaan ja onnea Yliopiston hallitus höykytti opiskelijademokratiaa "Emme puhu aiheesta raha edellä" Edustajistoryhmät paljastavat säästökohteensa ­ jos paljastavat Oton oppivuodet Uuden polven aktivisti ottaa asiat haltuun
• 2 13/2009 Ylioppilaslehti 13/09 PÄÄKIRJOITUS MEDIAKOORDINAATIT AA VIIME JOULUN alla etsin sukulaislapsilleni naamiaisasuja. asu uja. TÄRKEÄÄ Eräs radikaali ajatus Vielä parivuotiaille tarjottiin asuiksi ampiaisia, leijonia onia a ja merirosvoja. Yli viisivuotiaille vaihtoehtoja oli sen sijaan kärjistetysti kaksi: pojille kolumbialainen kokaiiaiiniviljelmän vartija ja tytöille hempeä ruusuprinsessa. a. Joulukuusen ympäri juoksenteleva, hampaisiin asti aseistettu metrin mittainen Farc-sissi ei ollut minusnusta hyvä ajatus. Vaaleanpunaiset unelmamekot tiaroineen neen taas toivat mieleeni lähinnä ne naiset, jotka eivät pää pääse äse prinsessakuvitelmistaan yli vielä kolmekymppisinäkään. kään n. LAPSET SAAVAT minusta kaikin mokomin pitää sotaleiktale eikkinsä ja prinsessatarinansa, kunhan ne kumpuavat lapsen aps sen omasta mielikuvituksesta. Aikuisten viime vuosina yleistyyleistynyt tapa tyrkyttää pikkulapsille itsepäisesti stereotyyppisiä ppi isiä sukupuolirooleja tuntuu sen sijaan miltei maaniselta. a. Ystäväni kertoi isästä, joka oli raivostunut koululle, k e, koska hänen lapsensa oli laitettu ala-asteen ensimmäisellä l lä luokalla Upponallet-ryhmään. Isää tällainen lässytys pöyristytti. Hänestä ryhmän ni n nimi imi olisi pitänyt muuttaa Teräsmiehiksi. OPETUSMINISTERI Henna Virkkunen on asettanut työryhyör ryhmän selvittämään, miten koulujen sukupuolierottelua s ua saataisiin purettua. Osassa asia on herättänyt raivoa. Kohta tyhta a töiltä kielletään mekot ja pojilta pikkuautot, puhistaan. an. "Tytöt tuntevat tyydytystä alistuessaan hiljaa äitimäisen mäis sen opettajan ohjaksiin, pojat taas haluavat kehityksessään it ää itse toimia, koetella ja kokea", kommentoi teologian ylioppilas Arhi Kuittinen Virkkusen ehdotusta Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Kuittisen masentavan vähättelevä näkemys tytöistä muistutti omista alakouluajoistani. Turhauduin, sillä en tunnistanut itseäni sellaiseksi tytöksi, jollaisena minua koulussa kohdeltiin. Olisin halunnut toimia, koetella ja kokea. Aikuisena moni miespuolisista ystävistäni on kertonut jakaneensa samantyyppisen kokemuksen. Pojalle, joka ei suostu perinteiseen pojalta odotettuun rooliin, koulu saattaa olla raaka paikka. KOULUSSA HELLITYT stereotypiat syrjivät niin tyttöjä kuin poikiakin. Tyttöjä kannustetaan kiltteyteen ja ahkeruuteen ja palkitaan tästä poikia paremmilla arvosanoilla, mutta työelämässä kympin tyttö ei kiinnosta enää ketään. Pojille taas tehdään oikea karhunpalvelus, jos heiltä ei edes vaadita itsehillintää tai jos heidän alisuoriutumistaan pidetään sukupuolesta johtuvana itsestäänselvyytenä. Kouluaikanani oli esimerkiksi käytössä käsite "pojan käsiala" ­ ikään kuin jostain salaperäisistä fysiologisista syistä pojat eivät osaisi pitää kynää kädessään. Vielä 2000-luvullakin on radikaali ajatus, että me olemme sukupuolen sijaan ennen kaikkea ihmisiä. THE SUN TYKKÄÄ TA AS TO RY I S TA . Yhtä matkaa Britannian parlamenttitaloon. P I TÄ K Ä Ä K I I N N I T Y K K I M Y SS Y I S TÄ ! Aalloille kajahtaa kansanmusiikkiradio Tradio. K A N SA N VA LTA A VAS TA A N K I I H OT TAVA A ! Erkki Laatikainen kriminalisoisi etelän median. A JA N KO H TA I N E N K A K KO N E N 4 0 V . Juhlan kunniaksi Yle tarjosi neljä tuntia psykedeliaa. SYMPAATTISTA KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI JUKKA TILUS VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA TOIMITTAJA KOKI Kaksi tietä paimeneksi MAAILMANKUVA MURENEE. Luennot kyseenalaistavat uskon, jonka palvelijoiksi osa opiskelijoista haluaa. Uskontoa katsotaan kriittisestä tieteellisestä näkökulmasta. Siksi opiskelijat joutuvat miettimään pohjamutia myöten, mihin todella uskovat. Jotkut ahdistuvat ja ajautuvat pahoihin uskonkriiseihin. Näin opiskelijat kuvaavat opintoja teologisessa tiedekunnassa. Suomen luterilainen kirkko ei kelpuuta papin virkoihin muualta kuin yliopistojen teologisista tiedekunnista valmistuneita. Toisin on Norjassa ja Ruotsissa, Pakistanista puhumattakaan. Näissä maissa uskonnolliseksi johtajaksi opiskelevan ei tarvitse pelätä uskon murenemista. Fundamentalistinuori voi opiskella teologiaa omanmielisissä, konservatiivissa, hurmoshenkisissäkin laitoksissa. Niissä uskonasioita opetetaan uskonnon näkökulmasta. Opetusta antavat syvästi uskovat opettajat. Opiskelijoiden joukkoon tuskin eksyy montaa yleissivistävää koulutusta hakevaa agnostikkoa, omalla tavallaan jumalaan uskovaa tai ateistia. Kukaan ei kerro kahvitauoilla poikkeavista ajatuskuluistaan tai esitä luennoitsijoille hankalia kysymyksiä. On melko selvää, kummalla tavalla koulutetuista opiskelijoista tulee isona avarakatseisempia ja humaanimpia uskonnollisia johtajia. Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme. NINNI LEHTNIEMI NUMERON 12 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT > Aatamin löydettyä kielletyn hedelmän ilot Eeva lakkasi olemasta tavoitelluin nainen maailmassa. PAPPA > Katso Ritva, täältähän löytyy pasianssi! LÄJÄ > Eevalle puraisu omenasta merkitsi lankeamista syntiin ja Lumikille joutumista ikuiseen uneen, mutta nykyään puraistu omena estää naiselta sekä unen että synnin. JAN NYBERG > Nykyhipsterit 2035. Tästä on ironia kaukana. LIAM G. > No nyt löytyi naisten haluttomuuden yleisimmät syyt... katsos kulta, oletko ikinä tullut miettineeksi? LAHIS > Macin näytöllä vilisi yllättäen peeceitä! EI NIMIM. Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 14/2009 ilmestyy 30.10. Ilmoitusten jättöpäivä on 22.10., järjestöt 21.10. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto > Lue uskon puutteesta sivulta 10.
• 4 UUTISET Ylioppilaslehti 13/09 kaupunki maailma kampus kotimaa Helsingin yliopisto putosi sadan kärjestä Helsingin yliopisto on maailman 107. paras yliopisto, kertoo brittiläisen Times Higher Education -lehden vertailu. Sijoitus putosi viime vuodesta, jolloin Helsingin yliopisto oli sijalla 91. Se on yhä ainoa suomalainen yliopisto 200 parhaan yliopiston joukossa. Listan kärjessä ovat Harvard, Cambridge ja Yale. Pohjoismaisista yliopistoista korkeimmalle sijalle ylsi Kööpenhaminan yliopisto (51.). Opiskelijoiden väliin repesi hyvinvointikuilu Yliopiston opiskelijoiden väliset tuloerot ovat kasvaneet. Myös sukupuolten välillä on entistä suuremmat palkkaerot. S ekä vähän että paljon tienaavia opiskelijoita on Helsingin yliopistossa entistä enemmän. Opiskelijoiden palkkatulot ovat pysyneet keskimäärin entisellään, mutta sekä alle 300 euroa että yli 900 euroa tienanneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Muun muassa tämän kertoo HYYn teettämä uusi Pitää vain yrittää pärjätä -hyvinvointitutkimus. "Tutkimuksesta näkyy palkan- saajien ja tukien varassa elävien erilainen tulokehitys. Se on ollut tietoista politiikkaa, sillä kannustimia on yritetty lisätä", kommentoi tutkimuksen tuloksia erikoistutkija Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kauppinen muistuttaa, että opiskelijakotitaloudet ovat olleet pienituloisin ryhmä koko 2000-luvun ja ryhmän tulot kasvaneet hitaammin kuin TEEMU GRANSTRÖM minkään muun ryhmän. Tutkimuksen mukaan myös opiskelijamiesten ja -naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet viime vuosina: miehillä palkkatulojen keskiarvo on 1 202 euroa, naisilla 727 euroa kuukaudessa, vaikka sukupuolten tekemissä viikkotuntimäärissä ei ollut merkittäviä eroja. OPINTOLAINAA nostaneille on HYY valitsi SYL-tyrkkynsä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ehdokkaat SYL:n hallitukseen ensi vuodelle ovat Laura Keski-Hakuni, 24, Niklas Piiparinen, 28, ja Juha Töyrylä, 25. Kaikki kolme toimivat HYYn hallituksessa. Keski-Hakunin pääaine on valtio-oppi. Hän toimii HYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja sosiaalipoliittisena vastaavana. Piiparinen on sosiologian opiskelija. Hän on toiminut myös HYYn edustajistossa, talousjohtokunnassa ja valiokunnissa. Töyrylä opiskelee yleistä kirjallisuustiedettä. Hän on työskennellyt muun muassa HYYn hallituksen kansainvälisten asioiden vastaavana ja HYYn valiokunnissa. Kaikki kolme hyyläistä tuskin mahtuvat SYL:n hallitukseen. Valinnat tekee SYL:n liittokokous marraskuussa. kasautunut tutkimuksen mukaan muita enemmän taloudellisia huolia. Heistä joka viides on ottanut kulutusluottoa, kun opintolainaa nostamattomista sitä on ottanut vain kolme prosenttia. Lainaa ottaneet kokevat myös taloudellisen tilanteensa muita heikommaksi. Rahatilanteeseensa tyytymättömimpiä ovat perheelliset opiskeli- OPINTOLAINAA NOSTANEISTA JOKA VIIDES ON OTTANUT MYÖS KULUTUSLUOTTOA. jat. He ovat ottaneet myös lainaa muita useammin. Opiskelijoiden hyvinvointia ja taloudellista tilannetta selvittäneeseen tutkimukseen vastasi 860 vuosina 2003­2008 opiskelunsa aloittanutta. Tutkimuksen toteutti opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. V E E R A LU O M A - A H O Unicafessa lounastaneet Antti Leinonen, 30, ja Mikko Rinnevuori, 28, ovat yhtä mieltä siitä, että työssäkäynti on hidastanut merkittävästi heidän opintojaan. Wilhelssom jatkaa rehtorina Helsingin yliopiston hallitus valitsi yksimielisesti nykyisen rehtorin Thomas Wilhelmssonin yliopiston uudeksi rehtoriksi. Wilhelmsson, 60, on Helsingin yliopiston siviili- ja kauppaoikeuden professori. Rehtorina hän on toiminut runsaan vuoden. Haku järjestettiin uudelleen yliopistouudistuksen vuoksi. Tehtävää haki viisi henkilöä. Uusi yliopistolaki vahvistaa rehtorin asemaa ja lisää taloudellista vastuuta. Rehtori ei ole enää hallituksen puheenjohtaja, vaan toimii hallituksen alaisuudessa kuin toimitusjohtaja yrityksissä. Lääkisläiset ovat tyytyväisiä, oikislaiset eivät O man laitoksensa tai tiedekuntansa opetukseen tyytyväisimpiä ovat lääketieteellisen, tyytymättömimpiä oikeustieteellisen opiskelijat. Lääkisläisistä tyytyväisiä on 76 prosenttia, oikislaisista vain 31 prosenttia. Oikeustieteellisessä tyytyväisten määrä on selvästi muita tiedekuntia pienempi. Seuraavaksi vähiten tyytyväisiä on käyttäytymistieteellisessä, 55 prosenttia, sekä biotieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa, 56 prosenttia. Oikeustieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori Anne Haarala-Muhonen uskoo, että suurin syyllinen oikislaisten tyytymättömyyteen on tiedekunnan kehno opettaja-oppilas-suhdeluku. Opettajia on liian vähän, eikä vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa synny riittävästi. "Melkein kaikki luennot ovat massaluentoja, ja siellä opettajalle on ne 200 opiskelijaa handlatta- vana", Haarala-Muhonen sanoo. Hän kertoo, että opettajien pedegogisia valmiuksia on tiedekunnassa yritetty viime aikoina kehittää. "Olemme tehneet koulutusta aktivoivista luentomenetelmistä. Siis esimerkiksi lisää oikeustapauksia luennoille." MIKSI? Hieroglyfejä partsilla VANHAN ylioppilastalon parvek- PÄIVÄNI MURMELINA KUUMA KAMPUS ­ Kuulitko, kokoomusopiskelijat, keskusta ja kristilliset ovat innostuneet kierrätyksestä? ­ Joo, ne oli kuulemma ottaneet vahingossa vaalirenkaalleen vasemmiston ja vihreiden Maailmanpyörän vanhan nimen. ­ Jep. Kun ne huomasi mokan, ne yritti muuttaa nimensä muotoon Urho, toivo, rakkaus, mutta eivät saaneet enää lupaa. ­ HYYn vaalit on parasta viihdettä. keelle ilmestyi lokakuun alussa banderolli, jossa lukee "Vallankumous yliopistolla on päättynyt. Kiitos 1991­2009". Banderolli viittaa samanaikaisesti vuoden 1968 Vanhan valtaukseen ja lyhyttukkaisten miesten suosimiin sotaveteraanipaitaprintteihin. HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario, mitä tässä viestitään? Mikä on tämä vuonna 1991 alkanut vallankumous, johon viitataan? "Olemme huolissamme yliopistodemokratian tilasta. Vaatimuksemme tasakolmikannasta, eli opiskelijoiden, henkilökunnan ja professorien tasa-arvoisesta edustuksesta, hävisi johtosääntökäsittelyssä murskaäänin. Professoreille tulee muita ryhmiä enemmän paikkoja kollegioon ja tiedekuntaneuvostoon, ja professorien valinnoista päättävät pahimmillaan jatkossa vain professorit." "Vuonna 1991 aloitettiin kehitys, jossa opiskelijat tulivat yliopiston hallintoelimiin. Silloin aloitettiin vallankumous, jonka tarkoituksena oli tuoda demokratia yliopistolle. Uusi yliopistolaki tarjosi tilaisuuden nykyaikaisempaan rakenteeseen. Sen sijaan mentiin takapakkia. Opiskelijat suljettiin pois yhä useammista paikoista. Miten vähän arvoa on sillä, että opiskelijat ovat osa tätä yhteisöä?" Riittääkö banderolli toimenpiteeksi? "Kyllä tässä täytyy toimia, vaikka taistelu hävittiin. Pahimmillaan tuohon ei tule enää muutoksia ennen seuraavaa yliopistolakia. Jos meidät sivuutetaan näin, emme voi olla hiljaa. Yliopistoyhteisö tässä kärsii eniten." NINNI LEHTNIEMI Ilmoitus Ylioppilaslehdessä 20.3.1991
• Ylioppilaslehti 13/09 UUTISET 5 TEEMU GRANSTRÖM Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen maksoi maltaita. Nyt monet ehdokasryhmät haluaisivat vuokrata talon tiloja ulkopuolisille. Säästötalkoot Ylioppilaskunnan talous pitää saada tasapainoon. Edustajistovaaleissa ratkaistaan, mistä rahat siihen nyhdetään. V uokrataan Vanhan kuppila ulkopuoliselle yrittäjälle. Vähennetään kerhotilojen määrää. Muutetaan edustajistovaalit sähköisiksi. Siinä pari ehdotusta, joilla edustajistovaalien ehdokasryhmät parantaisivat ylioppilaskunnan taloudellista tilannetta. Ylioppilaskunnan talousjohtaja, HYY Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Härö on määritellyt ylioppilaskunnan säästötavoitteiksi 500 000 euroa. Ylioppilaslehti kysyi kaikilta ryhmiltä, mistä rahat saadaan kasaan. Opiskelijoiden kukkarolle ryhmät eivät halua mennä. Jäsenmaksun korottamista vastustavat kaikki poliittiset ryhmät. Sitoutumattomien mukaan jäsenmaksua voidaan korottaa maltillisesti, jos on pakko. Siispä leikkuri heilumaan. "HYY käyttää tällä hetkellä järjestöjen avustuksiin huomattavasti enemmän rahaa kuin pari vuotta sitten ja enemmän kuin mihinkään muuhun tarkoitukseen ­ tämän vuoden budjetista TÄRKEÄ KIISTAKYSYMYS ON, VUOKRATAANKO ULOS UUDEN YLIOPPILASTALON VAI DOMUS GAUDIUMIN TILOJA. yli kaksi miljoonaa euroa", sanoo KD Helsingin opiskelijoiden puheenjohtaja Marika Kaksonen. Tärkeä kiistakysymys on, vuokrataanko ulos Uuden ylioppilastalon vai Domus Gaudiumin tiloja. Ainejärjestöt ja ruotsinkielinen SNÄf vuokraisivat ulkopuolisille sellaisia ylioppilaskunnan tiloja, joista saa hyvät SUURIN OSA poliittisista ryhmistä hakisi säästöt järjestöjen avustuksista ja tiloista. tulot. Käytännössä tällaisia ovat esimerkiksi Uuden ylioppilastalon B-rapussa olevat kokoustilat. Monet muut ryhmät puuttuisivat kolmannen ylioppilastalon Domus Gaudiumin ja Domus Academican kerhotiloihin. Sitoutumaton vasemmisto ja HYYn Vihreät vuokraisivat ulos bile- ja saunatiloja, kuten Pohjanhovin. Perussuomalaiset, kristilliset ja keskustalaiset opiskelijat tehostaisivat Vanhan toimintaa. "Olemme valmiita vuokraamaan Vanhan Kuppilan tilan ulkopuoliselle yrittäjälle, jotta niin mainiolla paikalla oleva kahvila ei enää toimisi tappiollisesti", Keskeisten vaalipäällikkö Kalle Peltokangas linjaa. HELP ja Kokoomusopiskelijat hakisivat säästöjä myös muuttamalla edustajistovaalit sähköisiksi. Kokoomusopiskelijoiden mukaan perinteisten vaalien järjestäminen maksaa 20 000­ 30 000 euroa enemmän kuin sähköisten vaalien. Ryhmät eivät puuttuisi opiskelijoiden edunvalvontaan eivätkä ilmaisen oikeusavun, lapsiparkin ja asunnonvälityksen kaltaisiin jäsenpalveluihin. RYHMIEN MUKAAN HYYn talout- ta ei ole viime vuosina hoidettu tarpeeksi pitkäjänteisesti. Vasem- misto ja vihreät pitävät virheenä kolmannen ylioppilastalon rakentamista aikana, jolloin sekä korkotaso että rakennuskustannukset olivat huipussaan. Ainejärjestöt puolestaan pitävät virheenä sitä, että Kilroy Travelsin myynnistä saadut rahat päätettiin aikoinaan sijoittaa. "Ne olisi tarvittu silloin edessä olleiden investointien rahoittamiseen", HYALin vaalipäällikkö Sonja Virta sanoo. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi 12 ryhmää. Tsemppi Group ja liberaalinen vaaliliitto jättivät vastaamatta. Edustajistovaalit järjestetään 3.­4. marraskuuta. A N T T I J Ä RV I Laiva jatkaa uppoamistaan SITOUTUMATTOMAT ryhmät eivät osaa säästää, näin se vain on. Heitä täytyy kuitenkin ymmärtää, sillä he kokevat olevansa ylioppilaskunnassa oman poliittisen uransa huipulla. Jokainen haluaa, että heidän kautensa muistetaan jostain merkittävästä. Kukaan ei halua VSO:n edaattorien kohtaloa: "No me menetettiin sata vuotta hallussamme olleet osakuntatilat mun edarikauden aikana." Jotta jäisi hyvä maine, pitää pystyä pitämään lupaukset omille korporaatioille. Leikkaa siinä sitten. Eivät poliittiset ole yhtään sen parempia. Punavihreät jakavat ylioppilaskunnan jäsenet A- ja Bluokan kansalaisiin. A-luokan kansalaisia täytyy tukea, sillä he ovat huolissaan professorien vallankaappauksista ja tukevat udmurtteja. B-luokan kansalai- Näistä ryhmät leikkaisivat > Kokoomusopiskelijat: Edustajistovaalit sähköisiksi, henkilöstö- ja hallintokulut, HYYn järjestämät seminaarit ja juhlat. > HYYn Vihreät: Biletilat ja saunat, järjestöjen tuet, HYYn vuosijuhlat ja muut tapahtumat. > Sitoutumaton vasemmisto: Pohjanhovi, vuosijuhlat. > Keskeiset: Järjestö- ja kokoustilat, vuosijuhlat, uusien opiskelijoiden illat. > Opiskelijademarit: Domus Gaudiumin järjestötilat, järjestöjen toiminta-avustukset, vuosijuhlat. > KD:n Helsingin opiskelijat: Järjestöjen avustukset, järjestölehtituki, vuosijuhlat. > Perussuomalaiset: Kehy-määrärahat, tila- ja hallintokustannukset. > HYAL: Hyvin tuottavien tilojen vuokraaminen ulkopuolisille, henkilöstökulut. > HELP: Kerhotilat, edustajistovaalit sähköisiksi, myydään Villa Kuunari. > SNÄf: Kokoustilat. > Akateemiset piraatit höyläisivät kaikkialta tasaisesti. > Osakunnat taas eivät halua "puhua aiheesta raha edellä". set ovat opiskelijoita, jotka tykkäävät mieluummin bilettää kuin taistella kaikkea sitä mälsää vastaan, jota yhteiskunnastamme löytyy. Nimitetään heitä vaikka suureksi enemmistöksi. Heidän rahallinen tukeminen on moraalisesti arveluttavaa. Porvareita taas ei kiinnosta. Mitä väliä ylioppilaskunnasta, kun poliittinen tulevaisuus näyttää muualla valoisalta. Edustava puku päälle ja miljoonan dollarin hymyä treenaamaan! Ryhmien säästökeinot ovat järjestään perseellään. Kaikki varmistelevat vain omien kannattajiensa ääniä. Niinpä yhteistä linjaa on vaikea löytää. Luultav tavasti uusi edustajistokin tekee jonkin halvan kompromissin ja laivaa jatkaa uppoamistaan. Toivotaan, että o olen väärässä. R E I M A L AU N O N E N
• 6 DEBATTI Ylioppilaslehti 13/09 FAKSIT Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi. SUO, KUOKKA JA MATTI Matti Markkola Avoin kirje Helsingin yliopiston hallitukselle VIIME VUOSIEN aikana yhteiskun- nassa on valmisteltu suuria muutoksia, jotka koskettavat koko yliopistoyhteisöä. Oman yliopistomme päätöksenteon suurimmaksi ongelmaksi on kuitenkin jäämässä se tosiasia, että suuri osa yliopistomme hallinnosta tapahtuu suljettujen ovien takana. Näihin ongelmiin opiskelijat törmäävät niin laitosten, tiedekuntaneuvostojen kuin yliopistokollegionkin toiminnassa. Kannamme huolta erityisesti siitä, että opiskelijat usein syrjäytetään päätöksenteon valmistelun aikana. Opiskelijat eivät toimi yliopistohallinnossa täyttääkseen kiintiöpaikkoja vaan kantaakseen kortensa kekoon yliopiston kehitystyöhön. Käynnissä olevan Euroopan laajuisen yliopistojen uudistusprosessin keskeisenä tavoitteena on ollut opiskelijoiden osallistaminen päätöksentekoon. Mielestämme Helsingin yliopisto on omassa uudistustyössään epäonnistunut, sillä opiskelijoiden huolenaiheita ei ole uudistusprosessissa huomioitu. Uudistuksen valmistelua on toteutettu liikaa pelkästään virkamiestyönä eikä yliopistokenttää ole aidosti kuunneltu. Olemme erittäin huolissamme opiskelijoiden ja muun yliopistoyhteisön välisen vuorovaikutuksen puutteesta. Näemme yliopiston johtosääntöluonnoksessa yhä suuria ongelmia. Yliopistomme ei ole monien muiden suomalaisten yliopistojen tapaan toteuttamassa niin kutsuttua tasakolmikantaista "OPISKELIJOIDEN HUOLENAIHEITA EI OLE UUDISTUSPROSESSISSA HUOMIOITU." hallintomallia, jossa opiskelijat, professorit ja muu henkilökunta ovat tasaväkisesti edustettuina hallinnon jokaisella tasolla. Tämä on loukkaus opiskelijakuntaa kohtaan, sillä aidosti demokraattisessa yliopistossa ei kuulu olla kahden kerroksen väkeä. Lisäksi esimerkiksi professorien valintatoimikuntaan ei johtosääntöluonnoksen mukaan jatkossa enää valita opiskelijaedustajia. Mielestämme yliopistoyhteisön kaikkien ryhmien tulisi voida vaikuttaa tärkeiden päätösten valmisteluun. Opiskelijoiden ääntä tulee jatkossakin kuunnella kaikilla hallinnon tasoilla. Vaadimme tiedekunnilta oppiainetasoisten opetuksensuunnitteluryhmien perustamista ja aidosti vuorovai- kutteisia palautejärjestelmiä. Vetoamme yliopiston hallitukseen, jotta se tekisi yliopiston johtosääntöön kirjauksen tasakolmikannasta tiedekunta- ja laitosneuvostoihin sekä kollegioon, kuten eduskunnan sivistysvaliokunta suosittelee. Johtosäännön tulee hallinnollisen normin lisäksi kantaa yliopistodemokratian soihtua kaikilla hallinnon tasoilla. Tulevaisuuden yliopisto on suunniteltava yhdessä. L A S S E K A R H U , pj. Yliopiston farmasiakunta H E I N I N I I N I M Ä K I , pj. Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys J U H A K O R P I , pj. Matlu ry O S M O S U O M I N E N , pj. Maatalous-metsäylioppilaiden liitto ry S A R A M I E T T U N E N , pj. Humanisticum ry L AU R I H I E TA J Ä RV I , pj. Condus ry R A S M U S K Y L L Ö N E N , of. StudentOrganisationen vid Soc&kom O S C A R H I L D É N , of. Medicinarklubben Thorax rf M A R I A N Y B E R G , of. Juristklubben Codex rf L AU R A L E I PA K K A , pj. Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys I N K A L U O TA M O , pj. Hammaslääketieteenkandidaattiseura J U T TA J U V E N I U S , pj. Kannunvalajat ry I I N A - M A R I S U P E R I , pj. Pykälä ry J O O N A S R AU TAVA A R A , pj. Lääketieteenkandidaattiseura Tervasta LIPUTUSPÄIVÄ LIENEE liikaa. Se voisi antaa väärän vies- tin, sillä mies kuitenkin oli juutalaisvastainen natsien symppaaja. Täten ehdotan, että Yrjö Wilhelm Jalanderin kunniaksi nimetään välittömästi katu tai aukio. Valaisematon tienpätkäkin, Jalanderinraitti, keskellä metsää riittäisi. Se olisi kuitenkin lähellä sitä, millä Jalander suurimman saavutuksensa loi, lähellä tervaa. TÄMÄ OULULAINEN liikemies oli jo viisissäkymmenissä, kun sattui näkemään keuhkotautipotilaita hengittelemässä höyryjä tervahaudan reunalla. Oman aikansa renessanssinero ­ apteekkari, tiedemies ja makeistehtailija ­ kun oli, Jalanderilla välähti. Hän kehitteli maailman ensimmäisen terveysvaikutteisen karamellin, yskänpastillin nimeltä Tervaleijona. Pastilli tuli markkinoille vuonna 1933 ja oli välitön myyntimenestys. Vahvanmakuinen karkki, joka avasi röörit ja maistui miellyttävälle. Pastillia imeskellessään Suomen kansa muisti, millä yhteiskunta oli rakennettu. Hiellä, työllä ja tervalla. Terva maistuu ja haisee suomalaiselle menestykselle. AJATELLA, ETTÄ Suomellakin oli aikoinaan oma musta kultansa. Yli kolmensadan vuoden ajan, 1500-luvulta 1800-luvulle, terva oli Suomen tärkein vientituote. Tervaa ei juurikaan jalostettu, vaan se myytiin sellaisenaan. Parhaimmillaan 22 miljoonaa litraa maailmankuulua suomalaista tervaa rahdattiin laivoilla Eurooppaan. Metsät kuusettuivat, kun jokainen mänty kaadettiin tervan vuoksi. Muut elinkeinot kuihtuivat, kun jokainen halusi olla tervanpolttaja. Tervan luultiin auttavan vaivaan kuin vaivaan. Jos jokin oli rikki tai oli vaarana mennä rikki, se tervattiin. Ihmiset, eläimet, tavarat ja laitteet saivat tervapäällysteen. Terva oli yhtä aikaa nou- "KOKO 2000LUKU ON sukausi, it-kupla ja metsäteollisuuden kriisi, kunnes ENNUSTETTU 1900-luvulle tultaessa tervan TERVAN kysyntä loppui kuin seinään. KOKO 2000-LUKU on ennus- Osaako Tero Vaara lukea? TERO VAARA väittää Ylioppilas- lehdessä (12/09), että olisin vaatinut Jussi Halla-aholle tuomiota hänen nettikirjoitteluistaan. Taustalla vaikuttaa viihdekirjailija Anja Snellmanin blogissaan ja MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä roiskimat mielipiteet. Kyseessä on Uuden Suomen haastatteluni, joka tehtiin ennen käräjäoikeuden tuomion antamista. Viihteentekijöiltä ei voi odottaa pohdittua ja perusteltua puhetta ilmaisunvapausjuridiikan nyansseista. Mutta viihdetaiteilijoiltakin voi odottaa luetun ymmärtämisen alkeiden hallintaa. Haastattelussa en ­ todellakaan ­ ole vaatinut Halla-aholle tuomiota, vaan sanoin näin: "Jussi Halla-ahon mahdollista rangaistusta hän ei lähde arvailemaan, ja hän jättää asian tuomioistuimen päätökseksi." Ja lisäksi (Halla-ahon tueksi!): "Asiaa pitää katsoa kokonaisuutena, eikä irrottaa yksittäisiä lauseita, Tontti kommentoi Jussi Halla-ahon blogitekstejä." Tero ja Anja. Uskottavuutensa voi menettää monella tavalla. Yksi näistä on tarkoitushakuisesti vääristellä toisten sanomisia. Onnea valitsemallanne tiellä. Ystävällisesti, JA R K KO TO N T T I Kirjailija, OTT, VT tettu tervan suurta paluuta. Näin ei ole tapahtunut. Y. W. Jalander oli luultavasti viimeinen, joka pystyi laittamaan tervan avulla isoiksi rahoiksi. Nyt hänen makeistehtaansa Oulussa on purettu. Tervahaudat on sammutettu. Terva on unohdettu. Sen terveydelliset vaikutukset on kumottu. Pastillikin tunnetaan nykyään pelkkänä Leijonana. Sen maku saattaa yhä olla sama, mutta ei enää merkitys. Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja. SUURTA PALUUTA." Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut KAMPAAMOITA / PARTUREITA Älä ole kaapissa! MAJOITUSTA Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman! Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,- Keijohostel www.salonpepeahman.fi Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500. ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi OPTIKOITA rt GCeuat 10 SUUTAREITA MERLI LAHTINEN ja Jaakko Soudunsaari (YL 12/09) erottautuvat poliittisista järjestöistä sanomalla olevansa vapaita "ylhäältä tulevista puoluepoliittisista ideologioista". Lahtinen ja Soudunsaari lienevät unohtaneet elävänsä maassa, jossa on monipuoluejärjestelmä: toisin kuin Kiinassa, Suomessa saa valita mihin puolueeseen haluaa liittyä. Lahtinen ja Soudunsaari perustelevat sitoutumattomuuden olevan tietoinen arvovalinta. Tavoitteinaan sitoutumattomilla järjestöillä on pitkä lista asioita, jonka voi tiivistää lyhyesti: "Olemme kaiken hyvän puolella ja pahaa vastaan." Väitän, että joka ikinen Lahtisen ja Soudunsaaren listan tavoitteista löytyy kaikkien poliittisten liikkeiden ohjelmista. Vaikka perimmäiset tavoitteet ovat varmastikin joka puolueella samat (tasa-arvoinen ja kannustava yhteiskunta ­ tässä tapauksessa ylioppilaskunta), voivat niiden saavuttamiseen tarkoitetut keinot olla hyvinkin erilaisia. Poliittinen päätöksenteko lähtee aina arvoista, jotka perimmiltään tulevat omasta itsestä. Mikäli haluaa lähteä puoluetoimintaan mukaan, voi valita puolueen, johon haluaa liittyä ­ puolueeseen, joka omaa samankaltaiset arvot. KANTAAOTTAVA HAIKU Kas rauhan Nobel onkin pressa Obaman rookiepysti Puolueen jäsenkirja ei tietenkään tarkoita sitä, että on täysin yhtä ja samaa mieltä (puolueen jäsenten yhteistyössä tekemän) puolueohjelman jokaisen pilkun ja pisteen kanssa, mutta siitä saa jonkinmoisen yleiskäsityksen arvomaailmasta. Loppujen lopuksi kaikki päätökset joudutaan kuitenkin tekemään yhteistyössä muiden kanssa, jolloin yhteisen arvomaailman omaaminen helpottaa työtä huomattavasti. Pakkojäsenyyden puolustajat rakastavat kuntavertausta. Äänestäisitkö kuntavaaleissakaan henkilöä, joka ei tiedä mitkä arvot omaa, tai joka ei niitä halua näyttää? Älä ole kaapissa ­ rohkene olla avoimesti poliittinen. JUSSI LEHTOLA Kansantaloustiede
• Ylioppilaslehti 13/09 DEBATTI 7 NOKKAPOKKA T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M Kolmas Talo uhkaa perustehtäviä "TALOUSJOHTAJAN MUKAAN ylioppilaskunnan säästötarve on noin 500 000 euroa. Domus Gaudiumia ja Domman kehitysprojektia pitää tarkastella kokonaisuutena. Miksi meillä on hirveän kallis biletila Pohjanhovi, jonka käyttöön järjestöillä ei kauheasti ole kiinnostusta? Pohjanhovin käyttöehdot eivät ole merkittävästi paremmat kuin jos järjestöt järjestäisivät bileet jossain baarissa. Tässä olisi selkeä säästökohde. Kolmas ylioppilastalo perusteltiin aikoinaan järjestökäyttöön saatavalla sopivalla tilalla. Se oli kyseenalainen perustelu. Eikö yksittäisille järjestöille olisi löydetty jostain muualtakin tiloja? Olisiko niitä saanut muilla keinoin kuin rakentamalla? Talon toteutuksessa tehtiin paljon virheitä. Se rakennettiin, kun rakentaminen oli kalleimmillaan. Kustannukset nousivat useilla miljoonilla euroilla, ja rakentamisessa oli kauhea kiire. Nyt suunta on päinvastainen. Säästötarpeen vuoksi tiloista luopumiseen on jatkuva paine. Domus Gaudium on tietyllä tapaa uhka koko ylioppilaskunnan perustehtäville. HYYn vaikutusvalta perustuu osin siihen, että sijaitsemme ihan keskustassa. Nyt on olemassa uhka, että marginalisoimme itsemme Leppäsuolle, jos päätämme luovuttaa keskustan kiinteistöjä ulkopuolisille. Sitä pitää viimeiseen asti välttää. Jos Leppäsuon projekteja ei olisi tehty, niin mitä se nyt mahdollistaisi? Sen sijaan, että nyt puhutaan järjestötuen leikkaamisesta, meillä voisi olla mahdollisuus korottaa järjestötukea." virhe Kun talo rakennettiin, sitä pitää käyttää "DOMUS GAUDIUM tuli kalliiksi, mutta sil- Ajaako Domus Gaudium ylioppilaskunnan perikatoon? loin kun siitä yksimielisesti päätettiin, kukaan ei nähnyt laman tuloa. Ulkopuolisten konsulttien tekemät selvityksen näyttivät vihreää valoa rakentamiselle. Nyt meillä on talo ja sitä pitää käyttää mahdollisimman paljon. Hassua, että säästöt kohdennettaisiin uusimpaan rakennukseen. Jos taloa ei olisi rakennettu, kaikki järjestöt tuppaisivat keskustaan, joka on kalleinta vuokra-aluetta. Jos Leppäsuon tilaa ollaan valmiita vuokraamaan ulos, niin miksi ei myös keskustan tiloja, kun voimme ottaa halvempaa tilaa vähän kaupungin laitamilta. Sanotaan, että talosta tilat sai vain pari hassua järjestöä, mikä ei ole totta. Talossa on kolme osakuntaa ja 38 järjestöä. Siitä tulee älyttömän iso jäsenmäärä yhteensä. Jos jostain säästetään, niin se ei saa olla vain järjestötoiminnasta, sillä se on parasta jäsenpalvelua. Siitä on vuosien 2008­2009 aikana jo säästetty 400 000 euroa. Omassa klusterissa on tullut ravattua ihan jatkuvasti. Siitä on tullut tärkeä kohtaamispaikka, jossa on aina porukkaa hengailemassa. En ole koskaan pitänyt Domus Gaudiumia kaukaisena. Se on kilsan päästä keskustoimistolta. Itsekin asun Espoossa. Koskaan en ole jättänyt tapahtumaa väliin sen takia, että se on Leppäsuolla. Pohjanhovi on biletila, joka oikeasti tarvittiin. Alina-salin käyttöaste oli kaksi vuotta ihan huipussaan, kun ei ollut muuta tilaa. Totta kai Pohjanhovia on kehitettävä eteenpäin." MERLI LAHTINEN, 24, Helsingin yliopiston ainejärjestöläisten (HYAL) puheenjohtaja. KATRI IMMONEN, 24, Sitoutumattoman vasemmiston (SitVas) puheenjohtaja. Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi slehti.fi YLIOPPILASLEHTI KYSYY Aiotko äänestää edustajistovaaleissa? Kyllä 88,4 % Ei 11,6 % YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOVAALIEN äänestysaktiivisuus lähentelee Pohjois-Korean lukemia, jos Ylioppilaslehden kyselyn tulokset ennustavat oikein. Kysely lupaa voittoa osakunnille, sillä 23,8 % vastaajista aikoo äänestää heidän ehdokkaitaan. Seuraavaksi suosituin ryhmittymä on ainejärjestöjen HYAL (16 %). Kolmanneksi eniten ääniä kerää HYYn Vihreiden ja Sitoutumattoman vasemmiston Maailmanpyörä (15,9 %). Heidän jälkeensä tulevat lääkiksen, eläinlääkiksen ja oikeustieteellisen HELP (12,8 %) sekä kokoomuksen, keskustan ja kristillisten Pelastusrengas (8,8 %). Muut ryhmät, kuten Akateemiset piraatit, perussuomalaiset ja opiskelijademarit saavat tyytyä kaikki noin prosentin kannatukseen. Kuusi prosenttia vastaajista aikoo äänestää kaveriaan, eikä ryhmittymällä ole väliä. Vain noin joka kymmenes ei vielä tiedä, mitä ryhmää äänestää. Kyselyyn vastasi lokakuun alussa 1 041 opiskelijaa. Erityisen innokkaasti siihen vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijat. BJÖRN ELMGREN, 22, englantilainen filologia "Aion. Tunnen ehdokkaita omien opiskelupiirien kautta. Tiedän, mitä asioita he ajavat." SAARA HALME, 20, psykologia "Aion äänestää. En kyllä tiedä vielä, millä perusteella valitsen ehdokkaani." JONATHAN LAGERQUIST, 28, historia "En tiedä vielä. Koko homma on mennyt hieman ohi. Eräs kaveri kertoi asettuneensa ehdolle, joten äänestän luultavasti häntä."
• 8 ZEITGEIST Ylioppilaslehti 13/09 Kevään kausikorttien ennakko-ostohinnat jäsenille Esim. Kuntosalin aleajat "NE KAIKKEIN EDULLISIMMAT" (2.1.-31.5.2010) TÄÄLLÄ TUTKIN MINÄ Sarjassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaisesta tieteellisestä läpimurrosta he haaveilevat. 134 (27 /kk) Ohjatut tunnit aleajat 194 (39 /kk) Nämä tarjoushinnat ovat voimassa vain to 22.10. saakka! Massan jäljillä Tutkija Matti Kortelainen tahtoo löytää hiukkasen. Eniten vaihtoehtoja K www.motivus.fi Tule reilusti KUPPILAAN! Uudistunut Vanhan Kuppila on opiskelijoiden olohuone ja kaupunkilaisten kohtauspaikka. Reilun kaupan viikoilla 19.10. - 1.11.09 Kuppilassa on tarjolla Reilun kaupan viinejä. Muista tulla paikalle myös Reilun kaupan maaottelupäivänä 20.10.09 ottamaan kanssamme maaotteluvoittoa Suomeen ­ taatusti reiluin ja maistuvin maaottelu ikinä! Nähdään Kuppilassa! un Matti Kortelaista pyytää selittämään humanistikielellä, mitä hän tutkii, syntyy pitkä hiljaisuus. "Kysymys johon yritetään etsiä vastausta on, miksi hiukkasilla on massa." Kortelainen innostui hiukkasfysiikasta jo alaasteikäisenä. "Minua kiinnosti maailmankaikkeuden rakenne ja se, mistä kaikki koostuu." Ykköskiinnostuksen kohde asiasta tuli kaksi vuotta sitten. Kortelainen suoritti varusmiespalvelustaan jo valmiina diplomiinsinöörinä ja selaili matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opasta. "Mieleeni palautui, että tämä on se, mikä minua on kiinnostanut ja kiinnostaa edelleen." YRITETÄÄN VIELÄ selittää törmäytetään toisiinsa suurella energialla ja voidaan synnyttää massiivisempia hiukkasia. "HIUKKASKIIHDYTIN on eräänlainen todella suuri mikroskooppi. Sillä voi tutkia hyvin pieniä yksityiskohtia ja saada samalla tietoa maailmankaikkeuden synnystä", Kortelainen selittää. Hän on mukana ryhmässä, joka yrittää löytää merkkejä Higgsin hiukkasesta LHC-hiukkas- kokeessa, jonka on tarkoitus käynnistyä marraskuussa. Viime syksynä yritys epäonnistui. Vuosi on kulunut vianmääritykseen, korjaustöihin sekä mittaus- ja analyysilaitteiden paranteluun. KORTELAISEN työhuone sijaitsee Kumpulan kampuksen Physicum-rakennuksessa. Kapeanmallista huonetta valaisevat loisteputket, ulkomaailmalta suojaavat säleverhot. Oven sisäikkuna kiiltää sinise- HIGGSIN HIUKKASTA ON ETSITTY VUOSITOLKULLA TUHANSIEN IHMISTEN VOIMIN. törmäyttimessä tehtävässä kokeessa. LHC on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin uusi suuri hiukkaskiihdytin. Se sijaitsee Ranskan ja Sveitsin rajalla 100 metrin syvyydessä maan alla. Seuraavan kerran Higgsin hiukkasta etsitään nä kuin se olisi glitterillä sivelty. Pöydällä on kaksi tietokonetta eikä juuri muuta. Suurin osa Kortelaisen ajasta kuluu ohjelmointiin. Tavoitteena on tietokoneohjelma, joka etsii merkkejä hiukkasista hiukkaskiihdytinkokeesta rekonstruoidusta datasta. r Lisäksi täytyy pysyä kärryillä siitä, mitä muut tutkimustiimin jäsenet puuhaavat. Se vaatii kokouksia, etäkokouksia, sähköpostin vaihtoa ja s muiden ryhmien kokouksissa esiteltyjen kalvojen lukemista. VARSINAISIA käytän- www.vanhankuppila.fi Kortelaisen väitöskirjan aihe hieman tarkemmin humanistiksi: Hiukkasteoreetikko Peter Higgs kehitti 1960-luvulla teorian, jolla voitaisiin selittää aineen alkuhiukkasten massat. Teoria ennustaa samalla uuden, Higgsin hiukkasen, jota ei toistaiseksi ole havaittu kokeellisesti. Higgsin hiukkasta on etsitty vuositolkulla tuhansien ihmisten voimin eri hiukkaskiihdyttimillä ympäri maailmaa. Sen löytäminen on Kortelaisenkin tieteellinen fantasia. "Olisi hienoa, jos saisimme kaivettua tästä valtavasta datamäärästä tulokset, jotka osoittavat, että Higgsin hiukkanen on olemassa", hän sanoo silmät sädehtien. Koska monet hiukkaset eivät esiinny maanpäällisissä olosuhteissa, niitä pitää tutkia kiihdytinlaboratoriossa, jossa hiukkasia KUKA? MATTI KORTELAINEN, 27 > Paikka: Fysiikan tutkimuslaitos, Kumpula > Tutkinto: Diplomiinsinööri, 2006 > Diplomityön otsikko: Matalapaineisen epätasopainoplasmaan perustuvan polttolaitteen mallinnus ja diagnostiikka > Työasu: Vapaa > Tärkein työväline: Tietokone > Vapaa-ajalla: "Puuhaan tietokoneiden parissa, pelaan lautapelejä, luen, geokätköilen, kokkaan ja laiskottelen." nön sovelluksia Higgsin hiukkasen löytymiselle on vaikea löytää. Sen sijaan yksi oheistuote on jo nyt arkikäytössä. 1990-luvun alkupuolella Cernin kokeiden tuottaman valtavan datamäärän analysointiin kehitettiin informaation jakamiseen ja käsittelyyn työkalu, josta syntyi www. "Tämäntapaista välillistä hyötyä voi tulla jatkossakin", Kortelainen arvelee. NINNI LEHTNIEMI
• Ylioppilaslehti 13/09 ZEITGEIST 9 K ultakuume on iskenyt blogimaailmaan. Helsingin Sanomien taloussivut ovat useaan otteeseen ruotineet ruotsalaisbloggaaja Blondinbellan tuloja. Kotimaisissakin blogeissa vilkkuu yhä useammin mainosbanneri. Puhutaan blogimaailman kaupallistumisesta, monetisaatiosta, ammattilaisiksi ryhtyvistä bloggaajista. Siellä missä on toiveita rahasta, on myös innokkaita guruja valmiina opastamaan. Blogeja käsittelevissä blogeissa jaellaan vinkkejä tuottavimmista kumppanuusohjelmista, hakukoneystävällisimmistä blogipohjista ja siitä, kuinka haalia lukijoita sosiaalisen median kautta. Tunnetuimpia bloggaamisesta bloggaavia lienee australialainen Darren Rowse. Hänen ProBloggerbloginsa on vuodesta 2004 neuvonut nettikansalle, kuinka rahaa tehdään. Suomestakin löytyy menestystarinoita. Yksi niistä on Rahabloggaajat He ovat nuoria, kaupan alaa opiskelleita, useimmiten miehiä. He kirjoittavat blogeja siitä, kuinka blogeilla tienataan. Söderholm toppuuttelee. Alan ammattitaito ei sekään ole haitaksi. Söderholm työskentelee hakukoneoptimoijana. Hakukoneoptimointi onkin yksi rahakkaan bloggaamisen salaisuuksista. Oikein valitut avainsanat tuovat hakukoneosumia, osumat kävijöitä ja kävijät rahaa. Se on kuitenkin vasta alku. Bloggaaja-blogia kirjoittava Markus Ossi korostaa, että tärkeintä on kaupallistaa blogi sen teemaa tukien. Blogin aihepiiristä poikkeavat mainokset eivät tuota. "Kaupallistaminen on sitä helpompaa, mitä tarkemmin segmentoitu lukijakunta blogilla TEEMU GRANSTRÖM Opiskele rahantekokonstit täältä: > www.problogger.net/blog Alan klassikko. Ylläpitäjänä australialainen Darren Rowse. > www.shoemoney.com Online-markkinointiguru Jeremy Schoemakerin blogi. > www.juhasoderholm.info Pohdintaa hakukoneoptimoinnista ja rahan tekemisestä netissä. > rahasta.blogspot.com Vihjeitä, kuinka saada blogi tuottamaan kumppanuusohjelmien, Google-mainosten ja mainosbannereiden avulla. > www.bloggaaja.fi Teknistä apua ja vinkkejä toimivan blogin pyörittämiseen. on. Sellainen kiinnostaa mainostajia." PROBLOGGERIN kaltaiset bloggaajat ansaitsevat rahaa kertomalla, kuinka rahaa ansaitaan. Voisiko sama toimia Suomessa? "Ei", Juha Söderholm vastaa. "Todellinen tienaaminen edellyttäisi jotakin myytävää tuotetta, esimerkiksi e-kirjaa." Bloggaaja.fi-sivuston pyörittäminen ei sekään tuota omaisuuksia, vaan ratkaisuja bloggaajia pohdituttaviin ongelmiin. "Upeinta on yhteisöllisyys. Se, että lukijat kertovat omia kokemuksiaan ja antavat rakentavaa palautetta", Ossi kertoo. Leipänsä hän tienaa henkilökohtaista taloudenhallintaa käsittelevällä Tarkkamarkka-blogillaan. Ossi ja Söderholm ovat yhtä mieltä siitä, ettei tavallinen nettisurffaaja ymmärrä, kuinka suuri osa internetsivuista on olemassa vain tuottaakseen rahaa. "Esimerkiksi kaikki hintavertailusivustot on luotu rahantekomielessä", Söderholm toteaa. Toinen tapa ansaita on rakennella mainoksilla täytettyjä roskasivustoja. "Puolet tuloistani ovat peräisin eräältä mainoksiin pohjautuvalta sivustolta, jolla käy noin 150 ihmistä päivässä", Söderholm paljastaa. "KAIKKI HINTAVERTAILUSIVUSTOT ON LUOTU RAHANTEKOMIELESSÄ." helsinkiläisen Juha Söderholmin. Hän kertoo tienaavansa blogipohjaisilla sivustoillaan summia, jotka ylittävät tavalliset palkkatulot roimasti. "Minulla on 60 aktiivista domainia, joista ensimmäiset perustin vuonna 1997", Juha Markus Ossin mielestä nettikansalaisten hämmennystä lisää sekin, että raja blogin ja nettisivuston välillä on hämärtynyt. "Teknisesti ottaen Ilta-Sanomien verkkosivutkin ovat blogi. Suomen suosituimpana blogina pidetään hilavitkutin.comia, joka on käytännössä uutissivusto." ENTÄ SE raha: onko blogi todella- Juha Söderholm kuuluu suomalaisiin blogimaailman menestyjiin. kin tie rikkauksiin? "Ei, ei ainakaan äkkirikkauksiin. Palkkatöissä tienaisin enemmän", Ossi sanoo. "Minulla on takanani monta vuotta ilmaista työtä", Söderholm naurahtaa. SA R I A N NA K A N K K U N E N Elämä ilman laseja? Maksuton konsultaatio Helsingin yliopiston opiskelijoille! Vuosittaiset näöntarkastukset? Jatkuva päänsärky? Järjettömät piilarikulut? Silmälasit treenien jarruna? Laseista tai piilareista pääsee eroon laserleikkauksella. Nopeasti, turvallisesti ja entistä edullisemmin! Tallinnalainen KSA Silmälaserleikkaus on yksi Pohjois-Euroopan johtavia silmälaserklinikoita. Suuren kysynnän vuoksi olemme avanneet Helsingin ydinkeskustaan vastaanoton, jossa tehdään laserleikkauksien esitutkimukset. Laserleikkaukset tehdään Tallinnassa KSA Silmälaserleikkauksen klinikilla, jonka huippumoderni laitteisto ja korkeasti koulutettu henkilökunta takaavat parhaat mahdolliset tulokset. Leikkauksen hintaan sisältyy muun muassa laivamatkat Tallinnaan, majoitus korkeatasoisessa hotellissa, taksimatkat ja paljon muuta. Hinnat ovat jopa 850 euroa edullisemmat kuin Suomessa ­ silminnähtävä säästö opiskelijan lompakossa! Erikoistarjous Helsingin yliopiston opiskelijoille: maksuton konsultaatio sekä -10% alennus laserleikkauksesta!* Konsultaation varaamiseksi: · Mene nettisivulle www.silmalaserleikkaus.fi · Täytä oikean laidan lyhyt lomake "rekisteröidy konsultaatioon" · Kampanjakoodi: HEL09 * Konsultaation norm. hinta 75 EUR. Tarjous on voimassa 30.11.2009 asti. Puh. 09 2516 6228 www.silmalaserleikkaus.fi Mannerheimintie 12B, 5 krs, Helsinki
• 10 Ylioppilaslehti 13/09 TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M Uskon puute Hanna halusi papiksi mutta kadotti Jumalan. K A ynttilät palavat alttarilla. Nuoret laulavat suljetuin silmin kitaran ja pianon säestyksellä. Laulussa ylistetään Jumalaa. Ilmassa tuoksuvat makkaravoileivät ja kahvi. Hymyilevät kasvot ym- päröivät Hannan. Hän itse ei voi hymyillä eikä ylistää. Jumala tuntuu vastaavan vain muille, ei Hannalle, vaikka Hannasta pitäisi tulla pappi. Hanna astuu kirkon lämmöstä ulos sateeseen. Ulkopuolella kadut ovat täynnä ihmisiä, mutta kukaan heistä ei ole Hannan oma. Hän ei tunne ketään koko kaupungista. Hanna on 18-vuotias ja juuri aloittanut teologian opiskelun. loitin opinnot hengessä, lopetin ne Helsingissä", kuuluu teologipiireissä kerrottu vitsi. Helsingin yliopiston teologisella tiedekunnalla on maine nuorta uskoa koettelevana paikkana. Vanhoillisten perheiden vanhemmat toivovatkin, että jälkikasvu valitsee teologian opiskelupaikaksi mieluummin Turun tai Joensuun yliopiston. Helsingissä teologiaa opettavat tieteen-
• Ylioppilaslehti 13/09 11 H anna kasvaa keskikokoisessa kaupungissa. Koti ei ole uskonnollinen, mutta vanhemmat käyttävät seurakunnan leirejä lastenvahtina. Hannan mielestä lastenleireillä jännittävintä on olla yötä pois kotoa ja nukkua kerrossängyssä kavereiden kanssa. Päivisin leikitään, lauletaan ja askarrellaan yhdessä. Ohjaaja kertoo joka päivä tarinan Raamatusta. Hannan suosikkeja ovat Aatami ja Eeva ­ sekä erityisesti Jeesus. Jeesus vaikuttaa olevan aina pienten puolella. Hän myös puhuu sellaisia runollisia asioita kuin: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan." Eräänä iltana ohjaaja selittää lapsille, mitä Jeesus sillä tarkoitti. Hannasta tuntuu, että hän on oppinut tuntemaan suuren mysteerin. Hannan ystävän mielestä oman menestyksen rukoileminen on huijaamista ja verrattavissa lunttaukseen. Koetta edeltävänä ä yönä Hanna n a nukkuu vain k k i t ti Hä h ää aamuk i kaksi tuntia. Hän herää yöllä ehtiäkseen junaan ja varmasti ajoissa kokeeseen. Pääsykokeessa Hanna ihastelee yliopiston päärakennusta. Pelkkä ajatus siitä, että pääsisi tänne opiskelemaan, täyttää hänet mykistävällä onnella. Kokeenvalvojat ovat teologian opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita, Hanna päättelee. "Tuollaisia teologit siis ovat, asiallisia ja rauhallisia, laumojen johtajia", hän ihastelee. Itse hän on lähellä paniikkia. Tuntuu ettei hän osaa mitään. R tekijöinä profiloituneet teologit. Tieteellinen, kriittinen lähestymistapa asettaa helposti lapsuuden uskon kyseenalaiseksi. Opinnot aloittaa joka syksy 200 fuksia. Sellaisesta porukasta on vaikea löytää samoin uskovia ystäviä, ja ilman yhteisöä usko jää yksilön varaan. Hannan kaltaiset, uskonkriisien kanssa painivat teologian opiskelijat ovat tulleet tutuiksi Leena Huoviselle. Hän on työskennellyt yliopistopappina 12 vuotta. "Monet teologian opiskelijat käyvät läpi ahdistuneisuuttaan, jonka aiheuttavat uskonto ja usko. Tiedekunta jollain tavalla laukaisee sellaisen pohdinnan, että hyvänen aika, mihin minä uskon." Kysymykset ovat samoja, joita jokainen lapsuudenkodista irtautunut nuori aikuinen käy läpi: kuka olen, mistä tulen, mitkä ovat arvoni, mihin uskon ja mikä minusta tulee isona. Hankalaksi kysymyksenasettelun tekee se, että monella on alan valintaan uskonnollinen motiivi. Jos usko horjuu, ammatinvalinta ahdistaa. ippikoulun jälkeen Hanna menee isoskoulutukseen. Mitä enemmän hän perehtyy uskontoon, sitä enemmän se tuntuu olevan tarkoitettu juuri hänelle. Hanna tulee uskoon. Usko tuo Hannalle itsetuntoa. Se auttaa häntä arvostamaan uudella tavalla itseään, muita ihmisiä ja elämää. Hanna päättää, että hänestä tulee pappi. Muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole. Lukiossa ei-uskovat kansoittavat välituntisin röökipaikan ja bilettävät perjantaisin. Uskovat hengaavat illat seurakuntatalolla ja viikonloput leireillä. Samanhenkisten ystävien, nuoriso-ohjaajien ja pappien kanssa on turvallista olla. Hanna yrittää täyttää hyvän kristityn vaatimukset: ei tupakkaa, ei kiroilua, ei ainakaan julkista alkoholin käyttöä. Hän välttelee sellaista kulttuuria, joka voisi johtaa epäilyttäviin ajatuksiin. Hanna ei kuuntele Jumalan kyseenalaistavaa populaarimusiikkia. Hän tietää, että kristinuskon kritisointi on sallittua, mutta hän pelkää, että huomaa olevansa arvostelijoiden kanssa samaa mieltä. Kiellettyjen elokuvien listalla on Martin Scorsesen Kristuksen viimeinen kiusaus. Hanna katsoo elokuvan salaa 17-vuotiaana ja rakastuu siihen. Siinä tuntuu kiteytyvän se, miten vaikeaa Jumalaa on hahmottaa ja ymmärtää. Elokuvassa Jeesus ei kuolekaan ristillä. Siksi Hanna ei uskalla suositella elokuvaa Siksi Hann kenellekään. kenellekään n Vaikka elokuva ei heikennä hänen omaa el lo uskoaan, joku muu ei ehkä olisi yhtä onjo nekas, hän ajattelee. h esti Jumalan tahdosta. Sellaisena Hanna näkee teologisen pääsykokeen. Jos hän ei e pääse sisään, Jumala ei haluakaan hänestä pappia. a Vanhemmat ovat innoissaan Hannan lukuinnosta. KummanH kaan puolelta sukua kukaan ei k ka ole aiemmin opiskellut yliopise tossa. toss sa Hanna lukee kahta pääsykoekirjaa Han n helmikuusta kesäkuuhun. Kirjat ovat helmikuu u äärimmäisen kiinnostavia, mutta lukemiäärimmäise e nen raskast Hanna ajattelee, että hänen nen raskasta. ta tulevaisuutensa ja loppuelämänsä riippuu tulevaisuute e siitä, miten hyvin hän vastaa kokeessa. Hanna rukoilee Jumalalta pääsyä teologiseen. Ystävän mielestä oman menestyksen rukoileminen on huijaamista ja verrattavissa lunttaukseen. J ohtui se sitten rukouksista tai pänttäyksestä, Hanna pääsee sisään lähes täysillä pisteillä. Maailma tuntuu aukenevan. Tämä on Jumalan hänelle valitsema tie, joka antaa vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Hanna ei tiedä, että kysymyksiä tulee vain lisää ­ ja ne käyvät vaikeammiksi. Hanna rakastaa luentoja ja ahmii niillä jaettua tietoa. Hän tuntee olevansa etuoikeutettu, kun saa opiskella sitä, mikä kiinnostaa häntä eniten. Hän yllättyy muista opiskelijoista. Heidän joukossaan on uskonnottomia pohdiskelijoita, kiihkeitä vanhoillisuskovaisia ja kaikkea siltä väliltä. Osa näyttää päässeen teologiseen sattumalta, vaikkeivät ole lainkaan kiinnostuneita koko alasta. Hanna kohtaa päivittäin suorastaan järkyttävän monia erilaisia tapoja uskoa Jumalaan. On vaikea sanoa, mikä niistä on oikea. ksegetiikan luennolla haetaan vanhoista teksteistä kaikkein alkuperäisintä Jeesus Nasaretilaista vertailemalla Raamattuun kuuluvia ja kuulumattomia tekstejä. Niistä etsitään sanoja ja tekoja, jotka voisivat olla historiallisen Jeesuksen todellisia sanoja ja tekoja. Jeesuksen ihmeteoille yritetään löytää tieteellisiä selityksiä. "Voiko tämä yliluonnollisesta ja jumalallisesta riisuttu Jeesus olla sama Jeesus Kristus, jota pidän vapahtajanani? Kumpi heistä on todellinen Jeesus?" Hanna huomaa miettivänsä. Eksegetiikalla on teologisessa tiedekunnassa maine uskonmurentajana. Luennoilla opiskelijoille kerrotaan esimerkiksi, että legenda neitseestä syntymisestä oli tyypillinen Jeesuksen-aikainen tapa, jolla pönkitettiin milloin kenenkin suurmiehen muistoa tai egoa. Lisäksi verrataan kristinuskoa vanhempiin uskontoihin ja huomataan, että monessa niistä Jumala uhraa oman poikansa. Vähemmästäkin saa päänsä pyörälle, jos on ikänsä uskonut Raamatun olevan Jumalan sanaa. Osa uskovista teologian opiskelijoista suojautuu kysymyksiltä heittäytymällä fun- E Opinnot aloittaa joka syksy 200 fuksia. Sellaisesta porukasta on vaikea löytää samoin uskovia ystäviä. T
• 12 Ylioppilaslehti 13/09 damentalisteiksi. He ajattelevat, että tiede on pahasta ja musertaa jumalan arvovaltaa ja uskoa. He käyvät herätysliikkeiden ylläpitämän Suomen Teologisen Instituutin luennoilla. Niissä opetetaan tunnustuksellista raamatuntulkintaa, uskonnollista teologiaa ja että yliopistoteologia on uskon vihollinen. Kerran fundamentalistit jakoivat luennoilla propagandamateriaalia, joka kyseenalaisti professorin esittelemät näkemykset. Papereissa kerrottiin, että Jeesus todella sikisi Pyhästä Hengestä ja kaiken muun väittäminen on harhaoppia. ta kukaan ei oikein uskaltanut kysyä, mistä uranvaihdos johtui. Osa lähemmistä ystävistä järkyttyi. "Yksi ystävä totesi, että mä olen aina tiennyt, että sä olet liian liberaali papiksi. Se osui naulan kantaan. En nuorenakaan oikeasti uskonut kaikkiin niihin tapoihin ja sääntöihin. Pyrin vain noudattamaan niitä, että olisin hyvä kristitty." K H esäteologina Hanna opettaa rippikoululaisille, että esiaviollinen seksi ja humaltuminen ovat väärin. Puhuessaan hän huomaa, ettei enää oikeastaan ajattele niin. "Tämähän on ihan älytöntä", hän ajattelee. Moni opiskelukaveri kohtaa ripareilla vielä rankempia asioita. Kesäteologi saattaa joutua kasvotusten vanhempien avioeroa, isän tai äidin kuolemaa tai siskonsa itsemurhaa itkevän rippikoululaisen kanssa. Tilanteessa pitää osata toimia Jumalan puolestapuhujana. Hannan päässä pyörii yhä ahdistavampia kysymyksiä: Miksi opiskelen teologiaa, jos en enää pysty uskomaan? Eihän minusta voi tulla pappia. Miksi Jumala toi minut tänne, jos tällä ei ole mitään merkitystä? Entä jos Jumalaa ei olekaan olemassa? Eihän elämässä ole silloin mitään järkeä. Jos ei ole Jumalaa, ei ole moraalia. Elämälläkään ei ole merkitystä, jos ei ole luojaa. Entä jos ihmiset ovat vain universumin tuottama sattuma? Niin, Jumala. Kaikesta huolimatta Hanna edelleen uskoo Jumalaan. Hän vihaa Jumalaa. Kotona Hanna kertoo ystävälleen tulleensa siihen lopputulokseen, että uskonto on vain ihmisen selviytymistapa sekavassa maailmassa. Uskonnollisuus ihmisen tapa lohduttaa itseään. Ystävä vaikuttaa järkyttyneeltä. Hanna ei uskalla puhua asiasta muille. Lopulta Hanna ei enää jaksa käydä luennoilla eikä tenteissä. Hän soittaa YTHS:lle. Psykiatri sanoo, että Hannalla on vaikea masennus. N yt, muutama vuos myöhemmin uutama vuos m m vuosi myöhemmin osi Hanna on valmis lopett nna na n valmis lopettamaan almis lopettamaan terapian. Paraneapian. minen alkoi ne alkoi en koi päivänä, jona H na Hanna Hann ymmärsi, ettei h i hänestä tarvitse tu tulla ulla pappia. "Myönsin itselleni, että voin olla jotain n muuta, voin olla ihan mitä tahansa. Sen myötä tuli ajatus, että jos voin oin n olla mitä tahansa, ns sa, voin myös tehdä midä miä tä tahansa ja aja lla ajatella atel mitä tahansa. M ään ei Mikään Mikä ei rajoita minua. S oli valtava valtava Se oli valtava vapaudentunne." ." Hanna ehti jo hankkia erään toisen aineen pääsykoekirjat mutta huomasi rakastavansa teologiaa liikaa luopuakseen siitä. Nyt näyttää siltä, että Hannasta tulee uskonnon ja filosofian opettaja. Äiti painosti pitkään Hannaa jatkamaan papiksi. Sukulaiset olivat yllättyneitä, mut- Huhujen mukaan teologit ovat yliedustettuina YTHS:n mielenterveyspalveluiden käyttäjissä. anna hymyilee iloisesti syysflunssasta huolimatta. Hän puhuu hankalistakin asioista punnituin lausein ilman käsillä huitomista, mutkuja ja niinkuja. Kaikesta huomaa, että hän on joutunut ajattelemaan asiat perusteellisesti läpi. Hanna on muodostanut itselleen kokonaan uuden maailmankatsomuksen. Juuri nyt se on tällainen: Hanna pitää itseään kristittynä, muttei tarvitse rituaaleja, eikä uskonnon julkista tunnustamista. Hanna uskoo, että Jumala on olemassa, mutta kukaan muu kuin Hanna itse ei voi määritellä hänen puolestaan, millainen Jumala on. "Olen tyytyväinen uskonrippeeseen, joka minulla on vielä jäljellä. Voi olla, että se syvenee iän myötä. Ajattelen, että jokaisella on kyky hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen. Vaikka se olisi vain lohdun väline maailmassa, jossa ei ole merkitystä, usko, uskonnollisuus ja hengellisyys voivat parhaimmillaan olla rakentavia ja ihmiselle hyväksi. " Masennus on kau ana Hannan olemukon kauk kaukana Hanna olemukHannan uk sesta. Hän vertaa paranemisprosessiaan rtaa p taa paranemisprosessiaan ispro ros n uskoon tulemimiseen: "Elämänhalu ja elämänilo löytyivät samalla tavalla a kuin silloin. Ne olivat todella monta vuotta kateissa. a a. Tämä vain on kypsempää. Elämäntilanteeni ei v Elämäntilanteeni vaadi lämä eni valmiita normeja eikä yhteisöä tai pappia meja meja eikä yhteisöä tai pappia, isöä ä a joka sanoo mikä on oikein ja mikä väärin." Jumalan säätelemien käyttäytymisnormien ja -sääntöjen sijasta Hanna uskoo, että ihmisten välistä toimintaa ohjaa inhimillinen oikeudenmukaisuus. "Tässä filosofiassa saattaa vielä olla aukkoja, m tta sen koja, mutta ajattelen, että s jälkeen kun ja, mutta jäljelle moraali moraali on kuoll jäljelle jää oikeudenl kuollut, j llut, jäljel koska se ei vaadi mukaisuus, ko mu osk normeja." norm " normeja." Ensi viikolla Hanna Ensi v i saattaa saat a uskoa jollain tta toisella toise tavalla. Hän ise o on siihen vapaa. Hanna on saanut uusia ystäviä, n mutta hänen parhaat ystävänsä ovat edelleen seurakuntanuoris ajoilta. a "Heistä osa on kasvanut ulos nuok kas resta resta uskosta. Jotkut käyvät e t edelleen kirkossa hyvin ja elävät hyv kristillistä h elämää." tietävät, Uskovat ystävät tietäv että Hanna uskoo eri tavalla kuin ennen. Hengellisistä asioista he keskustelevat harvoin. V aikka synkät ajatukset ja uskonkriisit ovat uskovien nuorten parissa yleisiä, harva puhuu niistä ääneen. Moni tuntee epäonnistu-
• Ylioppilaslehti 13/09 13 nee neen neensa kristittynä tai pelkää muiden arvostelua. mu mu "Jotkut uskovat saattavat antaa sellaisen käsityka an sen, että kun on uskossa, s ei pitäisi masentua vaan e kiittää vastoinkäymisistä, k iloita ja luottaa Jumalaan. il Masennus on merkki siitä, M ettei luota", Hanna sanoo. et tte Korkeakoulupastori Leena K Ko Huovinen rohkaisee uskonHuov uo kriisiä läpikäyviä antautukriisi kriisiä i maan d m maan dialogiin itsensä, opiskelutovereiden tai papin kanssa. lutovereid lutovereide o e "Nuoren aikuisen on tärkeää uskal"Nuoren aik Nu r aik a taa elää omaa eläm taa el omaa e maa elämäänsä ja tutustua itseensä. Ei pidä pelätä ristiriitaisuuksia uskonasioissa, niitä on jo Raamatussa sinänsä. Ei saa ajatella, että usko kaatuu, jos alkaa ajatella omilla aivoilla." Seurakuntatyöhön haluavalle kriisin läpikäyminen voi olla hyödyllistä. "Etenkin jos papin työhön lähtee, on pakko uskaltaa käydä läpi, missä minun rajani kulkevat ja mitä minä oikeasti ajattelen, ja heijastella sitä kirkon näkemykseen", huomauttaa Huovinen. Pitäisikö teologiaa opettaa pehmeämmin ja vähemmän kriittisesti? Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa konservatiiveilla on omat pappisseminaarinsa. Suomessa papiksi voi valmistua vain yliopistosta. Hannan mielestä Suomen käytäntö on hyvä. Hän ei syytä masennuksestaan tiedettä, vaikka kokikin fuksivuoden hämmentävänä. "On hyvä, että Suomessa hengelliset johtajat saavat tieteellisen koulutuksen, eivätkä käy koulua, jossa keskustellaan vain hengellisesti ja uskonnollisesti. Hengellisen johtajan pitää tietää asioista enemmän kuin yksi tulkinta." Leena Huovinen on samaa mieltä. Hänestä papiksi aikovien on tärkeää hoitaa hengellisyyttään, mutta sen pitää tapahtua muualla kuin yliopistolla. "Yliopiston tehtävä on olla tiedeyhteisö. Niiden, jotka lähtevät kirkon töihin pitäisi kuitenkin hoitaa omaa spiritualiteettiaan ja hengellisyyttään. Nämä kaksi kohtaavat vasta siinä vaiheessa, kun opiskelut ovat ohi ja haetaan paikka seurakunnasta. Spiritualiteetin hoitamiseen yliopisto ei juuri tarjoa eväitä. En tiedä, pitäisikö sen tarjotakaan. " J o muutaman vuoden ajan teologian tiedekuntayhdistys (TYT) on järjestänyt Kirkon iltoja, joissa sekä tieteessä että pappeina profiloituneet teologit ovat kertoneet kokemuksiaan. Tavoitteena on rakentaa siltaa ja vuoropuhelua kirkon ja tieteen välille. Hannasta suunta on hyvä, mutta hän toivoo, että tiedekunnassa keskusteltaisiin enemmän uskonkriiseistä. "Nyt se on vain sellainen varjo. Kaikki tietävät, että se on läsnä, mutta siitä ei puhuta ääneen. " Hän tuntee useita masennuksen läpikäyneitä teologian opiskelijoita. Huhujen mukaan teologit ovat yliedustettuina YTHS:n mielenterveyspalveluiden käyttäjissä. YTHS:ltä tietoa ei kuitenkaan vahvisteta. Jos Hanna voisi neuvoa 18-vuotiasta itseään, hän sanoisi näin: "Jumala ei mene rikki epäilystä tai vihasta. Jumalaa voi ihan vapaasti kyseenalaistaa. Mitkään ajatukset tai tunteet eivät ole kiellettyjä." * Hannan nimi on muutettu. Juttua varten on haastateltu myös useita muita nykyisiä ja entisiä teologian opiskelijoita. Elämässä riittää tilanteita. Onneksi autamme jokaisessa. Jos olet 18-28 -vuotias, löydät kaikki tarvitsemasi palvelut ja käytännölliset ohjeet nyt yhdestä osoitteesta: op.fi/memo Etua elämään. OP-Pohjolasta.
• 14 KULTTUURI Ylioppilaslehti 13/09 kalenteri Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Sanojen fiilistelijä Runomuusikko Harri Hertell ei piiloudu kielikuvien taakse. M Cinemaississa nähdään elokuva Espiral, joka kertoo muuttuvista sukupuolirooleista Meksikossa. Pe 16.10. POIS SLUMMEISTA. International Christian Union näyttää Oscareita kahmineen Slummien miljonäärin. Ruoholahdenkatu 16, klo 19. Vapaa pääsy. railevat kirjailijat Leena Krohn ja Tuuve Aro. Levyjä soittaa DJ Double Trouble. Ravintola Dubrovnik, Eerikinkatu 11, klo 19. Narikka 2 . Ke 21.10. MUCHAS PELÍCULAS. Latinalaisen Amerikan ja Karibian elokuvafestivaali Cinemaissi alkaa. Viiden päivän ajan luvassa on elokuvia, joiden aiheina ovat muun muassa Hugo Chávezin Venezuela ja nicaragualaisten lasten siirtolaisuus. Festivaali esittää myös kuubalaisen elokuvaohjaajan Fernando Pérezin retrospektiivin. Tapahtumapaikkana Andorra, Eerikinkatu 11. Opiskelijoilta liput 4 . La 17.10. LASINKUULTAVAA. Ylioppilaskunnan sekakuoro Akateeminen laulu avaa syksynsä konsertilla, jonka kuulijat pääsevät kuoromusiikin lisäksi maistelemaan ranskalaisia viinejä. Lipun hinta (15/12 ) sisältää viinimaistelun. Lippuja voi tilata ennakkoon osoitteesta talous@akateeminenlaulu.fi. Ravintola Laulumiehet, Hietaniemenkatu 2, klo 19. VIIMEINEN VALSSI. We Love Helsinki -yhteisön suositut iskelmätanssit järjestetään viimeisen kerran. Juhlavieraiden toivotaan pukeutuvan parhaimpiinsa, sillä jäähyväistanssit pidetään kristallikruunujen koristamassa Valkoisessa salissa, Aleksanterinkatu 16­18, klo 20 alkaen. Liput 10 . ikki kulkee kädestä käteen. Yleisö eläytyy vuoroin räppiin ja hartaaseen lausuntaan, välillä kuulemme laulun lurautusta. Ansaitseepa eräs ruutupaitainen nuoriherra kannustusmylläkän lausumalla kalevalamitassakin. Punavuorelaisessa pikkubaarissa on meneillään Poetry Jam -klubin open mic -osuus, jossa aplodeja ei säästellä. Klubi on pakkautunut täyteen lattiaa ja ulkoeteistä myöten. Runoudesta intoutuvat niin hipit kuin laittautuneet punavuorelaisneidotkin. Illan tirehtöörinä häärii lätsäpäinen Harri Hertell. Hän on Helsinki Poetry Connection -yhteisön voimahahmo, runoilija itsekin. Sympaattisesta olemuksesta on helppo uskoa, että Punavuoren kasvatti viljelee kotonaan tomaatteja ja kalastelee usein Lapin maisemissa. Runomusiikkia Hertell on tehnyt vuodesta 2004, nykyisin kokoonpanon Harri Hertell ja Riemuloma Yyterissä kanssa. koski ja Arvo Turtiainen. Samaan aikaan Hertelliä ihmetytti, miksi äidinkielen tunneilla esitelty runous saatiin aina kuulostamaan niin tylsältä. Hertell haluaa esitellä runouden monenkirjavia mahdollisuuksia ja tehdä sen mahdollisimman laajalle kuulijakunnalle. HERTELLILLE RUNOILU on "päättymätön duuni" ja aiheita löytyy mistä tahansa Helsingin katuja kävellessä. Eräällä Harri Hertell ja Riemuloma Yyterissä MySpace -sivun ääniraidalla Hertell sanailee: "Se vähä mitä Bukowskia minussa on, temmeltää tänäänkin tyytyväisenä, eilisen ryypiskelyn laskeman hunnun täyttämässä asunnossa, kun Taisto Tammi rahisee levarissa..." Hertellin mukaan nykyrunoilijan on kuitenkin vaikea olla boheemi, koska töitä on tehtävä. "Vanhalle viinalle haiseva runoilija alkaa olla jo vähän historiaa." Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Jam-illassa Hertell joutui hieman toppuuttelemaan innokkaita open mic -lausujia, jotka olivat valmiita riimittelemään klubin vakiolausujien rinnalla. Kriteerejä open mic -esiintyjille ei ole, vain tekstin on oltava oma. "Ei haittaa, jos laput tärisevät ja ääni värisee. Tärkeintä on, että esiintyy rohkeasti, omiin teksteihinsä luottaen", Hertell neuvoo. R E E T TA H A A R A J O K I > Seuraava Helsinki Poetry Jam -klubi järjestetään 30. lokakuuta Kathrinapurjelaivalla Kauppatorilla. Lisätietoja: www.hkipoetryconnection.blogspot.com "Liian usein runon sanoma jää monimutkaisten kielikuvien taakse." Hertell löysi runouden yläasteikäisenä etsiessään ilmaisukanavaa nuoruuden tuntemuksilleen. Nuoren miehen esikuvia olivat muun muassa Teemu Hirvilammi, Arto Melleri, Pentti Saari- Pe 23.10. SIISTEJÄ EFEKTEJÄ. Digitaalisen kulttuurin festivaali, kolmipäiväinen demoscene-tapahtuma Alternative Party alkaa Kaapelitehtaalla. Tarjolla audiovisuaalisia elämyksiä, kyberlemmikkejä ja muuta mukavaa. www.altparty.org Ti 20.10. MATTI KUKKAROSSA. Miten opiskelija selviää taloudellisesti tulevaisuudessa? Pääministeri Matti Vanhanen vastaa Keskustaopiskelijoiden tapahtumassa Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa klo 12. Vapaa pääsy. TANSSI BIITTIIN. Helsinkiläinen duo, hyväntuulista elektropoppia soittava TV OFF tähdittää Kanneltalon elektroiltaa. Klaneettitie 5, klo 18. Vapaa pääsy. PROOSA KIINNOSTAA. Tämänkertaisella Prosak-klubilla vie- To 29.10. SUOMESSA ON vuodesta 2000 järjestetty kilpailumuotoisia Poetry Slam -tapahtumia, joissa säestystä ei sallita ja esitykset kestävät aina korkeintaan kolme minuuttia. Poetry Jam -klubi pyrkii uudistamaan esitystapaa. Sen innoittaja on Yhdysvalloissa menestynyt Def Poetry Jam. "Räppi tuo runouteen kantaaottavuutta sekä räväköitä esiintyjiä ja kirjoittajia." Hertell kaipaa runouteen suoruutta: KUKA? HARRI HERTELL, 24 > Asuu Punavuoressa Helsingissä. > Opiskelee kulttuurituottamista Metropoliassa. > Levylautasella Puppa J.:n Oi Aikoja! > Vuonna 2019: "Elämä on kuin kalastus, koskaan ei tiedä mitä saa. Siksi se onkin niin kiehtovaa." Oman aikansa Timo Koivusalo 1980-LUVUN KOVIN kotimainen. PRESSA VIERAILEE. Presidentti Mauno Koivisto (kuvassa) puhuu Suomen ja Venäjän suhteita käsittelevässä Studia generalissa kohtalonyhteyden muodonmuutoksista. Porthania I, Yliopistonkatu 3, klo 17­19. Vapaa pääsy. Oman tiensä kulkijan pääteos. Suomalaisen elokuvahistorian ainoa pulp-trilleri, jossa on munaa. Finnsploitaatio. Kaikkien aikojen hauskin kotimainen elokuva. Leffanörttien ylistyssanoille ei näy loppua, kun heidän kulttisuosikkielokuvansa, porilaisen hörhöohjaajan Visa Mäkisen Yön saalistajat saa teatteriesityksen Night Visions Maximum Halloween -festivaalilla Helsingissä. Vuonna 1984 valmistunut, poliisin peiteoperaatiosta kertova huteran budjetin ja kömpelön dialogin rikosleffa oli ensimmäisiä kotimaisia elokuvia, joka väkivallan ja seksikohtausten vuoksi sai k-18-merkinnän. Nimestään huolimatta elokuvassa ei ole yötä, eikä oikein saalistajiakaan. Mäkinen oli kriitikoiden inhokki, jolta lopulta katosi kansankin tuki. Hän ei ole tehnyt elokuvaa sitten vuoden 1991, jolloin hänen kieltolain aikaan sijoittuva epookkileffansa Pirtua pirtua keräsi teattereihin 1 600 katsojaa ja toi tekijälleen miljoonan markan tappion. Nykyään oman aikansa Timo Koivusalo elelee Porissa ja toimii monialayrittäjänä. Ainakaan vielä Suomen nuoriso ei ole Mäkistä uudelleen löytänyt. Irc-gallerian Visa Mäkinen -ryhmässä on kolme jäsentä. M AT T I M A R K K O L A > Night Visions järjestetään 28.10.­1.11. BLAAH KOVAN PÄIVÄN ILTA on legendaarisen radiotoimittajan 60-luvun popmuistelmat sellaisena kuin hän ne muistaa. "Jake Nymanin kootut horinat" sopisi paremmin epätarkan ja kliseitä toistelevan kirjan nimeksi. Pekka Strengistä ei voi tehdä muunlaista dokkaria kuin sympaattisen. Arto Halosen MAGNEETTIMIES on kuitenkin lisäksi hajanainen ja täyteen tungettu. Junamatka Helsingistä Tampereelle muuttuu kollektiiviseksi terapiasessioksi. Teatteri Takomon ITSETTÖMÄT käy läpi suomalaisten alkoholisuhdetta ja nostaa pääpahikseksi Avecran kärrymyyjän. Näinkin voi hankkia kauhean kankkusen. Kauniita ääniä, sisäistä tyhjyyttä. Hissimusiikkiin juuttuneen Airin LOVE 2 on niin tylsä levy, että blaahiuden toteaminen tuntuu liian voimakkaalta reaktiolta.
• Ylioppilaslehti 13/09 KULTTUURI 15 30 40 50 60 70 80 90 100 43% 40% 10 10% 32 32% O 0 10 20 Q-TEATTERI: Jälleenlöydetty aika. OPISKELIJALTA 13 KOKOTEATTERI: Syktyvkarin piru. OPISKELIJALTA 12 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI: Maija Poppanen. PERMANTOPAIKKA OPISKELIJALTA 44 46% 50% 42% 4% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 KANSALLISTEATTERI: Kuninkaan kädet. OPISKELIJALTA 15 SUURIN OPISKELIJAALENNUS KANSALLISOOPPERA: Rigoletto. PERMANTOPAIKKA OPISKELIJALTA 28 TEATTERI AVOIMET OVET: Kuin ensimmäistä päivää. OPISKELIJALTA 14 KOM-TEATTERI: Odotus. OPISKELIJALTA 15 KOMEDIATEATTERI ARENA: The Revyy ­ Tosi Hauska Esitys. OPISKELIJALTA 32,50 Aleissa on eroja Tuntuva alennus tuo opiskelijoita teatteriin ­ mutta ei oopperaan. piskelija pulittaa yleensä lipusta kokoillan näytelmään 10­16 euroa. Helsingin teatterilippujen opiskelija-alennuksissa on kuitenkin suuria eroja, selvisi Ylioppilaslehden pääkaupunkiseudun teattereille tekemässä kyselyssä. Opiskelija voi saada lipustaan alennusta muutamasta prosentista jopa 50 prosenttiin. Useimmiten runsas alennus näkyy myös tavallista suurempina opiskelijamäärinä katsomoissa. Esimerkiksi Q-teatteri kertoo joka kolmannen ja KOM-teatteri joka kuudennen katsomossa istujan olevan opiskelijalippulainen. Universumissa, neljän helsinkiläisen teatterin yhteenliittymässä, opiskelijoita kerrotaan olevan peräti 75 prosenttia yleisöstä. Siellä opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Kruununhaassa sijaitseva Teatteri Jurkka myy 25 euron normaalilipun opiskelijalle 14 euron hintaan. "Alennus on niin suuri kuin pienessä katsomossamme on mahdollista. Vaikka esitys olisi loppuunmyyty ja kaikki katsojat opiskelijoita, se olisi aika tavalla tappiollinen meille", sanoo Jurkan hallinto- ja talousjohtaja Kalle Sandqvist. Hänen mukaansa teatterit kyttäilevät toistensa hinnoittelua ja alennuksia. "Opiskelija laskee jokaisen euron. Lipun hinnassa kaksikin euroa voi ratkaista, onko näytelmä liian kallis. Hintoja ei kuitenkaan ole varaa nostaa, jotta emme hinnoittelisi itseämme ulos", Sandqvist sanoo. SUURISTA TEATTEREISTA par- Mitä kulttuurielämys saa maksaa? LEFFA ON opiskelijan perinteinen vertailukohta kulttuurin alalla. Halvimmallaan pääkaupunkiseudulla leffaan pääsee, jos ostaa Finnkinon opiskelijasarjakortin. Tällöin yhden leffan hinnaksi tulee 7,80 euroa. Kaupunginorkesteria pääsee kuulemaan kuudella eurolla. Silti vain noin kahdeksan prosenttia kuuntelijoista on opiskelijoita. Kaupungin alaisten museoiden hintapolitiikka on omituinen. Kaikkiin kaupungin museoihin on vapaa pääsy, mutta taidemuseoihin ei. Niihin opiskelija saa yleensä kahden euron alennuksen normaalista lipusta, jolloin esimerkiksi sisäänpääsy taidemuseo Tennispalatsiin maksaa opiskelijalle seitsemän euroa. Se on opiskelijalle taidemuseosta paljon. Ei ihme, että monet valitsevat mieluummin saman talon tarjonnasta kolme tuntia pitkän Hollywood-tuotannon. yleisöstä on opiskelijoita. Kitsaasti opiskelijoihin suhtautuvat komediateatteri Arena, jossa alennus on 1,50 euroa, ja Helsingin kaupunginteatteri, jossa alennus on 5 euroa 26­40 euron arvoisesta normaalilipun hinnasta. Kaupunginteatterin lipuista vain neljä prosenttia myydäänkin "NYT PUHUTAAN PORUKASTA, JOLLA ON RAHAT TIUKALLA." opiskelijalippuina. Viikonloppuisin alennus ei ole voimassa. "Olemme alennuksissa kautta linjan tiukempia kuin muut. Kuvittelisin sen johtuvan siitä, että meillä on muita suurempi tarve kattaa tekemisiämme lipputuotoilla", perustelee kaupunginteatterin markkinointipäällikkö Olli Eljaala. haan alennuksen tarjoaa Kansallisteatteri. Sen lipunmyynnistä 15­18 prosenttia lunastetaankin opiskelijalippuina. Myös Kansallisoopperan alennus on varsin tuntuva: 50 prosenttia normaalipusta. Silti vain seitsemän prosenttia ooppera- YLEISESTI OTTAEN opiskelijat käyvät suhteellisen vähän teatterissa. Keskimäärin noin joka yhdeksäs teatterilipun ostaja on opiskelija. Määrä on pieni, sillä se sisältää kaikki viralliseen opiskelija-alennukseen oikeutetut. "Se vastaa yleistä rakennetta. Suurimman katsojakunnan vakiintuneissa ammattiteattereissa muodostavat tunnetusti naispuoliset toimihenkilöt", Kalle Sandqvist Teatteri Jurkasta kertoo. "Ehdottomasti määrää pitäisi saada suuremmaksi, mutta nyt puhutaan porukasta, jolla on rahat on tiukalla ja jolle on tarjolla vaikka mitä ajankulua", kaupunginteatterin Olli Eljaala sanoo. Hänen mukaansa opiskelija kuluttaa usein aikansa mieluummin muualla kuin teatterin penkissä. "Osin se on tietysti kiinni ohjelmistostakin. Opiskelijoille ei ole niin paljon tarjontaa." M AT T I M A R K K O L A JEAH Tommi Musturin Samuel on psykedeelinen versio Nuuskamuikkusesta. Tekstittömästä Alkoholisoitunut liikemies. Ristiriitainen akateemikko. Pekka Lahnanen... SYKSYN KOHUTEOKSET ovat repineet otsikoita enemmän kuin tositv-sarjat. Kirjan kuolemasta ei olekaan enää puhuttu. On se hieno, rauhoittava ­ ja valtava! Viikki sai uuden asukkaan kuvanveistäjä Villu Jaanisoon KAIKKI SAMUELIN MATKASSA -sarjakuvaalbumista löytyvät ohjeet pajupillin rakentamiseen, ja sen maailma on muutenkin pilkottu nautittavan kokoisiksi palasiksi. ON MAHDOLLISTA -nimisestä teoksesta. Käytetyistä rengaskumeista tehty gorilla istuu ylväänä Infokeskus Koronan edessä. Flaming Lipsin hieno albumi EMBRYONIC vie hurjalle matkalle ahdistaviin harhakuvitelmiin. Sopii kaamoksen keskelle kuin loska saappaan alle.
• Ylioppilaslehti 13/09 KULTTUURI 17 HANS EISKONEN Kirjailija valokeilassa Sanataiteilija saattaa mennä yleisön edessä sanattomaksi. O n keskustelun aika. Kirjailija Juha Itkonen on juuri kertonut romaanitaiteensa saloista KoillisHelsingin lukion oppilaille. Äidinkielenopettaja usuttaa tohkeissaan oppilaitaan kommentoimaan. Nuori mustiin pukeutunut nainen avaa suunsa: "Nää sun naiskuvat, näähän on joko tällaisia hysteerisiä tai sitten vakaita. Sun henkilöt on muutenkin tosi tylsiä ja epäuskottavia." Itkosella menee jauhot suuhun. Mitä tuohon nyt sanoisi? KIRJAILIJAT RAAVAVAT muun työn ohessa messuilla, kouluissa, kirjastoissa ja muilla kinkereillä. Esiintyminen on vastapainoa yksinäiselle työlle. Kirjailija tapaa vannoutuneita lukijoita, pääsee keskustelemaan ja kuulemaan palautetta. Toki esiintyminen edistää myös kirjan tunnettuutta ja myyntiä. Valokiilassa ajautuu myös hämmentäviin tilanteisiin. Kirjailijoille esitetään kysymyksiä, kuten paljonko sä nostat penkistä, paljonko tienaat, oliko äitisi ihan normaali ja voiko nainen olla yhtä aikaa kaunis ja lahjakas. Runoilija Sinikka Vuola hämmentyi pari vuotta sitten esiintymiskiertueella Pietarissa, kun eräs nainen yleisöstä ihmetteli, miksi hänen runoistaan puuttuivat loppusoinnut. "Hetken päässä löi tyhjää. Sitten yritin selittää, ettei niitä istuminen tuntuu muutenkin hoopolta. Juuri kun olin päässyt alkuun, kaiuttimista alkoi soida ooppera niin kovaa, että lukeminen piti lopettaa. Siinä sitten odottelin mykkänä kirja kädessä useamman minuutin. Se ei ollut ihan huippuhetkiä." Kirjailija Taina Latvala huomasi kerran sensuroivansa omaa tekstiään juhlasaliin kokoontuneen koululaisyleisön edessä. Latvalan piti lukea novelli esikoisteoksestaan Arvostelukappale. "Novellissa on kohta, jossa on sana orgasmi. Jostain syystä en pystynyt lukemaan sanaa ääneen vaan jätin sen kokonaan väliin. Hävetti, kun ne tuntuivat niin nuorilta." SANOTTAKOON NYT: Kirjailijat "KUKAAN EI HUUTELE KÄNNIPÄISSÄÄN, ETTÄ MENE VITTUUN RILLIHOMO." ole harrastettu Suomessa sitten 1950-luvun." VUOSI 2005, Pentinkulman päivät Urjalassa. Esiintymisjännityksestä kärsivä kirjailija Katja Kettu on saamassa Tiiliskivi-palkinnon esikoisromaanistaan Surujenkerääjä. Juuri ennen kuin hänen pitäisi alkaa lukea tekstiään, hän saa tärinäkohtauksen. "Rupesin tärisemään niin järjettömästi, ettei tilaisuutta pystyt- ty enää jatkamaan", Kettu kertoo. Oman tekstin ääneen lukeminen voi olla muullakin tavalla vaivaannuttavaa. Etenkin jos samaan aikaan tavaratalon kaiuttimista pärähtää soimaan ooppera. Näin kävi eräänä lauantaipäivänä Juha Itkoselle Akateemisessa kirjakaupassa, jossa kirjailijaa kuuntelemaan oli ryhmittynyt viitisen ihmistä. "Tavaratalon keskellä yksin eivät varsinaisesti valita. Heistä on mukava esiintyä. Sinikka Vuolasta on mahtavaa, jos yleisö kysyy suoraan, mitä mieleen juolahtaa. Absoluuttisen nollapisteen nokkamies, kirjailija Tommi Liimatta kaipaisi kirjallisten kinkereiden yleisöltä samanlaista räväkkyyttä kuin rockkeikalla. "Kirjayleisö on aika jäykkää. Kukaan ei huutele kännipäissään, että mene vittuun rillihomo. Se olisi jossain tilanteessa ihan piristävääkin." Liimatta ei suostu lukemaan omaa tekstiään ääneen. "Ei siitä saa mitään semmoista irti, että se olisi nautinto kenellekään." A N T T I J Ä RV I > Helsingin kirjamessut järjestetään 22.­25. lokakuuta Messukeskuksessa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta hakee pääsihteeriä kaudelle 1.1.2010 ­ 31.8.2013. Hakemukset toimitettava viimeistään 29.10.2009 kello 16.00 mennessä! Katso lisätietoa osoitteesta: http://www.ayy.fi/
• 18 PROFIILI Ylioppilaslehti 13/09 Aktivisti puki ylleen puvun. Haastattelupäivänä Bruun oli menossa yliopistojohdon illallisille. HELSINGIN SUOMENRUOTSALAISISSA PIIREISSÄ SE ON SITÄ, ETTÄ NORSEN, HANKEN, AKTIABANKEN. TUNTUI, ETTÄ SE TIE PITÄÄ KATKAISTA."
• Ylioppilaslehti 13/09 PROFIILI 19 V iime aikoina on ollut vähän kiireitä, kun on ollut kaikki nää kirjahässäkät, ja sitten oli tää vesivahinko." Vaalea pörrötukkainen poika istuu ullanlinnalaisen tapasbaarin takahuoneessa ja saa kaiken kuulostamaan luontevalta. Kaikille meillehän on arkipäivää toimittaa muutama tietokirja ja joutua puoleksitoista kuukaudeksi asunnottomaksi, koska kesäasukkaiden aikana lattiakaivo tukkeutui. Eli ne siis sammuivat suihkuun? "En mä tiedä, en ole hirveästi kysellyt. Vakuutusyhtiön mukaan kyse ei ollut tuottamuksellisesta vahingosta. Kyllä me kaikki ollaan oltu silleen, että sellaista sattuu. Ei koko maailma aina ole niin skarppi." SEN SIJAAN Otto Bruunia, 25, voisi luon- K nehtia skarpiksi. Ensinnäkin hän on ylioppilaskunnan omistaman HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja. Siinä ei ole sinänsä mitään erityistä. Yli 30 miljoonan liikevaihtoa pyörittävän firman hallitusta luotsaamaan valitaan joka vuosi yksi opiskelijoiden edustaja. Aina ajoittain tehtävään päätyy älykkäitä ja ahkeria ihmisiä. Bruun on myös vasemmistolainen aktivisti. Sellaisia ei ole ollut tapana päästää huseeraamaan Yhtymään. Tänä vuonna on ilmestynyt tai ilmestyy kolme Bruunin toimittamaa ja osittain kirjoittamaa kirjaa. Keväällä myyntiin tuli Euroopasta ei mitään uutta?, jonka Bruun toimitti yhdessä ystävänsä, tutkija Hanna Kuuselan kanssa. "Purimme siinä osiin, mikä meitä ärsyttää suomalaisessa eu-keskustelussa. Pidettiin seminaareja, soitettiin Eurooppa-tiedotukseen yli-innokkaita puheluita ja käytiin keskusteluissa, joissa nuorin osallistuja meidän jälkeen oli joku Olli Kivinen." Syksyllä ilmestyi finanssikriisin syitä puiva pamfletti Finanssikapitalismi ­ jumala on kuollut. Siinä Bruunin toimittajakumppanina oli filosofi Teppo Eskelinen. "Globalisaatiokriittinen liike oli näistä ongelmista varoitellut. Liikkeen muistinkin takia piti kirjoittaa, että mitäs mieltä me nyt oltiinkaan. Syynä oli se akuutti siinä hetkessä oleva poliittinen tilanne ja se, miten talouslehdistö kriisiä pui." Pian ilmestyy kolmas kirja, jossa kahden edellisen yhteistyökumppanin joukkoon on liittynyt tutkija Ilkka Kauppinen. Immateriaalitalous-kirjassa käsitellään aineetonta taloutta Suomessa ja kansainvälisesti. "Se on yritys hahmottaa ja avata tätä luovuuspuhetta ja innovaatiohuumaa, ja yritys palauttaa valtasuhteita siihen puheeseen." Lisäksi Bruun tekee talousjournalismia Voimaan ja Ny Tidiin sekä toimittaa ruotsinkielistä Le Monde Diplomatiqueta. Suunnitelmissa on tehdä taas uusi kirja, joka käsittelisi kuntatason korruptiota Suomessa. Kavereiden kanssa, tietenkin. OTTO BRUUN saa kaiken tuntumaan ärsyt- p a s s a Otto Bruun on uuden sukupolven aktivisti, joka tekee politiikkaa ärsyttävän vaivattomasti. Ja ottaa kaverit mukaan. T E K S T I V E E R A LU O M A - A H O K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M i m Staffan on Bruunin setä, kirjailija ja toimittaja Staffan Bruun. Ja tietenkin Bruun harrastaa purjehdusta ja saaristolaiselämää. Mutta ei lapsuudenkoti ollut mitenkään erityisen suomenruotsalainen eikä poliittinen, Bruun sanoo. Yläasteikäisenä hän ärsyyntyi itse koko ankkalampeen ja sen instituutioihin. "Helsingin suomenruotsalaisissa piireissä se on sitä, että Norsen, Hanken, Aktiabanken. Tuntui, että se tie pitää katkaista." TEININÄ BRUUN oli pienikokoinen ja näytti "törkeän nuorelta". "Meillä oli yläasteella poikaluokka, ja ehkä se, että oli tosi pieni, tuotti outoja psykologisia prosesseja." Koulussa läsnäolemisen sijaan hän keskittyi huippu-urheiluun ja pelasi pöytätennistä maajoukkuetasolla. Sitten Bruun meni uskontoihin sitoutumattomalle Prometheus-leirille. Siitä tuli intensiivinen kokemus. "Protulla oli aktiivinen ilmapiiri, jossa ihmisiä kuunnellaan ja ne tulevat kuulluiksi. Ehkä se rikkoi aiemman sosiaalisen kokemuksen." Leiri rakensi tiiviin yhteisön, ja ystäväpiiri muuttui kertakeitolla suomenkieliseksi. "Jos olisin jatkanut ruotsinkielisessä lukiossa, elämää olisivat määritelleet ne yläasteroolit", Bruun kertoo. Ressun lukioon menosta seurasi totaalinen katkos entiseen, eikä Bruun nähnyt vanhoja koulukavereitaan vuosiin. Lukiossa hän oli mukana tekemässä Ressun Agitaattori-lehteä, harrasti yhteiskunnallista teatteria ja kiinnostui taloudesta. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän pääsi lukemaan kansantaloustiedettä ja liittyi Attaciin. VUONNA 2003 Attac ei ollut enää kovin muodikas. Yksi aktivistisukupolvi hellii myyttiä vuosituhannen vaihteen poliittisesti vilkkaasta kulta-ajasta: Prahasta, Göteborgista ja sodan vastaisista mielenosoituksista, liikehdinnästä, joka lopahti vähän wtc:n jälkeen. Attac oli ollut tobininveroineen 2000-luvun taitteen kuuma juttu, joka pari vuotta näyttävän rantautumisensa jälkeen toi mieleen lähinnä iltapäivänokosille painuneen Erkki Tuomiojan. Bruunin mielestä globalisaatiokriittiseen liikkeeseen on kuitenkin tullut jatkuvasti lisää kiinnostavia ihmisiä. Juuri Attacissa hän tutustui ihmisiin, joiden kanssa on nyt tehnyt yhteistyötä. "Mun ajattelu on kyllä ehdottoman globaalia. Suomi ei itsessään tilana ole ehkä erikseen tarkasteltuna kaikkein kiinnostavin", hän määrittelee. Sen huomaa. Bruunin puheessa vilahtavat länsiafrikkalaiset maatilat, zapatistien osuuskunnat, Ranskan kansanäänestys eu:n perustuslaista ja Laos, jonne hän lähtee tekemään metsäpolitiikkaa käsittelevää graduaan. Bruunista koko aktivismi on viime vuosina muuttunut, palannut konkretiaan. "On ihailtavaa, että ihmiset pistävät nykyään itsensä likoon eivätkä vaan tuota tekstejä. Sekin on olennaista, mutta jos kaikki jää siihen, on vaarana, että aktivismi on vain akateeminen harjoitus." Hän ottaa esimerkiksi yliopistouudistuksen innoittaman Opiskelijatoimintaryhmän, joka on viimeisen vuoden aikana vallannut niin monta taloa ja tilaa, että hitaammat eivät pysy laskuissa. "Ei enää vaadita jotain abstraktia toisenlaista maailmaa, vaan samalla tuotetaan sitä maailmaa itse." Kirjat, joita Bruun on toimittanut, ovat hänelle esimerkki toimintalähtöisestä filosofiasta: sellaisesta, että lähdetään ennakkoluulottomasti tekemään asioita, opitaan niitä samalla eikä pelätä, että joku suuttuu. Bruun tuntuu itse olevan tyyppiesimerkki uuden sukupolven aktivisteista ­ niistä, joille New Yorkin terrori-iskut tapahtuivat teini-iässä ja jotka nyt ovat nuoria aikuisia. "Me istuttiin tapanilalaisen omakotitalon olohuoneessa tsiigaamassa sitä hämmästyneinä kuten kaikki muutkin, mutta kyky kontekstualisoida tapahtunutta oli tosi vähäinen." Ehkä Bruun on mallikappale myös ikäpolvestaan ylipäänsä. Niistä, jotka tuottavuuden sijaan ovat kiinnostuneita onnellisuudesta, luottavat rajattomasti itseensä, tekevät asioita aina yhdessä ja ryhmissä, ajattelevat täysin luontevasti kosmopoliitisti, vaativat työltään merkityksellisyyttä, hauskuutta ja joustavuutta eivätkä pelkää verkostoitua. Eivätkä he pelkää ristiriitojakaan: tuotanto ei ole lähtökohtaisesti pahaa eikä tuotantosuhteista voi vapautua, joten hallitaan niitä ja tehdään toisin. Kun Bruun puhuu laajasti taloudellisista rakenteista, hän saa AKTIVISMISTA ON TULLUT TAAS KONKREETTISTA." HYY Yhtymän liiketoiminnan vaikuttamaan hohdokkaalta projektilta. "Koen idealismia siinä, että opiskelijat esimerkiksi tuottavat itse oman ruokansa ja voivat vaikuttaa siihen, millä ehdoilla se tapahtuu." PITKÄAIKAISEN YSTÄVÄN Veikko Erannin mukaan Bruunilla on tapana etsiä asioihin näkökulmia, jotka tuntuvat muista vääriltä. "Se saattaa miettiä, että entä, jos vesi ei olisikaan nestemäistä. Sitten sitä pyöritellään ja päädytään lopulta siihen, että ehkä se nyt sitten kuitenkin on nestemäistä, mutta oli silti hyvä kelata tätä juttua." Aina välillä käy toisinkin. "Se haastaa oman ajattelunsa perusasioita ja on valmis tonkimaan pohjamutia. Ja sitten se huomaa, että tämä uskomaton, itselle provokaatioksi tarkoitettu ajatus näköjään sittenkin kantaa. " Bruunin oma puhe on hauska sekoitus mutkikkaita ja harkittuja lauserakenteita sivistyssanoineen ja huoletonta 2000-luvun helsinkiläistä puolislangia. Välillä hän taas kuulostaa huomaamattaan melkein yritysvalmentajalta: toimitetut kirjat ovat "kasvuprojekteja" ja "asiat on otettava haltuun". Yksi asia lienee selvä. Bruun tuskin voi välttää sitä, että hänestä tulee vielä jotain enemmän. Mutta onko hänellä itsellään selkeitä ammatillisia haaveita? "Niin, en mä tiiä. Ei kyl ehkä kauheesti."* KVG Setä opettaa "EN MÄ OLE niin hirveästi googlannut itseäni." Kun etsii hakukoneella Otto Bruunia, aika asialliselta näyttää. "Ehkä tää komppaa kaikennäköistä asiallista ja poliittista, mitä olen tehnyt." Bruunin koneessa käyttöasetukset ovat ruotsiksi. Google nostaa esiin Svenska Ylelle tehtyjä radiokolumneja. Helsingin Sanomien sivuilta löytyy politiikan toimittaja Unto Hämäläisen tekemä kirja-arvostelu Eurooppa-kirjasta. Sen mukaan kirja on ahdistava ja raskas, mutta kiinnostava. "Unto Hämäläinen kehottaa, että mun ja Hanna Kuuselan pitäisi liittyä puolueisiin, jos kutsuhuutoja tulee. Se oli aika setämäistä ja huvittavaa. Vähän hassua." Taloussanomien muutaman vuoden takaisessa jutussa kerrotaan, kuinka kansalaisjärjestöt arvostelevat lentoyhtiöitä veroparatiisien käyttämisestä. "Aika jännää aikamatkailua. Kerron tuossa sitaatissa hallussamme olleesta Finnairin vuoden 1999 sisäisestä tiedotteesta. Käsittämätöntä, että olin 15 aikana, johon viittaan." tävän helpolta. Hän on sitä paitsi miellyttävä, kohtelias ja hyvin kasvatettu. Itse asiassa hänen puhettaan kuunnellessa mieltä voivat alkaa korventaa oman sisäisen suomenkielisen änkyrän kitkerät kuiskaukset. Helppoahan se on puuhailla aktivismin parissa ja kirjoitella iltapuhteikseen kirjoja finanssikriisistä, jos on suomenruotsalaisesta akateemisesta suvusta, elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Ullanlinnassa ja käynyt Suomen tärkeimmät eliittikoulut. Eikä sitä voi kiistääkään, ettei Bruun olisi syntynyt Etelä-Helsingin kulttuurivasemmistolainen kultalusikka suussaan. Viisihenkiseen perheeseen kuuluu kaksi isosiskoa, Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professorina työskentelevä isä Niklas Bruun ja suomenkielinen arkkitehtiäiti. Läheisen, mutta paljon omien projektiensa parissa touhuavan perheen kiintopiste on mökki Ahvenanmaalla. "Kaikki meidän perheessä ja Staffanin lapset fanittaa sitä."
• 20 OMAT Ylioppilaslehti 13/09 TEEMU GRANSTRÖM SEUTULIPPUMATKAILUA Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com. SAMI TAKALA Grillijuhlat erämaassa Pirttimäessä maistuvat makkara ja kalja. kalliot. Jos jaksaa kävellä, voi nähdä soitakin. Mitään nähtävyyttä tässä erämaassa ei kuitenkaan ole. Pirttimäkeen ei siis välttämättä kannata lähteä yksinomaan ihastelemaan ruskaa. Ja jos lenkkeily luontopoluilla ei muutenkaan innosta, Pirttimäestä kannattaa vain varata sauna kaveriporukalla. Itse lämmitettävä puusauna on melko kallis (kolme tuntia 90 euroa), mutta kun kavereita on kourallinen, maksettavaa naiseen tai mieheen ei jää kovin paljon. UIMAAN EI tosin pääse, M itä tekisi viikonloppuna? Jos suuntaisi tällä kertaa sedulan sijasta vaikkapa erämaahan? Jättäisi bilevaatteet kaappiin, laittaisi lenkkitossut jalkaan ja pukisi tuulipuvun ylleen... Joo ei ikinä! Ihan hullu ajatus! Sairasta! Haluan mahdollisimman monta bisseä mahdollisimman halvalla, jotta voin potea huonoa omaatuntoa seuraavana iltapäivänä, kun herään. Miksi erämaahan? Kuulostaa typerältä. Ja tylsältä. Näin saattaa moni ajatella. Aluksi. MUTTA OIKEASTI erämaas- Edessä epävarmuus Tärkeintä on tarttua härkää sarvista. Liian moni turvautuu Itkosen mukaan välttelystrategiaan, joka ajan mittaan vain lisää ahdistusta. Tieto helpottaa tuskaa, sanoo Itkonen. Erityisesti sellaisen opiskelijan, jonka oppiaine ei valmista tiettyyn ammattiin, kannattaa tutkia kartoittaminen lieventää omaa epätietoisuutta ja lisää hallinnan tunnetta. Eikä ahdistus ole vain paha asia, Johanna Mikkonen muistuttaa. Se voi motivoida pohtimaan omia tavoitteita. Mikkonen neuvoo turvautumaan kynään ja paperiin. Omia tutkia sitten ajan kanssa. "Lähes aina tul tulevaisuuhes levaisuudenpelkoon liittyy riittämätkoon y tömyyden tunteit Kannattaa den tunteita. ta. pohtia, miten näm tunteet nämä mä vaikuttavat toimin avat toimintaani. Jäntaani. tänkö jotain tekem otain tekemättä, koska mättä, pelkään? Miten tä tämän noi? ämän dankehän voisi ri rikkoa? Keksinän ikkoa? kö jotakin konkre n konkreettista, jolla eettista, voisin osoittaa pe oittaa pelkoni elkoni vääriksi?" " Toinen konsti on kääntää n ntää hankkia yhden perustutkinnon aikana. Oppiminen jatkuu vielä työelämässäkin. YHTÄ ASIAA painottavat sekä Mikkonen että Itkonen: älä jää yksin. Apua on saatavilla monesta osoitteesta: yliopiston urapalveluista ja opintopsykologeilta, Nyytin nettiryhmistä sekä Kluuvin te-keskuksen korkeakouluneuvojilta. Usein jo pelkkä keskustelu opiskelukavereiden kanssa helpottaa oloa. Tietty määrä ahdistusta kuuluu jokaiseen opinpolkuun, Mikkonen sanoo. "Täydellistä alaa ei ole, eikä epävarmuuden tunteilta voi välttyä." Ahdistus tulee j menee, mutta ja elämän perussävyn tulisi olla luottavainen, Itkonen muistuttaa. "Kun tekee sitä, mitä kohtaan , tuntee intohimoa, pärjää usein hyvin." SA R I A N NA KANKKUNEN Ylioppilaslehti kertoo, kuinka selätät tulevaisuudenpelon. sa olemisen ei tarvitse olla ikävää. Se voi joskus olla jopa hauskempaa kuin baareilu. Tee näin: 1) Kerää kiva jengi kavereita kasaan. 2) Pakatkaa reppu täyteen grillattavaa ja juotavaa. Muistakaa tulitikut! 3) Lähtekää erämaahan. Erämaan tavoittaakseen ei tarvitse lähteä Lappiin asti. Junasta pitää muistaa hypätä pois jo Espoon kohdalla. Helsingin kaupunki omistaa pieniä plänttejä maata myös pääkaupungin ulkopuolella. Espoossa lähellä kuuluisaa Bodominjärveä sijaitseva Pirttimäki on yksi tällainen paikka. Pirttimäki, yli 400 hehtaarin kokoinen pala Helsinkiä keskellä erämaata, on jääkauden muovaama ulkoilualue, jota hallitsevat korkeat ja jyrkät kallionrinteet. BUSSI JÄTTÄÄ tienposkeen, sillä matka Bodominjärven rantaan on liian pitkä sipsuteltavaksi kylmällä ilmalla. Vesikin olisi jo liian vilpoista. Kaikkien vapaassa käytössä on sentään katettu grillauspaikka ­ jota varten se reppu kannattaa pakata huolella ­ ja grillin lämmitystä varten valmiiksi hakattuja halkoja. Grillimakkara ja kalja maistuvat erityisen hyviltä kuuman puugrillin ympärillä koleassa syystuulessa. Ja jos sen darran välttämättä haluaa, onnistuu sen hankkiminen täälläkin ­ luonnollisesti. S A M I TA K A L A T yöelämä: armotonta kilpailua, piinaavia haastattelutilanteita, kiirettä ja epävarmuutta. Entä jos en pärjää? Entä, jos minusta ei koskaan tule mitään? Et ole ainoa, jonka ohimoita ahdistus pusertaa. Sen on huomannut myös Leena Itkonen Helsingin yliopiston urapalve- RAJAUKSET OPINTOAJOISSA OVAT LISÄNNEET OPISKELIJOIDEN AHDISTUSTA. luista. Hänen ohjaamissaan työelämäkoulutuksissa ura-ahdistus ja tulevaisuudenpelot nousevat esiin kerta toisensa jälkeen. "Opiskelijoista on valtavan helpottavaa kuulla, että muutkin miettivät ja pelkäävät aivan samoja asioita." Itkosen mukaan moni opiskelija tuntee, ettei työelämän asioihin voi vaikuttaa. "Ulkoa tulevat paineet ovat kovia, ja joillakuilla on epärealistisia käsityksiä siitä, millainen hyvän työntekijän täytyy olla", Itkonen sanoo. Helsingin yliopiston opintopsykologin Johanna Mikkosen mukaan rajaukset opintoajoissa ovat lisänneet opiskelijoiden ahdistusta. "Tehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että opiskelijoilla on yhä vähemmän aikaa pohtia omaa urapolkuaan." MITÄ SITTEN tehdä, kun ahdistus painaa päälle? muiden alan ihmisten urapolkuja. Vaihtoehtojen INFO tunteita kannatteita nnat nn nat taa kirjata ylös ja ylös j j Pirttimäki > Mikä: Helsingin kaupungin omistama ulkoilualue Espoossa. > Mitä: Luontopolkuja, sauna ja grillausmahdollisuus. > Miten: Rautatieasemalta S-junalla Espoon keskukseen, josta bussilla 86 perille. Matkaan menee tunteroinen. > Koska: Viikonloppuna. > Kenelle: Vaihtoehtoista viikonloppua suunnittelevalle. > Kivaa: Grillin kuumuus kylmässä ilmassa. > Tyhmää: Ei juuri mitään nähtävää. Bodominjärven rantaan, ja tien toisella puolella se jo alkaakin ­ tylsä erämaa. Ensin on peltoa. Sitten tulee kumpareinen metsä ja ajatukset omiin iin in vahvuukukk ksiin ja niiden iid n de kehittämiseen. mise n een Kaukaisten urasa n urasaavuaavutusten sijasta on p ta parempi keskittyä lyhy ttyä ttyä lyhyen aikavälin ta n tavoitteisiin. avoitteisiin i Kaikkea osaamista ei tarvitse amista