• Vielä tammikuussa Suomen liittyminen Natoon oli hyvin epä todennäköistä. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Y#3 Ylioppilaslehti 3 / 2022 s. 24
• 15.-17.7.2022 • JOENSUU Edulliset kevätliput myynnissä 31.5. saakka! ALAN WALKER TONES AND I LIAM GALLAGHER NIGHTWISH A36 ? ANTTI TUISKU ? BEHM ? HALOO HELSINKI! INHALER ? JVG ? TEHOSEKOITIN ? ULVER ? VOLA ABREU ? ARPPA ? BATTLE BEAST ? BEAST IN BLACK ? BLIND CHANNEL ? CHISU CLEDOS ? COSTEE ? EGE ZULU ? ELLINOORA ? ERIKA VIKMAN ? ETTA ? EVELINA F ? GASELLIT ? GETTOMASA ? HAPPORADIO ? HASSAN MAIKAL ? HUORA ? IBE J. KARJALAINEN ? JESSE MARKIN ? KNIPI ? KUUMAA ? LASTEN HAUTAUSMAA LAURI HAAV ? LAURI TÄHKÄ ? LUUKAS OJA ? LÄHIÖBOTOX ? MAUSTETYTÖT X AGENTS MC KOO ? MELO ? MOON SHOT ? MOUHOUS ? OLAVI UUSIVIRTA ? SAMI YAFFA SEXMANE ? URSUS FACTORY ? VESALA ? VESTA ? VIIVI ? YEBOYAH ASHNIKKO
• 16 .18 .6 . 2 2 2 H e l s i n k i , N o r d i s @ s i d e w ay sh e l Li p ut : 3 p v / 1 5 5 e s i d e w a y s h e l s i n k i . f i / li p u t
• LASKIMME RUOKAHÄVIKIN MÄÄRÄÄ VERRATTUNA VUOTEEN 2020 20% Vähensimme hävikkiä ja hankimme oman pellon Olemme yhä tasaarvoisempi työyhteisö Käynnistimme Perho Liiketalousopiston kanssa Yhteispelto-hankkeen, jonka myötä voimme viljellä ravintoloissamme käytettäviä kasviksia lähituotantona omalla pellolla. Etenemme vahvasti kohti hiilineutraaliutta Kiinteistömme ovat hiilineutraaleja vuoden 2022 alusta lähtien. Ylva on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama yritys. Liiketoimintamme keskittyvät kiinteistöja ravintola-alaan sekä finanssisijoituksiin. Tutustu vastuullisuustekoihimme: ylva.fi/vastuullisuusraportti 25 % HIILIPÄÄSTÖMME LASKIVAT VUONNA 2021 4.9/5 YLVAN RAKENNUSTYÖMAAT SAIVAT TYÖNTEKIJÖILTÄ YHDENVERTAISESTA KOHTELUSTA ARVOSANAN NÄIN SINUN OMISTAMASSASI YRITYKSESSÄ TEHTIIN TÖITÄ VASTUULLISUUDEN ETEEN VUONNA 2021. Nyt myös muunsukupuolisuus tunnistetaan Ylvalla perinteisten sukupuolikäsitteiden rinnalla. Muut rakennustyömaat: 3,9/5 Hei opiskelija!
• 5 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 PÄÄKIRJOITUS & ALAPÄÄKIRJOITUS BIVUONNA oli paljon mietittävää: penkkarit, ylioppilas kirjoitukset, yhteishaku, elämä, tulevaisuus. Ajatus vapaaehtoisesta asepalveluksesta kävi mielessä, mutta unohtui pian. Eihän sitä ole naisena pakko edes ajatella. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehdyssä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselyssä 21 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, mikä heidän Nato-kantansa on. Miehistä epävarmoja oli 12 prosenttia mutta naisista peräti 30 prosenttia. Toisaalta kävi ilmi, että kriisitilanteessa useampi kuin joka kolmas nainen olisi valmis osallistumaan Suomen aseelliseen puolustamiseen, vaikka asepalveluksen naisista suorittaa vain 0,4 prosenttia. Turvallisuusja puolustuspoliitikkaa voi toki opetella kirjoista, mutta on eri asia saada niistä käytännön kokemusta. Ei siis ole mikään ihme, ettei lähes kolmannes naisista tiedä, mitä Natosta pitäisi ajatella: eiväthän edes kaikki poliitikot ole osanneet muodostaa kantaansa, vaikka mielipiteiden muodostaminen on keskeinen osa heidän työnkuvaansa ja heitä raahataan säännöllisesti maanpuolustus kurssille. ASEPALVELUKSEEN puolestaan raahataan miehiä. Naisia halutaan raahata lähinnä kutsuntoihin ja niihinkin aikaisintaan vuonna 2023. Sitäkin innokkaammin naiset tahdotaan raahata synnytyslaitoksille (eläkkeenmaksajia tarvitaan) ja sieltä nopeasti takaisin töihin (eläkkeenmaksajia tarvitaan). Hyviä eläkkeenmaksajia saisi myös niistä miehistä, jotka vastentahtoisesti hukkaavat työtai opiskeluvuoden kasarmeilla ja koulujen atk-tukihenkilöinä. Joidenkin mielestä miesten yleisestä asevelvollisuudesta on sentään se hyöty, että siellä vetelät pojat oppivat petaamaan sängyn ja heräämään aamulla ihmisten aikaan. Mutta eikö armeijan tarkoitus ole taata Suomelle paras mahdollinen puolustus eikä toimia koko miesikäluokan koirakouluna? Yle uutisoi vuonna 2020, että kolmasosa nuorista miehistä ei enää suorita ase palvelusta. Riskinä on, että tulevaisuudessa sodanajan vahvuutta, 280 000 henkilöä, ei saada kasaan pelkillä miehillä. Maavoimien silloinen komentaja Petri Hulkko haaveili Ylen jutussa, että naisia tulisi armeijaan kaksintai kolminkertaisesti nykyistä enemmän. Ilmeisesti naisetkin kelpaavat, mutta vain varamiehiksi. ”Naisia enemmän palvelukseen ja mahdollisimman paljon miehiä”, Hulkko totesi haastattelussa. Ratkaisua ongelmaan kannattaisi ennemmin etsiä siitä, miten puolustusvoimat saisi palvelukseen mahdollisimman paljon parhaita mahdollisia ihmisiä . • LIOPPILASLEHTEÄ julkaisevalle, HYY :n omistamalle, Ylioppilaslehden Kustannus Oy:lle valmistellaan parhaillaan omistajaohjausstrategiaa. Taustalla ei ole niinkään halu varmistaa HYY :n historiallisesti ja valtakunnallisesti tunnetuimman jäsenpalvelun menestys seuraavat 109 vuotta, vaan edustajiston käymä talouskeskustelu. Kysymyksiä ja kritiikkiä saa ja pitää esittää, mutta esitettyihin ongelmiin näkemäni ja kommentoimani omistajaohjausstrategian luonnos ei ole ratkaisu. Toteutuessaan se toimisi täysin itseään vastaan ja heikentäisi monien rakastaman jäsenpalvelun laatua ja toimintaedellytyksiä. Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n vuosibudjetti on noin 300?000 euroa. Sen merkittävin tuloerä on HYY :n tilausmaksu, jonka osuus on noin 13 euroa opiskelijaa kohden. Summaa haluttaisiin laskea, muka opiskelijoiden taloudellisen rasituksen vähentämiseksi. Perustelu on taloudellisesti mieletön. Yksilön vuosimenoissa kolmen euron meno on häviävän pieni summa, mutta julkaisun tuloihin se tekisi yli 23?000 euron loven. Se vastaa esimerkiksi vuoden avustajapalkkioita. Lisää rahaa pitäisi hankkia myymällä lisää mainoksia, vaikka merkittävä syy koko mediaalan kriisiin on romahtanut ilmoitusmyynti, ja hankkimalla lisää ulkopuolisia tilaajia, joita on nyt hieman yli 200. Kolmen euron alennusta varten heitä pitäisi olla melkein tuhat. Loven paikkaaminen vaatisi joko karsimista lehden ilmestymistahdista ja levikistä, jolloin vähätkin mainostajat kaikkoavat, sisällöistä, jolloin lukijat kaikkoavat, tai henkilökunnasta, jolloin jäljelle jäävien kuormitus kasvaisi kohtuuttomaksi. Luonnoksessaan omistaja tahtoo toki myös, että vähemmillä resursseilla tehtäisiin enemmän sisältöjä laajemmille kohderyhmille. Ylioppilaslehden Kustannus Oy tarvitsee lisää tuloja, ja niitä on pyritty kaikin keinoin hankkimaan, mutta leikattavaa budjetissa ei ole. Kaikki leikattava on jo leikattu. HYY :n kannalta ongelma on myös hyvän hallintotavan noudattaminen. Omistajaohjausasiakirjat eivät ole toimenpideohjelmia tai palautekanava. Strategisiin linjauksiin voi vaikuttaa hakemalla Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n hallitukseen. Tyytymättömyyttä tai toiveita sisältöjä kohtaan voi ilmaista olemalla yhteydessä toimitukseen. • OMISTAJAN TEMPOILEVA TAHTO PARHAITA MAHDOLLISIA IHMISIÄ Y A TUIJA SILTAMÄKI SONJA PARKKINEN J O H A N N E S R O V I O M A A E I N O A N S I O
• 6 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 Y#3 PÄÄTOIMITTAJA Tuija Siltamäki ART DIRECTOR Lari Mörö TOIMITUSSIHTEERIT Sonja Parkkinen Johannes Roviomaa TEKIJÖINA TÄSSÄ NUMEROSSA Liina Aalto-Setälä, Vilma Aholuoto, Sara Harju, Touko Hujanen, Hayley Lê, Riku Lehtoranta, Pauliina Nykänen, Karoliina Paananen, Jaakko Pallasvuo, Silja Pokki, Iida Rauma, Janne Saarikivi, Taina Saarikivi, Selma af Schultén & Mii Varakas. KANNEN KUVA Toimitus PERUSTETTU 1913. 109. vuosikerta. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKOPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@ylioppilaslehti.fi TWITTER, INSTAGRAM, FACEBOOK @Ylioppilaslehti KÄYNTIJA POSTIOSOITE Leppäsuonkatu 9 b, 1 krs., 00100 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut MEDIATIEDOT ylioppilaslehti.fi/mediatiedot ISSN 0355-9246, 1458-445X (verkkolehti) PAINO Printall AS, Tallinna, Viro TOIMITUSJOHTAJA Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 2.9.2022 Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. JULKISTA KESKUSTELUA KIITOKSET Aino Pekkarinen, Sofia Prami, Viivi Prokofjev, Susanne Salmi, Robert Sundman, Otso Teperi, Juha Ylijurva & Marko Ylitalo. OIKAISUT Paluu yliopistolle -jutussa oli haastateltu YTHS:n johtajaylilääkäriä Päivi Metsäniemeä. Jutun ingressiin oli titteliksi livahtanut ylilääkäri. Kanoista tykkään -jutun printtiversiossa kerrottiin, että Viral Vegans olisi maalis kuussa tehnyt kantelun poliisien toiminnasta oikeusasiamiehelle ja rikos ilmoituksen Itiksen vartijoiden toiminnasta. Lehden painoon menon aikaan maaliskuussa Viral Vegans teki kantelun oikeusasiamiehelle, mutta ryhmä päätti odottaa kantelun tulosta ennen rikosilmoituksen tekemistä. Koko Suomen kansalle esitämme pahoittelut sen johdosta, että presidentti Urho Kekkosen kuolinvuosi oli viime lehdessä väärin. Surun päivä koitti vuonna 1986, ei 1982. Ylioppilaslehti 3/2022 @OJ Miten ylioppilaslehti ja sen juttuja rahoitetaan? Mietin että oonko just maksanut jollekin bloggarille hotelliyön ja seurapalvelun Toim. huom. Seksin ostamisesta viime lehteen (2/22) kirjoittanut Jenni Janakka maksoi palvelun omilla rahoillaan. Ylioppilas­ lehden Kustannus Oy maksoi hänelle, kuten muil­ lekin avustajille, tekstistä kirjoitus palkkion. @1 Joo, kiitti hei! Terkut täältä Clarionista [Smiling Face With Heart­Shaped Eyes] t. Ylioppilaslehden influencer @2 Se on niin pahan mielen lehti että meni suoraan paperinkeräykseen. Kierrätän [Green Heart] olen hyvä ihminen @3 Ne tulee HYYn budjetista koska ne siis maksaa siitä että se tilataan kaikille jäsenille maksaa jtn 300 000 e vuosittain. @3 elikkä siis me jäsenet maksetaan koska maksetaan jäsenyydestä @4 Se bussissa housuun paskomisjuttu on kyl ebin @3 ja viime budjetti­ neuvotteluis kävi ilmi että ylioppilaslehti on jotenkin aivan immuuni leikkauksille joita kuitenkin kuulemma tarvitaan [Smiling Face with Smiling Eyes and Three Hearts] @7 Sillä pakollisella hyy­ maksulla jonka kaikki opiskelijat joutuu maksaa joka vuosi @8 Päätoimittajahaku taitaa olla vielä auki eli jos haluat helppoa rahaa kannattaa hakea @9 Bloggarihan kertoi kolumnissa hankkineensa nämä podcastiaan varten, ei kolumnia @10 Tilauksen voi myös peruuttaa. Suosittelen. @11 Kusti polkee kun en oo saanu koko lehteä vielä [Clown Face] ei mitään käryä mistä puhutte @2 @10 ylläpidän työpaikkoja Suomessa [Blue Heart] olen hyvä ihminen @OJ @9 osittain tästä juuri heräsi kysymys että miten raha on liikkunut. Jos jäsenmaksuilla välillisesti rahoitetaan jonkun erillisen podcastin tekemistä niin rasauttaa vielä enemmän. Jos itse rahoittanut kaikki ok @OJ Ja siitä heräsi muutenkin mielenkiinto että miten noita juttuja rahoite­ taan ja korvausjärjestelyt ym @OJ Miten ylioppilas­ lehden tilauksen voi perua @1 Eikö ilmainen journa­ lismi kelpaa? Kiittämätön! [Pouting Face] @2 Mietin myös kun itelle tulee oma ja vanhan asuk­ kaan lehti [Grinning Face With Smiling Eyes emoji] @4 Miten saan tilattua ylioppilaslehden itselleni? Ei oo näkyny yhtään numeroa vielä. Toim. huom. Jos olet Hel­ singin yliopiston opiskelija, Sisun asetuksista. Jos et, tilauslomakkeella osoitteesta ylioppilaslehti.fi. @6 Väheneekö sitten samassa suhteessa maksu? Jos ei halua maksaa päätoi­ mittajan 4k kuukausipalkkaa. Toim. huom. Päätoimit­ tajan palkka on 3 500 euroa kuukaudessa, töitä on noin 40­60 tuntia viikossa. @7 Joo sisusta pystyy oisko ollu omista tiedoista estämään kotiosoitteen jakamisen ylioppilaslehdelle! @OJ Tunnustus: Luen ton ylioppilaslehden aina ja siinä on ihan mielenkiintoisia juttuja @1 Aina ku ylioppilaslehti julkastaan tyypit tulee tänne ”tunnustamaan” et sais clouttii @2 Sehän on varsin mainio julkaisu. @joonaaaltonen Erin­ omainen juttu oikisopiskelun tilasta Helsingissä by @sonjaparkkinen ja @Ylioppilaslehti. Erityisesti voin allekirjoittaa tämän @jukka_kekkonen väitteen. @jukka_kekkonen Vastauksena käyttäjille @joona_aaltonen @sonja­ parkkinen ja @Ylioppilaslehti Kuten jutun kommentointi osoittaa, 2010­ jälkeinen johtoporras yhdellä suulla kiistää sekä tosiasiat että kriittiset tulkinnnat. Apologia kukoistaa. Näistä olen kirjoittanut paljon. Ks. Kek­ kosen kynästä ­ diagnoosi Suomesta (Edita, 2019). @antivaris @Ylioppilas­ lehti @jroviomaa @PieSonja aivojen puute teillä nivoutuu yhteen.Suomen tulevaisuus menetetty @ereof @Ylioppilas lehti ja 2 muulle ”Siellä hän tutustui kollektiivin perustaneeseen apulais­ professoriin ja kirjailijaan Andreas Malmiin” Malm on kirjoittanut kirjan How to Blow Up a Pipeline. Hän kannattaa eko terrorismia ratkaisuna ilmaston­ muutokseen. Ilmeisesti @Ylioppilas lehti on platform ekoterrori bändäreille. @ereof Vastauksena käyttäjille @Ylioppilaslehti @jroviomaa ja @PieSonja ”Pietiläinen on osa ääri ­ oikeiston poliittista eko ­ logiaa tutkivaa kansain­ välistä Zetkin­kollektiivia” Jännittävää, että kollektiivi on nimetty saksalaisen Leniniä ihailleen kommunistin Clara Zetkinin mukaan. Varmasti on objektiivista tiedettä. @adamkipina En tiedä oonko samaa mieltä @Ylioppilas lehti kanssa että seksin ostaminen olisi ”byro­ kraattista”, kerta ei mulle tarvitse täyttää kaavaketta ”69­kakkonen Seksipalvelun ostokaavake” [Face with Tears of Joy] mutta muuten hyvä artikkeli, kiitos Ylkkäri kun ootte purkamassa seksi­ työn stigmaa! [Black Heart] @JasminBBW05 Vastauksena käyttäjille @adamkipina ja @Ylioppilas ­ lehti Byrokraattista ehkä verrattuna siihen, jos ajatteli seksin ostamisen tapahtuvan yöaikaan pimeillä kujilla ja porttikongeissa [Smiling Face with Open Mouth and Cold Sweat] Ei kuitenkaan yhtään sen byrokraattisempaa kuin hyvinvointipalveluiden ostaminen muiltakaan pienyrittäjiltä. @JasminBBW05 Vastauksena käyttäjille @adamkipina ja @Ylioppilas­ lehti Olisipa kätevää, kun saisin sellasen nauhotteen alkuun, kun mulle soittaa! ”Olet soittanut Jasminin seksipalveluihin. Jos haluat varata vaniljapanon, valitse 1. Jos haluat varata fetissisession, valitse 2. Jos haluat tinkiä hinnoista, sulje puhelu ja vedä käteen.” @jensmuush Tuli mieleen kaks asiaa. Mä oon aivan liian pihi hemmotellakseni itseäni vaikka olisi varaa. Ja tosiaan, myös miehen pitää olla varuillaan seksityössä, (varmistus txt) jotenkin nolottaa että hämmästyin vähän tätä. @JariLeino3 Vastauksena käyttäjille @siltamaeki ja @Ylioppilaslehti Ehdotan, että Ylioppilaslehti kutsuu Joe Bidenin päätoimittajakseen! @ilkkapernu Vastauk­ sena käyttäjille @siltamaeki ja @Ylioppilaslehti Ovatko saappaat, joihin astutaan, täynnä kakkaa? @LauriKorkeaoja Ennen radikaali poltti rintaliivit, nyt kakataan housuun. Mitä seuraava sukupolvi tekee, sitä en tohdi edes ennustaa. Rima on korkealla :) @ReijoTossavaine Oliko samalla paskat housussa? @TorstiL Se kakkareppari, on todennäköisesti paras suomalainen lehtijuttu, jonka olen lukenut @EemeliJ @siltamaeki @Ylioppilaslehti Peruutin aikoinaan ylioppilas lehden tilaukseni housuun­ kakkaamis jutun takia. Kyseessä on edelleen vastenmielisin artikkeli mitä olen ikinä lukenut. @MikkoPulliainen Näinä epävarmoina aikoina on yllättävän lohdullista, että tuo kakkavitsi pitää edelleen pintansa. @PenaLaitinen ”Päivä,jona olet lukenut Ylioppilaslehteä,ihan kuinka vähän tahansa,ei ole hukkaan heitetty päivä.”(Lars Huldenia tulkinnallisella vapaudella.) Kokoelmasta:Yhä mennään eteenpäin. @TPulsa Ai saatana nauran niin paljon etten saa happea. @siltamaeki tietää, mikä ”tässä ajassa” on oikeasti tärkeintä. Toimitta­ jien ajatukset. Tai jos niitä ei löydy, toimittajien tunteet. @Maliranta Opin uutta! En esimerkiksi tiennyt että Malmin kuntoradalla on ”kuokka”­tyyliä edellyttävä mäki. Kiitos @siltamaeki! @arnoahosniemi Hyvä Sisko @siltamaeki Kiitän tarkkanäköisestä pääkirjoituksestasi. Huumori on nuorisolle vaikea laji: ei riitä, että kompastuit ladulla, erehdyit pahan kerran Urho Kekkosen kuolinvuodesta. Se on 1986 eikä 1982! @EYrjola Ystäväni Mari sanoi muinoin Office­ ohjelman (UK) alettua, että hän ei oikein pysty katsomaan sitä, koska se muistuttaa liikaa todellisuutta. Tuli vain mieleen tätä @siltamaeki teosta lukiessa. @hetemaki Asiattomalle linjalle jos olisi lipsahtanut niin olisit voinut kokeilla sinu­ tella spontaanisti Klingeä ja katsoa minkälainen primitiivi­ reaktio olisi seurannut. @OJ Mitä tarkoittaa Ylioppilaslehden Top 10 vaihtoehtolistan ”vaihtoehto Mikalle”? @1 En tiedä mut veikkaan että Mikalla tarkoitetaan Mika Aaltolaa @OJ Mikä sen palstan pointti on? @2 Sama ku Nytillä oli aikanaan
• 7 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 Kiteeläiset ystävykset Osmo Väistö ja Valto Rantanen ovat pysähtyneet muistelemaan yhteisiä matkojaan rajan toiselle puolelle. Vastapuolella peltoa on Venäjä, jonka energiasta Suomi pyristelee nyt irti. Lue rajareportaasi sivulta 32. T O U K O H U J A N E N 5 PÄÄKIRJOITUKSESSA KAUTENSA PÄÄTTÄVÄ PÄÄTOIMITTAJA JYRISEE. ALAPÄÄ KIRJOITUKSESSA JÄRKEVIÄ MAANPUOLUSTUKSESTA. 10 VEGAANINEN HYY -ALOITE KAATUI. 13 PANDEMIA ON HANKALOITTANUT JÄRJESTÖJEN TOIMINTAA. RIKU LEHTORANTA KYSYI, MITEN KUOROT OVAT PÄRJÄNNEET. 14 SANOTAAN, ETTEI EDES KORKEA KOULUTUS OLE ENÄÄ TAKUU TYÖLLISTYMISESTÄ. POIKKEUKSIAKIN ON, KIRJOITTAA VILMA AHOLUOTO: ESIMERKIKSI FARMASIA. MII VARAKAS KUVITTI. 16 UKRAINAN SODAN TAKIA YLIOPISTOJA OHJEISTETTIIN KESKEYTTÄMÄÄN YHTEISTYÖ VENÄLÄISTEN YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN KANSSA. 18 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA MIKKO STRAHLENDORFF KIRJOITTAA, ETTÄ IHMINEN ON AINA OLLUT VALLOITTAJA. LIINA AALTO-SETÄLÄ KUVASI. 21 KOLUMNISTI JUHO LIPPOSEN MIELESTÄ TAITEEN EI TARVITSE PALVELLA KAIKKIA. HAYLEY LÊ KUVASI. 22 SARA HARJU POHTII UTOPIOIDEN JA TULEVAISUUDETTOMUUDEN MERKITYSTÄ. 24 SONJA PARKKINEN HAASTATTELI NUORIA NATON KANNATTAJIA JA VASTUSTAJIA. HEIDÄT KUVASI LIINA AALTO-SETÄLÄ. 32 JOHANNES ROVIOMAA JA TOUKO HUJANEN MATKUSTIVAT PORVOOSTA ITÄRAJALLE JA TUTKIVAT SUOMEN ENERGIAPOLITIIKKAA. 44 DJ:T JA KONEMUSIIKKI ARTISTIT KERTOIVAT SILJA POKILLE EPÄASIALLISESTA KOHTELUSTA JA HÄIRINNÄSTÄ. JAAKKO PALLASVUO KUVITTI. 50 AURA MIKKONEN KERTOI PRINSESSAELÄMÄSTÄÄN SELMA AF SCHULTÉNILLE. 52 KIRJAILIJA IIDA RAUMA RAKASTI OPPIMISTA MUTTA INHOSI KOULUA. YKSI SYY SIIHEN OLI NUMERO ARVIOINTI, JOSTA HÄN KIRJOITTI ESSEEN. 56 KULTTUURISOTAKIRJEENVAIHTAJA SAA OMAN VAATEMALLISTON. POSTIA SAA EUROPARLAMENTAARIKKO HEIDI HAUTALA. 58 JA SEURAAVAKSI ASIATTOMIEN KYSYMYSTEN TOIVELAULUKONSERTTI. TÄSSÄ LEHDESSÄ
• Kätevin tapa käyttää myös kaupunkipyöriä! *Etu voimassa 31.5. asti. whimapp.com Helsingin & Espoon Kaupunkipyöräkauden ostajalle 5 € matkarahaa!* 35 € /koko kausi 2022 Osta nyt! avaa
• 9 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 RETRO O KOHUN TOISENA PÄIVÄNÄ Vainion liikenne alkoi etsiä turmabussia. Siihen mennessä oli tapahtunut muun muassa seuraavaa: Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin oli ojentanut kakkatyttöjä – kuten heitä oli alettu mediassa kutsua – kommentissaan ja valistanut, että vanhainkodeissa ihmiset makaavat oikeasti kakat vaipoissa. Tiedotusvälineiden itsesääntelyelimen Julkisen sanan neuvoston ( JSN ) puheenjohtaja Risto Uimonen oli korahtanut ja kutsunut juttua pohjanoteeraukseksi. Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat julkaisseet aiheesta parikymmentä juttua. Yhdessä lääkäri kertoi, että sopimattomassa paikassa ulostaminen on poikkeavaa käyttäytymistä. Bussi Riot, kuten tempausta lehden sisällys luettelossa kutsuttiin, herätti paheksunnan lisäksi analyysejä niin perinteisessä mediassa kuin blogosfäärissä, kuten blogeja internetin jurakaudella vuosikymmen sitten kutsuttiin. Helsingin Sanomissa kohua analysoivat sekä Nyt-liitteen esimies Jussi Pullinen että Kuukausiliitteen toimittaja, entinen Ylioppilas lehden päätoimittaja Saska Saarikoski . Ymmärtäväisimpiä oli sittemmin lakkautetun Vihreän Langan toimittaja Sammeli Heikkinen . ”Performanssissa oleellista on kai sen tulkinta ja sen herättämä reaktio. Kakka jutun jälkiä on ollut hauska seurata. Sillä on samanlaista vaikeasti määriteltävää arvoa kuin mustalla Mannerheimilla. Reaktio kertoo aina jotain reagoijista.” YL -Raportti: Paskoimme housuun bussissa Turkuun julkaistiin Ylioppilaslehden 100-vuotisjuhlanumerossa helmikuussa 2013. Nykyiset Helsingin yliopiston fuksit olivat silloin keskimäärin alakoulussa. Perinnetietona myös uudet sukupolvet ovat löytäneet tiensä Jodeliin ja Twitteriin paheksumaan juttua ja pitämään sitä todistusvoimaisena esimerkkinä nykyYlioppilaslehden ja koko lehdistön rappiosta. Näin siitäkin huolimatta, etteivät tekijät Vappu Kaarenoja ja Aurora Rämö ole missään vaiheessa suostuneet kertomaan, onko koko bussimatkaa saati kakkaamista ikinä edes tapahtunut. EX­KOHUPÄÄTOIMITTAJA Kaarenoja on edelleen vaitonainen tempauksen todenperäisyydestä. ”Journalismi puhukoon puolestaan”, Kaarenoja kommentoi. Nykyisin Suomen Kuvalehdessä työskentelevä Kaarenoja kertoo, että palautteen määrä tuli toimitukselle yllätyksenä. Tarkkoja määriä hän ei muista, mutta Ylioppilaslehden 4/13 mukaan pelkästään juttuun tulleita kommentteja oli yli tuhat. ”En usko, että palautetta olisi tullut läheskään niin paljon, ellei Iltalehti olisi innostunut tekemään asiasta juttua. Luulen, että Iltalehden ’uutinen’ irrotti jutun alkuperäisestä, Ylioppilaslehti 100 vuotta -kontekstistaan.” Kaarenojan mielestä juuri satavuotislehden konteksti on olennainen jutun ymmärtämisen kannalta. Osana Ylioppilaslehden juhlanumeroa juttu saattaa näyttäytyä erilaisena kuin irrallisena palana internetissä. ”Meille olisi ollut kauhistus tehdä tönkkösuolattu juhlanumero, jossa olisi juhlan kunniaksi haastateltavana joku pompöösi merkkihenkilö. Ylioppilaslehden historian piti näkyä numerossa jotenkin muuten.” Sitä, onko hän kakannut housuun kautensa päättymisen jälkeen, Kaarenoja kieltäytyy kommentoimasta. YLEISÖN PYYNNÖSTÄ ja pyynnöistä huolimatta YL -raportti on nyt julkaistu uudelleen Ylioppilas lehden verkkosivuilla. Sisältöön ei ole puututtu, mutta ulkoasua ja koodia on korjattu. Se on tarpeen siksikin, että kakka kummittelee edelleen lehden luetuimpien juttujen listalla ja ansaitsee arvoisensa ulkoasun. Sitten vielä innovaatio. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on strategiassaan sitoutunut kehittämään uusia ansaintakeinoja ylioppilaskunnan tilausmaksujen ja tilausmyynnin rinnalle. No tässä olisi nyt kuulkaa tarjolla taattua näkyvyyttä esimerkiksi kroonikkovaippoja, ripulilääkkeitä tai verhoilukankaita kauppaaville yrityksille. Ei muuta kuin ostohousut jalkaan ja rohkeasti soittoa tänne ”päin”. • TUIJA SILTAMÄKI RETRO: KUMMITUSKAKKA J A N T T I G R U N D S T É N LUE POHJOISMAIDEN PARAS KAKKAJUTTU OSOITTEESTA YLIOPPILASLEHTI.FI.
• 10 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA ELSINGIN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (Hyy) edustajisto hylkäsi maaliskuun kokouksessaan Vegaaninen Hyy -jäsenaloitteen. Edustajiston jäsenistä 22 vastusti aloitetta ja 20 kannatti. Yksi ääni hylättiin ja yksi äänesti tyhjää. Aloitteen tekijöinä oli ryhmä Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka keräsivät aloitteelle 408 allekirjoitusta. Lisäksi 21 järjestöä kertoi kannattavansa aloitetta. Jäsenaloitteita voivat tehdä osakunnat ja järjestöt sekä ylioppilaskunnan jäsenet, jotka saavat aloitteen taakse vähintään 30 jäsentä. Yksi Vegaaninen Hyy -aloitteen tekijöistä, sosiologian opiskelija Sari Kivijärvi kertoo, että ryhmä on laatinut uuden aloitteen, joka toimitettiin Hyylle huhtikuun lopulla. Uusi aloite on nimeltään Kasvipohjaiset kokousja tapahtumatarjoilut. Ryhmä on saanut myös uusia opiskelijaaktiiveja sen jälkeen, kun Vegaaninen Hyy -aloite kaatui. Eroja aiempaan Vegaaninen Hyy -aloitteeseen on erityisesti kaksi. Vegaanisuuden sijaan terminä käytetään kasvipohjaista ruokaa. ”Vegaanisen Hyyn kanssa keskustelu meni joidenkin kanssa siihen, että koskeeko tämä nahkasohvia. Nimi antoi liian monelle kuvan siitä, että kyse ei olisi vain elintarvikkeista”, Kivijärvi sanoo. Lisäksi aloitteessa vaadittiin, että liikelounailla ja ravintolakäynneillä Hyyn edustajien ja heidän vieraidensa pitäisi valita vegaaninen ruoka. Kohta sai Kivijärven mukaan kritiikkiä. Myös aloitteen tekijät totesivat, että käytännössä ravintoloissa tehtäviä ruokavalintoja olisi vaikea valvoa. Nykyinen muotoilu vaatii kasvipohjaista ruokaa vain Hyyn kokouksiin ja tapahtumiin. Molemmissa aloitteissa linjattiin, että muutos ei koskisi Unicafe-opiskelijaravintoloita. Erityisruokavaliot huomioitaisiin jatkossakin, mutta allergikkojen ruoka olisi myös vegaanista. ENNEN EDUSTAJISTON KÄSITTELYÄ Hyyn hallitus oli päättänyt ehdottaa edustajistolle aloitteen hylkäämistä. Hallituksen puheenjohtaja Aleksi Tujunen kertoo, että hallituksen jäsenistä neljä kannatti aloitetta ja kahdeksan vastusti. Tujusen mukaan suurin syy aloitteen hylkäämiselle oli se, että hallitus haluaa kannustaa eikä pakottaa ihmisiä vegaanisen ruoan syömiseen. ”Hallituksessa mietitytti paljon se, millaisia vaikutuksia on sillä, jos annetaan vain yksi vaihtoehto. Kääntyisikö se itseään vastaan? Haluamme antaa mahdollisuuksia kokeilla vegaaniseen ruokaan siirtymistä ja sitä kautta laajentaa sen tarjontaa.” Jo nyt suuri osa Hyyn tarjoiluista on vegaanisia. Ruokaa tarjoillaan Hyyn kokouksissa sekä tapahtumista esimerkiksi vuosijuhlilla ja suursitseillä. Viime vuosijuhlissa vaihtoehtoina oli vegaaninen ruoka ja kalaruoka. Tujusen mukaan osa hallituksen jäsenistä olisi halunnut hyväksyä ehdotuksen sen symbolisen arvon takia, kun taas osa piti aloitteen vaikutusta liian pienenä. Tujunen ei usko, että vegaaninen-sana vaikutti merkittävästi siihen, miksi aloitetta vastustettiin. LAPPEENRANNAN JA LAHDEN LUT -yliopiston ylioppilaskunnassa LTKY :ssä vastaavanlainen aloite hyväksyttiin helmikuussa. Idea kasvipohjaiseen ruokaan siirtymisestä tuli LTKY :n hallitukselta, joka alkuvuonna pohti, millaisia vastuullisuustekoja ylioppilaskunta voisi tehdä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Roosa Grönberg . ”Nähtiin, että se on kaikista pienin askel, joka on helppo ottaa, ennen kuin tehdään jotain isompaa.” Grönbergin mukaan hallitus teki tietoisen valinnan puhua esityksessä kasvipohjaisesta ruoasta eikä vegaanisuudesta. Vegaanisuus olisi vaatinut taustalle eläinoikeusnäkökulman, kun taas LTKY :n ajatuksena oli ensisijaisesti pienentää hiilijalanjälkeä. ”Halusimme olla hyvin tarkkoja siitä, mitä termiä käytetään. Vegaani-sanaan liittyy tunnelatausta, mikä on vähän surullista, mutta koimme, että kasvipohjainen on myös täsmällisempi.” Vegaaniseksi ylioppilaskunnaksi muuttuminen olisi vaatinut vaikeita linjanvetoja yksityiskohdista. Grönberg kertoo, että esimerkiksi teekkarilakin reunus on nahkaa eli eivegaaninen, mutta toisaalta teekkarilakki on opiskelijan oma hankinta. Vegaanisia teekkarilakkeja on ollut valittavana jo pitkään. Lopulta esitys kasvipohjaisesta ruoasta tehtiin hallituksessa yksimielisesti. LTKY :n edustajisto hyväksyi esityksen 70 prosentin enemmistöllä. Grönberg kertoo yllättyneensä siitä, kuinka myönteisesti esitykseen suhtauduttiin niin edustajistossa kuin laajemmin opiskelijoiden keskuudessa. Hän on kuullut vain yhdestä kielteisestä opiskelijapalautteesta. ”Esitys saatiin läpi aika nopeasti ja kivuttomasti. Se ei herättänyt kovin suurta keskustelua ainakaan verrattuna keskusteluun, jota seurasin Vegaaninen Hyy -jäsenaloitteen ympärillä.” Grönberg arvioi, että syynä nopeaan ja helppoon päätöksentekoon on LTKY :n avoin keskustelukulttuuri. Ennen edustajiston kokousta hallitus keskusteli esityksestä edustajiston jäsenten kanssa. LUT -yliopiston opiskelijayhteisö on Grönbergin mukaan tiivis ja yhtenäinen. ”Meillä ei ole suuria eturistiriitoja. Myös yliopiston puolelta ilmastoasiat ovat olleet jatkuvasti esillä. Olemme opiskeluaikana kasvaneet siihen, että ilmastokriisille täytyy tehdä jotain.” Edustajiston kanssa käydyissä keskusteluissa osa pohti sitä, kuinka tarpeellinen on muutos kasvipohjaiseen ruokaan, jos sen vaikutus on kovin pieni. LTKY :ssä esitys koski kokouksia ja tapahtumia, minkä lisäksi hallituksen jäsenet valitsevat vierailujen yhteydessä vegaanista ruokaa. ”Vaikka vaikutus olisi minimaalinen, se ei haittaa, koska pienistä puroista kasvaa iso joki”, Grönberg sanoo. SARI KIVIJÄRVI TOIVOO, että uusi aloite kasvi pohjaisista tarjoiluista menisi läpi Hyyssä. Tällä kertaa tekijät eivät aio luoda aloitteen ympärille näkyvää kampanjaa. Vegaaninen Hyy -aloitteen kanssa yhdeksi ongelmaksi muodostui sähköpostikampanja, jota kritisoitiin myös edustajiston kokouksessa. Kivijärvi kertoo, että aloitteen tekijät olivat kehottaneet opiskelijoita ottamaan yhteyttä edustajiston jäseniin ja kertomaan kannattavansa aloitetta. Opiskelijoille oli tehty mallisähköposti, jota kehotettiin muokkaamaan. Monet kuitenkin lähettivät viestin sellaisenaan, ja sähköposteja lähetettiin edustajiston jäsenille niin paljon, että ryhmä päätti poistaa edustajiston jäsenten nimilistat ja kehottaa lähettämään viestejä vain edustajiston yhteiselle sähköpostilistalle. Myös listalle tulvi niin paljon sähköposteja, että aloitteen tekijöitä ja kannattajia arvosteltiin ”sähköpostispämmistä”. ALOITTEEN TEHNYT OPISKELIJARYHMÄ ON JO TEHNYT UUDEN ALOITTEEN, JOTA SE ON MUOKANNUT VEGAANINEN HYY -ALOITTEEN SAAMAN KRITIIKIN POHJALTA. VEGAANINEN HYY -ALOITE KAATUI EDUSTAJISTOSSA TIUKASSA ÄÄNESTYKSESSÄ H
• YLIOPISTOSTA Lopulta Hyy linjasi, ettei listalle enää päästetä läpi samaa kannatusviestiä. ”Meitä rupesi hävettämään, ja otimme malliviestin pois netistä, koska se koettiin ärsyttäväksi. Emme toivoneet sitä, että täysin samanlaisia viestejä tulisi jatkuvasti”, Kivijärvi sanoo. Kivijärvi uskoo, että yksi syy LTKY :n onnistumiseen oli se, että esitys tuli hallitukselta. Vegaaninen Hyy oli ylioppilaskunnan ensimmäinen epäviralliselta opiskelijaryhmältä tullut jäsenaloite. Aiemmin aloitteita ovat tehneet vain edustajistoryhmät, osakunnat ja järjestöt. ”Jos jäsenaloite hyväksytään, se antaa myös viestin, että opiskelijat voivat vaikuttaa. Uskon, että ennen pitkää Hyystä tulee kasvipohjainen. Nyt olisi vielä mahdollista hypätä LTKY :n kelkkaan ja olla edelläkävijä”, Kivijärvi sanoo. • SONJA PARKKINEN S H U T T E R S T O C K
• 12 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA Maanala Opiskelijat aina 5 €! 2.4.–21.8.2022 PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 p. (09) 2782 679, ma–pe 12–17 YLIOPPILASLEHTI PÄIVYSTÄÄ MYÖS SOSIAALISESSA MEDIASSA. SEURAA INSTAGRAMISSA @YLIOPPILASLEHTI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JYLKKÄRI uutisoi huhtikuun lopussa, että edustajisto esittää muutoksia ylioppilas­ talon ravintolan Ilokiven tarjoiluihin. Edustajisto on velvoittanut hallituksen tekemään tänä vuonna esityksen toi­ menpiteistä, joilla naudanlihasta luovu­ taan lounas tarjoilussa mahdollisimman pian. Ylioppilas kunnan tavoite on olla hiili neutraali vuoteen 2025 mennessä. Samaan aikaan kasvis­ ja vegaanivaihto­ ehtojen tulee olla Ilokiven myydyin vaihto­ ehto. Elo­lokakuussa 2021 Ilo kivessä myydyistä yli 40 000 lounaasta vegaanisia oli alle 900 ja kasvisannoksia noin 7 000. jylkkari.fi TURUN YLIOPPILASLEHDEN TYLKKÄRIN uudeksi päätoimittajaksi on valittu hallinto tieteiden kandidaatti Hermanni Sankelo. Ensimmäisessä pääkirjoituk­ sessaan Sankelo kirjoittaa, että synkkien uutisten keskellä on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta. "Huolehtiessaan omasta toimin­ takyvystään ja jaksamisestaan jää myös enemmän kapasiteettia auttaa muita, kun sille aika on", Sankelo kirjoittaa. Päätoimittajan tehtävää haki kolme henkilöä. tylkkari.fi TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI VISIIRI on kevään viimeisessä numerossa pereh­ tynyt läskivihaan. Visiirin haastattelemat ihmiset kertovat huutelusta, kiusaami­ sesta ja syrjinnästä. Asiantuntija pereh­ dyttää läskivihan historiallisiin juuriin, jotka löytyvät esimerkiksi länsimaiden yksilökeskeisestä kulttuurista. ”Kerran, kun oli hyvä fiilis lähteä kavereiden kanssa ulos, niin joku huusi bussi pysäkillä, että sinun kaltaisesi läskit olisi tapettu Neuvostoliitossa”, lehden haastattelema Piri Huhtanen kertoo. visiirilehti.fi MUUT YLIOPPILASLEHDET Teksti YL-TOIMITUS
• 13 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA OPISKELIJAJÄRJESTÖILLÄ ON OLLUT VAIKEUKSIA SAADA UUSIA JÄSENIÄ TOIMINTAANSA PANDEMIAN AIKANA. ESIMERKIKSI KUOROILLA ETÄYHTEYDELLÄ HARJOITTELU EI KANNA PITKÄLLE. HYYN PIIRISTÄ POISTUI PANDEMIAN AIKANA TAVALLISTA ENEMMÄN JÄRJESTÖJÄ ORONAPANDEMIA on jättänyt pysyvät jälkensä opiskelijajärjestöihin. Osalla järjestöistä on ollut vaikeuksia saada uusia jäseniä mukaan ja pitää toiminta käynnissä, kun koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet kasvokkaisia tapaamisia. Opiskelijajärjestöjen vaikeudet on havaittu myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (Hyy). Hyyn piiristä poistui pandemian aikana tavallista enemmän järjestöjä. Piiristä poistuminen tarkoittaa, ettei järjestö saa enää esimerkiksi Hyyn järjestötukia. Järjestö saattaa siis jatkaa toimintaansa, mutta mahdollisesti aiempaa pienimuotoisempana. ”Hyyn piiristä pandemian aikana poistuneiden järjestöjen tilanne on ollut tavallisesti vaikea jo valmiiksi. Koronan vaikutukset ovat saattaneet olla niille lähinnä viimeinen niitti”, arvioi Hyyn hallituksen tapahtumaja viestintävastaava Emilia Junnila . Junnilan mukaan asiaa on vaikea selvittää, koska taustalla voi olla muitakin syitä kuin koronapandemia. Viime syksynä Hyyn piiristä poistui kahdeksan järjestöä, kun normaalina lukukautena niitä poistuu neljästä viiteen. Tänä keväänä esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historian ystävät ( HYYHY ) päätti poistua Hyyn piiristä. Järjestö kertoi verkkosivuillaan, että jäsenistössä on nykyään pääasiassa entisiä opiskelijoita, minkä takia sen ei kannata jatkaa opiskelijajärjestönä vaan tavallisena yhdistyksenä. Tällä hetkellä Hyyn piirissä toimii noin 250 järjestöä. Piiristä poistuneita järjestöjä on palannut Hyyn piiriin ja uusia järjestöjä perustettu. Hyyn hallituksen järjestöja yhdenvertaisuusvastaavan Linnea Keltasen mukaan etenkin pandemian alku oli kova isku opiskelijajärjestöille. ”Pandemian jatkuessa järjestöt ovat mukautuneet tilanteeseen”, Keltanen sanoo. Siitä huolimatta jatkuvasti muuttuvat rajoitukset ja pitkään jatkunut epävarmuus ovat heikentäneet vapaaehtoisten järjestötoimijoiden motivaatiota. Yhdistys tarvitsee toimiakseen hallituksen. Mitä vähemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä hankalampi sen on saada hallitukseen riittävästi edustajia. Hyy ei ole vielä selvittänyt tarkemmin pandemian vaikutuksia järjestöihin. Emilia Junnilan mukaan monet vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä. ”Uskon, että pandemia on muuttanut opiskelijakulttuuria pysyvästi”, Junnila sanoo. MONIEN KULTTUURIJÄRJESTÖJEN toiminta vaatii jäsenten fyysistä läsnäoloa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuorot, joita kuuluu Hyyn piiriin noin kymmenen. Wiipurilaisen osakunnan laulajien (Wiol) johtaja Riku Laurikka kertoo, että pandemia-aikana etäyhteydet ovat pitäneet kuoroyhteisöä kasassa, mutta varsinaista toimintaa niillä ei voi korvata. ”Etäyhteydellä harjoittelu toimii vain hetkellisesti, kun aloitetaan uusia lauluja”, Laurikka sanoo. Kuorojen perinteisiin kuuluvat kevätja joulukonsertit, joiden lipputuloja kuorot eivät ole saaneet pandemian aikana. Se on tehnyt kuorojen talouteen suuren loven. Esimerkiksi Keskisuomalaisen osakunnan kuoron Metsoforten kevätkonsertteja ei ole järjestetty kahteen vuoteen. Viime vuoden joulukonserteista pidettiin vain osakuntakuorojen yhteinen Akateeminen Joulukonsertti. ”Usko ei riittänyt oman joulukonsertin järjestämiseen viime vuonna. Konserttien suunnittelu on raskasta lykkääntymisten ja peruuntumisten takia”, Metsoforten puheenjohtaja Iiris Viljamaa sanoo. Murhetta kuoroille on tuottanut myös uusien jäsenten hankkiminen ja sitouttaminen. ”Etäaikana yhteisöön mukaan pääseminen on oman aktiivisuuden varassa. Uusien laulajien kato on ollut selvästi normaalia suurempaa”, Wiolin puheenjohtaja Pinja Mero sanoo. PANDEMIALLA on ollut myös myönteisiä vaikutuksia opiskelijakulttuuriin, selviää Turun yliopiston ylioppilaskunnan (Tyy) järjestöille viime vuonna tekemässä kyselyssä. Kyselyn mukaan opiskelijajärjestöt ovat ottaneet käyttöön uusia tapahtumakonsepteja ja tapoja yhteydenpitoon. Zoomin ja Discordin kaltaiset alustat saattavat jäädä käyttöön, vaikka pandemia ei rajoittaisi enää toimintaa. Videoyhteyksien avulla erityisesti perheelliset ja muilla paikkakunnilla asuvat opiskelijat ovat voineet osallistua toimintaan. Kyselyn perusteella moni on kokenut, että kynnys osallistua tapahtumiin on aiempaa matalampi. Myös vanhoiksi ja ummehtuneiksi koettuja perinteitä on ollut aikaa uudistaa, kun tapahtumat ovat olleet tauolla. Tyy on kertonut muun muassa nimeävänsä perinnetapahtumiin jatkossa yhdenvertaisuustarkkailijoita. Hyyn tapahtumavastaava Emilia Junnila kertoo, että myös alkoholittomuuteen kannustava sober curious -trendi näkyy opiskelijoiden keskuudessa, vaikka opiskelijakulttuuriin on perinteisesti liitetty runsas alkoholin käyttö. ”Kehityssuunta oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, mutta kun ravintolat ovat olleet kiinni, ehkä ihmiset ovat miettineet elämäntapojaan entistäkin laajemmin.” Järjestöt ovat olleet huolissaan myös perinteiden jatkumisesta. Toisaalta painetta ylläpitää perinteitä ei välttämättä ole samalla tavalla ollut, kun tapahtumia ei ole voitu järjestää, sanoo Hyyn järjestövastaava Linnea Keltanen. ”Korkeakouluopiskelijat näyttävät muutenkin olevan taipuvaisia luomaan uutta ja uudistamaan vanhoja perinteitä.” • RIKU LEHTORANTA K
• 14 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA ILTÄ TUNTUISI opiskella tietäen, että valmistumisen jälkeen odottaa lähes varma työllistyminen? Tai että työpaikan sijainnin Suomessa saisi päättää lähes vapaasti omien mieltymysten mukaan? Eikä nyt puhuta koodareista tai IT -alasta, vaan Suomea vaivaavasta farmaseuttija proviisori pulasta. Varsinkin farmaseuteista on pulaa kaikkialla Suomessa. Työja elinkeinotoimistojen tuottaman ammattibarometrin mukaan farmaseuteista on eniten pulaa Vaasan ja Seinäjoen alueella. Pulaa on myös erityisesti maa kuntien suurimmissa kaupungeissa, kuten Porissa, Tampereella, Lahdessa, Rovaniemellä, Imatralla ja Kouvolassa. Ongelma on jatkunut jo pitkään. Apteekkari liiton kesällä 2019 tekemän kyselyn mukaan yli puolet Suomen apteekeista oli kärsinyt työvoima pulasta viimeisen vuoden aikana. ”Se, että lähes revitään opiskelujen jälkeen töihin, tuo tietyn turvallisuuden tunteen”, kertoo Kalle Manninen , Helsingin yliopiston tiedekuntajärjestön Yliopiston farmasiakunnan ( YFK ) hallituksen puheenjohtaja ja viidennen vuoden proviisoriopiskelija. Työ apteekissa ei ole kuitenkaan Mannisen ensimmäinen vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Häntä houkuttelee enemmän väitöskirjan tekeminen tai farmasiaa lähellä olevalle alalle hakeutuminen. Mannisen mukaan monet farmasia kunnan opiskelijat hakeutuvat valmistumisen jälkeen apteekkeihin töihin vuokratyöfirman kautta lähinnä ”miettimään, mitä sitten oikeasti haluaisi tehdä”. ”Apteekissa työskentely on kyllä vastuullinen asiantuntijatyö, jossa kokee olonsa tärkeäksi. Kun tiskille tulee ihminen, jolla on joku vaiva, muutaman minuutin rupattelulla hänen oloonsa voidaan saada jo muutos”, Manninen kuvailee. ”Pakollisten harjoittelujen jälkeen työ kuitenkin muuttuu vähän mekaaniseksi. Yllätyksiä tulee, mutta ne harvenevat sitä mukaa, kun tilanteet tulevat tutuiksi.” Manninen pohtii, että apteekkityön houkuttelevuutta voisi lisätä esimerkiksi monipuolistamalla työnkuvaa, nostamalla palkkaa tai pidentämällä taukoja, jotka nyt ovat työehtosopimuksen mukaan 20 minuuttia ruokailulle ja 10 minuuttia kahville. MUUN MUASSA Helsingin yliopisto on vastannut farmaseuttipulaan lisäämällä opiskelupaikkoja. Kun kevään 2017 yhteishaussa tarjolla oli 143 farmaseutin ja 40 proviisorin aloituspaikkaa, nykyään paikkoja on 160 ja 43. Opiskelupaikkojen määrää on lisätty myös Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi ennen pelkästään farmaseutteja kouluttaneessa Åbo Akademissa on aloitettu myös proviisorien kouluttaminen. Farmaseutti on kanditasoinen tutkinto, proviisori puolestaan maisteritasoinen. Esimerkiksi Helsingissä voi hakea pelkästään kanditasoiseen farmaseutin koulutu sohjelmaan tai viiden vuoden proviisorin ohjelmaan. Vain proviisorit voivat hakea apteekkilupia ja ryhtyä apteekkareiksi. Manninen huomauttaa, että monet vastavalmistuneet farmaseutit käyttävät tutkintoa pohjana hakiessaan muille aloille. He hakevat usein opiskelemaan lääketiedettä, elintarviketieteitä tai erilaisiin diplomi-insinööriohjelmiin, kuten kemiantekniikkaan tai bio informaatioteknologiaan. ”Proviisorin tutkintoon haluaa reippaasti enemmän ihmisiä kuin sinne otetaan sisään, ja muiden alojen maisteritutkinnot kelpuutetaan esimerkiksi lääketeollisuudessa ikään kuin sitä vastaavana. Siksi monet juuri valmistuneet tekevät suhteessa lyhyitä työjaksoja opintojensa jälkeen”, Manninen kertoo. Farmaseutin keskipalkka on noin 2 900 euroa kuussa, proviisorin puolestaan noin 4 100 euroa, kertoo Apteekkariliitto. Viime M APTEEKKEJA RAVISTELEE TULEVINA VUOSINA SARJA MUUTOKSIA, MUTTA ALAN TYÖVOIMA PULAAN EI OLE VIELÄ KEKSITTY RATKAISUA. VARMA TYÖPAIKKA Teksti VILMA AHOLUOTO Kuvitus MII VARAKAS
• 15 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA kevään yhteishaussa Helsingin yliopiston 160 farmaseutin paikkaa haki 1 000 hakijaa. Proviisorin koulutusohjelman 43:a paikkaa haki 1 207 hakijaa. Farmasialiiton hallituksen puheen johtajan Maija Pirttijärven mukaan opiskelu paikkojen lisääminen ei ole ainoa ratkaisu alaa vaivaamaan työvoimapulaan. Ratkaisuja tarvittaisiin myös siihen, miten farmaseutit pysyisivät alalla pidempään. Farmaseutti voi työllistyä apteekkien lisäksi esimerkiksi lääketeollisuuteen, sairaaloihin tai terveyskeskuksiin sekä yrittäjäksi tai viranomaistehtäviin. ”Vaikka varsinaisia ylenemisvaihtoehtoja farmaseuteilla on vähän, työkenttä on laaja”, Pirttijärvi sanoo. Pirttijärven mukaan vuokratyöyritysten suosion lisääntyminen on huomattu myös liitossa. YFK :n puheenjohtaja Manninen pohtii, että vuokratyöfirmat vetävät vastavalmistuneita puoleensa muun muassa joustavien työaikojen ja -sopimusten avulla. ”Jotkut opiskelijat sanovat, että heidän tekee mieli katsella uusia paikkoja ja maisemia, ja siksi he työskentelevät vuokratyöfirman kautta”, Manninen sanoo. Osa vuokratyöyrityksistä tarjoaa myös rekrytointibonuksia. Esimerkiksi terveysyritys Oriolaan kuuluvalla Farenta-henkilöstöpalveluilla oli viime syksynä kampanja, jossa työ sopimuksen allekirjoittanut farmaseutti sai enimmillään tuhannen euron palkkion, jos hän sitoutui työskentelemään seuraavan vuoden ajan. Myös Farenta pystyisi työllistämään nykyistä enemmän farmaseutteja, mutta hakijoita on vähän. APTEEKKIALALLA on edessä useita uudistuksia tulevien vuosien aikana. Eniten alalla puhuttavat lääkesäästöt. Ensi vuoden alusta valtio haluaa säästää lääkekorvauksista 60 miljoonaa euroa. Säästöillä rahoitetaan hoitajamitoituksen aiheuttamia kustannuksia. Apteekkariliiton mukaan pelkona on, että apteekit joutuvat vähentämään henkilöstöään. Huhtikuun alussa astui voimaan lääkelain muutos, joka muun muassa lyhentää apteekkilupiin liittyvää valitusaikaa sekä mahdollistaa itsehoitolääkkeiden aiempaa vapaamman hinnoittelun. Uudistuksissa on yhä myös avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi sote-uudistuksen takia tulleet hyvinvointialueet ja niiden yhteistyö apteekkien kanssa on vielä alkutekijöissään. Lisäksi tasaisin väliajoin nousee esiin kysymys siitä, pitäisikö itsehoitolääkkeitä myydä ruokakaupoissa. YFK :n Manninen uskoo, että uudistuksista huolimatta apteekit tulevat tarvitsemaan farmaseutteja myös tulevaisuudessa. ”Apteekeissa tarvitaan inhimillistä kosketusta. Sitä, että joku osaa neuvoa, miten lääkkeitä käytetään oikein.” • JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYÖS TERVEYSYRITYS ORIOLAAN KUULUVAN FARENTAHENKILÖSTÖPALVELUJEN JOHTAJAA HEIKKI MATEROA SEKÄ APTEEKKARILIITON VIESTINTÄJOHTAJAA ERKKI KOSTIAISTA.
• 16 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA SUOMALAISTUTKIJAT EIVÄT TIEDÄ, VOIVATKO HE JATKOSSA PITÄÄ YHTEYTTÄ VENÄLÄISIIN KOLLEGOIHINSA. TAMPEREEN YLIOPISTO VAATII LOPETTAMAAN YHTEYDENPIDON, VAIKKA MINISTERIÖN OHJEESSA SITÄ EI SUOSITELLA. ALEKSANTERI-INSTITUUTIN JOHTAJAN MARKKU KANGASPURON MUKAAN VENÄLÄISTEN LIIALLINEN ERISTÄMINEN ULKOMAAILMASTA PELAA PUTININ PUSSIIN. UKRAINAN SOTA KESKEYTTI TUTKIMUSYHTEISTYÖN VENÄJÄN KANSSA PETUS­ JA KULTTUURIMINISTERIÖ antoi maaliskuun alkupuolella suosituksen, jonka mukaan korkeakoulujen tulisi keskeyttää yhteistyö venäläisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi uusia tutkimushankkeita ei käynnistetä, ja nykyiset hankkeet pyritään keskeyttämään. Suositus koskee myös Valko-Venäjää. Suosituksen takia useat tutkimushankkeet ovat jäissä. Tutkijoiden keskuudessa ihmetystä on herättänyt Tampereen yliopiston linjaus, jonka mukaan tutkijoiden on katkaistava yhteydenpito myös yksittäisiin Venäjällä toimiviin tutkijoihin. Asiasta uutisoi Aamulehti 25. maaliskuuta. Venäjän-tutkimusta tehdään Suomessa erityisesti Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Instituutin johtaja Markku Kangaspuro kertoo, että tutkimusyhteistyön jäädyttäminen institutionaalisella tasolla oli ymmärrettävä ratkaisu ja nykyisessä tilanteessa ainoa vaihtoehto. Venäläisten yliopistojen rehtorien neuvosto oli maaliskuun alussa julkaistussa lausunnossa ilmaissut selvän tukensa ”erikoisoperaatiolle” ja presidentti Vladimir Putinille . Kangaspuro on eri mieltä Tampereen yliopiston linjauksesta. Hän arvioi, ettei suurin osa alan tutkijoista Helsingin yliopistossa kannata yhteydenpidon katkaisemista. ”Tämä on ollut hankalasti tulkittavissa oleva asia, joka on edelleen hieman ilmassa, että miten tässä pystytään toimimaan. Olemme olleet ihmeissämme siitä, voisiko olla niin, että ohjeistus koskisi sitä, ettei voitaisi kommunikoida tai jatkaa harkiten tapauskohtaisesti yhteistyötä venäläisten tutkijoiden kanssa.” Yhteydenpidon katkaiseminen heikentäisi entisestään suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia analysoida Venäjän tilannetta. Myös venäläisille tutkijoille yhteydet länteen ovat merkittäviä tiedon saamiselle. Sodan alkamisen jälkeen Putin on rajoittanut tiedon leviämistä muun muassa lailla, jossa sodanvastaisen tiedon levittämisestä voi saada 15 vuotta vankeutta, sulkemalla sosiaalisen median alustoja ja pakottamalla riippumattomat mediat ulos maasta. Kangaspuron mukaan Putinin autoritaarinen valta loppuu joskus väistämättä, ja sen jälkeiseen muutokseen vaikuttaa se, millaiset yhteydet toisinajattelijoilla, oppositiolla ja vallan piirissä olevilla on länteen ja millainen käsitys heillä on ulkomaailmasta. ”Jos katkaistaan tiedon kanavat oma-aloitteisesti, ei tiedetä, mitä venäläisessä yhteiskunnassa tapahtuu. Putin tekee sitä jo tarpeeksi. En ymmärrä logiikkaa, miksi pitäisi hieman ironisesti sanoen lähteä tukemaan Putinin politiikkaa.” Venäläisten yliopistojen hallintoon on nimitetty ihmisiä, jotka ovat uskollisia Putinille. Monet tutkijat ja opiskelijat eivät kuitenkaan kannata Putinia, Kangaspuro arvioi. Tarkkoja määriä ei pystytä vahvistamaan, sillä väärien mielipiteiden ilmaisemisesta voi saada tuntuvan vankeusrangaistuksen. Siitä huolimatta 4 000 Moskovan yliopiston tutkijaa ja opiskelijaa allekirjoitti vetoomuksen sotaa vastaan. Myös mielenosoitusten osallistujista iso osa on nuoria opiskelijoita. ”En henkilökohtaisesti tunne yhtään venäläistä kollegaa, joka olisi sitä mieltä, että sota on hyvä juttu. Luulen, että tämä on pääsääntöisesti kokemus niiden joukossa, jotka yhteistyötä venäläisten kanssa tekevät”, Kangaspuro sanoo. Myös Suomen Tiedeakatemiain Ihmis oikeuskomitea julkaisi maaliskuun lopulla lausunnon, jossa kehotettiin ”välttämään kategorisia ratkaisuja, joilla voi olla tarkoittamattomia seurauksia”. ”Ihmisoikeuskomitea katsoo, että yksilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi monessa tapauksessa jatkaa tai jopa vahvistaa myös kriisitilanteissa. Kansainväliset verkostot ja yhteistyö voivat olla elintärkeitä totalitaarisissa ja kriisimaissa toimiville tutkijoille ja edellytys heidän kriittisen työnsä jatkamiselle”, lausunnossa todetaan. TAMPEREEN YLIOPISTON tutkimuksesta vastaava vararehtori Tapio Visakorpi kertoo, että heidän linjauksensa siitä, että tutkijoiden on katkaistava yhteydenpito venäläisiin instituutioi hin ja niiden edustajiin, on opetusja kulttuuriministeriön antaman suosituksen mukainen. Kirjaimellisesti Tampereen yliopiston ohjeistuksessa sanotaan näin: ”Tampereen yliopiston resursseja ei voi käyttää venäläisten tai valkovenäläisten ja Venäjällä tai ValkoVenäjällä toimimisen hyväksi, vaan pakotteet koskevat kaikkea tällaista toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi tutkijan tai työntekijän Tampereen yliopiston resurssilla tekemä työ sekä julkaisut venäläisten tai valko-venäläisten kanssa, jotka työskentelevät Venäjällä tai ValkoVenäjällä tai toimivat venäläisten tai valkovenäläisten organisaatioiden hyväksi tai käyttävät näiden organisaatioiden affiliaatiota.” Visakorpi sanoo, ettei linjaus kuitenkaan estä tutkijoita olemasta yhteydessä venäläisiin kollegoihin yksityishenkilöinä. ”Tutkijat toimivat instituutiossa. Jos Tampereen yliopiston tutkija tekee jotain, hän edustaa Tampereen yliopistoa.” Muutoksia linjaan ei ole suunniteltu, vaikka asiaa on kritisoitu tiedeyhteisössä. Tampereen yliopiston Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma arvosteli päätöstä Aamulehden jutussa. Opetusja kulttuuriministeriön korkeakouluja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Atte Jääskeläinen sanoo, että ministeriön antama suositus on ”kohtuullisen kirkas”. Institutionaalinen yhteistyö katkaistaan, mutta yksilöiden välinen yhteistyö voi jatkua. Ministeriön linjan mukaan yksittäiset tapaukset on tarkasteltava yksittäisinä. Korkeakouluilla on autonomia päättää omasta tulkintalinjastaan, Jääskeläinen toteaa. ”Kannustamme ihmisten väliseen yhteistyöhön.” Ministeriön sivuilla yksi usein kysytty kysymys on: ”Miten erotetaan toisistaan tutkijoiden välinen yhteistyö ja organisaatioiden välinen yhteistyö?” Vastaus kuuluu: ”Kun uusia hankkeita tai muuta uutta yhteistyötä ei aloiteta kumppaniorganisaatioiden kanssa, ei niihin sitä kautta liity myöskään uusia henkilöitä koskevaa yhteistyötä. Ilman rahaa tai hankkeita tapahtuva yksittäisten ihmisten yhteydenpito (people to people) on edelleen mahdollista.” Tampereen yliopiston Visakorven mukaan heidän ohjeensa ei kehota jäädyttämään people to people -yhteydenpitoa, mutta yhteyttä ei voi pitää yliopiston edustajana. Visakorpi myöntää, että tulkinta voi olla vaikeaa, minkä takia O
• 17 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 YLIOPISTOSTA tutkijat voivat kysyä neuvoa omasta tilanteestaan yliopistolta. Jääskeläisen mukaan ministeriön linjauksen taustalla on hallituksen päätöksenteko. Myös korkeakoulut toivoivat kansallista linjausta. Taustalla vaikuttavat EU :n linjaukset ja pakotteet. Muun muassa energiateollisuuteen ja sotateknologiaan liittyvät tutkimushankkeet venäläisten tahojen kanssa on lopetettu, koska pakotteet kieltävät ne. HELSINGIN YLIOPISTO ei aio tällä hetkellä tehdä yhtä jyrkkää tulkintaa suosituksesta kuin Tampereen yliopisto, kertoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Jouni Hirvonen . Käynnissä oleva yhteistyö voidaan tehdä loppuun, jos pakotteet eivät rajoita sitä. Uusia hankkeita ei kuitenkaan aloiteta. Hirvosen mukaan linjasta on keskusteltu yliopiston johdon, hallinnon ja tutkijayhteisön kanssa. Tapaukset pyritään ratkaisemaan yksilöllisesti. ”Joillain aloilla tutkimuksen eteenpäin vieminen ja uuden tiedon luominen ovat sen verran tärkeitä, että niitä kannattaa edistää tiukoissa raameissa.” Jo pelkkä organisaatioiden välisen yhteistyön keskeyttäminen vaikuttaa merkittävästi tutkimukseen. Hirvosen mukaan Venäjään keskittyvä tutkimus on ollut Suomessa vahvaa. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. Helsingin yliopisto on esimerkiksi tehnyt yhteistyötä Venäjän kanssa kansainvälisessä ilmakehätutkimuksessa, eikä tietoa ole siitä, mitä Venäjällä sijaitsevien tutkimusasemien tuloksille ja laitteille tapahtuu. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan heillä on ollut käynnissä useita projekteja venäläisten tahojen kanssa. Kaikista ei ole vielä päätetty, katkaistaanko yhteistyö vai tehdäänkö hanke loppuun. On myös käytännön ongelmia. Esimerkiksi palkan maksaminen jo tehdystä työstä Venäjälle on tällä hetkellä vaikeaa. Kangaspuron mukaan institutionaalisen yhteistyön katkaisemisen tiukka tulkinta tarkoittaisi sitä, etteivät tutkijat voisi saada materiaalia venäläisistä arkistoista. Myös mielipidetiedustelujen ja muiden yhteiskuntatieteellisten menetelmien käyttäminen hankaloituu tai muuttuu mahdottomaksi. Jäljelle jää avoin data – ja yhteydenpito venäläisiin tutkijoihin. KANGASPURO nostaa esiin myös Pietarin eurooppalaisen yliopiston, joka tiukasti tehdyn linjauksen mukaan pitäisi rajata yhteistyön ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan ole valtion yliopisto, vaan saa rahoituksensa yksityisiltä toimijoilta. Kyseessä on liberaali yhteiskuntaja humanistisiin tieteisiin keskittynyt yliopisto, jota Putin ja paikallishallinto ovat yrittäneet lakkauttaa jo pitkään. Yliopiston toiminnan jatkuminen muutama vuosi sitten vaati ison kansainvälisen tukikampanjan, Kangaspuro kertoo. Helsingin yliopisto ja Aleksanteri-instituutti ovat tehneet sen kanssa pitkään yhteistyötä. ”Onko nyt viisasta tällä historialla, että jätetään yliopisto ilman yhteyksiä. Se pelaa suoraan Putinin pussiin”, Kangaspuro sanoo ja toivoo, että yliopiston tapaus käsiteltäisiin erikseen. Toisaalta talouspakotteet saattavat karkottaa rahoittajat, mikä ratkaisisi yliopiston kohtalon. Helsingin yliopiston vararehtori Jouni Hirvonen ei ota kantaa Pietarin eurooppalaisen yliopiston tilanteeseen, mutta sanoo, että asiaa pitäisi miettiä tapauskohtaisesti. Hän huomauttaa, etteivät kaikki venäläisten yliopistojen rehtorit ole suostuneet allekirjoittamaan lausuntoa Putinin tukemisesta. Silti yhteistyö on jäädytetty kaikkien kanssa. OKM :n ylijohtajan Atte Jääskeläisen mukaan on romanttinen ajatus, että Venäjän korkeakouluissa voisi avoimesti harjoittaa toisinajattelua. Hallituksen linjaa vastustaneita on painostettu, ja osa on lähtenyt maasta tai vaiennut. Yhteistyön jatkumisen ajankohtaa Jääskeläinen ei halua arvailla. Siihen vaikuttaa myös Suomen ulkopoliittinen linja. Kangaspuro uskoo, että linjauksia arvioidaan uudelleen vasta sodan päättymisen jälkeen. Vaikka sota päättyisi lähiaikoina, Putinin valtakausi ja tiukat lait todennäköisesti jatkuvat. Vararehtori Hirvonen epäilee, ettei yhteistyöhön palata kovin nopeasti, koska instituutiot tukevat mahdollisesti jatkossakin Putinin politiikkaa. Tutkijayhteistyöllä on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, Kangaspuro sanoo. Sitä varten tarvitaan yhteistyötä Venäjän kanssa. ”Ilmastopaneelin mukaan ratkaisu on löydettävä 20–30 vuoden sisällä. Putin on vallassa vielä ikänsä puolesta 10–15 vuoden ajan.” Siksi kaikissa toimenpiteissä yhteistyön ja yhteydenpidon rajoittamisessa pitäisi Kangaspuron mielestä käyttää harkintaa. ”Jos oletetaan, että Putinin valta jatkuu pidempään, meillä ja Venäjällä kasvaa tutkijaja opiskelijasukupolvi, jolla ei ole mitään yhteyksiä toisiinsa.” • SONJA PARKKINEN ”Joillain aloilla tutkimuksen eteenpäin vieminen ja uuden tiedon luominen ovat sen verran tärkeitä, että niitä kannattaa edistää tiukoissa raameissa.”
• ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA -JUTTUSARJASSA YLIOPPILASLEHTI KÄVI KIRJEENVAIHTOA ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA.
• 19 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA Ihminen on aina ollut valloittaja: sademetsät, valtameret, vuoret, Etelämanner, Arktis ja avaruus. Vuonna 1895 norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen yritti retkikuntansa kanssa purjehtia Fram-nimisellä kuunarilaivalla Pohjoisnavalle. Nansen todisti tieteellisesti, ettei merijää pysy paikallaan, vaan virtaa Tyyneltä valtamereltä Atlanttiin. Nyt alus lepää Oslossa museossa. Paikat, joihin on liittynyt historiallisessa perspektiivissä seikkailuhenkeä, ovat ilmastonmuutoksen takia vähitellen muuttumassa tragedian näyttämöiksi. Nykypäivän matkailua on se, että voi sohvalta käsin tietokoneella tai puhelimella mennä minne tahansa ja katsoa, miltä planeettamme näyttää. Satelliitit ovat antaneet silmät sinne, minne meillä ei ole mahdollisuutta matkata fyysisesti. Nämä silmät kertovat valitettavasti huonoa tarinaa Arktiksesta. Lumen määrä, lumen olomuodot, ikirouta ja pintarouta ovat muuttuneet merkittävästi pohjoisella pallonpuoliskolla viime vuosikymmenien aikana. Nyt jopa näkymä ulkoavaruudesta uhkaa muuttua: Arktis on pisara pisaralta muuttumassa valkoisesta siniseksi. Ilmastotutkijoiden arvioiden mukaan on todennäköistä, että 2030-luvulla Pohjoisnapa olisi kesällä täysin avoin merenkululle. Ilmatieteen laitos kartoittaa pohjoisen pallonpuoliskon lumitietoja suomalaisille ja maailmalle. Arktisen alueen etu on tutkimuksen näkökulmasta se, että täällä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen on täsmällisempää, koska ilma on puhtaampaa. Tehtaat ja päästöt ovat kauempana. Kansainvälisissä tiedekonferensseissa yleisön sai aikoinaan hereille, kun kertoi työskentelevänsä globaalin sotkun toimistolla, eli Global MES:ssä (Monitoring for Environment and Security). Nykyisin Global MES on nimeltään Copernicus, joka on Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön avaruusohjelma. Edustan siellä Suomea kaukokartoitusohjelmassa. EU:n Copernicus-ohjelma on ohittanut Yhdysvallat ja Kiinan maailman merkittävimpänä satelliittitiedon tuottajana. Tieto on kaikkien saatavilla avoimesti ja ilmaiseksi. Lisäksi muun muassa koordinoin Ilmatieteen laitoksen osallistumista arktiseen toimintaan. Sodankylän Tähtelässä on Arktinen avaruuskeskus, jossa mitataan ilmastonmuutosta, merijäätä, lunta ja sitä, miten maaperä sitoo tai vapauttaa hiilidioksidia. Olen vieraillut tutkimusasemilla Arkangelissa, Tromssassa, Akureyrissä ja Huippuvuorilla. Sodankylässä eri mittaustoimintoja yhdistetään kuitenkin kaikista laaja-alaisimmin. Satelliiteilla voi seurata mitä tahansa. Sotaa, merirosvolaivoja, kalastusaluksia, kontteja ja öljyvarastoja. Toivon, että ihmiskunta olisi kuitenkin ennemmin kiinnostunut arktisen alueen seuraamisesta kuin Rotterdamin sataman konteista. Arktiksessa tapahtuu luonnolle niin paljon, enkä haluaisi sen jäävän huomiotta. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko planeetan ekosysteemiin. Valtameret happamoituvat, ja merenpinta nousee jääpeitteen sulaessa. Kanadassa on maailman ainoa tutkimuskäyttöön suunniteltu suolavesiallas merijääseurantaan. Sen yläpuolella satelliitit keräävät tietoa siitä, millaisia tulevaisuuden meret ovat. Olisi tärkeää, että myös Suomeen saataisiin suolavesiallas. Satelliitit ovat luonnon asianajajia ?
• 20 YLIOPPILASLEHTI 3/2022 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA Tällä hetkellä kehitetään paljon uusia satelliitteja, jotka laukaistaan vielä tämän vuosikymmenen aikana avaruuteen. Esimerkiksi SAR-satelliitteja hyödynnetään merijään seuraamiseen, koska pilvet eivät häiritse niiden toimintaa. Euroopan suurin satelliittilaivasto on Suomessa, sillä Iceye-niminen suomalainen yritys valmistaa pieniä, noin 150-kiloisia satelliitteja. Tällä hetkellä kiertoradalla on kuusitoista yrityksen satelliittia. Niillä voi mitata esimerkiksi merijäätä, mutta niitä hyödyntää myös Yhdysvaltain armeija. Satelliitit voivat olla ikään kuin luonnon asianajajia. Esimerkiksi Lapissa Kevitsan kaivoksia seuraavat paikalliset ympäristötoimijat hyödyntävät satelliittidataa, jotta he voivat tutkia, kuinka kauas kaivosten räjäytyspöly laskeutuu. Vastaavasti ympäristön suojelua voidaan valvoa myös vesistöjen, peltojen ja miksei lähimetsien romujätteidenkin osalta. Suuremmassa mittakaavassa satelliiteilla voidaan tutkia, miten hyvin ihmiskunta pitää laatimistaan sopimuksista kiinni. YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoite on, että 30 prosenttia planeetan maaja meripinta-alasta pitäisi olla pysyvästi suojeltua. Satelliittikuvia tarkkailemalla voimme seurata ja valvoa, miten tästä pidetään kiinni. Samat päätökset, jotka Glasgow’n ilmasto kokouksessa tehtiin, olisi voitu tehdä jo 20 vuotta sitten. Eräässä tiedeyhteisön kokouksessa sain verbaalisesti näpeilleni, kun ehdotin, että ilmastovihamielisistä yrityksistä pitäisi laatia lista. Teollisuus ja politiikka eivät voi enää ummistaa silmiään ilmastonmuutokselta ja omilta virheiltään. • Mikko Strahlendorff Arktinen avaruusvirkamies Helsingissä 28.3.2022 HAASTATELTAVA ON TYÖSKENNELLYT VUODESTA 1997 LÄHTIEN ILMATIETEEN LAITOKSELLA TAI SEN LÄHETTÄMÄNÄ ASIANTUNTIJANA EUROOPAN KOMISSIOSSA SEKÄ SUOMEN LIIKENNEJA VIESTINTÄ MINISTERIÖSSÄ. AR K T IN EN K I R J E E N VA I H TA J A * * AR K T IN EN K I R J E E N VA I H TA J A * * Y L I O PPI L ASLE H T I Y L I O PPI L ASLE H T I Teksti JOHANNES ROVIOMAA Kuvitus PAULIINA NYKÄNEN Kuva LIINA AALTO-SETÄLÄ