Kaapeliaukio 3, Helsinki Avoinna ti–su 11–18, ke 11–20 Opiskelijat 6 € / Museokortti Kämp Galleria Mikonkatu 1, Helsinki Avoinna ma–pe 11–20, la–su 11–18 Opiskelijat 6 € / Museokortti YKSI MUSEO, KAKSI OSOITETTA DAIDO MORIYAMA: RETROSPEKTIIVI 8.3.–2.6.2024 31.1.–5.5.2024 POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 2024 Curated by Thyago Nogueira, Instituto Moreira Salles. ????
Kirjallista pöhinää K U V A A av a E ro n en TAIDE TAIDE edistää mielenterveyttä ja lukeminen lisää em patiakykyä. Tässäpä tiivistettynä suomalaisen kulttuuri keskustelun puhutuimmat aiheet. Oma mielentervey teni ja empatiakykyni ovat tosin olleet koetuksella, vaikka luen joka päivä. Poliitikot ja pojatkin lukee kampanjat rummuttavat lukemisen positiivisista vaikutuksista niin tunteikkaasti, että teki si mieli itsekin lopettaa lukeminen. Ihan sama mitä lu kee, fasistien pamfletteja tai maitopurkin kylkeä, kun han lukee! Tällaisessa kulttuuriilmapiirissä ainut solidaarinen teko taiteilijoita ja poikia kohtaan on asettua pleikkari ohjain kädessä sohvalle niiden kanssa, joita lukematto muudesta sheimataan. HELMIKUUSSA HELMIKUUSSA ilahduin huomatessani brittilehti The Guardianista, että hyötypuhetta haastaa uusi kirja skene. Reading is so sexy , yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä Kaia Gerber julisti ja perusti kirjakerhon. Moni muu kauneudestaan tunnettu julkkis on tehnyt samoin. Tänä päivänä viehkeillä selfieillä ja vähäpukeisilla naiskehoilla edistetään niin naisten oikeuksia, Palestii nan vapautta kuin hallituksen alasajoa. Olen hieman hämilläni siitä, tarvitseeko sotaa ja omaa seksikkyyttä linkittää toisiinsa, mutta kirjallisuudelle hot girl books tekee ainoastaan hyvää. Ilmiöstä saatiin vihiä jo HBOsarjan White Lotuksen ensimmäisen kauden kohtauksessa, jossa megabeibien Sydney Sweeneyn ja Brittany O’Gradyn hehkeät roolihahmot lukevat uimaaltaalla Nietzscheä ja Freudia välinpitämätön resting bitch face eli suomeksi tonnin seteli ilme kasvoillaan. Vapiskaa Proustia lukevat pormestarit ja Wallace fanipojat, sexykirjaskene näyttää, että kuka tahansa voi napata filosofian klassikon tai kanonisoidun tiiliskiven käteensä, vaikka ei käyttäisikään pyöreitä silmälaseja ja eksistentialistipooloa bleiserin alla. Lukeminen siksi, että se näyttää hyvältä, on vähin tään yhtä hyvä tapa lähestyä taidetta kuin oman par haan itsensä työstäminen. Sexykirjaskene yllättää, pro vosoi ja naurattaa – kaikki reaktioita, joita elävältä taidekentältä täytyy voida edellyttää. Jos kirjallisuuskeskustelun keskiössä on häpeillen selkokielistä urheilijaelämäkertaa lukeva teinipoika, ei puhuta vielä taiteesta vaan sosiaalipolitiikasta tai ”eloonjäämisestä”. TÄLLÄ HETKELLÄ TÄLLÄ HETKELLÄ luen kirjaa, jonka kertoja on rasisti nen ja homofobinen opportunisti, rikas keskiikäinen valkoinen nainen. Hänen ajattelunsa ja toimintansa on vastenmielistä. Kirja on hulvattoman hauska. En ole varma sen empatiaa opettavasta vaikutuk sesta enkä siitä, toimisiko kirja mustan uimapukuni kanssa. Jotakin vastakarvaista siinä on ajan ilmapiiriin, mikä vetää puoleensa. Millainen on sanataideteos, joka ei kouli lukijas taan parempaa ihmistä? Kirja, josta ”allyjen” on vai kea sanoa, onko se hot , vaikka kirjailija on homo ja kannessa koreilee tiukkoihin punaisiin boksereihin puettu perse? Ylioppilaslehden kirjakevätkatsauksessa sivulla 24 kriitikkomme kurottavat neurotieteiden, sosiaali peda gogiikan ja Instagramin tuolle puolen etsiessään vaihto ehtoisia tapoja arvottaa taideteos. A D I L E S E V I M L I ylioppilaslehti 2 / 2024 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Eveliina Mäntylä @evsum Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Sabrina Bqain, Aava Eronen, Toivo Heinimäki, Joel Karppanen, Eveliina Lempiäinen, Touko Miikkulainen, Emmi Nieminen, Anu Silfverberg, Tuukka Tuomasjukka KIITOKSET KIITOKSET Ei kiitettävää. KANSI KANSI Pauliina Nykänen PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 111. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 17.5. Taivaallista politiikkaa K U V A A av a E ro n en Tuukka Tuomasjukka on toimittaja ja kustannustoimittaja, joka lukee ja kääntää romaniankielistä kirjallisuutta harrastuksenaan. Tähän lehteen hän kirjoitti uutisen Ylioppilaslehden leikkauksista ja kolumnin suomenkielisten sokeasta pisteestä: ruotsinkielisestä keskustelusta. Sabrina Bqain on helsinkiläinen valokuvaaja. Tähän lehteen hän kuvasi kirjailija Elli Valtosen Luonnontieteellisessä museossa. Kuvauksissa he keskustelivat eläinten oikeuksista täytetyn valkoposkihanhen valvovan katseen alla. USKONNOLLA USKONNOLLA voidaan edistää radikaalia politiikkaa ja jopa sotaa. Venäjä ja sen hyökkäyssota Ukrainaan on siitä malliesimerkki. Yksi presidentti Vladimir Putinin tukijoista on oligarkki Konstantin Malofejev. Konservatiivisuskonnollisen Malofeje vin on epäilty olevan Ukrainan Krimin valtauksen ja sinne ase tetun nukkehallituksen keskeisiä suunnittelijoita. Euroopassa Malofejev on rahoittanut muun muassa Citizen Golobbausjärjestöä. Se tuki kansanedustaja Päivi Räsästä (kd), kun häntä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyt teet hylättiin hovioikeudessa. Uskonto yhdistää idän ja lännen äärikonservatiiveja. Euroop palaiset lobbausjärjestöt ovat saaneet rahaa Yhdysvaltojen ja Venäjän uskonveljiltä. Rahan avulla järjestöt vastustavat aborttia ja seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, joten suur valtojen konservatiivit voivat vaikuttaa välillisesti jopa eurooppa laiseen lainsäädäntöön. Suomessa uskonto ei aiheuta suurta railoa eduskuntapolitii kassa, kerrotaan vuonna 2023 julkaistussa Helsingin yliopiston tutkijoiden Uskonto, politiikka ja suomalaisten asenteet rapor tissa. Sen sijaan suomalaisen politiikan marginaalissa, jossa väärä tieto ja salaliittoajattelu niittävät suosiota, uskonnolliset näyt li mittyvät yhteiskunnallisen analyysin kanssa. Sivulla 10 alkavassa jutussa käsitellään Tukholman profetiaa. Se on suomettumisen ajan jäänne, joka nostaa päätään aina, kun huoli Venäjän hyökkäyksestä kasvaa. Venäjää myötäilevät kansalaisaktivistit ja pienpuolueet ovat ottaneet kyseisen, Suomen aluemenetyksiä ennakoivan profe tian omakseen. He lietsovat sillä pelkoa Suomen joutumisesta sotaan. Maallistuneetkaan yhteiskunnat eivät ole immuuneja uskon non varjolla tehdylle poliittiselle mielipiteenmuokkaukselle. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N 4 Toimitukselta Tekijöinä
Totuus kevään kirjoista Sielunkovetustehdas Yhtäccii nytkähti PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Törkysisältöä TOIMITUKSELTA s. 4 Lähetyssaarnaajat turmiota vastaan KULTTUURI s. 24 Kritiikki 3 x puheenaihe pääsiäiseen Kolumni: Tuukka Tuomasjukka Ruumiin avaus S. 24 S. 18 S. 10 Ä ÄRISÄ ÄENNUSTE s. 8 Purkupallolla kaikki paskaksi ALKUPALA s. 9 Varokaa vääriä profeettoja ALAKULTTUURI s. 32 Toimittaja testaa Postia Top10 Asiaton kysymys: Matti Rönkä UUTISIA s. 6 Leikkeleitä TAKAIKKUNA s. 35 Arvokartat kainalossa HENKILÖ: ELLI VALTONEN KRITIIKKI ylioppilaslehti 2 / 2024 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
Hyy säästää – iso siivu leikkauksista kohdistuu Ylioppilaslehteen elsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) leikkaa Ylioppilaslehden rahoitusta tänä vuonna viidenneksellä. Edustajisto hyväksyi joulukuussa talousarvion, jossa Ylioppilaslehden rahoitus pienenee 65 000 eurolla. Vuoden 2023 talousarviossa Ylioppilaslehden ja Studentbladetin osuus oli yhteensä 341 000 euroa, kun vuonna 2024 summa on enää 276 000 euroa. YLIOPPILASLEHTI YLIOPPILASLEHTI on yksi Hyyn suurimmista säästökohteista. Hyyn hallituksen puheenjohtajan Antti Kaijansinkon mukaan leikkauksista noin viidennes kohdistuu Ylioppilaslehteen. Yhteensä leikkauksia on Kaijansinkon mukaan tehty lähes 350 000 euroa. Kaijansinkko perustelee leikkauksia Hyyn kiinteistöliiketoiminnan vaikeuksilla ja talouden laajoilla sopeutustoimilla. Lisäksi hän huomauttaa, että Ylioppilas lehdestä on säästöneuvottelujen aikaan kerrottu, että julkaisulla on ”resilienssiä” leikkauksiin. Neuvottelujen aikaan väläyteltiin isompiakin leikkauksia. Hyyn edellinen hallitus esitti, että Ylioppilaslehdestä leikattaisiin yhteensä 100 000 euroa. Hyyn talousjohtokunta taas esitti, että Ylioppilaslehden säästöt voisivat olla 20 000 euroa nyt toteutunutta leikkausta pienempiä. Kaijansinkko epäröi kysyttäessä, leikataanko Ylioppilaslehdestä lisää tulevaisuudessa. ”Tuota… Ei tällä hetkellä, ei ole nähtävissä. Emme ole vielä alkaneet valmistella ensi vuoden budjettia, mutta mukana ei ole ollut sellaisia keskusteluja. Haluamme säilyttää Ylioppilaslehden aseman laadukkaana toimituksena.” YLIOPPILASLEHTIÄ YLIOPPILASLEHTIÄ on viime vuosina lakkautettu ympäri Suomea. Viimeksi Lapin ylioppilaskunta säästi ylioppilaslehtensä hengiltä lakkauttamalla sen rahoituksen marraskuussa. Kaijansinkon mukaan Ylioppilaslehden lakkauttaminen ei ole ollut esillä. Leikkauksen seurauksena Ylioppilaslehti karsii henkilöstöja tuotantokulujaan. Syksyllä aloittavassa toimituksessa lehden kahden toimitussihteerin työaikaa vähennetään viiden päivän työviikosta kolmipäiväiseen työviikkoon. Lehti ilmestyy jatkossa viisi kertaa vuodessa nykyisen kuuden sijaan. Kaijansinkko pitää leikkausten seurauksia ”todella ikävinä”. Hänen mukaansa Hyy pyrkii siihen, että Ylioppilaslehti pystyisi tarjoamaan jatkossakin laadukasta opiskelijajournalismia – mutta suhteessa siihen, millaisia resursseja Hyyllä on tarjota. ”Jos haluamme, että Ylioppilaslehti pystyy toimittamaan hyvää luettavaa ylioppilaskunnan jäsenistölle, siihen täytyy totta kai kohdentaa rahallisia resursseja ylioppilaskunnan suunnalta.” Hyy leikkaa muualtakin. Esimerkiksi järjestölehtitukea sekä tiedekuntaja ainejärjes töjen toiminta-avustuksia supistetaan. Lisäksi ylioppilaskunnan hallituksen jäsenmäärä pienenee kolmanneksella, millä saadaan yli 75 000 euron säästöt. YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY:N OY:N asiantuntijajäsen Harri Saukkomaa sanoo, että Ylioppilaslehdessä on tähänkin asti ollut tiukkaa resursseista. Tulevaisuudessa säästöjä on hänen mukaansa vaikea löytää. 1980-luvun alussa lehden päätoimittajana toiminut Saukkomaa huomauttaa, että yhtiö on myös tehnyt tulosta, mikä näkyy yhtiön taseessa. Tämän vuoden leikkaus on Saukkomaan mukaan lähellä maksimia. Suuremmilla leikkauksilla lehteä ei voisi pyörittää. ”Uskon, että leikkauksen jälkeen pystytään turvaamaan lehden perustehtävä. Ratkaiseva kysymys on, kuinka paljon Hyyllä on kustantajana kärsivällisyyttä ja mahdollisuuksia sijoittaa lehden kannattavaan tulevaisuuteen.” Hyy omistaa Ylioppilaslehteä kustantavan Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n. Ylioppilaslehti on yksi Hyyn suurimmista säästökohteista. Talousarviossa muutosta perustellaan ylioppilaskunnan talouden sopeuttamistarpeella. H K U V A To u ko M iik ku la in en T E K S T I Tuukka Tuomasjukka ylioppilaslehti 2 / 2024 6 U U T I S I A
Eläinlääkiksessä kaikki hyvin! läinlääkärin ammatti on raskas. Miltei puolet suomalaisista eläinlääkäreistä uupuu. Keskivertoväestöön verrattuna eläinlääkäreillä on kohonnut itse murhariski, naisilla jopa nelinkertainen. Syiksi on arveltu suurta työmäärää ja kuoleman kanssa työskentelyä. Jo opinnot ovat nopeatahtiset ja kuormittavat. Harjoittelun aikana eläintilalla opiskelija saattaa kohdata karuja eläinkohtaloita. ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN ainejärjestön alla toimiva etiikkakerho Vethos tarjoaa vertaistukea ja keskustelutilaisuuksia kuormittuneille opiskelijoille. Nyt puhututtavat teho tuotanto ja lemmikkieläinten jalostus, kertoo puheenjohtaja ja toisen vuoden opiskelija Katja Keskitalo. Kandivaiheessa opintoihin kuuluu kymmenen päivän maitotilaja porsitussikalaharjoittelu. ”Onhan se ihan perseestä, että siat joutuvat olemaan häkeissä pitkiä aikoja”, Keskitalo sanoo. Harjoittelun jälkeen on pakollinen purkukeskustelu, jossa käsitellään kokemuksia ja heränneitä tunteita. Keskitalolle myös ennen harjoittelua käyty fuksikevään Eläinten pito ja hyvinvointi -kurssin keskustelu eläinten kohtelusta oli tärkeä. Keskitalon mukaan on opiskelijan vastuulla puhua mahdollisista raskaista kokemuksista kurssikavereiden kanssa, eikä jäädä ajatustensa kanssa yksin. ”Mutta moni on ollut sitä mieltä, että on ollut aika rankkaa.” ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN dekaani Olli Peltoniemi kertoo, että opintojen kuormittavuus koskee lääketieteellisiä aloja ylipäätään. Tahdin määrää yhteinen lukujärjestys. Kuormittuvatko opiskelijat myös harjoittelussa näkemistään eläimistä? ”Voi hyvin olla. Osa opiskelijoista on herkempiä kuin toiset. Osa on kaupunkilaistaustasta ja menee ehkä ensimmäistä kertaa maatilalle. Asiat tulevat yllätyksenä”, Peltoniemi sanoo. ”Olemme tiedeyliopisto. Perustamme käsityksemme tutkittuun tietoon, jota eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmä tutkii.” Peltoniemen mukaan eläinten hyvinvoinnista tiedetään tutkimuksen ansiosta koko ajan enemmän: esimerkiksi porsitushäkeistä ollaan luopumassa. Jos harjoittelutilalla näkee epäkohtia, siitä kehotetaan Peltoniemen mukaan sanomaan paikan päällä. ”Varmasti on tilanteita, joissa asiat eivät mene kuten pitäisi, mikä jää mietityttämään. Jos on tulossa isompi konflikti, niin on hyvä olla opettajaan yhteydessä.” ELÄINTEN ELÄINTEN hyvinvointitieteen professori Anna Valros kertoo, että kandivaiheen Oppimassa eläinlääkäriksi -kurssi on eläinlääketieteellisen ainoa pakollinen eläinten kohtelun etiikkaa käsittelevä kurssi. Kandivaiheeseen kuuluu myös pari pakollista luentoa eläinetiikasta ja perustellusta päätöksenteosta. Viidentenä vuonna on pakollinen pienryhmäkeskustelu eläinetiikasta ja eläinsuojelusta. Joka toinen vuosi tarjotaan valinnaista Eläinten hyvinvointi: etiikasta käytännön eläintensuojelutyöhön -kurssia. Valros kertoo, että kuormittunut opiskelija ohjataan opintopsykologille, ohjaavalle opettajalle tai mielenterveyspalveluihin. ”Myös kampuspappi löytyy. Mielenterveyden ammattilaisia emme ole, voimme vain tukea.” Valrosin mukaan opettajat tarvitsevat lisää keinoja kohdata opiskelijoita, joiden kuormitus on viime vuosina korostunut. ”Opiskelijat ovat kriittisempiä, eivätkä vain hyväksy kaikkea mitä näkevät.” Eläinlääketieteellisen opiskelija näkee läheltä eläinten kärsimystä. Vain yksi pakollinen kurssi käsittelee eläinten kohtelun etiikkaa. E K U V A E m m i N ie m in en T E K S T I Adile Sevimli Kaipaavatko opintosi päivittämistä? Kerro meille: toimitus@ylioppilaslehti.fi ” Moni on ollut sitä mieltä, että on ollut aika rankkaa.” ylioppilaslehti 2 / 2024 7 U U T I S I A
Palstalla ekokriisi näkyy. K U V A P au lii n a N yk än en Kaavoja lähiluonnon puolesta T E K S T I Adile Sevimli uutama vuosi sitten arkkitehti Seela Pentikäinen istui Sompasaunalla opiskelukaverin sa kanssa. Sauna sijaitsi vielä Kalasatamassa alkuperäisellä paikallaan, josta näkee Helsingin kaupunki siluetin Katajanokalta Pohjoisrantaan: jäänmurtajat, terassit, purjeveneet ja vihertävän Tervasaaren. Arkkitehtiopiskelijat toivoivat, että Helsinki pysyisi tulevaisuudessa samanlaisena kuin silloin. Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa, ja uutta rakennetaan vauhdilla. Viime vuosi oli Helsingin muuttovoittoisin koko 2000luvulla. Ajatus siitä, ettei ihmispaljous vaikuttaisi kaupunkikuvaan kuu lostaa utopistiselta. Pentikäinen sanoo, että kaupunkisuunnittelu on aina erilaisten tarpeiden yhteensovittamista. Kau punki muuttuu koko ajan. ”Helsingissä on kuitenkin paljon tyhjiä toimi tiloja, joista huolehtimalla ei tarvitsisi uudisraken taa näin paljon.” Viime vuodet media on uutisoinut purkavasta uudisrakentamisesta. Se tarkoittaa, että peruskor jausikäiset rakennukset, nyt esimerkiksi 70–80lu vuilla rakennetut kerrostalot, puretaan korjaamisen sijaan. Tilalle rakennetaan uusia asuntoja. Sellaisten tieltä Sompasaunakin vuonna 2021 siirtyi Verkkosaareen. KANSAINVÄLISEN KANSAINVÄLISEN ilmastokokouksen vuoden 2022 raportin mukaan rakennusala käyttää noin 40 pro senttia Euroopan energiantarpeesta, josta 80 pro senttia tulee fossiilisista polttoaineista. Viime vuonna Aaltoyliopistosta valmistunut Pentikäinen kertoo, että hänen opintoihinsa kuu lui vain yksi ekologista kestävyyttä käsittelevä kurs si, vaikka rakennusala aiheuttaa ison osan maailman ilmastopäästöistä. Niinpä vuonna 2020 Pentikäinen perusti vii den muun arkkitehtiopiskelijan kanssa You tell me nimisen kollektiivin. Se kutsui asiantuntijoita luen noimaan tuleville arkkitehdeille ympäristöstä. Sittemmin kollektiivi on ollut aktiivinen muun muassa purkuuhan alla olevassa MeriRastilassa sekä Kruununvuorenrannassa sijaitsevan Stans vikinkallion asemakaavakiistassa. Helsinki haluaa rakentaa Kruununvuoren rannan uudelle asuinalueelle hyvät joukkoliikenne yhteydet – vedoten ilmastosyihin, liikenne ja energiatehokkuuteen. ”Tiiviin kaupunkirakenteen ekologisesta kestä vyydestä ei ole tieteellistä näyttöä, vaikka siihen usein vedotaan täydennysrakentamisessa”, Pentikäi nen sanoo. Paikalliset ja kaupunkiaktivistit taas haluavat suojella Stansvikin 400vuotiasta luonnonmetsää ja uhanalaisia lajeja, kuten liitooravia ja lahokavio sammalta. Kollektiivi on auttanut heitä tekemällä varjo kaavan eli kaupungin aikeille vaihtoehtoisen rakennus suunnitelman, jossa lähiluonto säilyisi. ”Metsässä päivittäin käyvät tuntevat metsän omi naispiirteet ja arvon paljon paremmin kuin asiois ta päättävät, jotka eivät välttämättä ole edes käyneet paikan päällä”, Pentikäinen sanoo. KOLLEKTIIVI KOLLEKTIIVI on hakenut rahoitusta laatiakseen varjokaavoja muillekin pääkaupunkiseudun metsä kiistaalueille. Niitä riittää: Myllypurossa rauhoitetun Mato kallion jäähallihanke, Kumpulan vaahterametsän bulevardisointi ja Malminkartanon uudet asunnot aiheuttavat asukkaissa vastustusta. Uudisrakentamis ta tehdään myös Kontulan Kivikonlaidan, Kaarelas sa sijaitsevan Honkasuon ja EteläHaagan Riistavuo ren metsäalueilla. Sitä ovat harmitelleet niin asiasta päättäneet poliitikot kuin Suomen luonnonsuoje luliitto, kaavat kun on laadittu vuosia sitten. ”Kaupunkisuunnittelun ongelma on, että osa kaa voista on ajastaan jäljessä, eivätkä vastaa sitä tietoa maailmasta, joka meillä nyt on”, Pentikäinen sanoo. ”Stansvik on näistä ehkä röyhkein tapaus. Tänä päivänä alueelle ei enää kaavoitettaisi.” Stansvikiin on tehty vuosien varrella useita kaa voja, joissa rakentamista on lisätty suhteessa edel liseen. Varjokaava mukailee alkuperäistä suun nitelmaa. Siinä vanha metsä on säästetty ja osa kortteleista järjestetty uudelleen. M Kaipaavatko opintosi päivittämistä? Kerro meille: toimitus@ylioppilaslehti.fi ylioppilaslehti 2 / 2024 8 Äärisääennuste
Askeettista kurjuutta promoavat uuden raittiusliikkeen agitaattorit eivät osaa pitää hauskaa, eivätkä halua muidenkaan pitävän. Suomalaisten kansallisharrastus on uhattuna! Sober furious -bileiden järjestäjien nukahtaessa sometauolle on hyvä aika erota kultista ilman seurauksia. Kunnollisten nuorten Suomi on tylsä maa, jossa kukaan ei saa kosketusta tunteisiinsa hauraassa krapulassa. K U V A T P au lii n a N yk än en Silmä eksyy viehkeiden ja vähäpukeisten selfieiden täyteiseen IG-profiiliin, mutta todellinen saarna on Tiktokissa ja käsittelee kristityn sydämen viisautta. Kohtaisivatpa ihmiset toisensa ihmisinä! Videoiden viesti on armo, mutta Instagramissa kyllä sopii piilovittuilla niille, jotka eivät vastusta rasismia, fasismia ja kansanmurhaa somessaan. Vapise, hallitus! Temptation Islandista tuttu Andberg laittaa somevideoillaan fledan minttiin ja opettaa miehille, miten päästä naisten pöksyihin olemalla paras versio itsestään Citymarketissa. Arvokonservatiiveihin vetoava Andberg hämmentää niitä, joiden mielestä miehet eivät ole enää miehiä eivätkä naiset naisia, mutta pukille pitäisi päästä. Andberg panee Cittariin meikkiä ja tukkaansa montaa eri tuotetta. Videot ovat vaarallisen mukaansa tempaavia. Bimbofikaatio -pamfletin kirjoittajat eivät ole nuoria pissiksiä, mutta yrittävät olla. Nämä tytöt valehtelevat, että tyhmät ovat viisaita ja viisaat tyhmiä. Ennestään tyhmät nuoret voimaantuvat nyt bimboidentiteetistä. Samaan salaliittoon kuuluvat Barbie -elokuvan ohjaaja Greta Gerwig sekä pikku poikien verta imevä Paris Hilton, jota it-girlit fanittavat. Dosentit ja tohtorit varokaa! Kokoomusnuorten puheenjohtajan X-viestit mukailevat oikeaa ääri laitaa, ja toisaalta saa pelätä kantaako argumentti kuitenkaan. Termisanakirja käteen, nyt dissataan intersektionaalista feminismiä! Ylitsepursuavaa itsevarmuutta, jollaista vain nuorisokokoomuslaisella voi olla. #Israel, #antiwoke, #willerydman ja #marx ismileninismin yhteensopimattomuus oikeusvaltion kanssa. Heikkohermoiset varokaa! Ensimmäinen, joka ennusti someaktivistien menneen päästään sekaisin. Nyt kirjoittelee katkeran tunnustuksellisia päivä kirjamerkintöjä turvallisimpaan someen eli Instagramiin. Mikä meitä vaivaa -podcast levittää kommunismia kriittisestä teoriakirjallisuudesta kiinnostuneen taideskenen ikuisesti lapsina pysyville kolmikymppisille, jotka uskovat kaiken, mitä popfilosofit heille kertovat. Samanmielisten Suomi Incelitön Suomi Tyhmä Suomi Suomi ennen wokea Kieltolain Suomi Korkeakulttuurivasemmiston Suomi VARO MYÖS VARO MYÖS : Minja Koskela, Teemu Selänne VARO MYÖS VARO MYÖS : Hjallis Harkimo VARO MYÖS VARO MYÖS : Sanna Marin, Aino Collin VARO MYÖS VARO MYÖS : Atte Kaleva, Mats Uotila, Sebastian Tynkkynen VARO MYÖS VARO MYÖS : Hanna Tikander, Sari Essayah VARO MYÖS VARO MYÖS : Pontus Purokuru Laura Wathén ja Katri Ylinen, Darravapaa-median perustajat Elmer Andberg, tosi-tv-tähti Fanni Noroila, näyttelijä ja muusikko Taika Mannila ja Inka Valima, taiteilija ja koomikko Binga Tupamäki, kokoomusnuorten puheenjohtaja Veikka Lahtinen, podcastaaja ja tietokirjailija Saarnaaja Sanoma Visio T E K S T I Toimitus Varo näitä Ylioppilaslehti listasi karismaattisimmat somesaarnaajat. ! ylioppilaslehti 2 / 2024 9 Alkupala Palstalla kasvatetaan nälkää.
40 vuotta sitten Jumala kertoi tukholmalaiselle metronkuljettajalle Venäjän valtaavan osan Suomesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys palauttivat kiinnostuksen vanhaa profetiaa kohtaan. Mitä profetiat merkitsevät nykypäivänä? Huomenna hän tul ee ylioppilaslehti 2 / 2024 10
T E K S T I Petri Jääskeläinen K U VAT Pauliina Nykänen n toukokuun 28. päivä vuonna 1984. Hieman ennen keskiyötä Jumala pu huu tukholmalaiselle metronkuljetta jalle Yrjö Säkkiselle. Hän haluaa näyttää Säk kiselle Suomen tulevaisuuden. Jumala antaa Säkkiselle luvan kuvailla ko kemansa ckasetille. Joko nauhurissa tai ka setissa on vikaa, sillä huonolaatuinen äänite särisee ja kohisee, kun monotoninen mies ääni aloittaa kertomuksensa. Näin venäläisen sotilaan, joka oli aseistettu niin kuin kuuluu olla. Päässä sillä ei ollut kypärää, vaan sillä oli kenttälakki. Siinä oli Venä jän armeijan tunnukset ja rinnassa sillä oli Venäjän armeijan myöntämiä kunniamerkkejä. Miehellä oli aseenaan pikakivääri ja hän seisoi rajapyykkien välissä. Toinen rajapyykki oli Venäjän puolella, ja toinen, sinivalkoinen, oli Suomen puolella. Rajapuomi oli nostettu ylös: raja oli siis auki. Tämä sotilas oli hämmästyttävän suuri. Kun minä sitä näyssä katselin ja olin seisovinani noin 25-30 metrin päässä kasvot sitä sotilasta kohden, niin minusta katsoen sen sotilaan koko oli pitkästi yli kymmenen metriä. Tunnin mittainen kasetti tunnetaan Säkki sen asuinpaikan mukaisesti Tukholman profetiana . Säkkisestä tiedetään niin vähän, että kritisoijat ovat epäilleet, oliko miestä edes olemassa. Hän ei tiettävästi halunnut julki suutta, joten kasetilla Säkkisen nimeä ei mainita. Huomenna hän tul ee O ylioppilaslehti 2 / 2024 11
Kasetti jakautuu kahtia apuolen profe tiaan eli jumalalliseen viestiin ja bpuoleen, jolla Säkkinen tulkitsee viestiä. Apuolen luennoiva sävy muuttuu b puolen alkaessa kiihkeään paatokseen. Jotkut usko vat ovat tulkinneet puhetavan muutosta todisteena siitä, että viesti oli Jumalalta. Äänite päätyi Säkkisen uskonveljien mu kana Suomeen vuonna 1985. Se alkoi levitä täkäläisissä herätyskristillisissä uskonnollisis sa yhteisöissä. Profetia tuntui enteelliseltä. Säkkinen puhui useita kertoja Venäjästä, vaikka elettiin Neuvostoliiton aikaa. Profe tiassa Venäjä valtaa osan Suomesta. Kului vuosikymmeniä, eikä Jumalan välittämä enne toteutunut. Silti se saavutti kultti maineen muuallakin kuin uskovien kes kuudessa. Säkkisen näky leviää Ylilaudalla, Suomi24:ssä ja muilla verkon keskustelu palstoilla. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen Natojäsenyyden myötä pieni osa suomalai sista on alkanut odottaa profetian toteutuvan. Suomen rajalla tapahtuva Venäjän hybridi operaatio ja elintarvikkeiden hintojen nousu ovat kuin suoraan ennustuksesta. Näkikö tukholmalainen metrokuski sit tenkin tulevaisuuden? HISTORIASTA HISTORIASTA tiedetään lukuisia profeetoiksi itseään kutsuneita henkilöitä aina Raamatun Eliasta ja Joonasta moderneihin suomalai siin runolaulajiin Cheekiin ja Elastiseen, jot ka julistivat, miten ”taas ihan yhtäccii kään tyy lesboja streiteiks”. ”Profetoiminen on jumalallisten viestien välittämistä”, kertoo tutkijatohtori Katri Antin ItäSuomen yliopistosta. Raamatun profetioihin perehtyneen Anti nin mukaan profetoiminen koostuu neljästä osasta: lähde eli jumala tai jumalat, viesti eli profetia, välittäjä eli profeetta ja vastaanotta jat. Joskus mukana voi olla myös jumalalli nen välittäjä, kuten enkeli. Raamatun aikaisissa ja tuoreemmissa pro fetioissa on paljon yhteistä, sillä Raamatun profetioiden vaikutus näkyy niitä seuranneis sa kertomuksissa. Keskeinen ero on profe tioiden yhteiskunnallinen ja uskonnollinen asema. ”Profetioilla oli aikoinaan tärkeä rooli hal litsevan eliitin keskuudessa, kun päättäjät konsultoivat jumalia. Meillä eduskunnassa ei neuvotella profeettojen kanssa siitä, onko päätös jumalalle mieleinen”, Antin sanoo. Profetointi on nykyisin myös uskonnolli sesti marginaalissa ja tapahtuu enimmäkseen karismaattisissa kristillisissä yhteisöissä luteri laisen kirkon sijaan. Se, kuka on profeetta, määrittyy usein vastaanottajien perusteella. Yhteisö hyväksyy profeetan tai tuomitsee tämän Raamatun mu kaisesti vääränä profeettana. Toisaalta pro feetta voi uskoa itse olevansa profeetta, vaik ka yhteisö ei häntä hyväksyisi. ”Ylipäätään on vaikeaa arvioida, kuka on oikea profeetta”, Antin sanoo. ”On iso väite sanoa saavansa viestejä juma lalta. Hyväksynnässä auttaa, jos joku profe tia toteutuu.” Ju m ala va ro itt aa, ett ei pid ä lu ot taa N eu vo sto liit on so pim uk siin ja asi ak irj oi hi n. ylioppilaslehti 2 / 2024 12
Antinin mukaan profetiat voivat olla sekä vertauskuvallisia että konkreettisia. Tukhol man profetia voi kuvata Venäjän konkreettis ta hyökkäystä Suomeen, mutta se voi myös viitata Suomen kansan elämiseen synnissä. Profetiassa korostetaan, että suomalaisten pitää tehdä parannus ja kääntyä pois synnistä, jotta Jumala voisi helpottaa tulevaa kärsimys tä. Jumala myös varoittaa, ettei pidä luottaa Neuvostoliiton sopimuksiin ja asiakirjoihin. ”Monitulkintaisuus on profetioissa etu, jonka avulla niiden viesti voidaan liittää sekä nykyhetkeen että siihen hetkeen, kun ne on annettu.” KIRKON KIRKON Tutkimus ja koulutus yksikön tutki muskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mu kaan Tukholman profetia on samaa jatkumoa kuin muut kylmän sodan aikaiset suomalais profetiat, kuten niin sanottu Oulun profetia. Heinoslaisuutena tunnetussa yhteisössä Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen sai elokuussa 1960 Jumalalta viestin. Sen mukaan Jumala antaa Suomen kansan vihollisten käsiin, jos 800?000 suomalaista ei käänny ja tee parannusta. Profetiassa mainittu vihollinen oli Neu vostoliitto ja Suomelle povattiin samanlaista kohtaloa kuin Baltian maille osana itäblokkia. Oulun profetia sai paljon näkyvyyttä mediassa. Myöhemmässä profetiassa heinos laisille kerrottiin, että 8?000 esirukoilijaa riittää ja Suomi on saanut lisäaikaa tavoitteen täyttämiseen. Heinoslaisuuden aikana vuonna 1962 tapahtui muun muassa Kuuban ohjuskriisi, joka herätti Suomessakin pelon ydinsodasta. Tukholman profetia on vuodelta 1984. Silloin elettiin yhä kylmän sodan ja suomet tumisen aikaa. Profetian mukaan Venäjä tu lee miehittämään osan Suomea joksikin aikaa. Sohlberg arvioi, että Tukholman profe tia on alkanut levitä verkossa viime vuosina juuri Venäjän hyökkäyssodan, mutta myös Gazan sodan takia. Ne ja aikaisempi korona pandemia ovat polttoainetta, joka ruokkii ajatusta lopun ajoista. ”Apokalyptiikassa jokainen aika nähdään erityisen pahana ja poikkeuksellisena, mutta ympäröivä maailma vaikuttaa siihen, millaiset profetiat leviävät. Esimerkiksi aikoinaan saar naaja Leo Meller poimi aiheita profetioihin sa uutisista”, Sohlberg sanoo. Sohlbergin mukaan Tukholman profe tiassa on monia muistakin profetioista tuttu ja elementtejä, kuten elintarvikkeiden hin tojen nousu ja rahan arvon laskeminen sekä viesti siitä, että suomalaisten täytyy ”tehdä ylioppilaslehti 2 / 2024 13
parannus” eli kääntyä uskoon. ”Kriisiajat ruokkivat apokalyptisia tulkinto ja”, Sohlberg sanoo. Hänen mukaansa profetointi on silti pie ni ilmiö. Suomessa se nousee esiin eniten karismaattisissa kristillisissä yhteisöissä ja he rätysliikkeissä. Niissä profetointia pidetään yhtenä armolahjoista, kuten kielillä puhu mistakin. Usein profetointi jää pienen piirin ilmiöksi seurakuntiin ja on mahdotonta sa noa, moniko suomalainen uskoo Tukholman profetiaan. Nyt sanaa voidaan levittää kuitenkin laa jemmalle kuin kylmän sodan aikana. ”Aikaisemmin tällaiset profetiat levisivät kirjoissa tai ckasetilla. Nyt kuka tahansa voi julkaista profetioitaan Youtubeen tai verkko sivuilleen”, Sohlberg sanoo. Jo pelkän Youtuben perusteella useam pikin itseään profeettana pitävä saarnaaja on viime vuosina ennustanut Venäjän hyökkää vän Suomeen. Kaikkiaan profeetaksi itseään kutsuvia on Suomessa Sohlbergin mukaan kymmeniä. TUKHOLMAN PROFETIASSA TUKHOLMAN PROFETIASSA Venäjä on ”Juma lan ruoska”, joka rankaisee tottelematonta Suomea. Profetia varoittaa tukeutumasta lii kaa länsivaltoihin kylmän sodan tantereella. Teillä ei ole yhtään kansaa, joka nostaisi asetta teidän puolestanne Venäjää vastaan . Sinä Suomen kansa tulet olemaan yksin, yksinäisempi kuin talvisodan päivinä.?[…]?Suomen kansa, älä luota lännestä tulevaan apuun, sillä ei sitä tule. Vaikka kylmä sota on ohi, pelko Venäjän hyökkäyksestä ei ole kadonnut minnekään. Tutkijat Emma Nortio ja Jussi Pakkasvirta selvittivät suomalaisten kokemaa Venäjän uh kaa Suomi24keskustelupalstalla. Tutkimuk sessa korostui kaksi vuotta: 2004 ja 2014. Artikkeli valmistui juuri ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan. Google Trendsin perusteella Tukholman profetiaa haettiin erityisen paljon vuosina 2004 ja 2022. Juuri Suomi24palstalla aiheesta on keskusteltu paljon. Vuosina 2004 ja 2022 Suomessa käytiin kiivasta keskustelua Natojäsenyydestä. Tus kin on sattumaa, että vuonna 2004 myös Tukholman profetia kiinnosti ihmisiä. Osa uskovista odotti profetian kuvaaman hetken saapuvan, jos Suomi siirtyy tiiviimmäksi osaksi läntistä yhteisöä sotilasliiton jäsenyy den myötä. Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa vuonna 2022 kiinnostus Tukhol man profetiaan alkoi kasvaa nimekkäiden henkilöiden tuella. Exkansanedustaja Ano Turtiainen (vkk) on levittänyt profetian sanomaa ainakin kol mella videolla, joilla on kymmeniätuhansia katselukertoja. Turtiaisen mukaan Venäjä on pakotettu hyökkäämään Suomeen. ”Nyt kun me ollaan osa Amerikkaa, Ve näjän on pakko toimia. Se profetia toteu tuu. Siinä vaiheessa, kun noita venäläisiä on meidän tontilla, siellä on aika paljon paskaa housussa aika monessa torpassa. Ehkä hyvä niin”, Turtiainen sanoo videollaan. Videonsa kuvauksessa Turtiainen arvioi, että profetia toteutuu vuoden 2023 aikana. Ei toteutunut. Myös Venäjän äänitorvena tunnettu kiis telty dosentti Johan Bäckman on maininnut Tukholman profetian viesteissään. Profetian sisällön voi ajatella sopivan Venäjän ja sen myötäilijöiden tavoitteisiin: jumalallinen viesti varoittaa tukeutumasta läntisiin kump paneihin, kuten Yhdysvaltoihin. USKONNON USKONNON ja mediatutkimuksen professori Katja Valaskivi Helsingin yliopistosta on tut kinut uskonnollisuuden ja populistisen po litiikan suhdetta. Hänen mukaansa populis min ja karismaattisen kristillisyyden välillä on yhdistäviä tekijöitä etenkin viestinnälli sestä näkökulmasta. ”Molemmissa on usein keskiössä karis maattinen johtaja, puhe lähestyvästä kriisistä ja jako hyviin ja pahoihin, meihin ja muihin. Tässä asetelmassa jumalan voidaan perustella olevan ’meidän’ eli hyvien puolella.” Valaskiven mukaan ei ole sattumaa, että Tukholman profetia on kaivettu naftaliinista juuri nyt. Erilaisia maailmanlopun ennustuk sia ja salaliittoteorioita luetaan aina jälkikä teen. Esimerkiksi Donald Trumpin taiste lua kansainvälistä eliitin pedofiiliverkostoa vastaan kuvaavassa QAnonsalaliittoteoriassa Q:n ennustuksista etsittiin viestejä, jotka se littävät nykyhetken poliittisia ilmiöitä samalla tavalla kuin horoskooppien avulla tulkitaan oman elämän tapahtumia. Tukholman profetian voidaan Valas kiven mukaan tulkita olevan kumman tahansa, Ve näjän tai Suomen puolella. Siltä osin se on ambivalentti ja sopii monenlaisiin tarkoituk siin. Venäjämielisesti tulkittuna Tukholman profetia voi olla hyödyllinen työkalu, sillä ennustus tunnetaan jo ennestään pitkältä ylioppilaslehti 2 / 2024 14
ajalta. Sitä, voisiko Tukholman profetia saa da uusia ihmisiä käännytettyä uskoviksi tai Venäjän puolelle, on vaikea arvioida. ”Perinteisesti Suomessa ollaan aika vastus tuskykyisiä, eikä kovin venäjämielinen sisäl tö saa kannatusta. Nykyhetki ei tue sellaisen leviämistä laajalle”, Valaskivi sanoo. Sosiaalisella medialla on iso rooli erikoi sempienkin ilmiöiden muuttumiseen näky vämmäksi, mutta Valaskiven mukaan Suomen oloissa jonkin ilmiön muodostuminen suu reksi vaatii edelleen mediahuomiota, usein iltapäivälehtien lööppien tasolla olevaa. ”Sosiaalinen media voi tuottaa jatkossakin yhä enemmän yllätyksiä, kuten että puolue saa ääniä parhaiden Tiktokvideoiden avulla.” Juuri sosiaalinen media on saanut Tuk holman profetian ja muut Suomen tuholla pelottelevat profetiat nousemaan aiempaa näkyvämmiksi. On tosin mahdotonta sanoa, moniko katsojista kuluttaa profetiasisältöä huumorina ja moniko tosissaan. Selvää kuitenkin on, että internetin avul la uudet yleisöt löytävät profetiat ja voivat käyttää niitä oman poliittisen agendansa edistämiseen erityisesti puoluepolitiikan ulko puolella, salaliittoajatteluun taipuvaisten ihmisten keskuudessa. RAAMATUSSA RAAMATUSSA Jeesuksen kirjoitetaan sano neen: ”Varokaa vääriä profeettoja. He tule vat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.” Moni profeetaksi itseään kutsuva on val mis kertomaan seuraajilleen toinen toistaan hirvittävämpiä kauhukuvia tulevista lopun ajoista. Mitä profetioiden yleisö oikein saa irti tästä pelottelusta? Kirkon tutkimuskoordi naattorilla Jussi Sohlbergilla on tähän vastaus. ”Profetiat vahvistavat uskovien identiteet tiä ja tuovat lohtua, että kriisien jälkeen tosi uskovia odottaa mahdollisuus pelastua. Pro fetiat antavat toivoa tulevasta.” Toisaalta niiden tarve voi nousta myös sosiaalisesta deprivaatiosta eli sosiaalisten suhteiden puutteesta seuraavasta eristäyty misestä. Sohlbergin mukaan profetoinnin kääntö puoli on, että esimerkiksi Suomen karismaat tisissa kristillisissä yhteisöissä puheet henki valtojen kamppailusta ja lopun ajoista on koettu paikoin hyvin ahdistavina. Profetioiden keskiössä on myös mahdol lisuus tulkita niitä uudelleen, jolloin lopun ajat eivät tunnu päättyvän koskaan. Sohl bergin mukaan Raamatun Ilmestyskirjan maailmanloppukuvauksista on löydettyjä nimek käitä hahmoja aina keisari Nerosta ja Napoleonista alkaen. Niinpä tukholmalaisen metronkuljettajan nimiin laitettu ennustus Venäjän hyökkäyk sestä Suomeen palannee takaisin vielä mo neen otteeseen, monen saarnaajan omasta näkökulmastaan tulkitsemana. ”Siinä vaiheessa, kun noita venäläisiä on meidän tontilla, siellä on aika paljon paskaa housussa aika monessa torpassa. Ehkä hyvä niin”, Ano Turtiainen sanoo videollaan. ylioppilaslehti 2 / 2024 15
Kissa pöydälle T E K S T I Anu Silfverberg K U VAT Sabrina Bqain Tainnutuskehto-kirjassa eläinlääketieteellinen iskostaa opiskelijoihin maailmankuvan, jossa yksittäisen eläimen kärsimystä ei sovi nähdä. iksi ihminen päätyy opiskelemaan eläinlääketieteelliseen? Ainakin Elli Valtonen oli kiinnos tunut eläimistä. Hän on sellainen, jota luonnehditaan eläinrakkaaksi . Valtonen oli hakenut aiemmin itselleen Tallinnasta rescue koiran ja toisenkin. Tarhan eläimet jäivät vaivaamaan. Ne olivat likaisia, nälis sään ja varuillaan. Valtosen toisesta koirasta löytyi myöhemmin röntgenkuvassa ilma kiväärin luoteja. Se oli ensimmäinen motiivi hakea eläin lääkikseen. Eläinten lisäksi Valtosta kiinnostivat pääsy kokeet. Aiemmin hän oli päässyt opis kelemaan tanssia Amsterdamiin ja sitten us kontotiedettä ja filosofiaa Turkuun. ”Olen parhaimmillani pääsykokeen kaltai sessa tilanteessa”, hän sanoo. Mitä isompi ja vaikeampi tentti, sen pa rempi: valtavia määriä tietoa, rajallisesti ai kaa! Eläinlääketieteellisessä oli kunnolliset pääsykokeet. Valtonen pääsi sisään ensim mäisellä haulla. ”Koin, että voin auttaa eläimiä enemmän, jos olen eläinlääkärin ammatissa. Tai kuvitte lin voivani.” ELLI VALTONEN ELLI VALTONEN aloitti opinnot Helsingin yli opiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnas sa syksyllä 2005. Humanistille oli uutta ja in nostavaa, että opinnot olivat käytännöllisiä ja konkreettisia. Pääsykoeihmiselle koulus sa oli mahtavia kokeita! Legendaarisessa koeobduktio tentissä opiskelijoiden piti opetella ulkoa kymmenien kysymysten lista ja vastail la samalla kun eteen tuotiin diagnosoitavak si kuollut eläin. ”Muistan että se oli kissa, muistan diag noosin, ja että paistoi aurinko…” Nyt Valtonen istuu Keskuskadun Uni cafessa keskellä opiskelijahälyä, ensimmäistä kertaa vuosiin. Hän on väitöskirjatutkija ja kirjailija. Romaani Tainnutuskehto (Kosmos, 2023) oli viime vuonna Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana. Teos on karu kuvaus kolmen eläinlääkäriopiskelijan opinnoista, joista muodostuu syöksykierre arkisen julmuuden pohjamutiin. Eläinten ”auttaminen” saa uusia merkityksiä. Koulutus näyttäytyy indoktrinaationa maailmankuvaan, M ylioppilaslehti 2 / 2024 18 Henkilö Palstalla henkilö määritellään työnsä kautta, kuten nykyajalle on ominaista.
jossa elävien olentojen kärsimystä ei sovi nähdä, sillä se kyseenalaistaisi yhteisen sopi muksen, jolla yhteiskuntaa pyöritetään. Lukiessani kirjaa ajattelin usein eläin oikeusjärjestö Animalian historiikin nimeä Jonkun on uskallettava katsoa . Valtosen ro maani on fiktiota, joka toteuttaa tuota kohti katsomisen ideaa. VUOSINA VUOSINA 2007 ja 2008 Valtonen suoritti opintoihin kuuluvat harjoittelut eläintuotan nossa. Hän listasi opintopäiväkirjaansa sika lassa todistamiaan asioita: purtuja häntiä ja korvia, maata laahaavia tyriä. Ja: Silkkaa verta virtsaava laiha emakko, joka kahden viikon sikalaharjoitteluni loppupuolella vihdoin ” pääsi” autoon satojen kilometrien matkalle kohti teurastamoa, mädäntyneet pikku porsaiden ruumiskasat sikalan käytävällä toisten sikojen näykittävinä, tuskaiset emakot liian pienissä porsitushäkeissään, joiden metalliputkia vasten pikkuporsaat ruhjoutuivat – antaessani teko hengitystä ikivanhan häkkirakannelman surman loukkoon jääneille kahdelle pienelle tajusin, että pahin kohtalo ei suinkaan ole, jos pikkuiset keuhkot eivät enää jaksa palautua . Keskustelua noista asioista ei opinnoissa hänen mukaansa silloin käyty, ei ennen eikä jälkeen harjoittelun. ”Ennen teurastamoharjoittelua ohjeistus oli, että opiskelijoiden on tosi tärkeää py syä pois tieltä ja olla puuttumatta mihinkään mitä siellä tapahtuu”, Valtonen sanoo. ”Tehtiin selväksi, että siellä ollaan sitten hiljaa. Jos on huomautettavaa, sanotaan tarkastus eläinlääkäreille.” Harjoittelujakso kesti kuukauden. Sen ai kana opiskelijat seurasivat työtä teurastus linjan eri pisteissä ja kävivät läänineläinlääkä rin mukana eläinsuojelutarkastuksilla ja pienemmissä laitoksissa. Yksittäiset eläimet jäivät mieleen, vaik ka juuri siltä olisi kai pitänyt yrittää välttyä: Teuraaksi tuotu sonni ei taintunut, kun sitä Elli Valtonen harrastaa lintubongaamista. Yksi suosikkilaji on valkoposkihanhi. ”Se pärjää ihmisten keskellä, kuten rotat ja citykanit. Olen iloinen, kun näen kaupunkieläimen.” ” Tehtiin selväksi, että siellä ollaan sitten hiljaa.”
romaaniksi, terapiakirjoittelu jäi. Tekstien alku perä näkyy lopputuloksen tyylissä: Tainnutuskehdon kieli on lakonisen toteavaa. Huomio kiinnittyy eläinyksilöihin siinä, mis sä tavallisesti nähdään vain massaa. Yksittäi set katseet, hengenvedot ja huudot jäävät muistiin. Siipikarjateurastamolla todistetaan, kuinka yksittäinen kana nostaa viimeistä ker taa päätään tainnutuslaitteessa lintujoukon keskellä. Kysyn alta pois tyhmän kysymyksen, jota fiktiosta ei saisi esittää: Mikä kirjassa on tot ta? Valtonen ei selvästi ole kuullut, että se on tyhmä kysymys, vaan vastaa suoriltaan: ”Kaikki, mikä koskee eläinlääkistä ja eläin lääkärin työtä.” VALTONEN VALTONEN ei näytä pääsevän pois eläinlääkik sestä. Hän palasi sinne tutkijaksi vuonna 2020. Nyt hän valmistelee väitöskirjaa, joka käsittelee eläinsuojeluvalvontaa ja rikoksia. Hän on käynyt läpi 1700 vastaajan tuomiot rikoksissa, jotka koskevat seura ja harrastus eläimiä. Väitöskirjassa selvitetään, millaista rikollisuus on, minkä tyyppisistä rikoksista ilmoitetaan, mitä tarkastuksilla havaitaan ja mitä siitä seuraa. Valtosen suhde opinahjoonsa on tiivis mutta kompleksinen. Tutkijana hän ajatte lee, että eläinlääketieteellisen maailmankuva vaatisi ravistelua. Yliopistonhan pitäisi opet taa ihmisiä ajattelemaan ja kyseenalaistamaan, eikä vain sopeutumaan normiin. Hän kiinnittää huomiota alansa eufemisti siin termeihin ja käyttää usein sanaa ”hyvin vointipesu”. ”Hyvinvointia on, että eläin sopeutuu an nettuihin olosuhteisiin niillä reunaehdoilla, jotka taloudellinen kannattavuus sanelee. Eläinsuojelu taas on tässä kontekstissa sitä, mitä eläinsuojelulaki on.” Laki säätelee yleiset periaatteet, joiden mukaan eläimiä suojellaan tarpeettomalta kär simykseltä. ”Mutta alemmissa asetuksissa määritellään, mitä tarpeellinen kärsimys on. Yhtäkkiä on kin mahdollista repiä porsaan kivekset irti ilman kivunlievitystä tai murskata poron ki vekset pihdeillä.” Tarpeellisuuden määrittää tuottavuus. Valtonen sanoo pelkäävänsä, että eläinten hyvinvoinnin tutkimus, jota yliopistolla teh dään, tuudittaa maallikot ajattelemaan, että asioita korjataan koko ajan ja hyvinvointi li sääntyy. Niin ei välttämättä ollenkaan ole. ammuttiin päähän, vaan huusi kivusta ja pai noi päätään alas. Yhtä karjua yritettiin tain nuttaa sähköllä uudestaan ja uudestaan. Niin Valtonen sen muistaa. Opiskelijoiden piti tarkastaa eläinten refleksit koskettamalla sil män sarveiskalvoa. ”Jos eläin räpyttää, refleksi on olemassa, eikä eläin ole syvästi taintunut. Usein siat vain ripustettiin ja avattiin puukolla, vaikka ne räpyttelivät silmiään.” Valtonen sanoo, että hän kertoi ongelmis ta tarkastuseläinlääkärille, joka kehotti kirjaa maan asiat vihkoon. Vihko laitettiin kaappiin, eikä siitä enää puhuttu. Harjoittelujaksosta on 16 vuotta. Valto nen joutuu toistamiseen keskeyttämään pu humisen, koska itkee. ”Osa eläimistä tuli teurastamolle niin sai raina, etteivät pystyneet kävelemään. Niitä hakattiin eteenpäin… Muistan emakon, joka ei pystynyt seisomaan. Sen jokainen jalka oli niin kipeä, ettei se oikeastaan ontunut mi tään yhtä jalkaa. Mutta sekin hakattiin eteen päin.” Valtonen oli vuokrannut väliaikaisen asunnon, koska harjoittelu oli toisella paikka kunnalla. Jääkaapin ruoista muodos tui aamukampa: kun kaikki on syöty, tämä on ohi. ”Koulutus on hyvin ammattikoulumainen, ja tahti nopea. Ei niitä eläinsuojeluongelmia ollut aikaa jäädä miettimään. Jos olisi jäänyt jälkeen, olisi pudonnut seuraavalle vuosi kurssille.” ELLI VALTONEN ELLI VALTONEN valmistui eläinlääkäriksi vuonna 2012. Hän työskenteli valvonta eläinlääkärinä lähinnä Helsingissä, jossa tar kastukset kohdistuvat enimmäkseen lemmik kieläimiin. Se on työtä, jossa näkee ihmiset ja eläimet huonoimmilla hetkillään. Päihde ongelmien ja huonoosaisuuden periytymi nen iskee päin näköä. Ihmisten pahoinvointi siirtyy heidän armoillaan oleville eläimille moninkertaisena. ”Työssä joutuu dokumentoimaan tilantei ta, joissa eläimiä ei voi auttaa lainkaan.” Vuoden 2017 paikkeilla Valtonen alkoi uupua. Se on tavallista; eläinlääkäreillä on tutkitusti paljon mielenterveysongelmia ja korkea itsemurhariski. Syyksi on arveltu esi merkiksi sitä, että työssä eutanasiaan tot tuu. Valtonen on miettinyt, voiko syynä olla myös se, mitä työssä näkee. Valtosen väsymyksen oireisiin lukeutui eräs piirre: mieli alkoi suoltaa välähdyksinä muistikuvia siitä ensimmäisestä teurastamo harjoittelusta vuosia sitten. Kuvat ilmestyivät erityisesti nukkumaan mennessä. Hän oli kuullut terapiakirjoittamisesta. Sen idea on, että kuvataan tapahtumia raport timaisesti ja lakonisesti, ilman tulkin taa. Valtonen päätti taltioida pahimpia muisti kuvia tuolla metodilla – ei siitä haittaakaan olisi. Kunnon pääsykoeihmisenä hän alkoi pian kirjoittaa novellitekstejä kilpailuihin, ”koska niissä oli hauskaa, kun on deadline ja pakko viimeistellä”. Yllätyksekseen hän pääsi kirjoituskilpai lussa kärkijoukkoon. ”Olin, että okei, ilmeisesti tämä jotenkin… riittää?” Valtonen hakeutui Kriittisen korkea koulun kirjoittajalinjalle ja Kosmoskustan tamon kirjoitusleirille. Tekstit kasvoivat E L L I VA LT O N E N, 44 kirjailija ja väitöskirjatutkija M IS TÄ T U N N E TA A N Esikoisromaani Tainnutuskehto (Kosmos, 2023) oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana ja sai kunniamaininnan. T Y Ö P Ö Y D Ä L L Ä N Y T Väitöskirja eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinsuojelurikoksista. Valtonen aloittaa huhtikuussa rajaeläinlääkärin työn. U N E L M I E N P R O J E K T I ”Uusi romaani. Tarinan lankojen solmiminen ja tekstin viimeistely oli koukuttavan ihanaa. Olisi hienoa taas uppoutua johonkin, mikä on vasta hajanaisena kudelmana mielessä, ja koota siitä valmis kuva.” A L A L L A M ÄT TÄ Ä ”Vanhentunut ajatus, että eläimet ovat ihmisen käyttötavaraa ja eläinlääkärin rooli olisi auttaa tuottavuuden maksimoinnissa.” ylioppilaslehti 2 / 2024 20