Oike us omaan Oike us omaan sukupu oleen sukupu oleen MARRASKUU 9/2021 | VOIMA.FI Pekko Käppi ja vapauden illuusio SARJAKUVA & MIELENTERVEYS
Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi 11linjaa-kollektiivi RUINS OF THE WORKING CLASS 35€ + POSTIKULUT Ensimmäinen teos turkulaisesta graffitikulttuurista kuvaa graffitin ja hylättyjen rakennusten kohtaamista sekä vuorovaikutusta vuosilta 1994-2021. Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN VERKKOKAUPPA 10€ SIS. POSTIKULUT 25 € SIS. POSTIKULUT Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ Vastamainoksia ja niihin liittyviä artikkeleita, jotka ovat ilmestyneet Voimassa 2015-2019. JA MUITA VASTAMAINOKSIA SIS. POSTIKULUT Emilia Kukkala KAIKEN JÄLKEEN Riemukas ja raivokas kertomus merkityksen etsimisestä sekä rakkaudesta autoihin, lähtöihin ja totuuteen. Tilaamalla Voiman olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. PIDÄTKÖ LUKEMASTASI? TILAA VOIMA! 23€ SIS. POSTIKULUT Hanna Niittymäki IHMISIKSI ELÄMISEN TAITO Viihdyttävä esseekokoelma tärkeistä asioista. Se rakentuu jo vuodesta 2015 Rauhan puolesta -lehdessä ilmestyneen Rauhankasvatusneuvolan ympärille. 39€ 10 numeroa 24,90€ SIS. POSTIKULUT Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. AIKUISTUMISRIITTEJÄ 24,90€
Kontin verkkokaupan löydät sprkontti.fi Joulu on tullut Kontteihin – tule sinäkin tekemään ihania löytöjä joulukotiin, pukeutumiseen tai lahjaksi. Lahjakortti Konttiin voi myös olla toivottu lahjaidea silloin, kun et heti löydä sopivaa lahjaa. Lahjakortti käy kaikissa Kontti-myymälöissä (ei verkkokaupassa) Kun ostat lahjan Kontista, tuet samalla Punaisen Ristin auttamistoimintaa Suomessa ja maailmalla. Konttien joulun avaus on myymälöissä 11.11. Tervetuloa Konttiin! Kontin lahjalla on Kaksi saajaa
INSTITUT FRANÇAIS LOGO CARTOUCHE R1 25/07/16 RÉFÉRENCE COULEUR NOIR
LAHJOITA 20€ lähettämällä tekstiviesti 20 IKIMETSÄ numeroon 16588 tai osallistu verkossa: hakattumetsa.fi Keräyksen tuotoilla Luonnonperintösäätiö hankkii uhanalaisia metsiä ja takaa niille pysyvän rauhoituksen Hakattu metsä ei vastaa -keräys on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka Luonnonperintösäätiön keräyslupa RA/2020/921 HAKATTUMETSA.FI LAHJOITA KERÄYKSEEN IKIMETSIEN PELASTAMISEKSI NYT HAKATTU METSÄ EI VASTAA INSTITUT FRANÇAIS LOGO CARTOUCHE R1 25/07/16 RÉFÉRENCE COULEUR NOIR
MA RRA SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS HULDA HUIMA: ILMA Hulda Huiman parhaalla levyllä kristallisoituvat artistin parhaat puolet: yksinkertaisen upeat folk rock -laulut, kaunis melankolia, mutkaton ilmaisu, runolliset tarinat luonnosta sekä Hitaat sekunnit -yhtyeen rouhea ja tyylikäs soitto. Samuli Tannerin tuotanto yhdistelee nerokkaasti elektronista äänimaailmaa orgaaniseen bändisoundiin. Saatavaa vinyylinä, kasettina sekä tupla-cd:nä (sisältää edellisen Maa-levyn). www.helmilevyt.com RASISMI, VALTA JA VASTARINTA OHITTAMATON TAIDEKIRJATARJOUS! Serlachiuksen verkkokaupasta iso erä upeita taidekirjoja – 40 % normaalihinnoista! Yli 70 kirjaa. Kultakauden mestareita, tunnettuja nykytaiteilijoita Suomesta ja maailmalta, taidetta ja kulinarismia, elokuvapuvustuksia… Paljon kirjoja alle 10 euron hintaan! Alennuskoodi: KIRJA40 Klikkaa ostoksille osoitteeseen kauppa.serlachius.fi Tarjous voimassa 14.11.2021 saakka. Ismo Alanko. Enemmän kuin elämäkerta. Elämys. www.johnnykniga.fi KATJA KETTU: ISMO ALANKO Taide ja kulttuuri saivat uusia muotoja 1980luvun Suomessa. Pete Europan uutuuskirja kertoo tuosta ajasta murroksen keskiössä vaikuttaneiden näkökulmasta. Teos vie lukijan filosofisrunolliselle matkalle aikakauteen, jolloin olemassaolon luonne oli toisenlainen. Runsas kuvitus ja aikalaishaastattelut syventävät ajan hengen ymmärrystä. HELSINKI 1984 www.skskirjat.fi ON SYYTÄ MUISTAA – MUISTELMAT II AGENTTI SONJA MAHTIMIEHET M. A. Nummisen muistelmien toinen osa etenee alusta asti yhtä vauhdikkaasti kuin sen edeltäjä. Hänen taiteellinen työnsä laajeni suuriin näyttämöteoksiin ja tyyli muuttui, esiintymiset laajenivat yhä useam piin maihin. Kiihkeää työtempo hämmästyttää tekijää itseäänkin: olenko minä tehnyt kaiken tämän? www.docendo.fi Huippusuositusta Vakooja ja petturi -teoksesta tuttu tosi elämän trillerien mes tari Ben Macintyre kertoo uutuuskirjassaan 1900luvun pelottomimman naisvakoojasta Ursula Kuczinskistä. Oxfordin lähettyvillä vuonna 1942 asunut elegantti nainen vaikutti tavalliselta perheenäidiltä, mutta oli todellisuudessa korkea-arvoinen neuvostovakooja, jonka tehtävänä oli varastaa Britannian ydinase salaisuudet. Päivä kirjoihin, kirjeisiin ja arkistolöytöihin perustuva Agentti Sonja on tosi elämän jännitystarina naisesta, jonka kannoilla olivat natsit, kiinalaiset, japanilaiset, FBI ja MI6 www.atena.fi Autoritaarisia, maskuliinisuuttaan korostavia johtajia on noussut valtaan Brasiliasta Unkariin ja Turkista Intiaan. He hyödyntävät samoja keinoja kuin Mussolini ja Hitler aikoinaan ja valtaan päästyään he rapauttavat demokratiaa valeuutisilla, vaalien manipuloinnilla ja suoralla väkivallalla. Ruth Bem-Ghiatin ajankohtainen tietokirja kysyy, miksi tyrannit ovat nousseet taas valtaan, vaikka historiallinen todistusaineisto puhuu heitä vastaan. www.atena.fi Hänen taiteellinen työnsä laajeni Kiihkeää työtempo hämmästyttää tekijää itseäänkin: olenko minä tehnyt kaiken AGENTTI SONJA tosi elämän trillerien mes tari Ben Macintyre kertoo uutuuskirjassaan 1900luvun pelottomimman naisvakoojasta Ursula Kuczinskistä. Oxfordin lähettyvillä rostavia johtajia on noussut valtaan Brasiliasta Unkariin ja Turkista Intiaan. He hyödyntävät samoja Mussolini aikoinaan ja valtaan päästyään he rapauttavat demokratiaa valeuutisilla, vaalien manipuloinnilla Serlachiuksen verkSerlachiuksen verkkokaupasta iso erä kokaupasta iso erä kokaupasta iso erä upeita taidekirjoja upeita taidekirjoja – 40 % normaalihin– 40 % normaalihinnoista! Yli 70 kirjaa. noista! Yli 70 kirjaa. noista! Yli 70 kirjaa. Kultakauden mesKultakauden mestareita, tunnettutareita, tunnettuSuvi Keskisen, Minna Seikkulan ja Faith Mkweshan toimittama teos käsittelee suomalaisessa yhteiskunnassa ennen ja nyt esiintynyttä rasismia ja koloniaalisuutta sekä tuo näkyviin ilmiöiden globaaleja kytköksiä. Se kyseenalaistaa suomalaisuuden rodullistavat määrittelyt ja historiattoman ymmärryksen rasismista sekä tekee näkyväksi rasisminvastaista toimintaa. Nykyyhteiskunnan rasismia avataan ajankohtaisten esimerkkien kautta. kauppa.gaudeamus.fi
46 10 Jonnakaisa Risto Kaikki paskaksi 42 Hanneriina Moisseinen TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA SIEMENPUUSÄÄTIÖN ILMASTOLIITE 29 9 / 2021 • 7 8.11.–12.12.2021 AHDISTAAKO? Niin monia. Pian puoli vuosikymmentä netissä kiertäneen Plan C -ryhmän suositun blogitekstin mukaan jokaisella kapitalismin vaiheella on sille tyypillinen affekti. Karkeasti yleistäen affekti on ärsykkeen aiheuttama välitön kehollinen reaktio, joka muuttuu tunteeksi, kun se tunnistetaan. Teollisen kapitalismin alkuaikojen affekti oli kurjuus. Koska kurjuutta vastaan sittemmin kamppailtiin paikoin hyvinkin onnistuneesti, vaihtoi kapitalismi tylsyyteen. Turvallisuuden vastineeksi työntekijät joutuivat suostumaan liukuhihnaelämään, joka eteni vääjäämättömästi ennalta asetettujen askelmerkkien mukaan: työtä, kulutusta ja kuolema. Elämän ennalta-arvattavuus on yhä harvemman ongelma. Prekaarisuus ja kapitalismin tunkeutuminen yhä uusille elämänalueille, itsen ja ihmissuhteiden tuotteistuminen, pitävät ihmisiä pikemminkin jatkuvassa hälytystilassa: onnistunko vastaamaan yhä uusiin vaatimuksiin, onnistunko muuttamaan olemassaoloni rahaksi, pärjäänkö vai putoanko kelkasta. Affekti voitelee järjestelmää niin kauan kuin se on salaisuus. Niin kauan kuin ihmiset syyttävät kurjuudesta, tylsyydestä tai ahdistuksesta itseään ja käpertyvät sisäänpäin, kaikki jatkuu ennallaan. Kun tunteita aletaan jakaa ja huomataan muiden kärsivän samalla tavoin, affekti menettää voimansa järjestelmän uusintajana. VOIMAN MARRASKUUN teemana oli alunperin pelkkä mielenterveys. Numeroon alkoi kuitenkin puskea sarjakuvajuttuja siinä määrin, että totesimme niiden puoltavan paikkaansa mielenterveyttä laajasti ja monista näkö kulmista käsittelevänä taidemuotona. Jostain syystä juuri sarjakuva on tällä hetkellä muoto, jonka kautta on helppo käsitellä vaikkapa ahdistusta ja huomata, että se on jaettua. Erilaiset mielenterveyden ongelmat saati sairaudet eivät toki palaudu pelkästään yhteiskunnallisiin seikkoihin, mutta yhteiskunnallisten seikkojen merkitystä on kyllä pitkään vähätelty. Ei ole ihme, että on kurjaa, jos on nälkä. Ei ole ihme, että on tylsää, jos elämä on valmiiksi käsikirjoitettu. Ei ole ihme, että ahdistaa, jos mikään määrä yrittämistä ei auta takaamaan edes lupauksenkaltaista siitä, että tulevaisuus on. Olen usein miettinyt, seuraako ahdistuksen affektia lamauttava pelko: pelko ekokatastrofin ylivoimaisen uhan ja yhä kiristyvien hallinnollisten otteiden edessä. Toivottavasti ei tarvitse mennä sinne saakka. Voisimmeko keksiä yhdessä tapoja olla suostumatta ahdistumaan kuoliaaksi vain pitääkseen yllä talous järjestelmää, joka tuhoaa koko tuntemamme maailman. EMILIA KUKKALA Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Plan C -ryhmän We Are All Very Anxious (4.4.2014) on julkaistu suomeksi Kumu.infon sivulla otsikolla Olemme kaikki hyvin ahdistuneita (24.8.2017). Ahdistus on terve reaktio sairaassa systeemissä VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Susanna Falenius, Julius Halme, Matti Ikonen, Emilia Kukkala, Antti Kurko, Maija Merilehto, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Laura Gustafsson, Elisa Helenius, Riikka Hiltunen, Leona Kotilainen, Mika Pekkola, Janne Seppänen, Janne Siironen, Kai Talvinen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 9 Ka ns i: N au sk a Pääkirjoitus Leka x 2 35 13 MA RRA SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS HULDA HUIMA: ILMA Hulda Huiman parhaalla levyllä kristallisoituvat artistin parhaat puolet: yksinkertaisen upeat folk rock -laulut, kaunis melankolia, mutkaton ilmaisu, runolliset tarinat luonnosta sekä Hitaat sekunnit -yhtyeen rouhea ja tyylikäs soitto. Samuli Tannerin tuotanto yhdistelee nerokkaasti elektronista äänimaailmaa orgaaniseen bändisoundiin. Saatavaa vinyylinä, kasettina sekä tupla-cd:nä (sisältää edellisen Maa-levyn). www.helmilevyt.com RASISMI, VALTA JA VASTARINTA OHITTAMATON TAIDEKIRJATARJOUS! Serlachiuksen verkkokaupasta iso erä upeita taidekirjoja – 40 % normaalihinnoista! Yli 70 kirjaa. Kultakauden mestareita, tunnettuja nykytaiteilijoita Suomesta ja maailmalta, taidetta ja kulinarismia, elokuvapuvustuksia… Paljon kirjoja alle 10 euron hintaan! Alennuskoodi: KIRJA40 Klikkaa ostoksille osoitteeseen kauppa.serlachius.fi Tarjous voimassa 14.11.2021 saakka. Ismo Alanko. Enemmän kuin elämäkerta. Elämys. www.johnnykniga.fi KATJA KETTU: ISMO ALANKO Taide ja kulttuuri saivat uusia muotoja 1980luvun Suomessa. Pete Europan uutuuskirja kertoo tuosta ajasta murroksen keskiössä vaikuttaneiden näkökulmasta. Teos vie lukijan filosofisrunolliselle matkalle aikakauteen, jolloin olemassaolon luonne oli toisenlainen. Runsas kuvitus ja aikalaishaastattelut syventävät ajan hengen ymmärrystä. HELSINKI 1984 www.skskirjat.fi ON SYYTÄ MUISTAA – MUISTELMAT II AGENTTI SONJA MAHTIMIEHET M. A. Nummisen muistelmien toinen osa etenee alusta asti yhtä vauhdikkaasti kuin sen edeltäjä. Hänen taiteellinen työnsä laajeni suuriin näyttämöteoksiin ja tyyli muuttui, esiintymiset laajenivat yhä useam piin maihin. Kiihkeää työtempo hämmästyttää tekijää itseäänkin: olenko minä tehnyt kaiken tämän? www.docendo.fi Huippusuositusta Vakooja ja petturi -teoksesta tuttu tosi elämän trillerien mes tari Ben Macintyre kertoo uutuuskirjassaan 1900luvun pelottomimman naisvakoojasta Ursula Kuczinskistä. Oxfordin lähettyvillä vuonna 1942 asunut elegantti nainen vaikutti tavalliselta perheenäidiltä, mutta oli todellisuudessa korkea-arvoinen neuvostovakooja, jonka tehtävänä oli varastaa Britannian ydinase salaisuudet. Päivä kirjoihin, kirjeisiin ja arkistolöytöihin perustuva Agentti Sonja on tosi elämän jännitystarina naisesta, jonka kannoilla olivat natsit, kiinalaiset, japanilaiset, FBI ja MI6 www.atena.fi Autoritaarisia, maskuliinisuuttaan korostavia johtajia on noussut valtaan Brasiliasta Unkariin ja Turkista Intiaan. He hyödyntävät samoja keinoja kuin Mussolini ja Hitler aikoinaan ja valtaan päästyään he rapauttavat demokratiaa valeuutisilla, vaalien manipuloinnilla ja suoralla väkivallalla. Ruth Bem-Ghiatin ajankohtainen tietokirja kysyy, miksi tyrannit ovat nousseet taas valtaan, vaikka historiallinen todistusaineisto puhuu heitä vastaan. www.atena.fi Hänen taiteellinen työnsä laajeni Kiihkeää työtempo hämmästyttää tekijää itseäänkin: olenko minä tehnyt kaiken AGENTTI SONJA tosi elämän trillerien mes tari Ben Macintyre kertoo uutuuskirjassaan 1900luvun pelottomimman naisvakoojasta Ursula Kuczinskistä. Oxfordin lähettyvillä rostavia johtajia on noussut valtaan Brasiliasta Unkariin ja Turkista Intiaan. He hyödyntävät samoja Mussolini aikoinaan ja valtaan päästyään he rapauttavat demokratiaa valeuutisilla, vaalien manipuloinnilla Serlachiuksen verkSerlachiuksen verkkokaupasta iso erä kokaupasta iso erä kokaupasta iso erä upeita taidekirjoja upeita taidekirjoja – 40 % normaalihin– 40 % normaalihinnoista! Yli 70 kirjaa. noista! Yli 70 kirjaa. noista! Yli 70 kirjaa. Kultakauden mesKultakauden mestareita, tunnettutareita, tunnettuSuvi Keskisen, Minna Seikkulan ja Faith Mkweshan toimittama teos käsittelee suomalaisessa yhteiskunnassa ennen ja nyt esiintynyttä rasismia ja koloniaalisuutta sekä tuo näkyviin ilmiöiden globaaleja kytköksiä. Se kyseenalaistaa suomalaisuuden rodullistavat määrittelyt ja historiattoman ymmärryksen rasismista sekä tekee näkyväksi rasisminvastaista toimintaa. Nykyyhteiskunnan rasismia avataan ajankohtaisten esimerkkien kautta. kauppa.gaudeamus.fi Tämän lehden välissä on Rauhanpuolustajien Tottelemattomuusakatemian toimittama liite. Akatemian nuoret jäsenet tutustuvat lukuvuoden mittaisessa oppimisprosessissa aktiivisen kansalaisvaikuttamisen keinoihin.
8 • 9 / 2021 Mikä tekee yhteiskunnassa hulluksi? Mielipide TUOMAS JUUTILAINEN, 38, Lahti ”Toivottomuus. Ettei tiedä, minne oikein on menossa.” MAIJU KAARESMAA, 41, Helsinki ”Jatkuva kiire, huono käytös ja vaikeus saada hoitoa mielenterveysongelmiin.” EMILIA KÄYHKÖ, 19, Tampere ”Sosiaalinen media voi aiheuttaa paineita olla tietynlainen, vaikka toki some myös inspiroi.” MIKA VIITANEN, yli 50-vuotias, Hyvinkää ”Itsekkyys. Ihmisten kannattaisi ajatella enemmän toisiaan.” OTTO RUMMUKAINEN, 28, Helsinki ”Suorituskulttuuri. Oletetaan, että koko ajan pitää tehdä jotain saadakseen meriittiä. Ihmiset eivät myöskään osaa asettaa tarpeeksi rajoja ja ajatella omia tarpeitaan.” TEKSTI JA KUVA JULIUS HALME TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS Graffitimaalarit syyttävät vartiointi firmaa ylilyönneistä Voima-lehden haastattelemien graffitimaalareiden mukaan vartijat ovat valokuvanneet, ahdistelleet ja uhkailleet useita maalareita pääkaupunkiseudulla. V OIMA-LEHDEN haastattelemien graffiti maalareiden mukaan suuren turvallisuus alan yrityksen työntekijät ovat ylittäneet toi mivaltansa useissa tapauksissa, jotka liittyvät lievistä vahingonteoista epäiltyjen kohteluun. Haastateltavien kokemuksissa toistuvat tavaroiden penko minen ja haltuunotto, kuulustelu ja valokuvaaminen. Useat haastateltavat kertovat yhdenmukaisesti kovakouraisista otteista ja väkivallalla uhkailusta kiinniottotilanteissa. ”Matkalla kiinniottotilaan vartijat pitivät minua tosi kova kouraisesti kiinni. Yllättäen he pysähtyivät ja sanoivat: ’Tää on sellainen paikka, ettei täällä ole kameroita. Yksikin virheliike, niin me tulkitaan se vastusteluna. Sitten paini taan ja kunnolla’”, kertoo helsinkiläisen kauppakeskuksen lähistöltä kiinni otettu henkilö. Hän kertoo olleensa kiinniotettuna lievästä vahingonteosta toistekin. Silloin hänet raudoitettiin ja hänen taskun sa tyhjennettiin. Lain mukaan vartijalla ei pääsääntöisesti ole oikeutta tutkia kenenkään tavaroita, vaan paikalle on kutsuttava poliisi. Vartijat myös valokuvasivat kiinniotetun kasvot, minkä jälkeen he kyselivät tältä ”mitä nimeä hän tekee” viitaten graffiteissa käytettäviin nimimerkkeihin. Vartijat luettelivat henkilölle eri graffitimaalareiden nimimerkkejä ja kyseli vät, tunteeko tämä heitä. Henkilö totesi, ettei hänellä ole mi tään sanottavaa asiaan ja pyysi soittamaan poliisit paikalle. Vartijat jatkoivat kyselyä vielä puoli tuntia, kunnes poliisi vihdoin soitettiin paikalle. Epäilyjä laittomasta henkilörekisteristä Graffitipiireissä kyseisen yrityksen kiinniottamien henkilöi den valokuvaus on yleistä tietoa. Maalarit epäilevät yrityk sen pitävän laitonta henkilörekisteriä kuvatuista. Toisen haastateltavan mukaan hänet oli lievään vahin gontekoon liittyvässä kiinniottotilanteessa raudoitettu ja asetettu vatsalleen maahan. ”Taskujeni penkomisen ja passini löytämisen jälkeen raudat poistettiin ja minut nostettiin istuma-asentoon. Var tijat kaivoivat puhelimet esiin ja sanoivat ’katso kameraan’. Pidin huppua syvällä päässä ja katsoin maahan. He pyysivät minua ottamaan hupun pois. En ottanut. Viereen tuli toinen vartija pippurisumutteen kanssa ja sumutti sitä sormilleni. Annettiin ymmärtää, että on mahdollista käyttää voimakei noja, jos en tottele.” Kolmas haastateltava kertoo kiinnioton sujuneen asialli sesti. Poliisin saapumista odotellessa vartija oli ystävällinen, kehui seinämaalauksia hienoiksi, valokuvasi niitä ja uteli, mitähän niissä mahtaa lukea. Vartija kuvasi myös kiinni otetun. Tämän kysyessä syytä kuvaamiselle vartija vastasi, että kuvat ovat todisteita siitä, että haastateltava on hyvässä kunnossa eikä häntä ole pahoinpidelty. Vartija seurasi kauppareissulta kotiin Harva uskaltaa kertoa vartijoiden toimista julkisuuteen varsinkaan omalla nimellään kostotoimenpiteiden pelossa. Eräs Voima-lehden haastattelema henkilö kertoo, että hänel le entuudestaan tuttu vartijapartio oli seurannut häntä au tolla henkilön ollessa kotimatkalla kauppareissulta. Tapaukseen ei liittynyt epäilyä rikoksesta. ”Vartija huuteli autosta ’mitä kuuluu?’” Henkilö oli todennut, ettei heillä ole mitään keskustelta vaa ja pyytänyt tätä lopettamaan seuraamisen. Toinen kohtaaminen saman partion kanssa tapahtui, kun henkilö oli ollut pyöräilemässä kavereidensa kanssa. ”Tämä kyseinen partio ajoi meitä kadun toisella puolel la vastaan. Vartija avasi ikkunan ja otti minuun katsekon taktin. Jatkoimme matkaa, mutta auto seurasi meitä. Emme olleet tehneet mitään, eikä heillä ollut mitään syytä takaaajoon. Pyöräilimme viereiseen puistoon, jonne ei pääse au tolla ajamaan. Partio kaahasi puiston eteen ja jäi parkkiin. Seisoimme paikallamme, kunnes he lähtivät pois.” Myös helsinkiläisen taidetavarakaupan myyjä vahvistaa kuulleensa tarinoita seuraamisesta ja ahdistelusta. Voima-lehti kysyi yrityksen näkemyksiä tapahtumista, mutta yrityksestä ei haluttu kommentoida niitä. Voima on seurannut aihetta koko olemassaolonsa ajan. Jos sinulla on tuoreita kokemuksia aiheesta, voit kertoa niistä jutun kirjoittaneelle toimittajalle julius.halme@voima.fi. Kaikki kertomukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kuvan graffitit eivät liity tapaukseen.
9 / 2021 • 9 TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA KAI TALVINEN TEKSTI MIIA VISTILÄ Mielenterveys hoitoon pääsyä pyritään helpottamaan Hannu Paloviita palkittiin Rakkaudesta kirjaan -palkinnolla Karstein Volle Varhaista avun saantia helpotetaan tarjoamalla uudenlaista keskusteluapua. Pitkäaikainen kustantaja ja kirjakauppias ennustaa kirja-alan kasvun jatkuvan. V OIMA-LEHDEN perustaja ja osaomistaja, Rosebud-kirja kauppaketjun toimitusjohta ja ja pitkäaikainen kustanta ja Hannu Paloviita palkittiin Helsingin Kirjamessuilla Suomen messu säätiön Rakkaudesta kirjaan -palkinnolla. Vii den tuhannen euron palkinto myönne tään tunnustuksena lukemisharrastuk sen hyväksi tehdystä työstä. Paloviita avasi alkusyksystä uuden kirjakaupan Helsingin Kaisaniemeen. Sivullinen-liikkeessä on tarkoitus pitää Suomen laajinta kirjavalikoimaa. Paloviita on toiveikas alan kehityk sen suhteen. Kirjojen myynti on nou sussa monen vuoden laskukauden jälkeen. Muutoksen taustalla ovat ko ronasulkuja suuremmat syyt, vaikka tapahtuma-alan hiljentyminen kan nustikin kulttuuria kaipaavia myös kirjojen pariin. Suurin osa kasvusta tulee huimas ti kasvavasta äänikirjojen myynnistä. ”Äänikirjojen suosion kasvu on voi nut houkutella uusia lukijoita painet tujenkin teosten äärelle, esimerkiksi lukemaan tuttujen kirjailijoiden van hempaa tuotantoa, jota ei ole vielä kuunneltavina saatavilla”, Paloviita arvelee. Digiaikanakin kirjoilla on oma, tär keä tehtävänsä. ”Kirjat tarjoavat tilaa rauhoittumi selle ja pitkäjänteisyydelle, mikä toimii nopean, pirstoutuneen digitaalisen in formaation henkisenä vastavoimana. Tarve siihen ei tule vähenemään”, Palo viita ennustaa. Rosebud on Voimaa kustantavan Voima Kustannus Oy:n osakas. M IELENTERVEYSHOIDON saatavuudessa on Suo messa suuria ongelmia, vaikka apua saa yhä useampi. Mielenterveyteen erikoistu neista lääkäreistä ja psykoterapeuteis ta on pulaa, ja hoitoon pääsyä voi jou tua odottamaan kuukausia. Ongelmat ehtivät kroonistua, mikä käy kalliiksi niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Mielenterveyden häiriöiden hin naksi valtiolle on OECD:n mukaan ar vioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Yli puolet uusista työkyvyttömyyseläke päätöksistä annetaan mielenterveysongelmien perusteella. Yksilötasolla hoitamaton mielenterveysongelma voi heikentää työja muuta toiminta kykyä ja johtaa köyhyyteen, joka usein vaikeuttaa edelleen avun saamista. Apua nuorille heti Mielenterveyden ongelmiin pyritään puuttumaan nopeammin uudella strukturoidun psykososiaalisen intervention ohjelmalla. Sen myötä hoitoa hakeva pääsee nopeasti ammattilaisen puheille, ja ongelmia ratkotaan yhdes sä eri ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen, kehitetyillä struktu roiduilla malleilla. Hoidon kesto on yleensä kuusi ta paamista, minkä jälkeen arvioidaan lisä avun tarve. Hoitomallin tarkoituk sena on tarjota apua heti ensimmäis ten oireiden ilmaannuttua ja näin ehkäistä tilanteen paheneminen ja vaativamman hoidon tarve. Toistaiseksi hoitoa on tarjolla vas ta nuorille, koulukuraattoreita ja ter veydenhoitajia ympäri Suomen on koulutettu antamaan sitä. Koulutus on painottunut masennuksen hoitoon käytettävään malliin, mutta myös ah distusta lievittävä malli on käytössä. Psykoterapiasta tällainen strukturoitu keskusteluapu eroaa siinä, että siihen ei tarvita yhtä laajaa pohjakoulutusta. Eräänlainen terapiatakuu ”Tästä tulee aivan keskeinen osa suo malaista mielenterveyshoitoa. Nyt hoitoonpääsyn vaikeuksien takia on gelmat ovat pahentuneet. Varsinkin lapsija nuorisopsykiatriassa on aivan kriisiksi asti pulaa resursseista. Kun ongelmien paheneminen saadaan es tettyä, jää resursseja myös vaikeam pien tapausten hoitoon”, kuvaa Outi Linnaranta ohjelmaa koordinoivalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Malli on tarkoitus ottaa käyttöön myös muille ikäryhmille tulevien vuo sien aikana osana julkista terveyden hoitoa. Se vastaa hengeltään Terapia takuu-kansalaisaloitteen vaatimusta nopeasta hoitoon pääsystä.
10 • 9 / 2021 TEKSTI JULIUS HALME KUVA PINJA NIKKI Riku Junttanen soittaa raakaa musiikkia, tekee kolmivuorotyötä lastenkodissa sekä tehtailee rasismin ja fasismin vastaisia meemejä Instagramiin. @@kaikkipaskaksi saa paskaa niskaansa joka tuutista I NSTAGRAM-ALUSTALLA toimi va meemiskene on kasvattanut suosiotaan noin kaksi ja puoli vuotta. Sen sisältöön vaikutta vat ajankohtaiset tapahtumat ja teemat, sisällöntuottajien ja käyttäjien suosimat trendit sekä tilien ylläpitäjien oma maailmankatsomus. Vaikka suurin osa sisällöstä on edel leen huumoripainoitteista, on se ny kyään huomattavasti alkuaikoja po liittisempaa. Kompakti kuvaformaatti tarjoaa mahdollisuuden jakaa ideoita ja ajatuksia, jotka yhteisön interaktii visuuden ansiosta leviävät ja kehitty vät. Voidaankin puhua meemiaktivis mista, jossa poliittinen satiiri muuttuu mielipidevaikuttamiseksi. Yhteiskunnallisiin epäkohtiin mu siikin, kuten punk rockin ja black metallin, kautta tutustunut Riku Junttanen, 29, on tehnyt meemejä joulukuusta 2020 @kaikkipaskaksi-ni mimerkin takana. Hän oli sitä ennen tehnyt meemejä foorumeille. Oman Instagram-tilin perustamiseen inspi roivat muut suomalaiset meemitilit, joita noihin aikoihin putkahteli kuin sieniä sateella. Tili otti tuulta alleen, kun SuomiMaidan-liikettä pilkkaava kuva nousi suosioon muun muassa Suvi Auvisen sekä Jami Järvisen Kaasuputki-blogin jaettua sen. Junttasen meemit ovat alus ta asti olleet rasismin ja fasismin vastai sia, mutta piiskaa ovat saaneet myös pe russuomalaiset ja black metal -skene. Metallimuurahaispesän sorkkimista ”Black metal -skenessä häiritsee hir veästi etenkin se dissonanssi. Black metallissa, vähän kuin punkissakin, ei ole mitään sääntöjä. Näissä musiikki kulttuureissa kapinoidaan valtavirtaa vastaan. Black metalissa, kuten Yli lauta-kulttuurissa, verhotaan kaikki vitsiksi, ettei oltukaan niin tosissaan. Siellä kuitenkin on hakaristejä ja mus tia aurinkoja ja kaikkea muuta tatuoitu jengin kroppiin, mitä ei voi enää ver hota vitsiin”, Junttanen kertoo. ”Haluan tuoda sitä ristiriitaa ilmi, että kaikki nihilismi, misantropia ja säännöttömyys, joka black metaliin lii tetään, kohdistuu usein islamilaiseen vähemmistöön natsistisen retoriikan keinoin”, hän jatkaa. Kritiikkiä saavat kuitenkin kaikki, jotka sitä Junttasen mielestä ansaitsevat. ”Jos on yleismaailmallisesti kusi pää, niin todennäköisesti päätyy mun tilille jonkinlaisen meemin muodossa”, hän kertoo ja nostaa esimerkkitapauk JOS JOKU SAA JOTAIN JÄRKEVÄÄ AJATELTAVAA TAI PYSTYY MUOKKAAMAAN MIELIPIDETTÄ, NIIN SE ON OMALTA KANTILTA ONNISTUMINEN. seksi viimeaikaisen koronarokoteja passikeskustelun tuomat vertaukset. ”Viimeksi kiinnitin huomiota sii hen, kun joku someinfluensseri oli potkittu yökerhosta ulos, kun kello kahdentoista aikaan oli pyydetty näyt tämään koronapassia. Hän oli verran nut kokemusta siihen, että asia olisi sama, kuin nämä henkilöt laitettaisiin kaasukammioihin, että tästä alkaa pik kuhiljaa joku kansanmurha tai vastaa va. Omasta mielestäni todella nauret tava väite. Todella kuvottava.” Bänniä äärioikeiston kritisoimisesta Kärkäsmielipiteisillä kuvilla on kui tenkin ollut hintansa. Syyskuussa @kaikkipaskaksi-tili jäädytettiin kol meksikymmeneksi päiväksi Junttasen meemin kritisoitua Helsingin käräjä oikeuden päätöstä hylätä syytteet kii hottamisesta kansanryhmää vastaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kan nettua hakaristilippuja itsenäisyys päivän kulkueessaan vuonna 2018. Oikeus määräsi myös takavarikoidut liput palautettaviksi omistajilleen. ”Mulla oli aiemmista meemeistä tullut ilmiantoja, mutta asiaan vai kutti varmaan myös algoritmi, joka poimi Pohjoismaisen vastarintaliik keen nimen sieltä. Ilmiantoja on tul lut aikaisemminkin, jos on viitannut äärioikeistojärjestöihin. Tai jos mee mit ovat olleet liian seksuaalissävyt teisiä, tai sitten Instagramin algorit mi on tulkinnut väärin, jos meemissä on esiintynyt vaikka aseen kuva, niin se on tulkittu väkivaltaisen järjestön tukemiseksi.” Seuraajamääriltään suuret tilit saa vat useita ilmiantoja, jotka saattavat estää tilillä tapahtuvan mainostami sen ja live-striimauksen. Monet meemintekijät turvautu vat varatileihin. Junttasen varatili on @kaikkipas2, johon hän joutui jälleen tukeutumaan, kun @kaikkipaskaksitili joutui uudelle jäähylle lokakuussa. Tällä kertaa Instagram ei ilmoittanut mitään erillistä syytä. Tili kuitenkin vapautettiin jäähyltä viikon päästä. Meemit jalostuivat podcastiksi Kaikkien teemojen käsittelyyn meemiformaatti ei kuitenkaan riittänyt. Jo ennen meemitilin perustamista Junt tasella oli ollut ajatus podcastista, joka keskittyisi musiikkiin, mutta projekti kariutui. Myöhemmin muiden mee mintekijöiden kanssa ideoita pallotel tuaan Junttanen ryhtyi tekemään pod castia Kaikki Paskaksi & Ystävät. Ohjelman formaatti perustuu mui den meemintekijöiden haastattelui hin. Mielenkiintoiset meemintekijät mahdollistavat monimuotoisten tee Mielenterveys
9 / 2021 • 11 @@kaikkipaskaksi saa paskaa niskaansa joka tuutista Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. TEKSTI IIDA SIMES SOTA PAAPOMISVALTIOTA VASTAAN M UINAISET ROOMAL AISET lähtivät Britanniasta 410-luvulla, eikä ollut ku luva kuin 1590 vuotta, kun oli ilmes tyvä Voima-lehti 8/2000. Siinä tuolloin Suomes sa asuva brittitoimittaja Mark Waller muisteli Englannin kovia aikoja. Otsikolla ”Hyvää syntymäpäivää!” Waller kirjoitti laajassa artikkelissaan, millaisia tu hoja pian 75 vuotta täyttävä konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher (1925–2013) oli aiheuttanut. Thatcher oli Britannian ensim mäinen naispääministeri, ja hän oli vallassa 1979–1990. MARGARET THATCHER oli populistipoliitikko alusta asti. Hän oli vedonnut kansan sydämiin tarkkaan rakennetun kampanjan avulla. ”Konservatiivit palkkasivat mainostoimisto Saatchi & Saatchin muok kaamaan sekä puolueen että Thatcherin imagoa ja herjaamaan kiusattua työväenpuoluetta. ’Labour ei toimi’, julistivat mainostaulut, jotka kuvasi vat silmänkantamattomiin ulottuvaa työttömien jonoa”, Waller kirjoitti. Mainostoimisto vaati yksityiskohtien muuttamista. Thatcher opetteli madaltamaan ääntään naisellisen korkeasta lähelle miehille tyypillistä äänenkorkeutta. Rouva ei ollut tasa-arvon kannattaja, päinvastoin. ”Osa tyyliä oli perinteisen kotirouvan imago. Häntä kuvattiin tiskaa massa, hän kertoi tiedotusvälineille vievänsä miehelleen Denisille teen ja neuvoi naisia, miten hameenhelmat tulee silittää, jos niitä on tarkoitus joskus pidentää.” Pääministerinä Margaret Thatcherista oli ”jännittävää päästä käsiksi oikeaan kriisiin”: Hänen aikanaan britit taistelivat sekä ulkomailla että kotimaassaan. Falklandin eli Malvinassaarten sodassa Etelä-Atlantilla kuoli 655 argentiinalaista ja 236 brittiä. KUN ENGLANNIN HIILIKAIVOSTEN työntekijät menivät lakkoon ja tilan ne äityi mellakoiksi, Thatcher yhdisti ulkoiset ja sisäiset uhat: ”Taistelimme ulkoista vihollista vastaan Falklandilla. Olemme aina ol leet tietoisia sisäisestä vihollisesta, joka on hankalampi vastustaja ja suu rempi uhka vapaudelle.” Kun Thatcher alkoi ajaa läpi kunnallisveroa, joka oli yhtä suuri kaikil le, väkivaltaiset mellakat alkoivat taas. ”Thatcher aloitti hyökkäyksen ’paapomisvaltiota’ ja Britannian ’riip puvuuskulttuuria’ vastaan: yksityistämistä ja sosiaalipuolen leikkauksia lisättiin. Asumistuki evättiin miljoonalta ihmiseltä, ja köyhien erityispe rusteiset avustukset muutettiin lainoiksi”, Waller muisteli. Thatcherin etiikan ja maailmankuvan mukaan ”kaikessa on kyse it sensä myymisestä, työstä ihmissuhteisiin”. Thatcherin talouspolitiikan aiheuttamat ongelmat eivät olleet 2000-lu vulla korjaantuneet, ja myös Suomessa kajahtelivat thatcherismin kaiut, ”kun mielenterveyspotilaat passitettiin hoitolaitoksista kaduille ja sitä kutsuttiin ’avohoidoksi’”, Waller suomi. mojen syväluotaavan läpikäymisen laajemmalla skaalalla kuin pelkät meemit koskaan pystyisivät. Podcastjaksojen sisältö nousee haastateltavan meemintekijän tilin sisällöstä, ja koska eri tekijöillä on eri teemoja, aiheita on laidasta laitaan. Haastateltavien memeadminien mukana teemoiksi ovat nousseet yh teiskunnan rakenteelliset ongelmat kuten patriarkaatin kritiikki, kapita lismin luoma eriarvoistuminen ja so meaikana lisääntynyt keskustelukult tuurin polarisaatio. Ohjelma ei kuitenkaan ole luo punut meemikulttuurille keskeises tä huumorista. Epäpoliittinen sisältö ulottuu muun muassa Euroviisujen analysointiin ja Esa Pulliaisen kuu laasta kitarasoundista metatasolla liitelevään puhutun, interaktiivisen meemisatukirjan muodossa esitettyyn huumorianalyysiin. Suoraa puhetta mielen terveysongelmista Elokuussa nauhoitetussa jaksossa Junttanen keskusteli mielenterveysongelmista dj.hullupillun kanssa. Aihe oli henkilökohtainen Junttaselle, jolla on itselläänkin mielenterveysdiag noosi. Diagnoosin saaminen ei ollut mutkaton prosessi. Aluksi tautikoodis tomerkinnöissä pyörivät yleisimmät epäillyt paniikkihäiriö ja masennus, mutta Junttanen jaksoi pitää pintan sa ja vaatia lääkäreiltä vastauk sia. Lopulta päädyttiin määrittelemättö mään kaksisuuntaisen mieliala häiriön diagnoosiin. ”Nykyään sairaus on hallussa, kun olen käynyt terapiassa ja vertaistukiryhmissä sekä saanut sähköhoitoa. On se ollut pitkä prosessi, ja sairaus vaikuttaa elämään edelleen. Saatan ottaa vastoinkäymisen pahempana kuin se oikeasti on, ja se saattaa lau kaista masennusjakson ja jos elämäs sä tapahtuu jotain erityisen hyvää, se saattaa laukaista maniajakson. Nykyään pitää vaan oppia tunnista maan, milloin jakso saattaa lähteä käyntiin. Terapialla ja lääkehoidol la saan onneksi pidettyä homman hanskassa.” Hoidon saaminen ei ole kuitenkaan aina ollut helppoa. Osastojaksolle pää seminen oli todella haastavaa. Päivys tyksestä Junttanen oli lähetetty kotiin sa, vaikka hän oli ollut itsetuhoinen. ”Mielenterveyspalvelut ovat var maan aika täynnä, mutta mielestäni tosi huolestuttavaa oli, kun olin tullut itsetuhoisena päivystykseen, keskus telun jälkeen kirjauksessa oli ”potilas lupaa mennä nukkumaan”. Siinä oli riski, että olisin mennyt ’lopullisesti nukkumaan’, koska olin tullut paikal le siksi, että teki mieli tappaa itseni ja hakeutunut hoitoon osastojaksolle. Ei voinut tietää, että nukunko yön yli vai tapanko itseni.” Kaikukammioon huutelua vai aktivismia Kolmivuorotyössään lastenkodissa Junttanen kohtaa niin psyykkistä kuin fyysistä väkivaltaakin. Hän on kou lutuksensa ja kokemuksensa myötä oppinut suhtautumaan uhkaaviin ja kuormittaviin tilanteisiin. ”Tietenkin pidän nollatoleranssia kaiken väkivallan suhteen, sille ei an neta minkäänlaista hyväksyntää, mut ta tapausten läpikäsittely riippuu aina nuoresta. Joillekin toimii huumori ja huomio, joillakin se on merkki siitä, että nuori tarvitsee lisätukea jossakin asiassa.” Meemitilin ylläpitämisenkin myötä sataa paskaa niskaan. Negatiiviseen palautteeseen Junttanen ei välttämät tä enää edes vastaa huomatessaan, että kyseessä on selkeä trolli. Joille kin hän toteaa yksinkertaisesti ”tämä mate riaali ei selkeästi ole sinulle”. Raskaista yhteiskunnallisista tee moista huolimatta Junttanen poh tii, onko Instagramin poliittisessa meemikulttuurissa kyse aktivismista vai pelkästä mielipiteen vahvistami sesta. ”Seuraajani ovat jo lähtökohtaises ti hyvin samaa mieltä monista asioista kanssani, niin mielletäänkö se aktivis miksi vai onko se vain tiedon levittä mistä, jonkin hauskan, puolihauskan tai ei edes välttämättä hauskan kuvan muodossa?” Parhaimmillaan meemit luovat ar vokasta dialogia, josta Junttanen nos taa esimerkiksi @pikakahvimemegirltilin. ”Hän on onnistunut erittäin hy vin kiinnittämään huomiota patriarkaattiseen kulttuuriin ja luomaan keskustelua siitä. Hän on varmaan on nistunut keskustelun luomisessa par haiten.” ”Kuvapohjaisen alustan myötä tie to leviää eri tavalla kuin Facebookissa tai perinteisessä uutismediassa. Sisäl lön on oltava huomattavasti kompak timpaa. Siksi meemit ovat hyvä keino aloittaa keskustelua”, Junttanen jatkaa. Rakentavaa dialogia ja uusia näkökulmia Muutamissa keskusteluissa Junttanen kertoo onnistuneensa rakentavassa dialogissa, joissa perusteluiden myötä käyttäjä on saanut uusia näkökulmia aiheeseen. ”Jos joku saa jotain järkevää ajatel tavaa tai pystyy muokkaamaan mie lipidettä, niin se on omalta kantilta onnistuminen.” Meemitilin, podcastin ja harrastus toiminnan yhdistäminen työelämään on paikoittain haastavaa. ”Kunhan muistaa, että työ, meemi tili ja kaikki muu eivät oman hyvin vointini kannalta ole välttämättömiä.” Tilin ylläpitämisen kuormittavak si muututtua hän pitää taukoa siitä. Usein tili ja etenkin musiikkiharras tus ovat kuitenkin henkireikiä, joihin voi purkaa turhautumistaan ja ilmais ta itseään. Meemien tekeminen auttaa myös prosessoimaan yhteiskunnallisia ongelmia. ”Katsoessaan ja keskustellessaan muiden meemitilien kanssa saan jo tain käsitystä ja pystyn kasaamaan omia ajatuksiani. Siinä huomaa, ettei ole ainut, joka on näistä asioista tätä mieltä.” Jatkossa Kaikki Paskaksi & Ystävät -podcast on kuultavissa myös osoitteessa voima.fi/audio yhteistyössä Voiman uusmediatuotannon kanssa.
12 • 9 / 2021 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Maapallon rajat tulevat vastaan ja monen kuluttajan kone yskii. Rajattoman kasvun hakeminen rajallisella planeetalla tuo ilmastokriisin ohella myös henkilökohtaisia kriisejä. Kulutuskulttuurin hinta Kulttuurihäirintä A INA, KUN kuluttami sen tahti hidastuu, talousuutiset neuvo vat ihmisiä huolestu maan. Mikäli nuoriso ei kuluta riittävästi, on syytä huoleen. Talousuutisten mu kaan huolestua pitää myös, mikäli keski-ikäiset tai keski-iän ohittaneet säästävät kuluttamisen sijaan – heille pitäisi pikaisesti keksiä uusia tapoja kuluttaa. Yhteiskunta on rakennettu sen va raan, että kulutuksen määrä kasvaa jatkuvasti ja poikkeamat kasvussa ovat häiriöitä, korjaamista vaativia tilanteita. Tämä jatkuvan kasvun eetos on löytänyt tiensä myös kuluttaja-kansa laisten mieliin ja sydämiin. Kulutta misesta on tullut itseilmaisun muoto, eikä ostaminen ole välttämättä aino astaan toimenpide, jossa vaihdannan kautta saadaan tarvittu esine. Itse os totapahtuma saattaa olla se tavoiteltu asia ja ostettava hyödyke on vain väli ne sen saavuttamiseksi. Shoppailu on muuttunut muista tarpeista irralliseksi harrastukseksi. Tahallisen kestämättömät tuotteet Jotta myynti ei ikinä sakkaisi, kaik kia tuotteita ei ole tarkoitettu pit käikäisiksi ja ne on jopa hinnoiteltu sen mukaan. Näin monella kuluttajakansalaisella on mahdollisuus osal listua ostamisen onneen usein ja toistuvasti. Koska valtaosalla maailman ihmi sistä ei esimerkiksi ole varaa maksaa yli 200 euroa Alvar Aallon suunnit telemasta jakkarasta, on Ikea keksi nyt myydä melkein samanlaisia reilun kymmenen euron kappalehintaan. Vaikka Ikean jakkara saattaa olla hie man kiikkerä ja hajota siinä vaiheessa, kun kallis verrokki on vasta kerännyt kivan patinan pintaansa, voi hajon neen Ikea-jakkaran tilalle ostaa huo letta uuden. Ei Ikea tietenkään ole ainoa yhtiö, joka on rakentanut toimintansa tuot teiden lyhytikäisyyden ja edullisuuden varaan. Ingvar Kamprad kuitenkin onnistui rakentamaan poikkeuksel lisen menestyvän imperiumin tällä reseptillä. Toki myös halvalla on hintansa ja joku sen aina maksaa – jos ei asiakas kassalla, niin sitten ympäristö. Toisi naan hinnan saattaa maksaa myös ku luttaja itse, jos mieltä painaa tieto ku lutuksen ongelmista. Riippuvuus on oire kapitalismista Tutkimusjohtaja Matilda Hellman Helsingin yliopistolta on huomannut yhteyden kulutuskulttuurin ja riippu vuusongelmien välillä. Riippuvuuson gelmia tutkinut Hellman näkee samaa päihderiippuvuudessa ja patologisessa tarpeessa shoppailla. Hellman kirjoitti aiheesta Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmaa -artikkelissa. Psyyken kannalta kulutuskulttuu ri muuttuu ongelmaksi usein silloin, kun käytettävät varat ja ostoshalut ei vät kohtaa. Entistä syvemmäksi hen kilökohtainen kriisi ja ahdistus yltyy helposti sen myötä, kun ostamiseen kannustamisen rinnalla meille kerro taan, että kuluttaminen myös tuhoaa Maapallon. Hellmanin mukaan ”riippuvuus itsessään on kapitalistisen yhteis kunnan oire, ja riippuvuuden yllä pitäminen vaatii kulutusja elämys kulttuuria”. Kyseessä ei ole bugi, vaan feature, vian sijaan järjestelmään kuuluva ominaisuus. Henkilökohtaisten hiilijalan jälkien kyttääminen lisää ahdistusta enti sestään ja lamaannuttaa. Samoin de fenssit voivat nousta pintaan, mikäli yksilön sinänsä lain ja sääntöjen puit teissa tapahtuneen toiminnan ongel mallisuuteen kiinnitetään huomiota. Laillinen ei kuitenkaan aina tarkoita ongelmatonta, ja kukin on vähintään moraalisessa vastuussa omista teois taan. Samoin jokainen voi myös vaa tia vastuuta niiltä, joilla sitä valtaa on. Tiedemaailma käytännössä yksimielinen Ristiriitaisten viestien ja luotujen ha lujen ristiaallokossa on ymmärret tävää, että monet valitsevat olla vä littämättä ympäristötuhoista. Osa selittelee ilmastokriisin mannerlaat tojen liikkeellä, maan magneettiken tän muutoksella tai muulla mieliku vituksellisella. Tämä on kuitenkin lähinnä – kenties tiedostamaton – tapa kohdata se ahdistava ristiriita, jonka kanssa joudumme vastakkain päivittäin. Samalla, kun jotkut yrittävät hel pottaa omaa oloaan vierittämäl lä syyn ilmastokriisistä jonnekin muualle, tiedeyhteisö on päätynyt varsin yksimieliseen kantaan asiassa. Arvostetun yhdysvaltalaisen Cornellyliopiston julkaisema tutkimus alle viivaa sitä, että tiedemaailma on jopa poikkeuksellisen yksimielinen ihmi sen roolista ilmastokriisin taustalla. Tutkimusryhmä kävi läpi 88 125 il mastotutkimukseen liittyvää vertais arvioitua tieteellistä julkaisua, joista yli 99,9 prosenttia toteaa ihmisen toi minnan ilmastonmuutosta eniten aja vaksi voimaksi. Ylikierroksilla käyvän tuotantoko neiston haittavaikutukset tietenkään rajoitu vain ilmastoon. Samoin luon non monimuotoisuus kärsii. Esimer kiksi mikromuovia löytyy maasta, me restä ja ilmasta. Aika aikuistua ja opetella kohtuuteen Kulutusyhteiskunta ja siihen tiiviis ti liittyvä konsumerismin ideologia syntyivät samoihin aikoihin teolli sen massatuotannon kanssa. Tämä ei ole sattumaa. Teollisen tuotannon räjähdysmäinen kasvu ja halvan öl jyn tuoman käytännössä rajattoman ener gian varaan rakentuva talouden kasvu mahdollistivat ennennäkemät tömän kuluttamisen. Kukapa ei tyk käisi elää runsauden ja vaurauden keskellä. Mainosten avulla synnytettyjä tar peita – oikeammin haluja – ei kuiten kaan aina ole mahdollista tyydyttää esimerkiksi rahan puuttuessa. Kleptomanian eli varastamishimon voisi nähdä rationaalisena tapana vastata mahdottomiin odotuksiin. Onko on gelma silloin näpistelijässä vai yhteis kunnassa, joka on luonut järjettömiä tarpeita? Kenties kleptomania sekä muut kuluttamisen ja yksilön välisis tä ristiriidoista kumpuavat henkiset ongelmat ovat se hinta, joka jatkuvan kasvun varaan rakentuneesta kapita lismista pitää maksaa. Toki myös jatkuvan kasvun haikai lusta on mahdollista luopua. Ihmisen tulisi oppia hillitsemään vaistojensa perässä juoksemista tilanteessa, jossa on aina ollut tarjolla loputtomasti ta varaa, krääsää ja tilpehööriä. Ihmislapsen pitää oppia tunnis tamaan omat rajansa viimeistään siinä vaiheessa kun vanhemmat ei vät niitä enää aseta. Samoin tarvit semme taitoa tunnistaa kohtuuden rajat kaikessa kuluttamisessamme. Nykyiset markkinoiden lainalaisuu det eivät tämmöisiä rajoja tietenkään tunnista tai kaipaa. Päinvastoin. Ih miskunnan olisi kuitenkin aika ai kuistua ja alkaa kantaa vastuuta tekemisistään. KAIKKIA TUOTTEITA EI OLE TARKOITETTU PITKÄIKÄISIKSI. KYSEESSÄ EI OLE BUGI, VAAN FEATURE.
To im itu kse llist a ain eist oa.
INVISIBLE DEMONS TUHON merkit pelottavan kaunis elokuva Ensi-ilta 26.11. rahul jainin elokuva
TEKSTI JULIUS HALME KUVA JULIUS HALME & OKKO ALITALO Tohtorikoulutettava ja graafinen suunnittelija Okko Alitalo tekee tiedettä ja taidetta ja kokee, että ne ovat perustavanlaatuisesti yhteydessä toisiinsa. Ketamiinia, geometriaa ja okkultismia P ULUILLA on erittäin ke hittynyt visuaalinen järjestelmä. Ne ovat taitavia tunnistamaan ja kategorisoimaan asioita. Pulut kykene vät erottamaan Monet’n ja Picasson teoksia ja arvottamaan lasten eritasoi sia piirroksia. ”Ne ovat tosi tuomitsevia lintuja loppupeleissä”, naurahtaa neurofar makologian tohtorikoulutettava Okko Alitalo. Vuonna 1995 tehdyn pulutut kimuksen hän nosti esimerkiksi siksi, ettei halua itse arvottaa, millainen tut kimus on tärkeää. ”Tutkijana oleminen vaatii saman kaltaista luovuutta kuin taiteilijalta odotetaan. Molemmissa luodaan jotain aiemman päälle. Samanlaista hullua luovuutta kai noihin molempiin vaa ditaan, erilaisella ulostulolla vaan.” Masennusta ja nopeavaikutteisia masennuslääkkeitä, kuten ketamiinia, ilokaasua ja psilosybiiniä, tutkiva Ali talo on pettynyt tieteen nykytilaan mo nesta syystä. Populismi ja sosiaalisen median kommunikaatiotavat vaikutta vat tiedemaailmassakin. Yleisesti tun nettujen ja esillä olevien tutkijoiden on helpompi saada rahoitus tutkimuk silleen, vaikka meriittien pitäisi löytyä hankkeesta itsestään. ”On upeaa lukea 100–200 vuotta vanhoja tiedetekstejä, jotka ovat klassi sen argumentaatiotaidon ja retoriikan mestariteoksia. Tällä hetkellä argumen taation on korvannut se, että käytetään jotain tosi kallista menetelmää, jota ke nelläkään muulla ei ole saatavilla.” Hän kokee löytävänsä taiteesta enemmän rehellisyyttä ja totuuden mukaisuutta. Pyhä geometria muistiinpano välineenä Alitalon graafiset teokset pohjautu vat pyhään geometriaan, jolla tarkoi tetaan luonnossa esiintyviä muotoja, jotka toistavat tiettyä kaavaa. Geomet riset muodot perustuvat Fibonaccin lu kujonoon, ja luonnossa ne esiintyvät kultaisena leikkauksena. Esimerkiksi joidenkin simpukoiden kuoret muo vaantuvat luonnostaan logaritmisik si spiraaleiksi. Nämä muodot heijas tuvat kulttuuriin ja näkyvät eritoten uskonnollisessa arkkitehtuurissa ja symboliikassa. Alitalo arvelee, että pyhään geomet riaan liittyy myös neurologinen aspek ti, jossa aivot tunnistavat tietyt muodot ja pitävät niitä miellyttävinä. Luennoilla ja vapaa-ajallaan hän on jo pitkään käyttänyt monimutkai sia geometrisia kuvioita ja piirustuksia muistiinpanoina ja visuaalisina päivä kirjoina. Yhden kuvan valmistuminen saattaa kestää puoli vuotta. Omaksi ja muiden iloksi pienellä skaalalla piirtämisen jälkeen yleisö vaati jotain suurempaa. Alitalo suun nitteli näyttelykiertueen, jonka paikat suunniteltiin tarkasti. Lineaarisesti piirrettynä Helsingin kartalle tapah tumapaikat muodostaisivat Kallion ylle pentagrammin, jossa kirkko jäisi keskipisteeseen. Mielenterveys
16 • 9 / 2021 Tammikuussa 2020 kiertueen ava jaisnäyttely täytti Helsinginkadun Pa nema-baarin tupaten täyteen. Kier tueen edetessä pandemiakin eteni. Lopulta, kolmen näyttelyn jälkeen, kiertue jouduttiin keskeyttämään. ”En tiedä mitä maailmalle olisi ta pahtunut, jos olisi koko rituaalin on nistunut suorittamaan loppuun.” Vuosikymmenen eläin kokeet väärin metodein Alitalon mukaan suuri ongelma nyky tieteessä ovat masennustutkimukses sa tehtävät eläinkokeet. Masennusta ei tutkita eläimillä oikein. Voiko jyrsijä ylipäätänsä masentua ihmisen tavoin? Hiljattain julkaistussa metatutki muksessa Alitalon työryhmä analysoi kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistut koe-eläimillä tehdyt masennuslääketutkimukset. Kaikissa tutkimuksissa lääkkeet annosteltiin täysin päinvastaiseen aikaan kuin ih misille. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, etteivät tutkijat ole huomioineet koeeläinten, kuten hiirten ja rottien, nok turnaalisuutta. Tutkijoiden on myös helpompaa aamulla töihin mennes sään antaa eläimille lääkettä kuin muokata annosteluaikataulua eläinten luonnolliseen unirytmiin sopivaksi. Lääkkeet, jotka annostellaan eläi mille niiden nukkumaanmenoaikaan, aiheuttavat unideprivaatiota, jonka on tiedetty vuosikymmenenten ajan lie vittävän myös masentuneiden ihmis ten oireita. Tämä vähentää tutkimuk sen luotettavuutta merkittävästi. ”Metodit ovat käytännössä päinvas taiset kuin kliinisessä tutkimuksessa. Ihmisille, ei kenellekään, annostella ketamiinia masennuslääkkeenä yöllä. Ei ketään herätetä niin, että ’nyt me pistetään suhun piikki ketamiinia’. Toivon mukaan ainakaan.” Aineiden väärät annosteluajat saat tavat myös selittää sitä, miksi aineet toi mivat eläimillä, mutta eivät ihmisillä. Väärät teoriat vallitsevat alalla edelleen Masennuksen serotoniinivajeteoria on todistettu vääräksi jo kolmekym mentä vuotta sitten, mutta tarina myy edelleen. Masennuksen hoitoon on 1930-lu vulta alkaen onnistuneesti käytetty sähköhoitoa ja 1970-luvulta lähtien unideprivaatiota, joissa vaikuttajana on fysiologinen ilmiö eikä kemiallinen yhdiste. Magneettija sähköstimulaati on lisäksi liikunta ja erilaiset aivotree nit on todettu toimiviksi hoitokeinoik si, mutta niiden kaupallistaminen on haastavaa. ”Masennuksen hoidossa ihmiset ovat unohtaneet ihan täysin taus talla olevan fysiologian: aivot mu kautuvat koko ajan. Ihmisaivot oppivat jatkuvasti, tietoisesti tai tie dostamatta, mutta miten se oppimi nen kohdistetaan? Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että bio loginen kone rakentuu kulutukses sa ja hajoaa käyttämättömyydessä. Täysin päinvastoin kuin mekaaninen kone. Jos ajat autolla niin sen ren kaat kuluvat, mutta jos kävelet, ja lan lihaksisto vahvistuu. Miksi sama ei toimisi aivoissa? Miksi aivot oli sivat tyhjiössä elävä elin, johon voi daan vaikuttaa ainoastaan ulkoisella kemikaalilla?” Väärät hypoteesit ja tutkimusme todit elävät Alitalon mukaan niiden helppouden takia. ”Tutkija ei ole kone, tutkija on ih minen. Ihmisille toimivat semmoi set asiat, mitkä on helppo käsittää ja käsitellä siinä omassa maailmanku vassa, tukevat sitä. Se on vahvistus harha.” Tutkimuksessa tapahtuu pola riteettien muutoksia ja uskomusten vaihdoksia, mutta prosessi on erittäin hidas. ”Se on tosi kuluttavaa näin yksit täisen tutkijan näkökulmasta. Me ol laan huudeltu näistä asioista jo mon ta vuotta, mutta on se muutos aika hidasta. Juuri näissä apurahoissa sun muissa se näkyy, kukaan ei rahoita tämmöisiä meidän kaltaisia toisin ajattelija-farmakologeja. Mutta eten kin kliinisellä puolella tutkijat ovat ottaneet meidän löydökset innolla vastaan.” F ILOSOFI ja kulttuuriteoreetik ko Mark Fisher (1968–2017) pyrki aktiivisesti politisoi maan masennusta. Hänen mukaansa masennuksen juuret piile vät luokkaeroissa, eivät niinkään yk silöllisen aivokemian epätasapainossa. Fisherin keskeisin teos Capitalist Realism: Is There No Alternative? kä sittelee vallitsevaa ajattelutapaa, jos sa kapitalismia pidetään ainoana val litsevana poliittisena ja taloudellisena järjestelmänä, eikä sille osata kuvitella vaihtoehtoja. Kirjan alaotsikko on viit taus Margaret Thatcherin vapaita markkinoita myötäilevään kampanjasloganiin ”There is no alternative”. Fisher nostaa brittiläisen tera peutin ja psykologin David Smailin termin ”maagisen vapaaehtoisuuden” keskeiseksi tekijäksi masennuksen synnyssä. Valtasuhteisiin työssään kes kittynyt Smail kutsui ”maagista vapaa ehtoisuutta” uskomuksena siihen, että jokaisella yksilöllä on voima luoda it sestään mitä haluaa. Fisherin mukaan ”masennus on esimerkki siitä mitä ta pahtuu, kun maaginen vapaaehtoi suus kohtaa rajatut mahdollisuudet”. PSYKIATRIA TIETEENMUOTONA on verrattain nuori. Markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan toimiva lää keteollisuus pyrkii markkinoimaan uusia lääkkeitä mahdollisimman mo neen käyttötarkoitukseen. Aggressii visen markkinoinnin myötä syntyy kielteistä medikalisaatiota, jossa ih misten olemuksia, haluja, luonteen piirteitä tai ongelmia luokitellaan sairauksiksi. Yksilön subjektiivisia kokemuk sia tulkitaan ja hoidetaan pelkästään patofysiologian kautta. Masennus ta hoidetaan tuoreen tutkimustiedon vastaisesti edelleen välittäjäaineongel mana. Vallitsevat hoitokäytännöt eli lääkehoito ja psykoterapia sivuuttavat masennuksen yhteiskunnalliset syyt ja pyrkivät oireenmukaiseen hoitoon. Masennuspotilas jää lopulta itse vas tuuseen omasta ahdingostaan. Nykytutkimus on havahtunut in flammaation eli tulehduksen mer kitykseen neurologisissa ja psykiat risissa sairauksissa. Jonkin aikaa on tiedetty, että masennukseen liittyy elimistön tulehdustila, mutta vie lä ei tiedetä, aiheuttaako tulehdus masennusta vai masennus tuleh dusta. Tutkimuksissa on havaittu länsimaisen ruokavalion ja elämän tyylin voimistavan elimistön kroonis ta tulehdustilaa. VASTUU OMISTA elämäntavoistaan on helppo sysätä yksilön kontolle, mutta terveistä elämäntavoista huolehtimi nen kengännauhabudjetilla on han kalaa tai mahdotonta. Vaikka olisikin tunnollinen metsän siimeksessä asu va terveysintoilija, ei nyky-ympäris tön haittavaikutuksia pääse täysin karkuun, sillä myös ilmansaasteet, juomaveden ja ruoan mikromuovit, hormonihäiriköt sekä tuholaismyrkyt kuormittavat elimistöä. Ideologisesti nyky-yhteiskunnan suhtautuminen mielenterveysongel miin näyttäytyykin jatkumona uus liberalistiselle ajattelutavalle, joka usein sysää systemaattiset ongelmat, kuten työttömyyden ja köyhyyden, yk silöllisten vajavaisuuksien syyksi. Yksilölliset vajavaisuudet eivät kui tenkaan selitä lukuja. Masennus on nousussa maailmanlaajuisesti, masen nuslääkkeitä käytetään enemmän kuin koskaan. Omistus kasautuu, tuloerot kasvavat ja nuorison elintaso huono nee maailmalla sekä Suomessa. Keski määräinen eliniän odote on kääntynyt laskuun Yhdysvalloissa ja vähintään hidastunut Euroopan maissa. Suomen sosioekonomiset terveyserot ovat OECD-maiden kärkeä. Suo mi on saanut huomautuksia OECD:lta sekä Euroopan neuvostolta suurten sosiaa listen terveyserojen ja liian al haisen perusturvan johdosta. Myös osa lääkärikunnasta tuntuu tunnustavan nämä todellisuudet. Yh dysvalloissa ja IsossaBritanniassa on alettu puhua niin sanotusta ”shit-life syndromesta”, paskan elämän synd roomasta. Termillä tarkoitetaan köy hyyden aiheut tamaa noidankehää, jossa pätkätyöläisyys, alhainen kou lutustaso, matalapalkkaisuus, köyhät asuinympäristöt, epäterveelliset elä mäntavat ja terveydenhuollon puute yhdistettynä näistä aiheutuvaan psy kologiseen taakkaan ja arvottomuu den tunteeseen tiputtavat eliniän odo tetta jopa parilla kymmenellä vuodella. Kun katsotaan taantumuksellisen sosiaalipolitiikan vaikutuksia mielen terveyteen, masennuksen medikali saatio tuntuu julmalta vallankäytön välineeltä. Epäinhimillisen talous järjestelmän tuhoisien vaikutusten huomiotta jättäminen jaetun surun ja ahdistuksen syynä on symbolista väkivaltaa. Paras lääke masennukseen on pas kan elämän poliittinen ennaltaehkäisy. Paskan elämän syndrooma Masennuksen juurisyyt ovat usein yhteiskuntarakenteessa. TEKSTI JULIUS HALME KUVA KAI TALVINEN
5.–14.11.2021 Sam Lee (UK) · Yinon Muallem (IL) Natalia Castrillón (CO) · Sarah Palu Vilma Jää · Iara Dias (BR) Killabeatmaker (CO) · Nahary · DJ Palmu Lasten Etnosoi! … ja paljon muuta! Katso koko ohjelma: etnosoi.fi HELSINKI · ESPOO · TAMPE RE Kaiken jälkeen on kertomus luopumisesta ja merkityksen etsimisestä. Sen polttoaineena on rakkaus rassausta kaipaaviin autoihin, lähtöihin ja alati pakenevaan totuuteen. Emilia Kukkala KAIKEN JÄLKEEN Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Riemukkaat ja raivokkaat uutuudet Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi Kuva: Petra Vii Kuva: Milja Laakso
18 • 9 / 2021 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT SUSANNA FALENIUS Uusliberalistisen yhteiskunnan haitalliset mielenterveysvaikutukset jäävät entistä useammin yksilöiden kannettavaksi. Yksilöperspektiivi häivyttää näkyvistä rakenteiden ja hoivan merkityksen, mutta eristyneisyyden murtaminen avaa mahdollisuuden jaetulle ilolle ja hyvinvoinnille. Mielenterveyden jaettu kudos M IELENTERVEYSONGELMAT li sääntyvät vau rauden keskellä. Kansaneläkelai toksen julkai seman Suomen lääketilaston (2019) mukaan lähes seitsemän prosent tia suomalaisista käyttää päivittäin masennuslääkkeitä ja 5,5 prosenttia keskushermostoa stimuloivia lääke aineita. Masennuksen hoitoon tarkoi tettujen SSRI-lääkkeiden alaikäisten käyttäjien määrä on kaksinkertaistu nut vuosien 2008–2018 aikana. Mielenterveyden häiriöt ovat sai raspoissaolojen ja nuorten työkyvyt tömyyseläkkeelle päätymisen suurin syy. Lähes puolet lukiolaisista kokee opinnot henkisesti raskaaksi, ja psy kiatrisista syistä avohoitoa saavien nuorten määrä on kasvanut viime vuosien aikana rajusti. Mielenterveyttä on käsitelty lähi vuosina aiempaa näkyvämmin leh tija verkkoartikkeleissa, sosiaalises sa mediassa, kirjoissa, sarjakuvissa, televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Tä mä on vähentänyt mielenterveys ongelmiin ja terapiassa käymiseen liittyvää häpeää sekä madaltanut kyn nystä hakea apua. Avoin keskustelu on osoittanut mielenterveysongelmien olevan jaet tu kokemus eikä osoitus yksilön va javaisuudesta. Uusliberalistisen yh teiskunnan prekaaria arkea eläville ihmisille mielenterveyden ylläpitämi seen liittyvät taidot ja käytännöt ovat kin elintärkeitä. Mielenterveys yksilön harteilla Mediassa mielenterveyttä lähesty tään usein henkilötarinoiden näkö kulmasta. Selviytymistarinat kertovat haastateltavien koettelemuksista mie lenterveysongelmiensa tai vaikkapa läheisen päihderiippuvuuden parissa. Juttukaavassa haastateltava on mur tua ongelmiensa alle, mutta selviää koettelemuksistaan ja kokee lopulta kasvaneensa ihmisenä. Mielenterveysongelmat eivät kui tenkaan aina muodosta selväpiirteistä tarinan kaarta. Selviytymistarina, jos sa menestyvä yksilö voittaa haasteet tukeutumalla omiin voimavaroihinsa ja positiiviseen asenteeseensa, rajaa pois mielenterveyteen myönteisesti tai haitallisesti vaikuttavat yksilöstä riip pumattomat tekijät. Self help -kirjallisuus tarjoaa puo lestaan lukijoille henkisten perintei den, psykoterapian, mindfulnessin ja amerikkalaisen positiivisen psy kologian pohjalta luotuja käytäntö jä, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja toteutettavia. Ohjeet tiivistävät itsehoivan nume roiduiksi ja kuvitetuiksi listoiksi. Elä män rauhoittamista ja downshiftausta käsittelevissä teksteissä lukijaa kehote taan olemaan armollinen itseään koh taan ja tyytymään vähempään. Hyvinvointiartikkeleista ja self help -kirjallisuudesta tiivistyy toimivaksi todettu hyvän elämän resepti: riittä västi liikuntaa, unta ja palautumista, tietoista läsnäoloa, mielekkäitä sosiaa lisia suhteita, rentoutunutta seksiä ja tunteiden kohtaamista. Unen, levon ja hyvien sosiaalisten suhteiden hyödyt ovat ilmeisiä. Hyvä fyysinen kunto pitää yllä vi reystilaa, parantaa unen laatua ja rau hoittaa mieltä. Neurotiede on vahvista nut itämaisten henkisten perinteiden väitteet meditaation hyödyistä: medi taatio parantaa huomiokykyä, alentaa verenpainetta, auttaa tunteiden käsit telyssä, rauhoittaa keskushermostoa ja lievittää stressiä. Itsehoivasta itsekontrollia Yksilöllistävä hyvinvointipuhe kuiten kin häivyttää muilta ihmisiltä saadun tuen ja hoivan taka-alalle sekä sälyttää uusliberalistisen talouspolitiikan hai talliset vaikutukset – eriarvoisuuden, taloudellisen epävarmuuden ja sosiaalisen eristyneisyyden – yksilöiden kan nettavaksi. Itsehoivan vapauttava teh tävä – ilon, yhteyden, hyvinvoinnin ja mielihyvän tukeminen – uhkaa kor vautua sopeuttavilla tehtävillä. Meditoin, koska se auttaa minua sopeutumaan raastavaan työtahtiin. Juoksen, koska haluan säilyttää ener gisyyteni ja sosiaalisuuteni ongelmalli sessa työyhteisössäni. Liikun luonnos sa, jotta sietäisin loputonta stressiä. Hyvinvointia edistävät käytännöt saattavatkin paradoksaalisesti vauh dittaa hyvinvoinnin kannalta entis tä vahingollisempien olosuhteiden ja rakenteiden luomista. Kuinka pal jon ihminen voi joustaa murtumat ta? Loppuunpalamisen, ahdistuksen, kroonisen stressin ja masennuksen kustannukset ulkoistetaan yksilöille. Nurinkurisinta on, että hyvinvoin tia rapauttavia käytäntöjä viedään voimakkaasti eteenpäin etenkin yk sityisellä sosiaalipalvelualalla: hen kilöstön määrästä tingitään, palkkoja poljetaan, laadusta säästetään, hoita jamitoituksia kierretään, omavalvon taa laiminlyödään ja hoivaa mitataan kellolla. Yksilöllisten voimavarojen mer kitys on erityisen korostunut tietoja hoivatyössä sekä luovilla aloilla. Työn ja vapaaajan välinen raja on näillä aloilla epäselvä, ja lisäksi työntekijät sitoutuvat henkilökohtaisesti työhön sä. Tunteet, halut, ajatukset ja ihmis Mielenterveys
9 / 2021 • 19 suhteet ovat inhimillistä pääomaa, jota työntekijän on kyettävä hyödyn tämään. Työn ja vapaa-ajan välisen rajan vetäminen jää työntekijöiden it sensä vastuulle. Työelämän realiteetit – jatkuva kii re, tehokkuusvaatimukset, tarve yl läpitää osaamista, hankalat organi saatioja ohjelmistouudistukset sekä kroonistunut stressi – työntyvät vapaaaikaan ja ihmissuhteisiin. Fromm ja normaaliuden patologia Elämä ei ole kuitenkaan vain työn tekoa ja siitä palautumista. Entistä useammat ihmiset tuskailevat yrittä essään sovittaa yhteen työelämän vaa timuksia, lasten hoitamista, ystävyys suhteita, omien juttujen tekemistä ja riittävää lepoa. Kun elämää lähestytään kilpailun metaforan kautta, unohtuu niin ikään usein, ettei kilpailussa ole ainoastaan voittajia vaan myös häviäjiä. Häviäjän osa ei ole uusliberalistisessa yhteiskun nassa hääppöinen. Toimeentulo-ongel mat, työttömyyden häpeä, työvoima viranomaisten ja Kelan kontrolli sekä syrjäytyminen kasautuvat marginali soidun väestönosan kannettavaksi. Milleniaalit ovat ensimmäinen su kupolvi pitkään aikaan, joka ei näy tä saavuttavan edellisten sukupolvi en elintasoa. Toive hyvästä elämästä – toimeentulosta, huolettomuudesta ja läheisten kanssa vietetystä ajasta – uhkaa lipua saavuttamattomiin. Sel viytyminen määrittää taloudellisesta runsaudesta huolimatta elämän ryt min, ja nykyisyyden paino estää toi senlaista tulevaisuutta toteutumasta. Psykoanalyytikko Erich Fromm kirjoitti 1900-luvun puolivälissä ”nor maaliuden patologiasta” eli siitä, kuin ka sopeutuminen kapitalistisen yh teiskunnan normaaliin toimintaan aiheuttaa mielenterveysongelmia. Ihminen, joka masentuu ja ahdistuu, kun häneltä vaaditaan jatkuvasti te hokkaampia suorituksia jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, reagoi siis From min mukaan inhimillisellä tavalla. Fromm kärjistääkin, että sopeutumi nen sairaaseen yhteiskuntaan edellyt tää yksilöiltä kroonista matala-asteista dissosiaatiota omista tuntemuksistaan. Kapitalistisen talouden tavaramuo to työntyy jokapäiväiseen elämään. Fromm kuvasi ilmiötä ”kaupallisen luonteen” käsitteellään: ihmiset raken tavat persoonallisuudestaan miellyttä vän ja myytävän paketin, suhtautuvat tietämykseensä ja osaamiseensa pää omana sekä tekevät kaikkensa sopeu tuakseen ailahtelevien työmarkkinoi den vaatimuksiin. Luonteen rakentamisella haetaan myös sosiaalista hyväksyntää, kuten sosiaalisessa mediassa luodut henki löbrändit osoittavat. Ihminen ei ole kuitenkaan esine ja kärsii muuttues saan sellaiseksi. Tasaarvon lisääminen ja elämän rauhoittaminen keinotekoisesti jatke tulta selviytymiskamppailulta olisi kin tehokasta mielenterveystyötä. Brittiläiset epidemiologian professo rit Kate Pickett ja Richard Wilkin son osoittivat kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi (2009), että taloudellisesti epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin tasa-arvoisemmissa. Uupuneet, stressaantuneet ja toisi aan vastaan kilpailevat ihmiset kärsi vät todennäköisemmin mielenterveys ongelmista kuin ihmiset, jotka saavat elää oman rytminsä mukaan ja voivat tukeutua toisiinsa. Tuottavuuden pää määränä tulisi olla inhimillisten tar peiden tyydyttäminen, ja työtä tulisi voida tehdä siten, ettei se estä tarpeita tyydyttymästä. Riittävä perustulo vä hentäisi toimeentulo-ongelmiin liitty vää stressiä, jonka tiedetään vaikutta van haitallisesti mielenterveyteen. Eristyneisyydestä yhteyteen Yhteiskunnallisten muutosten lisäksi olisi kyettävä murtamaan yksilöiden eristyneisyys, jota sosiaalinen media tuntuu kärjistävän. Yksilöllisen eristy neisyyden murtaminen voi avata mah dollisuuden lievittää yhdessä elämään väistämättä liittyvää kärsimystä sekä mahdollisuuden rakentaa kollektiivi sesti tervettä yhteiskuntaa, jossa ihmi sen aiheuttama tarpeeton kärsimys on supistettu minimiin. Feministisessä teoriassa onkin ko rostettu hoivan, ilon ja mielihyvän muuttavaa voimaa. Itsehoivan rinnal le tarvitsisimme yhteishoivaa, kollek tiivista terapiaa, joka lähtee liikkeel le jaettujen kipupisteiden ja yhteisen tyytymättömyyden kohtaamisesta. Esimerkiksi #metoo-liike on auttanut ihmisiä tunnistamaan häirinnän ja hyväksikäytön taustalla vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. Liikkeen voi mauttava vaikutus on perustunut juu ri eristyneisyyden murtamiseen. Mielenterveys edellyttää sellaisten ihmissuhteiden vaalimista, jotka eivät perustu minäbrändeihin vaan jaet tuun iloon. Ystävyyssuhteissa ihmiset voivat kohdata toisensa sellaisina kuin ovat, ei vain valittuina kuorina tai luonnenaamioina. Ystävyydet vapaut tavat: ne sallivat ihmisen olla hauras ja tulla silti hyväksytyksi. Voima on kulttuurilehti, joka nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita maailmalta ja kotimaasta. Lehdestä luet kulttuurikentän uusimmat uutiset ja kritiikit. TILAA VOIMA: kauppa.voima.fi Paperilehden vuositilaus 39 € Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta julkaisee analyysia politiikasta, kulttuurista ja muista ajankohtaiista aiheista. Jokaisessa numerossa kirjallisuusliite! TILAA DIPLO: mondediplo.fi Paperija digilehti 29,90 €, digilehti 25 € HERÄTTÄÄ AJATUKSIA JA LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ MOLEMP IEN LEHTIEN YHTEIST ILAUS: 62€ kauppa.v oima.fi