Galleria esittää: KARI ELORANTA 9/2014 marraskuu | fifi.voima.fi ELÄVIEN OLENTOJEN oikeusjuttu Asianajajina Terike Haapoja & Laura Gustafsson MTV PUSH Helsinki ja hankintalaki s. 8 • Aktivistilegot arktiKsen asialla s. 30 Aasian queer-paratiisi s. 32 • Seksihullu-Nissinen s. 50
Ilmainen sisäänpääsy vain ennakkoon ilmoittautuneille: amnesty.fi/bileet. Ole nopea! n e i s k u e k i o s i m Ih ! t e e l i b n ä päiv 10.12.2014 klo 17.30 Kino Andorra klo 20-01 Bar Dubrovnik (Eerikinkatu 11) Kuva: Tero Ahonen Kuva: Sini Mäenpää Kuva: Yle Amnesty & Docventures esittää: In the Shadow of the Sun -dokumentti. Esityksen jälkeen yleisökeskustelu Rikun ja Tunnan johdolla. AINO VENNA DUO Juuri uuden Tinroof-levyn julkaissut Aino Venna duo-kokoonpanolla. PLANEETTA ja TANKA Ihmisoikeuksien päivän bileet ovat osa kansainvälistä Kirjeitä vapaudelle -kampanjaa. Kampanjassa lähetetään miljoonia viestejä vapauden puolesta. Lähetä omasi: amnesty.fi/kirjeitavapaudelle JUKKA NOUSIAINEN Räjäyttäjät-yhtyeestä tunnetun Nousiaisen tuoretta Huonoa seuraa -debyyttilevyä livenä.
Myyrä vierailee Kirjatalossa lauantaina 13.12. kello 16! N I F F E L KISE O L A T A J KIR . 2 1 . 1 3 – . 11.11 Senaatintorin laidalla, Aleksanterinkatu 28. Avoinna arkisin kello 10–19, la 10–17 ja su 12–17. Vapaa pääsy, tottakai. Valtava kirjavalikoima! Hyviä tarjouksia. Paljon kirjallista ohjelmaa: keskusteluja, haastatteluja, signeerauksia, piirtämistä, musiikkia... Aikuisille ja lapsille. Syksyn kuumia uutuuksia ja klassikoita. Finlandiaa: voittajia ja ehdokkaita. Kuvia, sarjakuvia, elokuvia. Runon sykkivää voimaa. Paneeleja taloudesta, köyhyydestä ja rikkauksista. Hengen ravintoa, syvällistä pohdintaa. Sotaa ja rauhaa. Ajankohtaista asiaa ja historian siipien havinaa. Avaruusaluksia ja aikamatkoja. www.rosebud.fi www.torikorttelit.fi Tärkeitä päiviä: su 23.11. Joulukatu avataan. Kello 15 Senaatintorilla esiintyvät ylipormestari ja Joulupukki. Jouluvalot syttyvät kello 16! su 7.12. Tuomaan markkinat avautuvat Senaatintorilla. Mukana myös karuselli! ma 8.12. Jean Sibeliuksen & suomalaisen musiikin päivä. Sitä vietetään Kiseleffissä. la 13.12. Lucian päivä, Luciadagen. Kulkue lähtee Suurkirkosta kello 18. Kirjakaupat kivijaloissa Helsingissä: Kaapeli • Kolmen Sepän Kauppa • Korjaamo • Porthanian Tiedekulma • Kurvin Kirja Hämeentiellä.
Yritysten verovälttely murentaa hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Mitä PAAVO ARHINMÄKI tekisi? Maailmantaloudentekijat.fi avataan 11.11.2014.
ilmoitus marras kuun merkki et tuotte
9 / 2014 • 7 pä ä k i r j o i t u s 10.11.–14.12.2014 Tässä lehdessä muun muassa Aleksi Toivanen 20 Normiho ovoimaam ! s. 25–26 Eläinten asianajajat Laura Gustafsson ja Terike Haapoja vaativat eläimille oikeushenkilön asemaa Dožd-tv Cherry Saranya Chalermchai 32 16 30 Lego-ukot aktivisteina Thaimaan tomit ja deet kulttuuri 37–54 Voima mediatyrskyjen keskellä Käynnissä on laaja median romahdus. Journalismin ammattilaisten näkökulmasta se tarkoittaa, että töitä on tarjolla vähemmän, työpaikka on koko ajan kiikun kaakun, palkoista pitää kamppailla ja että työaika ei riitä aina kohtuulliseen laatuun. Jotkut alan julkaisijat jopa kannustavat lipsumaan vaikka ammattietiikasta, kunhan klikkaukset vain lisääntyvät. Kun Voima tuli mediamarkkinoille vuonna 1999, sen ideana oli rahoittaa yhteiskunnallisen kulttuurilehden kustantaminen mainosrahoilla ja jakaa sitä ilmaiseksi laajalle yleisölle. Kustannusmallin ajatus oli yksinkertainen: koska kriittinenkin kuluttaja on kuluttaja, aina löytyy mainostajia, jotka haluavat tavoittaa juuri tämän kohderyhmän. S e o li h i e n oa niin kauan kuin sitä kesti. Vuoden 2014 aikana Voiman mainosmyynti on vähentynyt alan trendien mukaisesti. Jännitteisen syksyn aikana Voimasta on lähtenyt lehden pitkäaikaisia tekijöitä. Uudessa tilanteessa toimituksellisen yhteisön on aika luoda nahkansa. Voiman vt. päätoimittajana on siirtymäkauden ajan jo lehden perustamisessa mukana ollut Teemu Matinpuro. Niukkenevien resurssien keskellä keskitymme Voimassa perinteisiin vahvuuksiimme. Tässä lehdessä politiikan ja taiteen jännitteessä tekevät eläinoikeusasiasta teatteria Laura Gustafsson ja Terike Haapoja. Kulttuurihäirintää on oman häirintäosastonsa lisäksi Greenpeacen julkisuuskampanja-artikkelissa ja taiteilija Jonathan Hobinin haastattelussa. Lehden keskiaukeamalla on avattu vieraileville valokuvaajille ja taiteilijoille Voima Galleria. Olemme vahvistaneet yhteistyötä myös sisaryrityksemme Into Kustannuksen suomeksi julkaisemien Novaja Gazetan ja Le Monde diplomatiquen kanssa. S uom e n G a llu pi n kyselyn (2011) mukaan Voimalla 38 50 42 on yli 90 000 säännöllistä lukijaa ja yli 175 000 lukee lehteä silloin tällöin. Voiman tärkein resurssi on aina ollut jotain, mitä rahalla ei saa: laaja tekijä- ja tukijayhteisö, joka haluaa olla mukana mahdollistamassa lehteä. Omien juttujen tai juttuvinkkien tarjoamisen ohella yksi arvokas tapa tukea lehteä on tilata se. Riippumaton media tarvitsee Suomessa enemmän aktiivisia kuluttajavalintoja kuin koskaan aiemmin. kolumnit 9, 26, & 44 Tuomas Rantanen Antti Rautiainen Kannen kuva: Aleksi Toivanen 9 Matias B. Donna M. Roberts Kirjoittaja on Voima Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi Vastaava päätoimittaja Teemu Matinpuro 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala (opintovapaalla 12.9.–14.12.) Toimitussihteeri (KULTTUURI) Veera Nuutinen ULKOASU Ville Sutinen & Ninni Kairisalo (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Toimittajat Tuomas Rantanen, Mikko Sauli & Jari Tamminen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen (opintovapaalla) 040 507?7165 valokuvaajaharjoittelija Aleksi Toivanen kuvittajaharjoittelija Noora Kananen ensimmäiset lukijat Tapani Möttönen & Jaana Airaksinen Avustajina tässä numerossa Tuuve Aro, Matias B., Anu Brask, Cherry Saranya Chalermchai, Kari Eloranta, Teppo Eskelinen, Elisa Helenius, Jonathan Hobin, Maria-Kaisa Jurva, Noora Kananen, Saija Kivikangas, Elisa Koponen, Antti Kyrö, Pertti Laesmaa, Hanna Lammi, Henrik Lehtinen, Marissa Mehr, Jelena Milašina, Bertha O, Melanie Orenius, Antti Rautiainen, Donna M. Roberts, Janne Siironen, Janne Siltavuori, Kasper Strömman, Sami Sänpäkkilä, Kaisu Tervonen, Miia Vistilä, Sami K. Vitikainen, Jukka Vuorio, Heli Yli-Räisänen, Matti Ylönen, Mihail Zygar. Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi & Juho Paavola Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744?3112 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Alma Manu Oy, Tampere Painos 60?000, Voima 10/14 ilmestyy 15. joulukuuta. ISSN 1457-1005
8 • 9 / 2014 850 000 euroa – eikä s iinä vielä kaikki Ohittaako Helsingin kaupunki hankintalain pilkkomalla ostopalveluja? teksti Mikko sauli kuvitus noora kananen K ohutun MT V Push H elsinki -tapahtuman takaa paljastuu kaupungin ostopalveluvyyhti, jossa liikutaan hankintalain harmaalla alueella. Voiman tietojen mukaan tapahtuman ja siihen liittyvän MTV Europe Music Awards -yhteistyön hoitanut alihankkija on sopinut kaupungin kanssa vuosien 2012–2014 aikana yhteensä yli 90?000 euron laskutuksesta, kun julkisten hankintojen kilpailutusraja on 30?000 euroa. MTV Push Helsinki -tapahtuma pääsi syyskuussa otsikoihin täysin muista syistä kuin piti. Runsaasti julkista rahoitusta saaneen tapahtuman näkyvyyttä pidettiin surkeana. Helsingin kaupungilla palaa MTV Push Helsinki -sopimukseen tänä vuonna enimmillään 425 000 euroa. Lisäksi hankkeeseen on kanavoitu julkista rahaa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Työ- ja elinkeinoministeriöstä tänä vuonna toiset 425 000 euroa. Hankkeelle on siis varattu yhteensä julkista rahaa 850 000 euroa. Helsingin kaupungin lähettämän kansainvälisen lehdistötiedotteen mukaan osallistuminen MTV Push Helsinki -tapahtuman rahoitukseen on osa kaupungin markkinointistrategiaa, eikä kyse ole vain yksittäisen kulttuuritapahtu- man tukemisesta. Kaupunki on perustellut yhteistyötä siten, että tapahtuman tukeminen edesauttaa suuremman MTV European Music Awards -tapahtuman saamista Helsinkiin ja sen myötä lisää kansainvälistä näkyvyyttä. H e l s i n g i n k u s ta n n u k s e t eivät kuitenkaan rajoitu vielä 425 000 euroon. MTV Push Helsinki -tapahtumalla on ollut myös kotimainen alihankkija, jolle on maksettu korvauksia jo ennen vuotta 2014. Vaikuttaa myös siltä, että alihankkijan hankkeeseen liittyviä kuluja on pilkottu hankintalain kannalta kyseenalaisesti. Hankintalaki määrää, että julkisesti rahoitettu hanke tulee kilpailuttaa, kun hankinnan arvo ylittää 30 000 euroa. MTV Push Helsingin alihankkijana on toiminut Pluto Finland, jonka tiedetään toimineen jo vuosia Helsingin keskeisenä tapahtumajärjestämisen hovihankkijana. Nettisivuillaan Pluto kertoo olleensa järjestämässä kaupungin kanssa muun muassa World Design Capital -teemavuotta 2012, Euroviisuja 2007, Helsingin läsnäoloa Shanghain Expossa 2010. Jo vuonna 2010 Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi kilpailutuksen ohi ostetuista tapahtumatuotannoista, joita yhdisti sama palveluntoimittaja. Pluto Finland on rinnak- Mikä MTV Push Helsinki? MTV Pushin tiedote esittelee tapahtuman näin: MTV Push Helsinki on kolmipäiväinen musiikkia, muotia ja lahjakkuuksia esittelevä tapahtuma, jonka järjestää kansainvälinen MTV nuorisokulttuuribrändi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. MTV on Helsingissä kuvaamassa tapahtumaa: konsertista ja kaupunkitapahtumista koostettava MTV Push Helsinki Special ohjelma esitetään lokakuussa MTV:n kansainvälisillä kanavilla ympäri maailmaa ja se tavoittaa yli 500 miljoonaa kotitaloutta. Toimittaja Nalle Österman kysyi paljon jaetussa blogitekstissään 12.9.2014, onko MTV Push huikea investointi vai vuosikymmenen puhallus. Hän kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että MTV Pushin Facebook-sivulla oli tuossa vaiheessa vain 65 tykkääjää. MTV Pushin päätapahtuma Circus-yökerhossa keräsi järjestäjien mukaan keräsi vain noin 950 hengen yleisön. Stara.fi-sivusto selvitti esimerkiksi, että: MTV Push -tapahtuman budjetissa on laskettu esiitymislavan, äänentoiston, valojen ja videoscreenien kokonaishinnaksi 125.000 euroa. Staran haastattelemien tapahtumajärjestäjien mukaan summalla saisi esimerkiksi Ruisrockin päälavan äänentoistoineen, valoineen ja videoscreeneineen kolmen päivän ajaksi. Helsingissä ei kuitenkaan nähty varsinaista esiintymislavaa lainkaan.
9 / 2014 • 9 Pl u to n e r it y i s a s e m a vai- kuttaa kuitenkin olevan pysyvämpää laatua. Vuonna 2012 Pluto Finland/Sodapop Oy on laskuttanut kaupungilta MTV Push -hankkeeseen ja siihen liittyvään MTV Europe Music Awards (EMA) -tapahtuman hakuprosessiin nivoutuvia palveluitaan yhteensä 18 450 eurolla. Nämä kulut olivat osa EMA:n hakuprosessia. Vuonna 2013 summa nousi jo 41 929 euroon. EMA:n osuus kuluista oli 23 498 euroa ja MTV Push Helsinki -hankkeen 18?431 euroa. Sodapop on siis laskuttanut MTV-hankkeista Helsingin kaupungilta vuosina 2012– 2013 yhteensä 60 379 euroa. Summat selviävät Voiman haltuunsa saamista Sodapop Oy:n kaupungille lähettämistä laskuista. Vuonna 2014 kaupunki on varannut Sodapopille maksettavaksi MTV Push Helsinki -hankkeen koordinointikuluihin 29 800 määrärahan. Tämä on 200 euroa alle hankintalain kilpailutusrajan. Tänä vuonna EMA:lle ei annettu erillistä rahaa, vaan kaikki MTV-yhteistyön kulut liittyivät Push-tapahtumaan. Kaikkiaan EMA:n hakemisesta Helsinkiin on vuosina 2012–2013 maksettu alihankkijalle 41 948 euroa, kun taas MTV Push Helsingin puitteissa alihankkijalle on mennyt rahaa 48 231 euroa aikavälillä 2013–2014. Näitä yhteensä yli 90 000 euron arvoisi sopimuksia ei Voiman tietojen mukaan ole kilpailutettu. Helsingin kaupungin tapahtumapäällikkö Saila Macheren mukaan MTV Push -hankkeen projektipäällikön, Sodapopin osakas ja toimitusjohtaja Mikko Leistin hyvät suhteet MTV:n kanssa ovat olleet avainasemassa sopimuksien solmimisessa. Vo i m a k ys y i Kuntaliitosta, miltä osiin pilkottu, yhden alihankkijan kautta tehty MTVyhteistyö vaikuttaa hankintalain ja kilpailutusvelvoitteiden näkökulmasta. Lakimies Jonna Törnroos korostaa, ettei Kuntaliitto ole varsinaisesti riippumaton taho kommentoimaan asiaa, sillä Helsinki on yksi sen jäsenistä. Nähtyään tässä jutussa esi- tetyn yhteenvedon Helsingin kaupungin MTV-yhteistyön rahoituskiemuroista hän vastasi Voimalle sähköpostitse näin: Hankintayksikkö voi itse harkita, millaisina kokonaisuuksina se hankkii palvelut, tavarat tai urakat. Hankintalainsäädännön lähtökohtana on, että hankinta suoritetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisina ja luontevina kokonaisuuksina. Tässä hankintayksiköllä on varsin laaja harkintavalta. Ainoastaan kynnysarvojen alle pääsemiseksi ilman mitään objektiivisesti perusteltavissa olevaa syytä tehtyä keinotekoista jakamista voidaan pitää hankintalain vastaisena. Törnroos nosti esiin myös mahdollisuuden käyttää puitejärjestelyä. Sitä käytetään usein sellaisissa tapauksissa, joissa normaali kilpailutus on liian raskas tai epätarkoituksenmukaista. Tällainen sopimus voidaan kilpailuttaa eri palveluntarjoajien kanssa. kaupungin puolesta koordinoineelta Saila Macherelta, MTV Push -projektipäällikkö Mikko Leistiltä ja kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta, onko MTV-yhteistyössä isompi hanke pilkottu osiin sopimattomalla tavalla. Kaikki kolme katsovat, että vaikka Push ja EMA ovat muodollisesti erillisiä hankkeita, ne liittyvät silti toisiinsa. ”Ymmärrän, että on kaksi näkökulmaa, kaupungin näkökulma ja yhteistyökumppanin näkökulma. Kaupungin tavoite on EMA, jonka kautta on päädytty tekemään myös Push”, Pajunen kertoo. Hankkeiden tulevaisuutta koskien kaikki kolme haluavat odottaa kapungin omia selvityksiä, joita on MTV Push Helsinki -tapahtuman lisäksi vireillä myös Pluto Finland/ Sodapopin palveluntarjoajaasemaa koskien. Kukaan ei myöskään suostu arvioimaan kuinka Helsingin EMA-haaveiden käy, jos MTV Push Helsinki -yhteistyö nousseen skandaalin vuoksi kaatuu ensi vuoden osalta. Selvitykset valmistuvat kaupunginhallituksen käsittelyyn tämän vuoden puolella ja niiden pohjalta tehdään päätökset hankkeen jatkosta. ”EMA on tapahtumana houkuttelevan tuntuinen, mutta kyse on lopulta sopimusehdoista, jotka neuvotellaan”, summaa Pajunen. Poliitikot penseinä MTV-jatkolle Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Osku Pajamäen (sd) mukaan vaikuttaa siltä, että MTV-hankkeiden rahoituspäätökset on pilkottu hankintalain kiertämiseksi, vaikka kaupungin oikeuspalvelu ei pitänytkään päätöksiä ongelmallisina. Pajamäki kertoo, ettei alun perin ollut innostunut sen paremmin MTV Pushista kuin EMA:stakaan. ”Jos se minusta on kiinni, Push ei saa jatkoa. Jos Push ei saa jatkoa, niin EMA:kaan ei tule. Koko konsepti on vanhanaikainen ja toivoisin, että jos ne tuodaan päätöksentekoon, katsottaisiin myös vaihtoehtoja: esimerkiksi tukea Helsingin tapahtumille isojen kansainvälisten brändien sijaan”, Pajamäki linjaa. Pajamäki näkee, että Helsingin kansainvälisessä brändiyhteistyössä on niin MTV:n kuin vaikkapa Guggenheiminkin osalta kysymys lopulta huonosta itsetunnosta. MTV Push -hanketta alun perin kannattanut ja EMA:sta edelleen kiinnostunut kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr) suhtautuu MTV-hankkeen jatkoon hyvin epäillen. ”Jos se jatkuu, niin kyllä siihen on saatava todella paljon konkreettisemmat ja selkeämmät speksit. Luulin itse budjetin perusteella, että tästä tulee iso Senaatintori-kaliiberin tapahtuma. Samanlaisena tämä ei tule jatkumaan”, Oskala tiivistää. Hän on Pajamäen kanssa samoilla linjoilla siitä, että Push-yhteistyön hautaaminen tarkoittaa käytännössä myös EMA-haaveiden pirstoutumista. Oskala ei halua tässä vaiheessa kommentoida, olivatko rahoituspäätökset hankintalain vastaisia, sillä kaupunginhallitus on tilannut asiasta selvityksen, ja työ on yhä kesken. Voima ei tavoittanut Helsingin kaupunginhallituksen Laura Rissasta (kok) ja Lasse Männistöä (kok) kommentoimaan asiaa ennen lehden painoon menoa. toisinajattelija Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista. Voim a k ys yi MTV-yhteistyötä kaistoiminimi Sodapop Oy:lle. Jutun mukaan osa Pluto Finlandin/Sodapop Oy:n toteuttamien hankkeiden laskutuksesta ylitti kilpailutusrajan. Kaupunki perusteli poikkeuksellisen menettelyn kiireellä ja sillä, ettei palvelua ollut saatavilla muilta toimittajilta. Tekoäly on pian yksi pomoistasi Te koä lys tä ja ro bote i s ta keskustellaan yleensä vain työpaikkojen vähenemisen yhteydessä. Voi kuitenkin olla, että tekoäly korvaa työnantajat nopeammin kuin se korvaa työntekijät. Jo nyt pörssikauppaa käy meklarien sijasta tekoäly. Suurin osa osakekaupasta tehdään nykyään automaattisilla ostojärjestelmillä. Ajan mittaan tekoälyille vieritetään yhä laajempia finanssialan tehtäviä, ne tulevat ymmärtämään taseita ja osavuosikatsauksia ja tekemään päätöksiä pitkäaikaisista sijoituksista. Sijoitus on aina myös arvopäätös. Esimerkiksi veroparatiisiyhtiön perustaminen on päätös hyvinvointivaltiota vastaan. On vaikea kuvitella, että sijoituksia hallinnoivia tekoälyjä ohjelmoitaisiin koskaan pyrkimään kohti muita päämääriä kuin voittojen maksimointia. Myös lyhytaikainen sijoituspäätös on vallankäyttöä, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Elämme jo nyt maailmassa, jossa tekoälyn tekemä päätös voi esimerkiksi johtaa irtisanomisiin. Ensimmäinen keinotekoinen elämänmuoto, jonka ihmiskunta onnistuu kehittämään, tulee todennäköisesti olemaan yritys, jonka kehittämä ja ylläpitämä tekoäly hallinnoi yrityksen omaisuutta ja investointeja. Joissakin maissa, esimerkiksi Australiassa, uinuvien pankkitilien varat siirtyvät määräajan kuluttua valtiolle. Maissa, joissa tällaista lainsäädäntöä ei ole, uinuvilla tileillä arvioidaan olevan varallisuutta miljardien arvosta. Suomessa uinuvat talletukset eivät siirry valtiolle, joten kuolleiden talletukset ovat ikuisesti pankkien käytössä, jos perilliset eivät niitä löydä. Mikäli sijoitus ei loju tilillä korkoa odottelemassa, vaan sitä hallitsee tekoäly, se ei uinu vaikka sijoittaja olisi kuollut. Rahoitusala ajaa aktiivisesti hallintarekisteriä ja muita uudistuksia, jotka tekevät sijoituksista anonyymejä. Tulevaisuudessa voi olla mahdotonta selvittää, onko sijoituksella hengissä oleva omistaja, vai hallitseeko se itse itseään tekoälyn avulla. Lainsäädäntö, joka pakottaisi todistamaan, että jokaisella sijoituksella on omistajanaan oikeushenkilö, ajaisi robottiomistuksen maan alle mutta ei poistaisi sitä. Jo nyt kehitysmaissa on CAPTCHA-farmeja, joissa matalapalkkaiset ihmistyöläiset ratkaisevat liukuhihnamaisesti kirjainsotkutehtäviä, jotta internetin spämmibotit voisivat teeskennellä olevansa ihmisiä. Niin kauan kun maailmassa on köyhiä, tulee olemaan myös ihmisiä jotka auttavat tekoälyjä esiintymään ihmisinä rahallista korvausta vastaan. Lihaa ja verta olevat sijoittajat pyrkivät myös voittojen maksimointiin, joten asteittainen siirtyminen tekoälyjen hallitsemaan talouteen tuskin heikentää ihmisten asemaa. Mutta koska ihmiskunta on tuhansien vuosien ajan unelmoinut Sammosta ja muista koneista jotka tekisivät ihmisten työt, on aika ymmärtää että kapitalismi luo ennemminkin sellaisia koneita jotka laittavat ihmiset raatamaan koneiden hyväksi. Antti Rautiainen
10 • lukijapalaute/ fifi.voima.fi 9 / 2014 Fifin l u e t u i m m a t 4 . 10 . – 4 . 1 1 . 1. Thaimaan etsityin ihminen 2. Askel taakse, kaksi eteen Sotilasjuntta etsintäkuulutti marjanpoimijoiden puolestapuhujan. Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja kertoo, miten Voima uudistuu. Kati Pietarinen Tuomas Rantanen 3. Voiman vt. päätoimittajaksi Teemu Matinpuro fifi Teemu Matinpuro aloitti vt. päätoimittajana 7.10. l u k i j a pa l a u t e palaute@voima.fi Ruusuja Kiitos erinomaisesta lokakuun numerosta. Erityisesti Kimmo Laakson ja Olavi Uusivirran artikkelit osoittavat hienosti, että laadukas kirjoittaminen ei tarvitse lähtökohdikseen Voima-lehdestä vähän liiankin tuttua vihan, nihilismin ja arroganssin pyhää kolminaisuutta. otolle -kuvareportaasista, toim.huom.] Nämä [voimasana] [voimasana] voisivat mennä omakohtaisesti Venäjälle selvittämään, mitä tapahtuu paperittomille terroristeille mitkä haahuilevat siellä täällä. Veikkaan että varsin nopeasti on miliisit ansaitsemassa kuntsareitaan ja ojassa elelevät rotat saavat uutta popsittavaa. ”Steffen Fuch” Jartsa Totuus ”Mielenosoittajat vaativat, että hallituksen esitykset hylätään tai niitä muutetaan siten, että ulkomaalaisten perusoikeudet eivät vaarannu.” [Lainaus Fifin Ei paperittomuudelle, ei lasten säilöön- Kupla vai kuitti Heitänpä tässä ilmoille ajatusleikin. Mitä sanotte, jos valtion budjetti jaettaisiin ensi vaalikaudella kolmeen yhtä suureen osaan ja sekä oikeisto, keskusta että vasemmisto saisivat kohdistaa varat parhaaksi katsomallaan tavalla. Rinnakkain (päällekkäisyydet luonnollisesti eliminoitaisiin). Onko vaalikausien pakko olla ainaista kissanhännänvetoa, sitä tarkoitan. Viro keksi digikansalaisuuden ja jätti muut ihmettelemään miten on edes mahdollista keksiä sellaista. Viro varmasti kohta keksii sen, että on mahdollista edistää sekä elinkeino- ja yrityselämän että vähävaraisten ja heikompien asemaa tämän olematta ristiriidassa keskenään.. ja sitten ihmetellään että miksi me aina tulemme jälkijunassa. Esitän ehdotuksen, että valtion sisällä voisi yhtäaikaisesti toimia useita rinnakkaisia (ideologisia) järjestelmiä. Miksi ei? Näin kukin ryhmittymä hoitaisi asioita, joista tietää eniten, eikä puuttuisi toimialaan tai asiaan, josta ei itse tiedä. Yhden ideologisen suunnan ylläpito ja vetovuoro vaalikausittain on vähän sama kuin jos taidetta pitäisi tehdä nelivuotiskausi vain yhden taidesuuntauksen puitteissa - muu ei olisi mahdollista. Hassua jo ajatuksenakin. Nimetön Tehokkuustempoilun aikakausi? Tehokkuustempoilu mennyt överiksi kaikilla elämänalueilla, lukekaa: http:// yle.fi/uutiset/professori_tehokkuustempoilu_mennyt_overiksi_kaikilla_ elamanalueilla/7545572 Paljonko sinä haluat hosua? Paljonko poliitikot haluavat hosua? Entä ihmiset kunnallispolitiikassa? Entä työllisyyspolitiikantekijät? Minne meillä on niin helketin KIIRE? Ei tämä maailma mihinkään putoa jos teemme asioita harkiten ja huolella. Aikaa on enemmän kuin mitään muuta koska: sitä on koko ajan. Aika ei koskaan lopu. Se ei ota loppuakseen vaikka kuinka yritämme. Kiitos. Tehkää te siellä toimituksessa asiat tänään huolella ja kiireettä. Sillä hyvä tulee. Ei juosten kustannettu ole hyvä asia millään elämänalueella, saati liiketoiminnassa. Oikein hyvää, kaunista ja miellyttävää syksyä. Rauhallisiin näkemiin. Nimetön
9 / 2014 • 11 4. Vastamainos: Stockcrash 5. Kaltereita ja keskitysleirejä Klassikko lähti Hullujen Päivien kunniaksi uudelle kierrokselle somessa. Kreikassa talouskriisi tuottaa uusia guantanamoita. Voima Peristerakis seinäkukka Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi. hel sinki. Kurvi, lokakuu 2014.
12 • ajassa 9 / 2014 Syyttäjä keskeytti tutkinnan latvialaisten työoloista Suomalaisyritystä epäiltiin työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta, mutta esitutkinta lopetettiin kustannussyistä. Vo i m a s s a 2/2014 ilmestynyt juttu Oikeus hukkua kertoi kuuden latvialaisen rakennusmiehen kaltoinkohtelusta. Jutussa haastateltujen Jaanisin ja Armandsin mukaan Etelä-Suomen saaristossa toimiva, laitureita rakennuttava yritys oli teetättänyt miehillä ylitöitä enemmän kuin laki sallii, jättänyt lisät maksamatta ja määrännyt osan miehistä sukellustyöhön ilman koulutusta. Työntekijöiden palkat eivät tulleet ajoissa, ja työnantaja irtisanoi ja lomautti työntekijöitä mielivaltaisesti. Työnantaja kiisti ylityöt ja huonon kohtelun. Miehet tekivät työnantajastaan rikosilmoituksen tammikuussa 2013. Reilu puolitoista vuotta myöhemmin syyttäjältä tuli päätös esitutkinnan lopettamisesta kustannussyiden vuoksi, kuten tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Viola Ikonen oli esittänyt. ”Olisi ollut kallis toimen- työskentelyä veden alla . ”olisi ollut kal lis toimenpide käännättää oi keusapupyyntö.” pide käännättää oikeusapupyyntö ja lähettää se työntekijöiden kotimaahan. Myös koko asiakirja-aineisto olisi pitänyt kääntää heidän kotikielelleen ja heidän kuulustelukertomuksensa suomen kielelle. On melko varmaa, että siitä olisi tullut väite vastaan väite. Ulkopuolisia todistajia ei tässä asiassa olisi ollut”, Ikonen sanoo. J o L at v i a a n palanneita ra- kennusmiehiä Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei haastatellut lainkaan. Poliisin tutkinta tarkoitti käytännössä sitä, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) haastatteli rikoksesta epäiltyä työnantajaa, tutki asiaa ja teki johtopäätökset, jotka se lähetti eteenpäin poliisille. ”Me joudumme luottamaan siihen, että virkamiehet tekevät työnsä. AVI lausuu omista asioistaan, kuten esimerkiksi lääkäri ja verottaja omistaan. Poliisi luottaa sataprosenttisesti siihen, että asiantuntija antaa lausunnon virkavastuulla”, Ikonen sanoo. AVI päätyi tutkimuksessaan siihen, että epäillyt rikokset olivat työsyrjintä ja työaikasuojelurikos. Latvialaisten mielestä vakavin rikkomus eli laiton sukellustyö jätettiin esitutkinnan ulkopuolelle. Työntekijöiden mukaan laitureita rakennettiin veden alla ilman sukelluskoulutusta puutteellisissa varusteissa, ja työstä aiheutui terveysongelmia. ”Epäillyn kuulustelukerto- Kuusi latvialaista rakennustyöntekijää teki tammikuussa 2013 rikosilmoituksen suomalaisesta työnantajastaan. Työntekijät ottivat valokuvia sukellustyöstä, josta aiheutui terveysongelmia. muksen mukaan työntekijät kahlasivat vedessä. Silloinhan ei puhuta sukeltamisesta”, Ikonen sanoo. M u t ta m i l l ä perusteella ky- seessä oli vedessä kahlaus eikä sukeltaminen? AVI:n työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta kertoo, että tarkastuskäynti rakennusmiesten työpaikalle kesäkuussa 2013 ei paljastanut todisteita vedenalaisesta rakentamista. Hietavirran mukaan AVIn tarkastajat haastattelivat tällöin epäiltyjä. He eivät pyytäneet nähtäväksi papereita tai esimerkiksi käyneet varastossa, jossa sukellusvarusteita säilytettiin. Todistusaineistoksi annetut valokuvat työntekijästä sukellusvarusteissa eivät rikoskomisario Ikosen mukaan välttämättä kelpaa todisteeksi. ”Valokuva kertoo sen, mitä se kertoo: miehet seisovat sukelluspuvuissa. Se ei vielä tuo esille sitä, että he ovat sukeltaneet. Jonkun ulkopuolisen pitäisi kertoa, että olisi nähnyt miesten sukeltavan. Todista- jan olisi pitänyt nähdä selkeästi, missä syvyydessä he ovat käyneet ja kuinka pitkään he ovat olleet veden alla. Turvavarusteitahan voidaan käyttää, vaikka ei veden alle mentäisikään”, Ikonen sanoo. Ikosen mukaan silminnäkijöiden etsiminen tapaukselle voi olla turhaa, sillä vaikka todistajia ilmaantuisi, syyttäjä saattaisi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen, jos laittomasta sukellustyöstä ei saataisi riittävää näyttöä. ”Asianosainen voi ajaa asiaa itsenäisesti käräjäoikeudessa, mutta asian menestyminen edellyttää yhtä selkeätä näyttöä kuin jos asia tutkittaisiin poliisin puolesta”, Ikonen lisää. Elisa Koponen Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hän opiskelee rikosoikeuspolitiikkaa London School of Economics and Political Science -yliopistossa. Haastateltujen rakennusmiesten nimet on muutettu. KOMMENTTI Miksi rikosilmoituksen tehneitä ei kuultu? Onko oikein, että rikoksen uhrit eivät saa mahdollisuutta kertoa omaa versiotaan tapahtuneesta? Latvialaiset rakennusmiehet taisivat olla turhan rohkeita tehdessään rikosilmoituksen työnantajastaan. Rikosilmoituksen ja sitä seuranneen tutkinnan seurauksena osa heistä menetti työpaikkansa eivätkä he tulleet edes kuulluiksi. On epätodennäköistä, että kaikille rikoksille rakennustyömailla löytyisi ulkopuolisia todistajia. Jos valokuvat ja usean ulkomaalaisen työntekijän todistus laittomasta sukeltamisesta eivät riitä näytöksi, miten muutkaan kaltoin kohdellut rakennusmiehet voivat todistaa, että he ovat esimerkiksi joutuneet työskentelemään ilman suojavarusteita? Tässä tapauksessa syyttäjän päätös esitutkinnan lopettamisesta ei ottanut kantaa epäillyn työnantajan syyllisyyteen vaan siihen, onko rikostutkinta liian kallista suorittaa. Syyttäjä joutuu tekemään valintoja budjetin puitteissa. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että rakennusyritykset tietävät, että ne voivat käyttää ulkomaalaisia työntekijöitä hyväkseen ilman kiinnijäämisen pelkoa ja joutuvat kiinni jäädessäänkin korvaamaan vain pieniä summia. Rakennusliiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen kertoo tulleensa kyyniseksi nähtyään, millaisia ratkaisuja syyttäjä on tehnyt ulkomaalaiskysymyksissä. “Syyttäjällä on ollut harkittavana juttuja, joissa AVI on vienyt poliisille tutkittavaksi työntekijöiden näytettyjä työaikarikkomuksia. Vaikka on todettu, että työaikalain ylityksiä ja rikkomuksia on tapahtunut vaikka kuinka paljon, esimerkiksi surullisen kuuluisalla Olkiluodon ydinvoimalan työmaalla, syyttäjä on monissa tapauksissa tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.” Ojasen mukaan syyttämättä jättämistä on perusteltu sillä, että työntekijät eivät ole enää töissä yrityksessä, yritys on ulkomaalainen ja että asian selvittämisestä aiheutuisi liikaa kustannuksia. Elisa Koponen
ajassa 9 / 2014 • 13 teksti HENRIK LEHTINEN kuvA ALEKSI TOIVANEN Kunnat säästävät ohjaamalla vammaisia työnantajiksi Vammaisjärjestöjen mukaan avustettavat eivät aina kykene toimimaan työnantajina. V a mm a i s j ä r j e s töj e n mukaan henkilökohtaisen avun järjestäminen ei toteudu laissa määrätyllä tavalla. Epäkohdat liittyvät niin sanottuun työnantajamalliin, jossa henkilökohtaista apua tarvitseva toimii avustajansa työnantajana. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton ja vammaisjärjestöjen yhteisen Klaara-hankkeen mukaan järjestöjen neuvonnassa on ilmennyt tapauksia, joissa henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivat henkilöt eivät ole riittävässä määrin ymmärtäneet työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. H e n k i l ö ko h ta i n e n apu voidaan järjestää kunnan organisoimana avustajapalveluna, työnantajamallilla tai palvelusetelillä, jolla avustajapalveluita ostetaan. Avustettava henkilö päättää auttamisen sisällöstä järjestämistavasta riippumatta. Työnantajamallissa avustettava huolehtii itse kaikista työnantajalle kuuluvista velvoitteista, kuten rekrytoinnista ja palkanmaksusta. Työnantajuus voi olla myös tuettua, jolloin jokin taho auttaa avustettavaa suoriutumaan velvoitteistaan, tai työnantajuus voi olla delegoitu ulkopuoliselle taholle. Avustettavan täysivaltainen työnantajuus on kunnille edullisin tapa järjestää apu. Klaara-hankkeen raportin mukaan kunnat ovat järjestäneet henkilökohtaisen avun joskus kyseenalaisilla tavoilla niukkojen määrärahojen vuoksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton sopimustoimitsijan Sari Bäcklundin mukaan monet työnantajana toimivat avustettavat eivät tiedä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on työnantajina ja avustajilla työntekijöinä. ”Muistan esimerkiksi tapauksen, jossa avustettava ei tiennyt raskauden olevan laiton irtisanomisperuste”, hän sanoo. Vammaispalvelulaki velvoittaa kuntia neuvomaan avustettavia avustajien palkkauksessa. Kuntien tarjoamassa ohjauksessa on kuitenkin suuria eroja kuntien välillä. ”avustettava ei tiennyt raskau den olevan lai ton irtisanomis peruste.” H e l s i n k i l ä i n e n Jukka sai- rastaa etenevää lihassairautta ja tarvitsee apua lähes kaikissa fyysistä suorittamista vaativissa arkisissa askareissa. Jukka on ollut henkilökohtaisen avustajansa työnantaja jo vuosia. Hän kertoo suoriutuneensa velvoitteistaan ilman ongelmia. Vain sijaisten löytäminen avustajalle on joskus ollut hankalaa. ”Tietenkin se (avustettavan toimiminen työnantajana) on kunnille halvin ja helpoin tapa hoitaa asia. Jotain rajaa pitäisi kuitenkin olla siinä, kuka voi toimia työnantajana”, hän sanoo. Jukka uskoo, että monille avustettaville haasteet ovat liian suuria, ja heidän vastuutaan olisi vähennettävä. K l a a r a- h a n kk e e n loppuraportin mukaan tietoa henkilökohtaisen avun erilaisista järjestämistavoista olisi levitettävä. Erityisesti palvelusetelimallin uskotaan antavan tukea työnantajuuteen perustuvan mallin vaikeimpaan ongelmaan, sijaistamiseen. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ja Invalidiliitto ovat toivoneet sosiaali- ja terveysministeriöltä vammaispalvelulain säädösten selventämistä, byrokratian vähentämistä ja kuntien auttamisvastuun lisäämistä. Selkeyttä lainsäädäntöön on todennäköisesti luvassa. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Anne-Mari Raassinan mukaan ministeriön asettama työryhmä kehittelee aiempaa joustavampia malleja henkilökohtaisen avun järjestämistapoihin. Tuloksista ei ole vielä varmuutta, mutta ainakin työnantajamallin yksipuolisuuteen haetaan muutosta: ”Monissa kunnissa työnantajamalli on ainoa tapa järjestää henkilökohtainen apu. Saattaa olla, että uusi laki velvoittaisi kuntia tarjoamaan useampia järjestämistapoja.” Jutussa haastatellun Jukan nimi on muutettu hänen avustajiensa henkilöllisyyden suojaamiseksi. apua työhön . Palveluneuvoja Anna-Maija Huhtikangas tarvitsee avustajaa fyysisiin tehtäviin kotona ja työpaikalla. Huhtikangas työllistää neljä avustajaa. Hän laatii heille työvuorolistat ja pitää kirjaa työtunneista. Kaupunki maksaa avustajien palkan. Kuvassa Huhtista avustaa Joonas Linkoheimo. Huonokuntoisen on vaikea toimia työnantajana Juttua varten haastatellun kahden henkilökohtaisen avustajan mukaan heidän työnantajansa hoitavat velvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin. Työskentely on kuitenkin hankalaa, jos avustettava on niin huonossa kunnossa, ettei pysty antamaan järjellisiä ohjeita. Avustettavani kärsi mielestäni hyvin vakavista mielenterveydellisistä ongelmista. Minun oli sääntöjen mukaan toteltava hänen käskyjään, vaikka ne olivat usein täysin järjettömiä ja haittasivat hänen fyysistä hoitamistaan. Tilanne oli usein kaoottinen ja minun oli pakko jäädä lähes joka päivä palkattomaan ylityöhön, jotta välttämättömimmät asiat tuli hoidetuksi. Mies, 29. Minulle kerrottiin, että erittäin huonokuntoinen avustettavani on varsinainen työnantajani, mutta avustajavälityspalvelu oli mukana jollain tavalla. Välityspalvelun tarkempi rooli jäi hämärän peittoon. Sitten vielä avustettavan äiti siihen päälle. Mikäs siinä käskyjä totellessa, mutta kun erilaisia käskyjä tuli eri suunnista, tuli vaan mieleen, että ketä sitä oikein pitää kuunnella. Nainen, 19 Henrik Lahtinen
14 • talous & ruoka 9 / 2014 Noora Kananen Valtioiden velka sovittelu etenee – Suomi v astustaa Y K : s s a äänestet- tiin 9. syyskuuta läpi aloite suunnitella pysyvä valtioiden velkajärjestelymekanismin. Velkasovittelumekanismi olisi iso askel valtioiden velkakriisien ratkaisussa. Kreikan vuoden 2012 velkasovittelu nosti eurooppalaiseen keskusteluun monelle köyhemmälle maalle tutun ongelman: valtioiden velkakriisien selvittämiseksi ei ole olemassa juuri mitään vakiintuneita käytäntöjä. V e n ä jä l i i t to u t u i äänes- tyksessä eteläisen pallonpuoliskon maiden kanssa ja äänesti mekanismin puolesta. Suurin osa EU-maista äänesti tyhjää. YK:ta juhlapuheissa korostava Suomi oli yksi kuudesta velkajärjestelyä vastaan äänestäneestä EU-maasta. Vastustajia oli koko maailmassa vain yksitoista. Suomi ajautuu outoon seuraan, jos se jatkaa vastahankaa velkajärjestelyä koskevissa jatkoneuvotteluissa. Velkajärjestelymekanismia vastustavien määrä väheni edelleen syyskuun lopussa, kun aloite oli myös YK:n ihmisoikeusneuvoston asialistalla. Aloitetta aiemmin vastustanut Irlanti äänesti neuvostossa tyhjää. Suomi ei ole ihmisoikeusneuvoston jäsen. Va ltio n a jautu m i n e n mak- sukyvyttömyyteen aiheuttaa usein vuosien oikeuskäsittelyjä ja kiistoja velkojien kanssa. Esimerkiksi vuonna 2001 maksukyvyttömäksi ajautunut Argentiina käy yhä oikeutta veloistaan yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa. Valtioiden kiristämiseen erikoistuneet korppikotkarahastot olivat ostaneet Argentiinan roskaluokkaan tippuneita velkakirjoja ja koettavat nyt periä lainoja täysimääräisinä. Velkajärjestelyjen sattumanvaraisuus ei palvele kenenkään etua. Järjestelyt kuluttavat nykymuodossaan kohtuuttomasti kaikkien aikaa ja luovat epävakautta ja hätää. Tarvitaan selvät säännöt, miten maksukyvyttömäksi ajautuneiden valtioiden velkoja järjestellään. YK:n aloite pyrkii puuttumaan näihin ongelmiin. Päätöslauselmassa todettiin, että työtä tehdään yhdessä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. Kuitenkin vain YK:lla on riittävä tuki hankkeen vetämiseen. Myös IMF:ltä on pitkään vaadittu vastaavan mekanismin perustamista, mutta se ei ole päässyt sanoista tekoihin. YK pääsi. Argentiinan lisäksi useat kymmenet Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian maat ovat ajautuneet velkakriiseihin vuoden 1982 jälkeen. Köyhimmät maat käyttivät 1990-luvulla kestämättömiä summia velkojen maksuun, usein enemmän kuin esimerkiksi terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Velkojat olivat myöntäneet velkoja voi jatkaa rahan puristamista ruti köyhänkin maan valtiontaloudesta. osan lainoista maille kyseenalaisin perustein tai velat olivat jo kansainvälisen lain nojalla mitättömiä, mutta niitä perittiin silti takaisin. Korkeat korot tekivät kestävän velkatason saavuttamisesta käytännössä mahdotonta. L o p u lta Maailmanpankki taipui ja kehitti velkahelpotusohjelmia. HIPC- ja MDRI -nimisissä ohjelmissa oli ongelmansa, mutta ne auttoivat kohtuullistamaan kaikkein köyhimpien maiden velkataakkaa. Velkahelpotusohjel- mien myönteiset vaikutukset olivat kiistattomia. Kansainvälinen velkapolitiikka on tämän jälkeen muuttunut monimutkaiseksi. Köyhille maille myönnettyjen velkahelpotusten hyöty jäi tilapäiseksi, koska lainoja myönnetään ja otetaan yhä kyseenalaisin perustein. Yksityisen velan osuus valtioiden velkataakasta on rajussa kasvussa, kun aiemmin valtiot velkaantuivat kehityspankeille tai toisille valtioille. Yksityisten velkojen kohtuullistaminen velkahelpotusohjelmilla on hyvin vaikeaa. Kreikan velkakriisi oli erityistapaus muun muassa siksi, että maa oli Euroopan rahaliiton jäsen, ja siksi, että maan saamat lainat oli myönnetty pääosin Kreikan oman lainsäädännön perusteella. Suurin osa valtioiden veloista on solmittu Yhdysvaltojen tai Britannian lainsäädännön pohjalta. Näiden velkojen sovittelu on vaikeaa. V e l k a k r i i s e i s tä ei siis olla pääsemässä eroon. Valtiollinen jatkuvuus ja peruspalvelut on silti taattava jo yksin demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen turvallisuuden nimissä. Valtioilla ei ole konkurssisuojaa, joten periaatteessa velkoja voi jatkaa rahan puris- tamista rutiköyhänkin maan valtiontaloudesta niin kauan kuin haluaa. Velallisilla on velvollisuus taata kansalaisilleen peruspalvelut ja ne ovat sitoutuneet kansainvälisin sopimuksin köyhyyden vähentämiseen. Näille seikoille ei ole annettu painoarvoa velan politiikassa. Siksi tarvitaan YK:n nyt alulle panema pysyvä, tasapuolinen velkasovittelumekanismi, joka ottaisi huomioon myös kriisimaiden tarpeet velkojien tarpeiden lisäksi. Voi vain ihmetellä, miksi tätä ei olla saatu aikaiseksi maailmassa, jossa monia muita talouden ja yhteiskunnan alueita säädellään kansainvälisin sopimuksin. Syyskuun äänestyksessä suurin osa EU-valtioista äänesti siis tyhjää. Tyhjä ääni on laimea tuenosoitus mutta antaa mahdollisuuksia jatkoneuvotteluille. Suomi hankaloitti ei-äänellään tarpeettomasti aloitteen kehitystä ja käänsi selkänsä etelän nouseville talouksille. Jatkossa täytyy pystyä parempaan. Teppo Eskelinen Matti Ylönen Kirjoittajat ovat tutkijoita, jotka ovat seuranneet pitkään kehitysmaiden velkaongelmaa.
talous & ruoka 9 / 2014 • 15 ruokatohtori osa 17 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Makea kuin porkkana Vaiva: Diagnoosi: No niin hipit ja hipsterit, nyt loppuu se täysin uusavuton sekoilu tämän kaupunkiviljelyn kanssa! Ahdistavaa ilmiötä sivusta seuranneen tohtorin analyysi on, että ei tunnu enää jengillä paljon järki päätä pakottavan. Ensin jonotetaan viljelypalstoja vuositolkulla tai tapellaan yhtiökokouksissa siitä, minne kukin viljelylaatikon saa laittaa. Seuraavaksi pihamaalta raivataan kevät- huumassa kaikki turha pois mattotelineistä lähtien. Alkuintopäissään nakellaan siemeniä maahan pussitolkulla ja sometetaan sadon edistymistä pitkin kesää. (Joo joo, on tohtorinkin instassa kuvia oman palstan lehtikaaleista ja ensimmäisistä pikkuporkkanoista.) Satokauden tullen marjat jätetään puskiin, luumusato tallataan nurmikkoon, kurpitsojen annetaan mädäntyä kaikessa rauhassa ja kasapäin täysin säilöntäkelpoisia omenoita kiikutetaan lehtikomposteihin. Sama näky syksystä toiseen. Kysyjälle siis suuri kiitos! Hyvillä mielin täräytänkin samalla vaivalla kaksi reseptiä. Porkkanamarmeladin kehittelin joitain vuosia sitten, kun sain kilokaupalla kikkuraisia porkkanoita jollekin hipsteriporukalle peltoja viljelleeltä tuttavaltani. Eivät kuulemma Aleksi Toivanen Kaupunkiviljelykokeiluni lähti lapasesta ja runsaalle porkkanasadolle pitäisi keksiä nyt käyttöä. Olen valmistanut niistä jo kaikkea laatikosta keittoihin. Olen myös ymmärtänyt, että nykyään on trendikästä valmistaa porkkanasta jopa makeita jälkiruokia. Olisiko tohtorilla sellaisen ohjetta? olleet kelvanneet. Tänä syksynä käyrät porkkanat ovat muotia ja kaupoissa saatavilla vailla ylimääräisiä kaupunkiviljelyhulluiluja. Ajatella. Resepti Porkkana-kookostryffelit (n. 35 palloa) 500 g porkkanoita 250 g kidesokeria 1 luomusitruunan kuori 200 g kookoshiutaleita 1 vaniljatanko (3 rkl konjakkia) 1/2 tl jauhettua kardemummaa noin 1 dl kaakaojauhetta (Van Houten) Raasta porkkanat raastimen hienoimmalla terällä. Pese ja raasta sitruunan kuori. Mittaa sokeri paistinpannulle ja lisää porkkanaraaste. Keitä seosta keskilämmöllä kunnes porkkanoista lähtevä neste on haihtunut ja raaste karamellisoitunut. Lisää raastettu sitruunankuori, kookoshiutaleet, konjakki ja kardemumma. Halkaise vanil- jatanko ja kaavi siemenet veitsen kärjellä porkkanamassaan. Sekoita tasaiseksi ja siirrä pois liedeltä. Jäähdytä. Muotoile massasta tiiviitä parin suupalan kokoisia palloja. Kieritä pallot kaakaojauheessa ja aseta tarjoiluastiaan. Porkkanatryffelit säilyvät jääkaapissa noin viikon. vo i m a s u o s i t t e l e e Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.11. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. KATURUOKAA 12.11. ja 19.11. klo 17.30–19 Opistotalo, Helsinki Keskiviikkoisin on voinut tutustua eri maiden katukeittiöihin seitsemän euron materiaalimaksua vastaan. Viimeisillä kerroilla tutuksi tulevat texmex-tyylinen ja italialainen katuruoka. KOTIRUOKAA KOLIKOILLA RUSSIAHUB RAVINTOLAPÄIVÄ 18.–20.11. 15.11. Kaikkialla Porthania, Helsinki Pohjois-Amerikkaan ja Keniaan saakka levinnyt ruokakulttuuritapahtuma tarjoaa jälleen mahdollisuuden tutustua erilaisiin ruokalajeihin intiimeissä ympäristöissä. www.restaurantday.org Venäjän tulevaisuutta talouden ja politiikan kulmasta kartoittava luentosarja esittää kysymyksiä muun muassa Putinin ja oligarkkien suhteista. AFRICAN POTS 25.11. klo 17–18 29.11. klo 11–16 Caisa, Helsinki Pirkanmaan Martat, Tampere Caisan aulassa pääsee kymmenellä eurolla maistelemaan afrikkalaisen ruokakulttuurin kirjoa. Eksoottisissa ruokalajeissa on vaikutteita niin Lähi-idästä, Euroopasta kuin Intiastakin. Ilmaisluennolla Martat kertovat, kuinka valmistaa oivallista kotiruokaa pienellä budjetilla. Koonnut Kaisu Tervonen FORKS OVER KNIVES 10.12. klo 19.30 Kirjakahvila, Turku Eläinkuvia-sarjassa esitetään vuonna 2011 valmistunut dokumentti, joka tutkii yhteyttä eläinperäisen ruokavalion, valmisruokien ja terveyden välillä.
16 • 9 / 2014 doždin selfie : Tv-kanavan toimitus on päättänyt taistella olemassaolostaan. Dožd-tv teksti Jelena Milašina valokuva Mihail Zygar K Venäjällä on yhä tv-kanava, josta katsojat haluavat maksaa. a n s a i n vä linen toimittajien oikeuksia puolustava järjestö CPJ (Committee to Protect Journalists) on tänä vuonna myöntänyt sananvapauspalkinnon venäläisen Doz?d-tvkanavan (suom. Sade-tv) päätoimittajalle Mihail Zygarille. Tämä vuosi oli jäädä Doz?dtv:n lyhyen historian viimeiseksi. Tv-kanavan hankala vuosi alkoi surullisen kuuluisalla katsojakyselyllä Leningradin piirityksen päättymisen 70-vuotisjuhlaa käsittelevässä ohjelmassa: olisiko Leningradin pitänyt antautua saksalaisille uhrien välttämiseksi. Gallupista kanneltiin heti presidentti Putinille. V e n ä jä l l ä toimivista noin kolmestasadasta kaapelitelevisio-operaattorista 25 lakkasi saman tien välittämästä Doz?din ohjelmia. Joukossa olivat kaikki suurimmat toimijat. Parissa päivässä kanavan katsojaluku putosi 18 miljoonasta kahteen miljoonaan. Doz? dia seuranneilta miljoonilta katsojilta ei kysytty mitään. Yksikään näistä operaattoreista, jotka aiemmin olivat maksaneet Doz?dille oikeudesta sisällyttää lähetykset tarjoamiinsa kanavapaketteihin, ei ole vieläkään uskaltautunut rikkomaan valtiojohdolta tullutta kieltoa. Tätä seurasi toinen aalto. Punainen lokakuu -liikekeskus, jonka seinien suojissa Doz?d oli oli toiminut koko neljävuotisen olemassaolonsa ajan, kieltäytyi syytä ilmoittamatta jatkamasta vuokrasopimusta. Toisaalta selityksiä tuskin kaivataankaan. Talouskriisin ja henkisen lamaannuksen uhatessa vietiin myös katto pään päältä. Se oli isku palleaan. Lo p u k s i varmistuslaukaus: Kevätistuntokautensa lopulla Venäjän duuma hyväksyi ja presidentti allekirjoitti mainontaa sääteleviä lakeja koskevat muutokset. Yksi muutoksista kieltää kaapelikanavilla mainostamisen kokonaan. Toisin sanoen ne jäävät käytännössä ilman toimintaedellytyksiä, sillä toiminta pelkkien tilausmaksujen varassa on tappava kokeilu, johon kukaan ei tähän mennessä ole ryhtynyt. Toinen muutos on jäänyt valitettavasti vähemmälle huomiolle. Medvedevin presidenttikaudella hyväksytty ns. Lesinin vastainen laki ku- mottiin. Lailla oli rajoitettu valtakunnalisten mainostilaa myyvien mediatoimistojen markkinaosuuksien maksimiksi 35 prosenttia. Venäjän mediamarkkinoita hallitsevat suurimpina Video International ja Gazprom-Media. Laista käytetty nimi on peräisin molempien konglomeraattien toimintaan liitetyltä Mihail Lesiniltä, joka palasi vuosi sitten takaisin Venäjän poliittiseen elämään Yhdysvalloissa vietettyjen vuosien jälkeen. (Medvedev erotti vuonna 2009 lehdistöneuvonantajansa Mihail Lesinin. Hieman sen jälkeen duuma hyväksyi mai-
9 / 2014 • 17 nonnan keskittymistä säätelevän lain. Lesinillä on yhteyksiä myös Suomeen. Hän osti vuonna 2006 kahden miljoonan euron arvoisen kartanon Turun saaristosta. Suom. huom.) Ko l m e n ” M e i dät pa kot e t t i i n ulos edellisestä kaupallisesta toimintamallista ja tyrkättiin aivan toisenlaiseen malliin: ensimmäistä kertaa emme ole riippuvaisia kenestäkään muusta kuin katsojista. Ensi vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien mainokset on kielletty lähetyksissämme. Niinpä tärkeimmäksi tulonlähteeksemme muodostuvat tilausmaksut. Siis katsojien rahat. Sellainen motivoi minua paljon.” ”Ymmärrämme mainios- Noora Kananen siirron s ?akki ja matti eivät kuitenkaan onnistuneet. Vastapeluri osoittautui yllättävän sitkeäksi. Peli jatkuu. Tällä hetkellä Doz?dilla on 11 miljoonaa katsojaa. Kuusi miljoonaa seuraa sitä televisiosta ja viisi miljoonaa netin kautta. Kanavasta on tullut Venäjän tv-alan uranuurtaja, joka on onnistunut hyvin totuttamaan venäläiset katsojat vallankumoukselliseen ajatukseen: korkeatasoisesta journalismista pitää maksaa. Vielä vuosi sitten vain harvat uskoivat Doz?din onnistumiseen. Nyt epäuskoisetkin maksavat tilausmaksunsa. Hinta nousee, mutta silti kanavalla riittää tilaajia. Se johtuu siitä, että sopimus on kaikkien kannalta rehellinen. Toisin kuin NTV-kanava, jota vainottiin Venäjällä vuonna 2003, Doz?d ei ole järjestänyt mielenosoituksia kaduilla. Tänä vuonna on otettu käyttöön internet. Maaliskuussa sosiaalisissa verkostoissa levisi joukkorahoituskampanja, jolla kerättiin yhdessä viikossa kaksi miljoona dollaria. Se on kaikkien aikojen tehokkain kampanja Venäjällä, suurin summa lyhyimmässä ajassa. Kuitenkaan kaksi miljoonaa dollaria ei kata kuin kahden kuukauden menot, joten se olisi itse asiassa pelkästään lykännyt sulkemista. Kaikkein arvokkaimmaksi osoittautuikin katsojien luottamus Doz?dia kohtaan. ”Maaliskuussa vielä hyvästelimme toisiamme. Viikon ajan hoimme mantraa ’jos tuette meitä, jatkamme työtä’. Emme itse täysin uskoneet siihen, mitä sanoimme. Meitä kuitenkin tuettiin, ja huomasimme, ettei paluuta ole. Joten me kaikki ihme kyllä rauhoituimme”, muistelee päätoimittaja Mihail Zygar. Suunnitelmanne kuulostavat kunnianhimoisilta. Tutkiva journalismi on kallista. Sobts?ak, Los?ak, Parfjonov ovat kalliita nimiä. ”Siltähän se näyttää. Jätätte kuitenkin laskuista erään yksinkertaisen seikan: ihmisillä ei ole muuta paikkaa, jossa he voisivat työskennellä. Missään muualla he eivät voisi tehdä journalistista työtä. Sitä paitsi monilla heistä on muita hankkeita, joilla he ansaitsevat rahaa. Me tarjoamme heille tilaisuuden tehdä jotain sellaista, mitä sydän kaipaa.” ti sekä millainen katsojakunta että millaiset mahdollisuudet meillä on”, Zygar jatkaa. ”Voidaan arvata miksi valtion propaganda, joka pitkään oli varsin tehotonta, on nykyisin niin suosittua. Sisällöltään se on näennäisesti venäläistä, ja muodoltaan se on täysin amerikkalaista.” Zygar löytää suositusta tv-kasvosta yhteyden yhdysvaltalaiseen oikeistolaiseen journalismiin. ”Äänessä oleva Dmitri Kiseljov on kuin klassinen Fox Newsin toimittaja, jonka silmissä palaa viha. Emootiot polttavat tv-ruudun puhki, eikä katsoja kykene pysymään välinpitämättömänä. Niksi on kuitenkin juuri siinä, että ihmiset väsyvät vihaamaan kuorossa. Jossain vaiheessa he alkavat kaivata jotain rauhallisempaa ja harkitumpaa – pyrkimystä selvittää asioita kiihkottomasti. Juuri se on meidän tilaisuutemme. Yksinkertaisesti olemme toisenlainen tv-kanava. Emme ole oppositiokanava, vaan normaali, journalismin perusperiaatteita työssään noudattava väline. Siksi emme koskaan ole yrittäneet asettua jonkin vastakohdaksi, kuten valtakunnallisten kanavien tai Life Newsin.” Zygar kääntyy katsomaan yhtä pikkuruisen työhuoneensa kolmesta tv-monitorista. Yhdessä näkyy Doz?din lähetys, toisessa sosiaalisten ver- kostojen suosituimpien uutisten kooste Mediametrics, kolmannessa Life News. Sen suorassa lähetyksessä mies hakkaa kepillä karhunpentua lähikuvassa. Zygar menee kippuraan tuolissaan. ”Tuollaisessa me emme tietenkään pysty noitten (nyökkää Life Newsiin päin) kanssa kilpailemaan. Mistä puhuimmekaan?” Henkiin jäämisestä. ”Meillä ei ole yhtä suurta toimitusta kuin tammikuussa, mutta yli puolet on jäljellä. Tämän joukkueen kanssa pystyy tekemään täysipainoista työtä. Piakkoin teemme symbolisen, hyvin pienen uudelleenbrändäyksen. Osoitamme, että Doz?d on eilisen, tämän päivän ja huomisen projekti, joka on kuitenkin aikuistunut.” Olette siis valmiina vuodenvaihteen muutokseen? ”Meillä on suunnitelma, miten tilaajien määrä saadaan kasvamaan joka kuukausi. Toistaiseksi olemme pysyneet tavoitteissamme. Vähän pelottaa sanoa, mutta toistaiseksi kaikki on okei. Olemme vaihtaneet toimintamallia. Olemme luopuneet mallista, jossa etusijalla on jatkuva suora lähetys. Nyt tavoitteena on lähettää joka päivä suuri tutkiva reportaasi. Juuri sitä laatutavaraa, josta katsoja on valmis maksamaan. Jokunen päivä sitten meillä esitettiin esimerkiksi iso reportaasi siitä, miten lapset joutuvat propagandan uhreiksi: miten poliittista agitaatiota harrastetaan kouluissa ja jopa lastentarhoissa. On kammottavaa nähdä, miten kuusivuotias lapsi kertoilee aikovansa perustaa vapaaehtoisten lasten kodinturvajoukon suojelemaan kaupunkia banderalaisia (ukrainalaisia fasisteja 1940-luvulla – suom. huom.) vastaan. Ylipäätään suuntaudumme tutkivaan journalismiin, koska se on tulevaisuutemme ala. Perehdytämme nyt kaikki meillä työskentelevät journalistit siihen.” Jopa kuuluisan juontajanne Pavel Lobkovin? ”No ei ehkä Lobkovia. Sen sijaan Ksenia Sobts?akista tulee tutkiva journalistimme. Vuoden 2003 tv-palkinnon saanut toimittaja Andrei Los?ak aloittaa meillä lähiaikoina uuden projektin.” Entä Leonid Parfjonov? ”En pidä mahdottomana, etteikö hänkin vielä ilmaantuisi meille. Aivan uudenlaisena, jollaisena hän ei ole esiintynyt vielä missään.” Mainoksessakin sanotaan, ettei sellaisen arvoa voi mitata. ”Doz?din koko historia kertoo siitä, miten tv-ohjelmaa tehdään kahden kopeekan budjetilla. Muistan yhä, miten halveksivasti kollegat kommentoivat sitä, että käytimme ohjelmissa skype-haastatteluja. Miten uskomattoman surkeaa kuvaa, he sanoivat. Nyt kukaan ei enää edes muista asiaa.” Miksi Doz? d oli ainoa lähes 400 kaapelikanavasta, joka avoimesti vastusti mainostamisen kieltävää lakia? ”Se on tietysti käsittämätöntä. En tiedä miksi. Ehkä siksi, että nämä lakimuutokset eivät näytä koskevan kaikkia kanavia. Ne eivät koske esimerkiksi bisneskanava RBK-TV:ta eikä Life News -kanavaa, joka on tilanteesta huolimatta saanut valtionkomitealta uusia taajuuksia ja muuttunut maksuttomaksi suurten kaupunkien ulkopuolella. Tämä antaa sille tilaisuuden välttää lakimuutoksien vaikutukset.” Entä muutto Punainen lokakuu -liikekeskuksesta, joka entisenä radiotehtaana on symbolinen rakennus. Oletteko valmiit siihen? ”Näissä tiloissa olemme kokeneet paitsi onnen myös kauhun kuukausia. Minusta tuntuu, että me kaikki suorastaan haluamme pois täältä. Uusi elämä odottaa.” Kirjoittaja on Novaja Gazetan erikoistoimittaja. Julkaistu ennakkoon suomenkielisen Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden luvalla. Alkuperäisteksti Novaja Gazeta, 6.10.2014. Käännös: Kirsti Era Com ite to Protec t Jo u r n a li s t s (C PJ) vuoden 2014 sa- nanvapauspalkinnon muut saajat ovat toimittajat Aung Zaw (Myanmar), Siamak Ghader (Iran) ja Ferial Haffajee (Etelä-Afrikka).
20 • taiteilijat katseen alla . 9 / 2014 Yliopiston konsistorin salissa humanistisen patriarkkalismin perintö elää ja voi hyvin.