9 SUNOMI & VA I TILAA V IL I TTI OTT AA K SE www.voima.? ma 3 1 20 | 9 IO O TILAA! SI. ID OI A! N M OUSUUN o i.v fif i .f ma i rr k as uu MA IS L E HDEN I LM A
V I I S I PÄ I VÄ Ä M A A ILM A N PA RA STA ELOK UVAA Julien Temple: Lontoo, uusi Babylon | Sophie Fiennes: Žižek ja elokuvan kätketty ideologia | Carl Theodor Dreyer: Jeanne d’Arcin kärsimys | Lars von Trier: Melankolia | Roberto Rossellini: Rooma, avoin kaupunki | Georges Franju: Silmät ilman kasvoja | Pedro Almodóvar: Iho jossa elän | Jules Dassin: Ri?? | Jean-Pierre Melville: Punainen ympyrä | Tomas Alfredson: Pappi lukkari talonpoika vakooja | Sylvain Chomet: Illusionisti | Joseph L. Mankiewicz: Kaikki Eevasta | So?a Coppola: Somewhere | Terrence Malick: Elämän puu | Luis Buñuel: Kulta-aika yle.?/elokuvafestivaali | facebook.com/yleteema | #teemanelokuvafestivaali
553) NÄYTTELY &).,!.$)!
4!,/. 6)%2%33¯ HELSINGINKAUPUNGINMUSEO l
JARMO LAMPELAN ELOKUVASSA JYRI OJANSIVU IINA KUUSTONEN JUHA KUKKONEN ELOKUVATEATTEREISSA 22.11. FACEBOOK.COM/LEFFAT
SISÄLTÖ 11.11.– 15.12.2013 9 / 2013 7 AJASSA 8–19 PÄÄKIRJOITUS Kimmo Jylhämö palasi kirjoitusvapaalta ja yrittää keksiä pyörää uudelleen. Ei paluuta kotiin s.8 • Lukijaposti s.10 • ”Se tuli vaan jostain” s.11 • Budapestin raunioilla s.12 • Kaksituntisten luokka s.13 • Ämpärillinen skeidaa s.14 • Leikkuri laulaa s.15 • Ruokatohtori s.16 • Pääoma kuntaverolle pantavaksi s.18 8 Putinin paarma Voima tapasi Pariisiin paenneen venäläistaiteilijan, jonka maalauksessa Putin on munasillaan. Suomi, tutki ja tarkista TÄSSÄ LEHDESSÄ 22–37 Tanu Kallio päätöksen tekijöille on Suomen elpymisen edellytys, mutta kuka viitsii tai uskaltaa ryhtyä näin epäkiitolliseen hommaan, kun kollegat ovat nyrpeitä, poliitikot valvovat etujaan ja media ampuu alas kaikki liikkuvat ideat?” professori Ilkka Niiniluoto puolusteli Pekka Himasen konsulttitutkimuksia Helsingin Sanomissa lokakuussa. Niiniluoto oli ilmeisesti penseä suomimiselle, vaikka rakkaan kotimaamme nimi on itsessään imperatiivi-muotoinen piiska, joka kyllä sivaltaa niin, että tuntuu. Ja jos konsulttien tekemä tilaustutkimus tai muut ”liikkuvat ideat” ovat huonosti perusteltuja, tilattu vastoin lakia, rahoitettu hyvää tapaa rikkoen tai kuorrutettu ?loso?alla, joka ei liity tutkimukseen, ne pitääkin suomia ja ampua alas niiltä osin kuin ongelmia löytyy. ” T U T K I M U S T I E D O N VÄ L I T TÄ M I N E N Ikuinen optimisti Là-bas on Irma, Pekka & Lauri Luhdan performanssikeskus. 22 verbi ’suomia’ tarkoittaa muun muassa moittimista, ivaamista, piiskaamista, ruoskimista ja pieksemistä. Näin negatiiviseen ajatteluun pystyy harva maa – ainakaan nimellään. We can! Suomessa me pystymme, maassa, jonka 96-vuotisjuhlia saamme tänä vuonna viettää. Tämän kunniaksi – tosin sattumalta – kädessäsi oleva Voima keskittyy lähes kokonaan tämän pohjoisen maan asioihin, sen kulttuuriin ja politiikkaan. Sitä juhlimme myös tämän lehden kansikuvalla, jossa on valokuvataiteilija Ilkka Saastamoisen kuva sarjasta 80-luvulla syntynyt heinolalainen mies (ks. s. 30). WIK ISANAK IRJAN MUK A AN tarkoita inhorealismia. Lokakuussa Valta Suomessa -seminaarissa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoi, että hallitusohjelmaa suunniteltaessa käytetään ”inhorealistisia” laskelmia, mikä tarkoittaa sitä, että laskelmissa otetaan huomioon vain kulut eikä dynaamisia vaikutuksia. Siksi hallitusohjelmaa suunniteltaessa nähdään vain kuluja, ei positiivisia vaikutuksia. Hiilamo kertoi myös, että hallitusneuvotteluissa ei huomioida lainkaan päätösten vaikutuksia kuntatalouteen. Valtiovarainministeriö tuottaa siis tyhmiä laskelmia. Suomessa tehdään kyllä syvällisempiäkin laskelmia. Ongelma on se, että vaikka tutkittua tietoa syistä ja vaikutuksista on tutkijoilla, yliopistoilla, Akatemialla ja tutkimuslaitoksilla, hallitus haluaa käyttää sitä yhä vähemmän. Itse asiassa hallitus leikkaa tutkimuslaitosten budjettia ja siirtää ”tilaustutkimusrahaa” käsikassaraksi itselleen. SUOMIMINEN EI KUITENK A AN Ikuinen optimisti, s. 22 • Uinu, uinu eläkerahastoni, s. 26 • Suomi muuttuu, s. 30 • Saako lakia rikkoa, s. 32 • Hoitoa heti, yhdeltä luukulta, s. 35 • KULTTUURI 39–53 Jari, jin & jang s. 39 • Kulttuuritantta, Ruusu Haarla s. 40 • Jänistyttö vapauttaa miehen s. 40 • Kuinka Keravan käy? s. 41 • Enks mä ymmärrä taidetta? s. 42 • Ensin meitä oli Kake & mä s. 44 • Liberaalin itsetunnustelua s. 46 • Rehtorin kummalliset kirjoitukset s. 46 • Ei herkkähermoisille s. 46 • Arkihämärän suulas mystikko s. 48 • Brändi kiertoon s. 50 • Röhein jazzviikko ikinä s. 51 • Palsa haavoilla s. 52 Tanu Kallio 42 39 KOLUMNIT 14, 16 & 40 52 KULTTUURIHÄIRIÖ 54 Teemu Mäki Kannen kuva: Ilkka Saastamoinen 9 Banker Wanker (vaikka kaikkien meidän isät eivät ole suomalaisia) nimeen latautuvaa kriittisyyttä ja suomimista, jonka siis äidinkielemme tarjoaa (vaikka tietenkään meidän kaikkien äidinkieli ei ole suomi), emme voi Voimassa ohittaa. Silti Voima suorastaan pursuaa optimismia ja uusia ehdotuksia, jos vain rakas lukija kykenee altistamaan sielunsa näille uusille avauksillemme. Tosin uutta kohti suuntaaminen vaatii aina myös esteiden ja ikävien asioiden käsittelyä ja ylittämistä, jotta jyvät erottautuisivat akanoista. Suomi, tutki ja tarkista! Kimmo Jylhämö SIKSI ISÄNMA AMME Ruusu Haarla Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 päätoimittaja Jari Hanska 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, vapaalla 2.9.–29.11.2013, vt. Kati Pietarinen Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Teemu Muhonen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen toimittajaharjoittelija Minea Koskinen valokuvaajaharjoittelija Tanu Kallio Avustajina tässä numerossa Anu Brask, Tuomas Enbuske, Ruusu Haarla, Maria-Kaisa Jurva, Maija Keskisaari, Pertti Laesmaa, Tuomas Laurila, Mark Maher, Tapani Möttönen, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Maria Pääjärvi, Panu Raatikainen, Hannele Rantala, Ilkka Saastamoinen, Jutta Sarimaa, Kari Sihvonen, Mikko Siltanen, Katerina Scioccolina, Sami Syrjämäki, Anni Tamminen, Kaisu Tervonen, Frans Vuori, Markku Vuori, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 9/13 ilmestyy 11. marraskuuta. ISSN 1457-1005
A JASSA 9 / 2013 8 Yhdeksän kymmenestä (90 %) suomalaisista katsoo, että suuryritykset pitäisi velvoittaa raportoimaan tilinpäätöstietonsa maakohtaisesti läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja verovälttelyn paljastamiseksi Kepa ry:n tiedote 9.10.2013 Anni Tamminen TOVERIT TAITEILIJAT. Konstantin Altunin ja Sampsa tapasivat toisensa Pariisissa. Altuninin paettua Venäjältä katutaiteilija Sampsa haali kokoon joukon taidevaikuttajia ja ideoi taidenäyttelyn ja vierailun Helsinkiin. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI KUVAT taiteilijoihin V ja aktivisteihin on kohdistettu suhteettomia voimatoimia VeIIME A IKOIN A TANU KALLIO JARI TAMMINEN Putinin paarma Voima tapasi venäläistaiteilijan, joka maalasi Putinin munasillaan & pakeni Pariisiin. ongelmia. Oletin, että valtaapitävillä olisi huumorintajua”, arkangelilainen kuvataiteilija Konstantin Altunin vakuutti vieraillessaan Helsingissä lokakuussa. Altunin nousi kansainvälisen huomion kohteeksi elokuussa, kun poliisi tunkeutui pietarilaiseen taidenäyttelyyn ja takavarikoi neljä hänen maalaustaan. Takavarikoiduissa teoksissa kuvataan Venäjän nykyisiä ja entisiä valtahahmoja totutusta poikkeavalla tavalla. Poliisioperaatiota johti henkiE N O D O T TA N U T lökohtaisesti Pietarin keskuspoliisin päällikkö Alexander Bukatš. Poliiseilla ei ollut esittää etsintää tai takavarikointia oikeuttavia dokumentteja, ja he pidättivät vielä varmuuden vuoksi gallerian johtajan Tatja Titovan. Titovalle sanottiin, että Altuninia odottaa kymmenen vuoden vankeus. ”Pakenin maasta ensimmäisellä mahdollisella lennolla”, Altunin kertoo. Taiteilijalla oli sattumalta voimassa oleva Schengen-viisumi Pariisissa viime vuonna järjestetyn taidenäyttelyn jäljiltä. Hän suuntasi uudestaan Pariisiin. Kotiin jäivät vaimo ja pariskunnan 2,5-vuotias lapsi. ”Myös vaimollani oli voimassa oleva viisumi, mutta lapsellamme ei sellaista ollut. He joutuivat odottamaan viisumia Venäjällä kuukauden verran. Ihmisoikeusjärjestö Vapaa Venäjä auttoi viisu- miasioissa sekä asunnon ja työtilan löytämisessä Pariisista.” vaikuttaa ilmiJtenselvältä, että riski viranomaispuuttumiseen oli olemassa, Ä L K I K ÄT E E N vaikka taiteilija itse vakuuttaa, i inen vo m h i e ”Terv inoastaan a nähdä iikkaa kom a.” s Putinis ettei halunnut provosoida teoksillaan. Viranomaisten kovakourainen toiminta johti kuitenkin niin sanottuun Streisandin ilmiöön, eli sensurointipyrkimysten käänteisiin seurauksiin: ilman näjällä. Altuninin teokset takavarikoitiin hieman sen jälkeen, kun Pussy Riot -aktivisteille oli langetettu ankarat tuomiot Kristus vapahtajan katedraalissa esitetyn punkrukous-performanssin johdosta. Pussy Riotin jäsenten pidätysten takana on mitä ilmeisimmin patriarkka Kirill. Altuninin takavarikoidussa Ripistä kieltäytynyt -teoksessa Kirill poseeraa yläruumis paljaana ja tatuoituna. Maalauksen tatuoinneissa kohtaavat uskonnollinen symboliikka, poliittinen johtajuus ja itämafian perinne merkitä sisäinen hierarkia tatuoinnein. Kirillin, Putinin ja kumppanien julkisuuskuvia on pyritty rakentamaan erilaisiksi kuin minä ne näyttäytyvät Altuninin teoksissa. Monien silmissä imagonrakennus näyttää absurdilta. ”Terve ihminen voi nähdä ainoastaan komiikkaa Putinissa, joka kalastaa ja lentää hävittäjillä ja poseeraa judoasussa”, Altunin sanoo. Uskonmies Kirillin rooli Venäjän ortodoksisen kirkon johtajana puolestaan on ristiriidassa hänen ylellisen elämäntapansa ja armottoman vallankäyttönsä kanssa. Vaikka hänellä ei tiettävästi ole ma?atatuointeja, kuvaa Altuninin teos patriarkan sellaisena kuin taiteilija hänet näkee. Vaikka Altuninin teoksissa on runsaasti politiikkaa, hän kieltää olevansa pelkästään poliittinen taiteilija. ”Haluan tehdä kaikenlaisia teoksia. En hakenut Pyhät hirviöt -sarjalla skandaalia, ja maalasin siihen teoksia myös esimerkiksi Leninistä, Stalinista ja tsaari Nikolaista.” Altuninin P maanpaossa elämisessä on se, että Putinin Venäjä pyrkii parE R I N I R V O K A S TA rynnäkköä ja takavarikoita suuri yleisö tuskin olisi ikinä kuullutkaan teoksista. On tietenkin täysin mahdollista, että takavarikosta päättäneet eivät välitä kielteisestä huomiosta, vaan haluavat ainoastaan lähettää kuuluvan varoituksen kaikille niille, jotka saattaisivat tehdä valtaapitäviä kritisoivaa taidetta. Yksi poliisin takavarikoimista teoksista on Putinia ja Medvedeviä kuvaava Irvikuva. Altunin kertoo maalanneensa sen pari vuotta sitten, jolloin pääministeri ja presidentti pyllistivät demokratialle ja vaihtoivat rooleja päittäin. ”Putin yritti esittää mukavaa ja miellyttää yleisöä. Samaan aikaan kuitenkin ilmeni vaalivilppejä, ja viranomaiset tukahduttivat hallituksen vastaisia mielenosoituksia kovakouraisesti.” haillaan näyttäytymään kansainvälisessä mediassa ihmisoikeuksien puolustajana tarjoamalla turvapaikan tietovuotaja Edward Snowdenille. Snowdenin saama toistaiseksi vuoden voimassa olevaa väliaikaista turvapaikkaa ei voi nähdä minään muuna kuin kyynisenä valtapolitiikkana ja Yhdysvaltain sinänsä oikeutettuna härnäämisenä. Samoin kuin Snowdenin, myös Konstantin Altuninin tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Hän on hakenut turvapaikkaa Ranskasta, ja tapaaminen viranomaisten kanssa on sovittu. ”Vaikka Venäjällä ei tulisikaan syytettä ekstremismistä, se tulee kunnianloukkauksesta tai jostain muusta. Elämäni tullaan siellä pilaamaan eri tavoin.” Paluuta kotimaahan ei ole.
A JASSA 9 9 / 2013 Terveyspalveluyritys Attendon varoja on siirretty pääosin Suomesta ja Ruotsista neljän viime vuoden aikana noin 110 miljoonaa euroa Luxemburgiin ja sieltä edelleen muihin veroparatiiseihin. Helsingin Sanomat 29.10.2013 Tanu Kallio ÄRSYTTÄVÄÄ. Putin ja suprematistinen risti -teos sovittaa yhteen presidentin ja venäläisen avantgarde-taiteen suuntauksen. Suprematismi on 1900-luvun alulta peräisin oleva suuntaus, joka ei viitannut mihinkään muuhun kuin itseensä. Sopivana bonuksena voitaneen pitää teoksen ristin yhtenevyyttä haitallisen aineen varoitusmerkin kanssa. VALLANVAIHTO. Irvikuvateos viittaa Putinin ja Medvedevin tarkoin koreogra?oituun vallanvaihtoon, jossa presidentti Putin tasoitti tietä valitsemalleen seuraajalle – Medvedeville – ja suki omasta sylikoirastaan yhden kauden presidentin. SALAKULJETUSTA & SOHVAMAJOITUSTA K O N S TA N T I N Altunin antoi Voi- Mark Maher ALASTON TOTUUS. Ripistä kieltäytynyt -teoksessa poseeraava Patriarka Kirill ei ole elänyt aivan yhtä vaatimattomasti kuin eräs ihmisen poika pari tuhatta vuotta sitten. Venäjän ortodoksisen kirjon johtaja ei ole arkaillut käyttää valtaansa armottomasti ja talloa eteensä tulevia. Yltäkylläistä luksuselämää elelevä kirkon mies nousi kansainvälisen huomion kohteeksi osallisuudestaan Pussy Riot -ryhmän vainoissa. malle haastattelun lokakuun alkupuolella vieraillessaan Helsingissä. Mitä Ranskasta turvapaikkaa hakeva maanpakolainen teki täällä? Voiman avustaja Oksana Tšelyševa haastatteli Pariisiin paennutta Altuninia syyskuussa. Helsinkiläinen katutaiteilija Sampsa puolestaan sattui olemaan Pariisissa juuri tuolloin, ja hän otti Altuniniin yhteyttä. Muutamaa viikkoa myöhemmin Sampsa keräsi yhteen joukon Helsingissä vaikuttavia taideihmisiä ja ehdotti Altuninille pikaista näyttelyä Helsinkiin. Kaoottisessa tilanteessa helsinkiläinen taiteilija-kuraattori Mark Maher tarttui toimeen. Hän maksoi Altuninin lentoliput omasta taskustaan ja majoitti taiteilijan sohvalleen. Lens Politica -festivaali puolestaan tarttui mahdollisuuteen järjestää Altuninin näyttelyn osana festivaalin ohjelmistoa. M A R R A S K U U N lopussa järjes- tettävän Lens Politican kannalta asiassa oli harmillinen mutta: Altuninin viisumi oli voimassa ainoastaan lokakuun puoliväliin saakka, ja tuon jälkeen hänellä ei ollut mahdollisuutta poistua Ranskasta kesken turvapaikkaprosessin. Niinpä taiteilijaa edustavat festivaalilla hänen työnsä. Toinen ongelma Lens Politican järjestämän näyttelyn kannalta oli se, että poliisin takavarikoimien teosten lisäksi loputkin Pyhät hirviöt -näyttelyssä olleet taulut olivat yhä Pietarissa. Altunin päätti maalata uusiksi kaksi takavarikoiduista teoksista Pariisissa, ja uudelleen maalatut Irvikuva ja Ripistä kieltäytynyt -teokset saapuivat taiteilijan mukana Helsinkiin. Alkuperäisistä teokset poikkeavat siten, että ne on varustettu sensuurin vastaisella viestillä. M U T T A K U T E N Altunin itse sanoi, ”taiteilijan näkökulmasta kaksi teosta ei ole vielä mikään näyttely”. Takavarikolta välttyneet teokset olivat edelleen Pietarissa, eikä taidetta saa viedä Venäjältä ilman viranomaisten lupaa. Näyttelyn järjestelyihin osallistuneet eivät halunneet hakea teoksille maastavientilupaa, koska mahdollisuus lisäongelmiin oli ilmeinen. Ongelma ratkesi, kun muutama rutinoitunut Venäjän kävijä päätti salakuljettaa teokset maasta. Paikallisten avustamana nämä matkalaiset saivat teokset käsiinsä Pietarissa ja kuljettivat ne viemäriputken pätkän ympärille käärittynä Suomeen. Taiteen luvattomasta maastaviennistä voi saada sakkoja tai pahempaakin, mutta se ei paljon painanut vaakakupissa, kun tarjolla oli mahdollisuus näpäyttää sensuurilla kovistelevaa Putinin hallintoa ajattelun vapaudesta. Uudelleen maalatut ja salakuljetetut teokset ovat esillä marraskuussa. Jari Tamminen Kirjoittaja on elokuvafestivaali Lens Politican hallituksen jäsen. Konstantin Altuninin näyttely Helsingin Korjaamo Galleriassa 21.11.–15.12. Lens Politica 19.–24.11.
10 LUKIJAPOSTI: palaute@voima.? 9 / 2013 Jalkojen lihasten kunto ja koordinaatio ovat todella tärkeitä omatoimisen elämän kannalta. Myös olkapäät ovat tärkeät, koska käsi pitää saada nousemaan. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari Helsingin Sanomissa 24.10.2013 PILLI-LIISA humassa kirjatilaisuudessa niin sanottua asiaa en voi ottaa edes tosissaan. JunViekas Miksi ei voinut käyttäytyä asiallisesti? Olisi ehkä saanut asiansa paremmin läpi. Sepijortikka tietokonepeli, jossa pelastettaisiin ja autettaisiin muissa tietokonepeleissä ammuttuja (tai haavoitettuja) hahmoja!? Miten ois, jos Supercellin kaltaiset yhtiöt valtaisivat alaa tällaisilla peleillä, joilla ratkottaisiin maailman konflikteja virtuaalisesti? Miksei? Mitä parasta jatkoa teille! Kiitos ja kumarrus. Nimetön Liitteet kunniaan Ollila-video sai Youtubessa rakentavia kommentteja: Tämäkin perkeleen riistäjä on tarjonnut miljoonia veroeuroja Nokialla valtiolle ja tuhansia työpaikkoja. Oikein tuolle nilkille! qrikup Kiitos numeron 8/13 mukana tulleesta uskonnottomien maailmankatsomusta tukevasta Uskomaton-liitteestä. Siinä oli mielenkiintoisia juttuja. En tiedä lehtenne linjaa, mutta voisitteko laittaa vastapainoksi seuraavan lehtenne liitteeksi vaikkapa Vartiotornin tai Sana-lehden. Itse en juurikaan lue niitä, mutta olisi mielenkiintoista toki seurata lukijoiden palautetta. Hyvää syksyn jatkoa! Ollila teki mulle 1 miljoona FIM. KIITOS. Allan Kangas huuhko KOMMENTTI Toimitus vastaa: Ei vittu noi huutelija horot ja viljamit servas ton XDDDDDDDDD Sota lapsista jatkuu artikkeli Sota lapsista (Voima 7/2013) paneutui laajasti ajankohtaiseen ja monelle tärkeään asiaan, vieraannuttamiseen. Hyvä! Harmi, että muuten paneutumista vaatinut juttu saa ikävän leiman asenteellisuudesta. Hyväksikäyttönäkökulma on ilman muuta tärkeä, ja esimerkiksi Gardnerin kritisoiminen paikallaan. PAS on tyypillinen amerikkalainen ilmiö myös terminä. Esimeriksi amerikkalaislähtöiseen psyykkisten häiriöiden DSM-luokitukseen on 30 vuodessa tullut 30 uutta diagnoosia, nyt niitä on jo pyöreät 300. Kun asialla on ”diagnoosi”, se on olemassa. K AT I P I E TA R I S E N magge60 Hemmetin asiallinen video! propsit menee kyl tän videon kuvaajalle :) :) lisää tällästa niin saahaa edes jotenki julkisuuteen noi saatanan porvarit jokka juhlii köyhien kustannuksela :) :) Locke Ekcol Haha. Paras =D Lopun takeltelu kruunas koko shown =D LocoHappy kahta amerikkalaista yksittäistapausta osoittamaan, että hyväksikäyttäjät tosiaan manipuloivat tuomioistuimia. Samaa argumenttia on käytetty myös ankarampien vankeusrangaistusten ja kuolemanrangaistuksenkin perustelemisessa. Psykopaatti vaanii, tosin se ei ole diagnoosina vieläkään kelvannut DSM:ään. Yhtä helposti olisi löytynyt myös useita tapauksia, joissa täysin syytön henkilö on istunut esimerkiksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankilassa. Hiukan vaikea on kaikkiaan muutenkin oivaltaa sikäläisen oikeuskeskustelun ja suomalaisen lakialoitteen välisiä yhteyksiä. A R T I K K E L I S S A K ÄY T E T T I I N halu olla asiasta tiettyä mieltä näkyy kuitenkin omalla kohdalla esille tulleessa tapauksessa. Pienen Ninan hyväksikäyttö on väitetysti tapahtunut ennen lapsen puhumaan oppimista, ja vuotta myöhemmin lapsi sitten kertoo tapahtumista. Tämä ei ole aivojen ja kognition kehityksen kannalta yksinkertaisesti mahdollista. Harmi myös, että Merja Laitisen kommentit jäivät lyhyiksi. Hänellä olisi varmasti ollut näkemystä myös siitä, miten Suomessa tutkitaan hyväksikäyttöepäilyjä. Maamme on ollut tässä suhteessa melkoinen takapajula, mutta onneksi edistystä lienee tapahtunut. Lasten haastatteleminen tapauksista ei ole aivan yksinkertaista. Lisäksi yleisenä ihmettelynä: kriminaalipsykologisessa keskustelussa äänekkäimpiä tuntuvat olevan usein juristit ja poliisit, eivät käyttäytymistieteilijät. Se ei lopputuloksen kannalta ole paras vaihtoehto. Mihin kysymyksiin, megafonilla ennenkuin edes ollaan esitelty henkilö ja kirja keskeytetään esittely ja aletaan huutaa kysymys/ asiansa? Ennemmin olisi odottanut vuoroa ja alkanut pommittamaan kysymyksillä tai asioillaan ?ksusti, pakottanut vuorovaikutuksen ja ehkä saada jopa Ollilta jokin vastaus, nyt idiootteja rie- Liitteet ovat maksettuja mainoksia. Mainostamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Voiman toimitusjohtajaan Tuomas Rantaseen. Tietopyyntö Wikipedian mukaan Suomen ensimmäistä seksuaalivähemmistöjen poliittista liikettä Pink Rosea puheenjohtaa Ben Greenawald -niminen henkilö. Olisiko lehtenne yhteysrekisterissä tällainen nimi? Netistä hakemalla ei löydy mitään. Voima-lehti kun pyörittää näitä erilaisten vähemmistöjen solidaarisuusaiheisia epäpoliittisia uutisaiheita. NSA SKP Investigation Kiitos Kiitos Voima! Kaikesta mitä teette. Nimetön Pelit hyötykäyttöön Hei! Ajatelkaa, että olisi sellainen Loistava lehti! Uskomatonta, että löysin lehden vasta nyt. Aivan mahtavia artikkeleita kulissien takaa. Huomioni kiinnitti toimittajienne haastattelut televisiossa, ja vihdoin poimin lehden mukaan. Kirjoitatte todella kiinnostavista aiheista, jatkakaa valitsemallanne tiellä. Kiitos! Hannele Isoaho Palikat loksahtivat Harvoin tulee lehdestä luettua näin ajankohtaisesti omaa arkea selittävää artikkelia kuin Jecaterina Mantsisen hammashuollon kiemuroita avaava Talikan palikat (Voima 8/2013). Itse yritin loppukesästä Helsingissä varata hammastarkastusta syksyksi, jolloin minua kehotettiin varaamaan aika vasta syyskuussa, ja syyskuussa minulle sanottiin, että aika lähetetään ensi vuoden alussa. Itsekin työskentelen hoitoalalla paikassa, jossa kiinnitetään paljon huomiota tilastojen hoitamiseen, ja vaikuttaa tilastojen vääristelyltä, jos jonotusaikoja ei lasketa ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Alkoi ärsyttää, joten nillitin asiasta. Sain odotetusten mukaisesti hieman epäselvän selityksen siitä, miten hammastarkastuksia ei voi nykyisin varata paljoa etukäteen. Sen sijaan yllätyin täysin, kun minulle myös tarjottiin mahdollisuutta mennä lähes julkisen terveydenhuollon hinnalla yksityiselle hammaslääkärille. Siinä missä terveyskeskus jätti minut hämmentyneeksi, onnistui Voima selväsanaisesti kertomaan, mistä on kyse. Kiitti tästä! E N I T E N K I R J O I T TA J A N Tero Miettinen Kiitos palautteesta Tero Miettinen Journalismin tarkoituksena on kuvata ja analysoida totuudenmukaisesti maailmaa ja sen ilmiöitä. Olen pyrkinyt esittelemään jutussa kaksi puolta ahdistavasta ja monimutkaisesta ilmiöstä, joka tuli Ninan ja hänen äitinsä auttamisen myötä erittäin lähelle. Juttu painottaa tätä näkökulmaa erityisesti sen takia, että siitä ei ole koskaan Suomessa kirjoitettu. Ilmiö onneksi tuskin on valtaisa, mutta se on olemassa, eikä sitä tule lainsäädännön suunnittelussa sivuuttaa. Mitä taas tulee Ninan tarinaan, en tunne kehityspsykologiaa lainkaan. Nopean googlauksen perusteella löytämieni tieteellisten artikkeliabstarktien perusteella hahmotukseni on, että vaikka aikuiset eivät yleensä muista tapahtumia alle kahden–kolmen vuoden iästä, nykytutkimuksen mukaan pikkulasten muisti ulottuu kauemmas, myös aikaan ennen puhekykyä, joten Ninan muisto on tämän perusteella valitettavasti mahdollinen. Notkea Lotta Hyi helvetti Yle uutisoi, että energianuuska on lasten uusi villitys. LASTEN NUUSKAA??!! HYI HELVETTI TÄTÄ SUOMEA!!!! Kohta kai myydään jo ”lastenkaljaa” ja mitä lie. Miten tämä voidaan hyväksyä? Voisitteko tehdä syvähaastattelun tätä tuotetta valmistavasta tahosta? Teette palveluksen yhteiskunnalle, jos voisitte haastatella. Kiitos. Nimetön Kati Pietarinen vt. päätoimittaja, Fi? Oikaisu Voiman numerossa 8/2013 sivulla 38 Ville Lähteen kuvaajan nimi puuttui. Kuvaaja on Ella Kiviniemi.
FIFI.VOIMA.FI 9 / 2013 11 Kippari-Kalle oli oikeassa. Polar Pharma Oy:n tiedote 30.10.2013 FIFIN LUETUIMMAT ajalta 1.10.–5.11. 1. Jari Hanska 4. Blogi, Fanny Malinen Jorma Ollilan hullunkurinen ilta Vammainen, yritä edes Lintubongari Ollila nimesi salatun sijoitusyhtiönsä lähes tuulihaukan mukaan, mutta ei kuitenkaan! Britanniassa sairaat ja vammaiset pyritään pakottamaan töihin, kauhistuttavin seurauksin. 2. Blogi, Maryan Abdulkarim Kohtaus maitokaupassa Suomessa vuonna 2013 ihonväri on riittävä syy epäillä rikoksesta. 3. Blogi, Kati Pietarinen Rasismi on ihan okei Zahra & Oksana, kai te nyt ymmärrätte, jos naapurit haluavat pois. aktivistien oikeudenkäyntejä Murmanskissa paikan päällä. 7. Blogi, Jukka Vuorio Terveisiä Suomen vaarallisimmasta lähiöstä Kirjoittaja katsoo päivittäin vaaraa silmästä silmään. 5. Blogi, Kati Pietarinen Surusilmäinen Barroso & muuta paskaa 8. Jari Hanska & Susanna Kuparinen Lampedusan turma opetti, että hyvä siirtolainen on kuollut siirtolainen. Toimitusjohtaja Jorma Ollila luikki omiin kirjanjulkkareihinsa takakautta. Ollila, liukas luikku 9. Sami Henrik Haapala 6. Blogi, Arktiksen blogikirja Entinen leijonasydän elokuvissa Arktisen Venäjän paras teatteri Monet skinit tulevat katsomaan Dome Karukosken natsielokuvan. Matti Ikonen seuraa Sini Saarelan & muiden Se tuli vaan jostain Jorma Ollila liitää tuulihaukan lailla tiedotustilaisuudesta toiseen. verkkolehti Fi? seurasi 17. lokakuuta päivän verran tiiviisti Ollilan Jormaa, kun hän julkaisi yhdessä viestintäkonsultti Harri Saukkomaan kanssa kirjoittamansa kirjan Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia. Aamupäivän kirjajulkkareihin Fi?n toimittajilla ei ollut asiaa myöhäisen ilmoittautumisen vuoksi. Ollilalla oli koko päivän raskas vartiointi, mutta hän pääsi livahtamaan Otavan päämajassa Helsingin Uudenmaankadulla pidettyyn julkistustilaisuuteen huomaamatta. Iltapäivällä Ollila esitteli kirjaansa Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa osa yleisöstä osoitti useaan kertaan mieltään. Kritiikki kohdistui etenkin Ollilan rooliin Shellin puheenjohtajana ja arktisten alueiden poraushankkeisiin. Lisäksi mielenosoittajat vaativat Sini Saarelan vapauttamista. Puhetilaisuus keskeytyi useamman kerran ja sekä Ollila että Saukkomaa istuivat lavalla sanattomina. Ensi kerralla Ollila saattaa ottaa mukaansa lavalle vastaavien tilanteiden varalta jonkun kovanluokan kriisiviestinnän ammattilaisen. Tilaisuuden jälkeen Fifi kävi pyytämässä Ollilalta nimmarin tuoreeseen kirjaan ja sai samalla paljon odotetun ja varsin arvokkaan (29,95 e) haastattelun. V OIMAN Hesari paljasti tän teidän sijoituspalveluyhtiö Kestrelin. Ni onko se nimi tullut tästä teidän lintubongausharrastuksesta, kun Kestrel tarkoittaa tuulihaukkaa? ”Se on aika lähel… ei ei, ei o se! Se tuli vaan jostain. Se on niin nukkuva yhtiö, että, et se on niin tylsä juttu, et sä, et älä tylsistytä ittees sillä.” Olisitko valmis tuomaan ne kaikki asiakirjat koskien tätä Kestreliä julkisuuteen? ”Niit on niin vähän, et.” Täs on hirveä epäilys siitä, että on käyty sisäpiirikauppaa ja veronkiertoa. ”Ihanks tosi? Joo, ei oo kumpaakaan käyty.” jari hanska & Susanna Kuparinen Lue lisää Fi?stä. Jutut löytyvät hakusanalla Ollila.
12 AKTIVISTI 9 / 2013 Huumausainerikollisuuteen, pidätyksiin ja rangaistuksiin liittyvä sensaatiohakuisuus ja hedonismi ovat jättäneet Virossa varjoonsa keskustelun yhteiskunnan asennoitumisesta huumeriippuvaisiin ja huumeriippuvuuden analysoinnin sosiaalisena ongelmana. Jyväskylän yliopiston tiedote 15.10.2013 Tanu Kallio MAAILMA & ME koonneet Jarit Hanska & Tamminen RAUNIOKAPAKKA. Ágnes Kaszás loi Helsingin Diana-näyttämöön paikan taiteelle & kohtaamisille. Arktinen luontomies M AT T I V I R TA A L A J O U T U I lokakuussa eroamaan valtionyh- tiö Arctia Shippingin hallituksen puheenjohtajan paikalta, koska paljastui, että hän oli käyttänyt yhtiön rahoja oman Curling-seuransa tukemiseen. Virtaala oli suostutellut Arctia Shippingin toimitusjohtajaa antamaan tukea seuralle 12 500 euron tuen viiden vuoden ajalle. Summasta oli ehditty maksaa 2500 euroa. Nyt Arctia Shipping ilmoitti lopettavansa urheilun tukemisen kokonaan. Se onkin helppo päätös, sillä muihin lajeihin tukea ei ole e edes annettu. Yhtiö on sen sijaan tukenut ukenut avokätisesti Luonto-Liittoa, toa, jolle se on antanut kahden den vuoden aikana 200 euroa lasasten ympäristökasvatuksen tukemiseen. Matti Virtaalan ansiotulot olivat viime vuonna hieman yli 400 000 euroa. Painukaa vittuun -kampanja epäonnistui B R I TA N N I A P Ä ÄT T I L O P E T TA A paperittomiin siirtolaisiin kohdistuneen käännytyskampanjan. Viime kesänä aloitetun kampanjan tarkoitus oli saada paperittomina Britanniassa olevat lähtemään pois maasta. Osana kampanjaa olivat kuudessa Lontoon kaupunginosassa pyörineet pakettiautot, jotka kehottivat paperittomia lähtemään kotiin pidätyksen uhalla. Autojen kyljessä oli puhelininumero, johon tekstaamalla sai apua lähtöselvittelyä varten. Kaksi kolmasosaa lähetetyistä viesteistä osoittautui asiattomiksi. Britannian sisäministeri Theresa May veti lokakuussa tukensa kampanjalta ja myönsi sen olleen ylilyönti. Pakettiautokampanjan vuoksi maasta päätti lähteä 11 ihmistä, ja pakettiautoista nousseen uutisoinnin takia hatkat otti 7 ihmistä. Kampanjaa on Britanniassa verrattu fasistiseen propagandaan. Asiasta uutisoivat ensimmäisinä The Guardian ja The Indepen Independent -lehdet. Vapaakaappaussopimus S A M A A N A I K A A N , K U N Greenpeacen aktivisteja syytetään merirosvouksesta ja huliganismista, Euroopassa ajetaan läpi ennennäkemätöntä rosvoushanketta. Kyseessä on Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sekä Kanadan välille suunniteltu vapaakauppasopimus. Niissä maissa, jotka ovat jo tehneet vastaavan sopimuksen USA:n ja Kanadan kanssa, suuryhtiöt ovat jyränneet paikallisen lainsäädännön mennen tullen. Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kröger kirjoitti Helsingin Sanomissa 31. lokakuuta, ettäkanadalainen kaivosyhtiö In?nito Gold vaatii lain nojalla Costa Ricalta miljardin dollarin korvauksia toteutumattoman kaivoshankkeen vuoksi. Maan hallitus oli keskeyttänyt hankkeen, koska yhtiö oli rikkonut Costa Rican lakeja lukuisia kertoja. Kröger kehottaa poliitikkoja jättämään kauppasopimuksista kaikki yritysten investointisuojaan vestointisuojaan viittaavat pykälät pois. is. Ministeri Alexander Stubb hehkutti kutti Euroopan ja Kanadan välille solmittua vapaakauppasopimusta sta puolitoista viikkoa ennen Krögerin gerin kirjoitusta. EU:n ja Yhdysvaltojen valtojen välinen sopimus on vielä elä allekirjoittamatta. Budapestin raunioilla Unkarilainen perusti baarin, jossa helsinkiläiset voivat keskustella rasismista ennen kuin on liian myöhäistä. Kaszás muutti kolme ja puoli vuotta sitten suomalaisen miehen perässä Helsinkiin. Unkarilaisnäyttelijä kyseli kaikilta, missä kiinnostavat baarit ovat. ”Tarkoitin sellaisia paikkoja, jonne menet oluelle ja sitten siihen sekoittuu myös muu kulttuuri: siellä on myös joku teatteriesitys tai taidenäyttely. Mutta ei sellaisia ole!” Iski koti-ikävä Budapestiin. Ystävä torui, että masentumisen sijaan kannattaa tehdä jotain. Kaszás uhosi perustavansa Helsinkiin budapestiläistyylisen baarin: romkocsman eli rauniokapakan. Formaatti syntyi Budapestissa kymmenen vuotta sitten, kun vanhan juutalaiskaupunginosan rojahtaneiden talojen sisäpihoille ja kolkkoihin huoneisiin keksittiin sirotella värikkääksi maalattuja eriparisia tuoleja. Romuista tunnelmaa korostettiin retrohuonekaluilla ja hassulla krääsällä. A GNES T U L I T O T T A , kun Kaszás kohtasi lavastaja Laura Dammertin sekä feministikollektiivi Blaue Fraun. Syntyi Pop Up Art House: kaksi kertaa vuodessa parin kuukauden ajaksi Helsingin Diana-näyttämöön aukeava queerfeministinen, budapestiläistyylinen romukapakka. Projekti jatkuu kolme vuotta. Jokaisella kerralla on eri teema, joka näkyy sekä sisustuksessa että ohjelmassa. Baari aukeaa marraskuun lopulla toista kertaa. Sisutuksella rännän keskelle rakennetaan kesää. Baarissa on pieni kirjasto U H O S TA ja joka ilta ilmainen tapahtuma: keikka, kirjallisuusiltama tai dj. ”Kaikilla pitää olla pääsy taiteeseen. Tässä ei ole kyse vain ajanvietteestä. Haluamme paikan, jonne ihmiset voivat tulla puhumaan politiikasta, rasismista ja syrjäytetyksi tulemisesta”, Kaszás sanoo. M Y Ö S B A A R I N viereisessä teatterisalissa pyörii esityksiä. Yksi niistä on Kaszásin yhden naisen show Stand up!, jossa hän käsittelee sitä, millaista on olla ulkomaalainen Suomessa. Osa havat i l a s s i r ”Unka esittävät tytöt oja.” mumm tarinoista on Kaszásin käymältä maahanmuuttajien suomenkurssilta. ”Kerran itkin kurssilla, kun en ollut osannut ostaa ratikkalippua ja sain sakot, ja kurssikaveri lohdutti minua. Seuraavana päivänä sitä poikaa ei näkynyt. Kysyin opettajalta, ja hän kertoi että poika oli turvapaikanhakija. Hänet käännytettiin. Se merkitsee vankilaa ja kuolemaa. Ja se tyyppi lohdutti minua!” Kaszás lupaa käsitellä rasismia ja sovinismia epäkorrektin Borat-henkisen huumorin avulla. ”Näistä asioista on tärkeä puhua, ennen kuin Suomessa päädytään samaan tilanteeseen, jossa Unkarissa jo ollaan. Se tilanne on aivan hirveä”, hän painottaa. Oikeistopopulistinen Fideszpuolue pitää maata tiukassa otteessaan ja on säätänyt käytännössä koko lainsäädännön uusiksi. Romani- ja juutalaisvastainen äärioikeisto istuu parlamentissa ja marssii kaduilla. Kaszás on turhautunut myös unkarilaiseen vasemmistoon. ”Sieltä vain osoitellaan takaisin, että vitun natsit. Ei ole halua rakentaa sellaista keskustelua, että miten päästään eteenpäin.” V I I M E K E VÄ Ä N Ä Helsingin-vierailulla Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta kysyttiin, miksi Unkarissa vain alle kymmenen prosenttia kansanedustajista on naisia. Orbán aloitti vastauksensa heittämällä, että unkarilainen vaimo on lippu koko elämän kestävään seikkailuun: naisia ei ehkä ole parlamentissa, mutta töiden jälkeen pitää mennä kotiin. Pop Up Art House on queerfeministinen projekti. Mikä on feminismin tila Unkarissa? ”Hirvittävä, siis aivan täysin hirvittävä. Jos annan esimerkin minulle tutusta teatterimaailmasta, Unkarissa taidekorkeakoulussa lihavat tytöt esittävät mummoja, asia on näin yksinkertainen”, hän muistelee. ”Hulluinta on se, että naisetkin ovat sovinisteja. Sille asialle pitää tehdä jotain.” Frans Vuori Kirjoittajan nimi on muutettu. Pop Up Art House Helsingin Diananäyttämöllä 18.11.–19.12., avajaisbileet Baltic Circle -festivaalin kanssa 7.11. Stand up! -esitykset 2.–3.12.
A JASSA 9 / 2013 13 Tunturihaukan pesintätulos oli jo viidentenä vuonna peräkkäin erittäin huono. Metsähallituksen tiedote 1.11.2013 Kaksituntisten luokka ”Emme me tahdo työttömille mitään pahaa”, Juhana Vartiainen vakuuttaa. J O S S O S I A A L I - ja terveysmi- nisteri Paula Risikon tämänsyksyinen esitys ”osallistavasta sosiaaliturvasta” saa tuulta alleen, pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkkituote, universaali sosiaaliturva, siirtyy historiaan. Universaaliuden periaatteisiin kuuluu se, että ihminen on aina oikeutettu minimiturvaan. Osallistava sosiaaliturva tarkoittaa perusturvan vastikkeellisuutta, eli sitä, että tullakseen toimeen työttömän täytyy tehdä töitä. Eduskuntatalon Pikkuparlamentissa järjestettiin lokakuun lopulla Osallistava sosiaaliturva – osalliseksi yhteiskuntaan vai pakkotöihin? -seminaari, jossa puhui muun muassa Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpo. Hän on hahmotellut sosiaaliturvan rakenteiden uutta mallia Risikon toimeksiannosta. Parpon mukaan vastikkeellisuus kuuluu sosiaaliturvaan jo nyt. ”Rokottaminen on jo osa nykyjärjestelmää”, Parpo korostaa Pikkuparlamenttiin kokoontuneille työttömille ja kansanedustajille. Nyt järjestelmästä halutaan tehdä kattavampi. Aktivointi ulotetaan Parpon mukaan kaikkiin työttömiin, ”paitsi narkkareihin”, ja sen rakennetta muutetaan. kaavaillaan kahden tunnin päivätöitä. Aktiivinen työtön saisi tekemästään ilmaistyöstä korotuksen päivärahaan. Jos kieltäytyy, seuraa sanktio. Parpon mielestä toimettomat työttömät horjuttavat moraalia. ”Olemme lehdistä saaneet lukea näistä tatuista, he heikentävät sosiaaliturvan legitimiteettiä. Toinen ääripää on yritysjohtajien ylisuuret palkkiot.” Suunnitelman yksi mahdollinen riski on se, että ilmaistyövoima voi heikentää palkansaajien asemaa. Yle uutisoi syyskuussa, että sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko näkisi ilmaistyövoiman työllistäjinä muun muassa T YÖ T TÖ M I L L E kotitaloudet, kunnat ja yritykset. Parpo ei ole huolissaan kilpailuhaitasta. ”On vaikea korvata vakituista työvoimaa, jos kaveri on kaksi tuntia päivässä töissä”, Parpo sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä uudistuksessa on ”osallistettavien hyvinvointi”. puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ei peittele innostustaan kaavaillusta uudistuksesta. Hän viittaa tutkimuksiin ja kertoo, että tulosten valossa osallistavalla sosiaaliturvalla on pelotevaikutus: ihmiset eivät enää ilmoittaudu työttömiksi vaan yrittävät työllistyä ahkerammin. Tutkimukset osoittavat myös, että osallistamisen piiriin päätyneet ihmiset jämähtävät osallistaviin töihin. Kolmas merkittävä tutkimustulos on, että osallistavat työt eivät tuota lisää töitä. Aktivointityöstä saatavaan lisäkorvaukseen Vartiaisella on selkeä kanta: ”Jos halutaan, että pelotevaikutus on vahva, osallistavasta työstä ei pidä maksaa lisiä, vaan sen pitää olla normaalin työttömyys- ja sosiaaliturvan ehto.” Vartiainen ei ole huolissaan ilmaistöiden kilpailuhaitasta työssäkäyville, päinvastoin. Hänen mukaansa työttömyydellä ja palkkavaatimuksilla on yhteys. PA R P O N J Ä L K E E N OM, WILL-BERT JA GÄDÄ TILANNE NYT S U O M E S S A O L I elokuus- sa 2013 Verkkouutisten mukaan lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa, heistä yli 50-vuotiaita yli 100 000 ja pitkäaikaistyöttömiä lähes 80 000. Samaan aikaan TE-toimistoissa oli tarjolla noin 36 000 työpaikkaa. Järjestelmä on jo nyt osittain vastikkeellinen. Vuodesta 2006 on ollut voimassa työhön kannustava työttömyysturvajärjestelmä. Aktivointityöstä kieltäytyvältä tai sen keskeyttävältä voidaan leikata minimituesta ensimmäisellä kerralla 20 prosenttia ja toisella kerralla 40 prosenttia. ”Jos tarkoitus on parantaa heikkojen ryhmien kilpailuasemaa, se tarkoittaa kai määritelmän mukaan sitä että he kilpailevat nyt työssä olevien kanssa”, Vartiainen sanoo. Vartiainen tarkoittanee tällä, että työttömien reservi pitää työssäkäyvät nöyrinä. ”Työttömyys on piiska, joka takaa hintavakauden”, Vartiainen päättelee. Susanna Kuparinen Jarmo Kervinen
14 AJASSA 9 / 2013 Painottomassa tilassa aivastuksen synnyttämät pisarat jäävät ilmaan, ja riskinä on niiden joutuminen hengityselimiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tiedote 30.10.2013 Ämpärillinen skeidaa SANANVALTA Tanu Kallio Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa Helsingin vankila joutuu terveystarkastajien syyniin. Vankilan johdon mukaan kaikki on reilassa. Metroasemalla mietittyä täystyöllisyys. Valtio keksi työtä jokaiselle ja maksoi palkkaa, oli työ tuottavaa tai ei. Usein ei ollut. Taloustieteen kielellä sanottuna moni työläinen tuotti vain negatiivista lisäarvoa, eli hänen työpanoksensa arvo oli hänen palkkaansa pienempi. Me naureskelemme moiselle päättömyydelle. Sille, miten ne matamit siellä venäläisillä metroasemilla vieläkin kököttävät lasikopeissaan muka vahtimassa, että kaikki sujuu. Kapitalismissa moinen tuhlaus ei ole mahdollista. Kapitalismi karsii sellaisen tuotannon ja työpaikat, jotka eivät tuota positiivista lisäarvoa, eli voittoa työnantajalle. Kapitalismi on siis tehokasta, ja sen katsotaan olevan ihmiskunnan kehittämistä resurssien kohdentamismenetelmistä paras. N E U VO S T O L I I T O S S A VA L L I T S I alatasanteella ei istu ketään lasikopissa valvomassa liukuportaiden liukua, mutta ylätasanteella seisoo muutama ihminen tyrkyttämässä ilmaisjakelulehtiä. Hyvällä tahdolla voisin kapitalistisesti ajatella, että heidän ja neuvostomaan liukuporrasvahtien välillä on ratkaiseva ero. Että liukuporrasvahdit ovat aidosti tarpeettomia, mutta ilmaisjakelulehdenjakajien tarpeellisuus on markkinoilla todistettu. Lukijat kuluttavat lehdessä mainostettuja tuotteita sen verran enemmän, että mainostajan kannattaa ylläpitää läpyskää. Sitä hyvää tahtoa minulla ei kuitenkaan ole. Sekä liukuportaiden tuijottajat että ilmaisläpyskän tyrkyttäjät ovat pakkotyössä, jonka hyödyllisyys on kiistanalaista. Miten muka on parempi, että ilmaisläpyskän tyrkyttäjän toimeentulon maksavat lehdessä mainostavat yritykset, eikä valtio? Molemmissa tapauksissahan todelliset maksajat olemme me, joko kuluttajina tai veronmaksajina. Kapitalistin mielestä kuluttajuus on automaattisesti parempi, koska siinä saamme vastineeksi jotain sen sijaan, että vain elättäisimme työtöntä. Tässä tapauksessa se jokin on kuluttajassa virinnyt halu ostaa jotain, mitä hän ilman lehtimainosta ei ostaisi. Eikö tuo ole kehäpäätelmä? Mainos johtaa haluun, halu ostopäätökseen, ostaminen mielihyvään, mutta ilman mainosta ei olisi syntynyt haluakaan, eli ei olisi ollut puutettakaan. RUOHOL AHDEN METROA SEMAN tarkoituksenhakuinen vertailuni todistaa lähinnä sen, että minulle on epäselvää, miksi kapitalismi on paras resurssien kohdentamistapa. Eikö nykyisen kapitalismin turhauttavin puoli ole juuri sen kyvyttömyys kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitsemme? Tiedämme epäsuotuisan ilmastonmuutoksen johtuvan fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja lihateollisuuden valtavasta kasvusta, mutta resurssit eivät silti ohjaudu haitallisen kulutuksen vähentämiseen ja meidän ja muiden sukupuuton torjumiseen. Päinvastoin, parasta tuottoa etsitään lietsomalla entistäkin kiihkeämpää kulutuskysyntää. Sillä asialla se metroaseman tuulikaapissa ilmaista paprua jakava pakkotyöläinenkin on. Ei omallaan eikä meidän. TÄ M Ä N A U R E T TA V A N Teemu Mäki MITTA TÄYNNÄ. Voiman soittokierros paljasti, että vankiloiden asumisterveyden valvonta on varsin sekavaa. Kuvassa Voiman päätoimitttaja Jari Hanska pitelee paljua, joka ei ole tyhjä. IIME toukokuussa erään Helsingin vankilassa tuomiotaan suorittavan vangin mitta täyttyi. Hän päätti kirjelmöidä vankilan heikoista asumisoloista Helsingin ympärist tökeskukselle, joka vastaa koko kaupungin terveydensuojelusta. Vanki vaati ympäristökeskuksselta tarkastuskäyntiä vankilaan. Hänen kritiikkinsä kohdistui Helssingin vankilan suureen vankimäärään ja tilanahtauteen sekä paljusellien käyttöön. Paljusellit o ovat vessattomia sellejä, joissa vvanki tekee tarpeensa ämpäriin. Helsingin ympäristökeskus ottti asian käsiteltäväksi vasta kun vvanki valitti asiasta Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle. V PALJUSELLIT IKUISUUSONGELMANA K ÄV IN MARRASKUUSSA tutustumassa yhteen Helsingin vankilan paljuselleistä. Niitä on edelleen käytössä Helsingin vankilassa ja Hämeenlinnan vankilassa yhteensä 180. Paljusellillä tarkoitetaan selliä, jossa ei ole omaa vessaa. Vanki joutuu yöaikaan virtsaamaan ja ulostamaan ämpäriin, jonka hän aamulla tyhjentää. Toinen vaihtoehto on palkata niin paljon henkilöstöä, että työntekijät voivat päästää vangit vessaan myös yöaikaan. Vangin tekemän valituksen mukaan kaikilla Helsingin vankilan vangeilla ei ole mahdollisuutta käydä öisin vessassa, joten heidän on pakko laittaa palju laulamaan. Helsingin vankilasta vakuutetaan, että kaikki pääsevät yölläkin vessaan. Helsingin ympäristökeskuksen toimistopäällikön Päivi Korkeakosken mukaan ympäristökeskukselle oli epäselvää, kenelle vankilan tarkastaminen kuuluu. ”Pyysimme asiasta lausuntoa Valviralta sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä.” näkemys oli aluksi se, että vastuu kuuluu Rikosseuraamusvirastolle (RISE). Sitten selvisi, että STM on lähiaikoina antamassa asiassa ohjeistuksen, jonka mukaan ympäristökeskuksella olisikin asiassa toimivaltaa. Ympäristökeskuksen edustajat ovat jo käyneet tapaamassa Helsingin vankilan johtoa, mutta varsinaista tarkastusta ei ole vielä tehty. Helsingin vankilan johtajan Eeva Säisän mukaan tilanne on YMPÄ R I STÖK ESKU K SEN E U ROO PA N K ID U T U K S E N vastainen komissio CPT on antanut Helsingin vankilalle huomautuksia paljuselleistä yli 20 vuoden ajan. Viimeksi komissio huomautti asiasta edellisellä tarkastuskäynnillään vuonna 2009. RISEn tarkastuspäällikkö Riitta-Leena Salovaara vetoaa siihen, että vaikka sivistyneet valtiot pyrkivätkin noudattamaan CPT:n ohjeistuksia, komissio ei ole päättävä viranomainen. ”Komission ohjeistukset eivät ole lainvoimaisia määräyksiä, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset”, Salovaara sanoo. Salovaaran mukaan paljusellien korjaaminen nykypäivän standardeja vastaavalle tasolle on mukana vankilan korjaussuunnitelmissa. Helsingin vankilan johtaja Eeva Säisä lupaa, että paljuselleistä päästään eroon vuoden 2015 loppuun mennessä, jos remontit valmistuvat ajallaan. jari hanska hallinnassa, eikä vankila ole tällä hetkellä yliasutettu. Jos STM antaa tarkastukselle siunauksensa, ympäristökeskus voi virheiden korjaamiseksi viime kädessä käyttää hallinnollisia pakkokeinoja. Niihin kuuluu muun muassa uhkasakko, jonka suuruudesta päättää ympäristölautakunta. ottavan vastuuta siitä, miten vankilat huolehtivat tilojensa terveystarkastuksista. Lain mukaan vankiloilla on velvollisuus pitää huolta siitä, että asumistilat ovat asianmukaisessa kunnossa. Vankiloiden valvonnasta vastaa puolestaan Rikosseuraamusvirasto. RISE on ohjeistanut vankiloita pyytämään kerran vuodessa kunnallisen terveysvalvontaviranomaisen mukaan tarkastuskäynnille. RISEn tarkastuspäällikkö Riitta-Leena Salovaara myöntää, että kukaan ei valvo sitä, noudattavatko vankilat tätä ohjeistusta. RISE ei pidä kirjaa tarkastuksista. KUK AAN EI TUNNU Päivi Korkeakosken mukaan esimerkiksi Helsingin vankilasta ei ole koskaan tullut kutsua tarkastuskäynnille. Helsingin vankilan johtajana vuodesta 2011 lähtien työskennellyt Eeva Säisä myöntää, ettei hänen aikanaan tilojen terveystarkastuksiin ole pyydetty viranomaisapua kaupungilta. ”Meillä on omaa valvontakoneistoa siinä määrin, ettemme ole tarvinneet ulkopuolista apua”, Säisä sanoo. Valvontakoneistolla Säisä viittaa RISEn sisäiseen tarkastukseen. RISEn sisäinen tarkastus on puolestaan luottanut vankiloiden omaan valvontaan. Y M PÄ R I S TÖ K E S K U K S E N jari hanska
LENS POLITICA Lähimmän tähden etäisyys maasta on 150 miljoonaa kilometriä. Vähintään yhtä pitkältä tuntuu matka ihmisen luo. YHTEISKUNNALLISEN ELOKUVAN & TAITEEN FESTIVAALI FILM & MEDIA ART FESTIVAL WWW.LENSPOLITICA.NET Zagros Manucharin elokuva ELIS LINDFORS H E L S I N K I 19.–24.11.2013 EERO ENQVIST ELENA LEEVE Ensi-ilta Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2013 www.salpaelokuva.? LAATUA, LÖYTÖJÄ JA OSTAMISEN RIEMUA. 22.–24.11.2013 Messukeskus Helsinki OSA Avoinna pe 22.11. klo 9–18, la 23.11. klo 10–18, su 24.11. klo 10–17. Liput 15/10/5/37€ Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla. Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Metsä, Kädentaito, Lemmikki ja Menopeli. Lauantaina 23.11. myös vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. www.outletexpo.? Avoinna pe 22.11. klo 9–18, la 23.11. klo 10–18, su 24.11. klo 10–17. Liput 16/10/5/37 €.
16 TALOUS & RUOKA 9 / 2013 Kansalais- ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ääntä suomalaisessa eurokriisikeskustelussa ei juuri kuulla. Helsingin yliopiston tiedote 14.10.2013 RAHAN VOIMA City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena at ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat. Kultalusikkaa perseeseen on tunnetusti hyvät palkat. Varsinkin Lontoossa ajatellaan, että olemme kaikki miljonäärejä. Lystikästä on, että täälläpäin ”miljonäärikin” asuu kimppakämpässä tai pienessä homeisessa loukussa – Lontoossa kun asumiskustannukset ovat aivan omaa luokkaansa. Kun Helsingissä puhutaan kuukausivuokrasta, voi Lontoossa saman summan kertoa neljällä. Sydänsairaiden säästämiseksi vuokrat ilmoitetaan viikkovuokrina, vaikka summat ovat verrattavissa stadilaisluukun kuukausivuokraan. Moni siis haluaisi ostaa oman kämpän, mutta harvalla on varaa edes käsirahaan. M E I L L Ä PA N K K I I R E I L L A H A N tarjoukseen kiinni kuin sika limppuun, mutta myytävää ei riitä kaikille. Tämän seurauksena on arvioitu, että lontoolaisasuntojen hinnat nousevat yli 40 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana. Sijoituksena homma muistuttaa pyramidirahoitusta. Ensimmäiset ostajat nauttivat viiden vuoden rallista ja viimeisille jää luu käteen, kun Help-to-Buy-ohjelma loppuu. Itse uskon, että lainahelpin tarkoituksena on hiljentää köyhän kansanosan kritiikki hallituksen niin kutsuttua vyönkiristyspolitiikkaa (austerity measures) kohtaan. Budjettileikkaukset ovat kurittaneet tiukimmin tulonsiirroista riippuvaisia vähätuloisia. Koska vyönkiristykset rajoittavat elvytysperusteista talouskasvua, Help-to-Buyn toinen tarkoitus on käynnistää velkarahoitteinen asuntokuplavetoinen kulutusjuhla: kun asuntojen hinnat nousevat, nykyiset asunnonomistajat kokevat varallisuutensa lisääntyvän ja ottavat kiinteistöjään vastaan lainaa kulutukseen, niin kuin briteissä on tapana tehdä. Täällä kymmenen pyytä oksalla on parempi kuin yksi pivossa. K A N S A O N K ÄY N Y T banker Wanker Maija Keskisaari siitä, kuinka monen kymmenen prosentin omarahoitusosuus asunnonostajalla pitää olla, jotta hän voi saada asuntolainan. Eri tahot pohtivat, miten suomalaispankkien lainanantoa pitäisi suitsia. Asuntojen hinnat nimittäin karkaavat käsistä, jos ostoksille mennään 100 prosentin lainarahoituksella. Suomalaisen politiikan lopputulema on tietenkin se, että asuntolainaan vaadittavan käsirahan saavat säästettyä kokoon joko huipputuloiset tai muut kultalusikka hanurissa syntyneet isukin kullanmurut. Lontoossa meininki on toinen. Paikallinen hallituskoalitio suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pankkien tulee myöntää 95 prosentin asuntolainoja, joista valtio itse takaa 15 prosenttia. Näin kannustetaan pankkeja lainaamaan rahaa pää(oma)ttomille asunnonostajille. Perusteluna käytetään juuri kultalusikkaperseargumenttia. Mielenkiintoinen sivujuonne tarinassa on se, että pankkiiripolojen ennustetaan olevan kyseisen lainatarjouksen suurkuluttajia – heillä kun ei ole varaa enää ostaa statukseensa sopivia ensiasuntoja, sillä kaksio Lontoon keskustassa maksaa lähes miljoona euroa. SUOMESSA KESKUSTELLA AN Leikkuri laulaa Hyvinvointivaltiota pelastettaessa kaikki keinot ovat sallittuja. Paitsi veronkorotukset. H ALLITUSOHJEL- pohjoismaista hyvinvointimallia kehutaan maailman parhaaksi. Sitä myös luvataan vahvistaa ja tuloerojen kasvu luvataan pysäyttää. Silti panostuksia hyvinvointivaltioon ei ole tehty. Muutamiin perusturvaetuisuuksiin tehtyjä parannuksia lukuun ottamatta Jyrki Kataisen hallitus on leikannut hyvinvointimenoja kovalla kädellä. Viimeksi leikkuri heilahti tänä syksynä. Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että kuntien MASSA SAIVARTELUA? Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) puhui lokakuussa professori Sixten Korkmanin kirjanjulkistamistilaisuudessa. ”Vasemmistolaisena en ymmärrä, miksi rakenneuudistuksesta puhutaan leikkauksina”, Urpilainen ihmetteli tilaisuudessa. Ministeri Urpilainen, hallituksen rakenneuudistuspaketissa tuli kunnille miljardin leikkaus. Eikö leikkaus ole osa rakenneuudistusta? ”Se ei ole suoraan leikkaus. Minä näen, että se tarkoittaa joidenkin tehtävien ja velvoitteiden karsimista, jotta perustehtäviin olisi enemmän varaa.” Jari Hanska menoja supistetaan kahdella miljardilla vuoteen 2017 mennessä. Säästöt on tarkoitus repiä kasaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsimalla ja hyvinvointipalvelujen tuotantoa tehostamalla. Hallituksen mukaan säästöt on mahdollista toteuttaa ja palvelut turvata toimintatapoja kehittämällä. Tehtävä ei ole helppo: jos Suomen kaikki lukiot ja kirjastot lakkautettaisiin, siitä syntyisi Kuntaliiton arvion mukaan noin miljardin euron säästöt. Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden mukaan monet julkiset palvelut ovat jo nyt niin pahasti rapautuneet, että uudet säästöt merkitsisivät käytännössä pohjoismaisesta mallista luopumista. Eläkeyhtiö Ilmarisen talousja eläkejohtajan Jaakko Kianderin mukaan kaikki suomalaiset puolueet julistautuvat pohjoismaisen mallin kannattajiksi ja haluavat puolustaa sitä. ”Poliitikoilla on kuitenkin jatkuvasti niin kova kriisitietoisuus, että se pakottaa tekemään hyvinvointivaltiota murentavia ratkaisuja”, Kiander sanoo. L E I K K A U S T E N taustalla on valtiovarainministeriön (VM) näkemys siitä, että nykyisen laajuisen hyvinvointivaltion rahoittaminen käy pian mahdottomaksi. Ministeriön mukaan niin kutsuttu kestävyysvaje johtuu siitä, että väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja sekä alentaa julkisen sektorin verotuloja. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei johdu huoltosuhteen heikkenemisestä. Syynä on 2000-luvulla toteutettu kokonaisveroasteen laskeminen noin viidellä prosenttiyksiköllä. Hallituksen antamien veronalennusten tuloksena Suomen veroaste ja sosiaaliturvan taso ovat pudonneet vuosi vuodelta. Eurostatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen verotus oli löysempää kuin Tanskassa, Ruotsissa, Belgiassa, Italiassa ja Ranskassa. Kelan tutkimusprofessorin Olli Kankaan mukaan veroaste viitoittaa yhteiskunnan kehitystä. ”Jos pohjoismainen malli halutaan säilyttää, poliitikkojen olisi rehellisyyden nimissä myönnettävä, että korkea veroaste kuuluu siihen malliin”, Kangas linjaa. professori Pertti Haaparanta puolestaan kritisoi Akateemisessa talousblogissa VM:n kestävyysvajelaskelmia ylimitoitetuiksi. Haaparannan mukaan Suomessa ei ole mitään tarvetta velkaantumisen nopeaan pysäyttämiseen: velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä 60 prosenttia, eikä julkisen talouden pitkän aikavälin tasapaino vaarantuisi, vaikka luku nousisi 120 prosenttiin. Lisäksi Haaparanta huomauttaa, että useiden tutkijoiden mukaan julkisten menojen karsinta ei luo kasvua. A A LT O -Y L I O P I S T O N Markku Vuorio
TALOUS & RUOKA 9 / 2013 17 Kristityn hiilijalanjälki ei eroa ateistin hiilijalanjäljestä Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa 4.11.2013 Ruokatohtori Se suolaisempi piirakka Kysymys: Aloitan massiivisen gradu-urakan pitkän opiskelutauon jälkeen. Syö särkee, se kasvattaa järkee, joojoo, mutta mitä muuta? Mistä saa älyä ja virkeyttä, jos ei halua vetää ES-övereitä? Vastaus: tan, kasvimaidot ja avokado, niin jo virtaa veri päähän. Jos kysyjän keskittymiskyky on kuitenkin samaa luokkaa kuin maaoravalla, käsissä on ongelmallisempi tapaus. Tällöin ravitsemuksella ei tee mitään, vaan on otettava väälittömästi käyttöön järeämmät keinot. Poista ympäristöstä KAIKKI VIRIK-ti KEET! Valitettavasti myös ruuanvalmistuss saattaa vaarantaa kir-joitusmotivaation. Laadin silti resep-ötiksi suhteellisen työlään ruokalajin. Sen voi kuvalmistaa urakan alkuele vaiheessa. Puuhastele i, rauhassa siihen asti, kunnes deadline puskee ahnaasti päälle. Tuolloin saat tästä piirakasta aivoille ravintoa, jos siitä nyt on enää mitään apua. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Tsemppiä. Klaus Welp Tarjoile aivoille omega kolmosta ja paljon hyviä rasvahappoja. Papujen proteiinit auttavat aivotoimintaa, ja erityisesti punasipulia kannattaa vetää keskittymiskykyyn. Kaalit ovat ajattelun ystäviä ja pinaatti silkkaa poweria! Lisää aivoruokalistalle vielä kvinoa, sei- OSA 8 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Resepti Älynväläys Suolainen piirakka aivojen ravinnoksi (gluteeniton) Pohja: 2 dl kvinoaa 4 dl kasvislientä 4 rkl pellavansiemenrouhetta ¾ dl vettä 1,5 dl mantelirouhetta 2 rkl ruokaöljyä Täyte: 3 nyrkinkokoista punasipulia 1 pussi (n.150 g) pakastepinaattia 2 isoa valkosipulin kynttä 1 rkl ruokaöljyä 300 g ruusukaalia 1/2 tl cayenne-pippuria 2 tl kuivattua timjamia 1 tl suolaa 2 dl makeuttamatonta mantelimaitoa 1 dl soijajauhoa 1 rkl dijon-sinappia 10 kpl kirsikkatomaatteja (halkaistuina) 1/2 dl kurpitsansiemeniä muutama rouhaisu mustapippuria (myllystä, aina!) 1. Keitä kvinoa kasvisliemessä ohjeen mukaan kiinteäksi puuroksi. Kun olet saanut puuron kiehumaan, sekoita veteen pellavansiemenrouhe ja anna turvota reilut kymmenen minuuttia. 2. Sekoita kypsään kvinoapuuroon pellavansiementahna, öljy ja mantelijauhe. 3. Anna pohjan hieman jäähtyä ja levitä se sitten leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan. Esikypsennä pohja 225 asteessa, 25–30 minuuttia uunista riippuen. Anna jäähtyä ennen täyttöä. 4. Pohjan paistuessa valmista täyte. Suikaloi punasipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. VOIMA SUOSITTELEE Ryöppää ruusukaaleja suolavedessä 5 minuuttia. Huuhtele ryöpätyt ruusukaalit kylmässä vedessä. Halkaise jäähtyneet kaalit kahtia. 5. Kuumenna öljy pannussa. Freesaa siinä puna- ja valkosipulit ja nakkaa perään pakastepinaatti. Mausta cayenne-pippurilla, suolalla ja timjamilla. 6. Sekoita kulhossa soijajauho mantelimaitoon ja mausta sinapilla. Lisää sipuli-pinaattiseos. 7. Kaada täyte jäähtyneen piirakkapohjan päälle. Painele ruusukaalipuolikkaat seoksen pinnalle ja koristele halkaistuilla kirsikkatomaateilla ja kurpitsansiemenillä. Ennen kypsennystä rouhi päälle mustapippuria ja valuta pinnalle pieni loraus oliiviöljyä. 8. Paista uunissa keskitasolla 225 astetta 40–50 min. Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. KEITTOJA, VELLEJÄ, MUHENNOKSIA KÖYHÄT JA KAPITALISMI Koko ajan www.tyovaenruokailu.? 14.11. klo 16–18 Tutkijakollegium, Helsinki www.helsinki.?/collegium/yleisoluennot/index.html Hotelli- ja ravintolamuseon verkkonäyttely perehtyy työväestön ruokakulttuuriin 1800- ja 1900-luvulla käyden läpi niin torien ruokakojut kuin tehtaiden ruokalat. Lokakuussa alkaneiden yleisöluentojen sarjaa jatkaa kahden professorin Paul Lillrankin ja Teivo Teivaisen kohtaaminen, joka jatkaa sarjan yleistä teemaa Moraali, politiikka ja talous – ajankohtaisia ja historiallisia näkökulmia. PÄÄOMA-SEMINAARI 16.11. Helsingin yliopiston päärakennus www.desili.? Marx-seuran ja Demokraattisen sivistysliiton järjestämässä tilaisuudessa asiantuntijavieraat, kuten toimittaja Hannu Taanila ja professori Sixten Korkman, keskustelevat Karl Marxin Pääoma-teoksen ajankohtaisuudesta. VEGAANINEN BRUNSSI 17.11. klo 11–14 Kirjakahvila, Turku Epäsäännöllisen säännöllinen ja keskimääräistä huokeampi sunnuntaibrunssi sisältää muun muassa tuoreiden sämpylöiden lisäksi myös makean jälkiruoan. RUOKAVALIO JA YRTTILÄÄKINTÄ 20.11. klo 18–19.30 Porin seudun kansalaisopisto Viljami Lehtosen vetämä yleisöluento käsittelee suomalaiseen kansanparannusperinteeseen nojaten yrttilääkinnän sekä terveellisen ruokavalion perusteita.
18 A JASSA 9 / 2013 Junan edestä ei välttämättä ehdi pois, vaikka yrittäisi. Liikenteen turvallisuusvirasto Tra?n tiedote 18.10.2013 Pääoma kuntaverolle pantavaksi O I M A T E E T T I lokakuussa a valelman tiovarainministeriöllä laskelman siitä, kuinka paljon kunnat saisiisvero vat verotuloja, jos kunnallisvero n päälaajennettaisiin koskemaan omatuloja. Tällä hetkellä kunnallisveroa sveroa loista. maksetaan vain ansiotuloista. atuloilNäin ollen pelkillä pääomatuloilla elävät eivät osallistu kunnallisnnallisten palveluiden kustantamiseen. miseen. Jos kaikista pääomatuloista uloista a, kunperittäisiin kunnallisveroa, nat saisivat lisätuloa vuodessa 1,5 miljardia euroa. Jos veroa perittäisiin vain 50 000 euron ylittävältä osalta, lisätuloa kertyisi 610 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelmat perustuvat viime vuoden tuloihin. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti marraskuun alussa pääomatulojen verottamista kunnissa. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan eduskuntapuolueista sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset suhtautuvat veroon myönteisesti. lisätulot kunnille eivät kuitenkaan vakuuta kaikkia asiantuntijoita ja poliitikkoja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Antti Moisio näkevät suurimpina ongelmina alueelliset erot ja pääomatuloveron tuoton vuotuisen heilahtelun. Pääomavero tuottaa noususuhdanteessa huomattavasti enemmän kuin laskusuhdanteessa, koska noususuhdanteessa ihmiset saavat enemmän pääomatuloja. ”Tästä syystä pääomaveroa ei ekonomistien mielestä tulisi käyttää kuntien rahoittamiseen”, Moisio toteaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilmakunnas suhtautuu veroon hieman optimistisemmin. Jotta vero toimisi, valtion pitäisi huolehtia siitä, että veron tuotto jakautuisi eri kuntien kesken tasaisesti eikä sen vuotuinen heilahtelu yllytäisi kuntia törS AT O J E N M I LJ O O N I E N Mirkka Hietanen V säilemään hyvinä aikoina. ”Nykyisessä tilanteessa ei ole huono idea ohjata pääomaverotuloja kunnille. Nämä ovat kuitenkin poliittisesti tehtäviä päätöksiä”, Ilmakunnas sanoo. kansanedustaja Kimmo Sasi torjuu pääomatuloista perittävän kunnallisveron sillä perusteella, että ne ihmiset, jotka saavat vain pääomatuloja, rahoittavat kuntien palveluita valtion kautta. ”Vain pääomatuloja saavat osallistuvat kuntien palveluiden maksamiseen siten, että heidän pääomaveronsa menee valtiolle KOKOOMUK SEN isessä ”Nyky ei ole essa tilante ea ohjata id huono verotuloja a pääom nille.” kun ja valtio maksaa valtionosuuksia kunnille. Kaikki verot käytetään palveluiden rahoittamiseen, kysymys on vain tekniikasta”, Sasi kommentoi Helsingin Sanomissa. Mihin lukuihin hän perustaa arvionsa? Sasi kertoo sähköpostitse, että ”luvuilla ei ole merkitystä, koska kyse on järjestelmän toiminnasta”. pidä paikkaansa, jos pääomatuloverosta kertynyttä rahapottia tarkastellaan viime vuoden luvuilla. S A S I N VÄ I T E E I Kuntien menot olivat vuonna 2012 yhteensä 41,4 miljardia euroa. Menojen rahoittamiseksi kunnat perivät ansiotuloista noin 17 miljardia euroa kunnallisveroa. Lisäksi kunnat saivat tukea valtiolta yhteensä 8,1 miljardia euroa. Valtio ei erikseen korvamerkitse pääomatuloista saatavia verotuloja, vaan rahat käytetään tasaisesti kaikkien tehtävien hoitamiseen. Pääomatuloista saatavilla vero-euroilla rahoitettiin valtionosuuksia viime vuonna karkeasti arvioiden 270 miljoonan euron edestä. Se on summa, jolla pääomatuloja saavat rahoittivat kuntien tehtäviä ja palveluja. Summa on ainoastaan 0,7 prosenttia kuntien menoista. Ansiotuloista veroja maksavat kansalaiset puolestaan kustantavat ensin valtionosuuksien kautta 2,6 prosenttia ja lisäksi kunnallisveroilla 41 prosenttia kuntien menoista. Näin ollen tavalliset palkansaajat rahoittavat sekä valtion että kuntien palvelut. Ainoastaan pääomatuloja nauttivat maksavat kuntien palveluista suhteellisesti huomattavasti pienemmän summan. Vuonna 2012 suomalaiset saivat ansiotuloja 118 miljardia euroa ja pääomatuloja 10 miljardia euroa. Jotta palkansaajat ja pääomatuloista nauttivat osallistuisivat suhteellisesti yhtä suurella osuudella kuntien toiminnan rahoittamiseen, kuntien tulisi saada pääomatuloista lisää veroja noin miljardi euroa vuodessa. Se on sattumalta sama summa, joka kuntien tulisi leikata menoistaan. Kimmo Sasi ei näe nykytilanteessa ongelmaa. ”Tilanne on oikeudenmukainen. Veronmaksajalle veron määrä on tärkein”, Sasi toteaa sähköpostitse. VEROJEN KOROTUKSET TAKAISIN ARSENAALIIN! K E S K U S T E L U kuntien talou- dellisesta tilanteesta heräsi, kun Suomen hallitus ilmoitti lokakuussa, että kuntien menoja on sopeutettava, eli leikattava miljardilla eurolla. Sen jälkeen eri ministeriöt ilmoittivat vuorotellen, ettei miljardiluokan leikkauskohteita tahdo löytyä. ”Tällä aikataululla miljardia ei saada säästettyä pelkästään tehostamalla. Jos menoja supistetaan ja samalla tuotokset pienenevät, niin eihän se paranna tuottavuutta”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Antti Moisio toteaa Voiman haastattelussa. Moisio viittaa siihen, että esimerkiksi hoitohenkilökuntaa vähentämällä tuottavuus ei parane, jos jäljelle jäävät työntekijät eivät kykene tuottamaan samoja palveluja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas näkee kuntien talousahdingossa myös positiivisia puolia. ”Ainakin saadaan stoppi sille, että eduskunta säätää jatkuvasti kunnille uusia tehtäviä, muttei Niinpä. Viime vuonna ansiotuloista maksettiin veroja keskimäärin 21 prosenttia. Pääomatuloista maksettiin sen sijaan vain 18 prosenttia. Jari Hanska mieti, miten ne voidaan hoitaa”, Ilmakunnas sanoo. Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Raimo Sailas haukkui Etelä-Suomen Sanomissa 5. marraskuuta ministeriöiden leikkauslistoja hyödyttömiksi, sillä osa kuntien tehtävistä siirtyy takaisin valtiolle. ”Jään vähän ihmettelemään, miten kouluja käyneet sivistyneet ihmiset viitsivät sellaista ehdottaa. Sillä ei ole mitään tekemistä kestävyysvajeongelman ratkaisemisen kanssa”, Sailas kritisoi. K U N T I E N edunvalvontajärjestö Kuntaliitto ilmoitti lokakuussa, että leikkauslistojen tekeminen ei kuulu heille. Kuntaliiton mielestä poliitikkojen pitää tehdä arvovalinnat itse. Samaa mieltä ovat Voiman haastattelemat kuntatalouden asiantuntijat. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilmakunnas toivoo, että poliitikot pohtisivat nyt sitä, mitkä tehtävät ylipäätään kuuluvat kunnille ja mitkä valtiolle. Hän pitää ongelmallisena sitä, että valtiovarainministeriö tarjoaa ratkaisuna kestävyysvajeeseen ainoastaan menojen leikkauksia. ”Verojen korotukset on poistettu arsenaalista kokonaan.” Jari Hanska
ilmoitus Rivien välissä Taiteen tärkeimpiä tehtäviä on suoda ihmiselle välineitä, joiden avulla hän voi käsitellä omia kokemuksiaan ja pintaa, jota vastaan hän voi oman elämänsä heijastaa. Taiteen merkit ja symbolit ovat vaikuttavia, koska ne ovat merkillisellä tavalla yksittäisiä/yksityisiä ja silti yleispäteviä. Luemme runon, katsomme maalausta, kuulemme musiikkikappaleen, ja samalla meille selviää, että luodessaan teoksen, taiteen tekijä on kokenut jotakin samanlaista. Samanlaista, mutta ei välttämättä samaa. Symbolit heijastavat takana olevaa todellisuutta ja siirtävät näin merkityksiä. Rivien välissä ja merkkien takana löydämme ne syvemmät merkitykset, joihin voimme samastua. Tämän konserttisarjan ajatuksena on luoda silta runon ja musiikin välillä ja tavoitella sitä yhteistä ideatasoa, josta ne kummatkin ovat kummunneet. Musiikki liikkuu alueella, jota eivät rajoita verbaaliset käsitteet. Liedmusiikissa musiikki kuitenkin suostuu avioliittoon runon kanssa ja 98 tapauksessa sadasta runo oli olemassa ennen musiikkia eli innoitti säveltäjää. Edesmennyt säveltäjä ja legendaarinen Helsingin Juhlaviikkojen johtaja Seppo Nummi on kuvannut tätä avioliittoa sanan ja sävelen alkemiaksi. Romantiikan runouden teemoista – yksinäisyys, onneton rakkaus, elämän kurjuus, lähes animistinen suhde luontoon – olemme keränneet kolme kokonaisuutta: matkanteon, suhteen luontoon sekä unen maailman. Edessämme ovat olleet merkit ja nuottiviivastot. Kaikki olennainen syntyy silti teidän kuulijoiden ja meidän taiteilijoiden mielikuvituksissa: muistelemisen, tunnistamisen ja samaistumisen kautta. Merkit ja symbolit antavat ainoastaan ääriviivat. Rivien välissä on se olennaisin. Gustav Djupsjöbacka, pianotaiteilija sarjan taiteellinen suunnittelija Rivien välissä – laulun ja runon lumoa Musiikkitalon Camerata-salissa Sarja on osa Musiikkitalon pääyhteistyökumppanin, OP-Pohjolan Luova Tauko -ohjelmistoa. II ”Osana luontoa” to 12.12. 2013 klo 19 · Annami Hylkilä, sopraano · Waltteri Torikka, baritoni · Eero Ojala, lausunta · Gustav Djupsjöbacka, piano III ”Unten mailla” to 6.2. 2014 klo 19 · Anna Immonen, sopraano · Juhapekka Mitjonen, baritoni · Tuukka Vasama, lausunta · Gustav Djupsjöbacka, piano Liput: · 16,5 / 12,5 € sis. palvelumaksun. · OP-Pohjolan asiakasetu: kaksi lippua yhden hinnalla* * ) OP-Pohjolan asiakasetuhintaiset liput myynnissä vain Lippupisteen puhelinpalvelussa ja myyntipisteissä. Liput myynnissä lippupisteessä.