• a.f fifi.voim as 09 marr 9 20 kuu i 9 Kunniamurha vs. oikeusmurha 8 Kalliit huumelääkkeet 9 Mainossiat 10 Michael Moore 36 Ryypätkää lisää! 40
• » www.kansanuutiset.fi KAIPAATKO VAIHTOEHTOJA? » UUDISTUNUT KLASSIKKO ­ ENTISTÄKIN TUHDIMPI VIIKKOLEHTI. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti puh 0800 97006 tai netistä: www.kansanuutiset.fi tai sähköpostilla: tilaukset@kansanuutiset.fi. Olisipa jo perjantai! antai! a
• Maistuvista Hälsans Kök tuotteista koostat helposti ravitsemuksellisesti hyvän ateriakokonaisuuden, koska ne sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita, mutta vähän kolesterolia. Kaikki Hälsans Kök tuotteet on valmistettu ilman säilöntäaineita ja keinotekoisia väriaineita ja niiden valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ravintoarvoihin. Hälsans Kökin kasvisruoat sopivat lakto- ja ovo-vegetariaaneille, kasvismureke myös vegaaneille. Nettisivuiltamme löydät kattavan valikoiman kasvisreseptejä, joiden avulla valmistat herkullisen aterian suoraan pakkasesta lautaselle ­ helposti ja nopeasti. 4 annosta 400 g 3 1-2 1 240 g 1,5 dl 1,5 dl pastaa tai spagettia a kananmunaa valkosipulin kynttä keltainen sipuli Hälsans Kök Kasvispaloja à la Bacon ruoanvalmistuskermaa parmesan -juustoraastetta voita paistamiseen suolaa ja mustapippuria Valmistusohje: Keitä spagetti tai pasta pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Kaada pois keitinvesi. Murskaa ja ruskista kevyesti valkosipuli voissa läpikuultavaksi ja lisää siihen Hälsans Kök Kasvispalat à la Bacon. Paista kasvispaloja pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Vispaa kananmuna, kerma ja lisää niihin puolet juustosta. Kuumenna pasta ja lisää siihen kananmunaseos. Lisää päälle kasvispekoni ja ripottele päälle loput juustosta. Mausta suolalla ja runsaalla mustapippurilla. visfileet 300 g on 240 g Grillatut kas Kasvispaloja à la Bac S ijan kk 300 Soijanakki 300 g 300 g See am Seesaminuggetit 300 i ur k Kasvismureke 300 Kasvismureke 300 g g ö k i Kasvispyörykät Kasvispyörykät 300 i ihv Kasvispih i Kasvispihvi 300 g Hälsans Kök -tuotteita on saatavissa kaikkien suurten ja keskisuurten päivittäistavarakauppojen pakastealtaista. www.halsanskok.f i
• MERKKITU MARRASK UUN OTTEET
• voima 9 / 2009 7 6.11.2009­7.12.2009 rjoitus sis Kalervo Palsa, Laestadius, 1976, öljy, 107 cm x 76,5 cm. 26 Vielä kerran Palsa Uusi kirja avaa taiteilijan rujoa, ujoa & rivoa elämää. Tehkää niistä näköispatsas olin ystävieni kanssa kamelisafarilla. Yö vietettiin tähtitaivaan alla hiekkadyynin suojassa. Yö oli kylmä, lämpötila lähenteli jo pakkasta. Nukuimme monen vällyn alla Rajasthanin autiomaassa parinsadan kilometrin päässä Pokhranista, pienestä kyläpahasesta, jossa Intia teki ensimmäisen ydinkokeensa vuonna 1974. Rauhanomaista pommia kutsuttiin "hymyileväksi Buddhaksi". Intian uusimmasta ydinkokeestakaan ei silloin ollut kuin vuosi. Vuonna 1998 pommiprojektin nimi oli ollut shakti, "voima". En muista, oliko räjäytys voimakkaampi kuin Hiroshimassa. Riittää, vaikka olisi ollut samankokoinenkin. Voimaa oli ilmeisesti enemmänkin ilmassa vuosituhannen loppuvuosina, koska tämänkin lehden nimeksi annettiin Voima. Lehti perustettiin kymmenen vuotta sitten. Juhlimme sitä jotenkin ensi numerossa. Jos haluatte antaa Voimalle lahjan, niin tilaus on paras sellainen. K Y M M E N E N V U O T TA S I T T E N Rumaa peliä Nigeriassa Kun Shell auttaa, kansa & luonto kärsivät. 32 Älä osta mitään enää koskaan Huimauskohtaus supermarketissa ­ Suomi on siirtynyt pula-ajasta runsaudenpulaan. 16&28 Yrittäjyyttä Vietnamissa Yksinhuoltajanaiset ottivat käsityöllä elämänsä haltuun. kysymys ydinvoimasta, vaikka ei voi ainakaan sanoa, että Voimalla olisi ollut mitään positiivista vaikutusta energiapolitiikkaan. Ehkä asiaa on lähestytty luottaen aivan liikaa hyvään argumentointiin. Parhaan argumentin ydinvoiman puolesta on esittänyt mielestäni biologi James Lovelock, joka esitti jo 1970-luvulla, että maapalloa pitäisi kohdella itsesäätelevänä kokonaisuutena, johon kuuluu myös ilmakehä. Tätä sanottiin Gaiahypoteesiksi. Gaia-hypoteesi otettiin mukaan new age- ja vihreään liikkeeseen niin voimakkaasti, että Lovelock on itse menettänyt täysin hermonsa vihreisiin. Hän syyttää vihreitä muun muassa ydinvoiman vastustamisesta ja hiilihysteriasta. Lovelockin mukaan nimenomaan positiivinen ratkaisu ilmastonmuutokseen on juuri ydinvoima. Lovelockin mukaan tärkeintä on irtaantua hiilituotannosta, mutta sitäkään ei saa tehdä liian nopeasti, sillä hiilipäästöt ovat muodostaneet ilmakehään kerroksen, joka estää liiallisen auringonlämmön tulemisen maahan. Jos kaikki hiilipäästöt lopetettaisiin, maapallo ylikuumenisi. M Y Ö S V O I M A A O N R I I V A N N U T A L U S TA A L K A E N 38 Wahlroosin epistola Kun Björn puhuu, vastuu on kuulijalla. mitä tehdä ydinjätteelle. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa tunkemassa ne maan uumeniin. Lovelockin ratkaisu on omaperäisempi. Ydinjätteet pitäisi dumpata sademetsiin. Vain säteilevät ydinjätteet varmistaisivat, että ihmiset jättäisivät sademetsät rauhaan tuhansiksi vuosiksi. Ehkä Suomessa voisi harkita samaa. Ydinjätteet voisi laittaa aarniometsiin ja luonto saisi kehittyä rauhassa ­ meiltä ihmisiltä. Suomessa voisi harkita myös sitä, että ydinvoimapäätöksistä vastaaville rakennettaisiin valtavat 50 metriä korkeat näköispatsaat. Paavo Lipposen, Timo Kallin ja Eija-Riitta Korholan patsaat olisivat todisteena tuleville sukupolville päätöksistä, joiden vaikutus kantaa vuosituhansia. Päättäköön historia, olivatko oikeassa vai väärässä. Y D I N V O I M A V A S T U S TA J I A O N A I N A Ä R S Y T TÄ N Y T, Ruusu Haarla Satu Taskinen skinen Mari Magma Ma Magma s. 12 fifi.voima.fi 9 2009 marras kuu s. 14 K KANNEN KUVa K Klaus Welp l liite M Maaseudun t tulvaisuus s. 40 40 Luonto ........................44 Musiikki ............... 46­47 Kirjallisuus ..........48­49 Elävä kuva ........... 50­51 Lukijaposti ............52­53 Voima testaa ...............54 ERIKOISNUMERO 0 Virikehäkit jäivät väliaikaisiksi Munijakanojen perinteisen häkkikasvatuksen tilalle tulleet virikehäkit näyttävät useimmissa EU-maissa jääneen väliaikaiseksi ratkaisuksi. Ensi vuoden alusta munijakanoja saa pitää enää lattia- tai luomutuotannossa. Tupakkateollisuuden eläinkokeet kielletään kärkimaiden joukkoon. Kehitys on ollut huimaa, sillä vielä kymmenen vuotta sitten Suomi oli saman vertailun häntäpäässä. Tutkimuskyselyssä 79 prosenttia suomalaisista ruokapalveluiden tarjoajista vastasi, että tarjoaa luomukasvisruokaa aina, kun se on mahdollista. Vertailumaiden keskiarvo oli 61 prosenttia. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki EU-maat. Kunniamurha vs. oikeusmurha 8 Kalliit huumelääkkeetE9o h a r p p a u k s e n k suunnannäyttäjänä on Suomen kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet lähes 85 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kunnista hiilineutraaleja on jo 90 prosenttia. Eduskunta päätti 16 vuotta sitten osana kansallista ilmastostrategiaa ja talouden elvytyspakettia energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden voimakkaista tukitoimista. Yhtenä keinona oli ilmastolaki vuosittaisista kuuden prosentin päästövähennyksistä. Suomen ilmastomalli on kerännyt huomiota myös maailmalla ja samoja käytäntöjä on omaksuttu mm. Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa osana Kööpenhaminan ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Maailman ensimmäiset hiilineutraalit yhteiskunnat olivat Ruotsi, o Norja ja Uusi-Seelanti. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonhiilin na 2030 Sen jälkeen 2030. ta Suomi tavoittelee hiilinegatiivisuutta: Jo kernegatiivis pääs ran päästettyjä kasvihuonekaa huonekaasuja pyritään kaappaam kaappaamaan ilmaketak hästä takaisin maaperään ja k kasvillisuuteen enemmän kuin uusia päästöjä s syntyy. Sivu 4 © sxc.hu 9 EU:ssa ja Yhdysvalloissa tulee ensi vuoden alussa voimaan tupakkatuotteiden testauskielto eläinkokeilla. Eläinkokein testattuja tupakkatuotteita ei saa ensi vuoden heinäkuun jälkeen tuoda tai myydä EU-alueella. Suurimmat tupakkayhtiöt ovat valmistautuneet päätökseen huolella. Tupakan eläinkokeisiin on käytetty vuosittain tuhansia jyrsijöitä, apinoita ja koiria ja testaukseen on uponnut miljardeja dollareita. Sivu 5 Mainossiat 10 Michael Moore 36 Ryypätkää lisää! 40 toiminut maan poliittinen johto. Sivu 9 Suomalaiset keskusliikkeet siirtymässä kokonaan reilun kaupan hedelmiin sivu 6 Ajassa .....................8­16 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen kirja .............11 Voimakalenteri ......17­23 Talous ........................ 40 Media ..........................43 ydinvoimasta esittää Risto Isomäki uuden teknotrillerinsä Jumalan pikkusormi sivujuonteessa. Pieni pommi Olkiluodon kyljessä tuottaisi onnettomuuden, joka olisi 10 000 kertaa pahempi Tsernobyl. "Minä pelkään loppujen lopuksi vielä paljon enemmän tätä mahdollista ydinvoiman uutta tulemista kuin sitä, mitä ilmaston lämpeneminen voi meille tehdä", Isomäen romaanin päähenkilö sanoo. Niin minäkin. EHK Ä PESSIMISTISIMMÄN SKENA ARION kimmo jylhämö © IstockPhoto © IstockPhoto 9 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Heidi Huhtala, toimittajaharjoittelija Vesa Mäkinen, toimittajaharjoittelija Tapani Möttönen (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Leona Kotilainen Avustajina tässä numerossa Annuska Dalmaso, Ruusu Haarla, Heikki Hiilamo, Maskus Himanen, Oona Juutinen, Ina Kallis, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Mari Magma, Jorma Mäntylä, Eva Nilsson, Ville Nylander, Erkki Pirtola, Philippe Rekacewicz, Sergio Ricardo, Esa Ronkainen, Aiju Salminen, Henri Salonen, Satu Taskinen, Taru Torikka, Tero Tähtinen, Janne Valkeäpää, Jukka Vuorio Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 9/09 ilmestyy 11. joulukuuta. ISSN 1457-1005
• 8 voima 9 / 2009 Kunniamurha vs. oikeusmurha Suomi oli vähällä käännyttää iranilaisnaisen, jota uhkaa kotimaassaan kunniamurha. Marineh pelastui viime hetkellä, kun tiedotusvälineet tarttuivat tapaukseen. Mitä oikein tapahtuu, kun Suomen ulkomaalaishallinto purkaa ruuhkaansa? alussa Suomen viranomaisten oli määrä lähettää iranilainen Marineh kotimaahansa. Nuoren naisen turvapaikkapyyntö oli evätty. Viime hetkellä Helsingin hallintooikeus keskeytti käännytyksen. Suunniteltua käännytystä edeltävinä päivinä Marineh oli pelosta niin sairas, ettei pysynyt jaloillaan. Setä ja veli olivat ilmoittaneet aikovansa surmata pakkoavioliittoa Suomeen paenneen Marinehin, jos hän palaisi Iraniin. Suomen maahanmuuttoviraston mukaan tapaukseen ei kuitenkaan liittynyt minkäänlaisia syitä, jotka estäisivät käännytyksen. Tapauksen saama julkisuus muutti tilanteen. Suomen viranomaiset eivät toki halunneet näyttää välinpitämättömiltä kunniaväkivallan suhteen. Marineh on nyt saanut hetken armonaikaa. ARRASKUUN M mukaan uhkaava tilanne ei ollut ainutkertainen. Suomen ulkomaalaishallinto on ruuhkautunut. Maahanmuuttokeskustelu käsittelee lähinnä maahanmuuttokeskustelua. Tunnelma alalla on niin myrkyllinen, että poliitikot keskittyvät pitämään matalaa profiilia. Tässä pullonkaulassa käytännön työ ei etene. Vastaanottokeskukset täyttyvät, kun pakolaisille ei löydy asuinpaikkoja ja maahanmuuttajien hakemusprosessit venyvät vuosien mittaisiksi. Myös vankilamaiset säilöönottokeskukset ­ kuten Helsingin Metsälä, jossa Marineh odotti käännytystä ­ ovat täynnä. Järjestelmän ylikuormittuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä: odotusta, ahtautta, eristämistä. Julmaa on toisaalta sekin, jos ruuhkaa puretaan käännyttämällä turvapaikanhakijoita vaarallisiin oloihin. Ruuhkan purkuun liittyi ilmeisesti myös MA AHANMUUT TOAKTI V ISTIEN Marinehin tapaus. Hän oli jättänyt valituksen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, jossa maahanmuuttovirasto ei lainkaan perustellut mielettömältä vaikuttavaa lausuntoaan Iranin turvallisuudesta. Käännytys päätettiin kuitenkin toteuttaa ennen valituksen käsittelyä. "Maahanmuuttovirasto ei perustele näitä päätöksiään muuten kuin muutamalla copy-paste-rivillä, joihin muutetaan vain maan nimi", Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen kertoo. "Minkäänlaista analyysiä maan tilanteesta niihin ei sisälly." M A R I N E H I L L A K Ä V I yhdessä asiassa onni: hänellä on määrätietoisia ja oikeudentuntoisia suomalaisystäviä. Vantaalainen Marja Liisa Toivanen ystävystyi Marinehin kanssa Unifemin Luetaan yhdessä -hankkeen kautta. "Marineh oli todella valoisa henkilö. Hän luotti siihen, että turvapaikkaprosessi alkaa taas, ja suunnitteli terveydenhoitoalalle kouluttautumista", Toivanen kertoo. "Nyt hän on varjo entisestään." Toivanen törmäsi ulkomaalaishallinnon todellisuuteen ensimmäistä kertaa Marinehin pidätyksen kautta. Häntä järkytti, miten pieni ja pelokas nainen vietiin neljän poliisin voimin putkaan. Poliisit eivät olleet ikinä kuulleet kunniaväkivallasta. J O S V A S T A A N O T T O - J A säilöönottokeskuksissa onkin ruuhkaa, sitä on myös järjestöissä, joiden kuuluisi auttaa pakolaisia. Suomen Pakolaisneuvonta kertoo verkkosivuillaan antavansa oikeusapua turvapaikkaprosessissa, myös säilöönotto-oikeudenkäynneissä. Käytännössä resurssit eivät kuitenkaan riitä täyttämään lupauksia. Pakolaisneuvonnasta ei anneta kovin selkeää kuvaa järjestön tilanteesta. Yksi työntekijä sanoo, että säilöönotto-oikeudenkäynteihin ei osallistuta enää lainkaan. Toinen korjaa, että tilanne on väliaikainen: oikeudenkäyntejä on paljon, työvoimaa vähän. Kolmas kiistää resurssipulan. Alan muut toimijat valittavat, että pakolaisjärjestöjen kapea määritelmä omasta tehtävästään on vanhentunut. 1960-luvulta periytyvä pakolaisen määritelmä ei enää toimi ­ Marinehkaan ei siihen mahdu ­ ja sitä noudattavat järjestöt ovat nykymaailmassa hampaattomia. Oli miten oli, kun Marinehin säilöönotosta päätettiin, Pakolaisneuvonnan kautta löytynyt tuttu lakimies ei ollut vastassa oikeussalissa. "Älä huolehdi, tämä on hyvä näin", poliisit totesi- vat naiselle, joka peräsi puolustusasianajajaa. Homman hoiti lopulta viranomaisten nimeämä vieras henkilö, joka ei tuntenut tapausta eikä nauttinut Marinehin luottamusta. "Poliisin oikea käsi", Marja Liisa Toivanen toteaa jälkikäteen. Hanna Nikkanen Marinehin nimi on muutettu. APUJOUKOT. Iranilaisella Marinehilla oli onnea: Suomessa asuva sisar sekä Unifem-aktiivi Marja Liisa Toivanen kampanjoivat käännytystä vastaan. 107 askelta Helsinki-Vantaalle julkisuus tepsi. Viranomaiset tekivät korjausliikkeen. Silti ei tee mieli juhlia. Säilöönottokeskuksia olisi rehellisintä kutsua suoraan vankiloiksi. Niissä viruu joka vuosi kymmeniä tai satoja Marineheja, joista useimmilla ei ole kontaktia ulkomaailmaan. Metsälässä metsänpuoleiset ikkunatkin on maalattu umpeen, koska pelättiin, että vangit voivat painaa lasia vasten avunpyyntöjä ohikulkijoiden nähtäviksi. Joidenkin kohdalle osuu arpajaisvoitto. Heillä on suomalaisia tuttuja, joilla on vaikutusvaltaa ­ kuten nyt vaikka Marinehin Unifem-ystävät. Suomalaisten kontaktien kautta käännytettävän tarina päätyy median tietoon. Media tarttuu tarinaan, jos tarttuu, sitä todennäköisemmin, mitä helpommin tapaus on myytävissä lukijalle. M A R I N E H I N TA PA U K S E S S A S A T T U I olemaan joukko myyviä ominaisuuksia. Hän on nuori, reipas ja ystävystyy helposti. Unifemin kautta löytyneet suomalaisystävät ovat määrätietoisia, fiksuja ja oikeudentuntoisia. Kunniaväkivalta on poliittisesti painava kysymys, ja naisen lähettäminen julkisesti Iraniin surmattavaksi olisi valtava häpeätahra Suomelle. Huomion myötä Suomen viranomaisten oli pakko muuttaa päätöstään. Jokaista Marinehia kohti Suomen säilöönottokeskuksissa odottaa kymmenittäin epäonnisempia turvapaikanhakijoita. Aivan kuten Marinehia, myös monia heistä odottaa kotimaassaan kauhea kohtalo. Mutta he eivät ehkä ole nuoria ja reippaita. Heillä ei ole vaikutusvaltaisia ja määrätietoisia suomalaisystäviä. Heidän tarinansa eivät osu Suomelle poliittisesti arkoihin paikkoihin. Heidän tarinansa eivät päädy toimittajille asti, tai jos päätyvät, ne eivät kiinnosta. MARINEHILLA S I T Ä P A I T S I Marinehin kohtalo Suomessa on, onnenpotkuista huolimatta, järkyttävä. Tie pidätyssel- listä Metsälään ja lopulta väliaikaiseen turvaan musersi nuoren naisen. Käännytyksen täytäntöönpanokiellon kanssa vetkuteltiin viime hetkeen asti, jolloin Marineh oli jo joutunut valmistautumaan pahimpaan eikä peloltaan pysynyt jaloillaan. Metsälän selli oli kuolemanselli, matka Helsinki-Vantaan lentokentälle olisi ollut se Lars von Trierin Dancer in the Darkista tuttu 107 askelen matka hirttolavalle. Päätöksen pyörtäminen viime hetkellä oli valeteloitus. En tiedä, toipuuko Marineh ikinä. Peruessaan Marinehin käännytyksen Helsingin hallinto-oikeus sai tilaisuuden esittää julkisesti, miten suomalainen järjestelmä korjaa virheitään. Lehtien lukijoita järkyttänyt tarina sai onnellisen lopun. emme saa joutua tähän rooliin. Meidän tehtävämme ei ole kurkistaa säilöönottokeskusten epätoivoisiin ihmismassoihin, poimia sieltä pelastettavia yksilöitä ja tuomita loppuja pimeyteen. Ei tuottaa näitä yksittäisiä onnellisia loppuja, jotka auttavat maalaamaan umpeen ne viimeisetkin ikkunat, joiden kautta julkisuusarpajaisissa hävinneet voisivat pyytää apua. Kyse ei nyt ole siitä, kuinka monta turvapaikkaa Suomen tulisi myöntää tai mihin hakijat sijoitetaan. Kyse on oikeusvaltion perusperiaatteista. Järjestelmä ei voi ulkoistaa läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita toimittajien huoleksi, sillä toimittaja ei ole hyvä byrokraatti, joka käsittelisi kaikki tapaukset tasapuolisesti ja säntillisesti. Sen sijaan ulkomaalaishallinnon täytyy perustella maahanmuuttajia koskevat päätöksensä ymmärrettävästi ja sallia niiden haastaminen. Ja se puolustusasianajajan homma ­ se ei kuulu journalisteille, vaan asianajajille, jotka tuntevat tapaukset ja ottavat ne tosissaan. M E T O I M I T TA J AT Hanna Nikkanen
• voima 9 / 2009 9 Korvaushoidosta nettoaa lääkeyhtiö Suomalaista huumehoitopolitiikkaa ohjaavat vanhat asenteet sallittiin korvaushoitolääkkeen jako apteekeista. Uusi asetus sallii apteekkijakelun kuitenkin vain yhdelle tuotesuojatulle valmisteelle. Lääkkeen hinta on jopa 25-kertainen verrattuna vakiintuneeseen korvauslääkkeeseen. Suomessa lääkekorvaushoitoa saa tällä hetkellä noin 1 700 opiaattiriippuvaista. Määrä on kuitenkin nopeassa kasvussa. Vaikka korvaushoito auttaa vain osaa huumeongelmaisista, kunnissa on kustannussyistä haluttu siirtää painopistettä erilaisista kuntoutushoidoista juuri opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoitoihin. Samalla myös korvaushoidosta eroon auttavaa kuntoutusta on yhä vaikeampi saada. Korvaushoitoasiakkaista apteekkijakelun piirissä on tällä hetkellä vain noin 60­70 henkilöä. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti. Uudessa asetuksessa apteekkijakeluun hyväksytty korvauslääke Suboxone tuli Kelan korvattavaksi lääkkeeksi elokuussa. Samaan aikaan kunnissa mietitään, kuinka korvaushoidon kuluja voitaisi säästää keventämällä asiakkaille tarjottavaa hoitoa. Näin kunnille syntyy taloudellinen kannuste ohjata potilaita mieluummin apteekkijakelun piiriin ja maksattaa lääkkeistä merkittävä osa valtiolla. TERVEYDENHUOLLOSSA lyhyesti Sakkoja Jyväskylän talonvaltauksesta J Y VÄ S K Y L Ä N K Ä R ÄJ Ä OI K E U S V UONNA 2008 Myös nea Suboxo n ä käytetä ena. ume katuhu yhä korvauslääkkeenä käytettävän metadonin kuukausiannoksen hinta apteekeissa olisi noin 20 euroa. Tuotemerkkisuojasta vastikään vapautuneiden buprenorfiinivalmisteiden vertailukelpoista apteekkihintaa ei ole saatavilla. Apteekkijakeluun hyväksytyn Schering-Plough Oy:n Suboxonen kuukausiannoksen hinta yhden käyttäjän osalta on noin 500 euroa. Jos muutaman vuoden päästä korvaushoidon apteekkijakelun piirissä on esimerkiksi 2 000 käyttäjää, heidän lääkkeidensä vuosikustannus olisi noin 12 mijooonaa euroa. Riippumatta siitä, missä suhteessa korvauslääkkeiden kuluista vastaavat Kela, kunnat tai asiakkaat itse, voitot tästä kehityksestä kerää lääkeyhtiö Schering-Plough Oy. tilanteeseen on päädytty? Suomessa on perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti lääkekorvaushoitoihin. Muualla läntisessä Euroopassa opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoidot ovat yleensä vakiintuneet osaksi perusterveydenhuoltoa jo 1970­1980-luvuilta alkaen. Suomessa vielä vuoden 2002 asetus määritteli korvaushoidot M I T E N TÄ H Ä N mahdolliseksi vain osana erikoissaid lli k i i ik i i raanhoitoa. Suomalaisesta järjestelmästä tuli raskas, kallis ja potilaita vahvasti kontrolloiva. Näin myös kynnys sen piiriin pääsemiseen jäi korkeaksi. Vasta vuoden 2008 asetuksessa lääkekorvaushoitoa pyrittiin kansainvälisten suositusten mukaan keventämään siirtämällä korvaushoitopäätökset terveyskeskustasolle perusterveydenhuoltoon. Samalla sallittiin korvaushoitolääkkeen jakelu myös apteekkien kautta. Asetuksessa kirjattiin silti kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla, että apteekkijakeluun hyväksyttiin vain buprenorfiinia ja naloksonia sisältävä yhdistelmälääke. Tätä on saatavilla vain lääkefirma Schering-Plough Oy:n tuotemerkkisuojaamana Suboxone-valmisteena. Sillä on yksinoikeus kyseisen lääkkeen myymiseen vuoteen 2016 asti. Terveyskeskuksien ja päihdeklinikkojen kautta jaettavana korvauslääkkeenä voi yhä käyttää metadonia. Se on paljon edullisempaa kuin Suboxone siksi, että apteekeilla on oikeus valmistaa sitä itse. Metadonin yliannostus voi kuitenkin johtaa kuolemaan. A I E M M I N S U O M E S S A metadonin rinnalla korvauslääkkeenä käytettiin tuotenimellä Subutex tunnettua buprenorfiinivalmistetta. Suomessa se on levinnyt katukauppaan ja siitä on tullut heroiiniakin yleisempi opiaattipohjainen huume. Subutex on myös Schering- Pl h Oy:n lääke, mutta sen palää Plough O tenttisuoja on vastikään rauennut. Sille olisi siten saatavilla jatkossa halpoja rinnakkaisvalmisteita. Asetuksessa yhdistelmälääkkeeseen päädyttiin, koska lääkeyhtiö oli etukäteen mainostanut sen sisältämän naloksonin estävän lääkkeen käyttämisen pistettävänä huumeena. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopaisen mukaan myös Suboxonea käytetään katuhuumeena. "On alun perinkin fiktiivinen ajatus, että jotain lääkettä ei voisi pistää suoneen. Yhdistelmälääkkeen sisältämä naloksoni tuottaa luvatun voimakkaat negatiiviset oireet vain osalle käyttäjiä ja heillekin tämä ikävä vaikutus kestää vain puolisen tuntia kun koko lääkkeen vieroitusoireita hillitsevä vaikutus voi kestää vuorokaudenkin. Suboxonen hinta katukaupassa on ilmeisesti Subutexia jonkun verran alhaisempi." L Ä Ä K E F I R M A S I I S O N N I S T U I lobbauksessaan hyvin, kun se sai yksinoikeuden sille tuottoisaan apteekkilääkkeeseen? "Sanoisin ennemminkin, ettei firman edes tarvinnut lobata asiaansa erityisen vahvasti, koska Suomessa media on pitänyt 10 vuotta suurta kohua Subutexin ympärillä " "Jos minulta kysytään, alun perinkin olisi pitänyt rakentaa hoitosysteemiä apteekkien kanssa siten, että korvauslääke olisi määrätty potilaan kliinisen tilan mukaan. Asetuksen muotoilussa edelleen painaa se, että viranomaisilla tämä kontrollipainotus on yhä määräävänä tekijänä." on jakanut sakkotuomioita aprillipäivän 2008 talonvaltaajille. Senaattikiinteistöjen korvausvaatimukset hylättiin. Aprillipäivänä 2008 aktivistiryhmä Autonominen tiedekunta valtasi Jyväskylän yliopiston aikaisemmin käyttämän Polaari-rakennuksen. Jyväskylän käräjäoikeus antoi tuomion 19:lle valtaukseen osallistuneelle. Kuuden osalta kaikki syytteet hylättiin. Loput 13 saivat kukin 20­27 päiväsakkoa ja heidät määrättiin korvaamaan yhteisesti 75 euron todistelukustannukset valtiolle. Rakennuksen omistava Senaatti-kiinteistöt oli esittänyt talonvaltaajille 30 000 euron ja Jyväskylän yliopisto 5 000 euron korvausvaatimukset siivous- ja maalauskustannuksista sekä rikotuista huonekaluista. Vaateet hylättiin kokonaan. Dole luopuu Bananas!*syytteistä luopuvansa herjaussyytteistä ruotsalaista Bananas!*-dokumenttielokuvaa vastaan. Dokumentti käsittelee nicaragualaisten banaanityöläisten oikeustaistelua Dolea vastaan. Dole käytti 1970-luvun lopulla viljelmillään hyönteismyrkkyä, jonka yhtiö tiesi aiheuttavan sen kanssa kosketuksiin joutuville ihmisille vakavia terveysongelmia. Dole on vaatinut dokumentin levittämisen kieltämistä. Dokumentin ohjaaja Fredrik Gertten vieraili Suomessa syyskuussa. "Onneksi tuotantoyhtiöllämme on amerikkalainen vakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut miljoonaan dollariin asti. Sitä Dole ei tiennyt", Gertten kertoi. Dolen yritykset estää elokuvan levitys ovat herättäneet pahaa verta Ruotsissa. Hampurilaisketju Max ilmoitti hiljattain boikotoivansa Dolen tuotteita, ja myös kaksi supermarketketjua on vaatinut Dolelta selvitystä sen toimista. Voima kirjoitti elokuvasta syyskuussa. R U O K A J ÄT T I D O L E I L M O I T T I T O R S TA I N A Hanna Nikkanen palkittiin V O I M A N V E R K K O L E H D E N F I F I N päätoimittaja Hanna Nikkanen voitti Euroopan komission journalistipalkinnon. Toimittajakilpailun aiheena oli "Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan". Nikkasen palkinto tuli sarjasta, jonka teemana oli syrjinnän ja köyhyyden välinen yhteys. Nikkanen voitti erikoispalkinnon artikkelilla "Kerrosten välissä", joka julkaistiin Voimassa 2/2009. Jury kehuu artikkelia uutisarvoa sisältäväksi ja koskettavaksi: Artikkelin päähenkilö, kongolainen Suomeen paennut Gilbert Adi Kadima ei saa afrikkalaista perhettään Suomeen, koska ei tienaa tarpeeksi, eli 3 300 euroa kuussa. "Kuinka moni suomalainen tietää, että tuollainen käännytysperiaate on olemassa?" jury kysyy. Toimittajakilpailun syrjintäsarjan voitti Kirkko & kaupunki -lehden toimittaja Pihla Tiihonen artikkelilla "Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa". Artikkelit kisaavat vielä kansainvälisistä palkinnoista, kisaan osallistuu 27 EU-maan voittoartikkelit. Tuomas Rantanen ASIANTUNTIJA-APUA TARJOLLA Anna-Maria Halle Schering-Plough Oy:stä, lobbasiko yhtiönne ahkerasti silloin kun ministeriössä valmisteltiin uusinta korvauslääkeasetusta? "En ollut silloin itse töissä täällä, joten prosessi ei ole minulle tuttu. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että olemme normaaliin tapaan tarjonneet tarvittaessa asiantuntemustamme käyttöön." V I E S T I N TÄ PÄ Ä L L I K KÖ Y H T I Ö N N E J Ä R J E S TÄ Ä Kannustetaanko siellä ohjaamaan potilaita apteekkijakelun piiriin ja Suboxonen käyttäjiksi? "Terveyskeskusten henkilökuntien piirissä tällaiselle koulutukselle on nyt kovaa kysyntää. Vaikka järjestämme koulutusta, emme itse puhu siellä emmekä esittele siellä lääkkeitä. Koulutuksen sisällöstä vastaa asiantuntijalääkäri ja hoidon eri vaihtoehdot ovat siellä objektiivisesti esillä." Lue Nikkasen artikkeli Voiman juttuarkistosta. tällä hetkellä korvaushoitoihin liittyvää koulutusta terveyskeskusten henkilökunnille. Tuomas Rantanen
• 10 voima 9 /2009 Koonnut Jari Tamminen kulttuuri häirintä Mainossiat Ruotsalaiset tietävät paremmin K A I K K I H A N T I E TÄ V ÄT teollisen lihateollisuuden olevan moraalisesti epävakaalla pohjalla. Monet myös tietävät lihantuotannon haukkaavan leijonanosan elintarviketuotannon käyttämistä resursseista. Ruotsin elintarvikevirasto on esitellyt ensimmäisenä maailmassa elintarvikkeiden ilmastomerkin. Viraston mukaan ruokavalion muuttaminen voisi olla yhtä tehokasta päästöjenvähentämistä kuin autoilun vähentäminen. Jopa neljännes länsimaisten ihmisten päästöistä syntyy ruokatuotannossa. Viraston esittämien uusien suositusten mukaiset ruokailutottumukset voisivat vähentää ruokatuotannon päästöjä 20­50 prosenttia. Ilmastomerkkikokeiluun osallistuvan Max-hampurilaisketjun kokonaispäästöistä 75 prosenttia syntyy lihatuotteista. Uusia suosituksia vastaan ovat hyökänneet muun muassa Euroopan lihateollisuus, Norjan lohenkasvattajat ja Malesian palmuöljyn tuottajat. www.co2-raportti.fi menee huonosti, Sikatilalliset eivät ole jääneet tumput suorina odottamaan parempia aikoja, vaan perustivat Porsaanlihatuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelman. Kampanjan päätuote on lokakuussa avattu sianlihaherkkuja ja sian upeaa elämää esittelevä Possupedia-verkkosivusto. Sen suunnittelussa on avustanut muun muassa mainostoimisto Bob Helsinki. Maaja metsätalousministeriö myönsi kampanjalle tukea 257 000 euroa. Possupedia esittää siat piirrettyinä, reippaina ja iloisina ­ ja ennen kaikkea elävinä. Eläinaktivisteilta on ilmestynyt useampia vastamainoksia, joissa pyritään näyttämään to- S I A N L I H AT E O L L I S U U D E L L A Politiikka on teatteria V O I M A N K I N S I V U I L L A vieraillut Billy Talen eli Reverend Billy kävi kunniakkaan taiston New Yorkin kaupungin pormestarin virasta. Maaliskuussa alkanut kampanja käytiin metroissa ja kadunkulmissa, toreilla ja puistoissa. Toisinaan poliisi pidätti konsumerismin lopun ajoista saarnanneen vihreän puolueen ehdokkaan vain vapauttaakseen hänet. Viimeinen rutistus, Bloomberg-zombie-numero New Yorkin perinteisessä Halloween-kulkueessa ei riittänyt. Mike Bloomberg uusi virkansa 50,6 prosentin äänisaaliilla, Talenin saalis jäi 0,8 prosenttiin. www.voterevbilly.com, www.revbilly.com Vuonna 2008 porsastuotantotilojen kannattavuus heikentyi merkittävästi vuoden 2005 lukuihin verrattuna, vaikka jo silloin sikayrittäjän voitto oli negatiivinen. Yrittäjälle aiheutui tappiota emakkoa kohden 211 euroa. Lihasikatiloilla tulos jäi samalle tasolle kuin vuonna 2007, eli tuotettua lihasikaa kohden aiheutui neljä euroa tappiota. tuus söpöjen kuvien takana. Oheisen kuvan valmistanut turkulainen Tuukka, 28, sanoo, ettei vastamainos ole yliampuva. Näky on arkipäiväinen teurastajille ja kaikkien possujen kohtalo. "Kuvassa on possu sellaisena, millaisena se pitäisi kuluttajan nähdä, mikäli haluaa nähdä totuuden eläintuotannosta", Tuukka kertoo. "Possupedia ärsyttää suunnattomasti sen takia, että siihen käytetään valtavat määrät veronmaksajien rahoja. On kestämätöntä, että ihmiset yritetään saada käyttämään enemmän lihaa, joka tuotetaan eläimiä julmasti kohtelemalla ja jonka kasvihuonepäästöt ovat merkittävät." Jukka Vuorio www.possupedia.fi Possupedian vastamainoksia lisää Fifissä, Jukka Vuorion blogissa. Feikkilehtien vuosi K E T T U TA R H A U S lopetetaan Suomessa lakimuutoksella", "Suomi pian lähes hiilineutraali", kiljuu Maaseudun Tulvaisuus -lehden etusivu. Maatalouden epävirallinen äänenkannattaja paljastuu tarkemmalla lukemisella eläinoikeusjärjestö Animalian ja elokuvafestivaali LensPolitican näköislehdeksi Maaseudun Tulevaisuus sanomalehdestä. Idea tempauksesta syntyi Animalian kahvipöydän ääressä. "Pohdimme, että pystyisimmekö tekemään jotain vastaavaa kuin mitä The Yes Men -ryhmä teki viime vuonna New Yorkissa", lehden tekoon osallistunut Animalian tiedottaja Eeva Suhonen kertoo. Hyvä investointi M A A I L M A N TA L O U D E N H E I L A H D E L L E S S A ylös alas tarjoutuu nokkelille sijoittajille ja vikkelille spekulanteille oivia mahdollisuuksia vuolla kultaa. Kullan hinta on hiljattain noussut viidenneksellä, öljyn tuplaantunut. Suomessa rahoitusala on takonut historiallisen hyvää tulosta, Yhdysvalloissa pelastuspaketit mahdollistivat Wall Streetin rahakoneiden massiiviset bonukset. Suurimmat voitot ovat kuitenkin syntyneet politiikkaan investoimalla. Tuoreiden tilastojen perusteella Wall Streetin rahoituslaitokset pumppasivat viime vuonna poliitikkojen lobbaamiseen 114 miljoonaa dollaria. Vastineeksi samaiset laitokset saivat 295 miljardia dollaria ongelmaluottojen selvittämiseen. 259 449 prosentin tuottoa on ansaitusti kutsuttu alan maailmanennätykseksi. Sen rinnalla lautakasa ei paljolta tunnu. www.counterpunch.org 2025 päivätty lehti tarjoaa visioita siitä, minkälainen Suomi voisi olla 16 vuoden päästä. Samalla se herättelee keskustelua maatalouden eettisistä valinnoista ja ympäristövaikutuksista. "Tämä poikkeaa radikaalisti totutusta kansalaisjärjestöviestinnästä", Suhonen kertoo. "Luotamme ihmisten mediakriittisyyteen ja kykyyn tulkita lukemaansa. Lehden tavoitteena on herättää kysymyksiä turkistarhauksesta, tehotuotannosta ja sen ympäristövaikutuksista." MARRASKUULLE "Tarkoitus on pohtia mitä voisi olla edessä, mikäli pyörät lähtisivät pyörimään nopeasti. Esimerkiksi kettutarhauksen kieltäminen vuonna 2025 on ihan uskottavaa, mikäli Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä." Jari Tamminen Maaseudun Tulvaisuus liitteenä tämän Voiman välissä. Lehteä jaetaan 6.11. Helsingin rautatieasemalla & Pasilan juna-asemalla sekä Elävä maaseutu -messuilla 6.­8.11. Helsingin Messukeskuksessa. Maaseudun Tulvaisuus on täynnä artikkeleita, joissa katsotaan taaksepäin kuvitteellisesta tulevaisuudesta, ei sisältö ole pelkkää fantasiaa. VA I K K A Taas laittomista mainoksista S E U R A U K S E T J U L K I S E N T I L A N L U V AT T O M A S TA Vihdoin Suomessa Oikeita sanomalehtiä parodioivat lehdet ovat olleet kuluneen vuoden trendituote. 5.11.2008 USA Today. Anarkistiryhmien yhteenliittymä levitti presidentinvaalien jälkeen telineisiin 30 000 lehteä, joiden kannessa ilmoitettiin: "Kapitalismi voitti vaalit". 21.3.2009 Die Zeit. Saksan Attac jakoi 150 000 lehteä, joiden kannessa puhuttiin saksaa. 21 21.9.2009 New York Post ­ SpePos cial Editicia on. The Yes on Men tuotti Me yl yli miljoona lehteä, jonle ka yli 2 000 vapaaehto toista jakoi New Yorkin a aamuruuhkassa YK:n ilmastokokouksen kunniaksi. "Me ollaan kusessa", kannessa ilmastonmuutosta käsitelleen artikkelin otsikko huusi. koristelusta eivät ole kaikille samoja. Sanktiot vaihtelevat sen mukaan, onko viesti jätetty kaupallisin vai epäkaupallisin motiivein. Viranomaiset poistavat innokkaasti julkisesta tilasta katutaiteen, mutta luvattomiin mainoksiin ei puututa. Ajoittain aktiiviset kansalaiset kuitenkin käyvät näiden laittomien mainosten kimppuun ja herättävät samalla kysymyksiä julkisen tilan hallinnasta ja funktiosta. Tuoreimmat esimerkit tilan haltuun ottamisesta ovat Saksasta, Kanadasta ja Ranskasta. Berliinissä ryhmä aktivisteja peitti taideteoksillaan Alexander- ja Hermannplatzin välisten bussikatosten mainokset, Torontossa taiteilijakollektiivi Duspa maalasi luvattoman kaupallisen informaation päälle lintuja. EteläRanskassa Mountaubanin asukkaat ovat kampanjoineet ylettömiä tienvarsimainoksia vastaan peittämällä niitä, ja samalla onnistuneet painostamaan kaupungin isät tiukentamaan julkisia mainostauluja sääteleviä säädöksiä. www.adbusters.org, illegalbillboards.org 27.3.2009 Not The Financial Times. Taiteilijanimellä Raoul Djukanivic esiintynyt aktivisti teki, painatti ja jakoi Lontoon to G-20kokouksen ko aikana yli aik 10 000 lehteä, teä joiden kansi huusi: kan "Kapitalismi "Ka ei tutkitusti olekaan d i ki i l k demokraattista". k 12.11.2008 New York Times ­ Special Edition. The Yes Men ja Anti-Advertising Agency jakoivat yli miljoona lehteä, jonka kannessa Irakin sodan ilmoitettiin loppuneen. 18.6.2009 International Herald Tribune ­ Special Edition. The Yes Men yhdessä Greenpeacen kanssa jakoi 50 000 lehteä mm. Brysselissä ja New Yorkissa. Joulukuulle päivätyn lehden kannessa Euroopan johtajat juhlivat Kööpenhaminan ympäristökokouksessa saavuttamaansa sopimusta päästörajoituksista. 6.11.2009 Maaseudun Tulvaisuus. Animalian ja LensPolitican yhteistä lehteä jaetaan Helsingin aamuruuhkassa. pai- nos 20 000 kappaletta. nypost-se.com, www.nytimes-se.com, iht.greenpeace.org
• kirja voima 9 / 2009 11 Kuvainraastajat Tapaus Neitsythuorakirkko: Ulla Karttusen näyttelyn sensurointi on varoittava ennakkotapaus. Niin kauan Ulla Karttusen netistä lataamat, lapsipornoksi luokitellut kuvat olivat esillä Neitsythuorakirkoksi nimetyssä installaatiossa. Tuona aikana kohukuvat näki kourallinen ihmisiä. Kuvat ja näyttelyn esitteet poistettiin, kun eräs näyttelyvieraista teki kantelun poliisille. Sitä seurasi esitutkinta, syyte ja tuomio. Karttunen tuomittiin syylliseksi lapsipornon hallussapitoon ja levittämiseen. Hänet jätettiin kuitenkin rankaisematta siksi, että taiteilijan katsottiin pyrkineen teoksellaan samoihin eettisiin päämääriin kuin lapsipornografiaa vastustava lainsäädäntö. Karttuselle ei annettu lupaa valittaa korkeimpaan oikeuteen. Tuomio heijasti usean närkästyneen nettikeskustelijan mielipidettä: taiteilijalle ei voi sallia erityisoikeutta lapsipornon käyttöön, oli tarkoitus mikä tahansa. Tutkija-taiteilija Karttunen puolusti taiteellista sananvapauttaan sekä lehtien sivuilla että taiteellaan. Syyskuussa hän järjesti yleisölle avoimen kivitysperformanssin, jossa hän rinnasti kohtaamansa mediakohtelun kuoliaaksi kivittämiseen. Karttunen on perustellut kuvien käyttöä sillä, että ne eivät olleet netin syövereistä hankalasti ongittua hc-materiaalia, vaan valtavirtasivustojen kuvastosta. Siis materiaalia, johon yhä useampi törmää. Hänen mukaansa installaatiossa kuvat 7 5 MINUUTTIA. toimivat kriittisenä ilmiantona netin ja yhteiskunnan lapsipornoistumisesta. jatkavat taidehistorioitsija Harri Kalha ja oikeustieteilijä Juulia Jyränki. Kaksikon kirjoittama Tapaus Neitsythuorakirkko käy kriittisesti läpi skandaalin eri vaiheita. Kalhan ja Jyrängin mukaan tyypillisin reaktio tapaukseen on ollut paniikinomainen torjunta, kuvien kieltäminen niitä näkemättä. "Yhteiskunnan pitäisi olla valmis keskustelemaan myös ja nimenomaan epämiellyttävistä asioista. Se, että jokin asia tai ilmiö työntää luotaan, ei saisi johtaa siihen, että keskustelu asian tiimoilta tyrehtyy", Kalha ja Jyränki painottavat. Arveluttavinta Karttusen tuomitsemisessa on heidän mielestään se, että monet muodostivat mielikuvansa ja mielipiteensä näkemättä kuvia: "On absurdia olla keskustelevinaan kuvista, ilman rohkeutta katsoa niitä." "Emme tarkoita, että jokaisen pitäisi tutkia pornosivuja voidakseen olla niistä jotakin mieltä. Mutta tätä voitaneen vaatia ainakin niiltä, jotka tietyistä instituutioista käsin esittävät julkisia arvioita, varsinkin kun niillä on kauaskantoisia juridisia ja kulttuurisia vaikutuksia." NY T KESKUSTELUA lla "On absurdia o an keskustelevina kuvista, ilman oa rohkeutta kats niitä." dikaaleimmillaan sitä, etteivät kuvataiteilijat voi käsitellä kriittisesti oman taiteensa keinoin lapsipornoa syyllistymättä itse sen käyttöön. Mutta miten muuten kuin kuvin voidaan havainnollistaa ja kritisoida visuaalisiin käytäntöihin sidotun pornon valtaa? Jyrängin ja Kalhan mukaan oikeudenkäynnissä näkyi myös se, että kuviin ei haluttu paneutua eikä niitä osattu käsitellä osana installaatiota. "Jos oikeusjärjestelmä ottaa kantaa nykytaiteen konventioihin, sen täytyy olla uskottava retoriikassaan", Jyränki ja Kalha vaativat. "Jos esimerkiksi teos on installaatio, sitä ei voi palauttaa suoraan käytettyyn kuvamateriaaliin, vaikka se olisikin imuroitu internetin pornosivuilta. Eihän keramiikkareliefiäkään voi palauttaa saveen, josta se on tehty." Petri Rautiainen Harri Kalha & Juulia Jyränki: Tapaus Neitsythuorakirkko. Like 2009. 304 s. myötä Karttusesta muodostui varoittava ennakkotapaus. Sen vaikutukset tarkoittavat raO I K E U D E N K ÄY N N I N Tuomas Kyrö
• 12 voima 9 /2009 Hollanti: Valtauskielto! alusta lähtien Hollanti ei tule olemaan entisensä. Talonvaltauksen kieltävästä laista on puhuttu jo vuosia, mutta nyt laki näyttää olevan todellisuutta. Lokakuun 15. päivä parlamentin alahuone äänesti kiellosta, ja oikeistopuolueiden enemmistön siivittämänä laki hyväksyttiin. Mikäli myös senaatti asettuu puoltamaan lakiesitystä, talonvaltauksesta tulee ensi vuoden alusta laitonta. "Senaatti ei keskity lakiesitysten poliittiseen sisältöön vaan juridiseen puoleen, joten kielto menee todennäköisesti läpi", arvelee Maartje van de Cement, talonvaltaaja ja juristi. Laillista talonvaltaus ei ole tähänkään asti ollut, mutta sitä on suvaittu tietyissä tapauksissa, kuten rakennuksen oltua vuoden tyhjillään. Lakimuutoksen myötä talonvaltauksesta voisi saada jopa vuoden vankeutta. Mikäli valtauksen yhteydessä käytetään väkivaltaa, olisi maksimituomio kaksi vuotta, ja mikäli väkivaltaan syyllistyy yksilön sijaan ryhmä, kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Talonvaltausten yhteydessä väkivallaksi lasketaan esimerkiksi vahasta valmistettujen maalipommien heittäminen mellakkapoliisirivistöä tai vaikkapa vesitykkiä kohti. V UODEN 2010 Pilaantunut nainen M E I L L Ä O N K A D U T TÄY N N Ä tällaisia "vapaita ja vahvoja" naisia, mutta leluhyllyissä istuvat, huvittavaa kyllä, Bratz-nimiset lapsiprostituoidut. Telkkarista tulee "vahvojen naisten" ohjelmia, kuten Sinkkuelämää, joka haistattaa pitkät naisen seksuaalisuuden kontrolloimiselle, mutta on siitä yhtä vapaa kuin kämmenselkäänsä viiltelevä teinityttö huomiosta. Ajatus omasta riippumattomuudesta osoittautuu monesti, asiassa kuin asiassa, silkaksi toiveajatteluksi. Ihminen on lopulta onnettoman heikko vastustamaan odotuksia ja lankeaa, ellei heti niin myöhemmin, siihen rooliin, kuvaan, joka hänelle tarjotaan. Ei pakosta vaan inhimillisestä miellyttämisen tarpeesta. Ja jos olisikin niin, että aikuinen nainen valitsee itse, niin voiko lapsista sanoa samaa. Katsoin pari viikkoa sitten Shrek 2:n ja 3:n ja voi sanoa, että niissä on pyritty välittämään paljon muita tärkeitä arvoja, mutta jälleen aika laiskasti panostettu naisasiaan. Tarinan sankarit ovat aasi, örkki ja kissa, joita näyttelee Eddie, Mike ja Antonio. En näe suurta kehitystä siinä, että merkittävimmät naisroolit kuuluvat örkin vaimolle ja pahalle haltiattarelle. Ne eivät olleet tarinan sankareita. jälleen uusi valtion tapa alistaa ihmisiä ja päästä eroon niistä, jotka ilmaisevat eriävän mielipiteensä", sanoo van de Cement, 31. Hän asuu seitsemän vuotta sitten vallatussa talossa, joka oli ennen valtausta jätetty tyhjilleen ja mätänemään 40 vuodeksi. Valtaajat ovat korjanneet aiemmin elinkelvottoman talon. Juuri tästä syystä esimerkiksi monet vanhojen rakennusten suojeluun pyrkivät yhdistykset ovat ilmoittaneet olevansa valtauskieltoa vastaan. Myös Amsterdamin kaupunginhallitus on myöntänyt, ettei virallisilla tahoilla ole keinoja puuttua kiinteistökeinotteluun tai talojen pitämiseen tyhjillään. Erilaiset uhkasakot ja säädökset eivät ole auttaneet. Tällä hetkellä valtaajat tekevät työn kaupungin puolesta etsimällä tyhjiä taloja, muuttamalla niihin ja pitämällä ne kunnossa. Maan suurimpien kaupunkien päättäjät ovat lakimuutoksesta huolestuneita, monet suorastaan sitä vastaan. Jokaisen uuden valtauksen ja jo vallattujen talojen asukkai" V A LTA U S K I E LT O O N den häätäminen olisi uskomattoman kallis prosessi, johon ei ole resursseja. Van de Cement arvioi, että yksin Amsterdamissa on yli tuhat talonvaltaajaa ja muualta Hollannissa noin 1 500 lisää. Cement ei usko uuden lain tarkoittavan talonvaltausten loppua. Hänen mukaansa suurin osa ihmisistä valtaa taloja poliittisista syistä ja saadakseen huomiota tärkeinä pitämilleen epäkohdille, kuten asuntopulalle, eikä lain muuttaminen saa ihmisiä luopumaan kannastaan. "Sillä, onko jokin laillista vai laitonta, ei ole väliä. Tässä yhteiskunnassa on täysin laillista omistaa ja pitää tyhjillään vaikka sata taloa, mutta se ei tarkoita että meidän täytyisi vain hyväksyä asiantila ja ajatella sen olevan oikein." VA N D E Tällä hetkellä ät valtaajat tekev in työtä kaupung puolesta. Oona Juutinen Kirjoittaja on Hollannissa asuva talonvaltaaja. Riiston mekanismit Philippe Rekacewicz O N K O N A I N E N K U V A N A ja käsitteenä lopullisesti pilalle seksualisoitu tuote? Jos kirjoitetaan eläinhahmoja lapsille ja halutaan vaikkapa temperamenttinen majava, tyhmä mato, ilkeä kettu ja ujo porsas, niin luulenpa, että äkkiseltään moni mieltää ne pojiksi. Ei ole mitään painavaa syytä ajatella, että ne olisivat tyttöjä. Joukon jatkona voi heilua tyttöankka, jolla ei ole luonnetta. Naiseus on määre itsessään ­ riittävä rajaus. Joskus näin telkkarissa kun joltain tuottajalta kysyttiin, että miksi on niin, että elokuvissa esiintyy enemmän miehiä kuin naisia. Tuottaja väitti, että naisia on vähän siksi, että suurin osa elokuvista suunnataan naisille. Aika jännästi käsitetty. Valhehan se oli. Kyse on siitä, että koska suurin osa elokuvista on suunnattu ihmisille, niin mies toimii parempana, neutraalimpana pintana ihmisen kuvalle. Mies on astetta valkoisempi taulu, mutta pienellä viitseliäisyydellä naisenkin kuvaa voisi puhdistaa. Ellei ole niin, ettei viitsitä kun se on vain kuva, josta ei tarvitse välittää. N A I S I A O L I S I N I I N L A S T E N kuin aikuisten elokuvissa enemmän jos muistettaisiin, että naiseutta voi esittää myös epäviihteellisesti ja arkisesti. Henkilön naiseus voidaan jopa välillä jättää täysin rauhaan, jättää kommentoimatta, jättää esittelemättä. Nainen voi olla ruma olematta Ruma Betty, läski olematta Big Mama, ujo olematta Neitsyt, vihainen olematta Hysteerinen. Lista on pitkä. Olen seitsemänvuotiaasta asti etsinyt piilopaikkaa naista esittävän muotokuvan kiimaiselta katseelta. Onko se reilua? Jos naiskuva päivitettäisiin ajan ja puheiden tasolle, heräisikö lähinnä primitiivinen pelko siitä, että kuka sitä naiseuden ydinasetta oikein valvoo, kun se ei ole neonvaloilla merkitty? Nainenko itse? Ruusu Haarla Philippe Rekacewiczin karttanäyttely Ulkopuolisilta pääsy kielletty! Kartografisia tutkielmia rajoista ja muuttoliikkeestä, Lasipalatsin aukiolla (vanhan linja-autoaseman laitureilla) 3.­29.11.2009, Helsingissä. Vapaa pääsy.
• 14 voima 9 /2009 Luotetaan sanaan Suomessa eläintilojen tarkastukset ovat retuperällä, EU-raportti paljastaa. Onko syynä mentaliteetti? OKAKUUSSA Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto sey ilmoitti, että Euroopan komissio on huolissaan tuotantoeläinten olosuhteista Suomessa. Komission Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (fvo) suoritti eläinten hyvinvointitarkastuksia tuotantoeläintiloilla Suomessa helmikuun 2009 aikana. Komission lokakuussa julkistamassa raportissa esitetään erityishuoli Suomen uusintaeläinsuojelutarkastuksista. Uusintatarkastus pitää tehdä, mikäli ensimmäisellä tarkastuksella havaitaan, että eläinsuojelulakia ei ole noudatettu. Tämä ei ole Suomessa aina toteutunut. sey:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö toteaa, että tiloille voidaan antaa puolikin vuotta aikaa korjata eläinlääkärin huomioima virhe eläinten pidossa: "Se tarkoittaa, että eläimet kärsivät sen puoli vuotta." "sey:llä on omia, vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia, joilta on kenkään viestältä tullut jo pittiä, et- Leirielämää K U N M A R S S I N L O K A K U U N lopulla yliopistorakennukseen, ensimmäisenä vastaan tulee banderolleja. Opiskelijat ovat vallanneet Wienin yliopiston suurimman luentosalin, Audimaxin. "Haluamme sivistystä", opiskelijat vaativat. Itävaltalaisopiskelijoiden tyytymättömyys on ollut tiedossa pitkään, mutta valtausaalto on yllättänyt kaikki. Luentosalissa pidetään kokousta. Valtaus on alkanut 22. lokakuuta ilman suunnitelmia. Edelleen tarvitaan sääntöjä, vapaaehtoisia hoitamaan viestintää ja huolehtimaan käytännön asioista. Homma ei saa mennä bilettämiseksi. Tupakoiminen siirretään erikseen varattuihin tiloihin. Fergus, 23-vuotias historianopiskelija saapuu haastateltavakseni. Hän on nukkunut viikon Audimaxissa. Rankkaa, mutta se kannattaa. Hän uskoo opiskelijoiden mahdollisuuksiin saavuttaa mielenilmauksellaan tuloksia. Ministerit saadaan liikkeelle vain hitaasti. Valtaus ei vaikuta aivan heti loppuvan. J O V U O S I A I TÄ V A L L A N tiedotusvälineet ovat seuranneet opiskelijoiden tyytymättömyyttä oloihinsa. Milloin on kyse raunioituvista tiloista, milloin puuttuvista opintopaikoista. Valtaus tuli kuitenkin yllätyksenä. Miksi juuri nyt? "Tämä tapahtui aivan spontaanisti. Ruohonjuuritasolla." Fergus mainitsee virstanpylväitä, vuoden 1996 ison säästöpaketin, vuoden 2000 musta-sinisen hallituksen määräämät lukukausimaksut. Sitten tulikin uudistus, joka kavensi edustajien oikeutta päättää yliopiston asioista ja viimeisenä tikkinä opintopaikkojen vähentämiset ja tutkinnonuudistukset. "Uudella lailla ollaan nyt panemassa yliopistojen portteja ahtaammiksi", Thomas, toinen opiskelija selittää. Hän on opiskelijoiden parlamentin sosialistifraktion jäsen. "Asioita on jo kauan päätetty kuulematta asianomaisia. Haluamme, että pääsemme mukaan päättämään." Thomas listaa järjestönsä vaatimuksia: rahaa koulutukseen, demokratiaa päätöksiin, ei opintorajoituksia, lisää tasa-arvoa: Itävallassa ei tällä hetkellä ole yhtään naista rehtorina. Ja vaikka 56 prosenttia opintonsa aloittavista on naisia, professoreina on vain 16 prosenttia. Valta halutaan takaisin yliopiston sisälle. Opiskelu ei saa muuttua pelkäksi taloudellisen paineen alaiseksi tehokkaaksi tutkintojen suorittamiseksi ­ kyse on sivistyksestä. KOULUTUK SELL A ON MUUK IN L tä viranomaisvalvonta ontuu", Ylisirniö sanoo. V A LV O N TA A L U V AT T I I N tehostaa viimeksi joulukuussa 2007, kun Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttävää kuvamateriaalia tuotantoeläintiloilla tapahtuvista laiminlyönneistä. Pian tämän jälkeen kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd.) teki maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.)kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että "tuotantoeläinten olosuhteiden tarkastuskäynnit tehdään jäävittömästi ja yleiseurooppalaisten säädösten mukaisesti". Anttila vakuutti vastauksessaan 28. joulukuuta, että valvonta eusäädösten myötä on laajentumassa, ja lisää rahaakin tarkastuksille olisi luvassa. Eviran tarkastuksia luvattiin tehostaa jo heti seuraavana vuonna. Evirassa taas tarkastuksiin suhtauduttiin epäillen. "Eviralla ei ole nykyisen lainsääd dännön nojalla oikeutta valvoa eläinte ten hyvinvointia tarkastuksia tekem mällä", Eviran Jaana Husu-Kallio ja M Minna Ruotsalo kirjoittivat Helsingin S Sanomien vieraskynä-palstalle. Heidän mukaansa valvontaakin te tehokkaampi tapa huolehtia eläimistä on ennaltaehkäisy: "Eläinten pari rissa työskentelevien ihmisten jatk kuvalla kouluttamisella ja neuvonn nalla on tärkeä rooli tässä työssä." linen selitys laiminlyönneille on se, että uusintatarkastus on hoidettu muulla tavalla, kuten eläinlääkärin puhelulla ja dokumentointi jää tekemättä: "Suomalainen mentaliteetti on se, että luotetaan sanaan. Uusintatarkastuksia ja dokumentointia ei pidetä niin tärkeänä." Hanna Lounela Oulusta vahvistaa Jaana Mikkolan lausunnon. "Järjestelmän heikkous on se, että eläinlääkärien pitäisi muistaa itse, mitä määräyksiä he ovat antaneet, ja pitää huoli uusintatarkastuksista. Osa jää tekemättä", Lounela sanoo. "Syynä eläinlääkärien kiireeseen on työvoimapula." Lounela kuitenkin uskoo, että marraskuun alussa voimaan astuva, jo vuonna 2007 esillä ollut eläinlääkintähuoltolaki parantaa tilannetta. LÄÄNINELÄINLÄÄK ÄRI Hannele Huhtala Näin tutkittiin pistetarkastuksessa oli kohteena kaksi muna- ja kaksi sikatilaa sekä yksi kana- ja yksi sikateurastamo. EU-komissio löysi huomautettavaa kaikista tarkastetuista tiloista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa. Vastuu eläinten hyvinvoinnista on aina eläimen omistajalla. Lääninhallitukset ja kunnaneläinlääkäri vastaavat varsinaisesta valvonnasta. Komissio tarkastaa koko valvontajärjestelmän toimivuutta. Suomessa ketju on seuraava: maa- ja metsätalousministeriö, keskushallinnon viranomainen eli Evira, alueellinen viranomainen eli lääninhallitus sekä paikallisviranomainen eli kunnaneläinlääkäri. EU-KOMISSION arvo kuin tutkinnon suoritus mahdollisimman nopeasti. Kyse on arvoista ja arvostuksista. Nuorilla ihmisillä on yhä epävarmempi tunne omista mahdollisuuksista muokata elämää nyt ja tulevaisuudessa. Samaan aikaan luodaan koko Eurooppaa koskevaa Bologna-systeemiä, joka opiskelijoille näyttäytyy vain kovenevina ja yhdenmukaistavina vaatimuksina. "Mukana valtauksessa ovat ihan kaikki. Alulle tämän panivat kuvataideopiskelijat ja opettajat. Kaikki menivät yhteistoimesta lakkoon ja valtasivat yliopiston. Tutkinnonuudistuspäätös allekirjoitettiin siitä huolimatta." Yliopiston rehtori George Winckler on asettunut tukemaan opiskelijoita, maltillisesti. Yleisradion haastattelussa hän puhui resurssien ja tavoitteiden yhteensopimattomuudesta, kehotti poliittisia tahoja ottamaan vastuunsa tosissaan ja ryhtymään opiskelijoiden kanssa dialogiin. Opiskelija-Fergusilla on viesti suomalaisille lukijoille: jos teillä on paremmat oltavat, olkaa hengessä mukana. hampaissa on erityis sesti kunnaneläinlääkärien toiminta ta. Siksi Eviran Eläinten terveys ja h hyvinvointi -yksikön yksikönjohtaja Ja Jaana Mikkolan mukaan tilanne on s sama kaikilla tuotantoeläintiloilla. "Eviralle komission raportti ei o ollut yllätys", Mikkola sanoo. "Kyllä kunnaneläinlääkärit koulutetaan s siihen, että jos he huomaavat epäk kohdan a) siihen puututaan ja b) jos ti tilanne tarvii määräajan, se käydään ta tarkastamassa uudelleen." Mikkolan mukaan yksi mahdolEU-KOMISSION Memorial voitti Saharov-palkinnon U ROO PA N parlamentti antaa tämänvuotisen Saharov-palkinnon venäläiselle Memorial-ihmisoikeusjärjestölle. ep mainitsee päätöksessään nimeltä Memorialin puheenjohtajan Oleg Orlovin ja järjestön perustajan Sergei Kovalevin. Palkinto on tunnustus myös kaikille muille Venäjällä toimiville ihmisoikeuksien puolustajille, joista ep nimesi vielä Moskovan Helsinki-ryhmän perustajan Ludmila Aleksejevan. "Palkinnon myöntämiseen Memorialille vaikuttivat jatkuva toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien ahdistelu, katoamiset ja murhat Venäjällä ja erityisesti Pohjois-Kaukasiassa", E Satu Taskinen palkinnon perusteluissa sanotaan. Tsetsenian sodista lähtien Pohjois-Kaukasia on ollut Memorialin toiminnan merkittävä painopiste. Järjestön työntekijät ovat usein olleet ainoita, jotka ovat tarjonneet konkreettista apua uhreille sekä siepattujen, kadonneiden ja tapettujen siviilien omaisille. Siksi myös henkilökunta on jatkuvassa vaarassa: 15. heinäkuuta 2009 murhattu Natalia Estemirova on Memorialin viimeisin murhattu työntekijä. Oleg Orlov syytti murhasta Tsetsenian presidenttiä Ramzan Kadyrovia, jonka tiedetään toistuvasti uhkailleen Estemirovaa. Kadyrov haastoi Orlovin ja MemoJ Ä R J E S T Ö N J O H TA J A rialin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja lokakuussa moskovalainen oikeusistuin tuomitsi Memorialin maksamaan korvauksia Kadyroville 50 000 ruplaa (1 160 euroa) ja Orlovin 20 000 ruplaa (460 euroa). Kaikki osapuolet valittivat päätöksestä. Kadyrov ilmoitti haastavansa kunnianloukkauksesta seuraavaksi sanomalehti Novaja Gazetan. Saharov-palkinto on vuodesta 1988 myönnetty henkilölle tai järjestölle, joka on merkittävällä tavalla puolustanut ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapauden kaltaisia perusvapauksia. Memorial vastaanottaa 50 000 euron arvoisen palkinnon Strasbourgissa 16. joulukuuta. Anu Harju
• Kapellimestarina Kirmo Lintinen Temppeliaukion kirkko, Helsinki Pe 4.12.2009 klo 19.00 Hyvinkään kirkko Ti 8.12.2009 klo 19.00 Pyhän Laurin kirkko, Lohja Ke 9.12.2009 klo 19.00 Porvoon tuomiokirkko Pe 11.12.2009 klo 19.00 Liput: 25/20 (Hki) ja 20/15 (muut) Ennakot: Lippupiste (Hyvinkää) ja Lippupalvelu (muut) Joulukonserttikiertue Modernia nykyjazzia! k j z a Korjaamo, Vaunusali (Töölönkatu 51 a) To 19.11.2009 klo 20.00 Kapellimestarina Mikko Hassinen Liput: 23/18 Ennakot: Lippupiste ja Tiketti Hanki lippusi jo ennakkoon! Lippupalvelu: 0600 10 800 (1,83 /min + pvm) tai 0600 10 020 (5,99 /puhelu + pvm) www.lippupalvelu.fi Tiketti: 0600 1 1616 (0,98 /min + pvm) www.tiketti.fi Lippupiste: 0600 900 900 (1,75 /min + pvm) www.lippu.fi
• Garagen isukit The Sonics palaa lavalle lähes 40 vuoden tauon jälkeen. KEIKK A SUOMALAISYLEISÖ vaikuttajat ­ The Sonics jää toistumaan loputtomiin. V A I K K A T H E S O N I C S nautti jo aikoinaan kovaa kulttimainetta, sen ura hiipui muiden velvollisuuksien alla. Bändin jäsenet häipyivät opiskelemaan ­ ja sotimaan Vietnamissa. Parypa on työskennellyt vakuutusbisneksessä ja soitellut kavereiden kanssa olohuoneessaan. 1970-luvun alun jälkeen jouduttiin odottamaan vuoteen 2007, ennen kuin ikonit saatiin jälleen houkuteltua lavalle. pääsee vihdoin kokemaan elävänä maailman mullistaneen kolmen soinnun päälle karjumisen. Pohjoisamerikkalainen The Sonics aloitti särökitaran soiton ja garagerockin vallankumouksen. Bändi on vastuussa suurin piirtein kaikesta simppeliin räkäisyyteen luottavasta musiikista 40 viime vuoden aikana, punkista grungeen, elektroon ja Kallion vallanneisiin ketjurokkareihin. The Sonics toimi 1960-luvulla vain muutaman vuoden, mutta sen merkitys rockin historiassa on kasvanut valtavaksi. Bändin perustajajäsen, kitaristi Larry Parypa, on huomannut nuorten polvien löytävän Sonicsin yhä uudelleen ja uudelleen. Vaatimaton mies perustelee yhtyeen merkitystä pioneeriasemalla. "Ihmiset palaavat musiikissa aina niiden bändien pariin, jotka aloittivat jotakin uutta. Me olimme ensimmäisiä, joiden levyillä rääyttiin", Parypa selittää puhelimessa, ihan rauhallisesti. mitä isö saa "Yle ." haluaa "Newyorkilainen promoottorimme ei vain suostunut jättämään meitä rauhaan. Ensimmäiset treenit tauon jälkeen kuulostivat hirveiltä, mutta vähitellen homma alkoi sujua ja me innostua", kitaristi kertoo. Nyky-Sonicsissa on mukana myös al- kuperäinen laulaja Gerry Roslie. Hänen rääyntänsä on Sonics-soundin erottamaton osa. Suuri osa The Sonics -tuotannon viehätyksestä tulee äänitteiden käsinkosketeltavan elävästä tunnelmasta. Se johtuu bändin aikanaan käyttämästä tekniikasta, tai sen puutteesta. Legendat kertovat, miten Here Come The Sonics -albumin rummut nauhoitettiin yhden mikrofonin kautta, tai miten bändi repi studion äänieristeet elävämmän äänimaailman toivossa. Parypa naureskeleekin, että lavoille palaamisessa haastavinta on tottua uuteen tekniikkaan. "Ei meillä aikoinaan mitään kitaramonitoreja ollut." K U N A L K U U N O N P Ä Ä S T Y, miehille. "On hienoa päästä näkemään Eurooppaa ja tavata uusia ihmisiä, joille The Sonics on niin iso juttu. Soitamme keikoilla mielellämme vanhoja biisejä ­ yleisö saa mitä haluaa." Syksyllä 2009 bändi kiertää Kreikasta Espanjaan minkä oikeilta töiltään ehtii ­ suomalaisten onneksi vihdoin myös Helsinkiin. Taru Torikka The Sonics & The Flaming Sideburns Helsingin Nosturissa 29.11. kello 21.00, ovet aukeavat kello 19. K-18. keikkailu maistuu garagerockin vanhemmille valtio- B Ä N D I N R Ä K Ä I S E N S O U N D I N vaikutus näkyy muiden garage-rokkareiden lisäksi suurin piirtein kaikessa alternative-rockiksi kutsutussa. Sonicsin omat biisit The Witch, Strychnine ja versiot garage-standardeista Louie, Louie ja Have Love, Will Travel iskevät yksinkertaisessa raivokkuudessaan yhä uusiin musiikintekijäpolviin, genrestä riippumatta. Sonics-asenne kuuluu 2000-luvun alun musiikissa paitsi White Stripesin ja Eagles of Death Metalin kaltaisten perusteisiin palanneiden rock-aktien musiikissa, myös elektronisemmalla puolella. LCD Soundsystemin muutaman vuoden takaisessa Losing My Edge -tanssihitissä luetellaan kaikki viimeksi kuluneen puolen vuosisadan kovimmat Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA 7.11. UR A ANIN TERVEYSVAIKUTUKSET, professori Inge Scmitz-Feuerhake luennoi seminaarissa, jonka Ranua Rescue -kampanja järjestää uraaniteollisuuden terveysvaikutuksista, Ranuan ala-asteella, Aapiskuja 6, kello 15, tilaisuudessa luennoivat myös antropologi Ulla Valovesi & opettaja & kansalaisaktivisti Ulla Klötzer, tilaisuudessa pohditaan myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tilanteessa, jossa paikallista yhteisöä on vastassa vaikutusvaltainen teollisuudenhaara. 27. 11 . ÄL Ä OSTA MITÄ ÄN -PÄIVÄ, Miksi ostat? -teema haastaa pohtimaan ostamiseen liittyviä syitä & tekosyitä, päivää on järjestämässä Luonto-Liitto yhteistyöjärjestöjen kanssa, Älä osta mitään -viikolla 48 järjestetään ohjelmaa pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Turussa & Tampereella, www.alaosta.fi. ta 8.11. mennessä sähköpostitse: info.naistenpankki@gmail.com, mitä lahjoitettavaa tavaraa tuot. TAMPERE ILMA STOKRIISISTÄ ILMA STOTURVA AN -kurssi, vielä jäljellä luennot 5.11. Ilmastonmuutos, kapitalismi & valtiot, 12.11. Ilmastonmuutos & ympäristöjärjestöt, 19.11. Kestävä elämäntapa, 26.11. Ilmastonmuutoksen psykologia & 3.12. Ilmastonmuutos & konfliktit, torstai-iltaisin kello 18-20.30 Pispalan kirjastolla, Tahmelankatu 14, kurssin järjestää Tampereen vapaaopisto yhteistyössä Hirvitalon kanssa, tiedustelut: ilmastokurssi@riseup.net. K A NSA IN VÄ L ISEN AUTONOMISEN OPISK ELU N 18. 11 . VEGA ANIRUOK AKURSSI, Vantaan Luonnonystävien kasvisruokakurssilla kokataan Päivi Mattilan johdolla Tikkurilan Tonttulassa, Ratatie 2, kello 17­22 , kurssi järjestetään yhteistyössä Animalian opiskelijaryhmän kanssa, ilmoittautuminen 11.11. mennessä toimisto@ valu.fi, 050 407 2969. RETK I VIIK INMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOON, Luonto-Liiton Uudenmaan piirin 15­30-vuotiaat nuoret retkeilevät, tule mukaan, tapaaminen puhdistamon ovella kello 16.30. 9. 12. VÄLIMERELLISIÄ MAKUJA KREIK ASTA MA- KESKUSTELUT & LUENNOT 1 1 . 1 1 . PAR A SIIT TI: HUUMA ANTUMINEN, Helsingin yliopiston filosofianopiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n keskusteluklubilla huumaantumisesta alustavat Jarkko S. Tuusvuori & Pekka Hongisto Helsingin Kiasman seminaaritilassa kello 18. 13.11. NOUSUK AUSI! Journalismin roolit talouden suhdanteissa, journalismikritiikkiseminaarissa alustamassa Sauli Niinistö, Esa Reunanen, Anna Simola, Niina Martikainen, Joonas Partanen, Anne Kaikkonen & Markku Hurmeranta Tampereen yliopiston auditorio Pinni B1100:ssa, Kanslerinrinne 1, kello 10­15, ilmoittautuminen 6.11. mennessä satu.seppa@uta.fi, (03) 3551 7877. 28. 1 1 . VIHRE ÄN EL ÄMÄNSUOJELUN LIITON seminaari, puhujina Leena Vilkka, Eero Paloheimo, Pentti Linkola, Tere Vadén, Kari Väyrynen & Senni Luosujärvi Oulussa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5, kello 12­19, http:// vesl.fi. 30.11. KONSENSUS / MEDIA, Le Monde diplomatiquen Elävien ajattelijoiden klubilla keskustelemassa keskustelemassa toimittaja Johan- na Korhonen & Yleisradion pääjohtaja Mikael Jungner, isäntänä Tuomas Rantanen, Espoon Kaupunginteatterissa, klubi 18.30­21.30, ohjelma alkaa kello 19. TAPAHTUMAT 20. 11 . L APSEN OIKEUK SIEN PÄIVÄ, kello 18 syttyvät taikalamput ympäri Suomea: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kotkassa, Lapinlahdella, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella & Vantaalla. Päivän aikana nähdään lastenkulttuuria parhaimmillaan: tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Helsingissä, Annantalon pihalla syttyvät keramiikkaryhmien valmistamat lyhdyt, lisäksi Taikalamput syttyvät -tapahtumassa nähdään muun muassa Nukketeatteria. 30.11. WHAT DOES IT MEAN TO BE A COMMUNIST 9.­18.11. Tampereen yliopistolla autonomisen tieteen päivät, jossa käsitellään muun muassa opintopiirejä, julkista sosiologiaa, työläistutkimusta & radikaalikääntämistä, www.toimivayliopisto.net. & TOIMINNAN VIIKKO HELSINKI NA ISTEN PANK IN YSTÄVÄK IRPPUTORI KURSSIT & RETKET 12. 1 1 . Helsingin ydinkeskustassa ajalla 16.­28.11., tapahtuman tuotto menee lyhentämättömänä Naisten Pankille, kirpputorille otetaan vastaan hyväkuntoista & ehjää tavaraa paikan päällä 7.11. kello 14­17 & 15.11. kello 12­17, kirpputorin osoite on Yliopistokatu 5, katutasossa, ilmoi- MA A ILMAN KUVAT -SARJAKUVAT YÖPAJA noin 13­29-vuotiaille Leppävaaran nuorisotilassa, Veräjäpellonkatu 6, kello 19­22, www. nuortenakatemia.fi, ilmoittautuminen: eny@ luontoliitto.fi, 046 6675946. -kasvisruokakurssi, Vantaan Luonnonystävien kurssilla kokataan Maura Nurmen opastuksella kello 17­22 Tikkurilan Tonttulassa, Ratatie 2, ilmoittautuminen 2.12. mennessä toimisto@valu.fi, 050 407 2969. 10.12. L AHJAVALVOJAISET, älä osta uutta vaan tuunaa itse tehty lahja! Ideoita & ohjeita, miten tehdä kierrätysmuodin mukaisia laukkuja, koruja tai vaatteita, voit myös askarrella luonnonmateriaaleista kauniin seppeleen, ota mukaan omia materiaaleja, askartelun järjestää Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat Leppävaaran nuorisotilassa, Veräjäpellonkatu 6, kello 19­22, ilmoittaudu eny@luontoliitto.fi, 046 667 5946. ROKKOON & ITALI A STA L ÄHI-ITÄ ÄN Slavoj Zizek esitelmöi Helsingin yliopiston Porthaniassa, luentosali P1, Yliopistonkatu 3, kello 15­18. 1.12. CINEMA & IDEOLOGY: report from battleground, kello 12 Zizek!-elokuva, kello 14­17 Slavoj Zizek esitelmöi & kello 17.30­20 Perverts guide to cinema -elokuva Helsingin Kiasma-teatterissa. TODAY?
• 20 voima 9 /2009 Kun idealismi voittaa kuolemanpelon T E AT T E R I Ajattelemmeko itse vai ajatteleeko ympäristö meissä? Vastaako ihminen teoistaan vai onko hän vain aikansa oire? Mikä erottaa ihmisen rotasta ja kumman hyväksi erotus olisi nähtävä? Montako kertaa ihmisen lasta on ammuttava, jotta sen saa hiljaiseksi? Saako eräitä sittenkään? Kuka on sinun majakkasi, kenen valossa suunnistat? Minkä arvoinen panos on ihmishenki, elämä toisten hyväksi? KokoTeatterin näytelmässä Lipusta revitty tähti ollaan suurten kysymysten äärellä. Vahvasti yhteiskunnallisen näytelmän päähenkilöinä ovat Yrjö Kallinen, Betty Peltonen, Miklós Gimes, Jan Palach ja Anna Politkovskaja. "Ensinnäkin minua kiinnostaa kysymys, mitä tapahtuu ihmisen mielessä silloin, kun hän valitsee idealismin ja kuolemanvaaran välillä. Toisaalta ottaa päähän se, miten Neuvostoliitto vaiensi sananvapauden ja miten Putinin Venäjä kohtelee toisinajattelijoita. Sitä paitsi suomalaisen teatterin yleinen viihteelCvijeta Miljak Aiju Salminen listyminen ärsyttää", Heikki Kujanpää kertoo näytelmän kolmesta lähtökohdasta. Kujanpää on yksi näytelmän neljästä käsikirjoittajasta. Muut ovat Helena Kallio, Jussi Nikkilä ja Anna Veijalainen. Näytelmä muistuttaa katsojaa sananvapauden tärkeydestä. Nyky-Suomessa ihmisen henki ei tavallisesti ole uhattuna hänen mielipiteidensä takia. "Meillä on sananvapaus, mutta käytämmekö sitä?" Helena Kallio pohtii. Kallion mukaan näytelmä ei pyri luomaan päähenkilöistä marttyyrikuvaa. "He olivat ihmisiä, jotka ajattelivat itse ja olivat eettisesti hereillä. Esimerkiksi Anna Politkovskaja ei voinut vaieta Tsetseniassa näkemistään vääryyksistä, sillä se olisi tarkoittanut inhimillisistä perusarvoista luopumista." Heidi Huhtala Lipusta revitty tähti, ensi-ilta 25.11. kello 19 Helsingin KokoTeatterissa. WWW.Q-TEATTERI.FI Q-TEATTERI | Tunturikatu 16 | Etu-Töölö p. 09-4542 1333 ja Lippupalvelu Slavenka Drakuli´ ­ Antti Hietala c AIVAN KUIN MINUA EI OLISI LEEVE HANNU-PEKKA BJÖRKMAN LOTTA 17/2 ELENA LEHTIKARI JUSSI NIKKILÄ 16/12/2009 asti Marcel Proustin JÄLLEENLÖYDETTY AIKA "Menkää hyvät ihmiset ja kirjallisuuden ystävät katsomaan.... parhaita näkemiäni romaanikirjallisuuden näyttämösovituksia." -HS.fi / Hannu Marttila 2010