8/2024 11.11.–15.12. VOIMA.FI 8/2024 11.11.–15.12. VOIMA.FI LIHAN HIMO • VIHREÄ SIIRTYMÄ • HOLLYWOOD GOOD BOYS GOOD BOYS GOOD BOYS GOOD BOYS GOOD BOYS GOOD BOYS Uudet äänet
kahvilawillensauna.fi LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi TEKNIIKAN MUSEOSSA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ SOFI OKSANEN VIRON KIELIN EN TEKSTIT YS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ ENSI-ILTA TAIVASSALISSA 15.1.2025 KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 12.2.2025 PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ
kahvilawillensauna.fi LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi SOFI OKSANEN VIRON KIELIN EN TEKSTIT YS Mikonkatu 1, Helsinki Avoinna ma–pe 11–20, la–su 11–18 16€ / 6€ / Museokortti www.valokuvataiteenmuseo.fi 25.10.2024–23.2.2025 TYLER MITCHELL WISH THIS WAS REAL
ILMOITUS WAUHAUS: RENAISSANCE ANNI MARTTINEN: HATTARATALOUS MA RRA S JOU LUK UUN MER KKI TUO TTE ET WAUHAUS on Helsingistä käsin toimiva monitaiteinen kollektiivi, joka tunnetaan kokonaisvaltaisesta audiovisuaalisesta näyttämöestetiikastaan sekä jaetun tekijyyden toimintamalleistaan. Renaissance kutsuu esiin myyttisiä ruumiita, joissa fantasiat saavat lihallisen muodon. Näyttämöllä pyritään luomaan vallankäytön läpäisemälle, normiutetulle ruumillisuudelle tilaa uusiutua ja muuttaa muotoaan. Esitykset Tanssin talon Pannuhallissa 3.12.–14.12. www.zodiak.fi Ekonomisti, somevaikuttaja Anni Marttisen tuore tietokirja on kirja ihmiselle, joka haluaa ymmärtää taloudesta ja yhteiskunnasta enemmän, mutta jolle ekonomistien munkkilatina tuntuu vieraalta ja ulossulkevalta. Talouspuheen yleistajuistaminen on demokraattinen teko. Hattarataloudessa on tilaa myös pehmeinä pidetyille arvoille kuten empatia, luonto, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. www.sets.fi Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana oleva koskettavan kiehtova ja eläytyvät teos punoo yhteen sata vuotta Suomen ja naalin tarinaa. Se kiertyy lopulta kysymykseksi siitä, voiko ihminen korjata tekemiään virheitä, omiaan ja aiempien sukupolvien. Onko silta eläimen ja ihmisen välillä ylittämätön? Samalla se on toiveikas kuvaus pienestä nisäkkäästä ja Suomen luonnon monimuotoisuudesta. www.otava.fi Kukaan ei halua tulla manipuloiduksi, mutta sosiaalisessa mediassa meitä ohjaillaan huomaamattamme jatkuvasti. Ymmärrämmekö, mitä sosiaalinen media tekee meille? Voisivatko asiat olla toisin? Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olevassa tietokirjassa inspioivana ajattelijana tunnettu Perttu Pölönen esittää teesinsä somen käyttäjille. www.otava.fi SONGLINES – AUSTRALIAN SEITSEMÄN SISARTA Huikaisevan värikäs ja visuaalisesti vaikuttava Vapriikin näyttely sukeltaa syvälle Australian alkuperäiskansojen unimaailman tarinoihin. Kolme keskiaavikon aboriginaalikansan aloitteesta syntyneen näyttelyn keskiössä on eri puolilla maailmaa tunnettu seitsemän sisaren tarina. Se on yksi Australian tunnetuimmista perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista songline-laululinjoista. 11.10.2024-30.3.2025. www.vapriikki.fi TANSSITEATTERI HURJARUUTHIN TALVISIRKUS FANTASIA Tänä talvena pyöreät 30 vuotta täyttävästä Hurjaruuthin Talvisirkuksesta on muodostunut vuosittainen eri sukupolvia yhdistävä perinne. Talvisirkus Fantasian salaperäisessä todellisuudessa huipputason sirkusartistit ja tanssijat Suomesta ja maailmalta ihastuttavat taidokkuudellaan. Tiedossa muun muassa hulavanteita, jongleerausta, nuorallatanssia, akrobatiaa. Sykähdyttävää tunnelmaa loihtii elävä sirkusorkesteri Hattarapartio. Esitykset Tanssin talon Erkko-salissa 5.12.–26.1. Liput: hurjaruuth.fi ORNAMON DESIGN JOULU X DESIGNKAVERIT 2024 Tunnelmallisessa tapahtumassa pääset tapaamaan muotoilijoita ja hankkimaan vastuullista koti maista designia. Myynnissä on muotoilun ja taidekäsi työn ammattilaisten suunnittelemaa ja valmistamaa käyttö taidetta keramiikasta, tekstiileistä, puusta, metallista ja kierrätysmateriaaleista sekä painotuotteita, koruja, vaatteita ja asusteita yhteensä noin sadalta tekijältä ja brändiltä. Finlandia Cafe&Wine on avoinna koko tapahtuman ajan. Pikku-Finlandia 7.–8.12. Karamzininranta 4, Helsinki Avoinna la klo 12–18 ja su klo 11–17. Vapaa pääsy! mutta jolle ekonomismutta jolle ekonomistien munkkilatina tuntien munkkilatina tuntuu vieraalta ja ulossultuu vieraalta ja ulossulkevalta. Talouspuheen kevalta. Talouspuheen yleistajuistaminen on yleistajuistaminen on demokraattinen teko. demokraattinen teko. on tilaa myös pehmeinä pidetyille arvoille kuten empatia, luonto, inhita vuotta Suomen ja naalin tarinaa. Se kiertyy lopulta kysymykseksi siitä, voiko ihminen korjata tekemiään virheitä, omiaan ja aiempien sukupolvien. Onko silta eläimen ja ihmisen välillä ylittämätön? Samalla se on toiveikas kuvaus pienestä Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olevassa tietokirjassa inspioivana ajattelijana tunnettu Pölönen sinsä somen käyttäPuolenkuun Pelit tarjoaa talveen hittipelin! Kun joku sanoo omena tai ruoho. Onko se minkä värinen? Oletteko samaa mieltä? Pisteytys tulee lähelle osumista. Yllättävän mielenkiintoinen ja monipuolinen värejä käsittelevä peli on 2024 vuoden megahitti! 3–10 pelaajaa, Peliaika noin 30 minuuttia. Ikäsuositus 8+ www.puolenkuunpelit.com HUES AND CUES -LAUTAPELI KIMMO OHTONEN: TUNTURIKETTU PERTTU PÖLÖNEN: SAISINKO HUOMIOSI? M aisa Im m on en Saa rni Säil yno ja
8 / 2024 • 7 11.11.–15.12.2024 VUONNA 1999 perustettu Voima on nyt marraskuussa ilmestynyt 25 vuoden ajan. Tuo ajanjakso, neljännesvuosisata, tuntuu kaltaiselleni keskiikäiselle pelkältä silmänräpäykseltä, mutta tämän lehden kansi juttuun haastatelluille Good Boys -bändin jäsenille se on elinikä. On joka tapauksessa hämmentävää tarkastella, mitä kaikkea maailmassa vuonna 1999 tapahtui. Moni nykyisin itsestäänselvä asia oli silloin uusinta uutta. Internet oli ollut yleisön ulottuvilla vasta vajaan vuosikymmenen, ja vertaisverkkoa hyödyntänyt tiedostonjakopalvelu, syksyllä 1999 lanseerattu Napster enteili digitaalisen piratismin kultakautta ja kokonaista musiikkibisneksen murrosta. Vuoden alussa otettiin askel kohti markasta luopumista, kun Suomessakin otettiin käyttöön eurovaluutta digitaalisessa muodossa. Lait lähestymiskiellosta ja palovaroitti mien pakollisuudesta astuivat voimaan. Kasvissyönti oli suhteellisen harvinaista ja vain yhteiskunnallisesti tiedostavimpien puuhaa, veganismi lähinnä sulaa hulluutta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastoon eli kasvihuoneilmiöstä puhuttiin kyllä, mutta ilmastokriisistä ei vielä lainkaan. Berliinin muurin murtumisesta, joka nykyisin kuulostaa lähinnä muinaishistorialta, tuli kuluneeksi kymmenen vuotta samoihin aikoihin, kun ensimmäinen Voima ilmestyi marraskuussa 1999. SILLOIN EUROOPASSA raivosi Jugoslavian hajoamisen aiheuttama Kosovon sota. Vuoden 1999 viimeisenä päivänä – koko maailma jännittäessä Y2K:ta, eli tietojärjestelmien povattua sekoamista vuosituhannen vaihtumisesta – Vladimir Putin nousi pääministeristä Venäjän presidentiksi ensimmäistä kertaa, kun Boris Jeltsin väistyi terveysongelmiensa vuoksi. ValkoVenäjän presidentiksi vuonna 1994 äänestetty Aljaksandr Lukašenka oli jo aloittanut valtakautensa venyttelyn ja oli tuossa vaiheessa saanut sitä pidennettyä vuoteen 2001. Kesällä 1999 Yhdysvallat totesi, ettei tunnusta Lukašenkaa Valko-Venäjän lailliseksi johtajaksi yli alkuperäisen kauden. Israe lissa työväenpuolueen Ehud Barak nousi vaaleissa pääministeriksi ohi Benjamin Netanjahun. Nyt vuonna 2024, diktaattorit Putin ja Lukašenka ovat edelleen vallassa, ja Netanjahun johtama Israel hävittää Palestiinaa. Donald Trump on toistamiseen voittanut presidentinvaalit Yhdysvalloissa, millä voi olla vakavia vaikutuksia Venäjää vastaan puolustautuvan Ukrainan ja laajemmin Euroopan tulevaisuudelle. Mieleen nousevat Mika Waltarin kirjoittamat sanat Sinuhe egyptiläisestä: ”Kaikki palaa ennalleen eikä mitään uutta ole auringon alla eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat.” VOIMALLE ON alusta saakka ollut tärkeää olla siellä missä lukijatkin, veloituksetta, kaikkien vapaasti luettavissa. Voima syntyi aikana, jolloin tuulikaapeissa, liikenneasemilla ja videovuokraamoissa oli ilmaisjakelussa monia lehtiä. Digimurros ei vielä näivettänyt journalistista kenttää eikä sosiaalinen media toiminut poliittisten toimijoiden ja kaupallisten vaikuttajien rikkinäisenä puhelimena. Vuonna 2024 Voiman tehtävä riippumattoman laatujournalismin ja oikeudenmukaisemman maailman äänenä on entistä tärkeämpi. EMILIA MIETTINEN Ei mitään uutta auringon alla VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen | KANSI Nauska | TOIMITUS KukkaMaria Ahokas, Antti Kurko, Nauska, Noa Nauska, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Vilppu Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Aramís Castro, Laura Gustafsson, Anna Heikkinen, Ville Hänninen, Mitja Jakonen, Esko Juhola, Adunais Pérez, Riina Rannasmaa, Janne Siironen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, LuontoLiitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 14571005 (painettu) 27373029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste | VLAST!sarjassa Voima julkaisee Venäjää ja ItäEurooppaa käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Alfred Kordelinin säätiö. Pääkirjoitus ILMOITUS WAUHAUS: RENAISSANCE ANNI MARTTINEN: HATTARATALOUS MA RRA S JOU LUK UUN MER KKI TUO TTE ET WAUHAUS on Helsingistä käsin toimiva monitaiteinen kollektiivi, joka tunnetaan kokonaisvaltaisesta audiovisuaalisesta näyttämöestetiikastaan sekä jaetun tekijyyden toimintamalleistaan. Renaissance kutsuu esiin myyttisiä ruumiita, joissa fantasiat saavat lihallisen muodon. Näyttämöllä pyritään luomaan vallankäytön läpäisemälle, normiutetulle ruumillisuudelle tilaa uusiutua ja muuttaa muotoaan. Esitykset Tanssin talon Pannuhallissa 3.12.–14.12. www.zodiak.fi Ekonomisti, somevaikuttaja Anni Marttisen tuore tietokirja on kirja ihmiselle, joka haluaa ymmärtää taloudesta ja yhteiskunnasta enemmän, mutta jolle ekonomistien munkkilatina tuntuu vieraalta ja ulossulkevalta. Talouspuheen yleistajuistaminen on demokraattinen teko. Hattarataloudessa on tilaa myös pehmeinä pidetyille arvoille kuten empatia, luonto, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. www.sets.fi Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana oleva koskettavan kiehtova ja eläytyvät teos punoo yhteen sata vuotta Suomen ja naalin tarinaa. Se kiertyy lopulta kysymykseksi siitä, voiko ihminen korjata tekemiään virheitä, omiaan ja aiempien sukupolvien. Onko silta eläimen ja ihmisen välillä ylittämätön? Samalla se on toiveikas kuvaus pienestä nisäkkäästä ja Suomen luonnon monimuotoisuudesta. www.otava.fi Kukaan ei halua tulla manipuloiduksi, mutta sosiaalisessa mediassa meitä ohjaillaan huomaamattamme jatkuvasti. Ymmärrämmekö, mitä sosiaalinen media tekee meille? Voisivatko asiat olla toisin? Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olevassa tietokirjassa inspioivana ajattelijana tunnettu Perttu Pölönen esittää teesinsä somen käyttäjille. www.otava.fi SONGLINES – AUSTRALIAN SEITSEMÄN SISARTA Huikaisevan värikäs ja visuaalisesti vaikuttava Vapriikin näyttely sukeltaa syvälle Australian alkuperäiskansojen unimaailman tarinoihin. Kolme keskiaavikon aboriginaalikansan aloitteesta syntyneen näyttelyn keskiössä on eri puolilla maailmaa tunnettu seitsemän sisaren tarina. Se on yksi Australian tunnetuimmista perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista songline-laululinjoista. 11.10.2024-30.3.2025. www.vapriikki.fi TANSSITEATTERI HURJARUUTHIN TALVISIRKUS FANTASIA Tänä talvena pyöreät 30 vuotta täyttävästä Hurjaruuthin Talvisirkuksesta on muodostunut vuosittainen eri sukupolvia yhdistävä perinne. Talvisirkus Fantasian salaperäisessä todellisuudessa huipputason sirkusartistit ja tanssijat Suomesta ja maailmalta ihastuttavat taidokkuudellaan. Tiedossa muun muassa hulavanteita, jongleerausta, nuorallatanssia, akrobatiaa. Sykähdyttävää tunnelmaa loihtii elävä sirkusorkesteri Hattarapartio. Esitykset Tanssin talon Erkko-salissa 5.12.–26.1. Liput: hurjaruuth.fi ORNAMON DESIGN JOULU X DESIGNKAVERIT 2024 Tunnelmallisessa tapahtumassa pääset tapaamaan muotoilijoita ja hankkimaan vastuullista koti maista designia. Myynnissä on muotoilun ja taidekäsi työn ammattilaisten suunnittelemaa ja valmistamaa käyttö taidetta keramiikasta, tekstiileistä, puusta, metallista ja kierrätysmateriaaleista sekä painotuotteita, koruja, vaatteita ja asusteita yhteensä noin sadalta tekijältä ja brändiltä. Finlandia Cafe&Wine on avoinna koko tapahtuman ajan. Pikku-Finlandia 7.–8.12. Karamzininranta 4, Helsinki Avoinna la klo 12–18 ja su klo 11–17. Vapaa pääsy! mutta jolle ekonomismutta jolle ekonomistien munkkilatina tuntien munkkilatina tuntuu vieraalta ja ulossultuu vieraalta ja ulossulkevalta. Talouspuheen kevalta. Talouspuheen yleistajuistaminen on yleistajuistaminen on demokraattinen teko. demokraattinen teko. on tilaa myös pehmeinä pidetyille arvoille kuten empatia, luonto, inhita vuotta Suomen ja naalin tarinaa. Se kiertyy lopulta kysymykseksi siitä, voiko ihminen korjata tekemiään virheitä, omiaan ja aiempien sukupolvien. Onko silta eläimen ja ihmisen välillä ylittämätön? Samalla se on toiveikas kuvaus pienestä Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olevassa tietokirjassa inspioivana ajattelijana tunnettu Pölönen sinsä somen käyttäPuolenkuun Pelit tarjoaa talveen hittipelin! Kun joku sanoo omena tai ruoho. Onko se minkä värinen? Oletteko samaa mieltä? Pisteytys tulee lähelle osumista. Yllättävän mielenkiintoinen ja monipuolinen värejä käsittelevä peli on 2024 vuoden megahitti! 3–10 pelaajaa, Peliaika noin 30 minuuttia. Ikäsuositus 8+ www.puolenkuunpelit.com HUES AND CUES -LAUTAPELI KIMMO OHTONEN: TUNTURIKETTU PERTTU PÖLÖNEN: SAISINKO HUOMIOSI? M aisa Im m on en Saa rni Säil yno ja N au sk a VUONNA 1999 marraskuussa ilmestynyt 25 vuoden ajan. Tuo ajanjakso, neljännesvuosisata, tuntuu kaltaiselleni keskiikäiselle pelkältä silmänräpäykseltä, mutta tämän lehden kansi juttuun haastatelluille Good Boys -bändin jäsenille se on elinikä. tarkastella, mitä kaikkea maailmassa vuonna 1999 tapahtui. oli silloin uusinta uutta. Internet oli ollut yleisön ulottuvilla vasta vajaan vuosikymmenen, ja vertaisverkkoa hyödyntänyt tiedostonjakopalvelu, syksyllä 1999 lanseerattu Napster enteili digitaalisen piratismin kultakautta ja kokonaista musiikkibisneksen murrosta. Vuoden alussa otettiin askel kohti markasta luopumista, kun Suomessakin otettiin käyttöön eurovaluutta digitaalisessa muodossa. Lait lähestymiskiellosta ja palovaroitti mien pakollisuudesta astuivat voimaan. vinaista ja vain yhteiskunnallisesti tiedostavimpien puuhaa, veganismi lähinnä sulaa hulluutta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastoon eli kasvihuoneilmiöstä puhuttiin Ei mitään uutta auringon alla N au sk a TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Melanie Joy VOIMA 25 v. VOIMA 25 v. VOIMA 25 v. Vastamainos 12 Bogart & Co. 48 Sveta Grigorjeva 50 44 Reagan
PETTE , 60, Turku ”Selkein muutos on se, että some on tullut vah vasti mukaan, hyvässä ja pahassa. Esimerkiksi USA:n politiikassa kahtiajako on suurelta osin somesta peräisin, se on niin voimakas polarisoi va voima.” KASPER , 25, Turku ”Ihmiset yksilöityvät yksilöitymistään. Joskus luin sunnuntaisuomalaisesta jutun, jossa kerrot tiin poplyriikan yksilökeskeistyneen viime vuosi kymmeninä. Nykyään ollaan ehkä vähemmän yhteisökeskeisiä, ja ajatellaan ensikädessä yksi löä. Toinen, joka tulee mieleen on ympäristö tietoisuus, viimeiset 25 vuotta on ollut jonkin laista valistusvaihetta, toivottavasti seuraavat 25 olisivat käytännön aikaa.” Miten maailma on muuttunut viimeisen 25 vuoden aikana? Mielipide TEKSTI JA KUVAT MITJA JAKONEN MARKETTA , 59, Turku ”Onhan se paljon muuttunut. Ennen mielipitei tä kunnioitettiin enemmän, kun taas nykyään loukkaannutaan herkemmin. Tuntuu myös siltä, että nykyään omat mielipiteet esitetään faktoina, ei mielipiteinä.” TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS Teatterit leikkurissa Hallituksen leikkaukset ovat kova isku esittäville taiteille. Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijala kertoo alan ahdingosta. JOUNI , 43, Turku ”Olenkin miettinyt tätä viimeaikoina. Ainakin inter net oli aikanaan todella siisti juttu, jossa pystyi pitämään yhteyttä pitkienkin välimatko jen päästä. Nykyään netissä on aika paljon ros kaa. Maailmalla tuntuu myös olevan aika paljon kaaosta, jota ei ehkä ennen ollut yhtä paljoa.” O PETUS ja kulttuuriministeriön alaista taiteen ja kulttuurin rahoitusta leikataan ensi vuonna 17,4 miljoonaa euroa, josta esittävän taiteen, teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin osuutta leikataan noin 7,9 miljoonalla eurolla. Teattereihin kohdistuvat leikkaukset vaihtelevat 2,2 ja 17,2 prosentin välillä. Euromääräisesti suurimmat, yli 300 000 euron leikkaukset kohdistuvat Helsingin Kaupunginteatteriin ja Tampereen Työväen Teatteriin, mutta prosentuaalisesti suurimmat leikkaukset osuvat pieniin maakuntateattereihin, joista Keski-Uudenmaan Teatteri menettää rahoituksestaan 17,2 prosenttia. Rahoituksen vähentäminen aiheuttaa monia muutoksia teattereiden toimintaan, toteaa Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijala, joka on aiemmin toiminut KOM-teatterin johtajana. Maijala kertoo, että pelättyjen leikkausten laajuus on tullut yllätyksenä monelle teatterialan toimijalle. Maijalan mukaan leikkaukset ovat lyhytnäköisiä, eivätkä niiden todelliset vaikutukset ole selvillä. Esittävän taiteen alalla työskentelee vuosittain vakituisesti 2 500 henkilöä, lisäksi alalla työskentelee vuosittain noin 7 500 henkilöä freelancer-perusteisesti. Omaleimaisuus ja laatu uhattuna Teattereissa suunnitellaan seuraavan vuoden ohjelmistot hyvissä ajoin. Lahdessakin on jo päätetty, mitä esityksiä esitetään, ketkä ovat niissä mukana, millaisia lavasteita tarvitaan ja niin edelleen. Nyt teatterin rahoituksesta aiotaan leikata noin 160 000 euroa. Säästökohteiden löytäminen nopealla aikataululla on vaikeaa. Säästöjä ei voida saada jonkin näyttämön sulkemisella tai esityksiä vähentämällä, koska teatteri saa tuloja juuri esityksistä. Lippujen hintojen korottaminen ei ole Maijalan mukaan mahdollista, koska kuluttajien ostovoima on jo valmiiksi heikentynyt yleisen elinkustannusten nousun myötä. Hallitus on esittänyt myös, että lippujen arvonlisäveroa nostettaisiin ensi vuonna 10 prosentista 14 prosenttiin. Maijala toteaa, että ajan ja rahan puute voi heijastua laatuun ja pahentaa teattereiden ahdinkoa entisestään. ”Se näkyy laadussa, jos joudutaan lomauttamaan henkilöstöä ja lyhentämään harjoituskausia. Sitten ihmiset käyvät teatterissa vähemmän ja saamme yhä vähemmän tuloja.” Talousvaikeudet voivat vaikuttaa myös siihen, että teattereissa ei uskalleta ottaa riskejä, jolloin omaleimaisuus vähenee. Maijalan mukaan teattereiden ohjelmistot saattavat yhtenäistyä, koska ihmiset haluavat tietää ennalta, mitä on odotettavissa, jolloin kirjadramatisointien tai elokuviin perustuvien esitysten tekeminen on teattereiden näkökulmasta kannattavaa. ”Niissä ei ole mitään vikaa, mutta kyllä vakavasti otettava sivistysvaltio tarvitsee myös uutta kotimaista näytelmäkirjallisuutta ja korkeasti koulutetut tekijämme uskallusta tehdä ja käsitellä jotain ennennäkemätöntä." Ahdingossa ovat laitosteattereiden lisäksi helsinkiläiset keskikokoiset itsenäiset teatterit KOM-teatteri, Ryhmäteatteri ja Q-teatteri. Niiden leikkausprosentin odotettiin ennakolta asettuvan noin kuuteen, mutta päätöksen mukaan niiltä leikataan reilusti yli kymmenes. Kulttuurin merkitys taloutta laajempi Maijala sanoo, että valtiotai virkamiestasolla ei usein ole riittävää käsitystä kulttuurialan toiminnasta. ”Joudumme usein selittämään ihan nollasta, mitä tekemisemme on. Tämä on oikeasti oikeaa työtä.” Maijala on kuullut ihmettelyä siitä, että Lahden kaupunginteatterilla on varaa pitää kuukausipalkkaisia näyttelijöitä. Todellisuudessa uusien näyttelijöiden palkkaaminen jokaiseen produktioon tulisi kalliimmaksi. Mikäli henkilöstöä on vähennettävä, teatterialaan kohdistuvat leikkaukset kohdistuvat laajalti freelancereihin. ”Se tarkoittaa, että freelancer-näyttelijä joutuu kortistoon”, Maijala sanoo. Teatterin ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys ulottuu valtion talousbudjetteja laajemmalle. ”Kulttuuri ja teatteri ovat osa sivistysvaltiota, ne ovat itseisarvo sinänsä”, toteaa Maijala, mutta lisää, että alan tukahduttaminen on myös taloudellisesti järjetöntä. ”Säästöt valtiontaloudessa tulevat takaisin valtion maksettaviksi erilaisissa tukimaksuissa ja vaikkapa terveydenhuollon kustannuksissa.” Väinö Aaltosen veistämä, murheen murtama Aleksis Kivi Kansallisteatterin edustalla. H eik ki Ka ste m aa
8 / 2024 • 9 Karstein Volle TEKSTI EMILIA MIETTINEN TEKSTI IIDA SIMES Mikä Suomi? NÄKÖKULMA V IETIN SYYSKUUN valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, jonka 50 kurssilaista olivat muun muassa elinkeinoelämän, järjestöjen ja kulttuurialan vaikuttajia, kansanedustajia ja virkamiehiä. Meille esiteltiin Puolustusvoimien ja viranomaisten toimintaa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Näitä maailmanlaajuisesti varsin poikkeuksellisia kursseja on järjestetty jo vuodesta 1961. Niiden tarkoitus on vahvistaa yhteiskunnan varautumista kriiseihin kouluttamalla keskeisissä tehtävissä työskenteleviä siviilihenkilöitä ja edesauttamalla heidän verkostoitumistaan – ja myös ennaltaehkäistä ja vaimentaa puolustuspoliittisista asioista julkisesti käytyä kriittistä keskustelua. Kalvosulkeisten lisäksi ohjelmaan kuului vierailuja monenlaisiin yhteiskunnan toimintakykyä ja infrastruktuuria ylläpitäviin tahoihin ja Puolustusvoimien kohteisiin. Monin puolin äärimmäisen kiinnostava kurssi siis ja osin epätodellisen tuntuinen retki oman kuplan ulkopuolelle. Ei jäänyt epäselväksi, miten pitkälle Suomessa maanpuolustusasiat on mietitty 1 340 kilometrin itärajamme ja historiamme kipeiden sotaja sortokokemusten vuoksi. ON HYVIN TIEDOSSA , että kansallisvaltiomme idea ja suomalaisuuden käsite on 1800-luvulla tietoisesti ja huolellisesti kokoon kehrätty kudelma, jonka tarkoitus oli nostaa piskuinen pohjoinen maamme uljaaksi itsenäisyyden ansaitsevaksi kansallisvaltioksi muiden joukkoon. Monet käsitykset suomalaisten erityislaatuisuudesta – sitkeys, nöyryys, työteliäisyys – ja kansallinen kulttuurinen kuvastomme kuten maalaustaiteen kuvaamat kansallismaisemat ja eepokseksi valikoiden poimitut kansanrunot ovat peräisin noilta ajoilta. Ne olivat sivutuotteita, jotka syntyivät J. V. Snellmanin, hänen aikalaistensa ja myöhempien hengenheimolaistensa ponnisteluista kansan sivistämiseksi. Tuolla maaperällä kylvettiin myös tulevan itsenäisen demo kratian ja hyvinvointivaltion siemenet, olihan kansanterveydestä huolehtiminen luonnollista jatkumoa sivistysponnistuksille. Mutta ei Suomen kansaa niin vain yhdeksi valettu. Historiantutkija Tuomas Tepora on muistuttanut, että kun karjalaiset evakot saapuivat LänsiSuomeen, heitä kohdeltiin epätoivottuina muukalaisina, aivan kuten tänne tulevia pakolaisia nyt. Teporan mukaan ongelma ei ollut kulttuurieroissa vaan kumpusi yksinkertaisesti kriisiä läpikäyneen yhteiskunnan kokemasta paineesta. Kuitenkin yhteiskunnan avoimuus, kyky ja halu ottaa vastaan ja auttaa ihmisiä on nykyäänkin kotoutumisen ja samalla kilpailukyvyn, kasvun ja jatkuvuuden edellytys. Fakta on, että me tarvitsemme tulijoita hiipuvan syntyvyyden Suomeen, jotta yhteiskuntamme pysyy toimintakykyisenä vastakin. MA ANPUOLUSTUSKURSSIN aikana pohdin paljon, mitä me oikein puolustamme, kun puolustamme Suomea. Monia kurssitovereita vaikutti askarruttavan sama kysymys. Jokaisella on tietysti oma näkökulmansa asiaan. Useimpien, mukaan lukien kurssilla tapaamiemme varusmiesten, vastauksissa toistuvat läheiset ja kotimaa. Läheisten ihmisten puolustamisen tarpeeseen on helppo samaistua, mutta heti kotimaan kohdalla määrittely käy monin verroin hankalammaksi. Mikä on Suomi, mitä on suomalaisuus? Snellmanin isänmaallisuuteen kuu lui erottamattomasti oman kielen ja kulttuurin vaaliminen – eikä syyttä. Kieli ja kulttuuri ovat juuri niitä asioita, joita toisen kimppuun käyvä valtio yrittää vastapuolelta tukahduttaa, aivan kuin Venäjä tekee nyt Ukrainalle, tai niin kuin se teki Baltian maille miehityksen aikana. Siksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa vaalitaan kulttuurielämää intohimoisesti. Viron kouluissa lapset lukevat moninkertaisen määrän kirjoja jo ensimmäisistä luokista saakka, pienlehtiä tehdään, tilataan ja luetaan ja maan teatterielämä kukoistaa. Ajat ovat tosiaan muuttuneet, kun Suomessa kaikkein isänmaallisimmiksi itseään väittävät päättäjät tekevät kaikkensa rapauttaakseen juuri sen, mikä tekee juuri meistä suomalaisista suomalaisia. Mitä Suomesta jää jäljelle ilman sen omaa kieltä ja kulttuuria, demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia? Netflixistä ja pizzasta voi nauttia myös venäläisen diktaattorin alamaisuudessa. Neljä viikkoa valtion tarjoamalla maanpuolustuskurssilla sai pohtimaan, mitä Suomi meille oikein merkitsee. Biden möhli ja Trump voitti U KRAINALAISISSA lehdissä Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on kirvoittanut varovaisen maltillisia uutisia. Ukrainassa on hiljattain kauhisteltu ehdokkaan näkemystä Venäjän hyökkäyssodasta. Lokakuussa 2024 Trump väitti Ukrainan olleen sodan alullepanija. Trump on useaan otteeseen syyttänyt Ukrainaa sodan jatkamisesta, eli hänen on ajateltu noudattavan Kremlin käsikirjoitusta. Presidentinvaalien jälkeisenä päivänä 6. marraskuuta Kyiv Independent -lehti analysoi Trumpin voiton syitä. Brittiläisen ajatushautomon Chatham Housen Euraasian politiikan asiantuntija Timothy Ash pohtii, miksi demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris hävisi. Ashin mukaan presidentti Joe Bidenin kehno ulkopolitiikka vei Harrisin mahdollisuudet voittoon. ”Ensinnäkin, kaoottinen vetäytyminen Afganistanista heikensi Yhdysvaltain uskottavuutta ja toisti menneitä epäonnistumisia Irakissa ja muualla”, Ash kirjoittaa. ”Toiseksi, Bidenin tiimi aliarvioi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Venäjän uhan ja asetti Kiinan etusijalle. Tämä näytti vihreää valoa Putinille, joka näki heikkoutta lännessä ja tarttui tilaisuuteen hyökätä Ukrainaan.” Ash on katkera. ”Monta kertaa sodan aikana Ukraina näytti olevan lähellä voittoa, mutta maa tarvitsi riittävää rahoitusta ja aseita länneltä varmistaakseen sen.” Yhdysvaltain viivyttely ”maksoi lukemattomia ukrainalaisia ihmishenkiä, mikä johti pitkittyneeseen ja uuvuttavaan sotaan.” RIIPPUM AT TOM A N V EN Ä L ÄISEN Meduza-verkkolehden pääuutinen analysoi, mitä Trumpin voitto merkitsee Ukrainalle ja Venäjälle. Meduza esittelee vaalivoittajan henkilönä, jonka ”uraa ovat varjostaneet Venäjään liittyvät asiat” ja joka ”sai syytteen vuonna 2019, koska hän yritti painostaa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyä tutkimaan silloisen poliittisen vastustajansa, Joe Bidenin, poikaa.” Meduzan mukaan Trumpin presidenttiyden todennäköisin seuraus on, että Yhdysvallat vähentää taloudellista ja sotilaallista apua ”Kiovalle” eli Ukrainan sotilasvoimille. ”Tämä puolestaan pakottaisi Ukrainan painostamaan Eurooppaa lisäämään tukea.” ”Vähemmän todennäköisessä skenariossa Yhdysvallat voisi onnistua pakottamaan Ukrainan ja Venäjän lopettamaan sotimisen.”
10 • 8 / 2024 Melanie Joy kehitti karnismi-termin kuvaamaan uskomus järjestelmää, johon tukeutuva yhteiskunta tuottaa kuolemaa ilman, että sitä edes arjessa huomaa. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA NAUSKA Lihan himon psykol?ogia hon perustuva Why We Love Dogs, Eat Pigs, and Wear Cows -kirja ilmestyi vuonna 2010. Nyt teoksen päivitetty laitos Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin (Oppian 2024) on julkaistu myös suomeksi. Nimeäminen on vallankäyttöä George Orwellin dystooppisessa Vuonna 1984 -teoksessa poistetaan kielestä sanoja, joiden avulla olisi ylipäätään mahdollista ajatella kriittisesti sortojärjestelmästä. Karnismin nimeämistä voi pitää vastakohtana Orwellin romaanin Isoveljen pyrkimyksille: nimeäminen on ensimmäinen askel asioiden näkyväksi tekemistä. ”Yksi syy sille, että karnismi on monille näkymätön johtuu juuri siitä, ettei sitä ollut nimetty.” Karnismin määrittävä ajatus on ihmisen ja muiden eläinten tiukka erottaminen tavalla, joka ei perustu luonnontieteisiin. Samoin inhimillisen piiriin laskettavat tuotatoeläimet ja lemmikit nähdään hyvin erillisinä villieläimistä. Tämä kulttuurinen jaottelu näkyy kauppojen kylmähyllyjen ja vaatekauppojen materiaalivalikoiman ohella myös esimerkiksi Suomen luonnontieteellisessä museossa, jossa tämä haastattelu on tehty. Luurankojen, täytettyjen eläinten ja dioraamojen joukossa ei näy ihmistä tai tuotantoeläimiä. ”Tämä museo ei ole poikkeuksellinen luonnontieteellinen museo. Valinnat siitä, mitä eläimiä asetetaan esille ja kuinka heidän suhteensa ihmisiin näyttäytyy, ovat hyvin yhdenmukaisia eri puolilla maailmaa.” Joy ei myöskään tyydy pelkästään arvojärjestelmän nimeämiseen. ”O LEN erikoistunut väkivaltaan liittyvään psykologiaan, sorron mekanismeihin ja sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseen. Erityisesti olen keskittynyt eläinten syömisen psykologiaan”, Melanie Joy aloittaa. Eläinten syömisen psykologiaan liittyy erottamattomasti Joyn kehittämä termi ”karnismi”. ”Karnismi on hegemoninen arvojärjestelmä, jonka havaitseminen on lähes mahdotonta. Vaikka ihmiset tappavat vuosittain enemmän tuotanto eläimiä kuin ihmisiä on tapettu sodissa koko ihmiskunnan historian aikana, emme näe näitä yksilöitä juuri koskaan.” Melanie Joy on psykologi ja tietokirjailija sekä Massachusetts Boston -yliopiston entinen professori. Hän tutki karnismia väitöskirjassaan, jo
8 / 2024 • 11 KARNISMIN MÄÄRITTÄVÄ AJATUS ON IHMISEN JA MUIDEN ELÄINTEN TIUKKA EROTTAMINEN TAVALLA, JOKA EI PERUSTU LUONNON TIETEISIIN. NÄILLÄ SAMOILLA PERUSTELUILLA ON OIKEUTETTU NIIN HETERO NORMATIIVISUUS KUIN HOLOKAUSTIKIN. Lihan himon psykol?ogia toisia, myös toisen lajisia kohtaan. Tutkimuksissa monet irvistävät lukiessaan kuvauksia eläinten kärsimyksestä ja kääntävät katseensa nähdessään kuvia siitä.” Joy kertoo, että ihmisellä vaikuttaisi tutkimusten perusteella olevan kaksi perusarvoa: myötätunto ja oikeudenmukaisuus. ”Tämä näkyy uskona siihen, että toisia tulisi kohdella niin kuin haluaisi itsekin tulla kohdelluksi. Valtaosa ihmisistä uskoo, että näiden arvojen tulisi ohjata myös sitä, kuinka kohtelemme muunlajisia eläimiä. Silti valtaosa ihmisistä toimii päivittäin näiden arvojen vastaisesti.” Tässä kohdassa kuvaan astuu karnismi. ”Se on opettanut meidät erkaantumaan tuntemastamme empatiasta ilman, että edes huomaamme sitä.” Järjestelmän voimakkuudesta kertoo se, että se voi kääntää kokemuksemme hetkessä päälaelleen ilman, että ulkoisesti mitään muutosta edes näkyy. ”Sanotaan, että syöt mehevää hampurilaista ja kesken ruokailun sinulle kerrotaan, että hampurilaispihvi onkin tehty kultaisestanoutajasta. Todennäköisesti seuraa, että asia, jonka ajattelit vain ruokana muuttuu mielessäsi kuolleeksi eläimeksi ja samalla tunteesi sitä kohtaan muuttuvat. Tunteesi saavat herkullisen muuttumaan ällöttäväksi.” Uuden tiedon tuoma ällötys ei siis perustu makuun tai siihen, että liha olisi myrkyllistä. Riittää, että liha on, tai sen luullaan olevan, peräisin vääräksi koetusta kategoriasta. Vaikka meidät on opetettu häivyttämään empatia tuotantoeläimeksi määriteltyjä kohtaan, sitä näkyy Joyn mukaan häivähdyksenomaisesti erilaisissa ”vapaina” markkinoiduissa eläintuotteissa. Näitä Joy kutsuu hieman sarkastiseen sävyyn ”myötätuntoiseksi karnismiksi”. ”Myötätuntoinen karnismi on hieman kuin myötätuntoinen patriarkaatti – eli ristiriitaisuus. Tätäkin voi verrata siihen kultaiseennoutajaan. Moni pitäisi kauhistuttavana, jos teurastaisimme terveen ja iloisen kultaisennoutajan vain sen takia, että joku tykkää koiran lihan mausta. Ja kun tarkalleen sama tehdään jonkun toisen lajin ”iloiselle” edustajalle, tämä pitäisi sitten nähdä jotenkin myötätuntoisena tekona.” Vaikka puhe kääntyy toistuvasti yksilöiden valintoihin, Joy korostaa, että hänen kritiikkinsä kohdistuu kulttuuriin, ei yksilöihin. ”Ihmiset kannattavat näitä myötätuntoiseksi kokemiaan toimintatapoja siksi, että he välittävät.” Eroja löytyy myös eri valtioiden käytännöissä, säännöissä ja laeissa. Joyn mukaan nämä erot kannattaisi nähdä aste-eroina. Lopulta teuraalle työnnettävälle lehmälle on oletettavasti samantekevää esimerkiksi se, ovatko ihmiset kutsuneet häntä ihmisen nimellä vai numerolla. Osa jatkumoa ”Karnismi on ismi. Se on hallitseva arvojärjestelmä, jonka opit ovat levinneet niin laajalle, että se on käytännössä näkymätön. Se on limittynyt yhteiskuntamme rakenteisiin, normeihin, lakeihin, käyttäytymismalleihin – kaikkeen. Se ohjaa institutioidemme toimintaa, ja jos tutkimme ravitsemuksen liittyviä kysymyksiä, tutkimme karnistista ravitsemusoppia. Kun synnymme tähän kulttuuriin, sisäistämme sen logiikan ja katsomme koko maailmaa sen tarjoaman linssin lävitse.” Ilman arvojärjestelmän tunnistamista olemme Joyn mukaan tuomittuja toistamaan samoja käytösmalleja ja virheitä loputtomiin. Järjestelmän tunnistamisen ohella on myös tärkeää tunnistaa, millaisia puolustusmekanismeja sillä on. Osa karnismin oikeutusta ja puolustusta on normaaliuteen vetoaminen. ”Olen nimennyt sen TaLuTa-kaavaksi. Eli eläinten syöminen on tavallista, luonnollista ja tarpeellista. Näillä samoilla perusteluilla on oikeutettu niin heteronormatiivisuus kuin holokaustikin.” Joy muistuttaa, että vaikka ihmiskunnan historiassa on ollut aikoja, jolloin eläinten syöminen on voinut olla tarpeellista selviytymisen takia, tämä ei enää päde vauraissa teollistuneissa maissa. Meillä lihan syöminen perustuu tottumuksiin, haluun ja maatalouspolitiikkaan. Rationaalisuus ja vapaus ”Meille on siis opetettu, että eläinten syöminen on tavallista, luonnollista ja tarpeellista. Sen myötä eläinten syömättömyys on tavatonta, epäluonnollista ja tarpeetonta”, Joy johtaa kaavastaan. Toisin ajattelevat myös herkästi patologisoidaan. ”Monet uskovat, että vegaanit ovat ylettömän tunteellisia eläinten rakastajia. Ja tietenkin ylettömän tunteellinen on epärationaalinen, eivätkä epärationaaliset henkilöt ole kuuntelemisen arvoisia. Tätä ylettömän tunteelliseksi syyttämistä on muuten käytetty kautta historian kriittisten äänien vaientamiseen: orjuuden vastustajia kutsuttiin tunteellisiksi ja naisten äänioikeuden puolesta kampanjoineet suffragetit määriteltiin peräti hysteerisiksi. On tärkeä tunnistaa tämmöinen patologisoiminen, jotta emme lankea sen ansaan.” Rationaalisuuden puutteesta kertoo sekin, että ihmiset oppivat luokittelemaan lopultakin melko rajallisen määrän lajeja syötäviksi. Monet sinänsä syötävät lajit on luokiteltu ei-syötäviksi. ”Vaikka nämä valitut lajit vaihtelevat kulttuurista toiseen, yksilöt pitävät oman kulttuurinsa rajauksia rationaalisina ja toisten rajauksia epärationaalisina, ällöttävinä ja usein myös moraalisesti loukkaavina.” Rationaalisuuden aave leijuu myös kuluttajien yläpuolella. Kulutuskulttuuri perustuu ajatukselle valistuneista kuluttajista tekemässä tietoon perustuvia rationaalisia valintoja, joiden myötä markkinatkin toimivat rationaalisesti. Mattoa tämän ajatuksen alta vetää se, että erityisesti kuluttajille välittyvä tieto eläintuotannosta on usein vääristynyttä ellei peräti valheellista. ”Valtaosa henkilöistä, jotka syövät lihaa, ei tee omia vapaita valintojaan. Heidän päätöksensä syödä lihaa on seurausta elinikäisestä indoktrinaatiosta. Syvälle juurtunut psykologinen, sosiaalinen ja institutionaalinen ehdollistaminen on muovannut heidän halujaan ja siten toimintaansa. Monet ajattelevat että eläinten syöminen on neutraali teko, mutta se perustuu äärim mäisen alistavaan järjestelmään.” Se, keiden hyvinvointi on tärkeää ja keiden taas ei, ei perustu yksilön kykyyn tuntea kärsimystä tai kognitiivisiin kykyihin. Karnismissa ihmisen etu ja hyöty on arvoista suurin, ja eri lajeista saadaan erilaista hyötyä, joka puolestaan määrittää yksilöiden aseman. Siinä missä koira nähdään arvokkaana ystävänä tai apulaisena ja yksilönä, tuotantoeläimet esitetään abstraktioina, joilta puuttuvat kaikki yksilölliset ominaisuudet. Tuotantoeläimen arvon määrittää aina lopulta siitä saatavan raaka-aineen arvo. ”Meidät opetetaan ajattelemaan, että sika on sika ja kaikki siat ovat samanlaisia, emmekä tunnista heitä yksilöinä. Oikeasti jokaisella heistä on oma elämänsä, joka on hänelle itselleen ihan yhtä arvokas kuin koiran elämä koiralle tai sinun elämäsi sinulle.” Melanie Joy: Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin – Johdatus karnismiin Suomentanut Maria Lindström Oppian 2024, 206 s. ”Haluan tehdä karnismin näkyväksi ja purkaa sen ja siihen liittyvät ajatusmallit. Purkamalla karnismin mahdollistamme myötätuntoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman. Silloin olisi mahdollista tunnistaa se, että toisten syömisessä ei ole kyse ainoastaan omista valinnoista.” Tätä tavoitetta edistääkseen Joy perusti vuonna 2010 Beyond Carnism -järjestön. Tukahdutettu empatia Kun tarkastelee länsimaista vallitsevaa tapaa kohdella muunlajisia eläimiä, olisi helppo olettaa, että valtaosa ihmisistä on empatiakyvyttömiä ainakin muita kuin ihmisiä ja kenties lemmikkejään kohtaan. Joy ei näe asiaa näin yksioikoisesti. ”Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunnemme luonnostamme empatiaa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ihminen (Homo sapiens) pääsee hetkeksi suden (Canis lupus) rinnalle. Monien mielestä susi on ihmisen pahin vihollinen siinä, missä sen lähisukulainen, koira (Canis lupus familiaris), on ihmisen paras ystävä. Sudet ja koirat ovat niin läheistä sukua, että he voivat lisääntyä keskenään ja niiden sijoittuminen ihmisen ystävä–vihollinenjanan vastakkaisin päihin selittyy biologian sijaan karnistisen kulttuurin kautta.
12 • 8 / 2024 To im itu kse llist a ain eist oa
8 / 2024 • 13 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Ihmisoikeuksien käsittelyä pyritään usein välttämään asekaupoista puhuttaessa ja niitä tehtäessä. Silti niitä ei aina voi ohittaa. Turvallisuuspoliittista joustoa asemarkkinoilla S UOMI ON SITONUT kansallista turvallisuuttaan Israeliin ostamalla Daavidin linko -nimellä markkinoitavan ilmatorjuntajärjestelmän, jonka on kehittänyt israelilainen Rafael Advanced Defence Systems yhdysvaltalaisen Raytheonin kanssa. Loputonta sotaa miehittämillään palestiinalaisalueilla käyvä Israel avaa kauppojen myötä pohdinnan paikkoja myös Suomessa. Maanpuolustukseen liityvät asehankinnat esitetään tavallisesti julkisuudessa puhtaasti teknisinä valintoina, jotka upseerit ja puolustusministeriön virkamiehen tekevät asiantuntemuksensa pohjalta. Hankintoihin kuitenkin liittyy teknisten kysymysten ohella myös eettisiin valintoihin kytkeytyviä kysymyksiä. Ovatko jotkut aseet epäeettisempiä? Israelin vuosikymmeniä jatkunut palestiinalaisalueiden miehitys on herättänyt sekä kansainvälistä kritiikkiä että kritiikkiä Israelin sisällä. Kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan ja kolonialismiin perehtynyt Tampereen yliopiston tutkijatohtori Wassim Ghantous määrittelee Israelin toiminnan asuttajakolonialismiksi. ”Ennen ja jälkeen vuoden 1948 nähty sionistinen toiminta on jatkuvasti perustunut alueella asuvien palestiinalaisten pakkosiirroille, heidän maidensa haltuunottamiselle ja yksinomaan juutalaisten siirtokuntien rakentamiselle. Tämä on monin tavoin samanlainen prosessi kuin Yhdysvaltojen, Kanadan, Uuden-Seelannin ja Australian perustamiset olivat. Palestiinalaisia on alistettu monin tavoin, muun muassa vuonna 1948 nähdyn etnisen puhdistuksen, omille maille pääsemisen estämisen ja ’turvallisuudella’ perustellun maan kaappaamisen muodossa.” Lokakuussa 2023 alkaneen täysimittaisen hyökkäyksen yli kahden miljoonan asukkaan Gazaan Ghantous määrittelee kansanmurhaksi. ”Israel tuhoaa Gazaa kokonaisuudessaan: ihmisiä, rakennuksia, infrastruktuuria, humanitaarista apua tarjoavia tahoja, historiallisia kohteita. Samalla se on katkaissut elämälle välttämättömien veden, sähkön ja ruuan toimitukset.” Myös rajanaapuri Egypti on auttanut omista syistään miehittäjää ja estänyt Gazasta pakenemisen omalle puolelleen rajaa. Oikeudesta puolustautua Israelin toimia palestiinalaisia kohtaan perustellaan valtion oikeudella puolustaa itseään. Tämä ei Ghantousin mukaan ole kestävä argumentti. ”Israel syntyi noin 750 000 palestiinalaiseen kohdistuvan etnisen puhdistuksen kautta. Heistä monet karkoitettiin naapurivaltioihin tai Länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueille. YK:n päätös tunnustaa Israelin valtio oli ehdollinen sille, että palestiinalaiset saavat palata omille mailleen, mutta tämä ei ole koskaan toteutunut.” Samalla, kun Israel miehittää palestiinalaisten jäljellä olevia alueita, nöyryyttää palestiinalaisia ja estää heidän oikeuksiensa toteutumisen, myös palestiinalaisten vastarinta jatkuu. Ghantous pitää ilmeisenä, että mitä äärimmäisemmäksi Israelin miehitysja alistamispolitiikka muuttuu, sitä väkivaltaisemmaksi myös palestiinalaisten vastarinta muuttuu. Sotilaallisesti voimakkaammalla miehittäjällä on kuitenkin vastuu tilanteesta, mutta miehityksen jatkumiselle on monenlaisia perusteita. ”Israelissa turvallisuus liitetään myös väestörakenteen ja maa-alueiden hallinnan kysymyksiin. Kodeistaan häädettyjen palestiinalaisten ei anneta palata, koska se vaarantaisi valtion pysymisen juutalaisenemmistöisenä.” Asekaupat tukevat miehitystä Ghantous näkee Israelin aseteollisuuden erottamattomana osana maan laitonta miehityspolitiikkaa ja sen taloutta. ”Aseteollisuuden ja valtion välillä ei tulisi tehdä mitään erottelua tämän suhteen. Valtaosa asevalmistajista on alkujaan valtion omistamia, ja yksityistämisen jälkeenkin ne hyötyvät jatkuvasti niin Israelin kuin Yhdysvaltojenkin valtioiden mittavasta taloudellisesta tuesta.” Aseteollisuuden osuus miehityksessä näkyy myös israelilaisten asevalmistajien mainospuheissa. Niissä aseiden kehutaan olevan ”taistelussa testattuja”. Taistelulla tarkoitetaan muun muassa siviileihin kohdistuneita iskuja. Argumentti on toiminut myös Suomen suuntaan. Suomen hankittua tykistönsä käyttöön tutkia Israelista puolustusministeri Jussi Niinistö (ps./sin.) totesi Yleisradion haastattelussa tammikuussa 2019, että ”ostamme [aseita] sieltä, mistä niitä on saatavissa, eikä ole haitaksi, että niitä on kokeiltu käytännössä”. ”Kaupankäynti Israelin aseteollisuuden kanssa tarkoittaa osallistumista miehitykseen ja väkivaltaan sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomista. Kaikki kaupankäynti sen kanssa tulisi lopettaa, ellei Suomi halua osallistua miljoonien ihmisten alistamiseen”, Ghantous jatkaa. Realismia vai idealismia Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan asehankintoihin sisältyviin eettisiin, ulkopoliittisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin suhtautumisen voisi jakaa karkeasti kahteen koulukuntaan. Toinen koulukunta on niin sanottu realistinen ja toinen idealistinen, toisinaan myös liberaaliksi kutsuttu. ”Ehkä voisi sanoa, että Tarja Halosen aikana tehtiin jollain tapaa enemmän idealistista ulkopolitiikkaa ja sitten Sauli Niinistön aikana siirryttiin siihen realistisempaan suuntaan.” Presidentti Alexander Stubb puolestaan linjasi, että hänen johdollaan Suomen ulkopolitiikka perustuu ”arvo pohjaiselle realismille”. Israelin Gazaan laukaisemien ja pudottamien räjähdeiden yhteisteho ylitti lokakuun 2023 ja loka kuun 2024 välisenä aikana Hiroshiman ydinpommin räjähdysvoiman. Gaza on pinta-alaltaan Hiroshimaa pienempi, ja ennen suurhyökkäystä sen väestöntiheys oli melko lähellä Lontoon väestön tiheyttä. Jutun kuvissa Gaza lokakuussa 2023. M oh am m ed Ba ba / M SF
14 • 8 / 2024 Termin sisältö on kuitenkin jäänyt hieman avoimeksi. Vaikka yleensä ihmisoikeuksien toteutumiseen ja muihin eettisinä pidettyihin kysymyksiin keskittymistä pidetään niin sanotun idealistisen koulukunnan edustajien hommana, Teivainen löytää myös realistisesta koulukunnasta eettistä pohdiskelua. ”Jos pidetään Suomen turvaamista kaiken muun yli menevänä imperatiivina, sitten sen nähdään oikeuttavan eettisesti kaiken turvaamisen eteen tehtävän.” Suomalaisen aseteollisuuden toimintakyvyn kehittämiseen ja siten Suomen turvallisuudesta huolehtimisen tuomaan pakkoon on vedottu silloinkin, kun aseita on myyty SaudiArabian ja Turkin kaltaisiin maihin. Noissa maissa suomalaiset aseet ovat saattaneet päätyä – ja ovat päätyneetkin – osaksi konflikteja, joissa ihmisoikeudet ovat joutaneet romukoppaan. Teivainen huomauttaakin, että ”eettisyys” on tässä yhteydessä hankalan monitulkintainen termi. Noloja juttuja ”Suomessa on katsottu, että turvallisuuspolitiikka jyrää muut asiat alleen, ja tätä on tavallisesti perusteltu Venäjän tuomalla eksistentiaalisella uhalla. Suomi onkin joutunut valtiona tekemään välillä hieman nolojakin juttuja, kuten nyt vaikka sen sopimuksen Turkin kanssa.” Teivainen viittaa vuonna 2022 Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä solmittuun sopimukseen, jossa Suomi ja Ruotsi Turkkia miellyttääkseen muun muassa kutsuivat joitain kurdijärjestöjä terroristijärjestöiksi. Vaikka sopimus oli kaikin puolin kunniaton, se hyväksyttiin Suomessa ja Ruotsissa, jotta Turkki puoltaisi maiden Nato-jäsennyyttä. ”Mutta mitä tykättäisiin, jos tekisimme samanlaisen sopimuksen Kiinan kanssa kauppapoliittisista syistä?”, Teivainen kysyy. ”Lupaisimme, että suomalaista sananvapautta ei käytetä Kiinan epäreiluun kritisoimiseen ja piM SF täisimme huolen, että Kiina-kriitikoita valvotaan ja vahditaan täällä.” Natoon pääsyn jälkeen tosin ainakin Suomessa kaikki vaikuttavat unohtaneet Turkin kanssa tehdyn sopimuksen. Sopimuksen välitön hyöty Turkin presidentti Erdo?anille taisi myös tulla ulosmitatuksi vuoden 2023 presidentinvaalien alla käydyssä sisäpoliittisessa väännössä. Joustaa, joustaa Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kanssa tasapainoilleen Suomen valmius ulkoja sisäpoliittisiin kompromisseihin nimettiin Itävallassa 1950-luvulla ”suomettumiseksi”. Termin käyttö yleistyi ja sen merkitys vakiintui 1960-luvulla. Turkin kanssa tehdyn sopimuksen kaltaisten valintojen myötä Suomessa heräsi keskustelu siitä, pitäisikö sen hetkistä toimintaa kutsua jälleen suomettumiseksi tai kenties uussuomettumiseksi. Osa keskustelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomettuminen viittaa vain ja ainoastaan tietyn ajanjakson tapahtumiin, ja muutenkin keskustelu aiheesta oli melko jankkaavaa. Tuolloin Teivainen alkoi miettiä sopivaa termiä toimintatavalle, jossa ollaan valmiita tinkimään omista arvoista suuremmaksi koetun edun tai painostuksen alla. ”Mietin, mikä termi voisi kuvata vaikka sitä, että Kekkonen oli valmis lähettämään pakolaisia neuvostotyrmiin, että lähetettiin juutalaispakolaiset natsien kynsiin tai tehtiin diili Turkin kanssa. Näitä yhdistää se, että on oltu valmiita joustamaan ihmisoikeuksista, demokratiasta tai kansainvälisistä sopimuksista turvallisuuspolitiikan nimissä.” Syntyi termi ”turvallisuuspoliittinen jousto”. Teivaisen mielestä jousto on sikälikin sopiva sana, ettei se ole absoluuttinen. Toisinaan joustetaan jossain asiassa ja sitten seuraavassa hetkessä ei välttämättä joustetakaan tai ei ainakaan yhtä paljon. Tämä jousto näkyy myös siinä, että Nato-jäsenyyasejärjestelmän käyttöä. Ilman tarvittavia ohjuksia, varaosia ja ohjelmistopäivityksiä on olemassa pieni, muttei merkityksetön riski siitä, että järjestelmä muuttuu maailman suurimmaksi ja kenties kalleimmaksi paperipainoksi. Ostaminen ja myyminen samalle viivalle Asekauppoihin liittyvistä laajemmista pohdiskeluista kertoo se, millaisia lupia asekauppoja varten tarvitaan. Asevientiä Suomesta säädellään kansallisilla laeilla ja kansainvälisillä sopimuksilla, eikä vientiluvan saamiseksi aina riitä pelkästään puolustusministeriön päätös. Riippuen muun muassa kaupan suuruudesta, aseita vievä myyjä saattaa tarvita erikseen luvan myös valtioneuvostolta. Toisinaan puolustusministeriön pitää myös selvittää kaupan ulkoja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia yhdessä ulkoministeriön kanssa. Kauppoja ei siis tarkastella pelkästään aseteknisten kysymysten perusteella. Toisin kuin aseiden vientiä, aseiden tuontia Suomeen ei säädellä yhtä tarkasti. Ostaja kuitenkin aina tukee myyjämaan aseteollisuutta. Ja kuten Israelin tapauksessa, aseiden kehitystyöhön ja valmistajan toimintaan laajemmin saattaa liittyä suuriakin ongelmia. Tätä aseiden ostamiseen liittyvää prosessia haluttaisiin nyt tiukentaa. Lokakuussa käynnistetty kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä esittää, että jatkossa Suomen asehankintoja tarkasteltaisiin samoilla mittareilla kuin aseiden vientiäkin. Aseita Suomesta myytäessä pitää – tai ainakin pitäisi – huomioida vastaanottajamaan ihmisoikeustilanne, ja jatkossa sama huomioimisen vaatimus saattaisi koskea myös aseiden ostamista. Mikäli myyjämaan ihmisoikeusloukkaukset vaikuttaisivat siihen, voiko kaupoille saada luvan, ostajan olisi vaikeaa jättää huomiotta Gazassa tapahtuva kansanmurha. den myötä Suomesta voi taas myydä aseita Turkkiin, vaikka vasta muutama vuosi aikaisemmin Turkin ihmisoikeustilanne katsottiin niin huonoksi, ettei kauppoja sallittu. ”Niin, mikäs se sellainen liittolainen olisi, jonka kanssa ei asekauppaa saisi tehdä?”, Teivainen kysyy. Valinnoista ja seurauksista Vaikka asekauppojen kaltaisten turvallisuuspolittisten päätösten yhteydessä ei tavattaisi eettisiä pohdintoja harrastaa, sellaisia saattaa linkittyä päätöksiimme. Suomen päätös ostaa Israelilta Daavidin linko -järjestelmä sitoo Suomen ilmapuolustusta pitkäksi aikaan Israeliin, jonka asema kansainvälisessä politiikassa on jokseenkin kompleksinen. Teivainen muistuttaa, että Suomen ulkopolitiikan yhtenä tavoitteena on taas lähivuosina paikka YK:n turvallisuusneuvostossa. ”Silloin on merkityksellistä, että YK:ssa on aika merkittäviä äänestäjätahoja, jotka ehkä karsastavat hiukan sellaista maata, joka tekee näkyvästi asekauppaa Israelin kanssa. Tämän tyyppisiä riskejä valintoihin saattaa liittyä ja niitä täytyy punnita.” Gazan systemaattinen hävittäminen ei ole vähentänyt tilanteen kompleksisuutta. ”Äänet Israeliin kohdistuvista boikoteista ja mahdollisista rajoituksista ovat muuttuneet äänekkäämmiksi. Lyhyellä aikavälillä pitäisin merkittävänä YK:n kansainvälisen tuomio istuimen heinäkuista, neuvoaantavaa päätöstä siitä, että palestiinalaisalueiden miehitys on laiton ja että Israel on syyllistynyt apartheidiin. Suomen ja EU:n ulkopoliittinen johto ovat ilmoittaneet kunnioittavansa päätöstä.” Toistaiseksi se, mitä päätöksen kunnioittaminen käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Mikäli Israelin kanssa käytävälle kaupalle asetetaan rajoitteita, tämä voi haitata nykyaikaisen ja äärimmäisen teknisen M oh am m ed Ba ba / M SF
Tilaukset: kauppa.voima.? & tilaukset@voima.? VOIMAKAUPPA UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA v LISÄÄ TUOT TEITA VERK KOKA UPAS SA! Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. 39 € 9 numeroa MIKSI RAKASTAMME KOIRIA, SYÖMME SIKOJA JA PUKEUDUMME LEHMIIN KAKSOISOLENTO SOLIDAARISUUS KALENTERI 2025 Tohtori Melanie Joy on Harvardin yliopistosta valmistunut psykologi, tunnustettu puhuja ja kirjailija, joka käsittelee kirjassaan eläinten hyväksikäyttöä ohjaavaa ajattelua ja sen vaikutusta yhteiskuntaan. Teos tarjoaa kattavan katsauksen karnismiin – uskomusjärjestelmään, joka vaikuttaa useimpien ihmisten toimintaan. Karnismin tunnistaminen ja kyseenalaistaminen auttaa meitä kaikkia tekemään vastuullisia, kestäviä ja oikeudenmukaisia valintoja. Naomi Kleinin Kaksoisolento -kirja kysyy miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin? Mitä meille on tapahtumassa? Tässä teoksessa Klein kääntää katseensa salaliittoajattelun ja poliittisen vastakkainasettelun kärjistymiseen. Aikamme taloudellisten ja poliittisten kriisien keskellä kahtiajako kiihtyy nopeasti ja sitä ruokitaan ylimmältä poliittiselta taholta. Solidaarisuuskalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen ihmiseläimen vakiovaruste. Latauksetta toimivan käyttöliittymän suosiota riittää ja riittää – kuin aikaa! ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Melanie Joy 25€ + POSTIKULUT TYHMENEVÄ DEMOKRATIA? Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa Teppo Eskelinen & Matti Ylönen (toim.) Omaehtoisen ja kriittisen tiedontuotannon tila on rapistunut kiihtyvällä vauhdilla. Suomi tyhmenee samalla, kun demokratian perusinstituutioiden häiriöiden – tai jopa järkkymisen – riskit kasvavat. Yhteiskuntatutkijoiden Teppo Eskelisen ja Matti Ylösen kuratoima teos analysoi tutkimusta, tiedeviestintää, mediaa ja sen murrosta, valtion tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. VOIMA PIPO Suojaudu pakkasilta ja tilaa pränikkä Voima-pipo. Saatavana mustana ja ruskeana. 29 90 € + POSTIKULUT 12 € + POSTIKULUT 21 90 € + POSTIKULUT Naomi Klein VOIMAN VUOSITILAUS 29 90 € + POSTIKULUT
16 • 8 / 2024 Tie menestykseen Muinaista Voimaa -sarja muistelee 25-vuotista menneisyyttä kalsareiden, poliittisen vaikutusvallan ja talvisodan hengessä. V OIMA on kautta aikain ollut skeittaajien, graffitiskenen, ituhippien ja eriarvoisuutta vastaan taistelevien äänenkannattaja. Voima on voittanut puolelleen maan isänmaallisimmat konservatiivit raportoimalla talvija jatkosodista. Voiman lukijat ovat tienneet olla luottamatta Kremlin propagandaan, sillä Voima on kritisoinut Venäjän masinoituja vaaleja ja ennestään tuntemattoman KGB-miehen nostamista presidentiksi jo vuodesta 2000. Ja Voima on kertonut sivukaupalla monenlaisista Suomessa uusista keksinnöistä kuten tuulivoimasta ja tofusta. Voima on valistanut sekä lukijoita että muita journalisteja avaamalla metsien hakkuiden, vapaakauppasopimusten, kaivoslakien, ilmastokriisin, luontokadon ja Venäjän hyökkäyssodan yksityiskohtia ja termistöä. Kautta aikain Voiman toimittajat ovat panneet kaikki peliin, itsensä likoon ja mopon rotkoon testaamalla soijajätskejä, kasvismakkaroita, naturismia, hernekeittoja ja krikettiä. Ja pitkiä kalsareita, otsikolla ”Pitkät päällä paratiisiin”. ”Tyylikkäitä ja hyvin istuvia kalsareita ei tarvitse hävetä intiimissäkään kanssakäymisessä!”, Voiman salskea testiryhmä todisti. NIIN, SIITÄ TALVISODASTA. ”Hyvin sumuista, ei lentokoneita tänään. Mutta ylhäältä kuuluu vislausta ja vinkunaa, ja hetki sen jälkeen räjähtää kaupungissa, mökki lentää kappaleina tai sortuu kivirakennus. Emme ole vielä tottuneet näihin sodan ääniin, että osaisimme suhtautua niihin oikealla tavalla. Mennään vain vähän liian herkästi maihin, sitten ylös kömpiessä huomaakin, että kuoppa ilmestyi johonkin sadan metrin päähän. Mutta kun se viheltäminen tuntuu niin pahalta…” Siinä Uuno F. Inkisen päiväkirjoista ote, jonka hän kirjoitti rintamalla talvisodassa 31. joulukuuta 1939. Voima-lehti alkoi jo ensimmäisestä numerostaan julkaista Inkisen päiväkirjoja. Voiman lukijat saattoivat lukea missä Inkinen ja hänen taistelutoverinsa olivat olleet 60 vuotta aikaisemmin. Pari vuotta möhemmin Inkisen Sota päiväkirjan julkaisi kirjana Voiman suurin omistaja Like, joka oli tunnettu rockhenkisen kirjallisuuden nuorekkaana kus tantajana. Ilmestyessään Voima oli monin tavoin hätkähdyttävä. Pitkin Helsinkiä kiiri jo kesällä 1999 juoruja siitä, miten kasa hippejä purskauttaa maailmalle syksyllä uuden lehden, ja olimme tehneet kaikkemme levittääksemme ja vahvistaaksemme noita kauhunsekaisia huhupuheita. Erityisesti minulta se vaati lukuisia illanistujaisia Eerikinkadulla Corona-baarissa, mutta olihan se sen arvoista. MONET MEISTÄ VOIMA A alun alkaen ideoineista höyrypäistä kuuluimme Helsingin yliopistolla tutustuneeseen kaveriporukkaan. Meille monissa ylioppilaskunnan luottamustoiminnassa marinoituneille tai vähintään kyseisten instanssien järjestämissä bileissä keekoilleille ympäristöja ihmisoikeus aktivisteille oli yllättäen alusta pitäen itsestään selvää, että Voima olisi kaupallisesti toimiva, mainosrahoitteinen lehti. Jotkut provosoinnista huomiota hakevat ja poliittiselta ymmärrykseltään kehittymättömät ihmiset ovat nimitelleet Voimaa kommunistiseksi heti ensimmäisestä numerosta alkaen, mutta väitteelle ei ole ollut todellisuuspohjaa: ollaksemme kunnon punakaadereita olemme tehneet aivan hätkähdyttävän paljon raakaa bisnestä, jotta TEKSTI IIDA SIMES KUVA RIINA RANNASMAA journalistinen ja kirjallinen kulttuuri – nekin kaupallisuuden läpäisemiä – kukoistaisivat. Onneksi markkinointi onnistui ja ensimmäinen Voima kohtasi talven haljun pimeyden 29. marraskuuta 1999. Päätoimittaja Peik Johanssonilla oli visio siitä, miten lukijoille pitäisi tarjota aivan ennennäkemätöntä kuvamaailmaa jo kannesta alkaen. Kannessa oli muhkeaviiksistä miestä esittävä historiallinen kuva ja iso teksti: ”Kurdistan”. Kaupallista vetovoimaa ei varsinaisesti lisännyt miehen iso puukko vyöllä eikä edes vie
Huikka tulevaisuudelle Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. reinen kuva taaperoita imettävästä naisesta. Kansi olisi voittanut Maailman epäkaupallisin julkaisu -kilpailun ulkonäkö kategorian. Sisäsivuilta selvisi, että kansitaide liittyi keskiaukeaman kuvaliitteeseen otsikolla ”Kurdistan – maa jota ei ole olemassa.” JOULUKUUSSA VUONNA 1999 Voima juhlisti ensimmäistä numeroaan kutsumalla bileisiin kaikki, jotka olivat tehneet lehteä tai halunneet tehdä sitä, joita viekkaudella tai vääryydellä haluttiin houkutella tekemään sitä tai jotka olivat muuten vaan bileiden sydämellisen sekoilevaa kohderyhmää. Toista sataa juhlijaa nosti maljan Voimalle ja riemuitsi epäuskoisesti henkeään haukkoen, kun päätoimittaja Johansson uhosi, että lehtemme ilmestyy ainakin viisi vuotta, ja kun tuo kaukainen ja epätodennäköinen merkkipaalu on saavutettu, juodaan taas kuohuvaa. Voiman tekijät ja fanit pelästyivät: ettäkö pitää odottaa viisi vuotta ennen kuin juodaan taas kuohuvaa? Jos Voima ei pärjää viittä vuotta, sitten jää hyvät bileet pitämättä. Onneksi terävä toimitus keksi asiaan tehokkaan ratkaisun: se järjesti juhlat jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen, koska eihän sitä voinut tietää milloin lehti menisi nurin. Bileet kerran kuussa -käytännöstä luovuttiin vasta monen vuoden ja huomattavan rahanmenon jälkeen. VOIMAN MAINOKSIA tutkimalla voi luodata ajankuvaa Suomesta 25 vuoden ajalta. Kun vertaa ensimmäisten ja viimeisten Voima-lehtien mainoksia, huomaa miten paljon on ehtinyt tapahtua. Yrityksiä on fuusioitunut, joitain kadonnut. Uusia teollisuudenaloja on syntynyt, erityisesti viihdeteollisuuden puolelle. Ensimmäisen Voiman sivulla kaksi eli niin kutsutussa sisäkannessa oli Elannon mainos. Se koostui tuotemerkeistä, joita olivat Maxi, Maxi Hakaniemi, Valintatalo, Sateenkaari, Elannon Ravintolat oy, Elannon Hautaus palvelu, Cumulus Seurahuone ja Ramada Presidentti. Politiikassa on tapahtunut luonnollisia henkilövaihdoksia. Ensimmäisessä Voimassa itseään toi tykö presidentti ehdokas Tarja Halonen (sd.) pienellä ja kuvattomalla sivun alalaidan palkilla, mutta Vihreä Liitto kunnostautui koko sivun mainoksella, jossa komeili puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Satu Hassi. Myös puolueen lehti Vihreä Lanka (1983–2019) oli ostanut suuren pystymainoksen. Sittemmin Voimassa on mainostanut usean puolueen ehdokkaita ja järjestöjä. Erityisen ahkerasti mainoksia ovat ostaneet Sirpa Pietikäinen (kok.), Heidi Hautala (vihr.), Esko Seppänen (vas.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Miapetra KumpulaNatri (sd.). Mainostaminen Voimassa on oikotie menestykseen ja vaikutusvaltaan. ”FYSIIKAN LAKIEN mukaisesti voima on käynnistäjä, pysäyttäjä ja ylläpitäjä”, päätoimittaja Peik Johansson kirjoitti ensimmäisessä pääkirjoituksessaan 1999. ”Voima on myös enemmistön ääni: kannatamme ihmisoikeuksia, puhdasta ympäristöä ja ruokaa sekä väkivallatonta toimintaa hauskojen asioiden puolesta, vääryyksiä vastaan. Voima olkoon kanssanne!” Ja olkoon Voima enemmistön ääni edelleen. N at ali a Ba er Kuva: Nauska Pitkät päällä Paratiisiin. Voima 10/2000. K UN ENSIMMÄISTÄ VOIMAA kärrättiin telineisiin vuonna 1999, mediamaailma näytti erilaiselta kuin nyt. Voima oli perustettu ajatellen, että kopioimalla silloin muodissa olleen City-lehden, sitä haastaneen Like Uutisten ja New Yorkissa vaikuttaneen Village Voicen ilmaisjakelulehtiformaattia voitaisiin saavuttaa perinteisiä kulttuurilehtiä laajempi levikki ja enemmän vaikuttavuutta. Liiketoiminnallisesti innovatiivista oli kriittisten kuluttajien äänenkannattajaksi julistautuminen. Debyyttilehden ”alapääkirjoituksessa” manifestoin itse: ”Tehokkaan mainonnan kannalta kiinnostavia eivät ole vain kuuliaiset kuluttajat. Todelliset trendintekijät löytyvät kapinallisten suunnalta.” Samasta kirjoituksestani voi löytää myös kulttuurimarxilaista aikalaishavannointia: ”Keskittyvää maailmantalouden brutaalia välinpitämättömyyttä vastaan kamppaillaan jo nyt yhdistelemällä erilaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vastavoimia. Ympäristöja kehitysmaa-aktivistien barrikadilla kohtaavat myös monimuotoisempi yrittäjyys ja kainuulaisten paikallistuottajien traktorit.” NYKYÄ ÄN KRIITTINEN KULUTTAMINEN on jo valtavirtaa, mutta samalla ovat muuttuneet median kuluttamisen tottumukset. Lehtiä ei tilata eikä osteta irtonumeroina entiseen tapaan. Enemmän kuin paperilta niitä luetaan digitaalisilla alustoilta, joissa journalismi usein hukkuu mainosten ja manipulaation loputtomaan suohon. Lehtien mainostulot pakenevat hakukoneiden ja sosiaalisen median äärettömään avaruuteen, jossa negatiivisia vastakkainasetteluja suosivat algoritmit vähentävät mahdollisuuksia markkinoida asiasisältöjä mökän ja mouhotuksen sijaan. Samaan aikaan jopa lehdistönvapauden mallimaa Suomessa poliittinen ilmasto on muuttunut journalismille vihamieliseksi, mikä näkyy nykyhallituksen halussa supistaa Yleisradiota ja leikata muunkin median tukia. Esimerkiksi kulttuurilehtien valtionapu putoaa ensi vuonna 12,5 prosenttia. Se oli jo alun perin paljon pienempi kuin Ruotsin, Norjan tai vaikka Viron vastaavat. Eikä tässä vielä kaikki. Ensi vuodelle koko kulttuurikentälle osuvat leikkaukset kurjistavat ilmaisunvapautta Suomessa ja tulevat viemään myös kulttuurimedioiden ilmoitustuloista ison siivun. Samassa vuotavassa veneessä ollaan. KAIKESTA TÄSTÄ JA SAMANAIKAISEN fasismin ja trumpismin noususta huolimatta syvään epätoivoon ei ole syytä. Minna Canthia siteeratakseni: ”Kautta historian totuus ja rakkaus ovat aina voittaneet.” Journalismi on tänään yhä vahvemmin kutsumusala, ja juuri siksi meillä on jotain mitä rahalla ei saa: etuoikeus tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Lisäksi on selvää, että merkityksellisille sisällöille on aina lopulta kysyntää, vaikka hetkellisesti sisällön ja yleisön yhteen saattaminen voi olla tavanomaista vaikeampaa. TikTok, YouTube ja Facebook ovat esimerkkejä tämän päivän kuluttajia koukuttavista alustoista, joiden ylivalta ei ole ehdoton eikä loputon. Yhä useampi median kuluttaja on alkanut arvostaa automaattiohjauksella tietoa ja hupia tarjoilevien hovimestareiden sijasta klassisia tiedon käyttöliittymiä: elävän musiikin konsertteja, valon ja varjon leikkiä valkokankaalla, kädessä hypisteltävää painotuotetta ja vanhaa kunnon journalismia, jonka faktat on tarkistettu. Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Malja sille. TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja on Voiman kustantaja vuodesta 1999 ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton puheenjohtaja.
18 • 8 / 2024
8 / 2024 • 19 Hyvyyden nimissä TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT NAUSKA Good Boys -räppibändin musiikki syntyy ystävyydestä ja halusta parantaa maailmaa elämänilolla. I TÄHELSINKIL ÄISEN kaveriporukan rap-innostuksesta alkunsa saanut Good Boys -yhtye erottuu myönteisyydellään hiphop-skenessä, jossa on suuren yleisön mielikuvissa yhtäältä naarattu alamaailman tummanpuhuvia pohjamutia ja toisaalta vannottu menestyksen, massin ja minäkeskeisyyden nimiin. Bändin kolme julkaisua – Suurenmoinen unelma (2023), Asfalttiviidakos (2021) ja Kaykayn silmis (2018) – sekä energiset live-esiintymiset ovat keränneet yhtyeelle kasvavan joukon seuraajia. Suosio onkin avannut sen jäsenille entistä parempia mahdollisuuksia hioa ja edistää yhdessä musiikillista ilmaisuaan. Kirpeä syystuuli puhaltaa Vanhankaupunginselältä Viikin peltojen yli Hallainvuoren laelle, johon osa yhtyeestä on kokoontunut haastattelua varten. MC Vatkain eli Leo Minkkinen, ¥oung Oatl¥ eli Kosmo Jutila ja Akuutti M eli Miro von Konow istuvat kalliolla ja kertovat vuonna 2017 perustamastaan yhtyeestä, johon kuuluvat kolmikon lisäksi Hew Lorry (Lauri Lindh) ja Sensei Cook (Roy Kaarla). Viisikossa kukin elää omanlaistaan elämää, mutta yhtye on tiivis kaveriporukka, joka viihtyy yhdessä, von Konow sanoo. Tämä kuuluu myös yhtyeen musiikissa. ”Ystävyys muodostaa tekemisemme perustan.” Minkkisen, Jutilan ja von Konowin välitön ja lämminhenkinen olemus on linjassa lausunnon kanssa. Good Boysin musiikillista ilmaisua von Konow kuvaa iloiseksi, energiseksi ja tanssittavaksi. Yhtyeellä on rauhallisiakin biisejä, mutta yleisesti ottaen sen musiikki on innostavaa. ”Se tulee meiltä luonnostaan”, von Konow sanoo. ”Surullista musiikkia tekevät artistit herättävät kuulijoissaan vaikeita tunteita, ja se onkin heidän tapauksessaan tarkoituksenmukaista. Good Boys haluaa levittää hyvää mieltä.” Levy-yhtiö kuvaa Good Boysia ”Fenno skandian ensimmäiseksi täysin hyvyyskeskeiseksi bändiksi”. Minkkinen paljastaa sepittäneensä luonnehdinnan kieli poskessa mutta myöntää sen silti kertovan siitä, mistä Good Boysissa on kyse. ”Olemme tietyssä mielessä eskapistinen bändi”, hän sanoo ja selittää, ettei yhtye keskity asioihin, jotka ovat pilalla, vaan asioihin, jotka ovat muusikoiden mielestä hyviä ja tavoittelemisen arvoisia. ”Jokaisella meistä on omat keinomme purkaa turhautumistamme maailman ongelmiin”, Minkkinen sanoo. ”Good Boysissa keskitymme hyvyyteen.” Hyviä asioita bändille ovat ennen kaikkea mahdollisuus elää sellaista elämää, joka tuntuu omanlaiselta, ystävyyssuhteiden vaaliminen sekä huolien, murheiden ja huonojen fiilisten poissaolo. Sekä tietysti hyvä musiikki. Spontaania flow’ta ja hiottuja rakenteita Good Boys levyttää neljättä julkaisuaan, jonka on määrä ilmestyä ensi vuoden alussa. Sen jälkeen luvassa on Suomen-kiertue. Bändi levyttää Dödstil-levy-yhtiölle, joka on itsenäinen pienlevy-yhtiö. ”Sitä pyörittävät Lahti-Samppa eli Samppa Rinne ja Jodarok eli Matti Salminen”, Minkkinen kertoo. ”He tekevät musiikkia samasta syystä kuin mekin, eli koska se on hauskaa.” ”Lahti-Samppa ja Jodarok ovat taitavia räppääjiä ja tuottajia ja lisäksi rentoja tyyppejä”, Jutila jatkaa ja kertoo yhteistyön sujuneen hyvin. ”Arvostan heitä henkilökohtaisesti erittäin paljon.” Good Boysin musiikilliset vaikuttimet tulevat moniaalta, eivätkä ne rajoitu rap-musiikkiin. Minkkinen kertoo, että yhtyettä kiinnostaa kaikki sellainen musiikki, jossa koetetaan luoda uutta ja kiinnostavaa, ilman genrerajoja. ”Hiphopissa meitä innostaa moderni underground-lähestymistapa. Muista musiikillisista esikuvistamme voisi mainita vaikkapa Juice Leskisen ja Katri Helenan. Huumori on meille myös tärkeää.” Jokaisella bändin jäsenellä on lisäksi omat musiikilliset mielenkiinnon kohteensa. Jutila kertoo saavansa innostusta live-esiintymisiinsä punkbändeiltä. ”Kävin aiemmin paljon räppikeikoilla, ja sain niistä paljon irti, mutta nykyään pääsen hyvään keikkafiilikseen katsomalla Sielun veljien vanhoja live-esiintymisiä. Niissä on sellaista eläimellistä meininkiä, joka kolahtaa itselleni kovasti.” Uuden levyn materiaali on syntynyt kolmikon mukaan hieman eri tavalla kuin Good Boysin aiempi tuotanto. Alkutaipaleellaan bändi teki biisinsä varsin suoraviivaisesti, mutta nyt spontaaniuden rinnalle on tullut tarkasti harkittua säveltämistä ja sovittamista. ”Ensimmäisissä julkaisuissamme räppäsimme usein kaiken ykkösellä ineen”, Jutila kertoo. ”Nykyään teemme biisejä enemmän yhdessä. Hyödynnämme referenssiflow’ta, eli joku meistä esittää alustavan idean, jonka jälkeen alamme yhdes
20 • 8 / 2024 SIELUN VELJIEN VANHOISSA LIVE ESIINTYMISISSÄ. ON SELLAISTA ELÄIMELLISTÄ MEININKIÄ, JOKA KOLAHTAA ITSELLENI KOVASTI. sä hioa mate riaalia. Käytämme myös place holder-versejä, eli keskeneräisiä säkeistöjä, jotka luovat biiseille rakennetta.” Uuden levyn biitit ovat saaneet alkunsa Lindhin kynästä. ”Lauri on intuitiivinen tuottaja”, von Konow sanoo. ”Hän ei jää hautomaan biittejä vaan tekee ne nopeasti. Hän äänittää valmiiksi ideoita ja ehdottaa, millaisella rytmillä tai äänellä biittien päälle voisi räpätä.” Hyvien asioiden puolesta elämistä Good Boysin nosteesta huolimatta Minkkinen, von Konow ja Jutila eivät unelmoi maineesta ja mammonasta. Bändin biiseistä välittyy elämäntunto, jonka ytimessä on kulta ketjujen, urheiluautojen ja muskeliveneiden sijaan halu elää omannäköistä elämää. ”Tietysti tähtäämme juuri niin korkealle kuin maailma sallii, koska miksi ei”, Minkkinen sanoo. ”Rahan ja materian haaliminen ja esitteleminen ei kuitenkaan kiinnosta. En ole koskaan ollut samppanjatyyppejä.” ”Crémant on kyllä ihan hyvää”, Jutila huomauttaa. Good Boysin kuva hyvästä elämästä poikkeaa ratkaisevasti niistä hyvän elämän malleista, joita kapitalistinen kilpailuyhteiskunta tämän tästä tarjoaa. Yhtyettä ohjaava eetos saa pohtimaan sitä, ovatko jaetut kulttuuriset käsityksemme hyvästä elämästä todella ”hyvyyskeskeisiä” siinä mielessä, että ne mahdollistaisivat ajan ja energian käyttämisen asioihin, joita pidämme kaikkein tärkeimpinä. ”Ihminen tarvitsee hyvään elämään sen verran rahaa, että voi keskittyä rakastamiinsa asioihin”, Minkkinen sanoo. ”Jos saan räpätä, syödä ja katon pääni päälle, en tarvitse juurikaan muuta. Toki mielenterveys on ihan kova juttu.” ”Se riittää, että on varaa ostaa skeittilautaan uusi dekki, kun vanha menee rikki”, Jutila täydentää. ”Ja tietysti se, ettei tarvitse joustaa ruoasta, lääkityksestä tai harrastuksista.” Von Konow on samaa mieltä. ”Haluan elättää itseni te
KUN GOOD BOYS RÄPPÄÄ BILEISTÄ, SE EI KERRO VINTIN PIMENTÄMISESTÄ. kemällä juttuja, jotka ovat mielestäni hauskoja. Haluan kokea mukavia asioita. Nähdä kavereita, käydä paikoissa ja olla onnellinen, välillä surullinenkin. Surukin kuuluu elämään.” Minkkinen, von Konow ja Jutila eivät halua esittää koko yhtyeen puolesta yhteiskunnallisia kannanottoja, sillä sen jäsenillä on kullakin omat, vaikkakin samansuuntaiset, käsityksensä. Syvällisimmät pohdinnat löytyvät myös bändin tuotannossa rivien väleistä. ”Good Boys ei halua lähtökohtaisesti kenellekään pahaa, ellei kyseessä oleva henkilö levitä aktiivisesti pahaa ympärilleen”, von Konow pohtii. ”Ei Good Boys halua tällöinkään pahaa”, Minkkinen tarkentaa. ”Pikemminkin se haluaa estää pahoja ihmisiä estämästä muita keskittymästä hyviin asioihin.” ”Good Boys haluaa, että ihmiset ymmärtävät toimintansa seuraamukset ja ottavat vastuun teois taan”, von Konow jatkaa. ”Ja kun pahaa tehnyt ihminen viimein oppii, ettei pahaa kannata tehdä, Good Boys antaa hänelle halin.” Ei ole olemassa bändiä tai ystäväporukkaa, jossa ei olisi ristiriitoja, mutta Good Boysin jäsenten suhde toisiinsa vaikuttaa rennolta ja mutkattomalta. Von Konow toteaa, ettei voisi kuvitella tekevänsä räppiä vain kollegiaaliselta pohjalta ja näkevänsä bändikavereitaan vain studiossa ja keikoilla. ”Elämässä ei voi selvitä ilman ystäviä”, Minkkinen sanoo. ”Olemme kaikki todella onnekkaita siinä, että ystävyytemme on hyvällä pohjalla. Ystävyys on todella tärkeää.” ”Elintärkeää”, von Konow korostaa. Jutila pitää yhtyeen jäsenten erityisenä etuoikeutena sitä, että he saavat tehdä työtä, jossa heillä on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, kiertää maata ja esiintyä ihmisille. ”Heittelemme toisillemme vitsejä keikka-auton takapenkiltä tai pelkääjän ja kuskin paikalta samalla kun auto kulkee kohti Vieremää.” Esiintymisen riemu Keikkamatkojen lisäksi Good Boys pitää tietenkin hauskaa myös keikkalavoilla, ja sillä onkin riehakkaan livebändin maine. Silti Minkkinen, von Konow ja Jutila kertovat jännittävänsä esiintymistä. ”Ennen keikkaa jännittää ihan hirveästi, sitten keikka alkaa, ja lopulta tulee fiilis, että wow, apua”, Jutila sanoo. Haastateltavat uskovat jännittämisen näkyvän lavalla riehakkaana ja vapautuneena esiintymisenä. ”Meillä on lavalle astuessamme hillittömästi energiaa”, Minkkinen sanoo. ”Ja kun jännitys purkautuu, se purkautuu kovaa.” Good Boysin ensimmäisestä keikasta on kulunut nyt seitsemän vuotta. Yhtyeen live-esiintymiset ovat muotoutuneet vuosien varrella irrotteleviksi orgaanisesti. ”Keikkarutiinimme on tätä nykyä niin vakiintunut, ettei meidän tarvitse juurikaan treenata esiintymisiä”, Jutila kertoo. ”Harjoittelemme lähinnä, jos joku meistä ei jostain syystä pääse keikalle, ja joudumme miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.” Jutilan mukaan välispiikitkin sujuvat nykyään varsin sulavasti. Kaikki pääsevät ääneen, eikä kukaan huuda liikaa toisten päälle. ”Meille on ollut ensimmäisestä keikasta lähtien selvää, että haluamme tanssia, tehdä hupsuja juttuja ja innostaa jengiä”, von Konow sanoo. Leikittelystä kertoo esimerkiksi se, että bändi jakoi tämän vuoden Naamat-festivaalin keikallaan yleisölle mansikoita. ”Good Boys keskittyy pitämään hauskaa”, Minkkinen kiteyttää. Bileiden ja päihteiden ilot ja surut Kun Good Boys räppää bileistä, se ei kerro vintin pimentämisestä tai pään sekoittamisesta vaan halusta nauttia elämästä ilman överöinnin aiheuttamaa kohmeloa ja morkkista. Bilettäminen on bändille hyvyyskeskeistä silloin, kun se ei ryydytä ja vie voimia vaan vahvistaa niitä asioita, jotka ovat ennestään hyvin. Von Konow ja Minkkinen tuntevat rajansa siinä, miten paljon ja millainen biletys tekee hyvää. ”Esiinnymme usein baareissa, klubeilla ja festareilla”, von Konow sanoo. ”Joskus nautimme alkoholia, ja saatamme vähän humaltuakin. En kuitenkaan koe erityistä tarvetta jatkaa bilettämistä keikkojen jälkeen. Saatan dokata vähän ja todeta sitten itsekseni, että kiitos, tämä oli tässä.” Von Konow nauttii ahkeran keikkailun vastapainona kodin rauhasta. ”Käyn joka viikonloppu bileissä”, hän toteaa. ”Olen bileiden keskikohta. Huudan ihmisille kolme varttia ja nostatan fiilistä. Se riittää minulle.” Minkkinen kertoo vetäytyvänsä juhlissa mieluusti sivummalle, josta hän voi seurata muiden hauskanpitoa. ”Bileissä on valtavasti poten tiaalia”, hän sanoo. ”Ellei addiktoidu päihteisiin. Suomalaiset eivät tuppaa seurustelemaan hirveästi toistensa kanssa, ja siksi bileet ovat tärkeitä. Kurjaa sen sijaan on se, että meillä on kansantauti nimeltä alkoholismi. Kun ihminen muodostaa riippuvuuden päihteisiin, hän ei enää juhli vaan ruokkii addiktiotaan. Sitä ei ole hauska katsoa edes sivusta.” Minkkinen toteaakin, että varsinainen ongelma eivät ole päihteet itsessään, vaan se, että niitä käytetään mielen terveyden hoitamiseen. ”Se ei yleensä toimi”, hän summaa. Toivon ja ilon hengessä Good Boys jatkaa uudella levyllään musiikillista matkaansa osin tutuksi tulleissa ja osin uusissa tunnelmissa. Kuten asiaan kuuluu, Minkkinen, von Konow ja Jutila ovat julkaisusta silminnähden innoissaan. Albumin nimi on toistaiseksi arvoitus, eikä bändi ole vielä suostunut juurikaan raottamaan verhoa sen lyriikoiden tai musiikin edestä. Minkkinen paljastaa kuitenkin, edelleen salaperäisesti, että julkaisu sisältää ”monenlaisia kiemurteluja ja kiepautuksia”. ”Olemme kuvailleet levyä innovatiiviseksi lofi-trapiksi”, hän sanoo. ”Biisit koostuvat usein pölyisistä sample-taustoista trap-rumpujen ja flow-leikittelyn kera, mutta on siinä toki paljon muutakin. Julkaisun punaisena lankana on kenties oivallus siitä, että olemme päässeet vihdoin tilanteeseen, jossa meidän ei tarvitse tehdä muita töitä elättääksemme itseämme. Bändistä on tullut ainakin osalle sen jäsenistä pääasiallinen työpaikka. Olemme avanneet uuden raikkaan suunnan, eikä se olisi ollut mahdollista, ellemme olisi saaneet paneutua musisointiin häiriöttä.” Good Boysin jäsenet ovat kiitollisia ja onnellisia siitä, että heillä on mahdollisuus keskittyä asioihin, jotka ovat heille rakkaita. Minkkisen sanoista välittyy, Good Boysille luonteenomaisen leikkisyyden hengessä, toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan. Uutta levyä kannattelee ”voitonjuhlan” fiilis. ”Eräs levyn biiseistä kiteyttää tämän tunteen”, Minkkinen sanoo. ”Kuvittelemme siinä katsovamme vuosikymmenien päästä villiä nuoruuttamme tyytyväisinä ja haikeina. Löysimme sen, mitä halusimme tehdä, ja annoimme sille kaikkemme. Emme jääneet epäröimään, keskittyisimmekö vai emme asioihin, joita rakastamme.” JOS SAAN RÄPÄTÄ, SYÖDÄ JA KATON PÄÄNI PÄÄLLE, EN TARVITSE JUURIKAAN MUUTA. TOKI MIELENTERVEYS ON IHAN KOVA JUTTU. Good Boys vasemmalta alkaen myötäpäivään: MC Vatkain, ¥oung Oatl¥, Akuutti M, Hew Lorry ja Sensei Cook
22 • 8 / 2024 PALSTALLA KULTTUURITOIMITTAJA VILLE HÄNNINEN KIRJOITTAA KUVISTA Missä kirja luuraa? K ATSO KUVAA . Katso sitä tarkasti. Näetkö kirjoja? Katso vielä tarkemmin. No niin. Julkisen keskustelun perusluonne on, että se kadottaa heti aluksi mittasuhteensa. Ei keskustella asiasta, vaan keskustellaan, mitä asiasta keskustellaan. Ilmiön on pakko olla merkityksellinen, koska siitä on kirjoitettu ja keskusteltu ja koska ”ruovetinen kirjakauppias” lähettää lehdille tiedotteen julkaistavaksi. Siltala-kustantamon päätös myydä yksi nimikkeensä yksinoikeudella muualle kuin Otavan omistamaan Suomalaiseen Kirjakauppaan puhutti, koska rivien väleistä urkittiin, mitä tämä kertoo Suomalaisen hallitseman PALSTALLA KULTTUURITOIMITTAJA VILLE HÄNNINEN KIRJOITTAA KUVISTA RÄPS perinteisen kirjakauppamarkkinan tilanteesta ja millaisissa väleissä kustantamot ovat keskenään. Lisäksi – ja ennen kaikkea – tarjoutui mahdollisuus kertoa, mitä mieltä keskustelija on marketeista, Suomalaisen hajukumeista, kapitalismista, kirjailijasta ja lukemisen tärkeydestä. Sen rinnalla on samantekevää, ettei Kari Hotakaisen Helmi ole mikään Juoksuhaudantie ja alle nelikymppisillä on vaikeuksia muistaa, kenestä on kyse. Aikuisten heikkenevä keskittymiskyky helpottaa suurtenkin kohujen nousua ja lässähdystä ällistyttävän lyhyessä ajassa. Enää uutisista ei tosin puhuta tulevina kalankääreinä, koska markettikaloja ei kääritä sanomalehteen ja lehtien painaminen vähenee muutenkin vuosi vuodelta. Kävin syyskuussa useissa K-kaupoissa. Yhdessäkään Helmen sijoittelu ei vastannut teoksen saamaa huomiota. Kauppiaat tuntevat asiakkaittensa tarpeet. Hotakaiset oli otettu myyntiin, mutta ei niille samaa menekkiä oleteta kuin pastakastikkeille. Yleensä näky vierailemissani kaupoissa oli tämän kuvan mukainen. Toisinaan Helmet löytyivät ylähyllyltä, toisinaan perältä. Oma teline ei auta perusongelmassa: yhdelle kirjalle ei anneta erityisasemaa tai ylimääräistä tilaa, ja harvassa K-kaupassa edes on kirjaosastoa. Ratkaisu kuvaa myös painetun sanan markkinaa laajemmin. Se on ajettu nurkkaan. Tuhannen neliön myymälän nurkassa nököttää rivi tolkulla ristikkolehtiä suurille ikäluokille. Kassan viereen pääsevät varmuudella vain iltapäivälehdet, toistaiseksi. Kun Pirkka-logon saanut romaani ilmestyi, moni pohti, onko seuraavaksi luvassa Alepa-dekkari tai Lidl-tosirikostelu. Ei ole. Lidlin Ranska-viikolla puolta myydyistä teematuotteista markkinoitiin Emily in Parisin brändillä. Tuoteperhe Duc de Coeur (suomeksi ”sydänten herttua”) oli valmistanut kystä kyllä, esimerkiksi quichejä, macaroneja, madeleineleivoksia, sitruuna-limettilimonadia, vehnäpitkoja, yrttiöljy spraytä ja sitruunatorttuja. VILLE HÄNNINEN Kustannusalan kummajainen A LUSSA OLI KAAOS . Iina Eskon esikoisteos DJ-Kirjaan tarvittavat varat oli kerätty joukkorahoituskampanjalla, eikä projektissa ollut mukana yhtään kustannusalan ammattilaista, vaikka muuten osaavaa väkeä työryhmässä olikin. Kalliossa sijaitsevan toimiston kulmasohvalla istuva valokuvaaja ja kustantaja Esko kertoo, että teoksen valmistuttua vuonna 2013 hän ajatteli, ettei enää ikinä sotkeudu kustannusalan tyrskyihin. Toisin kävi. Vuonna 2015 Esko perusti yhden suomalaisen kustannuskentän kummajaisista, joka tunnetaan vielä kymmenen vuotta myöhemminkin nimellä Khaos-publishing. Sen katalogiin mahtuu kaikkea runokirjoista konemusiikkia käsitteleviin tietokirjoihin, yhteiskuntateoriaan ja Tekkenpeliä käsittelevään-zineantologiaan. Khaos erottuu monesta muusta suomalaisesta kustantamosta omalla tinkimättömällä linjallaan. Yhtäältä sen kirjat ovat usein aihepiiriltään alakulttuurisia, mutta toisaalta puhuttelevat laajempaa yleisöä. Yhtäältä ne muistuttavat ulkomuodoltaan ja sisällöltään taidekirjoja, ja toisaalta ovat painoskooltaan paljon suurempia kuin tyypilliset taidekirjat. Esko kertoo, että valokuvaustausta saa ajattelemaan kirjaa vastaavanlaisena teoksena kuin valokuvaa galleriassa. ”Kannet laittavat kirjat kontekstiin, jolloin koko teosta luetaan aivan eri tavalla”, Esko kertoo kansitaiteiden ja esteettisesti mielekkään taiton merkityksestä. Myös teosten taktiiliset ominaisuudet on huomioitu. Esimerkiksi Mikael Brunilan, Vilja Saarisen ja Valter Sandellin teos Kuulumme toisillemme – kirjeitä ja kirjoituksia ystävyyden politiikasta (2023) on kirjaimellisesti kevyttä luettavaa. Se on sisällöltään tuhti ja varsin klassisen kovakantisen näköinen teos, mutta painaa kädessä hämmentävän vähän, sillä kansimateriaali on valittu mahdollisimman kevyeksi. Samanlaista fi losofi aa on noudatettu Sini Silverin runoteoksessa Haisee kaikkia tuoksuja (2023), joka sujahtaa sopivasti taskuun. KUSTANTAJAN ROOLISSA Esko on pohtinut myös kustannustoimintaan liittyvää vastuuta. Kirjat ovat sosiaalisia esineitä ja jokaisella julkaisulla on aina oma julkaisutilaisuutensa. Kirjoja kommentoidaan ja niitä lainataan. Kirjoilla on eräänlaista, lähes institutionaalista valtaa. Niitä tilataan kirjastoihin ja ne arkistoidaan jolloin ajatukset, jotka kirjoihin on painettu säilyvät instituution kätköissä ja kirjaimellisesti jäävät historian sivuille. Kustannusala kituuttaa alati kasvavien taloudellisten paineiden alla. Samalla hyllyt täyttyvät tusinapokkareista, infl uencerkirjoista, urheilijaelämäkerroista ja truecrimestä, jotka saattavat kyllä olla viihdyttävää luettavaa, mutta harvakseltaan sisältävät yhteiskunnallisesti, esteettisesti tai kirjallisesti pieteetillä mietittyä materiaalia. KHAOS-KUSTANNUS on löytänyt oman lokeronsa kustantamoiden ekosysteemistä. Kirjat rahoitetaan eri tavoin aina tapauskohtaisesti, välillä apurahoilla, välillä jollain muulla menetelmällä. Kirjailijoiden kanssa tehdään reilut sopimukset, jotta kirjasta tulevat voitot jakautuvat oikeudenmukaisesti kustantajan ja kirjan työryhmän välillä. Esko tekee Khaos-kirjoja sivutoimisesti ja pitää tiukat rajat siinä, mitä ja kuinka paljon hän kustantaa. Neljä kirjaa vuodessa tuntuu määrältä, jolloin teoksiin voi paneutua rauhassa ja tehdä parasta mahdollista jälkeä. Tsekkaa myös nämä! Salakirjat Vuonna 2007 perustettu historiaan, kansan perinteeseen, mystiikkaan ja esoteerisiin tradi tioihin erikoistunut kustantamo, jonka valikoi maan kuuluu muun muassa Musta Raamattu, retkiopas muinaislinnoille ja linnavuorille sekä teos Nietzchen, Hessen ja Wagnerin voima paikoista. Bokeh ”Kirjallisuuden ja kuvataiteen rajamailla” toimiva kirjailija Antti Nylénin vuonna 2020 perustama julkaisuprojekti, jonka valikoimassa on numeroi tuja editioita, runo ja valokuvateoksia ja myös käsin sidottuja painoksia. Aavetaajuus Spekulatiivista fi ktiota eli scifi ä, fantasiaa, kau hua ja muuta kummallista valikoimassaan pitävä käytettyjen ja uusien kirjojen verkko ja kivijal kakauppa. Aavetaajuus kustantaa myös kirjoja ja zinejä. Poesia Osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka keskit tyy runouteen, mutta julkaisee myös kokeellista proosaa, esseistiikkaa, kirjallisuuden tutkimusta ja taiteellisia tekstejä. Khaos-publishing tekee kirjallisuutta omaehtoisesti kustannusalan ahdingosta huolimatta. TEKSTI MITJA JAKONEN ILAHDUTTAVAA
ILMOITUS ONNEA 25 VUOTIAALLE ONNEA 25-VUOTIAALLE VOIMALLE! KULTTUURILLA PAREMPAA ELÄMÄÄ kaapelitehdas.fi n10.fi suvilahti.fi u Planeetta antikvariaatit Olkoon Voima kanssamme! ONNEA 25VUOTIAALLE VOIMALLE TOIVOO Voimaa tarvitaan, myös työpaikalla. Suomen PEN onnittelee 25-vuotiasta Voimaa! Suomen PEN onnittelee 25-vuotiasta Voimaa! Positiivista muutosvoimaa jo 25 vuotta! Maan ystävät ry onnittelee Voimaa. Muutos ei tapahdu itsestään, tule mukaan: maanystavat.fi VOIMA 25 VUOTTA! Yhteistyökumppanit onnittelevat VOIMALLISET ONNENTOIVOTUKSET 25-VUOTIAALLE! Vihreissä on v imaa. Onnea 25-vuotias Voima! PULUT? SOLID ISUUTT I ! VOIMAA ja musiikkia Radikaaleille! ONNITTELEE VOIMAA Project1_Taide_Voima 5.11.2024 20.25 Page 1 onnittelee 25-vuotiasta! eläinten puolesta! Kulttuurituotannon ja kansalaistoiminnan kehittäjä ja kouluttaja onnittelee 25-vuotiasta Voimaa! tuotannon ja kehittäjä ja H U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U 65 v Roihuvuori-seura onnittelee 25 v voimaa ja kiittää yhteisestä viidestätoista vuodesta Terävässä kynässä on Voimaa! OLLAAN IHMISIKSI SUOMEN AUHANPUOLUSTAJAT
ILMOITUS Onnea Voima! Luodaan toivoa ja toimintaa jatkossakin. t. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Elämä on juhla, saa rumiakin tanssittaa! Onnea! Teemme työtä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikille. 25 vuotta täyttä Voimaa. Onnea! SÄKENÖIVÄÄ VOIMAA SEURAAVAT 25 VUOTTA! Meillä on yhteinen unelma yhteiskunnasta, jossa jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus kehittää itseään. Ihmisyyden asialla wwjjjj JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Onnea Voima-lehti 25-vuotta! Eläköön Voima! Demokraattinen sivistysliitto Oppi muuttaa maailmaa Lisää hunajaa 21.11. alkaen somessa ja siemenpuu.org ! Surrrr surrr... Hunajaiset onnittelut 25-vuotiaalle Voimalle! Onnittelut, Voima! 25 vuotta rohkeaa journalismia ja näkökulmien moninaisuutta! www.viirus.fi Helsingin Kirjamessut ja Voima-lehti ovat samanikäiset. Ilmankos meillä menee hyvin: rakennamme molemmat parempaa maailmaa keskustelun kautta. PALJON ONNEA VOIMA! HELSINGIN KIRJAMESSUT 160-vuotias toivottaa Voimalle pitkää ikää! 183-vuotias Lapinlahden sairaala yhteisöineen onnittelee 25-vuotiasta Voima-lehteä! Lap pv ik en sk al la Voimalliset kummaonnittelut neljännesvuosisadasta! ONNEA VOIMALLE Pirkanmaan elokuvakeskus & Arthouse Cinema Niagara Rauhanasemalaiset Rauhanasemalaiset ja ja Ydin, Fredsposten sekä Ydin, Fredsposten sekä antimilitaristi onnittelevat! antimilitaristi onnittelevat! Rohkea on rauhan kannalla! Rohkea on rauhan kannalla! ONNEA Toivottaa Vasemmistonuoret 25-VUOTIAS VOIMA! ”I no longer accept what I cannot change, I change what I cannot accept.” – Angela Davis KRAFT OG KJÆRLIGHED! Thomas Wallgren Kiitos Voimalle! Yhteistyökumppanit onnittelevat Merki ävät onni elut. Voimalliset onnittelut! T: Vapautta ja Voimaa! Onneksi on kulttuuria Onneksi on Voima Voima olkoon kanssasi.
ILMOITUS Minimoimme ympäristövaikutukset, maksimoimme onnittelut! SANOMA MANU ONNITTELEE 25-VUOTIASTA. 25 VUOTTA LUONNONVOIMAA! ONNEA! kiittää Voimaa 25-vuotisesta yhteistyöstä ja toivottaa onnea tulevaan! netn.? ONNEA VOIMA! Faktahommissa mukana Voimaa talouteen! Onnea Voima 25 v Kohti oikeuden mukaisempaa maailmantaloutta Solidaarisuutta ja Voimaa! Voimaa, valoa ja visioita myös tuleviin vuosiin! Lämpimästi Onnea 25-vuotiaalle! Säkenöivää Voimaa 25-vuotiaalle! Työelämän joukkovoima Amma ilii o Pro onni elee 25 vuotiasta Voimaa Onnea 25-vuotiaalle Reilujen työehtojen puolesta. www.pau.fi Onnittelut 25-vuotiaalle Voimalle! PIAN 20-VUOTIAS MEDIAKASVATUSSEURA ONNITTELEE 25-VUOTIASTA SIVISTYKSEN PUOLESTAPUHUJAA! KULTTUURIN P U O L E S T A Haihatus & Voima 25 VUOTTA! 60 vuotta vapautta oppia Voimaa seuraavallekin neljännesvuosisadalle! toivoo Vasemmistofoorumi Eläimellistä voimaa! gretatuotanto.fi Musiikkiteatterilliset onnet Voimalle! Muutos tarvitsee Voimaa! Onnea 25-vuotiaalle! Onnea 25-vuotias Voima MAAILMA ON SUN! Onnea Voima! Tulkaahan Kino Reginaan elokuviin jatkossakin! Tulossa mm. Wim Wenders, V?ra Chytilová, John Ford, Pariisi, Pohjoismaiden parhaita, Cassavetes & Rowlands, Wong Kar-wai ym…. KINOREGINA 25 vuodessa ei lehti eikä henkilö ole yhtään vanhentunut. – Paavo Arhinmäki
26 • 8 / 2024 K UN VOIMA perustettiin 1990-luvun lopulla, elettiin kaupungilla jaettavien ilmaislehtien huippukautta. Helsingissä tuulikaapeista saattoi noukkia mukaansa 1980-luvun nousukaudella syntyneen kuukausittaisen City-lehden, vuonna 1994 perustetut kulttuuri lehdet Suen tai Like-Uutiset tai arkipäivisin ilmestyvän uutislehden, joita vuosikymmenen lopulla ilmestyi jopa kaksi: Metro ja Uutislehti 100. Näiden rinnalle luotiin kansalaisliikkeiden yhteenliittymästä Voima vuonna 1999 tuomaan aktivistien ja kansalaisyhteiskunnan ääntä mediakentälle. ”Mukana oli heitä, jotka halusivat muuttaa maailmaa maltillisesti, ja sitten myös radikaalimpia”, muistelee päätoimittajana vuosina 2004–2014 toiminut Kimmo Jylhämö. Hän on työskennellyt vuodesta 2015 läh tien Vastapaino-kustantamon toimitusjohtajana. ”Voiman journalistinen taso nousi huimasti 2000-luvulla”, hän kehaisee. Toimittaja Veera Järvenpää, joka päätoimitti Voimaa 2015–2017, aloitti uransa samoihin aikoihin kun lehteä alettiin julkaisJournalismin laatu on kilpailuvaltti Voimallekin työskennelleet pitkän linjan mediavaikuttajat pohtivat journalistisen median murrosta ja tulevaisuutta. TEKSTI MIIA VISTILÄ ALGORITMIEN RAJOITUKSIA ON KIROILTU MYÖS VOIMAN TOIMITUKSESSA. Kimm o Jylhäm ö Voima n päätoi mittaj a 2004–2 014 ta. ”Törmäsin Voimaan ensi kertaa Hämeenlinnan UFF:lla. Oli ihan tajunnanräjäyttävää huomata, että journalismi voi olla tällaistakin. Voima oli minulle pitkään journalistinen esikuva.” Kaupunkilehtien kultakausi jäi lyhyeksi. Like-Uutiset lopetti vuonna 2003, Satanen viisi vuotta myöhemmin. Viimeinen paperinen City ilmestyi 2012, Sue lakkautettiin 2014. Journalismi alkoi siirtyä verkkoon. Metro sinnitteli vuoteen 2020 saakka. 2010-luvun alkupuolella Voimakin törmäsi ongelmaan, jonka suurempien resurssien lehdet joutuivat kunnolla kohtaamaan vasta vuosia myöhemmin: sosiaalisen median ja informaation tarjonnan huimaan lisääntymiseen. ”2000-luvun alussa Suomi oli median suhteen oman kapean kielialueensa takia käytännössä suljettu sisämarkkina, jolle kansainvälisten konsernien oli vaikea päästä. Mutta teknologian muutos toi tarjolle muita sisältöjä, jotka haastoivat laajasti tiedontuotantoa”, Veera Järvenpää analysoi ja korostaa, ettei ole tutkija vaan median tekijä. Nykyisin hän työskentelee Ylellä. ”Urani heijastaa mediaympäristön murrosta. Työskentelin noin 25 vuotta sanomalehtien parissa, kunnes vuoden 2024 alusta siirryin editoimaan digitaalisia sisältöjä. En usko, että koskaan enää teen printtiä”, hän toteaa. Suuri kilpailu huomiosta Aiemmin tapa ja tottumus ohjasivat median käyttöä. Nyt sitä ohjaavat usein viihdealustojen algoritmit. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä journalismin piti alkaa kilpailla ihmisten huomiosta blogien ja esimerkiksi Facebookin kanssa. Paine tuntui Voimassakin. ”Lehden jutuista olisi pitänyt tulla blogimaisempia, tehdä nopeammin ja lyhyempiä juttuja”, Jylhämö muistelee. Järvenpää näki muutoksen työssään paikallismediassa 2010-luvun alussa. ”Sanoin silloin strategiapalaverissa, että suurimpia kilpailijoitamme ovat Facebook ja Netfl ix, joka oli alkanut levitä. Muu työryhmä piti ajatusta silloin niin outona, että se jätettiin kirjaamatta. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että suomalaisen median pahimmat kilpakumppanit eivät ole toiset suomalaiset tekijät vaan kansainväliset toimijat, nykyisin esimerkiksi Netfl ix ja Tiktok, joiden tarjoamat sisällöt kilpailevat ihmisten huomiosta.” Viihdepalvelujen pyrkimyksenä on saada ihmisen huomio pysymään palvelussa mahdollisimman pitkään. Vahvimmin yleisöä sitouttaa eri tavoin tunteita herättävä sisältö. Sitä nostetaan, mitä katsotaan, luetaan, kuunnellaan ja jaetaan. Lähtökohta on hyvin erilainen kuin journalismilla. Digiaskeesi-kirjan (Vastapaino 2022) kirjoittanut Jylhämö toteaa, että some haastaa journalismin jo siinä, että sosiaalisen median kautta ihmiset voivat viestiä toisilleen ja myös laajoille ihmisjoukoille ilman journalismin periaatteilla toimivia välikäsiä. Somevaikuttamista ja viihdettä voi tehdä mistä lähtökohdista tahansa. ”Journalismi on suodatettua, ohjattua ja editoitua. Siinä vältetään virheitä ja pyritään luotettavuuteen. On tärkeitä ja vähemmän tärkeitä uutisia. Niille on erilaiset paikkansa ja tilansa.” Journalistiset julkaisut reagoivat somen luomaan huomiokilpaan jakamalla linkkejä juttuihinsa eri somealustoilla. Eniten huomiota ja kiinnittymistä saa herättämällä vahvoja tunteita. Nettiin tehdään printtiä rafl aavampi otsikko. Tunteiden herättäminen sinänsä ei ole vastoin journalismin periaatteita. ”Se on ollut iltapäivälehtien logiikka alusta asti,” Jylhämö sanoo. Journalismi on kuitenkin sitoutunut eettisiin sääntöihin, jotka velvoittavat totuudenmukaisuuteen ja virheiden korjaamiseen. Järvenpääkään ei vastusta journalismin viihteellistymistä sinänsä, kunhan journalismin ydintehtävä säilyy. ”Emme voi kilpailla viihdyttävyydessä viihteen kanssa, koska viihdeteollisuus tekee sen paremmin.” ”Some on kuin lehtiroskis”, Jylhämö vertaa.”Sieltä voi löytyä mitä vain, vanha Hesari, pornolehti tai mainoksia. On ihmisestä itsestään kiinni, mitä valitsee.” Näin oli ennen 2020-lukua. Tälle vuosikymmenelle siirryttäessä sosiaalinen media muuttui. Yhä useammin somessa nähtyä sisältöä ohjaavat sivustojen salaiset algoritmit, eivät käyttäjän tietoiset valinnat. Lisäksi esimerkiksi Metan alustat ovat muuttaneet algoritmejaan niin, että sisällön, joka voi viedä lukijan pois palvelusta, on yhä vaikeampi levitä somen kautta. Monille itsenäisille julkaisuille juttujen jakaminen somessa on tärkeää. Sosiaalisen median alustat rajoittavat kuitenkin automaattisesti tiettyjen aiheiden näkyvyyttä. Algoritmien rajoituksia on kiroiltu myös Voiman toimituksessa. ”Venäjä, seksi, kryptot, Lähi-itä…”, Hanna Nikkanen luettelee aiheita, joita käsittelevää journalismia ei Metan alustoilla ole saanut edes rahalla mainostaa. Vuonna 2008 Voimalle perustettiin erillinen verkkolehti Fi? , jonka päätoimittajana Nikkanen toimi. Vuonna 2013 hän oli mukana perustamassa uutta verkkolehteä, tutkivaan ja featurejournalismiin keskittyvää Long Playta. Nikkanen kirjoitti jo vuonna 2012 ilmestyneessä Verkko ja vapaus -kirjassaan (Into) Piilaakson jättien vallasta. ”On aivan älytöntä, millainen valta yhdysvaltalaisilla isoilla fi rmoilla on. Ei niillä pitäisi olla sellaista valtaa Suomen politiikkaan, siihen mitä täällä keskustellaan!” Nikkanen tietää kokemuksesta, miten kiellettyjä aiheita voi kiertää. ”Keksitään sitten otsikoita, joissa ei mainita Putinia ja hänen kuvansa tilalla on laiskiaisen kuva.” Kuntien seuraaminen paikallisaktiivien vastuulle Journalismin resurssit ovat vähentyneet koko 2000-luvun, eikä siitä voi Pi nja Ni kk i
8 / 2024 • 27 syyttää pelkästään somea. Veera Järvenpää teki pitkän uran paikallislehdissä ja näki aitiopaikalta, mitä kaupallisissa maakuntalehdissä tapahtui. ”Suomessa kuntajournalismi on pitkälti paikallisten kaupallisten toimijoiden varassa, ja siellä resurssien vähentyminen on ollut kaikkien hurjinta. Paikallislehtien toimittajat tekevät uskomattoman hyvää työtä pienillä resursseilla”, hän sanoo. Suomalaisten ostovoima on vähentynyt 2020-luvulla. Paikallismedialta ovat vähentyneet niin mainostulot kuin tilaajatkin, kun yritykset ja kotitaloudet ovat pienentäneet menojaan. ”Markkinointia, johon lehtimainontakin kuuluu, on alettu yrityksissä katsoa kriittisemmin eli tuottaako se taloudellista tulosta takaisin. Some on tullut osaksi markkinointia, mutta lehtien mainostulot olisivat saattaneet vähetä ilman sitäkin”, Järvenpää pohtii. Suurissa kaupallisissa mediataloissa paikallisten uutisten tuotantoa on vähennetty. Kuntatasolla paikallisten tapahtumien seuraaminen jää osittain yksittäisten kansalaisaktiivien varaan, Järvenpää kertoo. Mainosrahojen pienentyessä tilausmaksuja on pitänyt nostaa, mutta kun työntekijöitä on samanaikaisesti irtiJournalismin laatu on kilpailuvaltti JATKUUKOHAN MEILLÄKIN KEHITYS, JOSSA KAUPUNGIT JA PERIFERIA ERIYTYVÄT? sanottu valtavasti, se on vaikuttanut journalismin laatuun. ”Miksi heikommasta tuotteesta maksettaisiin enemmän?”, Järvenpää kysyy. Hanna Nikkasen mielestä journalistisen työn resursseista pihistäminen on ollut huono strategia. Journalismin pitäisi päinvastoin pitää kiinni omistautuneesta yleisöstään ja kasvattaa sitä. Konsulttien väitteitä siitä, että ihmiset haluaisivat lyhyempiä ja viihteellisempiä juttuja, ei saisi uskoa. ”Yleisöä ei kannata liikaa tyhmistää, eikä tuijottaa ainoastaan lukijamääriä laadun mittarina.” Nikkasen perustama Long Play on osoittanut, että tällainen journalismi voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Verkkolehden päätuote ovat nimenomaan pitkät tutkivat jutut maksaville tilaajille. Kimmo Jylhämö vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa hän oli 1980-luvulla vaihto-oppilaana. Noilta ajoilta hän muistaa maan, jossa harvemmin asutuilla, ”populismin valtaamilla” alueilla journalismi oli rapautunut, mutta isoissa kaupungeissa sitä arvostettiin. ”Jatkuukohan meilläkin kehitys, jossa kaupungit ja periferia eriytyvät?”, hän pohtii. Nikkanen uskoo, että eriytymisestä huolimatta aina on jotain, joka luo ”aidon julkisen kentän”. Pienetkin yleisöt ovat tärkeitä, ja joskus niiden aiheet nousevat isojen medioiden käsittelyyn. Samoin kaupalliset mediat ja Yle tarvitsevat toisiaan. Edessä uudenlainen yhteiskuntajärjestys? Journalismi tuottaa tietoa demokraattisen päätöksenteon pohjaksi ja myös valvoo vallanpitäjiä. Vaikka yleisöjen koko ei määrittele asian tärkeyttä, journalismia tehdään lukijoille, kuulijoille ja katsojille. Kun algoritmit ohjaavat sivuuttamaan journalismin, sen äärelle täytyy taas erikseen osata hakeutua. ”Journalismi toimii ihmisiä varten. Jos ihmiset eivät kaipaa sitä, sitä ei tarvitse tuottaa”, Veera Järvenpää toteaa. ”Voi olla, että tulee uudenlainen järjestelmä, jossa päätökVeera Järvenpä ä Voiman päätoimi ttaja 2015–2017 siä tehdään toisella tavalla ja sen perustaksi myös tuotetaan tietoa muulla tavalla.” Kimmo Jylhämö näkee tulevaisuudelle kaksi mahdollista suuntaa: joko journalismi ylläpitää demokratiaa tai jos sitä ei pystytä pitämään yllä, siirrytään autoritaariseen yhteiskuntajärjestykseen. Sitä kohden ajaa kärjistävä ja yksinkertaistava sosiaalinen media, jossa ihmiset toimivat parvien tavoin. Nopeasti muuttuva sosiaalinen media on useissa vaaleissa auttanut nuoria poliitikkoja valtaan pienellä budjetilla. Hanna Nikkanen uskoo, ettei se ole enää kauaa mahdollista. ”Murroksen aikaan somessa on pärjännyt näppäryydellä ja hyvällä sosiaalisella silmällä, koska toiminnan mallit eivät ole vielä kehittyneet, mutta tämä on vain lyhyt vaihe. Pian aletaan tehdä samaa isolla rahalla, silloin resurssit voittavat näppäryyden ja rahalla saa taas valtaa.” Nikkanen toivoo, että journalismista puhuttaisiin kouluissa positiivisempaan sävyyn. ”Nuoret ovat aina käyttäneet mediaa eri tavoin kuin vanhemmat. Oleellista on, millainen suhde mediaan muodostuu 15–25-vuotiaana. Varoittelun ja disinformaation tunnistamisen rinnalle pitäisi nostaa enemmän myös journalismin ymmärtämistä.” Kokemustensa perusteella hän myös uskoo, että journalismille riittää tulevaisuudessakin lukijoita ja kuulijoita. ”Monet lukijat ovat merkityksellisyyden perässä, eivätkä halua tulla kosiskelluksi, vaan arvostavat sitä, että toimittajat ovat käyttäneet journalistista harkintaa.” Hän uskoo, että laatujournalismin kentällä on tilaa useammallekin kaupalliselle tekijälle. Edes uusi tekniikka tai median kulutuksen uudet tottumukset eivät hänen mielestään uhkaa journalismia. ”Kuuntelu sopii hyvin pitkien juttujen kuluttamiseen. Ääni houkuttelee nuoria ja uusia yleisöjä, mutta se pitää tehdä hyvin.” Ylellä digisisältöjen parissa työskentelevä Järvenpää uskoo, että Ylelain uudistus, joka edellyttää tekstisisältöjen liittyvän aina kuvaan ja ääneen, on johtanut monipuolisempaan ja houkuttelevampaan journalismiin. Nikkanen suree printtien kuolemaa. Viime vuosina moni paperijulkaisu on lopettanut. Vuonna 2024 Voimaa saa yhä kirjastoista, tuulikaapeista ja metroasemilta. Jylhämö uskoo, että painettua lehteä yhä arvostetaan ja että sen tekeminen pitää journalistiset periaatteet sähköisiä alustoja paremmin median tekijöiden mielessä. ”Sama sinänsä, mistä luetaan, kunhan tieto on journalistisiin periaatteisiin nojaten tuotettua.” siä tehdään toisella tavalla ja sen perustaksi myös tuotetaan tietoa muulla tavalKimmo Jylhämö nävä ja yksinkertaistava sosiaalinen media, jossa ihmiset toimivat Nopeasti muuttuva sosiaalinen media on useissa vaaleissa auttanut nuoKimmo Jylhämö näkee tulevaisuudelle kaksi mahdollista suuntaa: joko journalismi ylläpitää demokratiaa tai jos sitä ei pystytä pitämään yllä, siirrytään autoritaariseen yhteiskuntajärjestykseen. Sitä kohden ajaa kärjistävä ja yksinkertaistava sosiaaKokemustensa perusteella hän myös uskoo, että journalismille riittää tulevaisuudessakin lukijoita ja kuuli8 / 2024 • 27 ja sen perustaksi myös tuotetaan tietoa muulla tavalKimmo Jylhämö näkee tulevaisuudelle Sitä kohden ajaa kärjistävä ja yksinkertaistava sosiaalinen media, jossa ihmiset toimivat Nopeasti muuttuva sosiaalinen meHann a Nikka nen Verkk olehti Fi? n pääto imitta ja 2008– 2010 He len a N ym an Int o
Kuinka kansakunta säästetään hengiltä KREIKKA JA DRAGHI kotinsa tai läheisensä mielenterveysongelmien ja itsemurhien vuoksi. Säästötoimenpiteistä kärsineet kreikkalaiset yrittävät nousta jaloilleen mene-tettyään työpaikkansa, Tietoliikennejärjestelmät ja vähittäiskauppa ovat muutamien toimijoiden hallussa. Harmaa talous kukoistaa ja korruptio rehottaa kaikilla poliittisen ja taloudellisen elämän osa-alueilla. Se on kuin asuntolainasi lyhennys olisi myöhässä ja sitten sinut irtisanottaisiin. Säästötoimenpiteet kutistivat Kreikan BKT:tä ainakin 12 prosentilla.. Vuonna 2011 hänet nimitettiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi. Yhteensä 72 miljardin säästämiseksi julkisia palveluita leikattiin ja veroja korotettiin rajusti. Sitä kutsuttiin Kreikan tuhoisimmaksi sosiaaliseksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan. Itsemurhaluvut kasvoivat kolmanneksella. puoli miljoonaa ihmistä lähti maasta. Velka kasvoi, koska koko talous pieneni. Jos velanmaksu oli vaikeaa aiemmin, nyt se on mahdotonta. Draghi ja niin kutsuttu troikka (IMF, EKP, EU) aloittivat mittavan säästöohjelman Kreikassa, kun maan velka suhteessa BKT:hen ylitti 150 prosenttia. Eläkkeitä leikattiin, työttömyysaste nousi 28 prosenttiin, ja nuorisotyöttömyys kohosi ainakin 50 prosenttiin. IMF myönsi massiivisia pelastuspaketteja, Kaikista EU:n alijäämähaukoista Draghi oli suurin haukka. mutta niillä maksettiin pääosin ulkomaisten pankkien velkoja – ja väestö kärsi edelleen. Draghi käynnisti koko prosessin kuuluisilla sanoilla "kaikin keinoin". 13 vuotta myöhemmin uudistuksia ei ole toteutettu. Tämä on italialainen ekonomisti Mario Draghi. Niin myös Leverkusenin silta, yksi Saksan vilkkaimmista moottoritiesilloista. Sen ylittäminen suurella ajoneuvolla on ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. EU karttaa julkista velkaa. Vuosien ajan Saksa oli luokan priimus, "Euroopan moottori". Valitettavasti tämä ei ollut ongelmatonta. Velkakatto esti monia tarpeellisia investointeja. Raportin mukaan 12,4 prosenttia Saksan silloista oli huonossa kunnossa. Vain 12,5 prosenttia oli hyvässä kunnossa. Useat Saksan sillat on nyt kielletty raskailta ajoneuvoilta, Älä edes yritä tulla Brysseliin alijäämän kanssa. Julkisella velalla on aina ollut huono maine – meille sanotaan, että se on taakka tuleville sukupolville. Julkinen velka mahdollistaa maan tulevaisuuteen investoimisen. Ilman ihmisiä ei ole taloutta, ja ihmisiin investoiminen on yksi parhaista tavoista kerryttää vaurautta ja hyvinvointia. Työssä käyvät ihmiset vaurastuvat ja ostovoimaisina edistävät talouden kiertokulkua. Kun ihmiset sairastuvat tai eivät voi kouluttautua, talous kärsii. se on itsessään on tärkeä työkalu, EU JA VELKA Julkinen velka voi vähentää maan velan osuutta suhteessa sen talouteen. Ottamalla velkaa ja sijoittamalla talouden koko kasvaa suhteessa velkaan. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin Euroopassa. Elokuussa 2018 Genovassa kuoli 43 ihmistä, kun Morandin moottoritiesilta romahti. Syyskuussa 2024, Carolan sillan osittainen romahdus katkaisi yhden tärkeimmistä väylistä Dresdeniin ja johti lämpimän veden jakelukatkoksiin. Saksalla oli perustuslaissaan Schuldenbremse-lisäys – alijäämä ei saanut ylittää 0,35 prosenttia BKT:sta. 200-metrinen osuus sillasta putosi 45 metriä vieden mukanaan kymmeniä ajoneuvoja ja murskaten rakennuksia alapuolellaan. VELKA TYÖKALUNA? Mutta: Jos lainaa otetaan talouden kasvattamiseen, on aina parempi, jos investointi hyödyttää ensisijaisesti pienija keskituloisia – he maksavat enemmän veroja kuin rikkaat. Veropohjan kasvattaminen helpottaa velan takaisinmaksua. Pienija keskituloisten rahat kiertävät ja hyödyttävät yhteiskuntaa tavalla, jota ylempien tuloluokkien rahat eivät aina tee. Paikallinen kampaajasi ei todennäköisesti piilota voittojaan Caymansaarten tilille, jossa ne eivät hyödytä ketään. Joskus valtion velka on ainoa tapa pitää pyörät pyörimässä, kun rikkaat eivät maksa omaa osuuttaan. Yksityisen ja valtion talouden käsitteitä pyritään usein tahallisesti hämärtämään. Ei ole hyvä idea lainata pankilta 5000 euroa, jos et voi maksaa sitä takaisin. Mutta kun valtio lainaa rahaa pankilta, jonka se itse omistaa – se on aivan eri asia. Tuo raha kiertää yhteiskunnassa ja luo lisäarvoa matkallaan. Moni poliitikko teeskentelee, ettei ymmärrä tätä eroa. Se tulee kalliimmaksi kuin työn tai opintolainan tarjoaminen ajoissa. ja maassa on nykyään suorastaan legendaarisen hajautettu rautatiejärjestelmä, jonka voitot valuvat ulkomaisille holdingyhtiöille. Vaikka kuinka leikkaisi, ihmiset tarvitsevat silti ruokaa. ja silti ulkomainen velka on huipussaan. Idioottikin voi tasapainottaa taloutta leikkaamalla sosiaalimenoja, mutta se ei ole missään mielessä hyvää valtionhoitoa. Emmekä tässä vielä laske mukaan edes rikosten uhreja. Vasta-aloittaneet rikolliset päätyvät rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiksi. Ja kun köyhyys johtaa rikollisuuteen, on poliisivoimia laajennettava ja varustettava. Ja käytännössä ilman mitään merkittäviä omia luonnonvaroja. moderneja (jopa futuristisia) mukavuuksia, kohtuulliset elinkustannukset ja erinomainen infrastruktuuri. Jos valtionvelka on taakka tuleville sukupolville, koskeeko tämä myös sairaita, kouluttamattomia ja kodittomia tulevia sukupolvia? Täytyy kuluttaa ansaitakseen voittoja. Eikä valtiota voi olla ilman opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Jos valtionvelka on haitallista, miksi investointi maan tulevaisuuteen on niin huono asia? Investoimisen laiminlyönti on vaarallista. Valtionvelka on yksinkertaisesti osa kuviota – jos kerran ajattelemme, että hallituksen tulisi parantaa kansalaistensa elämää. Yhä useampi sairaanhoitaja, lääkäri ja opettaja irtisanoutuu tai harkitsee irtisanoutuvansa tai muuttavansa pois Suomesta. Investoinnit heidän koulutukseensa katoavat savuna ilmaan. Nyt Suomi rahoittaa koulutusta ja terveydenhuoltoa jatkuvasti liian vähän. SUOMEN SÄÄSTÖPOLITIIKKA Kuvamateriaali tapahtumista teki jouluaaton uutislähetyksestä varsin poikkeuksellisen. Joulukuussa 1989 vihainen väkijoukko raahasi Ceau ?escun ja hänen vaimonsa näytösluontoiseen oikeusistuntoon, jonka jälkeen heidät teloitettiin. Huhtikuussa 1989 Romanian kansallinen velka oli vihdoin nollassa. 1980-luvun alun velkakriisiin mennessä. Romania oli kerryttänyt yhdeksän miljardin dollarin velan ulkomaisilta pankeilta. Ceau ?escu kuitenkin piti päänsä. ja tehtaat joutuivat vähentämään tuotantoaan sähköpulan vuoksi. Ceau ?escun toiminta hämmensi. Useimmat muut kehittyvät maat neuvottelivat velanmaksustaan. Romanialaiset elivät kylmien talvien läpi vähäisellä lämmityksellä tai kokonaan ilman lämmitystä, Vuonna 1981 Ceau ?escu vaati KAIKEN ULKOMAISEN VELAN maksamista muutamassa vuodessa. Nicolae Ceau ?escu oli Romanian kommunistidiktaattori. MAA, JOKA MAKSOI VELKANSA Ja jos maksamme velan, meistä tulee niitä, jotka kuolevat. Ensinnäkään siksi, että jos emme maksa, lainanantajat eivät kuole… Velkaa ei voida maksaa takaisin. Burkina Fason perustaja Thomas Sankara totesi ulkomaanvelasta globaalin etelän maille näin: On yllättävää, miten äänekkäästi myös Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat kritisoineet Orpon hallituksen niukkuuspolitiikkaa. Näyttää siltä, että EU on tehnyt itselleen karhunpalveluksen pitämällä budjettinsa niin tiukkana. Ainoa tapa tehdä tämä ilman massiivisia säästötoimia on nostaa alijäämää Yhdysvaltojen ja Kiinan tasolle. Raportin mukaan Euroopan pitää saada Yhdysvallat ja Kiina kiinni. Tämä vaatisi vuosittaista 750-800 miljardin euron investointia – noin 4-5 prosenttia EU:n BKT:sta. Pitkäaikainen investointien puute on tyrehdyttänyt Euroopan kasvun edelläkävijäksi kaikilla nousevilla markkinoilla. Koko Eurooppa on kaukana Aasian ja Yhdysvaltojen perässä. Syyskuu 2024 ALIJÄÄMÄHAASTEEN SOTURI antautuu Japanissa on uskomattoman hieno liikennejärjestelmä, Vanhoista BBC:n studioista on luovuttu, JAPANI Samalla sen valtionvelka suhteessa BKT:hen on maailman korkein, 263 prosenttia. Massiivisesta valtionvelasta ja väestömäärän kutistumisesta huolimatta Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. Japanin kerryttämä velka on mahdollistanut valtavat taloudelliset investoinnit, jotka pitävät maan kilpailukykyisenä. Tämä ei toimi kaikkialla. Turkki ja Argentiina ovat lirissä huonojen sijoitusten ja kasvavan velkataakan vuoksi. SÄÄSTÖTOIMIEN TEHOKKUUS Pelkän velan tuijottaminen voi saada aikaan enemmän tuhoa kuin helpotusta. Iso-Britanniassa on säästetty jo yli vuosikymmen, Säästöt hyvinvoinnista ilmaantuvat aina jonkin muun budjetin riesaksi. Japani ei voi myydä öljyä tai maataloustuotteita, mutta kiitos sijoitusten, teknologiaa kyllä. Mario Draghi julkaisi raportin Euroopan talouskehityksestä. Italian velka suhteessa BKT:hen on 160 prosenttia. Karstein Volle Kuinka kansakunta säästetään hengiltä KREIKKA JA DRAGHI kotinsa tai läheisensä mielenterveysongelmien ja itsemurhien vuoksi. Säästötoimenpiteistä kärsineet kreikkalaiset yrittävät nousta jaloilleen mene-tettyään työpaikkansa, Tietoliikennejärjestelmät ja vähittäiskauppa ovat muutamien toimijoiden hallussa. Harmaa talous kukoistaa ja korruptio rehottaa kaikilla poliittisen ja taloudellisen elämän osa-alueilla. Se on kuin asuntolainasi lyhennys olisi myöhässä ja sitten sinut irtisanottaisiin. Säästötoimenpiteet kutistivat Kreikan BKT:tä ainakin 12 prosentilla.. Vuonna 2011 hänet nimitettiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi. Yhteensä 72 miljardin säästämiseksi julkisia palveluita leikattiin ja veroja korotettiin rajusti. Sitä kutsuttiin Kreikan tuhoisimmaksi sosiaaliseksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan. Itsemurhaluvut kasvoivat kolmanneksella. puoli miljoonaa ihmistä lähti maasta. Velka kasvoi, koska koko talous pieneni. Jos velanmaksu oli vaikeaa aiemmin, nyt se on mahdotonta. Draghi ja niin kutsuttu troikka (IMF, EKP, EU) aloittivat mittavan säästöohjelman Kreikassa, kun maan velka suhteessa BKT:hen ylitti 150 prosenttia. Eläkkeitä leikattiin, työttömyysaste nousi 28 prosenttiin, ja nuorisotyöttömyys kohosi ainakin 50 prosenttiin. IMF myönsi massiivisia pelastuspaketteja, Kaikista EU:n alijäämähaukoista Draghi oli suurin haukka. mutta niillä maksettiin pääosin ulkomaisten pankkien velkoja – ja väestö kärsi edelleen. Draghi käynnisti koko prosessin kuuluisilla sanoilla "kaikin keinoin". 13 vuotta myöhemmin uudistuksia ei ole toteutettu. Tämä on italialainen ekonomisti Mario Draghi. Niin myös Leverkusenin silta, yksi Saksan vilkkaimmista moottoritiesilloista. Sen ylittäminen suurella ajoneuvolla on ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. EU karttaa julkista velkaa. Vuosien ajan Saksa oli luokan priimus, "Euroopan moottori". Valitettavasti tämä ei ollut ongelmatonta. Velkakatto esti monia tarpeellisia investointeja. Raportin mukaan 12,4 prosenttia Saksan silloista oli huonossa kunnossa. Vain 12,5 prosenttia oli hyvässä kunnossa. Useat Saksan sillat on nyt kielletty raskailta ajoneuvoilta, Älä edes yritä tulla Brysseliin alijäämän kanssa. Julkisella velalla on aina ollut huono maine – meille sanotaan, että se on taakka tuleville sukupolville. Julkinen velka mahdollistaa maan tulevaisuuteen investoimisen. Ilman ihmisiä ei ole taloutta, ja ihmisiin investoiminen on yksi parhaista tavoista kerryttää vaurautta ja hyvinvointia. Työssä käyvät ihmiset vaurastuvat ja ostovoimaisina edistävät talouden kiertokulkua. Kun ihmiset sairastuvat tai eivät voi kouluttautua, talous kärsii. se on itsessään on tärkeä työkalu, EU JA VELKA Julkinen velka voi vähentää maan velan osuutta suhteessa sen talouteen. Ottamalla velkaa ja sijoittamalla talouden koko kasvaa suhteessa velkaan. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin Euroopassa. Elokuussa 2018 Genovassa kuoli 43 ihmistä, kun Morandin moottoritiesilta romahti. Syyskuussa 2024, Carolan sillan osittainen romahdus katkaisi yhden tärkeimmistä väylistä Dresdeniin ja johti lämpimän veden jakelukatkoksiin. Saksalla oli perustuslaissaan Schuldenbremse-lisäys – alijäämä ei saanut ylittää 0,35 prosenttia BKT:sta. 200-metrinen osuus sillasta putosi 45 metriä vieden mukanaan kymmeniä ajoneuvoja ja murskaten rakennuksia alapuolellaan. VELKA TYÖKALUNA? Mutta: Jos lainaa otetaan talouden kasvattamiseen, on aina parempi, jos investointi hyödyttää ensisijaisesti pienija keskituloisia – he maksavat enemmän veroja kuin rikkaat. Veropohjan kasvattaminen helpottaa velan takaisinmaksua. Pienija keskituloisten rahat kiertävät ja hyödyttävät yhteiskuntaa tavalla, jota ylempien tuloluokkien rahat eivät aina tee. Paikallinen kampaajasi ei todennäköisesti piilota voittojaan Caymansaarten tilille, jossa ne eivät hyödytä ketään. Joskus valtion velka on ainoa tapa pitää pyörät pyörimässä, kun rikkaat eivät maksa omaa osuuttaan. Yksityisen ja valtion talouden käsitteitä pyritään usein tahallisesti hämärtämään. Ei ole hyvä idea lainata pankilta 5000 euroa, jos et voi maksaa sitä takaisin. Mutta kun valtio lainaa rahaa pankilta, jonka se itse omistaa – se on aivan eri asia. Tuo raha kiertää yhteiskunnassa ja luo lisäarvoa matkallaan. Moni poliitikko teeskentelee, ettei ymmärrä tätä eroa. Se tulee kalliimmaksi kuin työn tai opintolainan tarjoaminen ajoissa. ja maassa on nykyään suorastaan legendaarisen hajautettu rautatiejärjestelmä, jonka voitot valuvat ulkomaisille holdingyhtiöille. Vaikka kuinka leikkaisi, ihmiset tarvitsevat silti ruokaa. ja silti ulkomainen velka on huipussaan. Idioottikin voi tasapainottaa taloutta leikkaamalla sosiaalimenoja, mutta se ei ole missään mielessä hyvää valtionhoitoa. Emmekä tässä vielä laske mukaan edes rikosten uhreja. Vasta-aloittaneet rikolliset päätyvät rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiksi. Ja kun köyhyys johtaa rikollisuuteen, on poliisivoimia laajennettava ja varustettava. Ja käytännössä ilman mitään merkittäviä omia luonnonvaroja. moderneja (jopa futuristisia) mukavuuksia, kohtuulliset elinkustannukset ja erinomainen infrastruktuuri. Jos valtionvelka on taakka tuleville sukupolville, koskeeko tämä myös sairaita, kouluttamattomia ja kodittomia tulevia sukupolvia? Täytyy kuluttaa ansaitakseen voittoja. Eikä valtiota voi olla ilman opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Jos valtionvelka on haitallista, miksi investointi maan tulevaisuuteen on niin huono asia? Investoimisen laiminlyönti on vaarallista. Valtionvelka on yksinkertaisesti osa kuviota – jos kerran ajattelemme, että hallituksen tulisi parantaa kansalaistensa elämää. Yhä useampi sairaanhoitaja, lääkäri ja opettaja irtisanoutuu tai harkitsee irtisanoutuvansa tai muuttavansa pois Suomesta. Investoinnit heidän koulutukseensa katoavat savuna ilmaan. Nyt Suomi rahoittaa koulutusta ja terveydenhuoltoa jatkuvasti liian vähän. SUOMEN SÄÄSTÖPOLITIIKKA Kuvamateriaali tapahtumista teki jouluaaton uutislähetyksestä varsin poikkeuksellisen. Joulukuussa 1989 vihainen väkijoukko raahasi Ceau ?escun ja hänen vaimonsa näytösluontoiseen oikeusistuntoon, jonka jälkeen heidät teloitettiin. Huhtikuussa 1989 Romanian kansallinen velka oli vihdoin nollassa. 1980-luvun alun velkakriisiin mennessä. Romania oli kerryttänyt yhdeksän miljardin dollarin velan ulkomaisilta pankeilta. Ceau ?escu kuitenkin piti päänsä. ja tehtaat joutuivat vähentämään tuotantoaan sähköpulan vuoksi. Ceau ?escun toiminta hämmensi. Useimmat muut kehittyvät maat neuvottelivat velanmaksustaan. Romanialaiset elivät kylmien talvien läpi vähäisellä lämmityksellä tai kokonaan ilman lämmitystä, Vuonna 1981 Ceau ?escu vaati KAIKEN ULKOMAISEN VELAN maksamista muutamassa vuodessa. Nicolae Ceau ?escu oli Romanian kommunistidiktaattori. MAA, JOKA MAKSOI VELKANSA Ja jos maksamme velan, meistä tulee niitä, jotka kuolevat. Ensinnäkään siksi, että jos emme maksa, lainanantajat eivät kuole… Velkaa ei voida maksaa takaisin. Burkina Fason perustaja Thomas Sankara totesi ulkomaanvelasta globaalin etelän maille näin: On yllättävää, miten äänekkäästi myös Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat kritisoineet Orpon hallituksen niukkuuspolitiikkaa. Näyttää siltä, että EU on tehnyt itselleen karhunpalveluksen pitämällä budjettinsa niin tiukkana. Ainoa tapa tehdä tämä ilman massiivisia säästötoimia on nostaa alijäämää Yhdysvaltojen ja Kiinan tasolle. Raportin mukaan Euroopan pitää saada Yhdysvallat ja Kiina kiinni. Tämä vaatisi vuosittaista 750-800 miljardin euron investointia – noin 4-5 prosenttia EU:n BKT:sta. Pitkäaikainen investointien puute on tyrehdyttänyt Euroopan kasvun edelläkävijäksi kaikilla nousevilla markkinoilla. Koko Eurooppa on kaukana Aasian ja Yhdysvaltojen perässä. Syyskuu 2024 ALIJÄÄMÄHAASTEEN SOTURI antautuu Japanissa on uskomattoman hieno liikennejärjestelmä, Vanhoista BBC:n studioista on luovuttu, JAPANI Samalla sen valtionvelka suhteessa BKT:hen on maailman korkein, 263 prosenttia. Massiivisesta valtionvelasta ja väestömäärän kutistumisesta huolimatta Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. Japanin kerryttämä velka on mahdollistanut valtavat taloudelliset investoinnit, jotka pitävät maan kilpailukykyisenä. Tämä ei toimi kaikkialla. Turkki ja Argentiina ovat lirissä huonojen sijoitusten ja kasvavan velkataakan vuoksi. SÄÄSTÖTOIMIEN TEHOKKUUS Pelkän velan tuijottaminen voi saada aikaan enemmän tuhoa kuin helpotusta. Iso-Britanniassa on säästetty jo yli vuosikymmen, Säästöt hyvinvoinnista ilmaantuvat aina jonkin muun budjetin riesaksi. Japani ei voi myydä öljyä tai maataloustuotteita, mutta kiitos sijoitusten, teknologiaa kyllä. Mario Draghi julkaisi raportin Euroopan talouskehityksestä. Italian velka suhteessa BKT:hen on 160 prosenttia. Karstein Volle
Kuinka kansakunta säästetään hengiltä KREIKKA JA DRAGHI kotinsa tai läheisensä mielenterveysongelmien ja itsemurhien vuoksi. Säästötoimenpiteistä kärsineet kreikkalaiset yrittävät nousta jaloilleen mene-tettyään työpaikkansa, Tietoliikennejärjestelmät ja vähittäiskauppa ovat muutamien toimijoiden hallussa. Harmaa talous kukoistaa ja korruptio rehottaa kaikilla poliittisen ja taloudellisen elämän osa-alueilla. Se on kuin asuntolainasi lyhennys olisi myöhässä ja sitten sinut irtisanottaisiin. Säästötoimenpiteet kutistivat Kreikan BKT:tä ainakin 12 prosentilla.. Vuonna 2011 hänet nimitettiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi. Yhteensä 72 miljardin säästämiseksi julkisia palveluita leikattiin ja veroja korotettiin rajusti. Sitä kutsuttiin Kreikan tuhoisimmaksi sosiaaliseksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan. Itsemurhaluvut kasvoivat kolmanneksella. puoli miljoonaa ihmistä lähti maasta. Velka kasvoi, koska koko talous pieneni. Jos velanmaksu oli vaikeaa aiemmin, nyt se on mahdotonta. Draghi ja niin kutsuttu troikka (IMF, EKP, EU) aloittivat mittavan säästöohjelman Kreikassa, kun maan velka suhteessa BKT:hen ylitti 150 prosenttia. Eläkkeitä leikattiin, työttömyysaste nousi 28 prosenttiin, ja nuorisotyöttömyys kohosi ainakin 50 prosenttiin. IMF myönsi massiivisia pelastuspaketteja, Kaikista EU:n alijäämähaukoista Draghi oli suurin haukka. mutta niillä maksettiin pääosin ulkomaisten pankkien velkoja – ja väestö kärsi edelleen. Draghi käynnisti koko prosessin kuuluisilla sanoilla "kaikin keinoin". 13 vuotta myöhemmin uudistuksia ei ole toteutettu. Tämä on italialainen ekonomisti Mario Draghi. Niin myös Leverkusenin silta, yksi Saksan vilkkaimmista moottoritiesilloista. Sen ylittäminen suurella ajoneuvolla on ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. EU karttaa julkista velkaa. Vuosien ajan Saksa oli luokan priimus, "Euroopan moottori". Valitettavasti tämä ei ollut ongelmatonta. Velkakatto esti monia tarpeellisia investointeja. Raportin mukaan 12,4 prosenttia Saksan silloista oli huonossa kunnossa. Vain 12,5 prosenttia oli hyvässä kunnossa. Useat Saksan sillat on nyt kielletty raskailta ajoneuvoilta, Älä edes yritä tulla Brysseliin alijäämän kanssa. Julkisella velalla on aina ollut huono maine – meille sanotaan, että se on taakka tuleville sukupolville. Julkinen velka mahdollistaa maan tulevaisuuteen investoimisen. Ilman ihmisiä ei ole taloutta, ja ihmisiin investoiminen on yksi parhaista tavoista kerryttää vaurautta ja hyvinvointia. Työssä käyvät ihmiset vaurastuvat ja ostovoimaisina edistävät talouden kiertokulkua. Kun ihmiset sairastuvat tai eivät voi kouluttautua, talous kärsii. se on itsessään on tärkeä työkalu, EU JA VELKA Julkinen velka voi vähentää maan velan osuutta suhteessa sen talouteen. Ottamalla velkaa ja sijoittamalla talouden koko kasvaa suhteessa velkaan. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin Euroopassa. Elokuussa 2018 Genovassa kuoli 43 ihmistä, kun Morandin moottoritiesilta romahti. Syyskuussa 2024, Carolan sillan osittainen romahdus katkaisi yhden tärkeimmistä väylistä Dresdeniin ja johti lämpimän veden jakelukatkoksiin. Saksalla oli perustuslaissaan Schuldenbremse-lisäys – alijäämä ei saanut ylittää 0,35 prosenttia BKT:sta. 200-metrinen osuus sillasta putosi 45 metriä vieden mukanaan kymmeniä ajoneuvoja ja murskaten rakennuksia alapuolellaan. VELKA TYÖKALUNA? Mutta: Jos lainaa otetaan talouden kasvattamiseen, on aina parempi, jos investointi hyödyttää ensisijaisesti pienija keskituloisia – he maksavat enemmän veroja kuin rikkaat. Veropohjan kasvattaminen helpottaa velan takaisinmaksua. Pienija keskituloisten rahat kiertävät ja hyödyttävät yhteiskuntaa tavalla, jota ylempien tuloluokkien rahat eivät aina tee. Paikallinen kampaajasi ei todennäköisesti piilota voittojaan Caymansaarten tilille, jossa ne eivät hyödytä ketään. Joskus valtion velka on ainoa tapa pitää pyörät pyörimässä, kun rikkaat eivät maksa omaa osuuttaan. Yksityisen ja valtion talouden käsitteitä pyritään usein tahallisesti hämärtämään. Ei ole hyvä idea lainata pankilta 5000 euroa, jos et voi maksaa sitä takaisin. Mutta kun valtio lainaa rahaa pankilta, jonka se itse omistaa – se on aivan eri asia. Tuo raha kiertää yhteiskunnassa ja luo lisäarvoa matkallaan. Moni poliitikko teeskentelee, ettei ymmärrä tätä eroa. Se tulee kalliimmaksi kuin työn tai opintolainan tarjoaminen ajoissa. ja maassa on nykyään suorastaan legendaarisen hajautettu rautatiejärjestelmä, jonka voitot valuvat ulkomaisille holdingyhtiöille. Vaikka kuinka leikkaisi, ihmiset tarvitsevat silti ruokaa. ja silti ulkomainen velka on huipussaan. Idioottikin voi tasapainottaa taloutta leikkaamalla sosiaalimenoja, mutta se ei ole missään mielessä hyvää valtionhoitoa. Emmekä tässä vielä laske mukaan edes rikosten uhreja. Vasta-aloittaneet rikolliset päätyvät rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiksi. Ja kun köyhyys johtaa rikollisuuteen, on poliisivoimia laajennettava ja varustettava. Ja käytännössä ilman mitään merkittäviä omia luonnonvaroja. moderneja (jopa futuristisia) mukavuuksia, kohtuulliset elinkustannukset ja erinomainen infrastruktuuri. Jos valtionvelka on taakka tuleville sukupolville, koskeeko tämä myös sairaita, kouluttamattomia ja kodittomia tulevia sukupolvia? Täytyy kuluttaa ansaitakseen voittoja. Eikä valtiota voi olla ilman opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Jos valtionvelka on haitallista, miksi investointi maan tulevaisuuteen on niin huono asia? Investoimisen laiminlyönti on vaarallista. Valtionvelka on yksinkertaisesti osa kuviota – jos kerran ajattelemme, että hallituksen tulisi parantaa kansalaistensa elämää. Yhä useampi sairaanhoitaja, lääkäri ja opettaja irtisanoutuu tai harkitsee irtisanoutuvansa tai muuttavansa pois Suomesta. Investoinnit heidän koulutukseensa katoavat savuna ilmaan. Nyt Suomi rahoittaa koulutusta ja terveydenhuoltoa jatkuvasti liian vähän. SUOMEN SÄÄSTÖPOLITIIKKA Kuvamateriaali tapahtumista teki jouluaaton uutislähetyksestä varsin poikkeuksellisen. Joulukuussa 1989 vihainen väkijoukko raahasi Ceau ?escun ja hänen vaimonsa näytösluontoiseen oikeusistuntoon, jonka jälkeen heidät teloitettiin. Huhtikuussa 1989 Romanian kansallinen velka oli vihdoin nollassa. 1980-luvun alun velkakriisiin mennessä. Romania oli kerryttänyt yhdeksän miljardin dollarin velan ulkomaisilta pankeilta. Ceau ?escu kuitenkin piti päänsä. ja tehtaat joutuivat vähentämään tuotantoaan sähköpulan vuoksi. Ceau ?escun toiminta hämmensi. Useimmat muut kehittyvät maat neuvottelivat velanmaksustaan. Romanialaiset elivät kylmien talvien läpi vähäisellä lämmityksellä tai kokonaan ilman lämmitystä, Vuonna 1981 Ceau ?escu vaati KAIKEN ULKOMAISEN VELAN maksamista muutamassa vuodessa. Nicolae Ceau ?escu oli Romanian kommunistidiktaattori. MAA, JOKA MAKSOI VELKANSA Ja jos maksamme velan, meistä tulee niitä, jotka kuolevat. Ensinnäkään siksi, että jos emme maksa, lainanantajat eivät kuole… Velkaa ei voida maksaa takaisin. Burkina Fason perustaja Thomas Sankara totesi ulkomaanvelasta globaalin etelän maille näin: On yllättävää, miten äänekkäästi myös Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat kritisoineet Orpon hallituksen niukkuuspolitiikkaa. Näyttää siltä, että EU on tehnyt itselleen karhunpalveluksen pitämällä budjettinsa niin tiukkana. Ainoa tapa tehdä tämä ilman massiivisia säästötoimia on nostaa alijäämää Yhdysvaltojen ja Kiinan tasolle. Raportin mukaan Euroopan pitää saada Yhdysvallat ja Kiina kiinni. Tämä vaatisi vuosittaista 750-800 miljardin euron investointia – noin 4-5 prosenttia EU:n BKT:sta. Pitkäaikainen investointien puute on tyrehdyttänyt Euroopan kasvun edelläkävijäksi kaikilla nousevilla markkinoilla. Koko Eurooppa on kaukana Aasian ja Yhdysvaltojen perässä. Syyskuu 2024 ALIJÄÄMÄHAASTEEN SOTURI antautuu Japanissa on uskomattoman hieno liikennejärjestelmä, Vanhoista BBC:n studioista on luovuttu, JAPANI Samalla sen valtionvelka suhteessa BKT:hen on maailman korkein, 263 prosenttia. Massiivisesta valtionvelasta ja väestömäärän kutistumisesta huolimatta Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. Japanin kerryttämä velka on mahdollistanut valtavat taloudelliset investoinnit, jotka pitävät maan kilpailukykyisenä. Tämä ei toimi kaikkialla. Turkki ja Argentiina ovat lirissä huonojen sijoitusten ja kasvavan velkataakan vuoksi. SÄÄSTÖTOIMIEN TEHOKKUUS Pelkän velan tuijottaminen voi saada aikaan enemmän tuhoa kuin helpotusta. Iso-Britanniassa on säästetty jo yli vuosikymmen, Säästöt hyvinvoinnista ilmaantuvat aina jonkin muun budjetin riesaksi. Japani ei voi myydä öljyä tai maataloustuotteita, mutta kiitos sijoitusten, teknologiaa kyllä. Mario Draghi julkaisi raportin Euroopan talouskehityksestä. Italian velka suhteessa BKT:hen on 160 prosenttia. Karstein Volle Kuinka kansakunta säästetään hengiltä KREIKKA JA DRAGHI kotinsa tai läheisensä mielenterveysongelmien ja itsemurhien vuoksi. Säästötoimenpiteistä kärsineet kreikkalaiset yrittävät nousta jaloilleen mene-tettyään työpaikkansa, Tietoliikennejärjestelmät ja vähittäiskauppa ovat muutamien toimijoiden hallussa. Harmaa talous kukoistaa ja korruptio rehottaa kaikilla poliittisen ja taloudellisen elämän osa-alueilla. Se on kuin asuntolainasi lyhennys olisi myöhässä ja sitten sinut irtisanottaisiin. Säästötoimenpiteet kutistivat Kreikan BKT:tä ainakin 12 prosentilla.. Vuonna 2011 hänet nimitettiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi. Yhteensä 72 miljardin säästämiseksi julkisia palveluita leikattiin ja veroja korotettiin rajusti. Sitä kutsuttiin Kreikan tuhoisimmaksi sosiaaliseksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan. Itsemurhaluvut kasvoivat kolmanneksella. puoli miljoonaa ihmistä lähti maasta. Velka kasvoi, koska koko talous pieneni. Jos velanmaksu oli vaikeaa aiemmin, nyt se on mahdotonta. Draghi ja niin kutsuttu troikka (IMF, EKP, EU) aloittivat mittavan säästöohjelman Kreikassa, kun maan velka suhteessa BKT:hen ylitti 150 prosenttia. Eläkkeitä leikattiin, työttömyysaste nousi 28 prosenttiin, ja nuorisotyöttömyys kohosi ainakin 50 prosenttiin. IMF myönsi massiivisia pelastuspaketteja, Kaikista EU:n alijäämähaukoista Draghi oli suurin haukka. mutta niillä maksettiin pääosin ulkomaisten pankkien velkoja – ja väestö kärsi edelleen. Draghi käynnisti koko prosessin kuuluisilla sanoilla "kaikin keinoin". 13 vuotta myöhemmin uudistuksia ei ole toteutettu. Tämä on italialainen ekonomisti Mario Draghi. Niin myös Leverkusenin silta, yksi Saksan vilkkaimmista moottoritiesilloista. Sen ylittäminen suurella ajoneuvolla on ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. EU karttaa julkista velkaa. Vuosien ajan Saksa oli luokan priimus, "Euroopan moottori". Valitettavasti tämä ei ollut ongelmatonta. Velkakatto esti monia tarpeellisia investointeja. Raportin mukaan 12,4 prosenttia Saksan silloista oli huonossa kunnossa. Vain 12,5 prosenttia oli hyvässä kunnossa. Useat Saksan sillat on nyt kielletty raskailta ajoneuvoilta, Älä edes yritä tulla Brysseliin alijäämän kanssa. Julkisella velalla on aina ollut huono maine – meille sanotaan, että se on taakka tuleville sukupolville. Julkinen velka mahdollistaa maan tulevaisuuteen investoimisen. Ilman ihmisiä ei ole taloutta, ja ihmisiin investoiminen on yksi parhaista tavoista kerryttää vaurautta ja hyvinvointia. Työssä käyvät ihmiset vaurastuvat ja ostovoimaisina edistävät talouden kiertokulkua. Kun ihmiset sairastuvat tai eivät voi kouluttautua, talous kärsii. se on itsessään on tärkeä työkalu, EU JA VELKA Julkinen velka voi vähentää maan velan osuutta suhteessa sen talouteen. Ottamalla velkaa ja sijoittamalla talouden koko kasvaa suhteessa velkaan. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin Euroopassa. Elokuussa 2018 Genovassa kuoli 43 ihmistä, kun Morandin moottoritiesilta romahti. Syyskuussa 2024, Carolan sillan osittainen romahdus katkaisi yhden tärkeimmistä väylistä Dresdeniin ja johti lämpimän veden jakelukatkoksiin. Saksalla oli perustuslaissaan Schuldenbremse-lisäys – alijäämä ei saanut ylittää 0,35 prosenttia BKT:sta. 200-metrinen osuus sillasta putosi 45 metriä vieden mukanaan kymmeniä ajoneuvoja ja murskaten rakennuksia alapuolellaan. VELKA TYÖKALUNA? Mutta: Jos lainaa otetaan talouden kasvattamiseen, on aina parempi, jos investointi hyödyttää ensisijaisesti pienija keskituloisia – he maksavat enemmän veroja kuin rikkaat. Veropohjan kasvattaminen helpottaa velan takaisinmaksua. Pienija keskituloisten rahat kiertävät ja hyödyttävät yhteiskuntaa tavalla, jota ylempien tuloluokkien rahat eivät aina tee. Paikallinen kampaajasi ei todennäköisesti piilota voittojaan Caymansaarten tilille, jossa ne eivät hyödytä ketään. Joskus valtion velka on ainoa tapa pitää pyörät pyörimässä, kun rikkaat eivät maksa omaa osuuttaan. Yksityisen ja valtion talouden käsitteitä pyritään usein tahallisesti hämärtämään. Ei ole hyvä idea lainata pankilta 5000 euroa, jos et voi maksaa sitä takaisin. Mutta kun valtio lainaa rahaa pankilta, jonka se itse omistaa – se on aivan eri asia. Tuo raha kiertää yhteiskunnassa ja luo lisäarvoa matkallaan. Moni poliitikko teeskentelee, ettei ymmärrä tätä eroa. Se tulee kalliimmaksi kuin työn tai opintolainan tarjoaminen ajoissa. ja maassa on nykyään suorastaan legendaarisen hajautettu rautatiejärjestelmä, jonka voitot valuvat ulkomaisille holdingyhtiöille. Vaikka kuinka leikkaisi, ihmiset tarvitsevat silti ruokaa. ja silti ulkomainen velka on huipussaan. Idioottikin voi tasapainottaa taloutta leikkaamalla sosiaalimenoja, mutta se ei ole missään mielessä hyvää valtionhoitoa. Emmekä tässä vielä laske mukaan edes rikosten uhreja. Vasta-aloittaneet rikolliset päätyvät rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiksi. Ja kun köyhyys johtaa rikollisuuteen, on poliisivoimia laajennettava ja varustettava. Ja käytännössä ilman mitään merkittäviä omia luonnonvaroja. moderneja (jopa futuristisia) mukavuuksia, kohtuulliset elinkustannukset ja erinomainen infrastruktuuri. Jos valtionvelka on taakka tuleville sukupolville, koskeeko tämä myös sairaita, kouluttamattomia ja kodittomia tulevia sukupolvia? Täytyy kuluttaa ansaitakseen voittoja. Eikä valtiota voi olla ilman opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Jos valtionvelka on haitallista, miksi investointi maan tulevaisuuteen on niin huono asia? Investoimisen laiminlyönti on vaarallista. Valtionvelka on yksinkertaisesti osa kuviota – jos kerran ajattelemme, että hallituksen tulisi parantaa kansalaistensa elämää. Yhä useampi sairaanhoitaja, lääkäri ja opettaja irtisanoutuu tai harkitsee irtisanoutuvansa tai muuttavansa pois Suomesta. Investoinnit heidän koulutukseensa katoavat savuna ilmaan. Nyt Suomi rahoittaa koulutusta ja terveydenhuoltoa jatkuvasti liian vähän. SUOMEN SÄÄSTÖPOLITIIKKA Kuvamateriaali tapahtumista teki jouluaaton uutislähetyksestä varsin poikkeuksellisen. Joulukuussa 1989 vihainen väkijoukko raahasi Ceau ?escun ja hänen vaimonsa näytösluontoiseen oikeusistuntoon, jonka jälkeen heidät teloitettiin. Huhtikuussa 1989 Romanian kansallinen velka oli vihdoin nollassa. 1980-luvun alun velkakriisiin mennessä. Romania oli kerryttänyt yhdeksän miljardin dollarin velan ulkomaisilta pankeilta. Ceau ?escu kuitenkin piti päänsä. ja tehtaat joutuivat vähentämään tuotantoaan sähköpulan vuoksi. Ceau ?escun toiminta hämmensi. Useimmat muut kehittyvät maat neuvottelivat velanmaksustaan. Romanialaiset elivät kylmien talvien läpi vähäisellä lämmityksellä tai kokonaan ilman lämmitystä, Vuonna 1981 Ceau ?escu vaati KAIKEN ULKOMAISEN VELAN maksamista muutamassa vuodessa. Nicolae Ceau ?escu oli Romanian kommunistidiktaattori. MAA, JOKA MAKSOI VELKANSA Ja jos maksamme velan, meistä tulee niitä, jotka kuolevat. Ensinnäkään siksi, että jos emme maksa, lainanantajat eivät kuole… Velkaa ei voida maksaa takaisin. Burkina Fason perustaja Thomas Sankara totesi ulkomaanvelasta globaalin etelän maille näin: On yllättävää, miten äänekkäästi myös Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat kritisoineet Orpon hallituksen niukkuuspolitiikkaa. Näyttää siltä, että EU on tehnyt itselleen karhunpalveluksen pitämällä budjettinsa niin tiukkana. Ainoa tapa tehdä tämä ilman massiivisia säästötoimia on nostaa alijäämää Yhdysvaltojen ja Kiinan tasolle. Raportin mukaan Euroopan pitää saada Yhdysvallat ja Kiina kiinni. Tämä vaatisi vuosittaista 750-800 miljardin euron investointia – noin 4-5 prosenttia EU:n BKT:sta. Pitkäaikainen investointien puute on tyrehdyttänyt Euroopan kasvun edelläkävijäksi kaikilla nousevilla markkinoilla. Koko Eurooppa on kaukana Aasian ja Yhdysvaltojen perässä. Syyskuu 2024 ALIJÄÄMÄHAASTEEN SOTURI antautuu Japanissa on uskomattoman hieno liikennejärjestelmä, Vanhoista BBC:n studioista on luovuttu, JAPANI Samalla sen valtionvelka suhteessa BKT:hen on maailman korkein, 263 prosenttia. Massiivisesta valtionvelasta ja väestömäärän kutistumisesta huolimatta Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. Japanin kerryttämä velka on mahdollistanut valtavat taloudelliset investoinnit, jotka pitävät maan kilpailukykyisenä. Tämä ei toimi kaikkialla. Turkki ja Argentiina ovat lirissä huonojen sijoitusten ja kasvavan velkataakan vuoksi. SÄÄSTÖTOIMIEN TEHOKKUUS Pelkän velan tuijottaminen voi saada aikaan enemmän tuhoa kuin helpotusta. Iso-Britanniassa on säästetty jo yli vuosikymmen, Säästöt hyvinvoinnista ilmaantuvat aina jonkin muun budjetin riesaksi. Japani ei voi myydä öljyä tai maataloustuotteita, mutta kiitos sijoitusten, teknologiaa kyllä. Mario Draghi julkaisi raportin Euroopan talouskehityksestä. Italian velka suhteessa BKT:hen on 160 prosenttia. Karstein Volle
8 / 2024 • 31 Kazakstanin uusi aika VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPA N ERIKOISSAR JA VLAST Venäjä ja Neuvostoliitto ovat hallinneet Keski-Aasiaa, mutta pian kolonialismin aika päättyy, kazakstanilainen tutkija Diana T. Kudaibergen sanoo. C AMBRIDGEN apulaisprofessori, sosiologi Diana T. Kudaibergen viittaa tutkimuksissaan usein keskiaasialaisen kuvataiteen, kirjallisuuden ja popmusiikin saavutuksiin. Luentosalien lisäksi hän jakaa tietoa Keski-Aasian neuvostoaikojen jälkimaininkeja luotaavassa Yurt Jurt -podcastissa ja sosiaalisen median alustoilla. X-viestipalvelussa hän levittää yhteiskuntatieteen saavutuksia, musavideoita ja taideteosten kuvia. Kazakstanilainen Kudaibergen kävi esitelmöimässä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin järjestämässä Itä-Euroopan tutkimuksen konferenssissa lokakuussa 2024. Kudaibergenin tutkimusalaa ovat poliittiset valtarakenteet, nationalismi, ideologiat sekä diktatuurien rihmastot ja alamaisten arki. Hän tutkii nimenomaan Neuvostoliiton jälkeisen ajan Keski-Aasiaa, Venäjän imperialismia ja alueen kansakuntien – Kazakstanin lisäksi erityisesti Uzbekistanin ja Kirgisian – uutta itsenäisyyden aikaa. Vaarallisia vitsejä Viimeisimmässä kirjassaan The Kazakh Spring (2024) Kudaibergen kartoittaa, miten Kazakstanin diktaattorin Nursultan Nazarbajevin väistyttyä uuden diktaattorin tulo poliittiselle areenalle ei ollutkaan itsestään selvää huolimatta siitä, että kansaa oli kasvatettu tottelevaisuuteen. Vaikka poistuneen diktaattorin rakentamat sorron koneistot olivat edelleen toiminnassa, Kazakstanissa alkoikin ”Kazakkien kevät”, massaprotestien aalto, jota kukaan ei ollut pitänyt edes mahdollisena. Protestit jatkuvat edelleen vuonna 2024, joten Kazakstania seuraavat tarkkaan sekä demokratia-aktivistit että diktaattorit ympäri maailmaa. Nazarbajev hallitsi Kazakstania jo Neuvostoliiton aikoina vuodesta 1989, jolloin hänestä oli tullut Kazakstanin kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri, eli Neuvostoliiton systeemin mukaan maan korkein johtaja. Neuvostoliittoa puolestaan johdettiin Moskovasta pitkälti venäläisin voimin, joten Kazakstanin johtaja kumarsi Moskovaan. Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, mutta Nazarbajev jatkoi. Vuonna 2010 hän antoi itselleen arvonimen ”Elbasi”, kansakunnan johtaja. Kun Nazarbajev luopui vallasta 78-vuotiaana vuonna 2022, hän oli koko maailman silloisista johtajista pisimpään vallassa ollut ei-kuninkaallinen hallitsija. Valta oli ollut vehkeiltyä, eivätkä yhdetkään maassa järjestetyt vaalit olleet edes siltä osin reilut, että oppositio olisi saanut nimittää haluamiaan vastaehdokkaita. Nazarbajevin tilalle junailtiin parlamentin puheenjohtaja KassymJomart Tokayev. Helsingissä Kudaibergen kertoi, miten Kazakstanissa kansalaiset olivat antaneet totalitaristiselle hallinnolle ja sitä edustaville ihmisille lempinimiä ja omia määritelmiään. Kudaibergen huomautti, että hauskuudesta huolimatta kansan kieli on myös ”vaarallista”, kun ”se normalisoi hallinnon status quon”. Kudaibergen piti hallinnon normalisointia jopa ”väkivaltaisena” vaikka kyse olisikin vain vitseistä, koska näin kansa tulee kuin puolivahingossa hyväksyneeksi räikeän yhteiskunnallisen epätasa-arvon. Kudaibergen painotti sanaa vlast, voima. Venäjänkielinen termi tarkoittaa myös voimasuhteita ja voiman käyttöä. ”Avain Putinin valtaan ei ole ollut laki vaan pikemminkin vlast.” Presidentti Vladimir Putinin ei aina tarvitse antaa suoria käskyjä, diktatuurissa kansa on opetettu tajuamaan muutenkin. ”[Venäjällä] vallitsee kirjoittamaton ymmärrys, ponjatno, siitä, miten asiat kuuluu tehdä.” Kudaibergen lisäsi, että jo ennen nousuaan valtaan Putin oli organisoimassa, mikä osa eliittiä pääsi mukaan yksityistämisten ajan varojen jakoon ja millä ehdoilla. Kun vallanpitäjien näkymätön voima-apparaatti vlast on käytössä, se vie valtaa kansalaiselta ja toimii valtaeliittiä vahvistaen. Hyvästi, neuvostokolonialismi Yurt Jurt -podcastissa Kudaibergen nostaa esiin, miten Keski-Aasiassa on taisteltu Venäjän valtaa vastaan vuosisatojen ajan. Neuvostoaikoina ”kritiikkiä ilmaistiin paikallisilla kielillä, jottei KGB ymmärtäisi”. Kolonialismi ilmeni Keski-Aasiassa vahvana kontrollina. Valtioliitto hyödynsi alueen luonnonrikkauksia ja alisti paikallisia kansoja. Alueen taide ja kulttuuri olivat muka vain nomadien harrastuksia, kun Venäjä oli sivilisaation keskus, Moskovassa ajateltiin. Ihmisiä kuritettiin väki vallan, pakkosiirtojen ja nälänhädän avulla. Nyt ainakin Kudaibergen taiteilijaja aktivistiystävineen on parantamassa maailmaa. Podcastissaan hän sanoo, että mentäessä kohti uusia, parempia aikoja, kolonialisaation kielestä pitää päästä eroon. ”Jo termi ’entinen neuvostotasavalta’ on kyseenalainen, eikä sitä saa romantisoida saati pitää itsestään selvänä. Se yksinkertaistaa liikaa yhdistämällä monen kansan menneisyyden.” Kudaibergen muistuttaa, ettei vaikkapa Virolla, Kazakstanilla, Kalmukialla ja Ukrainalla ole muuta yhteistä kuin neuvostomenneisyys, jota nuo kansat eivät itse valinneet. ”Nyt kun uusi Neuvostoliiton jälkeen syntynyt sukupolvi on nousemassa valtaan, yhteistä on entistä vähemmän.” Neuvostoliiton – tai Venäjän – kolonialismin murtaminen ei ole keskiaasialaista nationalismia, hän painottaa. ”Ei, vaan ääni pitää antaa eri etnisille ryhmille, heille, joilla ennen ei ollut lupaa puhua.” Kudaibergen on tutkinut kazakstanilaisia Naisten marsseja, joita on järjestetty vuodesta 2021. Marssit ”avasivat silmät”: niiden myötä hän huomasi, että aktivismi on saanut Kazakstanissa uusia muotoja, käsitykset sukupuolista ovat muuttumassa eikä naisten osallistuminen politiikkaan ole enää pelkästään symbolista. Kazakstan • 20 miljoonaa asukasta. Puhutuimmat kielet ovat kazakki ja venäjä. • Pintaalaltaan 2,7 miljoonan neliö kilo metrin eli KeskiEuroopan kokoinen valtio Aasiassa. Maa itsenäistyi Neuvosto liiton romahdettua joulu kuussa 1991. Pääkaupunki on Astana. • Naapurimaita ovat Kiina, Kirgisia, Venäjä, Turkmenistan ja Uzbekistan. • Talous perustuu öljy ja kaasuvaroihin. • Maailman suurin avaruuskeskus, Baiko nur, sijaitsee Kazakstanin keskellä. Sieltä Neuvostoliitto laukaisi Sputnik satelliitin 1950luvulla. Alueelta on lähtenyt mie hitettyjä avaruuslentoja. Siellä tehdään myös ohjuskokeita. Baikonur kuuluu Venäjälle vuoteen 2050. TEKSTI IIDA SIMES KUVA VILPPU RANTANEN
32 • 8 / 2024 Murheellinen optimisti Taiteilijan on ymmärrettävä kuolevaisuutensa ja kansakunnan pyrittävä demokratiaan, venäläinen kirjailija Mihail Šiškin sanoi Suomen-vierailullaan. don. Se oli neliö. Vuotta myöhemmin Kasimir Malevitš alkoi maalata kankaalle Mustaa neliötä. ”Kuoleman pelko on hyvä motiivi tehdä taidetta”, Šiškin sanoo. Sinäkin kirjoitat, koska pelkäät kuolemaa? ”Minä aloin kirjoittaa ennen kuin tiesin kuolemasta mitään. Olin kesällä isovanhempien luona datšalla [maalla]. Olin kirjojen ympäröimä, eikä minulla ollut yhtään ystävää. Yhtenä päivänä keksin, että voisin alkaa leikkiä kirjoittamista.” Tylsistyminen tai kuolema, tehokkaita innoittajia kumpikin. ”Sillä hetkellä kun kirjoittaja ymmärtää taistelevansa kuolemaa vastaan, hänestä on tullut taiteilija.” Šiškin kirjoittaa, miten nuori säveltäjä Sergei Rahmaninov oli käynyt ihailemansa Tolstoin luona esittämässä tälle uusimman sinfoniansa. Vanhus oli kuunnellut Rahmaninovin pianonsoittoa viimeiseen säveleen. Kun Rahmaninov odotti reaktiota, aplodien ja ylistyksen sijaan Tolstoi kysyi: ”Sanokaapa, tarvitseeko joku tuollaista musiikkia?” Tolstoille on vastattava, että kyllä. ”Kaikkihan tuollaista musiikkia tarvitsevat”, Šiškin nauraa. ”Tolstoi kysyi tärkeimmän kysymyksen, mihin taiteilija joutuu vastaamaan. ’Pitääkö minun, kirjailijan, kirjoittaa tämä?’” Jos vastaus on kyllä, joku muukin tarvitsee teosta. Kriiseistä toivoon Luomistyön keskeisiä välineitä ovat kriisit. Taiteilija on alati oman päänsä sisäisten kriisien keskellä, ja jotkut, kuten Rahmaninov, ovat myös masentuneita. Kuitenkin kriisiä voi kanavoida taiteelliseen työhön, eli tilanne ei ole pelkästään huono. Mutta Venäjän poliittinen tilanne on pelkästään huono. Kirjallisuudella voi ehkä auttaa yksilöitä, mutta kirjojen voimin Venäjän demokratiaa ei voi laajasti puolustaa saati lietsoa vallankumousta. Kansa ei lue kirjoja, ja koulutus on valtion tiukan propagandistisessa kontrollissa rapautunut. Presidentti Vladimir Putinin ihailemalle hirmuvaltiaalle Stalinille oli tärkeää veljeillä edes joidenkin taiteilijoiden kanssa, mutta Putin ei moiseen alennu, ei edes näön vuoksi. Putinin sensuurin takia Venäjällä vallitsee ”hiljaisuus”, mikä surettaa ja raivostuttaa Šiškiniä. ”Kävin viimeksi Venäjällä vuonna 2014 Krasnojarskin kirjamessuilla. Siellä oli paljon ihmisiä, kustantajia ja kirjoja. Mutta siellä vallitsi hiljaisuus. Kukaan ei puhunut sodasta.” Venäjä oli aiemmin samana vuonna hyökännyt Ukrainaan ja valloittanut Krimin. ”Jos kirja hyppää koko sodan yli, se ei ole mitään kirjallisuutta.” Onko Venäjällä mitään toivoa? Ainakin nuorille venäjäksi kirjoittaville venäläistaustaisille kirjailijoille Šiškin antaa toivoa perustamansa Darkirjallisuuspalkinnon avulla. Šiškin tukee lahjakkaiden taiteilijanalkujen kirjojen kustantamista ja kääntämistä erityisesti englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Entä kansa? Voiko Venäjän hirmuhallinto romahtaa – niin kuin Neuvostoliitto – muutamassa päivässä? ”Toivoa pitää olla, ja minä olen optimisti. Ihmiskunta on kehittynyt luolamiehistä lakia noudattaviksi kansakunniksi, ja uskon että demokratia on järjestelmistä paras. Jotkut kansat menevät demokratiaan suoremmin, ja jotkut, kuten Venäjä, etenevät kierrellen.” Eikä pidä antaa synkästä historiasta saarnaavien kyynikkojen lannistaa. ”Demokratiaa on pari kertaa testattu, vuonna 1917 ja 1991. Kyllä se kolmaskin mahdollisuus tulee, ja sitten se kestää pidempään.” TEKSTI IIDA SIMES KUVA VILPPU RANTANEN ”K UN SOTA alkaa, kirjallisuus kärsii aina tappion”, Mihail Šiškin kirjoittaa teoksessaan Viha ja kauneus – Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta. Sen esseet ovat suomentaneet Vappu Orlov ja Sirpa Hietanen. Kirjoituksensa venäläinen Šiškin on kasannut Sveitsissä, joka on ollut hänen kotimaansa melkein parikymmentä vuotta. Alunperin hän muutti sinne perhesyistä. Venäjän kieltä ja kulttuuria rakastavana taiteilijana hän halusi käydä synnyinmaassaan usein – kunnes sai tarpeekseen Kremlin politiikasta. Šiškin on yrittänyt estää Venäjää muuttumasta diktatuuriksi. Aikoinaan opettajaksi kouluttautuneen nuoren Šiškinin aseita olivat sivistys, koulutus ja kirjallisuus. Mutta nyt taistelu on toistaiseksi hävitty. ”Kun käydään sotaa, tarvitaan ammuksia, ei romaaneja”, hän kirjoittaa Vihassa ja kauneudessa mukaillen Ukrainan presidentin, Volodymyr Zelenskyin, bunkkerissa lausumaa legendaarista ”tarvitsen ammuksia, en kyytiä” -kommenttia. Lokakuussa 2024 vieraillut Šiškin kertoi Helsingissä, miten hän on uskonut mielenosoituksiin. ”Kansa lähti kaduille vuonna 2011, minäkin. Sitä nimitettiin lumivallankumoukseksi. Olin koko sen vuoden Moskovassa. Meille oli tärkeää osoittaa, että olemme väkivallattomia ja rauhanomaisia”, Šiškin muistelee hymyillen aikaa, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset protestoivat vaalivilppiä vastaan. Porukkaa kannustivat oppositiojohtajat Boris Nemtsov ja Aleksei Navalnyi. Myöhemmin kumpikin maksoi hengellään sen, että he nousivat Kremliä vastaan. Vuonna 2020 ihmiset nousivat esimerkillisesti Valko-Venäjällä kapinaan, kunnes armeija ja poliisit alkoivat ampua, kirjailija miettii. ”Mitä voidaan saavuttaa väkivallattomasti, kun vastassa on armeija? Ei mitään.” Tylsyys ja kuolema Šiškinin esseissä piileskelee kysymys toivosta. Kuitenkaan tulevaisuus ei muutu valoisammaksi niin kauan, kun Venäjä on diktatuuri, Šiškin ajattelee. ”Miksi maat sotivat? Vastaus on yksinkertainen. Eiväthän demokra tiat niin kuin Sveitsi, Saksa, Ranska tai Englanti tarvitse sotia. Jos Suomella ja Ruotsilla olisi jokin erimielisyys, ne neuvottelisivat rauhanomaiseen tyyliin, eikä Suomi hyökkäisi Ruotsiin”, Šiškin nauraa. ”Mutta diktatuurien olemukseen kuuluvat sodat, koska diktatuurit tarvitsevat vihollisia. Maailmassa on sotia niin kauan kuin on diktatuureja.” Venäjän sota Ukrainassa on meidän sotamme, Šiškin painottaa. Venäjällä, Iranissa ja Pohjois-Koreassa on vallassa ”barbaareja”, jotka lietsovat sotaa ylläpitääkseen ja levittääkseen diktatuurejaan. ”Samaa sotaa yhtä kaikki.” Jutellaan vielä vähän kuolemasta ja edetään sitten politiikkaan… Mutta Šiškin keskeyttää hilpeästi. ”Voidaanko jättää politiikka, se on niin ikävä aihe, ja jutella vain kuolemasta?” Hän on kirjoittanut, miten Leo Tolstoi pelkäsi kuolemaa samalla kun aihe kiihotti häntä. Nuorena Tolstoi oli nähnyt miten ihminen teloitettiin giljotiinilla. Kuolleen kasvot eivät jättäneet häntä rauhaan. Hänen piti etsiä ratkaisua elämän turhuuteen ja suoltaa vahvaa tekstiä tappamisen järjettömyydestä. Tolstoin kuoleman jälkeen vuonna 1912 julkaistiin essee, jossa kirjailija antoi pimeydelle, kuolemalle, muoVENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPA N ERIKOISSAR JA VLAST
Yhteenkietoutuneet maailmat 2.10.2024–2.3.2025 www.artsimuseo.com Ilmainen sisäänpääsy! Helsingin työväenopisto Valoa ja iloa -tapahtuma Ke 4.12.2024 klo 14-20 Opistotalo, Helsinginkatu 26 Virittäydy joulun tunnelmaan ja tule näkemään, kokemaan ja tekemään pieniä jouluisia yllätyksiä! Tervetuloa koko opiston jouluiseen juhlaan! Vapaa pääsy. Lisätiedot ilmonet.fi.
Vihreän siirtymän musta laatikko Sinkki on yksi Euroopan vihreän siirtymän avainmineraaleista, mutta sen tuotannon vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen vaietaan. P ERUN ANDEILLA 4 400 metrin korkeudessa sijaitsevan Contonga järven rannoille ei riitä enää vettä. Järvestä johdetun kanaalin pitäisi kuljettaa vesi alempana sijaitseviin kyliin, mutta nyt sekin on tyhjä. ”Ongelmat alkoivat kaksi vuotta sitten, kun kaivosyhtiö alkoi tehdä ylängöillä lisää koeporauksia”, läheisen Challyuacon kylän asukas sekä juristi Julio Rimac Damian sanoo. Vastarannalla pilkottaa maailman suurimpiin sinkkikaivoksiin kuuluva Antamina. Sen keskeisiin omistajiin kuuluu Sveitsissä päämajaa pitävä monikansallinen kaivosalan jättiyritys Glencore. Kaivos sijaitsee Andien vuoristossa, joka on hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan äärimmäisen haavoittuva ilmastonmuutokselle. Vuorijonoa peittävistä jäätiköistä jo yli 30 prosenttia on sulanut kokonaan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Vuoristojäätiköiden sulamisvesi on Andien asukkaille pääasiallinen veden lähde, ja siitä on pulaa jo nyt. Julion mukaan monet paikalliset pelkäävät, että yhtiö vie heiltä viimeisetkin vedet. Kaivosteollisuus kuluttaa vettä monissa työvaiheissa kuten uuttamisessa, murskaamisessa, liuotuksessa ja rikastushiekan käsittelyssä, ja vedenkulutus vaihtelee mineraalin ja paikan mukaan. Suurin riski on korkean vesistressin alueilla, joihin Perun kuuluu. Tästä huolimatta kaivosyhtiö aikoo laajentaa sinkin louhintaa alueella. Sinkki – vihreän siirtymän komeetta Perulla on maailman neljänneksi suurimmat sinkkivarat, joita on perinteisesti hyödynnetty etenkin autoja rakennusteollisuudessa. Viime vuosina maan sinkkikaivoksilla on kuitenkin käynyt uudenlainen kuhina. Vanhoja sinkkikaivoksia on avattu uudelleen ja olemassa olevia halutaan laajentaa. Vuodesta 2014 lähtien sinkin tuotanto on lähtenyt tasaiseen nousuun ja sen vienti on lähes tuplaantunut. Taustalla vaikuttaa vihreä siirtymä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan vihreän siirtymän mineraalien markkina käy nyt historiallisen kuumana. Vaikka sinkki ei yllä vielä markkinavirtojen kärkeen, odotetaan siitä vihreiden mineraalien nousukasta. Vuonna 2022 sinkin markkinahinta kävi ennätyslukemissa – 4 400 dollarissa tonnilta. Myös Maailmanpankki listaa sinkin yhdeksi tärkeimmistä mineraaleista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ennustaa sen kysynnän kasvavan 200 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ennuste on vihreiden mineraalien korkeimpia. Vain alumiini ja rauta menevät sen edelle. ”Sinkkiteollisuuden tulevaisuus vihreässä siirtymässä näyttää hyvin kirkkaalta. EU-alueella odotamme TEKSTI ANNA HEIKKINEN JA ARAMÍS CASTRO KUVAT ANNA HEIKKINEN sinkin kysynnälle 11 prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä”, arvioi kansainvälisen sinkkijärjestö IZA:n kestävän kehityksen johtaja Sabina Grund. Sinkki suojaa metallia ja terästä ruostumiselta. Siksi sitä käytetään etenkin akkujen, aurinkopaneeleiden sekä tuulimyllyjen valmistuksessa. Kysyntää on riittänyt viime aikoina erityisesti tuulivoiman vaatiman teknologian tuotannossa. Eniten tuulimyllyjä valmistaa tällä hetkellä Kiina, joka on maailman suurin vihreän teknologian tuottaja. Heti perässä seuraa kuitenkin EU, joka pyrkii vahvistamaan omavaraisuuttaan vihreässä siirtymässä. Hämärä matka Eurooppaan Peru on Kiinan jälkeen maailman suurin sinkkirikasteen tuottaja. Vuonna 2023 myös perulaisesta sinkistä suurin osa vietiin Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Kolmanneksi eniten sitä päätyi Espanjaan. Myös Belgia ja Suomi ostavat perulaista sinkkiä. Sinkin matka Perusta Eurooppaan kulkee laivalla meriteitse keskeisiin satamiin kuten Espanjan Avilésiin tai Hollannin Amsterdamiin. Niistä se lähetetään jatkojalostukseen sinkkisulattamoihin eri puolille Eurooppaa. Tästä eteenpäin sinkin tarkka määränpää kuitenkin hämärtyy. Antaminan kaivoksella Perun Andeilla tuotetaan sinkkiä myös Euroopan vihreään siirtymään.
8 / 2024 • 35 Tutkimusten mukaan kaivostoiminta uhkaa myös voimistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kaivosten pölysaaste jäätikköalueilla voi nopeuttaa niiden sulamista. Chilessä kaivosten jätealtaat ja teiden rakennus ovat jo aiheuttaneet jäätikkökatoa. Sinkin louhinnan ympäristövaikutuksia olisi mahdollista vähentää kasvattamalla sen kierrätystä. Tällä hetkellä arviolta vain 29 prosenttia globaalista sinkkivirrasta kierrätetään. Esteenä ovat puutteelliset kierrätysjärjestelmät, joiden kehittämiseen ei ole taloudellisia kannustimia. Sinkin sivutuotteena terveysriski Kaivostoiminta on aiheuttanut eri puolilla Perua myös muunlaista ympäristön pilaantumista. Näyttöä saastumisesta löytyy myös Antaminan sinkkikaivokselta. Yhtiöllä on kontollaan yhteensä 67 ympäristörikettä vuosien 2008 ja 2023 välillä. Rikkeiden syynä on ollut muun muassa ympäristösaasteiden sallittujen rajojen ylitys sekä jätevesialtaiden vuotojen estämisen laiminlyönti. Perun viranomaiset ovat lisäksi luokitelleet kaivoksen lähiympäristön korkean riskin alueeksi suurien raskas metallipitoisuuksien vuoksi. Tätä juttua varten haastatellut paikalliset ihmiset kertoivat, että viime vuonna terveysviranomaiset kävivät mittaamassa raskasmetallipitoisuuksia kaivosalueen läheisissä vesistöissä. Tuloksia ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Antaminaa epäillään ympäristörikkeistä myös noin kolmensadan kilometrin päässä Huarmeyn kaupungissa Perun rannikolla. Siellä sijaitsee satama, jonne yhtiö varastoi sinkkiä lastatakseen sen myöhemmin laivoihin vientiä varten. Voima on nähnyt raportin, jonka mukaan sataman lähialueen asukkailta otetuista sadasta virtsanäytteestä vain viisi oli sallittujen arvojen puitteissa. Useissa lapsilta ja vanhuksilta otetuissa näytteissä arseenipitoisuus ylittää sallitut rajat jopa 10tai 15-kertaisesti. Arseeni on sinkin louhinnan sivutuotteena syntyvä raskasmetalli, jonka suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa syöpää. Kysyimme Perun ympäristöviranomaiselta OEFA:lta, miten he kontrolloivat raskasmetallipitoisuuksia Huarmeyn satama-alueella. OEFA ei vastannut kysymykseen. EU ei vaadi läpinäkyvyyttä Käytännössä myöskään EU ei vaadi yhtiöitä tilille sinkin tuotannon ilmastoja ympäristövaikutuksista. Tällä hetkellä EU:lla on olemassa kaksi asetusta, jotka velvoittavat Euroopan suurimmat sinkkisulattamot ovat belgialainen Nyrstar sekä ruotsalaisomisteinen Suomessa sijaitseva Boliden Kokkola. Eurooppalaiset sulattamot eivät kuitenkaan luovuta tietoja toimittajiensa alkuperästä liikesalaisuuteen vedoten. Myös EU:n ulkomaankaupan tullitilastot ovat salassa pidettäviä. Perun tullista tietoja sen sijaan saa. Niiden mukaan suurimman osan Europpaan tuotavasta perulaisesta sinkistä ostaa Pohjois-Espanjassa sijaitseva Asturiana de Zinc -sulattamo. Myös sen omistaa maailman raaka-ainemarkkinoita johtava Glencore. Glencoren osaomistama Antaminakaivosyhtiö tuotti vuonna 2023 lähes 40 prosenttia Perun sinkistä eli se oli maan suurin yksittäinen sinkintuottaja. Siksi on todennäköisintä, että Espanjaan päätyvä sinkki on peräisin juuri Antaminan kaivokselta. Pyysimme tätä juttua varten Glencorelta vahvistusta Espanjan Asturianassa jalostettavan sinkin alkuperästä. Yhtiö kuitenkin kieltäytyi kommentoimasta asiaa. Vihreä siirtymä – kenelle? Sinkkiteollisuus markkinoi sinkkiä ilmastoystävällisenä mineraalina. Perustelu on sinänsä järkeenkäypä: sinkattu pinta ehkäisee esimerkiksi tuulimyllyjen runkojen ruostumista ja pidentää niiden elinkaarta. Mutta jos tarkastellaan sinkin tuotantoketjun alkupäätä, ilmastoargumentti alkaa rakoilla. Esimerkiksi Perun vihreä siirtymä ottaa vasta ensiaskeliaan. Myöskään EU ei tällä hetkellä jouduta asiaa. Sille sopii mainiosti, että se saa Perun kaltaisista raaka-ainetuottajamaista edullisia mineraaleja omaan kestävyyssiirtymäänsä, sanoo monikansallisiin korporaatioihin erikoistuneen tutkimuslaitos SOMO:n tutkija Bart-Jaap Verbeek. ”Tällä hetkellä EU kuitenkin ajaa sen verukkeella pitkälti omia talouden intressejään”, hän sanoo. ”Vihreän siirtymän tavoitteet ovat sinänsä hienoja. Mutta on muistettava, että koko maailman on siirryttävä päästöttömään yhteiskuntaan. Ei ainoas taan EU:n ja Kiinan.” YK:n vihreän siirtymän periaatteet painottavat erityisesti globaalin etelän maiden oikeutta vähähiiliseen tulevaisuuteen. Myös EU:n vihreän siirtymän strategia on sitoutunut oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä Eurooppaan tuotavaa sinkkiä kaivetaan kuitenkin alueil la, jossa ilmastonmuutoksesta maksetaan jo nyt kovaa hintaa. Vuosi sitten Perun kongressi julisti kansallisen hätätilan 60 päiväksi maata koettelevan historiallisen kuivuuden vuoksi. Tilanne oli erityisen paha juuri Andien alueella, jonne sinkin tuotanto on keskittynyt. Challhuayacon kylässä kaivosvoitot eivät näy. Antaminan kaivos on saanut viime vuosina sakkoja jätevesialtaiden huollon laiminlyönnistä. Kaivos suunnittelee laajennusta, vaikka ympäristöriskit ovat tiedossa. Kaivoksen koeporaukset kuivattivat paikallisen kastelukanaalin.
36 • 8 / 2024 Perulaista sinkkiä myös Suomeen P ERUN TULLITILASTOJEN mukaan vuonna 2023 maan johtavan sinkin tuot taja Glencoren viidenneksi tärkein sink kirikasteen vientikohde oli Suomessa sijaitseva sinkkitehdas Boliden Kokkola Oy. Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Vesa Törölä ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka suuri osa teh taan käyttämästä sinkkirikasteesta tulee Perusta. ”Noin puolet sinkkirikasteesta tulee omilta kaivoksilta Ruotsista ja Irlannista. Loput tulevat ulkopuolisilta toimittajilta, mutta tiedot niistä kuuluvat yrityksen liikesalaisuuden piiriin.” Suomen tullin tilastojen mukaan Perun osuus kansallisesta sinkkirikasteen tuonnista on vaihdellut noin 0–4 prosentin välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Todennäköisin tuo ja on Boliden Kokkola, sillä se on Suomen ainoa sinkkitehdas. Tehtaalle saapuvasta sinkkirikasteesta jalos tetaan puhdasta metallista sinkkiä ja seostuot teita. Niistä noin 15 prosenttia menee kotimaan markkinoille ja 85 prosenttia vientiin. Boliden Kokkolan tuotantojohtajan Jorma Harjun mukaan vientiin menevät sinkkituotteet myydään lähinnä EUalueelle. Suurin osa Kok kolassa tuotetusta sinkistä menee rakennus ja autoteollisuuteen. Vihreän siirtymän myötä uu sia käyttökohteita on avautunut esimerkiksi tuu li ja aurinkovoimaloiden rakenteisiin. Tarkempia tietoja asiakasyrityksistä Harju ei kuitenkaan ha lunnut antaa. Toimitusjohtaja Vesa Törölä tunnustaa sinkin tuotantoketjujen läpinäkyvyyden puutteen. ”Ymmärrän, että tässä on dilemma. Mielel lämme kertoisimme nämä tiedot, jos kilpailijam mekin tekisivät näin eikä tietoja voisi hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin”, hän sanoo. Törölän mukaan Boliden kuitenkin vaatii raa kaainetoimittajiltaan yhtiön ilmasto ja vastuul lisuustavoitteiden noudattamista. Tavoitteiden täyttymistä valvotaan Bolidenin tekemillä au ditoinneilla ja vierailuilla raakaainetoimittajien luona. Törölä myöntää, että tällä hetkellä sinkki alan vastuullisuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja yritykset valvovat sitä lähinnä itse. Myös Suomen kaivosteollisuus ry:n toimin nanjohtaja Pekka Suomela tunnistaa globaalin mineraalimarkkinan sudenkuopat. ”Länsimainen elämäntapa vaatii yhä enem män mineraaleja, mutta kaikki alan yritykset eivät mene vastuullisuusaspektit edellä”, hän toteaa. ”Näen, että ratkaisu tähän olisi tiukempi tulli valvonta. Vastuullisuus ja kestävyyssäännöksiä rikkovia yrityksiä pitäisi sakottaa korkeammilla tuontiveroilla.” raportoimaan mineraalien alkuperän. Näitä ovat konfl iktisekä akkumineraaliasetus. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan kata sinkkiä. Tänä vuonna EU hyväksyi uuden yritysvastuudirektiivin, joka velvoittaa yrityksiä ehkäisemään toimintansa ilmastovaikutuksia. Global Witness kansalaisjärjestön EU-suhteiden ja vihreän siirtymän mineraalien johtava asiantuntija Emily Iona Stewart näkee EU:n nykyisessä vastuullisuuden regulaatiossa eli sääntelyssä monia ongelmia. ”Asetukset ovat laajoja ja koskevat vain kaikkein suurimpia yrityksiä. Ne eivät myöskään painosta yrityksiä tekemään korjausliikkeitä tuotantoketjun alkupäässä”, hän sanoo. Stewartin mukaan yritykset sanovat usein, että mineraalituotantoketjuja on mahdotonta jäljittää kaivoksen tasolle. EU ei myöskään vaadi niitä julkistamaan alihankkijoitaan. EU:n toimia soimaa myös SOMOtutkimuslaitoksen EU:n yrityspolitiikkaan perehtynyt tutkija Alejandro González. ”EU:n tulli on kuin musta laatikko”, hän kuvaa. ”Niin kauan kun tiedot alihankkijoista eivät ole julkisia, on hyvin hankala vaatia yrityksiltä vastuullisuutta mineraalien tuotantoketjuissa.” Gonzálezin mukaan jotkin maat ja yhtiöt kuitenkin julkaisevat tietoja mineraalien toimittajista vapaaehtoisesti. ”Tällä hetkellä Ranskalla vahvin läpi näkyvyyden regulaatio Euroopassa”, Emily Iona Stewart sanoo. Suomen tulli kieltäytyi julkisuuslain salassapitovelvollisuuteen vedoten luovuttamasta tietoja Suomeen tulevan sinkin alihankkijayhtiöistä tätä juttua varten. Myös Espanjan tullista vastattiin sinkkiä tuovia yhtiöitä koskevaan tietopyyntöön kielteisesti. Yritykset vaikenevat Tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat pitävät ongelmallisena sitä, että sinkin tuotantoketjun valvonta perustuu vapaaehtoisuuteen. Sinkin tuotannon vastuullisuutta ohjaa Euroopassa lähinnä Lontoon metallipörssin brändiohjelma sekä kansainvälisen sinkkijärjestön myöntämä sinkkimerkki. Listaus Lontoon metallipörssin ohjelmaan vaatii yhtiöiltä vastuullisen mineraalien hankinnan periaatteiden noudattamista, jotka pohjautuvat talou dellisen yhteistyön ja kehitysjärjestö OECD:n ohjeistukseen. Mikäli käy ilmi, että yhtiöt eivät täytä tai rikkovat vastuullisuuden kriteerejä, niiden listaus jäädytetään tai ne poistetaan listalta kokonaan, kertoo Lontoon metallipörssin kestävyysjohtaja Nicole Hanson. ”Tänä vuonna jouduimme toimimaan näin monien listattujen brändien kohdalla”, Hanson sanoo. Lontoon metallipörssi pitää sinkkimerkin saaneista yhtiöistä julkista listaa verkkosivuillaan. Listalta löytyvät sinkkisulattamot Asturiana de Zinc sekä Boliden Kokkola, jotka Perun tullin mukaan toivat viime vuonna sinkkiä Perusta. Koko tuotantoketjun läpinäkyvyyden kannalta listauksen ongelmana on se, että se kattaa ainoastaan sinkki metallin tuottajat eli käytännössä sulattamot. Sinkkikaivoksille tai lopputuotteita valmistaville yrityksille vastaavanlaista valvontaa ei ole. Kysyimme sähköpostilla yhdeksältä Euroopan keskeiseltä vihreän teknologian valmistajalta heidän tuotannossaan käyttämänsä sinkin alkuperää. Vain kolme yhtiötä vastasi viestiin, mutta nekään eivät halunneet kommentoida sinkin alkuperää. Perulaiset vaativat kaivosyhtiöiltä suoraselkäisyyttä Andien ylängöllä aamupäivän auringonsäteet heijastuvat vihreään kylttiin: ”Yksityisalue: Antaminan kaivokseen kuulumattomilta ihmisiltä ja eläimiltä pääsy kielletty”. Ylänköalue on paikallisille alpakkaja karjapaimenille tärkeää laidunmaata. Julio Rimac Damian sanoo, ettei hän lähtökohtaisesti vastusta kaivoksia, mutta on pettynyt siihen, kuinka yhtiö kohtelee paikallisia ihmisiä ja luontoa. Samaa mieltä on myös Challhuayacon kylässä asuva pienviljelijä Elva Cotrina Espinoza. ”Maanviljelyksellä on yhä vaikeampi elättää perhettä. Lannoitteiden hinnat ovat pilvissä eikä vesikään meinaa riittää. Toivoisimme kaivosyhtiöltä edes jonkinlaista tukea”, hän sanoo. ”Esimerkiksi kastelukanaalille olisi kipeä tarve, mutta yhtiö ei tee mitään.” Ancashin hallinnollisella alueella, jossa Antaminan kaivos sijaitsee, köyhyys aste ylsi viime vuonna 25 prosenttiin. Myös äärimmäinen köyhyys on alueella maan korkeimpia. Samaan aikaan vuonna 2023 Glencore teki osakkeenomistajilleen 4,3 miljardin dollarin voitot. ”Kaivosyhtiön voitot eivät täällä näy. Nyt he haluavat viedä järvistämme viimeisetkin pisarat”, Rimac sanoo. Tämän artikkelin tekemistä on rahoittanut Journalismfund Europe. Taustaksi haastateltu myös Pasi Eilua ja Jussi Pokkia Geologian tutkimuslaitokselta sekä Tanya Correa International Zinc Associationista. TEKSTI ANNA HEIKKINEN KUVA ADUNAIS PÉREZ Sinkkiharkkoja Boliden Kokkolan tehtaalla. Pieni osa sinkistä tulee Perusta. Julio Rimac Damianin mukaan kaivosyhtiö syyttää ilmastonmuutosta Contongajärven kuivumisesta.
Panu Savolainen & Aleks Talve ARKKITEHTUURIMME VUOSITUHANNET Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun S A M M A K KO Kirja kaikille arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneille. Pajtim Statovci LEHMÄ SYNNYTTÄÄ YÖLLÄ O TAVA Järisyttävä, unohtumaton romaani elämänmittaisesta syyllisyyden tunteesta ja uskosta pahimpaan. Kaj Korkea-aho ÄITIÄ ETSIMÄSSÄ O TAVA Kertomus kahden miehen matkasta isiksi kuvaa vanhemmuuden kipeimpiä ja kauneimpia pisteitä paljaasti, rakkaudella ja huumorilla. 32 € Linda Bondestam HOPI HOPI Reippaan robotin tarina T E O S Paketteja kuljetetaan, puita hakataan, hiuksia leikataan. Pomo hokee: ”Liikettä niveliin, hopi hopi!” Hopi Hopi, sehän on varmaan sitten minä, miettii pikku robotti. 25 € Hanna-Leena Kuisma KORVAUSHOITO L I K E Kylmäävän tarkkanäköinen tarina lamavuosina levinneestä huumeaallosta ja sen veteraaneista. Tommi Kinnunen KAARNA W S O Y Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä. Anna-Kaari Hakkarainen MARRASELIÖ. LOITSU TA M M I Hengästyttävä romaani vallasta, kirjoittamisesta ja Ingmar Bergmanista. Helmi Kekkonen LIV S I LTA L A Teos kulkee päähenkilönsä mukana piinaavasti kohti tapahtumaa, jota ei pitäisi tapahtua. Kimmo Ohtonen TUNTURIKETTU Pohjolan naalin tarina O TAVA Kaunis ja toiveikas kuvaus pienestä nisäkkäästä ja Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Riikka Leinonen & Sofia Tawast SUURI VALHE VAMMAISUUDESTA TA M M I Taklaa vammaisuutta koskevat väärinymmärrykset – niitä on vilisemällä. Sanna Nyqvist RANNALLA Miten kirjailijat löysivät meren TA M M I Kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan ja kirjailijoiden lempirannoille. Salla Vuorikoski SANNA MARIN. Poikkeuksellinen pääministeri W S O Y Palkitun toimittajan kirja paljastaa, millainen johtaja Sanna Marin oli. Perttu Pölönen SAISINKO HUOMIOSI? O TAVA Sosiaalinen media koukuttaa ja varastaa aikamme. Somen selailun jälkeen voimme huonommin kuin sitä ennen. Silti palaamme luurin ääreen kerta toisensa jälkeen. Miksi? Maria Vilja KESÄN AINOA KAUNIS PÄIVÄ W S O Y Taitava ja elämänmakuinen kuvakirja kesäretkestä ja lapsiperhe-elämästä. Salla Simukka & JP Ahonen (kuv.) POIKA ULLAKOLLA, POIKA KELLARISSA TA M M I Jännittävä ja koskettava lastenromaani kahdesta pojasta, jotka asuvat samassa talossa mutta eri todellisuuksissa. Jenni Erkintalo KUKA IHANA? E TA N A K U S TA N N U S Vauvoille, taaperoille ja vähän isommillekin lapsille sekä heidän vanhemmilleen suunnattu hehkuva kuvarunoteos. Päivi Lukkarila SKUTSI N O K K A H I I R I Neljä nuorta, erämaa, älylaitteiden sijaan kauhutarinoita iltanuotiolla. 39 € Leena Paasio MEREN KOSKETTAMAT W S O Y Saaristolaistytön matka menneisyyden arvoituksiin. Taustalla kaikuu Estonian synkkä onnettomuus. Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan kirjoittajan nuortenromaani. 27 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 32 € 22 € 25 € 29 € 25 € Hanna-Riikka Kuisma
Lauri Nurmi SANNA MARIN I N T O Läheltä kirjoitettu henkilökuva maailmalla supertähdeksi kasvaneesta poliitikosta. 27 € Olga Tokarczuk ANNA IN maailman hautakammioissa S Ä R Ö T Ä R Nobelistin feministinen ja jungilainen tulkinta muinaisesta sumerilaisesta Inanna-myytistä. PIERU N A S TA M U U M I O Pieruhuumori on viehättänyt ihmisiä kautta aikojen. Eräs ensimmäisistä muistiin merkityistä vitseistä on pieruvitsi. 15 € 27 € 34 € Julian Baggini FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS N I I N & N Ä I N Filosofisen ajattelun opas on jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin. Scott Samuelson ROOMA Hyvän elämän kaupunki N I I N & N Ä I N Filosofinen matkaopas, joka sekä mukavasta elämästä että hyvästä elämästä kiinnostuneiden kannattaa ottaa mukaansa. Tim Harford KUN MAAILMA EI TÄSMÄÄ N I I N & N Ä I N ”Jokainen poliitikko ja journalisti pitäisi pakottaa lukemaan tämä kirja.” – Stephen Fry 37 € 31 € Vaclav Smil SUURET SIIRTYMÄT Kuinka moderni maailma rakennettiin T E R R A C O G N I TA Suuret siirtymät, jotka muovasivat modernin maailman. Peter Turchin LOPUN AJAT Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen T E R R A C O G N I TA Miten yhteiskunnat ajautuvat sisäisiin kriiseihin ja mitä niistä voidaan oppia. J. Doyne Farmer JÄRKEÄ KAAOKSEEN Paremmalla taloustieteellä parempaan maailmaan T E R R A C O G N I TA Kuinka kompleksisuustaloustiede parantaa ymmärrystämme talouden toiminnasta. Robert M. Sapolsky MÄÄRÄTTY Elämä ilman vapaata tahtoa T E R R A C O G N I TA Mitä neurotiede kertoo vapaasta tahdosta. 50 € 50 € 60 € 50 € Emilia Karjula, Jaana Kouri & Tiina Mahlamäki LUOVAA KIRJOITTAMISTA TUTKIJOILLE VA S TA PA I N O Opas, joka tukee tutkimusprosessia luovan kirjoittamisen menetelmiä hyödyntäen. Hanna Kuusela SYYTÖS Muuan akateeminen komitragedia VA S TA PA I N O Omakohtainen Syytös on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle. Theodor W. Adorno MINIMA MORALIA VA S TA PA I N O 1900-luvun ajattelun klassikko, Adornon filosofinen ja kirjallinen mestariteos. Teräviä aforismeja ja pikku esseitä elämästä modernissa yhteiskunnassa. 19 € 38 € Eino Taina SE LAAJENEE AVA I N Kertomus yhteyden metsästämisestä, loputtomista keskusteluista, nuoruudesta ja mielen järkkymisestä. Anna Pölkki METSIEN KAUKAINEN SINI AVA I N Koskettava päiväkirjateos muistuttaa elämän kauneudesta ja luonnon hoivasta. Ritva Kylli RUOKAA REISSUSSA G A U D E A M U S Lähde mukaan makumatkalle suolakalojen, lihapiirakoiden, höyrynakkien, katkarapujen ja muiden eväiden historiaan. Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa FEMINISMIÄ TALOUTEEN G A U D E A M U S Olisiko tasaarvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä maailma sekä talousajattelu mahdollista? Ilari Taskinen TERVEISENI TÄÄLTÄ JOSTAKIN G A U D E A M U S Suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. 27 € 32 € 32 € Eloranta & Uusitalo ANKARAT AJAT Suomalaisten talouskriisien pitkä historia G A U D E A M U S Nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee Suomen talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun nälkävuosista nykypäivään. Hannu Juusola ISRAELIN HISTORIA G A U D E A M U S Kattava kokonaisesitys Israelin valtion historiasta. Ahonen, Perälä & Vuolanto ANTIIKKI JA ME Miksi antiikintutkimusta tarvitaan G A U D E A M U S Teos esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Lars Sund PRINSESSAN AV VASA F Ö R L A G E T Sund har en enastående förmåga att fabulera, att sömlöst och på ett synnerligen övertygande och spjuveraktigt sätt glida fram mellan fakta och fiktion. Svenska Yle Linda Bondestam CHOP CHOP F Ö R L A G E T Briljant bilderboksberättelse med många bottnar Hufvudstadsbladet 29 € 27 € 27 € 32 € 32 € 27 € 32 € 25 € Kaj Korkea-aho HUR MAN MÖTER EN MAMMA F Ö R L A G E T Jag förutspår: Hur man möter en mamma är ett av årets bästa verk. -Helsingin Sanomat 32 € Marja Silde (toim.) SOTA NÄYTTÄMÖILLÄ Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921-2024 RO S E B U D Teatterilla on aina ollut tärkeä osa yhteisön muistin säilyttäjänä javaikeiden kokemusten käsittelijänä. Ilkka Taipale SINISILMÄINEN PASIFISTI Kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä RO S E B U D Kukaan ei tiedä mihin virta vie, mutta Taipaleen kirjoituksissa kuuluu syvä ja vakuuttava rauhan ääni. Eskelinen & Ylönen TYHMENEVÄ DEMOKRATIA Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa RO S E B U D Mikä erottaa moniäänisen demokratian rapautuvista demokratioista? Raimo Väyrynen SUOMI JA YDINASEET RO S E B U D Kirja avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan alusta tähän päivään, ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. 19 € 35 € Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. 25 € John Stuart Mill VAPAUDESTA B A S A M Mill oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yleisen mielipiteen pakkovaltaa ja kannatti intohimoisesti ihmisten, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. 20 € 25 € Kivi Larmola KAIKKI LIIKKUU Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D ”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!” Toni Jerrman, Tähtivaeltaja 25 € Tarmo Kunnas SUVAITSEVAISUUDEN MONET KASVOT B A S A M Yritys ymmärtää suvaitsemisen ja suvaitsemattomuuden syvempää olemusta. Tullakseen suvaitsevaksi ihmisen on nähtävä totuudet monesta näkökulmasta. Emil A. Fellmann LEONHARD EULER Neron tarina B A S A M Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa. 25 € Elina Sana KUOLEMAN LAIVA S/S HOHENHÖRN Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa RO S E B U D Suomi luovutti 1942 Saksaan kahdeksan juutalaispakolaista. Vain yksi selvisi hengissä. 29 € Cynthia Enloe FEMINISMI JA SOTA 12 oppituntia RO S E B U D Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. George Orwell 1984 B A S A M Uusi suomennos totalitarismin vastaisesta klassikosta! Viime vuosisadan kenties tunnetuin dystopia, George Orwellin teos 1984 oli ilmestymisajankohtanaan vuonna 1949 hyytävä ennustus totalitaristisesta... Syksy Räsänen ISRAELIN APARTHEID RO S E B U D / U M P I H A N K I Israelin/Palestiinan tilanteesta uutisoidaan paljon ja sitä ymmärretään vähän. Gazan konflikti Israelin ja Hamasin välillä näkyy niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa Suomessa ja ympäri maailmaa. 10 € Anu Harju (toim.) SOLIDAARISUUSKALENTERI 2025 U M P I H A N K I Jo neljännesvuosisadan ajan ilmestynyt Solidaarisuuskalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen ihmiseläimen vakiovaruste. 14 € 27 € Vehka Kurjenmiekka TALVENTAITTO A U L A & C O Koko maailma on uhattuna, mutta sen ihmiset huokuvat lämpöä ja välittämistä. Talventaitto kertoo kesänkaataja Alatista ja talventaittaja Kaihosta, joiden tehtävä on kannatella vuodenkiertoa. Tuire Malmstedt KAIKKI VALTA MAAN PÄÄLLÄ Uskonnolliset kultit Suomessa A U L A & C O Voisi kuvitella, että uskonnollisia kultteja on vain ulkomailla. Mutta niitä on Suomessakin – yhä tänä päivänä. Heli Mäenpää ARVON KISSA Suomalaisten rescuekissojen tarinoita A U L A & C O Teos kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Bianca Bellová JÄRVI K A I R A A M O ”Bellová on rikastanut maailmaa ankaralla dystopialla, joka on yksi viime vuosien merkittävimmistä kirjoista.” MF Dnes 27 € Ji?í Kratochvil KETTU NAISEKSI K A I R A A M O Sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin nuori tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. 27 € 27 € 29 € 29 € 29 € 25 € Félix Guattari KOLME EKOLOGIAA / KAAOSMOOSI T U T K I J A L I I T T O Kirja sisältää filosofi ja psykoanalyytikko Félix Guattarin teokset Kolme ekologiaa ja Kaaosmoosi. 32 € Rashid Khalidi PALESTIINA Sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917-2017 S I LTA L A Kirjan keskiössä on sata vuotta kestänyt kolonialistinen sota palestiinalaisia vastaan. Pirkko Saisio SULIKO S I LTA L A Romaani kurottaa myyttien maailmaan ja kysyy, millaisissa tilanteissa ihmisen valinnat johtavat päinvastaisiin tuloksiin kuin alkuperäinen eetos ja päämäärä. 32 € 34 € 19 € Mihail Šiškin VIHA JA KAUNEUS Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta W S O Y Venäjän vallan ja vastarinnan monet kasvot. Mihail Šiškin avaa kirjassaan taiteen, kulttuurin ja uskonnon monimutkaista suhdetta valtaan ja vastarintaan Venäjällä. Markus Nummi KÄRÄJÄT O TAVA Huikea historiallinen romaani salaperäisestä rikosvyyhdistä, sydämiin kätketystä, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja rakkauden voimasta. 35 € 35 €
Lauri Nurmi SANNA MARIN I N T O Läheltä kirjoitettu henkilökuva maailmalla supertähdeksi kasvaneesta poliitikosta. 27 € Olga Tokarczuk ANNA IN maailman hautakammioissa S Ä R Ö T Ä R Nobelistin feministinen ja jungilainen tulkinta muinaisesta sumerilaisesta Inanna-myytistä. PIERU N A S TA M U U M I O Pieruhuumori on viehättänyt ihmisiä kautta aikojen. Eräs ensimmäisistä muistiin merkityistä vitseistä on pieruvitsi. 15 € 27 € 34 € Julian Baggini FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS N I I N & N Ä I N Filosofisen ajattelun opas on jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin. Scott Samuelson ROOMA Hyvän elämän kaupunki N I I N & N Ä I N Filosofinen matkaopas, joka sekä mukavasta elämästä että hyvästä elämästä kiinnostuneiden kannattaa ottaa mukaansa. Tim Harford KUN MAAILMA EI TÄSMÄÄ N I I N & N Ä I N ”Jokainen poliitikko ja journalisti pitäisi pakottaa lukemaan tämä kirja.” – Stephen Fry 37 € 31 € Vaclav Smil SUURET SIIRTYMÄT Kuinka moderni maailma rakennettiin T E R R A C O G N I TA Suuret siirtymät, jotka muovasivat modernin maailman. Peter Turchin LOPUN AJAT Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen T E R R A C O G N I TA Miten yhteiskunnat ajautuvat sisäisiin kriiseihin ja mitä niistä voidaan oppia. J. Doyne Farmer JÄRKEÄ KAAOKSEEN Paremmalla taloustieteellä parempaan maailmaan T E R R A C O G N I TA Kuinka kompleksisuustaloustiede parantaa ymmärrystämme talouden toiminnasta. Robert M. Sapolsky MÄÄRÄTTY Elämä ilman vapaata tahtoa T E R R A C O G N I TA Mitä neurotiede kertoo vapaasta tahdosta. 50 € 50 € 60 € 50 € Emilia Karjula, Jaana Kouri & Tiina Mahlamäki LUOVAA KIRJOITTAMISTA TUTKIJOILLE VA S TA PA I N O Opas, joka tukee tutkimusprosessia luovan kirjoittamisen menetelmiä hyödyntäen. Hanna Kuusela SYYTÖS Muuan akateeminen komitragedia VA S TA PA I N O Omakohtainen Syytös on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle. Theodor W. Adorno MINIMA MORALIA VA S TA PA I N O 1900-luvun ajattelun klassikko, Adornon filosofinen ja kirjallinen mestariteos. Teräviä aforismeja ja pikku esseitä elämästä modernissa yhteiskunnassa. 19 € 38 € Eino Taina SE LAAJENEE AVA I N Kertomus yhteyden metsästämisestä, loputtomista keskusteluista, nuoruudesta ja mielen järkkymisestä. Anna Pölkki METSIEN KAUKAINEN SINI AVA I N Koskettava päiväkirjateos muistuttaa elämän kauneudesta ja luonnon hoivasta. Ritva Kylli RUOKAA REISSUSSA G A U D E A M U S Lähde mukaan makumatkalle suolakalojen, lihapiirakoiden, höyrynakkien, katkarapujen ja muiden eväiden historiaan. Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa FEMINISMIÄ TALOUTEEN G A U D E A M U S Olisiko tasaarvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä maailma sekä talousajattelu mahdollista? Ilari Taskinen TERVEISENI TÄÄLTÄ JOSTAKIN G A U D E A M U S Suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. 27 € 32 € 32 € Eloranta & Uusitalo ANKARAT AJAT Suomalaisten talouskriisien pitkä historia G A U D E A M U S Nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee Suomen talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun nälkävuosista nykypäivään. Hannu Juusola ISRAELIN HISTORIA G A U D E A M U S Kattava kokonaisesitys Israelin valtion historiasta. Ahonen, Perälä & Vuolanto ANTIIKKI JA ME Miksi antiikintutkimusta tarvitaan G A U D E A M U S Teos esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Lars Sund PRINSESSAN AV VASA F Ö R L A G E T Sund har en enastående förmåga att fabulera, att sömlöst och på ett synnerligen övertygande och spjuveraktigt sätt glida fram mellan fakta och fiktion. Svenska Yle Linda Bondestam CHOP CHOP F Ö R L A G E T Briljant bilderboksberättelse med många bottnar Hufvudstadsbladet 29 € 27 € 27 € 32 € 32 € 27 € 32 € 25 € Kaj Korkea-aho HUR MAN MÖTER EN MAMMA F Ö R L A G E T Jag förutspår: Hur man möter en mamma är ett av årets bästa verk. -Helsingin Sanomat 32 € Marja Silde (toim.) SOTA NÄYTTÄMÖILLÄ Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921-2024 RO S E B U D Teatterilla on aina ollut tärkeä osa yhteisön muistin säilyttäjänä javaikeiden kokemusten käsittelijänä. Ilkka Taipale SINISILMÄINEN PASIFISTI Kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä RO S E B U D Kukaan ei tiedä mihin virta vie, mutta Taipaleen kirjoituksissa kuuluu syvä ja vakuuttava rauhan ääni. Eskelinen & Ylönen TYHMENEVÄ DEMOKRATIA Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa RO S E B U D Mikä erottaa moniäänisen demokratian rapautuvista demokratioista? Raimo Väyrynen SUOMI JA YDINASEET RO S E B U D Kirja avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan alusta tähän päivään, ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. 19 € 35 € Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. 25 € John Stuart Mill VAPAUDESTA B A S A M Mill oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yleisen mielipiteen pakkovaltaa ja kannatti intohimoisesti ihmisten, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. 20 € 25 € Kivi Larmola KAIKKI LIIKKUU Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D ”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!” Toni Jerrman, Tähtivaeltaja 25 € Tarmo Kunnas SUVAITSEVAISUUDEN MONET KASVOT B A S A M Yritys ymmärtää suvaitsemisen ja suvaitsemattomuuden syvempää olemusta. Tullakseen suvaitsevaksi ihmisen on nähtävä totuudet monesta näkökulmasta. Emil A. Fellmann LEONHARD EULER Neron tarina B A S A M Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa. 25 € Elina Sana KUOLEMAN LAIVA S/S HOHENHÖRN Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa RO S E B U D Suomi luovutti 1942 Saksaan kahdeksan juutalaispakolaista. Vain yksi selvisi hengissä. 29 € Cynthia Enloe FEMINISMI JA SOTA 12 oppituntia RO S E B U D Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. George Orwell 1984 B A S A M Uusi suomennos totalitarismin vastaisesta klassikosta! Viime vuosisadan kenties tunnetuin dystopia, George Orwellin teos 1984 oli ilmestymisajankohtanaan vuonna 1949 hyytävä ennustus totalitaristisesta... Syksy Räsänen ISRAELIN APARTHEID RO S E B U D / U M P I H A N K I Israelin/Palestiinan tilanteesta uutisoidaan paljon ja sitä ymmärretään vähän. Gazan konflikti Israelin ja Hamasin välillä näkyy niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa Suomessa ja ympäri maailmaa. 10 € Anu Harju (toim.) SOLIDAARISUUSKALENTERI 2025 U M P I H A N K I Jo neljännesvuosisadan ajan ilmestynyt Solidaarisuuskalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen ihmiseläimen vakiovaruste. 14 € 27 € Vehka Kurjenmiekka TALVENTAITTO A U L A & C O Koko maailma on uhattuna, mutta sen ihmiset huokuvat lämpöä ja välittämistä. Talventaitto kertoo kesänkaataja Alatista ja talventaittaja Kaihosta, joiden tehtävä on kannatella vuodenkiertoa. Tuire Malmstedt KAIKKI VALTA MAAN PÄÄLLÄ Uskonnolliset kultit Suomessa A U L A & C O Voisi kuvitella, että uskonnollisia kultteja on vain ulkomailla. Mutta niitä on Suomessakin – yhä tänä päivänä. Heli Mäenpää ARVON KISSA Suomalaisten rescuekissojen tarinoita A U L A & C O Teos kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Bianca Bellová JÄRVI K A I R A A M O ”Bellová on rikastanut maailmaa ankaralla dystopialla, joka on yksi viime vuosien merkittävimmistä kirjoista.” MF Dnes 27 € Ji?í Kratochvil KETTU NAISEKSI K A I R A A M O Sarkasmia tihkuva romaani, jossa naiseksi muuttuva kettu ja salaisen poliisin nuori tähti rakastuvat kylmän sodan keskellä. 27 € 27 € 29 € 29 € 29 € 25 € Félix Guattari KOLME EKOLOGIAA / KAAOSMOOSI T U T K I J A L I I T T O Kirja sisältää filosofi ja psykoanalyytikko Félix Guattarin teokset Kolme ekologiaa ja Kaaosmoosi. 32 € Rashid Khalidi PALESTIINA Sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917-2017 S I LTA L A Kirjan keskiössä on sata vuotta kestänyt kolonialistinen sota palestiinalaisia vastaan. Pirkko Saisio SULIKO S I LTA L A Romaani kurottaa myyttien maailmaan ja kysyy, millaisissa tilanteissa ihmisen valinnat johtavat päinvastaisiin tuloksiin kuin alkuperäinen eetos ja päämäärä. 32 € 34 € 19 € Mihail Šiškin VIHA JA KAUNEUS Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta W S O Y Venäjän vallan ja vastarinnan monet kasvot. Mihail Šiškin avaa kirjassaan taiteen, kulttuurin ja uskonnon monimutkaista suhdetta valtaan ja vastarintaan Venäjällä. Markus Nummi KÄRÄJÄT O TAVA Huikea historiallinen romaani salaperäisestä rikosvyyhdistä, sydämiin kätketystä, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja rakkauden voimasta. 35 € 35 €
KAISANIEMENKATU 5 KAISA-TALO, HELSINKI sivullinen@rosebud.fi ? +358 40 017 8965 KAIKKIEN ROSEBUDKAUPPOJEN YHTEYSTIEDOT JA VALTAVAN VALIKOIMAN LÖYDÄT MYÖS VERKOSTA. ROSEBUD VAHVASTI MUKANA SEKÄ JYVÄSKYLÄN ETTÄ TAMPEREEN KIRJAMESSUILLA! ONNEKSI MEILLÄ ON MUISTOMME. Heikki Kännö KÄDET S A M M A K KO Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut 18 kuukautta. Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuorta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. 34 € Franz Kafka PÄIVÄKIRJAT 1909-1923 S A M M A K KO Päiväkirjoissa Franz Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmärtäväksi kirjailijaksi. Kafkan tuotantoon tutustumisen voi hyvin aloittaa tästä teoksesta. 35 € Aku-Tuomas Mattila BOGART CO. AINOA. YKSINÄINEN. S A M M A K KO Bogart Co. -jäsenet muistelevat minkälaista oli olla poptähti 1980-luvun Suomessa. 37 € Nick Harkaway & John le Carre KARLA’S CHOICE A John le Carre Novel P E N G U I N B O O K S Gripping new novel set in the universe of John le Carre’s most iconic spy, George Smiley, written by acclaimed novelist Nick Harkaway. Ali Smith GLIFF P E N G U I N B O O K S The first of two novels, Gliff, which is a Scottish/northern word for a shock, a fright, a transient moment, a glance or sudden glimpse, will be followed by a second novel in 2025, called Glyph. Sally Rooney INTERMEZZO FA B E R & FA B E R Period of desire, despair and possibility a chance to find out how much one life might hold inside itself without breaking. 25 € 32 € 23 € Yu Miri UENON ASEMA S A M M A K KO Väkevän runollinen teos on koskettava lukukokemus, kirjaan tiivistyy jotakin olennaista japanilaisuudesta ja ehkä myös ihmisyydestä ylipäätään. 29 € Sonja Hukantaival, Karolina Kouvola ym. (toim.) MAGIAA ENNEN JA NYT S K S Tiktok-noitia ja savolaisia sammakkokirstuja – suomalaisia magian ja noituuden ilmiöitä keskiajalta nykypäivään. Minna Silver SINUHE EGYPTILÄISEN MAAILMA S K S Kiehtova arkeologinen matka Mika Waltarin tunnetuimman historiallisen romaanin maailmaan. 32 € 29 € 29 € 27 € Juha Hurme SAMPO S K S Finlandia-palkittu Juha Hurme kertoo uudessa kirjassaan sammon salaisuudesta. Liisa Kaski ANTIIKIN JUMALATTARET S K S Viisas Athene, lumoava Afrodite, metsästäjä Artemis, pimeän kuun Hekate… tunnetko antiikin maailman mahtavat jumalattaret? Anni Kytömäki MIRABILIS G U M M E RU S Finlandia-palkitun Anni Kytömäen uutuus on suuri romaani elämästä ja kuolemasta. Han Kang ÄLÄ JÄTÄ HYVÄSTEJÄ G U M M E RU S Kirja kertoo tarinan, jonka kertominen oli laitonta vielä 2000-luvulla. Nobelvoittaja 2024! Tuukka Perhoniemi TAIVAANTARKKAILIJAN KIRJA U R S A Neuvoja tähtitaivaan hahmottamiseen eri vuorokaudenja vuodenaikoina. Kirja avaa myös monipuolista suhdettamme tähtitaivaaseen. Jukka Maalampi PAINOVOIMA U R S A Kirja kertoo kuinka olemme oppineet ymmärtämään maailmankaikkeutta ja millaisten kysymyksien parissa sen nykyajan tutkijat työskentelevät. Ursula K. Le Guin KOMPASSIRUUSU M O E B I U S Ursula k. Le Guinin Kompassiruusu on kokoelma novelleja kirjailijan räiskyvimmältä luomiskaudelta, 1970-luvulta 1980-luvun alkuun. Vladimir Nabokov KUTSU MESTAUKSEEN M O E B I U S Kutsu mestaukseen, Vladimir Nabokovin ”ainoa proosarunoelma”, on kirjailijan venäläisen kauden parhaimpia. 29 € 29 € 34 € 30 € 25 € 35 € Guillaume Apollinaire ALCOOLS PA R K KO Alcools (1913) on ranskankielisen runouden klassikko. Vertausten, metaforien ja symbolien käyttö sijoittaa hänet runoudessa tärkeälle symbolistien jälkeiselle ja surrealisteja edeltävälle paikalle. 30 €
8 / 2024 • 41 Metsä P OLIITTISTEN päättäjien jahkaillessa ympäristökriisien aikana yhä useampi turvautuu erilaisiin aktivismin muotoihin ja käyttää myös oikeuttaan mielensä osoittamiseen. Elokapina on tuonut kansalaistottelemattomuuden laajojen ihmisjoukkojen toimintamalliksi, mikä on johtanut myös useisiin aktivismiin liittyviin oikeusjuttuihin. Nykyään ympäristöaktivismissa tyypillinen oikeusjuttu koskee niskoittelua poliisia vastaan katumielenosoituksen yhteydessä, kertoo aktivisteja vapaaehtoisesti avustava juristi Tommi Saarikivi. Jo sadat ovat myös saaneet tuomioita niskoittelusta käräjäja hovioikeuksista. Aktivistit sanovat usein mielellään harjoittavansa kansalaistottelemattomuutta. Saarikivi huomauttaa, että teon laittomuutta ei voi kuitenkaan määritellä tekijä itse, vaan sen tulee perustua lainsäädäntöön, jota oikeusistuin tulkitsee. Kokoontumislaki sallii katualueen mahdollisena mielenosoituspaikkana, mutta antaa poliisille mahdollisuuden osoittaa kokoontuminen siirrettäväksi, jos mielenosoitus häiritsee liikennettä ”kohtuuttomasti”. Paljon riippuu ”kohtuuttoman” määrittelystä. Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa mielenosoittamisoikeutta laajasti ja sallii vain rajoitukset, jotka ovat ”välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa” muun muassa turvallisuuden vuoksi tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi. Myös esimerkiksi eduskunnan hallintovaliokunta on todennut, että mielenosoittamiseen voi sen luonteesta johtuen kuulua jonkinasteinen kohtuullinen haitta muille. Samalla yhteiskunta sietää monenlaisia liikennehäiriöitä ja poikkeusreittejä esimerkiksi urheiluja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Lähtökohtaisesti katualueella järjestettävä mielenosoitus on laillinen ja sallittu, ja vasta sen aiheuttama haitta ja häiriö voivat antaa poliisille perusteen sen siirtämiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on todennut, että mielenosoituksen siirtämisellä ei saa heikentää mielenosoituksen olennaista vaikutusta. Samainen tuomioistuin on myös todennut, että yksin liikenteelle aiheutettu häiriö ei tee mielenosoituksesta väkivaltaista, ja rauhanomaiseen mielenosoitukseen puuttumiselle on oltava pakottava yhteiskunnallinen tarve. Elokapina on järjestänyt hyvin erilaisia mielenosoituksia, joissa haitan ja häiriön aste on vaihdellut paljon, Saarikivi sanoo. Ongelmia syntyy, kun poliisi tulkitsee kokoontumislakia arvioimatta mielenosoituksen aiheuttamaa todellista haittaa. Samalla se siirtyy käsittelemään mielenosoitusta poliisilain mukaisena väkijoukkona sivuuttaen kokoontumislain yleiselle kokoukselle takaaman suojan. Se, mitä poliisi pitää kohtuuttomana haittana, on liian sattumanvaraista, Saarikivi sanoo. Korkeimman oikeuden edessä Helsingin Pohjoisesplanadilla järjestetty mielenosoitus sai jatkua lähes vuorokauden eikä siitä seurannut syytteitä, kun taas samantasoista haittaa aiheuttava kokous Etelärannassa sadan metrin päässä lopetettiin alle tunnissa, ja kaikki poistumiskäskyä tottelemattomat saivat tuomion. Mitä oikeudessa tapahtuu? Elokapina järjesti toukokuussa 2022 mielenosoituksen Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä Sokoksen ja Lasipalatsin välissä. Kaikki mielenosoituksessa poistumiskäskyä noudattamatta jättäneet saivat syytteet niskoittelusta. Oikeudessa sitten katsottiin kuvia ja videoita siitä, miten liikenne sujui mielenosoituksen molemmissa päissä normaalisti, Saarikivi kertoo. Hän kritisoi voimakkaasti tapaa, jolla oikeus sivuutti aktivistien argumentit. ”Tuomiossa ei näy keskeisiä argumenttejamme ollenkaan”, Saarikivi sanoo. Monen tunnin istunnosta tuomioon kirjattiin vastaajan vastauksena vain muutama huolimaton virke, joissa esitetyt perusoikeusnäkökulmat sivuutettiin. ”Siellä väitetään meidän vedonneen siihen, että ’autot ovat päässeet kulkemaan molempiin suuntiin ihan normaalisti jalankulkuväylällä, eikä pyöräilyä ole estetty’, mikä ei vastaa käyttämiämme argumentteja. Ja tämä on suora sitaatti tuomiosta, jossa määritellään laillisen mielenosoituksen rajoja”, Saarikivi sanoo ja jatkaa: ”Toisessa jutussa tuomari sanoi, että ’täällä ei sitten puhuta politiikkaa’, vaikka käsiteltiin nimenomaan poliittisia perusoikeuksia.” Saarikivi sanoo, että tämä aiheuttaa suuren ongelman oikeusturvalle. Aktivistit ja heidän edustajansa eivät uskalla valittaa eteenpäin tuomioista, joihin heidän argumenttejaan ei ole kirjattu asianmukaisesti, sillä ylempi oikeusaste käsittelee tapauksen lähtökohtaisesti alemman tuomion argumenttien pohjalta. Olisi otettava riski, että Korkein oikeus antaisi ennakkopäätöksen puutteellisten perusteluiden pohjalta. Esimerkiksi Helsingin hovioikeus on tuomiossaan määritellyt, että oikeutta mielenosoittamiseen saa rajoittaa, kunhan rajoitukset ovat ”kohtuullisia ja tarpeellisia”. Tämä on huomattava tiukennus Euroopan ihmisoikeussopimuksen ”demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömiin rajoituksiin” verrattuna, Saarikivi sanoo. Jos tällainen linjaus päätyisi Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen, se rajoittaisi huomattavasti kokoontumisja sananvapautta Suomessa. Pitääkö kaivoon hypätä, jos poliisi käskee? Oikeudessa on myös tulkittu, että aktivistien jätettyä noudattamatta poistumiskäskyä niskoittelusta tuomittaessa ei ole tarkasteltava sitä, oliko poliisin käsky alunperinkään perusteltu. Kyseessä ei olisi poliisin toimivallan ylitys, vaikka jälkikäteen arvioituna käsky olisi perustunut väärään tilanne arvioon. Tällöin syntyy malli, jossa jokaista poliisin käskyä on toteltava, vaikka se olisi perusteeton, Saarikivi sanoo. ”Minusta se on aika hurja johtopäätös tilanteessa, jossa arvioidaan yksilöiden rikosvastuun täyttymistä poAktivistit tuomiolla Aktivistit tuomiolla Aktivistit tuomiolla Kansalaistottelemattomuuden myötä yhä useampi aktivisti päätyy oikeuden eteen. Tuomiot nakertavat kokoontumisvapautta. Laajempi oikeudellinen keskustelu perusoikeuskysymyksistä olisi tarpeen, sanoo professori. TEKSTI VILPPU RANTANEN Elokapinan mielenosoitus Mannerheimintiellä toukokuussa 2022. Elokapina
42 • 8 / 2024 H E SEISOVAT pensaiden ja korsien keskellä, ei viiksikarvakaan värähdä. He katselevat sinua, etkä tiedä, kuinka kauan he ovat tarkkai luaan jatkaneet. Vai katsovatko he edes sinua? Ovatko he muuten vain jähmettyneet kuin eläväksi asetelmaksi, kuin rekonstruoidakseen maalauksen, ryijyn tai luonnontieteellisen museon dioraaman. Hetkessä vallitsee lumous. Jos rusautat oksan jalkasi alla tai huokaat äänekkäästi, rikot sommitelman. Stilleben on yhä elossa. Hajoaa talven tuuliin ja hämärään. CC: Aika suuri virkistysarvo, arvostetaan ison nisäkkään näkemistä. LE: Itsekin kuulin kerran niin. Ihan vitun iso pupu, sanoi. CC: Ei ne pidä isona ellei tule peltiin lommoa ja kun tulee, se on menoa. Lihakset niiden koteihin, kippoihin kuppeihin. Sorkat, selkärangat, pää ja nahka vankiloihin virikkeeksi. LE: Sitä se on, saaliseläimen elämä. Pitkään haudutettua, juures padassa muhinutta – CC: Ravistellaan hengenvaara, ravistellaan se pois sielun päältä, sisko. LE: Ravisteltu on. Sopeutuvainen kulttuuriseuralainen. CC: Kun on leuto talvi eikä petoja – LE: SUSI! CC & LE: Hahahaa! CC: Ahne ja nokkela. Kurkkuaan myöten täynnä ovat kukkien istuttajat. LE: Riesa. CC: Pihoissa. Puutarhoissa. LE: Miksiköhän! CC: Hautausmaiden terroristi. LE: Ne pitävät siellä kuolleitaan. Mutta haju on epäilyttävän mieto. CC: Vandaalit itse teossa, huutavat. Juuri kun on kallat sujahtaneet suuhun. Mutta kukat ovat uhrilahjoja Emolle, minä uskon. Ja se, mikä on Emolle, on jokaiselle. LE: Vauhko, kylvi kauhua, katso hyytävä video! CC: Ei saa ruohosyöjä taistella. On paettava. Muu järkyttää. LE: Pakoon, pakoon, niin koetaan kiinnostavaksi metsästettäväksi. Mutta ei liian lujaa. CC: Ja sitten ovat ruokintapaikat. Vaikea vastustaa. LE: Huijaavat ampumasektorille. CC: Pienimuotoinen seurue, tuolla! LE: Missä on lapsesi? CC: Kätkössä, houkutan koirat omille kannoilleni. LE: Pakoon siis, sisko, ja varo joutumasta metsästyselämykseksi. Emon huomaan! CC: Emon huomaan, sisko! Tahtoisit kuulua tähän kuvaan. Mutta et ehdi. MUUT ELÄIMET Kirjailija Laura Gustafsson pohtii, mitä voimme tietää metsän asukeista. W iki m ed ia C om m on s Tämän sivun artikkelien kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla. W iki m ed ia C om m on s Capreolus capreolus & Lepus europaeus Capreolus capreolus & Lepus europaeus liittisen perusoikeuden käyttämisen yhteydessä.” Rikoslaissa niskoitteluna poliisia vastaan pidetään poliisin ”toimivaltansa rajoissa antaman käskyn” noudattamatta jättämistä. Käräjäoikeus on nyt katsonut, että riittää, jos poliisi ”on voinut katsoa” mielenosoituksen aiheuttaman haitan kohtuuttomaksi – riippumatta arvion paikkaansapitävyydestä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnistaa Saarikiven esiin nostamat ongelmat. Hän ei ota kantaa tiettyihin tuomioihin tai oikeudenkäynteihin vaan tarkastelee tilannetta yleisellä tasolla. ”Meillä on ehkä vähän vajaakehittynyt näihin kokoontumisvapauteen ja poliittisiin oikeuksiin liittyvä juridiikka, juuri tällaisiin kadunvaltaus-tyyppisiin juttuihin.” Niskoittelu on rikoksena sinänsä vähäinen ja voi toteutua hyvin monenlaisissa tilanteissa. ”Kiinnostavaa on, että tässä on toisella puolella kysymys kokoontumisvapaudesta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Tilanne on hyvin perusoikeusherkkä, ja klassinen niskoittelu on jotain ihan muuta.” Nuotio peräänkuuluttaa tilanteen tarkastelua sekä oikeudenkäytössä että tutkimuksessa. Poliisin antaman käskyn noudattamatta jättämisen takana olevat perusoikeuskysymykset pitäisi punnita. ”Rauhanomainen poliittinen toiminta on erityisessä suojeluksessa moni arvoisessa demokratiassa, ja voi sanoa että vielä sittenkin, vaikka siihen tulee tällaisia kansalaistottelemattomuuden piirteitä.” Nuotio huomauttaa, että Korkein oikeus ei ole käsitellyt aikoihin niskoitteluun liittyviä juttuja, eikä niistä ole saatu lainvoimaisia ennakko tapauksia. Ne antaisivat sekä alemmille tuomioistuimille että poliisille oikeuskäytäntöä, jonka pohjalta huomioida perusoikeusnäkökulmat. ”Nyt me mennään tavallaan vanhoilla opeilla, että niskoittelu on niskoittelua ja piste.” Parasta olisi, että poliisi ottaisi perusoikeudet huomioon jo käskyjä antaessaan. ”Tässä tullaan sitten siihen, että kuinka hyvin meidän poliisi osaa ihmis oikeusjuridiikkaa kokoontumisvapauteen liittyen”, Nuotio sanoo. ”Meidän tutkijoidenkin olisi pitänyt käsitellä tätä paljon enemmän.” Usein pienet jutut, kuten sakot niskoittelusta, jäävät liian vähälle huomiolle, että nähtäisiin mitä kaikkea tapahtuneen takana oikeudellisessa mielessä on. ”Tässä on kaikilla oppimisen paikka”, Nuotio sanoo. Juridiikkaa ympäristökriisien aikaan Kokonaan uusi juridinen tilanne voi aueta, kun ympäristökriisit kiihtyvät entisestään. Silloin kyseeseen voi tulla pakkotila, jossa hätä on niin suuri, että oikeudessakin todetaan, että mielenosoittamiseen laittomallakin tavalla on erityinen oikeus. Ruotsissa näin on jo käynyt, kun käräjäoikeus vapautti aktivisti-tutkijan poliisin käskyjen tottelematta jättämisestä seuranneessa oikeudenkäynnissä. ”Oikeus katsoi, että ympäristöasiantuntijana ja -osaajana hänellä oli suorastaan velvollisuus tuoda esille, että jonkinlainen hätätila on olemassa”, Nuotio sanoo. Tuomio ei ole lainvoimainen. Korkein oikeus Suomessa tulee ennen pitkää ottamaan kantaa niskoitteluun mielenosoituksen yhteydessä. Jos se katsoo, että poliisi on hajottaessaan mielenosoituksia ylittänyt toimivaltansa rajat, voi seurauksena olla suuri määrä purkuhakemuksia alempien oikeus asteiden tuomioihin. Rikostuomioista voi olla haittaa esimerkiksi työnhaussa. ”On aivan mahdollista että Korkein oikeus tunnistaa, ettei häiriön kynnys voi poliittisen perusoikeuden harjoittamisen yhteydessä olla tiukempi kuin vaikka Kallio Block Partyssa”, Tommi Saarikivi huomauttaa. Hänkin peräänkuuluttaa oikeuspoliittista keskustelua aiheesta ja toivoo tuomioistuimilta ryhtiliikettä. ”Oikeustieteellisessä minulle opetettiin, että oikeusvaltiossa on parempi jättää vaikka muutama syyllinen tuomitsematta, jotta emme tuomitsisi ainakaan syyttömiä.” Poliisi kantaa mielenosoittajaa pois Mannerheimintieltä toukokuussa 2022. Elo kap ina
T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana yhteiskunnan polarisaatio Pe 15.11. klo 18–21 Kapinarunoilta. Raadissa Miia Toivio, Sanni Purhonen ja Marko Korvela. La 16.11. klo 12–18 Yhteiskunnan polarisaatio: Kuljemmeko kohti luokkayhteiskuntaa? Paneelissa professorit Anu Kantola, Sonja Kosunen, Matti Tuomala. Kirjailijat: Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan Tanja Railo: Muovilusikkalapset Juhani Brander: Amerikka Anna-Sofia Berner: 10 haavaa Amerikan sydämessä Yannick Lahti: Politiikan pinnan vangit VTT Matti Hannikainen: Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio: SDP:n historia 5: 1957-1975. Haastattelijana professori Tapio Bergholm Musiikki: Eija Ahvo ja Minna Miettinen. • Kirjamyyntiä Koko ohjelma www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2024 Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 15.–16.11.2024 STADIN 11. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Vapaa pääsy SAMALLA SIVULLA KAIKKI SUOMEN KIRJALLISUUSTAPAHTUMAT
44 • 8 / 2024 Yhdysvalloissa presidentinvaaleissa on kampanjoitu aina myyttejä ja mielikuvia hyväksikäyttäen. TEKSTI JANNE SIIRONEN T AMMIKUUSSA 1981 Yhdysvaltain presidentiksi valittu Ronald Reagan saapui julkkiskuvaaja Harry Langdonin studiolle Los Angelesin Hollywood Boulevardilla. Langdon oli kuvannut ”kaikki” ajan tähdet Cheristä Arnold Schwarzeneggeriin, mutta presidenttiä hän ei ollut vielä päässyt ikuistamaan. Salaisen palvelun agenttien valvovan silmän alla Langdon sai ohjeet kertoa Reaganille, mitä tältä odotettiin. Langdon kehotti häntä näyttämään ”isälliseltä”. Reagan otti ohjauksen vastaan ammattimaisesti, kuten entiseltä näyttelijältä saattoi odottaa. Lopputuloksessa Reagan näyttää samaan aikaan sekä elinvoimaiselta että hohdokkaalta. Vain taustalle ripustettu Amerikan lippu vihjaa, että kyseessä ei ole kuuluisan filmitähden PR-kuva, vaan maan uusi presidentti. Reagan osasi hyödyntää visuaalisen tarinankerronnan voimaa paremmin kuin kukaan edeltäjänsä. Näyttelijänä hän oli oppinut, että menestyneen esiintyjän ja yleisön välillä täytyy olla tunneside. Presidentin maailmankuvan ja poliittisen viestin keskiössä oli myyttinen villin lännen sankari, yksinäinen ratsastaja, amerikkalaisen individualismin ja yrittäjyyden ilmentymä. Projisoidessaan kansalle tätä ylevöitettyä versiota itsestään Reagan oli lyömätön. YHDYSVALTAIN presidenttikampanjat ovat käyttäneet aina hyväksi maan erityispiirteitä. Tärkein niistä lienee kulttuuriin syvään juurtunut individualismi. Amerikkalainen unelma kiertyy yksilön oikeuteen tavoitella onnea ja menestystä. Ehkä tästä johtuen myös yksilön oman kokemuksen merkitys on korostunut, oli kyseessä sitten uskonnollinen tunne tai ”unelmiensa seuraaminen” työelämässä. Myös ekseptionalismi, uskomus omasta ainutlaatuisuudesta muihin valtioihin nähden, on tärkeä osa maan kansalaisuskontoa. Monille Yhdysvallat on Jumalan valittu kansa. Maan suhde kaikenlaiseen maagiseen ajatteluun on myös aina ollut erityinen. Journalisti Kurt Andersen on todennut kirjassaan Fantasyland (2017) kuinka ”Amerikan peruskanssa, Kissingerin nauttiessa Joan Collinsin flirttailusta. Huolestuttavampaa on, että söpöjen popkulttuuri-viittausten lisäksi Reagan puhui toistuvasti myös uskostaan profeettojen ennustamaan ”Harmageddonin taisteluun”. Taustalla lienee ollut presidentin todellinen huoli ydinsodasta. Samalla se toimi kuitenkin signaalina kristilliselle oikeistolle ja monille muille apokalyptisille ryhmille Yhdysvalloissa. Harmageddon-pohdinnat eivät ainakaan vähentäneet Reaganin suosiota: hänet valittiin murskaluvuin jatkokaudelle vuonna 1984. PRESIDENTTIEHDOKKA AT ovat hyödyntäneet televisiota siitä asti kun media on tavoittanut kansaa. Kun NBC lähetti ensimmäiset tvuutiset Yhdysvalloissa vuonna 1940, oli potentiaalisia katsojia muutama tuhat. 1950-luvun alkuun mennessä tv-vastaanottimia oli myyty jo kymmeniä miljoonia, ja raha oli alkanut virrata tv-mainonnan suuntaan. Vuoden 1952 presidentinvaaleissa lanseerattiin lyhyt mainosspotti, joka syrjäytti pidemmät, asiapitoiset ohjelmat. 30 sekunnin mainos oli mahdollista sijoittaa parhaaseen katseluaikaan toisin kuin pidemmät ohjelmat. Dwight Eisen howerin animoitu ”I like Ike” -tv-kampanja siivitti tämän voittoon ja sementöi samalla television aseman tulevaisuuden presidentintekijänä. Vuonna 1960 demokraattien John F. Kennedy esiintyi republikaanipuolueen Richard Nixonin rinnalla ensimmäisessä televisioidussa presidentin vaalikeskustelussa. Tv-katso jien mielestä debatin voitti ruskettunut, komea ja elinvoimainen Kennedy. tivat toiveikkaat unelmoijat, maagiset ajattelijat, tosi uskovaiset, helppoheikit ja heidän höynäytettävänsä. Fantasia on juurtunut syvälle maamme DNA:han”. Reagan-myyttiä rakennettiin tietoisesti näitä unelmia hyödyntäen. Presidentti kuvattiin työskentelemässä työhuoneessaan Oval Officessa, mutta myös ratsastamassa ranchillaan cowboy hattu päässä tai vilkuttamassa kimaltelevan Michael Jacksonin rinnalla valkoisen talon kuistilla. 1980-LUVUN ALKUUN tultaessa viihteen ympäröimistä amerikkalaisista oli tuntunut jo pitkään, että fiktion ja fantasian maailma on todellisempaa kuin itse todellisuus. Reagan tuntui vahvistavan asian puhuessaan Neuvostoliitosta ”pahan valtakuntana” (Star Wars -viittaus), kierrättäessään sotaelokuva Kummituslaivan juonta tositarinana tai lainatessaan Clint Eastwoodia Dirty Harryssä (”Go ahead, make my day”) verotuksesta puhuessaan. Toden ja fiktion raja hämärtyi myös kun Nancy Reagan, entinen näyttelijä ja nykyisen presidentin puoliso näytteli itseään – presidentin puolisoa – suositussa Diff’rent Strokes -tilannekomediassa. Kuukausia myöhemmin maan 38. presidentti Gerald R. Ford vieraili saippuaooppera Dynastiassa yhdessä ulkoministeri Henry Kissingerin kanssa. Kohtaukseen lavastetussa hyväntekeväisyystilaisuudessa Ford juttelee öljypohatta Blake Carringtonin Ass ocia ted Pre ss W hite H ou se ph oto gra pfi c co llec tio n W hite H ou se Ph oto O ffi ce
8 / 2024 • 45 www.pam.fi Näpit irti toisen takalistosta J ollekulle jokainen työpäivä voi olla kauhistus. Tuleeko vaanija työpaikalle, tarttuuko joku takalistoon, kun täyttää hyllyjä, kantaa täyttä tarjotinta tai poimii roskia? Tönäiseekö joku tai raivoaa ihan muuten vain? Entä jos joku lähtee seuraamaan sinua töistä lähtiessäsi, tai kyylää somessa? Toisille tällaista voi tapahtua joskus, mutta palvelualoilla töitä tekeville sitä sattuu paljon. PAMin jäsenkyselyssä kaksi kolmesta sanoo kokeneensa työpaikalla asiakkaiden taholta erilaista epäasiallista käytöstä ja häirintää. Sietämätöntä, suurten otsikoiden aihe – eikö vain? Otsikoita tuleekin, jos viihdetähti, kansanedustaja, tai muu julkisuudesta tuttu jää kiinni tai on kohteena. Julkisuus voi toimia pelotteena, mutta kun asialla ovat kaikenlaiset ihmiset ja kohteena tavalliset työntekijät, ei julkisuuden valokiila yllä sinne asti. Huonon käytöksen teemaviikot alkavat, kun joulu lähestyy. On pikkujouluja ja pikkuhiprakkaa, ostosstressiä ja muuta kiirettä, mutta huonoon käytökseen ei minkään pitäisi oikeuttaa. MeToo:n ansiosta tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa on tullut tavanomaiseksi, että niissä on häirintäyhdyshenkilöt. Se on hyvä, mutta tapahtumapaikkojen henkilökuntaan suojelu ei yleensä yllä. Jokainen voi kuitenkin puuttua asiaan, jos omassa seurueessa joku käyttäytyy huonosti. Tuntemattomallekin voi osoittaa, jos hänen käytöksensä ei ole ok. PAM on pohjoismaisten matkailuja ravintola-alan liittojen kanssa monena vuonna toteuttanut asiakkaisiin vetoavan Not on the Menu -kampanjan ja Kaupan Liiton kanssa Ollaan ihmisiksi -kampanjan. Meihin yksilöihin vetoaminen ei tässäkään asiassa kuitenkaan pelkästään riitä. Työnantajilla on vastuu työntekijöidensä työturvallisuudesta. Työnteko ilman häirintää on osa sitä. Menettelytavoista pitäisi olla työpaikoilla sovittu ja kaikki, myös ekstraajat, pitäisi perehdyttää niihin. Asiakas ei ole aina oikeassa eikä kenenkään työhön kuulu tulla ahdistelluksi. Hallitus on luvannut lain, jonka perusteella voitaisiin hakea henkilön lähestymiskieltoa vastaavaa yrityslähestymis kieltoa. Sen säätämisessä on tärkeä huomioida myös työturvallisuus, eikä keskittyä vain toistuvien myymälävarkauksien estämiseen. Annika Rönni-Sällinen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja @RonniSallinen • Instagram ronnisallinen ILMOITUS @pamliitto @pamliitto K uv a: Ee va A nu nd i Nixonia suosivat radiokuuntelijat, joille tämän hikoilu ja väsynyt olemus ei välittynyt. Voittonsa jälkeen Kennedy kutsui itsensä säännöllisesti ihmisten olohuoneisiin televisioimalla lehdistötilaisuutensa. Muodikkaan vaimonsa ja filmitähti-tyttöystävänsä myötä hän toi valkoiseen taloon dynaamisuutta, glamouria ja nuorekasta charmia. Presidentin salamurha oli maalle valtava shokki. Uutinen levisi median välityksellä voimalla, jota ei oltu aiemmin nähty. Life-lehden haastattelussa tuore leski Jackie vertasi Kennedyn 46 kuukauden presidenttiyttä myyttiseen Camelotiin, tarujen kuningas Arthurin hoviin. Vaikka sentimentaalinen vertaus onkin painunut unholaan, sen ydinviesti jäi elämään. Yhdysvalloissa JFK:n lyhyttä presidenttiyttä vaalitaan edelleen sadunomaisena, hohtavana hetkenä maan historiassa. KENNEDYN POLIITTISESTA PERINNÖSTÄ voi olla montaa mieltä, mutta on selvää, että hän mullisti sen, miten presidentti nähdään. Kennedyn myötä tyyli nousi substanssin rinnalle. Tappion vuonna 1960 kokenut Nixon teki tarvittavat johtopäätökset ja piti jatkossa huolen, että myös häneen tarttui tähtipölyä. Tämä onnistui esimerkiksi kaveeraamalla Elvis Presleyn ja The Carpentersin kaltaisten pop-tähtien kanssa. 1990-luvun alussa – George H. W. Bushin harmaan kauden jälkeen – Bill Clinton markkinoi itseään soittamalla saksofonia Ray-Baneissaan. Flirttailu jatkui ensimmäisellä kaudella, kun presidentti vastasi nuorisokanava MTV:llä legendaariseen ”bokserit vai briefit” -kysymykseen. Tilannekomedia muuttui vuosikymmenen lopussa saippuaoopperaksi Monica Lewinsky -skandaalin sotkiessa vakavan uutisjournalismin ja tabloidjuoruilun rajaa. Titteli kaikkien aikojen popkulttuuri-presidentistä kuuluu ehkäpä kuitenkin Barack Obamalle. Rennot talk show -vierailut, Star Trek -fanitus, sekä Beyoncén ja Bruce Springsteenin kaltaisten tähtien tuki saivat Obaman vaikuttamaan trendikkäämmältä kuin kukaan edeltäjänsä. Obaman ensimmäiseen kampanjaan suunniteltu Hope-juliste on jäänyt elämään ajan ikonisena kuvana. Kirjailija Quentin Crisp on todennut, että ”karisma on kykyä vaikuttaa ilman logiikkaa”. DONALD TRUMP on lainannut Ronald Reaganin kampanjoista sloganin ”Make America Great Again” lisäksi myös tunteeseen nojaamisen. Faktoista välittämättä Trump on onnistunut luomaan harvinaisen vahvan yhteyden yleisöönsä. Median epätoivoinen yritys löytää presidentin puheista johdonmukaisuutta on täysin turhaa – Trump ei operoi sillä tasolla, eivätkä hänen kannattajansa sitä odotakaan. Sen sijaan Trump tajuaa spektaakkelin voiman. On helppo naureskella Trump-brändin mauttomuudelle kultaisista wc-hanoista presidentin omaan kestorusketukseen. Mielikuvamarkkinointia ei ole kuitenkaan suunnattu meille, vaan Trumpin potentiaalisille äänestäjille. Esseisti Fran Lebowitz on sutkauttanut kuinka Trump on pelkästään köyhän miehen käsitys rikkaasta miehestä. Vaaleissa tämä on kuitenkin vahvuus. Julkisuuden glamour, jota Trump hohkaa, ei ole eliitin tai älymystön hienovaraista ylemmyyttä, vaan jotain kansantajuisempaa, ymmärrettävämpää, rehellisempää. Viikko ennen marraskuun 2024 vaaleja näyttelijä, kehonrakentaja ja poliitikko Arnold Schwarzenegger kertoi kannattavansa Kamala Harrisia presidentiksi. Poliittisen uran republikaanina tehnyt toimintaelokuvatähti närkästytti ilmoituksellaan monta pitkän linjan faniaan. Terminaattori oli heidän mielestään siirtynyt pimeälle puolelle. Jos Reagan positioi itsensä yksinäiseksi ratsastajaksi ja Trump jonkinlaiseksi voittoisaksi kitch-messiaaksi, on selvää, että myös Kamala Harrisin hahmo hyötyy fiktion arkkityypeistä. Otetaan mikä tahansa ”lähitulevaisuuteen” sijoittuva toimintatai tieteiselokuva, Harris on helppo nähdä harppomassa huoneeseen Yhdysvaltojen ensimmäisenä mustana naispresidenttinä. Vain hän voi päättää, voiko Amerikka luottaa siihen, että leffan sankari onnistuu puolustamaan Valkoista taloa, on vastassa sitten terrori-isku tai marsilaisten hyökkäys. Myyttisten sankareiden ja individualistien luvatussa maassa vain yksi voi voittaa. White House Photographic Collection
ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Nid. 408 s. Hinta 13 € Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 20 €
ISBN 978-952-7313-88-6 kl 32.7 9 789527 313886 F eminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilökohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsenterävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka naisoikeusaktivistit pysyvät sitoutuneina sodankin keskellä. OPPITUNTIA Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Cynthia Enloe Cynthia Enloe: Feminismi ja sota Tunnettu tutkija-aktivisti Cynthia Enloe kertoo, mitä naisaktivistit ovat oppineet välittömistä sodan kokemuksistaan. Raimo Väyrynen: Suomi ja ydinaseet Emeritusprofessori Raimo Väyrynen avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomeen. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi ja varsinkin risteilyohjukset suora naiseksi uhkaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Nid. 432s. Hinta 29 € Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasi sti “Vastavirtaan ui lohen suku”, kuten psykiatri, rauhanaktiivi, entinen kansanedustaja ja Kellokosken sairaalan ylilääkäri, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Maailman lähes kaikki valtiot kiertäneeltä aktivistipuhujalta eivät teemat lopu. Elämänmittainen työ maailman rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta jatkuu, kuten uurastus alkoholistien, asunnottomien, vankien, mielisairaiden ja muiden puolustus kyvyttömien hyväksi. Nid. 240 s. Hinta 22 € Solidaarisuuskalenteri 2025 ”Solikan” ytimessä ovat ajatuksia, toivoa ja naurua herättävät sitaatit ja tietoiskut ja Rosa Liksomin loihtimat värikkäät kannet. Nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot vuoden tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista. Vuoden 2025 kalenterin teema on AIKA. Nid. 224 s. Hinta 12 € Hannu Reime: Israel/Palestiina – Kahden kansan luvattu maa (pokkari, 3. painos) Perusteos Lähi-idän kon iktin taustoista ja historiasta. Jatkuvasti uutisotsikoissa olevan kon iktin hahmottamisen kannalta olennainen taustatieto jää liian usein yksittäisten väkivallan tekojen varjoon. Kokenut poliittinen toi mittaja Hannu Reime syventää tietämystä pitkään jatkuneen ja monisyisen kon iktin olemuksesta. Nid. 342 s. Hinta 13 € Syksy Räsänen: Israelin apartheid (pokkari, 3. painos) Syksy Räsänen osoittaa kiitetyn Israelin apartheid -kirjansa kolmannessa painoksessa, kuinka tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Nid. 408 s. Hinta 13 € TILAUKSET: www.rauhanpuolustajat.org Nid. 408 s. Hinta 13 € Feminismi ja sota pohjautuu naisten omakohtaisiin kokemuksiin sodasta niinkin erilaisissa paikoissa kuin Ukrainassa, Myanmarissa, Somaliassa, Vietnamissa, Ruandassa, Algeriassa, Syyriassa ja Pohjois-Irlannissa. Näiden pohjalta Enloe osoittaa kuinka naisten sodat eivät ole miesten sotia ja kuinka patriarkaatti ja militarismi ovat upottaneet itsensä instituutioihimme ja henkilö kohtaiseen elämäämme. Enloe paljastaa, miten sotaa muovaavat sosiaaliset ja poliittiset vaikutteet – sotilaalliseen värväämisestä ja taloudellisesta romahtamisesta seksuaaliseen väkivaltaan ja lisääntymisoikeuksiin (ja niiden kieltämiseen) – ovat syvästi sukupuolittuneita ja tunkeutuvat naisten elämään ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Hänen veitsen terävä analyysinsä, joka on yhtä aikaa saavutettavissa oleva ja provosoiva, korostaa, kuinka naisten emotionaalista ja fyysistä työtä käytetään tukemaan hallitusten politiikkaa. Kaikesta tästä huolimatta Enloe osoittaa kuinka nais oikeusaktivistit pysyvät sitoutu neina sodankin keskellä. Nid. 248 s. Käännös Eva Isaksson 20 € 8 / 2024 • 47 Levyarviot Jari Raaste: Fresh! Minna Records, 2024 Suomisoulia Jari Raaste -nimellä vuodesta 2018 tehneen Petri Alangon esikoisalbumi Fresh! on tyylitelty taidon näyte. Levyllä väreilevät kauniisti niin soulin kuin funkin rytmit, jotka sekoittuvat kotoiseen iskelmään. Bändi on iso eikä palstatila riitä nimekkäiden muusikoiden luettelemiseen. Ison kokoonpanon tarjoilema soundi on maistuvan raikas – ja se kuuluu jo levyn avaavan nimikkobiisin ensitahdeissa. Hienoja kappaleita riittää. Kanava kii on media balladi – jos vallan kumousta ei televisioida niin ei sitä seurata somestakaan. Mukaan mahtuu yksi joululaulukin, eikä se ole huono asia. Maailma palaa kohoilee korkeisiin sfääreihin ennen kuin jo viisi vuotta sitten julkaistu päätös biisi Ilma laiva kruunaa upean kokonaisuuden. ANTTI KURKO Los Campesinos!: All Hell Heart Swells 2024 Surullisista mutta toiveikkaista biiseistään tunnettu seitsemänhenkinen vuonna 2006 perustettu brittiläinen indie rock -bändi Los Campesinos! jatkaa samalla mallilla uudella albumillaan All Hell. Kitaroiden, rumpujen, basson ja koskettimien yhteen hioutunut yhdistelmä antaa albumille uniikin soundin. Myös keikkabändinä Los Campesinos! on erinomaisen eläytyvä. Laulaja Gareth Paisleyn sanoittamissa biiseissä tulevat hyvin esiin yhtyeen vahvat punkvaikutteet. Albumin biisien tunnelmat ja esittäjätkin vaihtelevat – kosketinsoittaja Kim Paisley laulaa itse sanoittamansa biisin kms. Los Campesinos! on aina ilmaissut yhteiskunnallisia mielipiteitään, mutta ei aiemmin yhtä selvästi kuin uudella levyllä. Vahvat poliittiset viestit tulevat selkeästi esille biiseissä kuten Long Throes, jossa Gareth laulaa tympääntyneesti ”We’re all in agreement that the police are useless”. Levy sisältää myös monia uskonnollisia viittauksia, jotka kuvaavat sanoittaja Garethin vaikeaa uskontosuhdetta: ”Give us this day our daily dread”. NOA NAUSKA Henna Emilia Hietamäki: Luutarha Soliti 2024 Luutarha on kokoelma perinteisiä angloamerikkalaisia ja suomalaisia folklauluja sekä kansanrunoutta uusina sävellyksinä ja sovituksina. Laulaja-lauluntekijä Henna Emilia Hietamäen toinen soololevy on runsaudensarvi. Hietamäki siirtyy ujostelematta kalevalalaisesta tunnelmasta – kanteleen helkkeestä ja Kantelettaren säkeistä – perinteiseen kitara vetoiseen amerikkalaiseen folkballadiin tai englantilaiseen hymniin. Ja uppoutuu melankoliaan. Albumin teema on kuolema, ja osa kappaleista on nimenomaan tarkoitettu hautajaisissa esitettäviksi. Levyn nimi Luutarha viittaakin hautausmaahan. Kannelta, kitaraa ja erilaisia kosketinsoittimia levyllä soittava Hietamäki tulkitsee kappaleet, esimerkiksi Villi sorsaksi nimetyn suomalaisen klassikon On suuri sun rantas autius, konstailettoman kauniisti. Monta kuuntelukertaa peräkkäin kestävällä levyllä soittavat myös Tytti Roto (basso), Hanna Perälä (rummut) sekä Juuli Jokinen (sello). Sakke Vänttinen, jonka Rock Alley -studioilla bändin esittämät kappaleet on äänitetty, laulaa taustoja. Järki ja tunteet -elokuvan tunnetuksi tekemä 1600-luvun alun Weep You No more, Sad Fountains on suomennettu ja sovitettu sellon kauniisti kannattelemaksi kappaleeksi Lähteet laaksojen. Yksinkertainen, meditatiivinen säkeistön melodiaa toistava välisoitto kestää reilusti yli minuutin – ja toimii erinomaisesti. Albumia yhdistävä kuoleman teema antaa uudenlaisen tulkinnan myös perinteiselle yhdysvaltalaiselle Down to the River to Pray -spirituaalille, jossa tunnustetaan uskoa ja mennään kasteelle puhdistautumaan synneistä. Uusi suomennos Joessa voi huuhtoa surunsa pois on hylännyt kristilliset viittaukset ja kertoo sen sijaan joessa hymyilevästä näkistä ja syntyjen syvien pohtimisesta. Jokeen voi juosta ilakoimaan, mutta voi sinne juosta myös kiviä taskussa. Lienee kuulijan korvassa kummasta kappaleessa on kyse. Kuolema – tuo vääjäämätön suuri tuntematon – kiehtoo kautta taiteen lajien. Hietamäen levy on täydellinen soundtrack Ateneumin Gothic Modern -näyttelylle. Lumoavan dramaattinen Kuusen juuret kuulokkeisiin ja poikkitaiteellinen matka aliseen voi alkaa. EMILIA MIETTINEN Maruja: Connla’s Well Omakustanne, 2024 Brittiläinen Maruja yhdistelee musiikissaan free jazzin, punkin ja progressiivisen rockin ilmaisukeinoja. Uudella EP:llään Connla’s Well -yhtye osoittaa, miksi sekä kriitikot että fanit ovat pitäneet sitä yhtenä lähivuosien kiinnostavimmista kokeellisen musiikin lupauksista. Maruja hyödyntää soitossaan taitavasti kontrasteja niin äänenvoimakkuuden kuin intensiteetinkin osalta. Melankolisia tunnelmia saksofonillaan maalailevan Joseph Carrollin ja efektoidulla kitarallaan kosmisia näkymiä loihtivan Harry Wilkinsonin hallitsemat raukeat osiot kasvavat noise rock -purkauksiksi, joiden rytminen intensiteetti hipoo metalli musiikin rankkuutta. Bändin yhteissoittoa on ilo kuunnella. Energinen rumpali Jacob Hayes taitaa sekä free jazz -soiton että toisteisemmat kompit ja onnistuu leikittelystään huolimatta rakentamaan kappaleille vakaata perustaa. Basisti Matthew Buonaccorsin ilmaisuasteikko ulottuu urkupistemäisestä toisteisuudesta jumittaviin post punk -riffeihin. Vokalistina toimivan Wilkinsonin runonlausuntaa muistuttava tarinankerronta ja huudahdukset luovat musiikkiin maanista energiaa. Marujan keikkoja on kehuttu vaikuttaviksi. Suomalaisilla kuulijoilla on mahdollisuus päästä todistamaan tämä itse, kun bändi esiintyy 4. joulukuuta 2024 Helsingin Kuudes Linja -klubilla. MIKA PEKKOLA Kauniisti kuolemasta Luutarha on erinomainen levy, joka ei pelkää hypätä suomalaisesta angloamerikkalaiseen folkiin.
48 • 8 / 2024 Kasareista kasarein yhtye TEKSTI ESKO JUHOLA KIRJAILIJA Tiina Raevaara tutkii narratiivisessa tietokirjassaan Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan kuolemaa poikkeuksellisen monitahoisella otteella. Molekyylibiologian tutkijana kuolema ja vanheneminen ovat hänelle fysiologisia tosiasioita, ja hän avaakin lukijoilleen niiden saloja luonnontieteellisellä yksityiskohtaisuudella. Toisaalta hän kirjoittaa aiheesta syvän henkilökohtaisesti viittaillen niin omiin elämänkokemuksiinsa kuin kauhuja scifi kirjallisuuden, mytologioiden ja henkisten perinteiden avaamiin näkymiinkin. Taitavasti kirjoitettu kirja jättää vaikutelman, ettei kuolema ole Raevaaralle ulkokohtainen ilmiö vaan vääjäämätön ja armoton eksistentiaalinen kysymys, joka vaatii vastauksia. Ikuisen elämän lyhyt historia onkin kiinnostavimpia kuolemaa sekulaarista näkökulmasta lähestyviä teoksia pitkiin aikoihin. Nuoruutta, elinvoimaisuutta ja aktiivisuutta ihannoivassa kulttuurissamme kuolema työnnetään usein pois tietoisuudesta, ja vanhenemisen negatiivisia fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia vastaan kamppaillaan teknologian keinoin. Transhumanistien, teknologia miljonäärien ja tieteiskirjallisuuden visiot ikääntymisen hidastamisesta ja kuoleman voittamisesta ovat värittäneet kulttuurista suhdettamme omaan katoavaisuuteemme. Raevaara käsittelee tieteellistekno logista kuolemasuhdetta avoimin mielin – tunnustaen yhtäältä siihen sisältyvän lupauksen ja kritisoiden toisaalta sen kytkeytymistä elämän jatkuvaan tehostamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen. Hän ei kiellä ikääntymistä ja kuolemaa vastaan käydyn teknologis-tieteellisten pyrintöjen arvoa, mutta kysyy, voisimmeko lopulta puolustaa paremKuolemasta ja elämästä TEKSTI MIKA PEKKOLA V UOSINA 1982–1989 toiminnassa ollut turkulainen Bogart Co. edustaa nykyisin monille jonkinlaista vitsiä tai vähintään huvituksen aihetta. Muun muassa All the Best Girlsja Princess-hiteistään tunnettu yhtye oli kuitenkin 1980-luvulla Suomen suosituimpia yhtyeitä, jota teini-ikäiset rakastivat mutta rokkipoliisit inhosivat. Kuvaavaa on, että Suosikin lukijat rakastivat bändiä, kun taas Rumbassa yhtye valittiin toistuvasti Vuoden iljetykseksi. Tähän ristiriitaan ja paljon muuhunkin pureutuu AkuTuomas Mattilan laaja bändielämäkerta Bogart Co. Ainoa. Yksinäinen. Bogart Co. myi suosionsa huipulla kymmeniätuhansia levyjä, veti keikkapaikat täyteen ja aiheutti erityisesti nuorissa teini-ikäisissä tytöissä fanaattista ihailua. Yhtyettä voikin luontevasti verrata porilaiseen Dingoon, jonka aiheuttama hysteria oli vieläkin suurempaa. Toisaalta suuri suosio ja talousvaikeudet polttivat Dingon loppuun vain noin kolmessa vuodessa, kun taas Bogart Co. jatkoi tuplasti pidempään ja siirsi toimintansa yhteisellä päätöksellä telakalle siinä vaiheessa, kun suosio alkoi hiipua. Bändi osasi siis lopettaa ajoissa, mihin Pertti Neumann lukuisine Dingo-variaatioineen ei ole oikein koskaan pystynyt. SUURESTA SUOSIOSTA huolimatta Bogartista on kirjoitettu kitsaasti. Internetissä tietoa on siellä täällä, ja se on useimmiten keskittynyt bändin ulkoiselle habitukselle naureskeluun. Esimerkiksi yhdysvaltalainen uutissivusto Buzzfeed julisti bändin vuonna 2013 yhden promokuvan perusteella ”kasarin kasareimmaksi bändiksi”. Selvää kysyntää vakavissaan tehdylle bändi elämäkerralle siis on ollut. Mattila lähestyy aihetta faninäkökulmasta. Kirja alkaa Bogart Co.:n keikalta Turun VPK:n talolta, jossa kirjoittaja oli paikalla 13-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1985. Näkö kulmasta huolimatta niin Mattila kuin bändi itsekin ruotivat Bogart Co.:n uraa myös kriittisesti. Yhtyeen ensimmäinen – pelkällä Bogart-nimellä tehty – levytys ei kiinnostanut kovinkaan montaa, ja varsinaisen läpi murron yhtye teki vasta toisella Dance Station -nimisellä levyllään. Avainhahmo yhtyeen ammattimaistumisessa oli bändiin ensimmäisen levyn jälkeen liittynyt rumpali Johnny Gustafsson, joka ei progetaustastaan huolimatta vieroksunut Bogart Co.:n tanssipoppia. Kirjaansa varten Mattila on käynyt läpi hurjan määrän arkistomateriaalia, haastatellut bändin ohella myös lukuisia yhtyeen toimintaan tavalla tai toisella liittyneitä henkilöitä, aikalaisia ja jopa bändin faneja. Aineiston pohjalta bändin historia käydään läpi pieteetillä mutta samalla sujuvasti kertoen. Kirjassa bändi ja sen toimintaan läheisesti liittyneet henkilöt pääsevät toden teolla ääneen, sillä sitaatit on lihavoimalla erotettu muusta tekstistä. Sitaattien puhekielisyys on säilytetty, mutta kontrasti muuhun tekstiin ei ole huomattava. Kirjan vapaaseen pilkutukseen tottuu, mutta kaksoispassiivin käyttöön ei. Kirjalla on mittaa muhkeat 520 sivua, joten on aika luontevaa kysyä, olisiko kirjassa ollut karsimisen varaa. Varsinkin, kun yhtyeen aktiivinen vaihe oli lopulta verrattain lyhyt – vain noin seitsemän vuotta. Olisi, mutta mitä itse kukin pitää relevanttina, on monelta osin makuasia. Esimerkiksi tuon ajan äänitysja soitintekniikasta kiinnostuneet löytävät varmasti paljonkin kiinnostavaa yhtyeen levytyssessioiden läpikäynnistä, kun taas itse olisin pärjännyt vähemmälläkin. Kirjan loppupuolelta löytyvät aikalaisartistien näkemykset Bogartista olisivat kyllä joutaneet pois, ja ehkäpä niiden perään laitetut fanien muistelmatkin olisi voinut sijoittaa osaksi tarinaa. Kirjassa on myös jonkin verran toistoa, mikä ei tosin tässä sivumitassa ole mitenkään yllättävää. BOGART CO.:N KANNALTA kuvat ovat erityisen tärkeä elementti, ja tässä kohden kirjassa ei onneksi ole säästelty. Kahden nelivärisen kuvaliitteen lisäksi kirjassa on kymmeniä tekstin lomaan taitettuja mustavalkokuvia, joiden laatu toki hieman vaihtelee. Otoksista piirtyy kuitenkin selvästi bändin kehityskaari ja ennen kaikkea myös se häpeilemätön kaupallisuus, joka oli varmasti yksi syy siihen, miksi Aikaansa edellä ollutta Bogart & Co.:ta vihattiin ja rakastettiin yhtä kiihkeästi.
Kirjaarviot min elämää siirtämällä paino pistettä elämän kvantitatiivisen parantelun sijaan elämän kvalitatiiviseen parantamiseen eli kiinnittämällä enemmän huomiota siihen, millaista elämää todella haluamme elää. Raevaaran teoksen erityinen arvo piileekin hyvää elämää koske vien käsitystemme ravistelemisessa. Voisiko kuolemattomuuden avain piillä virtaavissa kokemuksissa, joissa ajatus kuolemasta katoaa tietoisuudestamme ja joissa sulaudumme nykyhetkeen? Voisiko yhteyden kokemus rauhoittaa menneisyyteen ja tulevaisuuteen tarrautuneen mielemme? Voisiko tietoisuus kuolemasta syventää rakkauttamme elämää kohtaan? Raevaara kirjoittaa kauniisti, intiimisti ja tinkimättömästi. Hän kysyy kipeitä kysymyksiä, jotka mieluusti sysäämme huoliemme ja kiireidemme keskellä pois tietoisuudestamme. Samalla hän osoittaa, että kuoleman kaltaisen musertavan ja lohduttoman ilmiön pohtiminen voi, paradoksaalista kyllä, rikastuttaa elämää. Tiina Raevaara: Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan Like 2024, 318 s. osa rokkitoimittajista suhtautui bändiin perin nuivasti. Musiikin ohella bändi nimittäin mainosti purukumia, vaatteita, kasettimankkoja ja lehmänmaitoa. Kaikki tällainen teki vielä 1980-luvulla bändistä epäuskottavan, kun taas nykyään erilaiset kaupalliset yhteistyöt eivät ole artisteille mitenkään epätavallisia. Etta saattaa sujuvasti mainostaa R-kioskin aamiaisia ja Behm Joutsenen tekstiilejä, eikä sillä ole välttämättä vaikutusta siihen, miten vakavasti musiikkitoimittajat artistien musiikkiin suhtautuvat. Bogart oli sen jäsenille myös kaupallinen projekti, ja yhtyeen toiminnan taustalle perustettu Only Lonely Oy maksoi bändin jäsenille esimerkiksi kuukausipalkkaa. Kiertueillakaan ei rellestetty, mutta kaikkea kiinnostavaa sattui siitä huolimatta. Kirjassa dokumentoidaan esimerkiksi yhtyeen Neuvostoliiton-kiertue, jonka kuvaus täyttää kaikki ne kliseet, joita hajoamaisillaan olevaan kommunistivaltioon on tavattu liittää. Ajallinen etäisyys auttaa usein katsomaan asioita hieman objektiivisemmasta näkökulmasta. Bogart Co. oli omassa lajissaan todellakin ainoa ja yksinäinen. Levyjä käytiin tekemässä Lontoossa ja Tukholmassa asti. Suosio jäi lopulta kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelle. Kirjan rivien välistä voi päätellä, että hieman paremmalla tuurilla Bogartin tarinasta olisi saattanut tulla hyvinkin erilainen. Yhtyeen elämäkerta on kuitenkin kaikin puolin viihdyttävä paketti. Mattilan teos on hieno kunnianosoitus omaleimaisen bändin kovalle työlle. Aku-Tuomas Mattila: Bogart Co. Ainoa. Yksinäinen. Sammakko 2024, 520 s. & Laine Jäntti feat. Outi Heiskanen Tilaa Voiman viikkokirje Uutta luettavaa joka viikko sähköpostiisi voima.? /uutiskirje
Sytyttäjät, liittykää yhteen Virolainen Sveta Grigorjeva tekee manifestoivaa taidetta sisäisellä palolla. TEKSTI TUOMAS RANTANEN K UUDEN hengen puhekuoro julistaa lavalla pitkän listan ironisia väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi Orjuutta ei ollut olemassa, ihmiset eivät tapa itseään työllä, virolaiset osoittavat solidaarisuutta, Viron vuoret ovat korkeita ja virolaiset miehet ovat komeita ja korkeasti koulutettuja ja hyviä sängyssä. Sama monotoninen litania jatkuu toteamuksilla, että sotaa ei ole Ukrainassa, Sudanissa eikä Palestiinassa ja että kadonneet maailmasta ovat myös naisviha, homoja transfobiat sekä rasismi. Samalla kapitalismia ei ole koskaan edes keksitty ja Virossa on vihdoin kunnollinen ja mahtava huvipuisto, jossa myydään maukasta hattaraa. Näin alkaa Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Kanuti Gildi Saalissa koreografi-tanssija-runoilija Sveta Grigorjevan johdolla tehty Sütitjad eli Sytyttäjät. Kuvatun alkuvaiheen jälkeen esitys muuttuu vinksahtaneeksi cheerleader-shown, TED-talk-presentaation ja kaoottisen rap-keikan yhdistelmäksi. Kaiken keskellä esiintyjien kollektiivi julistautuu ikuisesti kiertäväksi sirkukseksi, joka tarjoaa maailmantuskan lievittämiseksi aitoa kehollisuutta ja parempaa dildotekniikkaa. ”Minulle oli erityisen tärkeä etsiä kollektiivista iloa, jonka löytäminen on koko ajan vaikeampaa maailmassa nousevan fasismin, ilmastonmuutoksen jne. myötä. Yritimme yhdessä miettiä, miten esitys voidaan tehdä myös uusliberalistisen toksisen tekopositiivisuuden ulkopuolella”, selittää Grigorjeva. Mediaatiosta manifestaatioon Hänen edellinen teoksensa oli parituntinen tanssiesitys Tantsud, mille saatel uinuda, unistada, puhata ja vastupanu osutada, joka otsikossaan lupaa tarjota tansseja niin unelmoinnin, lepäämisen kuin vastarinnankin tarpeisiin. Tyylilajiltaan se oli suorastaan meditatiivinen verrattuna Sütitjadiin, jossa ensemble muun muassa muodostaa kehoillaan kollektiviisen klitoriksen, vapauttaa nännejä ja julistaa valmentajakseen Dracanea dildoneaksi kutsuttavan ruukkupuun. ”Itse asiassa minua häiritsi, että Tantsud otettiin niin hyvin vastaan. Koska minua pidetään jonkinlaisena enfant terriblena, oletan saaneeni kehuja myös siksi, että teos sopi paremmin ideologisesti oikeampaan ’naiseuteen’. Joten tällä kertaa halusin tehdä jotain paljon aggressiivisempaa.” Kohtauspaikkana Kanuti Gildi Saal Noin vartin kävelymatkan päässä Suomen-laivojen satamasta sijaitseva Kanuti Gildi Saal on viime vuosina muodostunut paikalliseksi kokeilevan ja kapinoivan esittämisen kotiluolaksi. Sen johtaja Priit Raud on myös joka toinen vuosi Rakveressa järjestettävän kansainvälisen Baltoscandal-festivaalin taiteellinen johtaja. Viime aikoina Kanutissa on nähty esimerkiksi Hanna Kritten Tangsoon ja Sigrid Savin feministisillä painoilla tämän ajan fitness-kulttuurille irvaileva Cowbody, Helsingissä Baltic Take Over -tapahtumassakin vieraillut Johhan Rosenbergin riipaiseva yksinäisyyskuvaus Traps sekä myös viime helmikuussa Baltic New Dance Platform -tapahtumassa Riiassa nähty Netti Nügasen The Myth: Last Day, joka alkaa alastoman artistin kaivautuessa esiin tuhkakasasta ja päättyy veret seisauttavaan punk-konserttiin. Ohjelmakuraattori Eneli Järs kertoo, että Kanuti Glidi Saal perustettiin vuonna 2001 tuolloin tilaa vailla olleiden tanssitaitelijoiden kanssa. Ajan myötä siitä on tullut muodon suhteen vapaa esittävän nykytaiteen keskus. ”Olemme tila ja foorumi riippumattomille virolaisille ja joskus myös ulkomaisille esiintyville taiteilijoille. Haluamme tehdä myös tuotannollista yhteistyötä sekä nousevien että kokeneiden taiteilijoiden kanssa ja avata heille ovia kansainvälisille näyttä möille.” Kanuti toimi myös osatuottajana Kiasma-teatterissa viime maaliskuussa nähdyssä väkivaltaisen aseistariisuvassa Maria Metsalun Kulttuuresityksessä. Järsin mielestä havainto ohjelmiston yhteiskunnallisuudesta pitää paikkansa. ”Mielestäni Viron nykyteatterikenttä on tietyiltä osin hyvinkin poliittinen. Tosin ehkä se oli enemmänkin noin vuosikymmen sitten, kun Teatteri NO99 oli valokeilassa. Mutta uskon, että ainakin Kanutista löytyy taidetta, joka on myös kriittistä ja yhteiskunnallista.” Grigorjeva muistuttaa, että poliittisuus ei tarkoita vain julistamista. ”Minusta poliittisuus tulee jopa enemmän siitä, miten työskentelen, kuin siitä, mitä laitan lavalle. Ajattelen, että voit tehdä vaikka teoksen sodasta, mutta jos kohtelet työkavereitasi kuin paskaa, siinä ei ole mitään järkeä.” Tärkeää on myös tunnistaa katseen suunta. ”Emme tarvitse niinkään teatteria, joka puhuu siitä, mitä tapahtuu nyt, vaan sellaista, jossa visioidaan toisenlaista ja parempaa tulevaisuutta itsellemme ja koko maailmalle.” Kanuti Gildi Saalin (Pikk 20, Tallinna) koko ohjelma: www.saal.ee. Sütitjad palaa siellä näyttämölle 28.–29.12. Esityksestä löytyy puhelimeen ladattava englanninkielinen käännös. Sveta Grigorjeva Baltoscandal-festivaaleilla kesäkuussa 2024. Tu om as Ra nt an en Ikuisesti kiertävä sirkus vasemmalta oikealla: Johhan Rosenberg, Sveta Grigorjeva, Katrin Kreuzberg, Siim Tõniste, Üüve-Lydia Toompere ja Alissija-Elisabet Jevtjukova. An asta sia Se m jon ova
8 / 2024 • 51 TUNNUSTAN , että minulla oli vahvoja epäilyjä mennessäni Kansallisteatterin Angels in American ennakkonäytökseen. Tiesin kyllä Tony Kushnerin vuonna 1991 ja 1992 kantaesitetyn yhteensä seitsemän ja puolituntisen näytelmän ja vuoden 2003 HBO-minisarjan merkityksellisyyden eikä minulla ollut epäilyjä ohjaaja Linda Wallgrenin tai työryhmän osaamista kohtaan. Sen sijaan tuskailin, mitä tämä 1990-luvun alun newyorkilaisen AIDSepidemian aikaan ja reaganilaisen konservativismin läpivalaisuun keskittyvä teos voisi kantaa nyky-Suomeen. Kuinka väärässä olinkaan. Kushnerin teksti, Juho Gröndahlin uusi käännös sekä toteutus kaikkinensa ovat niin laadukkaita, että ne ylittävät ajallisen sidoksen. Näyttelijät konkareista (Krisriina Halttu ja Timo Tuominen) nuorempaan polveen (Markku Haussila, Aleksi Holkko, Leo Ikhilor, Aksa Korttila, Inke Koskinen ja Otto Rokka) hoitavat hommansa kuin liekeissä. Kushnerin luvalla nelituntiseksi lyhennetyssä sovituksessa ei ole turhia hetkiä. Kuolemanpelkoon ja sen torjuntaan, homovihaan ja rasismiin, uskonnollisuuden kokemuksiin ja uskontojen perintöön, haluun ja rakkauteen, menestysodotuksiin ja luokkajännitteisiin sekä itsekkyyteen ja toveruuteen liittyvät teemat ovat tietenkin yhtä totta tänään kuin aina. Sielua riepovinta on havainto siitä, että maail ma ympärillämme on muuttunut paljon vähemmän kuin olin typeryyksissäni mennyt kuvittelemaan. Esitykset Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.3. asti Teatteriarviot Totuuden arvo BRUTAALI VARTIJA retuuttaa huputetun vankinsa punaisella kehikolla esitystilassa rajattuun selliin. Näin käynnistyy Markus Leikolan kirjoittama Lähinaapuri, jota esitetään Vuosaaren lukion hylätyssä koulurakennuksessa suomalais-venäläisen Helsinki 98 -teatterin voimin. Ryhmä tunnetaan Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanien nyky-Venäjää kriittisesti peilaavista näytelmäsovituksista. Käsiohjelman mukaan ennen kuolemaansa Aleksei Navalnyin naapuriselliin kiikutettiin meluava mielenterveyspotilas. Näytelmässä Navalnyi näyttäytyy enemmän viitepisteenä samalla, kun naapurisellin mieleltään järkkynyttä vankia esittävä JuhaKOONNUT TUOMAS RANTANEN TEKSTI TUOMAS RANTANEN Tu om o M ann ine n Pekka Mikkola tavoittaa sisäistyneesti tavallisen kansalaisen dostojevskiläis-kafkamaisesti heiluvat tunnetilat. Vaikka Lähinaapuri kommentoi monimielisesti nyky-Venäjää, se tutkii myös laajemmin totalitarismin sadistista sattumanvaraisuutta. Syyllisyydellä ei sille edes ole väliä eli kuten Sami Langin sävykkäästi esittämä vanginvartija kiteyttää: ”Todenpuhumisella ei täällä ole mitään arvoa”. Visualisti Pavel Semchenkon hypnoottiset videokuvat vankilan käytävistä ja tiiliseinistä saartavat yleisön sisälle vangin ja vartijan jakamaan klaustrofobiseen tilaan. Sellin ulkopuolella vastassa on aina uudet muurit, joiden takana jatkuu vankileirien saaristo. Asetelmassa vilahtaa myös Hegelin herran ja orjan dialektinen suhde. Samalla kun vanki hakee sekavilla puheillaan vartijalta tunnustusta elämälleen, näin tekee toiseen suuntaan myös vartija. Näin vartijakin on asetelman vanki, ja niin olemme me kaikki muutkin tähän vääryyksien maailmaan viskatut. Ei ole hullun houretta parahtaa: ”Entä jos tämä onkin totta eikä teatteria?” Esitykset Vuosaaren Tilajakamossa ainakin 17.11. asti (lisänäytöksiä mahdollisesti tulossa). Markus Leikolan haastattelu löytyy Teatterin politiikkaa -podcastista. Musiikkiteatteri Kapsäkin UKK kertoo poliittisesta pysähtyneisyydestä. S UOMEN PRESIDENTTINÄ vuosina 1956–1982 toiminut Urho Kekkonen oli taitava poliitikko, joka kylmän sodan jännitteiden keskellä onnistui tekemään itsestään liki korvaamattoman suomalaiselle poliittiselle eliitille ja siinä sivussa äänestäjille. Nykyisin hänet muistetaan Neuvostoliiton kanssa tehdystä faustisesta sopimuksesta, jolla Suomi sai YYA-vakuudet rauhaan ja idänkaupan runsaat tuotot. Samalla kuitenkin suomalainen yhteiskunta sairastui itsesensuuriin ja edustuksellinen demokratia jähmettyi vallan linnakkeeksi. Juuri tästä kertoo Musiikkiteatteri Kapsäkissä esitettävä Sirpa Kähkösen kirjoittama, Taru Mäkelän ohjaama ja Reetta Ristimäen konseptoima UKK – karnevalistinen musiikki näytelmä. Saman tekijätrion parin vuoden takainen Brechtiä jokanaiselle sijoittui saksalaisen teatterinuudistajan yhdessä perheensä ja rakastajattariensa kanssa Suomessa viettämään lyhyeen pakolaisaikaan 1940-luvun alussa. Kun Brecht-näytelmässä piruiltiin miesneromyytille ja tutkittiin samalla suomalaisen vasemmistolaisuuden historiaa, aika lailla samalla ladulla ollaan nytkin. Vuodenvaihteeseen 1972–1973 sijoittuvan näytelmän kertojana on aikansa ikoniseen kuosiin pukeutunut lottotyttö (Ristimäki) joka jo avauksessa kaataa yleisön niskaan Zavidovovuodot, Suomen keikkumisen lännen (EEC) ja idän (SEV) välillä sekä käynnissä olevan puuhailun valita Kekkonen presidentiksi vaalien sijaan poikkeuslailla. UKK (Juha Pulli) itse on kondomihattuun pukeutunut jo hiukan hömelö tapahtumien keskipiste, joka energiakriisin tuottamien sähkökatkojen keskellä tuhlaa omaa energiaansa perintöprinssinsä Ahti Karjalaisen (Paavo Kerosuo) simputtamisen ohella olemalla kateellinen yleisön suosiosta kahvimainoksen Paula-tytölle. Mutkikkaiden juonenkäänteiden keskellä lavalle pyörähtelevät muun muassa neukkuvallan ja talouselämän punaiset ja harmaat eminenssit, reuman runtelema Sylvi Kekkonen (Ristimäki), Tamminiemen vaikutusvaltainen keittäjä (Hanna Vahtikari) ja sekä Kekkosen naissuhteita laajemminkin edustava karikatyyrihahmo Kirjolohi (Vahtikari). VANHOISTA TRAUMOISTA Kekkosen tajuntaan punkevat myös Neuvostoliiton hyljeksimä oikeistodemari Väinö Tanner sekä Kekkosen sisällissodan aikana johtaman teloituskomppanian luoteihin kuollut punikki. Esityksessä tavaraa on paljon, mikä vaikeuttaa draaman kiteytymistä. Tätä kuitenkin mainiosti kompensoi Kähkösen tekstin terävyys, Mäkelän dynaaminen ohjaus ja koko ensemblen sisäistämä kabareemeininki, jota Niko Kumpuvaaran sovittama ja yhdessä Jusu Berghällin ja Sara Puljulan esittämä musiikki sattuvasti potkii eteenpäin. UKK käy pikakurssista poliittisen aikaan, jossa tunnelmat tähän päivään nähden ovat kuin suoraan Liisa Ihmemaassa -klassikosta. Esitys ei silti rienaa ihmisiä, vaan patsaita – ja tekee sen pitäen katseen tarkasti yliaikaisessa kysymyksessä siitä, mitä lopulta ovat poliittinen valta ja demokratia. Yhteiskunnallisista jännitteistä kiinnostuneen kannattaa UKK:n ohella huomioida myös Aino Pennasen kirjoittama ja Riikka Oksasen & Espoon teatteriin ohjaama Minna Craucher, joka kertoo vastaavalla musiikkiteatterin intensiteetillä väärän henkilöllisyyden turvin yhteiskunnan reunoilta 1930-luvun seurapiireihin ja sittemmin äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen vaikuttajaksi päätyneen opportunistin tarinan. Jos joskus politiikka uhkasi pysähtyä linnoitusmuureihin, tänään sitä seisottaa yleinen neuvottomuus. Teatteri on taiteenlaji, jossa kokemus syntyy esittäjien ja katsojien yhteisesti jakamassa tietyssä ajassa ja paikassa. Siksi aina kun siellä puhutaan historiasta, puhutaan myös tästä päivästä. Poliittisia aiheita se koskee erityisen vahvasti. UKK:n esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 15.2. asti. Minna Craucherin esitykset & Espoon teatterissa 14.12. asti. Kekkosen paluu Enkeleiden siivellä Louis (Markku Haussila) ja Prior (Aleksi Holkko) rakastavat toisinaan vereslihaisesti. Presidentillä riittää silmää naiskauneudelle. Lotto-tyttö havainnoi. M ark ku Pih jala M itro H ärk ön en Vartijan ja vangin dialektisessa tangossa on käyttöä pampullekin
Romanialainen Radu Jude tekee omaehtoisia elokuvia, joiden kurittomuus näkyy myös niiden muodossa. ”M E KAIKKI pyrimme moninkertaistamaan rahamme”, sanoo yksi mainos. ”Valmistaudu olemaan rikas”, neuvoo toinen. ”Haluatko olla miljonääri?” kysyy kolmas. Otteet ovat dokumentista Eight Post cards from Utopia (2024). Se on tuotteliaan Radu Juden ja fi lo sofi Christian Ferencz-Flatzin yhdessä ohjaama kollaasielokuva, joka on koostettu yksinomaan tv-mainoksista. Teos ei sisällä kommentaaria tai tarjoa selityksiä. Mainosten kautta elokuva kuvaa 1990ja 2000-lukujen Romaniaa, jossa niukkuus ja kommunistipuolueen valta ovat jääneet taakse. Mainoksista rakentuu maailma, joka on täynnä luTEKSTI KAISU TERVONEN Elokuvakollaasi tavarapaljoudesta pauksia tavarapaljoudesta, valinnanvarasta ja kiiltävästä tulevaisuudesta. Pepsi-Cola virtaa, vatsa toimii, pyykki on puhdasta ja yritykset yksityisessä omistuksessa. EIGHT POSTCARDS FROM UTOPIA nähdään Helsingissä Night Visions -elokuvafestivaalilla. Kollaasielo kuva on yksi poikkeuksista ohjelmistossa, joka keskittyy kauhuja scifi elokuvaan. Romanialaisen Radu Juden teokset ovat vaikeasti määriteltäviä. Kun ohjaajaa haastateltiin Suomen Kuvalehteen elokuvastaan Bad Luck Banging or Loony Porn (2021) – joka voitti Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon – ohjaaja valitteli, ettei hänellä ole omaa tyyliä. ”Minun pitää etsiä aina jokaiselle elokuvalle sopiva muoto. Siinä mielessä Godard voisi olla esikuvani. Hänhän teki elokuvia elokuvan kielestä”, Jude sanoi. Ranskalaiseen JeanLuc Godardiin häntä ovat verranneet myös muut. Molempien elokuvat hajottavat populaaria kerrontaa kokeelliseen muotoon, joka on usein kommentti jo itsessään. SYYSKUUSSA Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla esitetty Juden Do Not Expect Too Much from the End of the World (2023) esimerkiksi kuvaa nykyistä työelämää paitsi sisällöltään myös rakenteeltaan. Se on lähes kolmetuntinen kuvaus assistentin ylipitkistä työpäivistä, jotka kuluvat pitkälti auton ratissa. Väsymystään valitteleva assistentti auttaa tuotantofi rmaa tekemään videota työturvallisuudesta samalla kun riskeeraa omansa. Välillä elokuvan kerronta puuduttaa yksitoikkoisuudessaan, mutta samalla se on täynnä keskeytyksiä. Usein keskeytykset ovat päähenkilön räävittömiä TikTok-videoita ja otteita varhaisemmasta romanialaiselokuvasta Angela Merge Mai Departe (1981). Diktaattorin ottein Romaniaa hallinneen Nicolae Ceau?escun aikana kuvatun Angela Merge Mai Departe -elokuvan palaset nähdään väreissä, kun taas nykyisyys nähdään harmaan sävyissä. MUOTO ON OLENNAISTA tuoreessa mainoskollaasissakin. Pelkkä mainospätkien runsaus rinnastuu tavarapaljouteen. Ohjaajat kertovat lehdistötiedotteessa käyttävänsä montaasia työkaluna. Leikkaamalla mainospalat seuraamaan toisiaan ohjaajat muuttavat ne isoksi suurennuslasiksi, jonka läpi katsoa ”yhteiskunnan haluja, uskomuksia, toiveita ja pelkoja”. Elokuva on jaettu kahdeksaan osaan. Ensimmäinen kuvaa tapaa, jolla mainokset käsittelevät Romanian kansallista historiaa. Partavesimainos muistuttaa kunniakkaasta menneisyydestä osana Rooman valtakuntaa. Toinen osa on omistettu rahalle. Elokuvassa nähdään mainos RomaToisiaan seuraavat mainokset alkavat elokuvamitassa näyttää entistä oudommilta. 52 • 8 / 2024
Chain Reactions Night Visionsin ohjelmistoon on usein kuulunut dokumentteja, jotka syväluotaavat yksittäisiä elo kuvia. Se on festivaalin tapa nyökätä yhdelle tapahtuman mahdollistavalle ilmiölle: fanitukselle. Uusintaensi-illan hiljattain saaneelle The Texas Chainsaw Massacrelle omistetussa dokumentissa fanien roolin ottaa joukko vaikutusvaltaisia kulttuurihahmoja. Heidän joukossaan ovat elokuvantekijät Takashi Miike ja Karyn Kusama sekä kirjailija Stephen King. Jokainen tuo Tobe Hooperin elokuvaan tuoreita näkökulmia ja puhuu sen rinnalla myös muista elokuvista. Omat elokuvaviitteensä tarjoaa myös dokumentin ohjaaja Alexandre O. Philippe. Hän on leikannut ne vetäväksi osaksi kerrontaa. Parvulos Zombielokuva on keksitty uudestaan lukemattomia kertoja, ja meksikolainen Isaac Ezban lisää perinteeseen vielä yhden kerroksen. Ezban toteuttaa viruskauhua lämminhenkisenä mutta kylmäkroppaisena perhe-elokuvana. Tarina kertoo kolmesta alaikäisestä veljeksestä, jotka elävät erityksissä maaseudulla metsästäen ruokansa ja varoen herättämästä huomiota. He kokevat ensimmäisen seksiaktinsa ja ensimmäisen tapponsa – molemmat kasvukertomuksen virstanpylväitä. Lähes monokromaattisista kuvista muo dostuu maailma, jossa lapsuuden viattomuus sekoittuu kyyniseen selviytymiseen. The Wicker Man Hiljattain restauroitu elokuva vuodelta 1973 kertoo miehestä, joka kokee elämänsä kulttuurisokin. Pienelle skotlantilaissaarelle saapuva poliisi tutkii tytön katoamista. Harras kristitty kulkee saarella virkapuvussaan ja törmää vanhaan pakanauskontoon, avoimeen seksuaali suuteen ja yhteisöä johtavaan lordiin. Viiden tähden folk horror -klassikko on täydellisen omaleimainen teos, jossa pikkutuhma kohtaa kansan balladit ja kyläidylli ihmisuhrin idean. Ohjaaja Robin Hardyn lapset Justin ja Dominic Hardy ovat tehneet isästään ja elokuvan tekoprosessista dokumentin Children of the Wicker Man. Myös se nähdään festivaalilla. The Wicker Man FESTIVAALITÄRPPEJÄ niassa vuosina 1995–96 toteutetusta laajasta yksityistämisprojektista. ”Sinäkin voit olla yrityksen omistaja”, mainoksessa luvataan. Kolmas osa käsittelee tiedettä ja teknologista vallankumousta. Nakkimainos vie avaruuteen, ja hilsesampoon mainos näyttää kemian opiskelijan presentaatiolta. Neljännessä osassa käsitellään mainosten viehtymystä yliluonnolliseen, viidennessä seurataan ihmisen elämänkaarta mainoskuvin, ja kuudes on omistettu mainosten kielelle. Seitsemäs osa käsittelee ei-sanallista viestintää, eleitä ja aisteja. Mainoksista riisutaan ääni, välillä tuotteetkin. Ihmiset haistelevat ja maistelevat. Kahdeksannessa osassa, joka käsittelee sukupuolta, miehet rehkivät kuntosaleilla ja urheilukentillä, kun naiset keimailevat peilin edessä. Mainokset myyvät ihmisille lopulta käsitystä ihmisistä itsestään. RADU JUDE TARJOAA teoksissaan vaikeasti sulavaa huumoria ja sapekasta satiiria. Silloinkin kun hän tarjoaa paratiisia, siinä on ansa. Eight Postcards from Utopia -teoksen päättää epilogi, ”vihreä maailmanloppu”. Eläimet valtaavat ihmisten rakentamat tilat, ruoho peittää kaupungin, ja maisemat vievät paratiisiin. Ihmisiä tai myytäviä tuotteita ei juuri näy. Lopullinen utopia on maailma ilman ihmisiä, tavaroita ja mainoksia. Night Visions -elokuvafestivaali Helsingissä 13.–17.11. ja Turussa 22.–24.11. ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
54 • 8 / 2024 ELOKUVAT KOONNUT TUOMAS RANTANEN Rich Peppiatt: KNEECAP Ensi-ilta 15.11. Sundancen elokuvajuhlilla yleisöpalkinnon voittanut Rich Peppiattin ohjaama pohjoisirlantilainen elokuva kertoo maan lähihistoriaan nähden uhmakkasti iirinkielellä esiintyvästä Kneecaprapryhmästä, jonka jäseniä esittävät artistit ( Móglaí Bap, Mo Chara ja DJ Próvai) itse. Huumeita ja heppuhässäköintiä lapsekkaasti romantisoivaan elokuvaan on voihkittu vaikutteita muun muassa Danny Boylen Trainspottingista (1996) ja Kirill Serebrennikovin Kesästä (2018). Kneecap viittaa troublesajan paramilitaariryhmien petturiepäiltyihinsä soveltamiin polvilumpiolaukauksiin. Kiinnostavinta elokuvassa on rivien välistä hahmottuva kuva väkivaltaisuuksien jälkeisen ajan nuorten perityistä traumoista, yhä ristiriitaisista kansallistunteista, viranomaisiin kohdistuvista ennakkoasenteista ja päihdehakuisuuttakin ruokkivasta näköalattomuudesta. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit 13.11. Yle Teema & Fem: Pölynimurikauppiaat (Suomi 1993) Suomalaisen dokumenttielokuvan kultti klassikossa ohjaaja John Webster kiertää kuvaus ryhmineen ovelta ovelle kolmen pölynimurikauppiaan seurassa ja tulee tallentaneeksi terävän koskettavasti kuinka menestymisen unelma kohtaa 1990luvun lamaSuomen. Net? ix: Derry Girls (Iso-Britannia 2018–2022) Pohjoisirlantilainen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja Lisa McGeen pöyhii sitcom sarjassaan hämmentävän roisilla, mutta samalla vahvan terapeuttisella tavalla oman maansa väkivaltaista poliittista historiaa ja 1990luvun arjen keskellä absurdeina ilmen tyviä vastakkainasetteluja, ennakkoluuloja ja vihanpitoa. 16.11. Yle Teema & Fem: Viva Zapata (USA 1952) Elia Kazanin lajissaan ohittamattomassa klassikossa jätetään historialliset faktat ja etninen sensitiivisyys narikkaan samalla, kun Marlon Brando onnistuu luomaan Meksikon 1900luvun alun vallankumousjohtajiin kuuluneen Emiliano Zapatan (1879–1919) hahmosta yleismaailmallisen riistoa vastaan viimeiseen hengen vetoon taistelevan marttyyrin. 21.11. Yle TV2: Näkemiin Neuvostoliitto (Suomi 2019) Inkerinsuomalainen ohjaajakäsikirjoittaja Lauri Randla kertoo omiin lapsuudenkoke muksiinsa perustuvassa elokuvassaan hauskan nostalgisen, mutta samalla yhteiskunnalli sesti ja kulttuurisesti tarkkasilmäisen tarinan aikuiseksi kasvamisesta Virossa, entisen Neuvostoliiton savuavilla raunioilla. 28.11. Yle Teema & Fem: Green Border (Puola 2023) Teeman elokuvafestivaalien tämän vuoden tärkein elokuva on puolalaisen mestariohjaajan Agnieszka Hollandin aivan tuore ja Suomen rajalakikeskustelun kannalta hyvin ajankohtai nen draama, jossa seurataan lähietäisyydeltä pakolaisten, rajavartijoiden, aktivistien ja paikallisten asukkaiden tilannetta keskellä Puolan ja ValkoVenäjän rajalla tapahtuvaa pakolaiskriisiä. Festivaalitarjonnassa pakolais teemaan osuu myös Gomorrasta (Italia 2008) tunnetun Matteo Garronen Io Capitano (Italia 2022), jossa kaksi senegalilaisnuorta yrittää ylittää epäinhimillisiä esteitä löytääkseen paremman tulevaisuuden Euroopasta. Levan Akin: CROSSING Ensi-ilta 8.11. Toisiaan ja itseään etsivät ihmiset vaeltamas sa metropolin sykkeessä, ah, ihanan retroa. Ihmisen nielevästä kaupungista kertova elo kuva on kuin ehtaa 1980lukua. Ja sehän toimii. Istanbulissa kadonnutta on etsittävä puhelimen ja hakukoneen ulottumattomista katujen sokkelosta, neonvalojen katveesta, bordellista ja putkasta. Tai sillan alta – ja siltoja riittää. Elokuvan nimi Crossing viittaa Bosporin salmea suhaaviin lauttoihin. Niillä Liatäti ja nuori Achi reissaavat, koska Lian sukulaistyttö Tekla saattaa olla milloin Aasian, milloin Euroopan puolella suurkaupunkia, ehkä kui tenkin tässä maailmassa, ehkä vain menneisyy dessä. Liaa esittää tyylikäs georgialainen Mzia Arabuli, mutta elokuvan tähti on turkkilainen Deniz Dumanli Evriminä, transnaisena, joka karismallaan voittaa sekä georgialaisten luotta muksen että turkkilaismiehen rakkauden. Lia, Achi ja Tekla ovat kotoisin Euraasian perähikiältä, Georgian Batumin rantakylästä, johon verrattuna Istanbul on yhtä meluisaa, purskahtelevaa libidoa. Vaikkeivät georgia laiset osaa sujuvaa turkkia, musiikin kielen he taitavat. Suurkaupungin hellyttävimmät ja fi ksuimmat asukkaat ovat trans naisia ja kissoja, ja häihin ovat tervetulleita kaikki. IIDA SIMES Saara Cantell: ANNELIN AIKA Ensi-ilta 8.11. Saara Cantellin dokumenttielokuva Annelin aika sukeltaa näyttelijä Anneli Saulin monivai heiseen elämäntarinaan runsaan arkistomate riaalin ja kuvaushetkellä lähes 90vuotiaan Saulin haastatteluiden kautta. Rooli Toivo Särkän ohjaamassa Hilja maitotyttö elokuvassa vuonna 1953 – ja erityisesti fi lmin nakuuintikoh taus – teki Saulista kertaheitolla seksisymbolin. Naisille langetettu rooli oli niin elokuvissa kuin niiden ulkopuolellakin tuolloin kapea. Saulin kaltainen tähti oli myös kateuden, juoruilun ja ahdistelun kohde. Sauli, jon ka biologinen isä oli romani, oli kuitenkin määrätietoinen ja sanavalmis selviytyjä, joka kielitaitoisena loi uraa myös Saksassa. Elämää pelkäämättömän naisen olemista ja muisteloita on riemastuttava seurata, joskin dokumentti luotaa koskettavasti myös elämän kipukohtia. Ja pian taas nauretaan. Elokuvassa painottuvat aktiivisimman fi lmiuran muistot, ja eikä se ikävä kyllä ehdi pureutua myöhempiin, yhteiskunnallisestikin kiinnostaviin elämänvaiheisiin. 1960luvulle poikkeuksellinen itsenäinen äitiys käydään läpi varsin kevyesti, ja "tulenpalavaksi kommu nistiksi" tunnustautuneen Saulin poliittinen toiminta ja romaniaktivismi ovat mukana ainoastaan pieninä välähdyksinä. Mutta vuonna 2022 kuollut Sauli olikin nainen, jonka elämästä voisi ammentaa lukuisiin kokoillan dokumentteihin. EMILIA MIETTINEN Michel Franco: MEMORY Ensi-ilta 15.11. Meksikolaisen Michel Francon elokuvissa arki set perhesuhteet vääntyvät usein pahalle mut kalle. Tämä pätee myös meilläkin huomioidun – ja Yle Areenassa 24.11. asti löytyvän – New Orderin (2020) suhteen, vaikka sen pääteemat liittyivät totalitarismiin, poliittiseen väkivaltaan ja rasistisesti rakentuneeseen luokkajakoon. Memoryssä Jessica Chastainin esittämä sosiaaliavustaja Sylvia on teiniikäisen tyttären yksinhuoltaja, jonka sosiaalinen elämä liittyy lähinnä AAkerhon tapaamisiin. Luokka kokouksessa hän törmää alkavasta dementiasta kärsivään Sauliin ( Peter Sarsgaard). Francolla on hyvän arthouseohjaajan kyky kertoa rytmillä ja ympäristön yksityiskohdilla. Hän sallii osaaville näyttelijöille tilaa ilmaista asiaansa koko kropallaan ja hiljaisuudella. Tyylitajuisesti valittujen Brooklynmiljöiden keskellä käsitellyksi tulevat niin välittämisen ja rakkauden tunteita kuin lapsuuden traumoja ja vajaavaltaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja. Koh tauksessa, jossa muistisairas esitellään perheelle, voi nähdä yhteyden Rainer Werner Fassbinderin klassikkoon Pelko jäytää sielua (1973). TUOMAS RANTANEN
H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a c in e m a o r io n .f i/ e l k e -l e v it y s elokuvateattereissa 15.11. elokuvateattereissa 22.11. elokuvateattereissa 13.12. elokuvateattereissa 29.11.
pam.fi/tes-neuvottelut Sopimus paremmasta työelämästä. Pitäis tehdä enemmän. Tyytyä vähempään. Ottaa toinen työ. Venyä, tuurata, joustaa. Koittaa vaan jaksaa. Kyllä palvelualojen työntekijät ansaitsevat paljon parempaa.