• 8/2023 13.11.–17.12. | VOIMA.FI TEEMA: OIKEISTO KATSE OIKEAAN B E N Z YS KO W I C Z • E L I I T T I • K A L A P U I KO T
• op-kevytyrittaja.? Palvelun tarjoaa Pivo Wallet Oy Y-tunnuksella tai ilman aloittaminen € selkeä hinnoittelu, ei piilokuluja kaikkien pankkien asiakkaille kiitetty asiakaspalvelu, ihmiseltä ihmiselle OP Light Entrepreneur service is also in English OP Kevytyrittäjä -palvelut ovat sinulle, kun: Lisäksi: haluat oman Y-tunnuksen haluat lähettää yhden tai useamman laskun, ilman omaa Y-tunnusta haluat olla päätai sivutoiminen tmi-yrittäjä Pohjoismaiden kantaesitys / nordisk urpremiär 7 februari på Stora scenen Rätt till ändringar förbehålles ? Tfn 09 6162 1411 (ti-fr kl. 13–15 & 16–18) På scen: ASTRID ASSEFA ANTONIA ATARAH SONIA HAGA PATRICK HENRIKSEN ANNA HULTIN SIMON HÄGER NINA PALMGREN ISABELL STERLING MIIKO TOIVIAINEN JOSEF TÖRNER NIKLAS ÅKERFELT Regi: SAANA LAVASTE Översättning: HANNA ÅKERFELT Föreställningsdramaturg: NINA-MARIA HÄGGBLOM Scenografi och kostym: ANNA SINKKONEN Ljud: HANNA MIKANDER Ljus: PETRI TUHKANEN Mask: JOONAS LAMPI Väldigt fritt efter Professor Bernhardi av Arthur Schnitzler Uppföranderätt: Agency North / Colombine Teaterförlag Läkaren av Robert Icke Köp biljett • Osta liput svenskateatern.fi Jännitysnäytelmä vallasta, etiikasta ja cancel-kulttuurista Pohjoismaiden kantaesitys / nordisk urpremiär 7 februari på Stora scenen Esitys tekstitetään suomeksi. English surtitles. Po hjo ism aid en kan ta esit ys / no rdi sk urp rem iä r 7 feb rua ri på Sto ra sce ne n Rät t till änd rin gar för beh ålle s ? Tfn 09 616 2 141 1 (tifr kl. 13– 15 & 16– 18) På sce n: AST RID ASS EFA AN TO NIA ATA RAH SO NIA HAG A PAT RIC K HEN RIK SEN AN NA HUL TIN SIM ON HÄG ER NIN A PAL MG REN ISA BEL L STE RLI NG MIIK O TO IVI AIN EN JO SEF TÖ RN ER NIK LAS ÅKE RFE LT Reg i: SAA NA LAV AST E Öve rsä ttn ing : HAN NA ÅKE RFE LT För estä llni ngs dra matu rg: NIN A-M ARI A HÄG GBL OM Sce nog rafi och kos tym : ANN A SIN KKO NEN Ljud : HAN NA MIK AND ER Ljus : PET RI TUH KAN EN Mas k: JO ONA S LAM PI Väld igt frit t efte r Pro fes sor Bern har di av Arth ur Sch nitz ler Upp för and erä tt: Age ncy Nor th / Colo mbin e Tea ter för lag Lä kar en av Rob ert Icke Kö p bilj ett • Osta lip ut sve nsk ate ate rn. fi Jä nni tys nä yte lm ä va lla sta , etii ka sta ja ca nce l-k ultt uur ista Po hjo ism aid en ka nta esit ys / no rd isk urp rem iä r 7 feb rua ri på Sto ra sce ne n Esi tys te kst ite tä än suo me ksi . Eng lish sur titl es.
• op-kevytyrittaja.? Palvelun tarjoaa Pivo Wallet Oy Y-tunnuksella tai ilman aloittaminen € selkeä hinnoittelu, ei piilokuluja kaikkien pankkien asiakkaille kiitetty asiakaspalvelu, ihmiseltä ihmiselle OP Light Entrepreneur service is also in English OP Kevytyrittäjä -palvelut ovat sinulle, kun: Lisäksi: haluat oman Y-tunnuksen haluat lähettää yhden tai useamman laskun, ilman omaa Y-tunnusta haluat olla päätai sivutoiminen tmi-yrittäjä Pohjoismaiden kantaesitys / nordisk urpremiär 7 februari på Stora scenen Rätt till ändringar förbehålles ? Tfn 09 6162 1411 (ti-fr kl. 13–15 & 16–18) På scen: ASTRID ASSEFA ANTONIA ATARAH SONIA HAGA PATRICK HENRIKSEN ANNA HULTIN SIMON HÄGER NINA PALMGREN ISABELL STERLING MIIKO TOIVIAINEN JOSEF TÖRNER NIKLAS ÅKERFELT Regi: SAANA LAVASTE Översättning: HANNA ÅKERFELT Föreställningsdramaturg: NINA-MARIA HÄGGBLOM Scenografi och kostym: ANNA SINKKONEN Ljud: HANNA MIKANDER Ljus: PETRI TUHKANEN Mask: JOONAS LAMPI Väldigt fritt efter Professor Bernhardi av Arthur Schnitzler Uppföranderätt: Agency North / Colombine Teaterförlag Läkaren av Robert Icke Köp biljett • Osta liput svenskateatern.fi Jännitysnäytelmä vallasta, etiikasta ja cancel-kulttuurista Pohjoismaiden kantaesitys / nordisk urpremiär 7 februari på Stora scenen Esitys tekstitetään suomeksi. English surtitles.
• O h je lm a T y ö v ä e n k ir ja st o n y st ä v ie n si v u ill a h tt p s :/ / w w w .t y o v a e n k ir ja s to n y s ta v a t. fi / s tk p 2 2 3 / T ila is u u d e t st ri im a ta a n , o so ite y o u tu b e .c o m / ty o v a k i T y ö v ä e n k ir j a s T o n y s T ä v ä T r y S T A D IN 1 . T Y Ö V Ä E N K IR J A L L IS U U S P Ä IV Ä T A a to st a ja lo a m a rr a sk u u n va lo a T Y Ö V Ä E N L II K K E E N K IR J A S T O , S ö rn ä is te n ra n ta tie 2 5 ja J H L , S ö rn ä is te n ra n ta tie 2 3 , H e ls in k i 2 4 .– 2 5 .1 1 .2 2 3 H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a c in e m a o r io n .f i/ e l k e -l e v it y s ELOKUVA TEATTEREISSA 8.12. ELOKUVA TEATTEREISSA 24.11. ELOKUVA TEATTEREISSA 1.12. ELOKUVA TEATTEREISSA Nyt
• Ohjelma Työväenkirjaston ystävien sivuilla https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2023/ Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN 10. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT Aatosta jaloa marraskuun valoa TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki 24.–25.11.2023 Ohjelma Työväenkirjaston ystävien sivuilla https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2023/ Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN 10. T YÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT Aatosta jaloa marraskuun valoa TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki 24.–25.11.2023 Ohjelma Työväenkirjaston ystävien sivuilla https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2023/ Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki T yö vä e n k i r j a s T o n ys Tävä T ry S TADIN 10. T YÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT Aatosta jaloa marraskuun valoa TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki 24.–25.11.2023 O h je lm a T y ö v ä e n k ir ja st o n y st ä v ie n si v u ill a h tt p s :/ / w w w .t y o v a e n k ir ja s to n y s ta v a t. fi / s tk p 2 2 3 / T ila is u u d e t st ri im a ta a n , o so ite y o u tu b e .c o m / ty o v a k i T y ö v ä e n k ir j a s T o n y s T ä v ä T r y S T A D IN 1 . T Y Ö V Ä E N K IR J A L L IS U U S P Ä IV Ä T A a to st a ja lo a m a rr a sk u u n va lo a T Y Ö V Ä E N L II K K E E N K IR J A S T O , S ö rn ä is te n ra n ta tie 2 5 ja J H L , S ö rn ä is te n ra n ta tie 2 3 , H e ls in k i 2 4 .– 2 5 .1 1 .2 2 3 H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a H y v ä n e lo k u v a n p u o l e l l a c in e m a o r io n .f i/ e l k e -l e v it y s ELOKUVA TEATTEREISSA 8.12. ELOKUVA TEATTEREISSA 24.11. ELOKUVA TEATTEREISSA 1.12. ELOKUVA TEATTEREISSA Nyt Tampereen Kirjafestarit la-su 2.-3.12. Tampere-talossa Uudistuvien Tampereen Kirjafestareiden ohjelmistossa mukana mm. Kjell Westö, Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa, Sirpa Kähkönen, Raija Oranen, Sofi Oksanen ja presidenttiehdokaspaneeli. Luvassa on entistäkin monipuolisempi kulttuurin ja kirjallisuuden, nautiskelun ja jouluostosten juhla. Ota tapahtuman sometilit seurantaan: @trekirjafestarit? @trekirjafest Tapahtuman järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin tapahtumamuutoksiin. Tutustu ohjelmaan: kirjafestarit.fi
• ILMOITUS TAIKAA! MAGIC! 7.1. ASTI Kaarle Suuri hallitsi frankkien kuninkaana 46 vuotta ja liitti mahtavaan valtakuntaansa lähes koko läntisen Euroopan. Kun Kaarle kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800, oliko hän antiikin viimeinen tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Historiaosuuden lisäksi teos sisältää kiehtovat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä alku peräistekstistä. kauppa.gaudeamus.fi TALVEN LÄMMITTÄVÄT TEELAADUT Théhuone on teekulttuuriin erikoistunut teekauppa ja teehuone, jonka valikoimassa on yli 400 tee laatua. Teekaupan puolella voit tutustua eri tee laatuihin asiantuntijoiden opastuksella ja tunnelmallisessa teehuoneessa voit rentoutua teepannullisen äärellä. Eerikinkatu 10, Helsinki & Kauppakeskus Ainoa, Espoo. Théhuoneet avoinna maanantaista lauantaihin. www.thehuone.com tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Historiaosuuden lisäksi teos sisältää kiehtovat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä TOMMI P. LANKILA: ANTIIKIN VIIMEINEN KEISARI SONYA LINDFORS: CAMOUFLAGE ARVON KISSA – SUOMALAISTEN RESCUE-KISSOJEN TARINOITA Heli Mäenpään teos kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Kirjan päähenkilöt ovat entisiä kodittomia kissoja, jotka pelastuivat ja löysivät oman kotinsa rakastavan ihmisen luota. Kirjailijan missiona on herättää empatiaa ja arvostusta kissoja kohtaan, mutta myös lisätä tietoa ja viihdyttää lukijoitaan. Heidi Strengell nostaa upeilla muotokuvillaan esiin jokaisen kissan oman persoonan. www.aulakustannus.fi Jalkapalloilijanakin tunnetulta Atik Ismaililta (s. 1957) on ilmestynyt uusi runokirja, jossa kuvataan ihmisen ja luonnon yhteyttä, välittämisen tarvetta sekä reflektoidaan 60-vuotista suhdetta jalkapalloon. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja, novelleja, runoja, näytelmäkäsikirjoituksia sekä kolumneja. www.basambooks.fi ATIK ISMAIL: DELETE ILMAN LUPAA ON SALLITTU Mekaanisia taikakoneita, maagisesti liikkuvia kasveja, kiehtovia kummituksia – kaikkea tätä tarjolla Taikaa!-näyttelyssä Keravalla. Mukana on kansainvälinen joukko taiteen ja taikuuden rajapinnalla tasapainottelevia taiteilijoita, jotka kysyvät: mihin kaikkeen voimme oikeasti uskoa ja luottaa. Livetaikuutta viikonloppuisin! sinkka.fi LUOMUA ESPOOSTA LOP PUS YKS YN MER KKI TUO TTE ET Eeva Putro näyttelee Myllyteatterin monologinäytelmässä ohjaajaa, jolla on pakkomielle toteuttaa porno kirjallisuuden klassikkoon O:n tarina pohjautuva esitys. Ohjaaja kutsuu unelmiensa teatteritaiteilijat koolle kuulemaan rajoja rikkovia visioitaan. Katsoja voi itse valita haluaako kokea tämän kuuman palaverin intiimissä kahvilassa (Ihana kahvila), perinteisessä teatteri tilassa (Teatteri Vanha Juko) vai väestönsuojassa (Vapaan Taiteen Tila). Ensi-ilta 21.11.2023. Muut esitykset: 22./24.11. ja 5./7./9.12.2023 Lisätiedot ja liput: www.myllyteatteri.fi FANTASIE – SEXE, VIOLENCE ET PLAISIR Alfalfa Silmusalaatti on suosituin Espoossa, Keran Halleilla viljeltävistä luomu Silmusalaateista. Pehmeä hernemäinen maku tulee puna-apilan ja sinimailasen versoista, jotka molemmat ovat herneen sukulaiskasveja. Alfalfa Silmusalaatti on heti käyttövalmis, suoraan haarukalla lautaselle tai leivän päälle laitettavaksi. Rasian kartonki on Stora Enson Inkeröisten kartonki tehtaalta ja on FSC sertifioitua kartonkia, kierrätettävissä nestekartonkina. www.silmusalaatti.fi Valtarakenteiden ravisteluun erikoistunut koreo grafi Sonya Lindforsin ja työryhmän tanssiteos camouflage tarkastelee katsomista ja katsomisen politiikkaa. Näyttämöllä on potentiaali paljastaa ja peittää, mutta miten tunnistaa se, mitä näemme? Mitä tapahtuu tunnistamisen hetkellä, jolloin kategorisoimme jonkin asian luokkaan ”nyky”, tai ”taide” tai ”Musta”? Useista päällekäisistä kerroksista rakentuva teos luo näyttämölle vaikuttavan ja immersiivisen kokonaisuuden, mutta kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Esitykset Stoassa 29.11.–2.12.2023 www.zodiak.fi / www.stoa.fi kautta. Kirjan päähendittomia kissoja, jotka
• 8 / 2023 • 7 13.11.–17.12.2023 OLEMME TÄTÄ LEHTEÄ tehdessä kes­ kustelleet paljon ilmaisunvapaudesta, sanomisesta ja sanomatta jättämises­ tä. Viisas vaikenee, sanoo joku. Nykyisessä poliittisessa tilantees­ sa – niin Suomessa kuin maailmalla – vaikenemisesta on tullut aina vain aina vain suurempi uhka. Lehdistön vapauden kaventuminen rapauttaa demokratiaa, joka on maailmanhis­ toriassa monta monituista kertaa liukunut kohti loppuaan kovin hil­ jaa ja huomaamatta. Trollauksen ja maalittami­ sen aikakaudella toimit­ tajille likeisin sensuurin muoto on itsesensuuri: kannattaako aiheeseen tarttua, uskaltaako tästä kirjoittaa? Me Voimassa uskom­ me, että asioista pitää pu­ hua palautetta pel­ käämättä, uusia näkökulmia on avattava ja polt­ tavia kysymyksiä on kysyttävä, vaikka Moniäänisen yhteiskunnan puolesta VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafikko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Elisa Helenius, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Elo Lönnrot, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Lisa Rothsten, Anna-Sofia Schaller, Iida Simes, Jari Tamminen, Tove Terho, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Maija Alander, Emma Auvinen, Dmitry Gurbanov, Ninni Kairisalo, Mikko Lohikoski, Emilia Männynväli, Kai Talvinen, Kaisu Tervonen, Karstein Volle, & Kaino Wennerstrand | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi, Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | KANNEN KUVAT: Zyskowicz: Nauska, Kekkonen: Wikimedia Commons CC BY 4.0, Thatcher: Wikimedia Commons, Musk: Yhdysvaltojen liittovaltion ilmavoimat, Räsänen: Pirjo Tuominen / Compic / Eduskunta, Wahlroos: Wikimedia Commons, Purra: Valtioneuvosto Ka ns i: To im itu s Pääkirjoitus ILMOITUS TAIKAA! MAGIC! 7.1. ASTI Kaarle Suuri hallitsi frankkien kuninkaana 46 vuotta ja liitti mahtavaan valtakuntaansa lähes koko läntisen Euroopan. Kun Kaarle kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800, oliko hän antiikin viimeinen tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Historiaosuuden lisäksi teos sisältää kiehtovat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä alku peräistekstistä. kauppa.gaudeamus.fi TALVEN LÄMMITTÄVÄT TEELAADUT Théhuone on teekulttuuriin erikoistunut teekauppa ja teehuone, jonka valikoimassa on yli 400 tee laatua. Teekaupan puolella voit tutustua eri tee laatuihin asiantuntijoiden opastuksella ja tunnelmallisessa teehuoneessa voit rentoutua teepannullisen äärellä. Eerikinkatu 10, Helsinki & Kauppakeskus Ainoa, Espoo. Théhuoneet avoinna maanantaista lauantaihin. www.thehuone.com tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Historiaosuuden lisäksi teos sisältää kiehtovat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä TOMMI P. LANKILA: ANTIIKIN VIIMEINEN KEISARI SONYA LINDFORS: CAMOUFLAGE ARVON KISSA – SUOMALAISTEN RESCUE-KISSOJEN TARINOITA Heli Mäenpään teos kertoo suomalaisten rescue-kissojen elämästä 21 tositarinan kautta. Kirjan päähenkilöt ovat entisiä kodittomia kissoja, jotka pelastuivat ja löysivät oman kotinsa rakastavan ihmisen luota. Kirjailijan missiona on herättää empatiaa ja arvostusta kissoja kohtaan, mutta myös lisätä tietoa ja viihdyttää lukijoitaan. Heidi Strengell nostaa upeilla muotokuvillaan esiin jokaisen kissan oman persoonan. www.aulakustannus.fi Jalkapalloilijanakin tunnetulta Atik Ismaililta (s. 1957) on ilmestynyt uusi runokirja, jossa kuvataan ihmisen ja luonnon yhteyttä, välittämisen tarvetta sekä reflektoidaan 60-vuotista suhdetta jalkapalloon. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja, novelleja, runoja, näytelmäkäsikirjoituksia sekä kolumneja. www.basambooks.fi ATIK ISMAIL: DELETE ILMAN LUPAA ON SALLITTU Mekaanisia taikakoneita, maagisesti liikkuvia kasveja, kiehtovia kummituksia – kaikkea tätä tarjolla Taikaa!-näyttelyssä Keravalla. Mukana on kansainvälinen joukko taiteen ja taikuuden rajapinnalla tasapainottelevia taiteilijoita, jotka kysyvät: mihin kaikkeen voimme oikeasti uskoa ja luottaa. Livetaikuutta viikonloppuisin! sinkka.fi LUOMUA ESPOOSTA LOP PUS YKS YN MER KKI TUO TTE ET Eeva Putro näyttelee Myllyteatterin monologinäytelmässä ohjaajaa, jolla on pakkomielle toteuttaa porno kirjallisuuden klassikkoon O:n tarina pohjautuva esitys. Ohjaaja kutsuu unelmiensa teatteritaiteilijat koolle kuulemaan rajoja rikkovia visioitaan. Katsoja voi itse valita haluaako kokea tämän kuuman palaverin intiimissä kahvilassa (Ihana kahvila), perinteisessä teatteri tilassa (Teatteri Vanha Juko) vai väestönsuojassa (Vapaan Taiteen Tila). Ensi-ilta 21.11.2023. Muut esitykset: 22./24.11. ja 5./7./9.12.2023 Lisätiedot ja liput: www.myllyteatteri.fi FANTASIE – SEXE, VIOLENCE ET PLAISIR Alfalfa Silmusalaatti on suosituin Espoossa, Keran Halleilla viljeltävistä luomu Silmusalaateista. Pehmeä hernemäinen maku tulee puna-apilan ja sinimailasen versoista, jotka molemmat ovat herneen sukulaiskasveja. Alfalfa Silmusalaatti on heti käyttövalmis, suoraan haarukalla lautaselle tai leivän päälle laitettavaksi. Rasian kartonki on Stora Enson Inkeröisten kartonki tehtaalta ja on FSC sertifioitua kartonkia, kierrätettävissä nestekartonkina. www.silmusalaatti.fi Valtarakenteiden ravisteluun erikoistunut koreo grafi Sonya Lindforsin ja työryhmän tanssiteos camouflage tarkastelee katsomista ja katsomisen politiikkaa. Näyttämöllä on potentiaali paljastaa ja peittää, mutta miten tunnistaa se, mitä näemme? Mitä tapahtuu tunnistamisen hetkellä, jolloin kategorisoimme jonkin asian luokkaan ”nyky”, tai ”taide” tai ”Musta”? Useista päällekäisistä kerroksista rakentuva teos luo näyttämölle vaikuttavan ja immersiivisen kokonaisuuden, mutta kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Esitykset Stoassa 29.11.–2.12.2023 www.zodiak.fi / www.stoa.fi kautta. Kirjan päähendittomia kissoja, jotka TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 8 Kirkko 44 Max Porter 10 Laura Kolbe ÄÄRIOIKEISTO 30 & POPULISMI 34 Nauska 8 mielipidelehtien laatulehtipalkinnon saanut, puoluepoliittisesti sitoutuma­ ton, Suomen suurin yhteiskunnallinen kulttuurilehti Voima ei enää vastaisuu­ dessakaan ole kansalaisten saatavilla Tikkurilan kirjaston aulassa. Lain mukaan kirjastojen tehtävät ovat muun muassa ”aktiivisen kansa­ laisuuden, demokratian ja sananva­ pauden sekä yhteiskunnallisen ja kult­ tuurisen vuoropuhelun edistäminen”. Ne toteutuisivat paremmin, jos Voima olisi edelleen kirjaston aulassa jaossa eikä pelkästään lukukappaleena luku­ salin kätköissä. EMME NOSTA ASIA A esiin vain, kos­ ka haluamme telineen takaisin kir­ jaston aulaan. Nostamme asian esiin, koska olemme huolissamme sanan­ vapauden, vapaan tiedonkulun ja kan­ salaisyhteiskunnan puolesta. Haluam­ me puhua tästä silläkin uhalla, että joku muu keksii alkaa rajoittaa lehtem­ me saatavuutta. Emme halua, että perussuomalais­ ten mediasuhdetta käsittelevä nuori journalisti tai hyvin inhimillisen kuvan eräästä perussuomalaisten poliitikosta ottanut kuvaaja saavat uhkauk sia ja viha postia netti trolleilta, jopa poliiti­ koilta. Emme halua, että natsia natsik­ si yksityisellä sometilillään kutsunut ihminen joutuu vuosia kestävään oi­ keusprosessiin, jonka ainoa motiivi on vaikeuttaa vastaajan elämää. Yhteiskunta on demokraattinen vain, kun se on moniääninen, tiedon­ kulku toimii ja kun vallan vahtikoirat pääsevät tekemään työnsä rauhassa. EMILIA MIETTINEN 13 TEEMA: OIKEISTO SIVUT 8–11, 16–23, 30–31, 34–37, 42–43 Tämän lehden välissä on Voiman talousliite. Se on kannanotto paremman talouden, talousjournalismin ja talouden tietopohjan laajentamisen puolesta. Liitteen on koonnut Pauli Huotari ja kuvitus on Aleksandra Aksanovan käsialaa. sen joutuisi tekemään omalla riskil­ lään. Se on meidän vastuumme jour­ nalisteina. SYYSKUUSSA SAIMME VIESTIN Van­ taan pääkirjastosta Tikkurilasta: Voiman jakelu kirjastossa lakkaa. Syy­ nä on uusi linjaus, jolla ilmais­ jakelulehtien jakelua rajoi­ tetaan kirjastojen tiloissa. Voiman saamien tietojen mukaan linjaukseen vaikutti ”perussuomalaisen kaupun­ gin kulttuurilautakun­ nan jäsenen Voima­ lehteen kohdistunut ’kysely ja ärtymys’” (kts. s. 9). Jos Voiman oi­ kaisuvaatimus ei mene läpi, tämä ai­ koinaan Tiedonjul­ kistamisen valtion­ palkinnon ja vast­ ikään Kult­ tuuri­, tiede­ ja OPAS OIKEISTOLAISUUTEEN 18 Al ve sg as pa r / W iki m ed ia C om m on s An to n H äm älä ine n An to n H äm älä ine n
• 8 • 8 / 2023 ANNA , 29, Helsinki ”Tulisi ajatella meidän kaikkien hyvinvointia. Kuka tahansa voi koska tahansa tippua ja joutua heikkoon asemaan, joten tulisi ajatella pidemmällä tähtäimellä meidän kaikkien yhteistä hyvää.” ALEKSI , 30, Helsinki ”Elämä on muutakin kuin vuosineljänneksiä, pitää katsoa paljon pidemmälle. Jos ajatellaan, että miksi ihmiset voi huonosti, niin se ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan ne on pitkiä kehityskulkuja. Jos asioihin puututtaisiin ennalta ehkäisevästi, niin se olisi paljon halvempaa ja humaanimpaa.” HANNU , 74, Forssa ”Tietysti oikeiston on pidettävä pintansa, mutta sen on pidettävä yllä sivistysvaltion ihanteita, niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti, ja vältettävä viimeiseen saakka kaikkia ääriliikkeitä.” ANNI , 61, Helsinki ”Pitäisi kaikin tavoin pyrkiä siihen, että myös oikeistolainen tai oikeistolaisesti ajatteleva, toimiva ihminen pystyisi asettumaan sellaisen ihmisen asemaan, jolta puuttuu melkein kaikki ja jolta nyt viedään elämän perusedellytyksiä. Jos päättäjiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja päätöksiä perustellaan vaan siten, että ’näin on pakko tehdä’, on politiikka tosi kamalaa.” Mitä terveisiä haluat lähettää oikeistolle? Mielipide TEKSTI JA KUVAT ANTON HÄMÄLÄINEN Kirkon kannanotot köyhyydestä kuohuttavat, mutta juontavat ihmisten kokemuksista. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS Kirkko puolustamassa heikoimpia Jeesus ajaa ahneet tyypit ulos temppelistä Caravaggion vuosien 1610–1620 välillä maalaamassa teoksesta. H AAGAN SEURAKUNTA kri­ tisoi kuluneena syksy­ nä hallituksen leikkaus­ politiikkaa viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) näin: ”’Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mi­ tä hänellä on.’ Mt. 25: 29 Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalaton­ ta leikata jo valmiiksi pieni tuloisilta ja heikossa asemassa olevilta.” ”Osa näki julkaisun hyökkäyksenä oikeistoa vastaan”, kommentoi Haa­ gan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson. ”Sana ’jumalaton’ on kir­ kon kieltä, joka saattaa olla monelle vierasta. Jumalaton käytös on sellais­ ta, joka vie kauemmas Jumalasta ja kauemmas ihmisestä ja inhimillisyy­ destä. Jumala ei pakota ihmistä toimi­ maan näin, vaan se on jokaisen ihmi­ sen oma valinta.” Julkaisu kirvoitti monenlaisia mieli­ piteitä. Jotkut pitivät kannanottoa liian räväkkänä, ja osa julkaisun keräämis­ tä kommenteista oli niin rajuja, että ne tuntuivat Mattssonista fyysisesti pa­ halta. Samaan aikaan häntä ilahdutti se, miten ihmiset heräsivät puolusta­ maan heikossa asemassa olevia. ”Osa ihmisistä sanoi, että he eivät enää kuulu kirkkoon, mutta ajattele­ vat ensimmäistä kertaa kirkon puhu­ van siitä, mikä on kirkon tehtävä: puo­ lustaa heikommassa asemassa olevia. Osa sanoi myös, että voisi ajatella liit­ tyvänsä takaisin kirkkoon, jos toimin­ ta menee tähän suuntaan.” Julkaisun aikaansaama keskustelu näyttää, että vaikka kirkko halutaan pitää erillään politiikasta, kirkon po­ liittiset kannanotot kiinnostavat. ”Ih­ miset ja media haluavat kuulla, mitä mieltä kirkko on”, Mattsson sanoo. Hä­ nen mukaansa X:ssä tehdyn julkaisun tarkoituksena ei ollut kahtiajaon luo­ minen, eikä kritiikki kohdistu tekoon, yksittäiseen henkilöön tai puoluee­ seen. ”Kaikki, mistä puhumme julki­ sesti, nousee ihmisten kokemuksista”, hän perustelee julkaisupäätöstä. Avun tarve lisääntynyt Seurakunnassa ihmisten kokemuk­ set tulevat esille monenlaisissa arki­ päiväisissä kohtaamisissa esimerkiksi ruoanjakelun tai kirkon järjestämien keskustelutilaisuuksien yhteydessä. Mattssonin mukaan kysyntä seura­ kunnan tarjoamalle diakoniselle avul­ le kasvoi korona­aikana, eikä sen tar­ ve ole ollut vähenemään päin. Ihmiset tarvitsevat yhä enemmän konkreettis­ ta ja taloudellista apua: ruokaa, tukea vuokranmaksuun, sähkölaskuihin tai lasten harrastuskustannuksiin. Seura­ kunnilla ei kuitenkaan ole käytössään sellaisia resursseja, joilla voitaisiin korvata hyvinvointivaltion puutteita. ”Monia ihmisiä pelottaa, mihin yh­ teiskuntamme on menossa ja putoaa­ ko tukiverkkojen ulkopuolelle. Kun me seurakunnassa kuuntelemme ihmisiä riittävän tarkasti, mielestäni meillä on mandaatti sanoa ääneen, mitä olemme kuulleet. Kun some­julkaisu on julkais­ tu, jokainen tulkitsee sen eri tavalla.” Mattsson sanoo, että seurakunnan toimintaa arvostetaan turvaverkkojen paikkaamista enemmän ihmisten hen­ kisenä tukena. ”On kollektiivista em­ patiaa kulkea rinnalla ja kantaa toi­ sia. Mielestäni se on inhimillisyyden arvoja noudattavan yhteiskunnan pe­ rusta.” Kirkkoa kaivataan arvokeskusteluun Kirkon suunnalta on vastikään kuul­ tu muitakin soraääniä hallituksen lin­ jaa vastaan. Esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman esittämä voimakas kritiikki nousi syksyllä laajalti otsi­ koihin. Se, miten Suomen evankelis­lute­ rilainen kirkko asemoituu oikeisto­ vasemmisto­akselille tai missä mää­ rin sen halutaan ottavan kantaa poliittisiin kysymyksiin, jakaa mieli­ piteitä. Mari Mattsson sanoo, ettei kirkon voi sanoa edustavan mitään poliittista ideologiaa. ”Mutta se, että kirkko olisi irrallaan kaikesta politiikasta, on täy­ sin epärelevantti ajatus. Jokainen kir­ kon jäsen edustaa arvojensa kautta jo­ takin poliittista suuntausta, kirkolla on vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto ja lisäksi, halusimme tai emme, mei­ dät asetetaan myös osaksi yhteiskun­ tapoliittista kenttää.” Kirkon on Mattssonin mukaan tule­ vaisuudessakin saatava olla keskuste­ leva yhteiskunnallinen toimija. ”Otam­ mepa kantaa mihin tahansa, joku voi nähdä sen poliittisena. Sille emme voi mitään. Tarvittaessa Jeesus jopa huu­ si pienen ihmisen puolesta. En ajattele, että meidän tulee ruveta huutamaan, mutta kyllä meidän täytyy olla tukena, kuunnella ja myös pitää ääntä.” Mattsonin mukaan kirkon osalli­ suus yhteiskunnallisessa keskustelus­ sa on sekä sorrettuja, vähäosaisia ja jokaisen ihmisen yhdenvertaisuutta puolustavan vapautuksen teologian että aikaan, paikkaan ja ihmisten päi­ vittäiseen arkeen sidotun kontekstuaa­ lisen teologian mukaista. ”Jos kirkko vaikenee, en tiedä, mik­ si edes olemme olemassa. Ja jos taas kirkko vaiennetaan, silloin vaikenee iso arvokeskustelu.” JOS KIRKKO VAIKENEE, EN TIEDÄ, MIKSI EDES OLEMME OLEMASSA. W ikim ed ia C om m on s / ana go ria
• 8 / 2023 • 9 Karstein Volle Ei kannata provosoitua, kun provosoidaan. TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI EMILIA MIETTINEN Taktiikkaa puhepeliin! Vantaa haluaa rajoittaa Voiman jakelua ”P ASKANPUHUMINEN on po­ liittista taktiikkaa, joka toi­ mii niihin, joita ei kiinnos­ ta totuudellisuus, vaan haastaminen, polarisaation lisääminen ja omien kannattajien mobilisointi”, kertoo his­ toriantutkija Oula Silvennoinen Hel­ singin yliopistosta. Hän analysoi, millä eri tavoin loukkaaviin ja valheellisiin väitteisiin voi suhtautua ja mitä eri ta­ voista seuraa: 1.Kumoa väite näkyvästi ja kuuluvasti ja hauku sanojaa päälle! Haitat: Tämä näyttää, että tässä on Kaksi yhtä vahvaa argumenttia ja kak­ si samalla tavalla toimivaa osapuolta, eli se nostaa argumentin ja toiminta­ tavan arvoa. 2. Anna takaisin samalla mitalla. Hyödyt: Tämä voi yllättää ja muut­ taa keskustelun suuntaa, mutta vaa­ tii hyvää tilannetajua ja taktiikan tun­ temista. Haitat: Keskustelu muuttuu räyhäämiseksi, ja polarisoi ilmapiiriä entisestään. 3. Älä reagoi lainkaan. Hyödyt: Näin epätosi väite ei saa enempää näky­ vyyttä ja unohtuu pian. Haitat: Samal­ la voi mennä ohi asiallistakin kritiik­ kiä, johon olisi hyvä reagoida. 4. Reagoi maltilla ja toista omaa viestiäsi. Hyödyt: Näin tavoitat par­ haiten enemmistön, joka arvostaa rau­ hallista puhetta ja seuraa keskustelua sivusta. Silvennoinen muistuttaa, ettei somes­ sa vastaan tulevaan tarvitse, eikä kan­ nata, reagoida. ”Jos jotain älyttömyyttä rummutetaan somessa monta päivää, niin kolmantena Iltalehti tekee siitä jutun ja neljäntenä Helsingin Sano­ mat, ja sitten siihen täytyykin jo ottaa kantaa.” Politiikassa erilaiset puhetavat tu­ levat ja menevät. ”Mikä politiikassa menee ylös, tulee myös alas. Suosio­ taan ei voi loputtomasti kasvattaa, tai asemaansa säilyttää, paskaa puhu­ malla.” V ANTA AL AISET ei­ vät saa enää toistai­ seksi Voima­lehteä mukaansa Vantaan kaupungin pääkirjas­ tosta. Kulttuurijohta­ ja Annukka Larkio on tehnyt linjauk­ sen, joka rajoittaa ilmaisjakelulehtien jakelua kirjastojen tiloissa Vantaalla. Larkio myöntää, että linjauksen taus­ talla vaikuttaa perussuomalaisen kau­ punkikulttuurilautakunnan jäsenen Voima­lehteen kohdistunut ”kysely ja ärtymys”. Kyseessä ei ole uusi asia. Vastaavia vaateita Voimaa kohtaan esi­ tetty aikaisemminkin. Vantaan kaupungin apulaiskaupun­ ginjohtaja Riikka Åstrand vahvistaa, että kirjastojen ilmaisjakelumateriaa­ leista on ollut porua jo pidempään. ”Kyllä sieltä perussuomalaisista on ky­ selty tästä asiasta. Samalla on myös toivottu, että he saisivat jonkin lehden sinne itse, ja kyseenalaistettu se, toimi­ taanko kaikkia kohtaan yhdenvertai­ sesti. Olen pyytänyt, että he tekisivät valtuustoaloitteen tästä, jotta prosessi olisi läpinäkyvä, mutta he eivät ole si­ tä tehneet.” Uudessa kirjastoja koskevassa lin­ jauksessa todetaan, että ilmaisjakelu­ lehtien jakelutelineille ei tarjota tilaa, poikkeuksena Vantaan kaupungin jul­ kaisut sekä paikalliset ja kaupungin­ osalehdet. Sekä Larkio että Åstrand vetoa vat tilanpuutteeseen. Åstrandin mukaan ”olemme lähteneet [ilmais jakelua] myös omista syistämme selvittämään. Meidän näkökulmastamme tässä ei ole kyse poliittisesta asiasta, vaan käytän­ nön haasteesta. Kaikki halukkaat il­ maisjakelulehdet eivät mahdu järke­ västi tiloihimme ja meidän on tehtävä asiassa yhdenvertaisesti kaikkia toimi­ joita kohteleva ratkaisu”. Journalistisia ilmaisjakelulehtiä, eli niitä, jotka ovat sitoutuneet Julki­ sen sanan neuvoston (JSN) määrittele­ miin Journalistin ohjeisiin, ei Suomes­ sa monia julkaista. Åstrandin mukaan eräs telinejakeluun pyrkinyt julkaisu on esimerkiksi Kristityt Yhdessä ry:n tiedotus­ ja jäsenlehti Aalloilla, joka on myös Radio Dein ystävien lehti. Toisin kuin Voima, Aalloilla ei ole sitoutunut JSN:n vaalimiin journalistisiin peri­ aatteisiin kuten ei myöskään puolue­ lehti Perussuomalainen. UUDEN LINJAUKSEN JOHDOSTA Voi­ ma­lehti sai syyskuun lopussa Tikkuri­ lan kirjastosta sähköpostiviestin, että jakeluteline pitää hakea pois. Saman­ sisältöinen yhteydenotto tuli Pointin kirjastosta, joka sijaitsee Pakkalan op­ pimis­ ja informaatiotalossa, ja Kor­ son Monitoimikeskus Lumosta, jossa on Lumon kirjasto. Näiden jakelupis­ teiden telineet eivät kuitenkaan sijait­ se kirjastojen tiloissa, vaan kaupunki­ ympäristön toimialan tilanhallinnan palvelualueella. Åstrandin mukaan ”kaupunkitasoista linjausta ei ole asi­ assa tehty, mutta sellaisen tekeminen on ollut esillä sekä kaupungin laki­ miehellä että viestinnässä.” Kuitenkin Lumon aulahenkilökun­ nalle välitettyjen tietojen mukaan Voi­ man jakelu oli kielletty kaikissa Van­ taan kaupungin kiinteistöistä, ja siksi ne poistettiin. Lumon kirjaston palve­ luesihenkilö Anne Bürklandin mu­ kaan asiassa on tapahtunut sekaan­ nus. Apulaiskaupunginjohtaja Åstrand on antanut Voimalle luvan palauttaa telineet Lumoon ja Pakkalaan. Voimalle ei toimitettu hallintolain mukaisesti päätösasiakirjaa uudes­ ta linjauksesta, vaan se sai sen hal­ tuunsa vasta jutun selvittelyn yh­ teydessä. Voima tekee linjauksesta oikaisuvaatimuksen asian periaat­ teellisuuden vuoksi. Voima on huolis­ saan journalistisen tiedonvälityksen saavutettavuudesta ja sen rajoittami­ sesta puoluepoliittisesti julkisissa ti­ loissa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON julkisoi­ keuden professori Tomi Voutilainen näkee Vantaan kaupungin linjauk­ sen laillisena, mutta ongelmallisena. ”Tällaisen linjauksen voi kyllä kun­ nallinen viranomainen tehdä. Mutta kun sellainen tehdään, perusteiden täytyy olla jossain selkeästi näkyvil­ lä, ettei niistä synny spekulaatiota, jos on lähdetty vakiintuneita käytäntöjä muuttamaan.” Voima­lehteä on jaettu Vantaan pääkirjastossa koko 2000­luvun alus­ ta alkaen, ja esimerkiksi Lumo­kirjas­ ton henkilökunta on erikseen pyytä­ nyt jakelutelineen Monitoimikeskus Lumon aulaan. Jakelupisteistä on aina sovittu kirjaston henkilökunnan kans­ sa, ja heillä on tietenkin oikeus myös pyytää telinettä poistettavaksi. Tällä kertaa aloite ei kuitenkaan tullut kir­ jaston henkilökunnalta vaan virkako­ neistolta. ”Näyttäytyy hieman erikoisena, jos poliittisilla vaikuttimilla on ollut osuutta korostetusti poliittisesti neut­ raalin kirjaston tehtäviin, joihin kuu­ luu poliittisten julkaisujen neutraalisti levittäminen ja sananvapauden edistä­ minen”, toteaa Voutilainen perussuo­ malaisten osuudesta asiaan.
• 10 • 8 / 2023 Yläluokan ympyröissä Suomalaisessa yliopistossa kohtaavat eliitti ja radikaaliajattelijat, joista osa nousee uuteen eliittiin, historioitsija Laura Kolbe sanoo. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN ”O LE VAROVAINEN . Opiskele. Älä elä toimettomana. Nuku vain öisin. Älä hypi, vihel­ lä äläkä potki. Kävele arvokkaasti ja hitaasti, istu selkä suorana. Hillitse tunteesi äläkä naura missään nimes­ sä niin kovaa, että hampaat näky­ vät.” Näitä aatelisten kasvatusperi­ aatteita sovellettiin agronomi Louis Ehrnroothiin, joka asui vanhoille päivilleen saakka Tervikin kartanos­ sa Loviisassa. 98­vuotiaaksi eläneen Ehrnroothin isä oli Aleksanteri III:n kummipoika, jonka kotona korostet­ tiin perinteiden säilyttämistä. Ehrnroothin elämäntarina on klas­ sikkoesimerkki Suomen vanhasta ylä­ luokasta, jonka harteita painaa suvun velvoittava perintö, Laura Kolbe ker­ too kirjassaan Yläluokka – Olemisen sietämätön vaikeus (Kirjapaja, 2014). Kolbe on tietokirjailija ja Helsingin yli­ opiston Euroopan historian professo­ ri, joka on akateemisella urallaan tut­ kinut suomalaista luokkayhteiskuntaa, etenkin yläluokkaa. Vaikka median keskiluokkaolettamasta puhutaan pal­ jon, hänen mukaansa media käsittelee mieluummin huono­osaisuutta ja köy­ hyyttä kuin yläluokkaa. Analyyttis­ ta katsetta ei käännetä kovin helposti ylöspäin. Miksi olisi tärkeää tietää, mi­ ten eliitti elää? ”Kaikki sellainen on inhimillises­ ti ottaen kiinnostavaa, mikä auttaa ymmärtämään yhteiskunnan moni­ naisuutta ja näkymättömiä maailmo­ ja, joihin ei muuten ole pääsyä”, hän sanoo. On myös tärkeää tietää, keitä näissä maailmoissa liikkuu ja miten yläluokan ympyröihin voi päästä – tai joutua. Kolbe itse liikkuu suomalaisen elii­ tin ja sivistyneistön joukossa, mutta lapsuudessaan hän on elänyt ”huvi­ lan, omakotitalon ja arava­asunnon välillä”, minkä vuoksi yhteiskunnan eri puolet ovat tulleet eläviksi. Hän identifioituu nykyisin ensisijaisesti kaupunkilaiseen koulutettuun keski­ luokkaan eli sivistyneistöön. Hän on myös Keskustan kaupunginvaltuutet­ tu Helsingissä. Aateliskalenteri ja someyrittäjät ”Vanhan rahan” sukuja, joilla on perit­ tyä varallisuutta, voi etsiä esimerkiksi Suomen Ritariston ja Aatelin kalente­ rista, jota on julkaistu vuodesta 1858 lähtien. Myös Suomen perheyrittäji­ en liiton jäsenkalenteri voi antaa os­ viittaa maamme mahtisuvuista. Vuo­ sittain aina marraskuussa julkaistava verotietolistaus näyttää puolestaan, ketkä ovat maan tuloeliittiä. Näille lis­ toille voi päästä suurilla yrityskaupoil­ la, mutta tiedoista käy ilmi sekin, että esimerkiksi somevaikuttajat voivat tienata saman verran kuin huippuasi­ antuntijat, vaikka heillä ei välttämättä ole huippukorkeaa koulutusta. Mikä erottaa äkkiä vaurastuneet, ”nousuk­ kaat” vanhoista eliitti suvuista? ”Kunakin aikana voi rikastua ai­ kaan sopivalla tavalla. Mutta rikas­ tuminen ei takaa paikkaa luokka­ hierarkian yläpäässä, vaan sinne nousu saattaa vaatia sukupolvia. Sopi­ vasti solmittu avioliitto voi tarjota oi­ kotien luokasta toiseen.” Kuuluuko joku yläluokkaan vai ei riippuu siitä, miten saadut varat käyt­ tää. Kolbe mukailee ruotsinkielistä sa­ nanlaskua: ensimmäinen sukupolvi hankkii omaisuuden, toinen sukupol­ vi perii sen ja kolmas sukupolvi joko hassaa sen tai sijoittaa viisaasti. ”Kol­ mannen sukupolven toimenpiteet mit­ taavat jatkuvuuden.” Hänen mukaansa yhteiskun­ nan luokkahierarkioita ei ole valet­ tu betoniin kovin suunnitelmallisesti. ”Maailman historia on täynnä suhmu­ rointia ja sattumuksia, ja paljon on kiinni siitä, että on oikeaan aikaan oi­ keassa paikassa. Näen yhteiskunnan verkosto kokonaisuutena, joka ei ole aina kauhean systemaattinen. Mutta mitä enemmän tietää verkoston toimi­ vuudesta, sitä enemmän ehkä tajuaa yhteis kunnan mekanismeista.” Olennainen paikka, jossa tätä tietoa voi hankkia, on yliopisto. Yliopisto on luokkasekoitin ”Totta kai kotitausta vaikuttaa”, Kol­ be sanoo puhuessaan akateemisista opinnoista, joiden kautta yhteiskun­ nassa edetään. Mitä koulutetummas­ ta kodista tulee, sitä luontevammilta muodollinen akateeminen ympäristö, sitsit, promootiot tai väitöskaronkan tapaetiketti tuntuvat, samoin teoreet­ tinen opiskelu ja ankara lukeminen. Hän on analysoinut aihetta teoksis­ saan yhdessä työväenluokkaisesta ko­ dista tulevan kirjailija Katriina Järvisen kanssa. Suomi on edelleen klassinen me­ ritokratia, jos asian suhteuttaa glo­ baaliin perspektiiviin, Kolbe väittää. Opiskelun kautta vähävaraisestakin
• SINIMUSTA POLIISIBLOKKI J ÄÄKAUSI MUOKKASI nykyään Euroop­ pana tunnettua maa­aluetta rajusti. Kausi alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten. Pohjoinen Eurooppa muovautui hieman ny­ kyistä Fennoskandiaa muistuttavaksi 7 000 vuotta sitten, ja ihmisiä virtasi pohjoiseen. Tästä vilahti muutamat hassut 7 800 vuotta, kun alueella kukoisti viikinkikulttuuri, ja siitä parin sadan vuoden jälkeen Itämeren kansat alkoivat nimittää aluetta Ruotsiksi. Kun kansankoti oli noin tuhannen vuoden ikäinen, oli ilmestyvä Voima 6/2001. Otsikol­ la Poliisi osoitti mieltään Jani Saxell raportoi Göteborgissa järjestetystä EU­huippukokouk­ sesta, jossa mellakoitiin rajusti ja monella rin­ tamalla. ”Ruotsin EU­puheenjohtajakausi sai ruman päätöksen, kun Göteborgin huippukokous jäi poliisin ja mie­ lenosoittajien väkivallan varjoon”, Saxell aloitti. ”Lehtikuvissa nähtiin mustahuppuja kivittämässä ikkunoita, mut­ ta vaarallisin ja arvaamattomin kaupungin kaduilla liikkuneista ryh­ mistä oli kyllä sinimusta poliisiblokki.” VIELÄ 2000-LUVUN ALUSSA mielenosoittamista pidettiin valtion vas­ taisena touhuna, joka uhkasi yhteiskuntarauhaa. Kuitenkin etenkin kansalaisjärjestötaustaiset mielenosoittajat itse kokivat olevansa yh­ teiskuntaa parantava voima ja protestoivansa jonkin yhteisen hyvän puolesta. Göteborgissa kuohahti monen asian puolesta – tai vastaan. ”Tors­ tain Bush Not Welcome ­mielenosoitus keräsi arviolta 15 000 mielen­ osoittajaa”, Saxell raportoi. ”Perjantaina EU:n militarisoituminen, yhteisvaluutta ja tehomaatalous saivat verbaalisesti kyytiä 10 000 ih­ miseltä. Lauantain mielenosoitus EU:ta ja uusliberalismia vastaan ko­ kosi kaduille 25 000 marssijaa.” Nämä suuret marssit sujuivat rauhallisesti, mutta muualla Göte­ borgissa tilanne oli kuumentunut. Anarkistiporukat majoittuivat kou­ lulle, jonka ympärille poliisi rakensi konteista saartorenkaan. Polii­ si ratsasi koulussa majoittuvien omaisuutta, hakkasi heitä ja pidätti kymmeniä. Kuten vuonna 2014 vappumarsseilla Helsingissä, myös Götanmaal­ la vuonna 2001 poliisi takavarikoi banderollien tukikeppejä muka mahdollisina aseina. MIELENOSOITTAJIEN LIIKEHDINTÄ ei vielä ollut osoitus uuden ajan alkamisesta, sillä vallanpitäjien kokoukset ovat saaneet kansan ka­ duille kautta aikain. Tuolloin kuitenkin median ja kansakuntien eliitin suhtautuminen kansalaisjärjestöihin oli muuttumassa. Siihen asti kansalaisjärjestö­ taustaisia protestoijia oli pidetty asiantuntemukseltaan vajavaisina, vähän noloina meuhkaajina, joiden puheille ei kannattanut antaa paino arvoa. Tiedotusvälineissä aivan liian usein asiantuntijoina kuultiin vain protestien kohteena olevan teollisuuden edustajia. Vihreissä oli mahdollista nousta ympäristöliikkeen aktivistista kansan edustajaksi. Muuten tuolloin ei voinut kuvitellakaan, että jos­ kus puolueiden tunnuksia ja lippuja näkyisi mielenosoituksissa. Nyt, 22 vuotta myöhemmin, kansalaisjärjestöissä kunnostautunei­ ta ihmisiä on ministereinä, presidenttiehdokkaina, professoreina ja vaikka minä. Toivottavasti myös poliiseina. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. W ikim ed ia C om m on s kodista on mahdollista päästä mer­ kittävään yhteiskunnalliseen rooliin, virka henkilöksi, poliitikoksi ja tiede­ maailman eliittiin ilman että ”isi mak­ saa”, pappa betalar, hän kuvaa. Suo­ messa ei nimittäin ole Keski­Euroopan tyyliin yksityisiä kouluja tai yliopisto­ ja, jotka veloittaisivat kymmenien tu­ hansien eurojen lukuvuosimaksuja, sulkien vähävaraisilta opintien. ”Pohjoismaissa ei ole yksityisiä yli­ opistoja, vaan kyse on valtion rahoit­ tamasta korkeakouluputkesta. Meil­ lä erilaisista taustoista tulevia ihmisiä nousee poliittiseen ja virkamieseliit­ tiin, jos tahtoa ja tietoa on. Armeijan ohella yliopisto on paras luokkasekoi­ tin.” Pelkkä akateeminen kirjaviisaus tai edes ahkera opiskelu ei kuitenkaan ole automaattinen tie herrahissiin, jos opiskelija ei osaa hyödyntää aka­ teemisen elämän yhteydessä toimivia sosiaalisia verkostoja. Osakunnista, opiskelijapolitiikasta ja tapahtumis­ ta opitaan ”hyvää makua” ja solmi­ taan suhteita, joilla edetään ylemmäs yhteiskunnan askelmilla. Näitä askel­ mia pitkin on moni onnistunut nouse­ maan vaatimattomistakin oloista, Kol­ be muistuttaa. ”Eliitit ovat sillä tavalla olleet Suomessa avoimia, että jos on pätevä ja osaava, voi pärjätä monella tavalla.” Konservatiivinen vai radikaali yliopisto? Sitsit, promootiot ja muut akateemiset tapahtumat ovat yliopisto n traditioi­ ta, jotka ovat säilyneet samankaltai­ sina vuosisatojen ajan. Ne ylläpitävät jatkuvuutta. ”En halua nähdä näitä käytäntöjä konservatiivisina. Erilaiset instituutiot tarvitsevat perinteitä, sere­ monioita ja rituaaleja, joilla ne ikään kuin panevat itsensä esille. Myös työ­ väenliikkeellä on omanlaisiaan mani­ festaatioita, samoin puolustusvoimilla ja kirkolla.” Näiden muodollisten tapojen kes­ keltä maailmalle voi singota uusia aat­ teita. ”Akateemisten juhlapuheiden ja tutkimusten sisällöt voivat olla hyvin radikaaleja! Yhteiskunnalliset muu­ tokset ovat tulleet juuri yliopistoista.” Vuonna 2023 yliopisto­opiskelijat eivät istu lehtereillä seppeleet pääs­ sään vaan valtaavat tiloja ja protes­ toivat hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Historioitsija muistuttaa pitkäs­ tä linjasta. Ylioppilasjärjestö Akatee­ minen Karjalaseura lujitti Suur­ Suomi­ aatetta 1920–1940­ luvulla, anti­ kommunismi loisti seuraavalla vuosi­ kymmenellä, minkä jälkeen taistolai­ set kehittivät vasemmistoaatetta 1960­ luvulla, kunnes ekologinen ajattelu vahvistui ja vihreä liike syntyi Helsin­ gin yliopistossa 1970­luvulla. ”Meillä on Saksasta tullut humbold­ tilainen ihanne. Sen mukaan sivistys­ yliopiston tehtävänä oli aikoinaan 1800­luvulla kasvattaa virkamiehiä valtion palvelukseen ja siihen kuuluu hyvin voimakkaana sivistysideaali: ei riitä, että olet ammattilainen, vaan si­ nun pitää olla laajemmin sivistynyt. Pitää olla valmiuksia toimia kansa­ laisena ja poliittisena ihmisenä. Yli­ opisto­opetukseen on meillä kuulunut kriittisyys, ja koska Suomessa ei oikein ole ollut muita polkuja, yliopisto on ol­ lut se väylä, jonka kautta tuotetaan uutta innovatiivista eliittiä.” Kolben mukaan on todennäköis­ tä, että nyt vallankumouksellisten yli­ opistoliikkeiden jäsenet nousevat ai­ kanaan poliittiseen eliittiin ja jopa yläluokkaan, jos historian opetukset pitävät paikkaansa. Henkinen olemus säilyy Toisen maailmansodan jälkeen Euroo­ passa eli monia yläluokkaisia perhei­ tä, jotka olivat menettäneet omaisuu­ tensa: kartanot, talot ja omistukset – marxi laisittain aineellisen pääoman­ sa. Yläluokkainen tapa katsoa maail­ maa ja muu henkinen pääoma jäi, ja sen avulla nämä köyhtyneet suvut ki­ pusivat pikkuhiljaa jälleen yhteiskun­ nan yläkerroksiin. ”Henkisessä mieles­ sä yläluokkaisuus on periytyvää. On erittäin tärkeää säilyttää suvun perin­ tö tulevaisuuteen, vaikka nyt kartano tai perheyritys, mutta jos mitään muu­ ta ei jää, tietyt arvot jäävät.” Jos nimi on aateliskalenterissa, yläluokkainen identiteetti ja käsitys oman suvun merkittävyydestä säilyy, vaikka omistukset katoaisivat. Olemi­ seen tulee keveyttä, kun yksilö asemoi­ tuu osaksi kulttuurista jatkumoa. Sen vuoksi suomalaisen yläluokan arvoi­ hin ei ole perinteisesti kuulunut nou­ sukasmainen tavaroilla pröystäily, vaan materiaalista vaatimattomuutta on arvostettu. Erot ovat hienovaraisia ja liittyvät ”hyvään makuun”, harras­ tuksiin ja vapaa­ajanviettoon. Entä yläluokkaiset puoluekannat? Niistä saa osviittaa seuraamalla niin sanottua ”kultahammasindeksiä”. Esi­ merkiksi Helsingin vaurailla alueilla äänet menevät pääasiassa kokoomuk­ selle, Ruotsalaiselle kansanpuolueel­ le (RKP) ja vähän myös Vihreille. ”Toi­ saalta näillä alueilla [Urho] Kekkonen sai aikanaan laajaa kannatusta presi­ dentinvaaleissa”, Kolbe huomauttaa. Kekkonen tuli Maalaisliitosta eli ny­ kyistä Keskustaa edeltäneestä puo­ lueesta. ”Suomesta puuttuu historiallinen, keskieurooppalainen, urbaani porva­ risto ja siten perinteinen kaupungin täysivaltainen asukas, ’kaupunkikan­ salainen’, joka on ollut taloudellisesti itsenäinen ja omanlaista elämäntapaa tavoitteleva.” Suomi oli sen sijaan pitkään maa­ seutuvaltainen maa, jossa kansallinen ihanne rakennettiin talonpoikaiseen kehikkoon. Kun talonpoika lopulta kaupungistui, hän omaksui osaltaan urbaanioikeistolaisia arvoja. Nykyisin Suomen urbaani, koulutettu keskiluok­ ka edustaa ”koulutusporvareita”, Kol­ be sanoo. Kun puolueet muodostuivat, aluksi RKP ja sitten kokoomus alkoivat ajaa porvarillisia, mutta myös yleisiä oikeistolaisia teemoja. ”Koko sotien jälkeisen ajan Suo­ meen on kaivattu ’henkisen työn teki­ jöiden’ puoluetta siinä kuitenkaan on­ nistumatta. Nykyään porvarillisuus on liikaa synonyymi kokoomuslaisuu­ delle.” Ruotsalaisen poliisin Volvo.
• 12 • 8 / 2023 Frutti di mare TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA FEAT. NAUSKA Ihmiskunta on vaihtamassa merten kalat muoviin. Vaihtokauppaa ei voi pitää järkevänä tai kestävänä. M A APALLON pin­ nasta 70 prosenttia on veden peitossa, ja ihmiset ovatkin pitkään nähneet meren pohjatto­ mana kaatopaikkana, samoin kuin eh­ tymättömänä runsaudensarvena, josta voi ottaa saalista ja resursseja rajatto­ masti. Pohjattomia tai rajattomia me­ ret eivät kuitenkaan ole. Ihminen on osoittanut kykenevänsä yhtä aikaa täyttämään meret muoviroskalla ja ka­ lastamaan lajin kuin lajin suku puuton partaalle. Ihminen joutui pitkään so­ peutumaan luonnon asettamiin rajoi­ hin, kunnes teollistuminen näennäi­ sesti vapautti ihmisen moisesta. Tosin luonnon rajallisuus ihmisen jälkien kestämiseen käy alati ilmei­ semmäksi. Olemme tilanteessa, jossa ihmis kunnan pitää alkaa itse kanta­ maan vastuu tekemisistään ja rajoittaa ympäristölle haitallista toimintaansa. Ongelmaan pitää tarttua niin pai­ kallisesti kuin planetaarisestikin. Muovia enemmän kuin kalaa Muovi on mahtava materiaali, pait­ si väärään paikkaan joutuessaan. Maail man valtamerissä on viisi jätti­ mäistä aluetta, jonne merivirrat kul­ jettavat muoviroskaa erityisen pal­ jon. Näistä suurin sijaitsee pohjoisella Tyynellämerellä ja tunnetaan nimellä Tyynenmeren jätepyörre. Sen kooksi on arvioitu noin kolme kertaa Rans­ kan pinta­ala. Jätepyörteet eivät ole kiinteitä kelluvia roskalauttoja, vaan muodostuvat eri kokoisista ja laatui­ sista muovinkappaleista, joita aje­ lehtii veden mukana. Mikromuovin määrän arvioidaan ylittävän alueel­ la moninkertaisesti eläinplanktonin määrän. Kaikkiaan maailman merissä ole­ van muovin määrän arvioidaan ylittä­ vän pian merissä elävien kalojen mää­ rän kiloissa mitattuna. Tämä on vain arvio ja oikeasti kukaan ei tiedä var­ masti kuinka paljon ja millaista muo­ via merissä on tai mi­ hin kaik kialle se oikeas taan on kerääntynyt. Arvioi den mu­ kaan meriin kuitenkin kipa­ taan vuosittain vä­ hintään kahdeksan miljoonaa tonnia (8 000 000 000 kg) muovia lisää. Suomen ympäristökeskus SYKEssä tehdään Itämeren muoviroskaan liit­ tyvää tutkimusta. Tilanne Itämerellä poikkeaa valtamerien tilanteesta. Kun Tyynenmeren roskalautan muovista arviolta noin 80 prosenttia on peräi­ sin kalastus­ ja kalankasvatusvälineis­ töstä, niiden arvioidaan muodostavan noin viidesosan Itämerestä muovi­ jätteestä. Kalaverkot ovat monipuoli­ sen viheliäinen muoviroskan laji. Haamuverkon henki SYKEn vanhempi tutkija Pekka Kotilainen on mukana Re:Fish­hankkees­ sa, jonka tavoitteena on vähentää vapaa­ajan kalastuksesta peräisin ole­ van roskan määrää Itämeressä. Hänen mukaansa Itämeri on globaaliin tilan­ teeseen nähden vähämuovinen, mut­ ta tilanne kotimerellämme on kauka­ na hyvästä. ”Itämeren eri alueilla tilanne on hyvin erilainen sekä roskan että eri­ tyisesti kalanpyydysten suhteen. Jos mennään eteläiselle Itämerelle, niin siellä on todella paljon verkkokalas­ tusta ja samoilla alueilla myös paljon troolikalastusta. Puhumme konflikti­ alueista. Kaksi eri tyyppistä kalastus­ menetelmää samalla alueella voi joh­ taa esimerkiksi siihen, että trooli voi vetää vahingossa jonkun toisen ver­ kon mukanaan ja verkosta tulee niin sanottu haamuverkko.” Haamuverkko on itsessään muo­ vijätettä ja vähitellen pienemmiksi osiksi hajotessaan se päätyy osaksi ra­ vintoketjua. Mikromuoviksi jauhautu­ misen lisäksi ne aiheuttavat muitakin ongelmia. ”Vaikka haamuverkot eivät ole enää kenenkään hallussa tai hallitta­ vissa, ne jatkavat kalan, ja myös lintu­ jen ja merinisäkkäiden, pyytämistä.” Kotilainen kuitenkin korostaa sitä, että merestä tai merenrannalta löy­ tyvän muoviroskan alkulähdettä on usein vaikea arvioida. Mitä pienem­ mistä muovinpalasista puhutaan, si­ tä vaikeampaa tunnistaminen on. Esimerkiksi styroksin pala voi olla pe­ räisin niin kalaverkon kohosta kuin lo­ mailijan kylmälaukustakin. Alueelliset erot korostuvat jälleen. Asutuksen lä­ hellä yleisin yksittäinen muoviroska on tupakantumppi, luonnontilaisilla rannoilla niitä löytyy paljon vähem­ män. SYKEn tutkijoiden käytyä Itäme­ ren suojelualueen luodoilla ja saaril­ la, joihin rantautuminen on kiellettyä ilman erillistä lupaa, heitä odotti lo­ puton määrä muun muassa laivojen kiinnitysköyden pätkiä, muovilaati­ kon palasia, jalkineita, ulkomaalaisia muovipulloja ja ruokapakkauksia, jot­ ka vaikuttivat olevan peräisin pääosin ohi seilanneista laivoista. Se vaihtelee, miten kalanpyydyksiä päätyy meriin. Kotilainen toteaa, et­ tä ammattikalastajille pyydykset ovat työvälineitä ja ammattilaisilla on tapa­ na huolehtia työkaluistaan. ”Rysä voi olla tuhansien eurojen arvoinen, ei­ kä sitä ole varaa menettää tuosta noin vaan.” Vahinkoja kuitenkin tapahtuu. Edel­ lä mainitut troolit voivat verkkojen vahingoittamisen ohella myös jäädä kiinni pohjaan tai vaikka hylkyyn ja re­ peytyä. Säädöksillä voidaan kuitenkin pyrkiä vähentämään ongelmia. ”Esi­ merkiksi ammatikalastajien käyttämät, vapaasti meressä ajelehtivat ajoverkot on nykyisin kielletty Itämerellä.” Itämerellä ammattikalastusta suu­ rempana ongelmien lähteenä Kotilai­ nen pitääkin vapaa­ajankalastusta. ”Ongelmia tuottavat esimerkiksi ver­ kot, joita saattaa löytyä vaikka papan varastosta. Niitä voidaan lähteä kokei­ lemaan ja jos tulee huono keli tai ne häviävät, ei niitä haeta kun niissä ei ole penniäkään kiinni. Kun niihin ei ole sijoitettu omaa rahaa, eivät ne ole minkään arvoisia ja niistä muodostuu helposti haamuverkkoja.” Tilanne myös vaihtelee eri maissa. ”Esimerkiksi Virossa käytetään paljon halpoja kiinalaisia verkkoja, jotka ei­ vät maksa juuri mitään. Jos iskee paha keli tai narut menevät poikki, niin se on sitten sori vaan.” Eivät pelkästään verkot Suomen ympäristökeskus on seuran­ nut vuosien ajan muoviroskan mää­ rää tietyillä rannoilla ja merenpohjan alueilla. Ensimmäisten vuosien aikana siivottujen kumuloituneiden roskaker­ tymien jälkeen on päästy tarkastele­ maan vuosittaista kertymää. Tulokset viittaisivat siihen, että roskan mää­ rä saattaisi jopa olla hienoisessa las­ kussa. Tietämys muoviroskan yleen­ sä ja verkkojen erityisesti tuottamista ongel mista on kasvanut, ja kenties va­ listus on auttanut. ”Jätelain piiriin sisältyvä laajen­ nettu tuottajavastuulaki tulee vähen­ tämään kalanpyydyksistä aiheutuvaa roskaantumista. Siinä kalanpyydysten tuottajat velvoitetaan järjestämään vanhojen ja käytöstä poistettujen, muovia sisältävien kalastusvälineiden keräys. Jonkinlainen panttisysteemi taas voisi toimia niin, että vaikka viit­ tä rikkinäistä verkkoa vastaan saisi yh­ den uuden tilalle.” Vanhan kaluston maksuton kier­ rätys voisi myös vähentää kiusausta päästää korjauskelvottomaksi hajon­ nut verkko mereen. ”Voidaan tietysti myös palata entiseen. Kalanpyydyksiä on hävinnyt aina, mutta aikaisemmin verkot tehtiin luonnonmateriaaleis­ ta, eivätkä ne muodostaneet niin isoa ongel maa. Luonnonmateriaalista val­ mistetut verkot olisivat kyllä kalliim­ pia ja nykyisiin nailonverkkoihin ver­ rattuna erittäin huonosti pyytäviä.” Mutta vahingossa tai tarkoituksel­ la mereen päätyneet verkot ovat vain yksi kalastukseen liittyvät pulma. Kos­ ka kalastusta ei ole rajoitettu alkuun­ kaan kestävälle tasolle, ylikalastus on muodostunut globaaliksi ongelmaksi. Käytännössä kaikki ammattimaisen kalastuksen kohteeksi päätyneet ka­ lakannat ovat kutistuneet tai kerras­ saan romahtaneet. Itämerellä lohi­ ja turskakannat ovat romahtaneet. Eri­ tyisesti rehukäyttöön kalastettavan siian kanta on pian kriittisessä tilassa. Luonnollisesti myös rehevöityminen ja muut muutokset ympäristössä vai­ kuttavat kantojen elinvoimaisuuteen. Koska nykyinen ruokajärjestel­ mä on globaali, suomalaisten kulu­ tusvalintojen vaikutukset nähdään usein myös kaukana kotoa. Esimer­ kiksi kala puikoissa käytetyn alaskan­ seitin kalastuksen sanotaan pysyneen kestävällä tasolla, mutta silti sen kan­ ta on pudonnut dramaatisesti. Tämä turskalaji on saalismääriltään maail­ man toisiksi merkittävin ja vuosittai­ nen saalis on yli kolme miljoonaa ton­ nia (3 000 000 000 kg). Tyynenmeren pohjoisosissa elävän alaskanseitin pyynti linkittyy osaltaan myös alueelle kertyneeseen, erityises­ ti kalastusvälineistä koostuvaan roska­ pyörteeseen. Näin kotoisissa kala­ puikoissakin maistuu jätepyörteen pistävä sivumaku. Plastica di Mare -vastamainos mukana Suuri aalto -näyttelyssä kulttuurikeskus Stoassa Helsingissä 31.12. asti. Jari Tamminen esittelee näyttelyä 18.11., jolloin mukana myös mm. Paleface.
• 8 / 2023 • 13 Frutti di mare Toimituksellista aineistoa.
• KOMTEATTERIN JA TEATTERI JURKAN YHTEISTUOTANTO. ESITYKSET JURKASSA. LIPUT TEATTERI JURKAN LIPPUTOIMISTOSTA TAI LIPPU.FI KÄSIKIRJOITUS: LAURI VENNONEN, OHJAUS: LAURI MAIJALA 18.11.2023-7.2.2024 JOEL ALALANTELA UNI KARINKO LAURI JÄRVINEN SARI MAYER ELINA NOPANEN T A N S S I T E A T T E R I M D . F I HÄLLÄ-NÄYTTÄMÖ HÄMEENKATU 25 TAMPERE © SA M I JO KI SU O PERÄMIEHENKATU 13, 00150 HELSINKI UNIVERSUM.FI 15 28 € TEATTERITALO UNIVERSUM LIPUT 2.12.2023-9.2.2024
• 8 / 2023 • 15 hallituksen käsiin ja heikentää virka­ koneistoa ja oikeuslaitosta. Seuraukset ovat Weitzin mukaan nähtävillä kaikkialla yhteiskunnassa: julkisia varoja rosvotaan poliittisiin päämääriin, vapaata lehdistöä vaino­ taan, epäpäteviä liittolaisia nimitetään tärkeisiin virkoihin ja niin edelleen. Netanjahun korruptiojuttua tutkineet poliisit ja juristit ovat saaneet uhka­ uksia ja heidän etenemisensä virkau­ ralla on estetty. Israelin arabiväestön kaupungeissa riehuvat rikollisjengit, ja miehitetyllä Länsirannalla aseiste­ taan ja rohkaistaan laittomien siirto­ kuntien asukkaita palestiinalaisväes­ töä vastaan. Länsirannalla oli jo ennen loka­ kuun hyökkäyksiä tapettu tänä vuon­ na enemmän palestiinalaisia kuin kah­ teen vuosikymmeneen. Yllätyshyökkäys Netanjahun suunnitelmat saivat vastaansa mahtavan demokratiaa puolustavan liikkeen lakkoineen ja mielenosoituksineen, mutta se oli lokakuussa alkaneen sodan ensim­ mäisiä uhreja: Taistelujen raivotessa hajaantunut kansakunta kokoaa voi­ mansa ja viimeisetkin soraäänet vai­ kenevat, ja maahan julistettu sotatila takaa pääministerille lähes rajoitta­ mattomat valtuudet. Monet arvoste­ tut israelilaiset kommentaattorit ovat jo varoittaneet sotahulluuden vaa­ roista. Osansa raivosta ovat saaneet myös Israelin omat arabikansalai­ set, jotka ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Netanjahun hallitus oli ennen lo­ kakuun 7. päivän katastrofia uskonut varmistaneensa ainakin väliaikaisen rauhan Gazaa hallitsevan Hamasin kanssa tekemällä sille joitakin talou­ dellisia myönnytyksiä. Pääministeri on vuosia antanut ymmärtää, että Is­ raelin ja Palestiinan konfliktia voitai­ siin hallinnoida ja jatkaa rauhansopi­ musten solmimista alueella – tilanteen todellisen ratkaisemisen sijaan – mut­ ta Hamasin yllätyshyökkäys osoitti ku­ vitelman järkyttävällä tavalla perus­ teettomaksi. Sotilaallisestikin hyökkäys oli nöy­ ryyttävä shokki. Kuinka maailman vahvimpiin kuuluva sotilasmahti saa­ tettiin yllättää näin täydellisesti? Isra­ elin enemmistön syyttävä sormi osoit­ taa pääministeri Netanjahuun, joka on antanut ymmärtää olevansa Israelin ainoa turvallisuuden takaaja. Netan­ jahu puolestaan yrittää vierittää syyn armeijan, tiedusteluelinten ja demo­ kratialiikkeen niskoille. Maailman tehokkaimpiin kuuluvan Israelin tiedustelupalvelun uskottiin tietävän kaiken, mitä Gazassa tapah­ tuu. Lisäksi Gazan kaista oli suljettu Palestiinan tragedia Israelin ja Palestiinan uusimpaan sotaan johti rikottujen lupausten, korruption ja aseistautumisen kierre. TEKSTI MIKKO LOHIKOSKI L OKAKUUN 7. PÄIVÄNÄ al­ kanut tragedia on jälleen nostanut Palestiinan ky­ symyksen kansainvälisen politiikan keskiöön. Yh­ dysvallat liittolaisineen oli laskelmoinut, että edistämällä arabi­ maiden – ennen kaikkea Saudi­Ara­ bian – ja Israelin suhteiden normali­ sointia, Palestiinan ongelma saataisiin vähitellen unohtumaan. Kaikki joutuvat nyt tunnustamaan, että aseiden jossain vaiheessa vaietes­ sa on pakko ryhtyä miettimään, miten vuosikymmeniä jatkuneesta koston, väkivallan ja sodan tuhoisasta spiraa­ lista päästään irti. Ennen Hamasin hyökkäystä Israel oli pahasti jakautunut yhteiskunta. Keskeinen syypää sisäiseen hajaan­ nukseen on maan pitkäaikaisin pää­ ministeri Benjamin Netanjahu, jolla on meneillään kuudes hallituskausi, ja joka vallassa pysymällä on saanut väl­ tettyä korruptiosyytteistä oikeuteen joutumisen. Hänen hallituskumppa­ neikseen suostuivat ainoastaan ääri­ nationalistiset, avoimesti rasistiset ja fasistiset poliitikot, jotka ovat avoimes­ ti puhuneet ”Palestiinan ongelman” ratkaisemisesta karkottamalla pales­ tiinalaiset naapurimaihin. Israelin ”tuhoamisen alku laukaus ammuttiin seitsemän vuotta sitten, kun Netanjahua epäiltiin rikoksesta ja hän päätti kostaa oikeusjärjestykselle tuhoamalla sen perusteet. Tämä jatkui nykyisen hallituksen perustamisella, jo­ ka toimii kuin rikollisjengi.” Näin ana­ lysoi Israelin tilannetta Haaretz­leh­ dessä kirjoittava Gidi Weitz (3.11.23). Hänen mukaansa hallitus koalition 64 kansanedustajalla on yhteisenä pää­ määränä keskittää kaikki valta maan hermeettisesti korkealla, elektronises­ ti valvotulla aidalla, joka hälyttäisi he­ ti, jos jotain epänormaalia tapahtuisi. Onkin lähes käsittämätöntä, kuin­ ka Hamasin johto saattoi pitää mas­ siivisen ja pitkään valmistellun ”Ope­ raatio Al­Aqsan tulvaksi” nimeämänsä hyökkäyksen salassa. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että päätökset tehtiin hyvin pienessä, Hamasin Ga­ zassa toimivan sotilaallisen johdon pii­ rissä ilman, että edes ulkomailla toimi­ va liikkeen poliittinen siipi olisi ollut tietoinen ainakaan hyökkäyksen ajan­ kohdasta. Yhtä suuri yllätys oli, kuinka suun­ nitelmallisesti ja tehokkaasti Hamasin hyökkäys toteutettiin. Elektroniset val­ vontatornit tuhottiin drooneilla, min­ kä jälkeen arviolta 1 500 taistelijan oli helppo murtautua aidan läpi useas­ ta eri kohdasta ja suunnistaa lähim­ piin kibbutseihin ja asutuskeskuksiin tappamaan sekä siviilejä että sotilai­ ta. Lisäksi viestintäyhteydet onnistut­ tiin katkaisemaan, jolloin Hamasin asemiehet pystyivät keskittymään is­ kuunsa ilman, että paikalle olisi voitu kutsua israelilaisia vahvistuksia. Lyhy­ essä ajassa arviolta 1 400 ihmistä, jois­ ta suurin osa oli siviilejä, murhattiin. Pitkälti yli 200 ihmistä otettiin pantti­ vangeiksi Gazaan. Salainen armeija Hamasin on kyky rakentaa saarretulla alueella salassa iskukykyinen armeija, jonka vahvuudeksi arvioidaan 40 000 henkilöä, on epäilemättä vaatinut var­ sin erikoisia ratkaisuja. ”Välttämättö­ myys on innovaatioiden äiti”, vastasi Hamasin johtoon kuuluva Ali Baraka al­Jazeera ­televisiokanavalle. Savu nousee raunioista Israelin ilmaiskun jälkeen 10. lokakuuta 2023 Rafahin kaupungissa Gazassa.
• 16 • 8 / 2023 Yksi näistä erikoisuuksista on Gazan alle rakennettu tunneliverkos­ to, jonka kautta taistelijat kulkevat salaa paikasta toiseen ja on salakul­ jetettu aseita Egyptistä Gazaan. Tunne­ leissa toimii myös asetehtaita ja muuta infrastruktuuria, ja nyt niissä piilotel­ laan panttivankeja. Tunnelit ovat olleet välttämättömiä saarroksissa olevien gazalaisten elin­ ehtojen turvaamiseksi. ”Ei sähköä, vet­ tä eikä ruokaa tullut ulkoa. Siksi mei­ dän oli rakennettava tunnelit”, selitti Hamasin johtoon kuuluva Mahmud Zahar. Laajimmillaan Gazan ja Egyp­ tin välisen 12 kilometriä rajan alitse arvellaan vuosina 2007–2013 kulke­ neen yli 1 500 tunnelia, joiden kautta tuleva kauppavirta oli suurempi kuin virallista tietä pitkin. Arabikevään jäl­ keen vallan kaapannut Egyptin ar­ meija tuhosi suuren osan rajan alitse kulkevista tunneleista yhteistyössä Is­ raelin kanssa. Mutta Gazan alla kul­ kevat tunnelit ovat edelleen toimin­ nassa. Yleisesti arvellaan, että syyt Hama­ sin suurhyökkäykseen liittyvät Lähi­ idän muuttuviin poliittisiin kehityskul­ kuihin ja Israelin miehityspolitiikan lisääntyneeseen aggressiivisuuteen­ kin. Netanjahun äärioikeistolaisen hallituksen rohkaisemien siirtokunta­ laisten lisääntynyt väkivalta Länsiran­ nalla ja Jerusalemissa sekä maan ar­ meijan hyökkäykset pakolaisleireihin ovat saaneet palestiinalaisväestön vaa­ timaan kostoa. Kun presidentti Mahmoud Abbasin johtama palestiinalaishallinto koe­ taan yhä hampaattomampana – monet leimaavat sen jopa Israelin miehityk­ sen käsikassaraksi – paine on kohdis­ tunut ennen kaikkea Hamasiin ja sen ”pikkuveljeen”, vieläkin radikaalim­ paan Islamilaiseen Jihadiin. Israelin siirrettyä joukkojaan ”rauhallisesta” etelästä Länsirannalle tarjoutui yllä­ tyshyökkäykseen tilaisuus. Hamas on myös ollut erittäin huo­ lissaan Israelin ja arabimaiden suh­ teiden normalisoimisesta, jonka on – aiheellisesti – nähty tapahtuvan pa­ lestiinalaisten oikeuksien kustan­ nuksella. Kehityksen pelättiin vievän lopullisesti pohjan myös itsenäisen Pa­ lestiinan valtion perustamiselta. Taustalla arvioidaan myös olleen Hamasin ja Iranin hallituksen suhtei­ den paraneminen. Ne joutuivat ko­ valle koetukselle, kun Hamas asettui ”arabikevään” aikana Irania ja sen tu­ kemaa Bashar al-Assadin hallintoa vastaan Syyriassa. Vaikka Iranin tiede­ tään vahvasti tukevan Hamasia, sen ei arvioida olleen suoranaisesti osallinen nyt syttyneeseen sotaan. Tärkein syy on epäilemättä kui­ tenkin ollut se, että elämä saarretus­ sa Gazassa on käynyt vuosi vuodelta yhä sietämättömämmäksi samaan ai­ kaan, kun läntinen maailma näytti sul­ kevan silmänsä Israelin miehityksel­ tä ja palestiinalaisten sorrolta. Myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres viittasi tähän todetessaan, että ”Pales­ tiinan kansa on 56 vuoden ajan alis­ tettu tukahduttavaan miehitykseen”. Hän muistutti, ettei Hamasin hyök­ käys tapahtunut tyhjiössä. Lausunto raivostutti Israelin edustajat niin, et­ tä he vaativat Guterresin erottamista YK:n pääsihteerin tehtävästä. Mikä on Israelin tavoite? Yksi Hamasin hyökkäyksen välittömis­ tä tavoitteista on vaihtaa panttivangit Israelin vankiloissa viruvaan ehkä 5 000 palestiinalaisvankiin. Vaikeam­ pi on arvioida, mihin se strategises­ ti tähtäsi. Voidaan myös kysyä, miksi Hamas ei tyytynyt hyökkäämään ai­ noastaan sotilaallisia kohteita vastaan – laittoman miehityksen vastustami­ nen kun on oikeutettua – vaan halu­ si tahrata mainettaan murhaamalla siviiliväestöä. Yhtä lailla hämärän peitossa ovat Israelin tavoitteet. Maan johto on teh­ nyt selväksi, että se pyrkii tuhoamaan Hamasin lopullisesti riippumatta sii­ tä, millaisia kärsimyksiä se aiheuttaa Gazan siviiliväestölle. ”Vakavan huma­ nitäärisen kriisin aikaansaaminen on välttämätön edellytys päämäärän saa­ vuttamiselle. Gazasta tulee paikka, jos­ sa yksikään ihminen ei voi elää”, totesi kenraalimajuri Giora Eiland Yedioth Ahronoth­lehdessä. Puolustusministeri Gallant puki saman viestin seuraavas­ ti: ”Taistelemme ihmiseläimiä vastaan ja toimimme sen mukaan.” Netanjahun hallituksen perinne­ ministeri Amichai Elyahu katsoi, että Gazaan voitaisiin pudottaa myös ato­ mipommi. Lausunto oli paitsi täysin edesvastuuton, varomaton siksikin, ettei Israel ole virallisesti vahvistanut, että sillä olisi ydinaseita. Gazan pommituksissa kuolleet tu­ hannet siviilit eivät olekaan sodan ”väistämättömiä oheisvahinkoja”, vaan tietoinen tuhoamisen kohde. Syy­ tökset paitsi Hamasin myös Israe lin suorittamista sotarikoksista ovat siksi täysin perusteltuja. Israelin johtajat ovat avoimesti pu­ huneet palestiinalaisten karkottamises­ ta naapurimaihin. Arvostettu israeli­ lainen Haaretz­lehti paljasti hiljattain, että maan tiedustelupalvelun salaisen näkemyksen mukaan paras vaihtoeh­ to olisi karkottaa palestiinalaiset naa­ purimaihin, kuten Siinain erämaahan. Siksi Egypti ja Jordania ovat päät­ täväisesti tehneet selväksi, etteivät ne, oman turvallisuutensakaan takia, tu­ le ottamaan vastaan palestiinalaisia. Historia on osoittanut, että karkotetut palestiinalaiset eivät koskaan ole pääs­ seet takaisin kotiseuduilleen. Israelin hallitus pyrkii nyt ratkai­ semaan palestiinalaisongelman murs­ kaavalla voimalla. Epäilemättä omalta väestöltä tuleva paine tähän on kova. Mutta Netanjahua ohjaavat myös hen­ kilökohtaiset syyt. ”Hän epäilemättä uskoo, että suuri voitto suojelisi häntä syytteiltä ja vankeudelta. Kukapa van­ gitsisi sotasankarin?”, kirjoitti arvos­ tettu amerikkalainen Foreign Affairs ­lehti hiljan. Jokainen sodan päivä tuo uusia to­ disteita molempien osapuolten sota­ rikoksista, kylvää tuhoa ja uutta vihaa. Sota ei säästä lapsiakaan. The Econo­ mist ­lehden mukaan Gazassa kuolleis­ ta noin 40 prosenttia on lapsia, mikä on moninkertainen osuus esimerkiksi Ukrainaan verrattuna. Yksi syy tähän on Gazan nuori väestö rakenne: pales­ tiinalaisalueilla yli puolet väestöstä on alle 20­vuotiaita. Sota ei korvaa diplomatiaa On kuitenkin selvää, ettei poliittis­ ta ongelmaa – palestiinalaisalueiden miehitystä – voida ratkaista sotilaalli­ sin keinoin. Israelin massiivinen hyök­ käys Beirutiin vuonna 1982 PLO:n tu­ hoamiseksi tai Yhdysvaltojen yritys N um be r 10 / W ikim ed ia C om m on s GAZASTA TULEE PAIKKA, JOSSA YKSIKÄÄN IHMINEN EI VOI ELÄÄ. Britannian pääministeri Rishi Sunak ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tapasivat 18. lokakuuta 2023. Yhteisessä pressitilaisuudessa Sunak sanoi tietävänsä, että Israel tulee kaikin tavoin välttämään siviiliuhreja vastaiskussaan Hamasia vastaan.
• 8 / 2023 • 17 hävittää Talebanit Afganistanissa ei saavuttanut tavoitettaan. Tuskin Ha­ masinkaan hävittäminen onnistuu. Liike on erottamaton osa palestiina­ laista yhteiskuntaa, sen taistelua lai­ tonta miehitystä vastaan ja oman itse­ näisen valtion puolesta. Kun Hamas nousi valtaan Gazas­ sa voitettuaan vaalit 2006, Yhdysval­ lat ja sitten myös EU julistivat sen ter­ roristijärjestöksi, jonka kanssa kaikki yhteyden pito on siitä lähtien ollut kiellettyä. Israel julisti Gazan vihollis­ alueeksi ja alisti sen täydelliseen edel­ leen jatkuvaan saartoon. Mutta muun muassa presidentti Martti Ahtisaari katsoi, ettei Hama­ sin eristäminen ollut viisasta. Hänen mukaansa ”Hamasia ei voi sulkea pois prosessista, koska ilman sitä ei voida saada aikaan pysyvää ratkaisua kon­ fliktiin”. Tämä realistinen arvio pitää edelleen paikkansa. Vaikka sota on ”politiikan jatkamis­ ta toisin keinoin”, se ei korvaa politiik­ kaa eikä diplomatiaa. Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa, korosti Martti Ahti­ saari. Niin tämäkin, jos vain halutaan. Israel on kansainvälisen oikeuden ja YK:n päätösten vastaisesti jatku­ vasti laajentanut laittomia juutalais­ siirtokuntia miehitetyllä Jordan­ joen Länsirannalla, joilla asuu jo noin 700 000 siirtolaista. Siirtokunnat ku­ ristavat palestiinalaisten elinolosuh­ teita tavalla, joka uhkaa ehkäistä it­ senäisen valtion perustamisen. Siksi viime aikoina on esitetty, että kah­ den itsenäisen valtion sijaan tulisi­ kin muodostaa yksi yhtenäinen val­ tio Jordan­joen ja Välimeren väliselle alueelle ja taata kaikille, niin juutalai­ sille kuin palestiinalaisille, tasavertai­ set kansalaisoikeudet. On kuitenkin vaikea uskoa tällaisen idealistiseen visioon. Kun Israelin hal­ litukset eivät ole suostuneet itsenäisen ja rauhanomaisen Palestiinan valtion syntymiseen naapuriinsa, miksi se olisi valmis ottamaan viisi miljoonaa pales­ tiinalaista omien rajojensa sisälle täy­ sin kansalaisoikeuksin? Tällöin Israel olisi joko demokraattinen valtio tai juu­ talaisvaltio, joksi se itsensä määrittää, mutta ei samanaikaisesti molempia. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö hiljattain jälleen korosti, ai­ noa realistinen ratkaisu on itsenäisen Palestiinan valtion perustaminen Israe­ lin rinnalle, kuten YK:n yleiskokous jo vuonna 1947 päätti samalla päätös­ lauselmalla, jolla synnytettiin Israelin valtio. Vaikka Palestiina on edelleen Israe lin miehittämä, on valtaosa eli 138 YK:n 193 jäsenvaltiosta sen jo tunnusta­ nut. Suomi ei ole näin vielä tehnyt. Kahden valtion tavoitteen saavut­ tamista – samalla molempien turval­ lisuudesta huolehtien – eivät millään tavalla edistä oikeutetustakaan suuttu­ muksesta syntyneet juutalaisvihan tai muslimivastaisuuden ilmaukset, päin­ vastoin. Palestiinan kysymyksen ratkai­ su edellyttää aktiivisuutta myös Suo­ melta, vastaahan linjaus niin kansain­ välisen oikeuden periaatteita kuin myös Suomen virallista politiikkaa. Kirjoittaja on VTM ja kanslianeuvos, joka on yli puolen vuosisadan ajan erikoistunut Lähiidän tilanteen seuraamiseen. C RAIG MOKHIBER , YK:n New Yorkin ihmisoikeusvaltuutetun toimiston johtaja irtisanoutui lokakuun lopussa protestina YK:n ja koko kansainvälisen yhteisön epäon­ nistumiselle palestiinalaisten kansan­ murhan estämisessä. ”Nyt käynnissä oleva täysimittai­ nen palestiinalaisten teurastus, joka [– –] on osa vuosikymmenien syste­ maattista etnistä puhdistusta ja vai­ noa [– –] ei jätä epäilyksen sijaa. [– –] Tämä on oppikirjaesimerkki kansan­ murhasta”, kirjoittaa Mokhiber ero­ kirjeessään. ”Ja Yhdysvallat, Britan­ nia ja iso osa Euroopan valtioita ovat täysin osallisia tähän kammottavaan hyökkäykseen.” Siis myös Suomi, joka pidättäytyi äänestämästä välittömän tulitauon puolesta YK:n yleiskokouksessa. Yk­ si syy tälle täydellisen moraalittomal­ le linjalle lienee keskeneräiset bisnek­ set. Suomi ostaa aseita Israelilta. Maa tunnetaan maailman edistyksellisim­ mästä aseteknologiasta, jota on voitu Palestiinan konfliktin yhteydessä mie­ lin määrin kehittää ja testailla. KAIKKI SIVIILEIHIN kohdistuvat hyök­ käykset ja väkivallanteot ovat täysin tuomittavia, olivat ne Hamasin tai Is­ raelin valtion toteuttamia. Tässä vai­ heessa, kun palestiinalaisten sivii­ liuhrien – ja erityisesti lapsiuhrien – määrä on noussut niin käsittämät­ tömään mittakaavaan, en halua enää kertaakaan kuulla, että Israelilla on oi­ keus puolustautua. Israelin hyökkäyksessä ei ole kyse puolustautumisesta. Gazassa on käyn­ nissä siviiliväestön teurastus, kuten Craig Mokhiber kirjoittaa. Eikä mikään, koskaan, anna oikeut­ ta tappaa siviilejä, lapsista puhumat­ takaan. EMILIA MIETTINEN EU EDISTÄÄ KONKREETTISESTI PALKKATASA ARVOA S ukupuolten välinen palkkaero on EU:ssa edelleen aivan liian suuri: 12,7 prosenttia. Tämä johtaa sukupuolten välillä entistäkin syvempään eläkekuiluun, joka tekee naisten eläkkeistä 30 prosenttia pienempiä kuin miesten keskimäärin. Naisten kohtaama palkkasyrjintä jää usein pimentoon, koska palkkaerojen syitä ei voida arvioida palkkojen avoimuuden puutteen takia. Tämä on kuitenkin vihdoin muuttumassa. Vajaa vuosi sitten joulukuussa 2022 Euroopan parlamentti ja EU-jäsenmaat saavuttivat neuvotteluissaan sovun EU:n palkkaavoimuusdirektiivistä. Direktiivi on merkittävä askel eteenpäin sukupuolten välisen palkkakuilun sulkemisessa, koska ilman tietoa emme voi poistaa syrjintää. Palkka-avoimuusdirektiivi asettaa yrityksille velvollisuuksia sukupuolineutraalien käytäntöjen vahvistamiseen rekrytoinnissa ja palkkauksessa. Esimerkiksi työpaikkailmoituksissa olisi jatkossa oltava näkyvissä työstä saatava palkka. Direktiivi puuttuu myös naisten työn systemaattiseen aliarviointiin ja tekee näkyväksi samanarvoisten töiden sellaiset palkkaerot, jotka eivät ole selitettävissä sukupuolesta riippumattomilla syillä. Yritysten on raportoitava näistä palkkaeroista organisaatioissaan. Jos raportit osoittavat, että perusteeton palkkaero on yli 5 prosenttia, eron poistamiseksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. Jos syrjintä tapahtuu useammalla kuin yhdellä perustalla eli on intersektionaalista, on se raskauttava tekijä esimerkiksi tapausta koskevassa oikeusjutussa. Palkka-avoimuusdirektiivi ei kuitenkaan yksinään riitä. Sitä täydentää toinen EU-direktiivi, josta käytäviä neuvotteluja olen tänä syksynä johtanut: kansallisille tasa-arvoelimille minimi standardeja asettava direktiivi. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, millaisiin toimiin tasa-arvoja yhdenvertaisuusvaltuutettu voivat syrjinnän uhreja puolustaakseen ja tukeakseen ryhtyä. Direktiivi ei ehkä kuulosta kovin jännittävältä, mutta on erittäin tärkeä sen kannalta, että syrjinnän voidaan aidosti todeta tapahtuneen ja syrjintää kohdanneet ihmiset todellisuudessa saavat oikeutta. Direktiivin tarkoitus on varmistaa kaikkien EU-maiden tasa-arvoelinten ehdoton itsenäisyys ulkopuolisesta vaikuttamisesta ja antaa niille yhtenäiset työkalut esimerkiksi syrjintätapausten oikeuskäsittelyissä, jotta syrjinnänvastainen suojelu on kaikille EU-kansalaisille saman tasoista riippumatta siitä, missä jäsenmaassa uhri kokee syrjintää. Sitä, mitä emme näe tai tiedä, ei voi korjata – esimerkiksi palkkauksen epäkohtia ja syrjintää. Sen vuoksi on tärkeää, että teemme tutkimusta, keräämme dataa, teemme palkkatiedosta avointa ja varmistamme tasa-arvoelinten itsenäisyyden ja aidot toimintamahdollisuudet. Sirpa Pietikäinen WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU Siviilien teurastaminen ei ole puolustautumista PALESTIINALAIS­ ALUEILLA YLI PUOLET VÄESTÖSTÄ ON ALLE 20­VUOTIAITA.
• 18 • 8 / 2023 Mistä puhumme, kun puhumme oikeistosta? Oikeistolaisuuden eri tyyppejä: Konservatiivioikei sto: ”Koti, uskonto ja isänmaa” Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. Ja vaikka se olisi rikki, älä silti korjaa, pieleen menee kuitenkin. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten larppaamalla 1950-luvun Suomi-leffoja. Liberaalioikeisto: ”Vapaat markkinat ovat demokratian tae” Sano ”demokraattinen markkinatalous”, ja kaikki ovat vapaita ja tasaarvoisia. Niin väkevä ihanne, ettei sen tarvitse edes tunnustaa yhteiskunnallisia realiteetteja. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten luottamalla tolkun ihmiseen. Äärioikeisto: ”Rajat kiinni” Trollaa, maalita, heilaa. Mitä ikinä teetkin, pidä huoli, etteivät ne kutsu sinua natsiksi. Lempinumerot: 88 ja/tai 612. Jos yhteisössä on ongelma, se rat keaa parhaiten syyttämällä yhteisön ulkopuolisia. Libertaarioikeisto : ”Yövartijavaltio” Yksilöllistyn, siis käyn kauppaa. Ihmisyhteisö on mahdollista järjestää kahdella tavalla eli tukeutumalla joko a) markkinoihin tai b) aseen piippuun. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten luottamalla näkymättömään käteen. Mutta kuka on John Galt? Opas oikeistolai suuteen KONSERVATIIVIOIKEISTO LIBERAALIOIKEISTO LIBERTAARIOIKEISTO ÄÄRIOIKEISTO IHMISKUVA Ihminen voi parhaiten kun seuraa perinteisiä tapoja ja sääntöjä, joita aiemmat suku polvetkin ovat noudattaneet. Ihmisellä on vastuu itsestään ja perheestään. Ihminen on rationaalinen taloudellinen toimija. Ihmiset ovat keskenään erilaisia, ja yksilö tietää itse, mikä hänelle on hyväksi. Ihminen on rationaalinen taloudellinen toimija, joka tavoittelee luonnostaan omaa etuaan. Ihmisen olemassaoloa määrittää yhteisö tai kansa, johon hän on syntynyt. Yksilön on silti huolehdittava omasta pärjäämisestään. SUHDE MUIHIN IHMISIIN Ihminen kuuluu perheeseensä ja sukuunsa ja sukupolvien ketjuun. Hierarkiat ovat luonnollisia. Jatkuvuuden ja vakauden säilyttäminen on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta. Kilpailu on ihmiselle luontaista. Yksilö voi solmia muiden kanssa vapaasti sopimuksia. Erilaisten elämäntapojen ja -valintojen suvaitseminen on tärkeää. Ihminen perustaa suhteensa muihin ihmisiin väkivallan tai kaupan käynnin avulla. Eriarvoisuus yhteisöjen sisällä ja välillä on luonnollista. Ihminen kuuluu kansaansa, kansallisuus määrittelee millainen ihminen on. Rajanveto sisäja ulkopuolella olevien välille on ratkaiseva. SUHDE VALTIOON Valtiota tarvitaan ylläpitämään lakia ja järjestystä sekä perinteistä yhteisöllistä moraalia. Valtiota tarvitaan säätelemään markkinoita, mutta sen asemaa yhteiskunnassa on rajoitettava. Mitä vähemmän valtio puuttuu ihmisten elämään, sen parempi. ”Yövartija valtiota” tarvitaan turvaamaan järjestystä ja omistusoikeuksia. Valtiota tarvitaan puolustamaan oman kansan etuja. SUHDE MARKKINOIHIN Markkinoiden sääntely on tärkeää moraalin ylläpitämiseksi. Silti markkinat ovat perinteinen ja toimiva tapa järjestää inhimilliset suhteet. Markkinoiden vapaus edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Markkinoiden rajoittaminen vääristää ihmis suhteita. Vapaa markkinatalous on vapaan ja onnellisen yhteiskunnan perusta. Yhtäältä markkinatalous on ihmisyyttä rappeuttava moderni ilmiö, toisaalta markkinoille sallitaan huomattavia vapauksia. Talouspoliittisen keskustelun termejä OIKEISTO . Oikeassa oleva poliittinen suuntaus. Sydän on oikealla. KILPAILU . Taloudellisessa kilpailussa ihminen jalostaa itsekkäät pyrintönsä moraaliseksi hyveellisyydeksi. Ellei kilpailua olisi, ihmiset pyrkisivät parantamaan yhteistyössä kaikkien elinolosuhteita, eikä kukaan voisi olla voittaja. MARKKINAT . Markkinat määrittävät hyvän, tehokkaan ja demokraattisen yhteiskunnan puitteet, ja poliittisten päättäjien tehtävänä on säätää lakeja, jotka auttavat yhteiskuntaa sopeutumaan markkinoiden asettamiin vaatimuksiin. Moderniteetin edetessä Jumalan sanan korvaa markkinat, pankki kirkon ja taloustieteilijä papin. YKSITYISOMAISUUS . Luontoa, joka muuttuu yksilön omaisuudeksi, kun a) tämä hieman parantelee sitä tai b) tämä vastaanottaa edeltäjiensä paranteleman luonnon perintönä itselleen. Yksityisomaisuus on hyvää ja oikeudenmukaista tavaraa, joka kuuluu yksilölle. Kapitalismissa muut ihmiset eivät pääse koskemaan yksilön omiin tavaroihin. Sosialismissa ja kommunismissa valtio haluaa jakaa yksilön omat tavarat muille ihmisille. Ayn Rand (1905-1982) Filosofi ja kirjailija, oikeiston ikoni ja Wahlroosin kotijumala. Kirjoitti Kun maailma järkkyi -eepoksen. Fundamentalis tisessa uskossa valtion sääntelystä irrotettuun kapitalismiin ja egoistiseen etiikkaan eli siihen, että paremmat tyypit saakin jyrätä kaikki muut. Björn Wahlroos (1952–) Professori ja pörssihai, jonka mukaan yliopistoopiskelujen rahoitus on tyhjäntoimittamisen subventiota. Oikeasti pohtinut ääneen lisääntymisoikeuksien myymistä ylikansoituksen ratkaisemiseksi. Hakenut veroturvapaikan Ruotsista. Pekka Siitoin (1944–2003) Kaikkien hupiukkojen sankari, okkultisti ja uusnatsi. Perusti liukuhihnalta sekoilujärjestöjä, joita sisäasiainministeriö samaan tahtiin lakkautti. Kirkkaina hetkinään puhui perustulon puolesta. KESTÄVYYSVAJE . Suurten ikäluokkien eläköityessä yhteiskunnalla ei riitä varoja sekä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen että rikkaiden etuoikeuksien suojelemiseen. Moraalisesti paras ratkaisu tässä tilanteessa on ottaa varattomilta ja antaa varakkaille. Köyhien kärsimys ja rikkaiden vaurastuminen koulivat kansalaisia tavoittelemaan entistä antaumuksellisemmin liberaalin yksilön korkeinta päämäärää: omaa etuaan. TALOUSKASVU . Yhteiskunta säilyttää kilpailukykynsä vain mikäli se pyrkii kohti rajatonta kasvua rajallisella planeetalla. Ristiriidan hälventämisessä auttavat kvartaalitaloussilmälaput, jotka ehkäisevät elämän Maapallolla mahdollistavien resurssien hupenemisen havaitsemista. Petteri Orpo (1969–) Suomen 77. istuva pääministe ri. Suorittaa palvelusta an nimimerkin riikka poliittisena panttivank ina. Orpoa harmittaa, kun eukot kiljuu ja isyysvapaa t sotkee aikatauluja . Muistetaa n erityisen tyhjistä koulutuslu pauksista. VALUMAEFEKTI . Maaginen voima, joka takaa, että rikkaille luovutettu varallisuus hyödyttää eniten köyhintä väestönosaa. Margaret Thatcher (1925–201 3) Britannian ensimmäin en naispääm inisteri. Vei lapsilta maidon, rajoitti työläisten lakko-oike utta ja teki korkeakou lutuksesta kallista (eliitin) hupia. TOLKUN IHMINEN . Maltillinen ja hillitty henkilö, joka pidättyy radikaaleista johto päätöksistä jopa silloin kun tilanne vaatisi radikaaleja johtopäätöksiä. Tukeutuu maalais järkeen ja välttää ääripäitä. Ääri päitä ovat: poliittinen väkivalta ja ihmisarvoisen elämän vaatiminen kaikille.
• Mistä puhumme, kun puhumme oikeistosta? Oikeistolaisuuden eri tyyppejä: Konservatiivioikei sto: ”Koti, uskonto ja isänmaa” Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. Ja vaikka se olisi rikki, älä silti korjaa, pieleen menee kuitenkin. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten larppaamalla 1950-luvun Suomi-leffoja. Liberaalioikeisto: ”Vapaat markkinat ovat demokratian tae” Sano ”demokraattinen markkinatalous”, ja kaikki ovat vapaita ja tasaarvoisia. Niin väkevä ihanne, ettei sen tarvitse edes tunnustaa yhteiskunnallisia realiteetteja. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten luottamalla tolkun ihmiseen. Äärioikeisto: ”Rajat kiinni” Trollaa, maalita, heilaa. Mitä ikinä teetkin, pidä huoli, etteivät ne kutsu sinua natsiksi. Lempinumerot: 88 ja/tai 612. Jos yhteisössä on ongelma, se rat keaa parhaiten syyttämällä yhteisön ulkopuolisia. Libertaarioikeisto : ”Yövartijavaltio” Yksilöllistyn, siis käyn kauppaa. Ihmisyhteisö on mahdollista järjestää kahdella tavalla eli tukeutumalla joko a) markkinoihin tai b) aseen piippuun. Jos yhteisössä on ongelma, se ratkeaa parhaiten luottamalla näkymättömään käteen. Mutta kuka on John Galt? Opas oikeistolai suuteen KANNUSTINLOUKKU . Kavala loukku, johon etenkin vähätuloiset ja marginalisoidut kapsahtavat pyrkiessään saamaan toimeentulonsa tavalla, joka ei edellytä koko elämän luovuttamista palkkatyölle. Loukku on poistettava, jotta vähätuloiset ja marginalisoidut oppisivat hankkimaan toimeentulonsa tavalla, joka edellyttää koko elämän luovuttamista palkkatyölle. KUVAT Pekka Siitoin: V. K. Hietanen, Museovirasto Ayn Rand: Wikimedia Commons Petteri Orpo: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia Margaret Thatcher: Wikimedia Commons Björn Wahlroos: Juha Törmälä, Sampo-konsernin kuvapankki TEKSTI MIKA PEKKOLA, MIIA VISTILÄ & EMILIA MIETTINEN Ayn Rand (1905-1982) Filosofi ja kirjailija, oikeiston ikoni ja Wahlroosin kotijumala. Kirjoitti Kun maailma järkkyi -eepoksen. Fundamentalis tisessa uskossa valtion sääntelystä irrotettuun kapitalismiin ja egoistiseen etiikkaan eli siihen, että paremmat tyypit saakin jyrätä kaikki muut. VAPA AMATKUSTAJA . Ideologinen työtön, loinen. Työvoimaan kuulumaton yksilö, joka ei tuota lisäarvoa pääoman omistajille, vaan kuluttaa turhaan yhteiskunnan resursseja. Erotettava pääoman omistajasta, joka ei myöskään kuulu työ voimaan, mutta sentään ymmärtää tuottaa lisä arvoa itselleen. Vapaamatkustaja havahtuu parhaiten toimintansa vahingollisuuteen, kun hänelle kerrotaan julkisesti, että hän on huono ihminen ja että lisä arvon tuottaminen pääoman omistajalle palvelee todellisuudessa yhteis kunnan etua. VELKA . Opiskelija syleilee opintovelkaa kuin pelastusren gasta. Velkaa ottava työläinen ottaa vastaan työn kuin työn maksaakse en velkansa ennen kuin kuolee. Valtion velka on tehokkain ase, jolla oikeisto pelottelee vaaleissa. Jotkut oikeasti luulevat, että se pitää joskus maksaa! Lahjoja oikeistolle K u v a : Na uska O IKEISTO PUHUU monien erinomaisen hyvien asioiden puolesta, jotka keskenään kiistelevä vasemmisto on sille hopeatarjottimella ojentanut. Todellisuudessa se toimii päinvastoin. Lopputulos on, ettei kumpikaan niitä todellisuudessa aja. VAPAUS . Suomen vapaudellinen vasemmisto muutti Yhdysvaltoihin viime vuosi­ sadan vaihteessa ja sille tielleen jäi. Jos täällä nykyään joku kuullaan puhumassa sananvapauden puolesta, hän on todennäköisesti oikeistolainen. Väärämielisten tovereiden noitavainoihin aikansa käyttävä lahkovasemmisto eli wokeisto on ky­ vytön puuttumaan siihen, että oikeassa elämässä oikeistolaiset ajavat vapauksia vain suuromistajille ja pakkoja kaikille muille. VALTIOKRIITTISYYS . Oikeisto esiintyy valtion vastustajana, mutta todellisuu­ dessa tarvitsee valtiota ohjaamaan hillittömät tulonsiirrot huipputuloisille (mm. Kantola & Kuusela: Huipputuloiset. Vastapaino 2019), hakkaamaan ikimetsiä ja hippejä sekä panemaan työläiset ruotuun. Ilman kansalaistottelemattomuutta ja ammattiyhdistysliikettä hyvinvointivaltio olisi ollut pelkkä valtio. VASTUULLISUUS . Tällä hetkellä vastuullisiksi itseään kutsuvat etenkin ihmiset, jotka tekevät kaikkensa sen eteen, että ihmiselämä maapallolla kävisi mahdol­ lisimman nopeasti täysin mahdottomaksi. Talouskasvu kasvattaa aina myös päästöjä. Näiden kahden irtikytkentä on fantasiaa, ja vihreä talouskasvu vasta fantasiaa onkin. Fantasiathan ovat fantsuja, mutta näin maailmanlopun reunal­ la vastuullisten aikuisten kandeis ehkä keskittyä siihen, mikä on välttämätöntä ja mahdollista. TOLKKU . Tolkku (ymmärrys, järki, mieli; taju[nta], et. itämurt. myös ’sopiva määrä, kohtuus; selvyys’) on vanha hyvä tolkun sana, mutta päätynyt tarkoitta­ maan kaikkea muuta. Jos kykenee valitsemaan keskitien vaikkapa siinä, onko kansanmurha kiva juttu vai ei, on traditionaalisesti ajatellen kaukana tolkusta. Härkäpäinen sentrismi on kuitenkin varmin tie tulla älyköksi valtakunnanjul­ kisuudessa. Se on myös hyvin tasa­arvoistavaa siksi, ettei se vaadi omaa ajat­ telua lainkaan: näin myös idiootin on helppo tulla älyköksi. Tolkku, jos mikä, olisi kiireesti vallattava takaisin. Kuitenkin wokeistossa tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, ettei kukaan saisi mitään tolkkua mistään. Kaiken lisäksi tämä tehdään infantiilisti lässyttäen kuin ala­asteenopettaja helvetistä. TIEDE . Oikeisto on tehnyt parhaansa muuttaakseen yliopistot tieteenteko­ paikoista tuotantolaitoksiksi. Todellisuus­ ja vastuupakoisen oikeiston oli kui­ tenkin helppo näyttäytyä tieteellisen maailmankuvan puolustajana, sillä sa­ maan aikaan lahkovasemmisto perusti ortodoksipapiston tulkitsemaan salaisia Kirjoituksia rahvaalle ja inkvisition rankaisemaan kerettiläisiä. Toiminta muis­ tuttaa enemmän Karpmanin draamakolmiota kuin maailmanparantamista. Jos jotakuta kiinnostaa vielä totuus sen itsensä vuoksi, hän totisesti on poliittisesti koditon näinä päivinä. TALOUS . Ennen vanhaan vasemmisto vaati lisää rahaa. Tavoitteena oli hyvä palkka ja kiva elämä. Sittemmin tämä tavoite todettiin epäilyttäväksi syystä, jo­ ta kukaan ei enää muista, mutta se kuulosti jalolta. Ei keskiluokan ongelma ole tulotaso, joka todellisuudessa on suurimmalla osalla suhteellisen vaatimaton, vaan se, ettei tiedetä eikä myöskään siedetä mitään oman kuplan ulkopuolelta. VALTA, VOIMA ja KUNNIA . Uniossa voimaa on! Tai oli, kunnes sellainen todettiin ongelmalliseksi ja alistavaksi. Vasemmisto on hirttänyt itsensä ja kannatuksensa toinen toistaan hauraampiin konstruktioihin, joita hoivaviettisimmät neuroot­ tisesti hipeltelevät. Kukapa nyt ei haluaisi olla reppana? Näin ollen oikeisto saa yksin olla rauhassa vahva ja hallita. The end of the story. Ainakin ihmiskunnan. EMILIA MÄNNYNVÄLI Kirjoittaja on kirjailija, Kansan uutisten toimituspäällikkö ja Voiman entinen päätoimittaja. Kuuntele Männynvälin ja Laura Gustafssonin podcastia Syndikaatti osoitteessa voima.fi/audio.
• 20 • 8 / 2023
• Parlamentin veteraani Kansanedustaja Ben Zyskowicz kannattaa vahvan oikeistolaista politiikkaa. Samalla hän vastustaa suurituloisten veronkevennyksiä, kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja ymmärtää entistä pääministeriä, Sanna Marinia. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT NAUSKA O IKEISTON ja va­ semmiston väli­ nen kuilu sijoittui 1970­luvulla sen mukaan, miten puolueet suhtau­ tuivat presidentti Urho Kekkoseen (kesk.) ja tämän sisäpolitiikkaan. Ti­ lanne kehysti nuoren juristin, Ben Zyskowiczin (kok.) poliittisen uran alkua. ”Esimerkiksi Suomen Maaseu­ dun Puoluetta ja [sen puheenjoh­ tajaa] Veikko Vennamoa pidettiin 70­ luvulla äärioikeistolaisena, kun hän oli jyrkästi presidentti Kekkos­ ta vastaan. Mutta kun ajatellaan Ven­ namon politiikkaa ja ohjelmaa, kai se lähinnä oli jotain agraaripopulismia. Vennamon talous­ ja sosiaalipoliitti­ set ajatukset eivät minkään mittarin mukaan edustaneet oikeistolaisuut­ ta, ja tää on mun mielestä historial­ linen fakta.” Ben Zyskowiczin mielestä hänen ajatuksensa nuorena poliitikkona ”ta­ loudesta, veroista ja sosiaalipolitiikas­ ta” olivat kokoomuksen skaalassa va­ semmalle kallellaan. ”Kuitenkin se, että en ollut innostu­ nut Kekkosen kautta jatkavasta poik­ keuslaista, en liiottelusta Neuvosto­ liiton myötäilyssä enkä hyväksynyt neuvostosuhteiden solmimista lähes hintaan mihin hyvänsä, toisin kuin valtalinjan kokoomusnuoret, johtivat siihen, että Kokoomuksen Nuorten Lii­ tossa minua pidettiin sen oikeaan lai­ taan kuuluvana. Minua nimiteltiin jo­ pa äärioikeistolaiseksi.” Entä nykyään? ”Käytännön politiikkaa määrittää se, onko puolue hallitusvastuussa vai oppositiossa”, hän pohtii. ”Oli puolue mikä tahansa, vaikka vasemmistoliit­ to tai demarit, jotka suhtautuvat suo­ peasti verojen kiristyksiin ja rahan jakamiseen mahdollisimman paljon hyviin kohteisiin, kun ne ovat halli­ tusvastuussa, kuten ovat [Paavo] Lipposen (sd.) hallituksissa tai Sanna Marinin (sd.) hallituksessa olleet, sil­ loin ne joutuvat ottamaan joka tapa­ uksessa huomioon taloudelliset reu­ naehdot. Halua jakaa rahaa hyviin kohteisiin on aina enemmän kuin ra­ haa on käytettä vissä.” Hallituksen kahleet Ben Zyskowicz on parlamentaarisen demokratian ja monipuoluejärjes­ telmän kannattaja. Hänestä Suomen malli toimii hyvin, koska kansa voi le­ gitiimeissä vaaleissa vaihtaa vallanpi­ täjät. Eurooppalaisissa maissa, joissa demokratia on rapautunut, kuten Ve­ näjällä ja Unkarissa, kansa ei juuri­ kaan pysty äänestämällä vaihtamaan johtoa. ”Tänä päivänä eduskunnassa on hyvin laaja ymmärrys pohjoismaisen yhteiskuntamallin puolesta. Malliin kuuluu suhteellisen korkea verotus verrattuna moniin maihin ja erittäin hyvät – tää on siis tavoite – julkiset pal­ velut, jotka ovat maksuttomia tai aina­ kin huomattavan edullisia.” Mitä tulee Zyskowiczin poliittisiin mieltymyksiin, sovittua hallitusohjel­ maa on noudatettava, jos puolue on hallituksessa. ”Hallituspuolueen arjessa nämä si­ säiset jaot eivät yleensä näy. Ne ovat voineet kyllä näkyä kun ohjelmaa on tehty.” Eduskuntaryhmän puheenjohtaja­ nakin työskennellyt Zyskowicz on ny­ kyään rivikansanedustaja omasta ha­ lustaan. ”En enää sekaannu kokoomuksen sisäisiin kiistoihin”, sanoo Zyskowicz nauraen ja vihjaten, että vuosien var­ rella on tullut sekaannuttua paljon­ kin. Zyskowicz on hallituksen kanssa eri linjoilla solidaarisuusverosta. Se on suurituloisille, yli 85 800 euroa vuodes­ sa eli yli 7 150 euroa kuukaudessa tie­ naaville asetettu vero. ”Hallitusohjelmassa on sovittu, et­ tä niin kutsutun solidaarisuusveron alarajaa nostetaan. Niin minäkin olen kannattamassa sitä nostoa.” Hallitus kaavailee veron alarajan nostamista 150 000 euroon. Silloin ve­ ro alkaa kohdistua vasta yli 12 500 eu­ ron kuukausituloihin. Zyskowiczin mielestä alarajan nos­ to on kuitenkin huono idea. ”En voi pitää sitä tässä tilanteessa kovin viisaana ratkaisuna.” Eli eduskunnan pitkäaikaisin parla­ mentaarikko ja tunnetuin oikeistolai­ nen poliitikko on oikeistohallituksen kanssa eri mieltä verotuksesta. ”Siinä on sinulle uutinen!” hän lisää. Veronkevennykset ovat hallituksen talouspolitiikkaa. Ja vaikka hallitus yrittää toitottaa pääviestiään eli val­ tion velanoton hillitsemistä, julkisuu­ dessa velkaviestin hautaa huoli pie­ nituloisista, joilta leikkaaminen voi
• 22 • 8 / 2023 aiheuttaa massiivisia lisäkuluja tule­ vaisuudessa. Sitä paitsi nykyinen hallitus ei edes hillitse velanottoa. Pienituloisten opiskelijoiden asialla Zyskowicz ei ole. Hän ei tue Helsingin yliopiston valtaajien vaatimuksia luo­ pua heihin kohdistuvista leikkauksis­ ta: Zyskowicz oli kysynyt vasemmisto­ laisiksi ilmoittautuneilta opiskelijoilta, eikö heitä ollenkaan häiritse, että tilas­ tollisesti katsoen heidän taustansa on varakkaampi kuin muiden kansalais­ ten. Opiskelijat eivät lainkaan ymmär­ täneet olevansa hyvin toimeentulevaa eliittiä. ”Kuin puhuisimme eri kieltä”, Zys­ kowicz hämmästelee. Vielä kärjistetymmin samanlai­ sen kuilun oli havaitsevinaan perus­ suomalaisten tuore kansanedustaja ja populismin airut Teemu Keskisarja. Eduskunnan täysistunnossa Keskisarja julisti, että yliopisto­opiskelijat kulke­ vat ”tekoripset räpsyen”, partavedel­ lä valeltuina ja hienommissa vaatteis­ sa kuin 7 000 euron kuukausipalkkaa nauttiva Keskisarja itse. Kaikissa asioissa kokoomuslaiset eivät noudata yhteistä linjaa. Hyvin usein arvokysymykset liittyvät Suo­ messa tiukasti säädeltyyn alkoholipo­ litiikkaan. Zyskowiczilla ”ei ole mitään jyrkkää kantaa” oluen myynnin rajoi­ tuksiin tai niiden purkamiseen, vaikka onkin itse raittiusmiehiä. ”Suomessa liberaaleiksi kutsutaan myös talous­ ja oikeistoliberaaleja. Kun puhutaan arvoista, tää kenttä me­ nee sekavammaksi, koska kokoomuk­ sessa on ihmisiä, jotka ovat liberaale­ ja sanan monessa merkityksessä. He ovat kulttuuriliberaaleja eli suhtautu­ vat myönteisesti seksuaalivähemmis­ töjen oikeuksien vahvistamiseen ja yhtyvät näkemyksiin, joita enemmän punavihreän blokin puolella esitetään rasismin laajuudesta tai vaarallisuu­ desta.” Monet, ”eivät välttämättä kaik­ ki”, kokoomuksen eduskuntaryhmän arvo liberaalin porukan edustajista ovat myös talousliberaaleja, Zysko­ wicz määrittelee. He ajattelevat, että ”verotuksen tulisi olla mahdollisim­ man kevyttä eikä valtion pitäisi ai­ heettomasti toimia yritysmuotoises­ ti toimialoilla, jotka yksityinen hoitaa ehkä paremmin.” Poliitikkoja, jotka olisivat sekä arvo­ että talousliberaaleja ei löydy perintei­ sestä vasemmistosta, mutta ”joitakin yksittäisiä löytynee vasemmistopuo­ lue vihreistä”. Hän määrittelee oppositiopuoluet­ ta: ”Vihreät eivät ole sillä tavoin va­ semmistolaisia, että nojautuisivat työn ja pääoman väliseen ristiriitaan. Mut­ ta nykyisin pinnalla olevissa arvokysy­ myksissä he ovat hyvin selvästi vasem­ malla, kuten vaalikonevastauksetkin osoittavat.” Laitimmainen oikeisto Vuoden 2023 kokoomusta, kuten mui­ takin hallituspuolueita, ravisteli suh­ tautuminen rasismiin ja fasismiin, kun hallituskumppani perussuoma­ laiset esitti ministereiksi henkilöitä, jotka ovat nousseet valtaan rasististen kirjoitustensa avulla. Elinkeinominis­ teriksi nimitetty Vilhelm Junnila (ps.) joutui eroamaan, kun julkisuudessa alettiin puida hänen vahvoja yhteyk­ siään äärioikeistoon. Hänen jälkeensä perussuomalaiset nimitti ministeriksi Wille Rydmanin, joka puolestaan edellisellä kaudella erosi kokoomuksen eduskuntaryhmäs­ tä, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että kokoomuk­ sen ja Rydmanin välillä on luottamus­ pula. Rydmania epäiltiin häiritsevästä käytöksestä naisia kohtaan. Hän löy­ si nopeasti perussuomalaisista uuden poliittisen kotinsa. Minne perussuomalaiset sijoittuvat poliittisella kentällä? ”Puheenjohtajana Soini määritte­ li perussuomalaisten paikan demarei­ den ja keskustan väliin.” Timo Soini (ps.) oli kansanedustaja 2003–2019 ja ulkoministeri 2015–2019. ”Soini sanoi joskus, ei ehkä ihan to­ sissaan, että perussuomalaiset ovat va­ semmistopuolue ilman sosialismia, ja Soinin aikaan se tarkoitti, että talous­ poliittisissa linjauksissa puolue oli lä­ hinnä keskusta­vasemmistolainen. Se ajoi talouspolitiikkaa, jota ei voinut pi­ tää ainakaan oikeistolaisena, joskin mukanaolo Sipilän (kesk.) hallitukses­ sa vaati muuta.” Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran puheenjohtama puolue on erilainen. ”Kun katsotaan Riikka Purran joh­ tamien perussuomalaisten linjauksia, eittämättä perussuomalaisten talous­ poliittinen ajattelu on oikeistolaista”, Zyskowicz kommentoi. Aivan erityisesti puolueen oikeisto­ laisuus korostuu nyt, kun Purra on val­ tiovarainministeri. ”Kyllä Riikka Purrasta mielestäni näkyy, ettei tämän linjan vetäminen ole hänelle ja hänen puolueelleen mi­ tenkään vastentahtoista.” Zyskowicz on tyytyväinen hallitus­ koalitioon. Vahvan oikeistolainen po­ rukka saa hänen mielestään välttämät­ tömiä muutoksia aikaan. Esimerkiksi sosiaaliturva on miljardiluokan meno­ erä, josta Zyskowiczin mukaan ei voi olla leikkaamatta. Tervetuloa töihin, ulkomaalaiset! Entä mitä ovat perussuomalaiset nyt? Zyskowiczin mielestä heitä voisi kutsua ’laitaoikeistoksi’. ”Talouspoliittinen ajattelu ei ole oikeammalla kuin kokoomuksessa.” Mutta hän lisää, että aatteiden liberaa­ liuden akselilla perussuomalaiset ovat paljon kauempana oikealla. Zyskowicz huomauttaa, että kristillis demokraatit ovat erittäin kon­ Ben Berl Zyskowicz • Oikeustieteen kandidaatti, juristi • Liittyi Kokoomuksen Nuorten Liittoon vuonna 1970. • Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja. Aloitti parlamentaarikkona vuonna 1979. Toimi sitä ennen kaupunginvaltuutettuna ja presidentti Kekkosen valitsijamiehenä. • On toiminut perustuslakivaliokunnan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
• 8 / 2023 • 23 sessa päässä ovat ”Björn Wahlroosin kaltaiset” henkilöt jotka ”kiivaimmin” haluavat alentaa verot minimiin, ja toisessa päässä ”sosiaaliliberaalit, jot­ ka eivät pidä verojen alentamista ihan niin tärkeänä”. Suhtautuminen yritysmaailmaan tuo isoja jakolinjoja, Zyskowicz poh­ tii: Toisessa päässä ”sosiaaliliberaali” porukka on sitä mieltä, ettei yritysten ainoa tehtävä ole tuottaa omistajilleen voittoa. Toisessa päässä on ”kritiikitön suhtautuminen yritysjohdon kaiken maailman kannustimiin, vaikka ne oli­ si kuinka kohtuuttomia”. Zyskowiczin ei ole vaikeaa sijoittaa itseään tälle kartalle: ”Kyllä mä näis­ sä asioissa kokoomuksen sisällä olen mieluummin keskiviivasta vasemmal­ le kuin oikealle.” Olet monesti kritisoinut optioita. ”Kyllä. Musta ne on hyvä esimerk­ ki järjettömyyksistä, joihin markkina­ taloudessa voidaan joutua, kun ahneus saa ylivallan. Onneksi näistä pörssi­ yhtiöiden optioista on jo päästy eroon.” Valtionyhtiö Fortum on ollut kuu­ luisa runsaskätisestä johdon palkitse­ misesta. Keväällä 2023 Ben Zyskowicz teki videon YouTube­kanavalleen ras­ kaasti tappiollisen firman johdon pal­ kitsemisesta ja otsikoi sen ”Fortumissa osataan palkkioporsastelu”. Zyskowicz suomi optioita BenTV­ tube­showssaan: ”Kuten kaikki tiedämme, Fortumin johto aiheutti osaamattomuudellaan omistajilleen kuuden miljardin euron menetyksen. [– –] Kun tällä tavoin on tyritty, yhtiön hallituksen tulee huo­ lehtia siitä, että johtoa, joka on aiheut­ tanut valtavan menetyksen omistajil­ le, ei todellakaan palkita peruspalkan, joka sekin on mittava, päälle millään bonuksilla, osakepalkkio­ohjelmilla tai muillakaan ylimääräisillä kannus­ timilla.” Julkisen sektorin tärkeys Koronapandemian aikaan jokainen yhteiskunta joutui järjestämään asuk­ kaille ohjeistusta tilanteeseen, va­ kavasti sairastuneille tehohoitoa ja huolehtimaan joukkohautauksista. Vasta kun virus oli riehunut keskuu­ dessamme yli vuoden, rokotukset tau­ din vakavimpia muotoja vastaan pys­ tyttiin käynnistämään laajamittaisesti kaikkialla. Se oli opetus hyvin toimivan jul­ kisen sektorin tärkeydestä koko maail malle. Terveyskriisin aikana yhteiskunnat olivat riippuvaisia terve­ ydenhoidon ammattilaisista, terveys­ alan tutkijoista ja viranomaisista sekä koulu­ ja poliisilaitoksesta. ”Ei oikeistolainen ajattelu ainakaan minun mielestäni ole sitä että markki­ nat hoitaa kaiken. Kriisien hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä”, Zyskowicz sanoo. Viimeaikaiset keskustelut huoltovar­ muudesta ja Itämeren kaasu putkien mystiset tuhoutumiset ovat osoittaneet, miten tärkeää on kuunnella eri alojen ammattilaisia, sektoreista viis. ”Tämä koronakriisi on hyvä esi­ merkki yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Siinä tilanteessa kukaan – ainakaan Suomessa tai Euroopassa – ei vaatinut että valtion pitäisi ottaa rokotebisnes haltuunsa, vaan nähtiin että yksityinen sektori pystyy tehok­ kaammin kehittämään ja tuottamaan ne rokotteet.” Virus ei tuhonnut vain henkeä ja terveyttä, se muovasi myös poliittista kulttuuria. Koronaviruksesta levitetty­ jen huhujen myötä jotkut jämähtivät salaliittoteorioiden vangiksi, eivätkä enää osaa erottaa muistakaan aiheis­ ta esitettyä luotettavaa tietoa populis­ tisista valheista. Nettitrollit ovat käyt­ täneet tätä ahkerasti hyväkseen. Lempeästi muistaen Pitkän linjan poliitikko ymmärtää po­ liittisten ratkaisujen vaikeuden. ”Mä olen aika lempeä ajattelussani koronakriisin torjunnassa olleita toi­ mijoita kohtaan. Mä annan tunnustus­ ta Marinin (sd.) hallitukselle, [sosiaa­ li­ ja terveys]ministeri Krista Kiurulle (sd.), eduskunnalle, asiantuntijalääkä­ reille ja tietysti terveydenhuoltosek­ torille ja opetus henkilökunnalle, jot­ ka joutuivat yhtäkkiä mukautumaan suuriin muutoksiin kuten etäopetta­ miseen. Ei mikään hallitus, ei mikään taho olisi pystynyt olemassa olevalla tiedolla täysin varautumaan kaikkiin käänteisiin ja yllätyksiin.” Varmasti tehtiin vääriäkin ratkai­ suja. Jotkut joutuivat elämään viimeiset hetkensä yksin monenlaisten rajoitus­ ten takia, ”heidän tilanteensa oli mu­ sertava”, jotkut menettivät elinkeinon­ sa. Silti kriisistä olisi ollut mahdotonta selvitä virheittä: ”Jotkut rajoitukset oli­ vat liioiteltuja. Edes lääketieteen asian­ tuntijat eivät olleet asioista yhtä mieltä, koulukuntien erot olivat suuria.” Paikallaan on ”kunnollinen jälkisel­ vitys”: ”Katsotaan mitä tehtiin oikein, mitä väärin ja mitä voisi ottaa opiksi, se oli­ si erittäin tarpeellista, mutta arvioon, jossa viisastellaan syyllistävästi jälki­ käteen, ei ole tarvetta. Korona­aikana kaikki pyrkivät toimimaan parhaan kykynsä mukaan.” servatiisia, mutta eivät laitaoikeisto­ laisia. Perussuomalaisille maahanmuuton rajoittaminen on keskeistä. ”Perussuomalaisissa on koko jouk­ ko heitä, jotka ilmeisesti ajattelevat, että vaikka meidän talous kärsisi sii­ tä, ettei meille tule riittävästi työperäi­ siä maahanmuuttajia, ’olkoon Suomi sitten vähän taloudellisesti huonom­ min toimeentuleva ja vähän enem­ män sisään päin käpertyvä, kunhan Suomen väestöön ei tule liikaa ihmisiä muista kulttuureista’.” Zyskowiczin mukaan ”kokoomuk­ sessa nähdään” että työperäiset maa­ hanmuuttajat ovat välttämättömiä, ”jotta suomalaisten elämä, ja käyte­ tään nyt tätä kiisteltyä sanaa ’elinta­ so’, voisi jatkossa olla riittävän hyvä, jotta me voitaisiin pitää huolta kaikis­ ta ihmisistä Suomessa, jotta meillä oli­ si toimivat julkiset palvelut, toimiva korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja jotta voisimme säilyttää pohjoismai­ sen yhteiskuntamallin, joka on osoit­ tautunut hyväksi”. Tilanne on jo hälyttävä. ”Syntyvyys Suomessa on historial­ lisen alhaista. Mehän tiedetään tark­ kaan, kuinka monta uutta Suomessa syntynyttä ihmistä tulee lähivuosina työmarkkinoille.” Aivan liian vähän. ”Kokoomuksessa ei nähdä, että kun Suomeen tulee lisää erivärisiä ihmisiä, joiden kulttuurinen tausta, uskonto ja historia on erilainen kuin perinteis­ ten suomalaisten, joihin minäkään en kuulu, tämä muodostaisi uhan suoma­ laisen kansakunnan olemassaololle ja suomalaisuuden säilymiselle.” Keskeltä vasemmalle ”En ole helposti sijoitettavissa mihin­ kään lokeroon.” Arvomaailman liberaali–konser­ vatiivi­jaosta Zyskowicz pudottelee reipasta kommenttia. Hän ehdotto­ masti kannattaa poliisin toimivaltuuk­ sien laajentamista, vaikka Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola onkin vii­ tannut moisen vievän maatamme poliisivaltion suuntaan. Sananvapaus­ asioissa Zyskowicz on eri linjoilla MTV:n aamulähetysten isännän Ivan Puopolon kanssa. Zyskowiczin, toisin kuin Puopolon, mielestä holokaustin kiistäminen pitäisi kriminalisoida eli tehdä lainvastaiseksi. ”Meidän [eduskunta]ryhmää on jakanut suhtautuminen seksuaalivä­ hemmistöjen oikeuksiin. Mielestä­ ni termi ’avioliitto’ olisi pitänyt rajata vain eri sukupuolta olevien ihmisten liitoille, vaikka ei minulla ole vaikeuk­ sia elää nykylain mukaan.” Zyskowicz löytää itsestään arvolibe­ raaliutta. ”Translakia tehtäessä äänes­ tin uudistuksen puolesta. En edustanut meidän eduskuntaryhmän konserva­ tiivisiipeä. Vaikka minua häiritsikin, ja häiritsee edelleenkin se, että uuden lain mukaan mieskin voi synnyttää. Minusta se on hyvin epäluonnollista. Mutta se on voimassa oleva laki.” Talouspolitiikassa kokoomuksen jakoa voi Zyskowiczin mukaan etsiä vaikka suhtautumisesta veroihin. Toi­ POLITIIKAN KONKARI Ben Zyskowiczilla on maine ärhäkkänä antiva­ semmistolaisena ja suomettumisen ylilyöntien muistelijana. Vesa Vareksen kirjoittama nuoruuden aikojen elämänkerta kuvaa, miten köyhän yksin huoltajaperheen esikoisesta kas­ voi myös oman puolueensa sisäinen vasta rannan kiiski. Politiikan historiasta kiinnostu­ neelle erityisen kiinnostavaa on ku­ vaus 1970­luvun nuoriso politiikasta, missä Zyskowicz otti yhteen Teini­ liiton ja Kokoomuksen Nuorten Liiton kahinoissa etenkin Ilkka Kanervan kanssa. Tämä edusti puoluejohdon kannattamaa linjaa, jossa kokoomuk­ sesta oltiin tekemässä hallituskelpois­ ta liehittelemällä Neuvostoliiton suur­ lähetystöä vähintään yhtä ahkerasti kuin keskustapuolue ja vasemmisto­ puolueet. Vareksen mukaan Zyskowicz kyllä ymmärsi reaalipolitiikan reunaehdot, mutta katsoi, että kanervalaisten ”ku­ marruskulma” tässä suhdetoiminnas­ sa oli liian syvä. Ylipäänsä teoksessa korostuu, miten suomettumisessa on käsitteenä enemmän kyse oikeiston ahkerasti harjoittamasta poliittisesta opportunismista kuin kommunistien aatteellisesta naiiviudesta. Tämä to­ sin ei ole estänyt Zyskowiczia sittem­ min muistelemasta kärkevästi jälkim­ mäistäkin. Kokoomuksen aina vuoteen 1987 kestänyt paitsio hallitusvastuusta saat­ toi kuin saattoikin johtua Neuvostolii­ ton ohjausta enemmän Kekkosen johta­ man ”K­linjan” ja demareiden halusta ylitulkita ulkopoliittisia jännitteitä niin, että pysyivät itse tukevammin vallassa. Vareksen kirjassa Zyskowiczista piirtyy kuva nokkelan sanavalmiista politiikan pragmaatikosta, joka jaksaa jumittaa periaatekysymyksissä loput­ tomiin. Kirjan suurimpana puutteena voi pitää sitä, että yksityisenä henki­ lönä kohde ja hänen arvomaailmansa jäävät melko tavoittamattomiin. Sii­ nä olisi suonut myös nostettavan esiin enemmän esimerkkejä Zyskowiczin väitetystä aktiivisuudesta puolueensa sosiaali­ ja talouspoliittisella vasem­ malla laidalla. Vesa Vares: Nuori Ben Zyskowicz. Suomettumisen vuodet Otava, 2023, 458 sivua TEKSTI TUOMAS RANTANEN Zyskowicz ja suomettuminen
• GALLERIA HUUTO avoinna ti–su 12–18 Panimokatu 1, Kalasatama, 00580 HELSINKI, FINLAND galleriahuuto.fi | galleria@galleriahuuto.fi | +358 50 3955255 vaihtuvat näyttelyt vapaa pääsy Ku va : Ka ns allis ga lle ria / Pe tri Vir tan en 6.10.2023– 25.2.2024 Taiteilija on luonut meditatiivisen tilan, joka kutsuu rauhoittumaan ja uneksimaan. Tervetuloa tunnelmoimaan Kiasman viidenteen kerrokseen! Dineo Dineo Seshee Seshee Raisibe Bopape Raisibe Bopape unen unen porteilla porteilla DSRB Voi Hyvin.indd 3 DSRB Voi Hyvin.indd 3 2.11.2023 12.17.09 2.11.2023 12.17.09
• SUVERENITEETTI UHATTUNA 1 R AU H A N JÄ RJ ES TÖ JE N K A M PA N JA LII TE Vetoomus kansanedustajille: ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen! Arja Alho, valtiotieteiden tohtori Mikael Böök, tietokirjailija Tarja Cronberg, tekniikan tohtori Noora Dadu, näyttelijä-kirjoittaja Leena Eräsaari, professori emerita Marjatta Hanhijoki, taidemaalari Susanna Hast, tutkija, kirjailija Elina Kauppila, järjestö työntekijä Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki, elokuva ohjaaja Heikki Ketoharju, ohjelmistosuunnittelija Markku Kivinen, professori emeritus Noora Kotilainen, VTT, yliopistotutkija, HY Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja Jyrki Käkönen, professori emeritus Veikka Lahtinen, tietokirjailija Maarit Laihonen, tutkijatohtori Marianne Laxén, f.d. departementsråd, feministisk fredsaktivist Rosa Liksom, kirjailija Laura Lodenius, rauhanaktiivi Karim Maïche, tutkijatohtori Tampereen yliopisto Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja Kai Nieminen, runoilija-suomentaja Martti Nikumaa, maalari Hannes Nykänen, docent Claes Olsson, filmregissör-producent Heikki Patomäki, professori Veronica Pimenoff, kirjailija Outi Popp, toimittaja Hanna Putkonen, oikeuspsykiatrian dosentti Vesa Puuronen, sosiologian professori Syksy Räsänen, kosmologi Juhani Suomi, professori Saara Särmä, tutkijatohtori Olli Tammilehto, tietokirjailija Kerstin Tuomala, psykolog Thomas Wallgren, professori Riikka Ylitalo, FT, opettaja Mikko Zenger, toimittaja SUVERENITEETTI UHATTUNA S uomi on neuvotellut suljettujen ovien takana Yhdysvaltojen kanssa puolustussopimuksesta (DCA). Tämä kampanjaliite – joka julkaistaan myös erillispainoksena – tuo esille siihen liittyviä asioita ja taustatietoa, joista haluamme suomalaisten olevan tietoisia ja joista toivomme käytävän laajaa keskustelua yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Mielestämme kaikesta, jopa turvallisuuspolitiikasta ja puolustukseen liittyvistä asioista, pitää pystyä käymään avointa demokraattista keskustelua. Viime aikoina on kuitenkin yhä enenevässä määrin tullut tavaksi asiakirjojen salaaminen, ja neuvotteluja, jotka koskevat meitä kaikkia, käydään suljettujen ovien takana. Jopa niin, että kansanedustajatkin ovat osin pimennossa neuvotteluprosessin kulusta. Toivomme, että alueellista suvereniteettiamme kaventavaa puolustussopimusta pohditaan laajasti kansalaisyhteiskunnassa. Uskomme, että moni jakaa huolen kanssamme ja toivomme, että mahdollisimman moni välittäisi viestiämme päättäjille ja poliitikoille: Me emme halua itsenäiseen Suomeen muiden maiden pysyviä sotilasjoukkoja tai tukikohtia! RAUHANJÄRJESTÖJEN KAMPANJALIITE Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa adressit.com/ ei_vieraan_vallan_ sotilastukikohtia_suomeen S uomi on neuvotellut Yhdys valtojen kanssa kahden keskisestä puolustus­ yhteistyösopimuksesta ( Defence Cooperation Agreement, DCA). Eduskunta päättää sen solmimisesta lähitulevaisuudessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maaliskuussa 2023 Ruotsin television haastattelussa DCA­sopimuksesta, että kyseessä olisi suuri muutos, ”melkein suu­ rempi kuin NATO­jäsenyys”. Toteutuessaan DCA olisikin Suomen NATO­jäsenyyden edellyt­ tämää Pohjois­Atlantin sopimusta sitovampi valtiosopimus. Kahden­ välinen sopimus takaisi Yhdysvalto­ jen joukoille Suomessa esteettömän pääsyn sopimuksessa nimetyille lento kentille, satamiin ja alueille, joita ne voisivat käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin omassa komennukses­ saan vapautettuna tavanomaisista lupa­ ja käyttömaksuista. Yhdysvalloilla ja Suomella olisi yhteinen pääsy­ ja käyttöoikeus sovittuihin tiloihin ja alueisiin, mutta Suomella ei olisi pääsyä alueiden sellaisiin osiin, jotka olisi nimen­ omaisesti osoitettu Yhdysvaltojen joukkojen yksinomaiseen käyttöön. Vieras valta olisi rikosasioissa oikeutettu käymään oikeutta omien lakiensa mukaan, tosin kuoleman­ rangaistukseen tuomitsemisen voisi sopimuksessa kieltää. Sopimuksesta seuraisi siis tilojen sekä toimi­ ja tuo­ miovallan osittainen luovutus vieraan vallan joukoille, jotka voisivat omilla alueillaan suorittaa sotilaallisia teh­ täviä Suomen niistä tietämättä ja voimatta niihin puuttua. Ydinenergialaki kieltää ydin­ räjähteiden maahantuonnin ja hal­ lussapidon Suomessa. Jos Suomi solmisi DCA:n, se voisi Norjan vas­ taavan sopimuksen tavoin kieltää ydinaseet alueellaan. Mutta ongel­ maksi jäisi, että DCA epäisi Suomelta asianmukaisen tarkastusoikeuden eikä kielto estäisi ydinsodankäynnin harjoittelemista Suomen alueella. DCA kaventaisi Suomen itse­ määräämisoikeutta. Tästä tietoisina tarkkailijat arvelevat, että sopimuk­ sen hyväksyminen vaatisi eduskun­ nassa 2/3 enemmistön. Määräenem­ mistöä ei tarvittaisi, ellei kyse olisi puuttumisesta perustuslaissa säädet­ tyyn Suomen täysivaltaisuuteen. Huomion arvoista on kuitenkin, että Suomen NATO­jäsenyys ei mitenkään oikeudellisesti velvoita Suomea solmimaan DCA:ta. Sopimuksesta kieltäytymiselle ei siis ole oikeudellista estettä. Historiallista käännettä valmistellaan hiljaisuudessa, vaikka sopimus toteutuessaan toisi maahan vieraan vallan sotilastukikohtia ja sen asejoukot voisivat Suomen alueella tulla ja mennä, liikkua omine aseineen ja kalustoineen ja toimia omassa komennuksessaan. Norjan ja Yhdysvaltojen välinen DCA­sopimus astui voimaan kesä­ kuussa 2022. Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat parhaillaan vastaavasta sopimuksesta. DCA­sopimusten seu­ rauksena koko Pohjola, melkein koko Itämeri ja läntinen arktinen alue voisi­ vat joutua vieraan suurvallan sotilaal­ liseksi toimintakentäksi, mikä lisäisi sotilaallista jännitettä kahden ydin­ asevallan välillä ja kaventaisi Suomen mahdollisuuksia toimia maailman­ politiikassa rauhanrakentajana. Vetoamme kansanedustajiin, että he eivät hyväksyisi sopi­ musta, joka tuomalla vieraan vallan sotilas tukikohtia Suomeen lisää tavanomaisen ja ydin­ sodan uhkaa ja kaventaa Suomen itsemääräämis oikeutta.
• SUVERENITEETTI UHATTUNA 2 R AU H A N JÄ RJ ES TÖ JE N K A M PA N JA LI IT E Solan lentotukikohta Ryggen lentotukikohta Evenesin lentotuki kohta Ramsundin laivastotukikohta Severomorskin Venäjän pohjoisen laivaston pääesikunta S uomen ja Yhdysvaltojen neuvottelemasta puo­ lustussopimuksesta ei tämän lehden painoon mennessä ole yksityiskohtaisia tietoja. Julki­ suuteen tihkuneiden tietojen mukaan se olisi toden­ näköisesti paljolti samanlainen kuin Norjan tuki­ kohtia koskeva sopimus, joka astui voimaan jo kesäkuussa 2022. Jos Suomen sopimus olisi Norjan sopimuksen kaltainen, tämä merkitsisi seuraavaa: Yhdysvaltojen sotilaallisiin tarkoituksiin käyt­ tämät alueet nimettäisiin sopimuksessa, ja ne oli­ sivat todennäköisesti satamia ja lentokenttiä. Jos­ sain suomalaisessa satamassa tai lentokentillä tai muualla olisi yhteisiä alueita Yhdysvaltojen jouk­ kojen kanssa. Lisäksi Yhdysvalloilla olisi niissä tiettyjä yksinomaan sille varattuja alueita, joihin suomalaisilla ei olisi pääsyä. Suomi sallisi Yhdysvaltojen joukoille esteettö­ män pääsyn sovittuihin tiloihin ja alueille, joita joukot käyttäisivät mm. sotaharjoituksiin, henkilös­ tön majoitukseen, viestintään, joukkojen ja mate­ riaalin sijoittamiseen ja käyttöön. Suomi ei perisi tiloista vuokraa eikä maksuja kuluista. Yhdys vallat hallinnoisi pääsyä alueelle. Joukkojen tiloihin, lento koneisiin, aluksiin tai ajoneuvoihin suomalai­ silla ei olisi pääsyä eikä niitä voisi tarkastaa. Suomi pyrkisi lisäksi helpottamaan Yhdys­ valtojen joukkojen tilapäistä pääsyä muille valtion ja kuntien alueille kuten teille, satamiin ja lento­ kentille ja myös yksityisten tahojen omistamille alueille. Järjestely tapahtuisi ilman USA:n joukoille koituvia kustannuksia. Suomen viranomaiset eivät siis välttämättä tie­ täisi, mitä aseita Yhdysvallat varastoi maassamme. suomalainen. Yhdysvallat päättäisi, tulkitaanko teko tehdyksi virkatehtävää suoritettaessa vai ei. Suomeen syntyisi alueita, joihin Suomen valtion toimivalta ei ulottuisi. Suomi luovuttaisi näin maataan vieraalle valtiolle ja menettäisi osan itse­ määräämisoikeuttaan. Näillä alueilla voisi tapah­ tua esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia ilman, että maamme viranomaiset voisivat puuttua niihin. Useissa Yhdysvaltojen tukikohdissa on tapahtunut laittomia vangitsemisia ja ihmisiä on kidutettu. Jos Suomen tukikohtasopimus olisi samanlainen kuin Norjan Esimerkiksi sitä, onko varastoissa ydinaseita tai autonomisia aseita, joiden käyttö mahdollisesti lähivuosina kielletään. Suomi myöntäisi Yhdysvaltojen joukoille ja heidän huollettavilleen oikeuden tulla ja läh­ teä maasta ilman passia tai viisumia, vero­ ja tullivapauden ja oikeuden käyttää omia pank­ keja ja postimerkkejä. Yhdysvaltojen joukot saisi­ vat vapautuksen erilaisista lupamaksuista kuten liikenneluvista ja rakennusluvista, lennonvarmis­ tusmaksuista ja satamamaksuista. Yksinomaan Yhdysvaltojen käyttöön varatuilla alueilla ja niiden välittömässä ympäristössä Yhdysvalloilla olisi valta myös Suomen kan­ salaisiin. Näin silloinkin kun suomalaisilla ja yhdysvaltalaisilla olisi eroavat käsitykset siitä, uhkaako jokin tilanne Yhdysvaltojen joukko­ jen turvallisuutta. Tilanne voisi johtaa vieraiden joukkojen voimankäyttöön, mikä ääritapauksessa voisi merkitä ampuma­aseen käyttöä. Yhdysvalloilla olisi myös tuomiovalta joukkojensa jäseniin, jotka ovat pal­ veluksessa syyllistyneet rikok­ seen – ilmeisesti silloinkin kun kyseessä olisi väki­ valta­ tai seksuaali­ rikos ja uhri on Tervehdys ”Kun maailma päätettiin demokratian suojelemiseksi peittää Yhdysvaltojen sotilastukikohdilla, Yhdysvaltojen kansalaisten mielipidettä ei koskaan kysytty. Todellisuudessa tällaista päätöstä ei koskaan tehtykään, pitäväthän monet tukikohdat pystyssä maailman kaikkein julmimpia diktatuureja. Sotilaallinen varustautuminen toimii tavallisesti vastoin tarkoitettuja tavoitteita. Siellä missä on tukikohtia sotien todennäköisyys ei vähene vaan kasvaa.” – David Swanson, yhdysvaltalaislähtöisen kansainvälisen World BEYOND War ­rauhanjärjestön toiminnanjohtaja Tukikohdista neuvotellaan Suomeen tuskin koskaan sijoitetaan Natoon tukikohtaa. Nato­jäsenyys ei velvoita Suomea myöskään hyväksymään vieraan vallan tuki kohtia alueelleen. Sen sijaan Yhdysvaltojen tukikohtia ollaan maahamme kovasti tuomassa. Suomi on neuvottelut USA:n kanssa kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA), joka mah­ dollistaisi Yhdysvaltojen joukkojen liikkumisen Suomen alueella, aseiden varastoinnin ja jossain muodossa tukikohtien perustamisen. Sopimus on käytännössä valmis, ja se tulee lähiaikoina edus­ kunnan käsittelyyn. Suomen Nato­jäsenyys ei oikeudellisesti eikä poliittisesti edellytä tällaista sopimusta Yhdys valtojen kanssa. Kuitenkin Suomen ja Yhdysvaltojen valtionjohto ovat neuvotelleet siitä, että Yhdysvallat voi tuoda, asemoida ja itsenäisesti komentaa joukkojaan Suomessa ja että joukoille turvataan kaikkinainen logistiikka ja omien ase­ ja huoltojärjestelmien käyttö. Mahdollisesti USA:n sotilastoimintaa tukevia paikkoja kutsutaan yhteisalueiksi tai joksikin muuksi, mutta käytän­ nössä kyse on sotilastukikohdista. Suomen Nato­liittymissopimus ei kajoa Suomen perustuslain 1 §:ssä määriteltyihin itsenäisen maan valtiosäännön perusperiaatteisiin. Sen sijaan DCA rajoittaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Kampanjaan ovat tähän mennessä liittyneet seuraavat järjestöt ja toimintaryhmät: Rauhanpuolustajat, www.rauhanpuolustajat.org Rauhanliitto, www.rauhanliitto.fi Sadankomitea, www.sadankomitea.fi Aseistakieltäytyjäliitto, www.akl-web.fi PAND – Taiteilijat rauhan puolesta, www.pand.fi Naiset Rauhan Puolesta, www.naisetrauhanpuolesta.org Rauhanryhmä2022, rauhanryhma2022@googlegroups.com WILPF Suomi, https://wilpf.fi/ Helsingin Rauhantoimintaryhmä, www.facebook.com/ helsingin.rauhantoimintaryhma Rauhanväki, rauhanvaki@gmail.com Ohessa on joukko Suomen rauhanjärjestöjä ja ­toimintaryhmiä, jotka vastustavat sitä, että Suomeen sijoitetaan vieraita joukkoja tai pysyvämpiä tukikohtia ja annetaan alueita muiden valtioiden käyttöön. Kampanjan kotisivu, josta saat lisätietoja, on www.eitukikohtia.fi SOTILASTUKIKOHTIEN VASTAINEN KAMPANJA
• SUVERENITEETTI UHATTUNA R AU H A N JÄ RJ ES TÖ JE N K A M PA N JA LII TE 3 Suomi osalliseksi sotiin vastoin tahtoaan? Yhdysvallat on tottunut käymään omia hyökkäys­ sotiaan eri maissa sijaitsevista tukikohdistaan käsin täysin piittaamatta näiden maiden näke­ myksistä. Presidentti Bush nuoremman hallinto­ kaudella ja hänen seuraajiensa aikana jatkuneita tappavia droneiskuja Pakistaniin, Somaliaan tai Jemeniin ei ole voitu suorittaa ilman Saksassa sijaitsevaa Ramsteinin tukikohtaa. Näitä murha­ iskuja oli presidentti Obaman aikana 1878 kappa­ letta ja 2243 presidentti Trumpin kahden ensim­ mäisen hallintovuoden aikana. Sen jälkeen lukuja ei ole julkistettu. Joidenkin jemeniläisten uhrien omaiset ovat haastaneet Saksan valtion oikeuteen. Heidän mukaansa Saksa ei suojellut kolmansissa maissa asuvien ihmisten elämää alueeltaan tulevilta kansainvälistä oikeutta rikkovilta hyökkäyksiltä. Saksan hallinto­oikeuden ratkaisussa todettiin muun muassa, etteivät Saksan viranomaiset voi­ neet puuttua toimintaan, koska Yhdysvallat eväsi heiltä ratkaisevat tiedot. Sen salliminen, että Suomen maaperää tai ilma tilaa käytetään sodassa kolmatta valtiota vastaan, on itsessään asettumista aseellisen kon­ fliktin osapuoleksi. Kolmas valtio voi halutes­ saan katsoa Suomen julistaneen sodan ja käyt­ tää kansain välisen oikeuden kannalta laillisesti sotilaallista voimaa Suomessa olevia sotilaallisia kohteita vastaan. Vieraan vallan joukkojen oleskelu maassa kohottaa myös riskiä Suomen hallinnon tai väes­ tön joutumisesta terrori­iskujen kohteeksi. Näin etenkin silloin, kun vieras valta sotii jossakin päin maailmaa tai miehittää jotain maata. Yhdysvaltojen sotilastukikohtia perus tettaessa on usein karkotettu alueen väestöä. Muun muassa Alaskassa ja Filippiineillä alkuperäisväestö joutui muuttamaan mailtaan. Okinawan saarelta Japanissa pakkosiirrettiin 3000 ihmistä maapallon toiselle puolelle Boliviaan. Rakennettaessa pahamaineista Diego Garcian tukikohtaa keskelle Intian valta­ merta pakotettiin Chagos­saaren kaikki asukkaat muuttamaan pois. Grönlannissa siirrettiin joukoittain inuiitteja perinteisiltä asuinsijoiltaan. Suomessa voi syntyä ristiriitoja saame laisten maaoikeuksien kanssa. Toisin kuin Norja, Suomi ei ole ratifioi­ nut Kansain välisen työjärjestö ILO:n alkuperäis­ ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta, joten saamelaisten osal­ listuminen pohjoista aluetta koskevaan päätöksen tekoon ei toteutune. Tukikotien toiminta voi johtaa onnetto­ muuksiin, joiden uhrit ovat siviilejä. Niistä tunnetuimpia on Okinawan lentotuki­ kohdan harjoituslennolla vuonna 1959 sattunut koneen maahansyöksy, jossa kuoli 17 ihmistä ja 210 loukkaantui. Useimmat olivat pieniä koululaisia. Ramsteinin lentonäytöksessä vuonna 1988 kone syök­ syi yleisöön tappaen 70 ja vammauttaen 1000 henkilöä. Joukkojen aiheuttamat tieliikenne onnettomuudet ovat tukikohtien ympäristön riesa. Siviiliväestö ja tukikohdat T ämä lehti käsittelee Suomeen mahdolli­ sesti tulevia sotilastukikohtia. Mutta ole­ massa olevia sotilastukikohtia on valtavasti, kenties 800–1000 koko maailmassa jos lasketaan mukaan vain ne, jotka sijaitsevat emämaittensa rajojen ulkopuolella. Pelkästään USA:lla on sen puolustusministeriön eli Pentagonin antamien tie­ tojen mukaan 750 ulkomaista sotilas tukikohtaa. Puolustusyhteistyösopimus liittäisi Suomen osaksi Yhdysvaltojen tukikohtien imperiumia. Suomen alueelle sijoittuisi vieraan vallan joukkoja osaksi USA:n asevoimien globaaleja komento ketjuja. Virallisen strategiansa mukaisesti Yhdysvallat käyttää myös rauhan aikana asevoimiensa laajoja ja ainutlaatuisia kykyjä kansallisten intressiensä edistämiseksi muun muassa arktisilla alueilla. Yhdysvallat on määrittänyt Kiinan sotilaalliseksi päävastustajakseen. Sotilasyhteistyössä Suomi saattaisi joutua omaksumaan Yhdysvaltojen päämääriä myös oman etunsa vastaisesti. Onhan Suomella kuitenkin omat intressinä arktisen alueen suojelussa ja kehittämi­ sessä eikä Kiina ole vihollisemme! Kuvaan on merkitty violetilla Yhdysvaltojen tukikohdat maailmalla. Kuvalähde: Wikimedia commons (CC BY-SA 4.0) Yhdysvaltojen tukikohtien sijainteihin ja moneen muuhunkin yksityiskohtaan voi perehtyä World Beyond War’in visuaalisessa tietokannassa: worldbeyondwar.org/no-bases/ Tukikohtien imperiumi Severomorskin Venäjän pohjoisen laivaston pääesikunta Ympäristövaikutukset Tukikohdat aiheuttavat merkittävää ympäristö­ tuhoa päästöinä, myrkkyvuotoina ja tuottamalla ongelmajätteitä. Taisteluharjoitukset jättävät jäl­ kensä maastoon. Useimmat Yhdysvaltojen tuki­ kohdat operoivat sellaisilla sopimuksilla, jotka vapauttavat ne sekä Yhdysvaltojen että isäntämaan ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Tuki­ kohdat kuluttavat valtavia määriä polttoainetta, mutta eivät raportoi päästöistään.
• SUVERENITEETTI UHATTUNA 4 R AU H A N JÄ RJ ES TÖ JE N K A M PA N JA LI IT E T ukikohdat ja niihin liittyvä Yhdysvalto­ jen sotilaallinen toiminta Suomen alueella lisäävät väistämättä jännitystä kahden ydin­ asevallan välillä: ovathan Venäjän ”pohjoinen pääkaupunki” Pietari ja Murmanskin ydinsukellus­ venetukikohta hyvin lähellä. Venäjä tulee koke­ maan tukikohdat provokaatioina, joihin se vastaa lisäämällä varustautumista Suomen rajalla, mikä edelleen lisää jännitystä. Ydinasevaltojen välinen jännitys merkitsee sitä, että niiden ydinsotaan johtava ”liipaisin” on entistä herkemmässä. Kaikenlaiset Suomen ja Venäjän rajaa lähestyvät lentolaitteet, jotka voisivat periaatteessa Tukikohdat lisäävät jännitteitä Suomen lähialueilla ja jopa ydinsodan riskiä kantaa ydinaseita, voidaan tulkita alkavaksi ydin­ asehyökkäykseksi. Historiasta tunnemme lukui­ sia tapauksia, joissa havaintovirhe on ollut vähällä käynnistää ydinsodan. Esimerkiksi tammikuussa 1995 venäläiset tutkavalvojat havaitsivat norjalaisen revontulien tutkimukseen käytetyn raketin ja luulivat sitä ydin­ ohjukseksi. Venäjä alkoi valmistella vastahyökkä­ ystä. Presidentti Jeltsinin salkku, joka mahdollisti ydinaseiden laukaisun, alkoi toimia, ja hän aktivoi ”ydinaseavaimensa”. Ydinsukellusveneet siirtyivät taisteluvalmiuteen. Onneksi kuitenkin kohta tämän jälkeen tutkavalvojat huomasivat, että raketti ei ollut lentämässä Venäjän ilmatilaan. Jos tämä havainto olisi tehty muutamaa minuuttia myöhemmin, ydin­ sota olisi syttynyt. Suurvaltojen välinen ydinsota johtaisi välit­ tömästi satojen miljoonien ihmisten kuolemaan. Kaupungeissa raivoavat tulimyrskyt nostaisi­ vat yläilmakehään noki­ ja muita hiukkasia, jotka kymmeneksi vuodeksi heikentäisivät ratkaisevasti auringonsäteilyä maanpinnalla. Seuraisi ydintalvi, joka tekisi ruoantuotannon mahdottomaksi suu­ rimmassa osassa viljanviljelyalueita. Suurin osa ydinräjäytyksistä selviytyneistä ihmisistä kuolisi nälkään. ALLEKIRJOITA KANSALAISADRESSI! Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa: adressit.com/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen 1 Ne merkitsevät alueluovutusta vieraalle vallalle. 2 Ne merkitsevät toimi­ ja tuomiovallan luovuttamista vieraalle vallalle, mikä tarkoittaa itsemääräämisoikeuden rajoittamista. 3 Tukikohtia voidaan käyttää kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien vastaiseen toimintaan. 4 Niitä voidaan käyttää sotaan sellaista kolmatta maata vastaan, jonka kanssa Suomi on rauhanomaisissa väleissä. 5 Tukikohdat aiheuttavat suuria päästöjä ja ongelmajätettä ja tuhoavat ympäristöä. 6 Ne hankaloittavat ja joskus jopa vaaran­ tavat lähiasukkaiden elämää. 7 Tukikohdat lisäävät ydinasevaltojen välis tä jännitettä ja siten ydinsodan riskiä. Liitteen kirjoittajat: Mika Böök, Laura Lodenius, Teemu Matinpuro, Veronica Pimenoff ja Olli Tammilehto • Taitto: Essi Rajamäki MIKSI EI SOTILASTUKIKOHTIA? MITÄ VOIT TEHDÄ? Vieraan vallan sotilastukikohtia voi vastustaa monella tavalla. Tässä joitakin toimintamuotoja: Puhu asiasta ystäville, tutuille, työtovereille ja sukulaisille. Jaa kampanjan nettiosoitetta www.eitukikohtia.fi. Tilaa tätä liitettä/lehteä (info@eitukikohtia.fi) ja levitä sitä tapaamillesi ihmisille ja vaikka postilaatikoihin. Ota yhteyttä kansanedustajiin (sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta. fi, puhelin: 09-4321, postiosoite: 00102 Eduskunta) Järjestä paikkakunnallasi tapahtuma, jonka teemana on tukikohdat. Esimerkiksi keskustelutilaisuus, konsertti tai mielenosoitus. Ota yhteyttä kampanjan koordinaattoreihin ja kerro, että haluat toimia: info@eitukikohtia.fi. Saat toimintavinkkejä, apua ja kutsuja palavereihin. Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa adressit.com/ei_vieraan_vallan_ sotilastukikohtia_suomeen Kerää nimiä tähän adressiin ja levitä sen osoitetta. Kun riittävän moni toimii, voimme kaataa DCA-hankkeen: Sopimuksen hylkäämiseen ei tarvita sataa kansanedustajaa, vaan riittää, kun enemmän kuin kolmasosa kansanedustajien lasketuista äänistä on sopimusta vastaan. MIELENOSOITUS VIERAAN VALLAN SOTILASTUKIKOHTIA VASTAAN lauantaina 25.11. klo 13 Kokoontuminen Helsingin Senaatintorilla Järjestäjät: Helsingin rauhantoimintaryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto ja Rauhanväki Tarkemmat tiedot: www.eitukikohtia.fi
• S TALOUS MONIKRIISIN POLIITTINEN TALOUS 2/2023 VA R A U T U M I N E N J A S Y S T E E M I N E N M U U T O S E D E L L Y T TÄVÄ T I N V E S T O I N T E J A
• Yli 100 esiintyjää! Tutustu: jklkirjamessut.fi Jenni Haukio Katri Helena & Elina Hirvonen Esa Saarinen Kjell Westö Sirpa Kähkönen Juha Itkonen Katja Kettu Kari Aihinen © La ur i La uk ka ne n / Jo hn ny Kn ig a © La ur a M al m iv aa ra / W SO Y © La ur a M al m iv aa ra / Si lta la © M ar ic a Ro se ng ar d / O ta va © AJ Sa vo la in en / W SO Y © G um m er us © Ni cl as M äk el ä/ O ta va © Sa m i Re po / Ta m m i Jyväskylän Kirjamessut 25.-26.11. 2023 Paviljongissa!
• 2/2023 | 3 M ONIKRIISIÄ käytetään kuvaamaan kriisien värittämää maailmantilaa. Termin ovat ottaneet käyttöön tutkijat Edgar Morin ja Anne Brigitte Kern 1990-luvun lopussa ja viime aikoina sen käyttö on lisääntynyt. Tiivistettynä moni kriisissä on kyse erilaisten systeemisten kriisien kiihtymisestä, verkottumisesta ja yhteentörmäyksistä. Esimerkiksi talousjärjestelmästä, maailmanpolitiikasta ja ekologisesta ympäristöstä nousee kriisejä kuin sieniä sateella. Ilmiötä voi havainnollistaa ekologisen kriisin kautta, joka aiheuttaa kipuilua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: tuotantomme pitää muuttaa kestävälle pohjalle, mikä näyttää vaativan aktiivista politiikkaohjausta. Samaan aikaan suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikan aktivoimista kyynisesti omien tarkoitusperiensä ajamiseen ja lisäävät maailmanpoliittisia jännitteitä. Toisaalta taas yritykset hallita ekologista kriisiä markkinalogiikalla johtavat sosiaalisiin kriiseihin, kuten köyhyyden ja epävarmuuden lisääntymiseen, ja paikoittain ilmastotoimien vastustuksen kasvuun. Vaikka kriisiryppäitä on esiintynyt historiassa aikaisemminkin, elämme tällä hetkellä monin tavoin poikkeuksellista aikaa. Monikriisin käsitettä viime vuosina popularisoinut taloushistorioitsija Adam Tooze on korostanut, että aiemmin oli mahdollista ymmärtää kriisejä yksinkertaisempien selitysten kautta myös järjestelmätasolla. Viimeistään viimeisen 15 vuoden aikana kokonaiskuva on muuttunut. Muutoksen valtava nopeus ja systeemisten kriisien limittyminen sekä törmääminen toisiinsa tekee maailmasta sekä vaikeammin hahmotettavan että hallitavan. Korjaava liike yhdellä politiikkasektorilla saattaa vaikuttaa negatiivisesti toisella. Helppoja korjausliikkeitä tai toimia, jotka eivät huononna minkään tahon asemaa, on entistä vaikeampaa löytää. Monikriisi onkin erittäin konfliktialtis tila. Monikriisin saama merkitys riippuu osittain tulkitsijasta. Näin käy usein laajojen yhteiskunnallisten käsitteiden kanssa, eikä sitä voi välttää. Monikriisiä käytetään terminä epämääräisesti, mutta samaan aikaan sen käyttö on yleistynyt nopeasti. Käsitteellä on siis selvästi kaikupohjaa. Bios-tutkimusyksikön tutkijan Ville Lähteen mukaan tällaisina ”käsitteellisen kumpuamisen” hetkinä käydään kamppailua maailman hahmottamisen tavoista. Se miten hahmotamme maailmaa vaikuttaa puolestaan sen hallintaan. Hyvä esimerkki on Green New Deal -politiikka (GND), josta on Suomessa käytetty esimerkiksi termiä ekologinen jälleenrakennus. GND:lle ja sen varianteille on annettu erilaisia merkityksiä vahvasta julkisvetoisesta yhteiskuntien sosio-ekologisen rakenteen uudistamisesta markkinoiden ympäristöystävällisempään ohjaukseen. Käsitekamppailun taustalla vaikuttavat poliittiset ideologiat ja intressit. Voima-talous pyrkii tällä kertaa hahmottamaan monikriisin erilaisia piirteitä käytännön etäisyydeltä politiikan eri sektoreilla: minkälaisia haasteita ympäristöja ilmastokriisi ja toisaalta suurvaltojen väliset jännitteet asettavat esimerkiksi rahaja finanssipolitiikalle tai kehityspolitiikalle, miten historiallisesti monin tavoin menestyksekäs, mutta eksklusiivinen ja ekologisesti raskas hyvinvointivaltioprojekti voisi orientoitua uudelleen ja minkälaisia heikkouksia kriisiytyminen paljastaa yhteiskuntiemme rakenteissa. Ääneen pääsevät käsiteltävien aihealueiden tutkijat ja asiantuntijat. Liitteen teksteistä voi vetää johtopäätöksen, että monikriisin hallintaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja työkaluja. Toisaalta kaiken pohjalla ovat poliittiset valtasuhteet ja siten, kuten aina, kamppailu vallasta. Keskittyneen vallan ja vaurauden maailmassa enemmistön parhaaksi mahdollisuudeksi jää järjestäytyminen ja joukkovoima. Pauli Huotari Kriisien aikana kamppaillaan vallasta muokata maailmaa Sisältö POLITIIKKA, JULKINEN KESKUSTELU JA VALTASUHTEET 4. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO 8. 18. TYÖMARKKINAT 19. SOTATALOUS KOULUTUS EPÄTASA-ARVO JA SYSTEEMISET VINOUMAT 14. TALOUSPOLITIIKKA JA TALOUDEN RAKENTEET 11. 16. RESILIENSSI V I S I O N Ä Ä R I N E N T A L O U S L I I T E ! KIRJOITTAJA ON Voima-talouden päätoimittaja ja poliittisen talouden väitöskirjatutkija. Voima-talous on Voima-lehden liite. Voiman vastaava päätoimittaja on Emilia Miettinen ja liitteen päätoimittaja Pauli Huotari. Ulkoasu: Ninni Kairisalo. Kuvitus: Aleksandra Aksenova. Painopaikka: Sanoma Manu Tampere. Painos 60 000. Voima-lehti kiittää Alfred Kordelinin säätiötä tuesta liitteen toteuttamiseksi. P Ä Ä K I R J O I T U S
• 4 | 2/2023 Poliittinen voima, missä olet? TEKSTI = JUSSI AHOKAS + PAAVO JÄRVENSIVU P O L I T I I K K A , J U L K I N E N K E S K U S T E L U J A VA LT A S U H T E E T L IENEE KIISTATONTA, että mitään IRA:n kaltaista ei olisi syntynyt ilman määrätietoista poliittista organisoitumista ja kamppailua. Viime vuosina ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistänyt etenkin nuorempien aktivistien johtama demokraattien ilmastovasemmisto, jolla on ollut vastassa enemmän tai vähemmän vastahakoinen ja konservatiivinen siipi omassa puolueessa, puhumattakaan Donald Trumpin johdattelemista republikaaneista. Apulaisprofessori Alyssa Battistoni kuvaa Dissent -lehden kevätnumerossa ilmastovasemmiston sisältä käsin, kuinka erilaiset Green New Deal -aloitteet ja muut poliittiset mobilisaatiot ovat vaikuttaneet nykyisenkaltaisen teollisuuspolitiikan muodostumiseen. GND:n uusi versio vuosilta 2019–20 lupasi massiivisia investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin ja erityisesti julkisiin hyödykkeisiin ja palveluihin. Lisäksi se lupasi töitä ja toimeentuloa niille, jotka olivat tähän mennessä jääneet ilman tukea. Bernie Sanders omaksui tuolloin GND:n presidenttikampanjansa johtotähdeksi. Valituksi tuli Joe Biden, joka ei kannattanut GND:tä. Hänen BBB – Build Back Better -ohjelmansa kuitenkin ammensi monia elementtejä GND:stä ja yhdisti ilmastotoimenpiteitä sosiaalisiin tavoitteisiin. BBB oli monta kertaa lähellä tulla kuopatuksi, muun muassa öljy-yhtiöihin liitetyn demokraattisenaattori Joe Manchinin vastustuksen vuoksi, mutta niinpä vain kesällä 2022 julkistettiin IRA, joka sisälsi 370 miljardin dollarin edestä ilmastoinvestointeja. GND:n julkishyödykeinvestointien sijaan IRA:n tärkein mekanismi on verohyvitykset yksityisille sijoittajille ja esimerkiksi kuluttajille, joilla on varaa esimerkiksi sähköautoihin. Yhdysvaltojen uusi teollisuuspolitiikka on hyvin mielenkiintoinen kestävyysmurroksen toteuttamisen ja tutkimuksen kannalta. Se tekee selvän pesäeron puhtaasti markkinalähtöisiin mekanismeihin. Talouden ja erityisesti teollisuuden suuntaaminen otetaan vahvasti demokraattisen päätöksenteon alaisuuteen. Toki siinä on myös valtavia puutteita, kuten kyvyttömyys ohjata ja leikata fossiilisten polttoaineiden tuotantoa sekä huomioida resurssien käytön kestävyys. Myös kestävyysmurroksen kaikkiaan vaatimien investointien mittaluokka on tiePresidentti Joe Bidenin hallinnon uusi teollisuuspolitiikka, jonka keihäänkärkenä on IRA – Inflation Reduction Act -nimellä kulkeva lakikokonaisuus, on merkittävä pelinavaus ei pelkästään Yhdysvaltojen vaan monenlaisten säteilyvaikutustensa vuoksi koko maailman kannalta. Sitä voidaan pitää ilmastonmuutoksen torjunnan läntisessä historiassa ensimmäisenä isona valtiollisena satsauksena vähäpäästöiseen valmistavaan teollisuuteen, infrastruktuuriin ja kulutustuotteisiin. ”IRA:n tärkein mekanismi on verohyvitykset yksi­ tyisille sijoittajille ja esimerkiksi kuluttajille, joilla on varaa […] sähköautoihin.”
• 2/2023 | 5 tysti paljon yksittäistä lakipakettia kuten IRA:ta suurempi. Voima -lehden talousliitteessä tekee mieli ajatella poliittisia voimia, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeiden voittojen takana. Dissent lehdessä pohditaan, mitä ilmastovasemmiston tulisi seuraavaksi ajaa. Se on saanut voittoja, mutta samalla tiedetään, että IRA ja siihen kytkeytyvät lakipaketit eivät ole likimainkaan riittäviä päästötavoitteiden kannalta. Mikä on Suomessa ilmastonmuutoksen ympärille kerääntyvien poliittisten voimien tilanne? Monet perussuomalaisten kannattajista tuntuvat reagoineen päästövähennysvaatimuksiin vahvasti – heitä asia on nähtävästi koskettanut erityisesti elämäntapojen muutoksiin liittyvien uhkakuvien takia. He ovat onnistuneet muokkaamaan julkista keskustelua. Kuitenkin suuri osa väestöstä on elämäntapaa uhkaavien muutosten sijaan syvästi huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Huoli – ja luonnontieteellisen tiedon lisääntyminen yhteiskunnassa – ovat voimakkaasti muuttaneet suomalaisten tapoja nähdä talouden ja yhteiskunnan tulevaisuus ja keskustella siitä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ilmastonmuutokseen reagoivat poliittiset voimat ovat ohjautuneet melko abstraktien vaatimusten taakse. Karrikoiden: ”hiilineutraalius 2035 tai aiemmin” ja ”antakaa meidän elää niin kuin haluamme”. Yhdysvaltojen teollisuuspolitiikkaan kulminoituvat poliittiset kamppailut on käyty aivan eri tasolla. Erityisesti on kysytty, miten kansakunta voi suunnata talouttaan vähäpäästöiseksi, ja nopeasti, ja miten se voi ratkaista samalla muita kohtalokkaita ongelmia. Yhdysvaltojen syvästi jakaantuneessa kaksipuoluejärjestelmässä on selvää, että ilmastovasemmisto on nimenomaan vasemmisto. Suomessa on kuviteltavissa puoluerajat ja myös oikeistovasemmisto-rajan ylittäviä mobilisaatioita, jotka kuitenkin toimivat koherentisti ja tehokkaasti. BIOS on kestävyystieteeseen nojaten ehdottanut ekologista jälleenrakennusta kokoavaksi poliittiseksi kehykseksi. Muokkaamalla teollisuutta, järjestelmiä ja käytäntöjä ekologisten rajojen mukaisesti, ekologinen jälleenrakennusprojekti – yhteiskunnan aineenvaihdunnan uudistaminen nopeasti ja jokseenkin hallitusti – voi parhaimmillaan huolehtia sekä oikeudenmukaisuudesta että teollisuuden kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Tällä hetkellä näyttäisi, että mitkään poliittiset voimat eivät tosissaan esitä ja tavoittele ekologiseen jälleenrakennukseen tähtääviä politiikkakokonaisuuksia. ”Tee mitä tiede tekisi” ei riitä mobilisaation perustaksi. Tarvitaan näkemys talouden ja teollisuuden uudistamisesta – sekä muutoksen sisällöstä että muutokseen johtavista poliittisista toimista. KIRJOITTAJAT OVAT itsenäisen ja monitieteisen Bios-tutkimusyksikön tutkijoita. ”mitkään poliit­ tiset voimat eivät tosissaan esitä ja tavoittele ekologiseen jälleenrakennukseen tähtääviä politiikka­ kokonaisuuksia”
• 6 | 2/2023 K ESKELLÄ syvintä finanssikriisiä vuonna 2008 Yhdysvaltojen demokraattipuolueen oikeistosiiven kärkihahmo Rahm Emanuel totesi puheessaan maan elinkeinoelämän nokkamiehille: ”Älä koskaan anna hyvän kriisin mennä hukkaan”. Sittemmin Emanuel on selittänyt tarkoittaneensa kommentillaan sitä, että yhteiskunnallinen kriisi tarjoaa aina mahdollisuuden tehdä asioita, joiden ei aiemmin kuvitellut edes olevan mahdollisia. Vladimir Putinin aloittama brutaali hyökkäyssota Ukrainaan johti pahimpaan turvallisuuspoliittiseen kriisiin Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Siinä ohessa sota tarjosi mahdollisuuden ajaa Suomessa läpi radikaaleja uusliberaaleja reformeja. Oikeistolle ja markkinafundamentalistisille ideologeille 2010-luku ei ollut erityisen hyvää aikaa. Finanssikriisi ja eurokriisi johtivat 1980-luvulta lähtien hallitsevassa asemassa olleen pysyvän talouskurin, työmarkkinaheikennysten ja finanssimarkkinoiden deregulaation paradigman kyseenalaistamiseen. Suunta 2010-luvun lopulla oli selvä. Keynesiläisyys ja aktiivinen teollisuuspolitiikka olivat tehneet paluun. Pitkä uusliberalismin aikakausi oli ajautumassa päätökseen. Sitten tuli kevät 2022 ja jotain naksahti bunkkeripappa Putinin päässä. Venäjän aloittama sota johti laajasti energian ja raakaaineiden hintojen nousuun. Inflaatiota pahensivat vielä koronakriisistä seuranneet tuotannon pullonkaulat, jotka johtivat myös joidenkin hyödykeryhmien hintojen nousuun. Kyse ei ollut kysyntäperäisestä inflaatiosta, jonka taltuttamisessa rahapolitiikan kiristäminen voi olla mielekästä. Tästä huolimatta keskuspankit ryhtyivät ennätyksellisen aggressiiviseen rahapolitiikan kiristämiseen. Tämä johtui ennen kaikkea nykyisen inflaationhallintaregiimin puutteista. Keskuspankit pelkäsivät kustannusinflaation kääntyvän vielä palkka–hintainflaatioksi, joten ne pyrkivät tukahduttamaan inflaatioodotuksia jo etukäteen työttömyyttä kasvattavalla TEKSTI = LAURI HOLAPPA Älä koskaan anna hyvän kriisin mennä hukkaan Mielikuvien velkalaiva on lastattu suurilla poliittisilla muutoksilla. Y LLÄTTÄVÄT tapahtumat ja kriisit seuraavat toisiaan. Kukapa ei olisi kuullut Euroopan velkaja pakolaiskriiseistä, koronapandemiasta, Yhdysvaltain kongressin valtauksesta tai Ukrainan sodasta. Monien kriisien samanaikaisuudesta ja niiden kytkeytymisestä keskenäään toisiaan vahvistaen käytetään nykyään termiä monikriisi. Talousmallilla sekä globaaliin talouteen liittyvillä keskinäisriippuvuuksilla on tässä merkittävä rooli. Esimerkiksi Ukrainan sodan seurauksena kallistunut energia on nostanut monet kuluttajahinnat kivuliaalle tasolle. Samaan aikaan taloutemme kuluttaa liikaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa alati pahenevaa luontokatoa ja ilmaston kuumenemista. Totuttu tapamme ajatella taloutta ja toimia siinä eivät enää kannattele meitä tulevaisuuteen. Talouden perusta rakoilee, todetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston megatrendeissäkin. Onko talous kriiseihin sopeutuja vai niiden lievittäjä? Tarvitsemme kykyä reagoida ja sopeutua maailman nopeisiin muutoksiin sekä oppia ja uudistua niiden myötä. Tätä tarkoitetaan usein kuullulla sanalla ”resilienssi”. Tavoitteeksi voidaan asettaa toiminnan palauttaminen kriisin jälkeen ennalleen. Yritykset voivat kerätä esimerkiksi erilaisia vakuuksia ja kansantaloudet varmuusrahastoja. Toisinaan toimintaa sopeutetaan tai muokataan vain sen verran, että kriiseistä selvitään ilman syvällisempiä muutoksia. Näin voidaan toki toimia yksittäisten kriisien osalta, mutta se ei useinkaan paranna valmiuksia selviytyä seuraavista yllätyksistä. Monien yhtäaikaisten kriisien vuoksi on kasvatettava kykyä kohdata yllätyksiä, jotka voivat olla seuraavalla kerralla aivan toisen luonteisia. Tähän tarvitaan monimuotoista ajattelua, rikasta tietopohjaa, ketterää päätöksentekoa sekä rakenteita, jotka joustavat tarpeen tullen. Nämä eivät ole olleet suomalaisen talouden vahvuuksia, eivätkä juuri näy talouskeskustelussa. Olemmeko riittävän varautuneita uusiin kriiseihin? Osa aikamme kriiseistä kytee pitkään ennen tuleen leimahtamista. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät itsessään ole yllättäviä, mutta niiden pidemmän aikavälin vaikutukset voivat ylittää kuvittelukykymme. Koska tiedämme jo, miltä suunnalta yllätyksiä on luvassa, talouden toimintaa on tärkeä suunnata välittömästi kestävyyssiirtymää tukevaksi. Monikriisit johtavat helposti entistä tiukempiin mutta samalla riittämättömiin kompromisseihin, kun päättäjät joutuvat ratkaisemaan useita samanaikaisia kriisejä. Yksi aikamme haasteista onkin kestävyyssiirtymän edistäminen samalla, kun nopeammin leimahtavat kriisit vievät huomiota toisaalle. K O L U M N I Talouden tulevaisuus on varautumista ja uudistumista Talous tuottaa kriisejä ja kriisiytyy itsekin. TEKSTI = EEVA HELLSTRÖM P O L I T I I K K A , J U L K I N E N K E S K U S T E L U J A VA LT A S U H T E E T
• rahapolitiikallaan. Oikeudenmukaisemmassa järjestelmässä palkkapainetta olisi voitu vähentää tulopolitiikan keinoin, mutta näistä instrumenteista oli laajasti luovuttu länsimaissa viimeisten vuosikymmenten aikana. EKP:n rahapolitiikan kiristäminen johti luonnollisesti myös Suomessa valtion maksamien euromääräisten korkomenojen kasvuun. Tämän seurauksena julkisessa keskustelussa alettiin niin valtiovarainministeriön kuin monien talouskuria kannattavien kommentaattorien sekä oikeistopoliitikkojen suulla toistella, kuinka Sanna Marinin hallituksen ”velkalaiva” oli ajanut karille. Tosiasiassa Suomen Ruotsia ja Tanskaa suurempi julkisen talouden velkasuhde on seurausta Suomen 2010-luvun heikosta talouskasvusta. Tässä vaiheessa Suomen kehitys alkoi erota Ruotsista ja Tanskasta – ei Marinin hallituksen kaudella. Tällaisella detaljilla ei kuitenkaan haluttu pilata hyvää tarinaa. Lopputuloksena äänestäjille syntyi virheellinen kuva Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Moni varmaan pelkäsi aidosti maamme ajautuvan pian sille kuuluisalle Kreikan tielle. Tämä kaikki johti lopulta hyvin radikaaliin hallitusohjelmaan, joka ei kylläkään erityisemmin vahvista julkista taloutta, mutta sisältää merkittäviä työmarkkinaheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia. Kävi juuri niin kuin Rahm Emanuel visioi Yhdysvalloissa vuonna 2008. Suuren kriisin varjolla saa aikaiseksi suuria muutoksia. KIRJOITTAJA ON Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja ja valtiotieteiden tohtori. Monimuotoinen keskustelu valmistaa tietä tulevaisuuteen Talous on ihmisen rakentama järjestelmä, ja siksi se on myös ihmisen muokattavissa. Taloutemme ei ole tulevaisuuskestävä, ellei myös ajattelumme ole sitä. Yksi keskeinen haaste Suomessa on taloudesta käytävän tulevaisuuskeskustelun kapeus ja lyhytnäköisyys. Koska talous kytkeytyy yhteiskunnassamme lähes kaikkeen, talouskeskustelu ei ole vain talousasiantuntijoita varten. Taloudesta on voitava keskustella ymmärrettävällä tavalla, joka houkuttelee muitakin osallistumaan. Jokainen meistä voi omalla panoksellaan ja omalla ainutlaatuisella tavallaan vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuuden talous muodostuu. Tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä kannattaa esittää, vaikka ei tietäisikään vastauksia niihin. On myös hyödyllistä etsiä heikkoja signaaleja, jotka voivat olla ensimerkkejä orastavista muutoksista. Entäpä jos rohkaistuisit itsekin tunnistamaan ja haastamaan talouden tulevaisuuteen liittyviä oletuksia – sellaisia nykyoletuksia, joihin oma, lähipiirisi tai taustaorganisaatiosi talousajattelu perustuu? KIRJOITTAJA ON Sitran yhteiskunnallisen ennakoinnin ja koulutuksen johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. ”äänestäjille syntyi virheellinen kuva Suomen julkisen talouden velkaantumisesta” VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA VAIKUTTAVAA LUKEMISTA – MYÖS EJA ÄÄNIKIRJOINA Riina Tanskanen & Samu Kuoppa Kapitalismin suuri illuusio Elisa Aaltola Puhe eläinten puolesta Risto Isomäki Viimeinen erämaa Luke Harding Hyökkäys Lauri Nurmi Suomen salattu tie Natoon Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä puhumaan taloudesta. Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta: INTOKUSTANNUS.FI
• 8 | 2/2023 E RI PUOLILTA maailmaa on raportoitu ennätyshelteistä, metsäpaloista ja muista äärisääilmiöistä. Maapallon lämpeneminen on toteutunut jopa ennakoitua nopeammin. Yhä selvempää on, että muuttuva ympäristö ravistelee yhteiskuntien turvallisuutta. Samaan aikaan muut globaalit turvallisuusuhat eivät ole ainakaan hellittäneet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen nokittelu kauppasuhteissa nostaa geopoliittisia jännitteitä ja maailma näyttää jakautuvan entistä voimakkaammin. Keskeistä näissä kehityskuluissa on, että ne ovat samanaikaisia, linkittyvät osin toisiinsa ja vaikuttavat yhteiskuntiin järjestelmätasolla. Tämä asettaa päättäjät ja viranomaiset vaikeaan tilanteeseen, kun pitkittyviin ja päällekkäisiin kriiseihin – eli niin sanottuun monikriisiin – pitäisi pystyä reagoimaan yhtä aikaa. Monikriisin ajatus tuo oikeastaan vain esiin sen, mikä on ollut ympäristönmuutoksen turvallisuusvaikutusten näkökulmasta selvillä jo pitkään. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus rapauttavat elinolosuhteitamme. Ennakoimattomuus kasvaa, ja ympäristönmuutokset yhdistyvät geopoliittisiin ja taloudellisiin mullistuksiin. Esimerkiksi helleaalto Euroopassa pahensi kesällä 2022 Venäjän sotatoimista alkanutta energiakriisiä, kun ranskalaiset ydinvoimalat olivat alikäytöllä kuivuuden ja jäähdytysveden puutteen takia. Ilmastonmuutoksen hillintä tulee entistä kiireellisemmäksi, mutta etenkin huonosti suunniteltuna se vaikuttaa yhteiskuntien vakauteen ja turvallisuuteen. Kestävän energiantuotannon vaatimat raaka-aineet tuotetaan pääosin Euroopan ulkopuolella ja synnyttävät siten uuden riippuvuuden ja haavoittuvuuden etenkin Kiinan suhteen. Tämä sopii huonosti Suomen ja muiden Euroopan maiden suunnitelmiin pyrkiä lisäämään omavaraisuutta kärjistyneen geopoliittisen tilanteen ja pandemian aikaisista toimitusvaikeuksista saatujen oppien seurauksena. Kaikkia horisontissa siintäviä uhkia tuskin on mahdollista välttää, mutta ennakoinnilla niihin on mahdollista varautua. Tämä edellyttää, että ympäristötekijöiden merkitys otetaan paremmin huomioon ulkoja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Sekä ympäristönmuutoksen että sen hillinnän vaikutuksia tulee konkreettisesti sisällyttää riskianalyyseihin ja muuhun turvallisuuden suunnitteluun. Suunnitelmallinen ja tehokas ilmastopolitiikka on keskeinen edellytys yhteiskunnan turvallisuudelle. Ensisijaista on kuitenkin ekologisen kestävyyden asettamien rajojen tiedostaminen. Kansallinen, yhteiskunnallinen tai mikään muukaan turvallisuus ei voi toteutua, jos kurjistuva luonnonympäristö vie siltä pohjan. KIRJOITTAJA ON Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ympäristöturvallisuus on tulevaisuuden hallinnan keskiössä TEKSTI = EMMA HAKALA Y M PÄ R I S T Ö J A I L M A S T O Viimeaikaiset uutiset kerto vat karua kiel tä ympäristökriisin etenemisestä.
• 2/2023 | 9 Maatalouden ongelmien kierre ruokkii itseään – kannustimet kestämättömiä Maatalouden kannattavuuskriisin taustalla kytee suurempi systeeminen kriisi. Se ei hellitä ilman muutoksia ruokajärjestelmän kestämättömissä rakenteissa. TEKSTI = LOTTA NÄRHI E NNEN OLI SUO , kuokka ja Jussi. Nyt on traktori, lypsykone ja keinolannoite. Tehomaatalouden tuotantovälineet kytkevät suomalaisen maatalouden globaaleihin hankintaketjuihin – ja niiden häiriöihin. Maatilat ovat riippuvaisia ulkomaisesta rehusta, energiasta, polttoaineista, lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Niiden hinnat ovat olleet milloin mistäkin syystä niin korkealla, että ala on vajonnut kustannuskriisiin. Ratkaisuna markkinat ja maatalouspolitiikka ovat ohjanneet maatiloja kasvamaan, koneellistumaan ja erikoistumaan. Tilojen määrä on laskenut läpi 2000-luvun. ”Vahvimpien” jäljelle jääneiden kannattavuus ei ole silti kohentunut, sillä tuottajien saama osuus ruoan kuluttaja hinnasta on jatkuvasti pienentynyt. Maatalous kärsii moni­ kriisistä – ja pahentaa sitä Monikriisi selittää, miksi maatilojen ahdinko ei taitu. Ukrainan sodan kaltaiset häiriöt nostavat tuotantovälineiden hintoja. Ilmastonmuutos kasvattaa äärisäiden riskiä ja luontokato heikentää ekosysteemipalveluita, kuten tuholaisten säätelyä pelloilla. Näin maataloudesta tulee riippuvaisempi kasvinsuojeluaineiden kaltaisista tuotantovälineistä, jotka kallistuvat muun muassa geopoliittisten jännitteiden takia, joita taas ympäristökriisit kärjistävät. Taustalla pyörii talousjärjestelmä, jossa tuotantoa pitää alati tehostaa alku tuottajien itsensä ja ympäristön kantokyvyn kustannuksella, voitot kun jäävät tuotantoketjun suurimpien omistajien taskuun. Ei siis ole sattumaa, että maataloutta riivanneet ongelmat ovat osuneet samaan hetkeen. Kierre vahvistaa itseään. Ironista kyllä, tehomaatalouden käytännöt pahentavat monikriisiä. Ne köyhdyttävät luontoa ja maaperän hedelmällisyyttä sekä rehevöittävät vesistöjä. Suomessa maatalouden ilmastopäästöjäkään ei ole 2000-luvulla saatu laskuun. Tuottajien vaikutusmahdollisuudet ovat rajattuja. Kaupan jätit sanelevat alhaiset tuottajahinnat, joten toimeentulo on tiukassa ja maataloustuet tärkeä tulonlähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan 1,8 miljardin euron tukijärjestelmä pitää yllä päästöintensiivisiä tuotantotapoja. Maatalous voittaa tai häviää luonnon kanssa Suomen ympäristökeskuksen mukaan maatalouden kestävyysremontissa pitäisi palauttaa kuivatut turvepellot kosteikoiksi ja vähentää eläintuotteiden kulutusta. Luonnonvarakeskuksen mukaan tukia pitäisi alkaa maksaa tehtyjen ilmastotoimien perusteella. Muutosta ei silti näy. Sanna Marinin hallituskaudella Suomen uusi CAP-suunnitelma, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja kuopattu ilmastoruokaohjelma olivat menetettyjä tilaisuuksia kuroa kiin ni kuilua ympäristötavoitteiden ja -toimien välillä. Nyt Petteri Orpon hallitus leikkaa Marinin vaatimattomasta perinnöstä esimerkiksi päästöjä vähentävän kosteikkoviljelyn tuen. Päättäjät tuntuvat uskovan, että kestävyyssiirtymän voi hoitaa, kunhan tuottajien talous on saatu kuntoon. Tuottajille uudet vaatimukset kuulostavat epäreiluilta: onhan nykytilakin vanhan politiikan tuotos. Monikriisin maailmassa kuivan kesän tai energiakriisin jälkeen ei kuitenkaan voi ”palata normaaliin”. Ilmasto lämpenee ja luonto köyhtyy. Aina tulee seuraava taantuma, pandemia tai muu häiriö. Vain kestävyyssiirtymä voi katkaista kierteen. Tuottajat investoivat velalla ja vuosikymmeniksi kerrallaan. Siksi epämieluistenkin ympäristötoimien lykkääminen on heille karhunpalvelus: he eivät ehdi sopeutua väistämättömään. Turve tuotannon romahdus on tästä varoittava esimerkki. Suomalainen maatalous ei ole maailmasta erillinen saareke, kuten ehkä kuokan ja Jussin aikaan. Maatalouspolitiikka huomioi nyt vain osan monikriisin ulottuvuuksista, vaikka muutostarve lävistää koko ruokajärjestelmän. Tuotantotavat, kulutustottumukset ja niitä ohjaavat tuet pitäisi uudistaa ekologisesti kestäviksi ja ruokamarkkina reilummaksi. Ympäristötoimet pellolla ovat välttämättömiä. Jotta ne edistyisivät, täytyisi niiden tekemisen kannattaa. KIRJOITTAJA ON ympäristöön ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja. ”Monikriisin maailmassa kuivan kesän tai energiakriisin jälkeen ei kuitenkaan voi ’palata normaaliin’.”
• Tilaa www.rauhanpuolustajat.org/kauppa. Hintoihin lisätään postikulut. Toisenlaista taloutta SOLIDAARISUUS­ KALENTERI 2024 Värikäs kalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen pallontallaajan vakiovaruste. Latauksetta toimiva käyttöliittymä ei petä! Rosa Liksomin loihtimien kansien välistä löydät myös toivoa herättäviä sitaatteja ja tietoiskuja. 15 € Pertti Honkanen TALOUDEN PUNAINEN LANKA: Marxin talousteoria ja nykyaika Kirja tarjoaa suomalaiselle lukijalle tietoa Marxin talousteoriasta ja marxilaisesta taloustieteestä. Kirjassa otetaan huo­ mioon viime vuosikymmeninä tapahtunut uudempi kehitys sekä keskustelu teorian peruskäsitteistä ja Marxin kirjoittaman Pääoman historiasta. Robin Hahnel OSALLISUUSTALOUDEN AAKKOSET Mitä jos ympäristöystävälliset tuotteet olisivat halvempia, työajat itse päätettä­ vissä ja ahkeruudesta todella palkittai­ siin? Osallisuustalous avaa uusia näky­ miä työhön ja siihen, miten yritykset ja kuluttajat saisivat vapaasti päättää omasta taloudestaan. Osallisuustalouden aakkosissa talous­ tieteen professori Robin Hahnel esittelee realistisesti konkreettisia ehdotuksia tulevaisuuden oikeudenmukaiselle ja eko­ logisesti kestävälle taloudelle. Run sasta kansainvälistä keskustelua herättänyt osallisuustalous on uskottava ja talous­ tieteellisesti vertailukelpoinen vaihtoehto perinteisille talousjärjestelmille kapitalis­ mille ja kommunismille. Robin Hahnel KILPAILUSTA YHTEISTYÖHÖN – Kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää Taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel käy laajaa tunnustusta saaneessa teoksessaan läpi hyvinvointivaltioiden taloushistoriaa ja rakentaa havainnollisesti kuvaa siitä, millaisten valintojen kautta nykytilanteeseen on päädytty. Hahnel esit­ telee teoksessa myös yhteiskunta filosofi Michael Albertin kanssa kehittämänsä osallisuustalouden idean suuntaviivat tarjotakseen hyödyllisiä työkaluja nyky­ talouden ongelmien tarkempaan tunnis­ tamiseen ja korjaamiseen. Kirja haastaa pohtimaan nykytalouden polttavia kysymyksiä: Miksi hyvinvointivaltion kehi­ tys pysähtyi? Tarjoaako nykyinen talous kaikille vapautta? Minkälaisilla lyhyen ja pitkän aikavälin uudistuksilla taloudesta voitaisiin tehdä oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi? 23 € 6,50 € 5,95 € Solidaarisuutta unohtamatta!
• 2/2023 | 11 K UN KESKUSPANKIT alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen. Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa. Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään tuotantoketjujen vetäytymistä suurvaltoihin inflaatiopaineet säilyvät. Lisäksi siirtymä pois fossiilisista energiamuodoista tulee luomaan vihreää inflaatiota. Vaikka Euroopassa työttömyys on historiallisen alhaalla, ei ole viitteitä paljon pelätystä palkkaspiraalista, joka tarkoittaa palkkojen nousun ruokkimaa hintojen jatkuvaa nopeaa nousua. Eurooppaa vaivaavat ali-investoinnit eivät johdu riittämättömästä kysynnästä vaan yritysten vaikeuksista palkata työväkeä ja tuotantovälineiden puutteesta. Euroopassa inflaatio voikin jäädä Yhdysvaltoja sitkeämmäksi tarjontatekijöiden vuoksi. Voimakkaat koronnostot todennäköisesti ylläpitävät ali-investointeja, sillä yritysten ja valtioiden on helpointa säästää jättämällä investoinnit tekemättä. Jotta ali-investoinnista päästäisiin, Euroopan keskuspankin tulisi kohdistaa huokeampaa rahoitusta esimerkiksi vihreään siirtymään, kuten sen vuonna 2021 uudistettu strategia jo mahdollistaa. Inflaatio laskee tällä hetkellä reippaasti, mutta koronnostojen muut vaikutukset alkavat vasta tuntua. Asiantuntijat nobelisteista YK:hon ja Maailmanpankkiin ovat varoittaneet, että koordinoimaton ja liian aggressiivinen kiristys uhkaa ajaa maailmantalouden taantumaan. Ja kun aiemmin historiassa on kiristetty näin jyrkästi, seurauksena on ollut taantuma. Nykyinen suurvaltakilpailun kärjistämä maailmanpoliittinen tilanne voi kyseenalaistaa rahapolitiikan ideat laajemminkin. Inflaatiopaineiden säilyessä on jo virinnyt keskustelu nykyisen 2 prosentin inflaatiotavoitteen mielekkyydestä. Lisäksi inflaation taustalla olevien tarjontatekijöiden vuoksi keskustelua on myös alettu käydä yleisemmin keskuspankkien ja hallitusten yhteistyöstä. Espanjassa hintakontrollit, poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvien ylisuurten voittojen verottaminen ja ilmainen joukkoliikenne ovat olleet esimerkkejä onnistuneista talouspoliittisista toimista inflaation hillitsemiseksi. Rahapolitiikan kiristyksen lisäksi EU-maat neuvottelevat parhaillaan vakausja kasvusopimuksen uudistuksesta, jonka sisältämät alijäämäja velkasäännöt ovat olleet jäähyllä pandemiasta saakka. EU-maiden olisi määrä sopia velkasääntöjen uudistuksesta vielä tämän vuoden aikana. Komissio on pyrkinyt joustavoittamaan aiemmin liian tiukkana pidettyä sääntökehikkoa, mutta komission esitys kiristäisi finanssipolitiikkaa Euroopassa. Esityksen mukaan 16 EU-maata joutuisi tekemään budjettisopeutusta ja ainoastaan 9 maata voisi kasvattaa ympäristöinvestointeja rikkomatta uutta sääntökehikkoa. Lehtitietojen mukaan osana finanssipoliittisten sääntöjen uudistusta oltaisiin ottamassa käyttöön niin sanottu kultainen sääntö, jonka perusteella sotilasmenot jätettäisiin 3 prosentin alijäämäsäännön ulkopuolelle. Tämä on perusteltua, sillä sotilasmenojen kasvu ympäri Eurooppaa vähentäisi investointeja entisestään. Myös ympäristöinvestoinnit tulisi asettaa kultaisen säännön piiriin, jotta EU ei jää suurvalloista jälkeen vihreässä siirtymässä. Yhdysvaltojen osavaltioihin pätee Petteri Orpon hallituksen tavoittelema no bailout -periaate, jonka mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjensä rahoitusaseman kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota, mutta vastaavasti liittovaltiolla on toimintakykyä vastata nykyisiin kriiseihin. Euroopan keskuspankin entinen johtaja Ma­ rio Draghi kirjoitti vast’ikään The Economist -lehdessä, että EU:n toimivaltaa talouspolitiikassa pitääkin lisätä merkittävästi. Tämä tarkoittaisi käytännössä perussopimusten muuttamista ja finanssipoliittisen kapasiteetin mahdollistamista EU:n yhteisen velanoton muodossa. Talouspoliittisessa keskusteltaessa usein unohdetaan, että Euroopassa on käynnissä sota, joka näyttää jatkuvan vielä pitkään. Jos sekä eurooppalainen rahapolitiikka että finanssipolitiikka muodotuvat liian kireäksi, riski eurokriisin aikaan aloitettua talouskuria vakavampaan politiikkavirheeseen on monin verroin suurempi. KIRJOITTAJA ON poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla. Koronnostot ovat liian järeä työkalu nykyiseen inflaatioon TEKSTI = ANTTI RONKAINEN ”Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin moni­ syisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous.” ”sotilasmenojen kasvu ympäri Eurooppaa vähen­ täisi investointeja entisestään” T A L O U S P O L I T I I K K A J A T A L O U D E N R A K E N T E E T Tilaa www.rauhanpuolustajat.org/kauppa. Hintoihin lisätään postikulut. Toisenlaista taloutta SOLIDAARISUUS­ KALENTERI 2024 Värikäs kalenteri on aktiivisen, inhimillisen ja huumorintajuisen pallontallaajan vakiovaruste. Latauksetta toimiva käyttöliittymä ei petä! Rosa Liksomin loihtimien kansien välistä löydät myös toivoa herättäviä sitaatteja ja tietoiskuja. 15 € Pertti Honkanen TALOUDEN PUNAINEN LANKA: Marxin talousteoria ja nykyaika Kirja tarjoaa suomalaiselle lukijalle tietoa Marxin talousteoriasta ja marxilaisesta taloustieteestä. Kirjassa otetaan huo­ mioon viime vuosikymmeninä tapahtunut uudempi kehitys sekä keskustelu teorian peruskäsitteistä ja Marxin kirjoittaman Pääoman historiasta. Robin Hahnel OSALLISUUSTALOUDEN AAKKOSET Mitä jos ympäristöystävälliset tuotteet olisivat halvempia, työajat itse päätettä­ vissä ja ahkeruudesta todella palkittai­ siin? Osallisuustalous avaa uusia näky­ miä työhön ja siihen, miten yritykset ja kuluttajat saisivat vapaasti päättää omasta taloudestaan. Osallisuustalouden aakkosissa talous­ tieteen professori Robin Hahnel esittelee realistisesti konkreettisia ehdotuksia tulevaisuuden oikeudenmukaiselle ja eko­ logisesti kestävälle taloudelle. Run sasta kansainvälistä keskustelua herättänyt osallisuustalous on uskottava ja talous­ tieteellisesti vertailukelpoinen vaihtoehto perinteisille talousjärjestelmille kapitalis­ mille ja kommunismille. Robin Hahnel KILPAILUSTA YHTEISTYÖHÖN – Kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää Taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel käy laajaa tunnustusta saaneessa teoksessaan läpi hyvinvointivaltioiden taloushistoriaa ja rakentaa havainnollisesti kuvaa siitä, millaisten valintojen kautta nykytilanteeseen on päädytty. Hahnel esit­ telee teoksessa myös yhteiskunta filosofi Michael Albertin kanssa kehittämänsä osallisuustalouden idean suuntaviivat tarjotakseen hyödyllisiä työkaluja nyky­ talouden ongelmien tarkempaan tunnis­ tamiseen ja korjaamiseen. Kirja haastaa pohtimaan nykytalouden polttavia kysymyksiä: Miksi hyvinvointivaltion kehi­ tys pysähtyi? Tarjoaako nykyinen talous kaikille vapautta? Minkälaisilla lyhyen ja pitkän aikavälin uudistuksilla taloudesta voitaisiin tehdä oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi? 23 € 6,50 € 5,95 € Solidaarisuutta unohtamatta!
• 12 | 2/2023 E DELLINEN HALLITUSKAUSI oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa nostettu yhtä suureen rooliin kuin kahden aiemman hallituksen ohjelmissa. Koronakriisi muutti hetkellisesti suhtautumista julkiseen velkaan myös laajemmin. Esimerkiksi Euroopan unionissa finanssipolitiikkaa rajoittavat säännöt laitettiin sivuun. Velkataakkojen kasvu sai myös eri tahot pohtimaan luovia ratkaisuja taakkojen vähentämiseksi. Esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä esitti osan Euroopan keskuspankin hallussa olevan velan muuttamista nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi, mikä käytännössä olisi tarkoittanut velan mitätöimistä. SAK:n ekonomistina toiminut Anni Marttinen esittikin keskuspankkivelan suoraa alas kirjaamista. Koronakriisistä ei kuitenkaan seurannut pysyvää julkisen velan uudelleenajattelua. Opposition mielestä Marinin hallituksen velkaantuminen oli liiallista ja nyt on edessä paluu talouskuriin. Pet­ teri Orpon johtaman oikeistohallituksen finanssipolitiikka rakentuu suoraan valtio varainministeriön laskeman kuuden miljardin euron sopeutustarpeen varaan. Taustalla arviossa ovat laskelmat julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on nostettu taas keskeisemmäksi talouspolitiikan ohjenuoraksi. Useiden eri kriisien, kuten pandemian, energiakriisin ja ilmastokriisin, yhteen kietoutuneisuutta ja toisiaan vahvistavaa luonnetta on kuvattu monikriisin käsitteellä. Talouskuri sopii huonosti monikriisin aikakaudelle. Kuten BIOS-tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen, Paavo Järvensivu ja Ville Lähde toteavat Talouskuri tuli Suomeen -kirjaan kirjoittamassaan luvussa, 2010-luku oli talouskurin vuosikymmenenä menetetty vuosikymmen niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisen kestävyyssiirtymän näkökulmasta. Määrätietoista julkisten menojen leikkaamista on hankalaa yhdistää kestävyyssiirtymän vaatimiin julkisiin investointeihin. Orpon hallitusta laajemminkin vallitseva talouspoliittinen linja nojaa siihen, että tiukka finanssipolitiikka mahdollistaa rahoituksen kanavoimisen muista kohteista kestävyyssiirtymään. Säästöjen ajatellaan luovan kriiseissä tarvittavaa liikkumavaraa. Julkisen velan vähentäminen tai sen kasvun hillitseminen ei tässä ajattelussa ole ristiriidassa kestävyyssiirtymän kanssa vaan päinvastoin mahdollistaa siirtymän toteuttamisen. Tähän makrotaloudelliseen regiimiin kuuluvat lisäksi vahva tukeutuminen yksityiseen sektoriin sekä keskuspankin tiukka itsenäisyys. Suomessa tällaista linjaa edustavat esimerkiksi valtiovarainministeriö ja talouspolitiikan arviointineuvosto. Myös Euroopan unionin talouspoliittinen kokonaisuus nojaa tähän linjaan. Bristolin yliopiston taloustieteen professori Daniela Gabor kutsuu hiilen hinnoitteluun ja yksityiseen rahoitukseen nojaavaa kestävyyssiirtymää big finance -näkökulmaksi erotuksena big green state -näkökulmaan, jossa siirtymän keskiössä ovat massiiviset julkiset investoinnit. Big finance -näkökulman heikkoutena on Gaborin mukaan poliittinen hyväksyttävyys, kun julkisten menojen leikkaukset yhdistyvät elinkustannuksia kohottaviin hiiliveroihin. Ainoastaan valtiolla on myös, kuten BIOS-tutkimusyksikkö on todennut, kykyä ja legitimiteettiä koordinoida kestävyyssiirtymää kokonaisuutena. Velkaan ja alijäämään keskittyvä tiukka finanssipolitiikka ja sitä ohjaavat säännöt tekevät kuitenkin riittävien julkisten investointien toteuttamisen vaikeaksi. Ajatushautomo New Economics Foundationin analyysin mukaan ainoastaan neljä Euroopan unionin maata (Irlanti, Ruotsi, Latvia ja Tanska) kykenisivät toteuttamaan 1,5 asteeseen rajoittuvan lämpenemisen skenaarion mukaiset julkiset investoinnit pysyen samalla Euroopan komission esityksen mukaisten velkaja alijäämäsääntöjen puitteissa. Koronakriisi osoitti valtioiden kyvyn massiivisiin ja nopeisiin talouden tukija ohjaustoimiin. Toimien rahoituskaan ei muodostunut ongelmaksi, koska keskuspankit tukivat finanssipoliittisia toimia ostamalla valtioiden velkakirjoja. Esimerkiksi euroalueen maiden pandemian aikana liikkeelle laskemasta velasta yli 80 % päätyi EKP:n haltuun. Julkisen velan vähentämiseen keskittyvän politiikan sijaan tätä kykyä ja tietoutta tulisi seuraavaksi hyödyntää kestävyyssiirtymän toteuttamiseen. Kuten poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen kirjoittaa Ajatuspaja Visiolle tekemässään analyysissa: ”Yksittäisten mittarien sijaan talouspoliittisessa keskustelussa tulisikin keskittyä siihen, miten Eurooppaa uhkaavaan monikriisiin vastattaisiin kokonaisvaltaisesti.” KIRJOITTAJA ON poliittisen talouden väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Julkinen velka voi toimia avaimena kestävämpään talouteen TEKSTI = JUSSI SYSTÄ T A L O U S P O L I T I I K K A J A T A L O U D E N R A K E N T E E T ”julkisten menojen leikkaamista on hankalaa yhdistää kestävyyssiirtymän vaatimiin julkisiin investointeihin.”
• K O L U M N I Koronapandemian aikainen inflaatio uusliberalismin kuolinlaukauksena TEKSTI = OTTO KYYRÖNEN A LKUVUONNA 2021 hintatason kasvuaste, eli inflaatio, alkoi pitkästä aikaa kiihtyä. Ilmiön ymmärtämiseksi on tarkasteltava maailmanlaajuisia arvoketjuja. Suuret taloudet globaalissa pohjoisessa kärsivät 1970-luvulla kohonneesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Ongelmat päättivät toisen maailmansodan jälkeisen kultakauden, jonka aikana työvoimalla ja ammattiliitoilla oli vahva neuvotteluasema ja talouskasvu, työn tuottavuus ja tulonjaollinen tasa-arvo paranivat huomattavasti. Sittemmin 1980-luvulla alkaneella uusliberaalilla aikakaudella talouskasvu on hidastunut, tulonjaollinen eriarvoisuus lisääntynyt ja sodanjälkeiselle kulta-ajalle tyypillinen taloudellinen suorituskyky jäänyt historiaan globaalissa pohjoisessa. Kun kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntelyä alettiin purkaa, globaalin pohjoisen yritykset alkoivat tavoitella korkeampia voittoja siirtämällä tuotantoaan globaaliin etelään, missä ne pääsivät nauttimaan halpatyövoiman mahdollistamista alhaisista työkustannuksista. Itäblokin, Intian ja Kiinan työläiset liittyivät 1990-luvulla globaaleille työmarkkinoille, mikä tuplasi työvoiman tarjonnan maailmanlaajuisesti ja loi laskupaineita palkoille myös globaalissa pohjoisessa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa sijaitsevat johtavat yritykset alkoivat ostaa joko osia tai valmiiksi koottuja tuotteita usein globaalissa etelässä sijaitsevilta toimittajilta. Nämä maailmanlaajuiset arvoketjut leikkasivat työvoimaan kuluvia yksikkökustannuksia ja poistivat inflaatiopaineita, koska alhaisempien yksikkötyökustannusten seurauksena johtavat yritykset pystyivät kasvattamaan voittojaan jopa silloin, kun hintataso pysytteli suhteellisen vakaana. Koronapandemia kriisiytti johtavien yritysten ja tavarantoimittajien väliset globaalit linkitykset. Vaikka yritysten voitot kutistuivat vain hetkellisesti ja nousivat nopeasti ennennäkemättömälle tasolle (esim. Yhdysvalloissa yritysten voitot olivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 277,4 miljardia dollaria enemmän kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä), yritykset muuttivat koronapandemian seurauksena voitto-odotuksiaan ja alkoivat suojella aggressiivisesti katteita ja voittoja nostamalla hintojaan. Työvoiman ja ammattiliittojen historiallisen heikko asema sekä mediassa yleistynyt narratiivi inflaatiosta eräänlaisena luonnonlain kaltaisena prosessina helpottivat hintojen nostamista. Koska maailmanlaajuiset arvoketjut eivät enää vaikuttaneet luotettavalta keinolta matalien yksikkökustannusten turvaamiseksi, yritysten voitontavoittelu alkoi kiihdyttää inflaatiota. Uusliberalismi kriisiytyi jo 2010-luvulla, paljon ennen koronapandemiaa. Globaalin etelän halpatyövoiman käyttö ja kotimaisen työvoiman heikko neuvotteluasema olivat vähentäneet yritysten halukkuutta sijoittaa kiinteään pääomaan jo 1980-luvulta lähtien. Lisäksi heikko palkkakehitys, tiukempi lainasääntely ja talouskuripolitiikka pitivät kysynnän liian matalalla finanssikriisin jälkeen. Tästä syystä globaalin pohjoisen taloudet kärsivät 2010-luvulla heikosta talouskasvusta, pysähtyneestä tai laskevasta työn tuottavuudesta ja paikallaan polkevista voitoista. Koronapandemia oli tämän järjestelyn eräänlainen kuolinlaukaus: vaikka Petteri Or­ pon hallitus soveltaakin vanhanaikaista talouskuriajattelua, monet valtiot ovat alkaneet suosia aktiivisempaa finanssipolitiikkaa ja kotimaisia arvoketjuja. On todennäköistä, että nämä trendit tuovat jatkuessaan inflaatiopaineet takaisin globaaliin pohjoiseen. Uusliberalismin jälkeisen inflaation hallinta vaatii sekoituksen vanhoja ja uusia keinoja, kuten työvoiman neuvotteluaseman voimistaminen, tulopolitiikan koordinointi ja strategiset hintakontrollit. KIRJOITTAJA TOIMII SOSTEn pääekonomistina vuoden 2024 alusta alkaen. vasemmistofoorumi vasemmistoforum Vasemmistolainen ajatuspaja tutkimukseen nojaavia puheenvuoroja ja konkreettisia avauksia VASEMMISTOFOORUMI VASEMMISTOFOORUMI vasemmistofoorumi.fi Kalevi Sorsa -säätiö on ajatuspaja, joka määrittelee yhteiskunnallisia ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja. Tavoitteemme on reilu siirtymä ekologisesti kestävään talouteen. Löydät julkaisumme ja podcastimme osoitteesta www.sorsafoundation.fi. vo im a.? /u uti ski rje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt kärryillä artikkeleista, lukijatarjouksista ja mielenkiintoisista tapahtumista!
• 14 | 2/2023 K ORONAKRIISI syvensi hoivavajetta, mutta se ei ollut hoivakriisin perimmäinen syy. Terveydenhoidon kapasiteetti oli jo ennen pandemiaa tiukilla pitkään jatkuneen talouskurin takia. Se on vähentänyt julkisten palvelujen resursseja, mutta hoivan tarve ei kuitenkaan vähentynyt tai poistunut. Julkisten palveluiden supistaminen vain siirsi hoivavastuuta yhteiskunnalta yksilöille, erityisesti naisille. Hoivakriisi johtuukin pohjimmiltaan ajattelutavasta, jonka mukaan inhimillistä hyvinvointia ja huolenpitoa pidetään itsestäänselvyyksinä (kun se tehdään kotona ja/tai palkatta) tai kuluerinä (kun kyse on julkisesta taloudesta). Vallitsevan talousajattelun mukaan vain tuottava talous, siis tuotteiden ja palveluiden tuottaminen sekä palkallinen työ, ovat taloudellista toimeliaisuutta. Taloudellinen toimeliaisuus kuitenkin mahdollistetaan suureksi osaksi palkkatyön ulkopuolella. Työntekijät eivät nimittäin vain ilmaannu jostakin eikä heidän hyvinvointinsa muodostu tyhjästä, vaan he syntyvät ja kasvavat, oppivat ja kehittyvät. Ja kaikkeen tähän tarvitaan hoivaa ja huolenpitoa. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi uusintamiseksi, joka pitää sisällään sosiaalija terveyspalvelut sekä koulut ja päiväkodit, mutta myös kotityöt, palkattoman hoivatyön, vapaa ehtoistyön sekä naapuriavun. Sosiaalinen uusintaminen ja sitä tukeva talous ovat siis ihmis elämää ylläpitävää toimintaa, jota ilman ei ole tuottavaa taloutta. Talous tuleekin ymmärtää tuottavan ja uusintavan talouden yhteistyönä. Vaikka bruttokansantuote ja sen kasvu eivät talouden mittareina tunnista palkatonta uusintavaa työtä, se ei tarkoita, etteikö sillä olisi taloudellista arvoa ja etteikö sitä voisi mitata. Tilastokeskus kerää tietoa Suomessa tehtävästä palkattomasta kotityöstä eli kotitalouksien itselleen tuottamista palveluista kuten siivouksesta, ruuanlaitosta, pyykinpesusta ja lastenhoidosta. Tätä kutsutaan koti taloustuotannoksi, ja sen suuruus on noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. Palkattomalle uusintavalle työlle, joka on paljolti naisten vastuulla, on siis mahdollista laskea rahallinen arvo, jonka merkitys on huomattava. E PÄ T A S A-A R V O J A S Y S T E E M I S E T V I N O U M A T Hoivakriisi vaikuttaa koko talouteen Julkisessa keskustelussa hoiva ja sen kriisi unohdetaan helposti. Koronapandemia toi konkreettisesti esiin kuinka tärkeitä terveydenhuolto ja toimivat julkiset palvelut ovat. Pandemia johti vaikeuksiin erityisesti heikossa asemassa olevilla, vanhuksilla ja sosiaalipalvelujen moniongelmaisilla asiakkailla. TEKSTI = NINNI SAARINEN K RIISIT VAIKUTTAVAT eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Ne paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoiset rakenteet ja syventävät niitä entisestään. Koska naiset ovat miehiä köyhempiä, lukutaidottomampia ja heillä ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kriiseillä on suhteettomia vaikutuksia heidän elämiinsä. Ohjusiskut synnytyssairaalaan, jossa naisia ja vastasyntyneitä siirretään kellareihin on äärimmäinen esimerkki konfliktien sukupuolittuneista vaikutuksista. Kriisit kasvattavat myös merkittävästi tyttöjen ja naisten riskiä seksuaaliselle väkivallalle ja ihmiskaupalle sekä varhaisille ja pakkoavioliitoille. Kun ruuasta on pulaa, naiset ja tytöt syövät usein viimeisenä. Naiset ja tytöt eivät kuitenkaan ole vain uhreja, vaan he toimivat myös kriisien etulinjassa toimittamassa henkeä pelastavaa humanitaarista apua ja puolustamassa oikeuksiaan. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toimii eri puolilla maailmaa varmistaakseen, että humanitaarisessa työssä huomioidaan tasa-arvon ja naisten aseman vahvistaminen. UN Women tekee esimerkiksi analyysejä, joissa arvioidaan kriisin vaikutuksia eri sukupuoliin ja pyritään huomioimaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät ja heidän tarpeensa. Tämä on tärkeää, jotta avun tarpeeseen osataan vastata oikealla tavalla. Humanitaarisen työn suunnittelussa tulee esimerkiksi huomioida, ettei se aseta naisia alttiiksi sukupuolittuneelle väkivallalle tai että apu on saatavilla erilaisille heikommassa asemassa oleville ryhmille, kuten yksinhuoltajaäideille tai liikuntarajoitteisille. Intersektionaalinen näkökulma auttaa tunnistamaan, miten epätasa-arvon monet muodot vaikuttavat toisiinsa ja pahentavat toistensa vaikutuksia. Sukupuolen lisäksi muun muassa ikä, vammaisuus ja seksuaalitai sukupuolivähemmistöön tai etniseen vähemmistöön kuuluminen vaikuttavat henkilön kokemaan syrjintään. Esimerkiksi K O L U M N I Poikkeustila paljastaa epätasa­arvon kasautumisen Hoivan palkat ja laatu ovat kärsineet. Silti, jos tahtoa on, rahaa löytyy kyllä. TEKSTI = LINDA-LOTTA LUHTALA
• 2/2023 | 15 K O L U M N I Hoivakriisi vaikuttaa koko talouteen Köyhien pitäisi olla ratkaisemassa kriisejä eikä vain kantamassa niiden seurauksia TEKSTI = EEVA-MARIA GREKULA K UN MINUA pyydettiin kirjoittamaan maailmanlaajuisten ja toisiaan vahvistavien kriisien sekä köyhyyden suhteesta, ajatukseni menivät yhdysvaltalaisen metalliyhtyeen System of a Downin kappaleeseen B.Y.O.B. Intuitiooni luottaen laitoin laulun soimaan ja pohdin sanojen merkitystä annetun aiheen kannalta. Kyseessä on sodanvastainen julistus, jossa kysytään toistuvasti: ”Why do they always send the poor?” eli ”Miksi he aina lähettävät köyhät?” sen sijaan, että presidentit itse taistelisivat aloittamissaan sodissa. Ei tule mieleen yhtään ajankohtaista kriisiä, johon olisimme joutuneet köyhien ihmisten vuoksi. Köyhät eivät päättäneet Ukrainan sodan aloittamisesta. Köyhät eivät päättäneet siitä, millainen talousjärjestelmämme on. Köyhillä ei ole varaa ylenpalttiseen kulutukseen. Ja silti köyhät ovat niitä, jotka kärsivät ensimmäisinä ja eniten ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien seurauksista. Hyvin toimeentulevilla sen sijaan on keinoja suojata itseään kriisien seurauksilta ja päästä valtaan päättämään, miten kriiseihin suhtaudutaan. Ehkä kriisejä ratkaistaisiin eri tavalla, tai niitä ylipäätään ratkaistaisiin aktiivisemmin, mikäli seuraukset osuisivat kipeämmin myös valtaapitävien omaan nilkkaan. Tiedon puutteesta homma ei ainakaan ole kiinni. Olemme jo pitkään ymmärtäneet, että esimerkiksi köyhyyden poistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista – eikä pelkästään mahdollista, vaan eettiseltä ja moraaliselta kannalta yksiselitteisesti oikein. Ja silti olemme pilaamassa omat elämän edellytykset. Tämä vie tilaa utopioiden ja unelmien tavoittelemiselta. Kielenkäyttöämme hallitsee kriisipuhe, jolla perustellaan taas uusia ”kipeitä päätöksiä”, jotka jälleen kerran osuvat jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin samalla, kun hyvin toimeentulevat ylläpitävät ja kohentavat omia asemiaan. Eriarvoisuus kasvaa. Kriiseistä puhuttaessa haluaisin painottaa erityisesti yhtä: demokratiakriisi. En viittaa tällä vain äärioikeiston nousuun tai osallistumattomuuden pulmaan, vaan ylipäätään vahvoja ja varakkaita suosivan valtiojärjestelmän kyvyttömyyteen ratkaista ongelmia. Miksi ihmiset uskoisivat järjestelmään, joka juoksuttaa meitä maailman tuhoon? Miksi ihmiset luottaisivat järjestelmään, joka tekee arkipäiväisestä selviytymisestä yhä hankalampaa? Demokratian pelastamiseksi on esitetty erilaisia keinoja, kuten päättäjien valitsemista arpomalla. Itse en ainakaan nyt yhtäkkiä keksi huonompaa tapaa järjestää asiat kuin nykymalli, jossa maapalloa pyörittävät raha ja ahneus. KIRJOITTAJA ON köyhyyden ja osallisuuden tutkija, joka latautuu musiikista. ”meidän tulee ymmärtää hoiva ja huolenpito talouden keskeisinä mahdollistajina.” Lisää talouskurin vaikutuksesta hoivan kriisiin löytyy Anna Elomäen, Hanna Ylöstalon ja Johanna Kantolan kirjoituksesta Sukupuolten tasa-arvo ja hoiva kirjassa Talouskuri tuli Suomeen. Julkiset infrastruktuuri-investoinnit on nähty keinona elvyttää taloutta. Koulun tai sairaalan rakentaminen nähdään sellaisenaan investointina, vaikka itseasiassa se, mitä rakennusten sisällä tapahtuu ja mitä varten ne rakennetaan, on lopulta tärkeää. Siitä huolimatta kouluissa ja päivä kodeissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa työskentelevä henkilökunta nähdään kulueränä. Tämä siitäkin huolimatta, että tutkijat ovat osoittaneet, että investoimalla sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten julkisiin sosiaalija terveyspalveluihin, työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavan kokoiset investoinnit rakennusalalle. Näissä esimerkeissä konkretisoituu talouden sukupuolittuneisuus. Rakennusala on miesvaltainen, kun taas sosiaalija terveyssekä kasvatusja koulutuspalvelut ovat naisvaltaisia aloja. Näin ollen investoimalla fyysiseen infraan tuetaan miesten työllisyyttä ja palkkakehitystä. Samalla talouskuri-ajattelu sekä talouden sukupuolittuneisuuden sivuuttaminen ovat heikentäneet ja heikentävät naisten taloudellista tilannetta, mikä lisää sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Jotta voimme ratkaista ihmisten ja luonnon hyvinvointia uhkaavat kriisit, tarvitsemme uusia tapoja nähdä ja ajatella taloutta. Hoivaavan talouden keskiössä on yksilöiden, yhteisöjen ja planeetan hyvinvointi. Hoivaavan talouden ajattelu mahdollistaa siis ilmaston lämpenemisen, luontokadon ja hoivakriisin samanaikaisen tarkastelun. Ratkaistaksemme ihmiskuntaa uhkaavat kriisit, joita nykyinen talousjärjestelmämme on ollut aiheuttamassa, meidän tulee ymmärtää hoiva ja huolenpito talouden keskeisinä mahdollistajina. KIRJOITTAJA TUTKII väitöskirjassaan suomalaisen talouspolitiikan sukupuolittuneisuutta ja on Rethinking Economics Suomen hallituksen jäsen, jonka tavoitteena on valtavirtaistaa hoivan taloutta ja elämää ylläpitävä merkitys Ukrainan sodassa tehty sukupuolianalyysi korosti romanien, yksinhuoltajaäitien, vammaisten henkilöiden ja sateenkaari-ihmisten tarpeiden huomioimista. Tehokkaan humanitaarisen avun perustana on, että kuullaan paikallisia tasa-arvoja ihmisoikeusjärjestöjä, joilla on vahvin asiantuntemus paikallisten yhteisöjen, erityisesti syrjittyjen ryhmien, tarpeista. Samalla kun sotilaalliset menot ovat globaalisti kaikkien aikojen huipussa, kriisialueilla toimivien elintärkeiden tasa-arvojärjestöjen rahoitus on laskussa. Kriiseihin vastaaminen tehokkaasti edellyttää moninaisten ihmisten, mukaan lukien naisten, merkityksellistä osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla. Koska kriisit paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoisuudet, tarjoavat ne myös kimmokkeen jälleenrakentaa yhteiskunnista turvallisempia ja oikeudenmukaisempia – jokaiselle. KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE vaikuttamistyön asiantuntijana UN Women Suomella ja koordinoi Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkostoa.
• 16 | 2/2023 R E S I L I E N S S I Monikriisissä tarvitaan universaaleja peruspalveluja ”Ne maapallon olosuhteet, joiden varaan hyvinvointivaltiot on rakennettu, ovat voimakkaassa muutoksessa.” S UOMALAISESSA hyvinvointivaltiossa on tavoiteltu turvallisuutta ja yhteiskunnallista vakautta. Etuusjärjestelmän ja palveluverkoston tarkoituksena on toimia yhteisenä vakuutuksena, joka auttaa ihmisiä kohtaamaan hyvinvoinnin ja toimeentulon riskejä. Olemme tottuneet ajattelemaan, että mikä tahansa hätä meitä kohtaa, voimme hakea apua ja meillä on oikeus hyvinvointivaltion palveluihin. Olemme ehkä oppineet luottamaan sujuvan arjen jatkuvuuteen, suhteellisen vakaaseen yhteiskuntaan ja yleiseen turvallisuuteen. Mutta pystyykö hyvinvointivaltio täyttämään tehtävänsä 2020luvulla? Monikriisi on rapauttamassa hyvinvointivaltion vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. Ne maapallon olosuhteet, joiden varaan hyvinvointivaltiot on rakennettu, ovat voimakkaassa muutoksessa. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvat riskit lisääntyvät. Nykyisessä järjestelmässä ei kuitenkaan ole riittävää turvaa esimerkiksi vakavien tulvien, helleaaltojen tai vesija ruokakriisien varalle. Eläkejärjestelmää tai asumisen tukia ei ole sopeutettu kohtaamaan syviä talouskriisejä tai kasvun jälkeistä yhteiskuntaa. Sosiaalinen vakaus ja hyvinvointivaltion kannatus voivat kriisiytyä, jos eriarvoistumiskehitys kärjistää entisestään yhteiskunnallisia jakolinjoja. Yksi konkreettinen keino, jolla voidaan turvata hyvinvointia monikriisin oloissa, löytyy universaalien peruspalvelujen vahvistamisesta. Ideana on, että kaikilla tulisi olla pääsy välttämättömiin peruspalveluihin. Esimerkkeinä tällaisista peruspalveluista on kansainvälisessä tutkimuskeskustelussa käytetty asumista, julkista liikennettä, terveydenhoitoa, koulutusta ja lastenhoitoa. Myös vesihuollon, sähköverkon ja teleliikenneyhteyksien voi ajatella kuuluvan julkisesti tuotettuihin peruspalveluihin. Muiden pohjoismaiden tavoin Suomessa on perinteisesti painotettu universalismia eli sitä, että julkisten palveluiden pitäisi olla kaikkien saatavilla erilaisista lähtökohdista ja tulotasoista riippumatta. Vaikka periaatetta on toteutettu vaihtelevasti, Suomessa on kuitenkin vahva pohja universaalien peruspalvelujen yhteiskunnalle. Vesilaitokset ja joukkoliikenne ovat pääsääntöisesti julkisyhteisöjen hoidossa. Kaikki pääsevät kouluun ja varhaiskasvatukseen. Kirjastot ja sosiaalija terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Kaikkein pienituloisimpien ruokaja sähkölaskut on mahdollista kattaa toimeentulotuesta. Tällainen turvaverkko luo turvaa myös monikriisin oloissa. Universalismi on tärkeä periaate paitsi välttämättömien tarpeiden täyttämiseksi myös perustuslaillisten oikeuksien näkökulmasta. Jos sosiaalija terveyspalvelut eriytyvät liiaksi maksukyvyn mukaan tai ihmisillä ei ole varaa esimerkiksi asuntoon, ihmisten perustuslailliset oikeudet toimeentulon turvaan vaarantuvat. Universalismin periaate auttaa pitämään kaikki mukana yhteiskunnan muutoksessa. Peruspalvelut vakauttavat yhteiskuntaa, koska ne auttavat ihmisiä pitämään huolta kaikkein olennaisimmista tarpeistaan. Universaalit palvelut voivat parhaimmillaan vahvistaa yhteisöjä ja vähentää riippuvuutTEKSTI = TUULI HIRVILAMMI H YVINVOINTIVALTIOTA ja sen rationaliteettia on toisinaan tarkasteltu sosiaalisen investoinnin käsitteen näkökulmasta. Sosiaaliset investoinnit ovat panostuksia inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan, eli ihmisten osaamiseen sekä sosiaalisiin verkostoihin. Näin yhdistetään hyvinvoinnin ja taloudellisen tuottavuuden tavoittelu parantamalla väestön osaamista ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Olennaista on nähdä useat julkisen talouden menoerät myös makrotaloutta hyödyttävinä investointeina, eikä vain sitä rasittavina kuluina. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa sosiaaliset investoinnit eivät ole uusi ajatus. Niiden merkityksen voidaan silti katsoa korostuvan monikriisin ajassa, esimerkiksi vihreän siirtymän vuoksi. Ekologisesti ja eettisesti kestämättömästä työstä on luovuttava samalla, kun ekologiseen jälleenrakennukseen tarvitaan lisää työvoimaa. Sosiaalisilla investoinneilla – kuten työttömyysturvalla ja koulutuksella – voidaan pehmentää taloudellisia vaikutuksia niille, joiden työpaikat katoavat fossiili talouden mukana. Työttömäksi jäänyt saa mahdollisuuden etsiä osaamiselleen sopivaa työtä tai kouluttautua, sen sijaan, että ajautuisi köyhyyteen tai huonosti soveltuvaan työhön. Tämä on olennaista vihreän siirtymän hyväksyttävyyden ja sosiaalisen koheesion näkökulmasta. Nykyistä hallitusohjelmaa Vahva ja välittävä Suomi ei kuitenkaan voi kuvata sosiaalisia investointeja vahvistavaksi. Vaikka hallitusohjelmassa luvataan lisä rahoitusta perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, ollaan useista sosiaalisista investoinneista leikkaamassa tai luopumassa täysin, talouskurin ja laskennallisten työllisyysvaikutusten nimissä. Osaamisen suhteen tämä näkyy aikomuksessa lakkauttaa aikuiskoulutustuki sekä vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuorotteluvapaa voidaan nähdä sosiaalisena investointina, jolla pyritään parantamaan työntekijöiden R E S I L I E N S S I TEKSTI = AATU PUHAKKA Leikkaukset sosiaalisista investoinneista pahentavat kriisien vaikutuksia Leikkaukset sosiaalisista investoinneista pahentavat kriisien vaikutuksia ”Universalismin periaate auttaa pitämään kaikki mukana yhteiskunnan muutoksessa.”
• 2/2023 | 17 P ITKÄAIKAISEN ja laajamittaisen ilmastokriisin rinnalla maailma kärsii korona-pandemian jälkimainingeista ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista. Demokratiaa, tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan tilaa rapautetaan yhä useammassa maassa.. Rinnakkaiskriisien vaikutukset näkyvät myös siinä, ettei kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa olla edetty sovittuun tahtiin. Joidenkin tavoitteiden osalta on jopa otettu takapakkia. Humanitaarisen avun tarve on myös lisääntynyt. YK:n pääsihteerin mukaan vuoden 2023 alussa 360 miljoonaa ihmistä oli hätäavun tarpeessa. Tämä on 30 % enemmän, kuin viime vuonna. Maailmassa on nyt noin 65 kertaa Suomen väkiluvun verran ihmisiä, joilla ei ole perustarpeita, kuten ruokaa, puhdasta vettä tai kattoa pään päällä. Valtioiden hädässä olevien auttamiseen osoittamat rahat eivät ole kasvaneet suhteessa avuntarpeeseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan viime vuonna niin kutsutut julkiset kehitysyhteistyövarat kasvoivat globaalisti. Tämä johtui suurelta osin Ukrainan sodan seurauksista. Kaikista vähiten kehittyneille maille suunnatun rahoituksen taso kuitenkin laski. Tämän seurauksena YK-järjestöt ovat joutuneet vähentämään ruokaapuansa Jemenin kaltaisissa maissa. Päätösten inhimillinen hinta on kova. Suomi ei ole immuuni maailman tapahtumille. Monikriisien aikakaudella, globaalissa maailmassa, jossa muun muassa valtioiden taloudet, ilmasto, ruokaturva, ja energiaturva ovat läheisesti ja monimutkaisesti yhteennivotut, ei mikään maa pärjää yksin. On hyvä muistaa, että Suomikin on saanut Maailmanpankin kehitysapua vuosina 1945-1975. Moninaisten kriisien ratkaisemiseen ei luonnollisesti riitä suomalainen kehitysrahoitus. Merkittävimmät ratkaisut ovat rakenteellisia. Rikkaruohon kitkemisestä on apua vain hetkellisesti, ellei upota käsiä syvälle multaan ja poista sitkeää juuristoa. Maailmantalouden tulisi rahoittaa kestävää kehitystä, ei kriisejä ja kurjuutta. Maailman finanssija kauppapolitiikasta, rahoituksesta ja teknologiasta päättävistä sääntelyelimistä on tehtävä demokraattisempia. Aggressiiviseen verovälttelyyn ja laittomiin rahavirtoihin on puututtava. Kehitysyhteistyö ja globaalit kumppanuudet toimivat parhaimmillaan näidenkin edistämiseksi. Kun mietimme, onko meillä varaa investoida kehitysyhteistyöhön, tulee kysymys kääntää toisin päin: onko meillä vaihtoehtoa? Jos haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta ja panostaa tasa-arvoon ja demokratiaan, täytyy uskaltaa toimia näiden periaatteiden mukaisesti – niin rajojemme sisällä, kuin niiden ulkopuolellakin. KIRJOITTAJA TOIMII ohjelmapäällikkönä Fingossa. K O L U M N I Kehitysyhteistyöstä ei ole varaa leikata Maailmaa haastavien kriisien juurisyyt ovat kuin rikkaruohot kasvimaalla: sotkuinen ja limittäinen viidakko. TEKSTI = SILLA RISTIMÄKI ta työmarkkinoista. Niiden on ehdotettu vähentävän turhaa tuotantoa ja kulutusta, koska ne poistavat kannusteen tienata yli tarpeen. Paikalliset peruspalvelut ja ruokajärjestelmät voivat vähentää ihmisten riippuvuutta haavoittuvasta globaalitaloudesta ja pitkistä tuotantoketjuista, ja lisätä sitä kautta arjen vakautta. Peruspalveluilla on keskeinen tehtävä myös kriiseissä. Kun ihmiset voivat luottaa saavansa välttämättömiä palveluja, pääsevät he nopeammin kriiseistä yli ja sopeutuvat uusiin olo suhteisiin. Julkisesti järjestetyt ja demokraattisesti hallinnoidut peruspalvelut tarjoavat vastauksia moni kriisien haasteisiin. Siksi nyt kannattaa lisätä varautumista ja investointeja, jotta esimerkiksi vesihuolto tai energiajärjestelmä toimivat myös poikkeusoloissa. Lisäksi kannattaa parantaa nykyisten palveluiden laatua ja kattavuutta sekä uudistaa julkistalouden ohjausta niin, että kunnilla, hyvinvointialueilla ja seudullisilla toimijoilla on varaa keskeisten palvelujen järjestämiseen. Suomessa on aiemmin keskusteltu aktiivisesti universaalista perustulosta mutta nyt on aika kääntää katse myös palveluihin. KIRJOITTAJA ON sosiaalipolitiikan tutkija Tampereen yliopistossa jaksamista työuralla ja samalla tarjoamaan työttömille mahdollisuuden työllistyä. Lisäksi vapaaseen sivistystyöhön, jonka tavoitteena on ollut yhteiskunnan eheys ja tasa-arvo, kohdistuu leikkauksia. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin on suunniteltu 100 miljoonan euron leikkauksia. Toteutuessaan leikkaukset hankaloittaisivat alanvaihtoa ja mahdollisesti heikentäisivät yhteiskunnan resilienssiä, joka on ympäristökriisin vaikutusten sekä sen torjumiseen vaadittavien toimien vuoksi valmiiksi koetuksella. Oma kokonaisuutensa ovat kehitysapuun suunnitteilla olevat leikkaukset, jolla tavoitellaan miljardin euron säästöjä. Näillä leikkauksilla on merkittävä riski osua ihmisryhmään, jotka jo kärsivät monikriisin vaikutuksista voimakkaasti ja todennäköisesti hyötyisivät sosiaalisista investoinneista kaikista eniten. Hallitusohjelmassa työvoiman tarjontaa vahvistavat elementit perustuvat paljolti yksilön taloudellisiin kannustimiin, siinä missä sosiaalisten investointien politiikassa työn tarjonta perustuu elinikäiseen oppimiseen sekä hyvinvoivaan ja resilienttiin väestöön. KIRJOITTAJA ON valtio-opin väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.
• 18 | 2/2023 TEKSTI = SAMI TORSSONEN T ERVEYDENHOITOALAN lakot lisääntyivät koronan vuoksi maailmanlaajuisesti. Niitä suitsittiin maittain vaihtelevin keinoin, kuten rikkurein, lakimuutoksin, poliisitoimin ja armeijan voimin. Suurissa lehdissä lakkoja vastustettiin sanoin. Hyökkäyksiä pehmustettiin kuitenkin pidättäytymällä avoimesta seksismistä ja kehumalla hoitajia. Helsingin Sanomien ja Times -lehden hoitajalakkoja vastustavien tekstien vertailu osoittaa, että nämä lehdet hyökkäsivät lakkoilijoita vastaan vuosina 2022 ja 2023 melko samankaltaisin väittein. Inflaatio lähtisi muka palkankorotusten seurauksena laukalle, potilaiden terveys vaarantuisi ja säännöksiä ei oltaisi noudatettu. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet, että hoitajalakkoja on tavallisesti vastustettu sukupuolija ammattimaisuusperusteilla. Koronavuosina tällaista avointa ”amatöörimäisten naisten” vähättelyä ei kuitenkaan esiintynyt. Seksismin hyväksyntä on viime vuosina heikentynyt, mikä näyttää johtaneen retorisiin muutoksiin lehdistön lakkokirjoittelussa. Vaikka hoitajilta evättiin teksteissä lakko-oikeus ja palkankorotukset, heitä kehuttiin retorisella tasolla jatkuvasti. Kyselytutkimusten mukaan väestön valtaosa molemmissa maissa tuki hoitajien lakkoa, mikä saattaa selittää toimittajien turvautumisen tähän omalaatuiseen ”kyllä mutta ei” -rakenteeseen. Hoitajalakkojen vastustus ylipäätään selittyy teoreettisesta näkökulmasta sillä, että hoitajat työskentelevät työvoimaa uusintavalla alalla. Tällaisten alojen kustannukset ovat kapitalistiluokan voittojen näkökulmasta turhia, kunhan työvoiman saatavuus ei vaarannu. Hoitajat ovat lisäksi suurin ammattiryhmä nopeasti kasvavalla hoitoalalla. Tämä nostaa heidän palkkatasonsa merkitystä entisestään: hoitajien määrä toimii palkkakulujen kertoimena. Lakkokiista on toisin sanoen osa laajempaa työvoiman uusintamisesta käytävää luokkataistelua. Korona-aikana tämän taistelun aseina heiluivat Suomessa mm. vasemmistohallituksen ”potilasturvallisuuslaki” ja oikeuslaitoksen lakkokiellot. Nyt valtaa pitävä oikeistohallitus on menossa edeltäjäänsäkin pidemmälle, sillä se aikoo rajoittaa koko työväestön lakko-oikeutta. Odotettavissa on siis lisää lakkoja – ja lisää niitä vastustavaa mediatekstiä. Kriisien aika saattaa tarjota hallituksille tilaisuuksia oikeuttaa työtaistelutoimien rajoituksia moralisoivan lehdistön kompatessa. Tätä tekstiä pohjustanut tutkimus toteutettiin osana STN-rahoitteista Just Recovery from Covid-19? -hanketta, rahoitusnumero 345951. KIRJOITTAJA ON erikoistutkija Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa. T Y Ö M A R K K I N A T Valtalehdistö vastusti hoitajalakkoja kehumalla ”Seksismin hyväksyntä on viime vuosina heikentynyt” ”Odotettavissa on siis lisää lakkoja”
• 2/2023 | 19 K OULUTUS ON sekä globaalisti että Suomessa merkittävien (talous)poliittisten kamppailujen keskiössä. Koulutusjärjestelmän merkittävimmät muutokset sijoittuvat Suomessa ajankohtaan, jota on luonnehdittu tuottavuutta ja tehokkuutta perään kuuluttavien taloudellistumisen, markkinoitumisen ja uusliberalismin termein. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut siirtymä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta kohti kilpailukyky-yhteiskuntaa on merkinnyt mittavia muutoksia myös koulutuksessa. Vaikka koulutusjärjestelmä on ollut hyvinvointivaltion olennainen instituutio, osallistuu se tässä ajassa se paradoksaalisesti hyvinvointivaltion purkamiseen korostamalla taloudellistumista, itsevastuullisuutta sekä inhimillistä pääomaa. Koulutus määrittyy taloutta palvelevaksi välineeksi ja samalla ymmärrys ihmisyydestä itsevastuullisuutta korostavaksi ja yksilön ominaisuuksia, kompetensseja ja kykyjä painottavaksi inhimilliseksi pääomaksi. Koulutuksessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, yksilölähtöisyyttä ja itsevastuullisuutta korostavat käytännöt näyttäytyvät ratkaisuna yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, kuten työttömyyteen, rasismiin, köyhyyteen ja kaikenlaiseen syrjintään. Ne lupaavat yksilöiden toimintakyvyn ja tehokkuuden vahvistumista ja poissulkevat tarkastelusta esimerkiksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja ekokriisin huomioinnin. KOULUTUKSESSA JA OPETUKSESSA ohjataan tunnistamaan ja kehittämään omia puutteita ja vajavaisuuksia eli vahvistamaan etukäteen määriteltyjä kykyjä ja ominaisuuksia työllistettävyyden ja itsevastuullisuuden vahvistamiseksi. Yksilökeskeisyyttä ja itsevastuullisuutta vahvistaa se, että koulutuksen ja opetuksen yhteiskunnallinen, historiallinen, filosofinen, institutionaalinen ja (talous)poliittinen tarkastelu, ekokriisi ja eriarvoisuus väistyvät vähitellen yksilön kykyihin, kompetensseihin ja inhimillisen pääoman kasvattamiseen keskittyvien tendenssien tieltä. KOULUTUKSESSA TALOUDELLISET, yhteiskunnalliset, eriarvoisuutta ja ekokriisiä koskevat ongelmat kietoutuvat yhteen. Niihin liittyy koulutuksen taloudellistuminen, globaalien ja vaikutusvaltaisten toimijoiden ja verkostojen vahvistuminen, yksilölähtöisyyden ja itsevastuullisuuden korostuminen, yhteiskunnallisten tavoitteiden hämärtyminen ja laajempien kontekstuaalisten tekijöiden huomiotta jättäminen. Näihin voidaan kuitenkin puuttua muutoksia ja niihin liittyviä ongelmia tunnistamalla, vahvistamalla koulutusalan toimijoiden ja poliittisten päättäjien yhteiskuntalukutaitoa ja ymmärrystä eriarvoisuudesta ja ekokriisistä sekä käymällä laajempaa kriittistä ja yhteiskunnallista keskustelua koulutusta koskevista muutoksista. KIRJOITTAJA ON yhteiskuntatieteilijä ja työskentelee professorina Helsingin yliopiston AGORA kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskuksessa, jossa hän tutkii koulutuksen tulevaisuutta ja koulutuksessa tapahtuvia historiallisesti merkittäviä muutoksia. Koulutus markkinoilla ja markkinat koulutuksessa TEKSTI = KRISTIINA BRUNILA V ENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan ruokkii militarismia ja asevarustelua yli rajojen. Euroopassa puolustusmenoja kasvatetaan kilvan, kun Ukrainan puolustussodan moraaliseen ja materiaaliseen tukemiseen valmistaudutaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä Ranska modernisoi ydinasejärjestelmäänsä ja kaksinkertaistaa sotilasreservinsä. Iso-Britannia päätti jo vuosi ennen Venäjän hyökkäystä ydinaseidensa lukumäärän lisäämistä yli 40 prosentilla. Ruotsi nostaa puolustusmenot ydinaseliittouma Naton vaatimalle tasolle. Kiinan arvioidaan tavoittavan Yhdysvallat mannertenvälisten ohjusten määrässä vuosikymmenessä. Siihen mennessä Yhdysvaltain puolustusbudjetin puolestaan arvioidaan ylittävän 1 000 miljardina dollarin rajapyykin. Perustuslaissaan kaiken sotimisen ”ikuisesti” torjuva Japanikin aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenonsa vuoteen 2027 mennessä. Euroopan unionissa komissio kannustaa käyttämään rahoitusvälineitä tuotantokapasiteetin kohottamiseksi ja asetoimitusten varmistamiseksi. Koronakriisiin ja vihreään siirtymään tarkoitettua elpymisvälinettä käytetään nyt sotateollisuuden vahvistamiseen. Euroopan irtaantumisen energiatuonnista Venäjältä piti vauhdittaa siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Uusiutuvien rooli eurooppalaisessa energiapaletissa onkin kasvanut, mutta samaan aikaan myös fossiilisen energian valtionavut ovat nousseet ennätyslukemiin. Vastauksena energiakriisin G20-ryhmä korotti fossiilisten polttoaineiden tuet yli biljoonaan dollariin vuonna 2022, ja määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Öljyja maakaasuyhtiöt ovat laajentamassa tuotantoaan sotaa seuranneen hintojen nousun kannustamana. Luvatusta fossiilienergian phase outista tai edes phase downista ei ole tietoakaan. Saksan liittokansleri Olaf Scholzin toiveajattelu Nord Stream -maakaasuputken sabotaasista – ”hyödyksi ilmastolle, haitaksi Venäjälle” – vaikuttaa päivä päivältä kummallisemmalta. Vuosi vakavimmasta NATO-maan siviili-infrastruktuurin tuhoamisesta uusia öljyja kaasuputkihankkeita on käynnissä vähintään 167 – enemmän kuin koskaan. Ilmastoromahdus on alkanut ja sen aiheuttama turvallisuusympäristön muutos vaatii välittömiä toimenpiteitä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Kansallinen tiedusteluneuvosto määrittelee ilmastonmuutoksen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että asevarusteluun ja sotimiseen ollaan edelleen valmiita panostamaan enemmän kuin koko ihmiskuntaa uhkaavan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sotilasmenoilla on erityinen paikkansa budjeteissa, eikä niitä näytä koskevan normaalisti luonnonvoiman kaltaisena ymmärretty budjettirajoite. Sotateollisuuteen käytetty tuotantokapasiteetti on aina poissa muusta käytöstä ja pidemmällä aikavälillä sotilasmenojen suuri osuus syö koko talouden tuotantopotentiaalia. Aggressioon vastaaminen on viisasta, mutta tähtäimessä on pidettävä myös rauha, asevarustelun vähentäminen ja ydinaseriisunnan edistäminen. KIRJOITTAJA ON Sadankomitean hallituksen jäsen. S O T A T A L O U S Venäjä nostaa sotilasmenojaan poikkeuksellisella tahdilla ja sama suunta on Euroopassa. EU:n sisämarkkinakomissaari linjasi keväällä 2023, että unionin on siirryttävä sotataloustilaan. TEKSTI = ALEKSI OKKONEN Sotatalous käy kalliiksi K O U L U T U S
• Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA 29,9€ + POSTIKULUT Brunila, Saarinen, Sandell KUULUMME TOISILLEMME Kirjeenvaihtoon pohjautuva, ystävyyttä ja jakamista sekä henkilökohtaisella että teoreettisella tasolla käsittelevä teos. Tilaamalla Voiman olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. VOIMAN VUOSITILAUS 39€ 9 numeroa VOIMAN T-PAITA Paitaa löytyy mustana, harmaana ja valkoisena! Kuvituksen on suunnitellut Lille Santanen. 100% luomupuuvillaa. + POSTIKULUT 34,9€ EUROOPPA KIELTÄYTYY TYÖSTÄ 23€ + POSTIKULUT Teos sisältää haastatteluja ja esseitä, joissa käsitellään työstäkieltäytymisen ja työn kultin käsitteitä, työn toisin organisoimisen mahdollisuuksia sekä seuraavia mahdollisia askelia taistelussa autoritaarista ja orjuuttavaa työn muotoa vastaan. Poser, Raivio, Salonen, Maunuksela ja Purokuru Haastatteluja ja vallitsevan työn kritiikkiä Kirjeitä ja kirjoituksia ystävyyden politiikasta Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. Painos loppuu pian! 15€ + POSTIKULUT NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Holma, Järvenpää, Tervonen Ei-binäärisiä ihmisiä Kovalainen, Seppo POHJOISTUULEN METSÄ Valokuvataiteellinen tietokirja Suomen luonnonmetsien monimuotoisesta elämästä. Teos kuvaa rikkaita ekosysteemejä, jollaisia pohjoiset havumetsämme parhaimmillaan ovat, mutta se kertoo myös metsien hupenemisesta ja toisaalta pyrkimyksistä niiden säilyttämiseksi. + POSTIKULUT 42€ Tietofinlan dia-ehdok as Vuoden laatulehti 2023
• Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs • Puh. 040 129 5090 Avoinna ke–su 10–17, ma–ti suljettu museot@sivistys.mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN TAIDEMUSEO Mikkelin taidemuseo Elina Ruohonen, Try Me, 2010. Kuva: Museokuva ÜBERHUND Taiteen kiehtovat koirat 13.10.2023–28.1.2024 Koe Sodan ja rauhan keskus Muisti Päämajakaupunki Mikkelissä www.muisti.org 18.11.2023 – 12.5.2024 RAUMAN TAIDEMUSEOSSA AT RAUMA ART MUSEUM NOORA YLIPIETI VU LN E R A B IL IT Y A LT IS T U N EE T www.raumantaidemuseo.fi Kuninkaankatu 37, 21200 Rauma ti–pe / Tue–Fri 12–17 & la–su / Sat–Sun 11–16 SUVERENITEETTI UHATTUNA 4 R AU H A N JÄ RJ ES TÖ JE N K A M PA N JA LI IT E T ukikohdat ja niihin liittyvä Yhdysvalto­ jen sotilaallinen toiminta Suomen alueella lisäävät väistämättä jännitystä kahden ydin­ asevallan välillä: ovathan Venäjän ”pohjoinen pääkaupunki” Pietari ja Murmanskin ydinsukellus­ venetukikohta hyvin lähellä. Venäjä tulee koke­ maan tukikohdat provokaatioina, joihin se vastaa lisäämällä varustautumista Suomen rajalla, mikä edelleen lisää jännitystä. Ydinasevaltojen välinen jännitys merkitsee sitä, että niiden ydinsotaan johtava ”liipaisin” on entistä herkemmässä. Kaikenlaiset Suomen ja Venäjän rajaa lähestyvät lentolaitteet, jotka voisivat periaatteessa Tukikohdat lisäävät jännitteitä Suomen lähialueilla ja jopa ydinsodan riskiä kantaa ydinaseita, voidaan tulkita alkavaksi ydin­ asehyökkäykseksi. Historiasta tunnemme lukui­ sia tapauksia, joissa havaintovirhe on ollut vähällä käynnistää ydinsodan. Esimerkiksi tammikuussa 1995 venäläiset tutkavalvojat havaitsivat norjalaisen revontulien tutkimukseen käytetyn raketin ja luulivat sitä ydin­ ohjukseksi. Venäjä alkoi valmistella vastahyökkä­ ystä. Presidentti Jeltsinin salkku, joka mahdollisti ydinaseiden laukaisun, alkoi toimia, ja hän aktivoi ”ydinaseavaimensa”. Ydinsukellusveneet siirtyivät taisteluvalmiuteen. Onneksi kuitenkin kohta tämän jälkeen tutkavalvojat huomasivat, että raketti ei ollut lentämässä Venäjän ilmatilaan. Jos tämä havainto olisi tehty muutamaa minuuttia myöhemmin, ydin­ sota olisi syttynyt. Suurvaltojen välinen ydinsota johtaisi välit­ tömästi satojen miljoonien ihmisten kuolemaan. Kaupungeissa raivoavat tulimyrskyt nostaisi­ vat yläilmakehään noki­ ja muita hiukkasia, jotka kymmeneksi vuodeksi heikentäisivät ratkaisevasti auringonsäteilyä maanpinnalla. Seuraisi ydintalvi, joka tekisi ruoantuotannon mahdottomaksi suu­ rimmassa osassa viljanviljelyalueita. Suurin osa ydinräjäytyksistä selviytyneistä ihmisistä kuolisi nälkään. ALLEKIRJOITA KANSALAISADRESSI! Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa: adressit.com/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen 1 Ne merkitsevät alueluovutusta vieraalle vallalle. 2 Ne merkitsevät toimi­ ja tuomiovallan luovuttamista vieraalle vallalle, mikä tarkoittaa itsemääräämisoikeuden rajoittamista. 3 Tukikohtia voidaan käyttää kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien vastaiseen toimintaan. 4 Niitä voidaan käyttää sotaan sellaista kolmatta maata vastaan, jonka kanssa Suomi on rauhanomaisissa väleissä. 5 Tukikohdat aiheuttavat suuria päästöjä ja ongelmajätettä ja tuhoavat ympäristöä. 6 Ne hankaloittavat ja joskus jopa vaaran­ tavat lähiasukkaiden elämää. 7 Tukikohdat lisäävät ydinasevaltojen välis tä jännitettä ja siten ydinsodan riskiä. Liitteen kirjoittajat: Mika Böök, Laura Lodenius, Teemu Matinpuro, Veronica Pimenoff ja Olli Tammilehto • Taitto: Essi Rajamäki MIKSI EI SOTILASTUKIKOHTIA? MITÄ VOIT TEHDÄ? Vieraan vallan sotilastukikohtia voi vastustaa monella tavalla. Tässä joitakin toimintamuotoja: Puhu asiasta ystäville, tutuille, työtovereille ja sukulaisille. Jaa kampanjan nettiosoitetta www.eitukikohtia.fi. Tilaa tätä liitettä/lehteä (info@eitukikohtia.fi) ja levitä sitä tapaamillesi ihmisille ja vaikka postilaatikoihin. Ota yhteyttä kansanedustajiin (sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta. fi, puhelin: 09-4321, postiosoite: 00102 Eduskunta) Järjestä paikkakunnallasi tapahtuma, jonka teemana on tukikohdat. Esimerkiksi keskustelutilaisuus, konsertti tai mielenosoitus. Ota yhteyttä kampanjan koordinaattoreihin ja kerro, että haluat toimia: info@eitukikohtia.fi. Saat toimintavinkkejä, apua ja kutsuja palavereihin. Allekirjoita kansanedustajille osoitettu vetoomus ”Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen” osoitteessa adressit.com/ei_vieraan_vallan_ sotilastukikohtia_suomeen Kerää nimiä tähän adressiin ja levitä sen osoitetta. Kun riittävän moni toimii, voimme kaataa DCA-hankkeen: Sopimuksen hylkäämiseen ei tarvita sataa kansanedustajaa, vaan riittää, kun enemmän kuin kolmasosa kansanedustajien lasketuista äänistä on sopimusta vastaan. MIELENOSOITUS VIERAAN VALLAN SOTILASTUKIKOHTIA VASTAAN lauantaina 25.11. klo 13 Kokoontuminen Helsingin Senaatintorilla Järjestäjät: Helsingin rauhantoimintaryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto ja Rauhanväki Tarkemmat tiedot: www.eitukikohtia.fi SUURI AALTO – näyttely kulutuskulttuurista ja vesistöistä
• Puoluetoimintaa ja terrorisuunnitelmia Puoluetoimintaa ja terrorisuunnitelmia Suomalainen äärioikeisto on jakautunut kolmeen ryhmään. Yksi niistä toivoo vallitsevan järjestelmän romahdusta. TEKSTI DMITRY GURBANOV KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA Ä ÄRIOIKEISTOLAINEN liikehdintä on vah­ vasti esillä Suomen mediassa. Yleis radio uutisoi, että Kan­ kaanpäässä toiminut ryhmä, joka suunnitteli terroristista iskua, ei ollutkaan niin eristäytynyt kuin alun perin uskottiin. Ylen mu­ kaan terrori epäillyt olivat tiiviissä yh­ teydessä muun muassa entisiin Vasta­ rintaliikkeen aktivisteihin. Toinen paljon huomiota herättänyt tapaus oli Lahden terroristisolu. Kol­ me epäiltyä halusivat iskujen kautta ajaa Suomea kaaokseen ja sitä kautta ”rotusotaan”. Tämäkään ryhmä ei toi­ minut tyhjiössä, ja ainakin pari siihen kuuluvaa epäiltyä on pitkän linjan ää­ rioikeistoaktivisteja. Kolmas tapaus, joka saattaa kyt­ keytyä äärioikeistoon, liittyy pommi­ uhkauksiin, jotka lähetettiin vih­ reiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluetoimistoille vaalien alla. Keskus­ rikospoliisin mukaan uhkausten taka­ na oli terroristinen motiivi. Nämä tapaukset ovat todennäköi­ sesti jäävuoren huippu, ja lisää so­ luja ja suunnitelmia on luultavasti olemassa. Suojelupoliisi on tuorees­ sa vuosi raportissaan huomioinut tä­ män kehityksen: ”Äärioikeistolaisen terrorismin kannattajat ovat saaneet vaikutteita esimerkiksi yhteiskunta­ järjestyksen väkivaltaiseen romah­ duttamiseen tähtäävästä Siege­kult­ tuurista. He näkevät aseelliset iskut keskeisenä keinona yhteiskunnan ro­ mahduttamisen kiihdyttämiseksi. He kuuluvat verkkoyhteisöihin, joissa ihannoidaan ääri oikeistolaisia joukko­ ampujia, kannustetaan iskujen toteut­ tamiseen ja jaetaan materiaalia isku­ jen suunnitteluun.” Äärioikeiston terrorismin seuran­ nasta on tullut Suojelupoliisin ensisi­ jainen prioriteetti. Nousukausi Äärioikeisto on aina ollut läsnä Suo­ messa, mutta sen nopea nousu tapah­ tui vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin aikana. Suomessa silloin syntynyt lii­ kehdintä vaikuttaa edelleen. Liikkeet kuten Rajat kiinni ja Suomi ensin on kuopattu, mutta ne jättivät jälkiä, koska aktivistit jotka tuolloin aloit­ tivat ”uransa”, johtavat tällä hetkel­ lä erilaisia projekteja ja puo lueita ja ovat epäiltyinä terrorismista. Vuosien 2015–2016 liikehdintä ei ollut erityi­ sen radikaalia, vaan se oli laaja pro­ testi, joka syntyi osittain siitä, että pe­ russuomalaiset olivat hallituksessa, kun ennätysmäärä pakolaisia saapui Suomeen. Liike joutui olemaan maltillisempi, kun liikehdintä laajeni ja siihen osal­ listui suuri joukko ”tavallisia” ihmisiä. ”Tavallisten” ihmisten vetäydyttyä, jäljelle jääneet radikalisoituivat. Tämä muutos tapahtui vuonna 2017, kun Jussi Halla-ahosta tuli perussuoma­ laisten puheenjohtaja ja puolue ero­ tettiin hallituksesta. Muutos heikensi Rajat kiinni ja Suomi ensin ­liikkeiden protestimieltä, ja monet ulkoparla­ mentaarisen liikkeen tukijat siirtyi­ vät perussuomalaisiin tai jäivät passii­ visiksi. Tämän seurauksena ne, jotka jäivät, muuttuivat entistä radikaalim­ miksi. Etnonationalismista tuli liik­ keen keskeinen aate. Koronakriisi vauhditti äärioikeisto­ laisuuden nousua. Pandemia yhdisti Rajat kiinni ja Suomi ensin ­aktiviste­ ja uusiin ihmisiin, joilla ei ollut ko­ kemusta ulkoparlamentaarisesta toi­ minnasta. Erilaisista taustoista tulevat ihmiset olivat alkaneet uskoa, että ko­ ronarokote on vaarallinen ja että ko­ ko pandemia on huijaus. He liittyivät ryhmiin, joissa johtava hahmo on ol­ lut äärioikeistolainen ”veteraani”, jol­ la on kokemusta järjestäytymisestä. Korona denialismin varjolla esimerkik­ si antisemitismi ja siihen liittyvät sala­ liittoteoriat ovatkin saaneet enemmän tilaa suomalaisissa äärioikeistolaisissa liikkeissä. Koronapandemia tuotti samanlais­ ta dynamiikkaa kuin pakolaiskriisi. Liikehdintä kasvoi nopeasti, keräsi pal­ jon huomiota ja synnytti erilaisia pro­ jekteja ja puolueita. Suurin osa näistä jäi lyhytikäisiksi, koska ne perustettiin yhden kysymyksen ympärille. Projekti tai puolue pysyy pystys­ sä niin kauan kuin sille tärkein asia on esillä mediassa ja politiikassa. Kun asia menettää yleistä kiinnostavuut­ ta, projekteissa ja puolueissa alkaa si­ säinen kuohunta ja valtataistelu. Näin kävi Rajat kiinni ­liikkeessä, josta syn­ tyi Suomi ensin ja sitten Suomen kan­ sa ensin ­liike. Koronan aikana syntyi ensin Valta kuuluu kansalle ­puolue (VKK). Siitä irtautui myöhemmin Va­ pauden liitto, jossa nyt kuohuu. Suurin osa aktivisteista, jotka toimi­ vat Rajat kiinni ­liikkeessä ja myöhem­ min koronadenialistisessa liikkeessä, eivät olleet kovin ideologisia eivätkä varsinkaan ideologisesti johdonmukai­ sia. Monet heistä uskoivat samanaikai­ sesti erilaisiin ristiriitaisiin salaliitto­ teorioihin. Esimerkiksi samat henkilöt saattoivat uskoa, että koronaa ei ole olemassa, että se on Kiinan biologi­ nen ase tai Maailman talous foorumin kehittämä suunnitelma. Poikkeuksia olivat Pohjoismainen vastarintaliike KORONAKRIISI VAUHDITTI ÄÄRI­ OIKEISTOLAISUUDEN NOUSUA. 30 • 8 / 2023
• (PVL) ja vuonna 2021 perustettu Sini­ musta liike. Ne erosivat merkittäväs­ ti muista puolueista tai projekteista, jotka syntyivät pakolaiskriisin ja pan­ demian aikana. PVL:n ja Sinimustan liikkeen vahva ideologisuus esti kan­ sanliikkeen muodostumisen, mutta toisaalta lisäsi sisäistä koheesiota. Noviiseja ja konkareita Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa Supo varoittaa äärioikeiston ter­ rorismista ja useat suunnitelmat tu­ levat ilmi? Koska äärioikeistolainen liikehdintä on sirpaloitunutta ja sen kannattajat vihaisia. Liike on jakautunut kolmeen pää­ ryhmään. Ensimmäinen edelleen ak­ tiivinen, mutta laantumisen merkke­ jä näyttävä ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat tulleet mukaan liikehdin­ tään pakolaiskriisin tai pandemian voimaannuttamina. Heillä ei ole vah­ vaa ideologista maailmankuvaa, jonka kautta he yrittäisivät analysoida tilan­ netta. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkik­ si puolueet Valta kuuluu kansalle, Va­ pauden liitto ja Totuuspuolue. Ano Turtiaisen johtama VKK sai kelvollisen tuloksen aluevaaleissa, joissa puolue sai kymmenen valtuusto­ paikkaa ja 1,3 prosenttia äänistä. Puo­ lueen jäsenet riitaantuivat keskenään, osa irtautui puolueesta ja perusti Va­ pauden liiton. VKK on tällä hetkellä Ano Turtiaisen yhden miehen projek­ ti, ja hän on radikalisoitunut entises­ tään. Turtiainen väittää, että Maa ei ole pyöreä, ja muutti vastikään puo­ leen nimen muotoon Valta kuuluu Kristukselle. Vapauden liitto, jota johtaa enti­ nen perussuomalaisten poliitikko, ke­ rää nyt kannatuskortteja Laura Huhtasaaren siskon Saara Huhtasaaren presidentinvaalikampanjalle ja yrittää edelleen vaikuttaa ihmisiin korona­ denialismilla. Puolue on viime aikoina joutunut sisäiseen kriisiin, ja on epä­ selvää, miten ehjänä se pysyy. Tämä osa liikehdintää tulee luul­ tavasti jatkamaan riitaisena, ja useita puolueita ja ryhmiä tulee sirpaloitu­ maan myös tulevaisuudessa. Toinen ja mahdollisesti vaikutus­ valtaisin osa liikehdintää on Sinimus­ ta liike ja organisaatiot sen ympärillä. Sinimusta liike on puolue, jonka taus­ talta löytyy yhteyksiä perussuomalai­ siin, Pohjoismaiseen vastarintaliik­ keeseen sekä Rajat kiinni ­liikkeeseen. Puolueen syntyyn vaikutti kaksi mer­ kittävää tapahtumaa: Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltäminen Suo­ messa, mikä johti siihen, että sen akti­ vistit jatkoivat toimintaansa muualla, sekä PS­nuorten radikalisoituminen ja sitä seurannut koko nuorisojärjestön ulossulkeminen perussuomalaisista. Nämä jättivät monia kokeneita ja radi­ kaaleja aktivisteja sekä järjestöaktiive­ ja ilman kattojärjestöä. Tästä syntyi Sinimusta liike (SML), joka keräsi juuri ja juuri tarvittavat 5 000 kannatuskorttia päästäkseen osallistumaan eduskuntavaaleihin. Vaalitulos oli heikko, mikä ei ole yllät­ tävää, koska puolue on avoimesti fa­ sistinen, rasistinen ja antisemitistinen. Viimeinen oljenkorsi Sinimustan liikkeen tavoitteena on ra­ kentaa vahva puolue ja hankkia lisää aktivisteja. Se toivoo perussuomalais­ ten täydellistä epäonnistumista halli­ tuksessa, koska puolueen ainoa tapa saada lisää ääniä on viedä niitä Pe­ russuomalaisilta. Sinimustan liikkeen tarina voi kuitenkin päättyä. Oikeus­ ministeriö on nostanut kanteen, jossa se yrittää peruuttaa SML:n puolues­ tatuksen sillä perusteella, että puolu­ een ohjelmassa on laittomia kohtia, kuten maininta etnisestä rekisteris­ tä ja sananvapauden rajoittamisesta. Jos oikeusministeriön kanne menee läpi, se todennäköisesti vahvistaa kol­ matta liikehdintää, eli niin sanottua akseleratio nistista suuntausta (engl. accelerationism, sanasta to accelerate, kiihdyttää). Akselerationismin nousu ei ole ta­ pahtunut pelkästään Suomessa, vaan se on osa maailmanlaajuista äärioi­ keistolaisen liikehdinnän kehitystä. Akselerationismi tarkoittaa sitä, että jokin henkilö tai ryhmä tekee esimer­ kiksi terrori­iskun toivoen, että sen seurauksena vallitseva järjestelmä ro­ mahtaa. Viime aikoina Suomessa pal­ jastuneet suunnitelmat liittyvät tähän suuntaukseen. Syy akselerationismin kasvuun löytyy epätoivosta, jossa monet ääri­ oikeistolaiset elävät. Monet kiinni­ jääneistä ovat olleet mukana toimin­ nassa pitkään ja nähneet, että suurista maailman laajuisista pakolaiskriiseistä ja pandemioista huolimatta mikään ei muutu ja vallitseva järjestelmä jatkaa kuten ennenkin. Syvästi ideologiselle ja epätoivoiselle henkilölle akseleratio­ nismi näyttäytyy tällöin viimeisenä ol­ jenkortena. On kuitenkin tärkeä muistaa, että äärioikeistolainen liikehdintä ei ole yksimielinen ja akselerationismia vas­ tustetaan paljon myös liikkeen sisäl­ lä. Kriitikot väittävät, että iskut eivät tule muuttamaan mitään ja akselera­ tionismi pelaa vain poliisin ja vallitse­ van järjestelmän pussiin, koska se li­ sää sortoa koko liikehdintää vastaan. Esimerkiksi Sinimustan liikkeen lä­ hellä olevat tahot ovat esittäneet voi­ makasta kritiikkiä akselerationismia vastaan. He kokevat, että heidän puo­ lueensa on vastaus ongelmiin, ja että toimijoiden tulisi suunnata energian­ sa oman infrastruktuurin ja rinnak­ kaisyhteiskunnan rakentamiseen. Mikäli Sinimusta liike menettää puoluestatuksensa, akselerationismin kritiikki äärioikeiston sisällä voi laan­ tua. SYY AKSELERATIONISMIN KASVUUN LÖYTYY EPÄTOIVOSTA. Alviina Alametsä Vihreä europarlamentin jäsen alviina.alametsa@europarl.europa.eu Instagram: @alviinaalametsa Facebook: @alviinavaaleissa Twitter: @alviinaalametsa www.alviina.fi Kohti täysiä sateenkaarioikeuksia Alviina E uroopassa 60% seksuaalija sukupuolivähemmistöi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista pelkää pitää kumppaniaan kädestä julkisesti. Itsekin tiedän panseksuaalina tämän tunteen. Jotkin seurustelusuhteeni ovat olleet toisia hyväksytympiä. Se on yksiselitteisesti väärin. Onneksi seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja liittolaiset ovat puolustaneet ihmisoikeuksia tinkimättömästi. Sateenkaarioikeudet ovatkin edenneet harppauksin HLBTIQ-liikkeen alusta, ja tänään yhä useampi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi elää turvallisesti omana itsenään. Kehitys on kuitenkin eriytynyt maiden välillä. Ja osassa Eurooppaa ollaan menty huonompaan suuntaan. Konservatiivisuus ja koronakriisi ovat iskeneet rankasti erityisesti sateenkaarinuoriin. Monille koti ei ole turvallinen paikka; Suomessa joka neljäs seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Myös valtiot voivat käyttää poikkeustilaa tekosyynä heikentää julmasti vähemmistöjen oikeuksia, kuten Unkarissa, jossa poistettiin viime vuonna oikeus korjata juridinen sukupuolensa. Puolassa taas on ryhdytty julistamaan vastenmielisesti vähemmistöistä ”vapaita” alueita, joilla poliisi partioi. Siksi julistimme keväällä Euroopan parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä EU:n HLBTIQ-vapauden alueeksi. Perusoikeuksien turvaamiselle löytyy laajaa tukea joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta. Myös EU:n uudessa HLBTIQ strategiassa on monia sateenkaarioikeuksien kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten viharikosten ja vihapuheen asettaminen EU:n rikosluetteloon. Euroopan unionin tulisi tehdä vielä paljon enemmän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. EU-rahojen saamista ja käyttöä pitäisi rajoittaa, mikäli maa syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin. Lisäksi EU:n tulee yhdenmukaistaa pari-ja perhesuhteisiin liittyviä dokumentteja, jotta jokainen perhe tunnistetaan, jäsenmaasta riippumatta. Euroopan tuomioistuin käsittelee juuri tapausta, jossa Bulgaria kieltäytyi antamasta naisparin lapselle syntymätodistusta, mikä jätti lapsen ilman kansalaisuutta. Tämä tilanne on korjattava. Kaikilla, myös sateenkaariperheillä, on oltava oikeus tulla tunnustetuksi sekä vapaus matkustaa ja asua koko EU-alueella. Euroopan Vihreät kampanjoivat tällä hetkellä myös ”eheytyshoitojen” kieltämiseksi EU-laajuisesti. On järkyttävää, että Suomessakin seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muokkaamiseen tähtäävät ”eheytyshoidot” ovat yhä sallittuja, vaikka tutkitusti ne aiheuttavat tutkitusti vakavaa psykologista vahinkoa, ja ovat henkistä väkivaltaa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voidaan edistää monin tavoin Euroopan unionissa, jäsenmaissa ja kunnissa. Mutta muutokset eivät tapahdu itsestään. Erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ja olemista pyritään rajoittamaan jatkuvasti. Siksi meiltä kaikilta vaaditaan valppautta, liittolaisuutta ja poliittista toimintaa. Monet symboliset eleet, kuten sateenkaarivähemmistöjen vapauden alueeksi julistautuminen tai sateenkariliputus kunnantalolla, ovat arvokkaita. Samalla Suomessakin tarvitaan ennen kaikkea lisää käytännön tekoja, translain uudistamisesta palveluiden ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Sateenkaarioikeudet toteutetaan parhaiten kuuntelemalla sateenkaariyhteisöä itseään. Alviina Alviina Oikeisto jättää lapsille pelottavan perinnön M aamme oikeistohallitus pyrkii näyttäytymään niin, että nyt tehdään kipeitäkin ratkaisuja isänmaan parhaaksi. Mutta millaisen isänmaan, ja kenen kustannuksella? Orpon hallituksen budjetti leikkaa opiskelijoilta, työttömiltä ja pienipalkkaisilta. Suunnitellut leikkaukset tulevat ajamaan kymmeniä tuhansia ihmisiä köyhyyteen. SOSTE:n mukaan erityisesti lapsiperheköyhyys tulee lisääntymään. Onko tämä hyvää taloudenpitoa? Tuskin – näiden leikkausten lisäksi budjetista löytyvät esimerkiksi suurituloisille tulevat veronkevennykset ja autojen ja polttoaineen verotuksen lasku. Eikä esimerkiksi aggressiiviseen verosuunnitteluun aiota koskea. On selvää, että hallituksen tekemä politiikka on ideologista; kaikki politiikka on. Siksi on hyvä miettiä, millaista tulevaisuutta tehdyt päätökset rakentavat. Ne lisäävät pahoinvointia ja korostavat sosiaalisia ongelmia. Erityisesti lapsiperheköyhyys heijastuu helposti vuosikymmenten päähän. Eriarvoistuminen vähentää köyhien perheiden lasten kouluttautumista, jolloin yhteiskunta menettää osaajia. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Mielenterveysongelmat maksavat valtavasti yhteiskunnalle menetettyjen työtuntien, työkyvyttömyyden ja lisääntyneiden terveydenhuollon kustannusten kautta. Mielenterveysongelmien juurisyitä ovat esimerkiksi köyhyys, epävarmuus, turvattomuus, syrjintä ja huonot työolot, joita kaikkia hallituksen politiikka tulee pahentamaan. Lisääntyneet mielenterveysongelmat eivät ole vain Suomen ongelma, vaan yksi koko Euroopan nopeimmin kasvavista terveyskysymyksistä, jonka kustannukset ovat yli 600 miljardia euroa vuodessa. Meppinä olen nähnyt, miten tärkeää Suomen kaltaisten maiden on näyttää esimerkkiä maille, joissa mielenterveyskeskustelu on yhä lapsenkengissä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat menestyneet sijoittamalla pitkäjänteisesti tulevaan, koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Samalla ne ovat rakentaneet yhteiskuntaa, jossa ihmisten on parempi ja turvallisempi elää. Ne toimivat usein mallina sille, miten EU:ssa voidaan rakentaa kestävää hyvinvointia. Tätä mallia ollaan nyt romuttamassa. Oikeistohallitus, onko tämä todella se perintö, jonka haluatte jättää?
• Tulevaisuuden tuunatut ihmiset Transhumanismi on tulevaisuuden poliittinen liike, jota ajavat jo nyt maailman vaikutusvaltaisimmat henkilöt. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA NINNI KAIRISALO M A AILMAN rik­ kaimman henki­ lön, Elon Muskin, omistama Neura­ link etsii ensim­ mäisiä koehenki­ löitä, jotka suostuvat asennuttamaan yhtiön valmistaman sirun aivoihinsa. Yhtiön tavoitteena on tuoda markki­ noille teknologia, jonka avulla voitai­ siin hoitaa erilaisia vammoja, kuten palauttaa näkökyky sokealle tai lii­ kuntakyky halvaantuneelle. Muskin henkilökohtaiset visiot aivoihin asen­ nettavista siruista ovat kuitenkin sai­ rauksien hoitoa paljon pidemmällä. Hän haluaa luoda Neuralinkin avulla uuden paremman ihmisen. Musk ei ole tavallinen bisnesmies, jonka ainoa päämäärä on tehdä mah­ dollisimman paljon rahaa. Rahaa Muskin täytyy tehdä saavuttaakseen suuremman päämääränsä, joka ei ole vähempää kuin ihmiskunnan pelasta­ minen ilmastonmuutokselta ja teko­ älyn muodostamalta uhalta. Muskin suuria tavoitteita ovat tehdä ihmis­ kunnasta multiplanetaarinen laji, asuttaa Mars­planeetta ja lisätä ihmis­ ten älyllisiä kykyjä, jotta tekoäly ei sai­ si meistä ylivertaista otetta. Ihmisen rajoja rikkomassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra nosti tänä vuonna tulevaisuu­ den kehityssuuntia tarkastelevassa Megatrendit 2023 ­raportissaan trans­ humanismin todennäköiseksi muu­ tosvoimaksi, joka tulee määrittämään tulevaisuutta. Transhumanismissa pyritään parantelemaan ja muokkaa­ maan ihmisen ominaisuuksia radikaa­ lilla tavalla. Transhumanismi jatkaa valistuksen ja renessanssin myötä syntyneen hu­ manistisen ajattelun perinteitä ihmi­ sen nostamisessa elonkehän korkeim­ malle jalustalle. Transhumanismissa tämä ajattelu on viety äärimmilleen, sillä siinä on kyse eräänlaisesta hyper­ humanismista, jossa päämääränä on teknologian ja tieteen avulla ihmisen biologinen ja teknologinen muokkaa­ minen. Tähän voi kuulua esimerkiksi eliniän pidentämistä, kognitiivisen ka­ pasiteetin lisäämistä, lihasvoiman kas­ vattamista tai uusien aistien luomista. Musk on visioinut, että Neuralinkin avulla aivot voitaisiin yhdistää tulevai­ suudessa tekoälyyn ja ihmiset voisivat kommunikoida keskenään mikroaalto­ jen avulla telepaattisesti laitteiden ta­ paan. Teknologian tutkija Timo Kylmälä Tampereen yliopistolta huomauttaa, että mitä suurempia nämä ihmises­ sä tehtävät muutokset olisivat, jossain vaiheessa ei välttämättä voitaisi pu­ hua ihmisestä enää sellaisena organis­ mina kuin se tällä hetkellä tunnetaan. ”Transhumanismin päätepisteenä voi­ daan pitää posthumaania olentoa, joka poikkeaa niin radikaalisti ominaisuuk­ siltaan ja kapasiteeteiltaan meistä, et­ tei sitä voi tunnistaa enää ihmiseksi”, hän sanoo. Kylmälän mukaan transhumanis­ min keskeinen periaate on morfo­ loginen vapaus muokata itseään hen­ kisesti ja ruumiillisesti niin paljon kuin se teknologian rajoissa on mah­ dollista. Mikäli urheilijaa muokataan geneettisesti tai elektronisesti juok­ semaan nopeammin, se tekee hänes­ tä yhden ominaisuuden tasolla yli­ inhimillisen. Kykenisimme kuitenkin samaistumaan hänen kokemuksiin­ sa. Vaikka ihmisten kokemusta maail­ masta määrittävät erot kulttuurissa, asuinpaikassa tai vauraudessa, koke­ mus ihmisenä olemisen rajallisuudes­ ta tekee meistä silti hyvin samanlai­ sia. ”Jos transhumanistien visiot kävi­ sivät toteen siinä, että eläisimme 500 vuotta tai voisimme tuplata aivojen prosessointinopeuden, sellaisen hen­ kilön kokemus maailmasta olisi täysin erilainen kuin meidän. Mikäli ihmiset voisivat vapaasti esimerkiksi geeni­ teknologian avulla muokata itseään ja muokkaisivat eri suuntiin, emme ym­ märtäisi enää yhtä hyvin toisiamme ja se muuttaisi tapojamme muodostaa yhteisöjä ”, Kylmälä pohtii. Teknomiljardöörit transhumanismin asialla Lukuisat teknologia­alan miljardöö­ rit, kuten Elon Musk, upottavat tällä hetkellä miljardeja dollareita ylittääk­ seen ihmiselämää transhumanismin mukaan rajoittavat asiat, kuten sai­ raudet, ikääntymisen tai älykkyy­ den rajallisuuden. Tunnetuimmista miljardööreistä esimerkiksi Amazo­ nin Jeff Bezosilla, Googlen omista­ van Alphabetin Larry Pagella, Metan Mark Zuckerbergillä, OpenAI:n Sam Altmanilla, PayPalin Peter Thielillä sekä muun muassa Twitterin ja Blues­ kyn perustaneella Jack Dorseyllä on kaikilla omat ikääntymisen hidasta­ mista tutkivat startuppinsa. Vaikka nämä yritysjohtajat eivät julkisesti ole tunnustautuneet transhumanisteiksi, niin Kylmälän mukaan heidän toimin­ tansa on täysin linjassa transhumanis­ tisten päämäärien kanssa. ”Voidaan sanoa, että maailman vai­ kutusvaltaisimmilla ihmisillä on trans­ humanistinen agenda,” Kylmälä to­ teaa. Transhumanismia esiintyy myös poliittisena liikkeenä, joka usein kyt­ keytyy libertaarisiin liikkeisiin ja nii­ den äärimmäisiin vapauskäsityksiin. Yhdysvaltojen tulevissa presidentin­ vaaleissa tätä ideologiaa edustaa de­ mokraattien ja republikaanien ulko­ puolinen ehdokas, transhumanistisen puolueen Tom Ross. Rossin tai hänen puolueensa menestys tuskin tulee ole­ maan kummoinen tulevissa vaaleissa. Kylmälä huomauttaa, että poliittisen transhumanismin asema voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, kun Neura­ linkin kaltaiset teknologiat yleistyvät ja muuttavat poliittista kenttää vas­ taanottavaisemmaksi transhumanis­ mia kohtaan. Transhumanismin tu­ levaisuus riippuu täysin teknologian kehityksestä – vain yksi mullistus iän tai älyn manipulointitekniikoissa voi tehdä isosta osasta ihmisiä transhu­ manisteja. Juttu on osa Teknologia ei pelasta -artikkelien sarjaa, jossa tarkastellaan ihmisen suhdetta teknologiaan ja teknologian suhdetta yhteiskuntaan ja ympäristöön.
• 8 / 2023 • 33 Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 Suojele pala ikimetsää lahjaksi tai itsellesi. Katso lisää osoitteesta www.luonnonperintosaatio.fi Anna tänä vuonna joululahja Suomen luonnolle. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1
• Väärässä seurassa Oikeistopopulistiset puolueet vetoavat paradoksaalisesti osaan ihmisistä, joiden oikeuksien paranemista puolueet tuntuvat vastustavan. TEKSTI ELISA HELENIUS Pirj o Tu om ine n / Ed usk un ta O IKEISTOPOPULISTIT vastustavat usein vähemmistöjen ase­ man ja sukupuolten välisen tasa­arvon parantamista yh­ teiskunnassa. Silti on myös seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjä, pakolaisia, maahanmuuttajia ja naisia, jotka jaka­ vat oikeistopopulistien arvomaailman ainakin osittain. ”On tosi tärkeää, että näistä asiois­ ta voidaan puhua ilman, että yrite­ tään leimata ihmisiä. Tai että puhut­ taisiin pahoista ihmisistä tai vääristä valinnoista, vaan yritetään ymmärtää eri ilmiöitä”, toteaa Katarina Pettersson, sosiaalipsykologian apulaispro­ fessori Helsingin yliopistosta. Hänen keskeisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat nationalistinen ja radikaalin oi­ keistolainen poliittinen retoriikka, poliittinen vihapuhe sekä verkossa ta­ pahtuva poliittinen viestintä ja suos­ tuttelu. Yksi julkisuudessa esiintyvä sek­ suaali vähemmistöön kuuluva ihminen, joka kannattaa oikeisto populistisia ar­ voja, on Samettiorkidea­niminen sisällön tuottaja. Hän on vähän päälle kolmekymppinen lesbo, joka ehti elää kymmenen vuotta transmiehenä en­ nen detransitoitumista eli paluuta nai­ seksi. YouTube­kanavansa esittelyssä hän kirjoittaa: ”Olen kansallismielinen konservatiivi ja suhtaudun nykyiseen LGBT­liikkeeseen hyvin kriittisesti. En pidä intersektionaalisesta feminis­ mistä”. Hänen YouTube­kanavallaan on kuusituhatta tilaajaa ja Instagram­ sivullaan noin tuhat seuraajaa. Helsinki Pride ­viikolla Samettior­ kidea kritisoi sitä, miten kaupunki li­ putti niin kutsutulla progressiivisella Pride­lipulla, joka osoittaa erityistä tu­ kea rodullistettujen ja trans­ihmisten yhteisöille. Eräällä videollaan hän pu­ huu esimerkiksi siitä, ettei muunsuku­ puolisuutta ole olemassa. Konservatiivisuuden moninaisuus ”Lähtökohtaisesti emme ole koherent­ teja paketteja, niin että meillä olisi yk­ si ideologinen vakaumus ja pysyisim­ me siinä tiukasti. Meissä jokaisessa on aika paljon ristiriitaisuutta”, selittää Pettersson. Eri vähemmistöryhmiin kuluvat ovat kirjava joukko ihmisiä erilaisilla vakaumuksilla. ”Yksilötasolla voi olla lukuisia syitä siihen, miksi kokee, et­ tä oikeastaan populistinen puolue on oma puolue. Vaikka itse kuuluisi sek­ suaalivähemmistöön tai etniseen vä­ hemmistöön, ihmisellä voi muuten ol­ la konservatiivinen arvomaailma.” Erityisesti juuri arvokonservatiivi­ suus yhdistää ihmisiä eri väestöryh­ mistä. ”Konservatiivisuus voi olla sitä, että vastustaa yhteiskunnan muut­ tumista tavalla tai toisella”. Oikeisto­ populistiset puolueet argumentoivat usein uhkakuvilla, että jos sallitaan jokin edistysaskel, tilanne eskaloituu, Sebastian Tynkkynen Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa marraskuussa 2022. 34 • 8 / 2023
• 8 / 2023 • 35 ”esimerkiksi väittämällä, että sallimal­ la homojen avioliitot, pian lapset saa­ vat mennä naimisiin tai miehellä saa olla viisi vaimoa”. Mikä saa puolestaan maahan­ muuttajan tukemaan puoluetta, jo­ ka vastustaa maahanmuuttoa ja jon­ ka jäsenet käyttävät rasistista kieltä? ”Tutkimuksessani Ruotsidemokraat­ teihin liittyneistä maahanmuuttaja­ taustaisista henkilöistä yksi läpileik­ kaava teema heidän puheessaan oli, että he ovat pärjänneet Ruotsissa ja pystyneet integroitumaan. He kuulu­ vat ’hyviin maahanmuuttajiin’, jotka ovat populistienkin puheiden mukaan tervetulleita maahan. Nämä poliitikot korostivat uusliberaalia tai individua­ listista näkemystä siitä, että jokainen kyllä halutessaan pärjää”, Pettersson kertoo. Tähän liittyy hänen mukaan­ sa maahanmuuttajien oma puhe siitä, ettei yhteiskunnassa tarvita rasismin vastaista työtä tai positiivista erityis­ kohtelua. Oikeistopopulistiset puolueet ovat tyypillisesti hyvin kansallismielisiä ja konservatiivisia, ja ne vetoavat ihmi­ siin, joilla on vastaavat arvot. Oikeisto­ populismi houkuttaa myös ihmisiä, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen tai kannata sen torjuntaa. ”Puolueen kannattaja voi sulkea mielestään pois ne seikat, jotka eivät mahdu ihan sii­ hen omaan näkemykseen, jos yksi seikka on niin tärkeä itselle, että se tuntuu ratkaisevalta.” ”Aitoa tasa-arvoa” Erityisesti perussuomalaiset ovat tai­ tavia tavoittamaan sellaisia ryhmiä, joiden arvot eivät sovi puolueen ideo­ logiaan tai tavoitteisiin. ”Vaikka pe­ russuomalaisten yleinen linja on aika voimakkaasti se, että he vastustavat homojen oikeuksia, sukupuolten vä­ lisen tasa­arvon edistämistä ja femi­ nismiä, kuitenkin he toisaalta vetovat puheissaan siihen, että Suomi on ta­ sa­arvon mallimaa. Heidän mukaan­ sa, jos Suomeen hyväksytään vieraita kulttuureja, yhteiskunnallinen tukipi­ lari eli sukupuolten välinen tasa­arvo kärsii”, Pettersson huomauttaa. Silti perussuomalaisten puoluee­ seen on tänä vuonna otettu mukaan esimerkiksi alaikäistenkin naisten seksuaalisesta ahdistelusta syytetty kokoomuksen entinen kansanedusta­ ja Wille Rydman. ”Perussuomalaisten retoriikan mu­ kaan he puolustavat sitä aitoa tasa­ar­ voa ja alkuperäistä feminismiä, kun taas nämä nykyiset feministit tai suku­ puolentutkijat keskittyvät aivan epä­ olennaisiin, kuvitteellisiin juttuihin. Perussuomalaiset esimerkiksi puolus­ tavat suomalaista tasa­arvoa vastusta­ malla musliminaisten huntuja.” Pettersson huomauttaa, että vaik­ ka populistit usein vastustavat homo­ jen avioliitto­ ja lisääntymisoikeuksia, he kuitenkin käyttävät homojen oi­ keuksia argumenttina muslimimais­ ta tulevaa maahanmuuttoa ja koko islamilaista kulttuuria vastaan. ”Et­ tä täällä me eletään pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa tietysti hy­ väksytään erilaisia vähemmistöjä, mu­ kaan lukien seksuaalivähemmistöt. Näissä muissa maissa taas homot voi­ daan teloittaa, jos ne kulkevat kadul­ la käsi kädessä. Tämä keskustelu on myös populismiin liittyvä ristiriita.” Populistiset puolueet halua­ vat saada kannattajikseen ihmi­ siä eri väestöryhmistä. Esimerkiksi perussuomalaisen puolueen vara­ puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on seurustellut jo vuosia mosambi­ kilaisen Alan Da Silvan kanssa sa­ malla, kun perussuomalaiset ovat sanoneet monia homovastaisia ja ra­ sistisia kommentteja. ”Perussuomalai­ sille on tärkeää, että heillä on näkyviä seksuaali vähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia poliitikko­ ja. Tällaiset näkyvät hahmot näissä puolueissa toimivat ikään kuin todis­ teina siitä, että kyllä meillä hyväksy­ tään moninaisuutta.” Petterssonin mukaan olisi tär keää analysoida, missä populistiset puo­ lueet ovat onnistuneet paremmin kuin muut puolueet. Miten heidän tu­ kijoitaan voisi houkutella muiden puo­ lueiden kannattajiksi? ”Populistisen oikeistopuolueiden suosion ytimessä on se, että ne väittävät tuntevansa ta­ vallisen ihmisen arjen ja huolet. Muut puolueet koetaan elististisinä.” Toisaalta perussuomalaiset ovat alkaneet liikkua oikeistolaisempaan suuntaan. ”Nyt kun he ovat mukana hallituksessa, he ovat osa eliittiä, jo­ ta ovat aina kritisoineet. Usein halli­ tuskaudet ovat olleet populisteille vai­ keita, kun he joutuvat tekemään aika kipeitäkin päätöksiä äänestäjien näkö­ kulmasta.” Perussuomalaiset antoivat aiemmin ymmärtää pitävänsä nimenomaan köyhien puolta, mutta esimerkiksi hal­ litusohjelman säästötoimenpiteiden kohdistuminen nimenomaan vähäva­ raisiin on kallistanut mielikuvaa vah­ vasti oikealle. Voima yritti tavoittaa Samettiorkideaa ja Sebastian Tynkkystä haastatteluun. ERITYISESTI JUURI ARVO­ KONSERVATIIVISUUS YHDISTÄÄ IHMISIÄ ERI VÄESTÖRYHMISTÄ. LÄHTÖKOHTAISESTI EMME OLE KOHERENTTEJA PAKETTEJA. www.pam.fi Köyhää kiritetään pakolla ja kepillä, rikasta porkkanalla K ansanperinteemme mukaan kannustamisen tapoja on kaksi. Keppi ja porkkana. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus on valinnut välineensä tästä tutusta repertuaarista. Se antaa pieni tuloisille keppiä ja suurempituloisille porkkanaa. Molempia ryhmiä hallitus kannustaa nykyistä enemmän. Köyhät saavat enemmän keppiä, suurituloisemmat enemmän porkkanaa. Sosiaalija terveysministeriö laski, miten hallitukset toimet vaikuttavat eri tuloryhmiin. Kun suomalaiset jaetaan tulojen mukaan 10 ryhmään eli tulodesiiliin, kolmen pienituloisimman desiilin tulot pienevät hallituskauden aikana ja kolmen suuri tuloisimman kasvavat. Pienituloisilta leikataan sosiaalietuuksia, ja muut saavat veronkevennyksiä. Suurituloisimmat eniten. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat erityisesti osa-aikatyötä tekeviin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin, nuoriin ja naisiin. Tasa-arvovaltuutettu esitti juuri erittäin vakavan huolensa, koska hallituksen ehdotukset esimerkiksi työttömyysturvalakiin heikentävät naisten asemaa ja vaikuttavat negatiivisesti sukupuolten tasa-arvoon. Pieniä työkeikkoja ei kannata jatkossa ottaa vastaan, jos saa asumistukea tai työttömyysturvaa. Hallituksen ohje umpikujalta tuntuvaan osa-aikatyöntekijän tilanteeseen on: Mene kokoaikatyöhön. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa on jo 110 000 muuta osa-aikatyötä tekevää, jotka haluavat kokoaikatyön. Leikkausten lisäksi hallitus on lisäämässä ihmisten huolta tekemällä työnantajalle helpommaksi irtisanoa työntekijä ja sallimalla vapaasti solmia alle vuoden määräaikaisia työsuhteita. Me Palvelualojen ammattiliitossa olemme yhdessä muun ay-liikkeen koko syksyn ajan yrittäneet vaikuttaa hallitukseen ja saada se kuuntelemaan meidän näkemyksiämme. Ei ole onnistunut. Lokakuun lopussa ilmoitimme, että ryhdymme aiempaa kovempiin työtaistelutoimiin, jotta mielipiteemme kuuluisi. Liitto on sen jäsenet ja kysymys on myyjien, tarjoilijoiden, kokkien, siivoojien ja muiden palvelualojen työntekijöiden toimeen tulosta. Työpaikoilla voi olla työnseisauksia ja muita mielenilmauksia. Jokaista tarvitaan, varsinkin jos on töissä palvelualoilla tai käyttää palveluita, sillä toimilla on sitä enemmän vaikutusta, mitä useampi niihin osallistuu. Annika Rönni-Sällinen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja @RonniSallinen ILMOITUS @pamliitto @pamliitto
• 36 • 8 / 2023 Salaliittoteoriat vallan välineenä Koronapandemian aikana liitoon noussut ilmiö syventää vasemmiston kriisiä tarjoamalla luokkatietoisuuden tilalle yksilökeskeisyyttä ja yleistä epäluottamusta. TEKSTI JULIUS HALME KUVA KAI TALVINEN N UORUUDESSANI löy­ sin salaliittoteoriat – tai ne löysivät mi­ nut – ennen poliittis­ ta ideologiaa. Etenkin kirjailija David Icken korkealentoiset reptiliaanikertomuk­ set sisälsivät hengellisen ulottuvuuden, jossa ihminen voi korottaa tietoisuu­ tensa korkeammalle tasolle. Uushenki­ syydelle ominaiseen tyyliin teorioiden ihmiskuva on erittäin uusliberalistinen – jokainen on oman onnensa seppä ja oman mielensä vapahtaja. Siksi en ollutkaan kauhean yllät­ tynyt, kun koronapandemian aika­ na Suomessa ja maailmalla otsikoihin nousivat artikkelit jooga­ ja hyvinvoin­ tipiireihin pesiytyneistä salaliittoteo­ rioista. Uushenkisiksi miellettyjen yh­ teisöjen jäsenet jakoivat muun muassa äärioikeistolaisen QAnon­ liikkeen sala liitto teorioita. Maailmanlaajuisesti nähtiin koro­ narajoitusten vastaisia mielenosoi­ tuksia, joiden osanottajat tulivat eri taustoista: hippejä, libertaareja, rau­ hanliikettä, vaihtoehtolääketieteen harjoittajia, uusnatseja ja niin edel­ leen. Icke olikin keskeinen hahmo Bri­ tannian 5G­teknologiaan liittyvissä sala liittoteorioissa. Kielletyn tiedon historiaa Terveysuskomukset ja hengellisyys kytkeytyvät vahvasti salaliittoteoria­ ajatteluun. Itsekin harrastin trans­ sendenttista meditaatiota, johon to­ sin tutustuin elokuvaohjaaja David Lynchin, en salaliittoteorioiden kaut­ ta. Sittemmin olen kuullut, että ilmiö oli jokseenkin yleinen suomalaisten elokuvafanien parissa Lynchin Hel­ singin Messukeskuksessa pitämän hämmentävän ja mukaansatempaa­ van luennon jälkeen vuonna 2006. Vuonna 2011 tutkijakaksikko Charlotte Ward ja David Woas esittelivät ”conspirituality”­termin, eli salaliitto­ henkisyyden, kuvaamaan new age ­ ja salaliittoteoriauskomusten yhdistel­ mää. Kahden vakaumuksen synteesiä ku­ vattiin tuoreena ja yllättävänä ilmiö­ nä. Sittemmin ilmiön on esitetty oleva luonnollinen jatkumo länsimaiselle esoteerisuudelle, jolla tarkoitetaan sa­ lattua, harvoille tarkoitettua tietoa. Euroopassa nykyisin länsimaisek­ si esoteerisuudeksi luokitellut usko­ mukset ja opit ovat usein historian saatossa vaimennettu vallitsevien uskontojen tai filosofisten suuntauk­ sien tieltä, minkä takia ne ovat jou­ tuneet toimimaan valtakulttuurin ul­ kopuolella. Länsimainen esoteerisuus on jälkikäteen kehitetty termi kuvaa­ maan monia erilaisia suuntauksia ja ideoita. Vasta 1800­luvulla teolliseen val­ lankumoukseen tyytymättömät löysi­ vät tästä hylätystä tiedosta resurssin. Kielletyn tiedon dynamiikka kannusti moderneja okkultisteja tunnistamaan itsensä tiedonkantajina ja tuomitse­ maan viranomaiset, jotka salatun tie­ don olivat kätkeneet. Dynamiikka myös palveli vallanpitäjiä antamal­ la syyn tuomita ”harhaoppikauppaa” käyvät okkultistit kumouksellisina si­ säisinä vihollisina. Nämä käänteet vahvistivat esotee­ rikoiden asemaa salaisina tietäjinä historiallisessa harhaluulojen jatku­ mossa, josta salaliittotarinoiden am­ mennetaan edelleen. Saksassa on pitkät perinteet raja­ tiedon ja vaihtoehtolääketieteen tuo­ tannossa, ja niinpä esoteerisuus ja vaihtoehtolääketiede olivat osa myös natsi­ideologiaa. Puhtaan ruumiin aja­ tuksesta ei ole pitkä matka ajatukseen puhtaasta rodusta. Professori Michael Barkunin käsi­ te ’stigmatisoitu tieto’ viittaa salaliitto­ jen informaatioon, joka leviää yleisesti luotettavaa tietoa tuottavien instituuti­ oiden ulkopuolella. Salaliittoteorioita, esoteriaa ja uus­ henkisyyttä yhdistää samankaltainen kulttimiljöö. 1970­luvulla kehitetty termi tarkoittaa löyhää verkostoa, jos­ sa vallitsee tietyntyyppisesti rakentu­ va todistelu, yhdenmukainen ajattelu SALALIITTOTEORIOITA, ESOTERIAA JA UUSHENKISYYTTÄ YHDISTÄÄ SAMANKALTAINEN KULTTIMILJÖÖ.
• ja kiinnittyminen stigmatisoituihin tie­ tämisen tapoihin. Eurooppalaisen politiikan tutkijat William Callison ja Quinn Slobodian käyttävät pandemia­aikana erilaisia vallanpitäjien ajamia koronapoliitikoi­ ta vastaan muodostetuista yllättävistä liittolaisuuksista termiä ”diagonalis­ mi”. Osittain teknologisesta ja viestin­ nällisestä muutoksesta syntyneet dia­ gonalistit ovat hylänneet perinteiset vasemmisto–oikeistoraamit, kuitenkin nojautuen yleensä enemmän äärioi­ keistolaisiin uskomuksiin. Vakaumuk­ sissa yhdistyy kyynistyminen parla­ mentaariseen politiikkaan, holismi ja hengellisyys sekä painotus yksilönva­ pauksiin. Äärimuodossa vakaumuk­ siin kuuluu ajatus kaikesta vallasta sa­ laliittona. Diagonalismi lienee pätevin käsi­ te kuvaamaan nykyajan ilmiötä, jossa ihmiset liikkuvat ideologisesti vasem­ malta oikealle. Huomiotalous ja yllykekapitalismi Teknologisella ja viestinnällisellä muu­ toksella Callison ja Slobodian viittaa­ vat huomiotaloutta hyödyntävään yllykekapitalismiin (incitement capi­ talism). Kapitalistisessa huomiotalou­ dessa kilpaillaan käyttäjän rajallisesta keskittymiskyvystä, ja sosiaalisen me­ dian algoritmit on suunniteltu ohjaa­ maan käyttäjä eniten tunnereaktioita herättävän sisällön pariin. Pandemia­ aikana tämä mekanismi ohjasi huoles­ tuneita sosiaalisen median käyttäjiä salaliittoteorioiden pariin. Yllykeka­ pitalismiin perustuvien alustojen lii­ ketoimintamalli ylläpitää käyttäjien tuohtumusta jatkuvalla äärimielipitei­ tä toistavalla sisällöllä. Pandemiasta syntyi hyödynnettä­ vä salaliitto (capitalizable conspiracy), jolla käyttäjien huomiota muunnettiin rahaksi tai poliittiseksi kannatukseksi. Teknologiajättien siivotessa alus­ tojaan haitallisesta disinformaatios­ ta, monet salaliittoteorioiden levittä­ jät suljetaan palvelujen ulkopuolelle. Alustoilta poistutaan tai pakotetaan poistumaan myös riitojen ja selkkaus­ ten takia. Nämä ihmiset mielipiteineen eivät kuitenkaan katoa mihinkään. Twitteristä siirrytään Gettriin, You­ Tubesta Rumbleen tai Suomessa To­ kentubeen, Instagramista Parleriin. Suosittujen palvelujen oikeistolaiset kilpailijat toivottavat alustattomat avo­ sylin vastaan. Naomi Kleinin uusin kirja, Doppel­ ganger (Farrar, Straus and Giroux, 2023), käsittelee diagonalismin ilmiö­ tä toimittaja­kirjailijaan usein sekoi­ tetun Naomi Wolfin kautta. Aiemmin feministisenä kirjailijana ja demo­ kraattipuolueen konsulttina tunnettu Wolf tunnetaan nykyään paremmin Steve Bannonin keskusteluohjelmas­ sa esiintyvänä salaliittoteoreetikkona. Bannonin luoma kansainvälinen ääri­ oikeistoliikkeiden verkosto ulottuu Eu­ roopasta Brasiliaan. Salaliittokulttuurin mediamaailma näyttäytyy Kleinille eräänlaisena kie­ routuneena peilimaailmana, joka tar­ joaa vastauksia ja mediatilaa ihmisille, joiden huolia valtamedia ole ei kyen­ nyt tai halunnut käsitellä. Peilimaail­ ma tarjoaa kapitalismiin pettyneelle yleisölle yksinkertaistetut narratiivit ja ratkaisut, jotka usein nousevat ääri­ oikeistolaisesta salaliittokulttuurista. Klein ei vaivaudu enää käyttä­ mään salaliittoteoria­termiä. Koska väitteet usein kumoavat toisensa, mi­ tään ”teoriaa” ei ole. Hyvä esimerkki on koronavirus: sen väitetään olevan yhtäältä sekä kiinalainen bioase että toisaalta pelkkä flunssa. Sen sijaan Klein käyttää termiä sa­ laliittokulttuuri (conspiracy culture). Salaliittojen hämmentävä, orgaaninen vyyhti toimii harhautuskoneena kaik­ kien nähtävissä oleville salaliitoille, jollainen on esimerkiksi koronapan­ demian muuttuminen lääkeyhtiöiden raha sammoksi, jossa alun perin julki­ silla varoilla rahoitetut koronarokot­ teet suljettiin patenttien taakse. Tehtyään etnografista tutkimusta salaliittoteorioiden kannattajien pa­ rissa tohtori David G. Robertsonille valkeni, että ihmiset kokivat olevan­ sa riistettyjä sekä taloudellisesta että symbolisesta pääomasta. He kokivat potentiaalisesti voivansa hallita vain episteemistä eli tiedollista pääomaa. Salaliittokertomukset kehystettiin uudelleen tiedolliseen pääomaan ta­ loudellisen sijaan, kuitenkin marxilai­ sen kritiikin mukaan, sijoittipa henkilö itsensä minne tahansa oikeisto–vasem­ misto­akselilla. Sorrettujen vapautus ymmärrettiin tietoisuuden vallanku­ mouksen kautta. Salaliittoteoriat heijastelevat ihmis­ ten murheita, jotka on syytä ottaa va­ kavissaan. 2000­luvun internet tarjosi minulle ehtymättömän varannon se­ lityksiä silloin askarruttaneisiin huo­ liin esimerkiksi syyskuun 11. päivän terrori­ iskuista ja Irakin sodasta. Murheita on nykyään huomattavas­ ti enemmän, ja valvontakapitalismin rakentama totuuksien tavaratalo, joka käy kauppaa kuluttajista kerätystä da­ tasta, tarjoaa niihin vastaukset. Salaliittokulttuuri tarjoaa kuiten­ kin varsin suppean ja pintapuolisen selityksen monimutkaisiin ongelmiin. Ratkaisuna ovat usein rajoittamatto­ mat yksilönvapaudet ja sääntelyiden purkaminen. Salaliittokulttuuri näyttäytyi mi­ nulle tuolloin epäpoliittisena, jollai­ sena pidin siis itseänikin. Tosiasiassa olin aivan vitun raskas libertaaritei­ ni. Kasvaessani aikuiseksi erilaisten alakulttuuriliikkeiden parissa onnek­ si ymmärsin, ettei maailma ole niin yksin kertainen, miltä se salaliittoteo­ reetikon silmin näyttää. Tietoisuuden vallankumous alkaa sieltä mistä muutkin vallankumouk­ set: luokkatietoisuudesta. Aiheesta lisää loppuvuonna julkaistavissa Alakulttuuriministeri-podcastin jaksoissa! Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi E uroopan parlamentti poikkeaa monessa mielessä kansallisista esikuvistaan. Parlamentista ei löydy hallitusta ja oppositiota, vaan työtä tehdään yhdessä. Komission lakiesitys ei koskaan ole jumalan sanaa, vaan yhdessä siitä halutaan aina tehdä parempi. Halutun muutoksen suunnat ovat joskus harmittavankin kaukana toisistaan. Välillä kompromisseja haetaan todella tiukoilla äänestyksellä. Esimerkiksi luonnon ennallistamisessa päätöksiä syntyi yhden äänen enemmistöllä. EU-parlamentti on maailman ympäristötietoisin parlamentti. Ja tuo tietoisuus näkyy lähes kaikkien ryhmien ajattelussa äärioikeaa laitaa lukuunottamatta. EU-parlamentti on myös maailman ihanteellisin parlamentti, jossa kantoja otetaan irrallaan valtioiden välisistä lehmänkaupoista ja budjettirajoitteista. Brysseliin hakeutuu päättäjiä, jotka ovat luonteeltaan maailman muuttajia, suurten vaikutusten ja monimutkaisten ongelmien työstäjiä. On kokemusta ja intoa tehdä paljon ja paremmin. Ihanteellisuus ilahduttaa, vaikka välillä talousasioissa toivoisi enemmän jalat maassa -asennetta. Parlamentin vahva ihanteellisuus kirittää myös komission ja EU-maiden päätöksentekoa. Ihanteellisuuden eetos voi viedä myös siihen, että ratkaisut tulevat vieraaksi jäsenmaiden todellisuuksista. Siksi kaikkia asioita, kuten metsiä, ei kannata viedä EU:n päätösvaltaan. EU:n vihreän siirtymän lainsäädäntökokonaisuus Green Deal muuttaa teollisuutemme sekä yhteiskuntien ja yksittäisten ihmisten elämäntapoja. Fossiiliset polttoaineet poistuvat valikoimasta ja päästöttömät energialähteet, kuten aurinkoja tuulivoima, ja suuressa mittakaavassa myös ydinvoima, ottavat lisää tilaa. Green Deal -paketin yhteydessä moni jäsenmaa siirtäisi metsät EU:n toimivaltaan ainakin osittain. Suomi on Euroopan metsävaltaisin maa, kun 75 prosenttia maapinta-alastamme on metsiä. Kaikilla suomalaisilla on metsäsuhde ja metsät tuottavat meille monenlaista mielihyvää, hyvinvointia ja rauhaa. Metsienhoito ei kuitenkaan jalostu sillä, että hoitomääräykset tehdään Brysselissä. Metsäasiat on parempi säilyttää jäsenmaiden päätösvallassa. Samalla Suomella on suuri intressi siinä, että metsiä osataan hoitaa hyvin ja vastuullisesti ja pitää myös huolta metsiin sitoutuvasta hiilinielusta. Voi olla hyvä eurooppalainen ja kannattaa metsäasioiden pitämistä läheisyysperiaatten mukaan jäsenmaissa. Eurooppa on jatkossakin valintoja – ja kansalaisten kuulemista. Pyrkimyksenä parempi ÄÄRIMUODOSSA VAKAUMUKSIIN KUULUU AJATUS KAIKESTA VALLASTA SALALIITTONA.
• Lukio (myös verkossa) TUVA Suomen kurssit Aikuisten peruskoulu Tutustu myös Eiran aikuislukiossa voit aina aloittaa alusta tai jatkaa siitä, mihin olet jäänyt. Opiskele koko tutkinto tai vain tarvitsemasi osat. Ilmoittaudu ja aloita heti! Tule ohjaajaksi protuleirille! Maailma kaipaa itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia ihmisiä. Siksi tahdomme tarjota nuorelle paikan ja ajan pohtia omaa elämäänsä ja maailmaa. Haemme ensi kesän protuleireille erilaisista taustoista kaiken ikäisiä (mutta vähintään 20-vuotiaita) vapaaehtoisia ohjaajia! PROTU.FI Anna tänä jouluna lahja eläimille! Uudistetut aineettomat lahjat alkaen 7 €: lahjaeläimille.fi Hae esitta?va?n taiteen ja musiikin AMK-koulutuksiimme: • Musiikki • Tanssi • Teatteri • Sirkus Koulutukset sisa?lta?va?t pedagogisen pa?tevyyden. Tarjolla seka? pa?iva?etta? monimuotototeutuksia. Hae Master Schooliin – Taideakatemian YAMK-koulutukset: • Musiikkipedagogi • Taiteen uudet kontekstit • Valokuvataide Ole osa taiteen tulevaisuutta Hae Turun AMK:n Taideakatemiaan Yhteishaku 13. –27.3.2024 turkuamk.fi/haku | #TurkuAMK #Taideakatemia Lisätiedot: eero.linjama@turkuamk.fi STREET FOOD Sanomatalo, Postikuja 2, 00100 Helsinki 044 054 4632 | info@junkyvegan.fi | junkyvegan.fi 11,50€ TÄLLÄ PILETILLÄ TÄLLÄ PILETILLÄ Junky Junky Burger Burger Hellraisers Crew – Graffiti From Espoo, Finland est. 1990 Tilaa kirja osoitteesta kauppa.voima.fi hintaan 25 € GRAFFITIA ESPOOSTA
• 8 / 2023 • 39 Vihan varjossa TEKSTI EMMA AUVINEN AP K / W ikim ed ia C om m on s I SLANNIN REYKJAVIKISSA jär­ jestettiin syyskuun lopulla Poh­ joismaiden sateenkaarikonfe­ renssi, jonka teemoina olivat erityisesti LGBTQIA+ ­ihmisten kohtaama viha ja väkivalta se­ kä anti­gender ­liikehdintä. Suomesta osallistui yli 20 sateenkaariaktiivia, muun muassa Transfeminiinit ry:n toiminnanjohtaja transaktiivikonkari Tanja von Knorring. Sateenkaarikonferenssin iltajuh­ lassa Von Knorring istui samassa pöy­ dässä kuin ruotsalaisen transjärjes­ tö FPES:in puheenjohtaja Johannes Edenteg, jolla oli laastari nenässä ja käsi kantositeessä. ”Äärioikeistolai­ set olivat pahoinpidelleet hänet Ruot­ sissa kaksi viikkoa aikaisemmin, sen jälkeen, kun hän oli tuominnut erään aiem man transihmistä kohtaan teh­ dyn hyökkäyksen”, von Knorring ker­ too. Edenteg lähti juhlista hyvissä ajoin ja suuntasi majapaikkaan kävellen. Parinsadan metrin päässä hotellis­ ta, poliisiaseman edessä, Edentegin kimppuun hyökättiin takaapäin, hä­ nen kaulastaan revittiin sateenkaari­ nauhassa oleva konferenssin nimikylt­ ti ja hänet pahoinpideltiin. Edenteg kertoi, että hänet pahoin­ piteli kaksi miestä, joista toisella oli huppu päässä. Miehet eivät puhu­ neet islantia, vaan englantia tai ruot­ sia, sillä Edenteg oli ymmärtänyt hei­ tä. Eden tegin vammat vaativat useita leik kauksia, ja osa jää elinikäisiksi. Lääkärin mukaan hän menetti oikean silmän näkökyvystä 90 prosenttia. Islannin poliisi vangitsi kolme ih­ mistä epäiltynä pahoinpitelystä. Poliisi tutkii tapahtunutta vakavana pahoin­ pitelynä ja viharikoksena, johon liittyy lisäksi mahdollisesti rasistinen motii­ vi. Suomen sateenkaarijärjestöjen kat­ tojärjestö Seta ry kuvailee tiedottees­ saan sateenkaarevuuteen kohdistuvan viharikoksen motiivia ilmeiseksi. Ruotsin sateenkaari­ihmisten oi­ keuksia ajava RFSL arvioi hyökkäyk­ sen suunnitelmalliseksi, sillä konfe­ renssivieraita oli häiritty toistuvasti. Heitä oli solvattu kadulla väkivallan­ tekoa edeltävänä päivänä ja ainakin yhtä vierasta oli yritetty houkutella epäselväksi jääneestä syystä yksin ho­ tellin taakse. Poliiseja liikkui paljon hotellin lä­ heisyydessä konferenssin alusta al­ kaen, mutta konferenssivieraat koke­ vat, että väkivallanteko oli osoitus siitä, ettei konferenssin turvallisuuteen ollut kiinnitetty riittävästi huomiota. Reykjavik ei valitettavasti ole poik­ keus. Kesäkuussa Tallinnan Pride ­ tapahtuman yhteydessä suomalainen puhuja pahoinpideltiin homobaarissa, mahdollisesti uskonnollisesta motiivis­ ta. Viime vuonna Oslon Priden aikaan juhlijoita ammuttiin homobaarin ulko­ puolella. Von Knorring arvioi, että sateen­ kaaritapahtumiin kohdistettu väkival­ ta johtaa helposti copycat­ilmiöön eli aiempia jäljitteleviin rikoksiin. Hänel­ lä itsellään oli henkivartija viime vuo­ den Pride­tapahtumissa Oslon ammus­ kelun seurauksena. Tasa-arvo uhattuna Anti­gender­liikehdinnän kasvu on von Knorringin mukaan selkeästi li­ sännyt väkivaltaa ja kielteisiä asentei­ ta sukupuoli­ ja seksuaalivähemmis­ töön kuuluvia kohtaan. Anti­genderillä tarkoitetaan liikeh­ dintää, jossa eri tahot vastustavat ak­ tiivisesti sukupuoli­ ja seksuaalivä­ hemmistöjen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa­ arvoa. Ideologiaan liittyy myös sek­ suaali­ ja lisääntymisterveysoikeuk­ sien kyseenalaistaminen, joka on johtanut eri maissa viime vuosina esi­ merkiksi aborttioikeuden kaventami­ seen ja jopa kieltämiseen. ”Ajatteluun liittyy väkivallan uh­ ka, sateenkaarivähemmistön, ja eri­ tyisesti transvähemmistön oikeuk­ sien ja olemassaolon mitätöinti. Se on sylkykuppi­ ideologia, joka aiemmin kohdistui mustiin ja 1930­luvulla juu­ talaisiin”, von Knorring sanoo. Kyseessä ei ole yksittäinen liike, vaan ideologiaa ajavat tahot ovat eri­ laisia populistisia, nationalistisia, us­ konnollisia ja äärioikeistolaisia toimi­ joita, joiden arvomaailmaa yhdistävät vaihtelevilla painotuksilla naisviha­ mielisyys sekä kansallismieliset ja kon­ servatiiviset arvot. He vastustavat ”gender­ideologiaa”, joksi kutsuvat kä­ sitystä sukupuolesta biologista lisään­ tymisjärjestelmää laajempana, sosiaa­ lisesti ja kulttuurisesti määrittyvänä ilmiönä, sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Liberaalit arvot nähdään turmiollisina ja ”luonnollisen järjes­ tyksen” vastaisina, ja liberaalien ih­ misoikeuksien kannattajat vihollisina. Toimijoilla on maiden rajat ylittävä strateginen hyvin rahoitettu verkosto. Uskonnollisten ääriliikkeiden ja anti­ gender­liikkeiden rahoitus Euroopas­ sa on lähes nelinkertaistunut vuosina 2009–2018. Esimerkiksi kansainväli­ nen kristilliskonservatiivinen järjes­ tö Alliance Defending Freedom Inter­ national, on kerännyt kansanedustaja Päivi Räsäselle rahaa oikeudenkäyn­ teihin, joissa Räsänen on ollut syytet­ tynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Naisjärjestöjen keskusliiton mu­ kaan anti­gender ­liikehdintä on yksi suurimpia uhkia sukupuolten tasa­ar­ volle, ja sen lisäksi se uhkaa demokra­ tiaa ja ihmisoikeusperusteista politiik­ kaa. Viharikokset nousussa Viharikokset ovat viime vuosina lisään­ tyneet. Häirintä ja vihapuhe lisääntyi­ vät koronapandemian aikana, ja il­ miöstä raportoitiin esimerkiksi myös kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä. Tilastoidut viharikokset ovat kui­ tenkin valitettavasti vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi vuonna 2020 jul­ kaistun Euroopan perusoikeusviras­ ton (FRA) kyselytutkimuksen mukaan valtaosa viharikoksista jäi raportoi­ matta: vain 16 prosenttia väkivaltaa kokeneista seksuaali­ ja sukupuolivä­ hemmistöihin kuuluvista ihmisistä il­ moitti asiasta viranomaisille. Oikeusministeriön Suomessa vuon­ na 2022 tekemän selvityksen mukaan 30 prosenttia häirintää tai vihapuhetta kokeneista ilmoitti siitä jollekin tahol­ le, vammaiset ja maahanmuuttajataus­ taiset useimmin, kun taas seksuaali­ tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuu­ luvat henkilöt harvimmin. Aliraportointi johtuu von Knor­ ringin mukaan siitä, että viranomaiset suhtautuvat viharikoksiin hyvin usein vähättelevästi, eikä sateenkaari­ihmis­ ten kokemaa väkivaltaa oteta aina to­ sissaan. Uhrit eivät siis usko saavansa oikeutta tai edes kunnioittavaa kohtaa­ mista. Poliisiammattikorkeakoulun juuri julkaistun raportin mukaan vuonna 2022 tehtiin 140 rikosilmoitusta, joi­ den motiivin epäiltiin liittyvän uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen, suku­ puoli­identiteettiin tai sukupuolen il­ maisuun. Vuoden 2021 vastaava luku oli 126, jopa 85 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, jolloin Suomessa oli käynnissä hankkeita, joiden tavoittee­ na oli viharikosten ja vihapuheen vas­ taisen työn tehostaminen. Nyt jo kahdesti lyhyen ajan sisäl­ lä pahoinpidelty Johannes Edenteg ei aio vaieta, kertoo Tanja von Knorring. ”Hän toivoo, että tällä olisi lopulta hy­ viä seurauksia transyhteisölle. Suku­ puoli vähemmistöihin kuuluvien kohtaama väkivalta pitää saada näky­ vämmäksi ja lainsäädäntö viharikok­ sia kohtaan toimivaksi.” Von Knorring toivoo, että viharikos­ lakeja kiristettäisiin ja että valtaapitä­ vät tuomitsisivat suoraan ja yksiselit­ teisesti kaiken sateenkaarevia ihmisiä kohtaan osoitetun vihapuheen. Hän epäilee Petteri Orpon oikeis­ tolaisen hallituksen kykyä ja haluk­ kuutta puuttua viharikollisuuteen ja parantaa sateenkaari­ihmisten oikeuk­ sia. Hallitusohjelmassa ei ole toiminta­ suunnitelmaa sukupuoli­ ja seksuaali­ vähemmistöön kuuluvien oikeuksien kohentamiseksi. Hallituspuolueiden edustajat ovat sen sijaan osoittaneet suorastaan vas­ tustavansa sukupuoli­ ja seksuaalivä­ hemmistöjen oikeuksia. Esimerkik­ si perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew jakoi neljä päivää Is­ lannin konferenssin jälkeen Face­ bookissa julkaisun, jossa vastustetaan Pride­liikettä, ja lisäksi ”islamia, kom­ munismia ja ilmastoagendaa”. Transjärjestön puheenjohtaja pahoinpideltiin sairaalakuntoon sateenkaarikonferenssin jälkeen Reykjavikissa. Anti­gender­liike on vaikuttanut viharikosten lisääntymiseen. Sateenkaarikatu Reykjavikissa syyskuussa 2023.
• 40 • 8 / 2023 Some sekä latistaa että kärjistää, mutta kohtaamiset tilassa mahdollistavat hankalan ja helpottavan keskustelun. TEKSTI MAIJA ALANDER K IELI ON YTIMELTÄ ÄN arka luontoista, eikä kos­ kaan tarpeeksi. Kun Varjokirjames­ sut – ruohonjuuri tason kirjallisuust apahtuma, jonka yhteis­ kunnallisten aktivistien kollektiivi järjestää vuosittain Helsingin kirja­ messujen aikaan – viime hetkellä pois­ ti ohjelmastaan toimittaja­kirjailija Emilia Männynvälin Toiste en suos­ tu katoamaan (Into, 2023) ­esseekir­ jan käsittelyn, ajattelin taas kielen riit­ tämättömyyttä. Sitä, miten se tihkuu yksityisistä ruumiista kohti jakamisen vaikeutta. Kun kieli irtoaa kirjoittajas­ taan, sen on pärjättävä omillaan. Varjokirjamessujen Instagram­ julkaisussa 28.10. päätöstä perusteltiin turvallisemman tilan periaatteisiin si­ toutumisella. Julkaisussa todettiin, että Männynvälin teksti sisältää ”toteavia kohtia, joita moni on kokenut trans­ fobisiksi”. Tässä tekstissä en spekuloi Männyn­ välin tekstin sanavalinnoilla. Varjo­ kirjamessujen tapaus saa kuitenkin ajattelemaan myös muita nykykielen ja ­viestinnän kysymyksiä. Yksi polt­ tavimmista lienee sosiaalisen median rooli aktivismin ja yhteiskunnallisen keskustelun tilana ja tuottajana – tai epätilana, mustana aukkona, konee­ na, eteisenä, parasiittina. SOMESSA VIESTINNÄN periaatteena on esittää, edustaa ja toistaa todel­ lisuutta muodossa, jonka voi jakaa Turvallisemman tilan tarkoitus eteenpäin nopeasti. Muodon vaatimus tuottaa hyperventiloivaa, nopeasti meemiytyvää iskulausemaisuutta, jon­ ka läpi asiat ja ilmiöt suodattuvat. Syn­ tyy ikuinen nykyhetki, jossa kaikki on akuuttia ja äärimmäistä, mutta samal­ la historiatonta ja tulevaisuudetonta. Somen juurruttamat viestintälogii­ kat tuovat mieleen Kansainvälisiin situ­ ationisteihin eli marxilaisuudesta am­ mentaneisiin radikaaleihin kuuluneen Guy Debordin (1931–1994) pää teoksen Spektaakkelin yhteiskunta (1967). Debord kirjoittaa, että kapitalis­ missa on siirrytty omistamisesta il­ menemiseen. Yhteinen elämä täyttyy kuvista, jotka muodostavat suhteita toisiinsa. Kuvien suhteista syntyvät uudet markkinat, uudet tuotetut ha­ lut. Kun kaikki arjessa muuttuu osaksi kuvien tuotantoa, ihmisestä tulee tuo­ tannon objekti, kuviin refleksimäisesti reagoiva sivustaseuraaja. Samalla ku­ vista tulee uusia subjekteja, joihin suh­ taudutaan inhimillisinä toimijoina, ää­ rimmäisellä vakavuudella. Kun koko elämä heijastaa kuvia ja kuvien kuvia, muodostuu ikuinen nykyhetki. Kaikki on vain sitä, miltä näyttää. Debordin omasta rappioromant­ tisesta liihottelusta voi olla montaa mieltä. Silti spektaakkelin käsite tun­ tuu somessa ajankohtaiselta. Tutkimuksen käsitteistä, provoka­ tiivisista heitoista, mainoksista ja eri ala­ tai vastakulttuureista lainatuis­ ta ilmiöistä tulee somessa näennäi­ sen tasa­ arvoisia. Perättäisinä väläh­ dyksinä ne kilpailevat käyttäjien ja algorit mien huomiosta. Jotta somessa voi päästä esiin, on alustan muodolle alistuttava. Somen todellisuus on siis kirjaimellisesti Debordin spektaak­ keli, jossa käyttäjien itsestään ja ym­ päristöstään tuottamat kuvat luovat suhteita toisiinsa kuin ikuisessa peili­ labyrintissa. Jos jokin käsite pääsee­ kin labyrinttiin sisään, se ei pääse siel­ tä enää pois. Kun käsitteet meemiytyvät, niis­ tä tulee julkista omaisuutta, jolla ei enää ole suoraa yhteyttä alkuperään­ sä. Tutkimuksen käsitteet, kuten tok­ sinen maskuliinisuus, turvallisempi ti­ la, rodullistaminen, vähemmistöstressi ja ableismi roikkuvat somessa asiayh­ teyksistään irrotettuina kuin rypä­ leet. Sieltä niitä poimivat käyttöönsä media talot, yritykset ja lopulta myös avoimen vihamieliset tahot. TURVALLISEMMAN TIL AN K ÄSITE , johon myös Varjokirjamessut veto­ si päätöksessään, on noussut osin so­ men vauhdittamana osaksi lukuisia tapahtumia. Turvallisemman tilan periaatteet voi nähdä esillä kirjastois­ sa, messuilla, keikoilla ja festivaaleil­ la, mielenosoituksissa ja baareissa. Äskettäin periaatteet esiteltiin koulu­ valtauksissa ympäri Suomen. Samaan aikaan perussuomalaisten president­ tiehdokas Jussi Halla-aho käytti ”tur­ vallisen tilan” käsitettä osana vaali­ kampanjaansa tavalla, joka ei voisi olla kauempana käsitteen alku perästä. Turvallisemman tilan politiikka on lähtöisin ala­ ja vaihtoehtokulttuureis­ ta, erityisesti seksuaali­ ja sukupuoli­ vähemmistöjen omista tapahtumista. Tapahtumiin laadituilla ohjeistuksilla on pyritty rakentamaan tiloja, jotka to­ della huomioisivat valtavirrasta poik­ keavia, elettyjä kokemuksia. Julkinen tila taas on aina ulossul­ kevien normien ja ratkaisemattomien materiaalisten konfliktien läpäisemä. Tilanne ei muutu sillä, että seinälle ri­ pustetaan turvallisemman tilan oh­ jeet. Voidaankin kyseenalaistaa, on­ ko esimerkiksi mielenosoitus koskaan luonteeltaan tapahtuma, jossa kysei­ set periaatteet voivat toteutua. Mie­ lenosoitus tai valtaus on määritel­ mällisesti transgressiivinen teko, jolla korostetaan vallitsevaa yhteiskunnal­ Wikimedia Commons / vatican.va
• lista konfliktia. Se on provokaatio. Vaikka järjestäjät sitoutuvat syrjimät­ tömyyteen, vastapuoli useimmiten ei. Valtavirtaistuessaan turvallisem­ man tilan käsite on osin tyhjentynyt. Debordin sanoin sille on tapahtunut rekuperaatio: porvarillinen julkisuus kykenee aina lopulta kääntämään sii­ hen kohdistuvan kritiikin omaksi hyö­ dykseen. Kun julkinen tila toisensa perään liimaa periaatejulistuksen sei­ nälleen, se voi samalla asettua ikään kuin ”hyvien puolelle” ilman turvalli­ semman tilan syvempää ja vastuulli­ sempaa analyysia. ”Turvallisempi tila” sisältää jo muo­ toilussaan ajatuksen siitä, ettei täyttä turvallisuutta voida taata. Pikemmin­ kin pyrkimyksenä on raivata tilaa au­ tomaattisten oletusten kyseenalais­ tamiselle, erilaisten näkökulmien huomioimiselle, kysymiselle ja oman toiminnan tarkastelulle ilman uhkaa. Jos turvallisemman tilan nimissä pe­ rutaan etukäteen mahdollisuuksia to­ della pureutua näihin kysymyksiin, lienee perusteltua kysyä, keitä tilan­ teessa todella suojellaan. Järjestäjää itseään vai homogeeniseksi kuviteltu­ ja vähemmistöryhmiä? VARJOKIRJAMESSUT VETOSI päätök­ sessään esseiden transfobiseksi koet­ tuun kieleen. Kielen törmäyskohtia voi kuitenkin käsitellä myös turvalli­ sesti. Jos niistä yksinomaan vaietaan, oletetaan samalla kokonainen vähem­ mistöryhmä monoliitiksi, joka ei kes­ täisi aiheen tarkastelua missään muo­ dossa. Käsitys on ylimalkainen, jopa holhoava. Kysymys ei ole vain Varjokirjames­ sujen päätöksestä, vaan turvallisem­ man tilan retoriikkaa hyödyntävis­ tä tiloista ylipäätään. Kun aiheena on kielen valta, täytyy valtaa voida tar­ kastella perinpohjaisesti. Millaista val­ taa ”turvallisen tilan” käsitteen turvin käytetään? Jos turvallisemman tilan merkitystä ja rajoja ei tarkastella avoi­ mesti, käsite voi alkaa imeä sisäänsä milloin mitäkin. Mikään käsite ei sel­ laisenaan tarjoa valmista ratkaisua turvallisempaan kommunikaatioon. Se on aina käsitteitä käyttävien ihmis­ ten tehtävä. Pyrkimys turvallisempaan tilaan ei ole järjestäjille vaivaton valinta. Se vaatii paneutumista tilaisuuden fasi­ litointiin ja erilaisten skenaarioiden hahmottelua ennalta. Turvallinen fa­ silitointi ei tarkoita vain potentiaali­ sesti hankalien tilanteiden eliminoin­ tia. Vaikka väkivaltaa tai syrjintää ei tietenkään tule sallia, eritasoiset kon­ fliktit elävät tiloissa aina. Fasilitointia voi sen sijaan olla esi­ merkiksi sen pohtiminen, ketkä ai­ heesta alustavat ja millä työnjaolla. Millainen on yleisön ja yleisökysymys­ ten rooli? Miten tilaisuutta pohjuste­ taan ja miten se suljetaan? Mikä vali­ taan käsittelyn näkökulmaksi ja miten siitä viestitään? Myös palautteen anta­ mista ja vastaanottamista voi fasilitoi­ da aktiivisesti. Varjokirjamessut ilmaisi jälki­ käteen tiedotteessa 3.11., ettei tapah­ tuman järjestäjillä ollut tarpeeksi re­ sursseja tai osaamista keskustelun järjestämiseen Männynvälin esseestä. Toisaalta jo se, että Männynvälin es­ see nousi järjestäjien kesken keskus­ teluun, näyttäisi tuoneen pintaan kes­ kustelun arvoisia näkökulmia. Olisiko niitä voinut purkaa yhdessä? Jos aihe on vaikea, siitä vaikeneminen jättää keskustelun kokonaan muiden varaan. Helsingin Kirjamessuilla Männynvä­ lin kertoi esseekirjastaan samaan ai­ kaan, oletettavasti enemmistön näkö­ kulmasta. FYYSINEN, JAETTU TILA avaa keskus­ telulle mahdollisuuksia, joita ei kos­ kaan saavuteta sosiaalisessa mediassa. Fyysisessä tilassa keskustelua organi­ soivat ja tunnetyötä tekevät ihmiset, so­ messa taas algoritmit. Tilassa ovat läs­ nä ilmeet, eleet ja äänensävyt. On ehkä lava, ehkä eteinen vetäytymistä varten, vessa, eturivi, takarivi. Esteettömyys ja mukavuus voidaan huomioida. Tilas­ sa myös näkyvyyden antaminen ja ot­ taminen muuttuvat konkreettisiksi te­ oiksi toisin kuin somen avaruudessa. Nyt minä astun esiin, nyt sinä puhut päälle, nyt me kuuntelemme. Se on yh­ tä aikaa hankalaa, kiusallisen paljasta ja helpottavaa. Somessa ei ole tilaa, jota jakaa. Toisaalta dialogi ei ole itseisarvo. Usein mediassa ”dialogiksi” halutaan typistää perustavasti epätasaisia, his­ toriallis­materiaalisia kamppailuja, joita ei ole mahdollista ratkaista tai edes jäsentää hillityssä studiokeskus­ telussa. Uusliberaalin yhteiskuntakäsityk­ sen ytimessä on ajatus yritteliäästä, ratkaisukeskeisestä yksilöistä, joka sel­ vittää materiaaliset ristiriitansa dia­ login, projektien ja valtion tukeman markkinakilpailun alueella. Tällaisen ajattelun täydellistymä olisi ehkä uus­ natsin ja alkuperäiskansa­aktivistin yhdessä perustama ajatushautomo, #yhdessäeteenpäin. Vaikka aktivistit somessa tekevät tärkeää työtä, ovat alustat itsessään osa samaa säälimätöntä yksilömarkki­ naa. Aikamme subjektituotanto sijait­ see somessa niin paljaalla ja pervers­ sillä tavalla, että jos subjektin itseään muovaavista tekniikoista kirjoittanut Michel Foucault vielä eläisi, hän olisi kirjoittanut siitä jo kolme kirjaa. Kaik­ ki se uusi ajattelu, mikä vielä syntyy jaetun, paikkasidonnaisen kokemi­ sen ihanassa rönsyilevyydessä, tun­ tuu puristuvan somessa kolmen koh­ dan etuoikeusbingoksi vailla aidosti muutosvoimaista jatkuvuutta. On vain ikuinen nykyhetki. Aktivismi somessa ei ole merki­ tyksetöntä. Sillä on materiaalisia vai­ kutuksia, hyvässä ja pahassa. On kui­ tenkin vielä vaalittava kasvokkaisia kohtaamisia, joissa konfliktit ja käsit­ teet voidaan purkaa osiin, käsitellä ja sisäistää. Niin myös Varjokirjamessu­ jen kohdalla. Taannoiset kouluvaltaukset osoitti­ vat, mikä valta ja vapaus on ruumii­ den asettumisessa yhteiseen tilaan. Mikä löhöilyn autuus ja utelias hiljai­ suus! Somessa ei ole koskaan hiljaista, ei kömpelöä esikielellistä empimistä. Yhteisessä huoneessa nykyhetki joskus raukeaa, eikä tulevaa vielä ole. Turvallisemman tilan tarkoitus SILVIAMODIG.FI MODIG! U krainan ja Gazan sodat ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta. Kansainvälisessä politiikassa rauhan pitäisi aina olla tavoitetila kiristyneestä ilmapiiristä huolimatta, mutta rauhanaate on jäänyt monilta osin sotien jalkoihin. Julkinen keskustelu on siirtynyt asevaraisen turvallisuuspolitiikan suuntaan. Monelta tuntuu unohtuneen, että kestävää rauhaa ei rakenneta asevarustelulla ja vastakkainasetteluilla. Ymmärrän toki, että pelko on koventanut keskustelua. Aseita – jopa ydinaseita – tarjotaan ratkaisuiksi monenlaisiin kriiseihin. Tämä on kuitenkin päinvastainen kehitys kuin mitä maailmassa haluaisin nähdä. Siksi rauhanliikkeelle on edelleen valtava kysyntä. On sietämätöntä, että niin moni ihminen kärsii sodista ja aseistautumisesta. Minulle sillä ei ole mitään merkitystä, minkä tavoitteen, aatteen, lipun tai uskonnon nimissä siviilejä tapetaan. Se on aina yhtä väärin, eivätkä aseet tarjoa siihen kestävää ratkaisua. Sen sijaan tarvitaan keinoja ratkaista ihmisten ja valtioiden välisiä kon? ikteja ilman väkivaltaa: neuvottelua, vuoropuhelua ja rauhanvälitystä. Maailmantila on haastanut Euroopan unionia tarkastelemaan arvojaan. Meppinä toivon, että EU ei unohda juuriaan. Se on syntynyt ajatukselle rauhasta, ja rauhan edistäminen kuuluu edelleen sen perusarvoihin. Tämän pitäisi näkyä myös siinä, miten EU toimii eri kon? iktitilanteissa. Myös Suomi on uudenlaisessa tilanteessa. Nato-jäsenyyden myötä Suomi istuu niissä pöydissä, joissa ydinaseuhkaa ylläpidetään. Emme enää vain katso sivusta, ja se tuo meille entistä suurempaa vastuuta ja velvollisuutta ydinaseriisuntaa koskevassa keskustelussa. Minkäänlaisiin aseisiin perustuva rauha ei nimittäin ole kestävä. Se ei perustu todelliseen tahtoon rauhasta, vaan kauhun tasapainoon ja pelkoon pahimman mahdollisen tapahtumisesta. Järkkyessään se johtaa mittaamattomaan inhimilliseen kärsimykseen. Siksi olemme niin kon? iktien uhreille kuin itsellemmekin velkaa sen, että emme anna rauhanaatteen sammua. TURVALLISUUSPOLITIIKASSA EI SAA UNOHTAA RAUHANAATETTA Rafaelin kuuluisassa freskossa Ateenan koulu (maalattu vuosina 1509–1510). Platon osoittaa ylöspäin, meta fyysiseen ideoiden maailmaan, hänen oppilaansa Aristoteles kurottaa kohti fyysistä, aistittavissa olevaa maailmaa.
• Kapitalismi on parasta taidetta Taidetta väitetään usein poliittiseksi. Taiteilija Kaino Wennerstrand selvittelee esseessään, onko taiteella ja politiikalla oikeastaan mitään yhteyttä. TEKSTI KAINO WENNERSTRAND KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN M INUN EI PITÄISI puhua politiikas­ ta, sillä olen tai­ teilija. Toisin kuin poliitikot, taitei­ lijat eivät luo tai pura yhteiskunnallisia jännitteitä. Me emme suojele tai päätä elämää. Me vain teemme kaikesta sekavam­ paa. Voisin tietysti puhua politiikasta kansalaisen roolissa. Ajattelin kuiten­ kin tänään esiintyä taiteilijana. Vaan hetkinen, miten niin taiteilijat tekevät kaikesta sekavampaa? Jos taideteos on joskus päässyt ihosi alle, tiedät mistä puhun. Osu­ va taide hajottaa meitä. Se suistaa meidät esiohjelmoidulta, kelpo kan­ salaisen radaltamme. Näillä main tai­ de ja politiikka kohtaavat – mutta vain riitautuak seen. Politiikka tarjoaa ha­ jonneelle minuudelleni ratkaisuja. Tai­ de hylkää minut kaaokseen kannus­ taen nauttimaan siitä. Jotakin poliittista tapahtuu, enkä voi enää jatkaa elämääni kuten aiem­ min. Menen kadulle, liityn toisiin tai täytän someni sodassa kuolleiden si­ viilien kuvilla, jotta kukaan muukaan ei voisi jatkaa radallaan. Kun taas taide teos repii minut kappaleiksi, se näyttää kuinka kaikki on mahdollista yhtä aikaa. Ei ole mitään minne men­ nä. Tulen itseni reunalle vain huoma­ takseni, että olen eksynyt. Politiikka on kartta, jonka piirtämi­ seen voi osallistua. Taide taas on mag­ neetti, joka sekoittaa kompassit. TAIDE EI OLE POLITIIKKA A , sillä tai­ teessa ei päätetä kuka elää ja kuolee. Haluan silti kokeilla politiikan katso­ mista taiteen linssin läpi. Ajatellaan vaikka kommunismin ja kapitalismin ideoita taideteoksina. Kommunismin idea vetoaa järkeen, ei haluun. Kommunismi on kuin yks­ totinen näyttely ryyditettynä pitkällä käsiohjelmatekstillä, jolla pyritään oi­ keuttamaan esille aseteltujen teosten olemassaolo. Mikään ei tunnu miltään, sillä teokset ovat liian kirjaimellisia; ne suojelevat omaa ideaansa, eivätkä siten hajota katsojaa. Ainoa syy vie­ railla tällaisessa näyttelyssä on vappu­ marssilta tuttu tottumus tai velvolli­ suudentunne. Jos taas kapitalismin idea olisi näyttely, valahtaisin polvilleni ja it­ kisin jo ensimmäisen teoksen edes­ sä. Näyttely pakottaisi minut koh­ taamaan risti riitoja yhtäaikaisesti olemassa olevina. Kyllä ja ei soisi­ vat korvissani yhtä lujaa: Niiden re­ sonanssi sekoittaisi maailman kuvani loogisuuden. Kommunismista on tapana sanoa, että todellista kommunismia ei ole vie­ lä koskaan koettu; Neuvostoliittokin oli epäonnistunut versio ideasta. Kukaan ei puolusta kapitalismin ideaa väittä­ mällä, että emme ole nähneet millaista 42 • 8 / 2023 Taiteilija Kaino Wennerstrand sai vuonna 2021 mediataiteen valtionpalkinnon. Hänen EU:n historiaa käsittelevä esityksensä Fixit on kuunneltavissa radioesseenä Yle Areenasta.
• se voisi oikein toteutettuna olla. Kapi­ talismia kun ei tarvitse puolustaa. Kaikki mikä väittää olevansa ka­ pitalismia tai näyttää siltä, on si­ tä. Kiinan yksipuoluediktatuuri on kapitalismia, aivan kuten Suomen sosiaali demokraattinen markkina­ talouskin on kapitalismia. Kapitalis­ min idea on kuin unelmieni taide teos, joka aina mutatoituu toisenlaiseksi riip puen siitä, millaisissa olosuhteissa se esitetään. Kommunismissa on toisaalta kau­ nista sen mahdottomuus. Tältä osin se voisi olla hyvä taideteos. Mutta kom­ munismin idean pilaavat sen kannat­ tajat, jotka eivät osaa leikkiä. Kukaan kauneutta rakastava ei halua kuunnel­ la kommunistien oppikirjamaisuutta. Kapitalistit ovat oivaltaneet, että on parempi puhua vapaudesta, demokra­ tiasta ja kasvusta kuin kapitalismista. He vähät välittävät ideologisesta puh­ taudesta. Kuten minäkin, joten puhu­ kaamme laajemmin oikeistosta ja va­ semmistosta. OIKEISTO HALUA A VOITTA A , vasem­ misto haluaa olla oikeassa. Oikeiston ideoissa ei ole mitään järkeä, ainoas­ taan halua. Vasemmisto tarjoaa ha­ lutonta järkeä. Li Andersson voittaa väittelyn; Riikka Purra voittaa vaalit, sillä hän osaa aseellistaa kansalaisten vihan ja itseinhon tunteet. Kotimainen oikeisto on oivaltanut, kuinka voimakas tunne unelmien vi­ haaminen onkaan. Oikeistokonser­ vatiivit vihaavat transsukupuolisia, koska me teemme omat unelmamme kehoissamme näkyviksi. Perussuoma­ laiset vihaavat maahanmuuttajia, sillä he kehtaavat unelmoida paremmasta elämästä. Oikeiston pöyhkeä järjettömyys on kuin huumetta. Jos olisin nyt 14­vuo­ tias, katsoisin todennäköisesti anti­ feminististen jenkkimiesten videoita, jossa kaikesta tehdään pilkkaa. Tuntui­ si kapinalliselta kokea minulle koulus­ sa opetettujen hyvien normien rikkou­ tuminen. Teiniminä rakastaisi USA:n republikaanipuolueen huuhaa­siipeä. Tuo siipi on omaksunut sotien­ jälkeisten vasemmistoajattelijoiden ideat. Universaalit totuudet ovat pois­ sa. Kuolleiden ranskalaisfilosofien hei­ tot haluista ja intohimoista on viritetty kreisioikeiston käsissä yhtä tappiinsa kuin pikkukylän Suzuki­PV:t. Steve Bannonin ja kumppaneiden ohjailema, Amerikasta lähtenyt uus­ oikeisto elää männävuosien vasem­ mistoälymystön radikalismia todeksi. Nykyisen länsimaisen vasemmiston tehtäväksi jää hapuilla käsijarrua ja muistuttaa, että tasa­arvo saattaisi ol­ la kiva juttu. Samalla globaalin etelän valtiot nauravat meille. Kun länsi pommittaa kaikkea mitä haluaa – kuten kolonia­ lismin ajan Euroopan toimintamalleja jatkanut Israelin valtio tekee Palestii­ nassa – ei ole mahdollista vedota yhtei­ siin ihmisoikeuksiin. Tämä ei oikeistoa haittaa, sillä he toteuttavat halujen po­ litiikkaa. Siinä tärkeintä ovat tunteet, eivät periaatteet. Jälkimmäiset ovat kausittain vaihtuvia koristeita. Vasemmisto yrittää korjata sellais­ ta, joka ei halua tulla korjatuksi. Se tar­ joaa järkeä ratkaisuksi historian inten­ siivisempään tunneryöppyyn. KUOLEN ENNEN KUIN vasemmisto voittaa oikeiston. Mutta siinä onkin vasemmiston lumo taidemielessä. Se on pitkäkestoinen käsitetaideteos, joka hiljalleen sulaa ympäristöönsä, jos hy­ vin käy. Vasemmistolaisuus on ajatus siitä, että solidaarisuus on arvokkaam­ paa kuin voittaminen. Siksi me vasem­ mistossa olemme kauneimmillamme, kun emme suostu nihilismin tanssiin, joka oikeistolta käy niin notkeasti. Oikeisto voittaa, vaikka sillä ei ole voittamisen lisäksi tarjota muuta. Se ei koskaan paranna ihmisten oloja. Mutta toisin kuin vasemmisto luulee, oikeistoa äänestävät ihmiset tietävät tämän. Heitä ei haittaa kurjuus, sillä voittaminen – sen idea – tuntuu hetkel­ lisesti niin ihanalta. Hetken aikaa radikaali oikeisto te­ ki sitä, mitä merkittävä taide tekee meille; se hajotti yleisönsä käsityksiä ja kyseenalaisti normimme. Tämä nä­ kyi sen käyttämässä kielessä. Työn­ tekijöistä tuli ”partnereita”, kuten Wolt kutsuu lakeijojaan. Yhteiskunnan turva verkkojen poistaminen nimettiin vapaudeksi. Rasismi pestiin huolestu­ miseksi. Oikeiston maaginen, rikki repi­ vä retoriikka on alkanut jo muuttua tyhjäksi rutiiniksi, jonka toteutumis­ ta valvotaan kaikin keinoin. Jossakin vaiheessa oikeiston radikaali viehätys tulee katoamaan. Tällöin vasemmis­ ton on tarjottava oma versionsa hajot­ tamisesta, joka vie meidät pois totutus­ ta kohti yllättäviä nautintoja. Oikeisto on jo aikaa sitten eettises­ sä mielessä hävinnyt, sillä ilmastokrii­ si, jatkuva köyhimpien ihmisten olo­ jen kurjistaminen ja loputtomat sodat resursseista ovat heidän saavutuk­ siaan. Se ei oikeistoa haittaa, sillä hei­ dän poliitikoilleen ja kannattajilleen tärkeintä on vetää poliittisista tunteis­ ta överit. On saatava vihata jotakin tai jotakuta – orgastisesti. Oikeisto harjoittaa kammottavan mustaa alkemiaa. Politiikan tehtäväksi on taiottu kyynis­esteettinen kokemus. Kuten taidekin, oikeiston politiikan ko­ kemus ei johda mihinkään paitsi um­ pikujaan. Taiteessa tämä on lumoa­ vaa, siinä missä politiikassa se johtaa pimeään arvotyhjiöön. Oikeisto on tehnyt politiikasta tai­ detta. Eikä taide välitä oikeasta ja vää­ rästä. Vasemmiston tehtävä on mitä vaati­ vin: Meidän on palautettava halut po­ litiikkaamme luopumatta etiikastam­ me. Mutta se on tehtävä tavalla, joka kiihottaa kansaa enemmän kuin oi­ keiston tuhoporno. tä Viimeinen atlantis ­konseptilevyn yhteiskuntakriittisellä otteella runoil­ tuun tarinaan. Syksyllä ilmestynyt X on pitkän uran hedelmä tiivistettynä 47 minuut­ tiin. Kolkko lyriikka luistelee kohta­ lokkaiden kitarariffien, tumman bas­ son sekä täydellisen rytmikkäiden ja dynaamisten rumpukomppien pääl­ lä kuin vastateroitetut luistimet peili­ jäällä. Kappaleet Utopia ja Blivet anta­ vat kontrastia kolmeen ensimmäiseen junan lailla etenevään raitaan. Sanoi­ tuksista löytyy tongittavaa, erityisesti kappaleissa Vereen piirretty viiva, jon­ ka rujon kaunis sanoma julistetaan kertosäkeessä, ja levyn päättävällä raidalla X, jossa rämisevien kitaroiden päällä korostuu puhuttu sanataide. ELO LÖNNROT Vilma Jää: Kosto Jäähile Records, 2023 Kansanmuusikko Vilma Jään koko­ pitkä albumi on vuoden kiinnosta­ vimpia julkaisuja. Tuottaja­säveltäjä Mikko Renforsin kanssa yhteistyössä syntyneellä levyllä vuosisatoja vanhat runo laulut, karjankutsut ja loitsut yh­ distyvät omaperäisellä tavalla moder­ niin etnopop­soundiin. Vanhoista suomalaisista ja suomen­ sukuisista kansanperinteistä ammen­ tavissa teksteissä kommentoidaan fe­ ministisen kantaaottavasti nykypäivän yhteiskunnallisia teemoja aina suku­ puolittuneesta väkivallasta ilmasto­ kriisiin. Kuuntelija voi vain ihastella kuinka Jään laaja­alainen äänenkäyttö yhdistyy kansanmusiikille ominaisiin perinnesoittimiin kuten jouhikkoon tai kanteleeseen. Levyn avaava juomalaulu Humala­ hullu toimii lystikkäänä aloitusraita­ na levylle, mutta mitä enemmän levyä kuuntelee, sitä irrallisemmalta osasel­ ta se tuntuu muuten eheässä kokonai­ suudessa. Kostoa tekee mieli pyörittää vinyylilautasella. Se on ihmeellinen le­ vy, jossa jokainen kuuntelukerta on uu­ si seikkailu kauniin taiteen äärellä. ANTTI KURKO Levyarviot Laurel Halo: Atlas Awe, 2023 Kokeellisen elektronisen musiikin polun raivaaja Laurel Halo loihtii uudella levyllään Atlas unenomaisesti aaltoilevia maisemia, jotka lumoavat monikerroksisuudellaan ja loputtomil­ la yksityiskohdillaan. Halon elektroa ja ambientia yhdis­ televä tyyli oli tunnistettavissa jo hä­ nen debyyttialbumillaan Quarantine. Rytmisesti kekseliäiden, IDM­vaikut­ teisten Chance of Rain ja In Situ ­levy­ jen jälkeen Halo laajensi ilmai suaan avantgardepopin suuntaan. Atlas tuo jälleen uutta Halon monipuoli­ seen tuotantoon: rytmisesti minima­ listinen albumi on lähes puhtaasti instrumentaalista ambient­musiikkia. Jousien, pizzicato­bassojen ja kosketin­ soittimien orgaaniset kudokset muut­ tavat jatkuvasti muotoaan. Levyn tunnelma on pehmeän rau­ kea, vaikka Halo täyttääkin äänimai­ seman usein György Ligetin musiikin mieleen tuovilla dissonoivilla kluste­ reilla. Akustisesti tuotettujen äänien li­ mittyminen elektronisesti muokattui­ hin ääniin luo vaikutelman modernin klassisen musiikin ja droneambientin välisestä liminaalitilasta. MIKA PEKKOLA Stam1na: X Sakara Records, 2023 Avausraita Kombustio pamahtaa käyn­ tiin raketin lailla ja täyttää kaikki odo­ tukset kymmenennestä lemiläisen metalliyhtyeen Stam1nan studioalbu­ mista. Tarjolla on taattua laatua, ma­ jesteetillista ja äärimmilleen hiottua suomalaista kärkiheviä. Antti Hyyrysen liidaama Stam1na on lähes 30­vuotisen uransa aikana ehtinyt polttaa merkkinsä suomalaiseen he­ viin aina raa’asta Stam1na­debyytis­ Koostamme Voiman arvioimat levyt soittolistaksi. Kuuntele Spotifyssä: KUUNTELE LEVYT OIKEISTO ON OIVALTANUT, KUINKA VOIMAKAS TUNNE UNELMIEN VIHAAMINEN ONKAAN.
• 44 • 8 / 2023 Rikkinäisyyden apologia Max Porterin uusi romaani on yöllinen matka levottoman teini pojan mieleen. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN E RITYISTÄ TUKEA tar­ vitsevien nuorten Last Chance ­koulukodissa asuva teinipoika Shy pak­ kaa reppunsa täyteen ki­ viä ja suuntaa yöhön saatuaan tiedon koulunsa lakkautta­ misesta. Shyn mieleen alkaa virrata ta­ kaumia kohtaamisista vanhempiensa, opettajiensa ja ystäviensä kanssa. Näin alkaa brittiläisen Max Porterin uusin romaani Biitti (WSOY, 2023), jossa ir­ ralliset katkelmat limittyvät toisiinsa muodostaen polyfonisen sävellyksen lailla etenevän kuvauksen Shyn kaoot­ tisesta elämästä. Porter on tunnettu kokeellisen kauno kirjallisuuden keinoja hyödyn­ tävistä intensiivisistä romaaneistaan. Kirjailijan kollaasinomaiset ja tunteel­ lisesti vetoavat teokset avaavat peitte­ lemättömän näkymän inhimilliseen kärsimykseen, mutta sisältävät aina toivoa, minkä ansiosta niiden luke­ minen tuntuu usein terapeuttiselta. ”Biitti on kirjallinen nokturnini”, Por­ ter kertoo. ”Tehtävänäni kirjoittajana oli saattaa Shy turvallisesti läpi yön, elämän, kuoleman, unien ja näkyjen. Kirjan työstäminen tuntui ajoittain lapsen kasvattamiselta.” SHYN MATKA YÖHÖN on samalla mat­ ka hänen sekasortoisen mielensä syö­ vereihin. Biitti ei kuvaa ainoastaan pahoinvoivan teinipojan ahdistusta vaan myös tämän pyrkimyksiä paeta nuorille asetettuja suorituspaineita, koviksen roolin esittämistä ja 1990­lu­ vun Britannian ankeaa yhteiskunnal­ lista todellisuutta. ”Shyn kärsimys on sekä hyvin eri­ tyistä että yleisinhimillistä”, Porter sa­ noo. ”Shy on huonosti käyttäytyvä val­ koinen etuoikeutettu poika, joka on syntynyt keskiluokkaiseen perheeseen ja kasvanut 1990­luvun koulujärjestel­ mässä. En halunnut nimetä Shyn vai­ keuksille eksplisiittistä syytä, sillä en pidä traumajuonen kaavasta, joka yk­ sinkertaistaa monimutkaiset sielulliset ongelmat lapsuudessa tapahtuneiden asioiden heijastumiksi.” Romaani rakentuu rikkinäisyyden kokemuksen ympärille. Kustantajansa kirjallisessa illassa Porter tähdensi, et­ tä syrjäytyneillä ja syrjäytetyillä ihmi­ sillä on erityislaatuinen kyky tunnistaa elämän ja kuoleman peruskysymyksiä. ”Last Chance ­koulussa asuu kaksi­ toista väkivaltaista ja häiriintynyttä nuorta”, Porter toteaa. ”Tällaista ym­ päristöä ei voi kuvata yksiulotteisesti. Lukukokemuksen on tunnuttava rikki­ näiseltä, vaikealta ja epävakaalta. Py­ rin herättämään lukijassa tunteen sii­ tä, että hän seisoo tukevalla perustalla, ja sitten annan maan sortua hänen jal­ kojensa alta.” KUTEN PORTERIN MUISSAKIN teok­ sissa, Biitissä päähenkilön yksilöllinen kärsimys on osa laajempaa kollektiivis­ ta kärsimystä, jonka juuret ulottuvat alistaviin sosiaalisiin normeihin ja ka­ pitalistiseen talousjärjestelmään. Por­ terin taiturimaisuus poliittisten ja ek­ sistentialististen teemojen kuvaajana perustuu kuitenkin hänen kykyynsä tarkastella inhimillisen elämän ratkai­ sevia kysymyksiä rivien välissä antaen lukijan itse tulkita tapahtu mien kon­ teksteja. Biittiä voi lukea armottomana selontekona uusliberalistisen yhteis­ kunnan sosioekonomisesta epäonnis­ tumisesta, vaikka Porter keskittyykin kuvaamaan vain henkilöhahmojensa intiimejä tuntemuksia. ”On turha kysyä, miksi lapset voivat pahoin, miksi kotiväkivalta lisääntyy ja miksi entistä useammat ihmiset kär­ sivät riippuvuuksista, ellemme tarkas­ tele ongelmien juurisyitä”, Porter to­ teaa. ”Last Chance ­yhteisön kaltaiset koulut ovat erityisnuorille elintärkei­ tä. Kun lakkautamme niitä, lähetäm­ me nuorille viestin, ettei yhteiskunta tarvitse heitä.” Sen sijaan, että tekisi kaikkensa auttaakseen pahoinvoivia nuoria, yh­ teiskunta kohdistaa heihin syyttävän sormensa: huonosti käyttäytyvien käs­ ketään ryhdistäytyä, apua vastaanot­ tavien väitetään haaskaavan valtion varoja ja päihderiippuvuus esitetään yksilön omaksi valinnaksi. Sosiaali­ palveluihin kohdistettuja leikkauksia perustellaan puolestaan varojen puut­ teella. ”Konservatiivit sanovat, ettei mi­ tään rahapuuta ole olemassa, mutta he ovat väärässä. Rikkaat ovat luovut­ taneet rahapuun ystävilleen ja tuhlan­ neet sen hedelmät ydinaseisiin. Shyllä on oikeus huutaa, tuhota omaisuutta ja riistää oma elämänsä. Miksei hän te­ kisi niin? Olemme kaikki ansassa pom­ min sisällä. Teini­ikäisen raivo voi pal­ jastaa enemmän tilanteestamme kuin hienostuneet taloudellis­poliittiset ar­ gumentit.” SHY PAKENEE AHDINKOA AN päihtei­ siin, seksiin ja bileisiin. Porter kuvaa nuorten päihteidenkäyttöä tuomit­ sematta tai ylistämättä sitä ja muun­ taen kerrontansa intensiteettiä päih­ teiden psykoaktiivisten vaikutusten mukaisesti. ”Eläydyin romaania kirjoittaes­ sani vahvasti Shyn äitiin, joka ky­ syy pojaltaan, miksi tämä käyttää samoja aineita, joilla kuolevat van­ hukset lievittävät tuskiaan”, hän to­ teaa. ”Puhu minulle! Miksi vitussa viilsit jonkun kasvoja lasipullolla?” Voimattomuus lasten edessä on osa vanhemmuutta. Korvalappustereoissa pauhaava musiikki avaa Shylle päihteitä ja se­ koilua hedelmällisemmän pakoreitin. Shy jumaloi drum and bass ­musiikkia, joka kehittyi romaanin tapahtuma­ aikoina 1990­luvun Britanniassa. Up­ poutuminen hypnoottisiin rytmeihin antaa Shylle mahdollisuuden ilmais­ ta vihaansa ja täyttyä ainakin hetkel­ lisesti itseluottamuksesta. Porter pitää musiikkia eräänlaisena haarniskana, joka suojaa vaikeissa olosuhteissa elä­ viä ihmisiä. ”Musiikki osoittaa ihmiselle hänen paikkansa maailmankaikkeudessa ja antaa hänelle mahdollisuuden ylittää kehonsa rajat. Iloitsen itsekin suunnat­ tomasti drum and bassista. Se kuulos­ taa edelleenkin tulevaisuuden musii­ kilta.” Rikkinäisyydestään huolimatta – tai kenties juuri sen vuoksi – Shy on omanlaisensa ”metafyysinen runoili­ ja”, kuten Porter asian ilmaisee. ”Tietoisuuden ovien avautumista ei tarvitse verhota romanttisen va­ laistumisen kieleen, vaan siitä voi kertoa pilvessä olevan teinin kaut­ ta. Shy on esimystikko, jolla on sa­ manlaisia taipumuksia kuin runoilija William Blakella, mutta hän ei vain tiedä sitä. Hän luulee olevansa pelk­ kä idiootti. Todellisuudessa Shy sei­ soo inhimillisen elämän syvimmän oivalluksen äärellä. Vaikka ihminen on kosmisessa mittakaavassa mitätön olento, hänellä on uskomaton voima ilmaista itseään.” Leppoisa Max Porter vieraili Suomessa syyskuun lopussa.
• 8 / 2023 • 45 TEKSTI JARI TAMMINEN TAIDE EPÄONNISTUU usein sodan kauheuden kuvaami­ sessa. Silloinkin, kun tarkoi­ tus on kuvata sodan sattu­ manvaraisuutta ja hulluutta, teos usein kuvaa sitä, kuin­ ka yksilö voi sodan keskellä ylittää itsensä ja nousta san­ karuuteen. Aina ei onnistunutkaan kuvaus riitä. Työväenkirjai­ lija Väinö Linna vihasi sotaa ja kirjoitti Tuntemattoman sotilaan sodan mielettömyydestä, mutta vuosikymmenten saatossa teos kuitenkin kanonisoitui kuvaukseksi suomalaisten periksianta­ mattomuudesta, jota yritysjohtajat ja niin sanotut kansallismieliset tahot ovat tavanneet otsansa hiessä. BRITTILÄISEN PAT MILLSIN käsikirjoittama ja Joe Colquhounin ku­ vittama sarja kuva teos Charleyn sota ilmestyi alunperin jatkosarjana Battle Action ­lehdessä vuosina 1979–85. Tarina kuvaa alaikäisenä värväytyneen Charley Bournen matkaa läpi ensimmäisen maailman­ sodan. Sankarillisuutta Charleyn sodassa ei juurikaan nähdä ja lähin­ nä säkä määrää sen, kuka sodasta selviää ja kuka ei. Millsin kerronta pysyy tiukasti yksilön tasolla, eikä sodan syitä avata. Iso kuva ei kosketa juoksuhaudassa mutaa lapioivaa ja am­ muksia, kranaatteja ja pistimiä väistelevää rivisotilasta. Näkymät­ tömiin jäävää maailmaa edustavat upseerit näyttäytyvät etäisinä ja ylimielisinä. Millsin voimakas luokkatietoisuus näkyy siinä, kuinka brittien ja saksalaisten vihollisuuden ohella myös miehistön ja up­ seeriston väliset jännitteet nousevat esiin. Rintamalinjan molemmilla puolilla aatelistoa ja ylempää luokkaa edustavat upseerit elävät tyys­ tin erilaisessa todellisuudessa kuin miehistönsä. Mills onnistuu siinä, missä niin moni sotaa kuvannut taiteilija on epäonnistunut: hänen sodasta luomassaan kuvassa ei ole tippaa­ kaan romantiikkaa tai sellaista ylväyttä, joka saattaisi kannustaa nä­ kemään sodan minään muuna kuin kauhistuksena ja turhuutena. Yhdessä kohdassa tekijät ovat tässä sodan banaalin kauheuden ku­ vauksessa kuitenkin epäonnistuneet. Suomennetussa laitoksessa on mukana alkuperäisiä Battle Action ­kansikuvia, joiden mainostekstit lupaavat jänniä seikkailuja ja vauhdikasta menoa tavalla, joka poik­ keaa itse sarjakuvan kerronnasta dramaattisesti. Oudon valinnan voi tulkita mainontaan erottamattomasti kuuluvaksi liioitteluksi. PAT MILLSIN KÄSIKIRJOITTAMIA sarjakuvia on julkaistu aiemmin­ kin Suomessa. Hän oli mukana kehittämässä Judge Dredd ­sarja­ kuvaa, joka on kriittinen allegoria fasismista, kulutuskulttuurista ja omasta yhteiskunnastamme. Häneltä on nähty myös Marshal Law ­tarinoita, joissa fasistinen väkivaltakoneisto kuvataan maailmassa, jossa supersankarit ovat melko kahjoja. Nemesis the Warlock puo­ lestaan kuvaa pitkin Linnunrataa laajentunutta, fundamentalistisen uskonnon ja rasismin ajamaa imperiumia. Millsin tarinoita yhdistää auktoriteettien ja voimapolitiikan kam­ moksunta sekä liioiteltu huumori, joka pääsee parhaiten valloil­ le fantasiamaailmoissa. Huumorin vähäisyys oikeasta sodasta ker­ tovassa Charleyn sodassa on ymmärrettävää, mutta Millsin muussa tuotannossa huumori pehmittää järkyttävää väkivaltaisuutta, joka on harkittua, vaikka tekijä ilmiselvästi vihaa väkivaltaan turvautu­ vaa valtiota. Charlien sotaa tehdessä Mills ja kuvittaja Colquhoun tekivät laa­ jaa taustatutkimusta. Lopputulos on fiktiivinen, mutta realistinen ku­ vaus totaalisesta sodasta. Colquhounin piirroksista monet ovatkin lä­ hes tai täysin suoria kopioita sodassa otetuista valokuvista. On riipaisevaa lukea kuvausta eurooppalaisesta asemasodasta sa­ maan aikaan, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu ja jälleen ker­ ran sotilaat kuolevat taisteluhautoihin. Jos useampi ihminen lukisi Charleyn sodan kaltaisia teoksia, kenties meillä olisi vähemmän so­ tia. Harmillisesti nykyäänkin sotia käynnistävät välttyvät itse niiden läpi rämpimiseltä. Pat Mills & Joe Colquhoun: Charleyn sota 1–3. Zum Teufel & Kvaak Kirja, 2023, 328 + 336 + 376 s. Suom. Vesa Heino ja Sauli Santikko Sodan absoluuttinen kauheus LUONNOSSA ELÄINJA KASVILAJIT teke­ vät monin tavoin yhteistyötä keskenään. Yksi 2000­luvun menestyneimmistä tie­ teiskirjailijosta, kiinalainen Liu Cixin, on ottanut tämän lähtökohdakseen ja kir­ joittanut spekulatiivista fiktiota, jossa yh­ teistoiminta johtaa lajien kulttuuriseen evoluutioon. Liitukaudelle sijoittuvassa Muurahai­ sia ja dinosauruksia ­teoksessa nämä lajit saavat yhteistyöllään aikaan kukoistavia korkeakulttuurisia sivilisaatioita. Teki­ jän palkittuun Muistoja planeetta Maasta ­tiilis kivitrilogiaan verrattuna 170­sivui­ nen romaani on kevyt ja helppolukui­ nen. Silti lukija pääsee kunnolla venytte­ lemään mieltään ja maailmankuvaansa seuratessaan, kuinka nämä ihmisistä ja toisistaan huomattavasti eroavat lajit toi­ mivat, kehittävät yhteistoimintaansa ja sen myötä teknologiaa. Kun lyhyt kertomus kattaa koko kult­ tuurihistorian, yksittäisten henkilöiden tarinat jäävät väistämättä lyhyiksi. Silti tekijä on saanut hahmoihinsa eloa ja inhi­ millistä samaistumispintaa, ainakin siinä määrin kuin toimintafiktiossa yleensäkin. Liitukauden Maapalloa tuntuvat vai­ vaavan samat ongelmat kuin ihmisten sivilisaatioita. Ensin uskonsodat horjut­ tavat toimivaa yhteistyötä, ja teollistumi­ sen edettyä riittävän pitkälle luontokato ja ilmastokriisi vaativat yhteistoiminnan nostamista aivan uudelle tasolle. Muurahaisia ja dinosauruksia on Eläin­ ten vallankumouksen kaltainen synkän satiirinen faabeli. Liu Cixin onkin mai­ ninnut George Orwellin yhdeksi esiku­ vistaan. Liu Cixin: Muurahaisia ja dinosauruksia Aula & Co, 2023, 170 s. Suom. Rauno Sainio Antikapitalismin monet kasvot TEKSTI MIKA PEKKOLA VUONNA 2019 MENEHTYNYT yhdysval­ talainen sosiologi Erik Olin Wright tar­ kasteli vaikutusvaltaisessa tuotannos­ saan yhteiskuntaluokkia ja utopioita. Tutkijan viimeiseksi jääneessä ja vasta suomennetussa Kuinka olla antikapitalis­ ti 2000­ luvulla ­teoksessa Wright analy­ soi kapitalistisen järjestelmän hyötyjä ja haittoja sekä erittelee antikapitalististen vaihtoehtojen moninaisuutta. Hän nos­ taa esiin viisi antikapitalismin muotoa: hajottaminen, purkaminen, kesyttämi­ nen, vastustaminen ja pakeneminen. Jaot­ telu vaikuttaa ensi näkemältä keinotekoi­ selta, mutta Wrightin havainnollistava lähestymis tapa auttaa lukijaa erottamaan muodot helposti toisistaan. Samalla lukija saa virikkeitä yhteiskuntakriittisen ajatte­ lunsa kehittämiseen. Wrightin tyylissä on nähtävissä ana­ lyyttisen marxismin vaikutus. Hän juut­ tuu ajoittain käsitteenmäärittelyn ja luo­ kittelun hetteikköön, mutta kykenee toisaalta avaamaan antikapitalismin mo­ ninaisuutta erityisen tarkasti. Wright nos­ taa esiin lukuisia jo nyt olemassa olevia vaihtoehtoisia toimintatapoja: perustu­ lon, osuustoiminnan, yhteisötalouden, vertaistuotannon, avoimen datan, yritys­ toiminnan demokratisoinnin ja niin edel­ leen. Kirja tarjoaa toivoa osoittamalla, ettei vallitseva järjestelmä ole ainoa mah­ dollinen. Filosofian tutkija Keijo Lakkalan kään­ nös kunnioittaa selkeydellään Wrightin kirkasta ajattelu­ ja kirjoitustyyliä. Erik Olin Wright: Kuinka olla antikapitalisti 2000-luvulla Vastapaino, 2023, 184 s. Suom. Keijo Lakkala TEKSTI MIIA VISTILÄ Liitukauden satiirinen kulttuurihistoria Kirja-arviot
• 46 • 8 / 2023 Bambi miinakentällä Monika Fagerholmin kirjassa teinipojat joukkoraiskaavat ikäisensä tytön. Dramaturgi Pipsa Lonka ja ohjaaja Jakob Öhrman kertovat, miten sellaista voi esittää näyttämöllä. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Er ne st Pr ot as iew icz L AVAA HALLITSEE elokuva­ tuotantojen käyttämä puku huonevaunu. Käyn­ nistymässä olevat kuvauk­ set liittyvät elokuvaan, joka kertoo tositarinaa joukkoraiskauksesta. Osa kuvausryh­ mästä on syyllistynyt siihen kaksi­ kymmentä vuotta aiem min. Paikalla olevien nuorten on tarkoitus esittää ta­ pahtuman henkilöitä sen ikäisinä kuin he rikoksen aikaan olivat. Näin alkaa Jakob Öhrmanin Teat­ teri Viirukselle ohjaama Vem dödäde bambi? (2019), jonka hän on sovittanut Monika Fagerholmin saman nimisestä kirjasta. Alkuteoksessa ei tehdä eloku­ vaa, vaan peilataan toisilla tavoilla nii­ tä kulttuurisia rakenteita, jotka mah­ dollistavat teon ja sen vähättelyn. Öhrman kertoo valinneensa näkö­ kulmaksi elokuvan tekemisen, koska aika­, raha­ ja hierarkiaongelmien ta­ kia juuri sillä alalla tehdään paljon vir­ heitä. ”Kirjassa mainitaan Michael Haneke, ja siinä on paljon vaikuttei­ ta hänen Bennyn video ­elokuvastaan. Haneke on tärkeä tässä myös siksi, että hän tapaa esittää väkivaltaa niin, että siinä on aina joku filtteri välissä ja pa­ hin tapahtuu katsojan päässä.” Ratkaisu antaa myös metaforisen kehyksen raiskaajien traumojen käsit­ telyyn. ”Tässä halutaan perverssillä taval­ la katsoa tapahtunutta uudelleen ka­ meran kautta. Ukko-Bergman on sa­ nonut, että taide on terapiaa tekijöille, ja tätä syntien puhdistustahan ne hel­ vetin raiskaajat tässä hakevat. Samal­ la yritin suunnata valokeilaa vanhem­ piin ja miettiä, periytyykö väkivalta siten kuin raha ja alkoholismi.” Öhrman tunnistaa seksuaalisen vä­ kivallan esittämisen vaikeudet. ”Mie­ tin pitkään tuonko uhrin lavalle vai en. Kyllä hän on siellä, mutta nimen­ omaan aika monien filttereiden kaut­ ta. Suoraa väkivaltaa ei enää voi esit­ tää siten kuin joskus aiemmin. Esitys onkin jonkinlainen miinakenttä, jos­ sa ollaan koko ajan astumassa siihen miinaan.” Kehoton uhri Pipsa Longan Helsingin kaupungin­ teatterille dramatisoimassa ja Riikka Oksasen ohjaamassa versiossa sa­ masta Fagerholmin romaanista uhria ei nähdä lavalla edes filttereiden läpi. ”Suurin muutos tällaisen romaanin tuomisesta näyttämölle liittyy siihen, että lavalla kaikki tapahtuu elävissä ruumiissa. Silloin se tuntuu erilaisel­ ta kuin kirjan sivuilla”, selittää Lonka. Juuri poissaolonsa kautta uhri voi olla jopa jossain mielessä erityisen vahvasti läsnä. ”Tekijöiden trauma ei ole saman­ arvoinen uhrin trauman kanssa. Uh­ rin kokemuksen poissaolo tulee alle­ viivattuna esille, kun hän ei ole fyysisenä olentona lavalla. Ja kun ku­ kaan ei kehollista uhria, on mahdol­ lisuus välttää kaikki se kulttuurisesti opittu kuona, jonka kautta joku saat­ taisi lukea raiskauk sen jotenkin nai­ sen omaksi syyksi.” Vaikka kirjassa kuvataan varak­ kaiden perheiden kaksinaismoraalia, Lonka muistuttaa, että raiskauskult­ tuuri ylittää luokkarajat. ”Elämme yhä edelleen maailmas­ sa, missä usein on tärkeämpää suojel­ la tällaista jätkäporukkaa ja omien pii­ rien yhteenkuuluvuutta naisruumiin kustannuksella. Fagerholmin kirjassa raha ja asema tuovat tarinaan yhden aikalaistason lisää. Dramatisoinnis­ sa halusin silti vähän karsia sitä, jot­ ta katsojien huomio ei ohjautuisi pois pääasiasta.” Play Rapen perintö Suomessa seksuaalisen väkivallan näyttämöllistämistä koskevan teatteri­ keskustelun merkkipaalu oli Anna Paavilaisen vuoden 2015 näytelmä Play Rape. Baltic Circle ­festivaaleil­ ta Kansallisteatterin Suurelle näyttä­ mölle nostettu monologiesitys kysyi, millaisia vallankäytön muotoja vah­ vistetaan ja uusinnetaan esitysten rais­ kauksilla, joihin sisältyviä moninaisia merkityksiä ei usein edes vaivauduta miettimään. ”Olen nähnyt sen ja pidän sitä eh­ dottomasti käänteentekevänä teok­ sena, jonka jälkeen ainakaan suoma­ laisessa teatterissa ei voida esittää raiskauksia kevein perustein”, vahvis­ taa Lonka. Tosin hänen mielestään muuten­ kin äärimmäisten ruumiillisten teko­ jen tuominen näyttämölle sellaisenaan on lähinnä kiusallista ja luotaantyön­ tävää. ”Esimerkiksi omassa dramati­ soinnissani nojasin siihen, miten antii­ kin tragedioissa väkivaltaa ei koskaan näytetä näyttämöllä. Tässä tapaukses­ sa tarinan päähenkilö Gustenin tehtä­ vä on toimia sanansaattajana.” Öhrman edustaa hiukan toisenlais­ ta koulukuntaa. ”Minusta lavalla saa tehdä mitä vain, mutta siinä pitää ol­ la ovela ja miettiä tarkkaan, että mi­ ten sen tekee. Tähän liittyy se prosessi, jolla esitystä on valmisteltu. Usein ky­ syn myös itseltäni, minkä tarinan saan kertoa ja minkä en. ” Longan mielestä romaani haastaa meitä miettimään, miten hiljaisuus ja vaikeneminen rikkoo meitä. ”Gus­ ten on fiktiivinen hahmo, joka etsii Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuk­ sen Raskolnikovin tapaan rakkauden kautta vapautusta syyllisyydestään. Kauhean teon jälkeen hän yrittää kan­ taa vastuuta, mutta epäonnistuu siksi, että ympäröivä kulttuuri ei tue sitä ol­ lenkaan. Tekstiä työstäessäni mietin paljon, että missä ovat tunnustukset ihmisiltä, jotka ovat raiskanneet todel­ lisessa elämässä.” Myös Öhrman toivoo ihmisten he­ räävän miettimään enemmän valinto­ jaan. ”Ehkä kirjan ja näytelmien kautta voisimme kaikki oppia olemaan her­ kempiä esimerkiksi silloin, kun si­ vustakatsojina huomaamme kuinka koulun pihalla tai metrossa tapahtuu jotain hirveää.” Vem dödade bambi? Teatteri Viiruksessa 24.11. asti. Kuka tappoi bambin? Helsingin kaupunginteatterissa 15.12. asti. Kuuntele myös Longan ja Öhrmanin haastattelu Teatterin politiikkaa -podcastin jaksossa Seksuaalinen väkivalta ja syyllisyys: www.voima.fi/audio FILTTERITEATTERIA . Viiruksen Vem dödäde bambi -sovituksessa väkivaltaisimmat kohtaukset näytellään pukuhuonevaunun sisällä ja niistä välittyy yleisölle vain tarkoin rajattua videokuvaa.
• 8 / 2023 • 47 Teatteriarviot KOONNUT TUOMAS RANTANEN JA ANTTI KURKO Pa te Pe son ius M ark o M äkin en K OLME VANHENEVA A sivu­ osanäyttelijää odottaa kuvaus­ tauolla kutsua omaan kohtauk­ seensa. Loputtomasta viivästyksestä kasvaa eksistentiaalinen piina, joita hahmot eivät voi olla peilaamatta koh­ talotovereidensa kautta. Akse Petterssonin Q­teatterille kirjoittama ja ohjaama Joitakin kes­ kusteluja merkityksestä on taidokasta absurdia teatteria, jota kampiakselina pyörittää pitkään yhdessä työskennel­ leiden Pirjo Longan, Tommi Korpelan ja Elina Knihtilän intensiivinen näyt­ telijäntyö. Siinä missä Korpela ilmen­ tää miehisen itsetunnon horjumista säntäilemällä epätoivoisena ympäri la­ vaa, Knihtilä ilmaisee sielullista hätää raivoamalla. Longan hahmon riipaise­ vuus taas syntyy etenkin pelokkaan ah­ distuneiden katseiden kautta. Pettersson vaikuttaa hakeneen vi­ rikkeitä esimerkiksi Luigi Pirandellon näytelmästä Kuusi hahmoa etsii te­ kijää ja Samuel Beckettin klassikosta Huomenna hän tulee. Kolmen henkilön keskinäisen ryhmityksen vaihdoksis­ ta, jotka aina jättävät yhden kolman­ neksi pyöräksi, tulee mieleen myös Jean-Paul Sartren Suljetut ovet. Vaikka näytelmässä myllätään uni­ versaalia ihmisyysainesta urakalla, se on erilaiseen itsetuntokriiseilyyn kannustavan suomalaisen kulttuuri­ ilmaston läpitunkema. Koko keitos on nerokkaasti kirjoitettua ja taitavasti näyteltyä teatteria. Päähenkilöiden keskinäisen kär­ vistelyn dynamiikkaan syntyy rytmi­ häiriöitä tanssija Jyrki Karttusen jok­ seenkin hämmentävien sisääntulojen ja soolojen kautta. David Lynchin mieleen tuovan surrealismin hengessä ne tuntuvat viittaavan torjunnan taka­ na olevaan toiseen todellisuuteen. Yh­ tä mahdotonta päähenkilöillä näyttää olevan saada yhteyttä muusikko Ringa Mannerin yksin ilmentämään seuraa­ vaan sukupolveen. Aidosti riepovan elämänahdistuk­ sen kuvaamisen ohella näytelmä on myös hyvin hauska. Itse asiassa juuri hauskuudessaan se on myös tolkutto­ man ja kipeän terapeuttinen. Keskellä oman elämän ajoittain kaoottista pyris­ telyä tekisi mieli nähdä se heti uudes­ taan. (TR) Esitykset Q-teatterissa 16.12. asti. S TANISL AW LEMIN romaanis­ sa Solaris vieras planeetta ra­ kentaa yhteyttä sitä kiertävällä avaruusasemalla oleviin tutkijoihin luomalla paikalle erilaisia ruumiillis­ tumia heidän alitajunnastaan. Päähen­ kilö psykologi Kris Kelvin saa luokseen edesmenneen vaimonsa Hareyn, josta ei pääse eroon edes viskaamalla tätä avaruuden tyhjyyteen. Ona Korpirannan Turun kaupun­ ginteatterilla ohjaama versio samasta teoksesta käsittelee ihmisen luonto­ ja teknologiasuhdetta raikkaalla taval­ la. Sen voi nähdä posthumanistisena puheenvuorona, jossa korostuu eri la­ jia olevien toimijoiden väliset suhteet, niiden omat subjektiiviset kokemus­ maailmat ja ihmiskeskeisyydestä ir­ tautuminen. Valittu näkökulma mahdollis­ taa myös katseen kohdentumisen ei­ orgaanisiin toimijoihin, kuten teko­ älyyn. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko ihmisen mahdollista tuntea rak­ kautta ja himoa ei­inhimilliseen olioon. Radikaali muutos alkutekstiin on myös Krisin (Sara Paasikoski) ja hä­ nen ex­puolisona Rayn (Markus Ilkka Uolevi) sukupuolten vaihtaminen päit­ täin. Tämän käännöksen myötä syntyy mahdollisuus käsitellä myös miehisyy­ teen usein liitettäviä toksisia käyttäy­ tymismalleja ja tunnetaitojen puut­ teellisuutta. Miehisyyttä ei kuitenkaan puristeta minkään feministisen liha­ myllyn läpi, vaan itsereflektiolle ja op­ pimiselle annetaan tilaa ja aikaa. Esityksestä jää mieleen myös upea lavastus, joka tekee kunniaa vuonna 1972 ilmestyneelle neuvosto­ohjaaja Andrei Tarkovskin scifi­klassikolle. (AK) Esitykset Turun kaupunginteatterissa 28.11. asti. Helvetti on toiset ihmiset Iik, homoja lavalla! Posthumaania rakkautta H UONETEATTERI Jurkan pik­ kuruisessa esiintymisnurkassa soi vanhan ajan puhelin. Siihen vastaa Aleksi Holkon esittämä hahmo, joka osoittautuu yhdeksi Wes Cravenin teinikauhuelokuva Screamin (1996) naishahmoksi. Seuraavaksi näem me hänen flirttaillevan puhelimen mies­ äänelle ja kohtaavan karun kohtalonsa. Pian Markku Haussila esittää Screamin toista naishahmoa tilittä­ mässä kauhutraumojaan psykiatrille. Koko kropalla näytelty hillitön mono­ logi on farssia melodraamaan yhdis­ tävä pikakelaus elokuvasarjan kään­ teistä. Se päättyy psykiatrin teoriaan, jonka mukaan murhaajakaverukset saattavat olla homopari. Tässä ollaan keskellä Haussilan it­ sensä kirjoittamaa ja Minna Harjuniemen ohjaamaa Scream The Love Storya. Kauhuelokuvista fiiliksiä ja este­ tiikkaa lainaava näytelmä ei ole muo­ doltaan kompakti eikä syvään kat­ harsikseen kurkottava. Pikemminkin lainaukset Screamista antavat Haus­ silalle ja Holkolle mahdollisuuden revitellä näyttelijäntaidoillaan ja satirisoida Holly wood­elokuvien vanhan aikaisia sukupuolirooliasetel­ mia. Jatkuva kerronnan eri tasolla pomppiminen antaa tekijöille tilaa avata omaa näkökulmaansa homou­ teen ja sen käsittelyyn teatterissa. Kes­ keinen huomio on, että silloinkin, kun stereotypiat ovat aiempaa myöntei­ sempiä, ne ovat sterotypioita. Scream The Love Story ei ole ensi sijassa rakkaudentunnustus kauhu­ elokuville, vaikka on se sitäkin, vaan enemmän hyppy pelosta ja ahdistuk­ sesta hyväksytyksi tulemisen ja välit­ tämisen ääreen. Veritehosteitakin esi­ tyksessä tarvitaan lähinnä siihen, että näyttämöhahmot sivelevät niitä hel­ lästi toistensa iholle. LILLA TEATERNIN Röda rummet al­ kaa karmealla kiljaisulla, mutta jäl­ leen kyse on enemmän tunnelmavih­ jeestä kuin juonenkäänteestä. Milja Sarkolan ohjaama ja dramatisoima näytelmä perustuu Kaj Korkea-ahon muutaman vuoden takaiseen saman­ nimiseen romaaniin (Otava, 2021). Siinä poikaystävästään juuri riitai­ sesti eronnut nuori muusikko­kirjaili­ ja Kaj Erik (Mikko Kauppila) etsii leh­ ti­ilmoituksella asuntoa lupaamalla maksaa asunnosta osan kirjoittamal­ la kirjan. Ilmoitukseen vastaava Aimo Kangas (Riko Eklundh) on yksinäinen ikääntyvä homo, jolla on viehtymys sado masokistiseen seksiin. Kaj Erikin ja Aimon välille syntyy kimurantti psykologinen valta­asetel­ ma. Mistään Fifty Shades ­elokuvien SM­kitsipornosta ei ole kyse. Suhdet­ ta ei myöskään voine luonnehtia hy­ väksikäytöksi, ja rajallisesti siinä on psykologista manipulaatiotakin. Pi­ kemminkin Kaj Erik piirtyy hiukan hu­ kassa olevana tavallisena jamppana, jolla on asunto­ongelma ja Aimo näyt­ täytyy nahkamasokisminsa ohi yksi­ näisenä ja surullisena ihmisenä. Kerrassaan mainio sivuhahmo on Aimon avustajana toimiva Emmanuel (Alexander Wendelin), jonka lakoni­ nen suhtautuminen kaikkeen säätämi­ seen tuntuu koko esityksen kannalta kantavalta. Ehkäpä kyse on siitä, että varsinkaan homous, mutta myöskään SM­seksi eivät lopulta ole itsessään mi­ tään arkisuuden ylittävää. Näytelmä jättääkin ontoksi viritetyn jälkimaun: hajaantukaa, tällä ei ole mitään näh­ tävää. Rödä rummet jatkaa teemallisesti Sarkolan aiempia ohjauksia Minä va­ litsin sinut (2022) ja Bolla (2021). Edel­ lisessä ilmentyi kuinka perhe­elämän jännitteet ovat kahden naisen suhtees­ sa – ulkoisia paineita lukuunottamat­ ta – hyvin samankaltaisia kuin missä tahansa liitossa. Jälkimmäisessä taas alleviivautui se, miten sen enempää sotatraumat kuin homouskaan eivät selitä sitä, mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat. (TR) Scream The Love Storyn esitykset Jurkassa 9.12. asti. Röda rummet Lilla Teaternissa 28.12. asti. Aleksi Holkko ja Markku Haussila näytelmässä Scream the Love Story. Q-teatterin konkarit Pirjo Lonka, Tommi Korpela ja Elina Knihtilä kiihdytyskaistalla.
• 48 • 8 / 2023 TEKSTI ELISA HELENIUS Itämeren yli elokuviin Bad Actor Meksiko, 2023 Jorge Cuchín ohjaama draama käsittelee suostumusta ja oikeuden saamista. Elokuvaryhmä kuvaa seksikohtausta vasta parikymppisen äitipuolen ( Sandra Navarro) ja kolme kymppisen ( Daniel Zavala) poikapuolen välillä. Kuvaus ten jälkeen naisnäyttelijä väittää miesnäyttelijän raiskanneen hänet seksikohtauk sen aikana ja haastaa miehen oikeuteen. Väki jakaantuu kahtia niihin, jotka tukevat naista ja niihin, jotka syyttävät häntä valehtelusta. The Man From Rome Alankomaat, Saksa, 2023 Jaap Van Heusdenin ohjaama draama käsittelee uskoa ja totuutta. Isä Filippo ( Michele Riondino) yrittää paljastaa uskonnon nimissä harjoitettua humpuukia. Kun Filippo saapuu pieneen hollantilaiseen kylään, hän haluaa tutkia ihmeitä tekevää Madonna-veistosta. Samaan aikaan häntä alkaa kiehtoa kylässä asuva mykkä nuori nainen. The Magnet Man Belgia, Luxemburg, Alankomaat, 2023 Tragikomedia tunnetaan myös nimellä Rain Anyway, ja sen on ohjannut belgialainen Gust Van den Berghe. Antwerpenissa asuvalla Lucienilla (Suomessakin tänä vuonna vieraillut sirkustaiteilija Danny Ronaldo) on maaginen kyky kiinnittää metalliesineitä kehoonsa. Introvertti mies on onneton taiteilija, klovni, friikki ja muusikko, joka tuntee surua ja syyllisyyttä etäisen isänsä menettämisen takia. Ben-Joe Japani, 2023 Akira Iwamatsun ohjaama rankka draama perustuu tositapahtumiin. Saki Omura ( Nonoka Ishikawa) on opiskelija, joka haluaa tulla yhtä laihaksi ja kauniiksi kuin hänen uusi, suosittu ystävänsä Rena. Kun Rena etääntyy Sakista, ystävän torjunta laukaisee Sakissa bulimian. Hän päätyy toipumaan vuoristossa sijaitsevaan parantolaan, missä hänet ja muutama muu kuitenkin eristetään muista ja pakotetaan osallistumaan groteskiin ihmiskokeeseen. PÖFFin tiimin tärpit Voiman lukijoille Pimeiden öiden elokuvafestivaali valaisee marras kuun iltoja 27. kerran. Ohjelmistoon kuuluu paljon elokuvia Länsi­Balkanilta ja restauroituja klassikoita Jugoslavian mustasta aallosta. elokuvia tunnetuilta ohjaajilta. First Feature Competition ­sarjaan on valit­ tu hyviä esikoiselokuvia. Critics’ Picks Competition ­sarjassa kisaa kriitikoi­ den valitsemia taide­elokuvia. Rebels with a Cause Competi tion ­sarjaan kuu­ luu rajoja rikkovia elokuvia. Ohjelmistoon kuuluu myös suoma­ laisia uutuuselokuvia. Yksi elokuvista on teinityttöjen välisestä ensirakkau­ desta 80­luvulla kertova Valoa valoa valoa. Inari ja Juuli Niemen draama pohjautuu Vilja-Tuulia Huotarisen Finlandia Juniorin vuonna 2011 voit­ taneeseen nuortenkirjaan. ”PÖFFin ohjelmistosta löytyy jokai­ selle jotakin! Pääfestivaalin lisäksi Just Film ­sivufestivaalilla on erittäin laaja valikoima lasten­ ja nuortenelokuvia, ja PÖFF Shortsilla on ehdottomasti pal­ jon tarjottavaa jokaiselle elokuvaopis­ kelijalle”, kertoo Lokk. Kaikki elokuvat on tekstitetty eng­ lanniksi, mikäli ne eivät ole englannin­ kielisiä. ”PÖFF­juhlat ovat hienoja ja nuo­ rekkaita, ja ne järjestetään usein mel­ ko tuntemattomissa paikoissa Tallin­ nassa”, Lokk vinkkaa vielä. Esimerkiksi PÖFFin päätössere­ monian jatkot lauan taina 18.11. järjes­ tetään parkkihallireiveinä konsertti talo Alexelan kellaritasossa. Maksullinen tapahtuma on avoin kaikille. Tallinnan ja Tarton elokuvajuhlat (PÖFF) järjestetään 3.–19.11.2023. T ALLINNASSA ja Tartos­ sa järjestettävä Pimei­ den öiden elokuva ­ festivaali (viroksi Pi­ medate Ööde filmi­ festival eli PÖFF) on tänä vuonna uudistunut niin, ettei oh­ jelmistoa varten ole valittu vain yhtä teema maata. Sen sijaan teema­alueen muodostavat Länsi­Balkanin maat Serbia, Slovenia, Montenegro, Pohjois­ Makedonia ja Kroatia, ja näistä maista nähdään 13 uutta elokuvaa. Avajaiselokuvana nähdään Dragan Bjelogrli?in ohjaama The Guar­ dians of the Formula (Serbia 2023), jo­ ka sijoittuu vuoden 1958 Belgradiin. ”Kohdealue koostuu useista pienistä maista, jotka yhteistuottavat suurim­ man osan elokuvistaan. Siksi haluam­ me korostaa yhteistuotannon merki­ tystä pienten maiden välillä. Toiseksi kohdealueen elokuvat ovat pohjoisel­ le yleisölle hyvin tuntemattomia, joten valinnalla on myös sivistys aspekti”, festivaalin johtaja ja ohjelmapäällik­ kö Tiina Lokk kertoo. TEEMA-ALUEEN ELOKUVIIN sisältyy retrospektiivinen sarja, jossa esite­ tään yhdeksän restauroitua elokuvaa 1960–1970­luvuilta. Elokuvat kuulu­ vat suuntaukseen nimeltä Jugoslavian musta aalto. Se on kaakkoiseurooppa­ lainen vastine ranskalaiselle uuden aallon elokuvalle, jonka ohjaajat al­ koivat itse käsikirjoittaa elokuvansa ja siirtyivät studioista kuvaamaan Pa­ riisin kaduille. Kuten ranskalaiset kol­ legansa, monet Jugoslavian mustan aallon tekijöistä aloittivat uransa elo­ kuvakriitikkoina ja jäseninä elokuva­ kerhoissa, missä he tekivät ei­kaupal­ lisia lyhytelokuvia. Musta aalto syntyi vastavoima­ na aiemmin vallinneelle sosialistisel­ le realismille. Näille elokuville on lei­ mallista yhteiskunnallinen vastarinta, kriittisyys ja tabuaiheet. Tarinat ovat usein kyynisiä ja niissä on onneton loppu. Tekijöille tärkeintä oli kuvata ”titoismin” kommunismin rakenteita ja rajoituksia, usein nuorempien suku­ polvien näkökulmasta. Festivaalilla nähdään elokuvia aal­ lon merkittävimmiltä ohjaajilta kuten Dušan Makavejevin ohjaama rak­ kaustarina vanhemman insinöörin ja nuoremman kampaajan välillä: Man Is Not a Bird (Jugoslavia 1965). Teok­ sia on muiltakin merkittäviltä ohjaajil­ ta, kuten Aleksandar Petrovi?in rak­ kaustarina A Couple (1961) ja Živojin Pavlovi?in laulajan urasta haaveile­ vasta kulkurista kertova When I Am Dead and White (1967). PÖFFISSÄ PALKITA AN vuoden par­ haita elokuvia ja tekijöitä. Kilpa­ sarjoissa nähtävät elokuvat saavat yleensä maail man, kansainvälisen tai Euroopan ensi­iltansa PÖFFissä. Official Selection sisältää keskenään mahdollisimman erilaisia ensi­ilta­ Kohtaus Akira Iwamatsun draamaelokuvasta Ben-Joe.
• TEKSTI KAISU TERVONEN Lapsi katsoo sotaa Elokuvafestivaali Kettupäivien teemana ovat sodan ja rauhan kuvat. Erityisen likelle teema tulee lasten kautta. T ULEVAISUUS EI LUPA A suu­ ria kylän nuorille. Kyse ei ole näköalattomuudesta tai unelmien puutteesta: Yk­ si haaveilee räppärin hommista, toi­ nen näyttelijän urasta. Kolmas ihailee Elon Muskia ja haluaa rakentaa oman moottoripyörän. Kahdella on taiteel­ lisia taipumuksia ja kunnianhimoa. Kaikki viisi nuorta asuvat kuitenkin Donbasin alueella Ukrainassa, Venäjän miehityksen tuntumassa. He voivat kiikaroida parvekkeeltaan etulinjaan. Dokumenttielokuva We Will Not Fade Away (2023) alkaa talvesta 2019. Siinä vaiheessa nuoret ovat kuulleet tulituksen ääniä arkensa taustalla jo vuosia. Elokuva kertoo nuorten mah­ dollisuudesta päästä hetkeksi pois so­ dan värittämästä arjesta, patikoimaan Himalajalle. Katsomiskokemusta var­ jostaa kuitenkin tieto, että toivon pil­ kahdus jää vain pilkahdukseksi: pa­ hempaa on tulossa. Kun yksi nuorista piirtää liidulla yksisarvisia ruostunee­ seen porttiin, katsoja saattaa miet­ tiä, vieläkö portti on pystyssä vuonna 2023. ALISA KOVALENKON OHJA AMA We Will Not Fade Away on Kettupäivien, yhteiskunnallisen elokuvan festivaa­ lin, avajaiselokuva. Festivaalin teema­ na ovat tänä vuonna sodan ja rauhan kuvat ja ohjelmistoon kuuluu niin ly­ hytelokuvia kuin pitkiä elokuvia, niin dokumentteja kuin fiktioita. Elokuvien ja niiden kuvaamien konfliktien paljoudesta nousee esiin lapsen näkökulma. Se on tehokas ker­ ronnan väline, kun halutaan korostaa uhreja, viattomuutta tai väkivallan mielettömyyttä. Tai kun sodan rinnal­ le halutaan keveyttä – joku, joka vielä piirtää yksisarvisia. Lisäpainoa näkö­ kulma saa maailman nykytilantees­ ta, kun palestiinalaislapset kantavat Israelin valtion vihan. Kettupäivien ohjelmistossa lap­ sen näkökulma saa erilaisia muoto­ ja. Lyhyt elokuva Away (2022) kertoo kahdesta 16­vuotiaasta ukrainalais­ pakolaisesta Budapestissä, ja lyhyt­ animaatio Hope (2022) kuvaa keski­ afrikkalaista poikaa, joka löytää suojan hylätystä tankista. Oscarin voittanees­ sa lyhytelokuvassa Toyland (2009) ai­ kuinen yrittää toisen maailmansodan aikaan uskotella lapselle, että juutalais­ naapurit ovat lähdössä ”lelumaahan”. NATSI-SAKSA JÄTTI JÄLKEENSÄ pal­ jon filmimateriaalia, jossa univormu­ pukuiset miehet paasaavat tuhon poli­ tiikkaa. Kettupäivien ohjelmistoon kuuluvassa pitkässä dokumentissa My Nazi Legacy (2015) kyseistä paasausta limitetään kotifilmien kuviin perheis­ tä ja isistä. Juju on siinä, että arkisto­ filmien natsiupseerit ja perhekuvien isät ovat samoja ihmisiä. David Evansin dokumentin pää­ henkilöt Horst van Wächter ja Niklas Frank eivät enää ole lapsia, mutta heidän näkökulmaansa sisältyy myös lapsen näkökulma. He ovat kyseisten natsiupseerien poikia. Elokuvassa on kolmaskin päähenkilö, ihmisoikeus­ juristi ja tietokirjailija Philippe Sands. Iso osa hänen suvustaan kuoli holo­ kaustissa. Sands on myös dokumen­ tin käsikirjoittaja. Hän saapuu Kettu­ päivien vieraaksi. AIKUINEN NÄKEE ISÄNSÄ eri valossa kuin lapsi. Vaikka Niklas Frank muis­ telee lapsuuttaan osin lämmöllä, hän tuomitsee isänsä teot yksiselitteisesti. My Nazi Legacyn vaikuttavin jännite ei ole kuitenkaan kahden näkökulman välinen. Suurin hankaus asettuu natsi­ upseerien jälkeläisten välille. Horst van Wächter ei painostettunakaan suostu myöntämään isänsä syyllisyyt­ tä hirmutekoihin. Rivien välissä van Wächter tulee toistaneeksi filosofi Hannah Arendtin kuulua ajatusta banaalista pahasta, byrokraattisesta tottelemisesta ilman erityistä moraalista itsetutkiskelua. Van Wächter pitää isäänsä miehenä, joka vain noudatti käskyjä. Se lienee aikuinen näkökulma so­ taan. Ruslan on yksi We Will Not Fade Away -dokumentin päähenkilöistä. Nuorukainen ajelee moottoripyörällään, kun taustalla pauhaa sotakone. ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS ROBERTO ROSSELLINI, MARKKU LEHMUSKALLIO, CHANTAL AKERMAN, PARHAAT KONSERTTI­ ELOKUVAT JA PALJON MUUTA KINO REGINAN TALVESSA 5.12.–3.3. Teemana ohjaaja Valentin Vaala, jota kalenteri esittelee upein kuvin työssään kulissien takana VAIN 12 € www.kavi.fi/kalenteri KINO REGINA, OODI TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 LIPUT 8 € / 7,50 € KINOREGINA.FI Maailman parhaat elokuvat: kinoregina.fi
• 50 • 8 / 2023 ELOKUVAT Ken Loach: THE OLD OAK Ensi-ilta 8.12. Jo elokuvan alku osoittaa, että 87-vuotiaan Ken Loachin elokuvalliset taidot ja kantaaottavuus ovat yhä kohdallaan. Siinä dialogin päällä näytetyissä mustavalkoisissa valokuvissa tiivistyy, millaisia jännitteitä syntyy, kun kuihtuvaan pohjois englantilaiseen kaivoskaupunkiin tuodaan bussillinen Syyrian pakolaisia. Samoissa kuvissa läsnä ovat ennakkoluulojen ja solidaarisuuden siemenet. The Old Oakin avainhenkilöt ovat sielukas pubin pitäjä TJ ( Dave Turner) ja nuori pakolainen Yara ( Ebla Mari). Tärkeässä osassa ovat myös ulkomaalaisiin merkityksettömyyden tunnettaan kanavoivat baariäijät, omien varauMartin Scorsese: KILLERS OF THE FLOWER MOON Elokuvateattereissa nyt. Öljylähteet suihkuttivat mustaa kultaa osagekansan alueella nykyisessä Oklahomassa. Juuri osageista otetuista valokuvista Pohjois-Amerikkaa asuttaneet eurooppalaisten jälkeläiset loivat sulka päässä kulkevia arkkityyppejä, joita sitten vuosisatojen ajan kutsuttiin ”intiaaneiksi”. 1900-luvun alkupuolella osageja alkoi kuolla joukoittain hämärissä olosuhteissa myrkkyä nielleinä tai luoteihin törmänneinä. Ohjaaja Martin Scorsesen mestariteos repii auki maan rumaa ja kivuliasta historiaa. Tosiasioihin perustuvana se näyttää armottomasti, miten loputtoman ahne valkoinen KOONNUT TUOMAS RANTANEN Veljko Vidak: CINÉMA LAIKA Ensi-Ilta 10.11. Lämminhenkinen Cinéma Laika tuo Aki Kaurismäen kameran toiselle puolelle ja on paitsi ylistys hänen tuotannolleen myös apologia elokuvalle. Kroatialaisohjaaja Veljko Vidak kuvaa, kuinka Kaurismäen ja Mika Lätin Karkkilaan perustama Kino Laika elävöittää alavireistä pienkaupunkielämää metsän kupeessa. Itsereflektiivisyydestään huolimatta elokuvan kerronta on koskettavan välitöntä sekä haastaa todellisuuden ja elokuvan rajaa universaaleihin kysymyksiin vedoten. ANNA-SOFIA SCHALLER Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit 15.11.–19.11. Yle Teema & Fem: Teeman elokuvafestivaali Tämän kerran klassikkotärppi on Werner Herzogin pyhää ja pahaa 1500-luvun löytöretkeläisten kautta käsittelevä Aguirre, Jumalan viha (Saksa, 1972), jota kätevästi täydentää Thomas von Steinaeckerin tuore dokumentti Werner Herzog, radikaali uneksija (Saksa, 2022). Pimeyden ydintä viidakosta etsii myös Alejandro Landesin Monos (Kolumbia, 2019). Tyystin toisenlaista matkaa edustaa David Lynchin The Straight Story (USA, 1999), jossa Hollywoodin vanha stuntman Richard Farnsworth esittää sielukkaasti 72-vuotiasta senioria, joka lähtee ruohonleikkurilla tapaamaan sairastunutta veljeään toiseen osavaltioon. 05.12. Yle TV1: Aktivistit (Suomi, 1939) Suomi-Filmi-yhtiön vahvan vaikuttajan Risto Orkon (1899–2001) ohjaama elokuva kannattaa noteerata ensi sijassa oman aikansa kansallismielisiä tunnelmia kuvaavan antikvaarisen arvonsa takia. Sortovuosiin 1899–1916 sijoittuvassa elokuvassa Helena Karan esittämä senaattorin tytär juonii venäläisiä vastaan niin pontevasti, että elokuva oli ulkopoliittisista syistä esityskielossa vuosina 1944–1986. HBO: No Man’s Land (Ranska, 2020) Amit Cohenin, Maria Feldmanin ja Ron Leshemin luomassa sarjassa ranskalainen Antoine saa vihjeen, että hänen kuolleeksi luultu sisarensa taistelee Syyrian kurdien naisosastossa Isistä vastaan. Poliittisten ja psykologisten vaikuttimien suhteen tavallista paremmin kirjoitetun sarjan rinnakkais tarinassa seurataan kolmen Isiksen joukkoihin värväytyneen brittimiehen kohtaloa. 16.12. alkaen Yle Teema: Suomi on queer (Suomi, 2023) Yle Kioskin kuusiosaisessa dokumenttisarjassa paikallistetaan Suomen seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historian tärkeitä käänteitä muun muassa Pirkko Saision, Marja-Sisko Aallon ja Madame IsaDoran viitoittamalla tiellä. Tämän päivän aallokoissa taas purjehditaan ainakin Benjamin Peltosen, Yeboyahin, Aron Luokkalan, Henny Harjusolan, Pinja Eskolan ja Pehmeekollektiivin kipparoimana. Yle Areena: Talo (Tanska, 2023) Kim Fupz Aakesonin luomassa laatusarjassa kuvataan vankilan sisäisiä valtapelejä, joissa vartijoiden ja vankien enemmän ja vähemmän eettiset vaikuttimet ja yksityiset elämät menevät monimutkaisella tavalla sekaisin. Keskeisessä vanginvartijan roolissa nähdään aikanaan Rikos-sarjaa kolmen kauden ajan (Tanska, 2007, 2009 ja 2012) vaikuttavasti tähdittänyt Sofie Gråbøl. mies, nykyisten trumppilaisten henkinen esi-isä, käyttää väkivaltaa, valehtelee ja alistaa. Rasismi on tärkeä työkalu, kun luodaan muka perusteet sille, miksi toinen saa hallita ja miksi toisen on kuoltava. Elokuva olisi katsomisen arvoinen jo pelkästään Lily Gladstonen roolisuorituksen takia. Montanan Blackfeet-reservaatissa kasvanut, tyylikkään rauhallisesti syvää ylpeyttä huokuva naispääosa on hieno kontrasti Leonardo DiCaprion vajaaälyiselle perusöykkärille. Ja onpa tarinassa itse paholainenkin, kaiken takana väijyvä, marionettejaan liikutteleva moni kasvoinen Roope Ankka. Häntä on päässyt esittämään Scorsesen rakkain luottonäyttelijä Robert De Niro. IIDA SIMES Margarethe von Trotta INGEBORG BACHMANN – MATKA AAVIKOLLE Ensi-Ilta 24.11. 81-vuotias Margarethe von Trotta on yksi sodanjälkaisen Saksan tärkeimmistä ohjaajista. Hänen elokuvissaan käsitellään usein Saksan historiallisia traumoja merkittävien naisten henkilökuvien kautta. Sellaisia ovat esimerkiksi Hannah Arendt (2012), Rosa Luxemburg (1986) sekä Sisarukset (1981), jossa vain hiukan verhotusti on kyse RAF-terroristi Gudrun Ensslinistä ja hänen sisarestaan. Hänen uusi elokuvansa kertoo runoilija Inge borg Bachmannista (1926–1973) keskittyen erityisesti hänen suhteeseensa sveitsiläiskirjailija Max Frischin kanssa. Bachman nähdään ristiin eri ajankohdissa etsimässä omaa tilaansa henkisesti ahtaaksi käyvässä parin Zurichin asunnossa, enemmän omillaan kotikaupungikseen mieltämässään Roomassa, puimassa huoliaan säveltäjäystävälleen Hans Werner Henzelle sekä vaeltamassa Egyptin autiomaassa myöhemmän kumppaninsa, kirjailija ja elokuvantekijä Adolf Opelin kanssa. Mestariohjaaja osaa kertoa olennaisen kuvien rytmillä, valojen sävyillä näyttelijöidensä hillittyihin katseisiin ja kehonkieleen luot taen. Bachmannia esittävä Vicky Krieps loihtii hahmoonsa taiteeseen omistautuneen ihmisen itsellisyyttä ja monen lajin intohimoa. Ronald Zehrfeldin Frisch tuntuu hänen seurassaan oudon eriseuraiselta, mutta ilmeisesti tämä ristiriita vastaa todellistenkin henkilöiden suhdetta. Autiomaan avaruudellinen tilavuus ja syvä kauneus laajenevat etsityn vapauden tunteen metaforiselle tasolle. TUOMAS RANTANEN tuneisuuksiensa yli kiipeämään kykenevät muut asukkaat ja vinkeä Marra-koira. Sosiaalinen realismi, luokkanäkökulma ja riiston rakenteita vastaan asettuva toveruus ovat kuin Loachin ja käsikirjoittaja Paul Lavertyn edellisissä elokuvissa Kiitos tilauksestanne (2019) ja Minä, Daniel Blake (2016). Elokuva on sentimentaalinen ja hyvään pyrkivä aina opettavuuteen asti. Silti ihmisen täytyy olla sydämeltään kiveä tai umpinatsi, ellei hänen silmänsä kostu sorrettujen jaetun aterian ja maahanmuuttajaperheen surun yhteisöllisen kokemisen äärellä. Tekijän testamentillista sävyä taas voi tulkita kohtauksissa, joissa sivutaan kuoleman läheisyyttä ja on jopa haikuja uskonnollisuuden suuntaan. TUOMAS RANTANEN
• www.skenesali.club Jönsaksentie 6 • 020 7191 782 Myyrmäen aseman vieressä K-18 / Anniskeluoikeudet Pe 17.11. klo 20:00 14,50€/16€ JUKKA NOUSIAINEN & SINI SUVANTO Pe 24.11. klo 20:00 22€/25€ KUNINGASIDEA La 25.11. klo 19:00 9,90 € VELMU-klubi: I.F.A MUDDY MOONSHINE, EGRES La 2.12. klo 19:00 18€/20€ HELLA-klubi: MELROSE, THE WYMAN FAMILY Ti 5.12.klo 20:00 16,50 €/21 € PÄÄESIINTYJÄT Pe 8.12. klo 20:00 16,50€/18 € KALLE KINOS,SHAKKII La 9.12. klo 19:00 12,50€/15€ VELMU-klubi: SATAN´s FALL, MUTANT BLAST, NIGHTSTRYKE, CHALICE PE 15.12. klo 20:00 12,50 €/15 € NYRKKI KYLLIKKI La 16.12. klo 20:00 24,50€/27 € MILJOONASADE To 7.3.2024 klo 19:00 27,50 € /30 € SIR ELWOOD DUO Katso myös Jazz-klubi Lobby Myyrmäen tarjonta www.lobbymyyrmaki.fi Dokumentaarinen esitys rakkauden ehdoista 8.–15.12.2023 Q-teatterin Puoli-Q-näyttämöllä Liput: 14.11. alkaen Q-teatterin lipputoimistosta (044 248 7835) ja www.tiketti.? Tunturikatu 16, Helsinki vegem.fi v JO EN SU UN JO EN SU U NYKYTANSSIFESTIVAALI CONTEMPORARY DANCE FESTIVAL 23.–25.11.2023 ITAK.FI