Koe Sodan ja rauhan keskus Muisti Päämajakaupunki Mikkelissä www.muisti.org
Koe Sodan ja rauhan keskus Muisti Päämajakaupunki Mikkelissä www.muisti.org
LIPUT: ALKAEN 39 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) KUKA TAPPOI BAMBIN? MONIKA FAGERHOLM PIPSA LONKA ENSI ILTA 31.8.2023 PIENI NÄYTTÄMÖ VOIKO PAHAN UNOHTAA? Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi. Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. Ku va : N oo ra G ea ge a LIPUT: ALKAEN 36 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) Ku va : M itr o H är kö ne n ENSI ILTA 27.9.2023 STUDIO PASILA
LIPUT: ALKAEN 36 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) Ku va : M itr o H är kö ne n ENSI ILTA 27.9.2023 STUDIO PASILA 2023 OFFICIAL SELECTION BEN WHISHAW FRANZ ROGOWSKI
8 • 7 / 2023 TIINA , 38, Turku ”Koti merkitsee kotipaikkaa, siellä on perhe ja lemmikit.” LINA , 15, Helsinki ”Koti merkitsee sellaista paikkaa, mihin pääsee turvaan ja rentoumaan.” JUSSI , 46, Helsinki ”Perhettä.” MARTTI , 66, Helsinki ”On se sellainen tärkeä turvapaikka. Mutta toisaalta ”My home is where my hat is”, eli kotini on siinä, mihin hattuni lasken, joten mitään kauhean vahvaa sidonnaisuutta mihinkään tiettyyn ei ole.” Mitä koti merkitsee sinulle? Mielipide TEKSTI JA KUVAT ANTON HÄMÄLÄINEN Ikääntyvälle Suomelle tarvitaan kipeästi lisää hoivapaikkoja – ja hoitajia. Tulevaisuudessa hoivaa pyritään järjestämään hybridimallin mukaan. TEKSTI EMILIA MIETTINEN Sija vanhuksille M erja W esa nd er Argentiinalaisen taiteilija Milu Correchin muraali vuodelta 2017 Kannelmäen palvelukeskuksen seinässä. ”K AIKILL A hyvin vointialueilla hen kilöstön saata vuus on vaikeaa”, kertoo Minna Nummi, Vantaan ja Keravan hyvin vointialueen hoivaasumisen palvelu aluejohtaja. ”Meillä hoivaasumisen näkökulmasta kesän aikana ja sen jälkeen tilanne on kohentunut rekry tointien osalta.” Hyvinvointialueen yh distymisen myötä palkkoja on harmo nisoitu käytännössä niin, että Vantaan kaupungin alhaisempia palkkoja on korotettu lähemmäs Keravalla makset tua tasoa, mikä on helpottanut uuden työvoiman värväämistä. Hoivaasuminen voi tarkoittaa ym pärivuorokautista palveluasumista tai itsenäisempää yhteisöllistä asumista. ”Suurin osa meidän hoivaasumisen palveluista on ympärivuorokautis ta asumista. Esimerkiksi Myyrmäes sä niin kutsutussa hybriditalossa on 199 asiakaspaikkaa kuudessa kerrok sessa, joista yhdessä on 19 paikkaa yh teisöllistä asumista. Muissa kerrok sissa paikkoja käytetään joustavasti tarpeen mukaan yhteisölliseen asumi seen.” Yhteisölliselle asumismuodolle ei kuitenkaan ole tarvetta yhtä lailla. ”Ihmiset asuvat pidempään kotona, ja apu järjestetään sinne.” THL on arvioinut, että sosiaali ja terveysala tarvitsisi 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä, kun suurten ikäluokkien työntekijät siirtyvät eläkkeelle ja heistä itsestään tulee hiljalleen hoitoavun tarvitsijoi ta. Hoitohenkilökunnan pulasta on pu huttu jo vuosikymmeniä, mutta tilan ne on päässyt kriisiytymään. Päivystyshenkilökunnan ympä ri maata raportoima potilasturval lisuuden vaarantuminen ruuhkien vuoksi on osoitus tilanteen vakavuu desta. Päivystyksiä ruuhkauttavat ko tona asuvat etenkin huonokuntoiset vanhukset, jotka tarvitsisivat ensisi jaisesti muuta kuin päivystysapua. Lisäksi jatkohoitoon ohjaaminen on vaikeaa esimerkiksi vuodeosastopaik kojen puutteessa. Ympärivuorokauti sia hoitopaikkoja monilla paikkakun nilla on jouduttu sulkemaan, koska lain edellyttämään hoitajamitoituk seen – 0,65 hoitajaa yhtä potilasta koh ti – ei yksinkertaisesti ylletä. Orpon hallitus on lykännyt hoitajamitoituk sen nostoa 0,7:ään vuoteen 2028 saak ka, jotta henkilöston riittävyys saa daan varmistettua. NUMMI LUOTTA A TULEVAISUUTEEN . ”Hallitusohjelmassa on esityksenä et tä 0,65:n henkilömitoitus pidetään voi massa. Luotan tämän toteutumiseen. Myös meille tärkeät moniammatilli set tiimit, jotka vahvistavat asiakkaan arkea, mainitaan hallitusohjelmassa, samoin kuin hoivatyötä ja potilastur vallisuutta lisäävät teknologiat. Hen kilöstön saatavuus kun tästä vielä paranee.” Alueella varaudutaan tulevaan. Esimerkiksi Tikkurilaan ollaan ra kentamassa uutta vanhustenkeskus ta, mihin tulee ympärivuorokautisen hoidon lisäksi myös hybridiasumista. Se on Nummen mukaan tulevaisuut ta. ”Hybridimalli on tärkeä. Kotihoiva mallissa asukas saa ensin turvaa yhtei söllisestä asumisesta, ja kun fyysinen toimintakyky tai muisti heikkenee, hän voi jäädä asumaan samaan asun toon ja saakin siihen ympärivuorokau tisen asumisen palvelut.” Tarvetta uusille keskuksille on. Kesä kuusta alkaen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on kuukausittain jo nottanut yli 150 asia kasta. Satu Kiuru, Vantaan ja Keravan hyvinvointi alueen vanhusten palvelujen järjestämisen ja ostopalvelujen päällikkö, kertoo, että näiden asiak kaiden keskimääräinen odotusaika touko ja elokuun aikana oli 70 vuorokautta. ”He odottavat paik kaa kotona omaishoidon, kotihoidon ja tarvittavien tukipalveluiden turvin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaalan osastoilla tai lyhytaikaisen hoidon yksiköissämme.” Vertailun vuoksi, yhteisölliseen asu miseen jonottajia oli elokuun lopussa vain 15 asiakasta. Kiurun mukaan hy vinvointialueille siirtyminen ei ole vai kuttanut palveluiden piiriin pääsemi seen. Helsingin Sanomat uutisoi syys kuun lopussa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkydön mukaan ensi vuoden budjet tiesityksestä tulee alijäämäinen, sillä alueella ei yksinkertaisesti ole mistä leikata. Aronkydön mukaan juuri vanhus ten hoitopaikkoja on liian vähän. HS:n artikkelin mukaan toimintaa kyllä ke hitetään, mutta säästövaikutukset nä kyvät vasta vuosien päästä.
7 / 2023 • 9 Karstein Volle Leikkausten kokonaisvaikutuksia pitää arvoida. Erityisesti lapsiperheet tarvitsevat tukea. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS KUVA PINJA NIKKI TEKSTI MIIA VISTILÄ Kumppanuus vanhemmuus kiinnostaa K UN LAPSI TEHDÄ ÄN niin, et tä biologiset vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään, puhutaan kumppanuusvanhemmuu desta. Tällöin lapsella on useimmi ten alusta asti kaksi kotia ja monesti myös yli kaksi vanhempaa. Tyypilli sesti näin ovat lapsia hankkineet sek suaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, mutta nykyisin yli puolet kumppanuusvanhemmuudesta kiin nostuneista eivät kuulu näihin vähem mistöihin. Eniten kumppanuusvan hemmuus kiinnostaa yli 30vuotiaita. Moni on alkanut pohtia kumppanuus vanhemmuutta vasta kriisin kaut ta, kun ydinperhehaaveet eivät ole toteutuneet. ”Kumppanuusvanhemmuus so pii sellaisille ihmisille, joilla on hyvät tunne ja vuorovaikutustaidot ja jotka tulevat helposti toimeen toisten kans sa. Myös kärsivällisyys on tär keää, sillä tulevaan vanhemmuuskump paniin kannattaa tutustua huolella, vaikka tuntuisikin että lapsen han kinnalla on kiire”, Sateenkaariper heet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen kertoo. Vanhemmuuskumppania voi et siä esimerkiksi Kumppanuusvanhem maksi.fi-sivuston kautta. Sivustolta löytyy myös tietoa vanhemmuuteen liittyvästä lainsäädännöstä sekä hyvän vanhemmuuskumppanuussuhteen luomisesta keskustelujen, tunnetyön ja erilaisten sopimusten kautta. ”Van hempien keskinäinen suhde on kump panuusvanhemmuudessakin lapsen koti, riippumatta siitä, miten vanhem muus jaetaan. Keskeistä on arvostus toisia kohtaan ja halu yhteistyöhön”, Niittynen jatkaa. Vuoteen 2024 kestävässä hankkees sa järjestetään koulutusta kumppa nuusvanhemmille, sitä pohtiville sekä perhetyön ammattilaisille. Tavoittee na on, että kumppanuusvanhemmuus tunnetaan perhemallina muiden jou kossa ja että siihen saa tulevaisuudes sa tukea monilta eri tahoilta. H ALLITUS suunnittelee opinto tuen indeksikorotusten jäädyt tämistä ja asumistuesta leik kaamista. Samalla yhä pienem pien tulojen suunnitellaan laskevan asumis tuen määrää. Opiskelijat ovat vastustaneet suunnitelmia lukuisilla mielenosoituksilla, esimerkiksi valtaa malla yliopistoja. Yhä useampi opiskelija nostaa opinto lainaa. Opintojen tullessa pää tökseen korkeakouluopiskelijalla on opintolainaa keskimäärin yli 20 000 eu roa. Korkokulut ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti, mikä aiheuttaa monelle opiskelijalle taloudellisia vai keuksia. ”Kun tulevaisuus näyttää epä varmalta, opiskelijat tarvitsevat myös opiskeluun kytkettyä, vastikkeetonta tukea. Se, että yhä useampi ottaa lainaa tässä elämänvaiheessa ja näillä koroilla ei ole järkevä ratkaisu”, sanoo Tampe reen yliopiston sosiaali ja terveyspoli tiikan professori Juho Saari. Saaren mukaan opiskelijoita olisi järkevä tukea esimerkiksi ohjaamalla heitä tuettuihin säätiöiden asuntoihin. Säätiöiden asuntoja tukemalla asumis yksikkökohtainen vuokrataso laskisi ja opiskelijoihin liittyvän asuntopolitii kan painopiste siirtyisi asumistuesta asumisen tukemiseen. Erityisesti tukea pitäisi ohjata lapsi perheille, joissa opiskellaan ja saadaan asumistukea. Lapsuudessa koetun köy hyyden on todettu lisäävän syrjäyty misen riskiä aikuisena. ”Usein sanotaan, että lapsiperhei tä pitää tukea palveluilla. Perustervei den ja toimintakykyisten opiskelevien lapsiperheiden kohdalla kohdennetut tulonsiirrot ovat järkevämpi tapa toi mia, koska jo tulojen nousu vähentää arjen stressiä merkittävästi. Tilanne on toinen, jos opiskelevassa perheessä on tulojen niukkuuden ohella mielen terveysongelmia. Tällöin kohdennettu palvelu on perusteltu.” Kun leikkauksia on suunnitteilla moniin eri tukiin, Saaren mielestä tu lisi rajata, kuinka paljon kotitalouden vuositulot saisivat enintään muuttua kerralla. Perustuslain mukaan perus oikeudet tulee turvata ja ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan. ”Käytännössä se tarkoittaisi esi merkiksi sitä, että jos perhe menettää samanaikaisesti asumistukea, työt tömyysturvan lapsikorotuksia, sekä jatkossa indeksoinnin jäädytysten myötä ostovoimaansa, ja niin edel leen, yhteenlaskettu inflaatiolla kor jattu summa tulisi rajata korkeintaan tiettyyn lukuun ensimmäisenä vuon na ja sitten edelleen uuteen lukuun toisena vuonna. Sillä tavalla perheet ja yksilöt ehtisivät sopeutua tilantee seen ja tehdä ratkaisuja. Indeksijää dytykseen muutosraja onkin jo asetet tu, mutta sama tarvitaan tulonsiirtojen leikkaukseen. Tämä tarkastelu edellyt tää leikkausten yhteisvaikutusten tar kastelua.” Lisäksi arjen kustannustaso oli si tärkeää saada ”kohtuulliselle tasol le”. Se sisältäisi esimerkiksi liikkumi sen kustannukset, yhtiövastikkeita ja energiakustannuksia. ”Sillä puolella julkisella vallalla on vielä käyttämättömiä työkaluja muun muassa sähköntarjonnan sääntelyn uudistamisessa ja opiskelijaasumisen tuen laina ja korkosäännöissä. Jonkin verran liikkumavaraa on myös julki sen liikenteen tukemisessa, mikä käy tännössä tarkoittaa paikallisliikenteen opiskelijalipun päivä ja kuukausihin nan alentamista.” Opiskelijat ahtaalla Pi nja N ikk i
10 • 7 / 2023 Matka vapauteen Durk Dehnerin elämäntehtävä on Tom of Finlandin maailmaa muuttaneen perinnön vaaliminen. Keväällä 2023 hän sai Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkin. K AIKKI , mitä Tom of Finlandille eli taitei lija Touko Laaksoselle lähetetyistä kir jeistä on jäljellä, on tuhansittain leimat tuja postimerkkejä. ”Hän poltti kai ken siltä varalta, että edessä olisivat vaikeat ajat”, Tom of Finland sää tiön perustajajäsen ja puheenjohtaja Durk Dehner kertoo Kiasmassa. Siellä on esillä Tom of Finlandin homoeroot tisen taiteen suurnäyttely Rohkea matka. Tom ymmärsi, että maailmassa ei mennä tasaisesti kohti parempaa. Vä lillä voi tulla takapakkia. ”Mieti abort tilakia Yhdysvalloissa. Tai miten trans yhteisöön on reagoitu.” Dehnerin mukaan Tom halusi suo jella hänelle kirjoittaneita ihmisiä myös 1980 ja 90luvuilla, silloinkin kun homoseksuaalisuuden sosiaalinen ja laillinen asema oli muuttunut paljon paremmaksi kuin mitä se oli ollut hä nen nuoruudessaan, jolloin ihmisiä vangittiin tai lähetettiin hoitoon ho moseksuaalisuuden vuoksi. NatsiSak sassa tarjottiin yksisuuntainen matka keskitysleirille. Maailma ei ole täysin muuttunut. On monia maita, joissa vallan pitäjien mie lestä vääränlaisen seksuaalisen identi teetin vuoksi pääsee hengestään, joko virallisesti valtion tai sitten aktiivisten kansalaisten toimesta. Ja edelleen sek suaali ja sukupuoli vähemmistöillä on kohonnut itse murha riski. ”Eräs minun ja Tomin tuntema nuori mies kertoi meille, miten hänen isänsä, pienen maalaispaikka kunnan helluntailaispastori, tapasi sanoa, kuinka homojen veri on paremmassa käytössä maalina ladon kyljessä kuin virtaamassa homojen suonissa. Sel laisessa lapsuudenkodissa tämä nuo ri mies kasvoi ja yritti olla tappamat ta itseään.” Tuosta on homoseksuaalille helve tillisen pitkä matka Pridemarssille. Mutta siitä pääsemmekin Tom of Fin landin järisyttävään ytimeen. Yhtään liioittelematta voi sanoa, että Kaarinassa opettajapariskunnal le vuonna 1920 syntynyt Touko Laak sonen muutti maailmaa perustavan laatuisella tavalla. Hänen eroottisessa taiteessaan – jota Tom itse tapasi vaati mattomasti kutsua ”likaisiksi kuviksi” ja joka alkuun levisi maailmalle yksit täisinä kuvina huomaamattomissa kir jekuorissa – miehet katsovat toisiaan hyväntuulisesti, jopa lempeästi, valta vat penikset tanassa. Ja perseessä, tai suussa. Finlaysonin sisäsiisteihin lakanoi hin ja postimerkkeihin ei tosiaan ole painettu niitä kaikkein pornografisim pia kuvia. Tom of Finlandin kuvat näyttivät kaikille, miten miesten välinen rak kaus ja himo voi olla riemukasta ja vapaata. Sitä ei tarvitse hävetä tai kät keä. ”Hänen vaikutuksensa juurtui länsimaiseen kulttuuriin, läpäisi sen. Ihmiset eivät oikein edes ymmärrä, kuinka valtava mullistus se oli.” Turvasatama Kanadan Albertasta lähtöisin oleva Durk Dehner oli jo hyvin nuorena tie toinen omasta seksuaalisesta identi teetistään, aivan kuin Touko Laakso nenkin. Dehner otti kaiken irti hippien ja vapaan rakkauden aikakaudesta ja opiskeli taidetta ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin. Valokuvamallina Los Angelesis sa työskennellyt Dehner törmäsi Tom of Finlandin piirroksiin ja sai tämän osoitteen ystävältään Dom Orejudosilta, joka niin ikään teki homoeroot tista taidetta taiteilijanimellä Etienne. He aloittivat kirjeenvaihdon, ja vuon na 1977 Tom tuli ensimmäistä kertaa Los Angelesiin tapaamaan Dehneriä. Tom tunnisti tämän homoeroottisen After Dark lehden kuvista, joissa Deh ner oli poseerannut. Dehner esitteli Tomille Los Ange lesia ja tutustutti tämän kaupun gin homo yhteisöön ja sen tarjoamiin huvituksiin. ”Olin nuori ja kaunis, ja minulla oli hauskaa. Mutta minulla ei ollut tar koitusta. Ja sitten seurasin, kuinka jät kät odottivat pitkässä jonossa todella kärsivällisesti ihan vain päästäkseen kättelemään häntä ja kertomaan, että ’olen tässä tänään sinun ansiostasi’. Nämä tyypit pienistä kaupungeista, he törmäsivät hänen töihinsä kehon rakentajalehdissä ja löysivät niistä turva sataman.” Kokemus muutti Dehnerin elämän. ”Päätin, että koska hän on tehnyt jo tain näin valtavan hienoa meidän kaikkien eteen, minä haluan tehdä jo tain hänen hyväkseen.” Tom oli vihainen siitä, että hänen töidensä tekijänoikeuksia rikottiin eri tyisesti Yhdysvalloissa. ”Eikä oikeus laitos lotkauttanut korvaansa jutuil le, jotka koskivat pornografiaa. Siispä ratkaisimme asian liiketoiminnan kei noin. Perustimme oman kustantamon ja julkaisimme hänen nimellään hyvä laatuisia kirjoja, joita myimme posti myyntinä.” Kustantamon perustamisvuon na 1979 Tom of Finland ja Durk Deh ner hankkivat Los Angelesista kauniin vanhan talon. Nykyisin se tunnetaan nimellä House of Tom. ”Istutimme ym pärille tiheän pensasaidan, jotta ihmi set voisivat olla ja elää vapaasti port tien sisäpuolella.” Tom of Finland säätiö perustettiin vuonna 1984. Nykyisin säätiö on koti paikka Tomin oman taiteen lisäksi kai kenlaiselle eroottiselle taiteelle – ja sen TEKSTI EMILIA MIETTINEN KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN Tom of Finlandin -säätiön puheenjohtaja Durk Dehnerin neuleessa komeilee säätiön ensimmäinen logo.
LÖYTÖRETKIÄ HYLÄTTYYN MENNEISYYTEEN M A AILMAN VANHIMMAT KAUPUNGIT sijaitsevat Lähiidässä. Oletettavasti vanhin kaupunki, jossa on ollut yhtä jaksoisesti asutusta, on Palestiinan alueella si jaitseva Jeriko. Sitä alettiin asuttaa 9 000 vuot ta ennen ajanlaskun alkua. Urbaanit ympäristöt saivat kehittyä sodas sa ja rauhassa yli 11 tuhannen vuoden ajan, kunnes Helsingin kuumeisessa sykkeessä il mestyi Voimalehden numero 07/04. Otsikon ”Retkellä Kyläsaaren soramaal la” alla oli Sami Takalan juttu urban explo ration liikkeestä. Sen sittemmin laajennuttua Suomessa käsite on suomennettu urbaaniksi löytö retkeilyksi. Jutun mukaan asian harrastajat ”seikkai levat hylätyissä ja autioissa rakennuksissa: asunnoissa, sahoilla, siiloissa, bunkkereissa”. Löytöretkeilijät eivät ri ko paikkoja. Jutussa haastateltu nimimerkki Kimmo kertoi, miten hä nen ensimmäinen seikkailukohteensa oli ”järvenpääläinen huvila”, mutta koska ovet olivat kiinni ja ikkunat ehjät, hän ei päässyt sisään. KAUTTA YLI 20-VUOTISEN historiansa Voima on sangen ansiokkaasti raportoinut graffitikulttuurista osana taideskeneä. Tässä jutussa haas tateltu henkilö ei kuitenkaan arvostanut taiteenlajia: ”Kimmo ei pidä graffiteista ja paheksuu ilkivaltaa. ’Nuoret ovat tu levaisuuden päättäjiä, ja he pistävät paikkoja palasiksi. Kun he joskus pääsevät päättämään asioista, heillä on edelleen into pistää paikko ja matalaksi. Kaikkea ei voi suojella, mutta jotain pitäisi jättää jälki polvillekin.” Retkeilijän tärkein väline vaikutti olevan kamera. ”Seikkailupai koista löytyy kaikkea kivaa, mutta eettiset ohjeet kieltävät ottamasta mitään mukaan”, kirjoitti Takala ja siteerasi Kimmoa: ”’Mä saan valo kuvan niistä. Jos mä ottaisin jotain mukaan, mä en voisi puhua vaka valla naamalla eettisyydestä.’” HELSINGIN KYLÄSAARI on vuosikymmenten ajan näyttänyt samanlai selta kuin Stalkerin ankeat alueet Neuvostoliitossa. Me Voiman tekijät kuljeskelemme Kyläsaaressa paljon, sijaitseehan toimitus muinaisen Voiman jutun seikkailupaikkojen vieressä. Lähellämme on myös kuin toinen koti monelle Voiman toimittajalle – tai kolmas koti, sillä toimitus on se toinen – urbaanin seikkailuhengen ja joutomaan hyödyntämisen timanttisin ilmentymä: vapaaehtoisvoimin rakennettu ja aktiivisesti ylläpidetty Sompasauna, sen kolme löylyhuonetta, uimaranta ja piano. Elokuvantekijöitä on aina viehättänyt ajatus urbaaneista rauniois ta ja jättömaista. Ne muistuttavat katsojaa kaihoisasti menneistä ajois ta tai henkivät alamaailman kohtaamisten ahdistunutta tunnelmaa. Kun paikat on taltioitu, finanssikapitalismi lanaa kaiken ja rakentaa päälle muuta. Maailman legendaarisimman urbaanista löytöretkei lystä kertovan taideteoksen, Andrei Tarkovskin Stalkerklassikon, kuvaus paikoille Tallinnan satamaalueelle on noussut kauppakeskuk sia, hotelleja ja toimistoja. Aki Kaurismäki on taltioinut paljon Helsinkiä, jota ei enää ole. On neksi kuitenkin Kuolleet lehdet elokuvan (2023) päähenkilö Ansan koti kulmat Pengerkadulla näyttävät aivan samalta kuin vanhan Voiman toimiston tienoo, jossa Voimaa perustettiin 24 vuotta sitten. TEKSTI IIDA SIMES tekijöille. ”Kokoelmissamme on satoja ja taas satoja töitä. Ja monien niiden töiden mukana tulee myös ihmisten elämäntarinoita.” Nyt taiteilijan kotimuseossa House of Tomissa asuu Dehnerin lisäksi hä nen puolisonsa S. R. Sharp ja queer taiteilijoita, jotka voivat hakea resi denssipaikkaa talosta. Vieraat tulevat eri puolilta maailmaa ja erilaisista taustoista. ”Nuorilla on nykyään niin moninaisia identiteettejä. Eräs viet namilaistaustainen nuori mies sanoi aluksi, että hän ei varmasti sovi jouk koon. Vastasin, että täällä kaikki sopi vat joukkoon.” Dehner sanoo, että hän elää edel leen kuin nuoruutensa hippiaikoina. ”Minähän elän kommuunissa. Siinä on puolensa ja puolensa. Osin joutuu luopumaan yksityisyydestään, ja kos ka museovieraita käy monta kertaa viikossa, pitää elää hyvin siististi ko ko ajan. Mutta mitä siitä saamme, jo ka päivä – niin paljon rakkautta. Ja se tarttuu myös kävijöihin.” Aistien varassa Toukokuussa 2023, Rohkea matka näyttelyn avajaispäivänä, tasaval lan presidentti Sauli Niinistö myön si Durk Dehnerille Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkin Touko Laaksosen perinnön säilyttämisestä ja tunnettavuuden lisäämisestä. Tomin of Finlandin eläessä Dehne rin tärkein tehtävä oli taiteilijan työ rauhan vaaliminen. Dehnerin mukaan tämä uppoutui piirroksiinsa. ”Joskus hän piirsi kuin transsitilassa. Hän ei ollut tietoinen ajasta tai paikasta, piir si vain. Silloinkin hänen töistään tuli uskomattomia, hän ei tehnyt virheitä. Yksi hänen piirustuksistaan jäi kesken, koska hän teki sitä tuossa syvässä kes kittymisen tilassa, ja jälkeenpäin taju si, että olikin piirtänyt vääränlaiselle, pelkälle luonnospaperille.” Taiteilijalla oli oma mittarinsa poik keuksellisen onnistuneille töille. ”Tom sanoi, että parasta jälkeä syntyy aina kun minulla on erektio. Ja minä sa noin, että Tom hyvä, tässä minä yritän rakentaa mainettasi vakavasti otetta vana taiteilijana, ja sinä puhut erek tiosta. Mutta viimein tajusin, mistä hän puhui. Kun kiihotumme, meidän aistimme terävöityvät. Ja niin kuvista kin tuli parempia.” Tom of Finland esitti univormuihin, nahkaan, farkkuihin ja stetsoneihin pukeutuneet homoseksuaalit miehet äärimmäisen maskuliinisina, samoin kuin häneen vaikuttanut taiteilija George Quaintance ja hänen aikalai sensa Dom Orejudos. ”Tom piirsi ku viinsa maailman, jossa halusi itse elää. Ja sitten hän näytti ne maailmalle, ja muutkin saivat nauttia niistä.” Tomin töiden vaikutuksen myötä uusi mie likuva syrjäytti aiemmin vallinneen stereo typian heikoista, neitimäisistä homoista. Dehner kertoo, että kaikesta ”likais ten kuvien” ansaitsemasta menestyk sestä ja huomiosta huolimatta Tom oli aina kovin vaatimaton. ”No, hän oli suomalainen. Muu olisi ollut kehus kelua. Jos hän olisi ollut ranskalainen, hän olisi jo kolmannen raapustuk sen jälkeen kutsunut itseään taitei lijaksi. Mutta kun hän joskus seitse mänkymppisenä luennoi Californian taide instituutissa, hän vihdoin myön si, että oli oikeastaan alusta asti halun nut nähdä, pystyisikö hän vaikutta maan asioihin.” Tomin kuvien maine ja vaikutus le visi yhteisön ulkopuolellekin jo ennen hänen kuolemaansa vuonna 1991, ja hänen taiteensa on ollut jo pitkään popkulttuurin vakiintunutta kuvas toa. Toukon fantasiamaailmasta tu li todellisuutta, ja hänen työnsä avasi ovia seuraavillekin sukupolville. Ny kyisin queeryhteisö hehkuu mustan nahkan lisäksi jo kaikissa sateenkaa ren väreissä. Kiasman laajassa taidenäyttelyssä Tom of Finlandin rivoimmiksi arvioi dut työt ovat punaisilla verhoilla ero tetussa tilassa. Sieltä löytyy Dehnerin suosikkiteos. ”Se, missä on se perse reikä.” Värillisessä piirroksessa Hekuma vuodelta 1981 alaston mies makaa se lällään haarat levällään. Komistus on asettautunut häntä ympäröivien up seerien saappaiden lomaan. Kiiltävä musta saapas painaa miehen penistä. Onko tämä niitä erektiossa piirret tyjä töitä? ”Varmasti”, Dehner naurah taa. ”Katso noita yksityiskohtia. Kat so hänen silmiään. Kun siirryt sivulle, hän katsoo sinua vieläkin.” Useimmissa Tom of Finlandin töissä hahmot katsovat toisiaan. Tässä teok sessa erityistä on se, että persereikään sä esittelevä mies katsoo kiinteästi, jo pa uhmakkaasti suoraan katsojaan. Mieleen nousevat taiteilijan omat sanat: ”Haluan näyttää, että homot voivat olla onnellisia yhdessä ja että heillä on oikeus olla onnellisia yhdes sä.” Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Tom of Finland 1980-luvulla. Sat ualm An is Kro nid ova
12 • 7 / 2023 Ryysyistä ryysyihin TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA FEAT. NAUSKA Lika on ainetta väärässä paikassa. Muodissa lika voi olla haluttua, jos niin päätetään. M UOTI OHITETA AN usein merkityk settömänä hum putteluna, mutta vaatteet kertovat ajastaan paljon. 1920luvulla Suomessa väiteltiin, so piiko naisten pukeutua housuihin ja 2020luvulla on väitelty siitä, ovatko legginsit housut. ”Muotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sitä on väheksyt ty. Vaatteiden valmistaminen on näh ty naisten työnä ja senkin takia sitä on väheksytty”, toteaa Aaltoyliopiston professori, muodintutkimuksen se kä taidehistorian dosentti Anna mari Vänskä. Muoti kuitenkin määrittää sitä, miltä näytämme ja kuinka tulkitsem me toisiamme. Muodikas pukeutumi nen on signaali – kuten myös välinpi tämättömyys sitä kohtaan. Muodin synty Nykyaikainen muotikulttuuri syn tyi toisen maailmansodan jälkeen, ja viihde teollisuuden vetoapu muodil le on ollut merkittävä. ”Esimerkiksi James Dean ja Marlon Brando loivat käsitystä kapinallisesta maskuliinisuu desta pukeutumisen kautta.” Deanin ja Brandon perässä farkut ja nahkainen prätkärotsi muuttuivat muotistandardeiksi, joihin pukeutu neena pääministeri Sanna Marinkin saattoi edustaa valtiovierailun ai kana. Muotiteollisuus onkin kyennyt tuotteistamaan lähes minkä tahan sa ala tai vastakulttuurin. Norjalai sen kirkkoja polttaneen ja murhas ta tuomitun black metal muusikon tpaita Zalandossa on selkeä esimerk ki tästä. Valtavirran ja keskiluokan vastais ten punkkarien 1970luvulla suosimat armeijan ylijäämävaatteet, maihin nousukengät ja oliivinvihreät takit eivät koskaan mene pois muodista, vaikka leikkaukset hieman vaihtele vatkin muotivirtausten mukana. Aina tätä valtavirtaistumista eivät kuiten kaan aja pelkästään ulkopuoliset. Esimerkiksi vaatesuunnit telija Vivienne Westwood vai kutti punkeste tiikan syntyyn ja tuotteistamiseen kulttuurin sisältä. ”Westwood ammensi punkin es tetiikkaan fetissialakulttuurista, ja myös Jean Paul Gaultier on ammen tanut edustamastaan homokulttuuris ta. Nämä suunnittelijat ovat osa sitä kulttuuria, enkä näe tätä pelkästään markkinointina”, Vänskä tarkentaa. Queerkulttuurista ammensi 1970 luvun lopussa myös nahkafetissin niit teineen, pilottilaseineen ja koppalak keineen rockyleisölle esitellyt Judas Priest yhtyeen Rob Halford. Rock univormuksi muotoutuneen vaatetuk sen taustaa ei ymmärretty ennen kuin Halford kertoi vuonna 1998 julkisesti homoseksuaalisuudestaan. Farkuista on moneksi Alkujaan työläisten vaatteiksi kehitetyt farkut keksittiin 1950luvulla kuluttaa kivipesulla hieman pehmeämmäksi ja miellyttävämmäksi, ja 1990luvulla nii hin tehtiin reikiä valmiiksi tehtaalla. 2000luvulle siirryttäessä ruotsalaisen Nudien farkkuihin kulutettiin takatas kuun valmiiksi nuuskapurkin malli nen rinkula. ”Farkut ovat todella kiinnostava vaate. Uutena denim on jäykkä, jo pa peltimäinen materiaali ja se para nee mitä enemmän sitä käyttää. Ne muotoutuvat osaksi kehoa ja taval laan keho tuplaantuu sinne farkkuun. Henkilö kohtainen ja keho tulevat nä kyväksi siinä, mistä kohdista farkut kuluvat ja minkälaisia jälkiä niihin syntyy. Siinä mielessä farkut ovat to della intiimi vaatekappale.” Farkkuihin on haettu inspiraatio ta myös ala ja vastakulttuurien ulko puolelta. Tällä hetkellä voi olla vaikeaa erottaa kalliit ja äärimmäisen kulute tut farkut housuista, joita esimerkik si koditon ja päihderiippuvainen hen kilö on käyttänyt vuosia. Vartijoita karkuun ravanneen graffitimaalarin maali roiskeita ottaneet farkut saatta vat olla näennäisen identtiset muoti luomusten kanssa. Merkittävänä ero na on tietenkin se, että valmiiksi rähjäisten farkkujen kanssa ei tarvitse itse nähdä vaivaa, elää elämää. ”Designerfarkuissa voidaan imi toida ja simuloida sitä kehon jälkeä. Ne kulutetaan valmiiksi hikipajois sa Bangladeshissa tai Turkissa, jossa niihin pyritään saamaan mukaan se puuttuva keho ja kehon työ. On pa radoksaalista, että mukavan käytön jäljistä tulee valmistettava ja tavoi teltu asia samaan aikaan kun vaattei ta käytetään niin vähän aikaa, ettei ruumis ehdi muokata niitä näköisek seen.” Erottamattomat muoti ja mainokset Vänskän mukaan 1990luvun puoli väliin saakka muoti oli isoilta osin alakulttuureihin liittyvä ilmiö. Kul loinenkin nuorisomuoti oli melko yhden mukaista, ja nykyisen kaltainen lukemattomien samanaikaisten muoti suuntausten kirjo puuttui. ”Silloin ei ollut nettiä eikä muoti vaatteisiin ollut samanlaista pääsyä. Muotimaailma oli suljetumpi ja tiedon saaminen edellytti tietynlaista vih kiytymistä. Sitten, 1980luvulla, syn tyivät suuret muotikonglomeraatit, kuten LVMH ja Kering, jotka omista vat nykyään suurimman osan muoti brändeistä. Vasta silloin muodista al koi tulla oikeasti suuri teollisuudenala, ja populaarikulttuuri auttoi siinä tosi paljon. Ei voi vähätellä Sinkkuelämää sarjan merkitystä – se viimeistään teki muodista valtavirtaa ja tietyistä suun nittelijoista julkkiksia.” 1990luvulla muutos näkyi myös mainonnassa. Tuolloin italialainen muotitalo Benetton julkaisi mainoksia, joissa ei kuvattu vaatteita, vaan muun muassa aidspotilaita, pappi ja nunna suutelemassa sekä mafian tappama mies. Vaatteet olivat pääosassa mai noksessa, jossa oli menehtyneen bos nialaisen sotilaan verinen univormu. Benettonin shokeeraavat mainos kuvat olivat yhteiskunnallista kommentaa ria, mutta samalla ne valjastivat vaka vat teemat kiskomaan kaupallisten ta voitteiden vankkureita. Eikä tahallinen skandalointi tieten kään Benettoniin loppunut. Esimerkik si vuosia myöhemmin myöskin italia laisen Dieselin Be Stupid kampanjassa mallit esitettiin tekemässä määrätie toisen vastuuttomia tekoja: tikapuilla tasapainoileva nainen näyttämässä tis sejä valvontakameralle, pariskunnat sekoilemassa liikenteessä. Britannias sa vastuuttomaksi katsotun kampan jan esittäminen kiellettiin julkisissa ti loissa, Cannesin mainoskilpailussa se palkittiin. Uuden vaiheen muodin markki nointiin toi sosiaalinen media, jossa influensserit voivat esitellä luomuk sia suoraan seuraajilleen. Heistä ehkä kuuluisin, Kim Kardashian, on viih tynyt espanjalaisen Balenciagan far kuissa, jotka muistuttavat lähinnä Be nettonin mainoksessa nähtyjä tapetun sotilaan housuja. Totaalisen tuhotuis ta Balenciagafarkuista saa pulittaa tu hansia euroja. ”Pitäisikö näitä tarkastella osatto muuden appropriaationa? Vai pitäisi kö näitä tarkastella jonkin postpost modernin ironian kautta? Edellinen näyttää saaneen jalansijaa, ja Balencia gaa on moitittu köyhyyden glorifioinnista. Yhteiskunnallisesti herkillä asi oilla mehustelu ei välttämättä enää tuo yritykselle mainetta, vaan voi joh taa myös vastareaktioihin.” Muodin ja ryönän häilyvä raja Äärimmäisen kulutettuun muotiin sisältyy sosioekonominen ristiriita. Perinteisesti henkilöt, jotka ovat is tuneet rähjäisissä farkuissa torin lai dalla tai puiston penkillä on haluttu poistaa näkyvistä. Samalla samoil le paikoille houkutellaan maksuky kyisiä henkilöitä, jotka saattavat pu keutua yhtä rähjäisiin housuihin. ” Esimerkiksi Guccilta on tullut lenk kareita, jotka näyttävät käytetyiltä jo uusina. Siinä kehollisuudesta, käy töstä ja kulumisesta tehdään muoti statement.” Tässä rähjän muodiksi muutta misessa on jotain samaa kuin graffi tien tuotteistamisessa. Henkilö, joka kokee graffitin epäjärjestyksen mer kiksi ja haluaa hävittää ne, saattaa nauttia graffitista inspiroituneesta tai teesta museon tai oman kotinsa seinäl lä. ”Vallanpitävät voivat osoittaa, että tähän seinään saatte näitä graffiteja tehdä, mutta ette muualle. Että tässä se on tosi hieno, mutta sama graffiti jossain junatunnelissa ei olekaan enää ookoo. Konteksti määrää toisen arvok kaaksi, ja toisen tekemisestä saa sakko ja ja paheksuntaa.” Brittiläinen antropologi Mary Douglas teki tunnetuksi ajatuksen sii tä, että lika on ainetta väärässä paikas sa. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, ja poistettujen graffitien tilalle saatetaan kaivata uutta katutaidetta. Luvatto mien graffitien tavoin kaupungista ha lutaan hävittää myös rähjäiset farkut, jotta tilalle saataisiin rähjäisiä – mutta kalliita – farkkuja.
7 / 2023 • 13 THE HOMELESS HAVE IT ROUGH, BUT LOOKING HOMELESS SHOWS YOU’RE RICH AND SEXY. Ryysyistä ryysyihin To im itu ks ell ist a ain eis to a.
14 • 7 / 2023 Asunnoton kaupunki ”Mitä teet, kun kusihätä iskee?” Asunnottomuus tulisi ottaa huomioon jo kaupunkisuunnittelussa. E LINVOIMAINEN kaupun ki on jatkuvassa muu toksessa, jota ajavat ih misten toiveet ja tarpeet, markkinat sekä poliitik kojen ja virkamiesten lin jaukset. Kaupunkilaisista valtaosalla on asunto, mutta ei kaikilla. Kaupun kia suunniteltaessa ja rakennettaessa asunnottomuutta ei pidetä tärkeänä kysymyksenä. ”Voi tuntua absurdilta ajatella, et tä asunnottomuus pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa. Asunnotto muutta ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa, mutta voimme minimoida sen kestoa ja tukea sitä kokevia”, toteaa Vailla vakinaista asuntoa yhdistyksen hankepäällikkö ja järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja. Asunnottomuus on yleisempää kaupungeissa, ja noin puolet Suomen asunnottomuutta kokevista elää pää kaupunkiseudulla. Kaupunkisuunnit telu määrittääkin osaltaan sitä, kuin ka asuntoa vailla olevat voivat elää yhteisessä kaupungissa. Myös muissa maissa asunnottomuus keskittyy isoi hin kaupunkeihin. Moninainen ongelma Mitä teet, kun kusihätä iskee, etkä pääse vessaan? Maslow’n tarvehierarkiassa kaikki muu tulee sen perässä. Monille asunnottomuudesta tulevat ensimmäisenä mieleen päihdeon gelmat, jotka eivät suinkaan aina ole asunnottomuuden takana. ”Esimerkik si taloudellisista vaikeuksista kärsivil lä, mielenterveyshaasteiden kanssa elävillä tai päihteitä käyttävillä ihmi sillä on muita suurempi riski pudota asunnottomuuteen. Kuitenkaan emme voi sanoa, että nämä ilmiöt ovat asun nottomuuden syy tai että asunnot tomuus itsessään synnyttäisi tämän tyyppisiä lieveilmiöitä.” Petrovskajan luetellessa yleisimpiä syitä asunnottomuudelle konkretisoi tuu, että ainoa asunnottomuutta koke via yhdistävä tekijä on asunnon puute. Silti asunnottomuuteen liittyy vahva stigma, mikä vaikeuttaa ongelman kä sittelyä ja hoitoa. Moni myös jättää ha kematta itselleen kuuluvaa apua lei maantumisen pelossa tai ihan vaan siksi, ettei koe olevansa asunnoton tai ei luota viranomaisiin. ”Nuorilla asunnottomuuteen liittyy usein se, että esimerkiksi huostaanote tut tai laitoksissa kasvaneet eivät ole saaneet tukea aikuistuessaan ja ovat pudonneet tyhjän päälle. Sitten on tie tysti sukupuoli ja seksuaalivähem mistöihin kuuluvat, joita ei hyväksytä omissa perheissään ja he jäävät yk sin.” Vaikka jokainen asunnoton on yk silö, myös sukupuoli vaikuttaa koke mukseen. ”Naiset ovat usein lähteneet lähisuhdeväkivallan takia kotoaan. Miehillä puolestaan näkyy sitä, että eron tullen mies jättää asunnon per heelle, mutta ei löydä asuntoa itsel leen.” Vähävaraisuus voi johtaa siihen, ettei selvitä vuokra tai lainakuluista. Työttömien ohella tämä koskee myös monia työssäkäyviä. ”Ongelmissa ovat esimerkiksi terveys ja hoitoalan osa aikaiset, joilla on liian vähän tunteja, rakennusalan pätkätyöläiset ja ruoka lähetit.” Petrovskaja onkin huolestunut Petteri Orpon hallituksen sosiaalietuuk siin kaavailemista leikkauksista sekä tuetun asuntotuotannon vähentämi sestä. ”Asunnottomuuteen heijastuvat kaikki yhteiskunnalliset muutokset. Lähtökohtaisesti isot kriisit kosketta vat asunnottomuutta kokevia melko nopeasti.” Hallituksen kaavailuja ovat nous seet kritisoimaan myös opiskelijat, eikä tämä ole ollenkaan tavatonta. ”Helsingissä opiskelijaasuntoja ei ole tarpeeksi, eikä kimppakämpää löydy kaikille.” Petrovskajan mukaan tilastojen mukaan Helsingin asunnottomista noin neljännes on Suomeen muual ta muuttaneita tai monikulttuurisesta perheestä. ”Heitä yhdistää se, että he kohtaavat vuokramarkkinoilla todel la paljon syrjintää ja asunnon löytämi nen on vaikeaa.” Kenen ehdoilla kaupunkia rakennetaan? Koska miehen ja naiset majoitetaan eri paikkoihin, päätimme puolisoni kanssa asua autossa. Se oli ainoa tapa elää yhdessä asunnon puuttuessa. Verrattuna eurooppalaiseen, saati glo baaliin tilanteeseen, asunnottomuutta on Suomessa melko vähän. Petrovska ja kuitenkin muistuttaa, että jokainen asunnoton on liikaa. ”Suomessahan ei esimerkiksi teh dä sellaista, että kun joku arvovieras tulee käymään tai järjestetään iso ur heilutapahtuma, kuljetetaan ’väärän näköiseksi’ määritellyt ihmiset kau pungin ulkopuolelle. Mutta Suomes sa on nähty esimerkiksi vahingollista nimbyilmiötä.” Nimby eli not in my backyard (”ei minun takapihallani”) ajattelu on nä kynyt esimerkiksi Helsingin Kallios sa. 1900luvun alussa työväenluokal le rakennetun kaupunginosan maine on rosoinen, mutta 2000luvulla si tä on alettu arvostaa uudella tavalla. Tämä näkyy myös asuntojen hinnois sa, ja vähitellen alue on muuttunut lii an kalliiksi monelle paikalliselle. Roso kelpaa hyvin myyntiesitteisiin, mutta seksikkääksi koetun imagon tuottanut porukka halutaan alueelta pois mak sukykyisempien tulijoiden alta. Tä mä näkyi myös, kun Vailla vakinaista asuntoa yhdistyksen Kurvissa sijain neen tilan vuokrasopimus irtisanottiin odottamatta ja yhdistys joutui kiireesti hakemaan tiloja jostain muualta. Pasi lasta, purkua odottavan toimistotalon kivijalasta löytyneessä toimistossa Pet rovskaja tulkitsee lähdön Kurvista ol leen seurausta siitä, että yhdistyksen kävijöitä ei koettu enää tervetulleiksi alueelle. ”Miten järjestöt tai sosiaali ja ter veyspalvelua tarjoavat pisteet toi mivat, kun tiloja ei suostuta vuok raamaan ja sopimuksia irtisanotaan vailla selitystä?” Petrovskaja kysyy. Yhdistyksen siivoaminen pois Kur vista ei ole yksittäistapaus, vaan esi merkki laajemmasta ongelmasta. ”Asunnottomuutta ei kuitenkaan voi da poistaa niin, että ajetaan ihmiset muualle.” Asunnottomuudesta kärsivien aut taminen vaikeutuu, jos heidän tar vitsemansa palvelut ja itse apua tar vitsevat sijoitetaan kauemmas ja vaikeampien kulkuyhteyksien pää hän. Vielä 1980luvulla Vva:n kal taisten palvelujen sijoittaminen Kur viin oli ilmeinen valinta ja toimintaan liittyvä elämä koettiin osaksi alueen luonnetta. ”Naapurusto ymmärsi sen. Mutta nyt joku on keksinyt, että rakennetaan tänne uusi Berliini. Käytetään tänne muodostuneita kerrostumia, mutta siivotaan niitä, ja naamioidaan se tur vallisuuskysymykseksi. Meidän yhteis kunnassamme ollaan edelleen tarkko ja siitä, mikä saa näkyä kaupungissa. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
7 / 2023 • 15 Esimerkiksi kaupunkitilan kaupallis tuminen siivoaa vanhaa elämää pois näkyvistä.” Petrovskajan mainitsema kaupal listuminen näkyy muun muassa siinä, että Helsinkiin on rakennettu viimeis ten vuosikymmenten aikana runsaasti kauppakeskuksia ja muita kaupallisia tiloja. Näitä tiloja voi kutsua puolijul kisiksi tiloiksi. Ne ovat näennäisen au ki kaikille, mutta lopulta omistaja kui tenkin rajaa hyvin tarkasti sen, minkä näköisenä ja miten siellä saa olla. Sii nä, missä toimistotyöntekijä voi työ matkalla poiketa kauppakeskukseen kahvikupposelle tai istahtaa rautatie aseman penkille huilaamaan, tullaan hieman nuhjuisempi kaupunkilainen hätistämään paikalta hyvinkin nope asti. Monien elintila kaventuu, vaikka tämä ei olisikaan ollut kenenkään ni menomainen tavoite. Toisinaan joidenkin elintilan ka ventuminen voi myös olla tavoite – esi merkiksi puistonpenkkejä on suunni teltu sellaisiksi, ettei niillä voi maata. Tällaisesta toimintafilosofiasta käyte tään termiä vihamielinen arkkitehtuu ri. Sen tunnistaminen ei ole helppoa, mikäli ei itse satu olemaan tuon viha mielisyyden kohde. Turhakin pelko on aina aitoa Olen jatkuvasti vaarassa, eikä minulla ole turvallinen olo. Vartijat lyövät aina ja samoin toinen koditon voi lyödä. En tiedä, mitä turvallisuus on. Kun Vailla vakinaista asuntoa yhdis tyksen vuokrasopimus Kurvissa irtisa nottiin ilman sen parempia perustelu ja vuonna 2021, Kurvin läheisyydestä poistettiin samaan aikaan hyvin pon tevasti myös päihdeongelmaisia ja asunnottomia. Mediassa tätä tyhjen nysoperaatiota perusteltiin ihmisten turvallisuudentunteella. ”Emme missään nimessä vähättele sitä, että ihmiset pelkäävät esimerkiksi päihteitä käyttäviä ihmisiä, jotka voi vat käyttäytyä arvaamattomasti. Mei dän kokemuksemme mukaan elämä kadulla on kuitenkin paljon vaaralli sempaa nimenomaan asunnottomuut ta kokeville itselleen kuin sivullisille. Mutta ei voi sivuuttaa sitä, että esimer kiksi psykoottisessa tilassa olevan tai juuri päihteitä käyttäneen käyttäyty minen voi pelottaa. Harvoin heidän aggressiivinenkaan käytöksensä kui tenkaan ulottuu muuhun yhteiskun taan.” Se, onko koettu uhka todellinen vai ei, ei välttämättä kuitenkaan vaikuta itse asiaan. ”Se, minkä ryhmän koke ma turvallisuus on prioriteettina, nä kyy myös kaupunkisuunnittelussa”, Petrovskaja toteaa. Vastuu jakautuu Asunnottomana et voi olla kenenkään kaveri, olet vaan koko ajan nii-in väsynyt. Menetät kaverisi ja he menettävät sinut. Tavalliset ihmissuhteet eivät ole mahdollisia. Kaupunkisuunnittelusta puhutaan usein passiivissa, asioita päätetään, ja niitä tapahtuu. Poliitikot päättävät omista linjauksistaan, ja rakennus yhtiöt tekevät omaa työtään poliitik kojen asettamien rajojen puitteissa. Viranomaiset mahdollistavat poliitik kojen linjausten toteutumisen joskus paremmin ja joskus huonommin, hie man omien arvojensa ja näkemystensä pohjalta. Yksittäiset taloyhtiöt toimivat annetussa ympäristössä tavalla, jonka uskotaan hyödyttävän osakkaita. Koska päätöksiä tehdään hajaute tusti, hyvin erilaisista lähtökohdista ja eri asioita tavoitellen, ei kukaan vas taa kokonaisuudesta yksin. Asunnotto muutta kokevien ääni hukkuu helpos ti risteävien tavoitteiden hetteikköön. ”Jos ymmärrettäisiin, että henkilö kohtaiset elämänkriisit, heikot arjen hallintataidot, laitostausta, rakenteel liset palvelujärjestelmän puutteet ja syrjintä sekä taloustilanteen muutok set synnyttävät asunnottomuutta, niin ehkä siihen liittyvät lieveilmiöt eivät pääsisi kasaantumaan. Silloin ongel manratkaisu olisi huomattavasti hel pompaa. Tässä kyllä voisi osoittaa sor mella kaikkia kaupunkisuunnitteluun osallistuvia. Kaikki ovat vastuussa yh dessä.” Kursivoidut tekstit ovat Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen tiloissa jaettuja kokemuksia asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista.
SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville! Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 11 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38 € / 33 €. Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 LAPSEN MAAILMA Tilaa lapsiperheille sekä lasten ja nuorten kanssa kasvaville aikuisille suunnattu lehti itsellesi tai lahjaksi! Ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Jokaisessa numerossa palkittu kriitikko Ismo Loivamaa esittelee ajankohtaisia lastenja nuortenkirjoja klassikoita unohtamatta. Lehteä kustantaa Lastensuojelun Keskusliitto. Digitilaus 59 € (12 kk) ja 39 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? TIETEESSÄ TAPAHTUU Tieteessä tapahtuu -lehti avaa tiedettä ja tutkimusta pintaa syvemmältä. Se tarjoaa ajankohtaisia ja yleistajuisia tiedejuttuja sekä keskustelua tiedemaailmasta. Lehti ilmestyy verkossa viisi kertaa vuodessa. Lue avoimesti ja maksutta: www.tieteessatapahtuu.? ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema eläinsuojelun erikoisaikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun – ympäri vuoden. Tutustu verkkolehteen ilmaiseksi osoitteessa www.elaintenystava.? . www.elaintenystava.? KULTTUURIVIHKOT 50-vuotias vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 47 € / vuosi, määräaikainen 54 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle tuore juhlanumero (kuvassa). HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ MAAILMAN KUVALEHTI Ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti tuottaa omaa Maailmanluokan klubia ja Maailman ääniä -podcastia. Tilaa lehti: Vuosikerta 4 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.? /tilaus DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 34,90 € sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.? /tilaa www.mondediplo.? TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 32 € www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman ihmiseen ja ilmiöihin. Seuraavan numeron teemana huolenpito ja vaaliminen – ja näiden puuttumisen seuraukset. Käsittelemme suhdetta luontoon, toisiin ja itseen. Tilaus 20 € ja irtonumero 20 € + toimitus. Yksi painava nro vuodessa. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? . ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com KRISTOSOFI Totuuden etsijöiden aikakauslehti. Heille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Se kertoo ikiaikojen viisaudesta ja vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, kuolemanjälkeisestä elämästä ja ihmisen kehitysmahdollisuuksista jälleensyntymisen ja karman lain alaisessa maailmassa. 10 numeroa vuodessa 25 €. UUSILLE tilaajille 15 €. Myös näytenumeroita. Tilaa: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534 YLIOPISTO Palkittu, seitsemänkymppisiään juhliva Yliopisto-lehti on tiedelehti kaikille. Kun kaipaat uusia näkökulmia tai tutkittua taustaa päivän uutisille, tilaa Yliopisto kotiin. Lehdessä puhuvat Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan parhaat tutkijat. Älyn hyvää luettavaa!. Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa Kestotilaus: 45 € / 10 nroa Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa Tilaa: helsinki.? /tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 €! toimisto@birdlife.? Kultti on jälleen mukana Helsingin kirjamessuilla! Tervetuloa osastolle 6f10 tutustumaan erilaisiin kulttuuri-, mielipideja tiedelehtiin. Osastolla myös Kulttilava, jossa ohjelmaa messujen ajan – tule kuuntelemaan! Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville! Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 11 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38 € / 33 €. Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 LAPSEN MAAILMA Tilaa lapsiperheille sekä lasten ja nuorten kanssa kasvaville aikuisille suunnattu lehti itsellesi tai lahjaksi! Ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Jokaisessa numerossa palkittu kriitikko Ismo Loivamaa esittelee ajankohtaisia lastenja nuortenkirjoja klassikoita unohtamatta. Lehteä kustantaa Lastensuojelun Keskusliitto. Digitilaus 59 € (12 kk) ja 39 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? TIETEESSÄ TAPAHTUU Tieteessä tapahtuu -lehti avaa tiedettä ja tutkimusta pintaa syvemmältä. Se tarjoaa ajankohtaisia ja yleistajuisia tiedejuttuja sekä keskustelua tiedemaailmasta. Lehti ilmestyy verkossa viisi kertaa vuodessa. Lue avoimesti ja maksutta: www.tieteessatapahtuu.? ELÄINTEN YSTÄVÄ Eläinten ystävä on SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema eläinsuojelun erikoisaikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun – ympäri vuoden. Tutustu verkkolehteen ilmaiseksi osoitteessa www.elaintenystava.? . www.elaintenystava.? KULTTUURIVIHKOT 50-vuotias vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 47 € / vuosi, määräaikainen 54 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle tuore juhlanumero (kuvassa). HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ MAAILMAN KUVALEHTI Ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti taustoittaa, täydentää ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.? . Lehti tuottaa omaa Maailmanluokan klubia ja Maailman ääniä -podcastia. Tilaa lehti: Vuosikerta 4 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.? /tilaus DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 34,90 € sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.? /tilaa www.mondediplo.? TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 32 € www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman ihmiseen ja ilmiöihin. Seuraavan numeron teemana huolenpito ja vaaliminen – ja näiden puuttumisen seuraukset. Käsittelemme suhdetta luontoon, toisiin ja itseen. Tilaus 20 € ja irtonumero 20 € + toimitus. Yksi painava nro vuodessa. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? . ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com KRISTOSOFI Totuuden etsijöiden aikakauslehti. Heille, jotka kysyvät elämän tarkoitusta. Se kertoo ikiaikojen viisaudesta ja vuorisaarnan aseettomasta elämäntavasta, kuolemanjälkeisestä elämästä ja ihmisen kehitysmahdollisuuksista jälleensyntymisen ja karman lain alaisessa maailmassa. 10 numeroa vuodessa 25 €. UUSILLE tilaajille 15 €. Myös näytenumeroita. Tilaa: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534 YLIOPISTO Palkittu, seitsemänkymppisiään juhliva Yliopisto-lehti on tiedelehti kaikille. Kun kaipaat uusia näkökulmia tai tutkittua taustaa päivän uutisille, tilaa Yliopisto kotiin. Lehdessä puhuvat Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan parhaat tutkijat. Älyn hyvää luettavaa!. Tutustumistilaus: 15 € / 5 nroa Kestotilaus: 45 € / 10 nroa Opiskelijan kestotilaus: 22 € / 10 nroa Tilaa: helsinki.? /tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? LINNUT Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Tilaa heti – itsellesi tai lahjaksi! Tilaamalla tuet BirdLife Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä Tutustumistarjous: Kestotilauksen ensimmäinen vuosikerta 35 €! toimisto@birdlife.? Kultti on jälleen mukana Helsingin kirjamessuilla! Tervetuloa osastolle 6f10 tutustumaan erilaisiin kulttuuri-, mielipideja tiedelehtiin. Osastolla myös Kulttilava, jossa ohjelmaa messujen ajan – tule kuuntelemaan! Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
18 • 7 / 2023
Rento paikka uneksia Muusikko Sanna Salmenkallio elää avarassa ja kodikkaassa maailmassa. Hänen yhteisössään tuoksuvat Lähiidän ruuat ja musiikki soi. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT NAUSKA K ODIN EI TARVITSE olla asunto laisinkaan, ei rakennus eikä sen osa. Se voi olla vain huone matkustajakodissa. Patja, jolle päänsä kal listaa. Miten vaan, mutta siinä on tun nettava olonsa turvalliseksi. Siinä on päästävä sellaiseen rentou den tilaan, jossa on hyvä olla. Sen pitää olla turvallinen paikka, jossa voi uneksia. Näin kiteytyvät elokuvasäveltäjä ja muusikko Sanna Salmenkallion poh dinnat. Hän on jo vuosia asunut yhtei söissä osana useiden ihmisten talout ta, ja hän tuntee myös matkustamisen ihanuuden ja raskauden. Suuri osa hä nen töistään tapahtuu ulkomailla stu dioissa ja vierailuilla alan tapahtumis sa. Reissaaminenkaan ei välttämättä ole poissa kotoa olemista, sillä koti voi tulla mukana oman pään sisällä pie neen hotellihuoneeseen. Kotoisin maailma on sellainen, jos sa hän on kasvanut: perheenjäsenet soittamassa jotakin niin, että kodin jo kaisesta kolkasta tulvii musiikkia. ”Se kakofonia on maailman turvallisinta ääntä. Se kertoo, että kaikki ovat itsel leen mielekkään toiminnan ääressä.” Salmenkallio on mielestään huono organisoimaan ja ”arjen hallintakin on vähän niin ja näin”. Hän kertoo, et tä hänen elämänsä on tasapainottelua ekstroverttiyden eli ulospäin suuntau tuvan elämän ja introverttiyden eli omaan sisäiseen rauhaansa käperty misen välillä. Ja sitten hän yllättää: ”Ehkä mulle tärkein koti on stagel la.” Nyt Salmenkallio valmistelee Port titeatterin esitystä. Esityksellä ei vielä ole nimeä, mutta se kertoo rakkaudes ta. Porttiteatteri on vapautuvien van kien ja rikostaustaisten ihmisten yhtei söteatteri, jonka Salmenkallio perusti vuonna 2015. Pian Salmenkallion musiikkia kuul laan elokuvaohjaaja Virpi Suutarin uudessa dokumenttielokuvassa, jo ka kertoo ympäristöaktivisteista. En si talven Salmenkallio soittaa Helsin gin Kaupunginteatterissa Compañía Kaari & Roni Martinin -flamencoteok sessa. Siihen tulee mukaan taiteilijoita Andaluciasta. Ensi vuonna hän myös säveltää musiikin Pirjo Honkasalon valmisteilla olevaan fiktioelokuvaan. Jos kukaan ei auta Yhteisöt eroavat suurperheistä siinä, että yhteisön asukkaat eivät ole pari suhteissa keskenään eivätkä välttä mättä sukua toisilleen, vaikka joskus esimerkiksi sisarusten ympärille voi muodostua kimppakämppiä. Salmenkallion ympärille on muo dostunut hänen organisoimansa yhtei sö. Hänen asuntonsa on avara, valoi sa ja kaunis. Ehkä onkin jonkinlaista suurta universaalia oikeudenmukai suutta, että siitä pääsevät nauttimaan muutkin kuin Salmenkallio. Nyt hänen luonaan asuu nuori irakilainen näyt telijä Bakr Hasan, joka on alunperin tullut Suomeen pakolaisena. Pitkäai kaisena kämppiksenä ja soittokaveri na on ollut irakilainen muusikko Ali Saad. Salmenkallio työskentelee pal jon Hasanin ja Saadin kanssa. ”Mutta en minä mikään hyvänteki jä ole”, Salmenkallio painottaa. ”Tässä ystävyydessä olen myös saamapuolel la.” Eräs Salmenkallion kämppäkaveri oli muuttaessaan kertonut, millainen tavoite hänellä on tätä asuntoa ajatel len: ”tehdään tästä toisillemme paratii si maan päällä.” Hiljattain Salmenkallio majoitti uk rainalaisen sotaa paenneen taiteilijan, ja jotkut hänen residenssiläisistään ovat helsinkiläisiä ystäviä, jotka ovat karanneet putkiremontin alta. Pian hänen luokseen saattaa muuttaa poh joiseurooppalaisia tutkijoita.
20 • 7 / 2023 Salmenkallion nykyinen yhteisö muoto, johon kuuluu pakolaistaustai siakin ihmisiä, alkoi muutama vuosi sitten, kun hän tutustui heihin Kan sallisteatterin yhteisöprojektin Toinen koti esityksessä. ”Mä tajusin, että he ovat ihmisiä, joita kukaan ei auta. Ja he ovat joutuneet ihan älyttömiin ti lanteisiin.” Hän painottaa myös, miten pako laistaustaisia ihmisiä ei pitäisi sääliä eikä lokeroida, vaan heidän ”poten tiansa”, mahdollisuudet toimintaan, pitäisi tunnistaa. Esimerkiksi Saad ja Hasan ovat taiteilijoita, joilla on valta vasti annettavaa ja jotka osaavat teh dä yhteistyötä suomalaisten ammatti laisten kanssa. Eivät he ole passiivisia avuntarvitsijoita. Joidenkin Salmenkallion tuttujen on ollut vaikea ymmärtää hänen in nostustaan jakaa kotinsa vieraiden ih misten kanssa. Salmenkallio ei puo lestaan ymmärrä, mikä asiassa on ongelma. ”Joissain nämä mun asumis järjestelyt herättävät jopa aggressiivi suutta. Minulta on kysytty, että ’kauan ko sinä meinaat jatkaa tota?’ Siihen vastaan vaan, että ’jatkaa mitä’. Aggressio Salmenkallion maailmaa syleilevästi itsensä alttiiksi asettavaan elämäntapaan voi olla torjuntarektio. Salmenkallio tulee toiminnallaan to distaneeksi vääräksi ajatukset, etteikö yksityinen ihminen voisi instituutioi den ulkopuolella auttaa hädänalaisia, ja että kaikenlaisiin pakolaisasioihin syventyminen olisi muka pelkästään hankalaa ja ahdistavaa. Toki joidenkin tuttujen mielestä Salmenkallion yhteisöprojekti on ker rassaan hieno. ”Mulle tullaan sano maan että ’hei, ihan mahtavaa, miten sä pystyt tuohon?’.” Mutta ei Salmenkallio lämpene tuollekaan asenteelle. Siinäkin koros tuu pakolaisten ja suomalaisen keski luokan välinen kuilu. Futon ja flyygeli Salmenkallion nykyinen asunto on Mellunmäessä, Helsingin itäisessä nurkassa metroradan päässä. ”Vieres sä Kontula ja Vuosaari ovat löytäneet identiteettinsä, mutta täällä ei ole mi tään. Ei yhden yhtä kahvilaa minne voisi mennä. Tämä on ihan unohdettu lähiö”, Salmenkallio kuittailee, muttei vaikuta varsinaisesti harmistuneelta. Mellunmäki on rauhallista ja kaunis ta aluetta. Salmenkalliolle tärkeintä ulkosal la on luonto – sitä ei sitten edellises sä asuinpaikassa Kruununhaassa juu ri ollutkaan. Krunikassa on vähiten viheralueita asukasta kohden Helsin gissä, mutta Mellunmäessä on kuk kuloita, metsiköitä, siirtolohkareita ja kallioita vaikka kuinka paljon. ”Täällä on muuten kovat koordi naatit: musta on kiva kertoa ihmisil le, että mä asun maailman pohjoisim man metroaseman lähellä.” Päivittäin Salmenkallio matkustaa metrolla Hel singin keskustaan työhuoneelleen tai Sanna Salmenkallio • Taiteen maisteri. Opiskellut SibeliusAkatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa. • Säveltänyt musiikin yli 30 elokuvaan. • Voittanut neljä Jussia parhaasta elokuvamusiikista. Saanut pohjoismaisen HARPA-elokuvapalkinnon vuonna 2022. Suomi-palkinto vuonna 2022. • Jos hän ei olisi muusikko, hän olisi lääkäri. ”Voisin tehdä jotain hyödyllistä.” • Lempimusiikki? Kun sävellysprosessi on luovimmassa vaiheessa, en kuuntele mitään. Kun siivoan kotona, kuuntelen Tinariweniä, Keski-Saharan desert bluesia. Odotan pianisti Vikingur Olafssonin tulkintoja Bachin Goldberg-variaatioista. • Jos olis lomaa? Kulkisin kohti hiljaisuutta. Vaikka rakastan suurkaupunkejakin. EN MINÄ MIKÄÄN HYVÄNTEKIJÄ OLE. TÄSSÄ YSTÄVYYDESSÄ OLEN MYÖS SAAMAPUOLELLA. teat tereihin, joissa hän myös tekee töi tä. Kotikaupungissa on hyvä olla suju va julkinen liikenne, sillä hän ei ole koskaan omistanut autoa. Edellisen kumppaninsa kanssa Salmenkallio asui Berliinissä ja Kööpenhaminassa, missä oli tietysti pyöräiltävä. Töiden takia paljon matkustavasta Salmen kalliosta oli kotoisaa palata Köpik seen, kun fillari odotti aina asemalla siellä, minne hän oli sen lähtiessään jättänyt. ”Mulla on myös pitkään ollut sellai nen tapa, että kun tulen johonkin uu teen kaupunkiin, otan metron ja rati kan jonnekin kaukaiselle pysäkille.” Se onkin kätevä tapa kokea todellis ta urbaania sykettä, sillä monien kau punkien turisteja kuhisevat keskustat ovat kiinalaissijoittajien tai Airbnb bisneksen valtaamia. Kotoisan arkiset kodit, joihin niin kutsutuilla tavallisilla ihmisillä on varaa, sijaitsevat yhä kau empana Eiffeltornista, Big Benistä tai Gröna Lundista. Mellunmäen taiteilijakodin olohuo netta hallitsee Petrof-flyygeli. Muusik ko käyttää sitä tietenkin eniten soit tamiseen, mutta pianosta on ollut muuhunkin. ”Kun mun lapset oli pie niä, flyygeli oli tosi hyödyllinen. Se oli mulla yksiössä, ja sen päällä pystyi vaihtamaan vaippoja”, Salmenkallio kertoo ja esittelee miten äiti pääsi hoi tamaan vauvaa kaarevassa kohdassa. Jos vauva ei rauhoittunut nukkumaan, äiti otti lapsen sylissä pianon ääreen ja soitti Mozartia, jonka tainnuttava vai kutus on tunnetusti suuri. Salmenkallio vastustaa ajatusta, et tä kodeissa olisi aina oltava kaikkea mahdollista. ”Mulla ei ollut kuin futon ja flyygeli, ja lapsilla kolmipyöräiset”, hän muistelee. Salmenkalliolla ei ole televisiota ei kä olohuoneessa ole kirjahyllyä. Tava raton tai paperiton asunto ei suinkaan silti ole. Hänellä on pianoja ja viulu ja, nuottitelineitä ja – vaikka studiossa hänellä on aina mukana padit ja table tit – kotona hänellä on laaja nuottikir