Voima 7/2022 - Lehtiluukku.fi

7/2022 SYYSKUU | VOIMA.FI TEEMA: PYHÄ Muska Babitzin Rokkia koko elämä
ESA LESKINEN ENSIMMÄINEN TASAVALTA ASTRID LINDGREN RONJA, RYÖVÄRINTYTÄR HAROLD PINTER RUOKAHISSI KANTTI – NUORTEN KANSALLISTEATTERI GÄNG – OPASTETTU KAUPUNKIKIERROS OMAPOHJASSA 24.9. ASTI KANTAESITYS HELSINGIN KAUPUNKITILASSA 3.9. KANTAESITYS OMAPOHJASSA 19.10. KANTAESITYS VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA 16.11. LAURA RUOHONEN SULTANAATTI KANSALLISTEATTERIN ENSEMBLE ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 30.11. KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 5.10. KJELL WESTÖ TRITONUS VAURIOTEATTERI ESITTÄÄ KORHOSEN MUOTOKUVA KANTAESITYS VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA 10.12. KANTAESITYS VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA 14.9. LAULETUT LAULUT LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO KANSALLISTEATTERI.FI Lauletut L A ULUT TULOSSA ON 10 ENSI-ILTAA, niin huippumusikaaleja kuin kiinnostavia uutuusnäytelmiä. Katso koko ohjelmisto ttt-teatteri.fi 120-juhlavuoden syksyssä uutta kotimaista teatteria! Ka ar lo Vu or i: Te at te rin jo ht aj a Ti ld a Vu or en m uo to ku va , 19 06 – 07 (o sa te ok se st a) Ku va : Ta m pe re en ta id em us eo / Pe kk a Ku pa rin en MOMENTUM 1900 Tämä on teatteritapaus. Kotimainen musikaali Pariisin maailmannäyttelystä sijoittuu Suomen itsenäistymisen aattoon. Taide muuttaa maailmaa! Ohjaus Sirkku Peltola. Kantaesitys 7.9.2022 Suurella näyttämöllä. Liput 68/66/54 € TEATTERIN ROUVA TILDA Musiikkipitoinen näytelmä TTT:n vuosisadan takaisesta johtajasta, Tilda Vuoresta (1869-1922), joka monessa mielessä oli oman aikansa teatterin edelläkävijöitä. Tekijöinä Hanna Suutela, Maija Koskenalusta ja ohjaus Mikko Bredenberg. Kantaesitys 9.9.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € VANHEMPAINILTA Palkitun näytelmäkirjailijan Veikko Nuutisen kipeänhauska aikalaisdraama isyydestä ja vanhemmuuden vaatimuksista. Ohjaus Juho Gröndahl ja Veikko Nuutinen. Kantaesitys 12.10.2022 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Liput 40/38/35 € BERLIININ TAIVAAN ALLA Upea visuaalinen näyttämösovitus Wim Wendersin klassikkoelokuvasta! Käsikirjoitus ja ohjaus Anne Rautiainen. Kantaesitys 20.9.2022 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Liput 40/38/35 € TUOLIT Eugène Ionescon mestarillinen komedia kahdelle näyttelijälle. Onko komedian järjetön, ihana hulluus meille sittenkin ihan tunnistettavaa realismia? Ohjaus Otso Kautto. Ensi-ilta 30.9.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € ACTION HERO Uusi seikkailukomedia tämän hetken kiinnostavimpiin kuuluvilta uuden sukupolven teatterin tekijöiltä. Käskirjoitus ja ohjaus Liila Jokelin. Kantaesitys 17.10.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € Tampereen Työväen Teatteri • ttt-teatteri.fi | Lippumyymälä: lipunmyynti@ttt-teatteri • 0600 308 222 | Ryhmät: myynti@ttt-teatteri • 0600 308 333
TULOSSA ON 10 ENSI-ILTAA, niin huippumusikaaleja kuin kiinnostavia uutuusnäytelmiä. Katso koko ohjelmisto ttt-teatteri.fi 120-juhlavuoden syksyssä uutta kotimaista teatteria! Ka ar lo Vu or i: Te at te rin jo ht aj a Ti ld a Vu or en m uo to ku va , 19 06 – 07 (o sa te ok se st a) Ku va : Ta m pe re en ta id em us eo / Pe kk a Ku pa rin en MOMENTUM 1900 Tämä on teatteritapaus. Kotimainen musikaali Pariisin maailmannäyttelystä sijoittuu Suomen itsenäistymisen aattoon. Taide muuttaa maailmaa! Ohjaus Sirkku Peltola. Kantaesitys 7.9.2022 Suurella näyttämöllä. Liput 68/66/54 € TEATTERIN ROUVA TILDA Musiikkipitoinen näytelmä TTT:n vuosisadan takaisesta johtajasta, Tilda Vuoresta (1869-1922), joka monessa mielessä oli oman aikansa teatterin edelläkävijöitä. Tekijöinä Hanna Suutela, Maija Koskenalusta ja ohjaus Mikko Bredenberg. Kantaesitys 9.9.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € VANHEMPAINILTA Palkitun näytelmäkirjailijan Veikko Nuutisen kipeänhauska aikalaisdraama isyydestä ja vanhemmuuden vaatimuksista. Ohjaus Juho Gröndahl ja Veikko Nuutinen. Kantaesitys 12.10.2022 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Liput 40/38/35 € BERLIININ TAIVAAN ALLA Upea visuaalinen näyttämösovitus Wim Wendersin klassikkoelokuvasta! Käsikirjoitus ja ohjaus Anne Rautiainen. Kantaesitys 20.9.2022 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Liput 40/38/35 € TUOLIT Eugène Ionescon mestarillinen komedia kahdelle näyttelijälle. Onko komedian järjetön, ihana hulluus meille sittenkin ihan tunnistettavaa realismia? Ohjaus Otso Kautto. Ensi-ilta 30.9.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € ACTION HERO Uusi seikkailukomedia tämän hetken kiinnostavimpiin kuuluvilta uuden sukupolven teatterin tekijöiltä. Käskirjoitus ja ohjaus Liila Jokelin. Kantaesitys 17.10.2022 Kellariteatterissa. Liput 34/32/17 € Tampereen Työväen Teatteri • ttt-teatteri.fi | Lippumyymälä: lipunmyynti@ttt-teatteri • 0600 308 222 | Ryhmät: myynti@ttt-teatteri • 0600 308 333
Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi ttä in . Ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai ne n. co m is ta . 27 95 29 95 27 95 28 95 Koneen pelko NOORA VALLINKOSKI Suuri romaani luokkaeroista, näköalattomuudesta ja murroksesta, jossa tietokone panee työmiehen polvilleen. ATENA Meren muisti PETRA RAUTIAINEN Vavahduttava tarina pohjoisesta, öljyteollisuudesta ja merestä, jolla on kyky luoda vertakin väkevämpiä siteitä ihmisten välille. OTAVA Selkounien käsikirja JOHANNA HOLMSTRÖM Ihmismielen pimeyttä, tulevaisuutta ja pahan lävistävää valoa mestarillisesti luotaava tarinoiden kudelma. OTAVA 29 95 Nihilistit ANTTI SAARIMAA Nälkävuosista toipuvaan Helsinkiin sijoittuva historiallinen esikoisromaani on ravisteleva kertomus tunteiden tuhovoimasta. ATENA 27 95 Kadut, kentät ja katsomot Jalkapalloderbyjen kiihko ja lumo MIKA RISSANEN Vauhdikas tietokirja eurooppalaisista jalkapalloheimoista ja lajin ja fanituksen vaikutuksesta kentän ulkopuoliseen maailmaan. ATENA 28 95 Tukahdutettu kaupunki Elämää, kuolemaa ja vastarintaa Tiibetissä BARBARA DEMICK Palkitun kirjoittajan vaikuttava tietokirja epätoivoisten tiibetiläisten vastarinnasta Kiinan sortotoimia vastaan. ATENA 28 95 Muska SAULI MIETTINEN Vetävä ja viihdyttävä elämäkerta 1970-luvun alussa suomirockin eturintamaan nousseesta valovoimaisesta Muskasta. LIKE The Rasmus ARI VÄNTÄNEN Tätä kirjaa on odotettu! Yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä bändeistä kertoo vihdoin ainutlaatuisen menestystarinansa. LIKE Erityisen voimakkaita lukuelämyksiä Ilmestyy 1.9. ”Sujuvakielinen ja huolellisesti taustoitettu paketti.” – HS VUODEN POLIITTISIN ELOKUVA! Elokuvateattereissa 23.9. ANNA ERIKSSON W VALTA ON PERVERSIO SOTA ON RAUHAA EUROOPPA ON KUOLEMASSA
Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi ttä in . Ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai ne n. co m is ta . 27 95 29 95 27 95 28 95 Koneen pelko NOORA VALLINKOSKI Suuri romaani luokkaeroista, näköalattomuudesta ja murroksesta, jossa tietokone panee työmiehen polvilleen. ATENA Meren muisti PETRA RAUTIAINEN Vavahduttava tarina pohjoisesta, öljyteollisuudesta ja merestä, jolla on kyky luoda vertakin väkevämpiä siteitä ihmisten välille. OTAVA Selkounien käsikirja JOHANNA HOLMSTRÖM Ihmismielen pimeyttä, tulevaisuutta ja pahan lävistävää valoa mestarillisesti luotaava tarinoiden kudelma. OTAVA 29 95 Nihilistit ANTTI SAARIMAA Nälkävuosista toipuvaan Helsinkiin sijoittuva historiallinen esikoisromaani on ravisteleva kertomus tunteiden tuhovoimasta. ATENA 27 95 Kadut, kentät ja katsomot Jalkapalloderbyjen kiihko ja lumo MIKA RISSANEN Vauhdikas tietokirja eurooppalaisista jalkapalloheimoista ja lajin ja fanituksen vaikutuksesta kentän ulkopuoliseen maailmaan. ATENA 28 95 Tukahdutettu kaupunki Elämää, kuolemaa ja vastarintaa Tiibetissä BARBARA DEMICK Palkitun kirjoittajan vaikuttava tietokirja epätoivoisten tiibetiläisten vastarinnasta Kiinan sortotoimia vastaan. ATENA 28 95 Muska SAULI MIETTINEN Vetävä ja viihdyttävä elämäkerta 1970-luvun alussa suomirockin eturintamaan nousseesta valovoimaisesta Muskasta. LIKE The Rasmus ARI VÄNTÄNEN Tätä kirjaa on odotettu! Yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä bändeistä kertoo vihdoin ainutlaatuisen menestystarinansa. LIKE Erityisen voimakkaita lukuelämyksiä Ilmestyy 1.9. ”Sujuvakielinen ja huolellisesti taustoitettu paketti.” – HS # V E D E N V A R T I J A VUODEN POLIITTISIN ELOKUVA! Elokuvateattereissa 23.9. ANNA ERIKSSON W VALTA ON PERVERSIO SOTA ON RAUHAA EUROOPPA ON KUOLEMASSA
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SODAN JA RAUHAN KRONIKKA Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Itä-Eurooppaa neljän vuosikymmenen ajan seurannut Markus Leikola alkoi kirjoittaa. Sota tuntui siltä kuin veli olisi iskenyt tikarin veljen selkään, niin monin sitein ovat valtiot ja kansat olleet toisissaan kiinni. Leikola esittelee teoksessaan Ukrainan sodan vuosisataiset taustat ja yllätyskäänteet. Oivaltavassa tekstissä kietoutuvat yhteen sotatoimet, diplomatia, kulttuuri, talous ja viestintä. www.aulakustannus.fi TIEDON ULOTTUVUUDET THE RASMUS Koillishelsinkiläisten koulupoikien perustama The Rasmus on osoitus siitä, kuinka unelmat voi saavuttaa päämäärätietoisella työllä. Bändi nousi nopeasti suomalaisten rockyhtyeiden eturiviin, mutta ulkomailla ura ei ollut lähteä lentoon. Läpimurto tuli vasta viidennellä albumilla, kun In the Shadows -kappaleesta tuli vuoden suurimpia hittejä koko maailmassa. The Rasmus elää jälleen uutta nousukautta, sillä yhtyeen kappale Jezebel edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa. Nyt he kertovat koko tarinansa Ari Väntäsen syväluotaavassa teoksessa. www.like.fi leesta tuli vuoden suurimpia hittejä koko maailmassa. The Rasmus elää jälleen uutta nousukautta, sillä yhtyeen AAMU ILMAN DARRAA 2020-luvun tyypillinen alkoholisti ei ilmesty duuniin viinanhajuisena, eikä juo piilopullosta salaa kirkkaita. Aikamme tyypillisin alkoholiongelmainen saattaa hyvinkin olla se vähän väsynyt kollega, joka hoitaa käsittelemätöntä burnoutiaan viinillä. Katri Ylisen uutuuskirja purkaa stigmaa alkoholiongelman ympäriltä. Kirja sisältää osittain keskeneräisiä ja osittain valmiita ajatuksia kaikesta siitä, minkä kirjoittaja olisi itse halunnut tietää juomisen lopettaessaan. www.intokustannus.fi Ravitsemustieteilijöiden Maijaliisa Erkkolan ja Riikka Pajulahden kirjoittamassa sekä Tiina Konttilan kuvittamassa hulvattomassa ruokaseikkailussa tutustutaan terveelliseen, maistuvaan ja maapallolle suopeaan syötävään. Samalla selviää, mistä ruoka tulee, miten sitä valmistetaan ja millaisia ominaisuuksia siinä piilee. Kestävän ruokavalion lisäksi pohditaan ruokahävikkiä ja lajittelun perusteita. Lapsille 5-vuotiaasta lähtien suunnattu tarina on kuorrutettu huumorilla ja aimo annoksella ruokailoa! kauppa.gaudeamus.fi uutuuskirja purkaa stigmaa alkoholiongelman ympäriltä. Kirja sisältää osittain keskeneräisiä ja osittain valmiita ajatetaan ja millaisia ominaisuuksia siinä piilee. Kestävän ruokavalion lisäksi pohditaan ruokahävikkiä ja lajittelun perusteita. Lapsille 5-vuotiaasta lähtien suunnattu tarina on kuorrutettu huumorilla ja aimo anja kansat olleet toisissaan kiinni. Leikola esittelee teoksessaan Ukrainan sodan vuosisataiset taustat ja yllätyskäänteet. Valistuksen synnyttämä tiedekäsitys on vähitellen sivuuttanut kaikki antiikin filosofien kiusalliset kysymykset aistihavaintoja syvemmän tiedon olemassaolosta. Heikki Suopohjan kirja Tiedon ulottuvuudet – matka tiedon ja mystiikan rajoille avaa näkökulmia tiedon problemaattiseen käsitteeseen. Samalla se yrittää omalta osaltaan synnyttää uutta vuoropuhelua modernin tieteen ja vuosituhansien takaa periytyvien viisauden traditioiden välille. bod.fi Tieto seksuaalisuudesta on aina yhteiskunnan ja kulttuurin – kulloistenkin ihanteiden, odotusten ja arvojen – määrittelemää ja rajaamaa. Seksuaalisuuteen liittyvät käsitykset muuttuvat jatkuvasti, ohjaavat ajatuksiamme ja saavat meidät toteuttamaan seksuaalisuutta tietyin tavoin. Marika Haatajan uutuusteos tarjoaa oivalluksia ja ravistelee harhoja seksuaalisuuden luonnollisuudesta. kauppa.gaudeamus.fi IHMISIÄ NAUTINTOJEN AJASSA UUDET VOIMA-PAIDAT TILATTAVISSA! Haluatko muidenkin tietävän, että olet moniäänisen journalismin ja kulttuurilehtien puolella? Tämä onnistuu varsin helposti ja tyylikkäästi, kun puet Voima-paidan. Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90€ kauppa.voima.fi NOIDANKEHÄ Ryhmä tutkimusmatkailijoita jahtaa salaperäistä esinettä syvällä Itä-Euroopassa. Juuri löytämisen hetkellä tarina alkaa alusta. Samat tutkijat yrittävät paikantaa mystistä esinettä ilmalaivalla Antarktiksen jäisten vuonojen yllä. Ryhmän lääkärillä on tunne kuin kaikki olisi tapahtunut aiemminkin. Juuri kun hän on aikeissa avata suunsa, tarina alkaa alusta. Kun ryhmä on metsästämässä kadonnutta sivilisaatiota heidän kirurginsa on vakuutettava muut siitä, että he ovat ansassa – ennen kuin on liian myöhäistä. www.otava.fi KESTOKAMUT JÄRKIEVÄIDEN JÄLJILLÄ
28 18 38 22 Jeesus Maria Metsalu TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA MONINAINEN PYHÄ 14 7 / 2022 • 7 29.8.–2.10.2022 PYHÄ ON MA ALLISTUNEISSA ja vauraissa yhteiskunnissa monille vieras, kiusallinen ja uppo-outo käsite. Eipä ihme. Erään varsin vakiintuneen määritelmän mukaan se on jotain rajantakaista. Keskimäärin varsin turvallisessa nykyelämässä rajoille – elämän ja kuoleman vaikkapa – ei kovin usein joudu. Arkisessa kielenkäytössä pyhää käytetään synonyymina kaikkein tärkeimmille asioille. Suomen Kulttuurirahaston ja E2 Tutkimuksen Pyhyyden ytimessä -tutkimuksen (2018) mukaan monet suomalaiset pitävät pyhänä luontoa ja läheisiä. Vasemmistolaisille pyhiä ovat usein taide ja kulttuuri, oikeistolaisille isänmaa. Pyhä on kuitenkin jotain asioita ja arvostuksia syvempää: paitsi rajanniin ajantakaista. Se pakenee sanoja ja määrittelyjä. JOS PYHÄ JONNEKIN SIJOITTUU , niin ihmisen käsitysja ilmaisukyvyn tavoittamattomiin. Olen taipuvainen ajattelemaan, että pyhä on pohjimmiltaan lähes sama kuin totuus, jota tulee aina lähestyä nöyrästi. Omien rajojen tunnistaminen ja tunnustaminen on myös tieteenteon ytimessä, ylimielinen varmuus on sille vierasta. Itseäni puhuttelee tähän numeroon haastattelemani esseisti Antti Nylénin heitto, että retorisesti luonto ja jumala ovat samanarvoisia. Ehkä rajantaju on vain sen tosiseikan myöntämistä, että ulkopuolellamme on vaikka mitä. Emme omista todellisuutta. Siitä huolimatta pyhän päälle ei missään nimessä saa lyödä ”keskustelun loppu” -leimaa. Vaikka kaikesta ei voi puhua, kaikesta pitää silti voida yrittää puhua. Pyhä ei saa eikä voikaan olla kyseenalaistamaton. Aina, kun siihen vedotaan, se on tavallaan jo kadotettu. Ihmisen käytössä mikä tahansa – jopa sana – on vaarallinen väline. Elämän, jumalan tai vaikkapa hallitsijan pyhyydellä on halki historian perusteltu mitä suurimpia julmuuksia ja typeryyksiä. Siksi erityisen tärkeää olisi miettiä, mikä on tämän päivän pyhin pyhä. Väitän, että uskonnollisten pyhien paikan ovat täyttäneet erilaiset rahaan ja talouteen liittyvät uskomukset, joita pidetään tosina ja joista johdetaan yleisiä moraalisääntöjä. Juuri näitä kaikkein vahvimpia uskomuksia ja sitoumuksia on kuitenkin usein vaikein tunnistaa. SE, ETTÄ TÄSSÄ TEEMANUMEROSSA painottuu kristinusko, kertoo enemmän kulttuuristamme kuin arvostuksistamme. On hyvä tuntea oma historiansa edes auttavasti, jotta voisi ymmärtää muitakin. Suomessa on pitkä kristillisen yhtenäiskulttuurin historia, vaikka myös luonnonuskon ajoista näkyy jäänteitä esimerkiksi kielessä. Yhtä kaikki syvästi uskonnolliset symbolit, kertomukset ja arkkityypit läpäisevät koko kulttuurimme ja ajattelumme. Jari Tammisen haastatteleman teologian tutkija Heli Yli-Räisäsen mukaan myöskään pyhyyden tarve ei ole kadonnut, vaikka pyhää etsitään osin eri suunnilta kuin aiemmin. Tätä tarvetta voi täyttää niin eri uskontojen kautta kuin tyystin niiden ulkopuolellakin. Tarve edes hipaista syvintä todellisuutta on yksi elämän ulottuvuus siinä, missä tarve luoda, tarve olla yhteydessä toisiin ja tarve tulla nähdyksi. Rajantajua tarvitaan myös ihmisten välille. Kultaisen säännön kaltaisia ohjeita löytyy lähes kaikista uskonnoista. Osoittaisi kuitenkin paitsi laiskaa ajattelua, myös sokean kolonialistista asennetta väittää, että kaikissa on kyse samasta. Siksi tarvitsemme ennen kaikkea kykyä kuunnella ja ymmärtää niin toistemme pyhää kuin sen puutettakin. EMILIA KUKKALA Radikaalia rajantajua VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Kukkala | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafikko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Elisa Helenius, Matilda Koivisto, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Aleksandra Aksenova, Gundé Jinwar, Hanna Linnove, Alessia Manzi, Ville Malinen, Sini Numminen, Silja Seppälä, Giacomo Sini, Siru Tirronen, Karstein Volle & Timur Yilmaz | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi, tilaukset@ voima.fi, Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 7 Ka ns i: N au sk a N au sk a Pääkirjoitus SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SODAN JA RAUHAN KRONIKKA Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Itä-Eurooppaa neljän vuosikymmenen ajan seurannut Markus Leikola alkoi kirjoittaa. Sota tuntui siltä kuin veli olisi iskenyt tikarin veljen selkään, niin monin sitein ovat valtiot ja kansat olleet toisissaan kiinni. Leikola esittelee teoksessaan Ukrainan sodan vuosisataiset taustat ja yllätyskäänteet. Oivaltavassa tekstissä kietoutuvat yhteen sotatoimet, diplomatia, kulttuuri, talous ja viestintä. www.aulakustannus.fi TIEDON ULOTTUVUUDET THE RASMUS Koillishelsinkiläisten koulupoikien perustama The Rasmus on osoitus siitä, kuinka unelmat voi saavuttaa päämäärätietoisella työllä. Bändi nousi nopeasti suomalaisten rockyhtyeiden eturiviin, mutta ulkomailla ura ei ollut lähteä lentoon. Läpimurto tuli vasta viidennellä albumilla, kun In the Shadows -kappaleesta tuli vuoden suurimpia hittejä koko maailmassa. The Rasmus elää jälleen uutta nousukautta, sillä yhtyeen kappale Jezebel edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa. Nyt he kertovat koko tarinansa Ari Väntäsen syväluotaavassa teoksessa. www.like.fi leesta tuli vuoden suurimpia hittejä koko maailmassa. The Rasmus elää jälleen uutta nousukautta, sillä yhtyeen AAMU ILMAN DARRAA 2020-luvun tyypillinen alkoholisti ei ilmesty duuniin viinanhajuisena, eikä juo piilopullosta salaa kirkkaita. Aikamme tyypillisin alkoholiongelmainen saattaa hyvinkin olla se vähän väsynyt kollega, joka hoitaa käsittelemätöntä burnoutiaan viinillä. Katri Ylisen uutuuskirja purkaa stigmaa alkoholiongelman ympäriltä. Kirja sisältää osittain keskeneräisiä ja osittain valmiita ajatuksia kaikesta siitä, minkä kirjoittaja olisi itse halunnut tietää juomisen lopettaessaan. www.intokustannus.fi Ravitsemustieteilijöiden Maijaliisa Erkkolan ja Riikka Pajulahden kirjoittamassa sekä Tiina Konttilan kuvittamassa hulvattomassa ruokaseikkailussa tutustutaan terveelliseen, maistuvaan ja maapallolle suopeaan syötävään. Samalla selviää, mistä ruoka tulee, miten sitä valmistetaan ja millaisia ominaisuuksia siinä piilee. Kestävän ruokavalion lisäksi pohditaan ruokahävikkiä ja lajittelun perusteita. Lapsille 5-vuotiaasta lähtien suunnattu tarina on kuorrutettu huumorilla ja aimo annoksella ruokailoa! kauppa.gaudeamus.fi uutuuskirja purkaa stigmaa alkoholiongelman ympäriltä. Kirja sisältää osittain keskeneräisiä ja osittain valmiita ajatetaan ja millaisia ominaisuuksia siinä piilee. Kestävän ruokavalion lisäksi pohditaan ruokahävikkiä ja lajittelun perusteita. Lapsille 5-vuotiaasta lähtien suunnattu tarina on kuorrutettu huumorilla ja aimo anja kansat olleet toisissaan kiinni. Leikola esittelee teoksessaan Ukrainan sodan vuosisataiset taustat ja yllätyskäänteet. Valistuksen synnyttämä tiedekäsitys on vähitellen sivuuttanut kaikki antiikin filosofien kiusalliset kysymykset aistihavaintoja syvemmän tiedon olemassaolosta. Heikki Suopohjan kirja Tiedon ulottuvuudet – matka tiedon ja mystiikan rajoille avaa näkökulmia tiedon problemaattiseen käsitteeseen. Samalla se yrittää omalta osaltaan synnyttää uutta vuoropuhelua modernin tieteen ja vuosituhansien takaa periytyvien viisauden traditioiden välille. bod.fi Tieto seksuaalisuudesta on aina yhteiskunnan ja kulttuurin – kulloistenkin ihanteiden, odotusten ja arvojen – määrittelemää ja rajaamaa. Seksuaalisuuteen liittyvät käsitykset muuttuvat jatkuvasti, ohjaavat ajatuksiamme ja saavat meidät toteuttamaan seksuaalisuutta tietyin tavoin. Marika Haatajan uutuusteos tarjoaa oivalluksia ja ravistelee harhoja seksuaalisuuden luonnollisuudesta. kauppa.gaudeamus.fi IHMISIÄ NAUTINTOJEN AJASSA UUDET VOIMA-PAIDAT TILATTAVISSA! Haluatko muidenkin tietävän, että olet moniäänisen journalismin ja kulttuurilehtien puolella? Tämä onnistuu varsin helposti ja tyylikkäästi, kun puet Voima-paidan. Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90€ kauppa.voima.fi NOIDANKEHÄ Ryhmä tutkimusmatkailijoita jahtaa salaperäistä esinettä syvällä Itä-Euroopassa. Juuri löytämisen hetkellä tarina alkaa alusta. Samat tutkijat yrittävät paikantaa mystistä esinettä ilmalaivalla Antarktiksen jäisten vuonojen yllä. Ryhmän lääkärillä on tunne kuin kaikki olisi tapahtunut aiemminkin. Juuri kun hän on aikeissa avata suunsa, tarina alkaa alusta. Kun ryhmä on metsästämässä kadonnutta sivilisaatiota heidän kirurginsa on vakuutettava muut siitä, että he ovat ansassa – ennen kuin on liian myöhäistä. www.otava.fi KESTOKAMUT JÄRKIEVÄIDEN JÄLJILLÄ Antti Nylén Kurdistan 13
8 • 7 / 2022 Mikä sinulle on pyhää? Mielipide ESSI ALANEN, 22, Jyväskylä ”Minulle Jumala on pyhä. En voi sanoa muusta, että yltäisi niin korkealle elämässäni.” JUHA, 28, Espoo ”Luonto. Ilmastokriisi pelottaa. Tykkään viettää aikaa luonnossa, esimerkiksi Lapissa.” ALAE OUBELLA, 43, Helsinki ”Vapaus olla ja asua jossakin, missä kaikilla on samat oikeudet tehdä, mitä he haluavat. Lisäksi pyhää on minun perheeni.” LIISA, 70, Helsinki ”Tärkeintä on jo kauan ollut toisten auttaminen.” ARI, 47, Helsinki ”Metsä. Siellä on rauha ja minun kirkkoni.” TEKSTI JA KUVAT MATILDA KOIVISTO Asunnottomien yö 20 vuotta Maallistuminen on globaalin pohjoisen ilmiö, joka ei kosketa koko maailmaa. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS H ua ng da n2 06 / W ikim ed ia C om m on s Vailla vakituista asuntoa ry (Vva ry) kerää rahaa pyöreiden vuosien päätapahtumaan. K ERÄTYLLÄ SUMMALLA on tarkoitus kattaa esimerkiksi tapahtumapaikan rakentaminen äänija valotekniikoineen sekä mahdollisten kulttuurialan esiintyjien palkkiot. Tapahtuman teema vaihtuu vuosittain riippuen siitä, mikä asunnottomuuteen liittyvä aihealue on kulloinkin erityisen ajankohtainen. Vuonna 2022 se on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”. Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja kertoo, että ihmisten katseet halutaan kääntää sekä menneeseen että tulevaan. ”Haluamme palauttaa mieliin, mitä hyvää tällä kentällä on saatu aikaan 20 vuoden aikana. Sen, millaisia päätöksiä on jo tehty ja miten asunnottomuutta on saatu hallintaan”, hän sanoo. Uusia, konkreettia ratkaisuehdotuksia kaivataan kuitenkin yhä. Tällä hetkellä niitä kerätään koko asunnottomuuskentältä, johon kuuluu järjestöjä, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita. Ratkaisukeinot julkaistaan Asunnottomien yö -tapahtumassa, jossa myös haastetaan tapahtumaan osallistuvia päättäjiä. ”Haluamme saada päättäjät ottamaan työpöydälleen rohkeitakin ratkaisuja, jotta saisimme viimein hyviä keinoja asunnottomuuden poistamiseksi. Rohkea ratkaisu voisi olla esimerkiksi kolmen kuukauden takuu asunnon saamiselle”, Petrovskaja toteaa. Tavoitteesta uupuu vielä Keräyksestä saatua rahaa käytetään myös järjestön viestintään, joka on toiminnalle erityisen tärkeää. Sen avulla tapahtumalle etsitään lisää yhteistyökumppaneita ja tavaralahjoituksia. Tarvittaessa rahalla hankitaan myös konkreettisia tuotteita, joita kohderyhmä erityisesti tarvitsee. ”Jos tavaralahjoituksia ei ole tarpeeksi, voidaan lahjoitusrahoilla ostaa tarvittavia tuotteita. Ne voivat olla vaikkapa kenkäpareja tai hygieniaUskontojen suosio? pysyy V ANHAN TEESIN mukaan maailman uskonnollisuus vähenee vääjäämättä. Tämä sekularisaatioteoria kuitenkin perustui pääosin havaintoihin LänsiEuroopasta, ei koko maailmasta. Etenkin globaalissa etelässä on nähtävissä monenlaista kehitystä. ”Vauraissa maissa, joissa ihmisten fyysinen ja eksistentiaalinen turvallisuus ovat paremmalla tasolla, uskonnollisuus on heikompaa”, tiivistää uskonnontutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. On kiistatonta, että Eurooppa maallistuu. Aikaisemmin kristillisenä tunnetussa maanosassa yhä useampi tunnustautuu uskonnottomaksi, mutta ei välttämättä ateistiksi, Ketola kertoo. Länsimaissa niin sanottu uushengellisyys on yleistynyt, jolloin ihmiset tekevät yksilöllisiä vakaumuksellisia valintoja, mutta eivät sitoudu järjestäytyneiden uskontokuntien oppiin, hän yleistää. Tämä ei ole tavallista maissa, joissa on matala inhimillisen kehityksen indeksi kuten matala koulutustaso, elinajanodote ja bruttokansantulo. ”Näissä maissa uskonnot tuovat kollektiivista turvaa.” Ketolan mukaan Afrikan mantereella maallistumisesta ei ole merkkejä. Siellä etenkin karismaattinen herätyskristillisyys saa yhä lisää kannattajia. Aasiassa Indonesian ja Intian kaltaisissa maissa uskonnollisuus on viime aikoina jopa vahvistunut. Pyhän armon kirkko Kiinan Guizhoussa.
7 / 2022 • 9 Karstein Volle Asunnottomien yö 20 vuotta Oikaisu Voimassa 5–6/2022 olleeseen Turkin öykkäröinti huolestuttaa kurdeja -juttuun oli livahtanut Irakin Kurdistanin lippu tämän oheisen Pohjois-Syy rian demokraattisen federaation lipun sijaan. tuotteita. Jos jotain puuttuu, meidän tehtävämme on hommata se.” Lokakuussa järjestettävään tapahtumaan on vielä aikaa. Petrovskajan mukaan sponsoreita on jo saatu, mutta lisää toivotaan. Muutamat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit tukevat sekä Vva ry:n että Asunnottomien yön tapahtuman toimintaa. Niiden kautta saadaan myös tuotelahjoituksia. Rahalahjoitukset ovat olleet pieniä summia. ”Lahjoittajat ovat toivoneet, että rahat käytetään nimenomaan tapahtuman järjestämiseen.” Asumisneuvonta ehkäisee häätöjä Teema ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta” puhututtaa myös siksi, että Helsingin kaupunki on ottanut tavoitteekseen poistaa asunnottomuuden vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2021 yli puolet Suomen asunnottomista henkilöistä oli pääkaupunkiseudulla. Helsingissä heitä oli noin 1 200. Petrovskajan mukaan asunnottomuuden poistaminen vaatii huolellista budjetointia ja monenlaisia käytännön toimia. ”Esimerkiksi lisätään eri kohderyhmille suunnattuja hätämajoituspaikkoja ja asumisyksikköpaikkoja sekä ennaltaehkäistään häätöjä. Uskontojen suosio? pysyy Uskontojen tilaa luotaava Pew Research Center arvioi, että jos nykyinen suuntaus jatkuu, kristityt pysyvät suurimpana ryhmänä vuoteen 2060 asti (32 prosenttia maailman väes töstä), mutta islam kasvaa nopeinta tahtia, sillä islaminuskoisissa maissa on korkea syntyvyys ja nuori väestörakenne. Islaminuskoisten määrän odotetaan kasvavan 24 prosentista 31 prosenttiin seuraavan neljän vuosikymmenen aikana. Buddhalaisuuden odotetaan vähenevän, hindulaisuuden ja juutalaisuuden ennustetaan pysyvän samana. Uskonyhteisö voi tarjota sosiaalista nousua Aikaisemmin esitettiin, että köyhän maan vaurastuessa maallistuminen etenee vääjäämättä. Monilla alueilla kuten vaurastuneessa Etelä-Amerikan Uruguayssa näin on käynyt, mutta joissakin maissa uskonnollisuus on pysynyt samana tai lisääntynyt. Miksi näin, tutkijat eivät tarkalleen tiedä. ”Monitahoisen ilmiön syistä on olemassa eri teorioita, mutta yksimielisyyttä ei ole”, Ketola sanoo. Latinalaisen Amerikan kontekstissa on esitetty, että protestanttiset kirkkokunnat tarjoavat elämäntyylin ja yhteisön, jonka avulla on mahdollista nousta köyhyydestä. Niin sanottu uushelluntailaisuus kasvattaa siellä suosiotaan, sillä se korostaa menestyksen teologiaa eli maallista vaurastumista. Kirkko voi auttaa yksilöä parantamaan sosiaalista asemaansa eri tavalla kuin perinteinen katolilaisuus. ”Näihin yhteisöihin kuuluu sosiaalisen nousun mahdollisuus. Se on tärkeä osa liikkeiden menestystä.” Kiina suurin ateistinen valtio Antropologi Rebecca McLaughlin on esittänyt, että sekularisaatiohypoteesi perustui aikaisempaan maailmanjärjestykseen, jossa Euroopalla oli geopoliittinen johtoasema. Näin ei enää ole, kun Kiina on mennyt ohi. Se on maailman suurin virallisesti ateistinen valtio, jossa kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti. Eri arvioiden mukaan maassa on jopa 60–100 miljoonaa kristittyä. ”Luotettavia tilastoja on kuitenkin vaikea saada, sillä valtio tukahduttaa epätoivottuja uskontoja”, Ketola huomauttaa. Kiinan lain mukaan uskontoa saa harjoittaa vain tietyissä rekisteröidyissä seurakunnissa, mutta todellisuudessa myös niiden jäseniä on vainottu. Miljoonat kiinalaiset kristityt käyvätkin ”maanalaisissa” kirkoissa. Uskonnollisen kulttuurin muutos huolestuttaa kommunistisen puolueen johtoa, joka pelkää vaikutusvaltansa murenemista. ”Voimme vain toivoa, että tavoitteiden saavuttamiseksi löytyy riittävästi tahtoa ja toimijoita, jotka sitoutuvat tavoitteisiin konkreettisella toiminnalla”, Petrovskaja sanoo. ”Kaikki on mahdollista, jos vain löytyy riittävästi tahtoa ja rahaa.” Erk ki Ra skin en / Asu nn otto m ien yö. Häätöjä voitaisiin ennaltaehkäistä esimerkiksi varmistamalla oikea-aikainen ja väestön monimuotoisuutta huomioiva asumisneuvonta myös yksityisiltä vuokran antajilta vuokraaville.” Vva ry ei pidä kaupungin asettamaa tavoitetta mahdottomana. Presidentti Tarja Halonen vieraili Asunnottomien yön tapahtumassa Hakaniemen torilla Helsingissä vuonna 2011.
10 • 7 / 2022 Pyhitetty työ M AALLISTEN tavoitteiden kuten urheilun, laihduttamisen tai bodatun ulkonäön vuoksi ihminen voi tehdä uhrauksia, luopua paljosta ja sietää epämukavuutta. Jos joku tekee saman uskonnollisista syistä, miksi sitä ei hyväksyttäisi? Tämän kysymyksen esittää Oskari Juurikkala, 41, joka istuu töölöläisen kristillisen opiskelija-asuntolan vih reässä puutarhassa. Hän kuuluu Opus Deihin, katolisen kirkon itsehallinnolliseen organisaatioon, jonka linjaa pidetään vanhoillisena. Juurikkala on Roomassa opiskellut katolinen pappi, joka luennoi rauhalliseen sävyyn katolisesta uskosta. Hän on kuitenkin kotoisin punavihreästä, arvoliberaalista perheestä, jossa uskontoa ei tunnustettu. Tie sielunhoitajaksi oli polveileva. Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalan poika kertoo olleensa kiinnostunut aatteista jo nuorena. Varhain hän vakuuttui luonnontieteellisestä maailmankuvasta ja kuvaa olleensa ”militantti ateisti”, joka halusi vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Hän oli innolla mukana Skepsis ry:n toiminnassa. ”Siinä oli tiettyä ylenkatsetta ja kritiikittömyyttä. Olin vakuuttunut, että ihminen voidaan redusoida aivoihin ja edelleen kemiaan. Ateismissa oli suuri maailmankatsomuksellinen selkeys, ja ihmisillä on halu yksinkertaiseen selitykseen. Ymmärrän sitä edelleen oikein hyvin.” Tieteellisen maailmankuvan – kuten evoluutioteorian – ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa, hän huomauttaa. Juurikkala identifioitui nuoruudessaan myös punavihreäksi, kunnes tutustui talousliberalismiin, jonka teoriasta vakuuttui. Hän opiskeli itsensä sekä oikeustieteen että taloustieteen tohtoriksi, ja perussuomalaisten jytkyn aikaan katolilainen Timo Soini nimittikin hänet talouspoliittiseksi neuvonantajakseen. Tuolloin ”puolue oli arvoiltaan aika toisenlainen kuin nykyisin”, Juurikkala huomauttaa. Sittemmin hän teki uraa akateemisena tutkijana, opettajana ja lainopillisena neuvonantajana. Ura jäi jälkeen, kun hän sai pappisvihkimyksen Roomassa. Sen jälkeen on ollut hyvä pitää neutraalia linjaa, sillä uskovissa on kaikkien puolueiden kannattajia. ”En ole enää poliittinen henkilö. Kaikkea ei myöskään pidä redusoida politiikkaan tai tulkita poliittiseksi kamppailuksi. Lähimmäistä on kohdeltava oikein, niin kuin Jeesus kohteli vähäisimpiä kanssaihmisiään. Se ei vielä ole poliittinen kanta, emme tiedä, minkälainen poliittinen ratkaisu on paras.” Uskonoppia pitää soveltaa Opus Dein toimintaan mukaan tulevilta ei kysytä puoluekantaa eikä politiikkaan oteta kantaa. ”Se on jokaisen henkilökohtaisen vapauden ja vastuun piiriin kuuluva asia.” 1920-luvulla espanjalainen pappi Josemaría Escrivá perusti Opus Dein saatuaan uskonnollisen näyn. Opus Dei on katolisen kirkon alainen järjestö, johon voi kuulua sekä henkilöjäseniä että pappeja. Juurikkala on ainoa järjestön suomalainen pappi. Jäseniä on maailmalla suhteellisen vähän, noin 90 000, ja Suomessa heitä on vain muutamia kymmeniä. Pienestä koostaan huolimatta järjestöllä on vaikutusvaltaa espanjankielisessä maailmassa, etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Siellä näkyvät poliitikot toimivat etenkin konservatiivisissa oikeistopuolueissa, mutta mukana on myös opusdeiläisiä ammattiyhdistysaktiiveja ja vasemmistolaisia. Mediassa Opus Dein maine on salamyhkäinen, koska sillä on valtaa katolisen kirkon sisällä. Juurikkalan mukaan kyseessä on arvoliberaali organisaatio, ja itse hän tunnustautuu ”sydämeltään liberaaliksi”. Mutta pappina hän on teologisesti sitoutunut katolisen kirkon oppiin. Saako sitä tulkita? ”Kirkon uskoa pitää myös tulkita ja soveltaa. Asiat eivät ole aina niin musta valkoisia kuin voi näyttää ulkopuolelta käsin.” Papin on silti sitouduttava perinteeseen. Esimerkiksi Vatikaani katsoo TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA PINJA NIKKI Uskonnollisen päämäärän vuoksi voi nähdä vaivaa, Opus Dein jäsen ja katolinen pappi Oskari Juurikkala sanoo. Punavihreän perheen kasvatti oli aiemmin Timo Soinin talouspoliittinen neuvonantaja. Oskari Juurikkala asuu Töölössä sijaitsevassa kristillisessä, vain miehille tarkoitetussa opiskelija kodissa. Talossa on myös oma, pieni kappeli.
Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. SOLIDAARISUUTTA! Sinikka Sokka So pp aka nu un a / W ikim ed ia C om m on s Pyhitetty työ edelleen, että avioliitto kuuluu vain miehen ja naisen välille. ”Minulla on ollut rakentavia keskusteluja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kanssa”, hän sanoo rauhallisesti ja katsoo silmiin. ”Heihin on suhtauduttu Raamatun pohjalta julmasti ja epäinhimillisesti.” Aineellinenkin on pyhää Juurikkala on kuitenkin tullut puhumaan pyhyydestä, hengellisestä todellisuudesta, sillä se on hänen työtään. Hän vertaa ihmiskuvaansa ensin luterilaisuuteen. ”Minulla ei ehdottomasti ole mitään luterilaisia vastaan. Samalla sanon, että Martti Lutherin ihmiskuva oli aika synkkä, mikä heijastelee hänen omaa henkilökohtaista ajatteluaan. Hänen kirjoituksistaan tulkitsen, että luterilaisuudessa ihmisen pitää olla tietoinen omasta surkeudestaan ja Jumalan pitää murskata yksilön ylpeys, jonka jälkeen hän voi löytää armon.” Opus Dein keskeinen näkemys on, että arkipäiväinen työ on pyhitettyä. Nimikin tarkoittaa suomeksi Jumalan työtä. ”Monet perinteiset kirkolliset järjestöt korostivat, että pyhyyden tavoittelu on erottautumista maallisesta elämästä. Erakkomunkit vetäytyivät luostareihin mietiskelemään. Me emme näe niin.” Opus Deissä ihminen voi tulla pyhäksi, jos hän tekee uskollisesti ja tunnollisesti arkisen työnsä. Hän voi hankkia halua mansa ammatin ja toimia yhteiskunnassa. Lisäksi on hengellinen kilvoittelu. ”Aineellinen, katoava ja kuolevaisuuden alainen todellisuus on pyhittämisen arvoinen. Se on ponnistelua pois mukavuudenhaluisesta elämästä, jonkinlaista samastumista Jeesuksen ristiin.” Opus Dein jäsenet saattavat vapaaehtoisesti nukkua epämukavissa sängyissä tai solmia reitensä ympärille remmin. Tämä asketismiin viittaava yksityiskohta kiinnostaa maallistuneita ihmisiä kovasti, vaikka toisaalta idän uskonnoista lähtöisin oleva joogaaminen – siis eräänlainen lihan ja hengen kontrolli – on yleisesti hyväksyttyä. Tärkeä elementti on kontemplaatio eli kristillinen mietiskely: usko on rauhallista maailmassa olemista. Juurikkala ottaa luonnon vertauskuvaksi pyhän läsnä olosta maailmassa. ”Luonto on enemmän kuin asia, johon ihminen törmäilee kömpelöllä ruumiilla. Se on täynnä kauneutta, kuin Jumalan kirja, jota voi tarkkailla ja olla siinä läsnä.” N ELJÄ NUORTA ja virtuoosimaisen taitavaa folk-laulajaa hoilotti iltaisin Helsingin Linnanmäen kukkuloilla 1960-luvulla. Myös vasemmisto kiihkeimpiä kommunisteja myöten tarvitsi huippuviihteensä, joten nuoret siirtyivät konserttisaleihin ja Sinikka Sokka ystävineen tuli perustaneeksi Agip Prop -yhtyeen. Näistä Suomen musiikkielämää ravisuttaneista hetkistä tuli kuluneeksi vain 32 vuotta, kun oli ilmestyvä Voimalehden numero 8/2002. Siinä julkaistiin yhtyeen paluusta lavoille Timo Forssin kirjoittama juttu otsikoituna ”Mihin tarvitaan agitaatiota & propagandaa?” ”VOIKO MUSIIKILLA PARANTAA MAAILMAA?” , kysyi Timo Forss. ”Voi ja nimenomaan sillä voi”, vastasi Sinikka Sokka. ”Musiikin voima on käsittämätön.” Monna Kamu lisäsi: ”Musiikin voima on paljon suurempi kuin tiedetäänkään. Sanallista ja sanatonta musiikkia on ollut vaikka kuinka kauan.” Agit Prop lauloi aikana, jolloin Suomen jakolinjat olivat suuria ja syviä. Oikeisto–vasemmisto-jako ei ollut ainoa poliittinen kuilu, vaan vasemmistokin hajosi eripuraansa siitä, miten suhtautua neuvostokommunismiin. Agit Prop lauloi maailmasta, josta köyhyyttä poistetaan yhdessä toimien. Voiman jutussa Sokka ja Kamu sanoivat, että Agit Propin pääidea oli ”ihmisten herättäminen sumuisesta välinpitämättömyydestä” ja ”ravisteleminen”. VUONNA 2002 FORSS KYSYI sodasta ja vallankumouksesta laulaneilta Sokalta ja Kamulta ”tahtovatko venäläiset sotaa”. ”Valitettavasti”, vastasi Sokka. ”Kaikki suurvallat tuntuvat tahtovan käydä toistensa kraiveliin kiinni. Valitettavasti”, Kamu kommentoi. Vuosina 2002–2022 Venäjä on hyökännyt Tšetšeniaan, Georgiaan ja Ukrainaan. Nyt erityisesti Venäjän sotiminen Ukrainassa painaa mieltä. Sinikka Sokka pohtii puhelimessa tätä uudelleen nyt syksyllä 2022: ”Tahtovatko venäläiset sotaa… En usko, että mikään kansa tahtoisi koskaan sotaa.” Nyt kuitenkin Venäjällä sota saa kannatusta kansan keskuudessa – enemmän tai vähemmän, mutta toistaiseksi riittävästi. Avuksi käy Agit Propin kuuluisaksi tekemä solidaarisuuden käsitteen: Kansa voi olla ”lojaali” johtajalleen, mutta jos se on ”solidaarinen” ihmiskuntaa kohtaa, se ei halua sotia. Sota Venäjällä on ”väistöliikkeiden väistämätön seuraamus”, Sokka lisää todeten, että Venäjä ei ole purkanut menneisyytensä painolasteja vaan piilotellut niitä. ”MISSÄ ON KÖYHIEN TOIVO vuonna 2002”, kysyi Timo Forss. ”Ihmisessä tai ihmiskunnassa”, Kamu vastasi. ”Ihmisten pitäisi kunnioittaa ja arvostaa lajitovereitaan.” Sinikka Sokka vastasi: ”Solidaarisuudessa.” Nyt Sokka arvioi mikä on solidaarisuuden tila: ”Se on tärkeä arvo”, hän aloittaa. ”Mutta se pitää ymmärtää oikein. Se ei liity ideologiaan. Se ole vain työväen arvo, se on kaikkien.” Solidaarisuus tekisi nykymaailmastakin paremman. ”Solidaarisuus on yhdessä tekemistä, ja siihen kuuluu myötätuntoa ja myötäelämistä. Meidän pitää auttaa yhdessä toisiamme eteenpäin ja tukea toisiamme.” TEKSTI IIDA SIMES
12 • 7 / 2022 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Vaikka uskonnon vaikutus vauraissa yhteiskunnissa vähenee, ei pyhän kokemus ole kadonnut ihmisten elämistä. Pyhä peltilehmä P YHÄ NOUSEE merkityksessään arkisen todellisuuden ulkoja yläpuolelle. Se on jotain meitä itseämme suurempaa. Se, mikä koetaan pyhäksi kuitenkin vaihtelee. ”Pyhän kokemista on kovin monenlaista”, Anne Pessi aloittaa. ”On uskonnollista pyhää ja vähemmän tai ei ollenkaan uskonnollista pyhää.” Pessi on Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori ja hänen mukaansa näissä kaikissa pyhän kokemuksissa korostuu subjektiivinen kokemus. Pessin mukaan jokaisella meistä myös on jotain, joka koetaan pyhäksi. Käsitteenä pyhä on uskontoon liittyvä ja viittaa alkujaan jumalaiseen ilmiöön tai ilmestykseen. Vaikka suomalainen yhteiskunta on maallistunut, eikä uskonto enää määrää niin keskeisesti yhteiskunnan suuntaviivoja, ei tarve pyhän kokemukselle ole kadonnut minnekään. ”Kulttuurista riippumatta ihmislajilla on taipumus tähyillä rajan taakse, ajatella joidenkin asioiden olevan ylempänä, erityisen arvokkaita.” Pessi oli mukana kirjoittamassa vuonna 2018 ilmestynyttä Pyhyyden ytimessä -raporttia. Raportissa kerrotaan, että suomalaiset kokevat pyhäksi muun muassa läheiset ihmiset, rakkauden, rauhan ja luonnon. Näiden varaan monet myös rakentavat omaa maailmankuvaansa. Yksi keskeinen rakennuspalikka nykyaikaisen kuluttajakansalaisen elämässä liittyy kuitenkin kulutuspäätöksiin. Niillä rakennetaan identiteettiä ja haetaan erityisiä kokemuksia sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vaikka ajatus saattaa tuntua hieman radikaalilta, niin brändiuskollisuus voi määrittää ihmistä jopa samalla tavalla kuin mitä asema seurakunnassa on aikaisemmin tehnyt. ”Käsitys itsestämme ja käsityksemme toisista on aina arvojen, toiveiden ja pyhyyskäsitystenkin värittämää. Voisi sanoa, että jokaisella on käsitys itsestään, ja haluamme tietoisesti – varmasti myös tiedostamatta – pitää yllä tietynlaisia mielikuvia itsestämme.” Yksi ylitse muiden Jos kulutuspäätöksillä haetaan merkityksellisyyttä, niin yksi kulutustuote ylitse muiden on auto. Auto on monelle tarpeellinen liikenneväline, mutta sen hankkimiseen ja puunaamiseen uhrataan usein rahaa ja aikaa tavalla, joka ei ole selitettävissä ainoastaan tarpeella liikkua. Autoista ja autoilusta myös puhutaan tavalla, joka muistuttaa puhetta pyhästä: ajokokemusta kuvaillaan meditatiiviseksi ja auton kerrotaan olevan henkilökohtaisen hiljentymisen ja ajattelun tila, jopa retriitti. ”Mielikuvat ovat valtavan suuri osa autoteollisuutta. Millä merkillä haluan ajaa ja miksi? Tunteet ohjaavat paljon enemmän valintojamme kuin tiedostammekaan, eikä kukaan meistä ei tee pelkästään järkivalintoja. Auto on erityisen tiivistynyt kohde tällaisille ajatuksille: suurissa kaupungeissa faktisesti monelle turha, erityisen kallis, erityisen haastavasti kokonaisuudessaan kierrätetettävä, energiasyöppö, ja lisäksi vielä vahvan markkinoinnin ja ylipäätään kapitalisimin suoranainen ilmentymä.” Se, että autoon kohdistuu jopa uskonnolliseksi kuvailtavia tunteita ei ole tietenkään pelkästään sattumaa. Uskonnon tavoin mainonta pyörii mielikuvilla, kokemuksilla ja uskomuksilla, joita ei voi palauttaa tarkasti pitävään paikkansa totuuteen. Myös viittaukset uskontoon mainoksissa ovat lukuisia: siinä, missä Raamatun mukaan tähti johdatti viisaat tietäjät Jeesus-lapsen luokse, johdattelee mersun keulassa komeileva johtotähti kuskin kohti jotain suurempaa ja parempaa minää. Autojen erityisasemasta viestii myös voimakkaat reaktiot liikennehankkeisiin, joissa ei rakenneta infrastruktuuria pelkästään autoille. Panostukset joukkoliikenteeseen ja pyöräväyliin voidaan kokea jo itsessään autoilun haittaamisena. Autotiellä istuvat aktivistit puolestaan saavat niskaansa tappouhkauksia tavalla, joka voi selittyä sillä, että uhkailijat kokevat pyhäänsä häväistyn. Pessin mukaan nämä reaktiot resonoivat tutkimustulosten kanssa. ”Mitä tunteikkaammasta ja oikeaksi, suorastaan pyhäksi, koetusta asiasta on kyse, sitä helpommin jokainen meistä sortuu ylilyönteihin.” Ristiriitaa kerrakseen Pessin ja kollegoidensa tutkimuksessa luonto nousi yhdeksi merkittävimmistä suomalaisten pyhänä pitämistä asioista. Tätä on hieman vaikea yhdistää ajatukseen autosta pyhänä. Autoilu kuitenkin väistämättä tuhoaa luontoa päästöillä ja autoilun tarvitseman infrastruktuurin alta joudutaan jatkuvasti raivaamaan luontoa. Tämän ristiriidan korjaamista vaikeuttaa myös se, että yhteiskuntaa on rakennettu määrätietoisesti autoilu edellä. Työt, harrastukset ja yleensä elämä on usein järjestetty niin, että autoton ei niistä ilman huomattavaa lisävaivaa selviä. Tarve ympäristönsuojelulle ja päästöjen leikkaamiselle on kuitenkin suuri, ja yksi tehokas keino tähän olisi vähentää autoilua. Tämä ei ole osoittautunut helpoksi tehtäväksi. ”Jos jokin on meille tärkeää ja pidettyä, niin kyllä mielipiteen muuttaminen on hyvin vaikeaa. Se saattaa onnistua, jos meille paljastuu, että asia loukkaa jotain muuta arvoam me.” Ehkä vielä jonain päivänä luonnon pyhyys voittaa auton. T YRE EXTINGUISHERS -RYHMÄ on ilmoittanut tyhjentäneensä renkaita noin 7?000 katumaasturista. Maaliskuussa 2022 Isossa-Britanniassa alkanut toiminta on laajentunut Kanadaan, Yhdysvalloihin, Ruotsiin, Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Hollantiin ja Uuteen Seelantiin. Renkaiden tyhjentämisen jälkeen tuulilasinpyyhkijän alle jätetään aina viesti. ”Olemme tyhjentäneet yhden tai useamman renkaan autostasi. Olet varmasti vihainen, mutta älä ota tätä henkilökohtaisesti. Teimme tämän autosi vuoksi, emme sinun”, alkaa kuljettajalle jätetty viesti. Toiminnan taustalla on huoli ilmastokriisistä. ”Yleisellä tasolla olemme sitä mieltä, että yksityishenkilöiden ei tulisi olla toiminnan kohteita. Yksilön kuluttaminen voi kuitenkin olla niin massiivista, törkeää ja tarpeetonta, että saavutetaan piste, jossa siitä tulee kohde. Me uskomme, että bensasyöppöjen kuolemankoneiden omistajat putoavat tähän kategoriaan. Katumaasturin päästöt ovat ’luksuspäästöjä’ – täysin tarpeettomia ja maailman rikkaimpien tuottamia”, nimettömänä kommentoiva renkaantyhjentäjä perustelee toimintaa. Tyre Extinguishers on synnyttänyt raivostuneita reaktioita. Tämä raivo ei ole vierasta Suomessakaan. Vuonna 2008 Turussa tyhjennettiin katumaasturien renkaita samalla tekniikalla ja tuulilasinpyyhkijän alle jätettiin samansuuntainen viesti. Toiminnasta nousi kohu ja vandalismiin oltiin valmiita vastaamaan fyysisellä väkivallalla. Vaikuttaa siltä, että autoihin kohdistuva haitta nähdään ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa suurempana pahana. ”Tämä on tietenkin pelottavaa, mutta silti toimimme, koska ilmaston tuhoutuminen on vielä pelottavampaa”, renkaantyhjentäjä perustelee. Renkaita ei puhkota, vaan ne tyhjennetään. Tämäkin on kiellettyä ihan kaikissa maissa, missä toimintaa on harjoitettu. Vuonna 2009 Valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi Turun tapauksista, että renkaiden tyhjentäminen täyttäisi ”rikoslain 35 luvun 3§:ssä säädetyn lievän vahingonteon tunnusmerkistön”. Tekijät eivät kuitenkaan jääneet kiinni, eikä tuomioita annettu. Myöskään Tyre Extinguishersin toiminnan laillisuutta ei ole vielä päästy arvioimaan tuomioistuimessa yhdessäkään maassa. ”Toistaiseksi kukaan meistä ei ole jäänyt kiinni, vaikka olemme tyhjentäneet tuhan sien autojen renkaita. Eikä kiinnijääminen meitä niin huoleta. Meitä huolettaa ilmastokatastrofi, jota kohti olemme matkalla, ellemme muuta tapojamme.” Lue koko Tyre Extinguishers -haastattelu osoitteesta häiriköt.fi Renkaat tyhjiksi myös Suomessa AUTON KERROTAAN OLEVAN HENKILÖKOHTAISEN HILJENTYMISEN JA AJATTELUN TILA, JOPA RETRIITTI.
To im itu ks ell ist a ain eis to a. aw Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi. Sillä Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iänkaikkisesti.
14 • 7 / 2022 Vaikka pyhyys näyttäytyy erilaisena eri maailmankatsomuksissa, yhtäläisyyksiäkin löytyy. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS, MIIA VISTILÄ, MIKA PEKKOLA Perhe on pyhä ”Ajattelen, että pyhää on kahdenlaista, henkilökohtaista ja yhteiskunnallista. Ensimmäinen voi olla esimerkiksi jotain uskonnollista käsitystä pyhästä. Yhteiskunnallinen on johonkin jaettuun moraalikäsitykseen perustuva näkemys siitä, mikä on pyhää. Sellainen asia on esimerkiksi ihmisoikeudet. Uskontokuntien näkemys pyhästä on loppujen lopuksi aika jaettua. Esimerkiksi ”kultainen sääntö”, tee muille niin kuin toivot itsellesi tehtävän, löytyy jollain tapaa kaikista maailman uskonnoista. Olen kasvanut muslimina maassa, jossa kristityt ovat enemmistö. Islam ei ole koskaan ollut esillä elämässäni korostetusti, mutta jotkin asiat, kuten käsitys siveellisyydestä tai nuoren naisen asemasta, on saattanut olla erilainen kuin kristityillä. Olen nuorena ajatellut, että pyhää on mennä kunnial lisena naimisiin ja löytää hyvä mies. Totta kai kumppanin löytäminen on ihanaa, mutta se ei voi olla ainoa asia, jota ihminen tavoittelee. Olenkin iloinen, että vanhempani ovat aina kannustaneet minua. He eivät asettaneet rajoja tai edes odotuksia. Pyhä on jotain universaalia, ulottumattomissa olevaa, kaunista ja arvokasta. Toivon, että se voisi olla sellaista kaikille pyhää kokeville. Pyhää ovat myös perheen koskemattomuus ja erityisesti lasten suojeleminen kaikelta pahalta ja ikävältä. Se on elämäntehtävä ja loppujen lopuksi kaikkein tärkein asia.” Nasima Razmyar. Helsingin apulaispormestari. Entinen kansanedustaja. ”Olen aina ollut kiinnostunut uskonnoista ja suurista kysymyksistä ja etsinyt tarkoituksella itselleni uskontoa. Olen entinen kristitty, mutta zenbuddhalaisuus vastaa parhaiten sitä, miten asioista ajattelen. Pyhyyden käsite on zenbuddhalaisuudessa paradoksaalinen. Zenbuddhalaisuuden perustaja Bodhidharma sanoi kysyttäessä mikä on buddha laisuuden pyhä totuus: ”Empty. Nothing holy” eli ”Tyhjää. Ei mitään pyhää.” Silti zenbuddhalaisuudessa näkyvät vastaavat elementit, esineet ja rituaalit, kuin muissakin uskonnoissa. Erityisellä kunnioituksella kohdellaan esimerkiksi Buddha-patsaita ja sutratekstejä. Kun tutkiskelen pyhyyden käsitettä zen-kokemuksesta käsin, niin kaikkein pyhimmäksi nousevat elävät ja tuntevat olennot. Zen-harjoitusten tarkoitus on kärsimyksen vähentäminen ja myötätunnon kasvattaminen. Harjoituksen kohteena on oma mieli. Monissa harjoituksissa korostuvat arkiset asiat, niiden tekeminen keskittyen ja siten niitä kunnioittaen.” Piia Rytilä. Teologi, zen-buddhalainen. Zen ja pyhyyden paradoksi Ihmisarvo on pyhää ”Pyhyys merkitsee jonkinlaista elämää ohjaavaa voimaa. Pyhyyteen liittyy asioita, jotka ovat ajaneet minut kätilön ja ensihoitajan ammatteihin. Niissä näkee sekä elämänkaaren alkuettä loppupisteet. Ihmisarvo on pyhä asia. Jokaisella on oikeus päättää itse omasta kehostaan. Jokainen ansaitsee myös tulla hoidetuksi ja kohdelluksi hyvin tilanteestaan riippumatta.” Meri Haahtela. Kätilö, imetysohjaaja, ensihoitaja. H els in gi n ka up un ki M eri H aah tela
7 / 2022 • 15 Eri kielillä eri pyhä ”Olen kotoisin Irakista ja muslimi, joten pyhyydestä tulee minulle ensimmäisenä mieleen Jumala. Pyhyys merkitsee minulle myös rakkautta ja perhettä. Ne ovat elämäni keskeiset asiat, joita ilman en pysty elämään. Pyhän merkitys muuttuu, kun vaihdan kieltä. Aivoni toimivat siten, etten ajattele asioita yhdellä kielellä vaan useammalla. Mietin pyhyyttä kolmella eri kielellä, sillä minulla ei ole yhtä äidinkieltä: arabiaksi, suomeksi ja englanniksi. Arabiaksi pyhä on minulle automaattisesti Jumala ja ehkä Koraani, mikä johtuu ehkä siitä, että olen kasvanut siihen. Englanniksi ajattelen, että perhe ja rakkaus ovat pyhiä asioita. Suomeksi en ole aiemmin juurikaan puhunut pyhästä.” Duoa al-Maseudi. Asioimistulkki, muslimi. Kristillinenkin pyhä nojaa antiikin aikaan ”Olen kirkon työntekijänä etuoikeutettu, kun saan pohtia uskontoon ja pyhyyteen liittyviä asioita ammatikseni. Kun toteutan jumalanpalvelusta vaikkapa Uspenskin katedraalissa ja kuoro laulaa ”auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty”, välillä unohtuu, ollaanko sitä taivaassa vai maan päällä. Ennen uskonto oli suurilta osin yhtenäiskulttuuria: kaikki annettiin valmiina. Nykyään ihminen osaa itse etsiä ja löytää pyhyyttä elämästään. Pyhyyttä voidaan kokea luonnossa, kuten Lapin vaelluksella. Kokemiselle täytyy tehdä tilaa. Jos joku sanoo, ettei oikein missään tunnu olevan pyhyyttä, vastaan, että yritähän olla varttitunti hiljaa ja kuunnella sydäntäsi. Kun jokapäiväinen tajunnanvirta pysäytetään edes hetkeksi, pyhyys on läsnäolevaa. Pyhyys tuo näkymättömän maailman koettavaksi. Se antaa elämään tarkoitusta niin, ettei aineellinen maailma ole ihmisen omistamaa, vaan saatua lahjaa ja ihmettä. Pyhyydessä ovat aina voimakkaasti läsnä antiikin ideaalit: hyvyys, kauneus, totuus ja rakkaus.” Ambrosius. (Eläkkeellä oleva) Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta, Hiippakunnan piispa v. 2002–2017. Pyhä on kielen tuolla puolen ”Pyhän kokemus on minulle omasta egosta luopumista. Silloin tavoitellaan yhteyttä ajatusten ja kielen takaiseen ulottuvuuteen, joka ei ole ihmiselle näkyvä. Viime proggiksessani, Marian tun nustus – Muistokirjoitus hevoselle, mietin mitä eläin voisi opettaa minulle pyhästä. Ajatus lähti siitä, kun hevoseni kuoli kirjaimellisesti syliini. Jotenkin aistin, että eläin oli ollut aistimellisuudessaan yhteydessä ulottuvuuksiin, joihin olin itse ihmisenä kykenemätön pääsemään. Ajattelen, että kun katson hevosta, katson silmiin jumaluutta, johon en pääse osalliseksi. Eläimet opettavat ihmisille paljon pyhästä. Mitä olisi päästää irti kaikesta mihin olemme ihmisinä tarrautuneet, sanoista, kielestä, ajatuksista, muistoista, velvollisuudesta täydentää jumalaa? Pyhyyteen liittyy kaksinapaisuus. Kaikki on pyhää, kun dualismi vallitsee. Kun jossain asiassa toteutuu sen kaksinapaisuus, järjestys ja kaaos tai siunaus ja turmelus ja hyväksymme sen, kaikesta tulee pyhää. Pyhä on myös väkivaltaa. Kun metsämies on osa pyhää kokonaisuutta, hän pyytää anteeksi ruuaksi tappamansa eläimet. Myös hyvän ja pahan raja hälvenee, kun kaikki on pyhää. Meissä kaikissa on sama mahdollisuus hyvyyteen mutta myös pahuuteen. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa, tiettyjen triggereiden vallitessa käyttäydymme samalla tavoin kuin Putin tai Hitler. Sitä ihmiskunta harvemmin muistaa. Pyhyys on herkistymistä sille, ettei tiedä mitään. Esimerkiksi eläimen todellisuudesta. Siten se on myös omien mittasuhteiden tunnustamista.” Hanna Kirjavainen. Teatteriohjaaja. Te ller vo Sy rjä kar i M ag nu s Sa ve liev ”Pyhyydestä tulee mieleen kahdenlaisia asioita. Ensinnäkin sellaisia, mitä uskonnolliset yhteisöt pitävät pyhinä. Toisaalta pyhät asiat eivät välttämättä liity uskontoihin. Ne voivat olla hienoja ja tärkeitä asioita, kuten luonto. ’Lähes pyhiä’ ovat ihmisten saavutukset tieteen ja taiteen aloilla. Uskontojen uhrien tuen näkökulmasta on ongelmallista, että uskonnot voivat perustella monenlaista toimintaa vedoten pyhyyteen. Tästä voi syntyä monimutkaisia oikeuksien välisiä ristiriitoja. Esimerkiksi aborttia voidaan vastustaa perustelemalla elämän pyhyyttä, mutta aborttien kieltäminen johtaa monimutkaisiin ongelmiin. Toisena esimerkkinä Jehovan todistajat pitävät verta pyhänä ja siksi sitä ei heidän tulkintansa mukaan voi käyttää lääketieteellisessä hoidossa. Tämä johtaa julmuuksiin, kun esimerkiksi synnyttäviä äitejä kuolee tilanteissa, joissa heidän on hyvin vaikea ottaa vastaan verensiirtoja. Myös monenlaista syrjintää perustellaan pyhillä kirjoituksilla. Tällainen syrjintä on julmaa ja sillä voi olla vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Pyhien kirjoitusten sijaan soisin, että erilaisia moraalisia valintoja perusteltaisiin mieluummin järjellä. Sen sijaan, että kysytään millaista moraalista ohjausta pyhät kirjoitukset tarjoavat erilaisiin tilanteisiin, tulisi kysyä: ’miten julmuutta voidaan välttää?’ ja ’miten osoitamme parhaiten myötätuntoa heikossa asemassa olevia kohtaan?’” Joni Valkila. Uskontojen uhrien Tuki UUT ry:n toiminnanjohtaja. Entinen Jehovan todistaja. Pyhällä voi tehdä myös pahaa Ilk ka Vu or in en
16 • 7 / 2022 Pyhyys on universaali mysteeri Pyhä tuo turvaa ”Pyhän kokemisen kaipuu on ikiaikaista, jopa primitiivistä meissä ihmisissä. Pyhä on jotakin, joka tekee ihmisestä ennen kaikkea olemisestaan tietoisen ja lopulta itsetietoisen olennon. Tätä piirrettä ihmisessä kuvataan Raamatussa sanomalla, että ihminen on ’ Jumalan kuva’”. Papiksi opiskellessani ja valmistuessani 80-luvulla kuvittelin, että ”pyhyydelle” ja ”Jumalalle” on olemassa jotkin valmiit sisällöt ja määritelmät. Olen saanut kokea, että tämä olikin vain pintaa. Isoin juttu minulle on ollut sen ymmärtäminen, että Jumala ei ole mikään oppi eikä Hän ole missään paikassa. Hän on kaiken niin sanotun neliulotteisen olemisen, kolmiulotteisuuden ja ajan, ulkopuolella. Onko Jumala ja pyhä niin sanottu viides tai jopa kuudes ulottuvuus ihmisen näkökulmasta katsottuna? Tällaisia pohdintoja olen mielessäni käynyt. Ehkä saamme niihin vastauksen, kun kerran siirrymme tämän elämän jälkeen Jumalan valomaailmaan. Sen välähdyksiä tässä neli vvulotteisessa maailmassa ovat juuri pyhyyden kokemukset. Ikävä kyllä pyhä nykyään usein kaupallistetaan ja tuotteistetaan tai sitten se institutionalisoidaan. Se voidaan määritellä esimerkiksi jonkin kirkkokunnan tai uskonnollisen perinteen omaisuudeksi. Kuitenkin pyhä on universaalia ja kosmista sekä yleisinhimillistä – absoluuttista ja ehdottoman rajatonta! Ihmisen elämä on pyhä ja pyhää – kaikkien ihmisten! Pyhän kokeminen vaatii nöyryyttä, jolloin ihminen on ainoastaan vastaanottavana osapuolena ilman omia vaatimuksia tai suorituksia. Pyhässä on kyse salaisuudesta, joka voi olla yhtä aikaa sekä pelottava että puoleensavetävä. Pyhän kokemus jättää pysyvän jäljen ja loputtoman sielullisen ja hengellisen janon. Kohdallani Jumala-kokemus eli pyhän kokemus on muuttanut luonnettaan. Jumala ei asu enää fyysisessä rakennuksessa. Jumalan kohtaamispäiväkään ei ole enää sapatti eikä edes sunnuntai. Hän on nykyään kohdattavissa 24/7 eli joka ikisessä hetkessä. Jumala on siellä missä ihminenkin. Hän kyllä löytää meistä jokaisen – enemmin tai myöhemmin. Se on sitä ihanan turvallista ’kosmista elämän kuurupiiloa’. Ihmiset ovat Jumalan Pyhän Hengen temppeleitä, mitä käsitettä Raamatussakin käytetään. Siksi ihmisen elämä on aina pyhää, kuten Elämä itsessäänkin on jo pyhää.” Harri Henttinen, ”KirkkoHarri”. Kirkkoherra. ”Pyhyys on turvapaikka. Pyhyys tarkoittaa, että on jotain johon tukeutua. Hyvyys tulee esiin rakastamalla. Jos elämä ei suostu näyttämään kuin surulliset kasvot, voi tukeutua ikuiseen totuuteen. Jos keho on heikko, voi vahvistaa omaa sielua. Jumalaa voi aina palvella. Sen ei tarvitse olla suurta. Bhagavad Gitan mukaan Jumalalle voi tarjota kukan, lehden, veden tai hedelmän, ja senkin pitäisi riittää.” Heli Kangas. Hindu. Pyhyys on jaettua, vaikkei siihen uskoisi ”Ihmisillä on kyky hallinnoida itseään itsensä ulkopuolisten entiteettien kautta. Esimerkiksi voimme yhdessä päättää, että jokin paikka on pyhä. Yhdelläkään yksilöllä ei ole valtaa murskata päätöstä. Sama pätee joihinkin muihinkin entiteetteihin. Sellaisia ovat esimerkiksi raha ja jossain määrin myös Jumala. Kukaan ei voi päättää, etteikö sitä olisi olemassa. Voi toki yrittää, mutta sen valta elämään jatkuu silti. Vaikka ihminen olisi ateisti ja päättäisi, ettei usko jumalaan tai että muille pyhä asia ei ole pyhä, ei pyhyys katoa. Silloin ihminen ottaa vain eron asiasta ja toteaa, ettei se ole häntä varten. Asialla on edelleen valtaa elämässä ja se voi tehdä päätöksiä ihmisen puolesta. Kristillisessä perinteessä puhutaan usein jumalanpelosta. Joku asia on toisaalta näkymätön, mutta voi silti ajaa ihmisen ylitse. Tunne pyhyydestä ei ole vain ruusuinen. Se on tunne itseä suuremman asian edessä olemisesta, pienuudesta ja haavoittuvaisuudesta. Sellaiset kokemukset ovat monille ihmisille pyhiä, sillä ne palauttavat pois itsekeskeisyydestä yhteyteen todellisuuden kanssa. Itselleni pyhän kokemus on tienviitta. Minulle pyhyys on signaali siitä, että olen yhteydessä itseni ulkopuoliseen todellisuuteen. Pyhyyden puute on signaali siitä, että olen uppoamassa itseeni: en ole enää yhteydessä ihmisiin ja luontoon, vaan elän pääni sisällä.” Aura Raulo. Ekologi ja evoluutiobiologi. Kuvataiteilija. Körtti. HEY FORTUM, D E S T R O Y I N G E C O S O C I A L VA L U E I S B A D B U S I N E S S . WE FUCKING TOLD YOU SO. S H O R T M O V I E P R E M I E R E T U E S D AY 3 . 8 . 2 2 2 A T 2 : 3 . S E C R E T L O C A T I O N : A R R I V E A T K O M P A S S I , R A I L W A Y S T A T I O N M E T R O . S P E A K E R S , P E R F O R M E R S , D J . T I C K E T S : C O M E O V E R O R V I S I T W E F U C K I N G T O L D Y O U S O . O R G # E N V I R O N M E N T A L J U S T I C E # R E C O R D L O S S E S # R E D E F I N E V A L U E
7 / 2022 • 17 TEHDAS TEATTERI KALLO COLLECTIVE THE GYNECOLOGIST ESITYKSET 4. 5.11.2022 NUUTTI VAPAAVUORI ANTTI HAIKKALA TANJALOTTA RÄIKKÄ PERTTU SINERVO ESITYKSET 27. 29.10.2022 www.teatteritelakka.fi Tullikamarin aukio 3 33100 Tampere tikee.fi/teaaeritelakka
18 • 7 / 2022 ”K ATSO KUINKA kaunis äitini on! Kuinka vanha luulet hänen olevan?” kyselee pieni, eläväinen poika Ciya punoen värikkäitä rannekoruja pienen sängyn reunalla suuren huoneen nurkassa. ”Olen 28-vuotias, mutta kokenut paljon”, sanoo Zeynep. Hän on kotoisin Pohjois-Kurdistanista, Gewerista. Kaataen çayta höyryävästä hopeateekannusta hän kertoo tarinaansa: ”Olin viidentoista joutuessani naimisiin itseäni 20 vuotta vanhemman miehen kanssa. Hän piti minua taloon lukittuna taloudenhoitajana.” Zeynep asettelee makeiskulhoa sinipunaisen maton päälle. ”En edes tiennyt, miten vauvat syntyvät, kun eräänä päivänä tajusin olevani raskaana. Ciyan syntyessä minulla ei ollut mitään – ei vaatteita kummallekaan eikä ymmärrystä vauvan hoidosta. Osasin Naisten kylä Rojavan kurdialueella rakennetaan patriarkaatista vapaata yhteisöä naisten voimin. Vaikka Turkin armeijan ja islamistien muodostama uhka on jatkuvasti läsnä, niin elämä Jinwarin ekokylässä on vapaata. TEKSTI ALESSIA MANZI & GIACOMO SINI SUOMENNOS SINI NUMMINEN KUVAT GIACOMO SINI & GUNDÊ JINWAR vain lyödä häntä, aivan kuten mieheni löi minua. Olin itsekin vain lapsi.” Suru häivähtää Zeynepin kasvoilla. ”Paetessamme Maxumuriin eteläiseen Kurdistaniin, halusin tappaa itseni. Olin antamassa poikani adop tioon, mutta ystävieni tuen asioista jäin harkitsemaan asiaa”, Zeynep muistelee katsahtaen hellästi poikaansa. ”Miten olisin voinut jättää osan sydämestäni?” Tilaa löytää itsensä uudelleen Zeynep kuuli Koillis-Syyriassa sijaitsevasta Jinwarista, rakenteilla olevasta naisten ja lasten ekokylästä, jossa elämä oli vapaata. Jinwar on kurmanzia ja tarkoittaa naisten maata. Sen inspiraation lähteenä on ollut patriarkaatista vapaata yhteiskuntaa kannattavan kurdijohtaja Abdullah Ocalanin teoretisoima tiede naisista, jineologia. ”Olen täällä löytänyt itseni uudestaan. En enää näe itseäni vain minua alistavan miehen silmin. Pärjään itse ja olen löytänyt kiinnostuksen kohteita, kuten puutarhanhoidon ja ompelun”, Zeynap kertoo. ”En halua täältä pois koskaan. Jokainen nainen ansaitsee toisen mahdollisuuden onnellisuuteen.” Jinwarissa, Al-Hasakahin kantonin koillisosassa raskaiden aseiden jyly rikkoo tähtitaivaisen yön hiljaisuuden. Vain muutaman kilometrin päässä turkkilaismielisten joukkojen valtaamilla syyrialaisalueilla, presidentti Erdo?anin armeija kohdistaa päivittäisiä hyökkäyksiä Tel Tamrin kaupunkiin ja kansainvälistä M4valta tietä myötäilevän Kahabour-joen alueen kyliin. Naiset osana vallankumoustaistelua ”Naisten osallistuminen puolustamiseen miesten rinnalla oli patriarkaalisessa yhteiskunnassa alun perin tehty vaikeaksi”, selittää Zilan Tel Tamr, Tel Tamr sotilaskunnan komentaja Naisten Puolustusjoukoista, joka on osa Syyrian demokraattisia joukkoja (Syrian Democratic Forces). ”Yhteisö kuitenkin lopulta hyväksyi naisten osallistumisen, ja nykyään olemme tärkeä osa taistelua valloitusta vastaan”, komentaja jatkaa. ”Koillis-Syyriassa naiset ovat aktiivisia toimijoita läpi yhteiskunnan, eivät vain armeijassa. Naiset taistelevat tasaarvon puolesta ollen osa laajaa vallankumousprosessia”, Zilan huomauttaa. Tel Tamrin alueella asuu syyrialaisia Kaksi nuorta naista osallistui teatteriesitykseen Jinwarissa Jineolojî akatemian järjestämän Jinên Ciwan -leirin aikana.
7 / 2022 • 19 ja assyrialaisia, kristittyjä, kurdeja ja arabeja, joita Isis teloitti joukoittain vuoden 2015 etenemissodassa. Etulinja on vain muutaman kilometrin päässä kaupungin kupeessa kohoavalta kukkulalta. Kukkulan juurella asuintalojen keskellä seisoo kirkko. ”Ennen alueella oli yli kolmenkymmentä kirkkoa. Nyt ne ovat tuhottuja, vaurioituneita tai vaarallisen taipaleen takana. Vain tämä vanhin on suhteellisen turvallinen, ja tänne assyrialaiset kokoontuvat juhlaan”, sanoo Nabil Warda, Assyrians Ghabour Guardsin, assyrialaisen sotilasyhteenliittymän puhemies. ”Olemme tarjonneet suojaa viidellekymmenelle Turkin hyökkäyksiä paenneelle perheelle, ja olemme valmiita suojelemaan alueen yhteisöjä viimeiseen verenpisaraan”, Warda vannoo. Uusi vapaampi yhteiskunta Päivän laskiessa viileä henkäys pyyhkii Jamwarin vehnäpeltoja. Nainen huutelee värikkäiden kankaanpalojen ja ompelukoneiden sekamelskaan hukkuvan talon edustalla. ”Varovasti nyt polkimen kanssa! Juuri noin, hyvä tyttö!”. ”Maaliskuun 8. päivänä 2017 laskimme kylämme perustuskiven. Seuraavana vuonna marraskuun 25. päivänä, kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen päivänä Jinwar avautui”, kertoo nuori kyläläinen, Amara. ”Talot on rakennettu savesta perinteisin menetelmin. Ne ovat viileitä kesällä ja lämpimiä talvella. Kolmekymmentä taloa rakennettiin läheisten kylien asukkaiden avulla. Olimme selittäneet heille tarkoitusperiämme.” ”Naiset olivat tärkeä osa vallankumousta kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien Lähi-Idän näillä alueilla monet naiset eivät enää ole totelleet isiensä tai setiensä käskyjä, vaan he eroavat ja opiskelevat.” Mala Jîne – naisten talot – on tarkoitettu avoimelle keskustelulle tasaarvoasioiden ratkaisemiseksi. Kylä on lähestulkoon omavarainen oliivija aprikoosipuineen. ”Olemme perustaneet maatalousosuuskunnan, joka tarjoaa työtä myös kylän ulkopuolisille. Huomenna leivotaan leipää”, kertoo asuintaloilta kouluun, maatilalle ja luonnonlääkeklinikalle johtavalla keskustiellä kulkeva Amara. Pölyn keskellä kolme nuorta poikaa ajelee kullanväriseksi maalatulla polkupyörällään iloisesti hälisten. ”Lähdin Afrinista Shahbaan liittyäkseni vapautusrintamaan”, muistelee puutarhassaan istuva Jîyan. ”Saavuin Qamishlonin Mala Jiniin, jossa osallistuin akatemian kursseille, ja päätin tulla Jinwariin odottamaan veljeltäni asiakirjoja, joiden turvin olisin päässyt Saksaan. En ollut tottunut elämään maaseutukylässä.” Jîyan hoiteli kukkatarhaa ja sai vastuulleen kylän kaupankin, kunnes tuli pidätetyksi Irakin rajalla. ”Olin matkalla jineologiseen kokoukseen Euroopassa. Minut vapautettiin vasta hiljattain”, hän kertoo. ”Enää en halua Saksaan, en voi kuvitella jättäväni Jinwaria.” Naisten kaupungista malli maailmalle Rakennuksesta, jossa teatteripaja harjoittelee näytelmää naisten oikeuksisDemhat Brusk ja Zilan Tel Tamr, Tel Tamrin sotilaskunnan apulaiskomentajat. Tel Tamr on kylä, joka sijaitsee Khabour joen äärellä Koillis-Syyriassa, aivan eturintamassa Turkin armeijaan ja Ankaran liittolaisjoukkoihin nähden. Yade, Jinwarin kylän asukas, kastelee puutarhaansa kotinsa edustalla. ta, raikaa kuuluva ääni. ”Vapaus kuuluu naisille, mutta toisissa perheissä se ei toteudu! Liittoutuneina naiset ovat miehiä vahvempia”, lausuu nuori tyttö Isisin ja Turkin vastaisissa taisteluissa menehtyneiden naistaistelijoiden kasvokuvilla päällystetyn seinän edessä. ”Perheessäni Aleppossa olin veljieni kanssa tasa-arvoinen. Kahdeksantoistavuotiaana kaikki muuttui joutuessani naimisiin serkkuni kanssa”, muistelee Rojida*, 32, asettaessaan turkkilaisen kahvikannutarjottimen kotinsa lattiasohvien väliin. ”Avioituminen on jonkinlainen velvollisuus, mutta mieheni perheen kodissa menetin vapauteni. Tein taloustöitä enkä saanut puhua”, Rojida kertoo kahvikupillisen äärellä. ”Halusin karata, mutta tyttäreni Shlerin* synnyttyä jäin, haluten kuitenkin eroa. Mieheni ei eroa halunnut, ja lopulta karkasimme ja löysimme paikan turvatalossa, josta päädyimme Jinwariin”, nuori nainen kertoo. ”Shlerin kanssa osallistumme englannin opetukseen. Täällä kaikki on hyvin.” On illallisaika. Kaksi tyttöä levittää pöytäliinaa pienen huoneen keskelle ja kantavat sille viinilehtikääryleillä, dolmalla, täytettyjä astioita. ”Jinwarissa elämme kurdien, arabien ja jesidinaisten kanssa. Kurdinaiset, jotka ymmärtävät kanssasisariensa sorron, kamppailevat maailman kaikkien naisten vapauden puolesta. Toivomme, että Jinwar toimii esimerkkinä myös muille naisten väkivallasta vapauttamisen puolesta taisteleville”, Amara lisää. ”Olen vallankumouksellinen. Olen opiskellut sosiologiaa koko sen ajan, kun kurdien vapautusliike on taistellut vapaan elämän puolesta. Olen syntyisin Lähi-Idästä ja ymmärrän sen ongelmat”, kertoo Rojida koiranpentu Lucyn vierellä. ”Jatkamme täällä kurdien viisikymmenvuotista kamppailua vapauden puolesta. Jos naisten kaupungin malli voi levitä Jinwarista jokaiseen paikkaan, patriarkaatti murretaan ja maailmasta voi tulla rauhan ja sisaruuden tyyssija.” *Haastateltujen nimet on muutettu.
Hirvimetsä Tragikoominen erätarina sukupolvien törmäämisestä ja maskuliinisuuden perinnöstä Ensi-ilta 3.9. www.jurkka.? www.manillantehdas.fi TEHDAS TEATTERI Tehdas teatteri on villi ja vapaa ammattiteatteri ja yksi suomalaisen uuden nukketeatterin päänäyttämöistä. www.tehdasteatteri.fi Aurinkobaletti on nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri, jonka ohjelmisto tarjoaa esityksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. www.aurinkobaletti.fi Henkinen lentoyhtiö, monialainen esittävän taiteen ryhmä toimii vierailijana ja yhteistyötahona. www.grusgrus.fi Nukketeatteritaitelijaverkosto tuottaa kansainvälisen nukketeatterifestivaali TIP-Festin Manillaan 2.–6.11.2022. Festivaalin teemana on New Beginnings, uudet alut. www.auraofipuppets.com/tip-fest-2022/ Uusia avauksia, yllättäviä yhdistelmiä, vastavuoroisuutta ja vuoropuhelua, kuvataidetta ja esittävän taiteen koko kirjo. www.manillantehdas.fi/manifesti YLLÄTTÄVÄ KULTTUURIKEIDAS AURAJOEN RANNALLA AURINKOBALETTI GRUS GRUS TEATTERI AURA OF PUPPETS TEHDASFESTIVAALI MANIFESTI 7. – 18.9. Marianna Henriksson, Anna Mustonen: Eros 06.10.–13.10. Taavitsainen, Karp, Gautadóttir: I´m the Monster 01.09.–14.09. Maija Hirvanen: Mesh 14.09.–15.09. Akim Bakhtaoui: Humanculus 13.10.–30.10. Lehtovaara, Ahtila, Hietanen: Nimeämätön luonto | Osat I–III 30.10.–13.11. Tuomas Laitinen: Yleisöruumis 10.11.–13.11. Pauliina Feodoroff: Matriarkaatti 1.12.–13.12. www.zodiak.? Syksy | Autumn 2022 Marianna Henriksson, Anna Mustonen: Eros 06.10.–13.10. Taavitsainen, Karp, Gautadóttir: I´m the Monster 01.09.–14.09. Maija Hirvanen: Mesh 14.09.–15.09. Akim Bakhtaoui: Humanculus 13.10.–30.10. Lehtovaara, Ahtila, Hietanen: Nimeämätön luonto | Osat I–III 30.10.–13.11. Tuomas Laitinen: Yleisöruumis 10.11.–13.11. Pauliina Feodoroff: Matriarkaatti 1.12.–13.12. www.zodiak.? Syksy | Autumn 2022