Voima 7/2021 - Lehtiluukku.fi

Oike us omaan Oike us omaan sukupu oleen sukupu oleen SYYSKUU 7/2021 | VOIMA.FI Litku Klemetin hämmentävä maailma
(& -ANARKIA!) Rajaton elokuvarakkaus PLEASURE Ninja Thybergin pysäyttävässä esikoispitkässä 19-vuotias Bella muuttaa Ruotsista Los Angelesiin, päämääränään pornotähteys. NEVER GONNA SNOW AGAIN Hieroja Zhenia parantaa yltäkylläisyyteen kyllästyneitä levottomia sieluja rikkaalla esikaupunkialueella. Ma?gorzata Szumowskan uutuus on rumankaunis ja koukuttava tarina viattomuuden kaipuusta. BAD LUCK BANGING OR LOONY PORN Berliinin pääpalkinnon voittaneessa romanialaisessa satiirissa kouluopettajan nettiin vuodettu seksivideo synnyttää yhteisöä koettelevan skandaalin. ZOLA Pillu on tonnien arvoista! Yhden viikonlopun aikana Zola auttaa kaveria hädässä hinnoittelemaan itsensä paremmin, todistaa yhtä itsemurhayritystä ja pakenee parittajan kynsistä. Hyppää kyytiin! THE MAN WHO SOLD HIS SKIN Tunisialaisessa satiirissa syyrialainen pakolainen myy nykytaiteilijalle selkänsä Schengen-viisumia vastaan, jotta hän voisi matkustaa Eurooppaan rakastettunsa luokse. THE GIRL AND THE SPIDER Sveitsiläinen taidekomedia on kollaasi huonekaluja, koiria, lapsia, vesiilmapalloja, muuttolaatikoita ja niiden välissä syntyviä ja kuolevia tunteita.
(& -ANARKIA!) Rajaton elokuvarakkaus PLEASURE Ninja Thybergin pysäyttävässä esikoispitkässä 19-vuotias Bella muuttaa Ruotsista Los Angelesiin, päämääränään pornotähteys. NEVER GONNA SNOW AGAIN Hieroja Zhenia parantaa yltäkylläisyyteen kyllästyneitä levottomia sieluja rikkaalla esikaupunkialueella. Ma?gorzata Szumowskan uutuus on rumankaunis ja koukuttava tarina viattomuuden kaipuusta. BAD LUCK BANGING OR LOONY PORN Berliinin pääpalkinnon voittaneessa romanialaisessa satiirissa kouluopettajan nettiin vuodettu seksivideo synnyttää yhteisöä koettelevan skandaalin. ZOLA Pillu on tonnien arvoista! Yhden viikonlopun aikana Zola auttaa kaveria hädässä hinnoittelemaan itsensä paremmin, todistaa yhtä itsemurhayritystä ja pakenee parittajan kynsistä. Hyppää kyytiin! THE MAN WHO SOLD HIS SKIN Tunisialaisessa satiirissa syyrialainen pakolainen myy nykytaiteilijalle selkänsä Schengen-viisumia vastaan, jotta hän voisi matkustaa Eurooppaan rakastettunsa luokse. THE GIRL AND THE SPIDER Sveitsiläinen taidekomedia on kollaasi huonekaluja, koiria, lapsia, vesiilmapalloja, muuttolaatikoita ja niiden välissä syntyviä ja kuolevia tunteita.
Ole realisti, vaadi mahdottomia. Syyskuussa Helsingin Kaisaniemeen avautuu Rosebud Sivullinen. Vanhanaikainen erittäin suuren valikoiman kirjakauppa. Yli tuhannen neliön kirjallinen olohuone, jossa ylväästi leijuu sana. Jossa sulassa sovussa tuoksuvat vanhan paperin pöly ja tuore painoväri. Kirjallinen tila, joka yrittää kertoa, että tämä päivä rakentuu eilisestä, huomista rakennetaan nyt. Rakennetaan rehellisestä kauneudesta ja oikeellisesta ja kriittisesti tutkitusta tiedosta. Muistoista ja tulevaisuuden uskosta. Kaksi hyllykilometriä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Ohjelmaa syksyn jokaiselle päivälle. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Ympäristö, jossa sana, kynä ja paperi muuttuvat aseiksi. Ympäristö, jossa lapsi vaatii aina vastauksen kysymykseensä Miksi ? Lähde tekemään mahdottomasta totta. Ryhdy sivulliseksi . Sivullinen Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Avautuu 15.9. klo 11. Kaisaniemenkatu 5. HYÖDYNNÄ 1200 EURON VEROETUSI Työsuhdepolkupyörä on monipuolinen ja ekologinen valinta kulkuvälineeksi, jota voit arjen lisäksi hyödyntää vapaa-ajalla. Arvotatpa asiaa ympäristön, (työ)hyvinvoinnin tai kustannustehokkaan investoinnin kannalta, työsuhdepolkupyörän hankkiminen on järkiteko. Työsuhdepyörän hankinta on edullista ja vaivatonta, pyöräily itsessään terveellistä ja ekologista. Työsuhdepolkupyörä on työntekijälle verovapaa etu 1200€ asti vuosittain. Työsuhdepyörä on työnantajan omistama tai liisaama polkupyörä, jonka työntekijä saa työsuhde-etuna vapaaseen käyttöönsä. Pelagolta työsuhdepyörät moneen tarpeeseen Pelagon polkupyörät ovat monipuoliseen pyöräilyyn mukautuvia arjen kulkuvälineitä, joilla hoituu työmatkat, treenimatkat, kauppareissut ja retket lähelle tai kauas. Kuinka hankin Pelagolta työsuhdepolkupyörän? Pelago toimii yhteistyössä työsuhdepolkupyöriä välittävien yritysten kanssa. Työnantaja tekee sopimuksen työsuhdepyöriä välittävän yrityksen kanssa, jonka jälkeen voit normaaliin tapaan asioida Pelagon kivijalkaliikkeessä Helsingin Kalevankadulla. Pelagon kaupalla saat asiantuntevaa ja omistautunutta palvelua niin työsuhdepyörän hankintaan kuin pyöriin ja pyöräilyyn liittyvissä asioissa yleisemminkin. Kotimaisia työsuhdepyöriä välittäviä yrityksiä ovat mm. Vapaus, GoByBike ja Etufillari. PELAGO POLKUPYÖRÄT MYYMÄLÄ, HUOLTO, TESTIJA NOUTOPISTE Kalevankatu 32, 00100 HELSINKI Puhelin 045 657 2069 shop@pelagobicycles.com Avoinna arkisin 11-18, lauantaisin 11-16 Mitä Pelagon työsuhdepyöräpakettiin kuuluu? Verohelpotuksia saa itse pyörästä, kaikesta pyörään kiinnitettävästä sekä huollosta. Pelagon hankinnan yhteydessä voit varustella pyöräsi esimerkiksi korilla, tavaratelineillä, valoilla ja lukolla. Huolto tärkeänä osana työsuhdepyörän hankintaa Polkupyörän, kuten minkä tahansa ajoneuvon, käyttöön kuuluu olennaisena osana sen asianmukainen ja säännöllinen huollattaminen. Säännönmukainen huolto pitää polkupyörän kunnossa pitkään. Pelago-myymälän yhteydessä toimivasta pyörähuollosta saat ystävällistä ja asiantuntevaa huoltopalvelua kokeneilta mekaanikoilta. Mikä parasta, työsuhdepolkupyörän verokevennykseen kuuluu myös vuosihuolto. Pelagon huoltopalvelut löydät Kalevankadun myymälän sisäpihalta. Tuo pyöräsi huoltoon ja ilahdu ? ? ? HU OL LA MM E R KA IKE NM ER KK ISE T R PY ÖR ÄT WWW.PELAGOBICYCLES.COM LUKEMALLA QR-KOODIN PÄÄSET TEKSTIIN NETISSÄ, JOSSA AKTIIVISET LINKIT, YHTEYSTIEDOT JA LISÄTIETOA AIHEESTA. PYÖ RÄN RAK ENN USK ILPA ILUN NÄY TTEL Y HELS INKI DESI GN WEE KIN AIKA NA 9.-1 9.20 21 KALE VANK . 32
HYÖDYNNÄ 1200 EURON VEROETUSI Työsuhdepolkupyörä on monipuolinen ja ekologinen valinta kulkuvälineeksi, jota voit arjen lisäksi hyödyntää vapaa-ajalla. Arvotatpa asiaa ympäristön, (työ)hyvinvoinnin tai kustannustehokkaan investoinnin kannalta, työsuhdepolkupyörän hankkiminen on järkiteko. Työsuhdepyörän hankinta on edullista ja vaivatonta, pyöräily itsessään terveellistä ja ekologista. Työsuhdepolkupyörä on työntekijälle verovapaa etu 1200€ asti vuosittain. Työsuhdepyörä on työnantajan omistama tai liisaama polkupyörä, jonka työntekijä saa työsuhde-etuna vapaaseen käyttöönsä. Pelagolta työsuhdepyörät moneen tarpeeseen Pelagon polkupyörät ovat monipuoliseen pyöräilyyn mukautuvia arjen kulkuvälineitä, joilla hoituu työmatkat, treenimatkat, kauppareissut ja retket lähelle tai kauas. Kuinka hankin Pelagolta työsuhdepolkupyörän? Pelago toimii yhteistyössä työsuhdepolkupyöriä välittävien yritysten kanssa. Työnantaja tekee sopimuksen työsuhdepyöriä välittävän yrityksen kanssa, jonka jälkeen voit normaaliin tapaan asioida Pelagon kivijalkaliikkeessä Helsingin Kalevankadulla. Pelagon kaupalla saat asiantuntevaa ja omistautunutta palvelua niin työsuhdepyörän hankintaan kuin pyöriin ja pyöräilyyn liittyvissä asioissa yleisemminkin. Kotimaisia työsuhdepyöriä välittäviä yrityksiä ovat mm. Vapaus, GoByBike ja Etufillari. PELAGO POLKUPYÖRÄT MYYMÄLÄ, HUOLTO, TESTIJA NOUTOPISTE Kalevankatu 32, 00100 HELSINKI Puhelin 045 657 2069 shop@pelagobicycles.com Avoinna arkisin 11-18, lauantaisin 11-16 Mitä Pelagon työsuhdepyöräpakettiin kuuluu? Verohelpotuksia saa itse pyörästä, kaikesta pyörään kiinnitettävästä sekä huollosta. Pelagon hankinnan yhteydessä voit varustella pyöräsi esimerkiksi korilla, tavaratelineillä, valoilla ja lukolla. Huolto tärkeänä osana työsuhdepyörän hankintaa Polkupyörän, kuten minkä tahansa ajoneuvon, käyttöön kuuluu olennaisena osana sen asianmukainen ja säännöllinen huollattaminen. Säännönmukainen huolto pitää polkupyörän kunnossa pitkään. Pelago-myymälän yhteydessä toimivasta pyörähuollosta saat ystävällistä ja asiantuntevaa huoltopalvelua kokeneilta mekaanikoilta. Mikä parasta, työsuhdepolkupyörän verokevennykseen kuuluu myös vuosihuolto. Pelagon huoltopalvelut löydät Kalevankadun myymälän sisäpihalta. Tuo pyöräsi huoltoon ja ilahdu ? ? ? HU OL LA MM E R KA IKE NM ER KK ISE T R PY ÖR ÄT WWW.PELAGOBICYCLES.COM LUKEMALLA QR-KOODIN PÄÄSET TEKSTIIN NETISSÄ, JOSSA AKTIIVISET LINKIT, YHTEYSTIEDOT JA LISÄTIETOA AIHEESTA. PYÖ RÄN RAK ENN USK ILPA ILUN NÄY TTEL Y HELS INKI DESI GN WEE KIN AIKA NA 9.-1 9.20 21 KALE VANK . 32
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KAPITAL! Menestyspeli Ranskasta! Kapital! on erilainen kuin muut seurapelit. Superrikkaita tutkineiden sosiologien Monique Pincon-Charlotin ja Michel PinconCharlotin luoma taistelupeli paljastaa, miten systeemin rattaat pyörivät ja miltä luokkataistelu näyttää kulisseissa. Koe nyt hallitsevan luokan ja sorrettujen luokkien väliset erot – turvallisesti pelilaudalla. Kustantamon nettikaupasta 49,90 euroa. www.vastapaino.fi IISA PAJULA: ITKE, KIRJOITA, LAULA. SANOITTAJAN OPAS. Laulaja-lauluntekijän tuore teos on johdatus omaelämäkerralliseen laululyriikkaan. Kirja avaa näkymän luovan mielen ytimeen kuvaamalla herkän artistin omaa elämää ja uraa. Keskiössä on tunneherkkyyden eri ulottuvuuksien kääntäminen luovan työn voimavaraksi. Iisa Pajula kertoo ammattimaisen sanoittamisen maailmasta ja vie lukijan matkalle laululyriikan syvyyksiin. www.otava.fi/nemo HENDENVAARALLINEN ELÄMÄ Luettuasi kirjan Hendenvaarallinen elämä tiedät, miksi graffititaiteilija Pete ”Hende” Nieminen on viettänyt ikänsä etsien sydämen tykyttämään saavia seikkailuja salaisen aarrekarttansa avulla. Kirja on suunnattu vilkkaille lapsille, kiusatuille ja kiusaaville koululaisille, peruskoulujen opettajille, tylsille aikuisille, poliiseille, rosvoille, poliitikoille, uskovaisille, wraittereille, heittereille, stevareille, hevareille, skeittareille ja punkkareille. Ja voit säkin sen lukea. Verkkokauppa reunalla.fi Luettuasi kirjan Luettuasi kirjan vaarallinen elämä vaarallinen elämä dät, miksi graffititaidät, miksi graffititaidät, miksi graffititaiteilija teilija teilija Laulaja-lauluntekijän tuore teos on johdatus omaelämäkerralliseen laululyriikkaan. Kirja avaa näkymän luovan VÄHÄN ENEMMÄN VÄHEMMÄN Ympäristön tila huolestuttaa meitä, mutta tunnistammeko kuinka kestävämmät valinnat voivat rikastuttaa kokemusmaailmaamme? Ella Vihelmaa kirjoittaa teoksessaan ekologisten valintojemme elämyksellisestä voimasta ja kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksista. Mukana teoksessa on myös kestäviä valintoja tehneiden henkilöiden kokemuksia siitä, miten nuo valinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Koodilla VOIMA saat kirjasta –20 % alennuksen Kirjapajan verkkokaupasta kirjapaja.fi Ensimmäinen suomalaista avantgardetaidetta laajasti käsittelevä teos ei ole vain historiallinen selvitys. Kirja kertoo taiteen kansallisista portinvartijoista, sukupuolesta, luokasta ja alakulttuureista sekä siitä, miten suomalainen avantgarde yhdistää taidetta ja elämää. Avantgarden yhteiskunnalliset, poliittiset ja taiteelliset pyrkimykset näkyvät paitsi suomalaisessa kuvataiteessa myös kirjallisuudessa, arkkitehtuurissa, muodissa ja musiikissa. kirjat.finlit.fi AVANTGARDE RIKKOI RAJOJA JA TABUJA Kyyhkynmuotoinen heijastin ottaa kantaa rauhan puolesta. CE-hyväksytyssä pehmoheijastimessa on teksti molemmilla puolilla. Lanka-hakaneulakiinnitys. #OllaanIhmisiksi KYYHKYHEIJASTIN www.rauhanpuolustajat.org/kauppa KATI OUTINEN: NIIN LÄHELLE KUIN MUISTAN Kati Outisen lyyrisen kauniit muistelmat päästävät lähelle rakastetun taiteilijan elämää. Vanhojen kalenterimerkintöjen kautta piirtyy kuva siitä, millaista on omistautua taiteen tekemiselle, elää ruuhkaisia vuosia ja toisaalta ottaa vastaan aika, jolloin työt iän ja sukupuolen vuoksi vähenevät. Mitä reittejä kulkien ovat löytyneet harmonia ja oma tie? www.karisto.fi OODI BERLIINILLE Juhani Seppovaara ajautui matkoillaan 1980luvun alussa Itä-Berliiniin, josta löysi lapsuutensa Helsingin kadonnutta runollista tunnelmaa. Upeasti kuvitettu Oodi Berliinille kertoo Prenzlauer Bergin Helmholzplatzin tienoilla asuvien ja sinne eri puolilta maailmaa muuttaneiden kohtaloista. 326 sivua, nelivärinen www.docenfo.fi
32 8 Riina Tanskanen Isoveli 10 Häkin Antin Maura TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 12 LIITE: VAPAA-AJATTELIJAT 7 / 2021 • 7 30.8.–3.10.2021 ULKOAPÄIN ASEIN VIETY hallinto ei voi kestää. Ei varsinkaan, kun viejät eivät tunnu itsekään olevan aivan varmoja siitä, mitä oltiin viemässä. Ehkä ei hallintoa ensinkään? Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin kostona 9/11iskuista ja lähti maasta tuumaten presidenttinsä suulla jotakuinkin, ettei tänne mitään (valtiota) tultu rakentamaan. Suomi on ollut Afganistanissa lähes kaksikymmentä vuotta, julkilausutusti kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja turvaamassa demo kratiaa. Olisi kuitenkin naiivia ajatella Suomen olleen siellä ihan vain hyvää hyvyyttään eikä esimerkiksi vahvistaakseen asemaansa Yhdysvaltain silmissä. Toinen vaihto ehto nimittäin on, että Suomi olisi tullut niin sanotusti Yhdysvaltain höpläyttämäksi. Että eihän tässä mitään demokratiaa ollut tarkoituskaan rakentaa, mitäs läksitte. DEMOKRATIA A EI VOI VIEDÄ , ei varsinkaan huomioimatta maan historiaa ja vallitsevia olosuhteita. Vakaa kehitys voi lähteä vain ruohonjuuritasolta ja yhteisöistä. Ei ole demokratiaa ilman toimivaa terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita perusasioita. Ei ole demokratiaa ilman tyttöjen ja naisten oikeuksia. Lehtikuvien Talibantaistelijat rynnäkkökiväärit käsissään eivät todista tasa-arvon ja demokratian mahdottomuudesta Afganistanissa, vaan niiden puutteesta. Tilanteen hirveys ei todista sen välttämättömyydestä, vaan vastarinnan voimakkaasta tukahduttamisesta. Se, että tilanne on hirveä, ei oikeuta muuta maailmaa vetäytymään kyyniseen ja passiiviseen hymähtelyyn, miten mikään ei auta eikä mitään ole tehtävissä – tai tehköön se kuuluisa joku toinen. IHMISIÄ ON AUTETTAVA siinä tilanteessa, missä he kulloinkin ovat. Se, mitä nyt voidaan tehdä, on olla sulkematta silmiä ja rajoja niiltä ihmisiltä, jotka pakenevat Talibanin hirmuvaltaa. Kuluneen vuoden aikana Afganistanista paenneista ihmisistä neljä viidestä on naisia tai lapsia. Heidän jättämisensä – siinä missä miestenkin jättäminen – patavanhoillisen ja julman fundamentalistiliikkeen armoille olisi silkkaa epäinhimillisyyttä ja vastuun väistelyä. Inhimillisen vastuun, ensisijaisesti. Mutta se olisi selkärangatonta myös siksi, että Suomen kanssa yhteistyötä tehneet afganistanilaiset ovat nyt äärimmäisen suuressa vaarassa. Se, puhutaanko sadoista vai tuhansista tulijoista, ei hetkauta valtion vuosibudjettia suuntaan eikä toiseen. Ja ellei aivan perustavimpien ihmisoikeuksien kaltaisista periaatteista olla valmiita maksamaan, mistä sitten? Periaatteet usein maksavat – kenelle rahaa, kenelle hengen. Afganistanissa ollaan jälleen nollapisteessä. Minkä me asialle voimme, monet levittelevät nyt käsiään. Ainakaan läpi vuosikymmenten jatkuneet suurvaltojen hyökkäykset Afganistaniin eivät maata vakauttaneet. Ehkä taktiikkaa olisi syytä harkita uudelleen. EMILIA KUKKALA Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Auttamisen ja uudelleenarvioinnin aika Antti Kurko VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Matti Ikonen, Emilia Kukkala, Antti Kurko, Maija Merilehto, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Anssi Bwalya, Mona Eid, Elisa Helenius, Esko Juhola, Satu Juvonen, Jukka Jääskeläinen, Juno Lehtinen, Anna Miettinen, Saara Paatero, Annika Pitkänen, Johanna Ruohonen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 7 Ka ns i: An na M iet tin en 34 34 SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KAPITAL! Menestyspeli Ranskasta! Kapital! on erilainen kuin muut seurapelit. Superrikkaita tutkineiden sosiologien Monique Pincon-Charlotin ja Michel PinconCharlotin luoma taistelupeli paljastaa, miten systeemin rattaat pyörivät ja miltä luokkataistelu näyttää kulisseissa. Koe nyt hallitsevan luokan ja sorrettujen luokkien väliset erot – turvallisesti pelilaudalla. Kustantamon nettikaupasta 49,90 euroa. www.vastapaino.fi IISA PAJULA: ITKE, KIRJOITA, LAULA. SANOITTAJAN OPAS. Laulaja-lauluntekijän tuore teos on johdatus omaelämäkerralliseen laululyriikkaan. Kirja avaa näkymän luovan mielen ytimeen kuvaamalla herkän artistin omaa elämää ja uraa. Keskiössä on tunneherkkyyden eri ulottuvuuksien kääntäminen luovan työn voimavaraksi. Iisa Pajula kertoo ammattimaisen sanoittamisen maailmasta ja vie lukijan matkalle laululyriikan syvyyksiin. www.otava.fi/nemo HENDENVAARALLINEN ELÄMÄ Luettuasi kirjan Hendenvaarallinen elämä tiedät, miksi graffititaiteilija Pete ”Hende” Nieminen on viettänyt ikänsä etsien sydämen tykyttämään saavia seikkailuja salaisen aarrekarttansa avulla. Kirja on suunnattu vilkkaille lapsille, kiusatuille ja kiusaaville koululaisille, peruskoulujen opettajille, tylsille aikuisille, poliiseille, rosvoille, poliitikoille, uskovaisille, wraittereille, heittereille, stevareille, hevareille, skeittareille ja punkkareille. Ja voit säkin sen lukea. Verkkokauppa reunalla.fi Luettuasi kirjan Luettuasi kirjan vaarallinen elämä vaarallinen elämä dät, miksi graffititaidät, miksi graffititaidät, miksi graffititaiteilija teilija teilija Laulaja-lauluntekijän tuore teos on johdatus omaelämäkerralliseen laululyriikkaan. Kirja avaa näkymän luovan VÄHÄN ENEMMÄN VÄHEMMÄN Ympäristön tila huolestuttaa meitä, mutta tunnistammeko kuinka kestävämmät valinnat voivat rikastuttaa kokemusmaailmaamme? Ella Vihelmaa kirjoittaa teoksessaan ekologisten valintojemme elämyksellisestä voimasta ja kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksista. Mukana teoksessa on myös kestäviä valintoja tehneiden henkilöiden kokemuksia siitä, miten nuo valinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Koodilla VOIMA saat kirjasta –20 % alennuksen Kirjapajan verkkokaupasta kirjapaja.fi Ensimmäinen suomalaista avantgardetaidetta laajasti käsittelevä teos ei ole vain historiallinen selvitys. Kirja kertoo taiteen kansallisista portinvartijoista, sukupuolesta, luokasta ja alakulttuureista sekä siitä, miten suomalainen avantgarde yhdistää taidetta ja elämää. Avantgarden yhteiskunnalliset, poliittiset ja taiteelliset pyrkimykset näkyvät paitsi suomalaisessa kuvataiteessa myös kirjallisuudessa, arkkitehtuurissa, muodissa ja musiikissa. kirjat.finlit.fi AVANTGARDE RIKKOI RAJOJA JA TABUJA Kyyhkynmuotoinen heijastin ottaa kantaa rauhan puolesta. CE-hyväksytyssä pehmoheijastimessa on teksti molemmilla puolilla. Lanka-hakaneulakiinnitys. #OllaanIhmisiksi KYYHKYHEIJASTIN www.rauhanpuolustajat.org/kauppa KATI OUTINEN: NIIN LÄHELLE KUIN MUISTAN Kati Outisen lyyrisen kauniit muistelmat päästävät lähelle rakastetun taiteilijan elämää. Vanhojen kalenterimerkintöjen kautta piirtyy kuva siitä, millaista on omistautua taiteen tekemiselle, elää ruuhkaisia vuosia ja toisaalta ottaa vastaan aika, jolloin työt iän ja sukupuolen vuoksi vähenevät. Mitä reittejä kulkien ovat löytyneet harmonia ja oma tie? www.karisto.fi OODI BERLIINILLE Juhani Seppovaara ajautui matkoillaan 1980luvun alussa Itä-Berliiniin, josta löysi lapsuutensa Helsingin kadonnutta runollista tunnelmaa. Upeasti kuvitettu Oodi Berliinille kertoo Prenzlauer Bergin Helmholzplatzin tienoilla asuvien ja sinne eri puolilta maailmaa muuttaneiden kohtaloista. 326 sivua, nelivärinen www.docenfo.fi Pääkirjoitus
8 • 7 / 2021 Mikä on elämän tarkoitus? Mielipide JOONAS JÄNTTI, 24, Turku ”Mistä ikinä kukin saa itse mielihyvää, mikä tekee elämästä elämisen arvoista itselle. Minulle se on tällä hetkellä viettää mahdollisimman paljon aikaa tyttöystäväni kanssa.” IANA IASYNSKA, 21, Pamplona, Espanja ”Meillä jokaisella on vain yksi elämä, joten meidän pitää nauttia siitä ja elää hetkessä.” SISKO RATIA, 81, Helsinki ”Elää.” JUHA LIIMATTA, 60, Lahti ”Elää niin, että elämä maapallolla jatkuu.” SUSANNA TAKAMAA, 34, Tampere ”42.” TEKSTI JA KUVA JULIUS HALME TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS EU hyväksyi hätälain massavalvonnasta E U-PARLAMENTTI hyväksyi heinäkuussa komission poikkeusehdotuksen e-Privacy-direktiiviin. Direktiivi varmistaa kansalaisten viestintäsalaisuuden toteutumisen ja oikeuden yksityisyyteen sähköisen viestinnän alueella. Poikkeus direktiiviin koskee muun muassa pikaviestipalveluita, sähköposteja ja internetpuheluita. Se sallii palveluntarjoajien, kuten Facebookin ja Googlen, automaattisesti seuloa kansalaisten viestinnästä epäilyttäviä termejä ja ilmoittaa epäilyksistään poliisille. Parlamentissa 537 äänesti puolesta, 134 vastaan ja 34 tyhjää. Poikkeus direktiiviin esitettiin niin sanottuna hätälakina, jonka tarkoituksena on paikata puutteita uudessa EECC-asetuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2020 joulukuussa. Ennen EECC-asetuksen hyväksymistä teknologiayritykset olivat tehneet seulontaa vapaaehtoisesti, mutta EECC:n nojalla tämän kaltainen seulonta ei olisi ollut sallittua. Hätälaki on voimassa vuoden 2022 loppuun, mutta komissio on jo esittänyt pysyvämpää lainsäädäntöä, joka tekisi seulonnasta pakollista kaikille palveluntarjoajille. Muutos ei koske vain rikollista toimintaa Käytännössä voimaan astunut lakimuutos tarkoittaa sitä, että palveluntarjoajan tekoäly seuloo kaikesta kommunikaatiosta epäilyttäviä viestejä, kuvia tai videoita, jotka viittaavat lapsipornoon tai potentiaaliseen ”groomingiin”. Kaikki epäilyttävältä vaikuttava ilmoitetaan poliisille ja palveluntarjoajalle. Tämä luo ongelmallisia tilanteita perusoikeuksien turvaamisen kannalta. Valmisteluvaiheessa Euroopan tieto suojavaltuutettu Wojciech Wiewiórowski jätti raporttinsa ehdotuksen laillisuudesta. Hän painotti, että muutos häiritsisi kaikkien viestintäpalveluiden käyttäjien yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa. Myös Euroopan neuvosto esitti samanlaisia huolia kesäkuussa julkaistussa itsenäisessä raportissaan. Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto kommentoi Voimalle, ettei se ole vielä yksityiskohtaisesti ennättänyt analysoida asetuksen vaikutuksia, mutta selvää on, että se vaikuttaa suoraan myös suomalaisten henkilötietojen ja viestien suojaan. Massaseulontaa harjoitettu aiemminkin Wiewiórowski ei pitänyt ongelmattomana myöskään sitä, että yritykset olivat tehneet massaseulontaa jo ennen lakimuutosta. Hän myös painotti, että nämä ongelmat eivät liity pelkästään lasten hyväksikäyttörikoksien tutkintaan vaan ovat läsnä kaikessa yksityisen sektorin harjoittamassa valvonnassa. Euroopan tietosuojavaltuutettu suositteli ehdotusta hylättäväksi. Myös komissiossa tunnutaan tiedostavan hätälain ongelmat. ”Sopimus on kompromissi lapsien seksuaalisen hyväksikäytön ja käyttäjien yksityisyyden turvaamisen välillä. Se ei ole täydellinen, mutta se on käyttökelpoinen ja väliaikainen ratkaisu seuraavan kolmen vuoden ajaksi”, kommentoi esittelijä Birgit Sippel Forbes-lehdelle heinäkuussa. Hätälain äänekkäin kriitikko, Saksan piraattipuolueen europarlamentaarikko Patrick Breyer, tilasi entiseltä Euroopan ihmisoikeustuomio istuimen tuomarilta professori Ninon Colnericilta lakiteknisen mielipiteen uudesta direktiivimuutoksesta. Professorin mukaan hätälaki rikkoo EU:n perus oikeuskirjassa turvattuja oikeuksia. Breyer on ilmoittanut vievänsä asian oikeuteen. Kansalaisten digitaalisia oikeuksia puolustavan Effi Ry:n puheenjohtaja, Leena Romppaisen, mukaan monille lienee yllättävintä se, miten paljon erilaiset alustat jo valvovat ilman laillista perustaa. ”Isompana asiana tässä Effin näkökulmasta on se, että luodaan vaarallista käytäntöä siitä, millä perusteilla yksityiseen viestintään on täysin hyväksyttävää puuttua, yritysten tai hallitusten toimesta. Ajatuksesta, että jotkut asiat ovat riittävän kauheita oikeuttamaan kaikki keinot, seuraa kuitenkin se, että samoja keinoja aletaan käyttää myös vähemmän hyvien tarkoitusperien ajamiseen. Tällä hetkellä valvonnan oikeuttavia asioita länsimaissa ovat esimerkiksi lastensuojelu ja terrorismin torjunta. Tismalleen samoja keinoja käytetään kuitenkin autoritäärissä maissa toisinajattelijoiden vainoamiseen. Usein kuitenkin keinojen hyödyt näyttävät varmoilta ja nopeilta ja haitat epävarmoilta. Lisäksi ajatellaan, että ei tämä meidän maassamme ole ongelma.” Romppaisen mielestä lastensuojelun kannalta digitaalista valvontaa tärkeämpää olisi, että lapsella olisi elämässään joku luotettava aikuinen, jolle voisi ilmoittaa kohtaamistaan vaaranmerkeistä. Televiestinnän massaseulonnan tarkoitus on komission mukaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisy.
7 / 2021 • 9 TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA JULIUS HALME Chile haluaa tekoäly teknologialle eettiset rajat C HILE ON ensimmäisenä maailman maana säätämässä lakia, joka säätelisi ihmisten ”mentaalista yksityisyyttä” tai niin sanottuja neuro-oikeuksia. ”Haluamme suojella aivoja ja yksilön oikeutta autonomiaan. Ihmismieleen ei saa tunkeutua ilman suostumusta. Uusi teknologia on vaarallista, jos minkäänlaista sääntelyä ei ole”, asiaa valmistelevan valiokunnan puheenjohtaja Guido Girardi sanoi medialle. Muun muassa Elon Muskin Neuralink-yritys kehittää tekno logiaa, jolla tietokone voi lukea ihmismielen sisältöä aivoihin asennettavien implanttien avulla. Vastaavaa keksintöä kehittelevät myös Google ja muut suuryritykset. ”Neuroteknologialle” on käyttöä etenkin lääketieteessä. Sen avulla olisi mahdollista esimerkiksi auttaa potilaita kuntoutumaan aivovammasta. Päättäjät ovat kuitenkin huolestuneet, että toimialalle ei ole laadittu eettisiä ohjeita. NIIN SANOTTU KONEOPPIMINEN ja itse itseään opettavat algoritmit ovat ottaneet suuria kehitysaskelia viime vuosina. Toisinaan oppiminen menee pieleen. Microsoft kehitti vuonna 2016 Twitteriin automaattisesti toimivan ohjelman eli botin, joka oppi itse muilta käyttäjiltä, miten palvelussa kuuluu käyttäytyä. vain 16 tunnin sisällä botti jouduttiin sulkemaan, koska se alkoi suoltaa rasistisia ja naisvihamielisiä solvauk sia. ”Hitler oli oikeassa”, se twiittasi ennen sulkemistaan. Chile haluaa olla seuraava datatieteen ja tekoälykehityksen suurvalta, joka luo suuntaviivat myös eettisille normeille. Chilen esimerkki voi toimia suunnannäyttäjänä maailman päättäjille, jotka joutuvat punnitsemaan asiaa lähivuosina. Myös Euroopan komissio on laatinut ensimmäisen lainsäädäntöesityksensä. Karstein Volle Ihmisen ajatuksia voidaan ehkä tulevaisuudessa lukea koneellisesti. Lainsäätäjät haluavat suojata ihmisaivoja uuden teknologian väärinkäytöltä. D IGITA ALINEN kirjasto The Uncensored Library on Mine craft-palvelin ja kartta, jonka tarkoituksena on kiertää sensuuria maissa, joissa ei ole lehdistönvapautta. Kirjasto rakennettiin pelin sisälle, sillä vaikka pääsy internetiin ja tietoon olisi rajoitettu, pääsy Minecraft-peliin ei yleensä ole. Minecraftin sisällä pelaajat pääsevät tutustumaan sensuroituihin kirjoihin, artikkeleihin ja muuhun tietoon, joka ei normaalisti olisi heidän saatavillaan. The Uncensored Library koostuu yli 12,5 miljoonasta rakennuspalikasta. Rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuurityyliä, joka perinteisesti edustaa kulttuuria ja tietämystä. Kirjastoon sisään astuessa pelaaja näkee 180 valtion lehdistönvapausindeksin. Päähuoneeseen on ripustettu jokaisen valtion lippu, jonka takaa voi tarkastaa oman valtionsa sijoituksen indeksissä. Kirjasto sisältää sensuroituja uutisia Meksikosta, Venäjältä, Vietnamista, Saudi-Arabiasta ja Egyptistä. Jokaiselle maista on rakennettu kirjastoon oma siipensä. Koronapandemialle on myös omistettu oma huoneensa, jossa on kirjoja kymmenestä eri maasta. Kirjasto vihittiin käyttöön 12. maaliskuuta 2020, kun Toimittajat ilman rajoja -järjestö juhlisti maailmanlaajuis ta World Day Against CyberCensorship -päivää. Mine craftilla on noin 145 miljoonaa aktiivista pelaajaa. Minecraft-kirjasto kiertää sensuuria maailman joka kolkassa TEKSTI JULIUS HALME Re po rte rs W ith ou t Bo rde rs G erm an y
10 • 7 / 2021 TEKSTI ANTTI KURKO KUVA SATU JUVONEN Karjalaiset on vuosisatojen ajan haluttu suomalaistaa. Samaan aikaan suomalaisen kulttuurin kulmakivet kuten Kalevala on varastettu karjalaisilta. Harha Karjalasta ”S UOMALAISTEN olisi aika luopua Kalevalasta ja ruveta keskittymään omiin perinteisiin ja kulttuuriin, jotka ovat jääneet pimentoon sen vuoksi, että Kalevala on nostettu niin isoon rooliin”, Maura Häkki sanoo. Joensuulainen Häkki on uuden ajan karjalainen someaktivisti. Videoissaan hän käsittelee eri vähemmistöryhmien oikeuksia ja kertoo ihmisille karjalaisten asemasta Suomessa, kansansa kulttuurista ja historiasta. Parhaimmillaan videot ovat keränneet yli 100 000 katselukertaa. Sosiaalisesta mediasta on tullut eri vähemmistöille tärkeä keino järjestäytyä ja saada äänensä kuuluviin. Ja ääni on alkanut kuulua. Häkistä ja muista nuorista karjalaisista aktivisteista kirjoittavat niin Yle, Helsingin Sanomat kuin rajantakainen karjalainen media. 21-vuotias aktivisti on saanut satoja viestejä, joissa ihmiset kiittelevät häntä. Videoiden ansiosta monet ovat alkaneet ymmärtää jotain uutta karjalaisuudesta tai palauttaa yhteyttään karjalaiseen kulttuuriin. ”Vaikka siitä tulee hyvä mieli, että joku on alkanut elvyttää kulttuuriaan, niin vielä enemmän toivoisin, että saisimme lailliset oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin. Karjalaisten sorto ei pääty ennen kuin näin käy”, Häkki sanoo. Elvytykseen tarvitaan rahaa Suomalaiset tietävät karjalaisuudesta hämmentävän vähän, vaikka karjala on suomen lähin sukulaiskieli. Suomessa ja Venäjällä puhuttu kieli on nykyisin uhanalainen. Sillä on enää alle 100 000 puhujaa. Suomessa karjalaa puhuu päivittäin noin 5 000 henkeä, kieliyhteisön jäseniä on noin 30 000. Karjala on ollut rajaseutua aina Pähkinäsaaren rauhasta asti, jolloin alue jaettiin kahtia. Tämän vuoksi kaikki karjalaiset eivät ole karjalankielisiä, vaan osa puhuu suomen kaakkoismurteita tai itäisiä savolaismurteita. Karjalan kieli on vuonna 2009 tunnustettu viralliseksi vähemmistökieleksi, mutta kyse on lähinnä symboliikasta, joka ei vaikuta karjalaisten asemaan. Kieltä ei mainita perustuslaissa eikä sitä pysty opiskelemaan edes valinnaisena kielenä. Ainoastaan Itä-Suomen yliopisto tarjoaa kieliopintoja sivuaineena. Kielen elvyttäminen on pitkään ollut kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisen harteilla. ”Viime vuonna elvytys siirtyi ItäSuomen yliopiston käsiin, mutta ongelma on jatkuva resurssipula. Tarvitsisimme säännöllisen ja riittävän suuren rahoituksen sekä itsenäisen elimen, jossa ammattilaiset suunnittelisivat ja hoitaisivat elvytystä,” Häkki sanoo. Entä jos elvytystä ei aloiteta? ”Ei siinä varmasti hyvin käy. Kovasti me taistellaan vastaan, mutta jos valtio jatkaa meidän sortamista eikä saada mistään tukea, niin ei me yksittäisinä ihmisinä tai yhteisönä pystytä paljoon,” Häkki huokaa. Rotuopilla perustellut puhdistukset Karjalaisilla ja suomalaisilla on pitkä ja kipeä yhteinen historia, johon liittyy paljon pakkosuomalaistamista ja -luterilaistamista. ”Yksi maa, yksi kansa” -iskulausetta toistellut Zacharias Topelius kirjoitti jo 1800-luvulla Maamme kirjassa, kuinka lapsekkaat ja herkkäuskoiset karjalaiset tarvitsevat tiukkaa ohjausta kasvaakseen kunnon suomalaisiksi. Tätä ajatusta sovellettiin jatkosodan aikana, kun suomalaissotilaat miehittivät Itä-Karjalaa. Rotuoppi eli 1940-luvun alussa vahvana ja alue haluttiin siivota ”vieraasta aineksesta”. Karjalaiset piti ”puhdistaa” venäläisyydestä, etteivät he puhuisi ”venäläistynyttä suomen kieltä”. Entä jos suurempi osa Karjalaa olisi jäänyt Suomen vallan alle? Suomeen asutettuja karjalaisia lapsia kiusattiin ja syrjittiin kouluissa, eikä omaa äidinkieltään saanut käyttää. Todennäköisesti samanlainen assimilaatio olisi jatMaura Häkki Häkin Antin Maura (karj.) • s. 1999 Juuka. Asuu Joensuussa. • Opiskelee venäjän kieltä ja kulttuuria Itä-Suomen yliopistossa • Instagram: @hakinmaura • TikTok: @maurash Näkökulma
7 / 2021 • 11 kunut, mitä Itä-Karjalan miehityksen aikana harjoitettiin. Häkki epäilee, että karjalaiset olisivat kokeneet samanlaisen kohtalon kuin saamelaiset. Kalevala aloitti karelianismin Karjalaisuudesta on haluttu päästä eroon mutta sitä on myös eksotisoitu paljon. Niin kutsutusta karelianismista on haettu inspiraatiota tutkimuksiin ja taiteisiin. Häkki muistelee omia lukioaikojaan kolmen vuoden takaa: ”Lukiossa sitä käsiteltiin aika neutraaliin tai jopa hieman positiiviseen sävyyn. Ei kerrottu mitä karelianismi on aiheuttanut vaan enemmänkin mitä suomalaiset ovat sillä saavuttaneet.” Karelianismin syntyyn vaikutti erityisesti Elias Lönnrotin Kalevala. Teos on eräänlainen 1800-luvun nationalismin tuote, jonka Lönnrot kokosi niin kutsutuilla ”Karjalan laulumailla” keräämistään runoista ja lauluista. Suomalaiset eivät kokeneet omia perinteitään tarpeeksi kiinnostavina ja eksoottisina, joten omaan loisteliaaseen historiaan piti hakea vaikutteita Karjalasta ja karjalaisilta. Lönnrotin tiedetään suomalaistaneen karjalaisten runonlaulajien tuotoksia ja muokanneen aineistoa niin kielellisesti kuin rakenteellisestikin. Hänen vaikutuksestaan Kalevalan rakenteeksi muovautui eräänlainen jännityskertomus. Muun muassa keskeinen Louhi-hahmo on pitkälti Lönnrotin luomus. Karjalaisuutta tutkinut Anneli Sarhimaa kirjoittaa Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa (SKS, 2017) -kirjassaan, että kalevalaisen runouden suomentaminen oli ensimmäinen tietoinen ja poliittinen valinta, jossa Karjalan kieli ja kulttuuri uhrattiin suomalaisuuden hyväksi. Vihapuhe kertoo tietämättömyydestä ”Kalevala ei ole suomalainen eikä suomalaista kulttuuria.” Aina, kun Häkki esittää somessa kriittisen näkökulman suomalaisuudesta tai suomalaisesta yhteiskunnasta, hän tietää saavansa siitä vihaviestejä. Sellaisia kuin ”tapa ittes” tai ”toivottavasti teidät pistetään keskitysleireille” tai ”muuta Venäjälle, siellähän te asutte”. Toisinaan vihapostin saamiseen riittää pelkästään se, että opettaa karjalankielisiä sanoja tai on pukeutunut kansanpukuun. Häkin mielestä kommentit kertovat siitä, miten moni suomalainen on tietämätön omasta historiastaan. Häntä huolestuttaa se miten moni, etenkin nuori, kantaa niin paljon pelkoa ja vihaa mukanaan. Enää hän ei jaa saamaansa vihapalautetta sosiaalisessa mediassa. Moni karjalainen seuraaja oli sanonut, että kokee turvattomuutta karjalaisena Suomessa, ja somessa näkyvä vihapuhe lisää pelkoa puhua julkisesti omasta karjalaisuudestaan. ”Ajattelin, että pahennan vain tilannetta sillä, että satunnaisesti lätkäisen niiden naaman eteen tuollaista sontaa. Toisaalta suomalaisten jatkuva voivottelu alkoi myös väsyttää. Ei se auta minun tai muiden karjalaisten tilannetta mitenkään, että joku tulee sanomaan, miten hirveää joku vihapuhe on ollut. Kyllä me tiedetään se”, Häkki huokaisee. Vähemmistökansa Venäjällä Suuri osa karjalaisista asuu Venäjällä Karjalan tasavallassa, jossa myös karjalaiset ovat venäläistämistoimien ja pakkosiirtojen vuoksi jääneet vähemmistökansan rooliin. Karjalaa puhuvista enemmistö on vanhempia ihmisiä eikä kieli siirry enää samalla tavalla nuoremmille sukupolville kuin ennen. Vaikka kielen asema on Karjalassa huono, joissain asioissa tilanne on parempi kuin Suomessa. Venäjällä karjalankielisillä on oma radio, TV-uutiset, ohjelmia ja lehti. Suomesta puuttuu käytännössä kokonaan karjalankielinen media. Yle lähettää viikossa kolme minuuttia karjalankielisiä uutisia, jotka ovat käännösuutisia suomesta. Tarvetta olisi esimerkiksi karjalaksi dubatuille lastenohjelmille ja omalle karjalaisesta näkökulmasta tehdylle uutisoinnille. Median rooli on tärkeä elvytystyössä ja oman kulttuurin ja kielen ylläpitämisessä. Suomen karjalaiset joutuvatkin nojaamaan Venäjän karjalaiseen mediaan. Tällä hetkellä Maura Häkki voi vain haaveilla, että kenties vielä omana elinaikanaan hän voisi ostaa kaupasta karjalankielisen lehden ja kirjoja. Ettei karjalaa enää pidettäisi vieraana kielenä Suomessa, koska sitä se ei ole. Sitä ennen Suomen valtion tulisi pyytää anteeksi karjalaisilta ja hyvittää tekojaan. ”Yksi tärkeä asia olisi saada samanlainen totuusja sovintokomissio kuin saamelaisilla. Suomessa saatetaan myöntää, että joitain pahoja asioita on tapahtunut historiassa. Mutta jos asioista ei puhuta eikä niitä käsitellä, ne unohtuvat – paitsi karjalaisilta jotka joutuvat kantamaan ylisukupolvisia traumojaan tulevaisuuteen,” Häkki toteaa. KALEVALAISEN RUNOUDEN SUOMENTAMINEN OLI ENSIMMÄINEN TIETOINEN JA POLIITTINEN VALINTA, JOSSA KARJALAN KIELI JA KULTTUURI UHRATTIIN SUOMALAISUUDEN HYVÄKSI. Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. TEKSTI IIDA SIMES KUVA KARI KOIVIKKO KUN TOFU TULI JÄÄDÄKSEEN M AHAVIRAN , suuren jainalaisen filosofin, kuolemasta oli tullut kuluneeksi vaivaiset 2 560 vuotta niihin aikoihin, kun Voima 9/2000 oli ilmestyvä. Siinä toimittaja Max Ryynänen kävi New Bamboo Center ravintolassa Helsingissä ja innostui: ”Olen nähnyt ruuan tulevaisuuden. Se lepää Yap Leong Huatin wokissa. Valkoisia kuutioita ja ruskeita kuutioita – kuin Malevitshin keittiössä, perhosiksi muotoiltuja porkkanaviipaleita, herneenpalkoja ja cashewpähkinöitä. Malesiankiinalaista kulinarismia suomalaiseen makuun ja luonnonantimiin sovitettuna.” Kaikki eivät arvanneet mitä valkoiset kuutiot olivat. Ryynänen selitti: ”Kuutiot ovat tofua, soijajuustoa, jonka valmistajana New Bamboo Center on kerännyt asiakaskuntaansa vegaanien ja itämaisen ruuan ystävien lisäksi joukoittain kultaisen keskitien ruokailijoita.” NUORIA VOIMAN LUKIJOITA on muistutettava siitä, miten kehnosti kasvis syöjien asiat olivat vielä vuonna 2000. Herkulliset kasvisruuat olivat harvinaisia jopa itämaisissa ravintoloissa. Tofu ei ollut tunnettu – saati haluttu – elintarvike kasvissyöjäpiirien ulkopuolella, ja kasvissyöjiä oli vain vähän. Intialaisissa ravintoloissa saattoi olla linssimuhennosta, mutta ei pääruokana. Kauhutarinat, joissa pettynyt kasvissyöjä palautti liha-annoksen ravintolan keittiöön ja sai pian saman takaisin niin, että vain pihvi oli poissa ja tilalla lisää perunaa, eivät ole liiottelua. Suomessa kansa oli tottunut lihan makuun hyvin lyhyessä ajassa. Lihasta oli tullut osa lähes jokaista ateriaa kansakunnan vaurastuttua sotien jälkeen jälleenrakennuksen aikoihin 1950-luvulla. Lihassa on kyse boomereiden ruokavaliosta. NEW BAMBOO CENTER , kavereiden kesken Bambu, päättää pitkän taipaleensa tämän lehden ilmestymispäivänä 30. syyskuuta. Kokki Yap Leon Huat vastasi herkuista loppuun asti. Onneksi Bambun lisäksi on jo muitakin tofuravintoloita eikä tofu ole ainoita vegaaniproteiineja. Lämmintä ruokaa ilman eläintuotteita saa nyt myös pikaruokaloista ja R-kioskilta. Hampurilaisia, makkaraa, pizzaa ja jopa jäätelöä loihditaan soijan lisäksi muun muassa kaura-, härkisja mustapapuproteiineista. Näin hyvää tulevaisuutta vegaaniruuille ei Voimakaan ennustanut. Markkinat ovat toimineet nopeammin kuin yksikään aktivisti on osannut vuosituhannen alussa unelmoida. Hyvä kurkku -blogissaan aktivisti, filosofi Ville Lähde kutsui Bambua ”tofutaivaaksi” ja arvioi sen uudestaan vuosi sitten. Lähde kirjoitti tilaavansa siellä aina currytofun. ”Minut valtasi mittaamattoman kotoinen olo. Kulhollinen lohtua ja lämpöä siirtyi mahaani”, hän hehkutti. Max Ryynänen kiinnitti jutussaan huomiota siihen, ettei Bambussa myydä alkoholia, sillä taloyhtiön omistajat kunnioittavat raittiusaatetta. Tyylikkäästi hän käänsi asian ravintolan voitoksi: talon on kilpailtava ruualla, ei viinaksilla. Bambu piti pintansa loppuun saakka. Tofusta oltiin luettu kirjoissa ja ehkä maistettu sitä kaukomatkoilla. Ravintoloissa se oli vielä vuonna 2000 harvinaista herkkua. Yap Leong Huat ja tarjoilija Johnny New Bamboo Centerissä vuonna 2000.
12 • 7 / 2021 To im itu ks ell ist a ain eis to a.
7 / 2021 • 13
14 • 7 / 2021 Kulttuurihäirintä Suuri aalto Kertakäyttökulttuuriin hurahtanut ihmiskunta uhkaa jäädä itse luomansa roskatsunamin alle. Samalla kärsii koko muu luonto. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA M UOVI ON MONIUOVI ON MONIPUOLINEN PUOLINEN , edul, edullinen ja kaikkiaan linen ja kaikkiaan mainio materiaali mainio materiaali vaikka mihin. Eivaikka mihin. Eipä siis ole ihme, pä siis ole ihme, että sitä tuotetaan nykyään lähes 400 että sitä tuotetaan nykyään lähes 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Maailman miljoonaa tonnia vuodessa. Maailman suurin yksittäinen muovin käyttäjä on suurin yksittäinen muovin käyttäjä on Coca-Cola Company, joka käyttää ilCoca-Cola Company, joka käyttää ilmoituksensa mukaan muovia kolme moituksensa mukaan muovia kolme miljoonaa tonnia vuosittain. Muovia miljoonaa tonnia vuosittain. Muovia yhtiö tarvitsee pakatakseen juomat, yhtiö tarvitsee pakatakseen juomat, joita myydään sen kokonaan tai osin joita myydään sen kokonaan tai osin omistaman noin 500 eri brändin alla. omistaman noin 500 eri brändin alla. Vuonna 1971 Coca-Cola julkaisi Vuonna 1971 Coca-Cola julkaisi ikonisena pidetyn televisiomainoksen, ikonisena pidetyn televisiomainoksen, jossa etnisesti monipuolinen sekakuojossa etnisesti monipuolinen sekakuoro laulaa kauniin kukkulan laella ”I’d ro laulaa kauniin kukkulan laella ”I’d like to buy the world a Coke”. Yhdyslike to buy the world a Coke”. Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelvaltain kongressin kirjaston kokoelmiin taltioidun mainosvideon mermiin taltioidun mainosvideon merkitys näyttäytyy hyvin erilaisena nyt, kitys näyttäytyy hyvin erilaisena nyt, 50 vuotta mainoksen ilmestymisen 50 vuotta mainoksen ilmestymisen jälkeen. jälkeen. Vuonna 2020 Cokis oli Break Free Vuonna 2020 Cokis oli Break Free From The Plastic -projektin selvityksen From The Plastic -projektin selvityksen mukaan myös suurin meriin päätyvän mukaan myös suurin meriin päätyvän muoviroskan tuottaja. Vaikka selvitys muoviroskan tuottaja. Vaikka selvitys ei ole tieteellinen, se on kiinnostava. ei ole tieteellinen, se on kiinnostava. Kerätyistä yksittäisistä muoviroskista Kerätyistä yksittäisistä muoviroskista lähes 14 000 oli tunnistettavissa Cocalähes 14 000 oli tunnistettavissa CocaCola Companyn pakkauksiksi. SeuraaCola Companyn pakkauksiksi. Seuraavat kaksi kilpailijaa, PepsiCo ja Nestlé vat kaksi kilpailijaa, PepsiCo ja Nestlé tuottivat yhdessä vähemmän tunnistuottivat yhdessä vähemmän tunnistettavia muoviroskia. tettavia muoviroskia. Selvityksessä lähes 15 000 vapaaSelvityksessä lähes 15 000 vapaaehtoista keräsi ja pyrki tunnistamaan ehtoista keräsi ja pyrki tunnistamaan muoviroskia 55 eri maassa eri puolilmuoviroskia 55 eri maassa eri puolilla planeettaa. Kyseessä oli kolmas kerla planeettaa. Kyseessä oli kolmas kerta, kun kartoitus tehtiin. Cokiksella on ta, kun kartoitus tehtiin. Cokiksella on ollut joka kerta kyseenalainen kunnia ollut joka kerta kyseenalainen kunnia olla maailman suurin muoviroskan olla maailman suurin muoviroskan tuottaja. tuottaja. Muovi ei katoa koskaan Muovi ei katoa koskaan Arvioiden mukaan muovinen limupulArvioiden mukaan muovinen limupullo hajoaa luonnossa noin 450 vuodeslo hajoaa luonnossa noin 450 vuodessa. Tämä on tietenkin arvio jo siksi, että sa. Tämä on tietenkin arvio jo siksi, että muovia ei ole noin kauaa tuotettu. Enmuovia ei ole noin kauaa tuotettu. Ensimmäiset koskaan tuotetut muovipulsimmäiset koskaan tuotetut muovipullot voivat siis vallan mainiosti vieläkin lot voivat siis vallan mainiosti vieläkin velloa maailman merissä, ja niiden havelloa maailman merissä, ja niiden hajoamisprosessi on vasta alkanut. joamisprosessi on vasta alkanut. Muovi ei kuitenkaan maadu, vaan Muovi ei kuitenkaan maadu, vaan jauhautuu vähitellen pienemmiksi ja jauhautuu vähitellen pienemmiksi ja pienemmiksi hippusiksi. Vähitellen se pienemmiksi hippusiksi. Vähitellen se päätyy mikroja nanomuovina osakpäätyy mikroja nanomuovina osaksi ravintoketjua. Tutkimus mikroja si ravintoketjua. Tutkimus mikroja nanomuovin vaikutuksesta eliöille nanomuovin vaikutuksesta eliöille on vielä alkutekijöissään, mutta jo on vielä alkutekijöissään, mutta jo nyt muovista irtoavien kemikaalien nyt muovista irtoavien kemikaalien haitta vaikutukseksi on havaittu muun haitta vaikutukseksi on havaittu muun muassa alentunut hedelmällisyys. muassa alentunut hedelmällisyys. Ei Coca-Cola tietenkään tarkoitukEi Coca-Cola tietenkään tarkoituksellisesti muovia meriin kylvä. On kuisellisesti muovia meriin kylvä. On kuitenkin ihan loogista, että maailman tenkin ihan loogista, että maailman suurimman muovin käyttäjän jälkiä suurimman muovin käyttäjän jälkiä löytyy luonnosta eniten. Coca-Cola löytyy luonnosta eniten. Coca-Cola Company on tehnyt väsymättä töitä Company on tehnyt väsymättä töitä ollakseen markkinajohtaja, ja tämä ollakseen markkinajohtaja, ja tämä roskainen perintö on osa tuota menesroskainen perintö on osa tuota menestystä. Kuten harmillisen usein ihmistystä. Kuten harmillisen usein ihmisten toiminnassa käy, yksien nauttiesten toiminnassa käy, yksien nauttiessa hyödyistä haitat jätetään muiden sa hyödyistä haitat jätetään muiden murheeksi. murheeksi. Suomen panttiSuomen panttijärjestelmä toimii järjestelmä toimii Coca-Cola Company on myös tukeCoca-Cola Company on myös tukenut hankkeita, joissa pyritään vähennut hankkeita, joissa pyritään vähentämään roskan määrää luonnossa. tämään roskan määrää luonnossa. Hankkeissa on muun muassa poistettu Hankkeissa on muun muassa poistettu muovia meristä. Mittakaavat ovat kuimuovia meristä. Mittakaavat ovat kuitenkin tärkeitä. Samalla kun merestä tenkin tärkeitä. Samalla kun merestä poistetaan pieni osuus sinne kaadepoistetaan pieni osuus sinne kaadetusta muoviroskasta, sinne päätyy yhä tusta muoviroskasta, sinne päätyy yhä nopeammin uutta muoviroskaa. nopeammin uutta muoviroskaa. Suomessa pantillisten pullojen Suomessa pantillisten pullojen kierrätyksestä on hyviä kokemuksia. kierrätyksestä on hyviä kokemuksia. Meillä jopa yli 90 prosenttia pulloista Meillä jopa yli 90 prosenttia pulloista palautetaan kauppoihin, ja luontoon palautetaan kauppoihin, ja luontoon päätyy tämän myötä vähemmän rospäätyy tämän myötä vähemmän roskaa. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla, kaa. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla, mistä virvoitusjuomavalmistajat ovat mistä virvoitusjuomavalmistajat ovat osittain vastuussa. osittain vastuussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alan Esimerkiksi Yhdysvalloissa alan toimijat – Coca-Cola Company muiden toimijat – Coca-Cola Company muiden mukana – ovat taistelleet vimmaisesti mukana – ovat taistelleet vimmaisesti panttijärjestelmää vastaan, vaikka pulpanttijärjestelmää vastaan, vaikka pullopanttien tiedetään lisäävän pullojen lopanttien tiedetään lisäävän pullojen päätymistä kierrätykseen. Syy vastuspäätymistä kierrätykseen. Syy vastustuksellekin on selvä: kierrättäminen tuksellekin on selvä: kierrättäminen maksaa, ja on lopulta pois yhtiöiden maksaa, ja on lopulta pois yhtiöiden voitoista. voitoista. Euraasialainen Euraasialainen roskakaruselli roskakaruselli Sen lisäksi, että roskaksi päätyvä maSen lisäksi, että roskaksi päätyvä materiaali pitää alkujaan tuottaa markteriaali pitää alkujaan tuottaa markkinoille, on tietenkin myös valtioilla kinoille, on tietenkin myös valtioilla osansa vastuusta. Kehittymätön jäteosansa vastuusta. Kehittymätön jätehuolto on yksi isoista syistä myös mehuolto on yksi isoista syistä myös merien roskaantumisen taustalla. rien roskaantumisen taustalla. Merkittävä osa kaikesta suurikoMerkittävä osa kaikesta suurikokoisesta muoviroskasta päätyy meriin koisesta muoviroskasta päätyy meriin Kaakkois-Aasiassa. Omien roskien liKaakkois-Aasiassa. Omien roskien lisäksi alueelle on tuotu vuosien ajan säksi alueelle on tuotu vuosien ajan runsaasti muovijätettä esimerkiksi runsaasti muovijätettä esimerkiksi Euroopasta. Vielä 2010-luvulla noin Euroopasta. Vielä 2010-luvulla noin puolet EU:n alueella kerätystä kierräpuolet EU:n alueella kerätystä kierrätysmuovista lähetettiin Kiinaan. Ensin tysmuovista lähetettiin Kiinaan. Ensin Kiinassa tuotetut hyödykkeet on rahKiinassa tuotetut hyödykkeet on rahdattu konteissa meille ja sitten samat dattu konteissa meille ja sitten samat kontit on täytetty muoviroskalla ja läkontit on täytetty muoviroskalla ja lähetetty takaisin. hetetty takaisin. Sen lisäksi, että järjestely on ollut Sen lisäksi, että järjestely on ollut meille eurooppalaisille näppärä tameille eurooppalaisille näppärä tapa päästä eroon roskista, se on myös pa päästä eroon roskista, se on myös aiheuttanut hirvittäviä ympäristöaiheuttanut hirvittäviä ympäristöongelmia, sillä läheskään aina kierongelmia, sillä läheskään aina kierrätystä ei ole tehty vastuullisesti. Ymrätystä ei ole tehty vastuullisesti. Ympäristöjärjestöt ovat raportoineet päristöjärjestöt ovat raportoineet Kaakkois-Aasiasta löytyneistä laittoKaakkois-Aasiasta löytyneistä laittomista kaatopaikoista ja muista ongelmista kaatopaikoista ja muista ongelmista. Likaisella muovilla täytettyjä mista. Likaisella muovilla täytettyjä varastoja on vain hylätty. varastoja on vain hylätty. Parhaiten puree kielto Parhaiten puree kielto Viime vuosina useat Kaakkois-Aasian Viime vuosina useat Kaakkois-Aasian valtiot ovat kieltäneet tai rajoittaneet valtiot ovat kieltäneet tai rajoittaneet muovijätteen maahantuontia, mutta muovijätteen maahantuontia, mutta silti ongelma on kaikkea muuta kuin silti ongelma on kaikkea muuta kuin ratkaistu. Yhä edelleen roska liikkuu ratkaistu. Yhä edelleen roska liikkuu maailman merillä. Lisäksi vuosien maailman merillä. Lisäksi vuosien varrella roudattu roska on jo aiheuttavarrella roudattu roska on jo aiheuttanut mittavia ongelmia, jotka eivät kanut mittavia ongelmia, jotka eivät katoa mihinkään, vaikka jatkossa toimittoa mihinkään, vaikka jatkossa toimittaisiinkin siivommin. taisiinkin siivommin. Euroopan unioni on ilmoittanut Euroopan unioni on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä muovin kierrätavoitteekseen lisätä muovin kierrätystä ja uusiokäyttöä voimakkaasti. tystä ja uusiokäyttöä voimakkaasti. EU:n muovistrategian pyrkimykseEU:n muovistrategian pyrkimyksenä on, että vuoteen 2030 mennessä nä on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen alueella myytävät muovikaikki sen alueella myytävät muovipakkaukset olisivat uudelleenkäytetpakkaukset olisivat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä. Vastuuta kiertäviä tai kierrätettäviä. Vastuuta kierrätysvelvoitteesta vieritetään myös rätysvelvoitteesta vieritetään myös muovin tuottajille, mikä on hyvä asia, muovin tuottajille, mikä on hyvä asia, sillä kuten monesti on todettu: yrityssillä kuten monesti on todettu: yritysvastuu hyvä, velvoittava lainsäädäntö vastuu hyvä, velvoittava lainsäädäntö parempi. parempi. Esimerkiksi Suomen ympäristöEsimerkiksi Suomen ympäristökeskus SYKE:n huhtikuussa 2021 julkeskus SYKE:n huhtikuussa 2021 julkaisemassa kaisemassa Keinot vähentää kertaKeinot vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta käyttöisten muovituotteiden kulutusta -raportissa todetaan kielto samalla -raportissa todetaan kielto samalla vaikuttavimaksi että toteuttamiskelvaikuttavimaksi että toteuttamiskelpoi poi simmaksi tavaksi vähentää näisimmaksi tavaksi vähentää näiden kertakäyttöisten muovituotteiden kertakäyttöisten muovituotteiden määrää. Myös myyjälle asetetut den määrää. Myös myyjälle asetetut velvoitteet tarjota ensisijaisesti muuvelvoitteet tarjota ensisijaisesti muuta kuin kertakäyttöistä muovituotetta ta kuin kertakäyttöistä muovituotetta ja ottaa huomioon tuotteen elinkaarija ottaa huomioon tuotteen elinkaaripäästöt katsottiin hyviksi tavoiksi päästöt katsottiin hyviksi tavoiksi vaikuttaa. vaikuttaa. Luonnosta ei pääse irti Luonnosta ei pääse irti Suuri aalto Kanagawan edustalla Suuri aalto Kanagawan edustalla on on noin vuonna 1830 valmistunut janoin vuonna 1830 valmistunut japanilainen puupiirros. Teos kuvaa panilainen puupiirros. Teos kuvaa kalastajaveneiden päälle kaatuvaa kalastajaveneiden päälle kaatuvaa hyöky aaltoa, ja se on osa hyöky aaltoa, ja se on osa 36 näkymää 36 näkymää Fuji-vuorelle Fuji-vuorelle -teossarjaa. -teossarjaa. Katsushika Katsushika Hokusain Hokusain (s. 1760, k. 1849) teosta pi(s. 1760, k. 1849) teosta pidetään maailman kenties tunnistettadetään maailman kenties tunnistettavimpana japanilaisena taideteoksena. vimpana japanilaisena taideteoksena. Samoin kuin 1600-luvun alusta Samoin kuin 1600-luvun alusta 1860-luvulle jatkuneen Edo-kauden 1860-luvulle jatkuneen Edo-kauden aikana Japani pyrki eristäytymään aikana Japani pyrki eristäytymään muusta maailmasta, pyrkivät monet muusta maailmasta, pyrkivät monet ihmiset nykyään eristäytymään luonihmiset nykyään eristäytymään luonnosta. Teknologian ympäröimänä, ranosta. Teknologian ympäröimänä, rakennetussa ympäristössä voi uskotelkennetussa ympäristössä voi uskotella elävänsä erillään luonnosta. Ajatus la elävänsä erillään luonnosta. Ajatus eristäytymisestä on kuitenkin fantasia, eristäytymisestä on kuitenkin fantasia, sillä elämme osana tätä planeettaa ja sillä elämme osana tätä planeettaa ja sen luonnon kiertokulkua. Tekemisen luonnon kiertokulkua. Tekemisemme vaikuttavat kaikkeen, eikä niisemme vaikuttavat kaikkeen, eikä niiden vaikutuksia pääse karkuun. den vaikutuksia pääse karkuun. Moni suomalainenkin pyrkii mieMoni suomalainenkin pyrkii mieluusti kieltämään elämäntapamme luusti kieltämään elämäntapamme vaikutuksen maapallolle. Ajatus erilvaikutuksen maapallolle. Ajatus erillissuhteesta luontoon voi olla lohdutlissuhteesta luontoon voi olla lohduttava, mutta luonto on siitä tasapuolitava, mutta luonto on siitä tasapuolinen, ettei se välitä yhdenkään ihmisen nen, ettei se välitä yhdenkään ihmisen mielipiteistä – vain teot ratkaisevat. mielipiteistä – vain teot ratkaisevat. Samalla kun jahkailemme ongelmiin Samalla kun jahkailemme ongelmiin tarttumista, hyökyaalto kasvaa. tarttumista, hyökyaalto kasvaa. Great Wave ja muita vastamainoksia Great Wave ja muita vastamainoksia -näyttely Kotkan Merikeskus Vellamossa -näyttely Kotkan Merikeskus Vellamossa 31.8.–24.9. 31.8.–24.9. MUOVINEN LIMUPULLO HAJOAA LUONNOSSA NOIN 450 VUODESSA. TÄMÄ ON TIETENKIN ARVIO JO SIKSI, ETTÄ MUOVIA EI NOIN KAUKAA OLE TUOTETTU. ENSIMMÄISET KOSKAAN TUOTETUT MUOVIPULLOT VOIVAT SIIS VALLAN MAINIOSTI VIELÄKIN VELLOA MAAILMAN MERISSÄ.
7 / 2021 • 15 TEKSTI ELISA HELENIUS KUVAT JUKKA JÄÄSKELÄINEN Kotiinsa sulkeutuneet ovat vielä varsin tuntematon, mutta selvästi kasvava ryhmä Suomessa. Aiemmin puhuttiin peräkammarin pojista, tänä päivänä puhutaan sosiaalisesti vetäytyneistä, komeroituneista tai hikkyistä, joka on lyhenne japaninkielisestä hikikomorista. Äärimmäisen kotikeskeinen Äärimmäisen kotikeskeinen S UOMESSA ON kymmeniätuhansia syrjäytyneitä nuoria, joista osa on myös sosiaalisesti vetäytyneitä. Syrjäytyminen ja sosiaalisesti vetäytyminen eivät ole sama asia. Syrjäytyneellä voidaan tarkoittaa ihmistä, joka ei pitkään aikaan käy töissä tai opiskele. Tällaisella henkilöllä voi kuitenkin olla paljon kavereita, ja hän voi ravata harrastuksissa, vapaaehtoistöissä, kahviloissa ja juhlissa. Sosiaalisesti vetäytynyt taas on henkilö, joka ei tapaa muita kuin oman lapsuudenperheensä jäseniä eikä yleensä poistu kotoa kuin pakon edessä ruokakauppaan, lääkäriin tai lenkille. Sosiaalinen eristäytyminen on niin yleinen ilmiö Japanissa, että kotiinsa sulkeutuneille on siellä keksitty oma kutsumanimi, hikikomori. Termi tulee japanin kielen sanasta hikikomoru, joka tarkoittaa sulkeutunutta. Tällainen henkilö pyrkii välttämään ihmiskontakteja virtuaalimaailman ulkopuolella. Hikky ei ole normo Suomessa sosiaalisesti vetäytyneet kirjoittelevat toistensa kanssa nimettöminä omalla sivullaan keskustelufoorumi Ylilaudalla. Suomalaisessa nettislangissa kotiinsa sulkeutuneita kutsutaan sanalla hikky. ”Normaalia” ihmistä taas kutsutaan sanalla normo. Ylilaudan Hikky-sivulla käydään jatkuvaa vääntöä siitä, kuka voi kutsua itseään hikkyksi ja kuka ei. Eräs sivuston vierailija on laatinut muistilistan, miten erottaa hikkyn ”epäonnistuneesta normosta”. Listan mukaan hikky ei käy koulussa eikä töissä, hänellä ei ole kavereita, hän ei käy parturissa, ei omista ajokorttia eikä autoa, ei käy salilla eikä ”kuntouttavassa orjatyössä”, ei ole käynyt armeijaa, ei vietä joulua perheen kanssa, ei juhli uutta vuotta ulkona eikä pysty muuttamaan. Reportaasi
16 • 7 / 2021 Monien keskustelijoiden mukaan hikky voi kuitenkin olla, vaikka kävisi töissä tai opiskelisi. Yksi vierailijoista kirjoittaa: ”Monille ei yksinkertaisesti myönnetä mitään tukia for whatever. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että se työ tai opiskelu itsessään saattaa olla henkilön ahdistusta ja masennusta lisäävä tekijä, koska suomalainen työkulttuuri ja oppilaitokset ovat perseestä. Työssäkäynti tai opiskelu ei automaattisesti tarkoita, että sinulla on kavereita. Ei Suomessa.” Toinen keskustelija avautuu siitä, miksi ei poistu kotoaan: ”Hikkyilen, koska mulla ei ole mitään tavoitteita tai kiinnostuksen kohteita. Tai ehkä oma tyty [tyttöystävä] kiinnostaisi, muttei niin paljoa, että sen saamiseksi viitsisi tehdä jotain. Haluaisin vain olla rauhassa.” Synkkä ihmiskuva Laura Takkunen ja Lotta UusitaloMalmivaara ovat julkaisseet vuonna 2017 verkossa tutkimuksen Komeroituminen äärimmäisen sosiaalisen vetäytymisen muotona. Heidän tutkimuksessaan paljastui, oletetusti, että eristäytyminen liittyy ihmissuhteiden luomisen ja ylläpitämisen vaikeuteen. Hikkyillä on yleensä synkkä ihmiskuva eivätkä he luota muihin. Heillä on myös negatiivinen minäkuva, johon kuuluu itse vihaa, häpeää ja kokemus omasta arvottomuudesta. Komeroituneissa on Takkusen ja Uusitalo-Malmivaaran mukaan alaryhmiä: komeron vangit, tilanteensa hyväksyneet erakot ja kuntoutujat. Tutkimuksen mukaan komeroitumisongelma koskee erityisesti miehiä. ”Komeroitumiseen johtavien tekijöiden joukosta erottui kokemus kyvyttömyydestä täyttää oletettuja miehelle asetettuja vaatimuksia ja osittain tästä seuranneet sosiaaliset pettymykset”, tutkimuksessa sanotaan. Uusi peräkammari Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yliopettajana työskentelevä tietoverkkotutkija Ari Haasio on julkaissut tietokirjan Hikikomorit (Avain 2018). Teos pohjautuu hänen Tampereen yliopiston vuonna 2015 tarkastettuun väitöskirjaansa sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. Japanilainen hikikomori-ilmiö on hänen mukaansa samantyyppinen kuin suomalaisessa yhteiskunnassa tunnettu stereotypia ”peräkammarin pojista”, jotka eivät ole itsenäistyneet lapsuuden perheestään. ”Hikkyn elämä keskittyy netin, television ja tietokonepelien ympärille. Jollekin kaupassa käynti on niin vaikeaa, että hän menee ruokaostoksille vain aamukolmelta huoltoasemalle. Semi-hikky taas saattaa käydä kuntouttavassa työtoiminnassa”, Haasio täsmentää. Haasion väitöskirjan mukaan japanilaisissa mangassa ja animessa hikikomori-ilmiöön liitetään myönteisiäkin puolia. Kotiin sulkeutuminen nimittäin haastaa japanilaiseen velvollisuuteen, työhön ja maskuliinisuuteen keskittyviä perinteisiä arvoja.
7 / 2021 • 17 ”Heillä on iso kynnys oikeasti tavata ihmisiä. Keskustelupalstoilla ihmiset ovat myös eri puolilta Suomea. Välillä joku Ylilaudalla saattaa tosin kysyä, lähtisikö joku samasta kaupungista esimerkiksi kävelylle”, Haasio vastaa. Ei seksikokemuksia Takkusen ja Uusitalo-Malmivaaran tutkimuksen mukaan myös epäonnistumiset muilla itselle tärkeillä elämänaloilla, kuten opinnoissa tai harrastuksissa, voivat laskea itsetuntoa ja motivaatiota ja johtaa paitsi epäsuotuisan toverijoukon seuraan, myös yksinäisyyteen. ”Kun ystävyyssuhteita on joskus ollut, niissä on koettu pettymyksiä. Enää ei jakseta yrittää. Tämä on aiheuttanut huonon itsetunnon: en osaa mitään ja olen ruma, läski tai riuku. Ajatellaan, ettei kukaan voi pitää minusta”, Haasio sanoo. Kun hän tutki väitöskirjaansa varten 16–30-vuotiaita miehiä, kenelläkään heistä ei ollut ollut seksuaalisia kokemuksia toisen ihmisen kanssa. Kuitenkin heillä oli suuri halua saada niitä. ”Eräs heistä oli ajatellut mennä seksityöntekijän asiakkaaksi, mutta uskoi olevansa siihenkin liian ruma”, Haasio sanoo. Takkunen ja Uusitalo-Malmivaara käyvät läpi tutkimuksia, joiden mukaan hikikomori-perheissä esiintyy muihin verrattuna enemmän turvattomia ja ristiriitaisia kiintymyssuhteita. Hikikomori-käyttäytymistä ennustavat vanhemman lastaan kohtaan osoittama torjunta ja esimerkiksi suhteen katkaisemisella uhkaileminen, samoin äidin mielenterveysongelmat. Komeroituneet nuoret ovat lisäksi usein temperamentiltaan ujoja. Monella on psyykkisiä sairauksia. ”Yleisimpiä ovat erilaiset kehityshäiriöt, ahdistushäiriöt, fobiat, pakkooireisuus, masennus, sopeutumishäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja skitsofrenia. Sosiaalisella vetäytymisellä on yhteyksiä myös nettiriippuvuuteen”, tutkimuksessa kerrotaan. Lasta voi vielä auttaa Haasion mukaan aikuisten olisi hyvä havaita lapsen tai nuoren vetäytymisen vaara jo kun tämä on kouluiässä. Nuoria pitäisi koulussa ja kotona kannustaa etsimään ystäviä ja heille pitäisi antaa runsaasti positiivista palautetta. ”Moni vetäytynyt nuori kokee, ettei saa positiivista palautetta perheeltään eikä kavereiltaan. Aikuisten pitäisi pyrkiä siihen, että lapsi pääsee erilaisten kontaktien pariin ja häntä kannustetaan olemaan rohkea ja tutustumaan muihin. Teini-iässä vetäytymisen kehitys voi olla jo pitkällä”, Haasio sanoo. Myös Takkunen ja Uusitalo-Malmivaara ovat sitä mieltä, että vetäytyminen voidaan ehkäistä, jos aikuiset tunnistavat lapsen tai teinin yksinäisyyden jo kouluaikana ja puuttuvat tilanteeseen. ”Oppivelvollisuuskoulun jälkeen komeroonsa päätynyttä nuorta on vaikea tavoittaa, eikä tarjolla ole enää luonnollista, päivittäin kohdattavaa vertaisryhmää”, he kirjoittavat. Sosiaalisesti vetäytyneiden joukossa on paljon älykkäitä nuoria, minkä todistaa Haasion mukaan jo se, että he ovat usein päässeet sisälle yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Kuitenkin opinnot ovat yleensä jääneet kesken, koska nuoret ovat kokeneet luokassa toimimisen ahdistavana. Kouluissa heille on kuitenkin tarjolla ammattiapua. ”Usein nuoret eivät koe saavansa apua ammattiauttajilta, vaan ammattilaiset koetaan enemmän haitaksi. Jos on nuoresta lähtien käynyt erilaisilla terapeuteilla saamatta heiltä todellista apua, niin enää ei kiinnosta”, Haasio valottaa. Silti hänen mukaansa sosiaalisesta vetäytymisestään kärsivä henkilö ei ole menetetty tapaus. ”Heitä voi aktivoida osallistumaan johonkin mielekkääseen tekemiseen pikkuhiljaa, matalan kynnyksen politiikan avulla. Vetäytynyt voi esimerkiksi ensiksi alkaa kirjoittaa ylös ajatuksiaan. Sitten voi kotona tiskata ja imuroida, käydä suihkussa. Pikkuhiljaa itsetuntoa voi rakentaa ja löytää asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.” Pandemia-aika on ollut sosiaalisesti vetäytyneille helpottavaa, koska muutkin ovat nyt eläneet eristyksissä. ”Enää ei tarvitse selitellä muille, miksei lähde kotoa mihinkään, koska korona. Ei ole enää pakollisia sukujuhlia eikä luentoja. Hikky voi jopa onnistua suorittamaan opintojaan verkkokurssien avulla. He eivät koe tilannettaan nyt niin painostavana, mutta ei muiden sosiaalisesta eristäytymisestä ole heille apuakaan”, Haasio toteaa. Jutun tekoa varten on saatu Huoltaja-säätiön toimittaja-apuraha. Lähteet: Laura Takkunen & Lotta Uusitalo-Malmivaara: ”Komeroituminen äärimmäisen sosiaalisen vetäytymisen muotona”, Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2017, Vol. 27, No. 1 Ari Haasio: Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa”: Tutkimus sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. Tampereen yliopisto 2015 Yksinäisiä on sadointuhansin – yhteistä korkea ikä, pienet tulot ja huono terveys (Tilastokeskus 2019) Miehet yliedustettuina johtotehtävissä ja työelämän ulkopuolella (Tilastokeskus 2015) Haasion mukaan sosiaalisesti eristäytynyt voi olla tilanteeseensa myös tyytyväinen. Hän voi jopa pystyä hankkimaan toimeentulonsa, mutta elää mielellään ilman sosiaalisia kontakteja. ”Kaikki eivät ole kovin sosiaalisia luonteeltaan. He voivat viihtyä omassa pienessä maailmassaan, jossa heillä on mielekästä tekemistä”, Haasio kertoo. Diagnooseista tilastoksi Hikikomorit ovat japanilaiseen kulttuuriin sidoksissa oleva ilmiö, ja siksi Haasio käyttää suomalaisista mieluummin termiä sosiaalisesti vetäytynyt. Japanissa on tapana asua lapsuudenkodissa naimisiinmenoon asti. Suomessa nuoret muuttavat omilleen usein pian täysi-ikäisiksi tultuaan. Japanissa hikikomoreista on puhuttu 1980-luvun alusta lähtien. Suomessa ilmiöön on herätty 2010-luvun alussa. Termi sosiaalisesti vetäytynyt on Suomessa yhä aika vieras. Japanissa henkilöä, yleensä nuorta tai nuorta aikuista, aletaan kutsua hikikomoriksi, kun hän on ollut eristäytyneenä kotiinsa vähintään puoleksi vuodeksi. Arvioidaan, että Japanissa on yksi tai kaksi miljoonaa tällaista nuorehkoa henkilöä. Japanissa hikikomoreilla on oma diagnoosinsa ja siksi heidän määränsä on voitu tilastoida. ”Suomessa moni sosiaalityöntekijä ei esimerkiksi käytä termiä hikky, mutta kun heille kuvailee hikkyn, niin he toteavat, että heillä on sen kaltaisia asiakkaita”, Haasio kertoo. Sosiaalisesti vetäytyneet ovat Suomessa yleensä 16–30-vuotiaita. Keski-ikä tulee nousemaan, kun nykyiset nuoret hikkyt vanhenevat. Moni miespuolinen hikky on sitä mieltä, ettei nainen voi olla hikky, koska heidän mielestään naiset saavat aina halutessaan seksiseuraa tai seurustelusuhteen. Kuitenkin esimerkiksi Japanissa on arvioitu, että puolet nuorista hikikomoreista on naisia. Suomessa ei ole tilastoitu komeroituneita eikä heidän sukupuolijakaumaansa. Pekka Myrskylän verkosta löytyvän tutkimuksen Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? (Eva-analyysi 2012) mukaan kaksi kolmasosaa 15–29-vuotiaista nuorista, jotka voi tilastoissa määritellä syrjäytyneiksi, on miehiä ja kolmasosa naisia. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Tilastokeskuksen mukaan väestössä usein yksinäisyyttä kokeneista noin 47 prosenttia on miehiä ja 53 prosenttia naisia. Yksinäiset naiset ovat useimmiten yli 65-vuotiaita, kun taas työikäiset yksinäiset ovat yleensä yksin asuvia miehiä. Taustalla arvottomuutta Sosiaalisesti vetäytyneet viettävät paljon aikaa internetissä, missä he pelaavat pelejä ja katsovat nettipornoa. Haasion mukaan nettiä ei kuitenkaan tule syyttää ilmiöstä. Verkko on vain mahdollistanut sosiaalisen vetäytymisen entistä helpommin, kun monet asiat voi nykyisin hoitaa sen kautta. ”Eristäytymisen taustalla on ennen kaikkea heikko itsetunto, jonka ovat yleensä aiheuttaneet pitkään jatkunut koulukiusaaminen, arvottomuuden tunne ja kavereiden puute. Netistä voi löytää jotain mielekästä, kun mistään muualta ei saa positiivista palautetta. Nettipelien kautta nuori voi saada positiivisia kokemuksia ja kehuja muilta. Ylilaudan itsemurhakeskusteluissa tuli esiin, että yhdelle miehelle ainoa motivaatio jatkaa elämää oli pelaaminen”, Haasio kertoo. Vaikka hikkyt saattavat tuntea toistensa nettipersoonat, he harvoin ystävystyvät netin ulkopuolella.
18 • 7 / 2021
7 / 2021 • 19 TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVAT ANNA MIETTINEN Lauluntekijänä Sanna Klemetti haluaa seisoa hämmennyksen äärellä. Mähmäisessä maailmassa Henkilökuva L ITKU KLEMETIN Suuri seksi pyörä -biisissä oli kaikki ainekset potentiaaliseksi kesähitiksi. Sillä erotuksella, että ani harvoin nuori tyttö kirjoitetaan fantasioimaan seksistä sinänsä ja ilman, että halu kohdistuu tiettyyn henkilöön tai oletettuun kuulijaan. Mutta mikä se seksipyörä oikein on? ”Näin joskus varhaisteininä unen, josta kerroin kavereilleni. Siinä oli sellainen Onnenpyörä-tyylinen seksi peli, jossa juontaja arpoi parit. Siitä tuli meille sellainen käsite.” Sanna Klemetti kertoo halunneensa käsitellä neljännellä täyspitkällään Kukkia muovipussissa (2021) mahdollisimman suoraan asioita, jotka olivat teininä ajankohtaisia. ”Halusin mennä siihen mähmäiseen ja hämmentävään maailmaan eri biiseissä. Etenkin tälle levylle halusin sellaista avointa hämmennystä sen teinin näkökulmasta, joka kohtaa ekan kerran niitä asioita. Lauluntekijänä haluan muutenkin olla alttiina, avoimena, repaleisena ja epävalmiina siinä. En osaisi julistaa mitään. Paitsi Ohjeet elämään -biisissä itseironisesti.” Kikka-feminismiä Levyn tekoa inspiroi myös vanha Kikkarakkaus. ”Olin alle koulukäisenä kova Kikkafani, hullun innoissani ja osasin kaikki biisit. Fanitus loppui, kun äiti kertoi, että Kikka puhuu vähän tuhmia. Kilttinä tyttönä järkytyin siitä, kun pelkäsin jo kirosanojakin.” Lapsena ja nuorena Klemetti tykkäsi Mona Caritasta ja muista räväköistä, korkealta ja kovaa laulavista naisartisteista. Ympäröivä kulttuuri antoi kuitenkin ymmärtää, että jos haluaa olla vakavasti otettava saati syvällinen, pitää kuunnella tietynlaista miesten esittämää musiikkia. ”Fanitus jäi pitkäksi aikaa, mutta Litku-jutun myötä olen katsonut näitä naisartisteja uudesta vinkkelistä ja uudella arvostuksella. Mulla on tosi kova prosessi ollut viime aikoina käynnissä siinä, että olen opetellut itsekin ajattelemaan näitä asioita uudelleen.” Yksi asia punkstoosta Nuorena Klemetti sanoo olleensa suorastaan naisvihamielinen. Bändiympäristössä sellaiseen kasvaa helposti. Monille soittajanaisille ”hyvän jätkän” identiteetin omaksuminen on selviytymisstrategia. ”Hyväjätkyys on murtumassa rytinällä. Nyt siitä pystyy jopa puhumaan ja sille on sanoja. Ennen sanottiin, että mistä sä puhut, relaa nyt vaan.” Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa musiikkialakulttuureissa käsitellyttä punkstoo-keskustelua Klemetti kuvaa repiväksi, puhdistavaksi ja järkyttäväksi. ”Ehkä sitä ei itse kuitenkaan tiedostanut, että ihan tällaista on. Ehkä olen itsekin vähätellyt sitä, mitä olen naisena saanut niskaani, ehkä
20 • 7 / 2021 olen niin parkkiintunut. Ikään kuin olisi tullut yllätyksenä, että tapahtuu myös vakavampia asioita. Oli aika järkyttävää, että niitä paljastui lähipiiristäkin.” Litku Klemetti -yhtye päätyi erottamaan basistinsa kohun tiimoilta. Asian saama julkisuus mediassa yllätti ja ”öyhötys” pelotti, mutta se ei ollut syy päätökseen. ”Yhden asian haluan sanoa. Lehdissä kirjoitettiin, että erottaminen tuli punkstoo-tilin kautta. Se ei pidä paikkaansa. Erottamiseen johtaneet asiat tulivat suoraan minulle.” ”Koen huonommuutta” Klemetille biisin kirjoittaminen on hyvin miellyttävää ja intiimiä puuhaa. ”Se on minulle rakas harrastus. En ajattele, että voinko sanoa näin. Esittäminen on eri asia, siinä olen tosi haavoittuva. Mietin paljon sitä, mitä muut ajattelevat ja tarvitsen paljon hyväksyntää. Koetan rohkeasti tuoda sosiaalista outoutta esille. Että vaikka vähän jännästi olen tässä, enkä ihan perinteisin, niin minulla on silti annettavaa ja oikeus olla täällä. Joskus tulee flow-tila ja tilanne vie, mutta joskus yleisön eteen pitää mennä romahduksen kanssa. Yritän silti mennä antaa palaa -asenteella, sellaisena kuin kulloinkin olen.” Musiikkimaailman sosiaaliset kuviot eivät aina ole muutenkaan olleet Klemetille helppoja. ”Bäkkärillä isompien nimien kanssa kyhjötän nurkassa, en pysty puhumaan kenellekään mitään ja koen huonommuutta. Ajattelen, etten voi mitenkään lähestyä noita hienoja porukoita. Varmaan se kumpuaa koulukiusatuksi joutumisesta.” Viimeisen parin vuoden aikana Klemetti on selvittänyt mahdollista neuroepätyypillisyyttään. ”Se on tuonut armollisuutta itseä kohtaan, että miksi tietynlainen sosiaa lisuus on älyttömän vaikeaa.” Vastaisku tönkköydelle Litku Klemetin suosio on yllättänyt Klemetin itsensäkin. Bändi ponnistaa kuitenkin vahvasti underground-pohjalta. ”Valtavirtamusiikki on tuntunut kauhean vakavalta, tönköltä ja mielikuvituksettomalta. Ollaan otettu lähtökohdaksi olla vastaisku kaikelle sellaiselle.” Klemetti huomauttaa, että saman lähtökohdan jakavia uusia bändejä on valtavasti muitakin. Vanhoista puhumattakaan ”Vanhoilla suomirockbändeillä, Epuilla, Juicella ja monilla muilla, vanhemmassa kansanmusiikissa, Junnu Vainiolla ja 1950luvun kupletti hommeleissa on leikkisyyttä musiikissa. Pilkettä silmäkulmassa, elämänviisautta ja lempeää, inhimillistä huumoria.” Pilkkeen lisäksi Klemetille musiikissa on tärkeää luonnollisuus. ”Emme tee asioita niin kuin ne kuuluisi tehdä, vaan asioita, jotka inspiroivat meitä. Emme pelaa varman päälle, vaan teemme niin kuin haluamme. Päämäärä on muualla kuin siinä, että olisimme mahdollisimman menestyneitä.” Klemetin mukaan itseironia on tässä tärkeä työkalu. Välillä tosin mietityttää, luuleeko yleisö, että esiintyjä vetää tahallaan läskiksi. ”Välillä miettin, että onko tämä nyt liian humoristista, pitäisikö tehdä ryppy otsaisempaa. Mutta haluan säilyttää kepeyden silloinkin, kun musiikissa on vakavia sävyjä.” Ei yhtä suurta idolia Vaikka Klemetti on hakenut uusimmalle albumilleen inspiraatiota rävälöistä naisartisteista, tuntuu yhden suuren esikuvan nimeäminen Klemetistä keinotekoiselta. ”Olen fanittanut Finnhitsejä, Taiskaa ja vanhoja euroviisuja. Yhtä sellaista tiettyä suurta ei ehkä ole, mutta jos miettii tämän ajan ihmisiä, niin bändillä on tosi paljon fiilistelty J. Karjalaista. Hectoria arvostan lauluntekijäguruna. Olen ollut viime aikoina kiinnostunut klassisesta laulunkirjoituksesta, siitä miten tehdään yksityis kohdista isompia tarinoita.” Klemetillä on ollut monenlaisia fanitusvaiheita. VALTAVIRTAMUSIIKKI ON TUNTUNUT KAUHEAN VAKAVALTA, TÖNKÖLTÄ JA MIELIKUVITUKSET TOMALTA.