Oike us omaan Oike us omaan PIK I RA NT AN EN & PA ND A ER IKS SO N: Oike us omaan Oike us omaan sukupu oleen sukupu oleen 6/2021 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI
Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud Par as kir ja mai stu u pap eri lta . Maa ilm a ei ole val mis . Tar vita an ene mm än kir joj a. Kum ouk sel lis ta toi min taa jo vuo des ta 198 7. Eri ttä in suu ren val iko im an van han aik ain en kir jak aup pa. jj Ros ebu d City cen ter Ros ebu d Min i,M akk ara tal o, Kor tte lik aup pa, Mar ian kat u 21, Kuo pio n Ros ebu d, Kau ppa hal li ww w.ro seb ud. fi Ris to Iso mäk i Ruo ka, ilm ast o ja ter vey s Lau ri Hok kan en Ken en jou koi ssa sei soi n Nat alia Gin zbu rg Kie li jot a puh uim me Tee mu Vaa rak alli o Viim ein en siir to Lau ri Tim one n Fed eri co Fel lin i Dan iel Kah nem an Noi se Hyv ä kirj a on tot uus ja kau neu s. Ihm ine n, jok a rak asta a tot uut ta ja kau neu tta , ei voi olla läp een sä pah a. Ros ebu d syn tyi run sas 35 vuo tta sitt en int ohi mos ta kirj oih in. Pai nok one en pau hus sa, tuo ree n pai nov ärin tuo ksu ssa . Se elä ä ede lle en ylp eäs ti pöl yisi ssä pap ere iss a. Mui stiss a. Hist oria ssa . Van has sa, läh es ent ise ssä aja ssa , jos sa oli pal jon hyv ää ja jok a ei kos kaa n enä ä pal aa. Ros ebu din 40. 000 kirj ani mik kee n jat kuv asti kas vav a kirj ahy lly stö edu sta a pal jon ene mm än van han aik aist a hist oria a tal len tav aa kirj asto a kui n mod ern ia mon ito imik irja kau ppa a. Vali koi man laa juu s ja sisä llö llin en syv yys ova t itse isa rvo ja, kau pal lin en esil lep ano ja mar kki noi nti jää pah asti ede llis en jal koi hin . Jok aise n uut uus kirj an on rai vat tav a pai kka nsa jat kuv asti kas vav ass a tär kei den kirj oje n jou kos sa. Vaik ka tav oite mei llä on kirj oja tok i myy dä, jok aise sta viim eise stä kap pal ees ta Witt gen ste ini a on hai kea luo pua . Kirj a elä ä ja voi ede lle en hyv in. Ään iki rja on lyö nyt ryt inä llä läp i ja kirj oje n ver kko kau ppa käy kuu man a. Sam alla kui ten kin kiv ija lka kirj akau pat ova t kui htu nee t. Vaik ka kirj ass a sisä ltö ja tar ina onk in se asia , tun nus tan häp eäm ättä , että kirj a on itse lle ni myö s fyy sin en ole nto . Hal uan otta a kirj an kät een i, arv ioi da tek stit yyp piä , kos ket ella pap eria , tun tea tuo ksu n. Saa da mui sto n, hen kilö koh tai sen kon tak tin , jos sal litt e met afy ysis esti ilm aist a. Aik a on ehk ä juu ri tän ään han kal a san oa, että tul kaa san koi n jou koi n kie rtä mää n ja kok em aan fyy sise n kirj an maa ilm a. Mut ta juu ri tän ään on oik ea aik a ved ota . Tul kaa fyy sis en kir jak aup an ver kko ver sio on, jot ta aja n taa s jos kus oie ttu a mei llä yhä on eri ttä in laa jan val iko im an kiv ija lka kir jak aup poj a. Pyh ättö jä, joi ssa tuo ksuu pöl yäv ä pap eri. han nu, Ros ebu d Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud Heinäkuu on Likekuu! Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Alkukesän helteellä 1986 pyöreän pöydän verran nuoria miehiä istui legendaarisessa Vanhan kuppilassa nauttien ansaittuja iltapäiväoluitaan. Kirkastui pitkään kytenyt idea: perustetaan kirjakustantamo! Nopea soittokierros kolikkopuhelimesta, ja joukko oli kasassa. Tänään runsas kolmannesvuosisata myöhemmin Like elää ja voi hyvin. Uusia kirjoja syntyy vanhaan malliin. Ja mikä mainiointa, tavattoman suuri osa myös alkuvuosien ja -vuosikymmenten klassikoista ja pienistä helmistä on edelleen saatavilla. Nyt tämä lähes kulttuurihistoriallinen arkisto on kaivettu silmäinne eteen. Luonnollisesti kaikki uutuudet ovat mukana, Liken hengen mukaisesti asiakasystävälliseen hintaan. Tervetuloa kulttuurimatkalle menneeseen ja tulevaan. Ja erityisesti tervetuloa paperisen kirjan maailmaan, haistamaan, maistamaan, koskettamaan. Tulkaa tekemään löytöjä, kivijalkaan ja verkkoon. Rosebudin kirjakauppaan, Liken sydämeen. Philip K. Dick On aika sijoiltaan Charlier & Giraud Blueberry – Rauta hepo, Teräskäsi, Siouxien jäljellä Martta Piili Kohtalona Siperia Vacklin & Rosenvall Käsikirjoittamisen taito Hanna-Reetta Schreck Säkenöivät ja oikukkaat Pertti Jarla Fingerporilla on asiaa Craig Thompson Habibi Jean Genet Querelle Dan Simmons Kalin laulu Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud
HEI NÄ– ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINÄ JULKAISET KIRJAN Saara Henrikssonin Sinä julkaiset kirjan on opas oman kirjan julkaisua suunnitteleville harrastajakirjoittajille ja ammattilaisille. Se esittelee yleistajuisesti kirjan julkaisemisen kolme eri polkua: perinteisen kustantamon kautta julkaisemisen, omakustanteen tekemisen vaiheet sekä osuuskuntamuotoisen yhdessä tekemisen. Käytännön ohjeiden lisäksi opas kannustaa rohkeuteen erilaisten vaihtoehtojen viidakossa suunnistamiseen. Penelope-kustannus www.proosakuiskaaja.fi LIV STRÖMQUIST: PUNAISIN RUUSU PUHKEAA KUKKAAN Liv Strömquist tarkastelee uudessa sarjakuva-albumissaan myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta. Hän käyttää apunaan tieteellisiä teorioita, historian merkkihenkilöitä ja populaarikulttuurin hahmoja. Kaiken kruunaa Strömquistille ominainen älykäs huumori. Tilaa omasi: www.sammakko.com MATTI HAGELBERG: LÄSKIMOOSES Läskimooses on 1480sivuinen sarjakuvajättiläinen, omaa lajityyppiään pakeneva scifija kansalliseepos, joka ilmestyy kolmena niteenä komeaan koteloon pakattuna. Läskimooses on kaikenkattava selvitys maailman synnystä, historiasta ja tuhosta. Se on salaliittoteorioiden salaliittoteoria ja kertomus kertomisesta. Bonuksena se kattaa myös suomaalaisten historian muinaisuuden hämäristä nykyaikaan. Aseman verkkokaupasta ja kirjakaupoista asemakustannus.com QUENTIN TARANTINO Quentin Tarantino (s. 1963) on sukupolvensa merkittävimpiin kuulu va yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja kirjoittaja. Uraauurtava debyytti Reservoir Dogs sai ensi-iltansa 1992. Pulp Fiction toi Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta 1994. Sitä seurasivat Jackie Brown 1997, Kill Bill Vol. 1–2 2003–2004, Death Proof 2007, Kunniattomat paskiaiset 2009, Django Unchained 2012, The Hateful Eight 2015 sekä Once Upon a Time in Hollywood 2019. Odotetussa esikoisromaanissa seikkailevat elokuvasta tutut henkilöhahmot ennen kohtalokasta vuotta 1969 ja sen jälkeen. www.like.fi Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Espoolaisen Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale on moderni American pale ale, jonka resepti on syntynyt yhdessä suomalaisten surffaajien kanssa. Mosaichumaloitu, kepeä ja trooppisen hedelmäinen Ankle Slapper on luonteikas, raikas ja erittäin juotava. Täysin aukeavasta tölkistä, täydelliseen kaatoon. Gluteeniton ja sertifioidusti vegaaninen käsityöolut. ANKLE SLAPPER SURF ALE fatlizard.beer AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matkoja käsittelevä näyttely kuljettaa katsojan 1880-luvun Tyrväältä 1920-luvun New Mexicoon, herätellen pohtimaan suhdettamme matkustamiseen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemukseen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytaiteen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo gallen-kallela.fi KORONAN KÄÄNTÖPUOLI Teos tarjoaa suhteuttavia näkökulmia pandemiaan liittyvään uutisointiin, maskien käyttöön sekä sulkutoimenpiteisiin Suomessa ja Saksassa. Mustavalkoiselle keskusteluilmapiirille on vaihtoehto: näyttöön ja tutkimustietoon perustuva argumentointi ja eri väestöryhmät huomioiva eettinen pohdinta. ”Sulkutoimet ovat voineet aiheuttaa yhteiskunnille enemmän haittaa kuin ne ovat estäneet tuhoa. Tämä on vasemmalle nojautuville älymystön edustajille, tieteilijöille ja toimittajille jonkinlainen tabu.” www.sarokauppa.fi
HEI NÄ– ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINÄ JULKAISET KIRJAN Saara Henrikssonin Sinä julkaiset kirjan on opas oman kirjan julkaisua suunnitteleville harrastajakirjoittajille ja ammattilaisille. Se esittelee yleistajuisesti kirjan julkaisemisen kolme eri polkua: perinteisen kustantamon kautta julkaisemisen, omakustanteen tekemisen vaiheet sekä osuuskuntamuotoisen yhdessä tekemisen. Käytännön ohjeiden lisäksi opas kannustaa rohkeuteen erilaisten vaihtoehtojen viidakossa suunnistamiseen. Penelope-kustannus www.proosakuiskaaja.fi LIV STRÖMQUIST: PUNAISIN RUUSU PUHKEAA KUKKAAN Liv Strömquist tarkastelee uudessa sarjakuva-albumissaan myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta. Hän käyttää apunaan tieteellisiä teorioita, historian merkkihenkilöitä ja populaarikulttuurin hahmoja. Kaiken kruunaa Strömquistille ominainen älykäs huumori. Tilaa omasi: www.sammakko.com MATTI HAGELBERG: LÄSKIMOOSES Läskimooses on 1480sivuinen sarjakuvajättiläinen, omaa lajityyppiään pakeneva scifija kansalliseepos, joka ilmestyy kolmena niteenä komeaan koteloon pakattuna. Läskimooses on kaikenkattava selvitys maailman synnystä, historiasta ja tuhosta. Se on salaliittoteorioiden salaliittoteoria ja kertomus kertomisesta. Bonuksena se kattaa myös suomaalaisten historian muinaisuuden hämäristä nykyaikaan. Aseman verkkokaupasta ja kirjakaupoista asemakustannus.com QUENTIN TARANTINO Quentin Tarantino (s. 1963) on sukupolvensa merkittävimpiin kuulu va yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja kirjoittaja. Uraauurtava debyytti Reservoir Dogs sai ensi-iltansa 1992. Pulp Fiction toi Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta 1994. Sitä seurasivat Jackie Brown 1997, Kill Bill Vol. 1–2 2003–2004, Death Proof 2007, Kunniattomat paskiaiset 2009, Django Unchained 2012, The Hateful Eight 2015 sekä Once Upon a Time in Hollywood 2019. Odotetussa esikoisromaanissa seikkailevat elokuvasta tutut henkilöhahmot ennen kohtalokasta vuotta 1969 ja sen jälkeen. www.like.fi Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Espoolaisen Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale on moderni American pale ale, jonka resepti on syntynyt yhdessä suomalaisten surffaajien kanssa. Mosaichumaloitu, kepeä ja trooppisen hedelmäinen Ankle Slapper on luonteikas, raikas ja erittäin juotava. Täysin aukeavasta tölkistä, täydelliseen kaatoon. Gluteeniton ja sertifioidusti vegaaninen käsityöolut. ANKLE SLAPPER SURF ALE fatlizard.beer AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matkoja käsittelevä näyttely kuljettaa katsojan 1880-luvun Tyrväältä 1920-luvun New Mexicoon, herätellen pohtimaan suhdettamme matkustamiseen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemukseen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytaiteen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo gallen-kallela.fi KORONAN KÄÄNTÖPUOLI Teos tarjoaa suhteuttavia näkökulmia pandemiaan liittyvään uutisointiin, maskien käyttöön sekä sulkutoimenpiteisiin Suomessa ja Saksassa. Mustavalkoiselle keskusteluilmapiirille on vaihtoehto: näyttöön ja tutkimustietoon perustuva argumentointi ja eri väestöryhmät huomioiva eettinen pohdinta. ”Sulkutoimet ovat voineet aiheuttaa yhteiskunnille enemmän haittaa kuin ne ovat estäneet tuhoa. Tämä on vasemmalle nojautuville älymystön edustajille, tieteilijöille ja toimittajille jonkinlainen tabu.” www.sarokauppa.fi 42 10 Sinéad O’Connor Kylmää kyytiä Dimitri Ollikainen 40 Ylioppilasteatteri TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 13 FESTARIKESÄ 2021 15 6 / 2021 • 7 30.6.–29.8.2021 SORMENI NÄPPÄILEVÄT tätä tekstiä Etelä-Amerikan mantereella, keskellä kylmintä talvea. En ole saanut koronarokotusta, mutta kaikki tuttuni kesäisessä Suomessa ovat. Terveydenhuoltojärjestelmä täällä on romahtanut, joten tuntuu turhalta käyttää kypärää pyöräillessä, eletäänhän muutenkin riskejä ottaen. Tunnen rokoteapartheidin omassa lihassani. Heinäkuussa WTO:ssa käsitellään TRIPS-sopimusta, joka on pääsyy korona rokotteiden jakelun epätasaarvoon. Alle kaksi prosenttia maailman kaikista rokoteannoksista on annettu Afrikan mantereella, ja Kanada voisi rokottaa väestönsä viisi kertaa. Rikkaat maat, kuten Suomi, eivät ole halunneet avata rokotepatentteja (ks. s. 27), mikä tuottaa kuolemaa globaalissa etelässä. Tieto luo kiusallisen varjon heinäkuun helteisiin, jolloin Suomen mediataloilla on pulaa uutisista. Rokotenationalismi voi kääntyä lopulta myös rikkaita vastaan. Niissä köyhissä maissa, joissa suurinta osaa väestöstä ei ole vielä rokotettu, syntyy uusia, yhä aggresiivisempia virusmuunnoksia. Ne kulkeutuvat myös länsimaihin, jolloin kukaan ei ole turvassa. Suomi on yksi ratas uuskolonialismin rakenteissa. Syrjivä logiikka toimii myös yhteiskuntamme sisällä: ukrainalaiset matalapalkkatyöläiset keräävät mansikat pelloiltamme vailla sosiaalisten turvaverkkojen suojaa (ks. s. 12). Tämä on hyvinvointivaltion globaalia kilpailustrategiaa, tutkijat sanovat. HERÄSIKÖ VITUTUS? Voima-lehden riippumattoman journalismin tarkoituksena on tuoda tietoa, joka joskus myös liikuttaa tunteita. Jos tieto lisää tuskaa, on hyvä pitää mielessä bolivialaisen anarkofeministi Maria Galindon sanat. Hänen mukaansa markkinalogiikalla toimivan yhteiskunnan viestintästrategia vääristää ajattelua. Kapitalismi toistelee, että protesti on epämukavaa, kannattaisi välttää aktivismia ja keskittyä shoppailemaan kaikkea kivaa. Galindon mukaan tämä on harhaa, oikeasti kamppailu on hauskaa. Vähintä, mitä rikkaan maan kansalainen voi kesälomallaan tehdä, on hankkia tietoa valtasuhteista, yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky sanoo. Ymmärryksen kasvettua riippuu kunkin omasta moraalitajusta, ryhtyykö toimimaan vai ei. KUKKA-MARIA AHOKAS Kirjoittaja on Voima-lehden toimittaja. Hän kirjoittaa tietokirjaa aktivismista Latinalaisessa Amerikassa. Minä, rokoteapartheidin kannattaja? Pääkirjoitus O sc ar Ze m ar ti Le ah Prit ch ard VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Matti Ikonen, Juno Lehtinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Annika Pitkänen, Pinja Porvari, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Aleksandra Aksenova, Laura Gustafsson, Elisa Helenius, Anna Miettinen, Titta Hiltunen, Janne Siironen, Kai Talvinen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | Free Britney! 6 Ka ns i: N au sk a Harkitse, voisitko tukea kriittistä journalismia ryhtymällä Voiman tilaajaksi. Riippumattomat tutkimukset osoittavat, että voimaharjoittelu kirkastaa ajattelua. Lehden vuositilaus on elokuun loppuun kesäalennuksessa: 10 numeroa 29 eurolla (norm. 39 €). TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Diplon (suomenkielisen Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan) toimittama kirjallisuus liite. Sama liite löytyy kesäkuun Diplon välistä. Diploa julkaisee Voima Kustannus Oy:n tytäryhtiö. 33 #jälkipelit-podcast
8 • 6 / 2021 Gallup heinäelokuu: Mihin kesätapahtumaan aiot osallistua? Mielipide SALLI HAKOLA , 25, Tampere ”Mietin Festivaali-nimistä festivaalia, joka pidetään täällä Tampereella, mutta katson tietysti koronatilanteen mukaan.” AADA KIRKASVIRTA , 33, Tampere ”Ainakin Mitäs mitäs mitäs -festareihin, joka on Urjalassa kohtuullisen pieni festari.” JARKKO POKELA , 37, Tampere ”Varmaasti en tiedä, kun maailman tilanne on mikä on, mutta enköhän Tammerfestiin, ja kun kun kesän olen Porissa niin Porispereen ja urheilutapahtumiin, joihin aikataulut sattuu sopimaan.” KARLA VIITALA , 25, Tampere ”Osallistun ainakin pesäpallon Itä-Länsi-tapahtumaan Porissa,” TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA MIISA MINK TEKSTI JA KUVAT JUNO LEHTINEN Tärkeitä luontoalueita uhkaava kaivostoiminta halutaan torjua kansalaisaloitteella K AIVOSTOIMINNALLE RAJAT kansalaisaloitteella pyritään kieltämään malminetsintä ja kaivostoiminta kokonaan esimerkiksi luonnonsuojelualueilla, vesistöja pohjavesialueilla, saamelaisten kotiseutualueella sekä Unescon maailmanperintökohteissa. Kaivostoiminnan odotetaan lisääntyvän Suomessa, koska maaperästämme löytyy akkuihin tarvittavia mineraaleja kuten kobolttia, litiumia ja nikkeliä. ”Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt menevät ylikansallisille yhtiöille, mutta ympäristöongelmat jäävät Suomeen. Suomessa on jo 31 vanhaa kaivosaluetta, joiden tilasta kertova raportti on surullista luettavaa. Alueiden hoito on kallista, sikäli kun sitä edes tehdään, eikä suuria ekosysteemejä, kuten vesistöjä edes voi ennallistaa”, perustelee tärkeiden luontoalueiden ulos rajaamista Päivi Piispa, yksi aloitteen vastuuhenkilöistä. K AIVOSVAR AUKSISTA ollaan erityisen huolissaan Saimaalla ja Päijänteellä. Kaivos toiminnan pelätään pilaavan korvaamattoman luonnonympäristön lisäksi tärkeät juomaveden lähteet. Kaivoslakia ollaan jo uudistamassa Suomessa. ”Uudistusta varten on tehty selvityksiä ja kuulemistilaisuuksia, mutta näyttää siltä, ettei riittäviä muutoksia ole tulossa. Aloitteella puolustetaan perustuslaillisia oikeuksia ja ympäristöperusoikeuksia”; Piispa tiivistää. Aloitetta perustellaan sekä taloudellisilla että luontoarvoilla. TEKSTI JARI TAMMINEN Tavoitteena häirinnästä vapaa baari B A ARIYMPÄRISTÖ VOI tunnetusti olla naisille eri tavoin ahdistava. Usein se on erityisen ahdistava seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Monissa kaupungeissa on kyllä erikseen seksuaalivähemmistöille suunnattuja – tai vähintäänkin heidät huomioivia – baareja ja ravintoloita, mutta nämä eivät kuitenkaan vastaa kaikkien tarpeisiin. ”Perusbaareissa, jos naisena menee huomauttamaan vaikka perseenpuristelusta, leimaantuu äkkiä huumorintajuttomaksi. Helsingin homo baaritkin ovat lähes kauttaaltaan miesten omistamia, ja se näkyy niiden mieslähtöisessä kulttuurissa, vaikka edellämainitun kaltaista häirintää ei esiintyisikään”, Heli Yli-Räisänen listaa. ONGELMA AN ON PUUTUTTU toisinaan muun muassa sopimalla isolla naisja queer-porukalla tapaaminen tiettyyn baariin. Naisten Baarinvaltaus -yhteisön voimin on muutettu paikkoja yhden illan ajaksi käytännössä naisten baareiksi. Nyt tilanteeseen haetaan pysyvämpää helpotusta. Yli-Räisänen, Johanna Junnila ja Ellen Kantola haluavat perustaa Helsinkiin baari-kahvilan, joka tehdään alusta alkaen naisten ja muunsukupuolisten ehdoilla. ”Ajatuksena on, ettei tarvitse pelätä huutelua ja perseen puristelua, transnainen voi olla rauhassa nainen, eivätkä muunsukupuoliset joudu silmätikuiksi”, Yli-Räisänen kertoo. Tavoitteena ei kuitenkaan ole perustaa paikkaa, joka olisi pelkästään naisille ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Kaikki ovat tervetulleita kunhan kunnioittavat paikan tapoja ja muita asiakkaita. ”Tärkeää ei sinänsä ole, mitä sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista asiakkaat edustavat – ei sellaisia kysellä – vaan että asiakkaat omaksuvat paikan kulttuurin, joka lähtee muunlaisista kuin miehisen maailman normeista ja tarpeista.” KESÄLLÄ ALKAVASSA joukkorahoituskampanjassa haetaan rahoitusta Kvääristö-baari-kahvilalle. Sopivia paikkoja on jo kartoitettu kantakaupungin alueelta. Valittu rahoitusmalli on tarpeen sanelema. ”Joukkorahoitus lähtee tietysti pääoman puutteesta. Uskon, että tällainen konsepti olisi jo perustettu, jos queer-naisten ja muunsukupuolisten resursseja ei kuluisi niin paljon jo pelkästään oman identiteetin kanssa navigoimiseen yhteiskunnassa – sellainen kun on pois esimerkiksi pääoman kartuttamisesta. Toisaalta joukkorahoitus tarkoittaa meille myös tulevien asiakkaiden osallistamista, sillä rahoitukseen osallistuvat naiset ja muunsukupuoliset saavat osallistua paikan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä halutaan tehdä yhdessä ja päästää monet äänet kuuluviin jo suunnittelussa.” Kampanjan on tarkoitus käynnistyä kesän aikana osoitteessa mesanaatti.me Silloin, kun markkinat eivät tuota tarvittavaa palvelua, joukkorahoitus saattaa olla hyvä tapa päästä liikkeelle. MAARIT VIHMA , 54, Tampere ”Pyynikin kesäteatteriin. Tampereella on kesällä tapahtumia pitkin kaupunkia. Jos lähden iltakävelylle, voin osua johonkin kesätapahtumaan. Se on ihan parasta.” Kaivostoiminnan seurauksista ympäristölle ollaan huolissaan erityisesti Saimaalla. Kuva Pihlajasalosta Luonterilta kaivosvarauksen alueelta.
6 / 2021 • 9 Tuloerojen kehitys Suomessa. Lähde: Kalevi Sorsa-säätiö Karstein Volle Varallisuuserot repesivät Sipilän hallituskauden aikana TEKSTI JA KUVA JULIUS HALME Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi edellisen hallituksen aikana. E RIARVOISUUS KASVOI merkittävästi Sipilän hallituskauden aikana, selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta raportista. Suomalaisten varallisuuserot ovat 2000-luvulla kasvaneet ja että kymmenesosa suomalaisista omistaa puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta. Raportin mukaan vauraimman kymmenyksen varallisuus kasvoi 2016–2019 keskimäärin 70 458 eurolla per kotitalous. Loput yhdeksän tulokymmenystä puolestaan köyhtyivät keskimäärin 5 346 eurolla kotitaloutta kohden. Varallisuuserot kasvoivat valtavasti 2000-luvulla. Rikkain kymmenys on kasvattanut varallisuuttaan 375 060 eurolla per kotitalous, kun taas köyhin kymmenys on velkaantunut entisestään. Varallisuuserot kasvoivat jyrkimmin Juha Sipilän hallituskauden aikana. Sipilän hallituksessa istuivat perussuomalaiset (myöhemmin siniset), kokoomus ja keskusta. MYÖS TULOEROT KASVOIVAT Sipilän hallituskaudella. Tämä käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista. Raportin mukaan ylimmän tulokymmenyksen tuloosuus kaikista veron jälkeisistä tuloista on ollut suurin, 26,9 %, vuonna 2018. Sipilän hallitus (2015–2019) teki leikkauksia muun muassa koulutukseen, sosiaaliturvaan, opintotukeen sekä lähes kaikkiin Kelan etuuksiin ja tukiin. Kilpailukykysopimuksen avulla hallitus huononsi työehtoja ja jäädytti palkankorotuksia. Taloudellinen eriarvoistuminen on merkittävä globaali ongelma. YK:n vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan eriarvoistuminen vaikuttaa yli 70 prosenttiin maailman väestöstä ja on yksi suurimmista turvallisuusuhista. Arvovaltaisen tutkimusja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan rikkaimmalla prosentilla väestöstä on tällä hetkellä kaksi kertaa enemmän varallisuutta kuin kaikilla lopuilla 6,9 miljardilla ihmisellä. Varallisuuden muutos 2016–2019 varallisuuskymmenyksittäin 75?000 50?000 25?000 –3?452 –136 –1?656 –3?854 –3?209 –9?129 –9?531 –10?669 –6?478 70?458 Lähde: Tilastokeskus
10 • 6 / 2021 TEKSTI ANTTI KURKO KUVA JUNO LEHTINEN Äärioikeisto hallitsee tubettamisen. Muiden tulisi ottaa asia vakavasti, sanoo antifasistista YouTube-kanavaa pitävä sosiaaliantropologi Dimitri Ollikainen. Vasemmisto ei tubeta, koska vasemmisto ei tubeta Y OUTUBE on Suomen toiseksi suosituin verkkosivusto, jota erityisesti äärioikeistolaisto näyttää hyödyntävän. SuomiTube -sivuston mukaan yhteiskuntaan ja politiikkaan keskittyvistä YouTube-kanavista valtaosa on laitatai äärioikeiston pyörittämiä. YouTube poikkeaa esimerkiksi Uuden Suomen kaltaisista poliittisten keskustelijoiden suosimista blogialustoista sillä, että sinne hakeudutaan itse etsimään tietoa. Usein informaatio voi olla myös valheellista. Tästä hyvä esimerkki on rokotusja koronakriittinen materiaali, jota ei ole onnistuttu yhtiön lupauksista huolimatta poistamaan palvelusta. Koska portinvartijaa ei ole, kyseenalaista informaatiota levittävät tahot voivat julkaista siellä. Äärioikeisto ympäri maailmaa onkin ottanut YouTuben omaksi kanavakseen. Siellä se saa paremmin viestittyä maailmankuvaansa kuin perinteisessä mediassa, jota sitovat journalistiset ohjeet ja faktantarkistus. Tutkimusten mukaan YouTubella on radikalisoiva vaikutus. Algoritmien on todistettu ohjaavan käyttäjiä maltillisilta oikeistolaisilta kanavilta äärioikeistolaisen materiaalin pariin. Äärioikeisto on onnistunut vuosien mittaan rakentamaan YouTubeen laajan yleisön. Eduskuntapuolueiden näkyvyyden vertailu kertoo paljon: perussuomalaisten kanavalla on enemmän tilaajia kuin kaikkien muiden puolueiden kanavilla yhteensä.* Yksittäisistä poliittisista tubettajista perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen painii omassa sarjassaan. Parhaimmillaan Tynkkysen videot ovat keränneet jopa 200 000 katselukertaa. ÄÄRIOIKEISTON HEGEMONIA on kuitenkin mahdollista murtaa. Näin uskoo tamperelainen Dimitri Ollikainen, joka haluaa raivata YouTubeen tilaa vasemmistolaiselle sisällölle. Tampereen yliopistolla tutkimusavustajana työskentelevä Ollikainen käsittelee videoissaan paljon äärioikeistoa ja purkaa auki perussuomalaisten poliittisia linjauksia. Kuukaudessa Ollikaisen tili on kerännyt yli 1 600 tilaajaa, jota voidaan pitää varsin hyvänä saavutuksena. Miksi äärioikeisto näkyy YouTubessa, mutta vasemmisto ei, vaikka tällaiselle poliittiselle sisällölle olisi tilausta? ”Yksi syy on varmaan se, että koska kukaan ei tubeta niin kukaan ei tubeta. Mutta samanlaiset haasteet ovat olleet aluksi myös äärioikeistolla”, Ollikainen sanoo. Ollikainen pitää äärioikeiston onnistunutta läpilyöntiä YouTubessa Marco De Witin aikaansaannoksena. Rajat Kiinni!, Suomi Ensin ja Suomen Kansa Ensin -liikkeissä vaikuttanut De Wit ja hänen ympärillään olevat äärioikeistolaiset onnistuivat tuottamaan palveluun monia kiinnostavaa sisältöä. ”Väitän, että osittain tämän seurauksesta sinne tuli yleisö, joka mahdollisti muidenkin toimijoiden lähtemisen mukaan. Moni vasemmistolainenkin seurasi näitä lähetyksiä, koska ne sisälsivät elementtejä, jotka muistuttivat tosi tv:tä. Hahmoja ja sekavia tapahtumia, joita seurasi viihdemielessä”, Ollikainen pohtii. YouTubelle jokainen katsoja on tasavertainen, eikä ole väliä katsotaanko lähetyksiä vitsinä vai tosissaan. Katsomiskerrat nostavat videoiden suosiota, ja sitä myöten ne tuovat mainostuloja. Mainostulojen lisäksi äärioikeistolaiset ovat keränneet rahalahjoituksia. PE R I NTE I S E S TI Ä Ä R IOI KEISTO on kopioinut toimintamalleja ja taktiikoita vasemmistolaisista liikkeistä. Kannattaisiko joskus vasemmiston ottaa oppia äärioikeistolta? Ollikaisen mielestä jossain määrin kyllä. Tilausta olisi tällä hetkellä mahdollisimman yksinkertaiselle materiaalille, jossa monimutDimitri Ollikainen • 33 vuotta, Tampere • Sosiaaliantropologi • Työskentelee Tampereen yliopistolla tutkimusavustajana • Pyörittää YouTube-kanavaa DimitriOllikainen
KULTTUURIA, TAISTELUA JA POLITIIKKAA TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmes tyi marras kuussa 1999. Juttusarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosikymmenen aikana. L UOLAKARHUN KLA ANIN neandertalinihmisten vaelluksista oli kulunut vaivaiset 35 000 vuotta, kun Voima-lehti alkoi ilmestyä. Vuoden 2000 kesäkuussa Voiman kannessa oli kuva Jeesuksesta sateenkaari-ihmisten ilonpidon keskellä. Se oli ruotsalaisen valokuvataiteilijan Elisabeth Ohlsonin Ecce homo -näyttelystä. ISOJA PRIDE-KULKUEITA EI SUOMESSA vielä järjestetty, vaikka seksuaalija sukupuolivähemmistöjen marsseja olikin pidetty ympäri maata jo vuosikymmeniä. Keskiaukeamalla Jeesus söi ehtoollista transihmisten ja drag-artistien kanssa. ”Tämä on ylistys ja hyvitys niille ihmisille, joita toiset häpeävät”, Ohlson kuvaili. ”Joidenkin mielestä transvestiitit kuuluvat homojen hierarkiassa alimpaan kastiin. Tämän kuvan kautta ymmärrämme, kuinka provosoiva Jeesus todella oli. Siinä hän istuu samassa pöydässä syrjittyjen kanssa.” Otsikolla ”Systeemiä vastaan” Robyn Mills ja Martyn Smith kirjoittivat Rage Against the Machine -bändistä ja haastattelivat sen kitaristia Tom Morelloa. ”Aina on ollut bändejä, jotka ovat tehneet poliittista musiikkia, mutta mikään niistä ei ole myynyt 15 miljoonaa levyä, kuten me”, Morello kehaisi. ”Meille musiikki on kulttuurillinen taistelukenttä. Emme halua tehdä sitä samaa paskaa, mitä kapitalistinen musiikkitalous tuottaa.” SOSIALISTIKSI TUNNUSTAUTUVA MORELLO kertoi, miten bändi tukee taloudellisesti kodittomia ja ammattiyhdistysliikettä. Morellon taistelu alkoi jo lapsena: ”Kasvoin valkoisten esikaupunkialueella lähellä Chicagoa. Olin alueen ainoa musta nuori, vaikka siellä asui 14 000 ihmistä. Amerikassa jo pelkkä musta ihonväri on poliittista. Libertyville ei ollut kovin suvaitsevainen paikka.” VÄHÄN YLI VUODEN kuluttua tämän lehden ilmestymisestä, 11.9.2001, terroristit tuhosivat New Yorkissa World Trade Centerin kaksoistornit. Tästä karmeasta tapahtumasta alkoi uusien karmeiden tapahtumien ketju. Yhdysvallat aloitti niin kutsutun terrorismin vastaisen sotaansa. Yksi osoitus vihan voimasta oli Guantanamon vankileiri, jossa on pidetty vankina ja kidutettu satoja ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä. Vankeja on valvotettu soittamalla musiikkia lujaa. Kun Rage Against the Machine sai tietää musiikkiaan käytetyn tuskan tuottamiseen, bändi raivostui ja alkoi protestoida esiintymällä Guantanamon vankien vaatteissa. LEHDESSÄ OLI KIINNOSTAVAA poliittista lukijapostia. Kommentoija toivotti ”tsemppiä hyvän lehden tekemiseen!” Hän kuitenkin korjasi edellisessä lehdessä ollutta Keskustan kansanedustajan Tanja Karpelan haastattelua. Jutun antama kuva puolueesta oli liian kapea: ”Erityisesti keskustanuorissa on monia, jotka suhtautuvat globalisaatiokehitykseen tai talouskasvun autuuteen huomattavasti kriittisemmin. Sellainen Keskusta on vaihtoehto sinipunalinjalle.” Allekirjoituksena oli ”Antti Kaikkonen, keskustanuorten pj”. kainenkin asia käsiteltäisiin palikka kerrallaan. ”Äärioikeisto ei arastele toistaa asioita. He ovat tehneet sitä onnistuneesti viimeiset parikymmentä vuotta. Vasemmistossa puolestaan saatetaan jättää asia sanomatta, koska ’joku tyyppi kirjoitti siitä viisi vuotta sitten Voimassa’. Yleisöä ei saisi karkoittaa sillä, että se tuntee itsensä hölmöksi,” Ollikainen miettii. Silloin kun Ollikainen tubettaa, hän vääntää asioita rautalangasta: perustelee ja avaa huolellisesti katsojalle mitä tarkoitetaan esimerkiksi yleissitovalla työehtosopimuksella tai paikallisella sopimisella. Ja mitä se tarkoittaa, kun perussuomalaiset puhuvat näistä asioista. Videoillaan Ollikainen ei puhu pelkästään samanmielisille, vaan hän kysyy myös perussuomalaisilta katsojilta miksi he äänestävät puoluetta, joka lupaa asioita, mutta tekee päinvastaista politiikkaa. VASEMMISTON JA ETENKÄÄN antiautoritäärien joukossa ei ole perinteisesti haluttu henkilöityä ja esiintyä omilla kasvoillaan. Julkisuudelta on haluttu suojautua, jotta huomio ei siirry ajetusta asiasta henkilöihin. Monet haluavat olla myös anonyymeja suojatakseen itseään vihapuheelta ja häiriköinniltä. Myöskään Ollikainen ei halunnut paljastaa henkilöllisyyttään ollessaan mukana antifasistisessa toiminnassa. Vuonna 2019 tilanne kuitenkin muuttui, kun hänet haastettiin oikeuteen huudeltuaan äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -järjestön mielenosoitukselle Tampereella. Pirkanmaan käräjäoikeudessa häntä syytettiin ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta”. Syyte kuitenkin raukesi oikeudessa. Oikeudenkäynnin seurauksesta Ollikaisen nimi tuli äärioikeistolaisten tahojen tietoisuuteen, ja hänestä levitettiin mustamaalaavaa materiaalia Soldiers of Odinin, virallisesti lakkautetun, mutta toimintaa muilla nimillä jatkavan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja muiden äärioikeistolaisen tahojen kanavilla. ”Olen tehnyt pitkään poliittista toimintaa sellaisella ajatuksella, että minua ei ole kiinnostanut olla mitenkään julkisesti näkyvä hahmo. Näiden maalittamiskampanjoiden jälkeen ajattelin, että jos teen nettiin itsestäni juttuja, niin olisiko ne pahempia kuin natsien tekemät? Tuskin.”, hän toteaa. OLLIKAINEN EI MIELLÄ suomalaista mediaa lähtökohtaisesti kovinkaan edistykselliseksi. Sen sijaan, että käytettäisiin energiaa vetoamalla toimittajiin, jotta he teksivät parempia juttuja, yritettäisiin löytää kanavia, joita pitkin oman viestin saisi esille ilman journalistisia välikäsiä. ”Puoluevasemmistokin hyötyisi vlogaamisen tuomasta somenäkyvyydestä. Väitän, että pienellä vaivannäöllä, hyvällä argumentoinnnilla ja sitoutumisella voisi nousta päättäjiä valtuustoihin ja jopa eduskuntaan asti”, Ollikainen pohtii. Somejätit ovat poistaneet sivuiltaan paljon äärioikeistolaista ja valheellista materiaalia. Tunnetuimpana esimerkkinä on Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin sometilien sulkeminen. Silti YouTube on yhä täynnä sisältöjä, joita se tarjoaa etusivullaan ihmisille. ”En tiedä voiko siihen vaikuttaa muuten kuin tuottamalla itse parempaa sisältöä ja haastamalla. YouTubessa on tällä hetkellä puutetta antirasistisesta, feministisestä ja vasemmistolaisesta sisällöstä. Tilausta sisällölle kuitenkin on, ja sitä kannattaa alkaa tehdä, jos yhtään kiinnostaa. Moni varmasti ajattelee, että riski–palkkio-suhde ei ole välttämättä kauhean hyvä, vaikka mielestäni se nimenomaan on juuri sitä”, Ollikainen kannustaa. *SDP:n, Kokoomuksen ja Liike Nytin kanavien tilaajamäärät eivät ole julkisia, mutta videoiden katselukerrat eivät poikkea juuri muiden puolueiden katsojamääristä. TILAUSTA OLISI TÄLLÄ HETKELLÄ MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISELLE MATERIAALILLE, JOSSA MONIMUTKAINENKIN ASIA KÄSITELTÄISIIN PALIKKA KERRALLAAN. Elis ab eth O hls on
12 • 6 / 2021 Kulttuurihäirintä TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA To im itu kse llist a ain eist oa. ”Disinformaatio on yleistä kausityön yhteydessä. Ensinnäkin työntekijöille annetaan usein palkkaan ja majoitukseen liittyen väärää tietoa venäläisissä rekrytointifirmoissa.” ROLLE ALHON ja Mika Helanderin Helsingin yliopistossa tekemä tutkimus vuodelta 2016 nimesi ongelmia, jotka liittyvät tiiviisti muun muassa Ukrainasta ja Venäjältä saapuvien marjanpoimijoiden asemaan. Monet alan epävarmuudet siirtyvät näiden ulkomaisten työntekijöiden harteille, mutta Alhon ja Helanderin lisäksi aihetta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia toi tutkijoiden esittämät ongelmat myös suuren yleisön tietoisuuteen. Ulkomaiset poimijat tulevat tänne, koska heidän kotimaissaan tulotaso on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa. Voisi puhua Kiina-ilmiöstä, vaikka nyt työntekijät tulevat tänne sen sijaan, että tehdas siirrettäisiin heidän kotimaahansa. Muuttunut tilanne teki suomalaisten työmarkkinoiden heikon kohdan näkyväksi. ”Viime vuoden akuutin työvoimapulan jälkeen tähän on pyritty reagoimaan”, kertoo Maaseudun työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas. ”Perustettiin esimerkiksi Töitä Suomesta -rekrytointialusta, jonka tarkoitus on saattaa yhteen työntekijät ja työnantajat.” Vaikka tuottajajärjestö MTK houkutteli ulkomaisten poimijoiden puuttuessa suomalaisia pelloille Nybondas ymmärtää hyvin, että muutaman kuukauden mittaisen poimintakauden tarjoama työ ei ole kaikin puolin houkutelevaa. ”Kausi on lyhyt. Kuka lähtee rakentamaan elämäänsä muutaman kuukauden perusteella? Tämä on palkkatasoa suurempi ongelma. Tuottajien on pakko palkata ulkomaisia, jos he yleensäkään haluavat saada työt tehdyksi.” Koronan myötä yksi ulkomaiseen keikkatyövoimaan liittyvä riski laukesi: rajojen sulkeuduttua työntekijät eivät päässeet maahan. Tämä pakotti työmarkkinat reagoimaan ongelmiin, joita oli aikaisemmin helpompi ohittaa. SAK:laisen Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama tuntee kausityöläisten aseman ja siihen liittyvät rakenteelliset vaikeudet hyvin. ”Tämä ongelma on tietenkin maailman laajuinen. Haluaisin kuitenkin suomalaisena olla ylpeä siitä, että täällä ei poljettaisi työehtoja. Riskit työehtojen toteutumattomuudesta ovat suuria, koska monet ulkomaiset työntekijät eivät tunne oikeuksiaan ja vaikka tuntisivat, eivät he ole halukkaita vaatimaan niitä kaikkia. He eivät halua ottaa riskiä, ettei heitä kutsuttaisi tänne seuraavana vuonna, koska ero tulotasossa Suomen ja vaikka Ukrainan välillä on niin valtava.” ”Ulkomaisen työvoiman käyttäminen pitää marjaja vihannesalan yritykset kannattavina tarjoamalla työvoimaa tilanteessa, jossa kotimainen työvoima ei ole kiinnostunut fyysisesti raskaasta, monotonisesta ja pienipalkkaisesta työstä. Ulkomaisiin, veronsa maksavaan mutta silti hyvinvointivaltion turvaverkkojen ulkopuolelle jääviin matalapalkkatyöläisiin turvautuminen voidaan nähdä hyvinvointivaltion globaalina kilpailustrategiana.” KESÄLL Ä 2020 MARJAPELLOILL A nähtiin siis poikkeuksellisen paljon suomalaisia. Pian mediaan tihkui kertomuksia hirvittävistä majoitusolosuhteista ja epäselvyyksistä palkoista. Tuottajia edustava Nybondas kertoo, että ala on joutunut puimaan tapahtunutta perusteellisesti. ”Mielestäni on hyvä, että keskustelua on käyty ja asiaa on käsitelty. Juurisyiden selvittäminen on tärkeää, kuten sen ymmärtäminen, miksi on päässyt tapahtumaan työehtojen polkemista ja työehtojen noudattamatta jättämistä. Meidän arviomme on se, että tietoa on liian vähän sekä työnantajaettä työntekijäpuolella.” Tiedon puutetta vastaan Teollisuusliitto tuotti yhdessä muun muassa Maaseudun työnantajaliiton kanssa Maatalouden kausityöntekijän työehdot -oppaan. ”Voi tietenkin kysyä, että naiivia kuvitella ainoastaan tiedon puutteen olevan ongelma. Pelkkä tieto ei vielä korjaa ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan”, Vasama toteaa. ”Marjanpoimijat toisinaan olettavat, että työnantajan tulee huolehtia heidän vakuutuksistaan, kun taas viljelijät olettavat, että poimijoilla on omat vakuutuksensa. Tämän kaltainen molemminpuolinen tietämättömyys vakuutuksista lisää työntekijöiden haavoittuvuutta.” PÄÄTÖS TUOTTAA opas on kiinnostava, sillä liittojen toiminnan lähtökohtana on omien jäsenten etujen ajaminen. Lyhytaikaisesti maassa oleskelevista kausityöntekijöistä kuitenkin vain harvat ovat suomalaisen ammattiliiton jäseniä. Ja äkkiseltään voisi ajatella, että oikeuksistaan tarkat työntekijät eivät olisi tuottajienkaan etu. Oikeasti on kuitenkin hyödyllistä, että kaikki tuntevat pelisäännöt ja että kaikki myös pelaavat niiden mukaan. ”Kenttä haluaa asiat kuntoon, koska sehän vääristää kilpailua, jos jotkut tuottavat halvemmalla”, työnantajien edustaja Nybondas sanoo. Päätös julkaista opas muun muassa venäjäksi ja ukrainaksi oli Teollisuusliiton Vasaman mukaan perusteltu. ”Itse puhun venäjää, ja silti väärinkäsityksiä tulee, kun koko yhteiskunnan toiminta, työmarkkinat ja ihmisten mentaliteetti ovat vieraita. Tänne tulevat ihmiset eivät tunne meidän työmarkkinoitamme ja he tulevat usein maista, joissa ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämättä ollenkaan yleistä. On ongelma, että kausityöläisten ääni ei kuulu tässä yhteiskunnassa. Sen äänen minä haluaisin kaivella kuuluviin.” Vaikka Vasama ja Nybondas ovat samoilla linjoilla siitä, että myös ulkomaalaisten kausityöntekijöiden oikeuksien toteutuminen on tärkeää, ovat heidän arvionsa työntekijöiden kohtaamista ongelmista hieman erilaiset. Nybondas uskoo, että 80-prosenttisesti järjestäytyneellä työnantajapuolella ”sosiaalinen kontrolli on toiminut viimeiset vuosikymmenet”. Hän myös huomauttaa, että pellolla työskentelevillä on suojanaan työsopimukset. ”Minun mielestä ongelma on nimenomaan metsämarjapuolella. He ovat oikeasti yksinyrittäjiä, jotka poimivat ja myyvät marjoja jokamiehenoikeudella.” Vasama puolestaan pohtii, onko kyse yksittäistapauksista vai sittenkin laajemmasta ilmiöstä. Häneen otetaan yhteyttä ”vain silloin, kun on ongelmia”. Vasaman mukaan aluehallintovirastojen tekemien tarkastusten yhteydessä ongelmia on kuitenkin tullut ilmi toistuvasti. ”Kausityöläisten täytyy turvautua omiin ponnisteluihin selvittäessään työhön liittyviä tietoja. Heillä täytyy selviytyäkseen olla ’pelisilmää’ ja heidän täytyy kyetä ennakoimaan vaihtelevat olosuhteet joiden kanssa joutuvat kasvokkain.” KYSYMYKSESSÄ KAUSITYÖLÄISTEN asemassa on kyse myös siitä, tuotetaanko marjoja Suomessa. Mikä ratkaisuksi, jos tuottajien ei yksinkertaisesti ole mahdollista maksaa marjojen poiminnasta palkkaa, joka olisi kilpailukykyistä suomalaisilla työmarkkinoilla? ”On ongelma, jos tuottajalla jää viivan alle liian vähän. Mutta työntekijäjärjestön edustajana olen sitä mieltä, ettei sitä katetta voi työntekijöiden selkänahastakaan ottaa. Jos tuotanto ei onnistu muuten, sitten pitää tehdä rakenteellisia muutoksia”, Vasama toteaa. Julkisella sektorilla rakenteelliset muutokset tarkoittavat tavallisesti leikkauksia, mutta maanviljelyn yhtey dessä puhutaan usein tuotantotuista. Ongelmista huolimatta Kristel Nybondas näkee vallitsevan tilanteen myös mahdollisuutena. ”Monet asiat ovat nyt tulleet näkyväksi ja niihin pitää puuttua. Yrittäjäkenttä haluaa reiluja pelisääntöjä.” Tekstin joukossa olevat tekstilainaukset ovat vapaasti käännettyjä otteita tutkijoiden Rolle Alhon ja Mika Helanderin Nordic Journal of Migration Research -tiedejulkaisussa ilmestyneestä Foreign seasonal farm workers’ strategies at the margins of the Finnish welfare state -artikkelista. Artikkeli on ladattavissa Helsingin yliopisto digitaalisesta HELDA-arkistosta. Lue koko haastattelu osoitteesta häiriköt.fi. Netissä myös tutkija Mika Helanderin haastattelu. Epäkohtien korjaaminen edellyttää, että ongelmien olemassaolo tiedostetaan. Koronakriisin sulkemat rajat nostivat esiin marjoja poimivan ulkomaisen kausityövoiman aseman heikkouden. Mansikan kokoinen Kiina-ilmiö ON ONGELMA, ETTÄ KAUSITYÖLÄISTEN ÄÄNI EI KUULU TÄSSÄ YHTEISKUNNASSA.
6 / 2021 • 13 To im itu kse llist a ain eist oa. P SK N M R J T KYLMÄÄ KYYTIÄ PELLOLTA PAKKASEEN
> Ympäristötiede, Maantiede, Ilmasto.nyt > Tähtitiede: Johdatus maailmankaikkeuteen > Tulevaisuudentutkimus > Tulevaisuusohjauksen menetelmät ja työkalut > Kulttuurien tutkimus, Uskontotiede > Mediatutkimus, musiikkitiede ja taidehistoria > Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus > Luova kirjoittaminen > Psykologia, Kasvatustieteet > Sote-akatemia: Monitieteinen sosiaali-, terveysja sivistysalan opintokokonaisuus (maksuton) > Monikulttuurisuus > Asianet: East Asian Studies > Tietojenkäsittelytieteiden opinnot (maksuton) > Tekoälyakatemia: Tekoälyn perusteet, Tekoälyn monitieteinen opintokokonaisuus (maksuton) Tutustu koko opintotarjontaan! www.utu.fi/avoin / Get inspired by science. Avoimen yliopiston opintoja kaikille! VAPAA AKATEMIA jättää jäljen Elokuva ja video Kuvataide Kuvitus ja graafinen suunnittelu Valokuvaus Visuaalinen viestintä Hae 2.8. mennessä. vapaa-akatemia.fi Saimaankatu 11, Lahti Kir si ja Ke io Ee rik äis en Ta ide sä äti ö sr. Ku va : Art o Lii ti 3.7.-26.9.2021 REIDAR SÄRESTÖNIEMI, Kevät, 1977, öljy ja tempera kankaalle, 150 x 150 cm KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala, ti-ke 11-17, to 11-19, pe-la 11-17, su 11-15 ÄÄNIOPASTEET KÄYTÖSSÄ 12.8.2021-25.5.2022 EPOPISTO.FI @epoteatteri • Monipuolisia valmiuksia teatterityöhön ja alan jatko-opintoihin! • Näyttelijäntyötä, esitystyöskentelyä, improa, tanssia ja liikeilmaisua, puheja laulutekniikkaa • Produktioita ja soolotöitä TEATTERIN OPINTOLINJA HAE MUKAAN 23.2.–31.7.2021 Opintojen aloitus elokuussa 12.8.2021-25.5.2022 EPOPISTO.FI @epoteatteri • Monipuolisia valmiuksia teatterityöhön ja alan jatko-opintoihin! • Näyttelijäntyötä, esitystyöskentelyä, improa, tanssia ja liikeilmaisua, puheja laulutekniikkaa • Produktioita ja soolotöitä TEATTERIN OPINTOLINJA HAE MUKAAN 23.2.–31.7.2021 Opintojen aloitus elokuussa Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
Luonnonläheinen yllätysten festivaali TEKSTI MIIA VISTILÄ N ORPAS-FESTIVAALI erottuu suomalaisessa festivaalikesässä monitaiteisuudellaan. Tänä vuonna Kemiön saarella on tarjolla muun muassa musiikkia (Ismo Alanko, Yegor Zabelov, Hassan K), kuvataidetta (Teemu Lehmusruusu), valokuvaa (Kristoffer Albrecht) ja sarjakuvaa (Sanna Hukkanen), elokuvia (Marjo Levlin), tanssia (Zemli), sirkusta ja sanataidetta (Ilkka Hautala). Monien teosten teemana on yhteys luontoon. ”Luonto ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus olivat teemoina jo edellisillä festivaaleilla 2019, ja päätimme jatkaa sitä. Aihe kiinnostaa meitä tekijöitä ja on mitä ajankohtaisin. Teema sopii hyvin myös festivaalin luonnonläheiseen miljööseen”, festivaalin kuraattori Ritva Kovalainen kertoo. Kovalaisen elokuvia esitetään festivaaleilla. Festivaalin esityksissä yhdistellään eri taiteenlajeja. Ohjelmassa näkyvät festivaalin arvot: taiteidenvälisyys, omaäänisyys, paikallisuus, kansainvälisyys ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. ”Meille mikään ei ole liian outoa! Haluamme tarjota tilan, jossa voi kokeilla ja luoda uutta, hapuillakin. Ei tarvitse etukäteen tietää mitä jostakin syntyy”, kertoo Norpas-festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja Matias Kauppi. Työpajoissa opetellaan esimerkiksi liikeimprovisaatiota, pajuveistosten tekoa ja ruisleivän leivontaa. Leipää leivotaan saarella 1700-luvulta lähtien käytettyyn juureen. Samalla saatetaan kuulla muusikko Islajan soittoa. ”Leivän saa mukaan ja festareilla tulee aina nälkä”, Kauppi vinkkaa. Kovalainen odottaa erityisesti venäläisen tanssiryhmä Zemlin esitystä ja työpajaa: ”Tapasimme heidät Pietarissa ja kutsuimme esiintymään.” KANSAINVÄLISYYS ON KESKEINEN osa Norpas-festivaalia. Festivaalin keskeinen idea on tuoda esiintymään Suomessa toistaiseksi tuntemattomia taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Noin puolet esiintyjistä tulee Suomen ulkopuolelta, tänä vuonna Espanjasta, Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Iranista. ”On aina hauskaa, kun festivaaleille tulee joku ulkomailla suosittu mutta täällä tuntematon esiintyjä, joka sitten festivaalin jälkeen tulee tunnetuksi Suomessakin. Esimerkiksi Mdou Moctarin kitarataitoja hehkutettiin Hesarissa tänä vuonna, Norpaksessa hän oli esiintynyt jo viisi vuotta aiemmin”, Kauppi kertoo. Kauppi asuu Espanjassa ja matkustaa paljon. ”Tutustun sellaisiinkin taiteilijoihin, joita ei suurten agentuurien listoilta löydy. Kun kerron, että järjestän festivaalia saaressa Suomessa, ihmiset pitävät sitä todella eksoottisena ja haluavat tulla esiintymään nähdäkseen paikan.” ”MONIPUOLISEN FESTIVA ALIN ONNISTUMINEN vaatii, että osaa koota ympärilleen oikeat ihmiset”, viisitoista vuotta festivaaleja järjestänyt Kauppi kertoo. Norpas järjestetään nyt yhdeksättä kertaa, viime vuonna festivaali peruttiin. ”Odotan innolla, että tänä vuonna päästään henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Ne ovat festareissa parasta ja niistä syntyy aina uutta. Esimerkiksi Pekka Turusen ja Ismo Alangon kohtaamisesta syntyi valokuvakonserttiesitys, joka vietiin Venäjällekin. Pekka ja Ismo toki tunsivat toisensa jo aiemmin, Norpaksessa jollekin tuli vain tällainen yhteistyö mieleen”. Norpasta järjestävä taideyhdistys on ystäväporukan projekti. Myös festivaalin taiteilijat ovat tuttuja tai vähintään tutun tuttuja. ”Juttelen ihmisille, siinä syntyy ideoita ja löytyy ihmiset, joiden kanssa niitä toteuttaa. Paras tapa saada teos mukaan on tulla henkilö kohtaisesti juttelemaan”, Kauppi paljastaa. ”Mukana on kaiken ikäisiä tekijöitä parikymppisistä kuusikymppisiin, mikä osaltaan selittänee ohjelman monimuotoisuutta. Porukka on rakentunut orgaanisesti, kavereiden kavereiden kautta. Festivaalin yleisö on yhtä monimuotoista kuin tekijätkin”, kuraattori Kovalainen kertoo. Nykyään Norpas-yhdistys ylläpitää myös taideresidenssiä ja rakentaa saarelle taidepuistoa. Toiminta on kasvanut ja vakiintunut vähitellen. ”Ensimmäiset viisi vuotta olivat aikamoista pään seinään hakkaamista, ja mietimme aina, että järjestämmekö vielä seuravat festarit. Eihän tässä ole mitään järkeä! Mutta järjestämiseen ajaa tekemisen palo, niin kuin taiteilijoita taiteen tekemiseen. Ja kun toiminta on jatkunut, niin rahoitustakin on alkanut saada paremmin”, Kauppi kertoo. Yhdistyksen seuraava projekti on Trans Port 2022. Se on kesällä 2022 purjelaivalla Itämerellä tehtävä taidekiertue, jossa tarjotaan taiteilijoille, tieteilijöille, aktivisteille ja yleisölle luovia kohtaamisia ja mahdollisuuksia tutkia toisenlaisia tulevaisuuksia. Norpas-festivaaleilla taiteilijat ja taiteenlajit kohtaavat. NORPASmonitaidefestivaali Kemiönsaaren Taalintehtaalla 4.–8.8. www.norpas.fi Viime festivaalin tunnelmaa. Sirkustaidetta pääsee näkemään Norpaksessa tänäkin vuonna. Kuva Niilo Rinne. Tänä vuonna Norpas-festivaaleilla järjestetään Utopia-klubi, jossa tarjolla on musiikkia, runoutta, videotaidetta ja tanssia. Kesätapahtumien paluu KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA: voima.fi/tapahtumat
Vanha kunnan talo tarjoaa luonto aiheista nyky taidetta ja muuta ohjelmaa L AHDEN VIERESSÄ sijaitsevan Nastolan vanha kunnantalo täyttyy kesällä ympäristöaiheisesta taiteesta. Näyttelyn on kuratoinut helsinkiläinen galleristi ja kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja. ”Näyttelyn ympäristöteema ja nimi Luontoretki syntyivät ajatuksesta, miten taide kommentoi Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta. Halusin helposti lähestyttävän nimen, joka laskee ympäristöteeman kaikkien tunnistamalle tasolle: luontoon, retkeilyyn, luonnonsuojeluun... Ajattelin myös, että nimi voi viitata kansalliseen identiteettiimme. Siihen ovat vaikuttaneet kultakauden taiteilijoiden tekemät luontoretket, ja niiden innoittamana syntyneet ikoniset maalaukset kansallismaisemistamme”, Halmetoja kertoo. Hän on valinnut mukaan kolmisenkymmentä taiteilijaa: tunnettuja nimiä ja nousevia kykyjä eri puolilta Suomea. Mukana ovat esimerkiksi Noora Geagea, Emmi Kallio, Miia Kallio, Kim Somervuori ja Iiu Susiraja. Maalausten lisäksi esillä on valokuvaja videotaidetta, veistoksia, installaatioita ja nimenomaan Nastolan kunnantaloon tehtyjä tilateoksia. Taiteilijat ovat tehneet taideteoksiksi kokonaisia huoneita. Ulkona kulkee Pihapiiri-polku, jonka taiteellisesta toteutuksesta vastaa Kirsimaria E. Törönen. Näyttelyn aikana on ympäristöja luontoaiheisia paneelikeskusteluja, esitelmiä, työpajoja ja konsertteja. ”Luontoretki on yksi tämän kesän isoimmista nykytaidenäyttelyistä. Sen sijoittuminen vanhaan Nastolan kunnantaloon luo kokonaisuuteen mielenkiintoisen ristiriidan. Tilat on suunniteltu alun perin erilaiseen käyttöön, ja se näkyy näyttelyssä siten, että tilassa on muodostettavissa paljon jännittäviä reittejä ja polkuja. Tuskin kukaan kulkee näyttelyä läpi ihan samalla tavalla”, Halmetoja sanoo. ELISA HELENIUS Svante Gullichsenin teos All the walls I’ve built nähdään Nastolan kesänäyttelyssä. A KI ROUKALA järjestää Suomessa kahta kulttuurista monipuolisesti kiinnostuneille nuorille aikuisille suunnattua festivaalia: Bättre Folkia Hailuodossa ja Festivaalia Tampereella. Kumpikin tapahtuma on hipstereitä miellyttävällä artistikattauksella varustettu boutique-festivaali, jolle kävijöitä houkutellaan myös lähiruualla, laatujuomilla ja luonnonläheisellä ympäristöllä veden äärellä. Bättre Folk yhdistää kirjallisuutta ja musiikkia. ”Siinä on kaksi keskenään huonosti yhteensopivaa komponenttia, mutta samalla niistä syntyy jännittäviä kombinaatioita”, Roukala nauraa. Bättre Folkissa esiintyvät muun muassa Chisu, Samuli Putro, Jesse Markin ja Uusi Fantasia. ”Odotan etenkin Uuden Fantasian keikkaa. Heiltä ei ole tullut levyä vuosiin, mutta bändi on tosi kova livenä”, Roukala kertoo. Kirjailijoita Bättre Folkissa esiintyy seitsemän, mun muassa Aino Vähäpesola, Laura Gustafsson ja Saara Turunen. Tampereen Pyynikillä järjestettävän Festivaalin lineup yhdistelee mainstreamartisteja, kuten Olavi Uusivirta ja Saimaa, sekä indie-musiikot Litku Klemetti sekä Risto ja Mikko Joensuu. Festivaalilla on lisäksi vaihtoehtoinen ohjelma, josta vastaavat muun muassa Aura Nurmi, Elsa Tölli ja Tympeät Tytöt. Kysyttäessä, mitä sellaista Festivaalilta löytää, jota muista Suomen kesätapahtumista ei löydä, ”Tyylitajua!”, taiteellinen johtaja Roukala vastaa hörähtäen. Suurten hipsteritapahtumien, kuten Flow-festivaalin, puuttuessa tänä kesänä, Bättre Folk ja Festivaali voivat tarjota oivan vaihtoehdon kaikille näyttäytymisen tarpeessa oleville Jacques Cousteau -pipoisille kalliolaishenkisille pienpanimo-oluita litkiville meemitiliylläpitäjille. JULIUS HALME JA MIIA VISTILÄ Hipsterifestarit Bättre Folk ja Festivaali houkuttelevat tyylitietoisia kävijöitä K ESKELL Ä IISALMEN POHJOLANKATUA sijaitsee kilometrin pituinen koivujen reunustama kävelytie, Koivu kuja. Sinne rakentuu nyt kolmatta kertaa Koivukuja biennaali. Tänä vuonna veistosnäyttelyn teema on ”ihmisen osa”. Se käsittelee esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Ahdistaako ajan ratas ja ihmisen elämänkaaren lyhyys? Mitä ajatuksia syntymä, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus herättää? Miten yksilön sisäiset tai sosiaaliset paineet heijastuvat taiteessa? Entä sukupuolten välinen tasa-arvo tai erilaisuus? Teoksia on kymmeneltä taiteilijalta. Mukana ovat ihmisten käyttämiä esineitä taiteensa pohjana hyödyntävä Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, puuta ja keramiikkaa työstävä muistoista ja ihmisten rakentamista tiloista inspiroituva Noora Tapper, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden jännitteellä leikittelevä Aaron Heino sekä Andy West ja Merja Puustinen, joiden teoksissa leikkimielisyys yhdistyy myytteihin ja yhteiskunnalliseen kantaaottavuuteen. ”Toivon että taideteokset herättäisivät katsojissa ajatuksia ihmisenä olemisesta. Että voisi löytää teoksia, jotka koskettavat omaa itseä, ja sitä kautta nähdä myös itseään uudella tavalla”, pohtii näyttelyn kuraattori, taiteilija Kaarina Kaikkonen. Näyttely on osa Iisalmen kaupungin 130vuotisjuhlavuotta. ”Näyttelyllä on myös taidekasvatuksellinen puolensa, sillä Iisalmessa ei kuvataiteen näyttelytiloja tällä hetkellä ole”, kertoo Kaikkonen. MIIA VISTILÄ Näyttelyssä tutkitaan ihmisenä olemisen suuria kysymyksiä. M ITÄS MITÄS MITÄS tarjoaa Suomen festarikesään virkistävän DIY-tuulahduksen. Poikkitaiteellisen festivaalin teemana on tänä vuonna osallistavuus ja se näkyy myös ohjelmassa. Musiikkitarjonnan lisäksi festivaalilla on avoin lava, jossa juhlakansa pääsee esiintymään itse äänentoiston ja soittimien kera. Tämän tarjolla on lukuisia työpajoja, muun muassa sirkus-workshop ja mahdollisuus tutustua lasinpuhallukseen. ”Meillä on monia osallistavia elementtejä, ettei festarivieras olisi passiivinen kulttuurin ja taiteen kuluttaja tai vastaanottaja, vaan aktiivinen festarintekijä itse, joka saisi osallistua sen verran kuin haluaa osallistua ja vaikuttaa siihen, miten festarin kulku menee”, kertoo festivaalin tiedottaja Maiju Viitanen. Musiikin ystäville on tarjolla kaksi lavaa, liveja elektronisen musiikin lavat. Elektronisen musiikin puolella soi ensimmäisenä iltana housea ja technoa, toisena psykedeelistä trancea. Livekattauksesta vastaa undergroundimman musiikin ystäville nimekäs joukko bändejä ja artisteja, kuten Keliel ja Kissa. JULIUS HALME Urjalan Woodstock panostaa osallistavuuteen MITÄS MITÄS MITÄS -festivaali järjestetään Pirkanmaalla, Urjalassa 16–18.7.2021 BÄTTRE FOLK Hailuodossa 16.–18.7.2021 FESTIVAALI Pyynikillä 27–28.8.2021 KOIVUKUJA BIENNAALI Iisalmessa 1.7.–8.8.2021 NASTOLAN KESÄNÄYTTELY Avoinna 13.6.–15.8. ti–su kello 11–17 ja elokuun ajan myös viikonloppuisin. Juhannusaattona suljettu. Ilmaispäivät 10.7. ja 4.8. www.nastolankesanayttely.fi Veistoksia Koivukujalla Kesätapahtumien paluu KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA: voima.fi/tapahtumat
Uusi monitaide festivaali paikkaa Keitelejazzin jättämää aukkoa Ä ÄNIÄ-MONITAIDEFESTIVAALIN piti olla alun perin jo viime vuoden heinäkuussa, mutta pandemian iskettyä festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. Uusi festivaali sai alkusysäyksensä siitä, että yli 30 vuotta järjestetty Äänekosken Keitelejazzmusiikkitapahtuma järjestettiin viimeisen kerran kesällä 2019. ”Keitelejazz kaatui pikkuasioihin. Paikallisina olimme järkyttyineitä siitä, ettei ollut enää legendaarista festaria. Sitten me nuorempi sukupolvi saatiin ajatus, että jotain on tapahduttava”, kertoo Ääniäfestivaalin ohjelmatuottaja Mimi Steffansson. Hän ja toinen nuori, Jasu Rossi, päättivät järjestää uuden talkoopohjaisen tapahtuman, joka kunnioit taa jazzperinteitä ja sen tekijöitä. Festivaalin ohjelmisto koostuu musiikkiesityksistä, kuvataiteista, teatterista, poikkitaiteellisista performansseista ja muista taiteenlajeista. Festivaaliviikko käynnistyy näyttelyillä ja esittävällä taiteella ja loppuviikko on musiikkipainotteisempi. Festivaali on maksuton. Sen suoria verkkolähetyksiä ja virtuaalinäyttelyitä voi seurata myös etänä. Äänessä esiintyy yli 60 esiintyjää. Steffansson vinkkaa suosituksensa eri-ikäisille kävijöille: ”Lapsille suosittelen Loiskis-orkesteria, joka on pitkän linjan tekijä. Lapsille on myös puistomeininkiä. Nuorille tarjoaisin tärppinä artisti Lauri Haavin, joka sai tänä vuonna kaksi Emma-ehdokkuutta. Aikuisten ei kannata ohittaa Äänekosken omaa miestä Mikko Niskasta, joka on Suomen eniten Jussi-palkittu elokuvaohjaaja. Tänne tulee Mikko Niskanen -näyttely, jossa esitetään Mikon lyhäreitä. Mikon lapset ja lapsenlapset kertovat hänestä tarinoita, ja hänen elokuviensa asiantuntija saapuu ulkomailta.” Festivaalin nuorin esiintyjä on 11-vuotias Saimi Riikonen, jonka taiteilijanimi on Silver_Effect. ”Silver_Effect piirtää hahmoja paperille. Olemme halunneet nostaa esiin paikallisia taiteilijoita, nuoria tekijöitä ja musapuolelta nousevia nimiä.” Steffansson uskoo, että jokaiselle kävijälle löytyy jotain kiinnostavaa. ”Täällä on niin monipuolisesti työpajoja ja esityksiä, ja on sooloesityksiä ja isoja orkestereja. Toivomme, että kun kävijä tulee tänne jotain tiettyä esitystä varten, hän huomaa muitakin kiinnostavia esityksiä ja tapahtumia.” Festivaali levittäytyy ympäri Äänekoskea. ”Päätettiin levittää tämä festari tosi laajalle alueelle. Se ei ole vain Äänekosken keskustassa, vaan myös viheralueilla”, Stefansson kertoo. Musiikkiesityksiä nähdään ennen kaikkea Häränvirran Rantapuistossa. ELISA HELENIUS Ku va : Hi lkk a Ka ikk on en Joutsan laaja kesä näyttely käsittelee kiihtyvää elämän menoa ja tarjoaa musiikkikeikkoja T AIDELAITOS HAIHATUKSESSA Joutsassa on esillä näyttely Polttava tarve. Haihatus on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Siellä järjestetään taidenäyttelyitä, tapahtumia ja konsertteja. Taidelaitoksessa toimii myös kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Kesänäyttelyn kuraattori, monitaiteilija Tuomo Vuoteenoma kertoo, mistä tulee näyttelyn nimi: ”Idea Polttavaan tarpeeseen lähti liikkeelle tukahduttavasta tunteesta inhimillisten vaatimusten ja ristiriitaisten halujen puurossa, joka velloo tiedotusvälineissä, somessa ja ihan arkisessa elämässäkin. Monenlaisten mielihalujen tyydyttäminen kiihdyttää ympäristömme entropiaa ja repii kappaleiksi tuhansien vuosien aikana kehittynyttä elonkehää. Tähän teemaan tuli sitten vuosien varrelta mieleen erinäisiä teoksia. Lisää mainiosti teemaan linkittyvää taidetta löytyi viime talven aikana.” Näyttelyyn osallistuu 30 kuvataiteilijaa tai ryhmää eri puolilta Suomea, kuten Sini Havukainen, Lanka Palaa, Teemu Tanner, Anssi Taulu ja Jenni Yppärilä. ” Petri Eskelisen teos Kotimyrsky ilmentää nälän tunnetta lähes noituutta muistuttavalla tavalla. Harrie Liveart paneutuu taas käsittelemään taiteessaan puhtaan juomaveden ja vesivessan paradoksaalista suhdetta”, Vuoteenoma kertoo. Kesänäyttely liittyy avantgardevekkula-konseptiin, jolle on ominaista hirtehinen huumori. Haihatukseen kannattaa myös saapua kesäsunnuntaisin järjestettäville MusaSunnuntai-keikoille, jolloin voi nauttia näyttelyn lisäksi elävästä musiikista. MusaSunnuntait avaa Maustetytöt 4.7. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Kynnet, Litku Klemetti, Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Rosita Luu, Kauko Röyhkä, Cleaning Women ja Radiopuhelimet. ELISA HELENIUS R UNOA JA PROOSA A juhlitaan näyttämötaiteen ja musiikin avulla Kajaanin Runoviikolla tänä vuonna 45. kertaa. Runoviikolla on kaikenkaikkiaan 60 tapahtumaa, joista puoleen on vapaa pääsy. Festivaalin taiteellisena johtaja Kati Outinen esiintyy Marielle Eklund-Vasaman ja Petri Tiaisen kanssa Tua Forsströmin runoihin perustuvassa kaksikielisessä esityksessä, jossa laulettu ja lausuttu runous käyvät dialogia. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta EevaLiisa Mannerin syntymästä. Runoilijan elämäntyötä kunnioitetaan kolmella esityksellä. Ohjelmasta löytyy Märta Tikkasta, Kaj Chydeniusta, Juuli Niemeä ja Dostojevskin Riivaajat. Seela Sella kertoo näyttämöllä elämäntarinaansa. Suven runoilija on tänä vuonna pitkäaikainen japaninharrastaja Kai Nieminen, joka on myös suomentanut japanilaista runoutta. Hän on toiminut myös Suomen PENin puhenjohtajana. Festivaalivierailija pääsee myös itse esiintymään. Runokaraokea järjestetään Raatihuoneentorilla ja Runoduathlon Kaukametsän amfiteatterissa. ”Talvella runoja luetaan itsekseen, kesällä kokemus halutaan jakaa. Erityisen hienoa on, jos runoilija itse pääsee kuulemaan esityksen”, tiedottaja Veikko Halmetoja kertoo. Osa esityksistä on jo loppuunmyytyjä, mutta kokoontumisrajoitusten höllentyessä myyntiin voi tulla lisää lippuja. ”Parasta on, että tänä vuonna päästään taas kohtaaman kasvokkain. Ihmisillä on hirveä kaipuu esitystaiteen katsomisen pariin”, Halmetoja tietää. MIIA VISTILÄ Runo nousee näyttämölle Perinteinen esitystaiteen festivaali kokoaa runon rakastajat Kajaaniin. ÄÄNIÄ MONITAIDEFESTIVAALI Äänekoskella 26.7.–1.8. www.aaniafestivaali.fi Kati Outinen, Marielle Eklund-Vasam ja Petri Tiainen herättävät Tua Forsströmin runot eloon esityksellä LASKEUTUU LEMPEÄ VALO MEIHIN KAIKKIIN JA JÄNIKSIIN . TAIDELAITOS HAIHATUS Joutsassa 12.6.–29.8. Avoinna ke–su klo 11–18 www.haihatus.fi
B i r c h B o u l e v a r d B i e n n i a l 2 2 1 IHMISEN OSA 1.7 .8.8.2021 VEISTOTAIDETTA IISALMESSA EUROOPAN PISIMMÄLLÄ KOIVUKUJALLA VAPAA PÄÄSY Kuraattori taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen iisalmi.fi/koivukujabiennaali Anna-Kaisa Ant-Wuorinen Andy Best ja Merja Puustinen Heimo Suntio Nora Tapper Aaron Heino Marjukka Korhonen Jouni Airaksinen Panu Rytkönen Kaarina Kaikkonen ANNE KATRINE SENSTAD Radical Light Äänimaisema JG Thirlwell Elements VI 16.6.-4.9.2021 SEINÄJOEN TAIDEHALLI s e i n a j o e n t a i d e h a l l i . f i | M a p e k l o 1 1 1 9 l a k l o 1 1 1 5 Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25, Seinäjoki Lipunmyynti (09) 4342 510, ti–pe klo 11–14, Erottajankatu 5, 00130 Helsinki ENSI-ILTA 17.8.2021 ESITYKSET 16.8.–8.10.2021 Steve Tesich Hanna Kirjavainen LAVALLA Minna Kivelä ja Tiina Weckström POST-APOKALYPTINEN MUSTA KOMEDIA Open Road Show korea nlp latinomix burleski videokuvaus ja editointi music playschool psykologia 25 op impro 1000+ kurssia helao.fi Runeberginkatu 22–24 itsellesi ota aikaa HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS K Kysy mys ysymy s sukupu olesta sukupu olesta Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta . Jenni Holma, Veera Järvenpää, & Kaisu Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 10E. Tilaukset: kauppa.voima.?, tilaukset@voima.? tai 044 238 5109
6 / 2021 • 19 TEKSTI PINJA PORVARI KUVAT NAUSKA Kun seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on edistetty, sukupuolivähemmistöt ovat jääneet varjoon. Aktivistit Panda Eriksson ja Piki Rantanen työskentelevät muuttaakseen asian. K Kysy mys ysymy s sukupu olesta sukupu olesta
20 • 6 / 2021 IHMISET, JOTKA KAUHISTELEVAT SITÄ, ETTÄ JURIDINEN VAHVISTAMINEN TEHDÄÄN HELPOKSI, EIVÄT YMMÄRRÄ, MITEN SE VAIKUTTAA KOKO ELÄMÄÄN. tavansa ”hirvittävän ylikehittyneen moraalisen kompassin”. Se sai hänet lähtemään mukaan myös politiikkaan, Hiv-säätiöön, Amnestyyn, Sexposäätiöön ja Tehyn opiskelijayhdistykseen. Lisäksi Eriksson työskentelee plastiikkakirurgisena sairaanhoitajana. Meneillään ovat sekä sairaanhoitajan että seksuaalineuvojan opinnot. Trans ry on Erikssonille rakkain vaikuttamisen muoto ja edustaa hänelle yhteisön voimaa. Yhdistys on tarkka siitä, että se toteuttaa meiltä meille -periaatetta. Toiminta tulee yhteisön sisältä käsin, ja sisältö tuodaan esiin yhteisön ydinsanomalla. Yhdistys sai alkunsa vuosi sitten, kun osa Trans ry:n perustajajäsenistä erosi toisesta sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavasta yhdistyksestä, Trasekista. Syynä olivat toimintatapojen painotuserot. Trasek on potilasjärjestö, kun Trans ry perustuu aktivismille. TRANS RY:HYN SAATETAAN ottaa yhteyttä, kun hakeutuminen transpoliklinikalle pelottaa. Yhdistys jakaa tarvittaessa vähävaraisille myös apuvälineitä, kuten bindereitä (rintakehää litistäviä aluspaitoja). Eniten yhteyttä ottavat transnuoret ja nuorten vanhemmat. Vertaisneuvontaa ja keskusteluapua saatetaan kaivata arjen asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, ettei koulussa saa käyttää tiettyä vessaa, vanhemmat eivät hyväksy transsukupuolisuutta tai että Tinder-profiilin teko mietityttää. Yhdistys laati keväällä Oikeus olla -kansalaisaloitteen transyhteisöstä muodustuneen työryhmän kanssa. Aloitteen tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, joka kunnioittaa lasten oikeuksia. Sen yksi viidestä muutosvaatimuksesta on, että sukupuolen juridisesta vahvistamisesta tulisi ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille. Nuorempien kohdalla tämä vaatisi huoltajan suostumuksen. Osa on Erikssonin mukaan kyseenalaistanut vaivattomuuden seuraukset. ”Ihmiset, jotka kauhistelevat sitä, että juridinen vahvistaminen tehdään helpoksi, eivät ymmärrä, miten se vaikuttaa koko elämään. Jos sukupuolimerkintä muuttuu, potilastiedot katoavat, kaikki vanhaan henkilötunnukseen liitetyt lääkereseptit, pankkikortit, nettipankkitunnukset ja muut katoavat. On monen kuukauden prosessi uusia niitä ja henkilöllisyystodistuksia.” OIKEUS OLLA -KANSALAISALOITE keräsi huhtikuussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kahden vuorokauden aikana. Allekirjoituksia kertyi vajaan kahden kuukauden aikana yhteensä yli 68 000. Eriksson oli varma, että tarvittava kannattajamäärä saadaan kasaan. Vain se, kuinka nopeasti siinä onnistuttiin, tuli yllätyksenä. Kynnyskysymykseksi Marinin hallituksen kehittelemään translakiuudistukseen verrattuna muodostuu nuoret. Heitä ei hallitusohjelmassa huomioida. Yleisimmässä kritiikissä sekoitetaan juridinen ja lääketieteellinen transitio. Aloite ei puutu sukupuolenkorjaukseen mahdollisesti kuuluviin lääketieteellisiin hoitoihin. Alaikäisiä ei siis päästetä leikkauspöydälle uuden translain myötä. Sen sijaan Oikeus olla -aloite esittää, että vaatimus lääketieteellisestä diagnoosista sukupuolen juridisen vahvistamisen yhteydessä poistetaan. Näin sukupuolenkorjausprosessin juridinen ja lääketieteellinen puoli erotetaan toisistaan. Aloite sisältää myös kohdan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistamisesta. Suomessa voi korjata juridisen sukupuolensa tällä hetkellä vain, jos on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön, kuten hormonihoitojen vaikutuksesta. Sen lisäksi Oikeus olla -aloite vaatii, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolison oikeus estää juridinen korjaus poistetaan. Tämä toteutuu tasa-arvoisen avioliittolain myötä jo avioliitoissa. Viimeinen muutosvaatimus koskee niin sanotun ”transrekisterin” poistoa. Väestörekisteri ylläpitää sukupuoltaan juridisesti korjanneista henkilöistä rekisteriä, joka vääriin käsiin joutuessaan saattaa olla rekisterin henkilöille vaarallinen. SUOMESSA SUKUPUOLI-IDENTITEETIN tutkimuksiin hakeutui vuonna 2016 THL:n mukaan noin 800 ihmistä. Lähetemäärät ovat kasvussa. Niin sanotulla muunsukupuolisuuden diagnoosilla ei Suomessa saa kaikkia transsukupuolisille tarjottuja hoitovaihtoehtoja. Se on johtanut Erikssonin mukaan siihen, että moni transpoliklinikan muunsukupuolinen asiakas kertoo itsestään tavalla, joka sopii perinteiseen mies–naisjakoon. Virallisella transsukupuolisuuden diagnoosilla, joka tässä kontekstissa tarkoittaa poikkeuksellisesti joko transmiestä tai -naista, varmistetaan tarvittava hoito. Kaikki transsukupuoliset ihmiset eivät kaipaa lääketieteellistä hoitoa. Maailman terveysjärjestö WHO kaavailee uuden ICD-11-tautiluokituk”O LEN VÄHÄN allerginen kabinettivaikuttamiselle. Se on varmasti välillä tarpeen, mutta koen, että avoimuudella ja rehellisyydellä pääsee yleensä pisimmälle.” Panda Eriksson, 30, on tehnyt töitä transoikeuksien edistämiseksi jo vuosia. Vaikka pieniä parannuksia tapahtuu, parlamentarismin hitaus ottaa välillä koville. ”Tuntuu todella turhauttavalta, kun on kyse esimerkiksi ihmishengistä eikä pelkästään arvopolitiikasta. Olemme ihan oikeita ihmisiä täällä lakien takana.” Trans ry:n puheenjohtaja Eriksson kutsuu itseään asiantuntija-aktivistiksi. Nimikkeellä hän painottaa uransa rakentuvan sen varaan, että hän perehtyy aiheisiin. Eriksson sanoo omisPanda Eriksson: