• 6/2016 Heinä–elokuu | voima.fi Kynnys -liite PyHän asian ajaja ?Oispa?sieniä??•???absOlutely?fabulOus? tallinnan?telliskivi
  • Kaikille kaupunkilaisille avoin puutarha Mustikkamaalla, Helsingissä. Tule tutustumaan tai osallistu teemallisiin keskiviikkotalkoisiin 17–19:30. GREY CUBE NÄYTTELYT 2.6.–31.7.2016 EEVA-LIISA PUHAKKA & KATRIN CASPAR PÄIVI ALLONEN | GAIA CARBONI GREY CUBE FESTIVAL 6.8.2016 Jotakin kuin Grey Gardens | Kiimaiset katsojat: Värit ja nautinto | Licking Things | Performanssi tarhurille ja puutarhalle | Ukrets: Habituations | Ernest Truely: Caged GREY CUBE -RESIDENSSIOHJELMA Kollektiivi Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi & Sinna Virtanen theirmovement.tumblr.com 2016 KOLMAS TAIDEKESÄ KORKEASAAREN VANHOISSA KARHULINNOISSA TUNNE + TILA PÄIVI RAIVION PAIKKASIDONNAINEN TILATEOS JA KAUPUNKIPUUTARHA OULUN KAUPUNGINTEATTERIN TAKANA KESÄ-ELOKUUSSA. TULE MUKAAN TAPAHTUMIIN, OLESKELEMAAN, PYSÄHTYMÄÄN JA KOHTAAMAAN. TUNNE+TILA MUKANA OULUN TAITEIDEN YÖSSÄ 18.8. Kylmäpihlajan majakkasaari Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin ympäristönsuojelu ja Wihertoimi. KALANMAHA Seuraa kesä–elokuussa taideteoksen suunnittelua ja toteutusta Tule mukaan osallistumaan taideteoksen valmistukseen kesä-elokuussa eri puolilla Rauman kaupunkia, sen rantoja ja saaristoa. Suomessa ja Vietnamissa asuva biologi ja kuvataiteilija Maritta Nurmi räätälöi, virkkaa ja rakentaa yhdessä merenkulkijoiden ja maakrapujen kanssa Kalanmaha-teoksen. Kalanmaha kalanmaha.blogspot.fi #Kalanmaha #Kalanmaha LIFE AQUATIC Seuraa kesä–elokuussa taideteoksen suunnittelua ja toteutusta LIFE AQUATIC Vedenalaisten konserttien, äänimaisemien ja veistosten kokonaisuus Elämyksiä veden alla ja veden päällä aamusta iltaan. Iltakonserteissa livemusiikkia mukana muusikoita sekä Raumalta että Helsingistä. Päivällä taiteilijoiden opastuksia ja keskusteluita vedenalaisista äänistä ja maailmasta. Taiteellinen työryhmä: äänitaiteilija ja muusikko Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija Kristiina Ljokkoi, elektromuusikko ja arkkitehti Tuomas Toivonen sekä jazzmuusikko ja saksofonisti Jarno Tikka. Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin liikuntapalvelut. Veden alla kuunneltava konsertti toteutetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa Raumalla. RAUMAN UIMAHALLISSA 17.–20.8.2016 Päivällä tapahtumaan voi osallistua uimahallin pääsylipun hinnalla klo 17 saakka. ke 17.8. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 to 18.8. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 pe 19.8. uimahalli avoinna 9–21.30, konsertti klo 20.00 la 20.8. uimahalli avoinna klo 10–17 Opasvaraukset ja konserttiliput: Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, puh: 02 834 5001 KOKONAISTAIDETEOS RAUMAN UIMAHALLISSA 17.-20.8.2016 Kristiina Ljokkoi | Petri Kuljuntausta | Tuomas Toivonen ja Jarno Tikka | Takku Ylinen | Surina: Ville Eriksson YMPÄRISTÖTAIDETEOS valmistuu kesän aikana Rauman saaristoon ja rannoille Maritta Nurmi | Osallistu taideteoksen valmistumiseen! TEOKSET OVAT OSA RAUMA BIENNALE BALTICUMIA OUTOJEN TILOJEN TAIDE Maaseudun Sivistysliiton tuotantoa CityTorpparit Kohtaa uusia ihmisiä yllättävissä paikoissa; maanviljelijä Helsingissä ja kaupunkikulttuuriaktivisti Saarijärvellä. PAIKAN TUNTU KIRJA Syksyllä julkaistaan Paikan tuntu -kirja, joka tarjoaa makupaloja kolmen vuoden aikana tuotetuista teoksista, työmenetelmistä ja muuttuvasta taiteilijan roolista. Moniaistisen kirjan toimittaa Antti Möller ja kustantaa Maahenki Oy. SYOTAVA PUISTO #LifeAquaticRauma #Kalanmaha http://kalanmaha.blogspot.fi/ #GreyCube #TunneTila2016 #SyötäväPuisto #CityTorppari TEOKSET JA TAPAHTUMAT OVAT OSA PAIKAN TUNTU -HANKETTA 2014-2016 Tuottaja: Maaseudun Sivistysliitto Päärahoittajat: Koneen Säätiö ja Keskitien Tukisäätiö www.msl.fi SCREEN AUSTRALIA AND CONTACT FILMS PRESENT IN ASSOCIATION WITH FILM VICTORIA BASED ON A TRUE STORY AND PERFORMED BY THE PEOPLE OF YAKEL“TANNA” INTRODUCING MUNGAU DAIN MARIE WAWA MARCELINE ROFIT CHIEF CHARLIE KAHLA ALBI NANGIALINGAI KOWIA DADWA MUNGAU LINETTE YOWAYIN KAPAN COOK CHIEF MIKUM TAINAKOU CHIEF MUNGAU YOKAY SOUND DESIGN EMMA BORTIGNON COMPOSER ANTONY PARTOS VOCALS LISA GERRARD EDITING TANIA MICHEL NEHME CINEMATOGRAPHER BENTLEY DEAN WRITTEN BY BENTLEY DEAN MARTIN BUTLER AND JOHN COLLEE IN COLLABORATION WITH THE PEOPLE OF YAKEL LOCATION PRODUCER JANITA SUTER PRODUCED BY MARTIN BUTLER BENTLEY DEAN CAROLYN JOHNSON CULTURAL DIRECTOR JIMMY JOSEPH NAKO DIRECTED BY BENTLEY DEAN AND MARTIN BUTLER
  • MAINOS SCREEN AUSTRALIA AND CONTACT FILMS PRESENT IN ASSOCIATION WITH FILM VICTORIA BASED ON A TRUE STORY AND PERFORMED BY THE PEOPLE OF YAKEL“TANNA” INTRODUCING MUNGAU DAIN MARIE WAWA MARCELINE ROFIT CHIEF CHARLIE KAHLA ALBI NANGIALINGAI KOWIA DADWA MUNGAU LINETTE YOWAYIN KAPAN COOK CHIEF MIKUM TAINAKOU CHIEF MUNGAU YOKAY SOUND DESIGN EMMA BORTIGNON COMPOSER ANTONY PARTOS VOCALS LISA GERRARD EDITING TANIA MICHEL NEHME CINEMATOGRAPHER BENTLEY DEAN WRITTEN BY BENTLEY DEAN MARTIN BUTLER AND JOHN COLLEE IN COLLABORATION WITH THE PEOPLE OF YAKEL LOCATION PRODUCER JANITA SUTER PRODUCED BY MARTIN BUTLER BENTLEY DEAN CAROLYN JOHNSON CULTURAL DIRECTOR JIMMY JOSEPH NAKO DIRECTED BY BENTLEY DEAN AND MARTIN BUTLER
  • Suomi-elokuvan Suuret klaSSikot nyt meiltä! Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas • Kaisatalon Rosebud • Kurvin kirja, Hämeentie 48 Tietokirjojen Kolme seppää, Hansakäytävä, Kaivopiha • Rosebud Kuopio, Kauppahalli
  • ilmoitus Heinä– elokuun merkkituotteet Perinteiset lagerit ovat tekemässä paluuta kovalla ryminällä ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas haluaa olla eturintamassa palauttamassa näiden toisinaan jopa vähän parjattujen oluiden kunniaa. Tätä silmällä pi täen yritys tuo markkinoille Kukko Helles -uutuuden. Se on Etelä-Saksalaistyyppinen vaalea pohja hiivaolut, jonka maussa korostuvat maltaiset sävyt. Tämä maltaisuus yhdistyy hienosti raikkauteen, jolloin lopputulemana on selvästi keskivertoa maukkaampi ja siten myös monipuolisempi lager yksinkertaisella ja selkeällä humaloinnilla. Uutuus on saatavilla sekä 33 cl:n pullopakkauksessa HOK-Elannon ravintoloista, että 56,8 cl:n pinttölkkiin pakattuna vähittäiskauppamyymälöistä. kukko helles on herkullisen makuinen paluu hyvien perusasioiden äärelle Ruotsalainen Liv Strömquist tutkii sarjakuvatietokirjassaan sitä, jota tavataan kutsua ”naisen sukuelimeksi”. Mikä se oikeastaan on? Strömquist ra ken taa muinaiskreikkalaisista myy teistä, Pioneersukkulasta, Prinsessa Ruususesta, hindujumalattarista, Sigmund Freudista, biologian oppikirjoista ja aamiaismuroyrittäjistä mosaiikin, joka tempaa lukijan tarkastelemaan tämän vaietun elimen kulttuurihistoriaa. Ruotsissa Strömquistin albumit ovat myyntija arvostelumenestyksiä. Onko Suomi valmis Liville? Tekijä on tulossa Helsingin sarjakuvafestivaaleille. 143 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.sammakko.com liv strömquist: kielletty hedelmä Kannas kuvaa poikkeuksellista ajanjaksoa poikkeuksellisista nä kö kulmista. Karjalan kannakselle vuoden 1944 kesään sijoittuva teos pohjautuu osittain arkistolähteisiin ja siinä sota-ajan arkistovalokuvat nivoutuvat osaksi sarjakuvan kuvakerrontaa. Taistelemisen, sankaruuden, miehisen sisun ja kärsimyksen sijaan Moisseinen tarkastelee kirjassaan ihmisten ja eläinten keskinäistä huolenpitoa ja selviytymistä sodan jaloissa. Suositushinta 30 euroa, 240 sivua www.kreegah.net hanneriina moisseinen: kannas mark WallinGer mark 9.10.16 asti niin & näin -lehden kesänumerossa 2/2016 tartutaan nykybiologian tieteellisiin, yhteiskunnallisiin ja eettisiin kiistakysymyksiin. Toisessa laajassa teemapaketissa sukelle taan kir jeiden ehty mät tömään maailmaan. Tutustu lehteen, vapaasti luettaviin verkkoteksteihin ja juttuarkiston helmiin osoitteessa www.netn.fi Tilaa niin & näin 45 euroa / vuosi www.netn.fi niin & näin -lehden kesänumero Serlachius-museo Göstan päänäyttelyssä esittäytyy yksi Ison-Britannian suosituimmista taiteilijoista Mark Wallinger. Esillä on yhteensä 40 maalausta, veistosta sekä elokuvaja videoteosta. Näyttelyn tuottavat yhteistyönä Serlachius-museot Mäntästä, The Fruitmarket Gallery Edinburghista ja Dundee Contemporary Arts Dundeesta. Nyt pääset Serlachius-bussilla Tampere –Mänttä – Tampere suoraan museoihin! Gösta: Joenniementie 47, Gustaf: R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä serlachius.fi voima-paita Tilaa nyt Jani Leinosen Voimalle suunnittelema t-paita. Miesten ja naisten mallit: XS–XL. Hinta 20 euroa. Tilaukset: tilaukset@voima.fi M ar k W al lin ge r, Sl ee p er , 20 04 , p er fo rm an ce , N eu e N at io na lg al er ie , Be rl in . Ph ot o: St ef an M ar ia Ro th er , H au se r & W ir th . rauhankasvatusta ja koulurauhaa t-paidassa Rauhanpuolustajien tuoteuutuus on Pure Wasten 100-prosenttisista kierrätystekstiileistä valmistama rauhankasvatus-aiheinen t-paita. Helsingin Eläintarhan alakoulussa ideoitua mustaa paitaa saa perusja lady fit -mallisena. Olkoon rauha päälläsi! Tilaukset Rauhanpuolustajien nettikaupasta: www.rauhanpuolustajat.org/kauppa Govindam kasvisravintola & CaFe Tule käymään Malmilla sijaitsevassa ravintolassamme ja Kruunuhaan kahvilassamme Tarjoilemme ravinteikasta, ja rakkaudella valmistettua intialaishenkistä kasvisruokaa. Lounasta saatavilla arkisin 11–15 ja lauantaina aukioloaikojen mukaan. Kahvilassamme on tarjolla vielä iltaan asti pikkusuolaista, juomia ja makeaa. Myös catering-palvelu. Govindam Kasvisravintola Latokartanontie 11, Malmi Govindam Vegetarianfood & Cafe Liisankatu 3, Kruunuhaka. www.govindam.fi Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
  • Tässä lehdessä muun muassa 27.6.–28.8.2016 6 / 2016 • 7 pääkirjoiTus VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi | päätOIMIttAjA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU tOIMItUS Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, tuomas Rantanen, iida simes, Jari tamminen & Kaisu tervonen | tOIMItUSjOhtAjA teemu matinpuro | YhteYSpääLLIKKö tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUStANNUSpääLLIKKö tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUStAjINA täSSä NUMerOSSA suvi Auvinen, scott Caris, Ellen Eljaala, saana Heinänen, Hanna Kaisa Hellsten, Katariina Hirvonen, Jenni Holma, Pasi Huttunen, matti Jutila, Veikka lahtinen, marko laihinen, Patrizio lainà, Apila Pepita miettinen, Alma onali, silja Pitkänen, Heli Yli-Räisänen, syksy Räsänen, Janne siironen, Veera tegelberg, Reetta toivanen, Annamari tolonen & saara tuominen | jULKAISIjA Voima Kustannus oy | YhtIöN OSAKKAAt Rosebud Books oy, luonto-liitto, maan ystävät, suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & tuomas Rantanen | jAKeLU Jari tamminen 050 331 4057 | tILAUKSet tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSItILAUS 10 numeroa 39 euroa | pAINO Alma manu oy, tampere | pAINOS 60 000 | ISSN 1457-1005 | Voima – 60 sivua maailmantuskaa! Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Demarit – työväenpuolue ilman selkärankaa SOSIAALIdeMOKrAAtIt saivat 22. kesäkuuta uuden kansanedustajan, kun perussuomalaisten Maria Tolppanen loikkasi demareihin. Tolppanen on tullut kuuluisaksi rasistisista kommenteistaan, eikä niitä löytääkseen tarvitse edes katsoa kauas menneisyyteen. Huhtikuussa Blogaaja.fi sulki Tolppasen blogin, sillä tämä oli ”lietsonut vihaa julkaisemalla blogissaan tietoja, joissa totuutta on tarkoituksellisesti pyritty hämärtämään tai vääristelemään”. Bännin taustalla oli blogisivuston viestin mukaan ihmisryhmiin kohdistuvan vihan lietsominen. Ja vuosi sitten Tolppanen oli lausunut Vaasan ikkuna -lehdelle, että hän kiljuisi ”riemusta keskellä Vaasan toria, jos siellä olisi vähemmän mamuja”. Jos siis haluaa kutsua SDP:n uutta kansanedustajaa rasistiksi, sille on olemassa perusteita. SOSIAALINeN MedIA täyttyi kriittisistä äänistä. Yksi osuvimmista kommenteista tuli Suvi Auviselta, joka twiittasi demareille, että ”slogan ’työväenpuolue ilman sosialismia’ on jo varattu, mut te voitte olla ’työväenpuolue ilman selkärankaa’”. Osuu ja uppoaa. Selkäranka ei kuitenkaan ole aikoihin ollut asia, joka tulee demareista mieleen. SDP:stä on ennenkin löytynyt ihmisiä, joiden politiikassa humanismi jää maahanmuuttovastaisuuden jalkoihin. Kuuluisa esimerkki on entinen kansanedustaja Kari Rajamäki, joka torppasi paperittomien terveydenhuollon viimeisenä tekonaan ennen kuin jätti eduskunnan. tASAN KUUKAUSI ennen Tolppasen loikkaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antoi Kalevalle haastattelun, jossa sanoi perussuomalaisten suojaavan rasistisesti toimivia ja ajattelevia ihmisiä. ”Vaikka he julkisesti sanovat, etteivät hyväksy vihapuhetta, yksittäiset puheet maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ovat aivan toista. Tässä ei voi välttyä siltä, että [-] he julkisesti sanoutuvat irti rasismista, mutta siitä huolimatta äänet olisi kiva saada”, Rinne höpötti. Ilmeisesti demareissakin on rasismin suhteen tätä nykyä seinät leveällä ja katto korkealla. Kuitenkin jonkinlainen linjakäännös on Tolppasen kohdalla jo nähtävissä. Jo loikkapäivänä tapahtui muutos uuteen suuntaan. Facebookissa hän ilmoitti olevansa täysin sitoutunut sosiaalidemokraattisen liikkeen arvopohjaan, äänestävänsä SDP:n ryhmän mukana perheenyhdistämisen tiukennuksia vastaan ja kunnioittavansa jakamatonta ihmis arvoa. Aika näyttää, onko rasisti parantunut vai vain opetellut demareiden pöytätavat. VeerA järVeNpää 6 Normihomovoimaa! s. 32–34 Kokoomus ja keskiluokka 12 Uudet puolueet 8 Non-Binary 36 Saamelaisten oikeudet 28 54 44 Bonk is back! K eS K IA UK eAM A popkatu Iron Country Sisters 41 48 Isämaallinen teemapuisto 13 Vastama inos
  • 8 • 6 / 2016 MaailManlopun eteinen Tuuli kääntyy Toukokuussa IsraelIn entinen pääministeri Ehud Barak varoitti, että maahan on ”tarttunut fasismin siemenet”. Arvion kirvoitti se, että puolustusministeriksi nimitettiin Avigdor Lieberman, jonka mukaan ”epälojaalien” palestiinalaisten kansalaisten päät pitää hakata irti kirveellä, Isis-tyyliin. Barak jyrisi, että ”maailmassa ei ole jäljellä ketään vakavasti otettavia johtajia, jotka uskoisivat Israelin hallitukseen”. Kuinka ollakaan, pian tämän jälkeen Suomen ulkoministeri Timo Soini vieraili Israelissa, kehui keskusteluja pääministeri Netanjahun kanssa ja vakuutti, että maiden välillä ei ole ongelmia. Soini myös sanoi vastustavansa toimintaa Israelin boikotoimiseksi. on omaleImaIsTa, että ulkoministeri vakuuttelee vieraan valtion johdolle vastustavansa kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyötä. Mutta se kertoo myös boikottiliikkeen menestyksestä. Isot yritykset kuten Orange, SodaStream ja Veolia ovat lopettaneet osallisuutensa miehitykseen menetettyään sopimuksia, ja taiteilijat ja tieteilijät ovat vastanneet boikottikutsuun. Apartheid-hallinto pitää boikottiliikettä suurimpana vastuksenaan ja on värvännyt hallituksia tukahduttamaan sen. Ranskassa on tuomittu ihmisiä boikottiin kehottamisesta, Britannian hallitus pelottelee kuntia välttämään eettisiä arvioita hankinnoissaan, ja Yhdysvalloissa kyhätään lakeja boikotteja vastaan. Tämä koskee vain Israelia – Iranin tai Venäjän boikotoiminen ei ole ainoastaan sallittua, se on lailla määrättyä. Journalisti Glenn Green­ waldin mukaan kyseessä on ”yksi pahimmista uhkista sananvapaudelle länsimaissa”. Israelissa tilanne on yhä huonompi, ja Amnesty on ilmaissut huolensa boikottiliikkeen perustajajäsenen Omar Barghoutin turvallisuudesta ministerien uhkailtua häntä. EU:n edustaja Lars Faaborg­Andersen osallistui ihmisoikeustyön vastaiseen tapaamiseen, jossa uhkauksia esitettiin, ja on kieltäytynyt tuomitsemasta niitä. aparTheId-hallInTo kuitenkin yliarvioi voimansa. Sen kömpelöt hyökkäykset ovat saaneet monet nousemaan boikottiaktivistien tueksi, mukaan lukien ihmisoikeusliittojen kattojärjestö FIDH:in. Suomalainen ICAHD Finland on yksi 358 järjestöstä, jotka ovat vedonneet EU:hun, jotta se turvaisi ihmisoikeusaktivistien oikeudet. Boikottiliikkeen kieltämisyritysten takana on se, että miehityksen todellisuutta ei enää pysty peittelemään. Jopa Yhdysvalloissa college-opiskelijoista 44 prosenttia on sitä mieltä, että Israel harjoittaa apartheidia, ja 43 prosenttia kannattaa boikotteja. Mainonnan ammattilaiset ovat neuvoneet Israelia vastaamaan tähän markkinoimalla itseään ihmisoikeuksilla ja vasemmistolaisuudella. Onnea yritykseen Liebermanille. syksy räsänen Pienpuolueet tahtovat myllätä puoluekentän uuteen uskoon. Jälleen kerran. TeksTI suvI auvInen kuva annIka pITkänen politiikan new ?kids on the block k ier u k an m ont a m utk aa Ve er a Jä rv en pä ä y ksI valtiollisten vaalien viihdyttävimmistä hetkistä on Ylen pienpuoluetentti. Poliitikot, jotka eivät tule toimeen muiden kanssa, istutetaan samaan studioon ja pannaan vastailemaan ihan oikeisiin valtakunnanpolitiikkaa käsitteleviin kysymyksiin. Tulos on yleensä kaoottinen. Oikeusministeriö ylläpitää puoluerekisteriä. Puoluerekisteri on jatkuvan muutoksen alla, mutta ainoastaan pienpuolueiden suhteen. Puoluerekisteriin on 1.2.1969 lukien merkitty yhteensä 39 eri puoluetta. Vakiintuneita puolueita ei juuri uhkaa puoluerekisteristä putoaminen, mutta niiden ulkopuolella puoluekentällä on nähty jos jonkinlaisia viritelmiä. Muun muassa Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue, Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta, Naistenpuolue ja Luonnonlainpuolue ovat käyneet kokeilemassa onneaan edustuksellisen demokratian kiemuroissa ja pudonneet pois puoluerekisteristä. Jos puolue ei ole kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saanut kansanedustajan paikkaa eikä myöskään vähintään kahta prosenttia koko maassa annetuista äänistä tai se on lakannut olemasta rekisteröity yhdistys, se poistetaan puoluerekisteristä. Uuden puolueen ja takaisin puoluerekisteriin haluavan puolueen täytyy kerätä 5 000 kannattajakorttia voidakseen tulla rekisteröidyksi. Piraattipuolue keräsi uudet kannattaja kortit ja pääsi takaisin rekisteriin kesäkuussa 2016. Myös muita puolueprojekteja on vireillä. Siihen, kuinka monta ääntä kansanedustajaksi pääsemiseen vaaditaan, ei ole yksinkertaista vastausta. Suomessa käytössä olevan suhteellisen vaalitavan vuoksi äänimäärä ei korreloi suoraan puo lueen menestyksen kanssa. Piraattipuolue sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 0,85 prosenttia kaikista annetuista äänistä, noin 25 000 ääntä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt yhteen paikkaan eduskunnassa. Siinä missä piraattien eniten ääniä saaneen Petrus Pennasen 1 972 äänen saalis ei riittänyt paikkaan, vasemmistoliiton Matti Semi pääsi vertauslukunsa ansiosta kansanedustajaksi 2 140 äänellä. Pienpuolueet ovat saaneet poikkeuksetta alle prosentin äänistä valtiollisissa vaaleissa, eivätkä ylitä äänikynnystä. Piilevä äänikynnys tarkoittaa vaalipiirin äänistä sitä prosenttiosuutta, joka puolueen tulisi vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan. Laskennallinen piilevä äänikynnys on Uudenmaan vaalipiirissä 2,8 prosenttia ja Lapin vaalipiirissä 12,5 prosenttia. TIlasToT eIväT näyTä kovin suotuisilta pienpuolueiden menestykselle, mutta tämä ei estä jatkuvasti uusia ryhmiä yrittämästä vallankahvaan pääsyä. Piraattipuolueen lisäksi puoluerekisteriin on tänä vuonna päässyt uutena vaaditut kannattajakortit kerännyt viskipuolue. Liberaali viskipuolue on kerännyt kannattajakortteja tarjoamalla muun muassa viskiä ohikulkijoille. ”Viskipuolueen nimi syntyi reaktiona viranomaisten yksityisille blogisteille esitettämiin rajoituksiin, jotka liittyivät Olutja viski exposta kertomiseen. Tämä oli viimeinen pisara, joka sai meidät perustamaan puolueen”, kertoo viskipuolueen Tuomas Jaanu. Jaanu tunnustaa viskipuolueen nimen olevan lähtökohtaisesti markkinointikikka. ”Nimen vaihtaminen esimerkiksi liberaalipuolueeksi on ollut esillä jo puolueen perustamisesta lähtien, ja nimi tullaan todennäköisesti vaihtamaan joksikin liberaali-termin sisältäväksi seuraavassa puoluekokouksessa.” Jaanu kertoo viskipuolueen syntyneen vastavoimaksi nykyiselle eturyhmiin perustuvalle päätöksenteolle, joka ei ota huomioon yksilön etua eikä yhteiskunnan kokonaisetua. ”Yksikään jo olemassa olevista poliittisista liikkeistä ei aja näitä tavoitteita, ja puoluei den muuttaminen sisältäpäin on vaikeaa.” Viskipuolue ajaa omien sanojensa mukaan sekä yksilönettä elinkeinonvapautta, siis arvoja talousliberalismia. Puolueen ohjelmassa on kuusi kohtaa. Se on lyhyt eikä yksityiskohtainen. Viskipuolue aikoo asettaa ehdokkaita sekä kunnallis-, eduskuntaettä eurovaaleihin. Puolue kuitenkin vaikuttaa realistiselta pienpuolueen vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Etenkin kunnallisvaalimenestystä odottava Jaanu toteaa, että pienelläkin kannatuksella voi kuitenkin nostaa politiikassa koettuja epäkohtia esiin. ”Jos ajamamme asiat siirtyvät muiden puolueiden ohjelmiin ja sitä kautta toteutuvat, se kelpaa meille oikein hyvin.” liberaali viskipuolue on kerännyt kannattajakortteja tarjoaMalla Muun Muassa viskiä ohikulkijoille.
  • 6 / 2016 • 9 politiikan new ?kids on the block va adITuT kannattajakortit ilmoittaa keränneensä myös Suomen Eläinoikeuspuolue. Eläinoikeuspuolue pyrkii asettamaan ensimmäiset ehdokkaansa ensi kevään kunnalisvaaleihin, ja puolueen puheenjohtaja Saana­Maria Majatie sanoo puolueen tavoitteeksi ”edistää poliittisin keinoin siirtymistä ihmiskeskeisestä kasvutaloudesta kohti kaikkea elävää kunnioittavaa yhteiskuntaa”. Viskipuolueen tapaan EOP uskoo vaikuttavansa välillisesti nostamalla puolueelle keskeisiä teemoja keskusteluun. EOP listaa teemoikseen lajista rippumattoman oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, ekologisen kantokyvyn ja sorron vastustamisen. ”Mahdollinen menestymisemme vaaleissa antaa muille puolueille signaalin teemojemme ensisijaisuudesta ja luo poliittista painetta ottaa ne agendalle”, Majatie toteaa. Vaikka EOP:n puolueohjelma keskittyy eläinten asemaan yhteiskunnassa ja käsittelee taloutta vain muutaman sivun verran, pääasiassa ruokatuotannon näkökulmasta ja ylimalkaisesti, Majatie kiistää puolueen olevan yhden asian puolue. ”Emme näe EOP:tä yhden asian vaan ison asian puolueena.” kannaTTajakorTTIjahTIIn ilmoittautui mukaan myös puoluekentän tuorein tulokas, Feministinen puolue. Vasta puolueohjelmaansa kirjoittava puolue on niin ikään julkisissa lausunnoissa kiistänyt olevansa yhden asian puolue. Feministisen puolueen visiona on ”yhteiskunta, jota määrittelee vapaus ja kannattelee rakkaus”. Sekin pyrkii asettamaan ehdokkaansa jo tuleviin kunnallisvaaleihin. Feministisen puolueen perustamiskokous sattui kiinnostavaan saumaan suomalaisen puoluepolitiikan kentällä. Edeltävällä viikolla puoluekokoustaan pitänyt vasemmistoliitto käsitteli aloitetta määritellä itsensä feministiseksi puolueeksi. Puoluehallitus ei kuitenkaan taipunut kirjaukseen, mikä kirvoitti pettyneitä kommentteja vasemmiston sisällä toimivilta feministeiltä. Suomen Feminististä puoluetta tullaan varmasti vertaamaan Ruotsissa toimivaan Feministiseen aloitteeseen (Feministiskt initiativ). Vuonna 2005 perustettu puolue sai ensimmäisen edustajansa läpi europarlamenttivaaleissa 2014, muttei samana vuonna pidetyissä Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Suomen Feministisen puolueen kolme kärkeä ovat sukupuolten tasa-arvo, ihmisoikeudet ja inhimillinen turvallisuus. Naisten asema, rasismi ja ilmasto on nostettu esiin lyhyissä avauksissa. Tarkempaa puolueohjelmaa odotellessa puolueen tarkempaa agendaa on vaikea arvata, mutta välttääkseen profiloitumisen yhden asian puo lueeksi pitäisi puolueen ohjelman ottaa kantaa useisiin eri teemoihin. kannaTTajakorTTeja kerää myös politiikan grand old man Paavo Väyrynen. Vuosikymmeniä politiikassa toimittuaan Väyrynen jätti keskustan ja ilmoitti perustavansa oman Kansalaispuoleen. Kahdeksassa hallituksessa ministerinä olleen Väyrysen uusi suunta on yllättävä. ”Edustuksellinen demokratia ei Suomessa toimi, mikä näkyy erityisesti siinä, että Suomen talouden ja itsenäisyyden kannalta elintärkeästä euroerosta ei ole edes keskusteltu eduskunnassa”, Väyrynen totaa. ”Kansalaispuolue ei ole poliittinen puolue sanan tavanomaisessa merkityksessä. Se on parlamenttipuolue, ja sen jäsenet ja kannattajajäsenet ovat suorassa vuorovaikutussuhteessa puolueeseen.” Muista uusista tulokkaista poiketen Kansalaispuolue ei ole kiinnostunut kunnallisvaaleista vaan pyrkii vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Pienpuolueiden lähtöasetelma ei Väyrystä hirvitä. ”Jos puolueella on suuri tehtävä, siitä tulee suuri puolue.” vIreIllä ovaT myös Kristallipuolue sekä perussuomalaisista radikaalisti oikealle sijoittuvat pienprojektit. Jokainen uusista puolueprojekteista sanoo muodossa tai toisessa tuovansa politiikkaan mukaan siitä tällä hetkellä puuttuvan ulottuvuuden. Mikään niistä ei suostu suoraan nimittämään hallitsevia puolueita, joiden kannattajilta ääniä uskotaan tulevan. Äänestysprosentti on 1980-luvulla romahtanut kymmenisen prosenttia. Pienpuolueet vievät ääniä eri puolueilta, ja osan kohdalla on suhteellisen selvää, mistä äänet siirtyvät. Suomessa käytössä oleva edustuksellinen järjestelmä pystyy kyllä joskus nostamaan uusia puolueita merkittäviksi pelaajiksi, kuten kävi perussuomalaisten kanssa. Seuraavaa jytkyä saadaan kuitenkin vielä varmasti odottaa. Perussuomalaiset ovat myös hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua hajanaisen ja keskeneräisen puolueen nostaessa kokemattomia, näköalattomia ihmisiä päättävään asemaan. Siinä saattaa äkkiä käydä niin, että hallituspuolueessa hyysätään natseja, puolustetaan väkivaltaisia katujengejä ja pidetään suurimpana saavutuksena Ylen tehtävälistan sanavalintoja. jokainen uusista puolueprojekteista sanoo tuovansa politiikkaan Mukaan siitä puuttuvan ulottuvuuden.
  • 10 • 6 / 2016
  • 6 / 2016 • 11 Suomeen ajetaan kansalaisaloitteella rahareformia. Käytännössä se onnistuisi rinnakkaisvaluutalla. TeksTI veera järvenpää kuva annIka pITkänen rahan luonti valtiolle s uomen valTIolla ei ole oikeutta luoda rahaa. Sitä luovat Euroopan keskuspankki ja liikepankit. Tähän muutosta ajaa Talousdemokratia ry, joka on avannut kampanjan raha reformia koskevasta kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen laatimiseen voi osallistua Avoin ministeriö -verkkosivulla. Yksityiset pankit luovat uutta rahaa antaessaan asiakkailleen lainaa, ja suurin osa rahasta syntyy tällä hetkellä näin. Euroalueella pankkitalletukset muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta rahasta, kun taas setelit ja kolikot vajaan kymmenyksen. Yksinkertaistettuna täydellisen rahareformin tavoitteena on tehdä pankeista ainoastaan rahan välittäjiä ja siirtää rahanluonnin monopoli valtiolle. Miten rahareformi voitaisiin toteuttaa euromaassa? Talousdemokraatit tarjoavat ratkaisuksi rinnakkais valuuttaa. Annetaan Talousdemokratiaaktiivien Valtteri Aaltosen ja Patrizio Lainàn kertoa, miten rinnakkaisvaluutasta voitaisiin tehdä käypä maksu väline. ”Siten, että julkinen sektori hyväksyisi sen omissa maksuissaan. Vero on paras esimerkki. Kun kansalaiset ja yritykset voisivat maksaa verot rinnakkaisvaluutassa, se loisi valuutalle kysynnän”, Lainà kertoo. Lakiin pitäisi säätää, että rinnakkaisvaluutta on maksuväline siinä missä eurotkin. ”Silloin kaikkien olisi pakko ottaa sitä vastaan Suomessa”, Lainà sanoo. Pankit voisivat ottaa rinnakkaisvaluuttaa vastaan, mutta lainata sitä ainoastaan reservissään olevan määrän. Pankkien mahdollisuus luoda rahaa ei aloitteen rahareformissa katoaisi, vaan säilyisi euromääräisten luottojen kohdalla. ”Jos euro nähtäisiin epävarmana, se voisi ruokkia rinnakkaisvaluutan kysyntää. Rinnakkaisvaluutta ei voisi mennä nurin, koska se olisi aina sataprosenttisesti taattu reserveissä”, Lainà toteaa. mIll aIsIa polIITTIsIa välIneITä rinnakkaisvaluutta toisi? ”Uutta rahaa voi laskea liikkeelle neljällä eri tavalla. Vaihtoehdot ovat kansalaisosinko, valtion menojen lisääminen, verojen alentaminen tai valtion velan takaisinmaksu”, Lainà kertoo. Valtio voisi siis luoda rahaa ja elvyttää kulutuskysyntää ilman, että Suomi velkaantuisi lisää. ”Käytännössä luotaisiin uusi, rinnakkainen kirjanpitojärjestelmä. Raha on kirjanpitoa”, Aaltonen sanoo. ”Tässä ei suoranaisesti kansallistettaisi eurojärjestelmän kirjanpitoa vaan luotaisiin uusi, järkevämpi kirjanpitojärjestelmä”, Aaltonen tähdentää. Rinnakkaisvaluutta mahdollistaisi paitsi elvyttävän talouspolitiikan myös tien euroeroon. Kokeiluna se olisi suhteellisen turvallinen, sillä euro säilyisi rinnalla ja paluu lähtötilanteeseen olisi mahdollista. ”Jos menisi huonosti, koko hankkeen voisi hylätä.” rahareformIsTIsIa hankkeita on vireillä myös muissa maissa: Britanniassa uudistuksia ajaa Positive Money, Ruotsissa Positiva Pengar, Tanskassa Gode Penge ja Islannissa Betra Peningakerfi. Kansainvälistä talousdemokraattista toimintaa koordinoi International Movement for Monetary Reform -kattojärjestö, johon myös Suomen Talousdemokratia ry kuuluu. Islannissa rahareformi on pisimmällä, ja sitä ajaa yksittäisten kansanedustajien sijaan maan hallitus. Maaliskuussa 2015 julkaistiin pääministerin tilaama raportti rahareformin hyödyistä. Viime helmikuussa parlamentin asialistalle lisättiin päätöslauselma rahareformikomitean perustamisesta. Lausuntokierroksella muun muassa Islannin keskuspankki puolsi rahareformia. Jos päätöslauselma hyväksytään parlamentissa, Islantiin perustetaan rahareformikomitea pohtimaan rahajärjestelmän uudistamista. Hollannissa rahareformi lähti liikkeelle noin vuosi sitten kansalaisaloitteesta, jonka allekirjoitti yli 100 000 hollantilaista. Maaliskuussa Hollannin parlamentti hyväksyi aloitteen rahanluonnin tutkimiseksi. Myös Britannian parlamentissa on pidetty kuulemistilaisuus rahareformista. Sveitsissä rahareformista järjestetään kansanäänestys lähivuosina. Tulevaisuus näyttää, seuraako Suomi perässä.
  • 12 • 6 / 2016 kokoomuksen uusissa luokkapuheissa on koira haudattuna Petteri Orpon huoli keskiluokasta ei tutkijoiden mukaan ole aitoa. TeksTI veIkka lahTInen kuva nInnI kaIrIsalo k okoomuksen kesäkuussa valitun puheenjohtajan Pet­ teri Orpon retoriikassa on viime aikoina korostunut suomalainen keskiluokka. Orpo herätti huomiota hehkuttamalla taannoin Ilta-Sanomien haastattelussa, että siivoojakin voi kuulua keskiluokkaan, jos vain on tarpeeksi ahkera. Myöhemmin samassa lehdessä haastateltu junasiivooja Juniel Torme kiisti väitteen huomauttamalla, että siivoojan tulotaso ei riitä keskiluokkaan. Kokoomus ei ole ollut yhteiskuntaluokkia esillä pitävä puolue, vaan se on korostanut yksilön mahdollisuuksia. Orpo kuitenkin puhuu avoimesti luokasta, tosin ennen kaikkea yksilön omasta ponnistelusta riippuvaisena asiana. Kaksi politiikan tutkijaa kertoi, mistä kokoomuksen luokkapuheissa oikein on kyse. orpon reTorIIkk a a voi tulkita paluuna Alexander Stubbin valtakaudesta takaisin Jyrki Kataisen tyyliseen välittämistä korostavaan retoriikkaan. Tutkija Tuija Parvikon mukaan huomio suunnataan keskiluokkaan, koska se on puolueen suurin äänestäjäryhmä. ”Keskiluokan ääniä kalastellaan lupaamalla veronkevennyksiä. Samalla pysytään visusti hiljaa esimerkiksi siitä, että tuleva soteratkaisu heikentää myös keskiluokkaisten toimeentuloa. Kela-korvaukset supistuvat, lääkärinpalkkiot ja hoitokustannukset nousevat. Myös koulutuksen maksullisuutta viedään läpi mahdollisimman hissukseen, jotta äänestäjät eivät tajuaisi, että pian jälkikasvun kouluttaminen maksaa maltaita”, Parvikko sanoo. Keskiluokkaa kurjistava politiikka peitetään puheilla, joissa korostuu yksilön oman ponnistelun merkitys. Orpon puheenjohtajakampanjan retoriikassa vastuu keskiluokan kohtalosta ei ole ensisijaisesti politiikalla, vaan globalisaatiolla, digitalisaatiolla ja markkinoilla. Tutkija Antti Ron­ kaisen mukaan kokoomus pyrkii peittämään oman roolinsa keskiluokan kutistumisessa. ”Orpo ymmärtää, että kokoomuksen politiikan seurauksena keskiluokasta putoaa yhtä enemmän ihmisiä alaluokkiin. Sen sijaan, että hän pyrkisi tekemään politiikassa muutoksen, joka estäisi keskiluokan pienenemisen ja alaluokkien kasvamisen, hän asettaa vastuun luokkanoususta yksilölle itselleen.” Kokoomus ajaa aivan toisten ryhmien etuja kuin Orpo antaa ymmärtää. ”Politiikassaan kokoomus ajaa ylimpien tuloluokkien, omistavan luokan ja finanssipiirien etua: EK:ta johtaa entinen puolueen kansanedustaja Jyri Hä­ kämies ja Finanssialan keskusliittoa entinen kokoomusmeppi Piia­Noora Kauppi”, Parvikko listaa. suomessa puhe luokasta on politiikassa vähäistä. Omistusja tuotantosuhteiden kritisoimiseen käsitettä käytetään harvoin. ”Reaalisosialismin romahtamisen ja marxilaisen ajattelun hiipumisen jälkeen ei ole ollut tavallista käsitellä asioita luokkateorioiden kautta. Käytännössä luokan käsitteen karttelu liittyy siihen, että puolueilla on suuria vaikeuksia uskaltaa sitoutua käsitteellisesti oikein mihinkään. Vasemmisto ei pysty tarjoamaan relevanttia poliittista vaihtoehtoa. SDP ei työnteon ylistyksensä takia juuri kokoomuksesta eroa, ja vasemmistoliitto on pieni ja parhaimmillaankin kiltti reformistinen puolue.” Juuri luokkapuheen välttely antaa Ronkaisen mukaan tilaa kokoomukselle määritellä, mitä luokka tarkoittaa. ”Luokka muovautuu yhteiskunnallisten voimasuhteiden kautta, se ei ole yksilön ominaisuus tai valinta. Valitettavasti kokoomus voi ratsastaa omalla yksilökeskeisellä luokkakäsityksellään, koska vasemmisto ei ole kyennyt tuomaan luokka-analyysiaan nyky päivään. Kokoomus keskittyy kuuliais ten työntekijöiden koulimiseen, ja huomio omistussuhteisiin katoaa.” epämääräIsTen luokkapuheiden aikana on epätodennäköistä, että kurjistuvassa keskiluokassa heräisi kriittistä luokkatietoisuutta. ”Ihmisillä on vahva taipumus samastua ja hakea mallia itseään ylemmistä sosiaalisista kerroksista. Ahkeran keskiluokan käsitteessä voi nähdä yrityksen määritellä ’kunnon ihmiset’ sellaisiksi ihmisiksi, jotka ovat valmiita kyselemättä antamaan itsensä käyttöön työvoimana millä tahansa hinnalla”, Parvikko summaa. Kun keskiluokkaan kuulumisesta tehdään ihmisen oman ahkeruuden tulos ja tavoiteltava palkinto, he ovat alttiimpia työskentelemään tavoitteen saavuttamiseksi. Orpon retoriikan viekkaus piilee Parvikon mukaan juuri tässä. Kun keskiluokkaan pääseminen vaatii ahkeruutta, omistajien on helpompi kartuttaa voittoja. Kokoomus puhuu keskiluokalle, koska sen on pakko. ”Suomalainen talouseliitti on niin ohut ja kapea, että minkään suomalaisen puolueen ei kannata retorisesti julistautua sen edustajaksi. Kokoomus tarvitsee köyhtyvän keskiluokan äänet”, Parvikko sanoo.
  • To im itu ks ell ist a ain eis to a
  • 14 • 6 / 2016 14 • 6 / 2016 TeksTI ja kuva suvI auvInen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • kotona Tallinnassa B erlIInIlarppIa voi harrastaa nopean laivamatkan päässä Helsingistä: Tallinnan Telliskiven alue tarjoaa lähes kaiken sen, mitä fillarikommunisti kesäkohteelta kaipaa. Telliskivi Loomelinnak on vanha teollisuusalue Tallinnan rautatieaseman vieressä. Teollisuus on väistynyt Viron suurimman luovan keskuksen tieltä jättäen jälkeensä suuret hallit, kuluneet tiiliseinät ja juuri sopivan määrän suurten koneiden osia päästäkseen graafikoiden, designereiden ja fiksipyöräilijöiden suosioon. Telliskivi on muutaman suuren tehtaan rajaama alue, joka kesäviikonloppuina täyttyy ihmisistä. Ennen kuin gentrifikaatiokauhistelu alkaa, todettakoon ettei Telliskivessä juuri ole mitä gentrifioida. Alueen välittömässä läheisyydessä ei asuta, teollisuus on muuttanut kaupunkien keskustoista pois Euroopassa (Tamperetta lukuunottamatta), ja myös Tallinnassa on useita vanhoja tehdasja varastoalueita täysin tyhjillään. Vielä muutama vuosi sitten taksikuski kohotti kulmiaan, jos kyydin tilasi Telliskiveen, ja kysyi, miksi kukaan haluaisi sinne mennä. Alueen uudistaminen ottikin kunnolla tulta alleen vasta vuonna 2014, joskin sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. TellIskIven kortteli jää ratojen väliin. Vanhojen tehtaiden sisätiloista löytyy designliikkeitä, pop-up-kauppoja ja vintagea, mutta Telliskiven vahvuus ovat sen suuret avoimet sisäpihat. Tehdasalueen pihoille levittäytyy joka lauantai kirpputori, jossa sulassa sovussa ylijäämäänsä myymässä ovat vironvenäläiset perheet, suomalaiset lp-harrastajat ja nuoret tallinnalaiset. Kirpputorin lisäksi paikalla on lukuisia kojuja, polkupyöriä ja peräkärryviritelmiä myymässä ruokaa, kahvia ja jäätelöä. Pienelle alueelle on pakkautunut myös koko joukko ravintoloita, baareja ja kahviloita, joita Telliskiven alueella palvelee nykyään jo kymmenen. Tunnetuin ja suosituin näistä lienee Fhoone, joka vastaa myös sisätiloiltaan alueen yleistä estetiikkaa. Korkeaan tiiliskivihalliin on rakennettu varsin mietitty kokonaisuus metallisine portaikkoineen ja liitutauluille kirjailtuine IPA-valikoimineen. F-hoone vaatii ainakin suuremmalle seurueelle pöytävarauksen suosituimpina aikoinaan, eikä ihme. Ravintolan ulkopuolella on sen oma grilli ja savustamo, jonka tuoksu leijuu koko alueen yllä. Vegaanisia vaihtoehtoja löytyy listalta useampia, ja hintataso on Suomen vastaaviin ravintoloihin verrattuna vielä edullinen. Ruoan ja ylipäätään palvelun saamisessa voi useampien kertojien kokemuksella kestää, mutta kiireettömään päivään F-hoone on hyvä valinta. Terassi sulautuu saumattomasti muuhun ympäristöön ja muistuttaa enemmän keskelle betonialuetta noussutta puistonpenkkirykelmää kuin anniskelualuetta. koko alueTTa leimaa huolettomuuden ja sattumanvaraisuuden illuusio. Vaikka Telliskivi on varmasti tarkoin suunniteltu ja koostettu, ei siellä voi olla ajattelematta, että olisipa kaupunkitila useammin tällaista. Valtavat avoimet graffitiseinät ja talojen julkiMuutaman tunnin matkan päähän Helsingistä on rakentunut yllättävä urbaanin kulttuurin keidas.
  • 6 / 2016 • 15 TellIskIvI loomelInnak TellIskIvI 60, TallInna TuoppI: paIkallInen Ipa noIn 3€ TaI omaT pussIkaljaT BIIsI: akroBaaTIn esITyksen TausTa musIIkkI pIenesTä BoomBoxIsTa Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi sivuja koristavat tilaustyöt kunnioittavat alueen alkuperäistä arkkitehtuuria, mutta kiinnittävät sen 2010-lukuun. Sinne tänne ripotellut penkit ja talojen väliin jäävät epätilat kutsuvat betoniselle piknikille. Katutaiteilijat ympäri maailman akrobaateista muusikoihin ja klovneihin löytävät tiensä keskeisiin kohtiin, joista näiden esityksiä voi seurata useammalta eri terassilta tai talon seinään nojaillen, ja omia eväitä nauttien. Telliskivessä on paljon tiloja, joita vuokrataan erilaisia tapahtumia varten. Alueella näkee esittäviä taiteita tanssista teatteriin, ja esimerkiksi Tallinnan anarkistiset kirjamessut pidettiin vuonna 2015 Telliskivessä. Tapahtumie n kirjo näkyy myös alueella aikaan sa viettävässä väessä. Sisäpihoilla liikkuu turisteja, mutta pääasiassa ympärillä puhutaan viroa ja venäjää. On selvää, että paikalliset ovat löytäneet ja ottaneet alueen omakseen. Illan tullen ravintolat vaihtavat iltavalaistukseen, teatteritilat avaavat ovensa ja baareissa aloitellaan keikkoja funkbändeistä venäläisten dj-duojen tarjontaan. Helsingin Teurastamon ja Suvilahden sekä Berliinin Mauerparkin ystäville Telliskivi on kokemisen arvoinen ja varmasti kotoisa tila lahden toisella puolella.
  • 16 • 6 / 2016 akTIvIsmI pInkkImusTamarssI 1.7. klo 18, Rautatientori, Helsinki Marssi on osa queersaatio-viikkoa, jonka aikana vaaditaan radikaalia itsemääräämisoikeutta, vastustetaan taloudellista eriarvoisuutta ja painetaan alas heteronormatiivisuus. kaInuu prIde 8.7., Kajaani Kaikkien aikojen ensimmäistä Kainuu Pridea juhlitaan piknikin, lyhytelokuvanäytöksen, torijuhlan ja jatkojen merkeissä. www.facebook.com/kainuupride/ punx for seITan 6.–7.8., Kirjakahvila, Turku Punkrockin ja seitanin liittoa juhlitaan kaksipäiväisillä festivaaleilla – itsestäänselvästi ruuan ja musiikin merkeissä. Keikkojen ja ruuan lisäksi tapahtumaan kuuluu muun muassa kirppari. musTa kallIo 10.–14.8., Kallio, Helsinki Paikalliset anarkistiryhmät ottavat Kallion haltuun ja täyttävät sen omaehtoisella toiminnalla, johon lukeutuvat muun muassa antifasistinen jalkapallo-ottelu ja kadunvaltaus anarkopunkhengessä. https://mustakallioblog.wordpress.com/ Turku prIde 22.–28.8., Turku Pride-viikon ohjelma päivittyy tapahtuman nettisivuille heinäkuun aikana. Luvassa on ainakin perinteinen kulkue ja puistojuhla. https://turkupride.fi/ elokuva forBIdden planeT 10.8. klo 18, WHS Teatteri Union, Helsinki Fred M. Wilcoxin ohjaama scifiklassikko valmistui 60 vuotta sitten ja ilahduttaa nyt yleisöä pääkaupunkiseudulla. Elokuva on osa Teatteri Unionin Shakespeare-sarjaa. espoo CInÉ 19.–28.8., Pitkin Espoota Tämän vuoden juhlaelokuva, Cannes-voittaja Hymyilevä mies saa seurakseen eurooppalaisen elokuvan parhaimmistoa. Tapahtumassa nähdään myös pyöräilyleffaa, markkinatunnelmaa ja lasten näytöksiä muun muassa Tapiolassa. Espoocine.fi voIma suosITTelee onnellIsTa elokuvaa orIonIssa 19.8.–4.9., Orion, Helsinki Juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluu onnellisia elokuvia, joiden joukkoon mahtuvat ainakin Ihmemaa Oz ja Kaunottaren ja hirviön sing along -näytös Turun elokuvakerhon ulkoIlmanäyTös 24.8. klo 19–23, Brinkkalan piha, Turku Kirjakahvila ja Turun elokuva järjestävät yhdessä kolmena peräkkäisenä keskiviikkona dj-iltaman ja ulkoilmanäytöksen, jonka ohjelmisto varmistuu myöhemmin. lyhyesTI TaITeIden yönä 25.8. klo 18, Kino K-13, Helsinki Katajanokalla esitetään uutta kotimaista lyhytelokuvaa, joiden joukossa ovat muun muassa Pia Andellin Pysähdys, Teemu Nikin Halko ja Virpi Suutarin Eleganssi. kIrjallIsuus kesäIllan kIrja 5.7. klo 18, Pääkirjasto Metso,Tampere Kaikille avoimessa lukupiirissä käsitellään kesän aikana muun muassa Siri Hustvedtin, F. E. Sillanpään ja Bo Carpelanin teoksia. Ensimmäisellä kerralla aiheena on kuitenkin Tove Janssonin kesäkirja. runovIIkko 6.–10.7. Kajaanin perinteikäs runotapahtuma sulkee sisäänsä esityksiä musiikin, teatterin ja lausunnan saralta – sekä kaikenlaista näiden laidoilta. www.runoviikko.fi/ volTer kIlpI kusTavIssa 13.–17.7., Kustavi Viiden päivän aikana Kustavissa puhutaan muun muassa taiteen itseisarvosta ja taiteesta taiteen vuoksi. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii Juha Hurme. www.vkkustavissa.fi/ runokuu 22.–27.8., Helsinki Kirjallisuus törmää musiikkiin, kuvataiteeseen ja teatteriin teemalla tulevaisuus. Festivaaliklubina toimii Lavaklubi ja päävieras on yhdysvaltalainen taiteilija-runoilija Ian Hatcher. www.runokuu.fi/ musIIkkI danIel romano 29.6.–1.7., Maarianhamina, Tampere, Helsinki Suomessa viime vuonna ensimmäistä kertaa vieraillut artisti on uusimmalla levyllään jättänyt countryn vähemmälle. Amerikkalaismuusikon live-kunnon voi tarkistaa kolmella eri paikkakunnalla. dopeThrone 20.–22.7., Turku, Tampere, Helsinki Räkäinen sludgepoppoo saapuu Kanadasta sulostuttamaan Suomen suvea, jossa bändin voi bongata kolmella paikkakunnalla. https://dopethrone.bandcamp.com TeurasTamo jaZZ 22.7. klo 16–22, Teurastamo, Helsinki Heinäkuisen jazz-iltaman esiintyjänä nähdään muun muassa Rinaldi Luhtala Jazz Project, laulaja Valeria Rinaldin ja pianisti Karri Luhtalan muodostama duo. www.facebook.com/events/ 1022940284442000/ jäTTömaa 23.–24.7., Kouvola Elatu Nessa, Jukka Nousiainen, Draama-Helmi, Hulda Huima & Hitaat Sekunnit, Mara Balls ja Sehr Schnell. Siinä pieni osa artisteista, jotka kuuluvat poikkitaiteellisen festivaalin musiikkiosastoon. www.wastelandfest.net/ punTala 29.–30.7., Lempäälä Suven odotetuin punkfestivaali marssittaa lavalle muun muassa The Freezen ja Los Crudosin Yhdysvalloista. Paikallisempaa väriä edustavat muun muassa Sur-rur ja Apathetics. www.puntala-rock.net/ pax-fesTIvaalI 31.7., Alppipuisto, Helsinki Suomen Rauhanpuolustajien kesäfestivaalilla voi nauttia niin piknik-eväistä kuin muun muassa Janne Westerlundin, Iisan ja Mopo & Ville Leinosen musiikista. www.facebook.com/events/1720742648214582/ Turun musIIkkIjuhlaT 11.–20.8., Eri puolilla Turkua Huipputaiteilijoita ja konserttimusiikkia! Turun Taiteiden yönä 18. elokuuta Waltteri Torikka soittaa Tuomiokirkossa Tapio Rautavaaran musiikkia ja viihdesävelmiä. Pelkin kynttilöin valaistu kirkko on elämys jo sinänsä. www.turkumusicfestival.fi/ ruoka ja Talous CrafT Beer helsInkI 30.6.–2.7., Rautatientori, Helsinki Yli 20 panimoa osallistuu käsityöläisoluita juhlivalle festivaalille, jonne yleisö pääsee sisään lunastamalla kolmen euron tuopin. Tuoppi jää muistoksi, olut juodaan heti pois. www.facebook.com/ events/1022940284442000/ InTernaTIonal food markeT 13.8. klo 14–21, Vanha Kirkkopuisto, Helsinki Suomi-Malesia-yhdistys järjestää kansainvälisiä makuja esittelevän ruokatapahtuman, johon saa osallistua niin syömällä kuin kokkaamallakin. www.facebook.com/events/288296961503736/ sauna hermannI GrIllI-IlTa 20.8. klo 14–21, Sauna Hermanni, Helsinki Helsinkiläissauna pitää perinteisen kesäpiknikin, jonne saa tulla grillaamaan omia eineksiään tai ostaa valmiiksi grillattuja tuotteita järjestävältä taholta TaIde ja TeaTTerI paranTola 2.–27.7., Paimio Yksitoista taiteilijaa – heidän joukossaan muun muassa Anna Torkkel & Masi Tiitta, Hertta Kiiski ja Jaakko Pallasvuo – tuo Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen tilakohtaisia esityksiä ja teoksia. www.titanik.fi/parantola/ I’m doInG ThIs for you 1.8. klo 19, Tampereen työväen teatteri Kanadalaiskoomikko Haley McGeen esitys kertoo naisesta ja illasta, jonka hän on järjestänyt lemmenliekkien uudelleen sytyttämiseksi. Esitys on osa Tampereen teatterikesää. www.teatterikesa.fi/ WunderkInder 17.–29.8., Fleminginkatu 10, Helsinki Teatteriryhmä teater 90° esittää Johannes Ekholmin kirjoittamaa ja Anni Kleinin ohjaamaa, nykyajan työkulttuuria ruotivaa teosta elokuun ajan. www.teater90.com pelaT 19.–21.8., Valvesali, Oulu Katalonialainen sirkustaiteilija Joan Catalàn tuo Ouluun tanssillisen katusirkusesityksensä, johon hän tuo mukanaan nelimetrisen pylvään. nIkI de saInT phalle 20.8.–30.10., Taidehalli, Helsinki Ranskalaistaiteilijan riemukkaat ja radikaalit teokset valtaavat Taidehallin niin veistosten kuin kollaasien muodossa. http://taidehalli.fi/nayttelyt/niki-de-saint-phalle vuoden nuorI TaITeIlIja 11.9. saakka, Tampereen taidemuseo Vuoden nuori taiteilija on espoolainen Reima Nevalainen. Tampereelta Turkuun jatkavassa näyttelyssä nähdään hänen maalausta ja kollaasi tekniikkaa yhdistäviä teoksiaan. Cover arT – eläköön vInyylI 15.1. saakka, Taidemuseo Artsi, Vantaa Näyttely esittelee levynkansitaidetta ja taidetta levynkansista useilta eri vuosikymmeniltä ja useista eri musiikkigenreistä. www.artsimuseo.com/ Runokuu 22.–27.8. Onnellista elokuvaa Orionissa 19.8.–4.9. Dopethrone 20.7.–22.7. I’m Doing This for You 1.8. Puntala 29.–30.7.
  • 6 / 2016 • 17 voIma suosITTelee Koonnut Kaisu Tervonen kierrätyksen olympiakisat Kaikesta voi ottaa skabaa, myös kierrättämisestä. vIIme marraskuussa Huili-lehden tilaisuudessa käsiteltiin arvovaltaisella porukalla ruokahävikiä. Keskustelua siivitti siideri, joka oli valmistettu lahjoituksina saaduista ja dyykatuista kauppojen hävikkiomenista. Oli hyvää ja loppuillasta pöhinä oli kunnollista. Siiderin valmistanut Mikko Laajola vihjasi samalla myös tulevista Recycling Olympic Games -kisoista. Ensimmäiset viikon kestäneet Kierrätysolympialaiset järjestettiin vuonna 2013 osana Pixelache-festivaalia Helsingin Suvilahdessa ja vuonna 2015 kisattiin kaksipäiväisessä tapahtumassa Helsingin Seppo Renwallin puistossa. Lajeina oli muun muassa suojan ja huonekalujen rakentamista sekä sanitaatiojärjestelmän toteuttaminen. Laajola osallistui jo ensimmäisiin kisoihin ja on toiminut järjestäjänä viimeja tämänvuotisissa mittelöissä. Tänä vuonna, elokuun alussa, kierrätysmittelöt järjestetään Tampereella, jossa kisapaikkoina toimivat Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo ja läheinen Pyhäjärven ranta. Viikon aikana kilpailijat rakentavat esimerkiksi hyppytornin sekä vesiliu’un. Haasteena on myös kyhätä kokoon TrollAtoll, joka on kelluva rakenne grillaamiselle, oluen juomiselle ja kokon polttamiselle. Lisäksi ihmisen laukaisemiseen soveltuvan katapultin rakentaminen on listalla. Kisasuorituksia arvioidaan funktionaalisuuden ohella myös esteettisyyden, tyylin sekä esittelyn perusteella. Voittajajoukkue julistetaan Suomen Upcyclingmestariksi. Upcycling-termi on yhdistelmä sanoista upgrade (parantaa) ja recycle (kierrättää). Sillä viitataan kierrätysprosessiin, jossa hyödynnetään vanhaa materiaalia tyystin uuden tuotteen tai hyödykkeen valmistamisessa. Materiaalin jatkojalostamisessa sen jalostusarvoa ei menetetä toisin kuin esimerkiksi prosessissa, jossa kierrätysmateriaalia hajotetaan raaka-aineeksi tai energiaksi. Kilpailuun osallistumista harkitsevat voivat olla yhteydessä järjestäjiin nettisivun kautta. Myös muuten vaan kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Kaikilta osallistujilta odotetaan ja edellytetään kykyä pitää hauskaa vedessä ja auringossa. jarI TammInen Recycling Olympic Games 1.–8.8. Tampereella recyclingolympics.weebly.com www.facebook.com/recyclingolympics Paxfestivaali 31.7. Wonderkinder 17.–29.8.
  • Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto Opistontie 1, Kälviä, p. 040 808 5035 Lisätiedot ja haku: www.kpedu.fi • Tanssilinja • Vintage-valokuvaus • Teatterilinja • Valokuvauksen päiväopinnot Hakuaika 1.1.-20.7.2016 Opiskeluaika 15.8.201626.5.2017 I was here • Nuorisoja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto (näyttötutkinto, aikuiset) Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa opiskelet ja inspiroidut taideja kulttuurialojen koulutuksissa. Pekka Halosen akatemia Kuvataidelinja 5.9.2016 28.4.2017 Kahdeksan kuukautta kestävällä kansanopistolinjalla tarjotaan monipuolinen paletti kuvataiteen perusteista ja keskeisimmistä työmenetelmistä. Soveltuu alan jatko-opintoja suunnittelevalle. Hakuaika 2.5.-19.8.2016 Kuvataiteen syventävä linja 22.8.-9.12.2016 Neljä kuukautta kestävä, kuvataiteeseen keskittyvä kansanopistolinja on tarkoitettu taiteen perusopetusjakson työväenja kansalaisopistoissa käyneille tai muille edistyneille tekijöille. Hakuaika 1.4.-31.7.2016 Teemallinen kuvataiteen linja 16.1.2017 21.4.2017 Piirtämisen ja maalauksen menetelmiä edistyneille. Linjalla on vuosittain vaihtuva uusi teema. Hakuaika 3.10.-18.11.2016 Lisätiedot ja hakeminen: www.keuda.fi/kansanopisto Keuda, Pekka Halosen akatemia Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula Puhelin: (09) 273 81 Seurakuntaopisto Draamaja musiikkikasvatuslinja 29.8.2016-2.6.2017 (50 op) Oletko kiinnostunut draamasta ja musiikista kohtaamisen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen välineenä? Draamaja musiikkikasvatuslinjalla kehitetään ohjaustaitoja, ammatillista osaamista ja itseilmaisua. Opinnoista saat lisäpotkua työhön, opiskeluun tai luovan toiminnan ohjaamiseen. Koulutus sopii opettajille ja ohjaajille tai näille aloille hakeutuville ja se voi olla myös vaihtoehto irtiottoon arjesta laadukkaan välivuoden merkeissä. Opinnot eivät edellytä aiempaa kokemusta teatterista tai musiikista. Hakuaika 2.5.-3.8.2016 Lisätiedot ja hakeminen: www.seurakuntaopisto.fi/etos ETOS – Esittävän taiteen osaamiskeskus, Seurakuntaopisto Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää Puhelin: 0207 76 4000 Tule oppimaan luovasti
  • Tiedonhaluisille! Avoimessa yliopistossa voit opiskella tutkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opintoja järjestetään Turussa, Porissa ja opistoissa eri puolilla Suomea. Verkko-opintoja voi suorittaa täysin etäopiskeluna. Tutustu ja kysy lisää! www.utu.fi/avoin avoin@utu.fi y l i o p i s t o k a i k i l l e • Mediatutkimus • Luova kirjoittaminen • Tulevaisuudentutkimus • Tietojenkäsittelytieteet • Maantiede • East Asian Studies • Monikulttuurisuus • Uskontotiede • Historia • Kulttuurihistoria • Taidehistoria • Kasvatustieteet • Psyykkiset traumat • Psykologia ym. TERVETULOA OPPIMAAN! w w w . h e l s i n g i n a i k u i s l u k i o . f i • Haluaisitkooppia -venäjää? -espanjaa? -ranskaa? -italiaa? • Kiinnostaako -historia? -biologia? -kemia? -terveystieto? • Pitkämatematiikkavuodessa? • Haluatkopuhuaenglantiatai ruotsia? • Sinustakoylioppilas? • Puuttuukoperuskoulun päättötodistus? H E L S I N G I N A I K U I S L U K I O Haluaisitkoopiskellaedullisesti taijopailmaiseksi? Sopisikosinulleopiskelu -Itäkeskuksessa, -Mäkelänrinteessä, -Keskustassa -taietä-javerkkokursseilla?
  • 20 • 6 / 2016 Kirj oitt aja on rah are form ista kiin no stu nu t väit ösk irja tutk ija H elsi ng in ylio pis tos sa. Taloustieteellisistä keskustelutavoista kuTen kaIkIlla TIeTeenaloIlla myös taloustieteessä keskustelu voi välillä käydä kuumana. Kiihkeässä keskustelussa ei sinällään ole mitään vikaa. Joskus kuitenkin taloustieteestä on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua. Tieteessä on perinteisesti kaksi lähestymistapaa. Yksi lähestymistapa on verrata havaintoja teoriaan. Tämä on hyvin tuttu käytäntö monilla luonnontieteellisissä aloilla. Esimerkiksi fyysikot vertaavat CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytyksistä saatuja tietoja teorioihin. Tämän perusteella sitten tuetaan tai hylätään vallitsevia teorioita ja kehitellään kokonaan uusia teorioita. Toinen lähestymistapa on kehitellä teorioita oman fantasiamaailman sisällä. Tällöin ei ole olennaista verrata havaintoja teoriaan, koska voidaan väittää, että historialliset säännönmukaisuudet eivät välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta tai että teoriat käsittelevät sellaisia mekanismeja ja prosesseja, ettei niitä yksinkertaisesti pystytä havaitsemaan. Monet yhteiskuntatieteet rakentuvat tälle lähestymis tavalle. valTavIrTaInen TalousTIede on siitä eriskummallinen, että se väittää tekevänsä molempia. Samaan aikaan kun valtavirtainen taloustiede perustelee teorioitaan reaali maailman datalla, mikään määrä todistusaineistoa ei riitä kumoamaan teorioiden ydintä, koska kyseessä ovat havaitsemattomat mekanismit ja prosessit. Esimerkiksi useiden ellei jopa kaikkien valtavirtaisten talousteorioiden ytimessä on ajatus, että kaikki ihmiset tavoittelevat aina maksimaalista omaa ”hyötyä”. Tämä ”hyöty” ei kuitenkaan ole havaittavissa oleva asia, ja käytännössä mikä tahansa lopputulema voidaan tulkita maksimaaliseksi oman ”hyödyn” kannalta. Tällöin päädytään helposti puolustamaan absurdeja väittämiä, tai vaikka suuren järkytyksen jälkeen päihtyneenä tehtyä itsemurhaa rationaalisena oman ”hyödyn” maksimointina. Tältä pohjalta on hankalaa käydä aitoa tieteellistä keskustelua. Vielä hankalammaksi sen tekevät huonot keskustelutavat. kansanTaloudellIsen aIkakauskIrjassa käytiin keskustelua jälkikeynesiläisestä taloustieteestä. Juha Ter­ valan mukaan jälkikeynesiläiset kritisoivat aiheetta valtavirtaista taloustiedettä sekä esittävät itse järjettömiä väitteitä taloudesta. Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan sekä minun vastineeni eivät riittäneet vakuuttamaan Tervalaa. Lopulta Holappa ja Ahokas joutuivat osoittamaan Raha ja talous -blogissaan, että Tervala keksi päästään sanoja ja lisäsi ne lainaukseen Holapan ja Ahokkaan kirjasta, jotta voisi kumota ”heidän” väitteensä. Jos valtavirtaisia teoriarakennelmia on mahdotonta kumota ja valtavirran puolustaminen perustuu suoranaiseen valehteluun, mitä mahdollisuuksia jää kenellekään haastaa taloustieteen ”totuuksia”? paTrIZIo laInà talousajatus sieni-ilmiö vie metsään ”o n mahdotonta sanoa, millainen on tyypillinen sienten ystävä. Aihe kiinnostaa maalla asuvia ja kaupunkilaisia ja aivan kaiken ikäisiä ihmisiä”, Petri Salmela sanoo. Salmela toimii Sieni-ihmiset-yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys jär jestää vuosittain Helsingin Teurastamolla vietettävän Sieni-ihmisten päivän sekä eri teemaisia sieniretkiä. Tapahtumiin on osallistunut jo tuhansia ihmisiä, vaikka järjestö on toiminut vasta muutaman vuoden ajan. Sieni-ihmisten toiminta alkoi Petri