6 o i.v f i f i .f ma 0 |2 14 he i – nä e k lo uu i mehilaisen potkima kopakkala puhuu s.22 hesalainen paasi ykkospesalle s.26 6
UUTUUS! PUOLET KASVISTA. PUOLET HEDELMÄÄ.
Syyskuussa Tampereella! MAAILMANTANGO www.maailmantango.net ut gin laul upun Laitaka –Festivaali 2014 SARJAKUVAMARKKINAT Tom of Finland -näyttely PIENLEHTITAIVAS Tove Jansson -näyttely NÄYTTELYITÄ YMPÄRI KAUPUNKIA Joonas Rinta-Kanto / Fok-It! -näyttely HAASTATTELUJA KESKUSTELUJA VIERAINA MM. Gabrielle Bell (USA) Charles Berberian (FRA) Sascha Hommer (GER) Tuuli Hypen ´ Kati Kovacs ´ Olivier Kugler (GER) Marijpol (GER) Sebas Martin (ESP) Rutu Modan (ISR) Anne Elizabeth Moore (USA) Julia Thorell (SWE) Tiitu Takalo Jarkko Vehniäinen Birgit Weyhe (GER) KILPAILUJA TYÖPAJOJA LASTENOHJELMAA ANIMAATIOITA LASIPALATSIN AUKIO, HELSINKI Teemoina Saksa ja sateenkaarisarjakuva www.sarjakuvafestivaalit.fi ILTAKLUBEJA
KESÄN SUOSITUIMMAT ARTISTIT 2 ILOTULITUSTA 4 UIMA-ALLASTA 7 VESILIUKUMÄKEÄ 500 AURINKOTUOLIA K-18 FESTIVAALI EUROVIISUT TOUKOKUUSSA VOITTANUT SENSAATIOMAINEN ITÄVALTALAISARTISTI CONCHITA WURST SAAPUU SUOMEEN AINUTLAATUISELLE KEIKALLE SERENA POP & ROCK –FESTIVAALEILLE. SERENA POP & ROCK ON LAADUKAS K18 –FESTIVAALI, JOKA JÄRJESTETÄÄN SERENAN VESIPUISTON YMPÄRISTÖSSÄ ELOKUUN 29. JA 30. PÄIVÄ. LIPUT ALKAEN 37,50€ (SIS. PALVELUMAKSU) SPECIAL GUEST CONCHITA WURST AU LIPUT ALKAEN 37,50€ (SIS. TOIM. MAKSU) KAIJA KOO JENNI VARTIAINEN JUKKA POIKA ANNA ABREU LIPUTEN JVG ALKA0€ SANNI 37,5 JUHA TAPIO PETE PARKKONEN ROOPE SALMINEN JA KOIRAT PE CLUB PARADISE KASMIR / ASTE / TUOMAS KAUHANEN / SINI SABOTAGE / KID LO / GREENLINK / MARK2 AKSU) OIM. M (SIS. T MUSIC EXPERIENCE BY LOOP LA ORKIDEA / SUPER8 & TAB / HEIKKI L / HEAVYWEIGHT DJ´S / MILLA LEHTO / TEMPER 2 / LENNO / RONY REX / JEREMY FOLDEROL WWW.SERENAPOP.FI FACEBOOK.COM/SERENAPOP K18
ilmoitus heinä–elokuun merkkituotteet
sisältö 30.6.–30.8.2014 ajassa 10–19 pääkirjoitus Voiman päätoimittajalle tärkeintä tällä hetkellä on hyvät energiat ja vibat. Kari Sihvonen 8 Työkkäri & palvelut katoavat TE-toimistot keskittyvät auttamaan työnhakijoiden sijaan yrityksiä. 22 Työkkäri & palvelut katoavat s. 8 • Lukijaposti s. 10 • ”Geeniruoka ei ole vaarallista” s. 11 • Kunniaa suojellaan valikoiden s. 12 • Maggie, ex-papukaija s. 13 • Kohta yltäkylläisyys alkaa s. 14 • Ruokatohtori s.16 • Anarkistilääkärit Ateenassa s.16 Jokainen on väline Tanu Kallio Normiho ovoimaam ! s. 18–19, 37–38 turvan kiinni pitämiseksi siis riittää. ”Ota aikalisä. Juuri koskaan ei tarvitse vastata heti. Kysy tarvittaessa työtoverin tai viestintäosaston mielipidettä”, kehottaa viestintätoimiston Tekirin pomo Harri Saukkomaa saman artikkelin kainalojutussa ”Kun toimittaja soittaa”. Tekir valmentaa yrityksiä viestimään oikein. Sen asiakkaita ovat muun muassa kaivosyhtiö Talvivaara ja VR. Sekä Talvivaara että VR ovat esimerkkejä todella huonosta julkisuustoiminnasta. Tiedot väärinkäytöksistä ja ympäristökatastrofista olivat tulleet julkisuuteen toimittajien, työntekijöiden ja kansalaisten huomioista ja paljastuksista. Vuoden 2014 alusta Talvivaaran alueella rajoitettiin liikkumista ja oleskelua sisäministeriön asetuksella. Kehotuksia Mehiläisen pistämä Psykologi Aku Kopakkala käytti sananvapauttaan, ja hänet vapautettiin tehtävistään. Mehiläisen pistämä s. 22 • Retki pesisSuomeen s. 26 • Nousevan auringon jumppa s. 28 • Seinät puhuvat s. 30 • Potkittujen koirien maa s. 35 • Naisia, joilla on munaa s. 37 • Tositarinoita maahantulosta s. 39 • Tunne voima s. 40 • Kartanollinen taidekoulunkasvatteja s. 40 • Ymmärrä Venäjää s. 41 • Festarikesä s. 42 • Hurmeen huumassa s. 44 • Hajota & pidä hauskaa s. 46 • Pari vakavaa sanaa vakuutuksista s. 46 • Vastapuolen näkemys s. 48 • Mars metsään s. 49 • Kalervo Palsa & härski ääni s. 50 • Huumeinen dystopia • Mykkäelokuva, jota et tunne s. 53 Tanu Kallio Katerina Scioccolina Mikko Rasila 44 kolumnit 14, 16 & 40 Sonja Hyppänen Siksi viestintäyrityksen pomon neuvoja voidaan tuputtaa toimihenkilöille. ”Pienestäkin asiasta voi nousta some-kohu, johon yrityksen pitää pystyä vastaamaan nopeasti. Siksi yhä enemmän tarvittaisiin pelisääntöjä sille, kuka yrityksessä viestii mistäkin ja miten työntekijöiden toivotaan toimivan sosiaalisessa mediassa ja muissa viestimissä”, Saukkomaa vaatii. Saukkomaa muistuttaa, että ”kenenkään ei kannata hönkäillä julki ensimmäistä mieleen tulevaa ajatusta vaan ottaa aina toimittajan soittaessa 15 minuutin aikalisä”. Kun jotain toimittajalle sanoo, ei sitä voi vetää pois. Saukkomaa kehottaa ottamaan yhteyttä yrityksen viestintäosastoon ja kysymään, onko asioita, joista ei pidä puhua. Saukkomaa puolustaa, että kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta vaan ”turhien kohujen välttämisestä”. Aja n h e n k i o n jä ä k y lm ä . kulttuuri 37–53 Banker Wanker saa sanoa? Ei mitään, jos on uskominen Ammatissa Pro -lehden juttua ”Jokainen ihminen on media”. Vaikka työntekijällä on vapaus sanoa, mitä haluaa, voi sanotusta seurata ”harmeja, kuten vahingonkorvausvelvollisuus, rikostuomio tai työsuhteen päättäminen”, ammattiliitto Pron lehdessä alleviivataan. Lehti muistuttaa, että ”käytännössä sananvapauteen vaikuttavat myös työsopimuslain takaama liike- ja ammattisalaisuuksien suoja, laki yhteistoiminnasta yrityksissä ja jopa rikoslaki”. Jutun alaotsikko toteaa, että ”lojaalius on tärkeää”. 130 000 työntekijän ammattiyhdistyslehti korostaa, kuinka rajoittettu työntekijän asema on sananvapauden suhteen. M i tä t y ö n t e k i j ä tässä lehdessä 22–35 37 7 6 / 2014 kulttuurihäiriö Olavi Uusivirta 50 54 S a u k k o m a a k y l l ä k e r t o o , mihin työntekijää tarvitaan. Yrityksen on ”edullista saada hyviä toimihenkilöitä äänitorvikseen. Nykymedia haluaa kasvoja ja tarinoita”. Tarinan pitää olla vain sopiva yritykselle, jonka väline työntekijä mielipiteineen on. Terveydenhuoltoyritys Mehiläisestä irtisanottu psykologi Aku Kopakkala puolestaan kertoo haastattelussaan (s. 22) työntekijän oikeudesta puhua myös ikävistä asioista. Kopakkalan tapauksessa lääketeollisuuden puhemiehet muistuttivat, että jos yritykseltä kysytään, vain hyvät tarinat ja välineet kelpaavat. Kimmo Jylhämö kannen kuva: Katerina Scioccolina 6 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimitussihteeri Teemu Muhonen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo voiman dokumenttiteatteriprojekti toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (apuraha) (09) 7744?3113 & erikoistoimittaja Jari Hanska (apuraha) 050 551 8997 toimitusjohtaja Teemu Matinpuro Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Kustannuspäällikkö Tuomas R antanen (opintovapaalla) 040 507?7165 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Jecaterina Mantsinen, Kari Sihvonen, Maria Karuvuori, Olli Tammilehto, Mikko Niskasaari, Maria Haanpää, Banker Wanker, Richard Jensen, Jussi Ahokas, Sonja Hyppänen, Anu Brask, Kaisu Tervonen, Janne Siironen, Mikko Rasila, Timo Varamäki, Jari Koljonen, Heli Yli-Räisänen, Maikki Eronen, Tanu Kallio, Jukka Vuorio, Elina Penninkangas, Katja Lappalainen, Elisa Kissa-Öberg, Sami K. Vitikainen, Mikael Petterson, Olavi Uusivirta, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Bertha O, Laura Ukkonen, Ville Kautonen, Pertti Laesmaa, Karl Paju, Anna-Sofia Joro, Aleksis Salusjärvi, Katerina Scioccolina, Ville Lähde, Iiris Annala, Kristiina Koivunen, Marjo Jääskä, Marjukka Kähönen, Maria-Kaisa Jurva, Iida Siimes, Hanna Kuusela Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi & Juho Paavola Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744?3112 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Alma Manu Oy, Tampere Painos 60?000, Voima 7/14 ilmestyy 1. syyskuuta. ISSN 1457-1005
8 a jassa 6 / 2014 Tieteentekijöiden liiton tuoreen jäsentutkimuksen mukaan yli puolet (57 %) kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä kokee työpaikkansa olevan uhattuna. Tieteentekijöiden liitto 11.6. teksti jecaterina mantsinen | kuvitus kari sihvonen Työkkäri & palvelut katoavat Ennen työnhakijoita palveltiin, mutta nyt heidät pannaan asioimaan netissä. Työkkärin korvanneet TE-toimistot palvelevat yhä enemmän yrityksiä. T ja elinkeinotoimistot eli TEtoimistot ovat kaikessa hiljaisuudessa muuttuneet työttömien työnhakijoiden palvelijoista verorahoitteisiksi työnvälittäjiksi, jotka auttavat yrityksiä seulomaan suuresta työttömien massasta parhaat kokelaat. Muutos näkyy siinä, että TEtoimistoista on vähennetty ammatinvalintaan ja uraohjaukseen erikoistuneita psykologeja ja tilalle on palkattu yritysten tarpeita palvelevia työnvälityksen asiantuntijoita. Näin on tehnyt esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto, jota johtaa espoolainen merkonomi Jarmo Ukkonen. Toimisto sai täksi vuodeksi rahaa palkata 18 uutta työntekijää, ja työnhakijoita palvelevat psykologit jätettiin nuolemaan näppejään. Ukkosen mukaan päätös oli itsestään selvä. yö -
a jassa 6 / 2014 9 Katainen nimetään keskiviikkona ehdokkaaksi pätkäkomissaariksi. Euroopan parlamentin pitää vielä kuulla ehdokasta. Päätös nimityksestä tulee aikaisintaan heinäkuussa. HS 17.6. ”Me, tai meikäläinenhän sen linjauksen tekee, pantiin kaikki 18 lisäpalkkausta työnvälitys- ja yrityspalveluihin. Me haluamme vahvistaa yrityspuolta”, Ukkonen sanoo. Ukkonen katsoo, että vaikeassa taloustilanteessa yritysten ahdinkoa on helpotettava. ”Yritysten haaste on siinä, miten 300–400 henkilön hakijamassasta löydetään yrityksille ne parhaat.” T muutos konkretisoitui vuoden 2013 alussa voimaan yönhakupalveluiden astuneessa organisaatiouudistuksessa, jossa entiset työvoimatoimistot eli nykyiset TEtoimistot liitettiin alueelliseen hallintoon ely-keskusten yhteyteen ja niiden määrä putosi 80:stä 15:een. Uudistuksessa TE-toimistoille määriteltiin kolme lakisääteistä tehtävää: tukea työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantaa työvoiman saatavuutta ja turvata yritysten toimintaedellytyksiä. Vain yksi kolmesta tavoitteesta palvelee työttömiä ihmisiä, kaksi muuta yrityksiä. Kuten lakiuudistuksesta vas- tanneen työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Jarmo Palm tiivistää: ”TE-toimistojen keskeisin tehtävä on mätsätä avoinna oleva työpaikka ja työnhakija.” Hallituksen esityksessä lakiuudistuksen perusteluksi määritellään työmarkkinoilla tapahtunut muutos. Tällä viitataan siihen, että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut reippaasti ja paine saada työttömät mahdollisimman nopeasti töihin on kasvanut. kohtaamiT seen kulutettu aika onkin päätetty minimoida. yönh a k ija n Yritysten kannalta vaikeaan hakijamassaan on TE-toimistoissa vastattu netti- ja puhelinpalvelulla. TE-toimistossa asioidaan nykyään pääasiassa vierailematta lainkaan paikan päällä. Sitä asiakkaat ovat Jarmo Ukkosen mukaan halunneet, ja siihen on oltu tyytyväisiä. Samaa sanoo työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Marja-Riitta Pihlman. ”Selkeä enemmistö kansalaisista ja TE-toimiston asiakkaista ei tarvitse kasvokkain tapah- tuvaa palvelua. Hyvin toimivat verkkoasiointi- ja puhelinpalvelut tarjoavat valtaosalle asiakkaista riittävän palvelun.” Asiakkailla Pihlman ei viittaa työnhakijoihin, vaan yrityksiin. Toisenlaisen näkökulman tarjoaa valtiovarainministeri- ten ”Yritys n siinä, o haaste 0 hakijan 40 miten löydetään ta joukos rhaat.” ne pa ön teettämä ASPA 2014 -selvitys, jonka mukaan 77 prosenttia kansalaisista tarvitsee kasvokkaista palvelua. Asiakastyytyväisyyttä TE-toimistojen uusiin palveluihin ei ole selvitetty. työhönotossa on jo vuosia ennen orT ganisaatiomuutosta suosittu e-hallinnon työnvälityksen asiantuntijoita, Läpinäkyvyyttä Ukkosen tapaan J o t k u t tätä artikkelia varten haastatellut lähteet vetäytyivät kesken kaiken, koska he pelkäsivät työpaikkansa puolesta. Lähteiden mukaan Mehiläisen kuntoutusjohtajan Aku Kopakkalan irtisanominen kiristi tunnelmaa TE-toimistoissa entisestään. Kopakkala sai potkut, koska hän puhui masennuslääkkeistä työnantajansa linjausten vastaisesti Ylen MOT-ohjelmassa toukokuun lopussa. Työntekijöiden julkisuuteen antamista lausunnoista on väännetty kättä myös Jarmo Ukkosen johtamassa Uudenmaan TE-toimistossa, jonka johtoryhmälle on ollut epäselvää, kuuluuko sananvapaus myös rivivirkamiehelle. Jukon Tapio Suvannon mukaan johtoryhmän pöytäkirjassa asetettiin rinnakkain ilmaukset ”lojaalius työnantajaa kohtaan” ja ”perustuslain takaama sananvapaus”. jyrisee. Jarmo Ukkonen on Uudenmaan TE-toimiston johtaja. Asia jouduttiin ratkaisemaan ministeriön lakimiehen kanssa, joka vahvisti, että myös virkamiehellä on puheoikeus siitä huolimatta, että hän on velvollinen olemaan lojaali työnantajaansa kohtaan. ”Siinä on jotain kummallista harhaa, että asiakkaat olisivat siellä ikkunan takana kyttäämässä. Ja jos sinne näkee, niin sittenhän ihmiset näkevät, että siellä tehdään työtä, eivätkä virkamiehet siellä vedä lonkkaa!” Ukkonen naurahtaa. T e - t o i m i s t o i h i n on kui- tenkin tuotu uudenlaista läpinäkyvyyttä. Organisaatiouudistuksessa uusittiin TE-toimistojen toimitilat, ja vastaanottohuoneissa on nykyään lasiset seinät. Tapio Suvannon mukaan lasiseinäiset huoneet eivät sovi psykologien vastaanotoiksi eivätkä muutenkaan TE-toimistojen asiakastyöhön, vaan ne loukkaavat yksityisyydensuojaa ja julkisuuslakia. ”Asiakasta ei pitäisi voida tunnistaa ulkopuolelta”, Suvanto sanoo. Uudenmaan te-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen puolestaan ylistää vastavalmistuneen Pasilan toimiston avaruutta ja valoisuutta. Hänen mukaansa kritiikki tulee yksittäisiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole tottuneet avoimuuteen. P s y k o l o g i t ovat vaatineet, että Pasilan toimipisteen lasiseinäisiin työskentelytiloihin saataisiin läpinäkymättömät kalvot. Uudenmaan TE-toimiston johtoryhmä torjui ehdotuksen. Muiden toiminnan avoimuutta arvostava Ukkonen on itse vasta muuttamassa Pasilan toimistoon. Hänen työhuoneensa sijaitsee todennäköisesti toisessa kerroksessa, johon asiakkaille ei ole pääsyä. ”Johtajat valitsevat yleensä kerroksesta nurkkahuoneen, jonka ohi on vähän kulkua”, TE-toimistosta kerrotaan. Jecaterina Mantsinen Mehiläisestä irtisanotun Aku Kopakkalan haastattelu Voiman sivulla 22. joilla ei ole välttämättä mitään asiantuntemusta työttömien neuvontaan. Heillä on usein opistotasoinen kaupallinen koulutustausta, ja hallinto tarjoaa virassa oleville suppeahkon erikoistumiskoulutuksen asiakaspalvelutyöhön. Työnvälityksen asiantuntijat vastaavat asiakkaiden työnvälityssuunnitelmasta, työhönosoituksista ja työttömyysturvasta. Alakynteen jääneet psykologit puolestaan ohjaavat työnhakijoita koulutukseen ja työhön. Psykologien antamissa ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluissa painopiste on pyritty pitämään kasvokkain tapahtuvissa ohjauskeskusteluissa. Palvelun lähtökohtana on asiakkaan elämäntilanteen sekä henkilökohtaisten toiveiden ja valmiuksien syvällinen tarkastelu suhteessa työelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Asiakkailla on ammatinvalinta- ja työllistymisvaikeuksia, monilla myös psyykkisiä ja fyysisiä suuntautumisen rajoitteita. Pelkkä ammatinvalinnanohjaus ei aina riitä, vaan asiakkaan kanssa käydään läpi muitakin ongelmia. Lakisääteistä ilmaista ammatinvalinnanohjausta voivat työttömien lisäksi saada esimerkiksi alan vaihtoa harkitsevat, työmarkkinoille palaavat kotiäidit ja opintonsa keskeyttäneet. ”Tutkimusten mukaan ammatinvalinnanohjaus on tehokasta työttömyyden torjuntaa”, sanoo Kainuun TE-toimiston psykologi Jaakko Mikkola. Vaikka työttömyys on vuoden 2005 jälkeen sahannut kahdeksan prosentin molemmin puolin, TE-toimistojen psykologinviroista on viimeisten kymmenen vuoden aikana hävitetty kolmannes: vuonna 2005 TE-toimistoissa työskenteli 272 ammatinvalintaan ja uraohjaukseen erikoistunutta psykologia, vuonna 2013 enää 187. katoavat kaiP kessa hiljaisuudessa. Useita psykologien virkoja on käytänsykologit nössä lakkautettu. Osa on niin sanotusti jäissä, eli ne on jätetty täyttämättä. Joissakin TE-toimistoissa psykologien virkoihin alun perin tarkoitetut määrärahat on käytetty työnvälitysvirkailijoiden palkkaamiseen. Psykologien rekrytointia vaikeuttaa myös psykologien hyvä työllisyystilanne. Jarmo Ukkonen ei muista, missä suhteessa psykologien ja ammatinvälityksen asiantuntijoita on vähennetty Uudellamaalla. Hän kuitenkin sanoo, ettei hänen aikanaan yhtäkään psykologin virkaa ole muutettu työnvälityksen asiantuntijan viraksi. ”Nytkin on yksi psykologin vakanssi auki Hyvinkäällä.” Hyvinkään toimipisteessä todella on virka auki, koska siellä aikaisemmin työskennellyt psykologi jäi eläkkeelle. Ukkoselta vain unohtuu kertoa, että Hyvinkään palvelupäällikkö halusi muuttaa kyseisen viran asiantuntijan viraksi. Asiasta oli ilmeisesti jo sovittu johtoryhmässä, mutta Hyvinkään toimipisteen psykologin ja luottamusmiehen aktiivisen vastustuksen ansiosta virka saatiin pidettyä psykologilla. psykoT logien yksilölähtöistä työtä verrataan työnvälitykseen, jossa e -t o i m i s t o i s s a työpaikkaosoitusten määrä on yksi keskeinen tuloskriteeri. Psykologi ei kuitenkaan ole jonoa syövä liukuhihna, vaan viettää aikaa jokaisen asiakkaan kanssa ja paneutuu tämän ongelmiin. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon pääluottamusmies Tapio Suvanto sanoo, että TE-psykologit ovat jo pitkään kokeneet, että heidän työtään ei arvosteta tarpeeksi. ”Psykologin työ ei ole yläportaalle helposti näkyvää, eivätkä TE-toimiston johto ja hallinto tunne niitä palveluita, joita psykologit tuottavat”, Suvanto sanoo. että psykoloS ginvirkoja on hävinnyt, myös olemassa olevat psykologipalveen lisäksi, lut on pantu syrjään. Organisaatiouudistuksessa uusitut nettisivut ovat nielaisseet ammatinvalinta- ja uraohjauksen yhteystiedot usean linkin taakse. Ministeriössä työskentelevä Tapio Suvanto sanoo, että hänenkin on hankala löytää palvelua sivuilta. Kevään yhteishaun jälkeen ammatinvalinnanohjauksen asiakkaiden määrä on selvästi vähentynyt. Psykologit sanovat, että asiakkaiden on vaikea löytää palveluja ja heillä on tunne siitä, että työnvälityksen asiantuntijoilla ei ole aikaa ohjata palvelua tarvitsevia ammatinvalinnanohjaukseen. Menettelyssä näkyy tarkoituksenmukaisuus: TE-toimistojen hallinnon linja on välttää markkinoimasta psykologinpalveluita, jotta niille ei luotaisi uutta kysyntää. Kun työnhakijat eivät löydä palveluita, voidaan sanoa, että asiakkaiden määrä on vähentynyt ja virkoja on perusteltua lakkauttaa.
10 lukijaposti & fifi.voima.fi 6 / 2014 Mainostoimisto Bob the Robotin perustajiin kuuluvat Jukka Kurttila ja Petri Pesonen ostavat Finlaysonin pääomasijoituskonserni CapManin hallinnoimilta rahastoilta. Finlaysonin tiedote 12.6. fifin luetuimmat pilli-liisa ajalta 27.5.–16.6. laatikkoa. Idean takana on puuhamies Heikki H. Attila. 3. Blogi NHL/Riikka Lindström Treffeillä Mileyn kanssa 1. Maryan Abdulkarim Ulos rasistit, sisään feministit Toimittaja seurasi, kuinka Ruotsin feministipuolue sai ensimmäisen edustajansa Euroopan parlamenttiin. 2. Maria Karuvuori Haist’ kukkanen tarjoaa satoa tamperelaisille Tamperelaiset saavat kesäksi 50 yhteistä ruokakasvi- lukijaposti Fanikirje: Miley Cyrus kannustaa kaikkia loistamaan omassa elämässään omilla tavoillaan. 4. Blogi Häirikkö Dr Dre ja kapina joka kuoli Kulttuuri voi tarjota väylän luoda uutta ja romuttaa vanhaa – kapinoida. Usein se kapina kuitenkin kuihtuu ennemmin tai myöhemmin. 5. Voima 5/2014 Reetta Aalto Minä olen kansanvihollinen Grey Violet on Suomeen muuttanut transsukupuolinen matemaatikko. Hänen passissaan lukee toinen nimi. 6. Susanna Kuparinen Pahatar rokkaa Peppi Pitkätossun sisaret rantautuvat vihdoin myös valtavirtaelokuviin. 7. Blogi Antti Rautiainen Natsi on natsille susi Nationalistien taistelujärjestöllä oli yhteyksiä Putinin hallintoon. palaute@voima.fi Maria Karuvuori ruokarojekti. Tamperelaiset saavat syksyllä napata laatikoista satoa omiin ruokapöytiinsä. Haist’ kukkanen Tampereella Yllä oleva kuva on skannattu toimitukseen tulleesta postikortista. Kuopion näkötorniin on kirjoitettu teksti KJ=KYRPÄ, ja kortin kääntöpuolelta löytyy seuraavat terveiset: ”Miksi ette julkaisseet kirjaani? Like Jylhämö on porvariston agentti. Terv. nano nano dipl insinööri. PS. Jylhämö on sähköpelle. Kannattaa automatisaatiota ja ydinjätettä. Työpaikat häviää.” Nautinnollista Eurooppa-fiilistelyä Aivan hemmetin hieno pääkirjoitus Voimassa 4/2014. P Retostelevaa pakkosyöttöä Suvi Auvisen kaltaiset hörhöt jotka kehuu olevansa anarkisteja pitäisi pistää rautoihin ja marssittaa suoraan Saksaan saippuatehtaalle :=) Vai että Voima yhdistyy sitten hinttilehteen, onpa surkuteltavaa. Antaa jotenkin epätoivoisen kuvan; hinttariuutiset ei kiinnostanut ketään, edes homoja, mutta väkisin on tungettava luonnonoikkuja ja pornoa edes muutama sivu tästedes JOKA lehteen. Loppui sitten tilaus tähän paikkaan. Jarkko Homojen ystävä Janne S. Suu puhtaaksi! puukolmio on kyljellään polun poskessa. Siihen on tarkoitus taiteilla teksti Yhteinen, common food. Pispalalainen puuhamies Heikki H. Attila yrittää pitää aloillaan kupruilevaa muovisapluunaa, kun yrttineuvoja Tuomas Kokkonen töpöttää kolmion pintaan kirkkaan oranssia ja vihreää maalia. Näistä kolmioista kasataan kasvulaatikoita, joihin istutetaan ruokakasveja: tomaattia, avomaan kurkkua, hernettä ja niin edelleen. Laatikoita pystytetään ympäri Tampereen kaupunkia, ja niille on tarkoitus löytää hoitajia lähialueelta. Sato on kaikkien kaupunkilaisten yhteinen. Tämän projektin nimi on Haist’ kukkanen, ja Attila, 65, on haaveilut siitä jo pari vuotta. ”Tampereella on tällä hetkellä liki 20 kaupunkiviljelyprojektia, mutta silti suuri osa ihmisistä ei oikein tiedä, mitä kaupunkivilunainen jely on. Toivon, että nämä kasvulaatikot saavat ihmiset hoksaamaan, että lähiruokaa voi kasvattaa myös itse.” L u u t a d i pl o m a a t i k s i k i n nimetty Attila toi muutama vuosi sitten valtakunnalliset siivoustalkoot Suomeen. Ideoita syntyy niin paljon, että Attila perusti Tuomas Kokkosen ja Maria Pilvimaan kanssa alkukeväästä Suomen talkoot ry -nimisen yhdistyksen. Sen turvin hankkeita on helpompi toteuttaa. Samanniminen yhdistys järjesti erilaisia auttamistalkoita sotavuosina 1940–41, kun työväestä oli pulaa. ”Hei kuulkaa, me laitetaan kasvulaatikoita! Syksyllä tästä voi ohi kulkiessa kerätä satoa, ellei joku ole edellisenä päivänä ehtinyt ensin.” Ohikulkumatkalla olevat Kati Polojärvi ja Paavo Kolehmainen pysähtyvät ihmettelemään, mitä polun penkalle on tekeillä. He päättävät istahtaa nurmikolle kuuntelemaan, mitä Attilalla on lähiruoasta sanottavanaan. ”Vapaa ruoka on perusihmisoikeus. Kuinka monta ruokaohjelmaa meillä nykyisin tulee televisiosta? Viidestä kymmeneen viikossa. Samaan aikaan täällä on ihmisiä, jotka oikeasti näkevät jo nälkää”, Attila sanoo. At t i l a t o i v o o , että ihmiset oppisivat jälleen omavaraisuutta. Hänen mielestään Suomessa on syntynyt pula-aikojen jälkeen tietokatko, ja ruoan tuotanto on etääntynyt hyvin kauas ihmisten arjesta. ”Nyt ruoan hinta nousee koko ajan, ja monella lapsiperheellä alkaa olla vaikeuksia tulla toimeen. Ruoan kasvattaminen ja villiyrttien tuntemus alkavat jälleen olla tärkeitä taitoja.” Maria Karuvuori suomentalkoot.wordpress.com
ajassa 11 6 / 2014 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210?300 pakkokeinoa vuonna 2013. Tilastokeskus 12.6. ”Geeniruoka ei ole vaarallista” Geenimanipuloinnin haittavaikutuksista kirjoittavat tutkijat ovat joutuneet tiedemaailmassa ahtaalle. T u r u n yliopiston tutkijaprofessori Eva-Mari Aro sanoi huhtikuussa 2014, että poliitikot, jotka seuraavat äänestäjien kielteistä mielipidettä geeniteknologiasta, aiheuttavat ”vastuutonta hallaa koko ihmiskunnalle”. Aro vaatii, että poliittisten päätösten ”tulisi pohjautua luotettavaan tietoon”. Hänen lausuntonsa on esimerkki siitä, että geenimuuntelun vastustajia pidetään irrationaalisina ja taikauskoisina. yhtiö lanseeraa uuden geenilajikkeen, tutkimukset sen terveysvaikutuksista ovat useimmiten yhtiön itsensä tekemiä. Näissä tutkimuksissa ei geenilajikkeista yleensä löydetä minkäänlaisia haittoja. Useat ulkopuoliset tutkijat ovat havainneet geeniruokatutkimuksissaan lukuisia haittavaikutuksia, mutta monesti nämä tutkijat pyritään vaientamaan. Hyvä esimerkki on maltillinen, geeniteknologiaan uskova brittitutkija Arpad Pusztai. Hän kertoi vuonna 1998 julkisuuteen tutkimuksestaan, jossa hän oli havainnut geenimanipuloituja perunoita syöneissä rotissa merkittäviä vaurioita. Kun jokin havainnostaan Pusztai ei saanut tiedepalkintoa. Sen sijaan häntä painostettiin voimakkaasti, hänen lausuntojaan vääristeltiin karkeasti ja hänet erotettiin tutkijanvirasta. Geenimanipulointialan johtava yhtiö Monsanto oli vähän aikaisemmin antanut Pusztain edustamalle tutkimuslaitokselle 210 000 euron apurahan. Tapauksesta viisastuneena Britannian hallitus päätti lopettaa rahoituksen kaikilta tutkimuksilta, joissa geeniruuan terveellisyyttä testattiin käytännössä. M o n s a n t o j atk o i kuitenkin tutkimusten tekemistä. Esimerkiksi vuonna 2004 tieteellisessä Food and Chemical Toxicology -aikakauslehdessä julkaistiin yhtiön tutkijoiden artikkeli yhtiön manipuloiman maissin terveydellisistä vaikutuksista. Artikkelin johtopäätösten mukaan kolmen kuukauden ajan geenimanipuloidulla maissilla syötetyt rotat eivät eronneet terveyden suhteen tilastollisesti merkitsevästi tavallisella maissilla syötetyistä rotista. Ranskalaisen Caenin yliopiston molekyylibiologian professori Gilles-Éric Séralini ei ollut tyytyväinen tutkimukseen, joten hän käynnisti samankaltaisen s hallitu n a i n n Brita lopettaa päätti n kaikilta kse rahoitu uksilta, tutkim niruuan ee joissa g llisyyttä tervee tiin testat sä. nös käytän M e r k i tt ä v ä s t ä tutkimuksen, jossa rottia tutkittiin kolmen kuukauden sijasta kaksi vuotta. Samaisen FCT-lehden vertaisarvioita tekevät tiedenaiset ja -miehet hyväksyivät Séralinin ja kumppaneiden tutkimuksen perusteella kirjoittaman artikkelin, joka ilmestyi lehdessä vuonna 2012 ja herätti valtavasti huomiota. Séralinin tutkimus osoitti muun muassa, että Yhdysvalloissa yleisesti käytetyllä geenimanipuloidulla maissilla ruokitut rotat kuolivat selvästi aikaisemmin kuin tavanomaisella maissilla ruokitut. geenimanipuloinnista innostuneet tutkijat väittivät Séralinin tutkimuksessa olevan raskauttavia virheitä: rottia oli liian vähän tai ne olivat vääränlaisia, ja tutkimustulos oli vain sattumaa. Vuoden 2013 alussa FCT-lehteen luotiin uusi bioteknologian apulaispäätoimittajan vakanssi, johon valittiin Monsanto-yhtiössä aiemmin palvellut Richard E. Goodman. Myöhemmin samana vuonna lehti päätti peruuttaa Séralinin ja kumppaneiden artikkelin julkaisemisen. Peruutuskirjeessään FCT:n päätoimittaja kirjoitti, että Séralinin aineiston tutkiminen ei paljastanut mitään viitteitä petoksesta tai tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta, eikä mitään vääriä tietoja löydetty. Monet poisvetämistä protestoi 1355 tutkijaa. He ilmoittivat boikotoivansa FCT:tä kustantavaa hollantilaista Elsevier-kustantamoa, joka julkaisee 2000:ta tiedelehteä. Toukokuussa 2014 FCT julkaisikin Séralinin vastineen syytöksiin, jotka johtivat hänen artikkelinsa peruuttamiseen. Vastineessaan Séralini ja hänen kollegansa osoittavat, että FCT:n harjoittama kaksinaismoralismi jatkuu: vuonna 2014 lehdessä julkaistiin Min Zhangin ja kumppanien geeniruokatutkimus, joka olisi pitänyt jättää julkaisematta, jos siihen olisi sovellettu niitä kriteerejä, joiden väitettiin olevan Séralinin artikkelin peruuttamisen takana. Séralinin tutkimuksesta Zhangin ja hänen kollegoidensa tutkimuksen erotti ennen kaikkea sen lopputulos: geeniruoka ei ole vaarallista. S é r a l i n i n a r t i kk e l i n Olli Tammilehto
12 aktivismi 6 / 2014 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) palauttaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan yökerhon kirkkotilaksi. SLEY ry 17.6. maailma & me koonnUt Kimmo Jylhämö Ideaalini Ameriikasta ”Amerikka on aina ollut ideaali. Vaikka olenkin kaukana sieltä, en ole koskaan tuntenut olevani vahvemmin kytketty siihen kuin nyt, kun katselen erään välttämättömän keskustelun leviävän aika lailla siten kuin toivoinkin. Loppujen lopuksi Amerikka on aina lähellä. Tämähän on internetin voima”, kirjoittaa Edward Snowden Boing boing -sivustolla NSA-vuotojen vuosipäivänä. Kunniaa suojellaan valikoiden Kunnianloukkaustapausten sattumanvarainen käsittely syö ihmisten yhdervertaisuutta lain edessä. http://bit.ly/1lOaH4B Seksistiset pikselipöksyt Samalla kun jokapäiväinen todellisuus ja asioiden hoitaminen muuttuu virtuaaliseksi ja menee nettiin, alkaa todellisuus jäljitellä virtuaalista, digitaalista pikselitodellisuutta. Portugalilainen designer-duo on suunnitellut pikselipikkuhousut, jotka ovat saatavilla kahdeksan bitin väreillä 80-luvun pikselihengessä. Miehille tai muille sukupuolille kustomoidut versiot odottavat vielä tuloaan. Pöksyt etsivät joukkoja niitä rahoittamaan. https://www.indiegogo.com/projects/pixel-panties Pakeneva pääoma Miksi kukaan enää jäisi Suomeen? ”Tärkeää sparrausapua olen saanut työssäni muun muassa Erkki Liikaselta ja Björn Wahlroosilta”, kertoo pääministerin duunistaan karannut Jyrki Katainen Apu-lehden haastattelussa. Wahlroos pakeni veroja Ruotsiin, koska muuten hänen jälkipolvensa lihottaisi perintöveroillaan Suomen köyhiä. Wahlroosin sparraus upposi ilmeisesti myös Kataiseen, joka livahtaa poliittista vastuuta pakoon Eurooppaan. Samaa pääoman pakenemislinjaa ovat toteuttaneet myös veroparatiiseihin karanneet eläkerahastot. Mitä muut enää odottavat? Kaverille ei tarvitse jättää! Joidenkin perinnöt ovat suurempia kuin toisten Valtion tuloja on todellakin mahdollista vähentää. Tämä selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreesta raportista. Perintöja lahjaveron poistaminen vähentäisi valtion verotuloja 500 miljoonalla eurolla. Raportin nerokkaan huomion mukaan ”suuria perintöjä saavat hyötyisivät veron poistamisesta enemmän kuin pieniä perintöjä saavat”. Raportin rahoitti Perheyritysten liitto, jonka toimitusjohtaja on pääministerin hommia aikanaan paennut Matti Vanhanen. http://ptt.fi/wpcontent/uploads/ 2014/06/rap246.pdf K u n n i a n l o u kk a u k - tehdään yhä paljon rikosilmoituksia, mutta oikeuteen tapaukset päätyvät enää harvoin. Viime vuonna kunnian perään kysyttiin lähes 1 500 rikosilmoituksella, mutta tuomareiden tutkittavaksi niistä päätyi vain joka kymmenes. Kaksi kolmasosaa ilmoituksista jätettiin kokonaan tutkimatta. Yleensä perusteluissa vedottiin loukkauksen vähäisyyteen tai selvittämisen vaikeuteen. Oikeuskäytäntö on tiukentunut huomattavasti viime vuosina, mikä johtuu siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut Suomelle 17 tuomiota sananvapauden loukkaamisesta. Nykyään syyttäjän on pystyttävä todistamaan, että esitetty väite on perätön. Aiemmin syytetty joutui usein todistamaan itsensä syyttömäksi, mikä on vastoin oikeudenkäynnin perusperiaatteita. s i s ta kymmenen vuotta sitten kunnianloukkaussyytteen perusteeksi riitti Suomessa se, että joku tunsi itsensä loukatuksi. Kritiikin ja loukkaamisen välille vedettiin yhtäläisyysmerkit, ja siksi Suomella on EIT:n sananvapaustuomioita enemmän kuin muilla Pohjoismailla yhteensä. Tuomioistuimista ovat karsiutuneet erityisesti tiedotusvälineisiin kohdistuneet kunnianloukkausjutut. Se on iso helpotus toimittajille, joita on Vielä nykyään paljon aiempaa vaikeampaa painostaa uhkailemalla kunnianloukkaussyytteillä. Asialla on kääntöpuolensa: oikeuskäytäntö on muuttunut täysin sattumanvaraiseksi. Menneenä keväänä seuraavissa kolmessa samantapaisessa jutussa annettiin kolme täysin erilaista ratkaisua. työpaikkakiusaamista koskeneessa oikeuskäsittelyssä liiton entinen puheenjohtaja Timo Räty väitti Hilkka Ahteen halunneen seksisuhdetta hänen A K T: n a hteest u s i s k e Väite s a kovaan ta voi joh on, mutta tuomio si ihmistä ilik pedofi ää ilman itt saa vä amuksia. seura kanssaan. Suuttunut Ahde jätti rikosilmoituksen, ja asiassa tehtiin laaja esitutkinta, jossa kuultiin lukuisia todistajia. Syyttäjä päätti huhtikuussa olla syyttämättä ja totesi, ettei asiassa voi päätellä totuutta suuntaan eikä toiseen. Sana sanaa vastaan -tilanteessa sivullinen ei voi tietää, mikä on totta. Tampereen käräjäoikeus puolestaan tuomitsi toukokuussa 120 päiväsakkoon ja viralta pantavaksi ylikonstaapelin, joka oli pariin otteeseen arvellut kahdella naiskonstaapelilla olevan seksisuhde. Juttuun toi lisäpainoa se, että ylikonstaapeli oli esitutkinnan aikana yrittänyt suostutella muita poliiseja olemaan muistamatta hänen puheitaan. Pääosin kovat sakot ja viranmenetys tulivat kuitenkin seksipuheista. toisenlaisen ratkaisun kanteluunsa sai turkulainen vakuutusjuristi Niina Berg. Häntä vastaan on vuosien ajan käyty internetissä systemaattista lokakampanjaa, koska hän on kritisoinut blogissaan voimakkaasti poliisien ja syyttäjien toimintaa Anneli Auer -jutussa. Herjan mukaan Berg opiskeli juristiksi Hämeenlinnan naisvankilassa, jossa hän istui pitkää tuomiota hoitolapsensa raiskaamisesta. Väitettä on viljelty lukuisilla nettisivuilla, muun muassa Iltalehden keskustelupalstalla. Lopulta neljän lapsen äiti kyllästyi ja teki rikosilmoituksen. Turkulainen kihlakunnansyyttäjä päätti maaliskuussa poliisin esityksestä, ettei asiasta tehdä esitutkintaa. Hän katsoi, että kyseessä on ”kuitenkin kokonaisuutena arvostellen vähäinen teko”. Saatuaan kieltävän päätöksen Berg valitti valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka päätti, ettei aihetta esitutkinnan määräämiseen ole. Edellä kuvailtujen kolmen samankaltaisen tapauksen perusteella vaikuttaa siltä, että väite seksisuhteesta voi johtaa kovaan tuomioon, mutta pedofiiliksi ihmistä saa väittää ilman seuraamuksia. Va r s i n Mikko Niskasaari
ruoka 13 6 / 2014 Konttikoti on erityisesti nuorille suunnattu tehokkaan asumisen mallin mukaisesti suunniteltu ja rakennettu peruskoti. Nuorisosäätiö 3.6. ilmastonmuutoksen uhri. Maggie, kakapo-papukaija ei osaa lentää. Se jäi toukokuussa maanvyöryn alle UudessaSeelannissa. Maggie, ex-papukaija T huomattaviin säätapahtumiin liittyy harvinainen kuolemantapaus Uudessa-Seelannissa. Pienellä Whenua Houn saarella sattui nimittäin maanvyöry, joka oli ilmeisesti seurausta saarelle osuneista rankoista vesisateista. Maanvyöryssä sai surmansa Maggie, jonka elämänvaiheita on seurattu vuosikymmenien ajan ja jonka ruumis nyt sitten löytyi hautautuneena syvälle vettyneen maa-aineksen alle. Maggie oli lajiltaan kakapo. Kakapo (Strigops habroptila) on maailman painavin ja ainoa lentokyvytön papukaijalaji. Se kuuluu Uuden-Seelannin kotoperäiseen linnustoon. Kakapon levinneisyys kattoi aiemmin Uuden-Seelannin molemmat pääsaaretkin, mutoukokuun ta nykyisin se on äärimmäisen uhanalainen. Maggien kuoltua kakapoja on elossa tiettävästi vain 127 yksilöä. turvana on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut perusteellinen ja määrätietoinen suojeluhanke, jonka myötä kakapojen yksilömäärä on kaksinkertaistunut. Kakapoja on autettu muun muassa hedelmöittymisessä, munien hautomisessa ja poikasten kasvattamisessa. Linnut on siirretty turvaan muutamalle pikkusaarelle, jotka pyritään pitämään vapaana petoeläimistä. Maastossa oleville kakapoille tehdään terveystarkastuksia ja niille tarjotaan lisäravintoa. K ak apoiden vapaana liikkuva kakapoyksilö on varustettu Jokainen radiolähettimellä. Seurantatietojen perusteella tiedetään tarkasti, missä ja milloin Maggien taaperrus päättyi. Tämä on ensimmäinen kerta koko suojeluhankkeen aikana, kun kakapo on saanut surmansa luonnononnettomuudessa. Maggien tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta linnun arvellaan olleen kaksivuotias vuonna 1980, jolloin tutkijat löysivät sen Stewartinsaarelta. Ikänsä puolesta Maggie olisi ehtinyt vielä viettää kakapoäidin elämää. Kaiken kaikkiaan kakapot voivat elää yli satavuotiaaksi. Maria Haanpää Seuraa ilmastouutisia Fifin Sääasema-blogeista.
14 talous & ruoka 6 / 2014 Demarinuorten XXV liittokokous vaatii, että kansainvälinen veronkierto on estettävä ja veroparatiisit on suljettava välittömästi. Sosialidemokraattiset Nuoret ry 8.6. rahanvoima City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat. Kohta yltäkylläisyys alkaa Teknologinen kehitys tappaa kapitalismin & synnyttää empaattisen ihmisen, tietokirjailija Jeremy Rifkin väittää. Kissavideoita sivistyneistölle pankkiirin ikkuna todelliseen elämään, jota pankkiirilla itsellään ei pitkien päivien takia ole. Jos siis pikkupankkiiri haluaa ottaa yhteyttä niin sanottuihin ystäviin – ihmisiin, joiden kanssa hän aikaisemmassa, työuraa edeltävässä elämässä piti yhteyttä – helpoin tapa on logata sisään tähän amerikkalaiseen hapatukseen. Lapsena pankkiiri luuli, että aikuisena hänen perspektiivinsä laajenisi ja ystäväpiiri muuttuisi entistä heterogeenisemmaksi. Pettymys oli suuri, kun oppiasteelta toiselle siirtyessään hän huomasi olevansa tekemisissä yhä samankaltaisemman porukan kanssa. Elämä ei ollutkaan eduskuntasalia muistuttava sateenkaari, vain kapeneva kartio, jossa samantaustaiset ja samaa koulutusta hankkivat samanmieliset ihmiset taputtelivat toisiaan selkään. Fac e b o o k o n mielenkiintoisimpia ovat keskustelut erilaisista poliittisista kuumista perunoista, kuten työn verotuksesta, yritysjohtajien bonuksista sekä subjektiivisesta työttömyyskorvauksesta, eläkerahojen riittävyydestä ja subjektiivisesta lastenhoito-oikeudesta. Eikö vain? Ei todellakaan. Suurin osa ihmisistä on kiinnostunut kissavideoista, Paolo Coelhon mietelauseista ja Definitive Proof That Rugby Is The Best Sport For Butts -kuvasarjasta. Herää kysymys siitä, käyttävätkö Facebookia todella ne samat intohimoiset ihmiset, joiden kanssa minä kouluni kävin. Yhteiskunnallisia aiheita kommentoidaan mututuntumalla ilman pienintäkään ymmärrystä aiheesta tai siihen vaikuttavista asioista. Lisäksi ryhmäpaine on yhtä tiukkaa kuin ala-asteen pihalla, jossa kaikkien pitää olla samaa mieltä – faktoista viis. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Fac e b o o k i s s a Banker Wanker Richard Jensen on täynnä korkeasti koulutettuja ihmisiä, joiden pitäisi olla kyvykkäitä ajattelemaan omilla aivoillaan. Silti erilaiset rokotusvastaiset humpuukitutkimukset leviävät kulovalkean tavoin, politiikasta puhuvat ainoastaan aktiivisesti itseään promoavat poliitikot ja loput postaavat vegaanipropagandavideoita kuolevista eläimistä, koska on in olla eläimien puolella. Onneksi Facebook on yhtä helppo sulkea kuin se on avata. Yhteiskunnan tulevaisuus ja ”todellinen elämä” näyttää Facebookin perusteella niin kehittymättömältä, että pankkiiri jää mielellään omalle planeetalleen, maksimoi voitot ilmaiseksi koulutettujen aivojaan käyttämättömien ”ystäviensä” selkänahan kustannuksella ja ajattelee, että se on niille ihan oikein. Ignorance is a bliss. O m a Fac e b o o k- k a r t io n i Y h d y s va lta l a i - tietokirjailija Jeremy Rifkin on noussut maailmanmaineeseen kirjoillaan, jotka käsittelevät tieteellisen ja teknologisen kehityksen vaikutusta yhteiskuntamme rakenteisiin, ympäristöön ja työhön. Vuonna 2011 julkaistussa teoksessaan The Third Industrial Revolution Rifkin hahmotteli tuotantojärjestelmän tulevien vuosikymmenten kehitystä ja aloitti keskustelun, joka levisi lopulta arvostetun talouslehden The Economistin sivuille asti. Rifkinin mukaan tuotantojärjestelmämme muutos nojaa tulevaisuudessa ennen kaikkea uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon sekä energian tehokkaampaan hyödyntäminen seen, säilömiseen ja jakeluun. Energiavallankumouksen lisäksi tuotantojärjestelmän murros näkyy maailmanlaajuisten verkostojen muodostumisena. Verkostojen kokonaisuutta Rifkin kutsuu asioiden verkoksi (Internet of Things), jossa ihmiset, koneet, luonnonvarat, tuotantolinjat, kierrätysvirrat sekä logistiikka yhdistyvät toisiinsa erilaisten tunnistimien ja ohjelmistojen kautta. Tällä tavalla muodostuu myös paljon viime vuosina keskustelua herättänyt tietokanta Big Data, jonka analysointi tuottaa jatkuvasti uusia ja aikaisempaa parempia keinoja järjestää yhteiselo maan päällä. U u d e s s a kirjassaan The Zero Marginal Cost Society: The Internet of Things, the Collaborative Com- mons, and the Eclipse of Capitalism Rifkin jatkaa siitä, mihin kolmannen teollisen vallankumouksen hahmottelussa jäi. Rifkin esittää syvällisemmän vision siitä, miten uuden teknologian käyttöönotto tulee muokkaamaan yhteiskuntaamme ja talousjärjestelmämme rakenteita. Rifkinin teoksen pääidea on se, että eksponentiaalisesti lisääntyvä teknologinen tehokkuus tekee tuotannosta jatkuvasti halvempaa. Toisin sanoen yhden uuden tuotetun tuotteen taloudellinen kustannus eli rajakustannus lähenee nollaa, kunnes lopulta kaikki tuotanto on lähes ilmaista. Kärjistetysti sanottuna tulevaisuudessa itsensä korjaavien koneiden, lähes ilmaisen uusiutuvan energian ja asioiden verkon ansiosta kuka tahansa voi
talous & ruoka 6 / 2014 15 Inflaatio hidastui toukokuussa 0,8 prosenttiin. Tilastokeskus 13.6. tuottaa mitä tahansa milloin tahansa. Nykyisen valtavirtaisen taloustieteen marginalistisesta perustasta juontuvan päättelyn mukaan tämä tarkoittaa sitä, että myös tuotantokustannuksia seuraavien markkinahintojen on pudottava. Näin ollen voittoa tavoittelevalle kapitalistiselle toiminnalle on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän tilaa. Rifkinin mukaan tehokkuuden ja tuottavuuden jatkuvaan lisäämiseen perustunut kapitalistinen tuotantojärjestelmä tuhoaa lopulta itse itsensä, sillä voittojen tekeminen käy mahdottomaksi. Teknologinen kehitys siirtää ihmiskunnan niukkuuden ajasta yltäkylläisyyden aikaan ja romahduttaa samalla kapitalistiselle markkinataloudelle välttämättömät vaihtoarvot. Kapitalismin tilalle tai ainakin sen rinnalle kasvaa Rifkinin analyysissa uudenlainen talousmalli, jonka ensiaskeleet on jo otettu. Tätä talousmallia voidaan kutsua yhteistoiminnalliseksi yhteisresurssien taloudeksi (Collaborative Commons), jossa voitontavoittelun, materialismin ja taloudellisen ihmisen on korvannut jakaminen, vuorovaikutus ja empaattinen ihminen. ”yhteistaloutta” filosofisesti, mutta käy myös läpi lukuisia esimerkkejä yhteistalouden siemenistä nykyyhteiskunnassa. Hän aloittaa tiedosta ja koulutuksesta ja päätyy asuntojen, autojen, energian sekä rahoituksen jakamiseen. Tulevaisuudessa yhteisön kesken jaettavien asioiden listalle lisätään tuotantovälineitä, elintarvikkeita ja jopa terveyspalveluita. Rifkinin mukaan lähes kaikilta elämän osa-alueilta voidaan löytää yhteistuotannon piiriin siirrettäviä asioita. Kirjan sanoman kannalta on tärkeää, että Rifkin pohtii myös yhteistuotanto ja -resurssitalouden yhteiskuntafilosofista perustaa. Hän sijoittaa yhteistalouden julkisen tuotannon ja kapitalistisen markkinatuotannon väliin. Siinä missä julkisesti ohjattu tuotantomalli perustuu suvereenin vallan luomille säännöille ja kapitalistinen markkinatalous mahdollisimman vähäisille säännöille, yhteistalous luo autonomisesti omat sääntönsä, joita yhteisön jäsenet omaehtoisesti valvovat. Rifkin kumoaa usein esitetyn väitteen, jonka mukaan yhteistalous tuhoutuisi väistämättä sääntöjen puutteesta aiheutuviin väärinkäytöksiin ja vapaamatkustamiseen. Hänen mukaansa tällainen vaara uhkaa ennen kaikkea vapaata markkinataloutta. Rifkinin hahmottelun loppu- tuloksena on talousmalli, joka perustuu energiatehokkuudelle, yhteisöllisyydelle ja tavaratuotannolle, jossa ihmisen työpanosta ei juuri tarvita. Koska nykyinen infrastruktuuri ei ole riittävä tällaiselle talousmallille, seuraavina vuosikymmeninä ihmisten työpanosta vielä tarvitaan. Vuosisadan puolivälissä ihmiskunnan on kuitenkin mahdollista saavuttaa tila, jossa työhön kulutettu aika on huomattavasti vapaa-aikaa lyhyempi. Näin Rifkin yhtyy John Maynard Keynesin ennustukseen siitä, että ihmiskunnan taloudellinen ongelma tullaan ennen pitkää ratkaisemaan, minkä jälkeen voimme nauttia keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja ä essa yh d u u s i Tuleva man on useam a jakaa, av halutt eistyötä ja yht tehdä äisempään väh tyytyä teriaaliseen ma kseen. u t u l u k Rifkin k äsittelee yhteiskunnallisesta harmoniasta – Rifkinin ajatusten mukaan maailmanlaajuisesti verkostoituneessa yhteisössä. optimistinen tulevaisuudenkuva ja lukuisat esimerkit viimeaikaisista teknologisista harppauksista ovat erittäin miellyttävää luettavaa aikana, jolloin yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia vatvotaan julkisessa keskustelussa päivästä toiseen. Viime vuosien sanomaan turtuneelle teknologiapessimistille syntyy kuitenkin houkutus kyseenalaistaa monet kirjassa esitetyistä kehityskuluista. Onko todella mahdollista, että tulevaisuudessa voidaan kotikonstein valmistaa 3D-printtaamalla mitä hyvänsä tavaraa lähes pelkistä jätemateriaaleista? Entä voidaanko energiantuotanto todella uudistaa siten, että aurinko- ja tuulivoima sekä muut uusiutuvat energiamuodot riittävät kattamaan valtaosan maailman energiatarpeesta? Jos Rifkin odotukset teknologisesta kehityksestä osoittautuvat ylioptimistisiksi, myös hänen näkemyksensä yhteistalouteen siirtymisestä asettuu vaakalaudalle. Vielä mielenkiintoisempi kysymys on se, johtaisivatko Rifkinin kuvaamat teknologiset edistysaskeleet edes toteutuessaan kapitalistisen markkinatalouden korvautumiseen yhteistaloudelRifkinin la. Rifkinin kirjasta puuttuu tyystin kapitalistisen järjestelmän valta-analyysi, minkä seurauksena hän esittää siirtymän yhteistalouteen liian suoraviivaisesti. Vaikka Rifkin myöntää, että uudet teknologiset innovaatiot ovat synnyttäneet myös uutta voitontavoitteluun ja niukkuuden luomiseen perustuvaa kapitalistista toimintaa, hän uskoo, että yhteistalouden muodot, kuten osuuskuntatoiminta ja voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yrittäjyys, pääsevät tulevaisuudessa niskan päälle. Vakuuttavia perusteita Rifkin ei väitteelleen esitä. käsittelee kevyesti kapitalistisen rahatalouden keskeistä instituutiota eli rahoitusta, eikä hän usko esimerkiksi energiavallankumouksen edellyttämien infrastruktuuri-investointien rahoittamisen olevan ongelma. Rahataloudessa suuret investointihankkeet edellyttävät mittavaa velkarahoitusta, jota yksityiset toimijat eivät välttämättä saa. Nykymuotoisessa salkunhoitajakapitalismissa yksityiset rahavarat hakeutuvat kasvavissa määrin rahoitusmarkkinoille, eikä ole mitenkään selvää, että energiavallankumouksen edellyttämät investoinnit voitaisiin toteuttaa ilman julkista rahoitusta. Kun yhtälöön lisätään viime aikoina voimistunut julkisen velan pelko sekä yritysten ja kotitalouksien vähentynyt investointihalukkuus, näyttää siltä, että teknologiselle vallankumoukselle voi muodostua rahataloudellinen rajoite. Rifkinin hahmottelema yhteistalouden merkityksen kasvu edellyttääkin suuria muutoksia olemassa oleviin valtarakenteisiin ja ajattelutapoihin. Tulevaisuudessa yhä useamman on haluttava jakaa, tehdä yhteistyötä ja tyytyä vähäisempään materiaaliseen kulutukseen. Vaikka tavaroiden ja energian tuotannosta tulisi helpompaa, kehityksen vaikutus yhteiskuntaan riippuu ihmisten poliittista päätöksistä. Teknologinen edistys ei automaattisesti luo Rifkinin idealisoimaa empaattista ihmistä, jonka syntyminen on edellytys sille, että yhteistalous voi syrjäyttää kapitalismin. Rifkin Jussi Ahokas Jeremy Rifkin: The Zero Marginal Cost Society: The Internet of Things, the Collaborative Commons, and the Eclipse of Capitalism. Palgrave Macmillan 2014. 356 s. Kirjoittaja on tutkija, joka on kirjoittanut yhdessä Lauri Holapan kanssa Rahatalous haltuun -kirjan.
16 ajassa/ruoka 6 / 2014 Erä pakastemustikkaa vedetään pois myynnistä – haisee pakokaasulle ja maistuu bensalle. Yle 17.6. Ruokatohtori sananvalta Kirjoittaja toimii kansimiehenä ympäristöjärjestö Sea Shepherdin lippulaiva Steve Irwinille. Hyppänen kirjoittaa merta & sen asukkeja suojelevan laivan arjesta & suorasta toiminnasta. Pääministerit pahanteossa V a i k k a I s o v a l l i r i u t t a ja Tasmanian erämaat ovat Unescon maailmanperintöluettelossa, niillä menee kaikkea muuta kuin hyvin. Vuonna 2013 Tasmaniassa koettiin onnen päiviä, kun saaren metsistä lisättiin maailmanperintöluetteloon 120 000 hehtaaria. Nyt pääministeri Tony Abbottin johtama hallitus haluaa poistaa listauksen 74 000 hehtaarilta luonnontilaista metsää ja avata sen hakkuille. Kirveen alle on joutumassa myös 50 000 hehtaaria kansallispuistoa. Maailmanperintökomitea kokoontui kesäkuun loppupuolella Qatarissa, ja kokouksen asialistalla oli niin Tasmanian erämaiden poistaminen maailmanperintöluettelosta kuin Ison valliriutan suojeluluokituksen tiukentaminen. Australian Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta, jonka biodiversiteettiä esimerkiksi merten happamoituminen ja lämpeneminen tuhoavat huimaa vauhtia. Nykyisellä tuhovauhdilla elämän on arvioitu häviävän Isolta valliriutalta vuoteen 2030 mennessä. Tony Abbottin hallitus haluaa lisätä pökköä pesään ja on antanut luvan maailman suurimman hiilisataman rakentamiseen Queenslandin osavaltioon. Tämä on johtamassa miljoonien kuutioiden ruoppaamiseen koralliriutalta. Vielä enemmän tuhoa aiheuttaisi riutalle suunnitteilla oleva laivojen valtatie. Qatarin kokouksessa Unesco päätti, että Ison valliriutan suojeluluokituksen tiukentamista lykätään vuodella, joten toistaiseksi Abbottin hallitus selvisi varoituksella suunnitelmastaan rakentaa hiilisatama. Tasmanian erämaat sen sijaan päätettiin säilyttää maailmanperintöluettelossa. Unescon hallitus ja pääministeri eivät ole ainoita, jotka vähät välittävät kansainvälisistä suojelualueista. Haagin Kansainväliseltä tuomioistuimelta tyrmäävän tuomion vastaanottanut Japanin valaanpyyntilaivasto saa nyt tukea maansa pääministeriltä Shinzo Abelta, joka haluaa maansa aloittavan kaupallisen valaanpyynnin siitäkin huolimatta, että valaanpyynti kaupallisiin tarkoituksiin on ollut kiellettyä vuodesta 1986 lähtien. Japani on vihdoin avoimesti karistanut tieteellisen pyynnin viitan harteiltaan. Shinzo Aben mukaan maa aikoo kerätä valaista tutkimustietoa, joka on välttämätöntä valaskantojen hallintaan, eli valaiden tappamiseen. Maa on pitkään yrittänyt todistaa oikeaksi väitettään, jonka mukaan sukupuuton partaalle metsästetyt valaskannat ovat toipuneet riittävästi kestääkseen teollista pyyntiä. Japani ei ole kuitenkaan onnistunut tavoitteessaan. Austr alian laivat valmistautuvat lähtemään vuoden lopussa jälleen kohti Etelämannerta valvomaan Eteläisen jäämeren valaidensuojelualueen rauhaa ja koskemattomuutta. Meill ä Sea Shepherdill a Sonja Hyppänen Rakasta & pakasta osa 15 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. telupäissään varomattomasti siirrytään jo umpioimisen ja hapattamisen maailmaan. Tässä kohtaa kovapäisimmilläkin todellisuudentaju hämärtyy. Seuraavaksi säilöjä löytää itsensä hamstraamasta kellarit ja ullakot täyteen lasitölkkejä, surffailemasta Marttaliiton sivuilla ja kaivelemasta divareista ikivanhoja keittokirjoja (sillä ennenhän tiedettiin, miten asiat tehdään oikein). Jos huomaat hakeutuvasi mummojen seuraan, on peli lopullisesti menetetty. Säilöjäsuvun vesana tohtori tällä kertaa todella tietää, mistä puhuu. Tiedä, että syksyinen työvitutus ei ole ongelmasi, vaan ennemminkin säilöntäkautena jaksaminen. Marjojen stressaamiseen kuluvat viikonloput, otsalampun valossa yönhämärässä sienimetsäkätköillä käymiset ja etikanhuuruiset tunnit keittiössä vaikuttavat vakavasti sosiaaliseen elämään. Hilloamiseen, kuivaamiseen ja hapattamiseen käytetyt viikkokaudet ovat jo fyysisesti Vaiva: Kesäloman kolkutellessa uskon jälleen olevani puuhakas vapaaajalla. Sitä voisi paikata pari reikää seinässä ja suosikkivillapaidassa, pakastaa mansikoita ja, niin, mitä voisi säilöä? Syksyllä töissä tulee naposteltua kaikenmaailman suklaanamusia työvitutukseen. Voisiko jo kesällä säilöä raaka-aineita, joista voi tehdä helposti työpaikalle ja luennoille roudattavia snägyjä syksyn herkutteluun? Diagnoosi: Nyt et tiedä, mihin olet ryhtymässä. Säilöntäskenessä porttiteoria toteutuu salakavalan helposti. Pakastaminen on nykyisin jo yleisesti harjoitettu ja hyväksynnän saanut säilöntämuoto. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen siirrytäänkin jo mehujen keittelemiseen ja ujosti testataan hilloamista. Sitten, kenties aitojen makujen sokaisemana ja puuhas- Resepti Säilöjän energiapatukat 1 dl pähkinöitä/ manteleita 1 dl (kaura)hiutaleita 10 taatelia 2 dl (itse)kuivattua omenaa 1 dl (itse)kuivattua mustikkaa 2 rkl (itse)kuivattua karpalojauhetta 1 dl siemeniä (esim. kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä) ½ dl pellavansiemenrouhetta 1 tl vaniljajauhetta 1 dl Ruokatohtorin voikukkasiirappia (tee itse, katso ohje Fifistä, tai jos olet vasta aloittelija kaupan siirappia) 1 dl maapähkinälevitettä ½ dl kylmäpuristettua kookosöljyä ½ dl viinimarjamehua, itse keittämääsi tietenkin! 1. Rouhi pähkinät. Hienonna taatelit. 2. Sekoita kulhossa kuivat ainekset, taatelit, marjat ja omenat. 3. Kuumenna kattilassa koko ajan sekoittaen siirappi, koo- kova haaste. Epätoivoisimpien (ja sukulaisteni) tiedetään jopa suunnitelleen omenapuidensa kaatamista satoisina vuosina, kun mehustamisesta ei vain ollut tulla loppua. Lisäksi on hyvä huomioida, että kaikenlainen säilöminen aiheuttaa harhakuvia jääkaappitilan kapasiteetista. Pian olet vähintään kahden pakastimen ja kolmen jääkaapin loukussa. Säilönnän ytimessä ovat raaka-aineet, tekniikat ja tuotteiden jälkijalostus. Ota huolella valmistamasi antimet siis myös käyttöön kokkailussa, niin paluuta entiseen ei ole. Tervetuloa joukkoon! kosrasva, maapähkinälevite ja mehu. 4. Kaada neste kattilasta kuivien aineiden joukkoon. Sekoita massa tasaiseksi. 5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Voitele kevyesti öljyllä. 6. Painele patukkamassa leivinpaperin päälle tiiviiksi noin parin sentin paksuiseksi levyksi. 7. Kypsennä 150-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 30 minuuttia. 8. Leikkaa patukoiksi ja anna jäähtyä. voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 11.8. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. FOODWEB OMA KOTI… KULTTUURIAAMIAINEN Netissä foodweb.ut.ee 16.7. kello 15.45–17 Pori suomiareena.fi/ohjelma Ruokalautasen ympäristövaikutuksia voi laskea suomalaisvirolais-latvialaisella yhteistyöllä toteutetusta ilmaisesta nettipalvelusta. Sivulta löytyy myös muuta ruokatietoa. Asumisen hinta puhututtaa SuomiAreenan keskustelussa Oma koti kullan kallis, miksi?, jossa mukana ovat muun muassa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson sekä kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen. KESKIAIKAISET MARKKINAT 14.8. kello 9–10 Stoa, Helsinki www.stoa.fi/tapahtuma Nepalilaisella aamiaisella juhlistetaan Stoan 30- ja Helsingin suomenkielisen työväenopiston 100-vuotisjuhlaa. Ilmoittautumisohjeet löytyvät Stoan sivuilta. YRITYSVASTUU 15.–17.8. Linnanpuisto, Hämeenlinna www.keskiaikamarkkinat.fi 8.8. kello 17.30 Kääntöpöytä, Helsinki haarukanjalki.org Historiamarkkinoiden teemana on tänä vuonna ruoka ja juoma, mikä tarkoittaa pienpanimoiden ja paikallistuottajien läsnäoloa. Haarukanjälki-tapahtumien sarjassa puidaan elokuussa muun muassa halvan ruuan todellista hintaa. Puhumassa on ainakin Finnwatchin edustaja.
18 kesävinkkejä tanssi- jalta, arkkitehdiltä, pakettiautokuskilta, Anton Kallio, 23, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun opiskelija (Aalto-yliopisto), baletinharrastaja Normihomolehti kysyi ”Suosittelen pyöräilemään Vuosaareen Kallahden uimarannalle, joka on auringonpalvojille ja perheille vaihtoehto lähempänä luontoa. Siellä voi kahlata villiä kamomillaa kasvavalle ”camomilla”-saarelle, ja lähellä on myös Aurinkolahden Miami beach ja Cafe Kampelan pannukakut!” teksti janne siironen kuva mikko rasila säpojalta Mikko Puttonen, 19, muotiin hurahtanut valokuvaaja ja bloggari muutamalta muulta ke- ”Mun kesäsuositus on tanssia pellolla lämpimässä kesäsateessa!” blogikirjoittajalta ja Tomi Lappi, 23, tanssija ”Mun vinkki olis lähteä yksin kaupunkilomalle, vaikkapa Prahaan, Berliiniin tai Lissaboniin. Yksin matkustaessa saa tanssia oman pillin mukaan ja oppii sekä itsestään että tutustuu uuteen kaupunkiin ja sen ihmisiin uudella tavalla.” Joona Rautiainen, 23, vaatetussuunnittelun opiskelija (Aalto-yliopisto) pojat ”Kesälomalla pitää tehdä Suomi-roadtrippejä! Lisäksi kannattaa tsekkaa Kaikun ”GUGGENHEIM”-taideklubi torstai-iltaisin Helsingissä. Homodiskoiluun suosittelen Stroke-bailuja Kaikun Kammarissa.” KESÄN Pe 4.7. Helsinki Peijakas! Queerfeministinen punk/elektroklubi seksismittömyyden hengessä Helsingin Kalasataman Konttiaukiolla kaikille yksisarvisille ja taikakirahveille. www.facebook.com/peijakas La 19.7. Helsinki O-hoi, karhuja kannella! Bears on Board -risteily M/S Emmalla lähtee Helsingin Kauppatorilta kello 18. Emäntänä Lola Vanilla, dj:t Mr A, TATU V (Espanja), Jussi P. www.tiketti.fi ”Suosittelen oman mielimusiikin mukaisen floatin perässä tanssimista Tukholman Prideissa 2014 koko kulkueen ajan – vuoden bileet, nähdään siellä lauantaina 2.8.!” Juho Aalto, 26, fil. kand. (Tukholman yliopisto 2013), vertailevan kansainvälisen oikeustieteen maisterintutkinto-opiskelija (Helsingin yliopisto) HOMOMEMO Pe–la 25.-26.7. Lempäälä H2Ö-festarit. Genret on nii pal lääst siison! Turun Ruissalon telakka täyttyy ulko- ja kotimaisella vaihtoehtomusiikilla ja muulla poikkitaiteellisella ohjelmalla. www.h2ofestival.fi 18.–19.7. Turku Sadepäivien ratoksi KAVI tarjoaa elokuvateatteri Orionissa sarjan hienoja Jim Jarmuschin elokuvia, kuten Only Lovers Left Alive, jossa näyttelee ihana Tilda Swinton. www.kavi.fi 16.8. asti, Helsinki Koonnut: Timo Varamäki ”Kesällä kannattaa pulahtaa Vantaanjokeen. Pikkukosken lisäksi sen varrella on monta pienempää otollista uimarantaa.” Sampo Kivistö, 23, pakettiauton kuljettaja ”We love the 90’s -festivaali Suvilahdessa elokuun vika viikonloppu. Takuuvarmaa ysärijyystöö ja ihania muistoja nuoruudesta. Bonusvinkkinä baari-illan jälkeinen uinti Eiranrannassa: virkistää hikisen ja kesäisen baarin jälkeen ja poistaa krapulaa.” Juha Kivistö, 26, arkkitehtuurin opiskelija (Oulun yliopisto), arkkitehtiylioppilas (Trium Arkkitehdeilla, Helsingissä) Puntala Rock -festarit. Punk on queeria! Hardcoren ystävät – suunta Lempäälään! www.puntala-rock.net
19 sia fa n i k i rje pyhäinhäväistys S ia, olet virkistävä poikkeus valtavirtapopissa. Et ole monikansallisten yhtiöiden tuotantopalavereissa kehitelty konsepti, vaan muusikko ja oma luomuksesi. Olet vilahdellut elämässäni usein. Mukanani jo kauan kulkeneet irralliset kappaleet ovat kuitenkin jääneet vaille kasvoja. Artistin nimeltä Sia löysin varsinaisesti vasta äskettäin. Huomaamattomuus kuvaa koko uraasi. Olet saanut listasijoituksia jo ennen viime vuosien läpimurtoa. Tämä on kuitenkin tapahtunut kulisseista käsin. Olet yksi harvoista naisista, joka on kasvattanut tähteytensä tuottajana ja lauluntekijänä. Mitä enemmän sinuun perehdyn, sitä kiinnostavammaksi muutut. Timantit: Viisi hittiä Sialta 1. Sia: Chandelier (2014) Uuden 1000 Forms Of Fear -levyn ensimmäinen single ja Sian soolouran suurin hitti. Olet superlahjakkuus 2. Rihanna: Diamonds (2012) tuotanto- ja kirjoituspuolella. Kaikki haluavat palan sinusta. Olet taloudellinen voima, ja tämä vakuuttaa myös ne, joille sooloartistina olisit liian vaikeasti määriteltävä. Sinulla on kyky tehdä oikeat kappaleet oikeille artisteille ja saada ne kuulostamaan siltä kuin haluat. Esimerkiksi Rihannalle kirjoittamasi Diamondsdemo on hyvin samankaltainen lopullisen version kanssa. On kutkuttavaa, että heteronormatiivisten valtavirtatähtien kautta saat särmikkään äänesi kuuluville. Viimeistään Rihannan levyttämä Diamonds sai suuret levy-yhtiöt tajuamaan Sian hittipotentiaalin. 3. David Guetta ft. Sia: Titanium (2011) 2010-luvun I Will Survive, jonka Sia kirjoitti 40 minuutissa. 4. Beyoncé: Pretty Hurts (2013) Sia kirjoitti Beyoncen uusimmalle kolme kappaletta. 5. Celine Dion: Loved Me Back To Life (2013) Sia onnistui puhaltamaan eloa jopa vanhaan pölyiseen Celine-rukkaan. selkäisyyttäsi. Toit esille samansukupuolisen suhteesi Le Tigren JD Samsoniin luonnollisella tavalla avioitumisaikeisiin viitaten. Et koskaan esittänyt, ettet olisi kiinnostunut koko sukupuolen spektristä. Toteatkin, ettet tullut myöhään kaapista, tulit vain myöhään kuuluisaksi. Joustava, maanläheinen suhtautumisesi seksuaali-identiteetteihin on piristävää aikana, jolloin lesbopusut ovat Kate Perryn kaltaisille tähdille vain PRtempauksia palkintogaaloissa. Maailmassa, jossa tähtiä synnytetään kykykilpailuissa, tarvitsemme kaltaisiasi esikuvia. Ihmisiä, jotka osoittavat että päättäväisyydellä, lahjakkuudella ja töitä tekemällä syntyy kestävämpi menestys. Vihdoin lähes vuosikymmenen musiikkiasi kuunnelleena yhdistän kasvot, henkilön ja äänen. Äänesi rauhoittaa ja koskettaa. Kiitos. Jari Koljonen Sia: 1000 Forms Of Fear. julkaistaan 8. Heinäkuuta. kkejä Älä haaskaa skumppaa, queermartta opastaa M Ihailen rehellisyyttäsi ja suora- Maikki Eronen n K e s äv i Menestyksesi todistaa, että lahjakas naisartisti voi myös muovipopin maailmassa nousta huipulle ilman seksikkyyden korostamista. Olet kypsä nainen, jonka ulkonäkö ei asetu samalla tavalla kauneusihanteisiin kuin levy-yhtiön stailaamien popprinsessojen. Ylituotetun kuoren puuttuessa huomio keskittyy musiikkiin. artat ja Martit ry on osa perinteistä marttatoimintaa – rypytetään piirakkaa, valmistetaan munaa monella tapaa ja tehdään käsitöitä – mutta heillä on myös muuta annettavaa Marttaliitolle. ”Marttatoiminta on usein yhdistetty konservatiivisuuteen, naisiin ja ydinperheeseen” , sanoo Martat ja Martit ry:n hallituksen puheenjohtaja Maikki Eronen. ”Martat ja Martit ry on tietääkseni ensimmäisiä marttatoiminnan muotoja, johon myös miehet pääsivät mukaan, ja lisäksi se tuo toimintaan perinteisistä poikkeavia perhe-, ihmis- ja arvokäsityksiä. Vaikka kyllä nykyään myös perinteiset martat ovat hyvin moderneja.” Martta- ja Martti-porukan queer-henkisyys näkyy parhaiten vuosittain järjestetyssä Queer-Lucia-juhlassa, jossa Lucia-neitonen ei luonnollisesti aina – jos koskaan – ole neitokainen tai vaalea. ”Meillä on mukana homoja ja heteroita, eri ammattikuntien edustajia, ja tervetulleita ovat ihan kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kädentaidoista ja kotoilusta”, Eronen kertoo. Muuta Marttojen ja Marttien perinteistä toimintaa ovat sieni- retket, joille osallistuu isovanhempia, ystäviä, Siperian Marttoja ja muita sieniin meneviä, kaupunkikävelyt, teatterikäynnit sekä ruoka- ja maistelukurssit. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, ja mukana on aina runsaasti hyvää syötävää nyyttäriperiaatteella. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa ja kädentaitojen harjoittelua HeSetan tarjoamissa tiloissa. 1. Viiniä voi käyttää siivoamiseen: siivoaminen on paljon hauskempaa, ja lopputulokseen on helpommin tyytyväinen. Heli Yli-Räisänen www.facebook.com/ martatjamartit & martatjamartit.fi 2. Jos asunnossa oleva karhu tai muu karvainen elukka haisee pahalta, lähetä se pois asunnosta haisemasta ostamaan viiniä. Sen voi myös pestä. 3. Mirrin karva vaatteissa ja huonekaluissa voi käydä hermoille – mirrin voi imuroida, mutta sheivata ei saa. 4. Jos bileistä jää viiniä tai siideriä yli, pakasta ne kuutioiksi ja jäähdytä kesäinen booli niillä. Muista juhlissa ja kesäkuumalla myös perheen karvaisia jäseniä – karhuja, mirrejä, koiria, mitä näitä nyt on – ja lisää juomakuppiin jääkuutioita (ei niitä eilisten bileiden jäädytettyjä skumppakuutioita lemmikkiystäville kuitenkaan).
118x156mm_Voima_nro6.indd 1 18.6.2014 10:48:50 OLE HYVÄ. EKOLOGINEN. TURVALLINEN. KOTIMAINEN. OSTA ISOT TÄYTTÖKOOT SUORAAN KOTIISI, (etu 31.8.2014 asti) yli 100 euron ostoksista 10 e alennusta koodilla: VOIMA1 www.olehyvaluonnontuote.fi Tervetuloa Työväen Musiikkitapahtumaan 24.-27.7. ja Maailmantango-festivaalille 19.-21.9.! Tee solidaarisuusteko ja osta festivaalilippusi solidaarisena kahden euron lisähintaan. Tuet ihmisarvoista työtä kehitysmaissa. www.solidaarisuus.fi Solidaarisuusartisti Yona esiintyy: Työväen Musiikkitapahtuma, la 26.7. www.valmu.com Maailmantango-festivaali, pe 19.9. www.maailmantango.net