fifi
6 -el 1 heinä 201 okuu
i .voima.f
TU E
RIIPPU M
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
LE HAVRE:
AINA ON TOIVOA
S.16
6
liite kynnys
Voima pilasi Suomen tulevaisuuden 6 Rakkaudella, Ikea 15 Nettiraha bitcoin tuo huumeet himaan 23 SMC Lähiörotat 38
IS
Valtakunn
M IA
. TIL A A V
OI
k y n ny s
á 5 euroa 2011 / No 2 /
allinen
vamm
aisten
ihmisten
perus-
oikeu ja ihmis
sjärjestön
äänenkan
nattaja
á5 2011 / No 2 /
Aloita päiväsi God Morgon EKO täysmehulla
Runsaasti hedelmälihaa sisältävä 100% luomutäysmehu. Aamumehu parhaimmillaan.
6
TEKSTI KUVITUS
6
SUSANNA KUPARINEN VEERA VARTIAINEN
2011
Väärin vuodettu
RKP:n pääneuvottelija harmaan talouden työryhmässä paljastui pääomapiirien edunvalvojaksi. Peter Storsjön mielestä julkisuus pilasi hyvän ohjelman: "Todella törkeetä".
Muistiosta kävi ilmi, että kokoomus ja RKP vastustivat demareiden laatimassa pohjapaperissa lähes kaikkia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi. Kokoomus ja RKP suhtautuivat vastentahtoisesti muun muassa viranomaisten tietojen saannin helpottamiseen, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvontaan ja sijoitusten läpinäkyvyyteen. Kokoomuksen ja RKP:n neuvottelijat kieltäytyivät kommentoimasta muistiota ja sen sisältämiä tietoja, koska neuvottelut olivat kesken. Kokoomuksen Ben Zyskowicz luonnehti vuotoa Iltalehdessä propagandaksi.
O K O O M U K S E N edustajina neuvottelupöydässä istuivat sisäministeri Anne Holmlund ja kansanedustaja Arto Satonen. Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson oli RKP:n neuvottelija. Mutta Henriksson ei ollut RKP:n neuvottelijoista ainoa. Hänen lisäkseen neuvottelemassa oli myös Thomas Bergman, entinen Astrid Thorsin erityisavustaja. "Sitten siellä pyöri sellainen äijä, ilmeisesti joku pankkiiri, joka oli aina päättämässä RKP:n kantaa kysymyksissä, jotka olivat puolueelle erityisen hankalia", eräs neuvotteluja seurannut lähde kertoo. Lähteen mukaan Henriksson ei itse asiassa ollutkaan puolueen pääneuvottelija, vaan kyseinen mies. Soittelukierroksen jälkeen selviää, että RKP:n isännän ääntä käyttänyt kolmas neuvottelija oli entinen finanssialan johtohenkilö, nykyinen tilanomistaja Peter Storsjö.
Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Näiden sanojen takaa löytyvät hallituksen yhteiset arvot ja koko hallituksen toimintalinja", tuore pääministeri Jyrki Katainen (kok) luonnehti uutta hallitustaan eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta, jolloin hallitus toi ohjelmansa eduskunnan luottamusäänestykseen. Siltä varalta, että avainkäsite uhkaisi jäädä epäselväksi, Katainen tarkensi vielä: "Avoin on sulkeutuneen vastakohta." Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat arvoja, joita jokainen poliitikko osaa tänä päivänä peräänkuuluttaa. Arvot eivät kuitenkaan vaikuta pidemmälle kuin puheisiin. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä hallitusneuvottelut, joista ei 13 + 5 päivän aikana herunut julkisuuteen mitään tietoa. Säätytalolla päivystävien toimittajien piti aikaa tappaakseen uutisoida poliitikkoja ahdistelevista variksista ja Alexander Stubbin jäätelöostoksista. Jos hallitusneuvotteluja ja politiikkaa ei tehdä avoimesti jää jäljelle yksi vaihtoehto: jonkun on osoitettava poliitikkojen kaksoisstandardit, ja politiikka muutetaan avoimeksi vaikka väkisin.
K
V
O I M A - lehdelle vuodettiin hal-
litusneuvottelujen harmaan talouden työryhmän muistio. Voiman verkkolehti Fifi uutisoi muistiosta 12. kesäkuuta. Muistio oli päivätty 25. toukokuuta, eli se oli laadittu sixpack-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen puolivälissä.
vaikuttaa avomieliseltä ihmiseltä. Heti puhelun alussa käy ilmeiseksi, että hän on todella harmistunut muistion vuotamisesta ja Fifin uutisesta. "Tommoset ihmiset kun kirjoittaa tommosta pitäisi laittaa vankilaan, koska nehän niinkun tekee, yrittää tie-
S
TORSJÖ
ten tahtoen tehdä hallaa koko kansakunnalle." Storsjö on pahoittanut mielensä, koska RKP:n tarkoitusperät on ymmärretty täysin väärin. "Kaikki halusi torjua sydämestään harmaata taloutta ja te rupeatte sellaista roskaa kirjoittamaan. Häiritsemään tuota meidän työtä tuolla työryhmässä. Se on niinku todella törkeetä." Kumpi teistä oli keskeisempi neuvottelija tässä ryhmässä, sinä vai Anna-Maja Henrikson? "Mä olin se keskeisin. Sen takia mä nyt hermostun tässä kun sä puhut todennäköisesti sen kanssa joka oli kaikkein keskeisin. Rupeet niinku kirjoittamaan roskaa lehtiin ja häiritsemään hallitusneuvotteluja." torjunnassa eniten keskustelua on tänä keväänä herättänyt valtiovarainministeriön työryhmän laatima 500-sivuinen lakipaketti, joka sisältää useita omistusten läpinäkyvyyttä heikentäviä lakiehdotuksia. Niistä etenkin niin sanotun hallintarekisteröinnin, omistusten salaamisen, laajentaminen suomalaisiin sijoittajiin ja yrityksiin on huolestuttanut poliisia ja verottajaa. Julkisesti poliitikot ovat suhtautuneet omistusten salauksen laajentamiseen kielteisesti. Muistiosta paljastuu, että RKP haluaa omistusten salauksen osaksi suomalaista järjestelmää. Kokoomuksen asennetta voisi kuvailla varovaisen uteliaaksi. "Poliisi pelkää harmaan talouden ja sisäpiirikauppojen kasvavan. Verottaja puolestaan uskoo tiedonsaantinsa vaikeutuvan ja veronkierron lisääntyvän",
STT uutisoi 14. kesäkuuta. Samassa jutussa poliisi totesi, että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä. Sijoitustoiminnan läpinäkyvyyden kannalta oleellista olisi lisätä viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Harmaan talouden työryhmän pohjapaperissa vaadittiin, että viranomaisten mahdollisuuksista saada tietoja huolehditaan. RKP kuitenkin lisäsi
miset oset ih " Tomm irjottaa kun k pitäisi osta tomm nkilaan." va laittaa
vaatimukseen varauksen: "vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa". Kirjauksen voi tulkita niin, että suomalaisten yritysten kilpailukyvyn nimissä harmaata taloutta voidaan tarvittaessa vaikka kasvattaa. muistion sekä poliisin ja verottajan kriittisten kommenttien myötä hallitusneuvotteluissa RKP ja kokoomus joutuivat vetäytymään harmaan talouden torjuntaa vesittävistä vaatimuksistaan. "Pahimmillaan" hallitusohjelman seurauksena Suomen finanssimarkkinoilta kitketään rikollisuus, omistusten salaaminen ja vaikeutetaan veroparatiisien toimintaa.Tätä Storsjö
NYBYN HARMAA EMINENSSI
J O S V E R O N K I E R T O haluttaisiin kuriin, eikö RKP:n vastustama viranomaisrekisterien jakaminen ole ihan olennainen asia? "Mistä sä tiedät? Kuinka monta vuotta sä olet ollut arvopaperimarkkinoilla töissä? Mä olen ollut 35 vuotta", Storsjö kuittaa. Peter Storsjö on entinen Aktia-pankin pääomahallinnon johtaja. Lisäksi hän toimi myös kovista katteistaan kuuluisan Fondita-rahastoyhtiön toimitusjohtajana 2000-luvun alkupuolel-
la. Hän tuntee pääomapiirit kuin omat taskunsa. Nykyään entinen pankkimies toteutti lapsuutensa unelman ja perusti lihakarjatilan Karjaalle. Hän omistaa Nybyn kartanon ja istuu maanomistajien liiton hallituksessa. Storsjö istuu myös RKP:n elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajan pallilla. Neuvottelukunnan tehtävä on "lisätä elinkeinoelämän ja puolueen välistä vuorovaikutusta". Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Björn Wahlroos. Vuonna 2008 Nybyn isäntä kuittasi 2,4 miljoonan euron pääomatulot. Se oli Suomen 129:ksi suurin pääomatulopotti kyseisenä vuonna.
T
ALOUSR IKOLLISUUDEN
harmittelee. "Nyt me käännetään laiva sellaiseen suuntaan, että se menee niinkuin ihan päinvastaiseen suuntaan kuin muissa maissa. Ja se oli niinkun todella vastuutonta teiltä." Nykyinen hallitusohjelma sisältää lukuisia ratkaisumahdollisuuksia talousrikollisuuden torjumiseksi. Harmaan talouden kitkeminen saa Storsjön pohtimaan finanssimarkkinoiden ja rikollisuuden perimmäisiä kysymyksiä: kumpi tulee ensin, markkinat vai rikollisuuden torjunta. "Toi on sama niinkuin jos sä kysyt onko olennaisempaa että onko kana vai muna? Kumpikin on yhtä olennaisia. Muuten meillä ei ole kanoja eikä munia. Tää on just sama juttu. Joku sulla on markkinat tai sitten ei ole markkinoita. Joko sä kitket harmaan talouden tai sitten sä et kitke. Eihän niitä voi erotella, niiden pitää olla rinnakkain." Storsjön logiikalla harmaa talous eli rikollisuus on olennainen osa finanssimarkkinoita. Markkinoita ei voi olla ilman rikollisuutta. Rikollisuuden vastainen toiminta pelästyttää pääoman pois Suomesta veroparatiiseihin. tullut oikein hyvä siitä harmaan talouden torjuntaohjelmasta? "Se teidän artikkeli johti siihen että ruvettiin keskustelemaan sellaisesta käytännöstä, joka olis johtanut siihen, että kaupat olisi siirretty ulkomaille." "Se oli kova työ saada siedettävään tulokseen se lopputulos. Oli lähellä että olisi tullut ongelmia koko Suomelle." Lopullisessa hallitusohjelmassa todetaan harmaan talouden torjun-
V
UODETUN
E
I K Ö S S I I TÄ
susanna kuparinen
6
2011
7
taa käsittelevässä luvussa: "Hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistusten julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämistä vähintään nykytasolla." Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että hallintarekisteriä ei voida ottaa käyttöön, sillä sen myötä omistusten julkisuus katoaisi. Storsjö antaa haastattelussa silti ymmärtää, ettei peliä ole menetetty. "Siedettävä lopputulos", johon hän on aiemmin viitannut, löytyy hallitusohjelman harmaan talouden torjuntaa käsittelevän osion toiseksi viimeisestä kappaleesta. Siihen on kirjattu, että "[arvopaperien hallintarekisteröinnin] valmistelussa otetaan huomioon kilpailijamaiden vastaava sääntely ja verotuskäytännöt EU-lainsäädännön kehitys huomioiden. Valmistelun yhteydessä arvioidaan myös uudistusten vaikutukset suomalaisen finassialan kilpailukykyyn ja edellytyksiin." Kirjaus muistuttaa huomattavan paljon finanssialan etujärjestöjen kantoja. Kirjaus on ristiriidassa julkisuusvaatimusten kanssa ja mahdollistaa hallintarekisteröinnin laajentamisen kilpailukyvyn nimissä. Storsjö on kirjauksesta ylpeä. "Se on just niinku siinä lukee." Eli omistusten salaaminenko on ihan hyvässä vauhdissa edelleen, sitäkö sä tarkoitat? "Mitä, omistusten sal... mitä? Eihän kukaan halua salata mitään, mitä? Mistä sä oot saanut päähän että joku haluaa salata jotakin?" Hallintarekisterissä on nimenomaan kyse siitä että omistukset salataan. "Tekö hallitsette näitä arvopapericlearing asioita? Mikä tausta teillä on, joka oikeuttaa tällaiseen, että esiinnytte asiantuntijana tässä asiassa?" näkee ongelmana sen, että Suomessa oltaisiin siirtymässä tarkempaan valvontaan kuin muissa EU-maissa. Eli mallioppilaan manttelia ei finanssialan valvonnan tule ottaa harteilleen "Sijoitukset olis karannut ulkomaille. Olis pakotettu hallitus tekemään sellaisia päätöksiä, että me perustetaan sellainen systeemi joka ei ole missään muualla. Siis mistä systeemistä tässä oikein puhutaan? "Siitä, että me oltais otettu eri raideleveys Suomeen arvopaperimarkkinoilla kuin kaikissa muissa maissa." Storsjön harmiksi raideleveydet vaihtelevat jo nyt ympäri Eurooppaa. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä Euroopan laajuista järjestelmää. Hallintarekisteri on vain yksi osa finanssimarkkinoita. Maissa, joissa hallintarekisteri on käytössä, myös valvonta on eri tasolla kuin Suomessa. Juuri valvontatoimia kokoomus ja RKP pyrkivät parhaansa mukaan neuvotteluissa torppaamaan. Helsingin pörssin näivettyminen ja pääoman karkaaminen ulkomaille ei johdu omistusten julkisuudesta. Päin vastoin, avoimet markkinat ehkäisevät finanssikriisin kaltaisia ongelmia. Storsjö on kritisoinut pamfletissa Onnenpyörä vai venäläinen ruletti (2009) sijoitusrahastoja siitä, että niiden vuoksi sijoittajat eivät aina tiedä mitä omistavat. Nyt Storsjö on kuitenkin ajamassa järjestelmää, jossa sen paremmin viranomaiset, yhtiöiden johtajat kuin mediakaan eivät tiedä, ketkä oikeastaan omistavat suomalaiset yritykset.
AVANTI!
" V I I K K O N I P E L A S T U S olisi... ei, koko vuosi olisi pelastettu, jos Ison-Britannian hallitus kopioisi itselleen yhden sivun Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmasta", kirjoittaa ChristianAid-kehitysjärjestön Trace the Tax -kampanjan koordinaattori Alasdair Roxburgh järjestön blogissa 21. kesäkuuta 2011. Mistä on kyse? Roxburgh viittaa Kataisen I hallituksen linjauksiin veroparatiisien ja kansainvälisen veronkierron torjunnasta. Koalitiohallituksen ohjelmassa linjataan, että tulevaisuudessa "Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa". Tavoite on kunnianhimoinen, ja sitä tuetaan listaamalla useampia konkreettisia tavoitteita. V I H R E Ä Ä V A L O A näytetään esi-
yritysten velvoittamisesta maakohtaiseen raportointiin. Samalla paljastuisi kansainvälisen verosuunnittelun mittakaava. Toiseksi hallitus tulee ajamaan automaattista, monenkeskistä verotietojen vaihtoa valtioiden välillä. Lisäksi hallitus tulee selvittämään mahdollisuuksia korvata nykyiset, vesitetyt veroparatiisien mustat listat tiukemmilla listauksilla. Tällä hetkellä niiltä pääsee pois helposti. Linjaukset ovat muotoiluiltaan tyypillisiä Kataisen I hallituksen tavoitteita: niiden avulla voidaan tehdä erittäin paljon, jos poliittista tahtoa löytyy. Toisaalta "edistäminen" ja "selvittäminen" on mahdollista tehdä myös rimaa hipoen.
Polina Kopylova:
Kesä
"Kerran näin unessa itseni ja ystäväni grillaavan lumikasojen keskellä. Tuossa unessa oli enemmän todellisuutta kuin kesässä, joka on tulossa kunnes lähtee." Polina Kopylova miettii kesäkolumnissaan käsillä olevan vuodenajan todellista luonnetta.
Matti Ylönen
Kirjoittaja tutkii veroparatiiseja. Matti Ylönen: Veroparatiisit. 20 ratkaisua varjotalouteen. Into Kustannus 2008.
merkiksi aloitteelle monikansallisten
KOKOOMUS VAIKENEE
K A N S A N E D U S T A J A Arto Satonen oli sisäministeri Anne Holmlundin kanssa kokoomuksen neuvottelija harmaan talouden työryhmässä. Kun Satoselta tuolloin pyydettiin kommenttia vuodettuun muistioon, hän kieltäytyi vedoten keskeneräisiin neuvotteluihin. Hallitusneuvottelut ovat nyt ohi. Mitä mieltä olet hallituksen harmaan talouden ohjelmasta? "Mulla ei ole tähän mitään kommentoitavaa. Teidän uutisointi sen muistion pohjalta, jonka joku teille vuoti, oli aika tarkotushakusta ja yksipuolista." Olisin kirjoittanut kokoomuksen näkemyksen muistiosta, jos sellaisen olisin saanut. Sinulla olisi nyt mahdollisuus kertoa kokoomuksen kanta. "Joo ei kiinnosta kuule." E D E L L I S E S S Ä hallituksessa arvo-
alaisuuteen. Virkamiestyö tehdään edelleen VM:ssä, mutta poliittinen valta siirtyy elinkeinoministeriöön. "Kokoomus halusi arvopaperiasiat mahdollisimman kauas valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta", eräs demarivaikuttaja aprikoi. Samantyyppisiä spekulaatioita liikkuu myös virkamiehistössä. Arvopaperimarkkinoiden intressiryhmät ovat kokoomuksen tärkeitä taustavaikuttajia. Omistusten salaaminen ja muu arvopaperilainsäädännössä parhaillaan tapahtuva liikehdintä haluttiin saada omalle luottomiehelle. Häkämies ei suostunut kommentoimaan Voimalle hallintarekisterin suhteen tehtäviä jatkotoimenpiteitä.
GMO-perunan nousu ja tuho Pellonvapautusrintama belgialaisittain.
Gentin yliopiston biologian laitoksen ja saksalaisen kemiajätti BASF Plant Sciencen yhteisproduktio geenimuunnellun perunalajikkeen koeviljelmä Wetterenin maanviljelysalueella oli vilkkaan keskustelun aihe koko valmistelunsa ajan. Kevätkaudella 2011 kylvetty, eri kasvitaudeille vastustuskykyiseksi geenimuunnellun perunan koeviljelmä ympäröitiin kaksinkertaisin aidoin, valvontakameroin ja liikkeentunnistimin. 29. toukokuuta pellonvapauttajat vyöttivät kupeensa siirtyäkseen puheista tekoihin. Yli 400 osanottajaa eri puolilta Belgiaa sekä lähimaista kokoontui kansalaistottelemattomuutta, konferenssia ja maatilatoria yhdistäneeseen tempaukseen aikeenaan kaivaa ylös geenimuokatun mukulat istuttaen tilalle luonnonmukaisesti tuotettuja lajikkeita. Puheenvuoron saivat niin kansalaisjärjestöt, biologit kuin maatalouselinkeinon harjoittajat.
Riia Colliander
Kesäkuun alussa julkaistiin mielipidetutkimus suomalaisten suhteesta geenimanipulointiin: 75 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei geenimanipulointia tarvita ruuantuotannossa. Lue lisää Fifistä.
Susanna Kuparinen
Ex-sisäministeri Anne Holmlund (kok) & oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) eivät suostuneet kommentoimaan harmaan talouden muistiota tai hallitusohjelmaa Voiman pyynnöistä huolimatta.
S
TORSJÖ
fifin luetuimmat
1. Susanna Kuparinen & Jari Hanska: Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa
Vuodettu muistio paljastaa, että puolueiden neuvottelijat vaativat poistoja keskeisimpiin toimenpiteisiin.
ajalta 27.5.23.6.2011
paperimarkkinat, ja siten myös omistusten läpinäkyvyyden lainsäädäntö, kuuluivat valtiovarainministeriön kakkosministerille, hallinto- ja kuntaministerille. Kataisen I hallituksessa arvopaperimarkkinat siirtyvät yllättäen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok)
Olipa hyvä, että kokoomusnuoret ottivat Orwellin puheeksi, kirjoittaa Veera Hidas-Elina.
4. Susanna Kuparinen: Talousryhmän 13 päivää
Hallitusneuvottelut kaatuivat talousryhmän erimielisyyksiin. Mitä ryhmä oikein esitti?
Storsjöllä on kuitenkin tarjota ratkaisu talousrikollisuuden kuriin saamiseksi. "Pitää valvoa ja niin paljon kuin ikinä voidaan." Mikä se on se "niin paljon kuin ikinä voidaan?" "Että laitetaan insinöörit töihin, että ne keksii sen systeemin. Voidaan laittaa kaikki Suomen terävimmät insinöörit töihin, että ne saa ATK-systeemit pelaamaan." Medialle talousrikosten ja finanssimaailman penkominen ei kuitenkaan kuulu. "Mutta ei niin, että joku lehtimies teidän lehdestä rupeaa ohjaamaan systeemiä sellaiseksi, että siirretään koko toiminta ulkomaille. Todella hävytöntä!"
Y
L L ÄT TÄ E N
Storsjö on finanssialan luottomies. Harmaan talouden työryhmän tehtäviin kuului haalia takaisin edes osa Suomesta ympäri maailmaa piilotetut jopa 45 miljardia veroeuroa. On ongelmallista, ettei näin tärkeän työryhmän kokoonpanoa ole missään julkaistu. Avoimuuden nimissä olisi hyvä kertoa julkisesti ketkä hallitusohjelmaan pääsevät kantojaan kirjoittamaan. RKP:n kunniaksi on sanottava, että sen kolmesta neuvottelijasta kaksi kommentoi neuvotteluja ainakin jälkeenpäin. Sen sijaan avoimuutta peräänkuuluttava kokoomus vaikeni täysin. Aika näyttää jatkuuko radiohiljaisuus koko hallituskauden.
Vuodettu muistio & muuta lisämateriaalia Fifissä.
2. Susanna Kuparinen: Pelasiko Katainen vasemmistopuolueet ulos neuvotteluista tarkoituksella?
Fifi käy läpi dramaattisen keskiviikon vaiheet hetki hetkeltä.
5. Pontus Purokuru: Rivo talousprofeetta
Antti Ronkainen avaa talousanalyysia kansankielellä.
6. Anu Harju: Raja vuotaa
Turvapaikanhakijoiden henkilötietoja löytyy vihaa lietsovasta ääriliikkeen blogista. Miten salaisia tietoja päätyy internetiin?
3. Veera Hidas-Elina: Orwellilaiset kokoomusnuoret
blogeissa kesäkuussa
Nina Sarell Elsi Hyttinen
Jakamisesta
Jakamisesta on muodostumassa elämääni jotakin uutta, se on taianomainen kierre.
Kaupunkilainen maalla
Olen toki lukenut haravasta ja hevosesta.
neuvotteluihin osallistunut henkilö kehui, että Storsjön asenne neuvotteluissa oli tavallaan reilu. "Ei jäänyt epäselväksi keiden intressiryhmien etuja hän ajoi."
E
RÄS
8
6 6
2011
kulttuuri
puolueista taitavimmin osannut pyydystää uusia notkeita äänestäjiä. Esimerkeiksi Kantola nostaa Jan Vapaavuoren ja Alexander Stubbin. "Vapaavuori oli edellisen hallituksen vihrein ministeri ja Stubbkin on onnistuneesti rakentanut notkean imagon, jossa puolustaa homoja ja markkinoi itseään tosi miesten urheiluharrastuksilla", Kantola kertoo Fifin haastattelussa. että kaikki kerralla muuttuisi. Säätytalon salaiset neuvottelut herättivät ärtymystä niin nuoren polven journalisteissa kuin äänestäjissäkin. "Journalismista on tullut entistä ärhäkämpää, kun se ei enää kiinnity puoluepolitiikkaan. Mutta avoimempaa julkisuudesta tuskin on tullut. Notkeus ei tarkoita, että
E I PÄ S I LT I P I D Ä L U U L L A ,
häirintä
"Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi." Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 17.6.2011
Notkeus ei tarkoita avoimuutta
Helsingin yliopistosta arvioi, että kevään 2011 eduskuntavaaleissa liikkuvat äänestäjät kävelivät perinteisten luokkapuolueiden äänestäjien yli. Kantolan tutkimusryhmän kirja Hetken hallitsijat ilmestyi pari viikkoa vaalien jälkeen. Kantolan mukaan kokoomus on
TUTKIJA ANU K ANTOL A
nuoremmat sukupolvet olisivat entistä avoimempia."
Anu Kantola (toim.): Hetken hallitsijat. Gaudeamus 2011. 229 s. Jorma Mäntylä haastatteli Anu Kantolaa kesäkuussa. Lue haastattelu Fifistä.
toimittanut Kimmo Jylhämö
LEIKKI KAUKANA. Monien käsitys sodasta on peräisin elokuvista. Taiteilijakollektiivi Dorothy kertoo sodan traumatisoimista sotilaista tarinoita, joita ei haluta kuulla.
Omppu Noksun perässä
Networks myönsi lopulta, että oli virhe myydä Iraniin valvontateknologiaa, joka auttoi osaltaan maan hallitusta tukahduttamaan parin vuoden takaiset demokratiamielenosoitukset. Nyt Apple suunnittelee tappokatkaisinta, jolla voidaan estää omppufirman kännykän videokameran käyttö esimerkiksi rockkonsertissa tekijänoikeudellisista syistä. Jos aikeet toteutuvat, Voima pyrkii pitämään sen salassa eikä kerro millekään pahan valtion johtoportaalle uusista mahdollisuuksista tukahduttaa oireilevan kansan liikehdintää muuallakin kuin rytmimusiikin äärellä. http://ht.ly/5pvMM
NOKIA SIEMENS
Pipi tuli
Koulutettuaan nuorensa tappajiksi yhteiskunta hylkää heidät.
Hei me sotasepitetään
P E R S I A N L A H D E N S O D A S S A aikanaan väitettiin, että Saddamin joukot nakkasivat keskosia kaapeista. Sitten puhuttiin Irakin joukkotuhoaseista... Nyt, samalla kun Libyaa "moukaroidaan" (tätä sanaahan käytetään kun pahaa maata pommitetaan), Libyan johtajaa Muammar Abu Minyar al-Qaddhafia on syytetty joukkoraiskausten järjestämisestä. Näin Qaddhafista on tullut entistäkin pahempi ihminen. Ei tässä Voima ole pahiksia puolustelemassa, mutta joku roti sotauutisointiin, ettei siitä tulisi sotapropagandaa. Ainakaan kesäkuun loppuun mennessä Amnesty International ei ollut todisteita raiskauksista löytänyt. http: //ind.pn/ lKovuL
Brittiläisen taiteilijakollektiivi Dorothyn teossarja Casualties of War muistuttaa sodan raadollisuudesta lasten leluista tutulla muotokielellä.
ampumavälikohtauksissa, puukotuksissa, kidnappauksissa ja itsemurhissa. Phillips sai Casualties of War -artikkelillaan Pulizer-ehdokkuuden. kanssa leikitellyt työryhmä on erikoistunut raja-aitojen hämärtämiseen. "Idea on yksinkertainen. Yhdistimme lelujen fantasiamaailman ja sodan todellisuuden", Johnson sanoo. Dorothy alleviivaa väkivallan kanssa flirttailevien lelujen ristiriitaisuutta. Emme halua yhdistää lapsia ilmiöihin, joiden leikkimistä tuemme. Koulutettuaan nuorensa tappajiksi yhteiskunta hylkää heidät oman onnensa varaan. Veteraanien sopeutumisvaikeudet siviilielämään ovat ongelma, joka on hyvin tiedossa Atlantin molemmilla rannoilla. Suomessa monet rintamalta palanneet miehet olivat henkisesti rampoja, ja tämän jopa sanotaan vaikuttavan suomalaisen isän rooliin edelleen. Ilmiötä ei silti käsitellä kovinkaan laajasti edes sotaa jatkuvasti käyvissä maissa. "Syytä siihen joudut kysymään median edustajilta tai poliitikoilta. Ehkä me emme vain halua yhteisönä kuulla näitä tarinoita", Johnson spekuloi.
BR ÄNDIEN JA MAINOSTEN
Bensaa liekkeihin
on vaatinut kymmeniä tuhansia uhreja. USA on tukenut sotaa miljardeilla dollareilla ja avustanut siinä sotilaallisesti. Keväällä selvisi USA:n senaatin raportista, että vuosina 200910 Meksikossa takavarikoiduista aseista 70 prosenttia on lähtöisin rajan pohjoispuolelta. Se ei ole pelkkä sattuma. Liittovaltion alkoholin, tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden viraston ATF:n agentit itse kannustivat rajan tuntumassa toimivia laillisia asekauppiaita myymään aseita salakuljettajille. Kyse oli salaisesta, vuonna 2009 käynnistyneessä Fast and Furious -nimisestä operaatiosta. Tavoitteena oli seurata aseita huumekartellien sydämeen. Operaatio epäonnistui: pomot eivät jääneet kiinni, mutta huumekartellit saivat muun muassa täysautomaattisia aseita. www.democracynow.org
M E K S I K O N H U U M E S O TA
Konfliktien inhimillinen hinta on usein keskeinen elementti töissämme", taiteilijakollektiivi Dorothyn perustajajäsen Ali Johnson sanoo. Kollektiivin taiteilijoiden seikkailu lelusotilaiden parissa alkoi Colorado Srings Gazette -sanomalehden vuonna 2009 julkaisemasta lehtijutusta. Toimittaja Dave Phillips selvitti jutussaan Irakista palanneiden sotilaiden väkivaltarikostuomioita. Hän huomasi, että Irakista palanneet coloradolaisen Fort Carsonin tukikohdan sotilaat syyllistyivät murhiin 20 kertaa todennäköisemmin kuin ikätoverinsa. "Me kuulemme kovin vähän siitä henkilökohtaisesta helvetistä, jonka sotilaat kohtaavat palattuaan kotiin", Johnson toteaa. Veteraanit ja lomalla olevat sotilaat kunnostautuivat myös baaritappeluissa, pahoinpitelyissä, raiskauksissa,
arkisuus loistavat poissaolollaan, eikä tämä Johnsonin mielestä ole sattuma. "Jos realismilla olisi sija leikkisotilaissa, niin en usko, että niitä kutsuttaisiin leluiksi." Dorothyn leikkisotilaiden poseeraukset poikkeavat radikaalisti totutuista, joissa muoviukkelit käyvät aseet tanassa urheasti kohti vihollista. Näissä töissä vihollinen löytyy sotilaiden korvien välistä. Muoviukkojen muotokieli on tuttu, mutta poseeraukset ovat perustavanlaatuisesti häiritseviä. Eihän pikkusotilaiden kuulu näyttää tältä. "Suunnittelimme kahdeksan mallia, mutta päätimme toteuttaa niistä neljä. Pyrimme tekemään loput neljä myöhemmin tänä vuonna. Ne ovat varsin päällekäyviä ja rankkoja", Johnson lupaa.
T O I S T A I S E K S I K U S T A K I N sotilaasta on valmistettu ainoastaan yksi uniikkikappale. "Lelusotilaat on tehty käsityönä, mutta tuotamme niistä pian rajoitetun sarjan." Tuskin ne silti lasten leikkeihin päätyvät.
Jari Tamminen
www.wearedorothy.com
armeijoissa kuolemaa ei näy. Raadollisuus ja
L A S T E N L E L U L A AT I K O I D E N
10
6
2011
"Suomalaisissa sairaaloissa on pystytty tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jo pitkään noin 20 prosenttia edullisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Sairaaloiden tuottavuus vaihtelee kuitenkin paljon maiden sisällä ja tuottavimmat norjalaiset ja tanskalaiset sairaalat toimivat useita suomalaisia sairaaloita taloudellisemmin." THL http://bit.ly/lfv5IV
A. Le Coq lanseerasi Virossa 2,9-prosenttisen "autoilijan oluen".
Siideri ei ole alkoholia!
Tai ehkäpä Noopin määritelmä ei sittenkään ole suuri yllätys, sillä aiemmin hän on suositellut kaikille työtätekeville lounaansa painikkeeksi olutta. Yksi pullollinen kuulemma riittää. Tämän vuoden keväällä A.Le.Coq lanseerasi Virossa 2,9-prosenttisen "autoilijan oluen". Noopin mukaan A.LeCoqin tutkimuslaboratoriossa tehdyt kokeet osoittavat, että autoilija voi huoletta kipata yhden tällaisen oluen ja hypätä autonrattiin vain 10 minuuttia myöhemmin. Lääkärit eivät ole asiasta samaa mieltä. esille sen, millaista kissa ja hiiri -leikkiä alkoholitehtailijat ja kansanterveyttä edistävät viranomaiset Virossa käyvät. Meritonissa väiteltiin muun muassa siitä, onko alkoholimainonnalla alkoholinkulutusta lisäävä vaikutus. Tuottajien mukaan tällaisesta ei ole mitään "tieteellistä näyttöä" joten mainontaa ei tulisi rajoittaa. Virossa alkoholimainonta on toistaiseksi ollut erittäin liberaalia. Mainosten yhteyteen on toki lisättävä alkoholin vaikutuksista muistuttava varoitusteksti, mutta käytännössä se jää usein pieneksi tai jopa kokonaan pois mainostavan tahon ja mainostoimistojen edustajien mukaan "inhimillisten virheiden" vuoksi. Virossa, jossa alkoholinkulutus on Euroopan huippua (vaikka tilastoista puhdistetaan suomalaisturistit), lisävalistus ei todellakaan olisi pahasta.
SEMINA ARI TOI HY VIN
Yli puolet sanoo juovansa "terveydellisistä syistä". Matalaksi painetun alkoholiveron vuoksi vodkapullon saa lähimarketista halvimmillaan noin kolmella eurolla. Sikahalvoista hinnoista huolimatta tuottajat arvioivat laittoman viinan osuudeksi Viron alkoholimarkkinoilla noin 30 prosenttia. Osuus ollee nousussa.
V Ä K E V Ä N V I I N A N myyntipisteitä pienessä Virossa on lähes 10 kertaa enemmän kuin Suomessa. Virossa viinaa saa iltakymmeneen saakka seitsemänä päivänä viikossa. Öisin alkoholia saa helposti mukaansa baareista. Kuntien rahoittama päihdevieroitus Virossa sen sijaan on kortilla. Syvä lama puraisi ensimmäisenä ja pahiten juuri sosiaali- ja terveyssektoria. Tallinnassa on yksityisen psykiatrian poliklinikan yhteydessä muutama vuodepaikka päihderiippuvaisille, mutta hoito on maksullista ja tavallisen palkansaajan ulottumattomissa. Poliklinikan asiakkaat ovatkin usein nuoria suomalaisia. Etenkin naisten alkoholismi on Virossa yhä suuri tabu. H O T E L L I M E R I T O N I N seminaari päättyi... osaatteko arvata? Kyllä: viinatarjoiluun. Monelle maistui, mutta suurin osa seminaarivieraista malttoi jättää drinkin väliin. Asenteet ovat muuttumassa?
Natsien peesissä
pinon leffoja, vaikka suurin osa edellisistäkin on katsomatta, kirjahamstrauksista lukematta ja levyostoksista kuulematta. Olen siis hullu. Mutta toisten hulluutta on kivempi pohtia kuin omaa, joten tirkistelin kassajonossa edellä olleen ostoksia: kymmentuntisia dokkaribokseja holokaustista ja salamasodasta, jälkiruokana seikkailuleffa saksalaisupseerien yrityksestä murhata Hitler. Miksi? No, keskitysleiristä saa parhaat kiksit, jos kaipaa kauhuviihteen suomaa puistatusta. Ja dokkareista se voi irrota ärjymmin kuin fiktiosta ja alibina voi käyttää tiedonjanoa. Toiseksi, natsimaailman moraalinen yksinkertaisuus on rauhoittavaa herkkua. Toista on nykymaailman monimutkaisuus, jossa Irakin sota on naapurilleni valistuksen voittokulkua ja minulle kansanmurha ja jossa vapaakaupan rajoittaminen on jonkun mielestä vaurastumismahdollisuuden eväämistä köyhiltä ja toisen mielestä köyhien suojelemista orjuudelta. Mustavalkomoraalin ikävä puoli tietysti on se, ettei se vastaa todellisuutta ja ettei sen avulla ymmärrä mitään. Ja että se kannustaa oikeutettuun vihaan pahiksia kohtaan. Eli sadismiin.
R O H M U S I N A L E K O R I S TA
T
ALLINNASSA HOTELLI
Meritonissa pidetty virolaisten alkoholintuottajien ja maahantuojien sekä terveysviranomaisten seminaari toi esiin uusia puolia alkoholista ja sen vaikutuksista. Ehkä yllättävimmän uutisen toi mukanaan tarttolaisen A.LeCoq-panimon ( jonka omistaa suomalainen Olvi) toimitusjohtaja Tarmo Noop; Noopin mukaan alkoholipitoinen siideri ei olekaan alkoholia. Mitä se sitten on, sitä hän ei kertonut.
Sami Lotila
luopua yksioikoisesta moralismista ja samastuakin puolisalaa Saksan armeijaan ja kansaan, vaikkei sentään natseihin. Kyllä muitakin kuin asehulluja kiehtoo tehokkuus, jolla Saksan armeija taisteli ylivoimaista vihollista vastaan. Spartalais-wehrmachtilaiset hyveet, "totella, kestää ja voittaa", ovat sitä paitsi myös kilpailuyhteiskuntamme perushyveet. Vaikka pidämme asein käytyä sotaa tyhmänä resurssien haaskauksena, uskoo moni meistä että talouden ja työmarkkinoiden pelikentälle siirrettynä sama lebensraumin ahminta ja eloonjäämiskamppailu onkin luontoäidin lempikeino tuottaa yhteistä hyvää. On myös neljäs ja omituisin reitti nautintoon natsien peesissä. Siinäkin samastumme ylivoimaa vastaan sisukkaasti taistelevaan arjalaiseen, mutta nimenomaan muistamme ikävät faktat: holokaustin, vääjäämättömän tappion, koko taistelun turhuuden ja päämäärien typeryyden. Tai jos emme samastu, niin ainakin tunnistamme itsemme samasta kiipelistä. Tiedostamme, että koneisto, jonka palveluksessa uurastamme, ei tuota onnea vaan vaurautta ja sitäkin vain vähemmistölle, enemmistön kustannuksella ja luonnonvarat ehdyttäen. Ja silti tuntuu usein mahdottomalta muuttaa tätä koneistoa.
K O L M A S VA I H T O E H T O O N
Kohti vallatonta virkaa
Kuinka moni teistä läsnäolijoista on saanut laulaa Pekan kanssa ravintolassa? Muistatko Pekka, meitä oli kolme, Genevessä", oikeushammaslääkäri Helena Ranta muisteli Helsingin Bio Rexissä 8. kesäkuuta Pekka Haaviston (vihr.) presidentinvaalikampanjan virallisessa avajaistilaisuudessa. Kolmas laulaja oli Martti Ahtisaari, joka viritti ravintolassa laulun Sä kasvoit neito kaunoinen. Helena Ranta on Haaviston tukijoukoksi kootun kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtaja. Valtuuskunta vilisee kansalaisjärjestöihmisiä ja kulttuuri- ja businessväkeä. Taustalla vaikuttaa spin doctor Jussi Lähdekin, jonka on kuultu julistavan tamperelaisessa baaripöydässä, että Haavistosta tehdään presidentti. Jussi Lähde oli Martti Ahtisaaren menestyksekkään vaalikampanjan kampanjapäällikkö vuoden 2000 vaaleissa.
PUOLUE-
suosion syyt ovat muuttuneet, koska meidän on vaikeaa asettaa itsemme oikeutetun sodan voittajien tai sodan ja riiston uhrien asemaan, mutta helppo tunnistaa itsemme niissä, jotka käyvät järjettömäksi tietämäänsä sotaa, mielipuolten johdolla ja mielipuolten hyväksi, joko hyvässä uskossa tai järjettömyyden tiedostaen. Mikään tottelemattomuus ei enää tunnu realistiselta, muutokseen johtavalta vaihtoehdolta, joten osaamme vain totella vaikka voittoon emme enää usko. Jäljelle jää siis kestämisen lohtu ja kunnia. Istua löylynheittokisoissa ylälauteella ja toivoa että ryssä kuuppaa ensin. Teemu Mäki
N AT S I D O K K A R I E N J A - V I I H T E E N
sa puolueissa haluaa kaventaa presidentin valtaoikeuksia. Parlamentarismin puolesta liputtavat tahot haluavat kasata vallan pääministerille ja hallitukselle. Tällä hetkellä presidenttiehdokkuutensa on Haaviston lisäksi vahvistanut Sauli Niinistö (kok), joka tunnetaan presidentin valtaoikeuksien puolustajana. Haavisto ottaa eri linjan. "Valtaoikeuksiltaan vahvan presidentin paluuta vaaditaan. Olen asiasta toista mieltä. Uskon parlamentarismiin." Parlamentarismi ei silti Haaviston mielestä ole silkkaa auvoa. "Hallitukset ovat alkaneet näyttää harmailta toimitusministeriöiltä. Valtioneuvoston jäsenet evät ole käyneet avointa julkista keskustelua", Haavisto moittii. Haavisto näkee presidentin neuvottelijana ja kansainvälisenä diplomaattina, joka kiertää viemässä Suomen viestiä maailmalla, kansalaisten antamalla vahvalla mandaatilla. "Tulevat presidentinvaalit ovat Suomen suurin tulevaisuuskeskustelu. Suomalaiset haluavat äänestää suorissa presidentinvaaleissa. Ne ovat Suomen suosituimmat vaalit." Haavisto uskoo vankasti mahdollisuuksiinsa päästä toiselle kierrokselle. "Presidentinvaalien suurin yllätys olisi se, että siellä ei tapahtuisi yllätystä."
susanna kuparinen
KOLME KYSYMYSTÄ DEMOKRATIASTA
1 . K A N N ATAT S I TÄ , E T TÄ pre-
eliitti kaikissa suuris-
sidentti on eräänlainen PR-henkilö. Etkö pelkää, että vaalien suosio romahtaa jos presidentin valtaoikeudet viedään? Pekka Haavisto: "En usko, että valtaoikeuksien kaventuminen vaikuttaa. Presidentti on edelleen aktiivinen ulkopoliittinen toimija. 2. Toukokuussa kirjoitit blogiisi Osama bin Ladenin salamurhan jälkeisenä päivänä, että "bin Ladenin lopusta voivat olla iloisia kaikki, joille rauha ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä." Viimeksi tänään puhuit Suomen ja presidentin roolista kansainvälisenä rauhansovittelijana. Puhuit myös eurooppalaisista arvoista, kuten oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista. Onko salamurha eurooppalainen arvo? Pekka Haavisto: "Osama oli rikollinen." 3. Eivätkö rikolliset ansaitse oikeudenkäyntiä? Esimerkiksi Martti Ahtisaari otti salamurhaan kriittisemmän kannan. Sen pelätään lietsovan terrorismia. Vieraan valtion alueelle tunkeutuminen ja murha ilman oikeudenkäyntiä ei anna hyvää kuvaa länsimaisesta oikeuskäytännöstä. Pekka Haavisto: "En hyväksy kuolemanrangaistusta. En kannattanut Osaman murhaamista vaan kirjoitin, että oli hyvä, että hänen toimintansa nyt päättyy."
12
6
2011
"Internetin käyttäjät ylipäänsä olivat muita yli kaksi kertaa todennäköisempiä osallistumaan poliittiseen kokoontumiseen ja 78 prosenttia todennäköisempiä yrittämään vaikuttaa toisen ihmisen äänestyspäätökseen." Taloussanomat 16.6.
Kaksikielistä puhetta rasismista
tuli olo, että perusuomalaisten voitto on lisännyt rasismia. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) lupaa blogissaan "tutkia asiaa". Päätin katsoa, missä määrin rasismi tai sen tuomitseminen on esillä Halla-ahon uusimmassa blogitekstissä "Vielä bussikuskeista".
VA A L I E N J Ä L K E E N M O N E L L E
Siitä ei ainakaan tuomitsemista löydy. Syyksi rasismin määrän kasvamiseen Halla-aho esittää sen, että "poliisin mukaan tärkein selittävä tekijä on tiukentunut kirjaamiskäytäntö". Rivien väliin jää oletus, että rasismi ei ole lisääntynyt, ainoastaan kirjaamiskäytäntö on muuttunut.
S I T T E N H Ä N VÄ I T TÄ Ä K I N
aivan muuta. Halla-aho täydentää kirjaamiskäytäntöväitettä myös sillä fak-
talla, että "Suomeen on muuttanut vuosien 20002010 aikana n. 250 000 ihmistä, ja maahanmuuttajien määrän kasvun voi olettaa itsessään lisäävän tapauksia jonkin verran". Tilastokeskuksen tiedosta tarkistamalla selviää, että tosiasiassa Suomesta on samaan aikaan muuttanut pois 140 000 ihmistä. Nettosiirtolaisia on ollut siis noin 110 000. Siirtolaisten määrä ei liity varsinaiseen asiaan, mutta retorisesti
Halla-aho pelaa selvää suuripienipeliä. Hän sanoo tarkoituksella "jonkin verran", koska edellä esitetty valtava 250 000 siirtolaisen joukko on niin suuri, että Halla-ahon kieltä lukeva ymmärtää, että hän tarkoittaa juuri päinvastaista.
K O K O O L E T U S O N TÄY S I N
kasvun syynä on oikeasti kirjaamiskäytäntöjen muutokset.
Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö perkaa Fifin Hämeentie 48 -blogissa Jussi Halla-ahon väitteitä. Artikkeli löytyy hakusanalla Halla-aho.
ristiriidassa Halla-ahon aikaisemman, poliisilta saadun tiedon kanssa, jonka mukaan rasististen rikosten määrän
Lapin oudot linnut
Naton koneet harjoittelevat Ruotsin saamelaisalueilla. Pommilaivueet pelästyttävät porot & ärsyttävät alueen asukkaita.
re -toimintaleiri. Mäkitalon mielestä harjoitusalueen ylläpitäminen on osa Ruotsin vuonna 2006 valitun konservatiivihallituksen Nato-myönteistä politiikkaa. "Tällainen toiminta on nähdäkseni lähinnä yritys ujuttaa Ruotsi jäsenyyteen takaoven kautta. Kohta voidaan esittää argumentteja, että olisi sama liittyä virallisestikin, kun muutenkin teemme kaiken yhdessä." Myös Suomen Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen näkee NEATin kaltaiset yhteistoimet Natomaiden kanssa osin poliittisina työkaluina. "Kansa vastustaa jäsenyyttä ja siksi sen hakeminen ei ole mahdollista. Niinpä 1990-luvulta lähtien on toteutettu politiikkaa, jossa Naton varsinaisen jäsenyyden merkitys on pyritty minimoimaan ja rajat puoluettomuuden ja sitoutumisen välillä hämärtämään."
P O H J O I S - R U O T S I N metsänomistajia ja matkailuyrittäjiä NEATissa ärsyttävät lähinnä maa-alueiden käyttörajoitukset ja omistusvaraukset, arvelee Mäkitalo. "Enemmistö ei ole kovin perehtynyt Nato-kysymyksiin tai on niissä maltillisia. Enemmän närää herättävät käytännön seikat." Ja sitten ovat saamelaiset. NEAT rajaa sisäänsä osia saamelaisten poronhoitoalueista. Saamelaisyhteisö oli pitkään tietämätön siitä, mitä alueella tapahtuu. Maankäyttöoikeudet ja haitat poroelinkeinolle nousivat esiin vasta harjoitusten jo alettua vuonna 2009. Vasomiskauteen ajoittuneet pommituslennot tuottivat vahinkoa, kun stressaantuneet vaatimet hylkäsivät vasojaan ja panikoituneet eläimet vahingoittivat itseään tai eksyivät tokista. "Saamelaisyhteisössä osa vastustaa kiivaasti, osa tyytyy hallituksen tarjoamaan rahalliseen kompensaatioon porovahingoista, ja osa pelkää, että metelin nostaminen vaikeuttaisi muiden kysymysten selvittelyä."
venäjänkielisten määrä Suomessa rikkoi 50 000 rajan. Luvun ennustetaan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa, vaikka paluumuuttojono lakkautettiin virallisesti 1.7.2011. Vuonna 2020 Suomessa on 100 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa asukasta. Tuleeko heille tarve perustaa venäläinen kansanpuolue ruotsinkielisten tapaan? Ovathan venäläiset olleet erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 200 vuotta. Tai pikemminkin näkymätön osa. Jopa näkyvimpiä heistä on pidetty ensisijaisesti suomalaisina, joilla on "venäläiset juuret".
VUONNA 2010
nähdään venäläisinä? Pääasiassa paluumuuttajat, joilla on suomalaiset juuret ja muun maan passi. Ja kaikki, jotka puhuvat venäjää, entisyydestään riippumatta. Nämä "venäläiset" ovat entisen Neuvostoliiton eri kolkista kerääntynyt kirjava porukka, jolle yhteistä on vain kieli (ehdottomasti) ja kulttuurikokemus (suhteellisesti). Suuri osa näistä ihmisistä haluaa näkymättömiksi. Eli suomalaisiksi. Melko olemattomat edellytykset puolueen perustamiseen, eikö? Tähän voi vastata, ettei etninen perusta tee puoluetta vaan yhteinen ajatus, aate.
K E T K Ä N Y K YÄ Ä N
"Etuna tässä on Ruotsille parantunut Nato-yhteensopivuus."
Venäläinen kansanpuolue?
vaikka venäjän kielen säilyttäminen ja yleisesti monikulttuurisuuden tukeminen Suomessa? Venäjänkieliset ovat sisäisesti monikulttuurinen ryhmä ja sopisivat hyvin sellaisen puolueen perustajiksi. Mutta miksi sitten juuri venäjänkielisten russian.fi-nettiportaalin väki vastusti jyrkästi vuonna 2010 siirtolaisparlamenttia yhdessä perussuomalaisten Freddy von Vonterghemin kanssa ja jätti asiasta adressin kansliapäällikkö Ritva Viljaselle? Miksi venäjänkieliset uussuomalaiset ehdokkaat saivat viimeisissä eduskuntavaaleissa harmillisen vähän ääniä, vaikka mainostivat itseään hartaasti venäjänkieliselle yleisölle lehdistön ja sosiaalisen median avulla?
K Ä V I S I K Ö A AT T E E K S I
eivät luota poliitikkoihin. Tämä lienee monien venäjänkielisten vahvimpia yhteisiä kulttuurikokemuksia entisistä kotimaistaan Virosta Kazakhstaniin. Venäjänkielinen ehdokas nähdään omassa kieliyhteisössään valitettavan usein yhteiskunnan ja vähemmistön hyväksikäyttäjänä. Pyrkimystä vaikuttaa ei hyväksytä. Harvat venäjänkieliset kunnanvaltuutetutkin on varmaankin valittu suomalaisten äänin. Mikä puolue voi syntyä yhteisössä, jonka jäsenet ovat tottuneet näkemään puolueen joko hallitsevana ja korruptoituneena kokonaisvaltaisena rakenteena tai huutavana marginaaliryhmänä? Tästä syystä venäläistä kansanpuoluetta ei tule Suomeen todennäköisesti koskaan. Vaikka kuinka paljon venäläisiä tulisi.
S I K S I , E T TÄ V E N Ä J Ä N K I E L I S E T
neliökilometriä rajattua ilmatilaa ja 1 650 neliökilometriä maapinta-alaa. Asiakkaan toiveesta laajennettavissa 3 000 neliökilometriin. Ympärivuotinen infrastruktuuri asejärjestelmien integrointiin, testaamiseen ja operointiin kaikille alustyypeille. Täällä hienosäädettiin Pakistanissa operoineet miehittämättömät taistelulennokit. Näissä metsissä lennosto treenasi pomminpudotusta ennen Afganistania. Keskellä suvereenia pohjolaa ja saamelaisyhteisön poronhoitoaluetta. Sotilaallisesti liittoutumatta.
N
E AT. 3 6 0 0 0
tunut Nato-yhteensopivuus. Samalla osoitamme olevamme omistautuneita ja kykenevämme kansainvälisiin operaatioihin", linjasi Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors tuolloin. Vuoden 2009 harjoitukseen osallistui myös Suomi. tiedotti vuonna 2004 lyhyesti aikeista myydä tai vuokrata alue pysyvästi kansainväliseksi harjoitusmaastoksi", kertoo GunBrit Mäkitalo. Mäkitalo, 65, on opettaja ja yksityisyrittäjä Kiirunasta. Hän aloitti aktiivisen toiminnan rauhanliikkeessä jo 1980-luvun puolivälissä. Mäkitalo ja Kiirunan Naiset Rauhan Puolesta -osasto ovat tukea ja tunnettuutta saadakseen aloittaneet yhteistyön useiden pohjoismaiden rauhanjärjestöjen kanssa. "Hiljaisuus aiheen ympärillä oli uskomaton. Kuntatasolla ei keskusteltu, valtakunnallisesti sitäkin vähemmän. Paikallispoliitikot kysyivät lähinnä, emmekö pidä alueen yrittäjille kertyvää lisätuloa hyvänä tai miksi vastustamme alueen elävöittämistä", Mäkitalo kuvaa. Rauhanaktivistien työ on kannattanut, ainakin pienessä mittakaavassa. Tänä kesänä, heinäkuun 22. päivänä, Luulajassa käynnistyy jo kolmas seminaareja, työpajoja ja kansalaistottelemattomuutta yhdistävä War starts he" PA I K A L L I N E N M E DI A
Polina Kopylova
NEAT North European Aerospace Testrange on Euroopan massiivisin maalla sijaitseva sotaharjoitusalue. Avaimia pitelevät Ruotsin puolustusmateriaalihallinto FMV ja Ruotsin avaruusyhtiö SSC, joiden yhteishanke se on. Asevalmistajista tuotteita NEATissa testaavat Saab, Rayethon ja Alenia Aeronautiva. Kansainväliseksi harjoituskentäksi 2000-luvulla muokattu alue isännöi vuonna 2009 Naton nopean toiminnan joukkojen laajaa sotaharjoitusta. Vuonna 2010 vuorossa oli USAFE, Yhdysvaltain Euroopan alueelle sijoitetut ilmavoimat. "Etuna tässä on Ruotsille paranPOHJOIS-RUOTSIN
Riia Colliander
Aseistakieltäytyjäliitto AKL järjestää War starts here -leirille bussikuljetuksen Suomesta. Lähö Helsingistä aamulla 22.7. Bussi pysähtyy tarvittaessa Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Paluu Helsinkiin 30.7. Hinta Helsingistä 90 / AKL:n jäsenet, 100 / muut. Hintaan sisältyy leirin osallistumismaksu. Varaukset AKL:n toimistolle, p. 040 8362 786 / toimisto@akl-web.fi
Minka Kailu
6
2011 2011
15
Media Ikean kiitoskassissa
Höttöinen & söpö luomu-Ikea pyrkii iholle. Uskokoon ken tahtoo.
vuotta sitten Ikea aloitti pääkaupunkiseudulla ilmaiset bussikuljetukset asiakkaille. Ympäristötekoa olivat hurraamassa kierrätysmuotiyritys Globe Hopen Seija Lukkala, Aleksi Neuvonen Dodosta ja muita ympäristö- ja kierrätysihmisiä. Toukokuun 26. päivänä parisenkymmentä toimittajaa on jälleen kuuntelemassa huonekalujätin järjestämässä Ikea ja yritysvastuu -tapahtumassa, kuinka vastuullinen ja ympäristöystävällinen Ikea on. Suomen Ikean PR-manageri Mona Keskitalo luotsaa toimittajajoukkoa kohti Vantaan laatikkoa. Bussissa pyörii pikkunäytöllä Ikean mainosvideo, jossa kolmen parikymppisen pojan koti kaipaa remppausta, seiniä maalaa jonkun tyttöystävä ja Ikea-katalogi tarjoaa ratkaisut johtokasoille.
K
AKSI
Ikeassa tiedetään, että vihreät arvot välitetään median kautta. Niinpä toimittajajoukolle tarjotaan luomuaamiainen: tuorepuristettua omenamehua, puuroa, hilloa, muffinsseja, kasvistäytteisiä lettuja, UTZ-sertifioitua kahvia ja Clipperin teetä.
hentyneitä CO 2 -päästöjä, vedenn kulutuksen laskua ja kierrätyksen ja energiansäästön iloa. Ikealaiset t kysyvät, mikseivät muutkin tuottajat ymmärrä, että ympäristöystävällisyys on usein myös tehokkuutta. ei vakuuta, sillä kaikki puhujat ohittavat täysin Ikean alihankkijoiden tilanteen kaikkialla maailmassa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Ikea ei omista sille toimittavia tehtaita. Eikä yleisökysymyksille jää lainkaan aikaa, muutama toimittaja vetää puhujia minuutiksi sivuun ennen kuin aika on lopussa. Kahden tunnin jälkeen odottelen paluubussia kiitoskassi kädessä ja mietin, että mitä meille oikeastaan sanottiin.
P R -T I L A I S U U S
a Ikeass , että detään tie välitearvot n t vihreä media tään . kautta
TYHJÄT SERTIFIKAATIT
" L U O M U P U U V I L L A A on niin vä-
muuttavat 1619-vuotiaat ja ensimmäisen omistuskotinsa hankkivat kolmekymppiset ovat Ikealle tärkeitä kohderyhmiä. Oleellista on halpa hinta, ei niinkään priima laatu. Näitä kohderyhmiä kiinnostaa myös ympäristöystävällisyys. Jos Ikea pystyy putsaamaan bränditahransa halpatyövoiman riiston ja sumeilemattoman ahneuden sille ei jää yhtään varteenotettavaa kilpailijaa.
OMAAN KOTIIN
Ikea Suomen aluejohtaja André Schmittgall ja Tanskasta paikalle saapunut Ikeakonsernin kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown. Suomen edustajista äänessä on Ikea Suomen kestävän kehityksen johtaja Tuuli Lemström. "Raision Ikean kierrätysprosentti oli 99 viime vuonna. Se johtuu siitä, että heillä on kaatopaikkajätettä varten vain ihan pieni roskis. Kaikki on pakko kierrättää", Lemström kehuu. Ikea-pomojen puhe vilisee väT O I M I T TAJ I A L O B B A A
Hannele Huhtala
Voimassa on aiemmin kirjoitettu Ikeasta muun muassa artikkeleissa Ikeen alla (1/2007) ja Ikean uudet juonet (9/2008). Artikkelit löytyvät Voiman juttuarkistosta, fifi.voima.fi.
hän markkinoilla, että emme juokse sen perässä", sanoo Ikean kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown. Luomun sijaan Ikea on mukana Better Cotton -konseptissa, jota yritys on ollut itse perustamassa. Projekteihin osallistuneet pakistanilaiset ja intialaiset puuvillanviljelijät ovat vähentäneet tuholaismyrkkyjä kolmannekseen entisestä. Viljelijät voivat paremmin ja käyttävät vähemmän vettä. Ikean kestävän kehityksen raportissa puhutaan "vielä kestävämmästä puuvillasta", more sustainable cotton. Sitä oli 13,4 prosenttia huonekalujätin vuonna 2010 käyttämästä puuvillasta.
B E T T E R C O T T O N ei kuitenkaan ole
suunnataan yhteisön hankkeisiin. Pirjo Virtaintorppa, Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtaja, lisää, että Better Cotton sallii geenimuuntelun, Reilu kauppa ei. Ikean markkinoima UTZ-sertifikaatti kahvissa ei myöskään täytä reilun kaupan tai luomun tunnusmerkkejä. UTZ-sertifikaatti takaa, että kahvi on jäljitettävissä mutta ei juuri muuta.
T O I M I T TA J I L L E kehutaan myös,
reilua. Tuottajille ei ole takuu- tai minimihintaa, jolla voisi kattaa kestävän toiminnan, saati sitten Reilun kaupan viljelijöille maksettavaa lisää, joka
että Ikean raaka-aineena käyttämästä puusta on tällä hetkellä 70 prosenttia FSC-sertifioitua. Ikean kestävän kehityksen katalogista käytetyn FSC-sertifioidun puun määräksi vuonna 2010 ilmoitetaan 42 prosenttia, eikä 70 prosenttia niin kuin kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown väittää.
Hannele Huhtala
T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T
19.-21.8.
HÄMEEN KESKIAIKAMARKKINAT Hämeenlinnan Linnapuistossa, www.keskiaikamarkkinat.net
29.-31.7.
FACES ETNOFESTIVAL, musiikkia, työpajoja, teatteria, tanssia & runoutta teemalla "viva la difference" Raaseporin Gumnäsissä, ohjelma www. faces.fi, kuvassa Quique Neira & Jah Rock Family Band.
22.-30.7.
TAMPEREEN KUKKAISVIIKOT, kukkia, musiikkia & erilaisia esityksiä ohjelma www.kukkaisviikot.fi
ASTI KOMMENDANTTI & OVELA JUONITTELIJA, Suomenlinnan seikkailukierros 6-13-vuotiaille, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin kello 12 ruotsiksi, www.suomenlinnatours.com
13.8.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 5.9. ja on jakelussa syyskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.8. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska.
VOIMA-KALENTERIN
TAPAHTUMAT
6.8. SKIDIT FESTARIT, musiikkia,
tanssia, sirkusta & työpajoja 4-12-vuotiaille lapsille kello 10-15 Helsingin Kaikukadun kulttuuripihalla, Kaikukatu 4. 20.8. TURKU KUSTOM SHOW, drive in -tapahtuma & näyttely customoiduille autoille sekä moottori- ja polkupyörille kello 11-17 Turun urheilupuistossa, www.turkukustomshow.fi 26.8. TAITEIDEN YÖ, taide-elämyksiä kaikenikäisille ympäri Helsinkiä, www.helsinginjuhlaviikot.fi
27.8. SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTON PERUSTA-
MISJUHLA,
Päivän ohjelma ilmestyy elokuussa nettiosoitteeseen www.luontoon.fi/sipoonkorpi BILLNÄS ANTIIKKIMARKKINAT, taidetta, huonekaluja, koruja, astioita & lasia 7.-10.7. kello 10-17 Bilnäsin Ruukilla, www.billnässommar.fi ESPOO ROPECON 2011, nuorten roolipelitapahtuma 29.-31.7. Espoon Otaniemen Dipolissa, www.ropecon.fi
HELSINKI WE LOVE HELSINKI -KAUPUNKIFESTIVAA-
ympäri kaupunkia 22.-31.7., seuraa tapahtumatietoja www.facebook.com/welovehelsinki URB 11 -FESTIVAALI, Nuoret tekijät lähestyvät nykykulttuuria & -yhteiskuntaa huumorilla & vakavuudella, esityksiä, tapahtumia & yllättäviä tilanteita Kiasmassa, Stoassa, Lasipalatsin aukiolla & muualla kaupungissa 29.7.-7.8. www.kiasma.fi/ohjelmisto/kiasmateatteri/urb11 ART GOES KAPAKKA, taidetta, esityksiä & musiikkia kapakkafestivaaleilla 18.-27.8., www. artgoeskapakka.fi JALASJÄRVI AUKUSTI 2011, kulttuuritapahtumassa on konsertteja, näyttelyitä, kisailuja & markkinat 19.-21.8., 19.8. Aukusti Rockissa nähdään kotimaisia artisteja, ohjelma www. aukusti.fi JOUTSA JOUTSAN JOUTOPÄIVÄT, musiikkia, runoutta, kotiseutukävelyä & perinneohjelmaa 8.-10.7., www.joutsa.fi/jouto JYVÄSKYLÄ VIHREÄT KULTTUURIPÄIVÄT, keskusteluja, taidetta & musiikkia 20.-21.8., www.visiili.fi/kulttuuripaivat RAASEPORI FACES ETNOFESTIVAL, musiikkia, työpajoja, teatteria, tanssia & runoutta teemalla "viva la difference" 29.-31.7. Gumnäsissä, ohjelma www.faces.fi
SASTAMALAN KALTSILA ON HETKI -KESÄJUHLA-
telutilaisuuksia & toritapahtuma teemana eurooppalainen kulttuuri Suomessa 28.-31.7., ohjelma www.turku.fi/kotiseutupaivat OULU OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT, musiikkia livenä & liikkuvana kuvana 24.-28.8., lisätietoja www.omvf.net
TOIMINTA
täydenkuun aikaan järjestettävä tapahtuma päästää noidat valloilleen Ruovedellä, laivarannassa kilpaillaan parhaasta noita-asusta, lisätietoja www.ruovedenperinnetap.yhdistysavain.fi 27.8. MUINAISTULIEN YÖ TURUSSA, Itämeren rannikolle sytytetään tulet & hyvästellään kesä, samalla haastetaan alueen asukkaat toimimaan Itämeren hyväksi, lisätietoja www.turku2011.fi MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, ilmainen koko perheen tapahtuma! Tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, 16.7. Porissa, 13.-14.8. Hämeenlinnassa, 27.8. Lappeenrannassa & Maarianhaminassa & 3.9. Turussa, www.mahdollisuuksientori.fi HELSINKI (IN)VISIBLE CITY, Päivittäin muuttuva tapahtuma & installaatio, joka perustuu kaupunkilaisten, arkkitehtien & taiteilijoiden vuorovaikutukseen. Ohikulkijat, turistit & museokävijät voivat piirtää, kirjoittaa & antaa ideoita kaupunkitilan kehittämiseksi, 15.-24.7. kello 11-18, Designmuseon & Rakennustaiteen museon välisellä pihalla Korkeavuorenkatu 23 & Kasarmikatu 24. KOMMENDANTTI & OVELA JUONITTELIJA, Suomen13.8. NOITIEN YÖ,
linnan seikkailukierros 6-13-vuotiaille, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin kello 12 ruotsiksi 13.8. asti, www.suomenlinnatours. com KUORTANE ULTRAPÄIVÄT, rajatietoaiheisia luentoja, työpajoja & joogaa. Aiemmilta vuosilta tuttu Äitimaan kota on jälleen pystyssä 7.-10.7. Kuortaneen Urheiluopistolla, lisätietoja www.ultra-lehti.com TURKU TAIKASEIKKAILU, Matkataan Salaisuuksien maahan SirkusUnionin avulla! Matkalla sekä yleisö että sirkuslaiset joutuvat kiperiin tilanteisiin, joista selviämiseen vaaditaan monenlaisia taitoja, 17.8., 18.8., 19.8., 24.8. & 25.8. kello 10 Seikkailupuiston Timantti-teatterissa, Kupittaankatu 2, www.sirkusunioni.com VANTAA SADANKOMITEAN RAUHANLEIRI, teemana sukupuoli & väkivalta, 6.-10.7., Vantaan steinerkoulu, Satakielentie 5, lisätietoa www.sadankomitea.fi
opetusta, 4.7. bugg, 11.7. polkka, 18.7. fusku, 25.7. cha-cha, 1.8. humppa, 8.8. jive, 15.8. blues, 22.8. rumba & 29.8. masurkka, kello 17.30 Kanneltalon edustalla Sitratorilla, Klaneettitie 5. ESPOO UNESTA & TODESTA, Gallen-Kallelan Museon kesäkurssin teemana on omakuva 22.-23.7., 22.7. kello 16-18 & 23.7. kello 11-17, Gallen-Kallelan Museo, Gallen-Kallelan tie 27, ilmoittautuminen 8.7. mennessä info@gallenkallela.fi tai 09-849 2340.
RETKET
HELSINKI LASTEN SAARISEIKKAILUT, 410
KURSSIT
29.8. ILMASTONMUUTOS JÄRJESTÖJEN KEHITYSYH-
LI, festivaalin pääosassa ovat osallistujat, joten virallisia esiintyjiä ei ole, tapahtumia
taidetta, musiikkia & herkkupuffetti 30.7.-6.8. Wille Perkkiö - kulttuurikodissa, Kotovuorentie 106, Kaltsilan kylä, ohjelma www. willeperkkio.nettisivu.org TAMPERE KUKKAISVIIKOT, kukkia, musiikkia & erilaisia esityksiä 22.-30.7. ohjelma www. kukkaisviikot.fi TURKU KOTISEUTUPÄIVÄT, seminaareja, keskusVIIKKO,
Kepan koulutuksessa perehdytään siihen, miten ilmastonmuutos muuttaa elinympäristöjä & toimeentulon edellytyksiä, kello 9-16, Töölöntorinkatu 2, Helsinki, ilmoittautuminen 22.8. mennessä, lisätietoja www. kepa.fi HELSINKI AKVARELLIKURSSI 18.-22.7. maanantaista perjantaihin klo 10-17 Gallerie Oljemarkissa, Eteläinen Hesperiankatu 26, ilmoittautumiset liisa.pankola@fimnet.fi KAUPUNKITANSSIT, maksutonta paritanssin
TEISTYÖSSÄ,
-vuotiaille suunnattuja luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan vedenalaiseen maailmaan & tutkitaan saariluonnon ihmeitä leikkien avulla. Retkelle osallistutaan aikuisen seurassa kesäsunnuntaisin 4.7., 25.7., 8.8. ja 22.8. kello 12. Harakan saarella, lautta Ullanlinnan kahvila Ursulan laiturista. LEPAKKORETKET, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retket 14.7. Meri-Rastilan rantaalueelle kello 23, tapaaminen Rastilan metroasemalla bussialueen puoleisen oven luona, 26.7. kello 22.30 Mätäjoelle, tapaaminen Malminkartanon asemaa lähinnä olevalla bussin 45 pysäkillä, 12.8. kello 21.30 Lohiniemen puistoon Vuosaaressa, tapaaminen Kallvikintien & Leikosaarentien risteyksessä, 15.8. luonto& lepakkoretki Kontulan luoliin kello 18, tapaaminen Sakaran & Kontukaaren risteyksessä, vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
JIMI & AKI. "Näissä kuvissa ei sitten pelleillä", ilmoitti Kaurismäki kuvaussession aluksi. Baaritiskille kiipeäminen oli kuitenkin hänen oma ideansa.
6
2011
19
Siitä huolimatta sinä asetat moraalisen toivon niihin ei-professoreihin? "En minä mitään aseta: teit itse tämän jaon valtioon ja yksilöihin. En sanonut, että luuseritkaan auttavat, vaan yksittäiset ihmiset. Tässä tapauksessa valtio vangitsee ja yhdeksässä tapauksessa kymmenestä laittaa käsirautoihin ja päästää vapaaksi sisällissodan runteleman maan lentokentällä. Tämän jälkeen viidessä tapauksessa kahdeksasta tyyppiä ei enää koskaan nähdä. Saattaja taas lähtee samalla koneella takaisin." Ajattelin lähinnä sitä kautta, että haasteen voisi esittää myös niille, joilla on kaikki hyvin... "En esitä mitään haastetta, kertoilen satuja." Et siis halua sanoa elokuvillasi mitään kenellekään? "Toki, mutta on jokaisen oma asia, mitä niistä löytyy. Uusimmassahan on siinä mielessä kyse sadusta, että jopa poliisit ovat suhteellisen kilttiä sakkia. En omassa kokemuksessani ole tottunut olettamaan minkäänlaisia myönnytyksiä valtakoneiston suunnalta, edes itseäni kohtaan, saati todella pulassa olevia." Onko tietoinen päätös, että Le Havren henkilöt ovat aika virheettömiä, kukaan heistä ei tee mitään sellaista, mitä todelliset siirtolaiset tai satamaihmiset todennäköisesti tekisivät? "Elokuvassa etenee tämä yksi tarina sellaista vauhtia, ettei siinä ole tietoisesti, eikä epätietoisestikaan aikaa ruveta sivuhenkilöiden elämää ruotimaan. Tarkoitus ei ole kylläkään pyhimystyttää ketään." Jotkut väittävät, että elokuvasi ovat vasemmiston Disney-elokuvia. Oletko samaa mieltä, onko se hyvä asia? "Mitkä ovat ja mitkä eivät. En tiedä, onko Laitakaupungin valot varsinaisesti disneytä. Mieluummin sanoisin, että ne ovat vasemmiston Grimmin veljesten elokuvia." Mikä suhde uudella elokuvallasi on Boheemielämään, niissähän on sama päähenkilö. Onko se vastuuntuntoinen, aikuiseksi kasvanut, keski-ikäistynyt versio Boheemielämästä? "Ei se nyt vaikuta kovin vastuuntuntoiselta vieläkään. Siinä sattui olemaan sama näyttelijä, niin heitin, että se oli sama henkilö myöhemmin, mutta eipä sillä sen suurempaa merkitystä ollut." uskottavalta perustelulta, mutta antaa olla. On oikeastaan kunnioitettavaa, että tekijä ei ala tulkita omia teoksiaan. Jälkikäteen tulen ajatelleeksi, ettei Kaurismäki lopulta olekaan niin arvaamaton kuin ystäväni väitti. Päinvastoin: siinähän me istuimme Raskolnikov ja poliisi Porfiri Petrovits. Aivan kuin Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa ja Kaurismäen elokuvissa, siinä uusimmassakin. Niissä keskustelukumppani ajetaan ahtaalle ja saadaan näin lopulta tunnustamaan kaikki vapaaehtoisesti. Kaava on ilmiselvä. En vain ole varma, kumpi meistä on kumpi. En ole lukenut Dostojevskia viimeiseen viiteen vuoteen. Kirjallisuudentutkijana minulla ei ole aikaa, eikä aina oikein haluaakaan. Tiedän Kaurismäen rakastavan kirjallisuutta, mutta en aio kysyä, miksi Boheemielämässä koiran nimi oli Baudelaire tai miksi Le Havressa luetaan Kafkaa. Täytyy keksiä
E
I K U U L O S TA
jotain muuta. Lupasin päätoimittajalle kysyväni, miksi kaikki elokuviesi henkilöt polttavat tupakkaa? "Jos ihminen polttaa tupakkaa elokuvassa, se näyttää siltä, että se ajattelee jotain." Ja tosielämässä vai ei? "Ei tosielämässä niin paljon. Mutta elokuvassa kyllä: jos kahdesta ihmisestä toinen polttaa ja katselee jonnekin ja toinen ei, se joka polttaa, näyttää siltä kuin se ajattelisi. Se myös luo toimintaa, jonka aikana ei tarvitse puhua. Ihminen joka ei puhu eikä tee mitään, näyttää pökkelöltä. Lisäksi elokuva tapahtuu vuonna 2007, jolloin oli pelkkää realismia, että joka paikassa poltettiin. Ranska oli siihen aikaan savusta harmaa, nykyään se on surusta harmaa." Ohjaat, käsikirjoitat, tuotat. Näkyykö suomalaisissa elokuvissa se, että suurin osa ei tee kuin sinä, että elokuvia ohjaa jokin muu kuin ohjaajan tai käsikirjoittajan halu? "Tuollahan ne näyttävät iltapäivälehdissä tappelevan keskenään tuottajat ja ohjaajat. En oikein tiedä. Seuraan huonosti suomalaista elokuvaa, koska ne tulevat aina ensi-iltaan talvella, ja olen talvisin poissa. Käsittääkseni suomalaisella elokuvalla menee kuitenkin kohtalaisen hyvin, myös sisällöllisesti. Tosin jonkinlaisen heittona voisin sanoa, että ei kai sitä nyt sentään liiallinen syvällisyys ole päässyt riivaamaan." Paljon puhutaan kulttuurin taloudellistumisesta ja siitä, että kulttuurin tekijöiden täytyy olla itseään myyviä pellejä ja markkinoijia. Oletko samaa mieltä? "Ei missään tapauksessa täydy. Suomi on kielialueena niin pieni, että täällä on tuettava kirjallisuutta niin, ettei sen täydy olla pelkästään markkinavetoista, samoin teatteria ja musiikkia ja niin pois päin. Jos ne jätetään taloudellisten suhdanteiden varaan, sen jälkeen mistään kansallisesta kulttuurista ei voida puhua. On jokaisen pienen maan ongelma ja samalla velvollisuus hoitaa tällaiset asiat, sillä muussa tapauksessa ei ole kulttuuria ja jos ei ole kulttuuria, ei ole kansakuntaa." Kun 1990-luvulla nousit monessa mielessä Suomen arvostetuimmaksi elokuvaohjaajaksi, johtuiko se siitä, että elokuvasi paranivat vai muuttuiko jotain ilmapiirissä? "Ainahan ne ovat huonoja olleet. Mitäs vikaa niissä ennen oli?" Kysyin sinulta. "Maineeni on ollut erittäin hyvä maailmalla melkein alusta asti. Ja tie-
VAKAVASTI PUHUEN. Ohjaajana kerron satuja, en heittele yhteiskunnallisia haasteita, väittää Aki Kaurismäki.
minen "Jos ih pakkaa, a tu poltta tää siltä, t se näy ttelee." ja että a
tysti olen pyrkinyt tekemään kaikkeni säännöllisin väliajoin romuttaakseni vähäisen maineeni Suomessa. Tämä asiahan ei oikeastaan minulle kuulu." Millä olet pyrkinyt romuttamaan? "Olen polttanut tupakkaa tv:ssä, kerran minulla oli takki auki ja sitten oli pipo väärin päin." Ja sitten olet lyhytsanainen toimittajille ja annat harvoin haastatteluja. "Siitä saamme kiittää paskaleh-
distöä. Muutama paskatoimittaja sai minut sitten sulkemaan suuni joka suuntaan moneksi vuodeksi. Mutta tässähän minä taas lörpöttelen. Elokuva on kuitenkin niin kallis väline, että on itsestään selvää, että jonkun sitä on markkinoitava: ohjaajan tai näyttelijöiden. En kyllä näe mitään syytä puhua ensi-iltojen ulkopuolella. Ei minulla ole mitään syvempiä totuuksia kerrottavana." blogisti on juuri haukkunut Kaurismäen ihmisvihasta, yksisilmäisyydestä ja pöyristyttävistä lausunnoista. Lausunnoilla hän tarkoittanee niitä kolmen sanan kiteytyksiä, joita omassa haastattelussani on yhä niin tuskastuttavan vähän. Blogisti tekee viittauksia stallareihin ja kirjoittaa, että "Kaurismäen luontofanatismi on poikkeuksellisen omituista kun muistamme, että hän keräilee vanhoja autoja". Kaurismäen reikäistä kauluspaitaa tuijottaessani pohdin, millaisessa puvussa ja autossa Atlantassa asuva blogisti mahtaa kulkea. On helppo
S
U O M E N K U VA L E H D E N
ymmärtää, että ammattitoimittajissa Kaurismäki herättää vastareaktioita. Onhan minunkin tehnyt mieleni sanoa, että oles äijä nyt vähän vähemmän kärttyinen. Mutta en sano: Kaurismäen uusin elokuva Le Havre on nimittäin saanut Voiman delegaation liikuttumaan. Elokuvaa on turha syyttää ihmisvihasta. Se on kaunis. Onko muulla lopulta väliä? Kaurismäen elokuvien illuusiothan me jaamme, ohjaajasta taas kuulemme vain parina sateisena päivänä viiden vuoden välein. "Rainy day, dream away", Kaurismäki sanoo haastattelun aluksi Jimi Hendrixiä lainaten. Nopeimmat ovat ehtineet jo hyökätä sinua vastaan tuoreimpien kommenttiesi takia. "Epäilemättä, se heille suotakoon. Jos eivät raukat parempaan pysty." Esimerkiksi Suomen kuvalehden blogisti kirjoitti, ettei autojen keräily ja luonnosta välittäminen oikein sovi yhteen. "En täysin ymmärrä kyseisen blogistin, kuka lieneekään, logiikkaa. Ihminen voi keskimäärin ajaa vain yhtä
autoa kerrallaan, joten siinä suhteessa hiilijalanjälki pysyy samana. Toisaalta autoni ovat nuorimmillaankin 1960-luvulta ja olisivat normaalisti kaatopaikalla luontoa pilaamassa. Toki postimerkit veisivät vähemmän tilaa eivätkä ruostuisi yhtä helposti. Logiikka sinänsä ei vie tilaa." Ja sitten vielä paluu haastattelun alkuun. Halusin siis haastattelussa selvittää, onko suomalaisuudelle annettavissa jotain positiivista sisältöä, riippumatta perussuomalaisista. "Käsittääkseni vastasin, että mitä kansaan tulee, niin on, mutta mitä valtioon tulee, niin ei." Eikö valtio ole kansa? "Ei sinne päinkään. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Valtio ei edes edusta kansaa." Onko valtio puolueet? "Valtio on taloudellinen yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on pitää kansa sen verran hengissä, että sen kustannuksella voi elää..." Tulee hetken hiljaisuus ja Kaurismäki sanoo: "Oli aika hyvä kiteytys tuo viimeinen."
20
TEKSTI KUVITUS
6
KLAUS WELP TAIKIN OPISKELIJAT
2011
Innovaatiovastiksia
Susanna Haavamägi Markus Ahonen
alussa Taideteollisessa korkeakoulussa tehtiin korkeakouluopetuksen historiaa. Kymmenen huippuyliopisto-opiskelijan innovaatioaste oli ylimmillään, kun ensimmäinen Voiman vastamainos-workshop käynnistyi allekirjoittaneen ohjauksessa. Kurssi pidettiin englanninkielisenä taiteen laitoksella ja sen virallinen kutsuhuuto opetusohjelmassa kuului: "Spoof advertising-workshop; Culture jamming through fake advertising. Targeting consumerism, ignorance of any kind, or just for the fun of it." Viikon mittainen kurssi jakautui kolmeen osioon: vastamainos-genAALISKUUN
M
livat ilaat o opa Opp ssä j e yhteyd rikkalaime eteläa tiaaniheiseen in on. mo
Vuokko Aro Minka Kailu
reen tutustumiseen, logoparodiaharjoitukseen ja lopullisen kisällityön eli valmiin vastamainoksen toteutukseen. Parhaimmillaan vastamainos on yhdistelmä aktivismia, journalismia ja taidetta. Aluksi etsimme sopivia sormenheristelyn tai irvailun kohteita. Monet ideat kuoppasimme yltiömoralistisina tai asiattomina. Kun sopiva kohde löytyi, keskityimme viestimme journalistiseen varmentamiseen. Oppilaat olivat itse suoraan yhteydessä toimittajiin, kansalais- ja eläinoikeusjärjestöihin ja jopa eteläamerikkalaiseen intiaaniheimoon saadakseen tiedoilleen varmistuksen. Jälleen putosi monta loistavaa inspiraation hedelmää matkasta, kun aiemmin googlatut faktat eivät enää pitäneetkään kutiaan. Loput ideat seuloituvatkin sitten toteutukseen. Opimme, kuinka digitekniikka ja kuvankäsittelyohjelmat mahdollistavat mainosilluusioiden edullisen imitoimisen. Esimerkkinä oheisen piraattiparodian ainekset: koulun ruokalasta mukaan bongattu ulkomaalaissyntyinen malli, pienet kuvausvalot oikein suunnattuna, opiskelijakaverin maiharitakki, netistä löydetty ilmainen royaltyfree kuvapankkikuva ja kameran jalka mallin käteen asetta esittämään. Lisätään aimo annos kuvankäsittelyä ja valmiiksi esikeitetyt tekstit. Voilà! Culture jamming eli kulttuurihäirintä on valmis nautittavaksi.