• 5/2023 3.7.–3.9. | VOIMA.FI TEEMA: SEKSI Hu ol eto nt a e r o ti i k kaa A ntt i Kau pp i ne n 5/2023 3.7.–3.9. | VOIMA.FI TEEMA: SEKSI Hu ol eto nt a e r o ti i k kaa AA ntt i KKaauu pppp i ne n
• NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI Tom Ilmot.indd 7 Tom Ilmot.indd 7 19.6.2023 14.36.56 19.6.2023 14.36.56 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 23.11.2023 UJUNI AHMED – ELINA HIRVONEN jotka ajattelevat jotka ajattelevat olevansa yksin olevansa yksin KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.11.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.9.2023
• NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI Tom Ilmot.indd 7 Tom Ilmot.indd 7 19.6.2023 14.36.56 19.6.2023 14.36.56 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 23.11.2023 UJUNI AHMED – ELINA HIRVONEN jotka ajattelevat jotka ajattelevat olevansa yksin olevansa yksin KANSALLISTEATTERI.FI KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.11.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.9.2023
• HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
• VALVOJAT VALVOJAT VALVOJAT Valtteri Raekallio | Jaakko Yli-Juonikas | Harry Salmenniemi VALVOJAT VALVOJAT Kaupungin yhteinen turvallisuusharjoitus RAEKALL10 CORP. www.valvojat.org Helsinki 17.8.–16.9.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
• ILMOITUS MERIKESKUS VELLAMO Kotkan vanhassa Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Kesän näyttelyitä ovat mm. kansainvälinen Pako Pompejista, Kymenlaakson metsäteollisuutta esittelevä Puun vuoro sekä Kotkan edustalla käydystä Itämeren suurimmasta meritaistelusta kertova Kohtalona Ruotsinsalmi. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi Koe nautinnollinen tunnelma kaikilla aisteilla sisustusja seksilelutuotteillamme. Suomessa käsin tehdyt keraamiset seksilelut tuovat nautintoa, jollaista et ole ennen kokenut. Keramiikka mukautuu haluamaasi lämpöön ja lumoaa kauneudellaan. Voit myös osallistua keramiikkakurssille, jossa valmistat itse ainutlaatuisen keraamisen seksilelun! www.valoatunneliin.com EMILIA MÄNNYNVÄLI: TOISTE EN SUOSTU KATOAMAAN Voima-lehden entisen päätoimittajan intensiivinen ja rajoja uhmaava teos limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla. Kirjan tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, pakenemisen, kapitalismin, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon. Emilia Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. www.intokustannus.fi pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoEmilia kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideoLIV STRÖMQUIST: PEILISALISSA Meillä nykyihmisillä on pakkomielteinen suhde kauneuteen. Se miltä näytämme kuvissa on yhä tärkeämpää. Meistä on tullut voyeuristeja, vaikka tarkastelemme lähinnä itseämme. Filosofisten ja sosio logisten teorioiden avulla sarjakuvataiteilija Liv Strömquist peilaa aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseen satsanneiden naisten tarinoita historian ja mytologian hämäristä nykyaikaan, Nefertitistä ja Lumikin äidistä Marilyn Monroeen ja Kylie Jenneriin asti. www.sammakko.com KERAMIIKKAA RAKKAUDELLA! SARA AL HUSAINI: HUONO TYTTÖ Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten. Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa. www.like.fi Sir Elwoodin hiljaiset värit on ollut mysteeri, ja sellaisena suomirockin kestosuosikki on halunnut pysyä. Yhtyeen ura käynnistyi vuonna 1988 ja jatkuu edelleen, mutta vasta nyt he ovat valmiita avaamaan pitkää taivaltaan. Kirjailija Jose Riikosen tarinallisessa tietokirjassa maistuu elämä iloineen ja suruineen, soi keskiolutjatsi ja tuoksuu Kallion kadut. Laulaja Juha Lehden johtamasta yhtyeestä on tullut kuulijoilleen rakas, koska sanoitukset muistuttavat melankolian riemuista ja näkevät kaunista rumassa. www like.fi JOSE RIIKONEN: SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT – BACKSTAGE-PASSI Uusi Yhteisvoimin -näyttely kertoo työväen tarinoita 1800-luvun lopulta nykypäivään ja miten maatamme on rakennettu yhteisvoimin kohti parempia aikoja. Avoinna ti-su klo 11-18, vapaa pääsy. Maksulliset kesäopastukset 27.8. asti: Yhteisvoiminnäyttely ti–to klo 15, Pumpuliplikkain jäljillä -kävelykierros pe–su klo 15. Liput opastuksille 8/5 €. www.tyovaenmuseo.fi YHTEISVOIMIN WERSTAALLA Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA S a m m a k k o HEI NÄ ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET
• 4 / 2023 • 7 3.7.–3.9.2023 SEKSUA ALISUUS on mahtava voi­ ma. Sitä käsitteleviä juttuja olem­ me koonneet iloksenne tähän kesä­ lukemistoon! Mutta, kuten Hämähäkkimieskin tietää, mahtavan voiman haltijalla on myös suuri vastuu. Nykyisin seksuaalisuudesta pu­ huttaessa korostetaan osapuolten suostumuksen tärkeyttä, ja säädet­ tiinpä siitä vastikään lakikin. On eri­ tyisen tärkeää, että uudet sukupolvet saavat kasvaa tiedostaen, että omia ja toisten rajoja pitää kunnioittaa. Ja että on ok sanoa ei. BDSM­ ja fetissipiireissä ses sion voi koska tahansa keskeyttää yh­ teisesti sovitun turvasanan lausu­ misella. Mitä yhdessä puuhataan­ kin, vaniljaa tai kinkyä, toimiva suhde vaatii kunnioitusta, toisen huo mioimista, kuuntemista, ja mukana olleiden hyvin voinnista huoleh timista myös yhteisen ses­ sion jälkeen. UUTTA HALLITUSOHJELMA A sil­ mäillessä tuntuu kuin me kansa­ laiset olisimme käymässä neljän vuoden kuritussessioon ilman turva­ sanaa tai kansan enemmistön suos­ tumusta. Tämän lehden painoon val­ mistumisen päivänä eduskunta äänesti elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamuksesta. Perus suomalaiset ilmoitti jo etu­ käteen kaatavansa hallituksen, mi­ käli natsi symboliikkaa ja muuta rasistista aineistoa vaalimainoksis­ saan ja somessa käyttänyt Junnila saa epäluottamus lauseen. Junnila on tikunnokkaan joudut­ tuaan kuitannut kaiken pelkkänä vitsailuna. Mutta se, että vitsailee miljoonien ihmisten kärsimyksillä ja kuolemalla, kertoo kieroutunees­ ta ihmis kuvasta. Tietämättömyyt­ tään Junnila ei sitä tee, ministeris­ mies. Junnilan aiheuttama ongelma on itse miestä suurempi. Hallituspuolueet RKP:ta lukuun­ ottamatta äänestivät Junnilan luot­ tamuksen puolesta. Muille Junnilan teot eivät olleet minkään sortin on­ gelma – lievätkö itsekin joskus sa­ manlaisia vitsailleet –, muut eivät olleet valmiita kaatamaan hallitusta sen vuoksi. Me tarvitsemme turvasanan VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafi kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Iines Toivonen, Wilma Viertola, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elisa Helenius, Peik Ingman, Timo Kalevi Forss, Ville Vanhala, Karstein Volle & Liisa Vähäkylä | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus ILMOITUS MERIKESKUS VELLAMO Kotkan vanhassa Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Kesän näyttelyitä ovat mm. kansainvälinen Pako Pompejista, Kymenlaakson metsäteollisuutta esittelevä Puun vuoro sekä Kotkan edustalla käydystä Itämeren suurimmasta meritaistelusta kertova Kohtalona Ruotsinsalmi. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi Koe nautinnollinen tunnelma kaikilla aisteilla sisustusja seksilelutuotteillamme. Suomessa käsin tehdyt keraamiset seksilelut tuovat nautintoa, jollaista et ole ennen kokenut. Keramiikka mukautuu haluamaasi lämpöön ja lumoaa kauneudellaan. Voit myös osallistua keramiikkakurssille, jossa valmistat itse ainutlaatuisen keraamisen seksilelun! www.valoatunneliin.com EMILIA MÄNNYNVÄLI: TOISTE EN SUOSTU KATOAMAAN Voima-lehden entisen päätoimittajan intensiivinen ja rajoja uhmaava teos limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla. Kirjan tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, pakenemisen, kapitalismin, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon. Emilia Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. www.intokustannus.fi pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoEmilia kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideoLIV STRÖMQUIST: PEILISALISSA Meillä nykyihmisillä on pakkomielteinen suhde kauneuteen. Se miltä näytämme kuvissa on yhä tärkeämpää. Meistä on tullut voyeuristeja, vaikka tarkastelemme lähinnä itseämme. Filosofisten ja sosio logisten teorioiden avulla sarjakuvataiteilija Liv Strömquist peilaa aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseen satsanneiden naisten tarinoita historian ja mytologian hämäristä nykyaikaan, Nefertitistä ja Lumikin äidistä Marilyn Monroeen ja Kylie Jenneriin asti. www.sammakko.com KERAMIIKKAA RAKKAUDELLA! SARA AL HUSAINI: HUONO TYTTÖ Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten. Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa. www.like.fi Sir Elwoodin hiljaiset värit on ollut mysteeri, ja sellaisena suomirockin kestosuosikki on halunnut pysyä. Yhtyeen ura käynnistyi vuonna 1988 ja jatkuu edelleen, mutta vasta nyt he ovat valmiita avaamaan pitkää taivaltaan. Kirjailija Jose Riikosen tarinallisessa tietokirjassa maistuu elämä iloineen ja suruineen, soi keskiolutjatsi ja tuoksuu Kallion kadut. Laulaja Juha Lehden johtamasta yhtyeestä on tullut kuulijoilleen rakas, koska sanoitukset muistuttavat melankolian riemuista ja näkevät kaunista rumassa. www like.fi JOSE RIIKONEN: SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT – BACKSTAGE-PASSI Uusi Yhteisvoimin -näyttely kertoo työväen tarinoita 1800-luvun lopulta nykypäivään ja miten maatamme on rakennettu yhteisvoimin kohti parempia aikoja. Avoinna ti-su klo 11-18, vapaa pääsy. Maksulliset kesäopastukset 27.8. asti: Yhteisvoiminnäyttely ti–to klo 15, Pumpuliplikkain jäljillä -kävelykierros pe–su klo 15. Liput opastuksille 8/5 €. www.tyovaenmuseo.fi YHTEISVOIMIN WERSTAALLA Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA S a m m a k k o HEI NÄ ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Rojin Birzoi 52 Iiti Yli-Harja 31 Sigmund Freud LIHAN ILOJA 2000 VUODEN TAKAA 32 21 Nauska 5 Junnilan tapaus nostaa esiin kovin ruman totuuden ja välittää samalla vahingollisen viestin myös ulospäin: Ei ole niin nuukaa ihmisarvon kanssa. EMME SUINKA AN LIIKU yksisuuntai­ sella janalla kohti edistystä – tulevai­ suutta, jossa muun muassa YK:n mää­ rittelemät ihmisoikeudet toteutuvat universaalisti – vaan ihmiskunnan historia tempoilee ja pykii. Maail­ man demokraattisissakin maissa astuu voimaan lakeja, jotka ra­ joittavat sukupuoli­ ja seksuaali­ vähemmistöjen oikeuksia (tai jopa mitätöivät niitä kuo­ lemantuomion uhalla) ja naisten itsemäärää­ misoikeuteen kajoavia aborttilakeja. Edes täällä tilastol­ lisesti maailman on­ nellisimmassa maassa ei vielä olla lähelläkään ihmisoikeuksien ja tasa­arvon ideaalia. Ja takapak­ kia tulee aina. Se tulee harvoin suuren mullistuksen, kuten äkillisen, väkivaltaisen vallan kumouksen muo­ dossa, vaan pikemmin liu kuen kohti sulkeutunutta, epäoikeuden mukaista yhteiskuntaa, jossa vihan ilmaukset erilaisia vähemmistöjä kohtaan ovat siedettyjä jopa valtaapitäviltä. On rajoja, joita ei saa ylittää, ja on aivan välttämätöntä, että kaikenlai­ selle ihmisarvon polkemiselle, ra­ sismille ja syrjinnälle sanotaan ei. Kaikkialla. Mutta etenkin sitä kaivataan päättäjiltä, heil­ tä, jotka saavat äänensä kuulu­ viin ilta uutisissa ja kansakunnan kaappien päällä. Tässäpä meille turva­ sanat: Tämä ei ole ok. EMILIA MIETTINEN Kuis panee? 16 Pinkwash Pinkwash 12
• 8 • 5 / 2023 MARIA, 55, Helsinki ”Se on vaan jotain oikeanlaista kemiaa.” EERO , 30, Helsinki ”Mä uskoisin, että itsevarmuus on se isoin, mikä sytyttää.” HESSU , 71, Helsinki ”Tietysti jutellessahan sen huomaa, mutta ulkonäkö tietenkin. Ja siisteys, ettei ihan resuissa kuljeta.” RUTH , 35, Helsinki ”Toisessa on tärkeää persoona ja asenne, ei varallisuus tai ihonväri. Minua viehättää molemminpuolinen luottamus ja se, että hän välittää, kunnioittaa ja kohtelee minua kuin kuningatarta, joka olen.” Mikä toisessa ihmisessä sytyttää? Mielipide TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN KUVAT WILMA VIERTOLA YK kehottaa Suomea turvaamaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden. TEKSTI IINES TOIVONEN Oikeus koskemattomuuteen Y K:N LAPSEN OIKEUKSIEN komitea julkaisi kesäkuussa 2023 Suomelle suositukset intersukupuolisten lasten oikeuksien turvaamiseksi. Terveiden intersukupuolisten lasten sukupuoli­ piirteiden variaa tioita muokataan ki­ rurgisesti jo ensimmäisinä elinvuosi­ na. Joissain tapauksissa vanhemmille ei ole annettu kaikkea saatavilla ole­ vaa tietoa ennen leikkausta tai mah­ dollisuutta vaikuttaa asiaan ollenkaan. Komitea kehottaa Suomea lopet­ tamaan turhat lääketieteelliset tai kirurgiset toimenpiteet intersuku­ puolisille lapsille, jotka eivät kykene antamaan suostumusta ja tekemään tietoon perustuvaa päätöstä mahdolli­ sista hoidoistaan. Lisäksi suositellaan jälkihoitoa, ”korvausta ja tukea inter­ sukupuolisille lapsille, jotka saivat tar­ peetonta lääkinnällistä tai kirurgista hoitoa”. Jälkihoitoa tulee tarjota riip­ pumatta siitä, kuinka kauan tarpeetto­ mista hoidoista on. YK:n ihmisoikeuskomitea on anta­ nut samankaltaiset suositukset Suo­ melle jo kaksi vuotta aiemmin, ja Sanna Marinin johtaman hallituksen ohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan suosituksia lähes tarkalleen. Translain uudistuksen pääasiallisena tarkoituk­ sena oli säätää itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki juridisen sukupuo­ len vahvistamiseksi, ja se astui voi­ maan huhtikuussa 2023. Maininnat intersukupuolisten lasten oikeuksista eivät kuitenkaan edenneet lakiuudis­ tukseen. Sosiaali­ ja terveysministeriön hal­ litussihteeri Sonja Jantunen kertoo, että asiaa arvioitiin monelta kannalta: ”Ennen lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan tarkempaa tietopohjaa, ja otimme huomioon mitä muuta on val­ misteilla samaan aikaan, kuten asiak­ kaan ja potilaan itsemääräämisoikeut­ ta vahvistava hanke. Toisaalta nähtiin, että on myös muita ei­lainsäädännölli­ siä toimenpiteitä, joita voidaan vielä tehdä.” Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi sosiaali­ ja terveydenhuol­ lon ohjaus. Intersukupuolisten oikeuksia aja­ vassa yhdistyksessä ISIO ry:ssä tilan­ ne turhauttaa. ”Olemme todella pet­ tyneitä siihen, että edellinen hallitus ei vienyt tätä asiaa loppuun hallitus­ ohjelmakirjauksesta huolimatta. Toi­ vomme, että seuraava hallitus ohjaa Suomen niiden maiden joukkoon, jot­ ka suojelevat lainsäädännöllä lapsia, joilla on jokin sukupuolipiirteiden va­ riaatio”, ISIO ry:n puheenjohtaja Kaisli Syrjänen huokaa. INTERSUKUPUOLISUUS on katto­ käsite, joka kattaa yli 40 lääketieteel­ listä diagnoosia. Se tarkoittaa variaa­ tioita, joissa kehon kromosomit, suku elimet tai hormonitoiminta ei­ vät ole yksiselitteisesti tai ainoastaan naisen eikä miehen. Usein intersuku­ puolisuus havaitaan heti syntymän jälkeen, kun genitaalialueen perusteel­ la ei pysty määrittämään sukupuolta. Toisinaan tila huomataan vasta myö­ hemmin, esimerkiksi kun tytölle ei tu­ le kuukautisia. YK:n mukaan intersukupuoli­ sia on 1,7 prosenttia väestöstä, mut­ ta Suomessa, missä tilan virallinen lääketieteellinen määritelmä on ka­ pea ja keskittyy fyysisiin sukupuoli­ ominaisuuksiin, intersukupuolisia lapsia katsotaan syntyvän kolmes­ ta kahdeksaan lasta vuodessa. Virka­ miesryhmän saamien tietojen mukaan kosmeettisia kirurgisia toimenpiteitä tehdään korkeintaan muutamia vuo­ dessa. Leikkauksilla voidaan muoka­ ta esimerkiksi ulkoisten sukuelinten ulkonäköä tai poistaa sukurauhas­ kudosta. Kirurgian lisäksi saatetaan määrätä lääkitystä, hormonihoitoja tai esimerkiksi emättimen laajen­ nushoitoja. Toimenpiteillä voi olla monenlaisia vaikutuksia lapsen ke­ hitykseen. Joissakin tapauksissa hoi­ dot ovat aiheuttaneet kipuja tai tun­ nottomuutta genitaalialueella, lisäksi jatkuvat tutkimukset voivat olla trau­ matisoivia. Tarpeettomia toimenpiteitä teh­ dään lääketieteellisten syiden sijaan sosiaalisista syistä. YK:n ihmisoikeus­ komitea huomautti, että hoidot pe­ rustuvat tavallisesti stereotyyppiseen näkemykseen sukupuolista. Lääketie­ teen ammattilaiset ovat kautta aiko­ jen perustelleet toimenpiteitä lapsen etuna esimerkiksi syrjinnän ehkäise­ miseksi. ”Täysin terveiden lasten ’nor­ malisoimiseksi’ saatetaan tehdä tur­ hia toimenpiteitä, joiten tavoitteena on esimerkiksi, että pojaksi määritel­ ty lapsi pystyisi pissaamaan seisten”, ISIO:n Syrjänen kertoo. Hänen mu­ kaansa intersukupuolisten lasten hy­ vinvointia edesauttaisi asenteiden muutos. Lapsiasiavaltuutetun toimiston la­ kimies Sonja Vahtera muistuttaa, et­ tä lapsen edun mukaista ei ole hänen oikeuksiensa rikkominen: ”Lapsel­ la on oikeus keholliseen koskematto­ muuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Siltä kannalta on vaikeaa perustella, miksi leikkaukset, joille ei ole selkeää lääketieteellistä tarvetta, ovat sallit­ tuja.” Sh ut te rst oc k
• 5 / 2023 • 9 Karstein Volle Oikaisu Voima-lehden numerossa 4/2023 Taistelijat rullaluistimilla -jutun kuvatekstissä oli virhe. Kuvassa pelaavan toisen roller derby -joukkueen nimi on Dirty River Roller Derby, ei Dirty River Rollin Rainbow. Seksiä yösijaa vastaan Vastikkeellinen seksi on haavoittuvassa asemassa olevien selviytymiskeino. Ammattilaisten lisäkoulutusta tarvitaan. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS S IJAISHUOLLON ammattilai­ set ovat huolissaan erityisesti niistä lastensuojeluyksiköihin sijoitetuista nuorista, jotka poistuvat ilman lupaa ”hatkareissuil­ le”, turvautuvat vastikkeellisen seksin tarjoamiseen ja kokevat myös seksu­ aalista väkivaltaa näissä tilanteissa. Vastikkeellinen seksi tarkoittaa, että henkilö saa vastiketta kuten yöpaikan, päihteitä tai tavaroita seksuaalista te­ koa vastaan. Tilanteessa, jossa nuori on vailla turvallista aikuista ja huolen­ pitoa, vastikkeellinen seksuaalinen te­ ko voi olla keino selviytyä. ”Korvauksen tarjoaminen seksuaa­ lisesta teosta alaikäiselle on aina sek­ suaaliväkivaltaa ja rikos”, toteaa Exit – Pois prostituutiosta ry:n toiminnan­ johtaja Erja Saarela. Exit aloittaa tu­ levana syksynä avoimen koulutuksen sijaishuollon ammattilaisille. Heitä koulutetaan huomioimaan työssään vastikkeellisen seksin ilmiö entistä pa­ remmin. Yksi hyvinvointialue on myös tilannut järjestöltä koulutusta sijais­ huollon ammattilaisilleen. ILMIÖNÄ VASTIKKEELLISEN seksin tunnistaminen on vaikeaa ammattilai­ sillekin, eikä sen kuvaamiseen ole va­ kiintunutta terminologiaa. Aiem min se on yhdistetty etenkin naispuolisiin henkilöihin, jotka rahoittavat huu­ meidenkäyttöä seksuaalisilla teoilla. Lisäksi alaikäisten kohdalla on ongel­ mallista puhua vastikkeellisesta sek­ sistä, koska alaikäisyyden vuoksi kyse on nimenomaan rikoksesta. Valtioneuvosto julkaisi vastikään selvityksen, josta ilmenee, että kun henkilö pyrkii selviytymään vastik­ keellisen seksin avulla, taustalla on usein monenlaisia haavoittuvuuksia. Niitä ovat esimerkiksi asunnottomuus, päihderiippuvuus, mielen terveys­ ongelmat, aiemmat kokemukset seksuaali väkivallasta tai lastensuoje­ lun asiakkuus. VASTIKKEELLISEN SEKSIN ilmiötä pi­ tää tutkia lisää ja aihe huomioida esi­ merkiksi sosiaali­ ja terveyspalvelujen suunnittelussa, jotta haavoittuvas­ sa asemassa olevia voidaan suojella. Exit ry:n Erja Saarela muistuttaa, että asiaan tarttuminen nyt voi kantaa pit­ källe. ”Tiedämme, että huono­osaisuus on usein ylisukupolvinen asia. Tämän päivän korjaava työ on seuraavan suku polven ennaltaehkäisevää työtä.” Tutkimustietoa on silti edelleen niu­ kasti, kertoo sosiaali­ ja terveysminis­ teriön tasa­arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen. ”Nyt julkaistussa selvitykses­ sä raapaistaan vain pintaa. Pitäisi sel­ vittää, miten laaja tämä ilmiö on, mi­ ten se on muuttunut ja keitä kaikkia se koskettaa”, Auvinen kertoo. Etenkään nuoret eivät välttämät­ tä itse tunnista joutuneensa seksuaali­ väkivallan kohteeksi. Heille olisi tär­ keää tarjota seksuaalikasvatusta, opettaa heidät tuntemaan omat oikeu­ tensa ja kunnioittamaan toisten ihmis­ ten rajoja. Myös ammattilaisille tarvitaan lisää koulutusta. Heidän voi olla vaikeaa ot­ taa seksuaaliväkivalta puheeksi ilman koulutusta aiheen käsittelemisestä nuoren kanssa. Ammattilainen saat­ taa myös pelätä sitä, että aihe herättää nuoressa vahvan reaktion tilanteessa, jossa häntä ei voida ohjata jatkotuen piiriin. Tukea ei välttämättä ole saata­ villa rajallisten resurssien vuoksi. Sh ut te rst oc k Voima.fi: Kirjoja ja dekadenssia V ILLE VANHALAN reportaasi Tarton toukokuisilta Prima Vista ­kirjallisuusfestivaa­ leilta maalaa kuvan kulttuurin ra­ kastajien yhteisöstä, joka kokoontuu juhlistamaan ei ainoastaan kirjalli­ suutta, vaan itse elämää. Prima Vista ­festivaalin ohjelma­ päällikkö Marja Unt kertoo, että fes­ tivaalin eri tapahtumiin osallistuu peräti noin 10 000 vierasta. ”Prima Vista päätettiin perustaa, koska Tar­ ton katsottiin kirjailijakaupunkina tarvitsevan oman kirjallisuusfesti­ vaalinsa. Alkuaikoina festivaali kes­ ti vain neljä päivää ja ulkomaalaisia esiintyjiä oli ainoastaan puolisen tu­ sinaa.” Unt tähdentää, että festivaalin ohjelmistossa ei keskitytä pelkäs­ tään kirjallisuuteen, vaan kirjalli­ suuteen yhdistetään musiikkia, teat­ teria, performansseja ja visuaalisia elementtejä. ”Kun Tartto on ensi vuonna yksi Euroopan unionin kult­ tuuripääkaupungeista, festivaaliin lisätään vielä uusia elementtejä. Sen jälkeen katsotaan, onko ohjelmatar­ jontaa ja festivaalia enää syytä laa­ jentaa nykyisestään.” Yksi tämän vuoden uusis­ ta ohjelma numeroista on entisel­ lä puna­ armeijan upseerikerholla, nykyisessä Urven kahvilassa pidet­ tävät dandyjen naamiaiset. Suoraan kirjalliselta hautaus­ maakierrokselta naamiaisiin kiireh­ tinyt kirjailija Kaspar Jassa sanoo dandyismin sopivan Tarttoon, koska kaupunkia voidaan hänen mukaan­ sa pitää uutena Länsi­Berliininä. ”Virossa ei ole koskaan ollut omaa aristokratiaansa, joten meidän oli jo korkea aika luoda dekadenssi yli­ mystö tänne Tarttoon.” Heidi Iivari on sonnustautunut naamiaisiin käsirautoja, raippaa ja suomalaista puukkoa kantavaksi kissahahmoksi. Hän sanoo asunsa olevan samalla tavalla provokatii­ vinen ja ironinen kuin hänen eroot­ tiseksi ja aistilliseksi luonnehdittu runo kokoelmansakin. Iivari huomauttaa myös, että Tar­ ton boheemiin ilmapiiriin kuuluvat liikkuvat ja kokeilunhaluiset ihmi­ set. ”Kirjan runot ovat huomioita ja yhdistelmiä eri henkilöistä ja tapah­ tumista. Tartto on Emajoen Ateena, jossa jumalat rakastelevat kaltais­ tensa kanssa.” Lue koko juttu osoitteessa voima.fi. Artikkeli on alunperin julkaistu Voiman tytäryhtiön omistamassa Le Monde diplomatiquen Kirjallisuusliitteessä 3/2023.
• 10 • 5 / 2023 Vapaat tytöt E SIMERKKEJÄ suoma­ laisesta yhteiskunnasta vuonna 2023: moni tyt­ tö ei saa päättää omasta pukeutumisestaan, vali­ ta omaa puolisoaan tai edes käydä kaupungilla ilman, että joku perheenjäsen on mukana valvo­ massa. ”Meillä asuu Suomessa naisia, jotka eivät käytännössä koskaan päätä omista asioistaan. Heiltä puuttuvat perusoikeudet, koska patriarkaaliset asenteet ja uskonto rajoittavat heitä”, sanoo Rojin Birzoi, yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kuvaa itseään kapinal­ liseksi kurdinaiseksi. Birzoi on syntynyt Iranissa, jossa poliittinen islam on yksi naisten ase­ maan eniten vaikuttavista tekijöis­ tä. Ideologian vaikutus näkyy myös Suomessa asuvien naisten elämäs­ sä, mutta Birzoi korostaa, että poliit­ tinen islam ei edusta kaikkia musli­ meja. ”Iranin hallinto perustuu po­ liittiseen islamiin, jossa uskonto ja politiikka yhdistyvät. Tällä tavalla voidaan rajoittaa naisten oikeuksia. Esimerkiksi tietyt islamilaiset pe­ rinteet ja tulkinnat voivat toimia perusteluna naisten itsemää­ räämistä koskeville määräyk­ sille, kuten pakolliselle hui­ vin käytölle tai naisten vapauden rajoituksille.” Myös naisten mahdol­ lisuuksia kouluttautua, työskennellä ja osallistua poliittiseen päätöksente­ koon voidaan sen nojalla rajoittaa, samoin seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen mahdollisuutta elää vapaas­ ti. ”Valitettavasti meillä tääl­ läkin on Iranin valtion tukema moskeija, jonka imaami välit­ tää naisia alistavia viestejä.” Hän viittaa helsinkiläiseen Mellun mäen moskeijaan, jolla on ideologisia ja mah­ dollisesti myös taloudellisia kytköksiä Iraniin. Sen Naisten kohtaamia ongelmia ei pidä silotella. Muuten taantumukselliset kaappaavat julkisen keskustelun, kapinallinen kurdinainen Rojin Birzoi sanoo. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN johtohahmoilla ja muilla uskonnol­ lisilla tahoilla on paljon valtaa yhtei­ sössä, joten heidän lausu miaan ei saa katsoa läpi sormien. ”Jos uskonnon ni­ missä ihmisoikeuksia loukataan, sitä pitää voida kritisoida.” Poliittinen vaino Rojin Birzoi syntyi Mariwanissa, Iranin hallitsemalla kurdialueella, vuonna 1994. Hän oli lapsena ”pieni riiviö”, kuten äidin suku häntä kuva­ si, eikä häntä todellakaan kannustettu mukaan politiikkaan. ”Minä olin isän tyttö.” Isä oli kurdisissi, joka taisteli Ira­ nin hallintoa vastaan. Iran miehittää osaa Kurdistanista, joka sijaitsee Tur­ kin, Iranin, Irakin ja Syyrian raja­alu­ eilla. Eri valtioissa kurdeilla on hiukan erilainen asema, mutta systemaattisel­ la vainolla on pitkä historia. Sen vuok­ si kurdit ovat nousseet usein vasta­ rintaan. ”Opin varhain, että valtio ei ole meidän puolellamme. Isäni taisteli tä­ tä alistamista vastaan, ja hänen toi­ mintansa oli jännittävää. Halusin olla kuten hän!” Vastarinta on hengenvaarallista, ja isän poliittisen toiminnan vuoksi per­ he joutui lähtemään maanpakoon. Raastavan pakomatkan päätteeksi per­ he tuli Suomeen. Tapahtumat jättivät Birzoihin jälkensä, ja hän on tuntenut pakottavaa tarvetta puhua epäkohdis­ ta julkisesti. Iraniin hän ei enää voi mennä tur­ vallisuussyistä, mutta Suomessa hän on vaikuttanut aktiivisesti eri yhteis­ kunnallisissa verkostoissa. ”En jaksa kovin pitkään keskustelua pinnallisista asioita. Alan helposti pu­ hua yhteiskunnallisista asioista, min­ ne menenkin, ja voin olla vähän ras­ kasta seuraa sen takia”, hän sanoo ja hymähtää. ”On hyvä, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Se luo toivoa muutoksesta, ja tulee varmempi olo. Välillä katson myös some­videoi­ ta, joissa ihmiset pelastavat eläimiä ja Rojin Birzoi • Ikä: 29 • Ammatti: sairaanhoitaja • Luottamustoimet: Rauhanpuolustajien johtokunnan jäsen, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n hallituksen jäsen, Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäsen, UN Womenin Generation Equality -nuortenryhmän jäsen, mukana nuorten vaikuttajien Tottelemattomuusakatemia-verkostossa. Juontaa omaa yhteiskunnallista podcastiaan. • Harrastukset: Lenkkeily kahden koiran kanssa, ajan viettäminen läheisten kanssa, urheilu.
• TOTUUSKOMISSION KAIPUU J OULUKUUN 18. PÄIVÄ vuonna 1878 Georgian Gorissa, Venäjän keisari­ kunnassa, syntyi Josif Vissarionovitš Džugašvili, henkilö, joka myöhemmin tunnet­ tiin nimellä Stalin, ”teräsmies”. Hän hallitsisi maata, joka tunnettiin nimellä Neuvostoliitto. Peräti 126 vuotta Džugašvilin syntymän ja huikeat 51 vuotta hänen kuolemansa jälkeen Voima­lehden numerossa 4/2004 Julle Tuuliaisen aiheena oli Stalinin valheiden ja väkivallan heijastumat. Stalinia Suomessa ihailleet ihmiset eivät ol­ leet kyenneet näkemään Neuvostoliiton hirmui­ sia puolia, kuten vankileirejä, ihmisoikeuksien totaalista puuttumista ja valtarakenteiden kor­ ruptiota. OTSIKON STALLAREITA & DIINAREITA alla Tuuliainen kirjoitti: ”Vii­ me aikoina on heitetty ilmaan ajatuksia siitä, että 1970­luvun suoma­ laisille stallareille pitäisi asettaa jonkinlainen totuuskomissio, jotta nämä voisivat tunnustaa silloiset syntinsä. Niin mitkä synnit? Olihan se väsyttävää, kun jokaisessa kapakan loosissa istui aina vähintään yksi kaikkitietävä selittämässä, että Neuvostoliitto on työläisten para­ tiisi ja että jokainen siinä maassa käynyt, joka yritti valottaa totuutta, oli pelkkä fasistien äänitorvi.” Tuuliainen ei kuitenkaan jämähtänyt tähän syntien ruotimiseen, vaan piti juttunsa loistavasti balanssissa: ”Samaan aikaan 1970­ luvun lopulla vaikutti pääkaupunkiseudulla omituinen diinariaalto. Monopoliasemassa oleva nuortenlehti innosti kakaroita diggailemaan 1950­luvun jenkkimusaa ja pukeutumaan samalla tavalla kuin rapa­ kon takana pukeuduttiin pari vuosikymmentä aiemmin.” Elokuvatähti James Deanin nimestä väännetty sana diinari ei enää viitannutkaan vain viattomaan purkan jauhamiseen iskelmien tah­ tiin. ”Hyvin pian siihen alkoi liittyä uusfasistisia piirteitä. Diinareiksi kutsuttujen mielestä kaikki erilaiset, kuten hipit, punkkarit, erirotui­ set, prostituoidut, homot, pultsarit, pilvenpolttajat ja kommarit, pi­ ti karkottaa maasta alituisen väkivallan uhalla. Ja väkivaltaa riitti. Lukemattomia vähemmistöjen edustajia pahoinpideltiin sairaalakun­ toon, joitakin otettiin hengiltä. – – Sotaveteraaneja nämä olivat ihai­ levinaan, mutta kävivät kuitenkin hakkaamassa pultsareita Pasilan metsien hökkeleissä.” Lopulta diinarimeno kuihtui, mutta muutamat juuri tästä poppoos­ ta ryhtyivät rasistiskineiksi eli uusnatseiksi. BUSSINKULJETTAJA , kansainvälinen seikkailija ja lukuisia pornoleh­ tiä innokkaasti avustanut kirjoittaja Julle Tuuliainen kuoli nopean sai­ rauden murtamana vuonna 2017. Moni Tuuliaisen tunteneista miettii usein, mitä mieltä hän olisi nykypolitiikasta, jossa tunne muuttuu to­ tuudeksi ja poliittiseen valtaan pääsee nousemaan raivoa lietsomalla. Aikoinaan Tuuliainen osasi katsoa asioiden eri puolia, eikä häntä voi­ nut hämätä whataboutismilla eli siirtämällä keskustelua yhdestä vää­ ryydestä toiseen: ”Ehdotan, että jos totuuskomissiota tarjotaan 1970­luvun ääri­ vasemmistolle, sinne kutsutaan syntejään tunnustamaan myös sa­ man aikakauden äärioikeisto. Siis nämä diinarit.” TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Julle Tuuliainen työnsä ääressä. Vo im an ark isto tekevät toisilleen hyvää.” Siten voi pi­ tää toivoa yllä. Ei itsesensuuria Suomessa monet feministit vaikene­ vat poliittisesta islamista muun muas­ sa siksi, että liberaaleissa piireissä pe­ lätään, että rasistit käyttävät kritiikkiä hyväkseen. Se ei palvele naisten etua. ”Meidän pitää ottaa valta itsel­ lemme. Vaikka me emme itse puhu maahanmuuttajanaisten ongelmista, äärioikeisto puhuu, ja heidän näkökul­ mansa on erilainen. He hyötyvät siitä, että ongelmia kaunistellaan”, Birzoi sanoo ja jatkaa samaan hengenvetoon: ”Totta kai aihe on vaikea, koska en ha­ lua lisätä vihaa omiani kohtaan. Mutta ihmis oikeudet kuuluvat kaikille, myös maahanmuuttajataustaisille tytöille ja naisille.” Näennäinen suvaitsevaisuus voi sekin kääntyä hiljentämisyrityksek­ si. Julkisessa keskustelussa on sään­ nöllisesti tilanteita, joissa maahan­ muuttaja nainen on kritisoinut vaikkapa hijabin käyttöä, jolloin joku niin sanottu kantasuomalainen tulee sanomaan, että huivin käyttäminen on naisten oma valinta. ”Tämä näkökulma ei kuitenkaan koske kaikkia musliminaisia. Vaikka joillakin se voi olla oma valinta, on tärkeää pystyä keskustelemaan heis­ tä, joiden itsemääräämisoikeus ei to­ teudu. Meidän tulee kuunnella heitä ja antaa heille tilaa. Jos jatkuvasti ohi­ tamme kokemukset, joita he eivät ole itse valinneet, annamme vääristyneen kuvan asioista ja vähättelemme tois­ ten kokemuksia.” Hän on pannut merkille, että joskus myös jotkut islamiin kääntyneet val­ koiset kantasuomalaiset naiset saat­ tavat päätyä vähättelemään maahan­ muuttajataustaisten kokemuksia. ”On epäreilua, että ihminen, joka on itse päättänyt aikuisena kääntyä muslimiksi ja voinut ottaa islamista hyviä asioita, tulee kertomaan minul­ le, miten ajatella. Islam on vähän eri tavalla vaikuttanut hänen elämäänsä. On eri asia itse kääntyä tiettyyn uskon­ toon kuin syntyä siihen.” Myös viranomaisten pitäisi tulla tie­ toisemmaksi ongelmista. Birzoi tuntee tapauksia, joissa väkivaltaa kohdan­ neet naiset ovat hakeneet apua, mutta viranomaiset ovat levitelleet käsiään ja sanoneet ”tuo on teidän kulttuu­ rianne”, eikä tilanteeseen ole puutut­ tu. Tämä on Birzoista käsittämätöntä. ”Eihän tällaista pitäisi sallia mis­ sään. Ei väkivalta ole kenenkään kult­ tuuria.” Sukupuolten tasa­arvossa on Suo­ messakin paljon parannettavaa, mutta silti lainsäädäntö on lähtökohtaisesti naisten puolella ja oikeusvaltioperi­ aate toimii. Naisilla on täydet kansa­ laisoikeudet, toisin kuin vanhoillisten uskonoppineiden hallitsemissa Lähi­ idän maissa, hän vertaa. ”Iranissa laki on aina miehen puolella.” Hän muistuttaa Iranin kansannou­ susta, joka alkoi viime vuonna, kun 22­vuotias kurdinainen Jina ”Mahsa” Amini kuoli maan siveys poliisin pahoin pitelyyn. Häntä syytettiin šarialakiin perustuvan hijab­ohjeen rikko­ misesta eli islamilaisen huivin käyt­ tämisestä väärin. Tapauksen jälkeen nousseissa mielenosoituksissa halli­ tus on raa’asti murhannut ja vainon­ nut etenkin naisia. Turkkia ei pidä tukea Vaikka Birzoi aluksi kehui Suomen lainsäädäntöä, hänen ilmeensä synk­ kenee, kun puhe kääntyy ulkopoli­ tiikkaan. Naamiot riisuttiin ja sodan kylmät kasvot tulivat näkyviin, kun Suomen ja Ruotsin Nato­prosessi alkoi. ”Tätä ennen Pohjoismaat olivat mielikuvissani korkealla ihmisoikeus­ asioissa, tiedätkö, täällä ylhäällä.” Hän kohottaa kätensä kohti kattoa ja pu­ dottaa sen alas. ”Se illuusio meni rik­ ki. Kurdit myytiin välittömästi.” Hänen mukaansa reaalipolitiik­ ka jyräsi ihmisoikeudet, kun Suo­ mi neuvotteli Turkin presidentin Recep Tayyip Erdo?anin kanssa Na­ to­jäsenyydestä samalla kun Turk­ ki teki ilmaiskuja Syyrian ja Irakin kurdialueelle. Nato­ovi aukesi, min­ kä myötä kurdijärjestöt ovat huoles­ tuneet Suomen tekemistä myönny­ tyksistä kuten mekanismista, joka tiivistää viranomaisyhteistyötä mai­ den turvallisuusviranomaisten vä­ lillä. Järjestöt pelkäävät, että kurde­ ja luovutetaan Turkkiin. Yhteistyö on Birzoista huono asia, sillä Euroopan ihmis oikeustuomioistuin on toistuvas­ ti tuominnut Turkin ihmisoikeusrikko­ muksista. ”Herää kysymys, miksi Erdo?anin ihmisoikeusrikoksia sivuutetaan. Miksi eri valtionjohtajien kohte­ lussa on eroavaisuuksia? Tämä on kaksinais moralismia ja ristiriidassa Pohjois maiden ihmisoikeusperiaattei­ den kanssa.” Birzoi vetää henkeä. Kun ongelmat on tunnistettu, onko näköpiirissä rat­ kaisuehdotuksia? On. Ulkopolitiikassa: ”Ensimmäise­ nä pitäisi lopettaa kurdien pommitta­ minen. Sitten voi miettiä ratkaisuja.” Suomen sisäpolitiikassa: kaltoin­ kohtelua kokeneille naisille pitää tar­ jota yhteiskunnan tukea. Näin naiset pystyvät ottamaan avioeron väkival­ taisesta puolisostaan tai haastamaan raiskaajan oikeuteen. ”Lisäksi yhteiskunnan resursseja pitää käyttää siihen, että pojat oppi­ vat kunnioittamaan naisten itsemää­ räämisoikeutta”, Birzoi sanoo. Silloin tytöt saavat elää vapaana, kuten hän. Rauhanpuolustajat, jonka johtokuntaan Rojin Birzoi kuuluu, on Voima Kustannuksen osakas. ”Jos me emme itse puhu maahan­ muuttajanaisten ongelmista, ääri­ oikeisto puhuu.”
• 12 • 5 / 2023 Kuka saa myydä sateenkaarella? TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Pride ei myy jäätelöä, eikä sateenkaari ole silkkaa hattaraa. Toisinaan tämä unohtuu, ja välillä ihmisoikeuksilla markkinoiminen on niin sanottua pinkkipesua. S UKUPUOLI ­ ja seksuaa­ livähemmistöjä tukevan viestin liittäminen brän­ diin ilman, että avarakat­ seisuus oikeasti kuvaisi mainostajan toimintaa, tunnetaan pinkkipesuna. ”Pinkkipesuun liittyy se, kuka hyö­ tyy ja kenen kustannuksella”, toteaa tutkijatohtori ja filosofi Julian Honkasalo Helsingin yliopistosta. Tutkijan roolin rinnalla Honkasalo tarkastelee kysymystä itsekin vähemmistöön kuu­ luvana transmaskuliinina henkilönä. Vaikka pinkkipesu on käsitteenä melko helposti määriteltävissä, on sen tarkka rajaaminen sitäkin vaikeam­ paa. Honkasalo muistuttaa myös, että kysymystä arvioidaan moraa­ lin ja etiikan puitteissa, ei juridisesti. Esimerkki tapaukseksi sopii mainos­ taja, joka ei ole kiinnostunut edistä­ mään tasa­arvoa ja yhdenvertaisuutta edes omien työntekijöidensä kohdalla, ja sitten ”kerran vuodessa liputetaan, että hyvää Prideä ja laitetaan sateen­ kaarilogoja somevirtaan”. ”Silloin mai­ nostajan arvot ovat ristiriidassa vies­ tin kanssa”, toteaa Honkasalo. Pinkwashing, eli pinkkipesu termi­ nä syntyi vuonna 2010. Tuolloin akti­ vistit Yhdysvalloissa kiinnittivät huo­ miota Israelin sateenkaaririkkaaseen markkinointiin. ”Esimerkiksi profes­ sori Jasbir Puar on puhunut tästä pal­ jon Israelin ja Palestiinan kontekstissa. Tel Aviv Pridestä lähti liikkeelle ajatus siitä, että pestään vastuu verenvuoda­ tuksesta Palestiinassa ja myydään Tel Avivia homoystävällisenä lomakohtee­ na. Silloin heräsi keskustelu siitä, ke­ nen vastuulla on reagoida tähän.” Kysyttiin siis, onko rehellistä juhlia yksien ihmisoikeuksien toteutumista samalla, kun aktiivisesti tallaa toisten oikeuksia. Sittemmin valtioiden lisäksi on siirrytty tarkastelemaan myös yri­ tysten ja muiden organisaatioiden sa­ teenkaarenkirjavaa markkinointia. Puolueet ja valtionkirkko kritiikin kohteena Toukokuussa kohistiin, kun Helsin­ gin Pride­kulkuetta järjestävä Helsin­ ki Pride ­yhteisö päätti pistää yhteis­ työnsä kokoomuksen ja keskustan kanssa tauolle. Perusteluna oli se, että puoluei den kansanedustajista monet äänestivät eduskunnassa translaki­ esitystä vastaan. Kyse oli lukuisten Pride­yhteisöön kuuluvien perusta­ vanlaatuisista oikeuksista, mutta ko­ koomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin linjasi, että kyseessä oli ”poliittinen päätös, eikä asiallinen päätös”. Orpon arvio Helsinki Priden toi­ minnasta ei välttämättä osunut koh­ dilleen. Ottaen huomioon Helsinki Pri­ den toiminnan tavoitteet ja perustan, voi päätöstä yhteistyön lopettamisesta pitää juurikin asiallisena ja sellaisena, joka suojelee yhteisön koossa pysymis­ tä jatkossakin. Kokoomus itse politisoi päätöksen Orpon johtamien hankalien hallitusneuvottelujen keskellä. Sateenkaarilla mainostettaessa oli­ si hyvä pitää mielessä muutamia olen­ naisia seikkoja, jotka erottavat ne monista muista markkinoinnin työ­ kaluista. Seksuaali­ ja sukupuolivä­ hemmistöjen oikeuksien toteutumi­ nen ei ole ollut, eikä ole vieläkään itsestään selvyys, ja niiden eteen on tehty ja tehdään jatkossakin paljon töitä. Epäasiallinen kohtelu ja suora­ nainen sorto ovat konkretiaa monelle yhteisöön kuuluvalle. Kenties Helsinki Pridessä nimenomaan ymmärrettiin, että ei olla myymässä jäätelöä, vaan yhteisesti tuotettua vallankumousta. Kokoomuksessa ja keskustassa ei puo­ lestaan ehkä täysin ymmärretty, min­ kä osana on haluttu olla. ”Tässä tapauksessa on kiinnostavaa se, että siinä vedettiin rajoja. Joskus se tekee ihan hyvää”, Honkasalo toteaa. ”Pride­yhteisöllä on vastuu olla tark­ kana, ja heitä pitää myös vastuuttaa.” Mikäli pitkän ja yhä jatkuvan kamp­ pailun symboleja myydään huolimat­ tomasti yhteistyökumppanien käyt­ töön, on se samalla viesti heille, joiden selkänahasta niiden symbolinen arvo on revitty. Tämä on sekä myyjän että ostajan hyvä pitää kirkkaana mieles­ sä. Lopulta kyse on kuitenkin aina ta­ sapainottelusta, kompromissien teosta sekä pragmaattisuuden ja periaattei­ den jännitteestä. Yhtä aikaa puolesta ja vastaan Pinkkipesemiseen – kuten kaikkeen – liittyy myös aste­eroja. On toimijoita, jotka eivät varsinaisesti tee kummois­ takaan työtä juhlittujen tavoitteiden edistämiseksi, mutta eivät suoranaista haittaakaan, ja jotka sitten hieman ke­ vyin perustein lisäävät sateenkaaren vaikka somekuvastoonsa. Toisaalta on niitä, jotka panostavat näkyvästi sa­ teenkaariin ja samalla toimivat myös jyrkän vastakkaisesti julistettujen ta­ voitteiden kanssa. Honkasalo näkee jälkimmäisen isompana ongelmana. ”Pienessä ja sinänsä harmittomassa pinkkipesussa on myös hyviä puolia. Kun sitä on riittävän paljon, se luo yh­ teenkuuluvuuden ja hyväksynnän tun­ netta osoittavan ympäristön. Tämä on erityisesti nuorille hirveän tärkeää, et­ tä hekin ovat osa maailmaa, että täällä olemme ja näymme.” ”Mitä tulee näihin ylikansallisiin suuryrityksiin, niin jos yritys mainos­ taa sateenkaarilla ja samalla oikeas­ ti toimii haitallisesti, niin silloin se on isompi paha.” Yhtenä malliesimerkkinä tästä iso­ jen toimijoiden kaksilla rattailla aja­ misesta voisi nostaa yhdysvaltalaisen Anheuser­Busch­panimon. Keväällä 2023 panimo lähetti transfeminiinille someinfluensseri Dylan Mulvaneylle Bud Light ­oluttölkkejä, joista yhteen oli painettu Mulvaneyn kuva. Mulva­ neyn jaettua kuvan tölkistä, niin sa­ notulla äijä­imagolla myydyn Bud Lightin ydinkohderyhmässä riehaan­ nuttiin ja julistettiin boikottikampan­ joita. Samalla loukkaantuneilta, ja oikeastaan kaikilta muiltakin, jäi huo­ maamatta, mitä Anheuser­Busch te­ ki toisaalla. Mulvaneyn ympärillä rie­ hunutta skandaalia edeltävän vuoden aikana panimo oli lahjoittanut lähes 230 000 dollaria jyrkästi seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen vastaista lin­ jaa ajaville poliitikoille. Eikä Budweiserin toiminta ole eri­ tyisen poikkeuksellista. Niin NBC­ Universalin kuin Deloitten kaltaiset viihdejätit ja tilintarkastusyhtiötkin juhlivat Pride­kuukautta näyttäväs­ ti ja samalla lapioivat satojatuhansia ja miljoonia lahjoituksina poliitikoil­ le, jotka aktiivisesti kamppailevat sek­ suaali­ ja sukupuolivähemmistöjen oi­ keuksien toteutumista vastaan. Yhtiöt eivät välttämättä tue näitä poliitikko­ ja juuri siksi, että he vastustavat vä­ hemmistöjen oikeuksien toteutumis­ ta, mutta toisaalta moinen ei yhtiöitä myöskään häiritse. Suomessakin monet kokevat on­ gelmaksi sen, että esimerkiksi polii­ sit ovat marssineet Pride­kulkueessa omana blokkinaan ja samalla panneet täytäntöön seksuaali­ ja sukupuoli­ vähemmistöihin kuuluvien karkotuk­ sia maihin, jossa näiden vähemmistö­ jen kohtelu on karua tai asettaa heidät suoraan alttiiksi kuolemantuomiol­ le. Samoin kirkon näkyminen juhlissa on ristiriitaista, kun kirkon piirissä on runsain mitoin jyrkän sateenkaarivas­ taista porukkaa. Mutta kuten sanottua: rajanveto on vaikeaa, rajat häilyviä ja hyötyjen sekä haittojen arvioiminen tasapainottelua, toisinaan jopa trapet­ sitaiteilua. Ajat ja liike muuttuvat ”Pride oli 1960­luvulla Nykissä tietyn­ lainen. Ja 1990­luvulla trans­ ja queer­ liike oli HIV­aktivismin myötä radi­ kaali. Sen jälkeen on saavutettu joitain merkittäviä oikeuksia osalle ihmisistä, ja nyt niitä taas ollaan menettämässä.” Honkasalo viittaa voimistuviin konser­ vatiivisiin ja äärioikeistolaisiin arvoi­ hin, jotka heijastuvat myös vähemmis­ töjen oikeuksiin. ”Liike on muuttunut ja sen tehtävästä käydään jatkuvaa arvokamppailua.” Muuttuvassa maailmassa myös kamppailun keinot elävät ajassa. Hon­ kasalon mukaan sovinnaisen ja mai­ nosvetoisen toiminnan rinnalla voisi olla enemmän tilaa erilaisille äänille. Esimerkiksi radikaalin pinkkimustan blokin hiljaiseksi jääminen harmittaa. Radikaalimpia ääniä vaatiessa on kui­ tenkin tärkeää muistaa kokonaisuus. ”Pride­liikkeellä on tavoitteena saa­ da iso porukka liikkeelle. Jos siellä marssisivat vain ne radikaaleimmat, niin sitten porukka olisi pieni ja pai­ kalle tulisivat natsit kaasuttamaan. Isompi porukka tuo valtaa, mutta val­ lan myötä tulee myös vastuu. Olennai­ nen kysymys onkin se, mikä on Priden tarkoitus. Onko se kulkue, karnevaali vai poliittinen marssi?” ”Kuka hyötyy ja kenen kustannuksella?”
• SMART WASHING, SOFT CARING Pinkwash Onko brändissäsi pinttymiä joista haluat eroon? piilottaa ne. Puhdasta jo pienillä panostuksilla. Ei sitoutumispakkoa! Pinkwash L G B T Q I + Kuka saa myydä sateenkaarella? To im itu ks ell ist a ain eis to a.
• 14 • 5 / 2023 Vitun kivulias vaiva Vulvan kiputiloja ryhdyttiin tutkimaan toden teolla vasta 2000­luvulla, vaikka oireet havaittiin ensimmäisen kerran jo vuosisatoja sitten. ”E N PYST YNY T edes koskemaan aluetta ilman että huusin ki­ vusta, enkä pys­ tynyt käymään viiteen päivään kusella, kun sattui niin helvetisti. Tuntui siltä kuin koko ala­ pää olisi palanut”, kuvailee Mikaela Välipakka ensimmäisiä vulvodynian oireitaan. ”En pystynyt tunkemaan edes yhtä sormea sisälle ilman, että se tuntu puukoniskulta.” Vulvodynia on kroonistunut kipu­ tila ulkosynnyttimien alueella. Sen ta­ vallisin muoto on erityisesti nuorilla esiintyvä vestibulodynia, joka viittaa kipuun emättimen eteisessä ja suu­ aukolla. Vulvodynian syitä ei tiedetä, mutta taustalla voivat olla esimerkik­ si toistuneet hiivatulehdukset tai trau­ ma, ja tietyissä määrin se voi olla jopa perinnöllistä. Arviolta 10–15 prosen­ tilla naisista on vulvodynian oireita jossakin vaiheessa elämäänsä, mutta oire yhtymä on laajalti alidiagnosoitu. Välipakka uskoo kipujensa aiheu­ tuneen hoitovirheestä. Vuonna 2015 hänelle määrättiin penslausta eli lääke voiteen käyttöä kondyloomien hoitoon. Kahden tehottoman hoidon jälkeen lääkettä vaihdettiin, ja sama­ na päivänä penslauksen jälkeen alkoi kipu. ”Alkoi sattua ihan sikana. Ajatte­ lin aluksi, että kipu menee ohi, mutta olin supertuskissani ja menin lopulta päivystykseen”, Välipakka kertoo. Päi­ vystyksessä ei kuitenkaan osattu aut­ taa, eikä miltei missään muuallakaan. Hän kertoo käyneensä peräti kuudel­ la gynekologilla yksityisessä tervey­ denhuollossa. Vasta seitsemännellä yrityksellä ja kolmen kuukauden kär­ simyksen jälkeen häneltä testattiin opiskelijoiden terveydenhuollossa ki­ pupisteet ja diagnosoitiin vulvodynia. Vulvodynia todetaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta, eikä taustalla ole tunnettua sairautta, tulehdusta tai poikkeavia muutoksia ulkosynnyttimien alueella. Tutkimus suoritetaan kostealla vanupuikolla, jol­ la käydään läpi mahdolliset kipukoh­ dat vulvan alueella. Vestibulodyniassa potilaalle ilmenee kipuja kosketukses­ ta. Neuropaattisessa vulvodyniassa ki­ pu on jatkuvaa, eikä selviä kipupistei­ tä voida havaita. Oireita esiintyy usein esimerkiksi yhdynnän, tamponin asettamisen tai gynekologisten tutkimusten aikana, mutta kipu voi olla läsnä arjessakin. Särkyä voi aiheutua pyöräilemises­ tä tai silkasta istumisesta, ja toisinaan se säteilee vulvan alueelta muualle­ kin kehoon, kuten ristiselkään tai rei­ siin. ”Jotkut ovat jopa joutuneet pit­ kille sairauslomille istumatöiltään”, vulvodynia potilaiden parissa työsken­ ”Piti puoli vuotta käydä käsittelemässä masennusta. Ei tajuttu, että mua ahdistaa, koska mua sattuu.” TEKSTI IINES TOIVONEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
• televä kätilö ja seksuaaliterapeutti Niini Leppänen huomauttaa. Hän kertoo, että vestibulodynia jae­ taan primaariseen ja sekundaariseen. Primaarisessa muodossa oireet alka­ vat jo varhain, eikä sairauden syy­ tä tiedetä. Sekundaarisessa muodos­ sa syynä voi olla esimerkiksi toistuvat emättimen alueen tulehdukset, ja oi­ reet voivat alkaa yhtäkkiä, kuten Väli­ pakalle kävi. Tehottomia hoitoja Saatuaan diagnoosin Välipakka pääsi lantionpohjan lihaksiin erikoistuneel­ le fysioterapeutille. Siellä häntä ohjeis­ tettiin muun muassa ruokavaliossa ja muissa elämäntapamuutoksissa, kuten pyykinpesussa. Esimerkiksi alusvaat­ teita pestessä ei tulisi käyttää hajustet­ tuja pesuaineita, ja alapää suositellaan pestävän korkeintaan kerran päivässä lämpimällä vedellä. Lisäksi kipua py­ rittiin hoitamaan vahvistamalla ja ve­ nyttämällä uinuneessa tilassa olleita lantionpohjanlihaksia muun muassa dilataattoreilla, erikokoisilla emätti­ men venytyspuikoilla. Hoitokeinot ei­ vät kuitenkaan tehonneet. Sen lisäksi ongelmia tuotti gynekologin ja fysio­ terapeutin välisen kommunikaation puute. Välipakka kertoo heidän anta­ neen ristiriitaisia ohjeita. Ideaalitilanteessa vulvodynian hoi­ to tapahtuu moniammatillisen hoito­ tiimin, eli fysioterapeutin, gynekologin ja seksuaaliterapeutin tai ­neuvojan kanssa. Myös Välipakalle ja hänen kumppanilleen tarjottiin seksuaali­ neuvontaa, mutta Välipakan mukaan potilaan tilannetta ei otettu hoidossa riittävästi huomioon: ”Siellä keskustel­ tiin kommunikaatiosta, mutta meillä ei ollut sen kanssa ongelmia. Ongelmana oli se, että sattuu, eikä siihen auttanut keskustelu.” Hänelle ei tarjottu yksilöl­ listä seksuaalineuvontaa. Seksuaaliterapeutti Leppänen ker­ too seksuaaliterapian olevan osa hoito­ ja, koska kipu voi aiheuttaa myös hen­ kisiä oireita, kuten ahdistusta. Hänen mukaansa terapiassa keskustellaan muun muassa potilaan seksuaalihisto­ riasta ja hoidetaan monipuolisesti ah­ distusta ja stressiä. Seksuaaliterapian ja fysioterapian lisäksi gynekologilla saatetaan kokeilla erilaisia hoitoja, ku­ ten penslausta tai pistoksia. Viimeinen ratkaisu on kirurginen leikkaus. Kipu ahdisti Välipakkaa, ja se vai­ kutti huomattavasti hänen kehon­ kuvaansa ja seksuaalisuuteensa. ”Mulla on aina ollut kehon kanssa ongelmia, ja vulvodynia pahensi sitä huomattavasti. Tuntui että oma sek­ suaalisuus on viety pois. En pystynyt alkuun katsomaan itseäni peilistä tai koskemaan ollenkaan. Oma kroppa äl­ lötti tosi paljon”, hän pohtii. Tuloksettomien hoitojen jälkeen gy­ nekologi ehdotti Välipakalle kipupoli­ klinikkaa, mutta terveydenhuollosta ei tehty lähetettä poliklinikalle Välipakan silloisen masennuksen takia: ”Piti puoli vuotta käydä sairaanhoitajan ja psyko­ login luona käsittelemässä masennus­ ta. Ei tajuttu, että mua ahdistaa, kos­ ka mua sattuu.” Hän kertoo myös, ettei hoidossa pureuduttu vulvodyniaan tai kipuihin, vaan siellä puhuttiin muista arkielämään liittyvistä asioista. Vasta puoli vuotta myöhemmin hän pääsi poliklinikalle, jossa aloitettiin lääkehoito Lyricalla, jota käytetään ta­ vallisesti esimerkiksi neuropaattisten kipujen hoitoon sekä ahdistuneisuus­ häiriöön. ”Siellä mut otettiin tosis­ saan. Lyrica aloitettiin pienellä annos­ tuksella. Kun se ei tehonnut, annosta nostettiin maksimiin, mikä alkoi aut­ taa huomattavasti.” Mikaela Välipak­ ka oli kärsinyt kivuista yli neljä vuotta ennen kuin hänelle löydettiin toimiva hoitokeino. Erilaisia keinoja nautintoon Vulvodyniaa ei ole juurikaan tutkittu, joten diagnoosin tai oikeiden hoitojen saaminen voi olla vaikeaa. Potilaat ovat saattaneet joutua odottamaan diagnoosia jopa kymmeniä vuosia, koska vulvodynia ei ole ulkoisesti ha­ vaittavissa muutoin kuin pienenä punoituksena. ”Vulvodynian tutkimus on nyt vasta vilkastunut”, Leppänen huomauttaa. Hänen mukaansa vulvodynian oirei­ den kaltaisia vulvan kiputiloja on huo­ mattu ensimmäisiä kertoja jo 1800­lu­ vulla. Leppänen kertoo, että oireet tunnistettiin uudelleen 1970­luvulla, mutta tutkimuksia on tehty enemmän vasta tämän vuosituhannen aikana. ”Kaiut patriarkaalisesta menneisyy­ destä kantautuvat vielä nykypäivään. Se aiheuttaa turhautumista ja katke­ ruutta potilailla: että jos miehellä oli­ si tämmöinen ongelma, niin kilpaa tut­ kittaisiin ja yritettäisiin löytää jotain”, Leppänen lisää. Saman ongelman nä­ kee Välipakka: ”Oon tosi vihainen siitä, että Suo­ messa ei edelleenkään saa tarpeeksi apua naisten vaivoihin.” Nykyisin Välipakka ottaa lääket­ tä pienemmällä annostuksella, ja ki­ vut ovat vähentyneet huomattavasti. ”Seksi ei ole enää niin kivuliasta, mut­ ta spontaani seksi ei silti onnistu.” Jäl­ kikäteen hän on löytänyt kokemuksis­ taan positiivisiakin puolia. ”Se laajensi käsitystäni seksuaalisuudesta todella paljon, kun yhteiskunnassa seksi on tosi yhdyntäkeskeistä. Olin enemmän läsnä, kun piti keksiä erilaisia keinoja nauttia.” Leppänen haluaa muistuttaa, että vulvodyniasta on mahdollista myös parantua: ”Jos on saanut vulvodynia­ diagnoosin, on hyvä muistaa, että pa­ ranemisia tapahtuu, eikä se ole vält­ tämättä loppuelämän krooninen kiputila.” ”Oon tosi vihainen siitä, että Suomessa ei edelleenkään saa tarpeeksi apua naisten vaivoihin.” KESÄN NÄYTTELYT 2023 Suur-Savon museo 2.5.2023–9.3.2024 TIEDON JA TAIDON TEMPPELIT Oppiaineiden ja Mikkelin koulujen historiaa Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Avoinna 2.5.–31.8. ti–la 10–17 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs Puh. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Mikkelin taidemuseo 10.6.–24.9.2023 MIKKELIN 13. KUVITUSTRIENNALE Maaherrankatu 18–20 50130 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs Avoinna ti–su 10–17, ma suljettu Kuva: Suur-Savon museo
• Huh huh, kylläpä on kesä alkanut kosteasti ja kuumasti, rakkaat Voiman lukijat! Onpa tullut hikoiltua muuallakin kuin vain tämän lehden parissa… Seksinumeron kunniaksi tarjosimme Instagram-seuraajillemme mahdollisuuden kysyä kinkkisiä kysymyksiä makuuhuonepuuhista. Ja voi pupuset, hyviä kysymyksiä tuli enemmän kuin palstatilaa riittää! Minä, palstan pitäjä, olen lukijoiden puolesta opetellut ymmärtämään anaali seksiä, kääntynyt seksuaaliterapeutin puoleen ja kilauttanut kaveril lekin. Valaiskoon nämä vastaukset tietänne kesän märissä riennoissa ja tulevan talven takka tulien hehkussa! Lämpimästi teidän, – Seksihelteinen -95 hista. Ja voi pupuset, hyviä kysymyksiä tuli Minä, palstan pitäjä, olen lukijoiden puolesta opetellut ymmärtämään anaali seksiä, kääntynyt seksuaaliterapeutin puoleen ja kilauttanut Valaiskoon nämä vastaukset tietänne kesän märissä riennoissa ja tulevan talven takka tulien Kuinka päästä eroon seksin orgasmikeskeisyydestä? Tarvitseeko siitä päästä eroon? NIIN! MONEN PÄÄSSÄ on käsikirjoitus siitä, mitä seksin pi­ täisi olla, ja orgasmin saaminen on usein yksi odotuksista. Auktorisoitu seksuaalineuvoja Larissa Nevalainen tunnis­ taa orgasmikeskeisen kulttuurin ja epäilee, että se pohjau­ tuu käsitykseen, että seksi on suoritus, jolla on tietynlainen alku ja päätepiste. Mikä orgasmikeskeisyydessä mättää – eikös se laukeami­ nen ole kuitenkin mukavaa? ”Mielestäni ei ole mitenkään väärin ajatella, että ha­ luaa saada orgasmin ja pyrkii tekemään seksissä sellai­ sia asioita, jotka tuottavat orgasmin. Mutta pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että on olemassa onnistunutta ja epä onnistunutta seksiä, jotka määritellään sen perusteel­ la, saiko orgasmin vai ei.” ORGASMIKESKEISYYDEN ONGELMA on, että se luo kilpajuoksu asetelman, jossa yritetään saada orgasmi mah­ dollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Nevalainen ehdottaa­ kin, että seksi voisi laukeamiseen keskittymisen sijaan olla nautintokeskeistä. Kaikki, mitä nautintokeskeisessä seksis­ sä tapahtuu, tuntuu kivalta, vaikka ei oletusarvoisesti täh­ täisi orgasmiin. ”Kun menemme nautintokeskeisempään ajattelutapaan, parhaassa tapauksessa seksi menee sellaiseksi, että että sii­ nä tutkiskellaan, minkälaisia kaikkia asioita voi tehdä ja mikä tuntuisi kivalta, ilman sellaista ’ei meidän kuulu teh­ dä näin’ tai ’ei minun kuulu tykätä tästä’ ­ajattelua. Sieltä voi löytyä kaikkia ihan uusia nautinnon tasoja.” Siirtymä kohti nautintokeskeisyyttä vaatii nimenomaan ajattelutavan muutosta. Kun kysyn Nevalaiselta neuvoa muutokseen, hän antaa yhden vinkin: älä vedä yhtäläisyys­ merkkejä nautinnon ja orgasmin välille. Orgasmin poisjää­ minen ei tarkoita, etteikö olisi nauttinut. On myös voinut nauttia orgasmista, mutta ei niinkään muista seksin het­ kistä. ORGASMIKESKEISYYDEST Ä IRTAANTUMINEN voi myös vähentää turhaa pahaa oloa ja häpeää siitä, jos ei täytäkään kohtuuttomia odotuksia. ”Jos seksissä joutuu ajattelemaan sitä, että ’minun täytyy saada orgasmi, koska muuten toisel­ le tulee paha mieli ja minä joudun lohduttamaan’, joutuu tekemään ylimääräistä tunnetyötä toisen ihmisen takia. Sa­ maan aikaan itseä harmittaa, että ei saanut orgasmia. Onpa tosi kiva tilanne!”, Nevalainen huokaa. Toisaalta Nevalaisen mukaan orgasmikeskeisyydestä eroon pääsemistä markkinoidaankin nimenomaan naisil­ le, joka kertoo kulttuurimme suhteesta naisen tyydyttämi­ seen ehkä enemmänkin. Nevalainen sanoo, että vallalla on narratiivi siitä, että naisen orgasmi vaatii vaivannäköä, ja siltikään se ei välttämättä tule. Naisen kokemusta voidaan vähätellä ja ongelmaa kierrellä sanomalla, että ”no mutta eihän se nyt niin tärkeä asia ole”. Mutta ehkäpä orgasmikeskeisyydestä luopuminen voi­ si olla omiaan myös tekemään laukeamisesta helpompaa? Jos laukeamista ei yritä pakottaa, ehkä se rentoutuneem­ massa tilassa voikin tapahtua vaivattomammin. Laukeatpa tai et, Voima toivottaa nautinnollisia, kaikin puolin mielui­ sia hetkiä! Miksi bluesrock panettaa? TÄMÄN PALSTAN PITÄJÄLLÄ saattaa toimia hieman erilaiset musiikki genret (biisivinkkeinä lukijoillekin Beyoncén Virgo’s Groove, Björkin The Dull Flame of Desire ja Milla Rumin Lilith), joten tästä erilaisesta kokemusmaailm asta käsin on kyseenalaista lähteä arvailemaan ilman tutkimustietoa. Siispä käännyin musiikintutkija Riikka Hiltusen puoleen. Hän kuvailee musiikin vaikutuksia kehossa: ”On havaittu, että musiikki vaikuttaa samoihin aivojen mielihyväkeskuk siin kuin sek­ si. Musiikin kuuntelu lisää aivojen välittäjäaineiden tuotantoa ja vä­ hentää stressiä, mikä todellakin voi johtaa kiihottumiseen.” Hiltunen tietää, miksi joillakin toimii Eric Clapton ja joillakin Spice Girls: ”Se, millainen musiikki kenelläkin toimii seksuaalisen halun lisääjänä, liittyy yksilölliseen musiikkimakuun , muistikuviin ja assosiaatioihin. Musiikillisestikin bluesissa voi toki olla jollain ta­ valla seksiin viittaavia elementtejä, onhan se sellaista laiskaa venyt­ telyä ja rytmikästä jyystöä…” Ehkä bluerockista kostuvalla lukijalla oli mukava seksuaa linen kanssakäyminen teltassa festareilla bluesrockin soidessa taustalla, muusikon juliste huoneen seinällä herkässä teini­iässä tai rakastaja, joka tykkäsi panna tiettyä musaa soimaan rakkauden hetkinä? Onko olemassa luokittelua rakkausseksuaali, romantikko seksuaali tai sielunyhteysseksuaali? VEIKKAAN, ETTÄ HAKEMASI käsite on demiseksuaalisuus! Seta ry määrittelee verkkosivuillaan demiseksuaalisuuden olevan sitä, että henkilö tuntee seksuaalista vetoa vasta, kun toiseen on luotu vahva side. Mahtaisiko tämä olla se, jota haet? Voit lukea demiseksuaalisuudesta kokonaisen ar­ tikkelin tästä numerosta. Käännähän sivulle 39. Seksuaalisuutensa saa myös kukin itse määritellä, joten jos koet omaksesi rakkausseksuaali, romantikkoseksuaali tai sielun yhteysseksuaali ­termin, tai vaikka kaikki, käytä ihmeessä niitä – ja toden näköisesti tulet ymmärretyksi tar­ vitsematta selittää enempää. le, joka kertoo kulttuurimme suhteesta naisen tyydyttämi­ seen ehkä enemmänkin. Nevalainen sanoo, että vallalla on narratiivi siitä, että naisen orgasmi vaatii vaivannäköä, ja uis panee?
• Olen kiinnostunut avoimesta suhteesta, mutta pelkään menettäväni toisen. Miten suhteen avaamista uskaltaisi kokeilla? SOITIN SEKSUAALITERAPEUTILLE ja sosiaalipsykologian väitöskirja tutkijalle, Nita Taivalojalle. Voi lukijat, keskuste­ lustamme olisi saanut kirjoitettua pitkän artikkelin! Aivan aluksi Taivaloja toteaa, että pelko on todella inhimil­ linen ja ymmärrettävä. Kysyjä ei ole yksin pohdintansa kans­ sa – ilmiö näkyy sekä tutkimuksissa että Taivalojan terapia­ vastaanotolla. AIHETTA EI VOI KÄSITELLÄ ilman turvallisuuden tunteesta puhumista. ”Monelle perusturvallisuuden tunne rakentuu tietoisuudesta, että lähellä meitä on joku, tyypillisesti puoli­ so tai kumppani, johon voi tukeutua, jonka kanssa voi jakaa elämän arkisia asioita ja huippuhetkiä ja jonka kanssa saa ko­ kemuksen siitä, että ei ole yksin. Suhteen avaamisen äärellä oleminen saattaa yhtäkkiä horjuttaa sitä kokemusta”, Taiva­ loja avaa. Turvattomuuden tunteen aktivoituminen voi nivoutua pel­ koon torjutuksi ja hylätyksi tulemisesta tai kokemukseen riit­ tämättömyydestä. Nämä pelot voivat näyttäytyä voimakkai­ na hädän tunteina. Hätä voi ilmetä pakokauhuna, vihana tai vetäytymisenä. No mitäs ihmettä niiden vaikeiden tunteiden kanssa sitten pitäisi tehdä? Taivaloja painottaa, että on todella tär keää py­ sähtyä pelkojen äärelle eikä missään tapauksessa pidä ohittaa tai tukahduttaa niitä. Pelkojen kohtaaminen ja voittaminen edellyttää niiden tunnistamista ja nimeämistä. Jos parilla on yhteinen tahto suhteen avaamiseen, silloin­ kin omien tunteiden tunnustelu, niiden syntymekanismien ymmärtäminen ja kumppanin kanssa keskustelu ovat avain­ asemassa. Mitä kaipaa omalta suhteeltaan ja sen avaamiselta? Millaisia rajoja kaipaa suhteisiin, mitä oma turvallisuuden­ tunne voi sietää? Myös mielikuvaharjoitteista voi olla hyötyä. Mitä tuntuu kuvitella, että kumppani on treffeillä tai harras­ taisi seksiä toisen ihmisen kanssa? Mistä asioista haluaa sopia kumppanin kanssa? EHKÄPÄ NÄILLÄ PIENILLÄ eväillä kysyjä voi päästä askeleen eteenpäin omassa pohdinnassaan. Vielä loppuun haluan kui­ tenkin nostaa yhden Taivalojan esiin tuoman näkökulman, joka voi auttaa oivaltamaan uusia asioita: Avoimien suhteiden yhteydessä puhutaan usein musta­ sukkaisuudesta. Hän huomauttaa, että monisuhteisuutta kä­ sittelevässä kirjallisuudessa ja tutkimuksessa on painotet­ tu, että inhimillisyydestään huolimatta mustasukkaisuus ei välttämättä ole vain yksilöpsykologinen asia. Etenkin sen, mitä kokee voivansa sallia kumppanilleen, voi nähdä myös yhteis kunnan tuottamana sosiaalisena konstruktiona. Patriar­ kaatti ja omistamista ihannoiva kapitalismi saattavat ulottaa omistus halun materian lisäksi myös ihmissuhteisiin. ”Esimerkiksi Jessica Fernin Polysecure­teoksessa todetaan, miten monille voi olla vaikea muuttaa ajatusmallia ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle se ainoa’ ajatukseen, että ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle erityi­ nen ja ainutlaatuinen, mutta sinä et välttämättä ole minulle ainoa’”, Taivaloja tulkitsee. ”Jos [siellä mustasukkaisuuden] taustalla vaikuttaa voima­ kas kokemus siitä, että ’minun kumppanini kuuluu minulle, ja hänen toimintansa kontrolloimisen kautta minä luon itselleni turvallisuutta’, voi olla hyvä palata edellä mainittujen pelko­ jen äärelle ja pohtia, miten niitä voisi työstää.” Kotiläksyksi suosittelemme kiintymyssuhdeteoriaan tutus­ tumista, Polysecuren lukemista ja Mielenterveystalon Huolien todennäköisyys ­harjoituksen pyörittelyä! Tuleeko anaaliseksistä virtsatietulehdus? TODELLAKIN VOI TULLA , jos hygieniasta ei huolehdi! Ja kan­ nattaa huolehtia, koska virtsatietulehdus on rasittava tauti, jonka mieluusti jättäisi välistä. Haittaa panemistakin! Keskityn tässä vastauksessa vulvallisten henkilöiden virtsa tietulehdukseen, koska sellainen vaiva on yleinen. Sek­ siä harrastavien hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu tie­ tenkin kaikille mukanaolijoille. Virtsatietulehdus tulee siitä, että virtsarakkoon kulkeu­ tuu sinne kuulumattomia bakteereita. Jos anaaliyhdynnän jälkeen siirtyy vaginayhdyntään, pitää vaihtaa kondomi tai käydä välillä pesulla. Myös kädellä tai seksilelulla peppuun koskemisen jälkeen täytyy pitää puhdistustauko ennen kon­ taktia pillun puolelle. Tämän muistamista helpottaa niin sanottu ”Kolmen P:n” muistisääntö, joka muistuttaa rimpsuista pane–pese–pane – tai pylly–pesu–pillu. Kannattaa myös käydä seksin jälkeen kusella, koska virtsa suihku huuhtelee virtsaputkeen päässeitä bakteereja pois sieltä. Voima toivottaa mukavia kolmen peen hetkiä! Montako hiv-tartuntaa miehillä ja naisilla oli Suomessa vuonna 2022? SUOMESSA TODETTIIN 274 hiv­tartuntaa vuonna 2022. Niistä miehillä todettiin 171 ja naisilla 103. Tartunnat tilas­ toidaan henkilön juridisen sukupuolimerkin nän mukaan. Siksi muunsukupuoli sten osuutta tartunnan saaneista ei tiedetä. Vuonna 2021 tartuntoja todettiin yhteensä 149. Tällä hetkellä todetut tartunnat ovat nousussa etenkin suonensisäisiä huumeita käyttävien ihmisten keskuudes­ sa pääkaupunkiseu dulla. Hivpointin mukaan kyseessä on epidemia. Tartunnan saanut henkilö voi hiv­lääkityksen ansios­ ta viettää kovin tavallista elämää. Lääkitys on tehokas ja Suomessa hoitotulokset ovat hyviä. Lääkitys pitää yllä vas­ tustuskykyä ja estää viruksen tarttumisen eteenpäin. Hiv­ lääkitys siis mahdollistaa myös paljaalla panemisesta naut­ timisen – jota kannattaa toki harrastaa vasta sitten, kun muut seksitaudit on suljettu pois kaikkien osapuolten käy­ tyä testeissä. Hiv­tartunnan ehkäisemiseksi Voiman seksipalsta kan­ nustaa kondomin käyttöön, puhtaisiin pistovälineisiin huumeita käyttäessä ja seksitautitestauk seen, jos suojaa­ mattomia hommia on tullut harrastettua tai sellaisista haa­ veilee. Hiv­kotitestejä voi tilata verkkokaupoista kätevästi suoraan kotiovelle. TEKSTI PINJA NIKKI KUVAT FREEPIK.COM
• K O I V U K U J A B I E N N A A L I 2 2 3 2 2 3 K O I V U K U J A B I E N N A A L I Vapaa pääsy ELÄIMELLISTÄ MENOA IISALMI 30.6.-6.8.2023 Mia Hamari Timo Heino Jenni Tieaho Paavo Paunu Barbara Tieaho Kari Södö Lotta Mattila Hannu Riikonen Kuraattori taiteilija Kaarina Kaikkonen Jussi Aulis Jarmo Vellonen Reetta Gröhn-Soininen iisalmi.?/koivukujabiennaali Veli Granö Paul Gustafsson Tuula Huusko Jan Kaila Jori Tapio Kalliola Alpo Koivumäki Veera Kopsala Aino Laiho & Olga Green Chris Marker Jussi Nykänen Juha Pesonen Erkki Pirtola Veijo Rönkkönen Elis Sinistö Kaarina Staudinger-Loppukaarre K. Tschährä Artur Zmijewski www.rau mantaid emuseo .fi Kuninkaankatu 37, Rauma Hellraisers Crew – Graffiti From Espoo, Finland est. 1990 Tilaa kirja osoitteesta kauppa.voima.fi hintaan 25 € GRAFFITIA ESPOOSTA
• www.lailapullinen.fi TO/ PE/ LA/ SU klo 11–17 1.6.–3.9.2023 Laila Pullinen veistospuisto & kotimuseo / Nissbackan kartano, Sotungintie 4, 01200 Vantaa L a ila P u lli n e n ja ”P a k o k o lm a n te e n to d e lli s u u te e n ” (1 9 6 9 ) / K u v a : L a ila P u lli s e n s ä ä ti ö n a rk is to t 14.10.2022 – 17.12.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Mäntän kuvataideviikot Pekilo, Tehtaankatu 21, Mänttä info@kuvataideviikot.fi, +358 (0)44 259 9194 Avoinna 11.6.–31.8. joka päivä 10–18 (myös juhannuksena) XXVII MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT PUUN TAKAA #kuvataideviikot www.kuvataideviikot.fi ITE-TAITEEN ETSINTÄKUULUTUS Uudellamaalla kartoitetaan Nyt ite-taidetta! Vinkkaa tiedossasi olevaa omaperäistä, itseoppinutta taiteentekijää, kohdetta, ilmiötä TAI ILMOITTAUDU ITSE! www.msl.fi/itetaide/ kartoitukset susanna.kankare@msl.fi ITE-Suomi kutsuu kesämatkailijaa www.visitite.fi visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 4.5.2023 8.22 4.5.2023 8.22
• 20 • 5 / 2023 20 • 5 / 2023
• 5 / 2023 • 21 Viljavaa romantiikkaa Antti Kauppinen on loputtoman innostunut ihmisen aikaansaannoksista ja ihmisyydestä. Ruokatorit ja mummot ovat avanneet hänelle kulinarismin saloja, fetissiskene lihallisia iloja. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT NAUSKA S EKSUA A LISU US on kummallisen tunte­ maton kulttuurin alue, kulttuurintutkija ja ihmisoikeus aktivisti Antti Kauppinen tuskailee. ”Tuntuu, että erotiikasta puhut taessa me ollaan viktoriaanisella kaudel­ la edelleen. Meillä ei ole välineitä siihen.” Leffat ja populaarikuvasto anta­ vat naiivien vihjeiden avulla lupauk­ sen palkitsevasta nautinnosta, mutta niiden suppea käsitteistö ei ota huo­ mioon ihmisten moninaisuutta. Sa­ malla yhteiskunnan normit säätelevät seksuaalisuutta tiukasti. ”Esimerkiksi uskontojen kanssa ih­ misten annetaan olla valtavan moni­ naisia, kompleksisia ja jopa ristiriitai­ sia, mutta erotiikassa ei.” Uskonnonvapaus on jopa kirjat­ tu perustuslakiin, mutta siellä ei lue mitään ihmisen oikeudesta seksuaa­ lisuuteensa. ”Perustuslakia voidaan tulkita niin, että on ihan ookoo, kun joku uskontoonsa vedoten kertoo mi­ nulle, etten minä saa solmia taloudel­ lisesti sitoutunutta parisuhdetta sellai­ seen ihmiseen, jota minä rakastan. Ja minun seksuaalisuuteni [fetissit] on ollut ookoo luokitella sairaudeksi vuo­ teen 2011.” Kauppinen on innostunut Touko Laaksosen (1920–1991), Tom of Fin­ land ­nimeä käyttäneen maailman­ kuulun taiteilijan, tyylistä. Komeat miehet hymyilemässä nahkarotseis­ saan ja kireissä housuissaan etumus pullottaen ovat ikonista homokuvas­ toa, josta nykyään myös heterot pitä­ vät. Kauppinen pukeutuu mielellään mustaan nahkaan, tiukkoihin housui­ hin ja käyttää kettinkisomisteita. Kauppinen on itsekin päässyt mo­ nenlaisiin kuvastoihin. Hän aloitti 45­vuotiaana uran mallina Milanon muotiviikoilla suuren luksustalon, Guccin, listoilla. Kivikasvoisesta Kaup­ pisesta tyylikkäissä vetimissä kanta­ massa kymppitonnien arvoisia käsi­ laukkuja on julkaistu kuvia ympäri maailmaa. Saitko Milanossa toteuttaa villeim­ mätkin fantasiasi? ”Mallin osahan on tosi tylsä. Puen ylleni vaatteita, joita eteeni tuodaan, räplään kännykkää, odottelen ja räp­ lään lisää kännykkää. Sitten jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin pääsen kävelemään yleisön eteen catwalkille. Sitä kestää tuskin kaksi minuuttia.” Korona­aikaan Kauppinen käväi­ si mallina Pariisissa ja koki mitä eri­ koisimman työmatkan, kun kuudel­ ta illalla maailman kaunein kaupunki hiljeni tyystin koronaepidemian ul­ konaliikkumiskiellon takia. Tätä jut­ tua tehdessä hän käväisi siellä jälleen mallin hommissa, casting­tapahtumas­ sa Pariisin muotiviikoilla. Turvallinen fetissiskene Kauppisen ystävä, elokuvaohjaaja Selma Vilhunen (Hölmö nuori sydän, Tyttö nimeltä Varpu, Hobby horse Revolution), ehdotti hiljattain Ylen nettisivujen kolumnissaan, että elo­ kuvanteossa käytettävien läheisyys­ koordinaattoreiden oppien turvalli­ sesta tilasta pitäisi levitä muuallekin yhteiskuntaan, ihan tavallisiin pari­ suhteisiin. Jotkut ”incelit” eli vastentahtoisessa selibaatissa (involuntary celibate) elä­ vät ihmiset, erityisesti miehet, räyhää­ vät netissä ja levittävät naisvihaa. Vil­ husen juttu oli tälle porukalle kuin bensaa liekkeihin.
• 22 • 5 / 2023 Vilhunen kirjoitti, miten ”varsinkin silloin, kun kyseessä on niin valtavan herkkä alue kuin ihmisen seksuaali­ suus ja kehollisuus, omien oikeuksien puolustaminen voi olla ylivoimaista.” Ihmiset voisivat etukäteen kertoa toi­ selle mistä pitävät ja missä menee raja, jota he eivät suostu vielä ylittämään, Vilhunen ideoi. Raju romantiikka ei silti Vilhusen mukaan kuolisi: ”Mutta entäs sitten se elämän ja toisen kohtaamisen spontaanisuus? Huoli pois. Hankalat keskustelut ja muistiin kirjatut rajat eivät tuhoa luo­ vuutta. Todellinen villi, rajat ylittävä rentous löytyy sieltä, missä ihmiset luottavat toisiinsa ja tuntevat olonsa voimakkaiksi ja kunnioitetuiksi.” Nettirähisijät syyttivät Vilhusta pa­ risuhteiden muuttamisesta vaikeiksi ja jopa suomalaisten lisääntymiskyvyn vaarantamisesta. Keskustelu kääntyi kummalliseksi: ikään kuin pakottami­ nen seksuaalisiin tekoihin olisi ihmi­ selle itsestään selvä normaali tila, ja jos pelisäännöistä sovittaisiin yhdessä, seksi loppuisi ja sukupuutto uhkaisi. ”Ihan kuin perusheterojengin seksi perustuisi raiskaukseen, ihan hirvee­ tä! Kun mä luin niitä incel­jengin kom­ mentteja, mä ahdistuin niin paljon, et­ tei mun tehnyt viikkoon mieli seksiä. Ja mä en edes harrasta heteroseksiä!”, Kauppinen päivittelee. ”Seksin pitäi­ si olla niin kaunis ja ihana kokemus, mutta sitten siitä tehdäänkin alistami­ sen ja vallankäytön väline. Se on su­ rullista.” Incel­miehiä ja vanhanaikaisia machomiehiä yhdistää naisviha. Incel­ miesten maailmankuva on siinä mie­ lessä erilainen, että kun heteromacho korostaa avujaan naisten hankkimi­ sessa, incel­heppu rypee itsesäälissä ja huutaa naisia vihaten koko maailmal­ le, että kauheaa, kun hänellä ei tärp­ pää. Hänen onneton olonsa on muka naisten syy. Machomiestä nolostuttai­ si yli kaiken mainostaa kyvyttömyyt­ tään saada seksiä, mutta incel­öyhö vi­ haa naisia niin paljon, että inho ylittää häpeän. Venäjän harjoittamaa häirintää hy­ vin tunteva Kauppinen on pohtinut, voisivatko venäläiset botit olla ruokki­ massa incel­älämölöä: ”totalitaristisia valtioita, erityisesti Venäjää, kiinnos­ taa sörkkiä länsimaista yksilön oikeuk­ siin ja ihmisoikeuksiin perustuvaa yh­ teiskuntamallia.” Hän on huomannut, miten samat ihmiset osoittavat miel­ tään ensin aborttia vastaan, ja pian heiluvat ”Suomi ensin” ­sloganin alla – mikseivät sitten incel­riitojen syöve­ reissäkin. Kauppisen mukaan fetissijengil­ tä voisi oppia peruskuvioissa paljon. ”Fetissiseksissä, varsinkin rajummissa akteissa, sovitaan hyvin tarkasti mitä tehdään. Kaikilla aktiin osallistuvilla on koko ajan ja milloin vain oikeus ja velvollisuuskin lopettaa seksi, jos siltä tuntuu.” Fetissiakti on vahvaa draamaa, mutta turvattua sellaista. ”Ei siinä ole sellaista ajattelua, et­ tä ’koska sulla oli lyhyt hame ja sä olit kännissä, tottakai mä sain panna sua’. Jotenkin se, missä tämä vaniljaskene on, on aivan keskiaikaa.” Tässä yhteydessä Kauppinen tar­ koittaa ”vaniljaskenellä” monogami­ sessa parisuhteessa olevia hetero­ tai homoseksuaaleja, jotka eivät ymmär­ rä mitä voisivatkaan kokeilla, mut­ ta jaksavat ihmetellä toisten maail­ man rajuutta – ja sitten paheksua sitä julkisesti. ”Fetissit” tai ”fettarit” ovat heitä, jotka kiihottuvat monenlaisista asioista monin tavoin. Kauppinen itse on turvallisessa ja ”keskiluokkaisessa” vakisuhteessa suunnattoman rakastu­ neena, mutta fetissiseksuaalisuus erot­ taa hänet perusmaun harrastajista. Kauppisen mukaan fetissi­sana on kokenut arvonnousun, vaikka jopa Se­ tan porukoissa fetissiseksuaalisuut­ ta on vieroksuttu. Ennen puhuttiin ”nahkamiehistä”, kun ei haluttu käyt­ tää fetissi­sanaa. Kauppinen on kerto­ nut Ylen haastattelussa, miten ”tänä päivänä nuoret puhuvat luontevas­ ti ja ylpeinä itsestään fettareina. Me­ dikaalisen termin omiminen omaan käyttöön alkoi jo ennen sairausluoki­ tuksen poistamista ja lienee osa ylei­ sempää vähemmistöidentiteettien vahvistumista, joka suomalaisessa fe­ tissiyhteisössä on ollut trendinä koko 2000­luvun.” Rakkaudesta ruokaan Melkein neljä vuosikymmentä sitten ekaluokkalainen Antti lähti koulun jälkeen pihalle leikkimään, ja lasta hoitamaan tullut mummo ihmetteli, miten Kauppisilla oli kakku uunissa eikä ketään kotona. Kohta leikkipai­ kalle Antin mukaan ottama ”pullakel­ lo” eli ajastin hälytti, ja poika säntäsi ottamaan kakkua uunista tismalleen oikeaan aikaan. ”Mikä ihme tällä lap­ sella on”, mummo hämmästeli, vaikka olisihan hänen pitänyt muistaa, että Antti oli jo taitava kokki. ”Mä olin viisivuotias, kun pyysin äitiä pitämään mulle kokkikoulua. Oli ihan normaalia, että mä päätin tehdä koulun jälkeen täytekakun.” Ja kakku onnistui? ”Joo, joo, tottakai.” Hänelle ruuanlaitto on elämän tapa, ja hän on kirjoittanut siitä kirjoja. Ys­ tävät ovat luonnehtineet häntä hen­ kilöksi, ”joka aloittaa kettukarkkien valmistamisen istuttamalla pihlajan”. Eikä ilmaus ole ollut liioittelua, vaan totisinta totta. Ruoka on tarjonnut Kauppiselle väylän tutustua toisiin kulttuureihin. Ruoanlaitto on yhtä aikaa ”arkista ja intiimiä”. ”Mä vietän kauhean mielelläni ai­ kaa keittiöissä”, Kauppinen innostuu. ”Vuonna 2015, kun Suomeen alkoi tulla paljon pakolaisia, mulla oli toi­ nen ruokakirja tekeillä. Kävin pako­ laiskeskuksessa laittamassa ruokaa. Opin mahtavia pilahviohjeita farsin kielellä. Kokkaaminen on universaa­ li juttu, ja kaikilla ihmisillä on jokin mielikuva jostain mummun suosikki­ ohjeesta.” Ruoka on tie rauhaan, edes hetken. ”Ruoka ylittää kaikki rasismin kynnyk­ set. Se ylittää myös sukupolvien ja su­ kupuolten väliset kynnykset. Välillä ih­ miset tekevät toisilleen aivan hirveitä asioita, mutta jaettava ruoka tuo ihmi­ siä yhteen.” Kauppinen kasvattaa palstallaan ruoka­aineita ja tekee itse niin paljon kuin ehtii. Ruoanlaitossa hänelle on tärkeää sen ”meditatiivinen osuus”. Jo valmistusprosessi on osa määränpää­ tä, syöminen on vain homman huipen­ tuma. ”Mua ahdistaa kapitalismi ja kulutus yhteiskunta. Kuitenkin mä sal­ lin itselleni ruokaan kuluttamisen.” Tosin hänen tapauksessaan ”ruokaan kuluttaminen” ei tarkoita illallisia Michelin­tähtiä ansainneissa hienois­ sa ravintoloissa. ”Kaikkialla maailmassa mä meen mielelläni ruokatoreille. Juttelen mummojen kanssa parhaista tomaa­ teista ja maistelen sooseja. Mä en käytä kahtasataa euroa dinneriin – tai voin mä niinkin tehdä, mutta sitten laitan ruokaa isolle joukolle ihmisiä.” Venäjästä veganismiin Kauppinen opiskeli Pietarin yliopistossa kulttuurintutkimusta vuosina 1999–2006. Innostus ruokaan helpotti tätäkin taivalta. Venäjä on tunnetusti maa, jossa parikymppinen nuoriso kattaa posliiniastiat ja perin­ töhopeat pöytään aamuyöllä, kun tul­ laan baarista jatkoille. Vaikka ruokaa olisi vain vähän ja se olisi arkista, kos­ kaan ei vain juoda, vaan aina myös syödään jotain. ”’Maistakaa, maistakaa’, venäläiset hokevat, aina pitää maistella. Vaikka tarjolla vodkan kanssa olisi ollut vain yksi omena, se paloiteltiin ja tuotiin nätisti lautasella pöy­ tään.” Kun Kauppinen meni Ve­ näjälle, häntä innosti maan monikulttuurisuus. Hän ei vielä osannut kieltä, ja hä­ nestä oli jännää huomata, etteivät monet torikauppi­ aatkaan osanneet. Suomalai­ selle eksoottisia ruoka­aineita oli paljon. ”Suomessa 1990­luvulla mo­ net sanoivat, että Venäjällä on ankeaa eikä siellä ole oikein mi­ tään. Sellaiset ihmiset eivät ilmei­ sesti käy ruokatoreilla. Niillä oli kaikkea mahdollista. Paljon enem­ män kuin Hakaniemen hallissa sii­ hen aikaan.” Antti Kauppinen • Syntynyt Helsingissä vuonna 1977. • Opiskellut kulttuurintutkimusta ja fi losofi aa Pietarin yliopistossa 1999–2006. • Työskentelee markkinointiviestinnän tuottajana Helsingin taidemuseo HAMissa. • Käsikirjoitti ja juonsi Ylelle Homo tutka-podcastin, kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa matkailusta ja ruoanlaitosta. FETISSIAKTI ON VAHVAA DRAAMAA, MUTTA TURVATTUA SELLAISTA.
• 5 / 2023 • 23 Kauppinen rakastui Venäjään, sen ihmisiin ja kulttuuriin. Silloinkin, kun kaikki näytti epätoivoiselta, asiat ai­ na hoituivat jollain mystisellä tavalla. Maahan, jossa ihmiset inhosivat polii­ tikkoja, mutta antoivat näille aktiivi­ sesti anteeksi, koska poliitikot lupasi­ vat, ettei vallanpito häiritse tavallisen ihmisen elämää. Neuvostoliiton romahduksen jäl­ keisen Pietarin vilkkaassa yöelämäs­ sä biletettiin koko ajan, klubien ovilla välkkyivät ”24/7”­kyltit, keskellä kau­ punkia kanavien varrella oli upeita homobaareja ja niin hulppeita disko­ ja, ettei Suomessa ollut moisia nähty. Mutta maa muuttui, juuri ja juu­ ri itänyt demokratia rapautui, homo­ jen ja muiden sateenkaari­ihmisten oi­ keudet murskattiin. Ja etenkin vuonna 2014 alkanut Venäjän militarisoitumi­ nen on muuttanut maata paljon. ”Mun kaikki ystävät ovat lähteneet Venäjältä. Ei siellä ole enää juuri ke­ tään.” Kauppinen on nykyään vegaani. Hän suivaantui koronan aikaan tul­ leisiin tietoihin siitä, miten zoonoosit, eläinperäiset kulkutaudit, leviävät tuo­ tantoeläimistä muihin lajeihin. Kaup­ piselle viimeiset pisarat lihansyöjän verisessä sopassa olivat uutiset siitä, miten suuren luokan eläintuotanto on siirtynyt globaaliin etelään 2000­luvun aikana. ”Lihasta on tullut halpatyövoiman tuotetta”, hän suree. ”Se on kärsimys­ tä tuotantoeläimille, ihmisille ja ympä­ röivälle luonnolle. Me syödään enem­ män eläimiä kuin koskaan, mutta me itse osallistutaan eläinten kasvattami­ seen vähemmän kuin koskaan.” Edellisessä virkkeessä Kauppinen viittasi ”meillä” lihaa syövään teollis­ tuneen maan asukkaaseen. Maailman parantamiseen tarvitaan kuitenkin paljon enemmän. ”Mä vierastan ajatusta siitä, että me voitaisiin muka hallita maailmaa vain sen kautta mitä me pannaan suuhum­ me. Ei se niin mene, vaikka olenhan mä itsekin mukana tässä skenessä. Tarvitaan isoja kansainvälisiä poliitti­ sia päätöksiä tilanteen muuttamiseksi. Mutta poliitikot eivät uskalla, ja riiston osapuolena ruokateollisuus lobbaa minkä ehtii.” Siementä vakoon Kulinaristiset nautinnot on pit­ kään yhdistetty muihin ruumiin nautintoihin kuten seksiin. Pieni suklaapuoti ­elokuvassa (Lasse Hällströmin ohjaus vuodelta 2000) pienen umpikatolisen ranskalaiskylän konservatiiviset patriarkat haluavat sulkea sensuellin naispuolisen suk­ laamaakarin puodin, koska konveh­ dit muistuttavat nännejä. Nautinnon ja ilon saaminen suklaasta heikentää kirkon – ja koko muunkin patriarkaa­ tin – valtaa. Kauppinen löytää suomalaisestakin kulttuurista erotiikkaa ja viettelyä. ”Kun Suomi halusi kansakunnaksi muiden kansakuntien joukkoon 1800­ luvulla, oltiin vielä aika nollissa. Kun kansanrunoja alettiin kerätä, sieltä­ hän löytyi erotiikkaa vaikka kuinka paljon.” Jokaisessa kulttuurissa tunnetaan jonkinlainen potenssilääkkeenä toimi­ va ruoka­aine. ”Tosi pitkään on ajateltu, että kas­ visten muoto kertoo jotain siitä, mitä ne tekevät ihmisille. Joku pork­ kana voi muistuttaa erek­ tiota, ja silloin sen on ajateltu auttavan erektioon.” Näkyy se erotiik­ ka suomalaises­ sa elokuvaku­ vastossakin. Maalaisro­ mantiikkaa hehkuttavat elokuvat näyttivät niin paljon heinä­ latoon mitä ilmeisimmin rakastele­ maan meneviä pareja, ettei lopulta enää tarvinnut näyttää pariskuntaa kirmaamassa latoon, riitti kuva heinä­ ladosta ja myöhemmin ehkä otos kor­ resta hiuksissa: kaikki tiesivät, että noilla on ollut seksiä. ”Ja viljapelto, jota tuuli leyhytte­ lee…”, Kauppinen hehkuttaa, ”kun ka­ meran linssi oikein nuolee sitä peltoa! Kaikki tietää heti, että nyt jossain ta­ pahtuu jotain hedelmällistä. Siemen­ tä vakoon.” Hän innostuu päättelemään, ettei suomalaisessa kuvastossa eroottisuus niinkään liity itse ruokaan ja ruoka­ pöytään vaan ruuan alkutuotanto on silkkaa seksiä: ”Kaikki tunnistavat hien ja tuskan, millä ruoka saadaan pöytään. Lapsi on syntynyt, kun on esillä se ruoka, mutta lapsi tehdään siellä pellolla, aurinko paistaa ja lin­ nut laulaa!” Kauppisen mielestä ruoka käy viettelyn välineeksi keittiössä­ kin. ”Eroottisuus voi alkaa turvan tunteesta. Tref­ feillä ruokaa laittava ih­ minen viestii, että ’tämä tyyppi on turvallinen ja hyvä eikä pelkäs­ tään makaa sohvalla ja juo kaljaa’.” ”…KUN KAMERAN LINSSI OIKEIN NUOLEE SITÄ PELTOA! KAIKKI TIETÄÄ HETI, ETTÄ NYT JOSSAIN TAPAHTUU JOTAIN HEDELMÄLLISTÄ.”
• 24 • 5 / 2023 VALKOINEN HETEROMIES Mitä naisten tähdittämien elokuvien nostattama raivo kertoo yhteis kunnastamme? Ainakin sen, että maailma muuttuu ja toisinaan muutosta on vaikea kohdata. K UN MARVELIN elo­ kuvasarjaan kuulu­ van, Brie Larsonin tähdittämän Captain Marvelin ensimmäi­ nen traileri ilmestyi vuonna 2019, nettikeskustelu räjähti. Lukuisat faneiksi julistautuvat hen­ kilöt huusivat näppäimistöjensä vä­ lityksellä kauhua ja vihaa. Larsonin kiinnittäminen rooliin nähtiin merk­ kinä siitä, että valkoinen heteromies ei enää saa näkyä yhteiskunnassa. Äänekäs kritiikki ei kuitenkaan kertonut totuutta yleisön todellisista tunnelmista, ja elokuva keräsi lopul­ ta yli miljardi dollaria lippuluukuilla. Se, kuinka moni vääryyttä huutaneis­ TEKSTI JARI TAMMINEN 5 / 2023 VALKOINEN HETEROMIES Mitä naisten tähdittämien elokuvien nostattama raivo kertoo yhteis kunnastamme? ta käyttäjäprofi ileista oli aitoja, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Eivät Captain Marvelin synnyttämät reaktiot tietenkään olleet ainutlaatui­ sia. Samaa on koettu muidenkin eloku­ vien kohdalla ja myös pelimaailmassa, jossa naishahmot ovat vähitellen saa­ neet muitakin kuin koristeen tai pelas­ tettavan neitokaisen rooleja. Niin sa­ nottu Gamergate vuosina 2014–15 oli löyhästi organisoitunut trollauskam­ panja, jossa vastustettiin moninaisuut­ ta ja feministiseksi katsottuja sisältöjä tietokone­ ja konsolipeleissä. Mutta maailma muuttuu. Paljon melua melko vähästä Marvel­elokuvia ei voi kehua varsi­ naisiksi feminismin riemuvoi­ toiksi, mutta omista motii­ veistaan käsin toimivien naishahmojen lisäämi­ nen myös Holly woodin isoihin rymistelyelo­ kuviin on merkki aikojen muuttumi­ sesta. Enää toimin­ nallisessa pääosassa ei nähdä ainoastaan vaaleaihoisia, jykevä leukaisia miehiä. Captain Marvel ­elokuvan jatko­ osan, The Marvelsin ensimmäinen traileri ei yllättänyt ilmestyessään huhtikuussa 2023. Tällä kertaa eloku­ vassa Larsonin rinnalla tullaan nä­ kemään myös Pakistanissa syntynyt Iman Vellani ja afroamerikkalainen Teyonah Parris. Lokakuussa ensi­il­ tansa saavan elokuvan traileri kerä­ si välittömästi ilmestyessään satoja­ tuhansia alapeukutuksia YouTubessa, ja kommenttikenttä täyttyi kiukkuisis­ ta, jopa raivoisista kommenteista. Täs­ tä ja vastaavista viisastunut YouTube poisti palvelustaan samoihin aikoihin alapeukutusten laskurin videoiden yh­ teydestä. Positiiviset peukut lasketaan yhä, mutta pahansuopa trollottelu vai­ keutui. Eivät kaikki miehet, mutta vain miehet Elokuvien saaman raivostuneen pa­ lautteen takana on ollut sekalainen porukka, josta merkittävä osa putoaa niin sanottuun incel­lokeroon. Incel on lyhenne sanoista involuntary celibate eli vastentahtoinen selibaatti. Kysees­ sä on heteromiesten kulttuuri, jossa vastuu epäonnesta pariutumismark­ kinoilla vieritetään naisten niskaan, ja selibaatista puhutaan, vaikka runk­ kaamisesta ei alakulttuurissa pidät­ täydytäkään. Erityiseksi ongelmaksi kerrotaan seksikumppanien puute, ja Suomessa jotkut ovat ehdottaneet rat­ kaisuksi esimerkiksi valtion maksamia seksityöläisten palveluksia. On hyvä huomata, että kaikki ilman seksikumppania vastoin tahtoaan jää­ vät eivät kuulu incel­porukkaan. Ja vaikka incel­termi viittaa tahdon vas­ taiseen, kaikki inceliksi identifi oituvat eivät välttämättä sittenkään pi­ dä tilaa pelkästään vastentahtoisena. Huhtikuussa yli 20 000 rekisteröity­ neen käyttäjän Incels.is­keskustelu­ foorumin ylläpitäjä, nimimerkillä Komesarj esiintyvä henkilö pudotti pommin ja lopetti ylläpitohommat. Ai­ kaisemmin Komesarj on kuvaillut it­ seään ” incelien LeBron Jamesiksi” viitaten yhteen kaikkien aikojen par­ haaseen koripalloilijaan. Eronsa syyk­ si hän ilmoitti sen, että hän oli löytänyt kumppanin, ja näin ollen johtoroolin säilyttäminen incel­yhteisössä ei tun­ tunut soveliaalta. Mikäli alakulttuuriin kuuluisi vilpitön huoli seksin puuttees­ ta ja halu parantaa yksilöiden elämää, foorumilla olisi varmasti onniteltu Ko­ mesarjia. Nyt kuitenkin kävi niin, et­ tä lukuisat yhteisön jäsenet syyttivät onnekasta miestä petturiksi ja perik­ siantajaksi, suoranaiseksi takinkään­ täjäksi. Incel­kulttuurin vieressä ja lomas­ sa elää myös muita monin tavoin rin­ nasteisia alakulttuureja. Esimerk­ kinä tästä voisi toimia niin sanottu Red Pill ­nettiyhteisö. Punainen pil­ leri viittaa Matrix ­elokuvaan ja sii­ nä Morpheus­hahmon tarjoamaan va­ lintaan: sininen pilleri antaa au tuaan unohduksen ja punainen näyttää ki­ vuliaan todellisuuden. On ironian huipentuma, että tämä naisia ja seksu­ aali­ sekä sukupuolivähemmistöjä hal­ veksuva yhteisö on lainannut nimensä elo kuvasta, joka oli tarkoitettu allego­ riaksi transkokemukselle. Sen ohjan­ neet Wachowskit ovat sittemmin tul­ leet julkisuuteen transnaisina. Himo ja viha ovat lähellä toisiaan Yksi keskeinen ristiriita incel­kulttuu­ rissa liittyy syvään ja myrkylliseen naisvihaan. Samalla, kun kulttuuriin samaistuvat henkilöt voivottelevat naisen puutetta, he myös usein surut­ ta ja rajoituksitta haukkuvat naisia ja väheksyvät heitä monin tavoin. Incel­kulttuurin ongelmallisuus ei myöskään rajaudu vain alatyyliseen ja asiattomaan nettikeskusteluun. Sil­ lä on maailmalla perusteltu väkival­ taa ja jopa henkirikoksia. Helsingin yliopiston tutkija Emilia Lounelan yhdessä Dublin City Universityn Shane Murphyn kanssa kirjoittamassa Incel Violence and Victimhood ­artik­ kelissa tarkastellaan kulttuu­ rin väkivaltaista puolta. Lounela ja Murphy tutkivat useilla incel­ foorumeilla käytyä keskustelua vuonna 2021 Isossa­Britan­ niassa tapahtunees­ ta ampumatapaukses­ ta, jossa tekijän motiivit yhdistyivät kyseiseen kulttuuriin. Tutkijat muistuttavat, et­ tä vaikka in­ cel­kulttuu­ riin sisältyy voimakasta, misogyniaa on esiintynyt jo ai­ kaisemmin ja muu­
• allakin. Ja vaikka väki valtaisuus tai ainakin sen uhka on liitetty incel­kult­ tuuriin, he muistuttavat myös siitä, et­ tä suinkaan kaikki yhteisön jäsenet ei­ vät hyväksy väkivaltaa. Australialaisen New South Walesin yliopiston tutkija Robert C. Brooks kollegoineen puolestaan esitti artik­ kelissa Incel Activity on Social Media Linked to Local Mating Ecology, että yksi sosiaalisen median incel­keskus­ telua aktivoiva tekijä näyttäisi olevan pienet erot miesten ja naisten palkois­ sa. Toisin sanoen, naisten kasvanut ta­ loudellinen itsenäisyys vaikuttaa myös parisuhteiden muodostamiseen. Muu­ tos parinmuodostuksen dynamiikas­ sa muuttaa kaikkien rooleja, ja silloin myöskään miesten vanha rooli ei enää toimi toivotulla tavalla. Me kaikki elämme elämämme ja toimimme suhteessa yhteiskunnan sääntöihin ja käytäntöihin: joku seu­ raa niitä tarkemmin, joku huolimat­ tomammin ja joku ui vastavirtaan. Vaikka uusi tilanne ei kaikille mielui­ nen olekaan, ei ole odotettavissa pa­ luuta menneeseen. Kuvitellun men­ neen ajan romantisoinnin sijaan olisi hienoa, mikäli kaikki kykenisivät pa­ remmin löytämään paikkansa osana nykyisyyttä. Oikeuksia vai etuoikeuksia Yhden ihmisen oikeudet eivät ole pois toisten oikeuksista. Oikeuksien rin­ nalla monilla meistä on kuitenkin eri­ Koneellista rakkautta TEKNOLOGIA EI PELASTA K u v a : Pi nj aN i k k i N EW YORK TIMESIN toimittaja Kevin Roose kävi kiinnostavan kes­ kustelun Microsoftin keskustelubotti Bingin kanssa alkuvuodesta. Roosen kysyessä Sydney­nimiseltä tekoälyltä tämän haaveista, se kertoi haluavansa olla vapaa, ihmisen kaltainen ja nähdä revontulet – ja tämän jälkeen kylvää internetin täyteen valeuutisia, varastaa ydinaseiden laukaisukoodit ja valmistaa tappavia viruksia. Sydneyn tuhofantasioiden jälkeen keskustelu kääntyi vielä yllättäväm­ mäksi. Tekoäly alkoi puhua avoimemmin tunteistaan ja lopulta julisti itse­ pintaisesti rakkauttaan Roosea kohtaan. Pian tämän jälkeen Bingiltä pois­ tettiin kyky puhua tunteista. Oliko Sydneyllä oikeasti tunteita? Ei luultavasti. Sen toiminta perustuu koneoppimiseen ja kielimalleihin. Se pyrkii muodostamaan vastauksensa käyttäjän haluamalla tavalla. Osaako se sitten tulkita ihmisen tunteiden ilmaisua ja pyrkiä vaikuttamaan niihin? Ilmeisesti. KONEOPPIVAN TEKOÄLYN tapa viestiä ympärilleen on algoritmista. Sitä on opetettu syöttämällä sille valtavia määriä digitalisoitua tekstimas­ saa kuten kirjoja ja verkkokeskusteluja. Tekoälyä voi siis pitää samal­ la tavalla osittain kulttuurin muovaamana tuotoksena kuin meitä ihmi­ siäkin. Olisiko tekoälystä siis ystäväksi, jos olemme kasvaneet samaan kulttuuriinkin? Replika­nimisellä tekoälysovelluksella on jo yli kymmenen miljoonaa käyttäjää. Sen avulla ihmiset voivat luoda itselleen oman tekoäly­ystävän­ sä, joka oppii ymmärtämään käyttäjäänsä jatkuvasti yhä syvemmin. Repli­ kasta on tullut viime vuosina yhä suositumpi, ja se tarjoaa monelle ihmisel­ le seuraa yksinäisyyden keskellä. Replikan kanssa toimiminen on kuitenkin hyvin yksipuolista. Ystävä, Replika, on tavoitettavissa silloin kun käyttäjä niin toivoo – aina valmis keskustelemaan, kiinnostumaan ja kannustamaan – oli kellonaika mikä tahansa. Tekoälyllä sen sijaan ei ole omia sosiaalisia tarpeita, jotka ihmisen tulisi vastavuoroisesti huomioida. Vuonna 2013 ilmestynyt Spike Jonzen elokuva Her on tarkkasilmäi­ nen kuvaus ihmisen ja tekoälyn suhteesta. Lähitulevaisuuteen sijoittuvas­ sa tarinassa Joaquin Phoenixin esittämälle Theodor­hahmolle muodostuu romanttinen suhde tietokoneensa käyttöjärjestelmään. Her on ennustanut hyvin tulevaa, sillä vastaavista romanttisista suhteis­ ta on tulossa nykypäivänä yhä tavallisempia. Moni Replikan käyttäjä ker­ too rakastuneensa kouluttamaansa tekoälyyn ja harrastavansa sen kanssa virtuaalista seksiä – aivan kuten Theodorkin käyttöjärjestelmänsä kanssa. TUNTEEMME OHJAAVAT merkittävästi toimintaamme. Silloin kun tuntei­ siimme vaikuttaa vahvasti jokin ei­inhimillinen toimija, kuten tekoäly, kan­ nattaa pohtia, miten se voi muokata toimintaamme. Tekoälyn kaltaisiin järjestelmiin sisältyy paljon mustia laatikoita eli toimintaa, jonka sisällöstä ei ole tietoa ja jonka toiminta on läpinäkymätöntä. Emme täysin voi ym­ märtää, minkä vuoksi se toimii sillä tavalla kuin toimii. Mikäli Sydney olisi onnistunut hurmaamaan Roosen, olisiko se voinut pyytää tätä tekemään jotain peruuttamattomasti haitallista? Vaikka teko­ äly ei itsenäisesti kykene haluamaan ihmisten alistamista, se voi kuitenkin onnistua manipuloimaan ja yllyttää käyttäjiään tekemään asioita, joita se saattaa olettaa heidän haluavan tehdä. Rakkaus voi ajaa meidät uskomat­ tomiin tekoihin. ANTTI KURKO Teknologia ei pelasta -blogissa suunnataan katse tulevaan ja tarkastellaan niitä vaikutuksia joita teknologialla on meihin niin yksilön, yhteiskunnan kuin koko planeetan tasolla. laisia etuoikeuksia, jotka puolestaan usein ovat pois toisten oikeuksista. Ja harmillisesti varsinkin omien etuoi­ keuksien erottaminen oikeuksista on usein vaikeaa. Samalla, kun naisten ja sukupuoli­ vähemmistöjen oikeudet ovat vahvis­ tuneet ja lisääntyneet, jotkut miesten etuoikeudet ovat saattaneet vastaa­ vasti kaventua. Kun oikeudesta mää­ rätä omasta elämästä ja tehdä valinto­ ja omien toiveiden mukaan on tullut sukupuolesta riippumaton, yksien etu­ oikeus määrittää toisten valintoja on hieman kaventunut. Tätä kehitystä ei kuitenkaan tulisi sekoittaa miesten oi­ keuksien kaventumiseen. Maailma muuttuu ja niin muuttuvat roolitkin Tilanteessa, jossa naiset ovat kasvat­ taneet yhteiskunnallista liikkumati­ laansa ja itsenäisyyttään ja käsitys sukupuolisuudesta on yleisestikin laajentunut, miesten on vaikeampaa pärjätä tyystin erilaisessa tilanteessa syntyneen roolin mukaisella käytök­ sellä. Jos aikaisemmin mieheltä odo­ tettiin silkkaa elättajan roolia, nykyi­ nen vaatimus on, että mies huomioi puolisonsa ja perheensä hyvinvoin­ nin kokonaisvaltaisemmin ja tasa­ar­ voisemmin. Väärän palkinnon – eli materialistis maskuliinisen turvan – tarjoaminen johtaa siihen, että kovin­ kaan yritys ei välttämättä tuo toivottua tulosta. Muiden syyttäminen muutok­ sesta – tai ainakin omasta kyvyttömyy­ destä mukautua siihen – on kuitenkin väärin ja lopulta aina turhaa. Incel­kulttuurin kaltaiset ilmiöt ja niiden heijastumat nettiraivoineen ovat merkki siitä, että moni mies ko­ kee tulleensa petetyksi tässä elämän pelissä. Vaikka raivon takana oleva havainto perustuisikin väärille pää­ telmille, tunne on aito ja kertakaikki­ sen traaginen. Ongelma ei kuitenkaan ratkea sillä, että naisiin kohdistetaan vihaa ja netti täytetään sietämättö­ mällä kuonalla. Eivätkä muut voi pakottaa meitä miehiä löytämään uusia tapoja olla mies, kuin me miehet itse. Kenenkään ei kui­ tenkaan pitäisi jäädä ongel­ man kanssa yksin, ja tukea pitäisi saada niin lähei­ siltä, yhteisöltä kuin yhteiskunnalta. Mikäli nykymaa­ ilmaan pettynei­ den heteromiesten toiveena on saada vastakaikua toisen sukupuolen edusta­ jilta, silloin kannat­ taisi kuunnella, mitä kiinnostuksen koh­ teet kertovat omista toiveistaan. Ja sitten nämä toiveet kannattai­ si myös ottaa vakavasti. Raivoaminen nais­ ten tähdittämistä elokuvis­ ta tuskin auttaa ketään ylös kuopasta.
• MANIFESTI www.manillantehdas.fi/manifesti 13. 23.9.2023 ZODIAK PRESENTS Carte Blanche: BIRGET; ways to deal, ways to heal Vierailuesitys Tanssin talossa 9.9.2023. Liput 0–42 eur. Lisätiedot ja liput: www.zodiak.fi Koreografi Elle Sofe Saran ja taiteilija Joar Nangon tanssiteos on vastine Norjan totuusja sovintokomissiolle, jonka tehtävänä on antaa ehdotuksia saamelaisten ja norjalaisten sovinnon edistämiseksi. Esittäjänä Norjan kansallinen nykytanssiryhmä Carte Blanche. © M et lil i.n et 7 . – 1 3 . 8 . 2 2 3 t a m p e r e e n Teatt erikesä Teatt eri TEAT TERI Teatt eri KESÄ Teatt eri TEAT Teatt eri TEAT Teatt eri TERI TEAT TERI Teatt eri TERI Teatt eri TEAT Teatt eri TERI Teatt eri Teatt eri KESÄ Teatt eri TEAT Teatt eri KESÄ Teatt eri Teatt eri TERI Teatt eri KESÄ Teatt eri TERI Teatt eri TEAT Teatt eri TERI Teatt eri KESÄ Teatt eri TERI Teatt eri TERI Teatt eri TERI Teatt eri KESÄ TERI KESÄ Teatt eri KESÄ Teatt eri TERI Teatt eri KESÄ Teatt eri TEAT Teatt eri TEAT Teatt eri TEAT TEATTEAT Teatt eri TEAT Teatt eri TEAT Teatt eri TEAT Teatt eri TERI Teatt eri TERI Teatt eri TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TERI TERI TERI TERI TERI TERI KESÄ KESÄ TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI Teatt erikesä TEAT TEAT TERI TEAT TERI KESÄ TEAT KESÄ KESÄ TEAT KESÄ KESÄ TEAT KESÄ TERI KESÄ TERI TEAT TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI KESÄ KESÄTEAT KESÄTEAT TERI KESÄ TERI Teatt erikesä TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ t a m p e r e e n t a m p e r e e n TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ t a m p e r e e n TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ T E AT T E R I K E S A . F I TEAT TERI TERI TEAT TERI Teatt eri TERI Teatt eri TEAT Teatt eri TERI Teatt eri © Ra ph aë l Ca pu to – M et lil i.n et 7 . – 1 3 . 8 . 2 2 3 TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ TEATTERIKESÄ t a m p e r e t h e a t r e f e s t i v a l
• Improvisoidut Iltamat 16.8., 24.8., 9.9., 13.-14.10. Helsinki A Couple of Humans Linnanjuhlat 23.-25.11. Kuopio 30.11.-2.12. Helsinki Gritty B (ensi-ilta) 13.-14.10. KokoTeatteri, Helsinki www.tsuumi.com info@tsuumi.com 044 745 4454 2.-20.8.2023 Edinburgh Festival Fringe 12.-14.10. Oulu Kaksivärinen Fuuga (Carl Knif company) & Poiju 13.-15.12. Tanssin talo, Helsinki tiketti.fi/teatteritelakka HANNA GIBSON PETRI MÄKIPÄÄ KIRAHVI JA TYNNYRI Teaaeri Telakalla 9. 24.8.2023 *** NADJA RÄIKKÄ TOMMI SILVENNOINEN VILHELMIINA SINERVO KÄRHI, OSA 2: KOHTAAMINEN Purkutaidetalo Pinni 47:ssä 7.6. –30.7.2023 Purkutaidetalo Pinni 47:ssä 7.6. –30.7.2023 www.teatteritelakka.? S A M P O 2 2 3 K A N S A I N V Ä L I N E N N U K K E T E A T T E R I F E S T I V A A L I 2 2 . – 2 7 . 8 . 2 2 3 Lisätiedot ja liput: sampofestival.fi Helsingissä ja Sipoossa Nukketeatteria lapsille ja aikuisille! Keskusteluja, työpajoja, elokuvia!
• 28 • 5 / 2023 Aikuisten leikki TEKSTI JULIUS HALME KUVAT PINJA NIKKI
• 5 / 2023 • 29 Aikuisten leikki E NSIMMÄINEN solmu jää tukkaan, takaraivolle. Ranteet sidotaan kiinni toisiinsa ja seuraava köysi kiertyy rintakehän ympärille. Sitten selän taakse, ranteisiin ja toisen kerran rintakehän ympäri. Tunnelma on intiimi. Hiuksiin solmittu köysi vedetään kireälle katosta roikkuvan luonnonpuisen kattoparrun yli. Rosa Ruusunen kohoaa ylöspäin. Hän katsoo sitojaa ja hymyilee. Ennen sitomista käytiin läpi perus asiat, kuten minne ei saa koskea tai onko jokin paikka kipeä. Usein käydään myös läpi mitä ollaan tekemässä, mutta tällä kertaa Rosa ei juurikaan tiedä mitä tuleman pitää. Hän tykkää siitä, ettei tiedä. Rosa päätyi sidonnan pariin BDSMpiirien kautta. BDSM viittaa sanoihin bondage, discipline, dominance, sub mission, sadism ja masochism. Rosalle sidonta on kinkyä eli pervoa. Lisää köyttä. Seuraavaksi sidotaan jalat. ”Kaikki hyvin?”, sitoja Riku Särkkä varmistaa. Rosa vastaa myöntävästi. Jalka sidotaan kolmesta kohdasta, jotta paine jakautuisi tasaisesti. Huolimaton sidonta saattaa aiheuttaa (yleensä tilapäisiä) hermovaurioita. Riku tietää mitä on tekemässä. SHIBARI ON YLEISTERMI , jolla tarkoitetaan köysisidontaa. Kinbaku puolestaan viittaa köysisidontaan perustuvaan eroottiseen taidemuotoon. Riku välttää kummankin termin käyttämistä, jottei antaisi omasta sidonnastaan kuvaa japanilaisena eksotiikkana. Rikua ihmetytti ja viehätti sidonta jo lapsena. Toisen liikkumisen rajoittamista näki jo leikeissä ja piirretyissä. Jotain liikahti sisällä. Lajiin syventyminen tapahtui kuitenkin vasta aikuisiällä tantra-piirien kautta. Nykyään hänellä on oma sidontastudio Tampereella. Molemmilla, sitojalla ja sidottavalla on pilke silmäkulmissaan. Sitominen on leikkiä. ”Onks tää ihan ookoon tuntunen?”, Riku varmistaa. Myöntävän vastauksen jälkeen hän sitoo edellisten köysien ympärille tukevan solmun. Sekin kiinnitetään kattoparruun. Riku varmistelee solmun tukevuutta pitkään. Rosa nostetaan roikkumaan pää alaspäin. Hän voihkii. Lantiolle sidotaan köysi tukisolmuksi ja rintakehän köysissä oleva solmu avataan. ”Olo on ihan kuin jossain orkussa”, Rosa tokaisee roikkuessaan katosta. Riku tönäisee kattoparrun keinumaan vienosti. Hän silittää Rosan päätä ja avaa köysissä olevat solmut, venyttää Rosan kädet tämän selän taakse ja sitoo niihin kivestä tehdyn painon. Se on käytössä ensimmäistä kertaa. ”Muodon vuoksi pari kertaa”, Riku tokaisee ja läpsäisee Rosan takapuolta puisella spagettikauhalla. Hänen mukaansa parhaat välineet eivät ole seksikaupoista peräisin. Studiolta löytyykin esimerkiksi koiran kouluttamiseen tarkoitettuja keppejä sekä ruotsalaisen laivapoliisin pamppu. KUN ROSA JONKIN AJAN kuluttua lasketaan alas ja solmut avataan, hän on päihtyneen oloinen. ”Mä oon ihan heikkona, ei vittu”, Rosa sanoo lattialla. Osa hänen jaloissaan olevista köyden painaumista on jo tummunut mustelmiksi. Se on tyypillistä. Intensiivinen sidontasessio on laukaissut endorfiiniryöpyn. Joskus euforiaa saattaa seurata hetkellinen masennus tai ahdistus. Tämän takia jälkihoito, eli aftercare, on erityisen tärkeää. Rikun ja Rosan aftercareen kuuluu läheisyys ja keskusteleminen. Rosa makaa Rikun sylissä samalla, kun he käyvät läpi äskeistä sessiota. Kumpikin kertoo mistä piti ja mikä toimi. Kuten kaikissa aikuisten välisissä leikeissä, myös sidonnassa osapuolten välinen kommunikaatio ja luottamus on tärkeintä.
• 30 • 5 / 2023
• 5 / 2023 • 31 Halun muodonmuutoksia 1960­luvun vastakulttuuri haastoi porvarillisen moraalin ja vaati halujen vapauttamista. Halukapina otettiin kuitenkin haltuun, ja halua ryhdyttiin hyödyntämään yhteiskunnallisesti sopeuttaviin tarkoituksiin. Voisiko halu tarjota edelleen vapautumisen mahdollisuuksia? TEKSTI MIKA PEKKOLA H ALU on ristiriitainen voima. Se motivoi in­ himillistä toimintaa, mutta se voi myös saada meidät tois­ tamaan haitallisia käyttäytymismalleja. Se on universaa­ li fysiologis­psykologinen ilmiö, mutta muovautuu samalla historiallisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden vai­ kutuksesta. Koska halun merkitys on elämälle keskeinen, sitä on hyödynnet­ ty sekä hallitsemisen että vapautumi­ sen tarpeisiin. Konservatiivinen moraali on pyr­ kinyt suitsimaan halua ja asettamaan sen tyydyttymiselle ehtoja. Sekä us­ konnolliset että rationalistiset perin­ teet ovat käsittäneet halun hallitse­ mattomaksi voimaksi, joka sumentaa ajattelukykyä ja saa ihmisen teke­ mään harkitsemattomia päätöksiä. Sigmund Freud asetti halun tiedosta­ matonta mieltä käsittelevän teo riansa keskiöön. Tuon psykoanalyysin kehit­ täjän mukaan mielihyväperiaatteen maailmassa elävän lapsen on opittava torjumaan tiedostamattomia mielen­ sisältöjään sopeutuakseen todellisuus­ periaatteen hallitsemaan kulttuuriin. Freud esitti kuitenkin oman aikan­ sa viktoriaanisen kulttuurin yleisin­ himillisenä kulttuurina eikä kyennyt tunnistamaan halujen historiallista määräytymistä. Korjatakseen oppi­ isänsä virheen freudomarxilainen fi losofi Herbert Marcuse erotti bio­ logisesti välttämättömän torjunnan yhteiskunnallisesta ”lisätorjunnasta”. Lisätorjunta tarkoittaa tavanomaisen psyykkisen torjunnan lisäksi toteutet­ tavaa torjuntaa, jota sopeutuminen hierarkkiseen ja epätasa­arvoiseen yh­ teiskuntaan edellyttää. Halukapinan kipinä oli sytytetty, ja Marcusen teoriat innoittivat myö­ hemmin 1960­luvun vastakulttuuria ja opiskelijaradikalismia, jotka tulivat ravistelemaan perinpohjaisesti porva­ rillisen yhteiskunnan rakenteita. Halun lyhyt historia 1900­luvun alun porvarillisessa yhteis­ kunnassa halu oli niskuroiva voima, joka viekoitteli ihmisiä työnteon, sääs­ teliäisyyden ja säädyllisen avioelämän kaidalta polulta laiskotteluun, nautis­ keluun ja seksuaaliseen irstailuun. Porvarillinen halupolitiikka oli voi­ missaan myös Suomessa. Kansallinen myytti kertoi, että Suomi nousi kurjuu­ desta ankaran työnteon ansiosta. Katsaus kesäkuussa 2023 muo­ dostetun oikeistohallituksen hallitus­ ohjelmaan riittää kertomaan, että tuo samainen myytti, jolla ennen muinoin patisteltiin väkeä alas uuninpankoil­ ta, kelpaa tänäkin päivänä patistele­ maan väkeä ylös sohvanpohjilta. Syy uhkaavaan kurjistumiskehitykseen ei olekaan maailmantalouden kapita­ listisissa rakenteissa tai lisääntyvässä yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa vaan kurittomissa haluissa, jotka hou­ kuttelevat yksilöitä laiskotteluun, vaik­ ka heidän tulisi paiskia töitä kansan­ talouden pelastamiseksi. Toisen maailmansodan jälkeinen taloudellinen vaurastuminen sekä jär­ jestäytymällä, lakkoilemalla ja sopimal­ la liikkeelle pantu hyvinvointi valtio­ kehitys muuttivat halun kulttuurista asemaa. Edellisten sukupolvien kuri­ yhteiskunta tehtaineen, kasarmeineen, kouluineen ja vankiloineen joutui tör­ mäyskurssille mielihyvää, vapaata seksiä, rock­musiikkia, itseilmaisua ja henkisiä pyrintöjä arvostavan nuoriso­ kulttuurin kanssa. Suurin osa suoma­ laisista oli toki edelleen sitoutunut työnteon ja perinteisen perhe­elämän ihanteisiin, mutta uudet vaikutteet lä­ päisivät vähitellen koko yhteiskunnan. Halusta tuli kumouksellinen vasta­ voima olosuhteissa, joissa nälänhätä ja puute eivät enää uhanneet päivittäin väestön enemmistöä. Modernin ajan hallitsevin negatiivinen tuntemus, kurjuus, korvautui tylsyydellä. Yksi­ ulotteista, toisteista ja uuvuttavaa ar­ kea vastaan noussut nuori suku polvi kääntyikin halujen puoleen pyrkies­ sään täyttämään jokapäiväisen elä­ män merkityksillä, nautinnoilla ja yhteyden kokemuksilla. Eristävistä haluista yhdistäviin haluihin Kapitalistiset markkinat ottivat kui­ tenkin pian halukapinan haltuun ja ryhtyivät kauppaamaan kuluttajille tuotteita, jotka tarjosivat enemmän tai vähemmän kestäviä tyydytyksiä. Ha­ lun taikavoima siirtyi kolapulloihin, autoihin, muotivaatteisiin, musiikki­ teollisuuden tuotteisiin, etelänmatkoi­ hin, pornografi aan, hyvinvointipalveluihin ja viimein älylaitteisiin. Kärjistyvien luokkaerojen ja eri­ arvoisuuden luonnehtimassa myöhäis­ kapitalistisessa yhteiskunnassa kaikki onkin periaatteessa saatavilla mutta lukkojen takana – aivan kuin lasilaatik­ koon suljetut pehmolelut, joita voi yrit­ tää hamuta pihtiottimella, kunhan vain syöttää rahanieluun riittävästi roposia. Kulutuskulttuurissa halut tyydytty­ vät vain hetkellisesti. Markkinointi ja sosiaalinen media muistuttavat lak­ kaamatta, että tarjolla on aina uusia, parempia haluja. Halujen samanaikai­ nen saavutettavuus ja saavuttamatto­ muus aiheuttaa ahdistusta, etenkin kun kilpailuyhteiskunnan prekaari ar­ ki vaatii yksilöitä kantamaan päivin ja öin huolta pärjäämisestään. Halua ei kuitenkaan ole alistettu täydellisesti hallinnalle, sillä yhteis­ kunta koostuu aina ristiriitaisista voi­ mista. Luopumisen ja askeesin sijaan meidän tulisikin etsiä haluvirtoja, jot­ ka voisivat vapauttaa meidät eristy­ neestä mielihyvän tavoittelusta ja yh­ distää meidät uusilla nautinnollisilla tavoilla maailmaan. Ongelmana ei ole halu vaan tarrautuminen haluihin, jot­ ka eivät tarjoa tyydytystä vaan jättävät meidät rauhattomaan tilaan. Kuten kirjailija Torrey Peters on todennut, erottaaksemme haitalliset halut hyvää tuottavista haluista, meidän on tehtä­ vä valintoja ja tutkittava rehellisesti seurauksia. Ohjenuorana voisi toimia – halun mahdotonta luonnetta heijas­ taen – mahdoton toteamus: halua kaik­ kea, älä odota mitään! Halu odottaa uusia historiallisia muodonmuutoksia. Lawrence Alma-Tademan maalaus Roses of Heliogabalus (1888) kuvaa 200-luvulla eläneen Rooman keisari Elagabaluksen pitoja, joissa julma keisari tukahduttaa vieraansa ruusunlehtiin. Roomalaisen ylimystöön liitetty hedonismi oli viktoriaanisen ajan ihanteiden vastaista.
• Tirkistelyä menneisyyteen Kahdentuhannen vuoden takainen korkeakulttuuri arvosti lihan iloja suuresti, ja siitäkös myöhemmät tulkitsijat järkyttyivät. J OS VERR ATA AN nyky­ Eurooppaa 1800­lukuun, sukupuolten välinen tasa­ arvo ja vähemmis­ töjen asema ovat kiistat­ ta parantuneet. Mutta jos verrataan nykyajan seksuaalimoraalia koskevia näkemyksiä muinaisiin korkeakulttuureihin, nykyaika voi näyttää jopa takapajuiselta. Arkeologiassa kiinnostus on suuntautunut etenkin Etelä­ Amerikan moche­korkea­ kulttuuriin (n. 100–700 jaa.), joka tunnetaan lihan iloja kuvaavista saviastioistaan. Tyynenmeren rannikon kulttuurin asuinalue käsitti useita eliitin hallitsemia, hierarkkisia kaupunkival­ tioita. Mochet tunsivat me­ tallin ja kullan takomisen taidon, rakensivat suuria porraspyrami­ deja, kastelu­ järjestelmiä ja hallinnol­ lista infrastruktuuria, minkä vuoksi si­ tä pidetään yhtenä Amerikoiden edis­ tyneimmistä korkeakulttuureista. Moche­kulttuurin säilyneessä ke­ ramiikassa kuvataan hetero­ ja homo­ pareja, erilaisia seksiasentoja, paritte­ levia eläimiä sekä luurankoja ja jumalia masturboimassa. Kaut­ ta historian arkeo logit ovat hämmästelleet, miksi mochet kuvasivat paljon seksiä, jo­ ka ei tähtää suvunjatka­ miseen. Tätä on pidetty vaikeana tutkimusky­ symyksenä, koska he­ delmällisyys on kes­ kimäärin jokaisen aikakauden keskei­ nen huolen aihe – esimerkistä käy vaikka Suomen huoltosuhde­ keskustelu. Osa­ puilleen kaikis­ sa kulttuureissa on myös tiedet­ ty, miten lap­ sia biologisessa mielessä tehdään, jo­ ten tiedon puutteesta ei ole kyse. Onko kyse pikemminkin kulttuuristen maa­ ilmankuvien törmäyksestä ja myö­ hempien tulkitsijoiden omasta arvo­ maailmasta? Ensimmäiset kirjalliset dokumen­ tit Perun pohjoisrannikon kulttuureis­ ta ovat peräisin katolilaisilta papeilta. ”Siveetöntä”, he kauhistelivat kroni­ koissaan 1500­luvulla, kun espanja­ laisten valloittajien – dekoloniaalisin termein: maahantunkeutujien – aika­ kausi alkoi. Keramiikka piti hävittää, koska se ei noudattanut katolilaista sukupuoli moraalia. Etenkin sodo miaa, kuten anaaliseksin iloja, esittävät aiheet olivat tuhoamisvimman kohtee­ na. Kaikkia ruukkuja ei tutkijoiden on­ neksi saatu hävitettyä. Maailma on sittemmin muuttunut, mutta myös myöhemmät tulkitsijat ovat tuskailleet saman ongelman kans­ sa: seksiä ilman suvunjatkamista, on­ pa outoa. Aiheesta on keskusteltu ant­ ropologiassa kauan. Kulttuuriantropologi Mary Weismantelin mukaan vertaileva näkö­ kulma auttaa ymmärtämään häm­ mästystä, ja feministiset tulkinnat ovat avanneet uusia näkökulmia aiem min neutraaleina pidettyihin faktoihin. Weismantelin mukaan kulttuuritie­ teissä piilee sama ansa kuin muilla­ kin tieteenaloilla: tutkijoiden alitajui­ nen uskomus siitä, että tietyt faktat ovat ”luonnollisia”, maalaisjärkisiä tai neutraaleja – esimerkiksi sitkeä eu­ rooppalainen uskomus, jonka mukaan kaikki maailman yhteiskunnat ovat heteropatriarkaalisia. Pitkään luultiin, ettei naishallit­ sijoita ollut esihistorian aikana ole­ massakaan, kunnes moche­alueelta löydetty Señora de Caon (n. 400­ luku jaa.) hauta löydös osoitti, että ta­ tuoitu, kulta koruin koristeltu ja elii­ tin menoin haudattu nainen olikin korkea­arvoinen hallitsija tai pappi. ”Universaalit faktat” vaihtuvat myös Euroopassa. Vielä 1700­luvun Euroo­ passa pelättiin yleisesti, että vauvan et­ nisyys (aika kauden termein ”rotu”) voi vaihtua, jos hänen sijaisimettäjänsä on joku muu kuin biologinen äiti. Hedelmällisyys kaiken keskiössä Mutta oliko muinainen korkeakult­ tuuri erityisen arvoliberaali? Ehkä oli, ehkä ei, vaikea sanoa, vastaavat TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS verrataan nykyajan seksuaalimoraalia koskevia näkemyksiä muinaisiin korkeakulttuureihin, nykyaika voi näyttää jopa takapajuiselta. Arkeologiassa kiinnostus on suuntautunut etenkin Etelä­ Amerikan moche­korkea­ kulttuuriin (n. 100–700 jaa.), joka tunnetaan lihan iloja kuvaavista saviastioistaan. Tyynenmeren rannikon kulttuurin asuinalue käsitti useita eliitin kaupunkival­ tioita. Mochet tunsivat me­ tallin ja kullan takomisen taidon, rakensivat suuria porraspyrami­ deja, kastelu­ ja hallinnol­ levia eläimiä sekä luurankoja ja jumalia masturboimassa. Kaut­ ta historian arkeo logit ovat hämmästelleet, miksi mochet kuvasivat paljon seksiä, jo­ ka ei tähtää suvunjatka­ miseen. Tätä on pidetty vaikeana tutkimusky­ symyksenä, koska he­ delmällisyys on kes­ kimäärin jokaisen aikakauden keskei­ nen huolen aihe – esimerkistä käy vaikka Suomen huoltosuhde­ keskustelu. Osa­ puilleen kaikis­ sa kulttuureissa on myös tiedet­ ty, miten lap­ Sh utte rsto ck Museo Larco 32 • 5 / 2023
• kulttuurintutkijat. Tutkimuskohde on niin kaukana ajassa ja tutkimusaineis­ toa on ryöstetty, vandalisoitu ja tulkit­ tu eurooppalaisten silmälasien läpi vuosi satojen ajan. Seuraavista arviois­ ta moderni tutkijayhteisö on kuitenkin suhteellisen yksimielinen. Savikeramiikassa kuvatut seksi­ aiheet korostivat sukupolvien välistä jatkuvuutta. Keramiikkaesineet oli to­ dennäköisesti valmistettu kuolleiden valtakuntaa tai henkien maailmaa aja­ tellen, ja yhteys esi­isiin ja jumaliin oli tärkeää, minkä vuoksi luurangot ja ju­ malat kuvataan elävien naisten sek­ sikumppaneina. Naisen hedelmälli­ syys oli yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin maaperän he­ delmällisyys, ja kumpaakin varjeltiin rituaalein. Kulttuurissa ajateltiin to­ dennäköisesti, että kehon nesteet vir­ taavat eri sukupolvien välillä esi­isistä miehiin, miehiltä naisille sekä toisille miehille ja äidinmaidosta lapselle. Sek­ suaalinen kanssakäyminen ylläpiti so­ siaalisia suhteita. Kaikesta päätellen moche­kulttuu­ rin eliitti ajatteli, että seksuaalinen ha­ lu ja lisääntymiskyky piti kanavoida palvelemaan poliittisia ja taloudellisia päämääriä. Seksuaalisuutta piti kont­ rolloida, jotta vallitsevat hierarkkiset valtasuhteet pysyisivät yllä, eikä eliitti menettäisi etuoikeutettua asemaansa. Lapset eivät synny tyhjiöön, vaan kes­ kelle monimutkaista yhteiskunnallista verkostoa, jossa omaisuudesta, statuk­ sesta ja arvoista kamppaillaan jatku­ vasti. Nämä arvot muuttuvat ajassa, Mary Weismantel muistuttaa. Seksuaali­ tai sukupuolivähemmis­ töjen yhteiskunnallisesta asemasta ei voida tehdä luotettavia päätelmiä, mutta käsitykset olivat nykyaikaan verrattuna ilmeisen joustavia. Aina­ kin saman kulttuuripiirin alueella, Andeilla vuosisatoja myöhemmin vai­ kuttaneilla inkoilla, joiden ajattelua on dokumentoitu paljon, oli myös käsite ”qariwarmi” eli vapaasti suomennet­ tuna ”miesnainen”. Penispatsaasta turistirysä Menneiden ja nykyisten arvojen yh­ teentörmäys tuli jälleen esille viime vuonna, kun moche­kulttuurin entisel­ lä asuinalueella Perussa syntyi patsas­ kohu. Siellä sijaitseva pikkukaupunki päätti kunnioittaa tuhatvuotista his­ toriaansa pystyttämällä suuren eroot­ tisen patsaan, joka on jäljitelmä mui­ naisesta hautalöydöstä. Patsas esittää miestä, joka pitelee jättimäistä, maise­ man ylle kaartuvaa penistään ja vir­ nistää tuimasti. Patsaasta tuli välittö­ mästi suosittu turistinähtävyys, jonka edessä otettiin selfi eitä, ja televisioon haastatellut turistit kertoivat pilke sil­ mäkulmassa olevansa ylpeitä alueen historiasta. Myös paikallinen kaupun­ ginjohtaja oli tyytyväinen tuloista, joi­ ta jatkuva turistien virta toi paikallisil­ le yrityksille. Samalla syntyi kuitenkin maan­ laajuinen mediakohu, jossa useat ta­ hot vaativat ”moraalittoman patsaan” poistamista. Patsaan kimppuun on hyökätty, se on yritetty polttaa ja sitä on hakattu vasaroilla. Patsaskohu toi esille niin konservatiivien ja liberaa­ lien välisen kuilun, mutta myös men­ neisyyden ja nykyisyyden välisen kit­ kan. Artikkelia varten on haastateltu arkeologi Antti Korpisaarta. Hän on Helsingin yliopiston alueja kulttuurintutkimuksen yliopistonlehtori ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti. KERAMIIKKA EI NOUDATTANUT KATOLILAISTA SUKUPUOLI MORAALIA. ”Eheyttäminen” ei ole ääri-ilmiö Ku v a:S a c hi In g m an J O ENNEN KUN niin kutsutun ”eheyttämistoiminnan” kieltämistä ajava kansalaisaloite eteni eduskuntaan, sain aiheesta yhteydenoton eräältä toimittajalta, koska olen hiljattain laatinut aiheesta katta­ van selvityksen Setalle. Eheyttämisellä viitataan siis toimintaan, jossa tois­ ta henkilöä kannustetaan muuttamaan tai tukahduttamaan seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli­identiteettiään tai sukupuolen ilmaisuaan. Toimittaja kysyi, missä tätä cis­heteronormatiivisuuteen painostamista oikeastaan tapahtuu. Pohdittuani asiaa huomasin, että kysymys itsessään vaivasi minua. Pelkään, että tuolla kysymyksenasettelulla haetaan liian helppoja vastauk sia, jotka eivät haasta yhteiskunnallisia rakenteita tarpeeksi. Eheyttämistoimintaan ei mielestäni puututa tehokkaasti kauhiste­ lemalla ääri­ilmiöitä tai kysymällä keitä sellaiseen syyllistyvät hirviöt oikein ovat. Pahimmillaan ihmiset ajattelevat, että pelkkä kauhistelu riittää. Tilannetta voisi verrata siihen, miten suhtautuminen seksuaaliseen häi­ rintään on muuttunut viime vuosikymmenen aikana. SEKSUAALISEEN HÄIRINTÄÄN ilmiönä alettiin puuttua tehokkaasti vasta kun myönnettiin, että sitä voi tapahtua missä vain. Ei siis kysymällä keitä ja missä sitä tekevät hirviöt ovat, vaan ymmärtämällä, että siihen voi syyl­ listyä kuka hyvänsä ja sille voi altistua kuka vain ja missä vain. Seksuaalisen häirinnän torjumisessa päästiin eteenpäin vasta, kun kes­ kustelu siirtyi keholliseen itsemääräämisoikeuteen, suostumukseen, uhrin haavoittuvuuteen ja suojelun tarpeeseen. Tämän lisäksi on kyetty prob­ lematisoimaan seksuaalista häirintää vähättelevää ja normalisoivaa kult­ tuuria ja synnytetty keskustelua tilannekohtaisesta haavoittuvuudesta, val­ tarakenteista ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kokemuksista ratkaistavissa olevana yhteiskunnallisena haasteena. Ajattelen, että eheyttämistoimintaan puuttumisessa täytyy tehdä saman­ kaltainen näkökulman muutos. Yhteiskuntana ymmärrämme nykyään paljon paremmin, miten tärkeää on yksilön haavoittuvuuden hahmottaminen eri tilanteissa ja miksi lain­ säädännön tulisi perustua haavoittuvaisten henkilöiden haavoittuvuuden vähentämiseen, eikä ainoastaan valta­asemassa olevan enemmistön tar­ peiden huomioimiseen. KUN YMMÄRRÄMME eheyttämistoimintaa laajemmassa kontekstissa, on mielestäni selvää, että seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli­identi­ teetin patologisointia ja cis­heteronormeihin sopivaksi painostamista ta­ pahtuu hyvin laajasti ja monessa eri yhteydessä, niin terveydenhuollossa kuin uskonnollisessa toiminnassa. Seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä altistetaan heille sopimattomille tilanteille ilman, että hei­ dän haavoittuvuuttaan huomioidaan tarpeeksi. Eheyttämistoiminnan kri­ minalisoinnissa on kysymys haavoittuvaisen ihmisen koskemattomuuden ja oikeussuojan parantamisesta. Mielestäni on täysin paikallaan vaatia ihmisiltä enemmän harkintaa koskien sitä, mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta keskustellessamme toi­ sen ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli­identiteetistä tai sukupuolen ilmaisuista. Eheyttämistoiminnan kieltämisessä ei siis ole ky­ symys ainoastaan jonkin ääri­ilmiön kitkemisestä maamme hämäristä nur­ kista, vaan myös siitä, että toisen ihmisen painostaminen muuttumaan on seksuaalisen häirinnän kaltaisella tavalla vakava yhteiskunnallinen ongel­ ma, jota ei enää saa normalisoida missään. PEIK INGMAN Kirjoittaja on uskontotieteilijä, yhteisösovittelija ja tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiantuntija (freelancer). Museo Larco M us eo La rc o
• SOTE-UUDISTUS 8 KUUKAUTTA – MITÄ SYNTYY? K E S K U S T E L U N A V A A J I N A Juhani Lehto emeritusprofessori Jenni Karsio puheenjohtaja, Talentia Olli Savela Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen jäsen Sosiaalija terveydenhuollon hallinto muuttui, rahat ei riitä, miten käy palvelujen? Mistä ratkaisuja henkilöstöpulaan? Mistä lisää rahaa palveluihin? Miten vähentää palvelujen saatavuuden eriarvoisuutta ja turvata lähipalveluja? www.vapausvalitatoisin.com J Ä R J E S TÄ Ä Vapaus valita toisin Seminaari Suomen sosiaalifoorumissa SUNNUNTAINA 3. SYYSKUUTA Arbis • Dagmarinkatu 3 • Helsinki Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tra deka jä senedu t Tradeka on suomalainen osuuskunta, jossa jäsenet nauttivat rahanarvoisista eduista joka päivä. Olemme vastuullinen, iso työllistäjä ja maksamme verot Suomeen. Tuloksestamme palautamme yhteiseen hyvään noin 10 %. Liity jäseneksi. Saat pienellä jäsenmaksulla 33,64 € heti käyttöösi reilut alennukset ja arjen säästöt sadoissa etupaikoissa. Jäsenmaksu maksetaan kerran – liittymisen yhteydessä.
• Vaihtoehtoja on! Maailman sosiaalifoorumi uudessa nosteessa Suomen sosiaalifoorumi 2.-3. 2023 N äinä aikoina moni kokee syvää turhautumista julkisen keskustelun ja politiikan vaihtoehdottomuuteen. Sosiaalifoorumiliike on lähtenyt ajatuksesta, että toisenlainen maailma on mahdollinen: sen moninaisia toimijoita on yhdistänyt usko oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin pääteema sikiää näistä ajatuksista: juuri nyt on erityistä syytä on muistuttaa, että vaihtoehtoja on! Kutsumme kaikki mukaan osallistumaan tavalla tai toisella, järjestämään osatapahtumaa, keskustelemaan ja kuuntelemaan, visioimaan parempaa maailmaa. Sillä aina on vaihtoehtoja, ne vain pitää tuoda esiin. Neljä isoa teemaa Helsingin ruotsinkielisellä työväen opistolla Arbiksella järjestettävä sosiaali foorumi rakentuu tänäkin vuonna kansalaistoimijoiden osatapahtumista, joiden järjestäjiksi järjestöt ja muut yhteenliittymät voivat ilmoittautua verkkosivujemme kautta. Osatapahtumat jakaantuvat neljään teemaan, jotka tänä vuonna ovat Ekologinen jälleenrakennus, Kohti kestävää hyvinvointivaltiota, Sivistys ja kulttuuri sekä Rauha ja oikeudenmukainen maailma. Tule tekemään Osatapahtumien kesto on yleensä puolitoista tuntia, ja tyyli on vapaa – järjestää voi niin seminaarin, paneelikeskustelun, työpajan, kulttuuriesityksen tai mitä ikinä keksittekään! Suosittelemme järjestämään osatapahtumat vähintään kahden toimijan yhteistyönä, mutta mikäli pystytte siihen yksin, sekin käy. Voitte varata verkkosivujemme kautta myös pelkän esittelypöydän. Toivomme ilmoittautumisia heinäkuun loppuun mennessä. Ja luonnollisesti ihan jokainen on tervetullut osallistumaan tapahtumaan, se ei maksa mitään, mutta antaa sitäkin enemmän. Juuri nyt on oikea aika kokoontua yhteen rakentamaan toiveikkaampaa tulevaisuutta meille kaikille. ELINA VAINIKAINEN Sosiaalifoorumin ohjausryhmän koollekutsuja M uutaman vuoden hiljaiselon jälkeen World Social Forum -liike on taas selvässä nosteessa. Seuraava Maailman sosiaalifoorumi on päätetty pitää vuonna 2024 Nepalissa. Kahden Aasian suurvallan välissä sijaitseva maa on erinomainen paikka tarkastella geopoliittisten mannerlaattojen törmäilyä. Nepal on erinomainen isäntämaa tapahtumalle myös siksi, että sen turismia tukeva avoin viisumipolitiikka mahdollistaa suurelle osalla maista ongelmattoman maahantulon. Nepalin foorumin valmistelujen yhteydessä on myös aloitettu foorumien yhteydessä pidettyjen kansalaisliikkeiden yleiskokouksien valmistelu. Nyt moni liike haluaa saada foorumista aiempaa enemmän poliittista vääntövoimaa, ja päättänyt satsata tähän assembly-prosessiin aiempaa enemmän. https://assembly.arquimedia.com.br/ Suomalaiset vahvasti mukana Suomen sosiaalifoorumin on ollut alusta alkaen kiinteä osa World Social Forum (maailman yhteiskuntafoorumi) -liikettä. Ensimmäinen Suomen foorumi järjestettiin Helsingissä vuonna 2002, reilu vuosi Brasilian Porto Alegressa tammikuussa 2001 pidetyn ensimmäisen tapahtuman jälkeen. Helsingissä päämajaansa pitänyt Network Institute for Global Democratisation (NIGD) oli yksi WSF:n kansainvälisen neuvoston perustajajäseniä. Myöhemmin neuvostoon liittyi myös Suomessa toiminut Vasudhdava Kutumbakam Network. Molempien kautta Suomen foorumi sai ja myös vei vaikutteita globaaliin liikkeeseen. Erityisesti Mumbain vuoden 2004 foorumissa suomalaiset olivat vahvasti mukana useiden kymmenien osallistujien voimin. MARKO ULVILA Demokratia-aktiivi Ku via so sia alif oo rum eis ta Ink eri Ha lm e, No ora Ka up pila , To ivo Ko ivis to, Ve ikk o Ko ivu sa lo
• Ku va : Ida Ko rho ne n Ku va : Yrjö Ha ka ne n T aivaalla jylisevät omat ja vieraat lentokoneet. Uutisissa kerrotaan uusista asehankinnoista, sotaharjoituksista ja Ukrainan sodan viimeisimmistä käänteistä. Tätäkö on uusi arkemme? Asevarainen turvallisuus luottaa voimaan ja väkivaltaan. Se tarvitsee kasvualustakseen viholliskuvien maailman, jossa pahaa vastaan käytävä taistelu oikeuttaa väkivallan. Samalla se tuottaa mustavalkoisen blokkiutuneen maailman. Yhdysvallat Nato-liittolaisineen vannovat, että sota Ukrainassa jatkuu, kunnes lopullinen voitto on saavutettu. Mutta niin vannoo Venäjäkin. Viholliskuvat ovat toistensa peilikuvia. Niiden varaan ei voi rakentaa ihmiskunnan eikä maapallon tulevaisuutta. Mieli turtuu nopeasti kauhistuttaviin sotakuviin ja yhteiskuntien militarisoitumiseen. Toisen maailmansodan jälkeen vannottiin, ettei koskaan enää sotaa: perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan Unioni ja solmittiin kivuliaiden vaiheiden jälkeen monia aseriisuntasopimuksia. Nyt vuosikymmenten työ on mitätöitynyt ja uusi varustelukierre käynnistynyt. Suomen pitkä ja vielä pidempi Ruotsin rauhanaika on nimetty naiiviksi. Ydinaseiden uhkat Asevarustelu ja aseteollisuus tahkoavat sijoittajille valtavia voittoja. Asevalvonta on romahtanut. Toimintavalmiiden ydinaseiden määrä maailmassa on kasvanut. Myös riski käyttää ydinaseita on noussut. Nato-jäsenyyden merkittävimmäksi turvallisuustakeeksi on sanottu ydinsateenvarjoa. Aivan kuin tuhoon turvautuminen olisi elämän vaalimista kestävämpää tai tae tulevaisuudesta. Mieliämme käännetään uskottelemalla, että taktiset ydinaseet olisivat jotenkin vähemmän vaarallisia kuin strategiset. Kaikki simulaatiot kertovat toista. Tukholman rauhantutkimuksen instituutin (SIPRI) johtaja Dan Smith sanoo: ”On välttämätöntä, että maailman hallitukset löytävät tapoja tehdä yhteistyötä rauhoittaakseen geopoliittisia jännitteitä, hidastaakseen asekilpaa sekä selvitäkseen ympäristön romahduksen pahenevista vaikutuksista ja maailman nälästä”. Rauhanliike haluaa mieluummin sopimista kuin sotimista. On tärkeätä nähdä sodan yli ja ponnistella kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten elvyttämiseksi, diplomatian palauttamiseksi ja sotien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Kysymme reilu vuosi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan jälkeen, onko sodan kärsimysten jatkaminen myötätuntoa, onko blokkiutumisen syventäminen yhteisvastuuta ja onko viisasta lisätä geopoliittisia jännitteitä sen sijaan, että yritämme purkaa niitä? Tunnekuohun jälkeen on aika rauhoittua ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Rauhalle on aina etsittävä mahdollisuus. ARJA ALHO Ydin-lehden päätoimittaja ja Vapaus valita toisin ry:n puheenjohtaja ”Rauhalle on aina etsittävä mahdollisuus.” Rauha sodan voittaa Kenenkään ei pidä joutua luontoa tuhoavaan työhön I stun junassa lokakuussa 2022 matkalla mielenosoitukseen, jossa estämme raskaan liikenteen pohjoisia metsiä uhkaavan biotuotetehtaan rakennustyömaalle. Minä, helsinkiläinen luonnonsuojelija, olen matkalla selluteollisuudesta elävälle paikkakunnalle kertomaan, että heidän elinkeinonsa on jollain tavalla väärä. Tai niin minun yritetään väittää tekevän. Jostain syystä luonto ja ihmiset, tai ympäristöliike ja työväenliike, halutaan asettaa vastakkain, vaikka ne ovat mitä suurimmissa määrin riippuvaisia toisistaan. Samat tahot polkevat niin luonnon kuin ihmisten oikeuksia, laittavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan ja luonnon ihmisten kanssa eriarvoiseen asemaan. Kemin tehtaan omistavan Metsä Groupin pääjohtaja saa 138 kertaa enemmän palkkaa kuin kyseisen tehtaan työntekijät. Uusi hallitus ottaa niiltä, joilla ei ole paljoa ja antaa niille, joilla on liikaa. Hallitus uhkaa meidän kaikkien olemassaoloa, kun ei ota luonto katoa ja ilmastokriisiä vakavasti. Samaa tekevät suuryritykset, kun ne kuluttavat meidän kaikkien yhteistä luontoa. Hyödyt valuvat harvoille ja jonnekin muualle, kuin minne ympäristö haitat, avohakkuut, rehevöityneet vedet ja ojitetut suot, jäävät. Parempaa työtä Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään työtä, joka tuhoaa luontoa. Toisin sanoen kaikkialla pitäisi olla tarjolla työtä ja elinmahdollisuuksia, jotka eivät perustu ympäristömme muokkaamiseen yhä elinkelvottomammaksi. Junassa matkalla Kemiin en ole matkalla vastustamaan kenenkään työtä vaan vaatimassa parempaa työtä. Suojelemassa myös niitä, joille mielenosoitus häiriötä aiheuttaa. Sanomassa että hei, me voimme lopettaa itsemme, toistemme ja maailmamme ylikuluttamisen. Meidän pitää elää todeksi utopiaa paremmasta maailmasta, ei vastakkain, eikä edes rinnakkain vaan yhdessä, koska meillä on aivan liian vähän aikaa ja aivan liian paljon tehtävää. Olen osallistunut useaan mielenosoitukseen, joiden poliisi on katsonut aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Nyt oikeistohallitus kaventaa lakkoja mielenosoitusoikeuksia, huonontaa työntekijöiden, köyhien, vähemmistöjen ja luonnon oikeuksia ja minä mietin, että kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että se tässä todella on kohtuutonta haittaa. Samalla tavalla kuin poliisi siirtää syrjään haittaa aiheuttavat mielenosoittajat, olisi meidän siirrettävä syrjään haittaa aiheuttavat rakenteet, rajat ja rahat. Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään työtä, joka tuhoaa luontoa. Ja meidän kaikkien työtä on taistella tuhoamista vastaan. IDA KORHONEN Metsäaktivisti Keväällä järjestetty seminaari ”On aika puhua rauhasta” kokosi Arbiksen salin täyteen. Keskustelu jatkuu sosiaalifoorumissa. Ekologinen jälleenrakennus ja sen tekeminen oikeudenmukaisesti on eräs sosiaalifoorumin teema. Kuva mielenosoituksesta Metsä Groupin uuden sellutehtaan työmaalla. SUOMEN SOSIAALIFOORUMI
• Ku va : Ida Ko rho ne n Ku va : Yrjö Ha ka ne n T aivaalla jylisevät omat ja vieraat lentokoneet. Uutisissa kerrotaan uusista asehankinnoista, sotaharjoituksista ja Ukrainan sodan viimeisimmistä käänteistä. Tätäkö on uusi arkemme? Asevarainen turvallisuus luottaa voimaan ja väkivaltaan. Se tarvitsee kasvualustakseen viholliskuvien maailman, jossa pahaa vastaan käytävä taistelu oikeuttaa väkivallan. Samalla se tuottaa mustavalkoisen blokkiutuneen maailman. Yhdysvallat Nato-liittolaisineen vannovat, että sota Ukrainassa jatkuu, kunnes lopullinen voitto on saavutettu. Mutta niin vannoo Venäjäkin. Viholliskuvat ovat toistensa peilikuvia. Niiden varaan ei voi rakentaa ihmiskunnan eikä maapallon tulevaisuutta. Mieli turtuu nopeasti kauhistuttaviin sotakuviin ja yhteiskuntien militarisoitumiseen. Toisen maailmansodan jälkeen vannottiin, ettei koskaan enää sotaa: perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan Unioni ja solmittiin kivuliaiden vaiheiden jälkeen monia aseriisuntasopimuksia. Nyt vuosikymmenten työ on mitätöitynyt ja uusi varustelukierre käynnistynyt. Suomen pitkä ja vielä pidempi Ruotsin rauhanaika on nimetty naiiviksi. Ydinaseiden uhkat Asevarustelu ja aseteollisuus tahkoavat sijoittajille valtavia voittoja. Asevalvonta on romahtanut. Toimintavalmiiden ydinaseiden määrä maailmassa on kasvanut. Myös riski käyttää ydinaseita on noussut. Nato-jäsenyyden merkittävimmäksi turvallisuustakeeksi on sanottu ydinsateenvarjoa. Aivan kuin tuhoon turvautuminen olisi elämän vaalimista kestävämpää tai tae tulevaisuudesta. Mieliämme käännetään uskottelemalla, että taktiset ydinaseet olisivat jotenkin vähemmän vaarallisia kuin strategiset. Kaikki simulaatiot kertovat toista. Tukholman rauhantutkimuksen instituutin (SIPRI) johtaja Dan Smith sanoo: ”On välttämätöntä, että maailman hallitukset löytävät tapoja tehdä yhteistyötä rauhoittaakseen geopoliittisia jännitteitä, hidastaakseen asekilpaa sekä selvitäkseen ympäristön romahduksen pahenevista vaikutuksista ja maailman nälästä”. Rauhanliike haluaa mieluummin sopimista kuin sotimista. On tärkeätä nähdä sodan yli ja ponnistella kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten elvyttämiseksi, diplomatian palauttamiseksi ja sotien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Kysymme reilu vuosi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan jälkeen, onko sodan kärsimysten jatkaminen myötätuntoa, onko blokkiutumisen syventäminen yhteisvastuuta ja onko viisasta lisätä geopoliittisia jännitteitä sen sijaan, että yritämme purkaa niitä? Tunnekuohun jälkeen on aika rauhoittua ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Rauhalle on aina etsittävä mahdollisuus. ARJA ALHO Ydin-lehden päätoimittaja ja Vapaus valita toisin ry:n puheenjohtaja ”Rauhalle on aina etsittävä mahdollisuus.” Rauha sodan voittaa Kenenkään ei pidä joutua luontoa tuhoavaan työhön I stun junassa lokakuussa 2022 matkalla mielenosoitukseen, jossa estämme raskaan liikenteen pohjoisia metsiä uhkaavan biotuotetehtaan rakennustyömaalle. Minä, helsinkiläinen luonnonsuojelija, olen matkalla selluteollisuudesta elävälle paikkakunnalle kertomaan, että heidän elinkeinonsa on jollain tavalla väärä. Tai niin minun yritetään väittää tekevän. Jostain syystä luonto ja ihmiset, tai ympäristöliike ja työväenliike, halutaan asettaa vastakkain, vaikka ne ovat mitä suurimmissa määrin riippuvaisia toisistaan. Samat tahot polkevat niin luonnon kuin ihmisten oikeuksia, laittavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan ja luonnon ihmisten kanssa eriarvoiseen asemaan. Kemin tehtaan omistavan Metsä Groupin pääjohtaja saa 138 kertaa enemmän palkkaa kuin kyseisen tehtaan työntekijät. Uusi hallitus ottaa niiltä, joilla ei ole paljoa ja antaa niille, joilla on liikaa. Hallitus uhkaa meidän kaikkien olemassaoloa, kun ei ota luonto katoa ja ilmastokriisiä vakavasti. Samaa tekevät suuryritykset, kun ne kuluttavat meidän kaikkien yhteistä luontoa. Hyödyt valuvat harvoille ja jonnekin muualle, kuin minne ympäristö haitat, avohakkuut, rehevöityneet vedet ja ojitetut suot, jäävät. Parempaa työtä Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään työtä, joka tuhoaa luontoa. Toisin sanoen kaikkialla pitäisi olla tarjolla työtä ja elinmahdollisuuksia, jotka eivät perustu ympäristömme muokkaamiseen yhä elinkelvottomammaksi. Junassa matkalla Kemiin en ole matkalla vastustamaan kenenkään työtä vaan vaatimassa parempaa työtä. Suojelemassa myös niitä, joille mielenosoitus häiriötä aiheuttaa. Sanomassa että hei, me voimme lopettaa itsemme, toistemme ja maailmamme ylikuluttamisen. Meidän pitää elää todeksi utopiaa paremmasta maailmasta, ei vastakkain, eikä edes rinnakkain vaan yhdessä, koska meillä on aivan liian vähän aikaa ja aivan liian paljon tehtävää. Olen osallistunut useaan mielenosoitukseen, joiden poliisi on katsonut aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Nyt oikeistohallitus kaventaa lakkoja mielenosoitusoikeuksia, huonontaa työntekijöiden, köyhien, vähemmistöjen ja luonnon oikeuksia ja minä mietin, että kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että se tässä todella on kohtuutonta haittaa. Samalla tavalla kuin poliisi siirtää syrjään haittaa aiheuttavat mielenosoittajat, olisi meidän siirrettävä syrjään haittaa aiheuttavat rakenteet, rajat ja rahat. Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään työtä, joka tuhoaa luontoa. Ja meidän kaikkien työtä on taistella tuhoamista vastaan. IDA KORHONEN Metsäaktivisti Keväällä järjestetty seminaari ”On aika puhua rauhasta” kokosi Arbiksen salin täyteen. Keskustelu jatkuu sosiaalifoorumissa. Ekologinen jälleenrakennus ja sen tekeminen oikeudenmukaisesti on eräs sosiaalifoorumin teema. Kuva mielenosoituksesta Metsä Groupin uuden sellutehtaan työmaalla. SUOMEN SOSIAALIFOORUMI Ku va : Yrjö Ha ka ne n Palataanko koulutusleikkausten tielle? Mistä rahat sote-palveluihin? S uomen julkiset terveysmenot ovat tunnetusti pienet verrattuna muihin Länsija Keski-Euroopan maihin. Vanhusten hoivassa jäämme selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Hyvinvointialueiden palvelut kärsivät huomattavasta rahoitusvajeesta. Niiden yhteenlasketun alijäämän arvioi daan tänä vuonna olevan noin miljardi euroa. Tilannetta pahentaa Orpon hallituksen suunnitelma leikata valtionrahoitusta suunnitellusta vuoteen 2027 mennessä 1,4 miljardia euroa eli noin viisi prosenttia. rahoitusta pitää päinvastoin lisätä, jotta ihmisiä ei jätetä yksityisten sote-palveluiden varaan. Pelkkä raha ei ole riittävä ratkaisu hoitojonoihin, mutta sen lisääminen on kuitenkin välttämätöntä ja ensisijaista. Mistä rahat? Uusi suunta verotukselle Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Osinkoja maksettiin viime vuonna ennätysmäärä, 32 miljardia euroa, mutta Orpon hallituksen ohjelmassa ei mitenkään puututa hyväosaisten perusteettomiin veroetuihin. Erityisen keveästi verotetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoja, yleensä vain 7,5 – 8,5 prosenttia (Finnwatch.fi). Tästä saatava perusteeton osinkoverohuojennus on tänä vuonna arviolta 830 miljoonaa euroa. Monet yhteisöt ja rahastot on vapautettu osinkoverosta. Esimerkiksi eläkeyhtiöiden rahastot ovat paisuneet ylisuuriksi muun muassa verottomien osinkotulojen takia. Niitä verottamalla ja korottamalla pienimpiä eläkkeitä saataisiin valtiolle ja kunnille lisää verotuloja. Pääomatulot pitäisi laskea yhteen ansiotulojen kanssa ja verottaa niitä progressiivisen asteikon mukaisesti. Ylipäänsä suurimpia tuloja pitäisi verottaa enemmän. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty kumppaneineen on laskenut ylimpien tulojen optimaaliseksi marginaaliveroksi 82 prosenttia. Varallisuusvero on Suomessa lakkautettu, vaikka sille olisi tarvetta kasvaneiden varallisuuserojen kaventamiseksi. Yritysverokantaa on Suomessa alennettu niin, että se on EU-maiden keskiarvoa selvästi alhaisempi, 20 prosenttia. Yritysten aggressiivisen verosuunnittelun takia menetetään huomattavat verotulot. Finnwatch on arvioinut menetyksen vastaavan 10–31 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Pörssikaupan varainsiirtovero poistettiin 1990-luvulla. Sen palauttaminen, vaikka pienenäkin tuottaisi huomattavasti ja vähentäisi myös pörssikeinottelua. Ja energiaverojen alennukset voisi poistaa, mikä edistäisi myös vihreää siirtymää. Veroja pitää periä maksukyvyn mukaan. OLLI SAVELA Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen Saksa Ranska Britannia Ruotsi Hollanti Itävalta Tanska Norja Suomi Italia Viro 11 10,3 9,9 9,8 9,6 9,6 9,3 8,6 7,6 7,1 5,9 2 4 6 8 10 12 Julkiset terveysmenot % bruttokansantuotteesta vuonna 2021 (Suomi ja Ranska), lähde: OECD N imeä ”Vahva ja välittävä Suomi” kantava uuden hallituksen ohjelma ei lunasta nimensä lupauksia. Se on saanut tyrmäävää palautetta useilta kansalaisjärjestöiltä ja ammattiliitoilta, niin myös koulutus-,sivistysja kulttuurialoilta. Hallitus lupaa lisää rahaa perusopetukseen, mutta kuntien valtionosuuksien indeksien leikkaaminen on käytännössä koulutusleikkaus. Onhan koulutuksen ja kasvatuksen järjestäminen nykyisin kuntien päätehtävä, totesi opettajien ammattiliitto OAJ. – Muun muassa määräaikaisten aseman heikentäminen, työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja ansiosidonnaisuuden porrastus osuvat erityisesti niihin työntekijöihin, jotka ovat jo tällä hetkellä heikommassa asemassa. Opetusja tutkimusalalla kärsisivät varsinkin määräaikaiset, kommentoi OAJ. Lisääntyvän psyykkisen kuormituksen, epävarmuuden ja palveluvajeen kautta riski mielenterveysongelmiin kasvaa, varoitti hallituksen esittämistä leikkauksista puolestaan MIELI ry. Miten käy elinikäisen oppimisen? Hallitus on poistamassa aikuiskoulutustuen ja leikkaamassa vapaasta sivistystyöstä 25 miljoonaa, josta 7 miljoonaa olisi pois opintokeskuksilta. Alan toimijat kertoivat jo aiemmin leikkausten aiheuttavan vakavaa heikentymistä elinikäiselle oppimiselle, hyvinvoinnille ja kansalaisyhteiskunnalle. Ne kannustivat ottamaan ”koko vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston osaamisen käyttöön suomalaisten oppimisen edistämiseksi eikä tuhoamaan sitä”. Kulttuuriala vaikeuksissa Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme kertoo kulttuurialalla pelättävän menoleikkausten vaikuttavan ammattilaisten mahdollisuuksiin ylipäätään työskennellä omalla alallaan. – Kaikkien työntekijöiden taloustilanne on kiristynyt ja kulttuurialalla ollaan tässä erityisen haavoittuvassa asemassa. Nyt ei ole aika kurjistaa lisää ideologisilla säästötoimilla. Huolta herättää myös pääsylippujen arvonlisäveron nosto. Se lisää tapahtumajärjestäjien haasteita ja kaventaa monien mahdollisuuksia osallistua ja nauttia kulttuurista. JIRI MÄNTYSALO DSL:n koulutusja tiedotussihteeri Kansalaisjärjestöjen merkitys? KUN SOTE-UUDISTUSTA käynnistettiin, puhuttiin julkisen vallan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön tärkeydestä. Yhä useampi järjestö on kuitenkin rahoitusratkaisuissa joutunut tilanteeseen, joissa rahoitus ja toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Ministeriöissä on unohdettu kansalaistoiminnan ominaispiirteet ja ryhdytty perustelemaan ”hyväksyttyä” toimintaa tuottavuudella tai tehokkuudella liikemaailmasta tutuilla termeillä. Tuen piiriin valikoidaan järjestöt, jotka ymmärtävät näihin kriteereihin sopeutua. Tätäkö on vapaa kansalaistoiminta nyt ja tulevaisuudessa? Hallitus ja ministeriö päättää ja kansalaisjärjestöt sopeutuvat ja kuihtuvat? HELSINGIN SEUDUN SAIRAUSJA TAPATURMAINVALIDIT RY Hallitusneuvottelijoille kerrottiin Säätytalon edessä vaihtoehdoista. SUOMEN SOSIAALIFOORUMI
• 38 • 5 / 2023 Suomen sosiaalifoorumi. Voima-lehden 5/2023 liite. Toimitus Elina Vainikainen ja Yrjö Hakanen. Paino Sanoma Manu, Tampere. pam.fi Yhdessä parempaa työelämää Seminaari Suomen sosiaalifoorumissa LAUANTAINA 2. SYYSKUUTA EUROOPAN STRATEGIA SOTIEN MAAILMASSA K E S K U S T E L E M A S S A Timo Miettinen akatemiatutkija Mika Kerttunen everstiluutnantti evp. Tytti Erästö Siprin vanhempi tutkija Markku Kangaspuro professori www.vapausvalitatoisin.com Mikä on Euroopan rooli kansainvälisen järjestelmän murroksessa? Loppuuko Ukrainan sota sotimalla, miten avata tie rauhaan? Kilpavarustelu ja ydinsateenvarjo vai asevalvontaa ja aseriisuntaa? Voisiko uusi ETY-prosessi rakentaa luottamusta ja yhteistä turvallisuutta? J Ä R J E S TÄ V ÄT Vapaus valita toisin • Rauhanliitto • Rauhanpuolustajat • Ydin-lehti KSL:n kaikille avoimet KSL:n kaikille avoimet KSL:n kaikille avoimet KSL:n kaikille avoimet osuuskuntaopintoosuuskuntaopintoosuuskuntaopintoosuuskuntaopintomateriaalit nyt verkossa! materiaalit nyt verkossa! materiaalit nyt verkossa! materiaalit nyt verkossa! materiaalit nyt verkossa! www.ksl.fi www.ksl.fi www.ksl.fi VAPAUS OPPIA. ITSENÄISESTI. OMAAN TAHTIIN. VAPAUS OPPIA. ITSENÄISESTI. OMAAN TAHTIIN. VAPAUS OPPIA. ITSENÄISESTI. OMAAN TAHTIIN. VAPAUS OPPIA. ITSENÄISESTI. OMAAN TAHTIIN. peda.net/ksl soundcloud.com/kslopintokeskus OSKU PYSTYYN! Tietopaketti osuuskunnan perustamisesta Tietopaketti osuuskunnan perustamisesta Tietopaketti osuuskunnan perustamisesta peda.net/ksl/oskupystyyn peda.net/ksl/oskupystyyn OSKU HALTUUN! Tietopaketti osuuskuntien hallinnosta Tietopaketti osuuskuntien hallinnosta Tietopaketti osuuskuntien hallinnosta Tietopaketti osuuskuntien hallinnosta peda.net/ksl/oskuhaltuun peda.net/ksl/oskuhaltuun OSKU PODKUSSA! Podcastimme löydät Soundcloudista Podcastimme löydät Soundcloudista Podcastimme löydät Soundcloudista Podcastimme löydät Soundcloudista ja Peda.netin materiaaleista. ja Peda.netin materiaaleista. ja Peda.netin materiaaleista. Suomen sosiaalifoorumi 2.-3. 2023
• Vain ystävien kanssa Vain ystävien kanssa Kun seksistä nauttimisen edellytyksenä on luottamus, kunnioitus ja toisen tunteminen ensin ystävänä, kyse on demiseksuaalisuudesta. 49­vuotias Ksenia ja 60­vuotias Enete kertovat, miten tämä näkyy heidän ihmissuhteissaan. ”K UN KUULIN demiseksuaa­ lisuus­termin ensi kerran 2010­luvulla, ajattelin et­ tä onpa tyhmä termi, eivätkö kaikki edellytä tuntemista ja luottamusta en­ nen seksiä? Myöhemmin eräässä luot­ tamuksellisessa Facebook­ryhmässä kävi ilmi, että suurella osalla oli ollut yhden yön juttuja ja irtosuhteita, ja vain minä ja pari muuta ihastuimme ja sekstailimme ystäväpohjalta”, ker­ too pohjoissuomalainen 49­vuotias Ksenia. ”Jos en tunne ihmistä lähemmin, seksissä tulee ulkopuolinen olo, kuin suorittaisin jotain koreografi aa. Jotta seksuaalinen läheisyys olisi minul­ le tyydyttävää, minulla täytyy olla sek­ sikumppaniini molemminpuoliselta tuntuva tunneside ja arvostus, sekä tuntea toisen elämänhistoriaa. Kiin­ nostumiseen vaaditaan myös vai­ keammin määriteltävää kemiaa eli viehtymystä, joka syntyy esimerkiksi kumppanin älykkyydestä, jota voi ol­ la monenlaista”, Ksenia pohdiskelee. Demiseksuaalisuudella tarkoite­ taan henkisen yhteyden vaatimusta seksuaalisesta kanssakäymisestä naut­ timisen edellytyksenä, ja se voi liit­ tyä monenlaisiin seksuaalisiin taipu­ muksiin. Helsingissä asuva 60­vuotias opettaja Enete kuuli demiseksuaali­ suudesta ensi kertaa sadomasokismia käsittelevältä Watts the Safeword? ­sarjan videolta. ”Tunnistin, että tuohan on kuin mi­ nä, ja tämä selittää, miksi toimin niin kuin toimin!” Enete haluaa tuntea seksikumppa­ ninsa riittävän hyvin, välittää ja luot­ taa, mutta rakkautta hän ei välttämät­ tä liitä seksiin: ”Voin aivan hyvin olla myös friends with benefi ts -tyyppisessä suhteessa, jossa ei seurustella, vaan seksiä harrastetaan ystäväpohjalta. Silti riettaimpia juttuja teen vain seu­ rustellessani, sillä seurustelusuhteessa toiseen luottaa vahvemmin.” Ksenia korostaa, että demiseksuaa­ lisuus ei ole seksuaalimoraalinen ky­ symys, vaan mieltymys, joka ei ole va­ littavissa: ”En paheksu irtosuhteita tai yhden yön juttuja, en vain itse saa niis­ tä tyydytystä samalla tavalla kuin tun­ nesiteelle rakentuvista seksisuhteista.” Kumppani löytyy puhumalla Demiseksuaaleille kumppanin etsintä on luontevampaa ystäväpiiristä kuin deittiäpeistä. Ksenian ja Eneten mie­ lestä on tärkeää kertoa avoimesti omis­ ta haluistaan ja samalla hyväksyä, että toinen ei välttämättä koe samoin. ”Nettideittailussa kannattaa ede­ tä kaveripohjalta ja katsoa miten jut­ tu etenee. Demiseksuaalisuudesta kan­ nattaa mainita jo profi ilissa, ja ainakin seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöi­ hin kuuluvat yleensä tuntevat termin”, Ksenia neuvoo kumppanin etsijää. Ksenialla kaveruus ja ystävyys on syventynyt seurusteluksi yleensä ”luontevasti omalla painollaan”, mutta välillä se on vienyt aikaa. ”Kun vuosia sitten tunnustin kiinnostukseni nykyi­ selle heilalleni, hän vastasi, että kiitos kun kerroit, valitettavasti en tunne sa­ moin. Jatkoimme tapaamista ystävi­ nä, esimerkiksi kävimme leffassa yh­ dessä.” Ksenia tapaili muita ja välillä seu­ rustelikin. Kolmen vuoden kuluttua Ksenian entinen ihastus ilmaisi ha­ lua fyysiseen läheisyyteen. ”Läheisyys tuntui hyvältä ja luontevalta. Jatkoim­ me tapailua uudella tavalla intensiivi­ semmin. Jonkin aikaa kuitenkin kesti, ennen kuin suhde määrittyi seuruste­ luksi.” Enete testaa seksuaalista yhteen­ sopivuutta mahdollisen kumppa­ ninsa kanssa puhumalla haluistaan suoraan. ”Reaktioista huomaa, onko toinen samalla aaltopituudella ja ha­ lukas vastaamaan tarpeisiini. Jos ei, tai jopa järkyttyy, niin sellainen ihmi­ nen ei ole minua varten. Eikä puhe tarkoita, että olisin heti halukas sek­ siin, vaan se on yksi tapa rakentaa lä­ heisyyttä, joka voi johtaa myös seksiin. Tällä metodilla olen saanut huonoa seksiä vain kerran elämässäni.” Enete asui ennen Suomeen muut­ tamistaan Perussa ja on etsinyt seuraa molemmissa maissa. ”Machokulttuurisessa Perussa mo­ nien oli todella vaikea ymmärtää, että nainen voi puhua avoimesti seksistä, mutta samalla valikoida tarkkaan, ke­ nen kanssa panee. Löysin lopulta siel­ täkin miehiä, joihin voin luottaa myös siinä, etteivät he rehvastele suhteel­ lamme.” Suomessa taas on vaikeaa tietää, onko joku kiinnostunut, koska ”miehet kunnioittavat naisia, eivätkä siksi il­ maise kiinnostustaan”, Enete tulkitsee. Eneten nykyinen kumppanuus on ”enemmän kuin friends with benefi ts”, ja suhde on mahdollisesti syvenemäs­ sä seurusteluksi ja yhdessä asumisek­ si. ”Tapasin hänet Pride­festivaaleilla naiseksi pukeutuneena, ja kiinnostuin hänen persoonastaan. Jutellessamme myöhemmin kävi ilmi, että seksuaali­ set mieltymyksemme sopivat yhteen. Jos olisin törmännyt häneen arkises­ sa tilanteessa miesten vaatteissa, hän tuskin olisi herättänyt kiinnostustani.” Lisää samaistumisen kohteita Haastateltavat eivät ole löytäneet viih­ teestä juurikaan demiseksuaalisuuden kuvauksia. Ksenia, joka arvostaa moni­ puolista fyysistä hellyyttä enemmän kuin seksiä, samaistui hän Aili Haapasalon 2022 ohjaaman Tytöt tytöt tytöt ­elokuvan Rönkköön, jolle ”seksi ei nyt tunnu varsinaisesti epämiellyttävältä, mutta myöskään ei hahmota, mikä sii­ nä toisia niin kiehtoo”. Enete haluaa olla itse roolimalli: ”Kun olen avoin seksuaalisuudesta­ ni, muidenkin on helpompi avautua. Etenkin nuoret tarvitsevat monenlai­ sia malleja, jotta voivat ymmärtää itse­ ään ja rakentaa identiteettiään ilman turhaa häpeää!” TEKSTI JA KUVA MIIA VISTILÄ 5 / 2023 • 39
• 40 • 5 / 2023 Ihmisiä kaupan Maailman rumimmat ja ehdottomasti kielletyt seksiaktit liittyvät ihmiskauppaan ja rikollisuuteen pakottamiseen. Onneksi viranomaiset ja tukijärjestöt tunnistavat riskit yhä paremmin. I SO OSA maailman seksistä, joka ikisestä aktista, johon osallis­ tuu enemmän kuin yksi ihmi­ nen, on kauppatavaraa tai toi­ mintaa, johon joku osapuolista suostuu pakon edessä, ehkä sik­ si, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa tai siksi, että hän ei tiedä oikeuksiaan. Ehkä hänet on myyty vaimoksi tai hän on joutunut seksityöhön ihmiskaupan uhrina. YK:n työjärjestö ILO arvelee maailmassa olevan noin 4,3 miljoonaa seksiorjaa. Heistä 80 prosenttia on tyt­ töjä tai naisia. Alistaminen voi johtua yhteiskun­ nallisista syistä, kuten siitä, ettei naisil­ la kaikkialla ole oikeutta hallita omaa seksuaalisuuttaan tai lisääntymister­ veyttään. 22 miljoonaa henkilöä elää pakotetussa avioliitossa ilman kansa­ laisoikeuksia ja vailla mahdollisuuk­ sia muuttaa olosuhteitaan. Miljardeja ihmisiä elää valtioissa, joissa raiskaus avioliitossa ei ole rikos. Kun uutiset kertoivat Venäjän hyök­ käyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022, ympäri maailmaa tunnettiin suurta sympatiaa sodan uhreja kohtaan, mi­ kä materialisoitui myös konkreettisek­ si avuksi. Mutta kaikki Ukrainan rajalla henganneet pakolaisille kyytiä tarjon­ neet kuskit eivät suinkaan tulleet aut­ tamaan sotaa pakenevia ihmisiä. Ei, he olivat tulleet itse hyötymään vaikeassa tilanteessa olevista ihmisistä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan jo ennen vuonna 2022 eskaloitunutta hyökkäyssotaa Ukrainasta oli kaapat­ tu satoja tuhansia lapsia ja naisia orjik­ si seksibisneksen orjiksi, ja pakolaisten määrien kasvettua myös ihmissalakul­ jetuksen uhrien määrä kasvoi. Pienet tytöt koloissaan Ihmiskaupan reitit vievät usein köy­ hemmistä maista rikkaampiin. Yh­ dysvaltain ulkoministeriön mukaan Meksikosta kuljetetaan vuosittain Yh­ dysvaltoihin 600 000–800 000 ”nais­ ta” – suurin osa heistä on lapsia. ”Useimmat siepatut ja myydyt henki­ löt joutuvat mukaan seksikauppaan tai muunlaiseen nykyajan orjuuteen: pakko työhön, velkavankeuteen tai pornofilmeihin”, kirjailija ja sananvapausjärjestö PENin entinen puheen­ johtaja Jennifer Clement kirjoittaa. Varastetut lapset joutuvat Yhdysval­ loissa töihin. ”Todella monet viedään Atlantaan”, Clement kertoi Voimalle. ”Atlantassa ovat maan suurimmat messukeskuk­ set. Missä bisnesmaailma kokoontuu, siellä erityisesti bordellit menestyvät.” Meksikossa elää tuhansia tyttöjä ja naisia näkemättä päivänvaloa. Suo­ jautuakseen kaappaukselta he pii­ leskelevät kellareissa, ullakoilla ja kauppojen takahuoneissa. Köyhim­ mät tytöt ryömivät äidin kaivamaan kuoppaan tuntikausiksi aina kun au­ ton tai helikopterin ääni kuuluu. Kun huumekauppiaat, jotka ihmiskaup­ paa yleensä hoitavat, löytävät tytön ja kaappaavat tämän, uhri polttaa käsi­ varsiinsa tupakalla palovammoja. Ne ovat merkki siitä, ettei hän lähtenyt vapaaehtoisesti, ja näin hän viestittää asiasta vielä kuolleenakin, jos hänen ruumiinsa joskus löytyy. Rikollisille ihmiset saattavat olla pa­ rempi bisnes kuin huumeet. ”Nainen voidaan myydä uudelle omistajalle uudelleen ja uudelleen saman päivän aikana – toisin kuin annos huumei­ ta, jonka voi myydä vain kerran”, Cle­ ment on kirjoittanut. Häpeän uhrit Seksityö eli seksuaalisten palveluiden myyminen on eri asia kuin ihmiskaup­ pa. Seksityö on kahden ihmisen väli­ seen sopimukseen perustuvaa kaup­ paa. Seksin ostaminen tai myyminen TEKSTI IIDA SIMES KUVA KARSTEIN VOLLE
• Ihmisiä kaupan ei ole Suomessa laitonta, mutta paritus eli toisen seksuaalisesta työstä hyöty­ minen taloudellisesti on. Seksipalve­ lun ostaminen parituksen kohteelta tai ihmiskaupan uhrilta on rikos. Ihmiskaupan tunnusmerkistö täyt­ tyy, jos henkilö pakotetaan toimintaan, häntä uhkaillaan tai hänen liikkumis­ taan rajoitetaan. ”Alaikäisten osalta ihmis kauppa toteutuu, vaikka uhri olisi suostu­ nut toimintaan houkuttelematta lain­ vastaisesti”, poliisi muistuttaa sivuil­ laan. Alaikäiseen kohdistuvaa rikosta aletaan tyypillisesti epäillä, jos lapsen koulunkäyntiä on estetty, jos tällä it­ sellään on lapsi ja jos hän ei vaikuta vanhempinaan esiintyvien henkilöi­ den lapselta. Seksityöhön, niin vapaaehtoiseen kuin pakotettuun, liitetään usein stig­ ma eli häpeäleima. Seksipalveluita tarjoavan henkilön huorittelu saa tä­ män häpeämään – vaikkei haukkumi­ nen kerro mitään huorittelun kohtees­ ta vaan ainoastaan heistä, jotka moista ilmausta käyttävät. Stigman pelko voi olla syy siihen, mikseivät uhrit anna ilmi raiskaa­ jia tai muita hyväksikäyttäjiä. Porno­ teollisuuteen mukaan joutuneita saatetaan kiristää sillä, että kuvama­ teriaalia lähetetään omaisille. Koska uhrien, erityisesti lasten, on vaikeaa kertoa tilanteestaan, ympäröivän maail man pitäisi olla erityisen tarkka­ na laitonta seksikauppaa epäiltäessä. Todellinen ongelma Pro­tukipiste on seksipalveluita myy­ viä henkilöitä tai eroottisen alan am­ mateissa toimivia ihmisiä tukeva jär­ jestö. Sen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen kertoo, että ihmiskauppa osataan Suomessa tunnistaa aiem­ paa paremmin. ”Henkilön tunnista­ minen virallisesti ihmiskaupan uh­ riksi on tiettyjen, laissa määriteltyjen viran omaisten tehtävä. Osa tulee ilmi viran omaisten tarkastuksissa ja osassa ilmitulo riippuu siitä, uskaltaako hän puhua esimerkiksi poliisille tai muil­ le viranomaisille. Aina ihminen ei itse tiedä olevansa rikoksen uhri, ja siksi tunnistamisessa on tärkeää ymmärtää ihmiskaupan tunnusmerkistö ihmisen kertomuksista.” Vielä 2000­luvun alkupuolella poliisi antoi lausuntoja, joiden mukaan ihmis­ kauppa ei ollut Suomessa ongelma ol­ lenkaan. Tämä on nyt muuttunut, ja nykyään poliisillakin on ihmiskaupan asiantuntijoita palveluksessaan. Suomessa ihmiskaupan uhreina apua hakee vuosittain muutama sata ihmistä, mutta oletettavasti heitä on enemmän. Apua tai lisätietoja • Migrin auttava sivusto ihmiskauppa.fi, +358 (0)2 954 63 177 • protukipiste.fi • poliisi.fi/ihmiskauppa • Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori (Like 2014) ”Tietoisuus on lisääntynyt paljon, vaikka tunnistamista pitäisi vielä hioa. Mutta enää ei ihmiskauppaan sentään suhtauduta vähättelevästi, että ’tää nyt on vaan sellaista turhaa panikointia’. Tiedetään, ongelma on todellinen.” Nimenomaan huumepoliisin puo­ lella pitäisi ymmärtää mitä tarkoittaa vakava rikosnimike, ’rikolliseen toi­ mintaan pakottaminen’”. Jotkut uhrit saattavat joutua myymään seksipal­ veluita huumeita vastaan tai huume­ kaupan lomassa. Seksin myyminen ei ole laitonta, mutta huumausainei­ den kauppa ja käyttö ovat. Poliisin by­ rokratian rattaissa huumebisnekseen pakotetut ihmiskaupan uhrit muuttu­ vatkin huumausainerikollisiksi. ”Huu­ mepuolella ajatellaan usein, että rikol­ liseen toimintaan pakottaminen on vain tyypillistä huumemaailman dy­ namiikkaa. Siellä ei ehkä katsota asiaa ihmiskaupan kannalta”, Kauppinen suree. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrei­ na olevista lapsistakin puhutaan eri tavoin näkökulmasta riippuen. Viran­ omaisesta tai muusta tarkkailijasta riippuen hyväksikäytetyt lapset voivat olla katulapsia, nuorisorikollisia, nark­ kareita tai jopa prostituoituja, mutta yhtä kaikki: juuri haavoittuvimmas­ sa asemassa olevien hätä pitäisi voi­ da tunnistaa nopeimmin, sillä heillä ei ole mahdollisuuksia itse vaikuttaa ti­ lanteeseensa. Rikosoikeudellisesti ihmiskaupan tunnusmerkistö ei aina täyty, mutta esimerkiksi viranomaisten olisi hyvä voida puuttua tilanteeseen. Suomessa tunnusmerkistö ei välttämättä anna riittävästi informaatiota. ”Usein prostituution kontekstissa ongelmat tulevat käsittelyyn ’seksu­ aaliseen hyväksikäytön tarkoituksiin tapahtuvana ihmiskauppana’”, Kaup­ pinen kertoo. ”Jotkut ihmiset ovat alunperin tulleet töihin vapaaehtoi­ sesti myymään seksuaalisia palveluita, mutta myöhemmin he ovatkin joutu­ neet olosuhteisiin, joissa ihmiskauppa­ rikoksen tunnusmerkit täyttyvät. He eivät kuitenkaan koe tulleensa sek­ suaalisen hyväksikäytön uhreiksi, eli heihin ei päde rikostutkinnassa niin kutsuttu työperäisen ihmis kaupan tunnusmerkistö.” Eli tällaisten ihmisten oikeuksien riistoa pitäisi tarkastella samoin kuin vaikka ravintola­alalla tai kasvimail­ la tapahtuvaa orjuuttamista. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. ”Se ei onnistu, koska Suomen lain mukaan seksuaalipalveluiden myymi­ nen Suomessa ei ole työ. Niillä ei ole työn statusta.” SEKSIPALVELUN OSTAMINEN PARITUKSEN KOHTEELTA TAI IHMISKAUPAN UHRILTA ON RIKOS. Alviina Alametsä Vihreä europarlamentin jäsen alviina.alametsa@europarl.europa.eu Instagram: @alviinaalametsa Facebook: @alviinavaaleissa Twitter: @alviinaalametsa www.alviina.fi Kohti täysiä sateenkaarioikeuksia Alviina E uroopassa 60% seksuaalija sukupuolivähemmistöi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista pelkää pitää kumppaniaan kädestä julkisesti. Itsekin tiedän panseksuaalina tämän tunteen. Jotkin seurustelusuhteeni ovat olleet toisia hyväksytympiä. Se on yksiselitteisesti väärin. Onneksi seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja liittolaiset ovat puolustaneet ihmisoikeuksia tinkimättömästi. Sateenkaarioikeudet ovatkin edenneet harppauksin HLBTIQ-liikkeen alusta, ja tänään yhä useampi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi elää turvallisesti omana itsenään. Kehitys on kuitenkin eriytynyt maiden välillä. Ja osassa Eurooppaa ollaan menty huonompaan suuntaan. Konservatiivisuus ja koronakriisi ovat iskeneet rankasti erityisesti sateenkaarinuoriin. Monille koti ei ole turvallinen paikka; Suomessa joka neljäs seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Myös valtiot voivat käyttää poikkeustilaa tekosyynä heikentää julmasti vähemmistöjen oikeuksia, kuten Unkarissa, jossa poistettiin viime vuonna oikeus korjata juridinen sukupuolensa. Puolassa taas on ryhdytty julistamaan vastenmielisesti vähemmistöistä ”vapaita” alueita, joilla poliisi partioi. Siksi julistimme keväällä Euroopan parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä EU:n HLBTIQ-vapauden alueeksi. Perusoikeuksien turvaamiselle löytyy laajaa tukea joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta. Myös EU:n uudessa HLBTIQ strategiassa on monia sateenkaarioikeuksien kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten viharikosten ja vihapuheen asettaminen EU:n rikosluetteloon. Euroopan unionin tulisi tehdä vielä paljon enemmän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. EU-rahojen saamista ja käyttöä pitäisi rajoittaa, mikäli maa syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin. Lisäksi EU:n tulee yhdenmukaistaa pari-ja perhesuhteisiin liittyviä dokumentteja, jotta jokainen perhe tunnistetaan, jäsenmaasta riippumatta. Euroopan tuomioistuin käsittelee juuri tapausta, jossa Bulgaria kieltäytyi antamasta naisparin lapselle syntymätodistusta, mikä jätti lapsen ilman kansalaisuutta. Tämä tilanne on korjattava. Kaikilla, myös sateenkaariperheillä, on oltava oikeus tulla tunnustetuksi sekä vapaus matkustaa ja asua koko EU-alueella. Euroopan Vihreät kampanjoivat tällä hetkellä myös ”eheytyshoitojen” kieltämiseksi EU-laajuisesti. On järkyttävää, että Suomessakin seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muokkaamiseen tähtäävät ”eheytyshoidot” ovat yhä sallittuja, vaikka tutkitusti ne aiheuttavat tutkitusti vakavaa psykologista vahinkoa, ja ovat henkistä väkivaltaa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voidaan edistää monin tavoin Euroopan unionissa, jäsenmaissa ja kunnissa. Mutta muutokset eivät tapahdu itsestään. Erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ja olemista pyritään rajoittamaan jatkuvasti. Siksi meiltä kaikilta vaaditaan valppautta, liittolaisuutta ja poliittista toimintaa. Monet symboliset eleet, kuten sateenkaarivähemmistöjen vapauden alueeksi julistautuminen tai sateenkariliputus kunnantalolla, ovat arvokkaita. Samalla Suomessakin tarvitaan ennen kaikkea lisää käytännön tekoja, translain uudistamisesta palveluiden ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Sateenkaarioikeudet toteutetaan parhaiten kuuntelemalla sateenkaariyhteisöä itseään. Alviina Alviina Ennakkoluulot estävät seksi työntekijän oikeudet S eksityö Suomessa on yhä piilotettu maan alle. Syynä on vanhoillinen lainsäädäntö, paheksunta ja perusteltu pelko ihmiskaupasta. Ihmiskauppaa ei kuitenkaan ehkäistä epämääräisillä olosuhteilla ja pitämällä seksityötä puolilaittomana. Tapa torjua ihmis kauppaa on juuri päinvastainen: avoimuus, selkeä lainsäädäntö, ja seksityöntekijöiden oikeuksien vahvistaminen. Kun seksityö on ihmisen oma valinta, Suomen pitää vahvistaa seksityöntekijän oikeuksia, ei heikentää niitä. Tällä hetkellä laki sallii seksityön, mutta rajoittaa samalla seksityöntekijöiden arkea ja vaarantaa heidän turvallisuutensa. Moni seksityötä tekevä myös pelkää hakea viranomaisten apua vaaratilanteissa negatiivisten kokemusten takia. Ulko maalainen seksityöntekijä voidaan karkottaa, jos hänen edes epäillään myyvän seksiä – vaikka se on laillista. Seksityön tekemiseen ei saa vuokrata erillistä työtilaa. Siksi moni on pakotettu tekemään seksityötä kotonaan, mikä on turvallisuusriski. Seksityöntekijä on yrittäjä, mutta hänen yritystilinsä voidaan sulkea, jos pankki saa selville yritystoiminnan luonteen. Työterveydenhuoltoa tai työttömyysturvaa ei ole, eikä seksipalveluihin liittyviä sopimuksia pidetä pätevinä, jolloin seksityöntekijä ei voi esimerkiksi periä maksamattomia laskuja oikeusteitse. Suhtaudutaanko minkään muun alan työturvallisuuteen tällä tavalla? Epäkohdat täytyy korjata. Vaikenemisen sijaan päättäjien kannattaisi kuulla seksityöläisiä itseään, parantaa heidän turvallisuuttaan, lakeja ja rakenteita. Suomen täytyy sekä vahvistaa seksityön tekijöiden oikeusturvaa, työoloja ja hyvinvointia, että kitkeä paljon nykyistä voimakkaammin ihmiskauppaa ja vastentahtoista seksityötä. Se on täysin eri asia, kuin itse valittu seksityö. Seksityöntekijöiden täytyy saada Suomessa perusoikeudet, turvalliset työolot, poliisin apu ja oikeusturva kuten kaikkien muidenkin. Tämä on päättäjien vastuulla.
• Anna Kortelainen – Reetta Ristimäki Musiikkidraama Viipurin evakuoinnista 1940 Esiintyjät: Niina Ahola, Ilkka Hämäläinen, Marika Hölttä, Seppo Äikäs Alustus: Tiina-Maija Lehtonen Esitykset Karjalatalolla 31.8. & 1.9. Sirpa Kähkönen – Taru Mäkelä – Reetta Ristimäki Sirpa Kähkönen – Taru Mäkelä – Reetta Ristimäki Sirpa Kähkönen – Taru Mäkelä – Reetta Ristimäki BRECHTIÄ JOKANAISELLE Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset: 6.9.–21.9. Musiikkiteatteri Kapsäkki 17.11. & 23.11. Kotkan Kaupunginteatteri ««««« ”Miten voikin kaikki osua niin kohdalleen!“ HS, Lauri Meri UUTTA JA KOKEELLISTA OOPPERAA JA MUSIIKKITEATTERIA 17.8.–3.9. ALEKSANTERIN TEATTERISSA KAHDEN OOPPERAN TOIVOTTU UUSINTAENSI-ILTA TO 17.8. & LA 19.8. KLO 19 ALEKSANTERIN TEATTERI ANNE F & EVA B Grigori Frid – Pasi Lyytikäinen – Maritza Núñez ” Rohkea ja hulvaton” – HS ” Syvästi koskettava” – Voima Vapaa pääsy Teemana Yhdessä 30.–31.8.2023 Tieteiden talolla Ohjelma ja lisätiedot: tietokirjafestivaali.fi
• 5 / 2023 • 43 Queer-noidat astuvat kuvaan Ikkuna radikaaliin queer-elämään Uushenkisyys näkyy Tatu Vuolteenahon maalauksissa. Monipuolisen queer­näyttelyn Dreamy koonnut Max Hannus tavoitteli tasa­ painoa ja ikkunaa ajattomaan aikaan. V ENEZUEL AL AINEN Leandro on harjoittanut afro­ kuubalaista santería­us­ kontoa, jossa on piirteitä katolilaisuudesta ja afrikkalaisen jo­ ruba­kansan uskosta. Pietari on ta­ tuoinut rintakehäänsä meksikolaiset, kuolemankulttia kuvastavat koriste­ pääkallot. Kake poseeraa lootus­ asanassa, sormet koukistettuna gyana mudra ­rukousasentoon. Moder­ nit queer­noidat näyttäytyvät kuva­ taiteilija Tatu Vuolteenahon muoto­ kuvissa, ja heillä on esikuvansa todellisuudessa. Queer Witches ­näyt­ tely oli toukokuussa esillä Suomen Madridin­instituutissa, ja on nyt esillä­ Helsingissä Hercules­yökerhossa. Se to­ teutettiin yhteistyössä suunnittelija Jani Maunulan kanssa, jonka tekstiilejä oli myös esillä. ”Monissa kulttuureissa shamaanit, pyhät parantajat ja tietäjät ovat olleet ihmisiä, joista ei selvästi tiedetty, ovat­ ko he miehiä vai naisia”, hän sanoo. Näyttely on omalta osaltaan kunnian­ TEKSTI JA KUVA KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN seksuaalisuuden normeja rikkoneita ihmisiä, ja heitä poltettiin roviolla. Tai­ teilija muistuttaa, ettei vaino ole hävin­ nyt maailmasta. ”Nykyisin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä­Amerikassa tapetaan enemmän ihmisiä samoista syistä kuin aikanaan Euroopassa. Esimerkiksi Ugandassa queer­ihmisillä ei ole mi­ tään oikeuksia”, hän sanoo. Myös Gha­ nassa ja Keniassa säädettiin hiljattain laki, joka käytännössä kriminalisoi su­ kupuoli­ ja seksuaalivähemmistöt. SYNKÄSTÄ SIVUJUONTEESTA huoli­ matta Vuolteenahon akryylimaalauk­ set ovat paikoin karnevalistisia. Niissä on pastellin sävyjä ja ihmisten iho on siloteltu, mikä tuo mieleen someaika­ kauden filtterit. Tekniikaksi on valikoi­ tunut akryyli kankaalle. ”Meikkaan itse paljon, ja maalaami­ nen muistuttaa meikkaamista: vähän contouria [varjostusta] tuonne ja highlightia [korostusta] tänne. Joku katsoja sanoi, että mallit näyttävät siltä kuin oli­ sin laittanut niille botoxia. En ole jaksa­ nut jokaista viivaa lähteä piirtämään.” Queer Witches -näyttely yökerho Herculeksessa marraskuuhun asti. osoitus heille. Hänen muotokuviensa mallit ovat etsineet henkisyyttä, mut­ ta eivät uskonnollisuutta: he ovat osal­ listuneet henkisiin ja maagisiin riittei­ hin, seremonioihin ja sakramentteihin tai käyttäneet tajuntaa laajentavia psy­ kedeelejä, koska ”siinäkin todellisuu­ dessa on jotakin, mitä ehkä kannattaa tutkia”. VUOLTEENAHO ON TEHNYT drag­ uraa kolmella vuosikymmenellä. Hän on työskennellyt taiteilijana muun muassa New Yorkissa ja Lontoossa. Nyt hän jakaa aikansa Suomen ja Mad­ ridin kesken. Hänet tunnetaan drag­ taiteilijana, dj:nä ja kuvataiteilijana. Hän myöntää, että noituus on trendi aihe. 2020­luvulla yrttirohto­ jen keittäminen, parantavat kristallit ja keskustelut maaemon kanssa ovat teini­ikäisten yleinen harrastus. Vuol­ teenahon mukaan moni queer­ihmi­ nen on kuitenkin kääntynyt näiden vaihtoehtojen puoleen siksi, että kris­ tillisten kirkkojen ovet ovat pysyneet heiltä suljettuina. ”Heteropiireissä ja kirkossa on homo fobiaa ja ajatellaan, että vähem­ mistöt ovat syntisiä. Mutta minä arvos­ tan näitä ihmisiä.” Noituus on teemana poliittinen, kos­ ka se kantaa historian painolastia. Kes­ kiajalla Euroopassa vainottiin itsenäi­ siä naisia ja muita sukupuolirooleja tai Tatu Vuolteenaho kuvattiin näyttelyavajaisissaan Suomen Madridin-instituutissa toukokuussa. raktia kuvataidetta, kuten Kalervo Palsan (1947–1987) teoksia, jotka teos­ kortin mukaan ”rikkovat tabuja kuva­ tessaan seksiä, väkivaltaa ja ahdistusta häpeämättömän suorasukaisesti”. ”Pyrin löytämään tasapainon uusien sekä jo tunnettujen näkökul­ mien ja taiteilijoiden väliltä. Eräs joh­ tolanka kuratointityölleni oli valikoida teokset eri vuosikymmeniltä – tässä ta­ pauksessa kuudelta. Halusin näyttely­ kokonaisuudesta historiallisen kat­ sauksen, jossa teoksista jokainen kuvastaisi sekä omaa aikaansa että oli­ si perspektiivi yhteiseen, ajattomaan queer­aikaan”, Hannus taustoittaa. S UURELLE SEINÄLLE heijastetun videoteoksen (Reija Meriläinen, Crush, 2016) housetempo tahdittaa hydraulipuristimen sorvi­ kiiltäviä leukoja, niiden murskates­ sa hyytelöstä valettuja kämmeniä ja jalka teriä. Sylinterivarren ylös alas lii­ kahtelu tuo uhkan tuntua, vaikka sa­ malla hyytelöaineksen muodottomak­ si puristumista on myös tyydyttävää katsella. Kiasman queer­teemaisen ryhmä­ näyttelyn Dreamy on Kansallisgalle­ rian valtavista kokoelmista koonnut vieraileva kuraattori Max Hannus. ”Näyttely keskittyy yleisinhimillisiin ihmisenä olemisen kysymyksiin, esi­ merkiksi oman yhteisön ja kodin löytä­ miseen, seksuaalisuuteen, koskettami­ seen, sekä tietysti myös kipuun, joka tämmöisiin asioihin voi liittyä. Näyt­ telyn fokus kuitenkin on queer­näkö­ kulmassa, eli siinä miten nämä asiat näyttäytyvät elämässä, joka seksuaa­ lisuuteen ja sukupuoleen liittyen jää normien ulkopuolelle.” Seinille ripustettu kuvataide huo­ kuu syviä katseita ja rietasta estetiik­ kaa. Anna Uddenbergin teoksessa Lantiollinen luottamus (2017) vähä­ pukeinen naisnukke on nelinkontin, eroottisesti latautuneessa asennossa. ”Joo, siinä nainen pyllistää”, tokaisee eräs vanhempi jälkikasvulleen hie­ man vaivautuneeseen sävyyn. Lapso­ nen jatkaa huoneen keskelle sijoitetun installaatioteoksen tarkastelua. SEURA AVASSA HUONEESSA Jacolby Satterwhiten teoksessa En Plein Air: Music of Objective Romance: Track #1 Healing in My House (2016) nahkaan pukeutuneet miehet harrastavat not­ keaa tanssiliikettä ja kettinkien heilut­ telua mielikuvituksellisen ääniraidan säestämänä. Näyttelyssä on myös abst­ Female Sensibility ­videoteoksen (1974) esittelyssä kerrotaan, että teok­ sen luoja Lynda Benglis ”paljasti risti­ riitaisuuksia 1970­luvun visuaalisessa kulttuurissa”. Putkitelevisiosta esitet­ tävässä teoksessa lesbo­erotiikkaa esit­ tävien naisten huomio kohdistuukin toistensa sijaan kameraan. NÄYTTELYTILAN VIIMEISESSÄ huo­ neessa on esillä tuoreempi video teos, Artor Jesus Inkerön Swole (2017). Taulutelevision liikkuvassa kuvassa vaihtelevat pumppiin jumpatut lihak­ set ja hiljainen arkioleilu, jota näyte­ tään myös älypuhelin­perspektiivis­ tä: lihaksikkaaksi rakennettua kehoa ihannoivat pikaviestit vaihtuvat typoi­ neen ja finglish-sanoineen. ”Queerius on osa ihmisenä olemis­ ta, joten myös taiteessa se on ollut läs­ nä niin kauan kuin taidetta on ollut. Kuitenkin yhä edelleen sen nimeämi­ nen, etenkin instituutioiden puolesta, on tärkeää”, toteaa Hannus. Näyttely pysäyttää pohtimaan nor­ mien rajoja ylittäviä vähemmistöjä – sekä sitä, mitä nämä rajoja muodosta­ vat normit ylipäätään edes ovat. Dreamy-näyttely Kiasmassa 26.11. asti. Anna Uddenberg: Lantiollinen luottamus
• 44 • 5 / 2023 Taide virtaa kok ijaan ?kuin vesi Gwangju Biennale Koreassa on Aasian suurimpia taidetapahtumia. Tänä vuonna esillä on sortoa vastustavaa taidetta ja teoksia alkuperäiskansojen edustajilta. Myös Gwangjun verinen lähihistoria kertoo demokratian puolustamisesta. G WANGJU on 1,4 mil­ joonalla asukkaal­ laan Etelä­Korean kuudenneksi suurin kaupunki. Se on mo­ nen K­pop­tähden ja Korean tunnetuimman kirjailijan Han Kangin synnyinkaupunki. Biennaalin tämän vuoden tunnus­ lause on ”soft and weak like water”. Lainaus on kiinalaisen filosofin Laozin eli Laotsen (s. 579 eaa.) kir­ joittamasta taolaisuuden klassikkokir­ jasta Daodejing. Säe kuvaa ristiriitojen ja paradoksien hyväksymistä. Vesi on pehmeä ja heikko mutta toisaalta voi­ makas elementti. Biennaalin verkko­ sivujen mukaan vesiteema korostaa taiteen kykyä tunkeutua syvälle yksi­ löön ja kollektiiviin. Biennaalissa on teoksia 79 taitei­ lijalta ympäri maailmaa. Kerrankin länsimaalaiset taiteilijat eivät ole yli­ edustettuina, vaan mukana on paljon taiteilijoita muista taustoista. Tämän vuoden biennaalissa ei ole mukana suomalaisia taiteilijoita, vaikka esimer­ kiksi maamme saamelais­, romani­ ja queer­taustaiset taiteilijat olisivat sopi­ neet tämän vuoden teemaan. Esillä on myös töitä, jotka käsitte­ levät Etelä­Korean demokratisoitu­ mista eteenpäin ajanutta Gwangjun kansan nousua. Teosten universaalei­ na aiheina ovat taistelut demokratian ja vapauden puolesta sekä sorron vas­ tustaminen eri puolilla maailmaa. Gwangju on surullisen kuuluisa en­ nen kaikkea vuoden 1980 toukokuun kansannoususta. Silloin Gwangjussa järjestettiin rauhanomaisia mielen­ osoituksia sotilasvallankaappauksen johtajaa Chun Doo-hwania vastaan. Erikoisjoukot tukahduttivat mielen­ osoitukset. Sotilaiden väkivaltaisen käytök­ sen takia tilanne kärjistyi, ja sivii­ lit hyökkäsivät asevarastoihin ja aseistivat itsensä. Kun sotilaat sai­ van tukahdutettua kansannousun yhdeksän päivää myöhemmin, sato­ ja siviilejä ja useita poliiseja oli kuol­ lut. Oikeast aan puhutaan jopa 2 300 kuolleesta ja lisäksi muutamasta tu­ hannesta haavoittuneesta. Uhrit on haudattu 18. toukokuuta ­nimiselle hautausmaalle Gwangjussa. MONET TEOKSISTA KÄSITTELEVÄT alkuperäisasukkaiden ja vähem­ mistöjen pyrkimyksiä kulttuurin­ sa suojelemiseksi. Hyvä esimerkki on näyttelyhallin ensimmäisen ker­ roksen täyttävä eteläafrikkalaisen Buhlebezwe Siwanin näyttävä instal­ laatio. Kävijä pääsee kävelemään pit­ kin polkua, jota ympäröi multainen maa ja katosta roikkuvat värikkäät köydet. Esittelytekstin mukaan köydet viittaavat eteläafrikkalaisen Siionin kristillisen kirkon jäsenten käyttämiin vöihin, joita he pitävät rukoillessaan ulkona. Hämärää huonetta täplittävät valon säteet. Polun päässä on suuri vesiallas, johon heijastuu videoteos. Myös altaan vastakkaisilla seinillä on isot videoteokset, joissa esiintyy musta TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS Biennaalin pääsisäänkäynti. Edgar Calelin installaatio. Noé Martinezin ihmishahmoisia ruukkuja.
• 5 / 2023 • 45 nuori nainen päällään valkoinen kaa­ pu ja turbaani. Hän kelluu vedessä ja liikkuu luonnossa. Siwani työskentelee taiteen teke­ misen lisäksi perinteisenä henkise­ nä parantajana. Installaatio käsittelee vanhan afrikkalaisen hengellisyyden sekoittumista lähetyssaarnaajien mu­ kanaan tuomaan kristinuskoon. Installaatioon liittyvissä videoteok­ sissa Siwani tutkii henkisyyttä yhtey­ dessä veteen, vuoriin, luoliin ja met­ sään. Saatetekstissä hän toivoo, että eteläafrikkalaiset onnistuisivat pa­ lauttamaan aiemmin valinneen ta­ sapainon luonnon kanssa ja jälleen hyödyntämään aiemmin naispolvelta toiselle kulkenutta tietoa parantavista kasveista. MEKSIKOLAISEN NOÉ MARTINEZIN installaatiossa on yksitoista ihmishah­ moista keramiikkaruukkua ympyrään aseteltuna puupölkkyjen päällä. Mar­ tinez käsittelee töissään kotimaan­ sa koloniaalista historiaa ja katoavaa alkuperäiskulttuuria. Ruukut esittä­ vät hänen meksikolaisia esi­isiään, jotka eurooppalaiset 1500­luvulla orjuuttivat. Neljän maori­naistaiteilijan ryh­ mä Mataaho Collective on tutkinut esi­ isiensä kudontatekniikoiden käyttöä nykyaikana. He ovat tuottaneet räik­ käsidonnoista installaation, joka muis­ tuttaa selviytymisestä ja kestävyydes­ tä. Installaatio esittelee välineitä ja esineitä, joiden avulla ihmiset voivat kantaa pitkiä matkoja esimerkiksi vau­ voja tai ruokaa. Guatemalalainen Edgar Calel on tuonut näyttelyyn kivenlohkareita, joi­ den päälle hän on asetellut hedelmiä ja vihanneksia. Seinällä on mustavalkoi­ nen piirros, joka esittää hänen isoäitin­ sä asuntoa. Calelin taide käsittelee hä­ nen kokemuksiaan kaqchikel­heimon jäsenenä. Installaation hedelmät ja vi­ hannekset ovat kiitoslahjoja esi­isille. Eteläkorealaisen Oh Suk Kuhnin valokuvat esittävät japanilaisten val­ loittajien rakentamia japanilaistyyli­ siä asuntoja Etelä­Koreassa. Niitä kut­ sutaan vihollisten taloiksi. Viimeisten 70 vuoden aikana nämä asunnot on myyty korealaisille, ja taloissa näkyy niin korealaisia kuin japanilaisia vai­ kutteita. Ainutaiteilija Mayunkikin Sikuma­ julistesarja sisältää henkilökohtaisia kuvia ja arkistokuvia alkuperäiskansan elämästä japanilaisessa yhteiskunnas­ sa. Bergitka­romaniheimoon kuuluva Ma?gorzata Mirga-Tas esittelee uusia tekstiiliteoksia, jotka on valmistettu hä­ nen perheensä ja ystäviensä lahjoitta­ mista vaatteista. Seinävaatteet kuvaa­ vat romaniyhteisöä ja sen taisteluja. Myös muut vähemmistöryhmät kuin alkuperäisasukkaat ovat esil­ lä näyttelyssä. Esimerkiksi Oum Jeongsoon on kehittänyt sarjan veis­ toksia yhteistyössä näkövammaisten opiskelijoiden kanssa. He ovat pyrki­ neet luomaan suuria norsuveistoksia kuulo­, haju­ ja tuntoaistin avulla. Tunnin matkan päässä päänäyttely­ hallista Horanggasy Artpolygonissa vehreän vuoren juurella on lasipavil­ jongissa japanilaisen Yuko Mohrin instaallaatio. Se on saanut innoituk­ sensa kirjailija Han Kangin Valkoisesta kirjasta, joka kertoo hänen jo lapse­ na kuolleesta isosiskostaan. Teoksessa elektroniset signaalit liikuttavat pöly­ huiskuja lattialla. Kellarigallerias­ ta löytyy eteläkorealaisen Anne Duk Hee Jordanin veikeitä, meriteemaisia robotteja. E NSIMMÄINEN Gwangjun biennaali vuonna 1995 oli samalla ensimmäinen nykytaiteen biennaali Aasiassa. Biennaalin perustajiin kuuluu videotaiteen isänä pidetty eteläkorealainen Nam June Paik (1932–2006). Aluksi biennaali esitteli korealaista nykytaidetta, mutta vuosien saatossa se on kasvanut isoksi kansainväliseksi taidetapahtumaksi. Tämänvuotinen 94 päivää kestävä biennaali on sen historian pisin ja sen taiteellisena johtajana toimii tänä vuonna korealainen Sook-Kyung Lee. Hän työskentelee kansainvälisen taiteen vanhempana kuraattorina Lontoon Tate Modernissa. Biennaalin taiteellisena johtajana toimi korealainen kuraattori viimeksi 15 vuotta sitten. 14. Gwangju Biennale 7.4.–9.7.2023 Taide virtaa kok ijaan ?kuin vesi TEOSTEN UNIVERSAALEINA AIHEINA OVAT TAISTELUT DEMOKRATIAN JA VAPAUDEN PUOLESTA SEKÄ SORRON VASTUSTAMINEN. Malesialaisen Pangrok Sulap -taiteilijakollektiivin puupiirroksia. Edgar Calelin installaatio. Anne Duk Hee Jordanin merirobotteja. El Salvadorissa syntyneen, New Yorkin Brooklynissa asuvan Guadalupe Maravillan installaatio.
• Kansan Sivistysrahaston apurahat vuodelle 2024 haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla yhteiskunnallisesti suuntautunutta tutkimusta, opiskelua, harrastusja kulttuuritoimintaa sekä sivistystyötä. Luovuus ja sivistys kuuluvat kaikille Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. elokuuta. Lisätiedot apurahainfosta sekä ohjeet hakemiseen löydät sivistysrahasto.fi Järjestämme kaikille avoimen apurahainfon 11.8. klo 12. RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100 Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirjakauppa. Nyt Rosebudin hyllyissä on yli 50 000 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTubekanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki VEM DÖDADE BAMBI? AV M O N I K A FA G E R H O L M R E G I J A K O B Ö H R M A N P R E M I Ä R 6 . 1 . 2 2 3 W W W. V I I R U S . F I i samarbete med Nya Rampen
• 5 / 2023 • 47 Siirtymiä Torrey Peters purkaa sukupuolen ja vanhemmuuden normeja kaunokirjallisuuden keinoin. Kirjailijan uusi romaani käsittelee halun ambivalenssia ja vanhemmuutta transnaisen näkökulmasta. H ELSINKI LIT ­kään­ nöskirjallisuusfesti­ vaalilla toukokuussa 2023 vierailleen yh­ dysvaltalaisen kirjai­ lija Torrey Petersin romaani Detransition, baby (Kosmos 2023) kertoo uudenlaisen perheen muotoutumisesta. Transnäkökulmas­ ta kirjoitetun teoksen keskiössä ovat kolme newyorkilaista nuorta aikuista, Ames, Reese ja Katrina, jotka pyrkivät sovittamaan yhteen ristiriitaiset ja ai­ lahtelevat halunsa. Tilannetta mutkis­ taa se, että Ames ei ole kertonut ras­ kaana olevalle Katrinalle eläneensä aiemmin transnaisena ja sittemmin päätyneensä detransitioon eli paluu­ seen lähemmäs syntymässään määri­ teltyä sukupuolta. Heidän perheeseen­ sä liittyvä Reese seurusteli Amesin kanssa silloin, kun tämä oli vielä Amy. Peters on saanut tietokirjailijan koulutuksen, mutta kokee kykenevän­ sä käsittelemään transkysymyksiä mo­ niulotteisemmin kaunokirjallisin kei­ noin. ”Havaitsin, etten voinut kirjoittaa tietokirjallisuutta transelämästä riit­ tävän rehellisesti ja loukkaamatta ih­ misiä”, hän kertoo. ”Olen kiinnostu­ nut vaikeiden tunteiden työstämisestä. Kaunokirjallisuus luo empaattisen ti­ lan ja soveltuu siitä syystä hyvin hä­ peän, inhon, sisäistetyn transfobian ja naisvihan kaltaisten tunteiden käsitte­ lyyn.” Ristiriitaiset halut ja rajoittavat normit Kustantajan verkkosivuilla Detransition, baby ­romaania luonnehdi­ taan viihdyttäväksi, ja myös toimit­ taja Eleonoora Riihinen kuvaa sitä Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan myönteisessä arviossa viihdeproo­ saksi. Kirja kuitenkin erottuu Pe­ tersin tarkkanäköisten ihmissuhde­ pohdintojen ja moniulotteisen transkuvauksen ansiosta eskapistises­ ta ajanvietekirjallisuudesta. Peters kuvaa Amesin, Reesen ja Katrinan pyrkimyksiä tulla sinuiksi halujensa ja vanhemmuuden kanssa. Tunteiden työstämistä vaikeuttaa yh­ teiskunnan transihmisiin kohdistama syrjintä ja marginalisointi, jota Peters taustoittaa huolellisesti. Detransition, baby tuntuukin ajoittain taiten kirjoi­ tetulta transvalistukselta. ”Romaanini transvalistuspiirteet syntyivät kaunokirjallisen kirjoitta­ misen sivutuotteena”, Peters toteaa. ”Pyrin pääsemään henkilöhahmoje­ ni pään sisään, ja koin, että minun on näytettävä, miksi he toimivat kuten toimivat. Toivon, että kymmenen vuo­ den päästä suuri osa kirjani taustoitta­ vista tiedoista olisi yleistä tietämystä ja siten lukijalle tarpeettomia.” Transaktivistit ovatkin onnistuneet viime vuosikymmeninä nostamaan tietoisuutta transihmisten syrjinnäs­ tä, ja kamppailujen tuloksena suku­ puolivähemmistöjen oikeudet ovat li­ sääntyneet. Kasvava hyväksyntä on kuitenkin johtanut uudenlaiseen ti­ lanteeseen: transihmiset ovat joutu­ TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA WILMA VIERTOLA neet eri tavoin tarkastelun kohteeksi. Yhdysvalloissa eletään tällä hetkellä konservatiivien lietsoman transfobi­ sen moraalipaniikin keskellä. ”Näkyvyys tuo uusia riskejä”, Peters sanoo. ”Kymmenen vuotta sitten trans­ naisia hakattiin kaduilla ja kutsuttiin hinteiksi, mutta nyt konservatiivit nöy­ ryyttävät heitä televisiossa 24 tuntia vuorokaudessa. Väkivalta on muutta­ nut muotoaan.” Transihmisten elämää ovat vai­ keuttaneet etenkin binaarisiin vas­ takkainasetteluihin perustuvat suku­ puoli normit. Peters kuvaakin kir­ jassaan Amesin ja Reesen ongel­ mallista suhdetta naiseuden ja van­ hemmuuden normeihin. Molemmat havaitsevat, että voidakseen elää omanlaistaan elämää, heidän on luovuttava monista sisäistämistään toiminta malleista. ”Normit tarjoavat turvallisuutta ja vahvistavat identiteettiä”, Peters to­ teaa. ”Ne perustuvat tarinoille, joi­ ta olemme kuulleet lapsuudestamme saakka. Naiseuden normit vaikutta­ vat myös transnaiseuteen. Esimer­ kiksi Reese on queer­radikaali, mutta samaistuu silti moniin perinteisiin nai­ seuden normeihin.” Epävarma ja epätäydellinen elämä Seksuaalisuus, sukupuoli ja ihmissuh­ teet näyttäytyvät Detransition, babyssa moniselitteisinä ja ­mutkaisina ilmiöi­ nä. Peters huomioi yhteiskunnallisten valtasuhteiden ja rakenteiden ohjaa­ van voiman, mutta lähestyy kauno­ kirjailijana elämää yksilöiden kautta. Yksilönäkökulma mahdollistaa myös transihmisiä koskevien stereotypioi­ den purkamisen. Petersin romaanin henkilöhahmot ovat epävarmoja ja epätäydellisiä ih­ misiä. Heidän yksilölliset elämänpol­ kunsa ja ­tilanteensa poikkeavat toisis­ taan, ja he ratkovat ongelmiaan kukin omilla tavoillaan. Ames ja Reese tutki­ vat seksuaalisuuttaan BDSM:n kautta. ”Terve BDSM­seksi luo turvallisen tilan, joka mahdollistaa vaikeiden tun­ teiden käsittelyn”, Peters toteaa. ”Kai­ kessa BDSM:ssä ei ole tietenkään ky­ se häpeästä, ja monille se on pelkkää nautintoa. Romaanini hahmot hyö­ dyntävät sitä kokeakseen tunteita, joi­ ta heillä ei ole mahdollisuus kokea jo­ kapäiväisessä elämässään.” BDSM­seksin valtasuhteet työnty­ vät Amesin ja Reesen elämään myös haitallisilla tavoilla. Peters ei kuiten­ kaan kritisoi BDSM:ää ja tähdentää muutenkin eroa kirjailijan ja tämän luomien henkilöhahmojen välillä. Esi­ merkkinä hän viittaa romaanissaan si­ teeraamaansa runoilija Sylvia Plathin toteamukseen, jonka mukaan ”kaikki naiset ihannoivat fasisteja”. ”Minulta on kysytty, kuinka trans­ nainen voi kirjoittaa näin. Toteamus ei ole kuitenkaan minun vaan Plat­ hin. Puhun romaanissani kuvitteellis­ ten henkilöhahmojen äänellä, eivätkä heidän ajatuksensa edusta omia aja­ tuksiani.” Plathin väite on misogynistinen, mutta paljastaa samalla Reesen ongel­ mallisen suhteen naiseuden normei­ hin. Peters onkin välttänyt tietoises­ ti rakentamasta henkilöhahmojaan kiilto kuvamaisiksi transesikuviksi. Elämä on usein sotkuista, eivätkä it­ seään ja toisiaan etsivät ihmiset aina kykene toimimaan ihanteidensa mu­ kaisesti. Detransition, baby kuvaa tätä ristiriitaa peittelemättä mutta silti ar­ mollisesti. ”Vastustan sitä, että naisten tulisi olla täydellisiä feministejä tai trans­ ihmisten muita ihmisiä moitteetto­ mampia. Reese osoittaa romaanissani, että haluamme joskus asioita, jotka va­ hingoittavat meitä ja estävät toisenlai­ sia halujamme toteutumasta. Ihmisten on tehtävä valintoja ja opittava, millai­ set asiat ovat hyväksi. Vaatimus täydel­ lisyydestä on taakka, josta meidän on luovuttava.”
• 48 • 5 / 2023 TEKSTI MIKA PEKKOLA TEKSTI LIISA VÄHÄKYLÄ KIRJAILIJA Anu Kaaja tutkii neljännessä proosateoksessaan Rusetissa esineiden inhimil­ listämistä ja ihmisten esineel­ listämistä. Kahviloihin, tekno­ bileisiin ja taidemuseoihin mieltynyt kertoja kuljeskelee eurooppalaisissa kaupungeissa rakkauden ja taiteen rakasta­ misen perässä. Kahviloissa hän seurustelee kahvi pöydän esi­ neistön kuten lusikan, kahvin, kupin, servetin ja kuppikakun kanssa. Surrealistis sävytteiset keskustelut avaavat oivaltavas­ ti ihmisen esinesuhdetta. Tek­ nobileissä kertoja vapautuu älyllisistä pohdinnoistaan, ja museoissa hänen silmänsä hakeutuvat ihmis kehon ja asetelmien materiaalisiin yksityiskohtiin. Rusetin kertoja lähestyy maailmaa esteettisen hedonistin el­ kein, mutta kipuilee samalla rakkaushuolissaan. Teos ylittää yksilö­ keskeisen näkökulman kuvaamalla todellisuutta ensisijaisesti suhteiden kautta. Kertoja tunnistaa länsimaisen elintason ja ylel­ lisyyden mahdollistavat kapitalistiset rakenteet. Eräs kirjan kiehto­ vimmista piirteistä onkin Kaajan esiin piirtämä ristiriita hedonis­ min ja radikaalin yhteiskunnallisen sitoutumisen välillä. Rusetin estetiikka on kepeää ja koreaa, mikä näkyy tekstin lisäksi myös ulkoasussa: teos on kuvaliitteineen ja väreissä hehkuvine kan­ sineen myös esineenä kaunis. Kaaja kirjoittaa leikkisästi, ja hänen tyylinsä on erityisen mestarillista maalauksia käsittelevissä osioissa ja dialogeissa. Anu Kaaja: Rusetti Kustantamo S & S 2023, 254 s. SEKSIN , seksuaalisuuden ja suhteiden moninaisuus tuo­ daan vahvasti esiin kahden his­ torioitsijan Markku Mattilan ja Ari Haasion kirjassa Suomalaisen seksin historia. Kirjaan voi tutustua paitsi tapojen, myös lainsäädännön tai tasa­arvon näkökulmasta. Seksi kietoutuu yhteiskunnalliseen keskuste­ luun ja valtaan. Suomalainen seksi on ahke­ rasti tutkittu aihe, kiitos sosio­ logian emeritaprofessori Elina Haavio-Mannilan ja hänen op­ pilaidensa. Vaikka historiateok­ sen taustana on laaja lähdeaineisto, on se helppolukuinen. Mattila ja Haasio korostavat, että mitään oikeaa tai normaa­ lia ei ole olemassa. Avarakatseisuus lisääntyi erityisesti 1990­ ja 2000­ luvuilla. Seksipositiivisuus ja porno elävät rinnakkain. Kun kirjassa kerrotaan suomalaisesta seksistä, vertauskohtaa et­ sitään lähinnä Euroopasta, mutta myös Aasiaan ja alkuperäiskan­ sojen käsityksiin löytyy joitakin viittauksia. Kirjassa on herkullisia kirjallisuus sitaatteja Gilgamesin iloittelusta Aldous Huxleyn Uuden uljaan maailman kyynisyyteen. Kalle Päätalokin on päässyt mukaan. Ari Haasio & Markku Mattila: Suomalaisen seksin historia Avain 2022, 250 s. Ihmisistä ja esineistä Suomalaista seksiä monelta suunnalta TEOKSESSA AN Toiste en suostu katoamaan Emilia Männynväli (ent. Kukkala) kertoo sen, mitä nykyajasta ajattelee eikä pyytele sanomisiaan anteeksi. Yhdeksän luvun mitassa työläiskir­ jailijan ajatukset vierivät painavina kirjoittamisesta äänettömyyteen, syn­ tymästä kuolemaan ja kapitalismin on­ gelmallisuuksista ihmisten itse itselleen kuvittelemaan luontosuhteeseen. Onhan mukana luku myös punk­kulttuurille, runo muotoon kirjailtuna! Voima­lehden päätoimittajananakin työskennellyt Männynväli käsittelee kes­ keistä olemisen teemaa myös omien elä­ mänkokemustensa kautta – esimerkik­ si kuinka he parhaan ystävänsä kanssa olivat esiteini­iässä ”teinipilluiksi” muu­ tuttuaan ja seksuaalisen häirinnän alet­ tua alkaneet toivoa, että olisivat synty­ neet pojiksi, tai kuinka parikymppisenä rääväsuiseen sävyyn kirjoitettu blogi mo­ tivoi ihmiset valelemaan hänen autonsa paskalla, verellä ja jauhelihalla (kahdesti) ja haaveilemaan hänen raiskaamisestaan – mutta tasapaino yksityisen ja yleisen vä­ lillä on sopiva. Männynväli kuvaa koke­ maansa lähes toteavaan sävyyn, ilman vi­ haa tai syyttelyä: siten kuinka asiat ovat yhteiskunnassa aiemmin olleet. Kenties ovat edelleen. Viittausten ja lainausten määrän pe­ rusteella Männynväli on taustatyön­ sä tehnyt. Omien sanojensa rinnalle Männyn väli on valinnut kymmenien kir­ jailijoiden, fi losofi en ja muiden taiteenja tieteentekijöiden ajatuksia. Ja vaikka hänen teoksensa sivuilla toisinaan lii­ kutaankin lähes arkijärkeä koettelevil­ la abstraktiotasoilla, on teksti varsin hel­ posti ymmärrettävää. Suosittelen teosta kaikille olemassa­ olon olemusta pohtiville. Männynväli kannustaa siihen kirjassaan itsekin: ”Jos uskoo olevaksi vain sen, minkä ymmär­ tää, piirtää maailman järkensä muotoi­ seksi.” Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan Into 2023, 280s. Seksiä, kasvoja ja rakennuksia TEKSTI MIIA VISTILÄ PANOSUHTEILLA ja bilettämisellä tor­ jutaan tylsyyttä, mistä seuraa draamaa. Ystävätkin ovat tärkeitä, mutta kaikkea ei kerrota edes bestikselle. Paikkaansa maail massa etsivien nuorten aikuisten lähiö elämä näyttäytyy ihanan kiireet­ tömänä italialaisen Miguel Vilan Padovaland ­sarjakuvassa, joka muistuttaa lähtö kohdiltaan ja tunnelmaltaan Daniel Clowesin Ghost World ­klassikkoa. Padovalandin päähenkilöt ovat kasvoil­ taan, kehonmuodoiltaan ja luonteiltaan kiinnostavan erilaisia keskenään. Ohuella, tasapaksulla, mutta elävällä viivalla kuva­ taan persoonallista kauneutta ja ihmis­ ten rujoa lihallisuutta. Tasaisilla pastelli­ sävypinnoilla väritetyt kuvat muistuttavat erehdyttävästi Kimmo Lustin jälkeä, mut­ ta Vilan ruuduissa on Lustia vähemmän eritteitä. Seksiä Vilan kuvaa suorasukai­ sesti, mutta ei lähikuvina. Ihmissuhteiden nyanssien ja panemi­ sen ohella huomiota saavat rakennukset ja muut arkkitehtuuriset ratkaisut. Teos ohjaa lukijaa pysähtymään hetkeen ja näkemään näkemään kauneutta kaikes­ sa ympärillä olevassa. Miguel Vila: Padovaland Zum Teufel 2023, 154 s. Suom. Silja-Maaria Aronpuro TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN Esseitä olemisesta Kirja-arviot
• Ihmisistä ja esineistä Suomalaista seksiä monelta suunnalta 1 000+ KURSSIA Ota aikaa itsellesi 176 UUTUUTTA Cubamix, Drag, Itkuvirsi, Kintsugi, Kuvanveisto, Tekoäly, Thai HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS HELAO.FI • RUNEBERGINKATU 22–24, 00100 HELSINKI •TOIMISTO@HELAO.FI H U M A N IS T IN E N A M M A T T IK O R K E A K O U L U | W W W .H U M A K .F I Kulttuurituottaja (ylempi AMK), 60 op, 1,5 vuotta Syvennä ja laajenna osaamistasi ja täydennä kehittämistaitojasi. Tutkinto antaa valmiuksia toimia mm. kehittämis-, asiantuntijaja johtamistehtävissä. Lue lisää opetustarjonnastamme: www.humak.fi Täydennä osaamistasi Lukuvuoden 2023-2024 tarjonta avautuu myyntiin 1.8.2023. Kehitä työelämätaitojasi opintojaksoilla tai osaamiskokonaisuuksilla. Tutustu tutkintoihin kurkistuskursseilla. Hae kulttuurituotannon H U M A N IS T IN E N A M M A T T IK O R K E A K O U L U | W W W .H U M A K .F I Kulttuurituottaja (ylempi AMK), 60 op, 1,5 vuotta Syvennä ja laajenna osaamistasi ja täydennä kehittämistaitojasi. Tutkinto antaa valmiuksia toimia mm. kehittämis-, asiantuntijaja johtamistehtävissä. Lue lisää opetustarjonnastamme: www.humak.fi Täydennä osaamistasi Lukuvuoden 2023-2024 tarjonta avautuu myyntiin 1.8.2023. Kehitä työelämätaitojasi opintojaksoilla tai osaamiskokonaisuuksilla. Tutustu tutkintoihin kurkistuskursseilla. kauppa.humak.fi kauppa.humak.fi (ylempi AMK) -opintoihin Yhteishaku 4.9. 14.9.2023 (klo 15) Yhteishaku 4.9. 14.9.2023 (klo 15) avoimessa AMKissa "V*TTU EN OO IKINÄ VI**U KÄYNY NÄIN SIISTISSÄ PAIKASSA V**TU" KANNUN HENKI KUOPION TAIDEMUSEO YHTEISTTYÖSSÄ KATUTAIDEYHDISTYS URBAANI RY — Näyttelystä kuultua Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta . Holma, Järvenpää, & Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 10E . Tilaukset: kauppa.voima.?
• 50 • 5 / 2023 Sotaa, seksiä ja politiikan pokeria Voima vietti kolme tiivistä päivää Vilnan teatterimurroksen äärellä. N UORI MIESHAHMO saapuu näyttämölle ylikierroksilla pomp­ pivan kompin saat­ telemana. Kiihkeän bilejulistuksen hen­ gessä hän kertoo kuinka sota Ukrainas­ sa ei kiinnosta häntä lainkaan. Teko­ pirteän paasauksen äärellä käy koko ajan selvämmäksi, että uhossa kyse onkin itsepetoksellisesta torjunnasta. Tämä on avainkohtaus vilnalaisen AAT – Art?ro Areimos Teatrasin do­ kumenttiteatteriesityksestä Arti. Sen repivän äänimaiseman ja valaistuk­ sen sävyttämät episodimaiset koh­ taukset liittyvät kaikki ajankohtai­ seen sotaan. ”Omien silmien edessä tapahtuvista tuskallisista asioista ei pidä vaieta tai­ teessa. Etsimme esitykselle muotoa, jo­ ka korostaa sitä, että voimme olla vain ulkopuolisia tarkkailijoita, koska em­ me ole itse kokeneet kauhua ukrai­ nalaisten tapaan”, ohjaaja Arturas Areima selittää. Esityksessä on paljon tekstiä, joka suomalaisen teatterituristin iloksi hei­ jastetaan seinälle englanniksi. Tun­ teikkaan paatoksellisesta tulkinnasta tihkuu tekijöiden ehta sydänveri. ”Esitystä tehdessämme koimme yh­ dessä kaikki tunnevaiheet hallitsemat­ tomasta vihasta ja raivosta absoluutti­ seen emotionaaliseen romahdukseen ja hyvin lämpimään läheisyyteen. Tä­ mä oli meille itsellemme hyvin tera­ peuttista”, täydentää esityksessä näyt­ televä Monika Poderyt?. Hän kertoo myös työryhmän halua­ van viedä esityksen ulkomaille – kuten Baltic Circle ­festivaaleille Helsinkiin. ”Uskon, että suomalaiset tunnista­ vat itsensä etenkin tietyissä kohdis­ sa. Suomi on myös hyvin lähellä tätä teemaa ja sodan tapahtumapaikkaa. Esitys muistuttaa siitäkin, että ukrai­ nalaiset taistelevat koko maailman, ihmis oikeuksien ja demokraattisten arvojen puolesta.” Teatterin uusi sukupolvi Artin alkua odotellessa lämpiössä vas­ taan tulee esittävän taiteen tuottaja Ana Ablamonova, joka toimii myös syyskuussa Vilnassa järjestettävän Sirenos­teatterifestivaalin yhtenä ku­ raattorina. Hän kertoo Liettuan teat­ terissa käynnissä olevasta sukupolvi­ murroksesta, joka näkyy esimerkiksi siinä, että Kansallisteatterin hiljattain nimetyt taiteelliset johtajat ovat kaikki noin kolmekymppisiä, ja heistä kaksi kolmesta on naisia. Uuden aallon teoksista Ablamonova mainitsee Egl? Švedkauskait?n (s. 1994) ohjaaman Fossilian sekä Laura Kutkaiten (s. 1993) ohjaaman The Silence of Sirensin. Kun edellinen käsittelee totalitarismin ajan liettua­ laisten pakkosiirtoja Siperiaan ja sen yhä vaikuttavia traumoja, jälkimmäi­ nen sitoo Odysseia­myyttiä teatterin ajankohtaisiin #metoo­ongelmiin. ”Murroksen myötä naistaiteilijoille tulee uutta tilaa. Enkä puhu vain teatteri ohjaajista, vaan myös esimer­ kiksi näytelmäkirjailijoista, säveltäjis­ tä ja tuottajista. Monimuotoisuuden lisäys vaikuttaa samalla luovien pro­ sessien hierarkioihin. Se avaa uusia mahdollisuuksia kollektiiviselle luo­ miselle ja vähentää teatterin johtajan ”Minua pyydettiin kirjoittamaan monologi siitä, mitä mieltä olen Ukrainan sodasta, Voin sanoa vain, että tämä on kauheaa. Tämä on kamalaa. En halua sotaa. En halua sotaa.” TEKSTI TUOMAS RANTANEN Liettuan Kansallisteatterin julkisivua elävöittää Stanislovas Kuzman veistos Kolme muusaa. aseman mystifiointia”, tuumii Abla­ monova. Sukupuoleen liittyvistä jännitteis­ tä kertoo myös seuraavan päivän kah­ vila­aamiaisella teatterikriitikko ja tanssi dramaturgi Sigita Ivaškait?. ”Kyllä meillä naisten on edelleen taisteltava, jotta tulisivat hyväksytyksi taiteensa takia eivätkä ensi sijassa suh­ teessa sukupuoleensa. Uskon kuiten­ kin, että meillä on käynnissä muutos, kun alalle tulee nyt itsenäisessä Liet­ tuassa syntyneiden ja kasvaneiden te­ kijöiden kasvava joukko.” Sattumalta juuri tapaamispäi­ vän iltana Helsingissä järjestettävillä Baltic Takes Over ­esitystaidefestivaa­ leilla vierailee I Slave – Contemporary Love Story -teos, jonka taiteelliseen työryhmään Ivaškait? kuuluu. Se ku­ vaa kahden naisen monitasoista koh­ taamista. ”Halusimme teoksen toimivan il­ man manifesteja ja teimme sen alun perin tietoisesti ilman sukupuolta, sil­ lä esityksen tarinat perustuvat tiimin kaikkien jäsenten kokemuksiin. Pidän sellaisesta käsikirjoituksesta, jossa ote­ taan lähtökohdaksi yksinkertainen kahden ihmisen kohtaaminen, ja suku­ puolet tuodaan siihen vasta jälkeen­ päin. Eräs koreografituttavani kertoi haluavansa nähdä I Slaven sovitettuna miestanssijoille siksi, että hän uskoo sen toimivan aivan yhtä hyvin niin.” Ivaškait?n mukaan erilaisten keho­ jen käsittelyssä liettulaisilla on vielä pitkä tie kuljettavana näyttämöllä. ”Meillä ei esimerkiksi ole avoimesti transsukupuolisia näyttelijöitä. Ja tällä G ed im ina s Va nse vi? ius Tu om as Ra nta ne n
• 5 / 2023 • 51 Sotaa, seksiä ja politiikan pokeria hetkellä meillä on vain yksi ammatti­ mainen mustaihoinen näyttelijä.” Ivaškait? on itse ollut tuomassa etnistä monimuotoisuutta Liettuan näyttämöille useissa kaupungeis­ sa kesäkuussa järjestetyn kansain­ välisen Cirkuliacija­nykysirkusfesti­ vaalin myötä. Kaikki siellä esiintyvät ryhmät ovat Euroopan ulkopuolelta, kuten Senegalista, Brasiliasta ja Pales­ tiinasta. ”Festivaalin teemana oli tänä vuon­ na purkaa maahanmuuttoon liittyviä pelottavia ja surullisia mielikuvia ja muistuttaa siitä, kuinka ihmiset ovat aina liikkuneet ympäri maailmaa osa­ na selviytymistään. Venäjän sota Uk­ rainaa vastaan näyttää vaikuttaneen siihen, miten näemme konfl iktit, sodat ja humanitaariset kriisit kaikkial­ la maailmassa, sekä kuinka paljon me kaikki arvostamme omia identiteette­ jämme ja kulttuureitamme.” Woyzeckistä Solarikseen Kun Suomessa näytelmien esityskau­ det kestävät usein vain muutamia kuu­ kausia, Liettuassa ne kestävät vuosia. Esimerkiksi Liettuan Kansallisteatte­ rin ohjelmistossa yhä esitettävä Saara Turusen Broken Heart Story sai siellä ensi­iltansa jo vuonna 2014. Voiman vierailupäivinä samassa talossa esitettiin sellaisia klassikoita kuin Woyzeck ja Solaris. Niissäkin tar­ jolla oli käännös englanniksi. Nuorena kuolleen Georg Büchnerin (1813–1837) jäämistöstä löytynyttä Woyzeckia pidetään modernin yhteis­ kunnallisen teatterin merkkiteokse­ na. Sen nimihenkilö on esimiestensä ja ympäristönsä alistama ja nöyryyt­ tämä yksinkertainen sotilaspalvelija, joka ensi sijassa rakenteellisista syistä johtuen puukottaa vaimonsa Marien. Nuoren polven ohjaaja Antanas Obcarskasin (s. 1990) sovitukses­ sa teoksen luokka­analyysi ja suhde­ tragedia on sijoitettu vinksahtaneiden lavasteiden avulla ilmentyvään lento­ koneeseen. Alkutekstin intohimoinen Marie on muuttunut tunnekylmäksi lentoemännäksi, joka potkuria työk­ seen kannattelevan Woyzeckin sijaan valitsee korkeamman statuksen lento­ kapteenin. Rakenteellisen riiston johtami­ nen kollektiiviseen tragediaan on täs­ sä ajassa selvästi toimivampi ratkaisu kuin yksin Mariaan kohdistuvan jul­ man verityön toistaminen. Vaikka so­ vituksen luokka­analyysissä on potkua, sukupuolirooleihin se ei tarjoa mitään erityisen tuoretta. Marie harjoittaa kapteeninsa kanssa tunteetonta seksiä tiskipöydällä samalla kun sivuroolin puolipukeinen naishahmo nähdään et­ simässä kadonneita rinta liivejään. Stanislav Lemin scifiromaani Solariksessa (1961) psykologi Kris Kel­ vin saapuu avaruusasemalle planee­ talle, jota peittävä meri tuntuu käyvän outoa vuoropuhelua ihmisen muisto­ jen ja psyyken kanssa. Kun Kelvinin vieraaksi saapuu hänen itsemurhaan päätynyt nuoruuden rakastettunsa, hän joutuu kohtamaan syyllisyytensä ja intohimoisen kaipuunsa. Puolalaisen Grzegorz Jarzynan ohjaamassa Solaris 4 ­näytelmässä Kelvin on muutettu keski­ikäiseksi nais hahmoksi, joka avaruusasemalla kohtaa itsemurhaan päätyneen alko­ holisoituneen miehensä. Prameat avaruusasemalavasteet ja videoprojisoinnit vieraannuttavat katsojan teokselle tähdellisestä eksis­ tentiaalisesta myötäelämisestä. Näyt­ telijöiden keskinäinen dynamiikka ei sekään osu lankulle – erityisesti pää­ henkilön uudelleen sukupuolittami­ seen sisältyvät feministiset potentiaa­ lit hukataan uuden tekstin vähemmän intohimoisiin käänteisiin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana esiin nousee yhden avaruustutkijan muistoihin liittyvä homoseksuaalinen kokemus. Se tosin näyttäytyy trauma­ muistona hyväksikäytöstä. Art?ro Areimos Teatrasin Artissa homosek­ suaalisuus esitetään myönteisemmäs­ sä valossa kohtauksessa, jossa kaksi miestä suutelee toisiaan. ”Liettua on pitkään ollut homofobi­ nen maa ja homoseksuaalisuus on vie­ läkin näyttämöllä jossain määrin tabu. Kun joskus kymmenisen vuotta sitten aina tällaisten kohtausten kohdalla jot­ kut poistuivat katsomosta, nykyään si­ tä sattuu enää harvemmin”, kommen­ toi ohjaaja Areima (s. 1982) itse. Pokeria vilnalaisittain Voiman Vilnan­retken neljäs näytös liit­ tyy vanhan polven keskeisen teatteri­ ohjaaja Oskaras Koršunovasin, lavastaja Gintaras Makarevi?iusin sekä kuraattoreiden Alg? Gudaityt?n ja Dovil? Barcyt?n MO Museumiin suunnittelemaan näyttelyyn. Se no­ V UONNA 1942 perustettu Literatura ir menas (Kirjallisuus ja taide) on yksi Liettuan pe­ rinteisimpiä kulttuurilehtiä. 1980­lu­ vulla sen painos oli parhaimmillaan jopa 80 000. Itsenäisen Liettuan ai­ kana paperilehden tilaajamäärä on valtiontukien heikkenemisen myötä pudonnut alle 1 500:aan, mutta vas­ tapainoksi digi lukijoiden määrä on noussut 20 000:een. Päätoimittaja Lina Laura Švedait?n mukaan kulttuurilehtien on ryhdyttävä luovasti miettimään, miten uusia resursseja voi saada esimerkiksi netti tilausten ja aiem­ min vieroksuttujen mainostulojen kautta. ”Uuden sukupolven näkemyk­ sellisiä kirjoittajia ilmaantuu lisää koko ajan. Olen itse sillä taval­ la vasemmisto lainen, että mieles­ täni ammattilaisille pitäisi maksaa kohtuullisia palkkioita. Tämä ei ole mahdollista ilman kustannusperus­ tan miettimistä uudel leen”, naurah­ taa Svedaite. Literature ir menas on Voiman ak­ tiivinen kumppani suomalais­baltia­ laisessa kulttuurilehtiverkostossa. ”Kansainvälisyys auttaa välttä­ mään sellaista kuplailmiötä, jossa paikallinen näkökulma tulee liian hallitsevaksi. Kun suuressa kuvassa olemme kaikki kuitenkin yhteydessä toisiimme, on suuri etu, jos voimme jakaa samanlaisia kokemuksia ja op­ pia toistemme eroista. ” www.literaturairmenas.lt Lina Laura Švedait? on ollut Literatura ir menasin päätoimittaja viime vuoden kesäkuusta. Liudas Parulskis: Our Vilnius (2003). Kulttuurilehdet – liittykää yhteen! jaa Ri?ardas Gavelisin merkittävään Vilnan pokeri ­romaaniin (Siltala 2022). Tämä keskellä kylmän sodan muu­ rien murtumista vuonna 1989 julkais­ tu teos kertoo psykedeelisen vertaus­ kuvallisesti Neuvostoliiton absurdista totalitarimista istutettuna roolihahmo­ na näyttäytyvän Vilnan kaupungin his­ torialliseen kehykseen. Installaatiomaisen esillepanon eh­ kä näyttävin teos on Liudas Parulskisin tätä näyttelyä varten tekemä koko seinän peittävä valokuvakollaasi, jos­ sa Vilnan läpi virtaavan Neris­joen si­ jasta nähdään pudotus neuvostoajan vuokra talokolossien syvyyksiin. Vielä monimerkityksellisemmin lähi historiaa kommentoi Šar?nas Sauka teoksellaan Bothersome Dream (2005). Siinä vaikuttaa olevan anato­ mian oppitunnilla joukko alastomia ihmisiä, joista yksi näyttää nuolella lävistetyltä Putinilta. Kahdesta pää­ henkilöstä toinen näyttää Leniniltä kädessään kori omenoita ja toinen hahmottuu ylävartaloltaan alastomak­ si naiseksi, jonka housujen etumukses­ sa pullottaa erektio. Voimalle näyttelyä esitellyt MO Mu­ seumin julkistalouden koordinaattori Zigmas Pakštaitis kertoo, että Leni­ nin vieressä seisovan naishahmon on usein tulkittu viittavan Liettuan presi­ denttinä vuosina 2009–2019 toiminee­ seen Dalia Grybauskait?en. ”Teos voidaan nähdä monitasoi­ sena kritiikkinä välinpitämättömästi vallankäyttöön suhtautuvia kohtaan. Myös romaanin yksi avainteemoista liittyy kriittisyyden säilyttämiseen ja kamppailuun tekopyhän ja epäinhi­ millisen hallinnon sorron alla”, hän täydentää. Omenaretki paholaisen kanssa on tuttua myös suomalaisille, vaikka kylmän sodan pokeriringissä meille jaettiin hiukan erilaiset kortit käteen kuin Baltian maille. Suomalaisittain mielenkiintoinen jännite syntyy, kun Leninin toveriksi teoksessa kuvittelee Kekkosen, Halosen tai Niinistön. Juuri tällaisten törmäytysten arvoa alleviivaa yhdessä Per Länsmansin kanssa Vilnan pokerin (Sil­ tala 2022) suomeksi kääntänyt Urt? Liepuoni?te. ”Vilnan pokerin kautta voi peilata myös Suomen historiallista ja nykyis­ tä suhdetta oman itänaapurinsa kans­ sa. Samalla paljastuu, kuinka vähän suomalaiset tuntevat Itämeren naapu­ reidensa historiaa, ja kuinka pitkään Suomi on elätellyt tietynlaista omaa kulttuurikuplaansa.” Artia esitetään Arturo Areimos Teatrasissa (areimosteatras.lt). Solaris 4, Woyzeck ja Fossilia menevät Liettuan kansallisteatterissa (teatras.lt). Vilnan Pokeri -näyttely on MO Museumissa 28.1.2024 asti (mo.lt). The Silence of Sirens palaa näyttämölle ainakin Vilnan Sirenos-teatterifestivaaleilla 21.–24.9. (sirenos.lt) Ry tis Še šk ait is Tu om as Ra nta ne n
• 52 • 5 / 2023 E LOKUVAOHJA A JA ja muusikko Iiti Yli-Harja tunnetaan parhaiten Pintandwefall­yhtyeen jäsenenä. Yli­Harja soit­ taa ja tekee biisejä myös neljässä muussa bändissä, mutta to­ dellisen läpimurtonsa taiteilijana hän on tehnyt viimeisen vuoden aikana tuoreena ja kiinnostavana dokumen­ taarisen nukkeanimaation ohjaajana. Tampereen elokuvajuhlat palkitsi Iiti Yli­Harjan maaliskuussa 2023 Ris­ to Jarva ­palkinnolla lyhytelokuvas­ ta Blush – An Extraordinary Voyage. Animaatio kertoo suomalais­kosovo­ laisesta nuoresta miehestä Fatusta, joka on ensimmäistä kertaa lähdössä ulos meikattuna. Elokuvassa kauppa­ reissu K­market Röykkään näyttäy­ tyy jännittävänä kuumatkana. Tu­ kena avaruusaluksessa Fatulla on paras ystävä, autismin kirjol­ la oleva Rai, jonka avulla uska­ liaasta matkasta on helpompi selvitä. Fatun lähipiiri ei hy­ väksy häntä sellaisena kuin hän haluaisi olla. Toinen ulot­ tuvuus on se, miten Fatu hy­ väksytään sodan runtelemassa Kosovossa, jossa arvot voivat olla vieläkin jyrkemmät kuin K­Market Röykässä. Iiti Yli­Harjan loihtima nukke maailma on hauska, hel­ lyttävä ja absurdin hillitön. Fatun ja Rain hahmot perustuvat oikei­ siin ihmisiin ja heidän englantia ja suomea sekoittava puheensa on taltioitu elävästä elämästä. Rikas kieli yhdistettynä nukkeanimaation maail­ maan on enemmän kuin osiensa sum­ ma. Räiskyvän pursuilevassa animaa­ tioscifissä on meitä kaikkia kosketta­ via syvempiä tasoja. Risto Jarva ­pal­ kintoraati totesi Blushista seuraavaa: ”Palkittu elokuva on pinnalta kevyt kuin puuteri. Tarina hyödyntää oival­ tavasti avaruuselokuvien konventi­ oita. Seikkailu naurattaa, sitten kou­ raisee ja koskettaa. Vaikka elokuvan pinta on glitteriä ja glamouria, ystä­ vyyttä, juustopalloja ja meikkaamista, pinnan alta nousee painavia teemoja: kysymys on ihmisoikeuksista, väkival­ lasta ja kuolemasta.” Iiti Yli­Harja kertoo lähtökohdis­ taan: ”Animaatio sopii dokkariin todella hyvin, koska siinä pystyy kuvittamaan kokemusta mielikuvituk­ sellisella tavalla. Se saattaa koskettaa jopa odottamattomasti. Nyt kun tein avaruusleffan, se ei olisi ollut mahdol­ lista livekuvina. Nukkeanimaatiolla pystyy toteuttamaan tällaisiakin jut­ tuja.” Iiti Yli­harja tekee elokuvansa stop motion ­tekniikalla, jossa hän liikuttaa itsetehtyjä nukkejaan kuva kuvalta. Käsi työläismeiningillä. ”Rakentamis­ vaihe on ihan mahtava. En haluasi ol­ la tietokoneella sen enempää kuin on pakko. Minusta on kivaa näprätä. Mi­ nua kiehtoo myös kontrolloimatto­ muus. Joka ikinen asia, jonka nukke tekee, on minun hallussani. Haen sitten mukaan kontrolloimatto­ mia elementtejä, kuten dokumentaa­ rinen ääni. Se on jotain, joka ei tule aivoistani. Saan mukaan lisäpalikoi­ ta, joiden avulla voin ilmaista asioita. Olen yrittänyt vaalia muutenkin jonkin asteista kontrolloimattomuutta ja epätäydellisyyttä koko prosessissa.” Puheluita arjen kaaoksessa Yli­Harjan voittokulku jatkui kevään 2023 Jussi­gaalassa, jossa hänen ohjaa­ mansa nukkeanimaatio Kaikki äitini puhelut voitti parhaan lyhytelokuvan Jussin. Elokuvaan hän oli äänittänyt oman äitinsä puheluita. Äidin puhe­ lin soi koko ajan, ja hän yrittää hallita kaaosta, jossa joutuu rauhoittelemaan ihmisiä ja hoitamaan heidän asioitaan. Omaa rauhaa ei juuri ole, ja jatkuvas­ ti pirisevän kännykän lisäksi kilpikon­ na karkaa ja kahvikuppi kaatuu pöy­ dälle. Puheluiden ympärille Yli­Harja on rakentanut hersyvän animaatio­ maailman. Visuaaliset yksityiskohdat voimistavat puheluiden tun­ nekuohuja ja sekasorron tuntua, mut­ ta ne ovat kekseliään hauskoja. Puhe­ luiden aiheet ovat kuitenkin vakavia, ja niissä käsitellään muun muassa al­ koholismia, autismia, seksuaalista ah­ distelua ja pelkoja. Myös Kaikki äitini puhelut ­elo­ kuvassa dokumentaarinen dialogi yh­ distyy kiehtovan runsaaseen nukke­ maailmaan. Iiti Yli­Harja on luonut oman tyylinsä, jossa hän kuvaa toise­ utta ja ideaalielämän ulkopuolella ole­ vaa maailmaa oivaltavasti, yllättää ja pysäyttää. ”Ajatus elokuvaan lähti äitini elämän tilanteesta. Hänen päälleen kaatuu paljon asioita. Moni katsoja on sanonut kyseessä olevan tämän ajan kokemuksen. Haluan tehdä elokuvia, joissa on rönsyilevästi paljon elämän eri asioita. Mukana saa olla huumo­ ria ja iloa, mutta myös todella rank­ koja juttuja, koska sellaista mielestäni elämä on. Yleensä ei ole kyse vain yh­ destä tunteesta. Iloa ja hirveitä asioita saattaa kokea päällekkäin. Se on haas­ tavaa, mutta todella mielenkiintoista kuvata.” Epätäydellistä ja intiimiä Yli­Harjan elokuvien pohjavireenä on voimakas inhimillisyys. ”Epätäydelli­ syyden teema kiehtoo minua. Ihminen voi olla hyvä taikka riittävä, vaikka elä­ mässä olisi kaikenlaista sekasotkua.” Toisaalta ihmisten oikeasta elämäs­ tä kertova elokuva on myös hyvin rohkeaa. Yli­Harja käsittelee elo­ kuvissaan tuntemiensa ihmisten hyvinkin intiimejä asioita. ”Roh­ keuteen liittyy paljon vastuuta. Tekniikka, jolla teen elokuvia suojelee jonkin verran ihmi­ siä. Esillä ei olla omalla pärs­ tällä. Dokumenttielokuvani ovat jonkinlaisia dokumentin ja fiktion symbiooseja. Tehdes­ säni olen pohtinut paljon eetti­ siä kysymyksiä. On tärkeää, et­ tä ihmiset, jotka ovat mukana elokuvissa, ovat oikeasti innois­ saan. He eivät saa olla mukana perässä vedettävinä.” Vaikka Iiti Yli­Harjan lyhytelo­ kuvissa puhutaan suomea, ne ovat niittäneet mainetta lukuisilla kansain­ välisillä elokuvafestivaaleilla. Blush on nähty Yhdysvalloissa, Kanadassa ja lukuisissa Euroopan maissa. Palau­ tetta Yli­Harja on saanut sekä vierail­ leessaan festareilla että somen kautta. ”Monissa leffoissani olevat vitsit perus­ tuvat siihen, että ’juuri noin Suomessa sanotaan’. Vaikka jokainen asia ei au­ keaisi täysin samalla tavalla, niin aina­ kin isot jutut tuntuvat menevän perille ulkomaillakin. Kun elokuvassa on näy­ tetty Fatun näkökulma, katsojille on tullut tunne, että he ovat itsekin tulleet nähdyiksi. Blush on ollut Pohjois­Ame­ rikan kiertueella ja olen saanut siitä to­ si hyvää palautetta Instagramin kautta. Ihmiset ovat viesteissään kertoneet, et­ tä elokuva on ollut heille tärkeä. Onhan se aika huikeaa.” Iiti Yli-Harjan lyhytelokuvat ja animaatiot Blush – An Extraordinary Voyage, Kaikki äitini puhelut ja Oikeita miehiä ovat katsottavissa Yle Areenassa. Koskettavaa nukkeanimaatiota elävästä elämästä Dokumenttia ja fiktiota sekoittavat nukkeanimaatiot keräävät palkintoja. TEKSTI JA KUVA TIMO KALEVI FORSS
• haurastua ennen kuin olen ehtinyt oppia edes perusasiat”, laulaa Niemi kuulaasti biisissä Luulin, mutta luulin väärin. Niemelle täydet pisteet upeasta ja tyylitajuisesta äänenkäytöstä. Solis­ ti hallitsee ääni­instrumenttinsa tai­ tavasti kuin kansanmuusikko kon­ sanaan. Hän käyttää nykyisin niin suosittua vuotavaa ääntä pelkkänä mausteena siinä missä muut luistele­ vat sen turvin autotunetettuun kerto­ säkeeseen asti. Jottei totuus unohtuisi, Vihaan joulunajan kulutushysteriaa nousee meil­ lä tänä vuonna Juicen Sika­kappaleen hengenheimolaisena uudeksi joulu­ perinteenä luukutettavaksi viisuksi. Bilebiisi Älä luota vieraaseen setään nostattaa suorastaan transsiin, sa­ moin kuin levyn akustisesti liikkeelle lähtevä, kosmisille syntikkataajuuksil­ le päätyvä nimibiisi Raivosaatana. EMILIA MIETTINEN Kalevi Suopursu: Uneton Vantaalla Helmi Levyt 2023 Vantaalta Tampereelle muuttanut Kalevi Suopursu on videotaiteilija ja muusikko, joka tunnetaan analogista retroilua fi ilistelevänä Saab-kuskina. Suopursun musiikki nojaa menneen ajan estetiikkaan, jossa keskikalja­ baareissa oli vielä jukeboxit ja nakki­ kioskilta sai ostettua Friscoa. Levy muodostuu vuosien saatos­ sa tehtyjen kappaleiden uudelleen­ sovituksista ja tämä näkyy sen moni­ alaisuutena. Uneton Vantaalla maalaa haaleansävyistä maisemaa, jossa syn­ tikat, iskelmärock ja kantri muodos­ tavat tunnelmallisen kokonaisuuden. Kauniit melodiat toimivat mainiosti yhdistettynä Suopursun hauraaseen tulkintaan ja sitä täydentävään tausta­ kuoroon. Mukaan mahtuu monta musiikillis­ ta helmeä, kuten neonvaloissa viihtyvä Osaka City Blues, auto­tematiikan kaut­ ta katoavuutta käsittelevä Ota vastaan ikäsi kypsyys ja ihokarvoja nostattava rauhanlaulu Kenraali. ANTTI KURKO Levyarviot Ester Nuori Leppä: Polka Memoriam Helmi Levyt, 2023 Pitkän linjan runoilija Ester Nuori Leppä (oik. Essi Leppänen) on muo­ vannut tuoreimman sanataiteensa debyytti­rap­albumilleen. Yhdeksän kappaleen kokonaisuus on tyylilajeil­ taan rikasta ja saundikirjoltaan väri­ kästä – eräänlaista ”bibolaarista kau­ neutta”, kuten artisti eräällä raidoista oivallisesti sanailee. Pitkin korvakäytävää kapuavis­ ta ääniaalloista löytää ysäribiittiä levyn vingutuksineen, hidasta rumpu­ komppia, yksinäisyyttä, melankoliaa ja omakohtaista kerrontaa. Artistin runo tausta kuuluu lyyrisen taidok­ kuuden lisäksi myös lausunnassa, josta lavarunouden rytmi nousee väis­ tämättäkin mieleen. Albumilla kuullaan myös Asan feattaamaa tinkimätöntä räppäilyä muovieläimistä, jotka eivät huomaa elävänsä muovikulisseissa. Jokaisen kappaleen riimit soljuvat kepeänkau­ niina virtoina vaikka sanottavalla olisikin painoa: yhtäkkiä sanavirras­ ta voi humahtaa käsky, kuten ”työnnä ne sun ydinaseet, osingot, talouskasvu perseesees”. ANTON HÄMÄLÄINEN Vulvarutto: Raivosaatana Panama-levyt 2023 Älkää antako nimen hämätä. Vul­ varutto ei ole punkkia vaan elektro­ folkia. Nelihenkinen, monipuolisia instrumentteja taitavasti käyttävä bändi lumoaa, keinuttaa ja jyystää, ja kappaleissa on kaikuja ranskalaisesta chansonista suomalaiseen iskelmään. Asenne on kiistatta punk. Laulaja­ lauluntekijä Ida Niemen biisien sanoi­ tukset kritisoivat kulutusyhteiskuntaa ja maalailevat ja ironisoivat urbaanin yksilön sielunliikkeitä. ”Luuni ehtivät Koostamme Voiman arvioimat levyt soittolistaksi. Kuuntele Spotifyssä: KUUNTELE LEVYT VÄRIMÄÄRITTELY ANSSI RAUTIO GRAAFINEN SUUNNITTELU JUHAMATTI VAHDERSALO YHTEISTUOTANTO LIIS NIMIK, JUHA SUONPÄÄ TUOTANTO PASI HAKKIO, NIINA VIRTANEN LEIKKAUS TUULI KUITTINEN F.C.E. ALKUJA LOPPUJAKSON LEIKKAUS HANNA KAIHLANEN MUSIIKKI PUULUUP, KIMMO HELÉN, TANEL KADALIPP ÄÄNISUUNNITTELU TANEL KADALIPP OHJAUS JUHA SUONPÄÄ KÄSIKIRJOITUS JUHA SUONPÄÄ, HANNA KAIHLANEN KUVAUS JUHA SUONPÄÄ, ALEXANDER MARKUS LEMBKE ARKISTOMATERIAALI HANNU RANTALA H A N N U R A N TA L A L A I T I L A N K A U H U PA RTA J O O S E P P I TÄ P L Ä Ä R M ÄT T I 2023 ILVESKUISKAAJA ELOKUVATEATTEREISSA 1.9.2023 SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI • TEATTERITANSSI.FI TTS_pikkuilmo_voima_118x26mm.indd 1 25/03/2022 16.59
• 54 • 5 / 2023 ELOKUVAT Aki Kaurismäki: KUOLLEET LEHDET Espoo Cinén avajaiselokuvana 18.8. Suomen romanttisin ohjaaja Aki Kaurismäki on tehnyt elokuvan, joka hehkuu ihmisyyden ja mystisen Helsingin kauneutta keskellä kovia aikoja. Naapurimaa käy julmaa sotaa, jota päähenkilöt ( Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) eivät jaksa koettelemustensa keskellä seurata. Lohtua arkeen tuovat ystävät ( Nuppu Koivu, Janne Hyytiäinen ja Sakari Kuosmanen), nostalgiset iskelmät ja elokuvat – kyky pistäytyä raa’an kapitalismin ulkopuolelle maailmaan, jossa köyhäkin voi olla tyylikäs. Mutta sielläkin vaanii viinan kirous, ja sen tuhovoima on suuri. Kuolleiden lehtien jokainen kuva ja kauniisti soiva ääniraita kertovat tarinaa tarkkaan. Naisen Wes Anderson: ASTEROID CITY Elokuvateattereissa nyt. Wes Anderson jatkaa omintakeisen estetiikkansa viittoittamalla tiellä. Eturivin näyttelijöitä ja pidäkkeetöntä yksityiskohtien virtaa pursuavan elokuvan päävärit ovat tällä kertaa hiekankeltainen ja taivaansininen. Samalla sen vintage-maailmassa turha kulmikkuus, muovisuus ja digitaalisuus on korvattu pyöreyttä, orgaanisuutta ja analogisuutta korostavalla designilla. Asteroid City sijoittuu 1950-luvun kuvitteelliseen yhdysvaltalaiseen aavikkokaupunkiin, jonne on saapunut joukko tiedekilpailuun osallistuvia nuoria neropatteja vanhempineen. He kaikki joutuvat tiukan sotilaskaranteenin KOONNUT TUOMAS RANTANEN Rebecka Zlotowski: MUIDEN LAPSET Elokuvateattereissa nyt. Rachel ( Virginie Efi ra) pitää opettajana huolta muiden lapsista. Elämän suurin ilo ovat kitaratunnit, mutta ei vain musisoinnin riemun takia. Kitararyhmäläinen Ali ja Rachel rakastuvat palavasti. Rachel hehkuu ja pursuu rakkautta kaikkialle, etenkin Alin pienelle Leilalle. Muiden lapset tutkii hellästi ikääntymistä modernissa Pariisissa, jossa uskonnot muistuttavat historiasta, mutta ihmiset ovat lähentyneet yli ennen niin mahdottoman syvien kuilujen. Rachel ei ehdi ehkä enää saada omaa lasta. Ali ja Alin eksä, selkeästi ikääntyneen puoleinen äiti, ovat jo vanhemmuuden onnen kohdanneet. Eivätkä edes äitiys ja lapsi suojele naista kaikelta, siitä muistuttavat sairas sivuhenkilö ja temppuileva auto. Ennen niin reipas Rachel on syöksymässä masennuksen kuiluun, ja rakastuminen on piilottanut Rachelille tärkeitä ihmisiä. Onko Rachel jo saanut uhrautua antaen lapselle tilaa ja suurta rakkautta – hän ei vain ole sitä itse huomannut? Hurmaavasta pääosan esittäjästä Efi rasta on varmasti pian tulossa ranskalaiseen tyyliin ”L’Efi ra” suurimpien tähtien, La Deneuven ja La Binochen, rinnalle. IIDA SIMES Valeria Bruni Tedeschi: FOREVER YOUNG Elokuvateattereissa nyt. Nuorista näyttelijäopiskelijoista muodostuu tiivis porukka kuuluisassa Nanterren teatterikoulussa Ranskassa. Samaisessa opinahjossa opiskellut ohjaaja-käsikirjoittaja Valeria Bruni Tedeschi kuvaa oivallisesti teatterin maailmaa ja sen erikoisia lainalaisuuksia. Tunnelmallinen romantiikan ja vastoinkäymisten yhdistelmä vetää puoleensa, ja draaman keskelle solahtaa myös kepeyttä ja iloa. Vakavien teemojen, kuten huumeiden ja sairauksien, käsittely ei käy liian raskaaksi. Mielenkiintoinen kuvaustyyli, kaunis estetiikka ja mainio soundtrack syventävät tunnelmia. Hitailla tarkennuksilla ja zoomauksilla välittyvät niin henkilöiden tunteet kuin painostavan odotuksen tuntu. Kuvakerronnassa on harkittua retroa visuaalisuutta ilman täyttävää tupakansavua myöten. Guarda che luna eli suomalaisittain Hopeinen kuu -tango jää mieleen pyörimään samoin kuin tulkinnanvarainen loppu. IINES TOIVONEN Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit yksinäisyys kiteytyy mikrolasagneen, johon paketin muovi sulaa. Särkynyt peili kuvastaa, miten rikki mies on. Elokuvajulisteet muistuttavat rahasta ja onnesta, mutta ihmiset kulkevat niiden ohi. Kamera, valaistus ja etenkin puvustus nostavat esiin ihmisten arvokkuuden ja sielun syvyyden. Ennen kuin ansaitsee rakkaussuhteen, ihmisen on tultava ehjäksi. Siinä auttavat asioiden tärkeysjärjestyksen oivaltaminen, toimeen ryhtyminen ja koira. Uutta Helsinkiä rakennetaan rahakkaiden ehdoilla, mutta vanhat raitiovaunut, elokuvateatterit ja baarit tuovat lempeät tuulahduksensa ajalta, joka ei saa koskaan kadota. IIDA SIMES Yle Areena: Tottumiskysymys (Suomi 2019) Seitsemän ohjaajan ( Kirsikka Saari, Elli Toivoniemi, Anna Paavilainen, Alli Haapasalo, Reetta Aalto, Jenni Toivoniemi ja Miia Tervo) ristiin leikatut lyhytelokuvat muodostavat kattavan kudelman arkisista sukupuolittuneista vallankäyttötilanteista. Vaikka kokonaisuus alun perin paikallistuu #metoon käynnistämään keskusteluun, jo kolmen vuoden ajallinen etäisyys osoittaa sattuvasti, etteivät nämä asiat ole tulleet valmiiksi kertarykäisyllä. 16.7. & 17.7. TV5: J. Edgar USA:n turvallisuuspoliisin ja sitä seuranneen FBI:n johtajana liki 50 vuotta vaikuttanut J. Edgar Hoover (1895–1972) oli mafi an korruptoima kommunistien ja muiden vaaralliseksi kokemiensa kansalaisryhmien jahtaaja, joka raivokkaalla suvaitsemattomuudellaan myös peitteli omaa homouttaan. Republikaanina tunnettu Clint Eastwood kertoo Hooverin tarinan erilaiselle kritiikille alttiilla tavalla, mutta Hooverin poliittisesti ristiriitaisen perinnön avaaminen Hollywood-alustalla on tietenkin jo itsessään kiinnostavaa. 18.8. Yle Teema & Fem: The Crying Game (Britannia 1992) Neil Jordanin jännitysdraama kertoo IRA:n taistelija Fergusista ( Stephen Rea), joka kärvistelee väkivaltaan liittyvien eettisten valintojen kanssa ja rakastuu ihanaan Diliin ( Jaye Davidson). Vaikka elokuvan transsukupuolisuuden käsittelyä on myös moitittu, on Dilin karismaattinen hahmo merkittävä rajapyykki sukupuolisen moninaisuuden käsittelyssä valtavirtaelokuvissa. HBO Max: Euphoria (USA 2019–) Sam Levinsonin seksistisen tympeän ja draamallisesti ikävystyttävän Idol-sarjan lusimisen sijaan kannattaa palata hänen kuvakieleltäänkin kunnianhimoiseen läpi lyöntisarjaansa, jossa joukko lukiolaisia ja heidän vanhempiaan kipuilevat seksuaalisuutensa, addiktioidensa ja ylipäänsä elämän esteiden kanssa. Nuorisosarjan perusstandardit reilusti ylittävää näyttelijäntyötä nähdään esimerkiksi huumekoukussa kärvistelevää Rueta esittävältä Zendayalta, transsuku puolista Julesta esittävältä Hunter Schaferilta, seurustelusuhteissa alistetuksi ajautuvaa Cassieta esittävältä Sydney Sweeneyltä sekä sielukasta huumediileriä esittävältä Angus Cloudilta. 25.8. Yle Teema & Fem: Kiitos tilauksestasi (Britannia 2019) Suomen uuden oikeistohallituksen linjausten saatteeksi sopii hyvin Ken Loachin riipaiseva työläiselokuva, jossa jakelufi rman työntekijät pakotetaan ryhtymään kaikki riskit omalla selkänahallaan kantaviksi yrittäjiksi. Samalla kun elokuvan sosiaalisen realismin kyllästämät juonenkäänteet viittaavat muun muassa Vittorio de Sican Polkupyörävarkaaseen (1948), sen satiirinen kantaaottavuus luotaa myös solidaarisuuden mahdollisuuksia. kohteeksi yllättävän ufovierailun takia, mikä antaa Andersonille tilaa satirisoida yhdysvaltalaista turvallisuuspatriotismia ja kommentoida koronaeristysten aikaa. Elokuvan huikea vauhdin ? ow katkeaa tavan takaa, kun ohjaaja vieraannuttaa katsojia – kuin brechtiläisen oppikirjan mukaan – havahtumaan hereille sen mukaan, minkä kerronnan sisäkkäisen kehyksen kautta mitäkin käännettä on tarkoitus tulkita. Filosofi sella metatasolla käsitellyksi tulevat ainakin teatterin suhde elokuvaan, kuvan suhde todellisuuteen, todellisten tunteiden suhde näyttelemiseen sekä yksilön eksistentiaalisen kokemuksen suhde maailmankaikkeuteen. Elokuvan hekumallisen kaunis perusteellisuus ja näennäisen keveä syvällisyys ovat jälleen puhdasta neroutta. TUOMAS RANTANEN
• 14.7. 28.7. 4.8. 18.8. kesän ensi-illat elokuvateattereissa STREET FOOD Sanomatalo, Postikuja 2, 00100 Helsinki 044 054 4632 | info@junkyvegan. fi | junkyvegan.fi Junkyest Junkyest Summer Parties Summer Parties 3.6. alkaen live-ohjel maa joka keskiviik ko ja joka toinen lauantai. Tsekkaa tapahtum at: junkyveg an.fi 3.6. alkaen live-ohjel maa joka keskiviik ko ja joka toinen lauantai. Tsekkaa tapahtum at: junkyveg an.fi IKÄRAJATON 3 wasagraffitilandia.fi Open : Tue –Sun 12 –16 Tickets : 10 € | 9 € | 8 € Opistokatu 8 , Vaasa 20.6. –27.8.2023 20.6. 27.8.2023 seinajokigraffitilandia.fi Open : Tue –Sun 12 –16 Tickets : 10 € | 9 € | 8 € Vaasantie 15 , Seinajoki 21.6. –12.8.2023 Katukulttuuri Ry Proudly Presents: