5/2023 3.7.–3.9. | VOIMA.FI TEEMA: SEKSI Hu ol eto nt a e r o ti i k kaa A ntt i Kau pp i ne n 5/2023 3.7.–3.9. | VOIMA.FI TEEMA: SEKSI Hu ol eto nt a e r o ti i k kaa AA ntt i KKaauu pppp i ne n
NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI Tom Ilmot.indd 7 Tom Ilmot.indd 7 19.6.2023 14.36.56 19.6.2023 14.36.56 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 23.11.2023 UJUNI AHMED – ELINA HIRVONEN jotka ajattelevat jotka ajattelevat olevansa yksin olevansa yksin KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.11.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.9.2023
NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI Tom Ilmot.indd 7 Tom Ilmot.indd 7 19.6.2023 14.36.56 19.6.2023 14.36.56 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 23.11.2023 UJUNI AHMED – ELINA HIRVONEN jotka ajattelevat jotka ajattelevat olevansa yksin olevansa yksin KANSALLISTEATTERI.FI KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.11.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 21.9.2023
HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
VALVOJAT VALVOJAT VALVOJAT Valtteri Raekallio | Jaakko Yli-Juonikas | Harry Salmenniemi VALVOJAT VALVOJAT Kaupungin yhteinen turvallisuusharjoitus RAEKALL10 CORP. www.valvojat.org Helsinki 17.8.–16.9.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
ILMOITUS MERIKESKUS VELLAMO Kotkan vanhassa Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Kesän näyttelyitä ovat mm. kansainvälinen Pako Pompejista, Kymenlaakson metsäteollisuutta esittelevä Puun vuoro sekä Kotkan edustalla käydystä Itämeren suurimmasta meritaistelusta kertova Kohtalona Ruotsinsalmi. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi Koe nautinnollinen tunnelma kaikilla aisteilla sisustusja seksilelutuotteillamme. Suomessa käsin tehdyt keraamiset seksilelut tuovat nautintoa, jollaista et ole ennen kokenut. Keramiikka mukautuu haluamaasi lämpöön ja lumoaa kauneudellaan. Voit myös osallistua keramiikkakurssille, jossa valmistat itse ainutlaatuisen keraamisen seksilelun! www.valoatunneliin.com EMILIA MÄNNYNVÄLI: TOISTE EN SUOSTU KATOAMAAN Voima-lehden entisen päätoimittajan intensiivinen ja rajoja uhmaava teos limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla. Kirjan tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, pakenemisen, kapitalismin, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon. Emilia Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. www.intokustannus.fi pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoEmilia kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideoLIV STRÖMQUIST: PEILISALISSA Meillä nykyihmisillä on pakkomielteinen suhde kauneuteen. Se miltä näytämme kuvissa on yhä tärkeämpää. Meistä on tullut voyeuristeja, vaikka tarkastelemme lähinnä itseämme. Filosofisten ja sosio logisten teorioiden avulla sarjakuvataiteilija Liv Strömquist peilaa aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseen satsanneiden naisten tarinoita historian ja mytologian hämäristä nykyaikaan, Nefertitistä ja Lumikin äidistä Marilyn Monroeen ja Kylie Jenneriin asti. www.sammakko.com KERAMIIKKAA RAKKAUDELLA! SARA AL HUSAINI: HUONO TYTTÖ Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten. Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa. www.like.fi Sir Elwoodin hiljaiset värit on ollut mysteeri, ja sellaisena suomirockin kestosuosikki on halunnut pysyä. Yhtyeen ura käynnistyi vuonna 1988 ja jatkuu edelleen, mutta vasta nyt he ovat valmiita avaamaan pitkää taivaltaan. Kirjailija Jose Riikosen tarinallisessa tietokirjassa maistuu elämä iloineen ja suruineen, soi keskiolutjatsi ja tuoksuu Kallion kadut. Laulaja Juha Lehden johtamasta yhtyeestä on tullut kuulijoilleen rakas, koska sanoitukset muistuttavat melankolian riemuista ja näkevät kaunista rumassa. www like.fi JOSE RIIKONEN: SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT – BACKSTAGE-PASSI Uusi Yhteisvoimin -näyttely kertoo työväen tarinoita 1800-luvun lopulta nykypäivään ja miten maatamme on rakennettu yhteisvoimin kohti parempia aikoja. Avoinna ti-su klo 11-18, vapaa pääsy. Maksulliset kesäopastukset 27.8. asti: Yhteisvoiminnäyttely ti–to klo 15, Pumpuliplikkain jäljillä -kävelykierros pe–su klo 15. Liput opastuksille 8/5 €. www.tyovaenmuseo.fi YHTEISVOIMIN WERSTAALLA Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA S a m m a k k o HEI NÄ ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET
4 / 2023 • 7 3.7.–3.9.2023 SEKSUA ALISUUS on mahtava voi ma. Sitä käsitteleviä juttuja olem me koonneet iloksenne tähän kesä lukemistoon! Mutta, kuten Hämähäkkimieskin tietää, mahtavan voiman haltijalla on myös suuri vastuu. Nykyisin seksuaalisuudesta pu huttaessa korostetaan osapuolten suostumuksen tärkeyttä, ja säädet tiinpä siitä vastikään lakikin. On eri tyisen tärkeää, että uudet sukupolvet saavat kasvaa tiedostaen, että omia ja toisten rajoja pitää kunnioittaa. Ja että on ok sanoa ei. BDSM ja fetissipiireissä ses sion voi koska tahansa keskeyttää yh teisesti sovitun turvasanan lausu misella. Mitä yhdessä puuhataan kin, vaniljaa tai kinkyä, toimiva suhde vaatii kunnioitusta, toisen huo mioimista, kuuntemista, ja mukana olleiden hyvin voinnista huoleh timista myös yhteisen ses sion jälkeen. UUTTA HALLITUSOHJELMA A sil mäillessä tuntuu kuin me kansa laiset olisimme käymässä neljän vuoden kuritussessioon ilman turva sanaa tai kansan enemmistön suos tumusta. Tämän lehden painoon val mistumisen päivänä eduskunta äänesti elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamuksesta. Perus suomalaiset ilmoitti jo etu käteen kaatavansa hallituksen, mi käli natsi symboliikkaa ja muuta rasistista aineistoa vaalimainoksis saan ja somessa käyttänyt Junnila saa epäluottamus lauseen. Junnila on tikunnokkaan joudut tuaan kuitannut kaiken pelkkänä vitsailuna. Mutta se, että vitsailee miljoonien ihmisten kärsimyksillä ja kuolemalla, kertoo kieroutunees ta ihmis kuvasta. Tietämättömyyt tään Junnila ei sitä tee, ministeris mies. Junnilan aiheuttama ongelma on itse miestä suurempi. Hallituspuolueet RKP:ta lukuun ottamatta äänestivät Junnilan luot tamuksen puolesta. Muille Junnilan teot eivät olleet minkään sortin on gelma – lievätkö itsekin joskus sa manlaisia vitsailleet –, muut eivät olleet valmiita kaatamaan hallitusta sen vuoksi. Me tarvitsemme turvasanan VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafi kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Iines Toivonen, Wilma Viertola, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elisa Helenius, Peik Ingman, Timo Kalevi Forss, Ville Vanhala, Karstein Volle & Liisa Vähäkylä | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus ILMOITUS MERIKESKUS VELLAMO Kotkan vanhassa Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Kesän näyttelyitä ovat mm. kansainvälinen Pako Pompejista, Kymenlaakson metsäteollisuutta esittelevä Puun vuoro sekä Kotkan edustalla käydystä Itämeren suurimmasta meritaistelusta kertova Kohtalona Ruotsinsalmi. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi Koe nautinnollinen tunnelma kaikilla aisteilla sisustusja seksilelutuotteillamme. Suomessa käsin tehdyt keraamiset seksilelut tuovat nautintoa, jollaista et ole ennen kokenut. Keramiikka mukautuu haluamaasi lämpöön ja lumoaa kauneudellaan. Voit myös osallistua keramiikkakurssille, jossa valmistat itse ainutlaatuisen keraamisen seksilelun! www.valoatunneliin.com EMILIA MÄNNYNVÄLI: TOISTE EN SUOSTU KATOAMAAN Voima-lehden entisen päätoimittajan intensiivinen ja rajoja uhmaava teos limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla. Kirjan tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, pakenemisen, kapitalismin, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon. Emilia Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. www.intokustannus.fi pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoEmilia kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideoLIV STRÖMQUIST: PEILISALISSA Meillä nykyihmisillä on pakkomielteinen suhde kauneuteen. Se miltä näytämme kuvissa on yhä tärkeämpää. Meistä on tullut voyeuristeja, vaikka tarkastelemme lähinnä itseämme. Filosofisten ja sosio logisten teorioiden avulla sarjakuvataiteilija Liv Strömquist peilaa aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseen satsanneiden naisten tarinoita historian ja mytologian hämäristä nykyaikaan, Nefertitistä ja Lumikin äidistä Marilyn Monroeen ja Kylie Jenneriin asti. www.sammakko.com KERAMIIKKAA RAKKAUDELLA! SARA AL HUSAINI: HUONO TYTTÖ Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten. Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa. www.like.fi Sir Elwoodin hiljaiset värit on ollut mysteeri, ja sellaisena suomirockin kestosuosikki on halunnut pysyä. Yhtyeen ura käynnistyi vuonna 1988 ja jatkuu edelleen, mutta vasta nyt he ovat valmiita avaamaan pitkää taivaltaan. Kirjailija Jose Riikosen tarinallisessa tietokirjassa maistuu elämä iloineen ja suruineen, soi keskiolutjatsi ja tuoksuu Kallion kadut. Laulaja Juha Lehden johtamasta yhtyeestä on tullut kuulijoilleen rakas, koska sanoitukset muistuttavat melankolian riemuista ja näkevät kaunista rumassa. www like.fi JOSE RIIKONEN: SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT – BACKSTAGE-PASSI Uusi Yhteisvoimin -näyttely kertoo työväen tarinoita 1800-luvun lopulta nykypäivään ja miten maatamme on rakennettu yhteisvoimin kohti parempia aikoja. Avoinna ti-su klo 11-18, vapaa pääsy. Maksulliset kesäopastukset 27.8. asti: Yhteisvoiminnäyttely ti–to klo 15, Pumpuliplikkain jäljillä -kävelykierros pe–su klo 15. Liput opastuksille 8/5 €. www.tyovaenmuseo.fi YHTEISVOIMIN WERSTAALLA Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA S a m m a k k o HEI NÄ ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Rojin Birzoi 52 Iiti Yli-Harja 31 Sigmund Freud LIHAN ILOJA 2000 VUODEN TAKAA 32 21 Nauska 5 Junnilan tapaus nostaa esiin kovin ruman totuuden ja välittää samalla vahingollisen viestin myös ulospäin: Ei ole niin nuukaa ihmisarvon kanssa. EMME SUINKA AN LIIKU yksisuuntai sella janalla kohti edistystä – tulevai suutta, jossa muun muassa YK:n mää rittelemät ihmisoikeudet toteutuvat universaalisti – vaan ihmiskunnan historia tempoilee ja pykii. Maail man demokraattisissakin maissa astuu voimaan lakeja, jotka ra joittavat sukupuoli ja seksuaali vähemmistöjen oikeuksia (tai jopa mitätöivät niitä kuo lemantuomion uhalla) ja naisten itsemäärää misoikeuteen kajoavia aborttilakeja. Edes täällä tilastol lisesti maailman on nellisimmassa maassa ei vielä olla lähelläkään ihmisoikeuksien ja tasaarvon ideaalia. Ja takapak kia tulee aina. Se tulee harvoin suuren mullistuksen, kuten äkillisen, väkivaltaisen vallan kumouksen muo dossa, vaan pikemmin liu kuen kohti sulkeutunutta, epäoikeuden mukaista yhteiskuntaa, jossa vihan ilmaukset erilaisia vähemmistöjä kohtaan ovat siedettyjä jopa valtaapitäviltä. On rajoja, joita ei saa ylittää, ja on aivan välttämätöntä, että kaikenlai selle ihmisarvon polkemiselle, ra sismille ja syrjinnälle sanotaan ei. Kaikkialla. Mutta etenkin sitä kaivataan päättäjiltä, heil tä, jotka saavat äänensä kuulu viin ilta uutisissa ja kansakunnan kaappien päällä. Tässäpä meille turva sanat: Tämä ei ole ok. EMILIA MIETTINEN Kuis panee? 16 Pinkwash Pinkwash 12
8 • 5 / 2023 MARIA, 55, Helsinki ”Se on vaan jotain oikeanlaista kemiaa.” EERO , 30, Helsinki ”Mä uskoisin, että itsevarmuus on se isoin, mikä sytyttää.” HESSU , 71, Helsinki ”Tietysti jutellessahan sen huomaa, mutta ulkonäkö tietenkin. Ja siisteys, ettei ihan resuissa kuljeta.” RUTH , 35, Helsinki ”Toisessa on tärkeää persoona ja asenne, ei varallisuus tai ihonväri. Minua viehättää molemminpuolinen luottamus ja se, että hän välittää, kunnioittaa ja kohtelee minua kuin kuningatarta, joka olen.” Mikä toisessa ihmisessä sytyttää? Mielipide TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN KUVAT WILMA VIERTOLA YK kehottaa Suomea turvaamaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden. TEKSTI IINES TOIVONEN Oikeus koskemattomuuteen Y K:N LAPSEN OIKEUKSIEN komitea julkaisi kesäkuussa 2023 Suomelle suositukset intersukupuolisten lasten oikeuksien turvaamiseksi. Terveiden intersukupuolisten lasten sukupuoli piirteiden variaa tioita muokataan ki rurgisesti jo ensimmäisinä elinvuosi na. Joissain tapauksissa vanhemmille ei ole annettu kaikkea saatavilla ole vaa tietoa ennen leikkausta tai mah dollisuutta vaikuttaa asiaan ollenkaan. Komitea kehottaa Suomea lopet tamaan turhat lääketieteelliset tai kirurgiset toimenpiteet intersuku puolisille lapsille, jotka eivät kykene antamaan suostumusta ja tekemään tietoon perustuvaa päätöstä mahdolli sista hoidoistaan. Lisäksi suositellaan jälkihoitoa, ”korvausta ja tukea inter sukupuolisille lapsille, jotka saivat tar peetonta lääkinnällistä tai kirurgista hoitoa”. Jälkihoitoa tulee tarjota riip pumatta siitä, kuinka kauan tarpeetto mista hoidoista on. YK:n ihmisoikeuskomitea on anta nut samankaltaiset suositukset Suo melle jo kaksi vuotta aiemmin, ja Sanna Marinin johtaman hallituksen ohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan suosituksia lähes tarkalleen. Translain uudistuksen pääasiallisena tarkoituk sena oli säätää itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki juridisen sukupuo len vahvistamiseksi, ja se astui voi maan huhtikuussa 2023. Maininnat intersukupuolisten lasten oikeuksista eivät kuitenkaan edenneet lakiuudis tukseen. Sosiaali ja terveysministeriön hal litussihteeri Sonja Jantunen kertoo, että asiaa arvioitiin monelta kannalta: ”Ennen lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan tarkempaa tietopohjaa, ja otimme huomioon mitä muuta on val misteilla samaan aikaan, kuten asiak kaan ja potilaan itsemääräämisoikeut ta vahvistava hanke. Toisaalta nähtiin, että on myös muita eilainsäädännölli siä toimenpiteitä, joita voidaan vielä tehdä.” Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuol lon ohjaus. Intersukupuolisten oikeuksia aja vassa yhdistyksessä ISIO ry:ssä tilan ne turhauttaa. ”Olemme todella pet tyneitä siihen, että edellinen hallitus ei vienyt tätä asiaa loppuun hallitus ohjelmakirjauksesta huolimatta. Toi vomme, että seuraava hallitus ohjaa Suomen niiden maiden joukkoon, jot ka suojelevat lainsäädännöllä lapsia, joilla on jokin sukupuolipiirteiden va riaatio”, ISIO ry:n puheenjohtaja Kaisli Syrjänen huokaa. INTERSUKUPUOLISUUS on katto käsite, joka kattaa yli 40 lääketieteel listä diagnoosia. Se tarkoittaa variaa tioita, joissa kehon kromosomit, suku elimet tai hormonitoiminta ei vät ole yksiselitteisesti tai ainoastaan naisen eikä miehen. Usein intersuku puolisuus havaitaan heti syntymän jälkeen, kun genitaalialueen perusteel la ei pysty määrittämään sukupuolta. Toisinaan tila huomataan vasta myö hemmin, esimerkiksi kun tytölle ei tu le kuukautisia. YK:n mukaan intersukupuoli sia on 1,7 prosenttia väestöstä, mut ta Suomessa, missä tilan virallinen lääketieteellinen määritelmä on ka pea ja keskittyy fyysisiin sukupuoli ominaisuuksiin, intersukupuolisia lapsia katsotaan syntyvän kolmes ta kahdeksaan lasta vuodessa. Virka miesryhmän saamien tietojen mukaan kosmeettisia kirurgisia toimenpiteitä tehdään korkeintaan muutamia vuo dessa. Leikkauksilla voidaan muoka ta esimerkiksi ulkoisten sukuelinten ulkonäköä tai poistaa sukurauhas kudosta. Kirurgian lisäksi saatetaan määrätä lääkitystä, hormonihoitoja tai esimerkiksi emättimen laajen nushoitoja. Toimenpiteillä voi olla monenlaisia vaikutuksia lapsen ke hitykseen. Joissakin tapauksissa hoi dot ovat aiheuttaneet kipuja tai tun nottomuutta genitaalialueella, lisäksi jatkuvat tutkimukset voivat olla trau matisoivia. Tarpeettomia toimenpiteitä teh dään lääketieteellisten syiden sijaan sosiaalisista syistä. YK:n ihmisoikeus komitea huomautti, että hoidot pe rustuvat tavallisesti stereotyyppiseen näkemykseen sukupuolista. Lääketie teen ammattilaiset ovat kautta aiko jen perustelleet toimenpiteitä lapsen etuna esimerkiksi syrjinnän ehkäise miseksi. ”Täysin terveiden lasten ’nor malisoimiseksi’ saatetaan tehdä tur hia toimenpiteitä, joiten tavoitteena on esimerkiksi, että pojaksi määritel ty lapsi pystyisi pissaamaan seisten”, ISIO:n Syrjänen kertoo. Hänen mu kaansa intersukupuolisten lasten hy vinvointia edesauttaisi asenteiden muutos. Lapsiasiavaltuutetun toimiston la kimies Sonja Vahtera muistuttaa, et tä lapsen edun mukaista ei ole hänen oikeuksiensa rikkominen: ”Lapsel la on oikeus keholliseen koskematto muuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Siltä kannalta on vaikeaa perustella, miksi leikkaukset, joille ei ole selkeää lääketieteellistä tarvetta, ovat sallit tuja.” Sh ut te rst oc k
5 / 2023 • 9 Karstein Volle Oikaisu Voima-lehden numerossa 4/2023 Taistelijat rullaluistimilla -jutun kuvatekstissä oli virhe. Kuvassa pelaavan toisen roller derby -joukkueen nimi on Dirty River Roller Derby, ei Dirty River Rollin Rainbow. Seksiä yösijaa vastaan Vastikkeellinen seksi on haavoittuvassa asemassa olevien selviytymiskeino. Ammattilaisten lisäkoulutusta tarvitaan. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS S IJAISHUOLLON ammattilai set ovat huolissaan erityisesti niistä lastensuojeluyksiköihin sijoitetuista nuorista, jotka poistuvat ilman lupaa ”hatkareissuil le”, turvautuvat vastikkeellisen seksin tarjoamiseen ja kokevat myös seksu aalista väkivaltaa näissä tilanteissa. Vastikkeellinen seksi tarkoittaa, että henkilö saa vastiketta kuten yöpaikan, päihteitä tai tavaroita seksuaalista te koa vastaan. Tilanteessa, jossa nuori on vailla turvallista aikuista ja huolen pitoa, vastikkeellinen seksuaalinen te ko voi olla keino selviytyä. ”Korvauksen tarjoaminen seksuaa lisesta teosta alaikäiselle on aina sek suaaliväkivaltaa ja rikos”, toteaa Exit – Pois prostituutiosta ry:n toiminnan johtaja Erja Saarela. Exit aloittaa tu levana syksynä avoimen koulutuksen sijaishuollon ammattilaisille. Heitä koulutetaan huomioimaan työssään vastikkeellisen seksin ilmiö entistä pa remmin. Yksi hyvinvointialue on myös tilannut järjestöltä koulutusta sijais huollon ammattilaisilleen. ILMIÖNÄ VASTIKKEELLISEN seksin tunnistaminen on vaikeaa ammattilai sillekin, eikä sen kuvaamiseen ole va kiintunutta terminologiaa. Aiem min se on yhdistetty etenkin naispuolisiin henkilöihin, jotka rahoittavat huu meidenkäyttöä seksuaalisilla teoilla. Lisäksi alaikäisten kohdalla on ongel mallista puhua vastikkeellisesta sek sistä, koska alaikäisyyden vuoksi kyse on nimenomaan rikoksesta. Valtioneuvosto julkaisi vastikään selvityksen, josta ilmenee, että kun henkilö pyrkii selviytymään vastik keellisen seksin avulla, taustalla on usein monenlaisia haavoittuvuuksia. Niitä ovat esimerkiksi asunnottomuus, päihderiippuvuus, mielen terveys ongelmat, aiemmat kokemukset seksuaali väkivallasta tai lastensuoje lun asiakkuus. VASTIKKEELLISEN SEKSIN ilmiötä pi tää tutkia lisää ja aihe huomioida esi merkiksi sosiaali ja terveyspalvelujen suunnittelussa, jotta haavoittuvas sa asemassa olevia voidaan suojella. Exit ry:n Erja Saarela muistuttaa, että asiaan tarttuminen nyt voi kantaa pit källe. ”Tiedämme, että huonoosaisuus on usein ylisukupolvinen asia. Tämän päivän korjaava työ on seuraavan suku polven ennaltaehkäisevää työtä.” Tutkimustietoa on silti edelleen niu kasti, kertoo sosiaali ja terveysminis teriön tasaarvoyksikön johtaja Tanja Auvinen. ”Nyt julkaistussa selvitykses sä raapaistaan vain pintaa. Pitäisi sel vittää, miten laaja tämä ilmiö on, mi ten se on muuttunut ja keitä kaikkia se koskettaa”, Auvinen kertoo. Etenkään nuoret eivät välttämät tä itse tunnista joutuneensa seksuaali väkivallan kohteeksi. Heille olisi tär keää tarjota seksuaalikasvatusta, opettaa heidät tuntemaan omat oikeu tensa ja kunnioittamaan toisten ihmis ten rajoja. Myös ammattilaisille tarvitaan lisää koulutusta. Heidän voi olla vaikeaa ot taa seksuaaliväkivalta puheeksi ilman koulutusta aiheen käsittelemisestä nuoren kanssa. Ammattilainen saat taa myös pelätä sitä, että aihe herättää nuoressa vahvan reaktion tilanteessa, jossa häntä ei voida ohjata jatkotuen piiriin. Tukea ei välttämättä ole saata villa rajallisten resurssien vuoksi. Sh ut te rst oc k Voima.fi: Kirjoja ja dekadenssia V ILLE VANHALAN reportaasi Tarton toukokuisilta Prima Vista kirjallisuusfestivaa leilta maalaa kuvan kulttuurin ra kastajien yhteisöstä, joka kokoontuu juhlistamaan ei ainoastaan kirjalli suutta, vaan itse elämää. Prima Vista festivaalin ohjelma päällikkö Marja Unt kertoo, että fes tivaalin eri tapahtumiin osallistuu peräti noin 10 000 vierasta. ”Prima Vista päätettiin perustaa, koska Tar ton katsottiin kirjailijakaupunkina tarvitsevan oman kirjallisuusfesti vaalinsa. Alkuaikoina festivaali kes ti vain neljä päivää ja ulkomaalaisia esiintyjiä oli ainoastaan puolisen tu sinaa.” Unt tähdentää, että festivaalin ohjelmistossa ei keskitytä pelkäs tään kirjallisuuteen, vaan kirjalli suuteen yhdistetään musiikkia, teat teria, performansseja ja visuaalisia elementtejä. ”Kun Tartto on ensi vuonna yksi Euroopan unionin kult tuuripääkaupungeista, festivaaliin lisätään vielä uusia elementtejä. Sen jälkeen katsotaan, onko ohjelmatar jontaa ja festivaalia enää syytä laa jentaa nykyisestään.” Yksi tämän vuoden uusis ta ohjelma numeroista on entisel lä puna armeijan upseerikerholla, nykyisessä Urven kahvilassa pidet tävät dandyjen naamiaiset. Suoraan kirjalliselta hautaus maakierrokselta naamiaisiin kiireh tinyt kirjailija Kaspar Jassa sanoo dandyismin sopivan Tarttoon, koska kaupunkia voidaan hänen mukaan sa pitää uutena LänsiBerliininä. ”Virossa ei ole koskaan ollut omaa aristokratiaansa, joten meidän oli jo korkea aika luoda dekadenssi yli mystö tänne Tarttoon.” Heidi Iivari on sonnustautunut naamiaisiin käsirautoja, raippaa ja suomalaista puukkoa kantavaksi kissahahmoksi. Hän sanoo asunsa olevan samalla tavalla provokatii vinen ja ironinen kuin hänen eroot tiseksi ja aistilliseksi luonnehdittu runo kokoelmansakin. Iivari huomauttaa myös, että Tar ton boheemiin ilmapiiriin kuuluvat liikkuvat ja kokeilunhaluiset ihmi set. ”Kirjan runot ovat huomioita ja yhdistelmiä eri henkilöistä ja tapah tumista. Tartto on Emajoen Ateena, jossa jumalat rakastelevat kaltais tensa kanssa.” Lue koko juttu osoitteessa voima.fi. Artikkeli on alunperin julkaistu Voiman tytäryhtiön omistamassa Le Monde diplomatiquen Kirjallisuusliitteessä 3/2023.
10 • 5 / 2023 Vapaat tytöt E SIMERKKEJÄ suoma laisesta yhteiskunnasta vuonna 2023: moni tyt tö ei saa päättää omasta pukeutumisestaan, vali ta omaa puolisoaan tai edes käydä kaupungilla ilman, että joku perheenjäsen on mukana valvo massa. ”Meillä asuu Suomessa naisia, jotka eivät käytännössä koskaan päätä omista asioistaan. Heiltä puuttuvat perusoikeudet, koska patriarkaaliset asenteet ja uskonto rajoittavat heitä”, sanoo Rojin Birzoi, yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kuvaa itseään kapinal liseksi kurdinaiseksi. Birzoi on syntynyt Iranissa, jossa poliittinen islam on yksi naisten ase maan eniten vaikuttavista tekijöis tä. Ideologian vaikutus näkyy myös Suomessa asuvien naisten elämäs sä, mutta Birzoi korostaa, että poliit tinen islam ei edusta kaikkia musli meja. ”Iranin hallinto perustuu po liittiseen islamiin, jossa uskonto ja politiikka yhdistyvät. Tällä tavalla voidaan rajoittaa naisten oikeuksia. Esimerkiksi tietyt islamilaiset pe rinteet ja tulkinnat voivat toimia perusteluna naisten itsemää räämistä koskeville määräyk sille, kuten pakolliselle hui vin käytölle tai naisten vapauden rajoituksille.” Myös naisten mahdol lisuuksia kouluttautua, työskennellä ja osallistua poliittiseen päätöksente koon voidaan sen nojalla rajoittaa, samoin seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen mahdollisuutta elää vapaas ti. ”Valitettavasti meillä tääl läkin on Iranin valtion tukema moskeija, jonka imaami välit tää naisia alistavia viestejä.” Hän viittaa helsinkiläiseen Mellun mäen moskeijaan, jolla on ideologisia ja mah dollisesti myös taloudellisia kytköksiä Iraniin. Sen Naisten kohtaamia ongelmia ei pidä silotella. Muuten taantumukselliset kaappaavat julkisen keskustelun, kapinallinen kurdinainen Rojin Birzoi sanoo. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN johtohahmoilla ja muilla uskonnol lisilla tahoilla on paljon valtaa yhtei sössä, joten heidän lausu miaan ei saa katsoa läpi sormien. ”Jos uskonnon ni missä ihmisoikeuksia loukataan, sitä pitää voida kritisoida.” Poliittinen vaino Rojin Birzoi syntyi Mariwanissa, Iranin hallitsemalla kurdialueella, vuonna 1994. Hän oli lapsena ”pieni riiviö”, kuten äidin suku häntä kuva si, eikä häntä todellakaan kannustettu mukaan politiikkaan. ”Minä olin isän tyttö.” Isä oli kurdisissi, joka taisteli Ira nin hallintoa vastaan. Iran miehittää osaa Kurdistanista, joka sijaitsee Tur kin, Iranin, Irakin ja Syyrian rajaalu eilla. Eri valtioissa kurdeilla on hiukan erilainen asema, mutta systemaattisel la vainolla on pitkä historia. Sen vuok si kurdit ovat nousseet usein vasta rintaan. ”Opin varhain, että valtio ei ole meidän puolellamme. Isäni taisteli tä tä alistamista vastaan, ja hänen toi mintansa oli jännittävää. Halusin olla kuten hän!” Vastarinta on hengenvaarallista, ja isän poliittisen toiminnan vuoksi per he joutui lähtemään maanpakoon. Raastavan pakomatkan päätteeksi per he tuli Suomeen. Tapahtumat jättivät Birzoihin jälkensä, ja hän on tuntenut pakottavaa tarvetta puhua epäkohdis ta julkisesti. Iraniin hän ei enää voi mennä tur vallisuussyistä, mutta Suomessa hän on vaikuttanut aktiivisesti eri yhteis kunnallisissa verkostoissa. ”En jaksa kovin pitkään keskustelua pinnallisista asioita. Alan helposti pu hua yhteiskunnallisista asioista, min ne menenkin, ja voin olla vähän ras kasta seuraa sen takia”, hän sanoo ja hymähtää. ”On hyvä, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Se luo toivoa muutoksesta, ja tulee varmempi olo. Välillä katson myös somevideoi ta, joissa ihmiset pelastavat eläimiä ja Rojin Birzoi • Ikä: 29 • Ammatti: sairaanhoitaja • Luottamustoimet: Rauhanpuolustajien johtokunnan jäsen, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n hallituksen jäsen, Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäsen, UN Womenin Generation Equality -nuortenryhmän jäsen, mukana nuorten vaikuttajien Tottelemattomuusakatemia-verkostossa. Juontaa omaa yhteiskunnallista podcastiaan. • Harrastukset: Lenkkeily kahden koiran kanssa, ajan viettäminen läheisten kanssa, urheilu.
TOTUUSKOMISSION KAIPUU J OULUKUUN 18. PÄIVÄ vuonna 1878 Georgian Gorissa, Venäjän keisari kunnassa, syntyi Josif Vissarionovitš Džugašvili, henkilö, joka myöhemmin tunnet tiin nimellä Stalin, ”teräsmies”. Hän hallitsisi maata, joka tunnettiin nimellä Neuvostoliitto. Peräti 126 vuotta Džugašvilin syntymän ja huikeat 51 vuotta hänen kuolemansa jälkeen Voimalehden numerossa 4/2004 Julle Tuuliaisen aiheena oli Stalinin valheiden ja väkivallan heijastumat. Stalinia Suomessa ihailleet ihmiset eivät ol leet kyenneet näkemään Neuvostoliiton hirmui sia puolia, kuten vankileirejä, ihmisoikeuksien totaalista puuttumista ja valtarakenteiden kor ruptiota. OTSIKON STALLAREITA & DIINAREITA alla Tuuliainen kirjoitti: ”Vii me aikoina on heitetty ilmaan ajatuksia siitä, että 1970luvun suoma laisille stallareille pitäisi asettaa jonkinlainen totuuskomissio, jotta nämä voisivat tunnustaa silloiset syntinsä. Niin mitkä synnit? Olihan se väsyttävää, kun jokaisessa kapakan loosissa istui aina vähintään yksi kaikkitietävä selittämässä, että Neuvostoliitto on työläisten para tiisi ja että jokainen siinä maassa käynyt, joka yritti valottaa totuutta, oli pelkkä fasistien äänitorvi.” Tuuliainen ei kuitenkaan jämähtänyt tähän syntien ruotimiseen, vaan piti juttunsa loistavasti balanssissa: ”Samaan aikaan 1970 luvun lopulla vaikutti pääkaupunkiseudulla omituinen diinariaalto. Monopoliasemassa oleva nuortenlehti innosti kakaroita diggailemaan 1950luvun jenkkimusaa ja pukeutumaan samalla tavalla kuin rapa kon takana pukeuduttiin pari vuosikymmentä aiemmin.” Elokuvatähti James Deanin nimestä väännetty sana diinari ei enää viitannutkaan vain viattomaan purkan jauhamiseen iskelmien tah tiin. ”Hyvin pian siihen alkoi liittyä uusfasistisia piirteitä. Diinareiksi kutsuttujen mielestä kaikki erilaiset, kuten hipit, punkkarit, erirotui set, prostituoidut, homot, pultsarit, pilvenpolttajat ja kommarit, pi ti karkottaa maasta alituisen väkivallan uhalla. Ja väkivaltaa riitti. Lukemattomia vähemmistöjen edustajia pahoinpideltiin sairaalakun toon, joitakin otettiin hengiltä. – – Sotaveteraaneja nämä olivat ihai levinaan, mutta kävivät kuitenkin hakkaamassa pultsareita Pasilan metsien hökkeleissä.” Lopulta diinarimeno kuihtui, mutta muutamat juuri tästä poppoos ta ryhtyivät rasistiskineiksi eli uusnatseiksi. BUSSINKULJETTAJA , kansainvälinen seikkailija ja lukuisia pornoleh tiä innokkaasti avustanut kirjoittaja Julle Tuuliainen kuoli nopean sai rauden murtamana vuonna 2017. Moni Tuuliaisen tunteneista miettii usein, mitä mieltä hän olisi nykypolitiikasta, jossa tunne muuttuu to tuudeksi ja poliittiseen valtaan pääsee nousemaan raivoa lietsomalla. Aikoinaan Tuuliainen osasi katsoa asioiden eri puolia, eikä häntä voi nut hämätä whataboutismilla eli siirtämällä keskustelua yhdestä vää ryydestä toiseen: ”Ehdotan, että jos totuuskomissiota tarjotaan 1970luvun ääri vasemmistolle, sinne kutsutaan syntejään tunnustamaan myös sa man aikakauden äärioikeisto. Siis nämä diinarit.” TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Julle Tuuliainen työnsä ääressä. Vo im an ark isto tekevät toisilleen hyvää.” Siten voi pi tää toivoa yllä. Ei itsesensuuria Suomessa monet feministit vaikene vat poliittisesta islamista muun muas sa siksi, että liberaaleissa piireissä pe lätään, että rasistit käyttävät kritiikkiä hyväkseen. Se ei palvele naisten etua. ”Meidän pitää ottaa valta itsel lemme. Vaikka me emme itse puhu maahanmuuttajanaisten ongelmista, äärioikeisto puhuu, ja heidän näkökul mansa on erilainen. He hyötyvät siitä, että ongelmia kaunistellaan”, Birzoi sanoo ja jatkaa samaan hengenvetoon: ”Totta kai aihe on vaikea, koska en ha lua lisätä vihaa omiani kohtaan. Mutta ihmis oikeudet kuuluvat kaikille, myös maahanmuuttajataustaisille tytöille ja naisille.” Näennäinen suvaitsevaisuus voi sekin kääntyä hiljentämisyrityksek si. Julkisessa keskustelussa on sään nöllisesti tilanteita, joissa maahan muuttaja nainen on kritisoinut vaikkapa hijabin käyttöä, jolloin joku niin sanottu kantasuomalainen tulee sanomaan, että huivin käyttäminen on naisten oma valinta. ”Tämä näkökulma ei kuitenkaan koske kaikkia musliminaisia. Vaikka joillakin se voi olla oma valinta, on tärkeää pystyä keskustelemaan heis tä, joiden itsemääräämisoikeus ei to teudu. Meidän tulee kuunnella heitä ja antaa heille tilaa. Jos jatkuvasti ohi tamme kokemukset, joita he eivät ole itse valinneet, annamme vääristyneen kuvan asioista ja vähättelemme tois ten kokemuksia.” Hän on pannut merkille, että joskus myös jotkut islamiin kääntyneet val koiset kantasuomalaiset naiset saat tavat päätyä vähättelemään maahan muuttajataustaisten kokemuksia. ”On epäreilua, että ihminen, joka on itse päättänyt aikuisena kääntyä muslimiksi ja voinut ottaa islamista hyviä asioita, tulee kertomaan minul le, miten ajatella. Islam on vähän eri tavalla vaikuttanut hänen elämäänsä. On eri asia itse kääntyä tiettyyn uskon toon kuin syntyä siihen.” Myös viranomaisten pitäisi tulla tie toisemmaksi ongelmista. Birzoi tuntee tapauksia, joissa väkivaltaa kohdan neet naiset ovat hakeneet apua, mutta viranomaiset ovat levitelleet käsiään ja sanoneet ”tuo on teidän kulttuu rianne”, eikä tilanteeseen ole puutut tu. Tämä on Birzoista käsittämätöntä. ”Eihän tällaista pitäisi sallia mis sään. Ei väkivalta ole kenenkään kult tuuria.” Sukupuolten tasaarvossa on Suo messakin paljon parannettavaa, mutta silti lainsäädäntö on lähtökohtaisesti naisten puolella ja oikeusvaltioperi aate toimii. Naisilla on täydet kansa laisoikeudet, toisin kuin vanhoillisten uskonoppineiden hallitsemissa Lähi idän maissa, hän vertaa. ”Iranissa laki on aina miehen puolella.” Hän muistuttaa Iranin kansannou susta, joka alkoi viime vuonna, kun 22vuotias kurdinainen Jina ”Mahsa” Amini kuoli maan siveys poliisin pahoin pitelyyn. Häntä syytettiin šarialakiin perustuvan hijabohjeen rikko misesta eli islamilaisen huivin käyt tämisestä väärin. Tapauksen jälkeen nousseissa mielenosoituksissa halli tus on raa’asti murhannut ja vainon nut etenkin naisia. Turkkia ei pidä tukea Vaikka Birzoi aluksi kehui Suomen lainsäädäntöä, hänen ilmeensä synk kenee, kun puhe kääntyy ulkopoli tiikkaan. Naamiot riisuttiin ja sodan kylmät kasvot tulivat näkyviin, kun Suomen ja Ruotsin Natoprosessi alkoi. ”Tätä ennen Pohjoismaat olivat mielikuvissani korkealla ihmisoikeus asioissa, tiedätkö, täällä ylhäällä.” Hän kohottaa kätensä kohti kattoa ja pu dottaa sen alas. ”Se illuusio meni rik ki. Kurdit myytiin välittömästi.” Hänen mukaansa reaalipolitiik ka jyräsi ihmisoikeudet, kun Suo mi neuvotteli Turkin presidentin Recep Tayyip Erdo?anin kanssa Na tojäsenyydestä samalla kun Turk ki teki ilmaiskuja Syyrian ja Irakin kurdialueelle. Natoovi aukesi, min kä myötä kurdijärjestöt ovat huoles tuneet Suomen tekemistä myönny tyksistä kuten mekanismista, joka tiivistää viranomaisyhteistyötä mai den turvallisuusviranomaisten vä lillä. Järjestöt pelkäävät, että kurde ja luovutetaan Turkkiin. Yhteistyö on Birzoista huono asia, sillä Euroopan ihmis oikeustuomioistuin on toistuvas ti tuominnut Turkin ihmisoikeusrikko muksista. ”Herää kysymys, miksi Erdo?anin ihmisoikeusrikoksia sivuutetaan. Miksi eri valtionjohtajien kohte lussa on eroavaisuuksia? Tämä on kaksinais moralismia ja ristiriidassa Pohjois maiden ihmisoikeusperiaattei den kanssa.” Birzoi vetää henkeä. Kun ongelmat on tunnistettu, onko näköpiirissä rat kaisuehdotuksia? On. Ulkopolitiikassa: ”Ensimmäise nä pitäisi lopettaa kurdien pommitta minen. Sitten voi miettiä ratkaisuja.” Suomen sisäpolitiikassa: kaltoin kohtelua kokeneille naisille pitää tar jota yhteiskunnan tukea. Näin naiset pystyvät ottamaan avioeron väkival taisesta puolisostaan tai haastamaan raiskaajan oikeuteen. ”Lisäksi yhteiskunnan resursseja pitää käyttää siihen, että pojat oppi vat kunnioittamaan naisten itsemää räämisoikeutta”, Birzoi sanoo. Silloin tytöt saavat elää vapaana, kuten hän. Rauhanpuolustajat, jonka johtokuntaan Rojin Birzoi kuuluu, on Voima Kustannuksen osakas. ”Jos me emme itse puhu maahan muuttajanaisten ongelmista, ääri oikeisto puhuu.”
12 • 5 / 2023 Kuka saa myydä sateenkaarella? TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Pride ei myy jäätelöä, eikä sateenkaari ole silkkaa hattaraa. Toisinaan tämä unohtuu, ja välillä ihmisoikeuksilla markkinoiminen on niin sanottua pinkkipesua. S UKUPUOLI ja seksuaa livähemmistöjä tukevan viestin liittäminen brän diin ilman, että avarakat seisuus oikeasti kuvaisi mainostajan toimintaa, tunnetaan pinkkipesuna. ”Pinkkipesuun liittyy se, kuka hyö tyy ja kenen kustannuksella”, toteaa tutkijatohtori ja filosofi Julian Honkasalo Helsingin yliopistosta. Tutkijan roolin rinnalla Honkasalo tarkastelee kysymystä itsekin vähemmistöön kuu luvana transmaskuliinina henkilönä. Vaikka pinkkipesu on käsitteenä melko helposti määriteltävissä, on sen tarkka rajaaminen sitäkin vaikeam paa. Honkasalo muistuttaa myös, että kysymystä arvioidaan moraa lin ja etiikan puitteissa, ei juridisesti. Esimerkki tapaukseksi sopii mainos taja, joka ei ole kiinnostunut edistä mään tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta edes omien työntekijöidensä kohdalla, ja sitten ”kerran vuodessa liputetaan, että hyvää Prideä ja laitetaan sateen kaarilogoja somevirtaan”. ”Silloin mai nostajan arvot ovat ristiriidassa vies tin kanssa”, toteaa Honkasalo. Pinkwashing, eli pinkkipesu termi nä syntyi vuonna 2010. Tuolloin akti vistit Yhdysvalloissa kiinnittivät huo miota Israelin sateenkaaririkkaaseen markkinointiin. ”Esimerkiksi profes sori Jasbir Puar on puhunut tästä pal jon Israelin ja Palestiinan kontekstissa. Tel Aviv Pridestä lähti liikkeelle ajatus siitä, että pestään vastuu verenvuoda tuksesta Palestiinassa ja myydään Tel Avivia homoystävällisenä lomakohtee na. Silloin heräsi keskustelu siitä, ke nen vastuulla on reagoida tähän.” Kysyttiin siis, onko rehellistä juhlia yksien ihmisoikeuksien toteutumista samalla, kun aktiivisesti tallaa toisten oikeuksia. Sittemmin valtioiden lisäksi on siirrytty tarkastelemaan myös yri tysten ja muiden organisaatioiden sa teenkaarenkirjavaa markkinointia. Puolueet ja valtionkirkko kritiikin kohteena Toukokuussa kohistiin, kun Helsin gin Pridekulkuetta järjestävä Helsin ki Pride yhteisö päätti pistää yhteis työnsä kokoomuksen ja keskustan kanssa tauolle. Perusteluna oli se, että puoluei den kansanedustajista monet äänestivät eduskunnassa translaki esitystä vastaan. Kyse oli lukuisten Prideyhteisöön kuuluvien perusta vanlaatuisista oikeuksista, mutta ko koomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin linjasi, että kyseessä oli ”poliittinen päätös, eikä asiallinen päätös”. Orpon arvio Helsinki Priden toi minnasta ei välttämättä osunut koh dilleen. Ottaen huomioon Helsinki Pri den toiminnan tavoitteet ja perustan, voi päätöstä yhteistyön lopettamisesta pitää juurikin asiallisena ja sellaisena, joka suojelee yhteisön koossa pysymis tä jatkossakin. Kokoomus itse politisoi päätöksen Orpon johtamien hankalien hallitusneuvottelujen keskellä. Sateenkaarilla mainostettaessa oli si hyvä pitää mielessä muutamia olen naisia seikkoja, jotka erottavat ne monista muista markkinoinnin työ kaluista. Seksuaali ja sukupuolivä hemmistöjen oikeuksien toteutumi nen ei ole ollut, eikä ole vieläkään itsestään selvyys, ja niiden eteen on tehty ja tehdään jatkossakin paljon töitä. Epäasiallinen kohtelu ja suora nainen sorto ovat konkretiaa monelle yhteisöön kuuluvalle. Kenties Helsinki Pridessä nimenomaan ymmärrettiin, että ei olla myymässä jäätelöä, vaan yhteisesti tuotettua vallankumousta. Kokoomuksessa ja keskustassa ei puo lestaan ehkä täysin ymmärretty, min kä osana on haluttu olla. ”Tässä tapauksessa on kiinnostavaa se, että siinä vedettiin rajoja. Joskus se tekee ihan hyvää”, Honkasalo toteaa. ”Prideyhteisöllä on vastuu olla tark kana, ja heitä pitää myös vastuuttaa.” Mikäli pitkän ja yhä jatkuvan kamp pailun symboleja myydään huolimat tomasti yhteistyökumppanien käyt töön, on se samalla viesti heille, joiden selkänahasta niiden symbolinen arvo on revitty. Tämä on sekä myyjän että ostajan hyvä pitää kirkkaana mieles sä. Lopulta kyse on kuitenkin aina ta sapainottelusta, kompromissien teosta sekä pragmaattisuuden ja periaattei den jännitteestä. Yhtä aikaa puolesta ja vastaan Pinkkipesemiseen – kuten kaikkeen – liittyy myös asteeroja. On toimijoita, jotka eivät varsinaisesti tee kummois takaan työtä juhlittujen tavoitteiden edistämiseksi, mutta eivät suoranaista haittaakaan, ja jotka sitten hieman ke vyin perustein lisäävät sateenkaaren vaikka somekuvastoonsa. Toisaalta on niitä, jotka panostavat näkyvästi sa teenkaariin ja samalla toimivat myös jyrkän vastakkaisesti julistettujen ta voitteiden kanssa. Honkasalo näkee jälkimmäisen isompana ongelmana. ”Pienessä ja sinänsä harmittomassa pinkkipesussa on myös hyviä puolia. Kun sitä on riittävän paljon, se luo yh teenkuuluvuuden ja hyväksynnän tun netta osoittavan ympäristön. Tämä on erityisesti nuorille hirveän tärkeää, et tä hekin ovat osa maailmaa, että täällä olemme ja näymme.” ”Mitä tulee näihin ylikansallisiin suuryrityksiin, niin jos yritys mainos taa sateenkaarilla ja samalla oikeas ti toimii haitallisesti, niin silloin se on isompi paha.” Yhtenä malliesimerkkinä tästä iso jen toimijoiden kaksilla rattailla aja misesta voisi nostaa yhdysvaltalaisen AnheuserBuschpanimon. Keväällä 2023 panimo lähetti transfeminiinille someinfluensseri Dylan Mulvaneylle Bud Light oluttölkkejä, joista yhteen oli painettu Mulvaneyn kuva. Mulva neyn jaettua kuvan tölkistä, niin sa notulla äijäimagolla myydyn Bud Lightin ydinkohderyhmässä riehaan nuttiin ja julistettiin boikottikampan joita. Samalla loukkaantuneilta, ja oikeastaan kaikilta muiltakin, jäi huo maamatta, mitä AnheuserBusch te ki toisaalla. Mulvaneyn ympärillä rie hunutta skandaalia edeltävän vuoden aikana panimo oli lahjoittanut lähes 230 000 dollaria jyrkästi seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen vastaista lin jaa ajaville poliitikoille. Eikä Budweiserin toiminta ole eri tyisen poikkeuksellista. Niin NBC Universalin kuin Deloitten kaltaiset viihdejätit ja tilintarkastusyhtiötkin juhlivat Pridekuukautta näyttäväs ti ja samalla lapioivat satojatuhansia ja miljoonia lahjoituksina poliitikoil le, jotka aktiivisesti kamppailevat sek suaali ja sukupuolivähemmistöjen oi keuksien toteutumista vastaan. Yhtiöt eivät välttämättä tue näitä poliitikko ja juuri siksi, että he vastustavat vä hemmistöjen oikeuksien toteutumis ta, mutta toisaalta moinen ei yhtiöitä myöskään häiritse. Suomessakin monet kokevat on gelmaksi sen, että esimerkiksi polii sit ovat marssineet Pridekulkueessa omana blokkinaan ja samalla panneet täytäntöön seksuaali ja sukupuoli vähemmistöihin kuuluvien karkotuk sia maihin, jossa näiden vähemmistö jen kohtelu on karua tai asettaa heidät suoraan alttiiksi kuolemantuomiol le. Samoin kirkon näkyminen juhlissa on ristiriitaista, kun kirkon piirissä on runsain mitoin jyrkän sateenkaarivas taista porukkaa. Mutta kuten sanottua: rajanveto on vaikeaa, rajat häilyviä ja hyötyjen sekä haittojen arvioiminen tasapainottelua, toisinaan jopa trapet sitaiteilua. Ajat ja liike muuttuvat ”Pride oli 1960luvulla Nykissä tietyn lainen. Ja 1990luvulla trans ja queer liike oli HIVaktivismin myötä radi kaali. Sen jälkeen on saavutettu joitain merkittäviä oikeuksia osalle ihmisistä, ja nyt niitä taas ollaan menettämässä.” Honkasalo viittaa voimistuviin konser vatiivisiin ja äärioikeistolaisiin arvoi hin, jotka heijastuvat myös vähemmis töjen oikeuksiin. ”Liike on muuttunut ja sen tehtävästä käydään jatkuvaa arvokamppailua.” Muuttuvassa maailmassa myös kamppailun keinot elävät ajassa. Hon kasalon mukaan sovinnaisen ja mai nosvetoisen toiminnan rinnalla voisi olla enemmän tilaa erilaisille äänille. Esimerkiksi radikaalin pinkkimustan blokin hiljaiseksi jääminen harmittaa. Radikaalimpia ääniä vaatiessa on kui tenkin tärkeää muistaa kokonaisuus. ”Prideliikkeellä on tavoitteena saa da iso porukka liikkeelle. Jos siellä marssisivat vain ne radikaaleimmat, niin sitten porukka olisi pieni ja pai kalle tulisivat natsit kaasuttamaan. Isompi porukka tuo valtaa, mutta val lan myötä tulee myös vastuu. Olennai nen kysymys onkin se, mikä on Priden tarkoitus. Onko se kulkue, karnevaali vai poliittinen marssi?” ”Kuka hyötyy ja kenen kustannuksella?”
SMART WASHING, SOFT CARING Pinkwash Onko brändissäsi pinttymiä joista haluat eroon? piilottaa ne. Puhdasta jo pienillä panostuksilla. Ei sitoutumispakkoa! Pinkwash L G B T Q I + Kuka saa myydä sateenkaarella? To im itu ks ell ist a ain eis to a.
14 • 5 / 2023 Vitun kivulias vaiva Vulvan kiputiloja ryhdyttiin tutkimaan toden teolla vasta 2000luvulla, vaikka oireet havaittiin ensimmäisen kerran jo vuosisatoja sitten. ”E N PYST YNY T edes koskemaan aluetta ilman että huusin ki vusta, enkä pys tynyt käymään viiteen päivään kusella, kun sattui niin helvetisti. Tuntui siltä kuin koko ala pää olisi palanut”, kuvailee Mikaela Välipakka ensimmäisiä vulvodynian oireitaan. ”En pystynyt tunkemaan edes yhtä sormea sisälle ilman, että se tuntu puukoniskulta.” Vulvodynia on kroonistunut kipu tila ulkosynnyttimien alueella. Sen ta vallisin muoto on erityisesti nuorilla esiintyvä vestibulodynia, joka viittaa kipuun emättimen eteisessä ja suu aukolla. Vulvodynian syitä ei tiedetä, mutta taustalla voivat olla esimerkik si toistuneet hiivatulehdukset tai trau ma, ja tietyissä määrin se voi olla jopa perinnöllistä. Arviolta 10–15 prosen tilla naisista on vulvodynian oireita jossakin vaiheessa elämäänsä, mutta oire yhtymä on laajalti alidiagnosoitu. Välipakka uskoo kipujensa aiheu tuneen hoitovirheestä. Vuonna 2015 hänelle määrättiin penslausta eli lääke voiteen käyttöä kondyloomien hoitoon. Kahden tehottoman hoidon jälkeen lääkettä vaihdettiin, ja sama na päivänä penslauksen jälkeen alkoi kipu. ”Alkoi sattua ihan sikana. Ajatte lin aluksi, että kipu menee ohi, mutta olin supertuskissani ja menin lopulta päivystykseen”, Välipakka kertoo. Päi vystyksessä ei kuitenkaan osattu aut taa, eikä miltei missään muuallakaan. Hän kertoo käyneensä peräti kuudel la gynekologilla yksityisessä tervey denhuollossa. Vasta seitsemännellä yrityksellä ja kolmen kuukauden kär simyksen jälkeen häneltä testattiin opiskelijoiden terveydenhuollossa ki pupisteet ja diagnosoitiin vulvodynia. Vulvodynia todetaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta, eikä taustalla ole tunnettua sairautta, tulehdusta tai poikkeavia muutoksia ulkosynnyttimien alueella. Tutkimus suoritetaan kostealla vanupuikolla, jol la käydään läpi mahdolliset kipukoh dat vulvan alueella. Vestibulodyniassa potilaalle ilmenee kipuja kosketukses ta. Neuropaattisessa vulvodyniassa ki pu on jatkuvaa, eikä selviä kipupistei tä voida havaita. Oireita esiintyy usein esimerkiksi yhdynnän, tamponin asettamisen tai gynekologisten tutkimusten aikana, mutta kipu voi olla läsnä arjessakin. Särkyä voi aiheutua pyöräilemises tä tai silkasta istumisesta, ja toisinaan se säteilee vulvan alueelta muualle kin kehoon, kuten ristiselkään tai rei siin. ”Jotkut ovat jopa joutuneet pit kille sairauslomille istumatöiltään”, vulvodynia potilaiden parissa työsken ”Piti puoli vuotta käydä käsittelemässä masennusta. Ei tajuttu, että mua ahdistaa, koska mua sattuu.” TEKSTI IINES TOIVONEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
televä kätilö ja seksuaaliterapeutti Niini Leppänen huomauttaa. Hän kertoo, että vestibulodynia jae taan primaariseen ja sekundaariseen. Primaarisessa muodossa oireet alka vat jo varhain, eikä sairauden syy tä tiedetä. Sekundaarisessa muodos sa syynä voi olla esimerkiksi toistuvat emättimen alueen tulehdukset, ja oi reet voivat alkaa yhtäkkiä, kuten Väli pakalle kävi. Tehottomia hoitoja Saatuaan diagnoosin Välipakka pääsi lantionpohjan lihaksiin erikoistuneel le fysioterapeutille. Siellä häntä ohjeis tettiin muun muassa ruokavaliossa ja muissa elämäntapamuutoksissa, kuten pyykinpesussa. Esimerkiksi alusvaat teita pestessä ei tulisi käyttää hajustet tuja pesuaineita, ja alapää suositellaan pestävän korkeintaan kerran päivässä lämpimällä vedellä. Lisäksi kipua py rittiin hoitamaan vahvistamalla ja ve nyttämällä uinuneessa tilassa olleita lantionpohjanlihaksia muun muassa dilataattoreilla, erikokoisilla emätti men venytyspuikoilla. Hoitokeinot ei vät kuitenkaan tehonneet. Sen lisäksi ongelmia tuotti gynekologin ja fysio terapeutin välisen kommunikaation puute. Välipakka kertoo heidän anta neen ristiriitaisia ohjeita. Ideaalitilanteessa vulvodynian hoi to tapahtuu moniammatillisen hoito tiimin, eli fysioterapeutin, gynekologin ja seksuaaliterapeutin tai neuvojan kanssa. Myös Välipakalle ja hänen kumppanilleen tarjottiin seksuaali neuvontaa, mutta Välipakan mukaan potilaan tilannetta ei otettu hoidossa riittävästi huomioon: ”Siellä keskustel tiin kommunikaatiosta, mutta meillä ei ollut sen kanssa ongelmia. Ongelmana oli se, että sattuu, eikä siihen auttanut keskustelu.” Hänelle ei tarjottu yksilöl listä seksuaalineuvontaa. Seksuaaliterapeutti Leppänen ker too seksuaaliterapian olevan osa hoito ja, koska kipu voi aiheuttaa myös hen kisiä oireita, kuten ahdistusta. Hänen mukaansa terapiassa keskustellaan muun muassa potilaan seksuaalihisto riasta ja hoidetaan monipuolisesti ah distusta ja stressiä. Seksuaaliterapian ja fysioterapian lisäksi gynekologilla saatetaan kokeilla erilaisia hoitoja, ku ten penslausta tai pistoksia. Viimeinen ratkaisu on kirurginen leikkaus. Kipu ahdisti Välipakkaa, ja se vai kutti huomattavasti hänen kehon kuvaansa ja seksuaalisuuteensa. ”Mulla on aina ollut kehon kanssa ongelmia, ja vulvodynia pahensi sitä huomattavasti. Tuntui että oma sek suaalisuus on viety pois. En pystynyt alkuun katsomaan itseäni peilistä tai koskemaan ollenkaan. Oma kroppa äl lötti tosi paljon”, hän pohtii. Tuloksettomien hoitojen jälkeen gy nekologi ehdotti Välipakalle kipupoli klinikkaa, mutta terveydenhuollosta ei tehty lähetettä poliklinikalle Välipakan silloisen masennuksen takia: ”Piti puoli vuotta käydä sairaanhoitajan ja psyko login luona käsittelemässä masennus ta. Ei tajuttu, että mua ahdistaa, kos ka mua sattuu.” Hän kertoo myös, ettei hoidossa pureuduttu vulvodyniaan tai kipuihin, vaan siellä puhuttiin muista arkielämään liittyvistä asioista. Vasta puoli vuotta myöhemmin hän pääsi poliklinikalle, jossa aloitettiin lääkehoito Lyricalla, jota käytetään ta vallisesti esimerkiksi neuropaattisten kipujen hoitoon sekä ahdistuneisuus häiriöön. ”Siellä mut otettiin tosis saan. Lyrica aloitettiin pienellä annos tuksella. Kun se ei tehonnut, annosta nostettiin maksimiin, mikä alkoi aut taa huomattavasti.” Mikaela Välipak ka oli kärsinyt kivuista yli neljä vuotta ennen kuin hänelle löydettiin toimiva hoitokeino. Erilaisia keinoja nautintoon Vulvodyniaa ei ole juurikaan tutkittu, joten diagnoosin tai oikeiden hoitojen saaminen voi olla vaikeaa. Potilaat ovat saattaneet joutua odottamaan diagnoosia jopa kymmeniä vuosia, koska vulvodynia ei ole ulkoisesti ha vaittavissa muutoin kuin pienenä punoituksena. ”Vulvodynian tutkimus on nyt vasta vilkastunut”, Leppänen huomauttaa. Hänen mukaansa vulvodynian oirei den kaltaisia vulvan kiputiloja on huo mattu ensimmäisiä kertoja jo 1800lu vulla. Leppänen kertoo, että oireet tunnistettiin uudelleen 1970luvulla, mutta tutkimuksia on tehty enemmän vasta tämän vuosituhannen aikana. ”Kaiut patriarkaalisesta menneisyy destä kantautuvat vielä nykypäivään. Se aiheuttaa turhautumista ja katke ruutta potilailla: että jos miehellä oli si tämmöinen ongelma, niin kilpaa tut kittaisiin ja yritettäisiin löytää jotain”, Leppänen lisää. Saman ongelman nä kee Välipakka: ”Oon tosi vihainen siitä, että Suo messa ei edelleenkään saa tarpeeksi apua naisten vaivoihin.” Nykyisin Välipakka ottaa lääket tä pienemmällä annostuksella, ja ki vut ovat vähentyneet huomattavasti. ”Seksi ei ole enää niin kivuliasta, mut ta spontaani seksi ei silti onnistu.” Jäl kikäteen hän on löytänyt kokemuksis taan positiivisiakin puolia. ”Se laajensi käsitystäni seksuaalisuudesta todella paljon, kun yhteiskunnassa seksi on tosi yhdyntäkeskeistä. Olin enemmän läsnä, kun piti keksiä erilaisia keinoja nauttia.” Leppänen haluaa muistuttaa, että vulvodyniasta on mahdollista myös parantua: ”Jos on saanut vulvodynia diagnoosin, on hyvä muistaa, että pa ranemisia tapahtuu, eikä se ole vält tämättä loppuelämän krooninen kiputila.” ”Oon tosi vihainen siitä, että Suomessa ei edelleenkään saa tarpeeksi apua naisten vaivoihin.” KESÄN NÄYTTELYT 2023 Suur-Savon museo 2.5.2023–9.3.2024 TIEDON JA TAIDON TEMPPELIT Oppiaineiden ja Mikkelin koulujen historiaa Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Avoinna 2.5.–31.8. ti–la 10–17 Maaherrankatu 18–20 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs Puh. 040 129 5090 museot@sivistys.mikkeli.fi www.mikkeli.fi/museot MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Mikkelin taidemuseo 10.6.–24.9.2023 MIKKELIN 13. KUVITUSTRIENNALE Maaherrankatu 18–20 50130 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs Avoinna ti–su 10–17, ma suljettu Kuva: Suur-Savon museo
Huh huh, kylläpä on kesä alkanut kosteasti ja kuumasti, rakkaat Voiman lukijat! Onpa tullut hikoiltua muuallakin kuin vain tämän lehden parissa… Seksinumeron kunniaksi tarjosimme Instagram-seuraajillemme mahdollisuuden kysyä kinkkisiä kysymyksiä makuuhuonepuuhista. Ja voi pupuset, hyviä kysymyksiä tuli enemmän kuin palstatilaa riittää! Minä, palstan pitäjä, olen lukijoiden puolesta opetellut ymmärtämään anaali seksiä, kääntynyt seksuaaliterapeutin puoleen ja kilauttanut kaveril lekin. Valaiskoon nämä vastaukset tietänne kesän märissä riennoissa ja tulevan talven takka tulien hehkussa! Lämpimästi teidän, – Seksihelteinen -95 hista. Ja voi pupuset, hyviä kysymyksiä tuli Minä, palstan pitäjä, olen lukijoiden puolesta opetellut ymmärtämään anaali seksiä, kääntynyt seksuaaliterapeutin puoleen ja kilauttanut Valaiskoon nämä vastaukset tietänne kesän märissä riennoissa ja tulevan talven takka tulien Kuinka päästä eroon seksin orgasmikeskeisyydestä? Tarvitseeko siitä päästä eroon? NIIN! MONEN PÄÄSSÄ on käsikirjoitus siitä, mitä seksin pi täisi olla, ja orgasmin saaminen on usein yksi odotuksista. Auktorisoitu seksuaalineuvoja Larissa Nevalainen tunnis taa orgasmikeskeisen kulttuurin ja epäilee, että se pohjau tuu käsitykseen, että seksi on suoritus, jolla on tietynlainen alku ja päätepiste. Mikä orgasmikeskeisyydessä mättää – eikös se laukeami nen ole kuitenkin mukavaa? ”Mielestäni ei ole mitenkään väärin ajatella, että ha luaa saada orgasmin ja pyrkii tekemään seksissä sellai sia asioita, jotka tuottavat orgasmin. Mutta pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että on olemassa onnistunutta ja epä onnistunutta seksiä, jotka määritellään sen perusteel la, saiko orgasmin vai ei.” ORGASMIKESKEISYYDEN ONGELMA on, että se luo kilpajuoksu asetelman, jossa yritetään saada orgasmi mah dollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Nevalainen ehdottaa kin, että seksi voisi laukeamiseen keskittymisen sijaan olla nautintokeskeistä. Kaikki, mitä nautintokeskeisessä seksis sä tapahtuu, tuntuu kivalta, vaikka ei oletusarvoisesti täh täisi orgasmiin. ”Kun menemme nautintokeskeisempään ajattelutapaan, parhaassa tapauksessa seksi menee sellaiseksi, että että sii nä tutkiskellaan, minkälaisia kaikkia asioita voi tehdä ja mikä tuntuisi kivalta, ilman sellaista ’ei meidän kuulu teh dä näin’ tai ’ei minun kuulu tykätä tästä’ ajattelua. Sieltä voi löytyä kaikkia ihan uusia nautinnon tasoja.” Siirtymä kohti nautintokeskeisyyttä vaatii nimenomaan ajattelutavan muutosta. Kun kysyn Nevalaiselta neuvoa muutokseen, hän antaa yhden vinkin: älä vedä yhtäläisyys merkkejä nautinnon ja orgasmin välille. Orgasmin poisjää minen ei tarkoita, etteikö olisi nauttinut. On myös voinut nauttia orgasmista, mutta ei niinkään muista seksin het kistä. ORGASMIKESKEISYYDEST Ä IRTAANTUMINEN voi myös vähentää turhaa pahaa oloa ja häpeää siitä, jos ei täytäkään kohtuuttomia odotuksia. ”Jos seksissä joutuu ajattelemaan sitä, että ’minun täytyy saada orgasmi, koska muuten toisel le tulee paha mieli ja minä joudun lohduttamaan’, joutuu tekemään ylimääräistä tunnetyötä toisen ihmisen takia. Sa maan aikaan itseä harmittaa, että ei saanut orgasmia. Onpa tosi kiva tilanne!”, Nevalainen huokaa. Toisaalta Nevalaisen mukaan orgasmikeskeisyydestä eroon pääsemistä markkinoidaankin nimenomaan naisil le, joka kertoo kulttuurimme suhteesta naisen tyydyttämi seen ehkä enemmänkin. Nevalainen sanoo, että vallalla on narratiivi siitä, että naisen orgasmi vaatii vaivannäköä, ja siltikään se ei välttämättä tule. Naisen kokemusta voidaan vähätellä ja ongelmaa kierrellä sanomalla, että ”no mutta eihän se nyt niin tärkeä asia ole”. Mutta ehkäpä orgasmikeskeisyydestä luopuminen voi si olla omiaan myös tekemään laukeamisesta helpompaa? Jos laukeamista ei yritä pakottaa, ehkä se rentoutuneem massa tilassa voikin tapahtua vaivattomammin. Laukeatpa tai et, Voima toivottaa nautinnollisia, kaikin puolin mielui sia hetkiä! Miksi bluesrock panettaa? TÄMÄN PALSTAN PITÄJÄLLÄ saattaa toimia hieman erilaiset musiikki genret (biisivinkkeinä lukijoillekin Beyoncén Virgo’s Groove, Björkin The Dull Flame of Desire ja Milla Rumin Lilith), joten tästä erilaisesta kokemusmaailm asta käsin on kyseenalaista lähteä arvailemaan ilman tutkimustietoa. Siispä käännyin musiikintutkija Riikka Hiltusen puoleen. Hän kuvailee musiikin vaikutuksia kehossa: ”On havaittu, että musiikki vaikuttaa samoihin aivojen mielihyväkeskuk siin kuin sek si. Musiikin kuuntelu lisää aivojen välittäjäaineiden tuotantoa ja vä hentää stressiä, mikä todellakin voi johtaa kiihottumiseen.” Hiltunen tietää, miksi joillakin toimii Eric Clapton ja joillakin Spice Girls: ”Se, millainen musiikki kenelläkin toimii seksuaalisen halun lisääjänä, liittyy yksilölliseen musiikkimakuun , muistikuviin ja assosiaatioihin. Musiikillisestikin bluesissa voi toki olla jollain ta valla seksiin viittaavia elementtejä, onhan se sellaista laiskaa venyt telyä ja rytmikästä jyystöä…” Ehkä bluerockista kostuvalla lukijalla oli mukava seksuaa linen kanssakäyminen teltassa festareilla bluesrockin soidessa taustalla, muusikon juliste huoneen seinällä herkässä teiniiässä tai rakastaja, joka tykkäsi panna tiettyä musaa soimaan rakkauden hetkinä? Onko olemassa luokittelua rakkausseksuaali, romantikko seksuaali tai sielunyhteysseksuaali? VEIKKAAN, ETTÄ HAKEMASI käsite on demiseksuaalisuus! Seta ry määrittelee verkkosivuillaan demiseksuaalisuuden olevan sitä, että henkilö tuntee seksuaalista vetoa vasta, kun toiseen on luotu vahva side. Mahtaisiko tämä olla se, jota haet? Voit lukea demiseksuaalisuudesta kokonaisen ar tikkelin tästä numerosta. Käännähän sivulle 39. Seksuaalisuutensa saa myös kukin itse määritellä, joten jos koet omaksesi rakkausseksuaali, romantikkoseksuaali tai sielun yhteysseksuaali termin, tai vaikka kaikki, käytä ihmeessä niitä – ja toden näköisesti tulet ymmärretyksi tar vitsematta selittää enempää. le, joka kertoo kulttuurimme suhteesta naisen tyydyttämi seen ehkä enemmänkin. Nevalainen sanoo, että vallalla on narratiivi siitä, että naisen orgasmi vaatii vaivannäköä, ja uis panee?
Olen kiinnostunut avoimesta suhteesta, mutta pelkään menettäväni toisen. Miten suhteen avaamista uskaltaisi kokeilla? SOITIN SEKSUAALITERAPEUTILLE ja sosiaalipsykologian väitöskirja tutkijalle, Nita Taivalojalle. Voi lukijat, keskuste lustamme olisi saanut kirjoitettua pitkän artikkelin! Aivan aluksi Taivaloja toteaa, että pelko on todella inhimil linen ja ymmärrettävä. Kysyjä ei ole yksin pohdintansa kans sa – ilmiö näkyy sekä tutkimuksissa että Taivalojan terapia vastaanotolla. AIHETTA EI VOI KÄSITELLÄ ilman turvallisuuden tunteesta puhumista. ”Monelle perusturvallisuuden tunne rakentuu tietoisuudesta, että lähellä meitä on joku, tyypillisesti puoli so tai kumppani, johon voi tukeutua, jonka kanssa voi jakaa elämän arkisia asioita ja huippuhetkiä ja jonka kanssa saa ko kemuksen siitä, että ei ole yksin. Suhteen avaamisen äärellä oleminen saattaa yhtäkkiä horjuttaa sitä kokemusta”, Taiva loja avaa. Turvattomuuden tunteen aktivoituminen voi nivoutua pel koon torjutuksi ja hylätyksi tulemisesta tai kokemukseen riit tämättömyydestä. Nämä pelot voivat näyttäytyä voimakkai na hädän tunteina. Hätä voi ilmetä pakokauhuna, vihana tai vetäytymisenä. No mitäs ihmettä niiden vaikeiden tunteiden kanssa sitten pitäisi tehdä? Taivaloja painottaa, että on todella tär keää py sähtyä pelkojen äärelle eikä missään tapauksessa pidä ohittaa tai tukahduttaa niitä. Pelkojen kohtaaminen ja voittaminen edellyttää niiden tunnistamista ja nimeämistä. Jos parilla on yhteinen tahto suhteen avaamiseen, silloin kin omien tunteiden tunnustelu, niiden syntymekanismien ymmärtäminen ja kumppanin kanssa keskustelu ovat avain asemassa. Mitä kaipaa omalta suhteeltaan ja sen avaamiselta? Millaisia rajoja kaipaa suhteisiin, mitä oma turvallisuuden tunne voi sietää? Myös mielikuvaharjoitteista voi olla hyötyä. Mitä tuntuu kuvitella, että kumppani on treffeillä tai harras taisi seksiä toisen ihmisen kanssa? Mistä asioista haluaa sopia kumppanin kanssa? EHKÄPÄ NÄILLÄ PIENILLÄ eväillä kysyjä voi päästä askeleen eteenpäin omassa pohdinnassaan. Vielä loppuun haluan kui tenkin nostaa yhden Taivalojan esiin tuoman näkökulman, joka voi auttaa oivaltamaan uusia asioita: Avoimien suhteiden yhteydessä puhutaan usein musta sukkaisuudesta. Hän huomauttaa, että monisuhteisuutta kä sittelevässä kirjallisuudessa ja tutkimuksessa on painotet tu, että inhimillisyydestään huolimatta mustasukkaisuus ei välttämättä ole vain yksilöpsykologinen asia. Etenkin sen, mitä kokee voivansa sallia kumppanilleen, voi nähdä myös yhteis kunnan tuottamana sosiaalisena konstruktiona. Patriar kaatti ja omistamista ihannoiva kapitalismi saattavat ulottaa omistus halun materian lisäksi myös ihmissuhteisiin. ”Esimerkiksi Jessica Fernin Polysecureteoksessa todetaan, miten monille voi olla vaikea muuttaa ajatusmallia ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle se ainoa’ ajatukseen, että ’minä olen sinun kanssasi, koska sinä olet minulle erityi nen ja ainutlaatuinen, mutta sinä et välttämättä ole minulle ainoa’”, Taivaloja tulkitsee. ”Jos [siellä mustasukkaisuuden] taustalla vaikuttaa voima kas kokemus siitä, että ’minun kumppanini kuuluu minulle, ja hänen toimintansa kontrolloimisen kautta minä luon itselleni turvallisuutta’, voi olla hyvä palata edellä mainittujen pelko jen äärelle ja pohtia, miten niitä voisi työstää.” Kotiläksyksi suosittelemme kiintymyssuhdeteoriaan tutus tumista, Polysecuren lukemista ja Mielenterveystalon Huolien todennäköisyys harjoituksen pyörittelyä! Tuleeko anaaliseksistä virtsatietulehdus? TODELLAKIN VOI TULLA , jos hygieniasta ei huolehdi! Ja kan nattaa huolehtia, koska virtsatietulehdus on rasittava tauti, jonka mieluusti jättäisi välistä. Haittaa panemistakin! Keskityn tässä vastauksessa vulvallisten henkilöiden virtsa tietulehdukseen, koska sellainen vaiva on yleinen. Sek siä harrastavien hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu tie tenkin kaikille mukanaolijoille. Virtsatietulehdus tulee siitä, että virtsarakkoon kulkeu tuu sinne kuulumattomia bakteereita. Jos anaaliyhdynnän jälkeen siirtyy vaginayhdyntään, pitää vaihtaa kondomi tai käydä välillä pesulla. Myös kädellä tai seksilelulla peppuun koskemisen jälkeen täytyy pitää puhdistustauko ennen kon taktia pillun puolelle. Tämän muistamista helpottaa niin sanottu ”Kolmen P:n” muistisääntö, joka muistuttaa rimpsuista pane–pese–pane – tai pylly–pesu–pillu. Kannattaa myös käydä seksin jälkeen kusella, koska virtsa suihku huuhtelee virtsaputkeen päässeitä bakteereja pois sieltä. Voima toivottaa mukavia kolmen peen hetkiä! Montako hiv-tartuntaa miehillä ja naisilla oli Suomessa vuonna 2022? SUOMESSA TODETTIIN 274 hivtartuntaa vuonna 2022. Niistä miehillä todettiin 171 ja naisilla 103. Tartunnat tilas toidaan henkilön juridisen sukupuolimerkin nän mukaan. Siksi muunsukupuoli sten osuutta tartunnan saaneista ei tiedetä. Vuonna 2021 tartuntoja todettiin yhteensä 149. Tällä hetkellä todetut tartunnat ovat nousussa etenkin suonensisäisiä huumeita käyttävien ihmisten keskuudes sa pääkaupunkiseu dulla. Hivpointin mukaan kyseessä on epidemia. Tartunnan saanut henkilö voi hivlääkityksen ansios ta viettää kovin tavallista elämää. Lääkitys on tehokas ja Suomessa hoitotulokset ovat hyviä. Lääkitys pitää yllä vas tustuskykyä ja estää viruksen tarttumisen eteenpäin. Hiv lääkitys siis mahdollistaa myös paljaalla panemisesta naut timisen – jota kannattaa toki harrastaa vasta sitten, kun muut seksitaudit on suljettu pois kaikkien osapuolten käy tyä testeissä. Hivtartunnan ehkäisemiseksi Voiman seksipalsta kan nustaa kondomin käyttöön, puhtaisiin pistovälineisiin huumeita käyttäessä ja seksitautitestauk seen, jos suojaa mattomia hommia on tullut harrastettua tai sellaisista haa veilee. Hivkotitestejä voi tilata verkkokaupoista kätevästi suoraan kotiovelle. TEKSTI PINJA NIKKI KUVAT FREEPIK.COM
K O I V U K U J A B I E N N A A L I 2 2 3 2 2 3 K O I V U K U J A B I E N N A A L I Vapaa pääsy ELÄIMELLISTÄ MENOA IISALMI 30.6.-6.8.2023 Mia Hamari Timo Heino Jenni Tieaho Paavo Paunu Barbara Tieaho Kari Södö Lotta Mattila Hannu Riikonen Kuraattori taiteilija Kaarina Kaikkonen Jussi Aulis Jarmo Vellonen Reetta Gröhn-Soininen iisalmi.?/koivukujabiennaali Veli Granö Paul Gustafsson Tuula Huusko Jan Kaila Jori Tapio Kalliola Alpo Koivumäki Veera Kopsala Aino Laiho & Olga Green Chris Marker Jussi Nykänen Juha Pesonen Erkki Pirtola Veijo Rönkkönen Elis Sinistö Kaarina Staudinger-Loppukaarre K. Tschährä Artur Zmijewski www.rau mantaid emuseo .fi Kuninkaankatu 37, Rauma Hellraisers Crew – Graffiti From Espoo, Finland est. 1990 Tilaa kirja osoitteesta kauppa.voima.fi hintaan 25 € GRAFFITIA ESPOOSTA
www.lailapullinen.fi TO/ PE/ LA/ SU klo 11–17 1.6.–3.9.2023 Laila Pullinen veistospuisto & kotimuseo / Nissbackan kartano, Sotungintie 4, 01200 Vantaa L a ila P u lli n e n ja ”P a k o k o lm a n te e n to d e lli s u u te e n ” (1 9 6 9 ) / K u v a : L a ila P u lli s e n s ä ä ti ö n a rk is to t 14.10.2022 – 17.12.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Mäntän kuvataideviikot Pekilo, Tehtaankatu 21, Mänttä info@kuvataideviikot.fi, +358 (0)44 259 9194 Avoinna 11.6.–31.8. joka päivä 10–18 (myös juhannuksena) XXVII MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT PUUN TAKAA #kuvataideviikot www.kuvataideviikot.fi ITE-TAITEEN ETSINTÄKUULUTUS Uudellamaalla kartoitetaan Nyt ite-taidetta! Vinkkaa tiedossasi olevaa omaperäistä, itseoppinutta taiteentekijää, kohdetta, ilmiötä TAI ILMOITTAUDU ITSE! www.msl.fi/itetaide/ kartoitukset susanna.kankare@msl.fi ITE-Suomi kutsuu kesämatkailijaa www.visitite.fi visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 4.5.2023 8.22 4.5.2023 8.22