Tue työtämme liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla. Ylpeys muuttaa maailmaa HeSeta + Helsinki Pride = Sillä siitä me olemme ylpeimpiä, moninaisesta yhteisöstämme. Yhdessä murramme syrjivät rakenteet ja teemme tilaa sateenkaaren kaikille sävyille. Teemme ympäri vuoden monipuolista sosiaalija nuorisotyötä sekä järjestämme vuoden vaikuttavimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Pride -viikon. 24.–3O.6.2O19
Erittäin suuren valikoiman vanhanaikaiset kirjakaupat Helsingin ytimessä. Lähes 30.000 eri kirjaa ja elokuvaa. Suuret määrät upeita kortteja ja kaunista paperitavaraa. Uutuuksia, ajattomia klassikoita, tietoa, kaunoa, uutta ja vanhaa. Näitä et ole aikoihin löytänyt enää edes kirjastoista. Lähes 3.500 eri suomen kielistä pokkaria, ainutlaatuinen runovalikoima, 4.500 eri DVD ja BluRay elokuvaa selattavaksi. 2.000 neliömetriä vain kirjahyllyjä. Miten ihminen voi jonain päivänä elää ilman näitä rakkaita kirjaolentoja? Meiltä löydät aina suoraan hyllystä mm. kaikki Innon, Aulan, Basamin, Gaudeamuksen, Vastapainon, Tutkijaliiton, SKS:n, Terra Cognitan ja Ursan kirjat. Uutuuksia ja vanhempia, myös monia ajat sitten kustantajilta loppuneita nimikkeitä. Myös englanninkielisten kirjojen valikoima kasvaa koko ajan. Rosebud Kolme seppää, Kolmen sepän patsaalla, Rosebud Citycenter Asematunnelissa, Tiedekirjakaupat Kaisa-talolla ja Tiedekulmassa, Rosebud Mini -lastenkirjakaupat Asematunnelissa, Forumissa ja Kluuvissa, Rosebud Kuopio kauppahallissa. K I R J A K A U P P A Tue työtämme liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla. Ylpeys muuttaa maailmaa HeSeta + Helsinki Pride = Sillä siitä me olemme ylpeimpiä, moninaisesta yhteisöstämme. Yhdessä murramme syrjivät rakenteet ja teemme tilaa sateenkaaren kaikille sävyille. Teemme ympäri vuoden monipuolista sosiaalija nuorisotyötä sekä järjestämme vuoden vaikuttavimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Pride -viikon. 24.–3O.6.2O19
KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Pirkanmaalainen Vegem Oy on jalostanut vege grillailun tänä kesänä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Grillasitpa sitten kaasulla, hiilellä, sähköllä tai puul la, Vegemin vegaaniset ja soijattomat makkarat Chorizo, Bratwurst sekä Snakki, tai uutuustuote Grillikiekko valmistuvat vaivatta ja nopeasti osaksi kesäistä ateriaa. Suomessa valmistetut, kesän mais tuvimmat grilliherkut löydät esimerkiksi hyvin varus telluista S ja Kryhmän kaupoista! Vegem – Saman pöydän äärellä INNOVATIIVINEN ÖLJYPUHDISTAJA KASVOILLE PAHVISESSA ZERO WASTE RASIASSA Allinone vegaani nen Luonkosin öl jypuhdistuskakku puhdistaa (myös meikit), hoitaa ja tasapainottaa ihoa. Epäpuhtauksien määrä vähenee. Ihosta tulee heleä sekä silkkisen peh meä. Iltarutiineista tulee nautinto. Kakut on valmistettu rakkaudella käsin laadukkaista öljyistä, superfoodeista sekä luonnon tehoaineista. Healing on rasvaisen ja se kaihon tuote (HUOM. tehotuote teiniiholle; raikas uni sex tuoksu). Rebirth on suklainen kuivan ja normaa lin ihon kakku. Radiant on erityis ja hajuherkille. Zero waste pakkaukset ovat täysin muovittomat! Osta oma kakkusi eko-liikkeestä tai www.luonkos.fi Valamon luostari Heinävedellä on suosittu kesän vie railukohde. Luos tarin levol linen ilmapiiri ja ympä röivä luonto tarjoavat mahdol lisuuden rau hoit tumiseen kaukana kaikesta kiirees tä. Hengellisen yti mensä ohella Juojärven rantamaisemissa sijaitsevassa luostarissa on tänä kesänä kävijöille tarjolla mm. harvinaisia läntisten pyhien ikoneja sisältävä näyttely, upea uusittu luosta rimuseo sekä konsertteja. Luostarin kesään kuuluvat päivittäiset opastuskierrokset, iltaisin tarjolla oleva va lamolainen teepöytä sekä risteilyt Juojärvelle luostarin satamasta. Luostarin omia viinejä ja liköörejä voi mais tella luostarin ravintolassa. www.valamo.fi VALAMON LUOSTARI Reilua kauppaa, vegaanista, 100% luonnolllista ja jo pa 99% luomua (NATRUE) Ostamalla Farfallan tuotteita rahoitat kätilöiden koulutusta köyhimmässä Afrikassa! Nettikauppamme farfalla.fi FARFALLA – KORKEALAATUISTA LUOMUKOSMETIIKKAA BUSSIKORTILLA LUONTOON KIRJEITÄ JOTKA MULLISTIVAT MAAILMAA Mitä Gandhi sanoo rauhoitellessaan Hit leriä? Entä kuinka Leonardo da Vinci muotoilee työhake muksen? Hektisen aikamme keskel lä käsin kirjoitetut kirjeet pysäyttä vät ja herättävät histo rian eloon. Shaun Usherin kirjaan on koottu yli sata viihdyttävää, inspiroiviaa ja hätkähdyttäviää kirjettä maailman eri kolkista ja eri aikakausilta. Kirja sisältää alkuperäisen, usein käsinkirjoitetun, kirjeen sekä sen suomennok sen – tarvittaessa selityksen ja taustoituksen kera. Yli sata kirjettä, yli sata ihmiskohtaloa! www.like.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netis tä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu AFRICAFE Tiedustelut ja tilaukset: Tampereen kehitysmaakauppa, puh: 03 344 6770, www.kehitysmaakauppa.org Pääkaupunkiseudulta löytyy mitä parhaimpia luonto kohteita. Ja niihin pääsee matkakortilla! Bussikortilla luontoon on asiantunteva luontoopas, joka kertoo sopivista retkikohteista ja luonnosta pääkaupunki seudulla. Kirjakaupoista tai kustantajalta www.karttakauppa.fi Beauty & Aroma Care Africafe, viljelijöiden luomupikakahvi viljelijöiden tehtaasta. Kun työllistyn kotona, en todellakaan tuppaa teidän umpioituun onnelaanne.
5 / 2019 • 7 KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Pirkanmaalainen Vegem Oy on jalostanut vege grillailun tänä kesänä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Grillasitpa sitten kaasulla, hiilellä, sähköllä tai puul la, Vegemin vegaaniset ja soijattomat makkarat Chorizo, Bratwurst sekä Snakki, tai uutuustuote Grillikiekko valmistuvat vaivatta ja nopeasti osaksi kesäistä ateriaa. Suomessa valmistetut, kesän mais tuvimmat grilliherkut löydät esimerkiksi hyvin varus telluista S ja Kryhmän kaupoista! Vegem – Saman pöydän äärellä INNOVATIIVINEN ÖLJYPUHDISTAJA KASVOILLE PAHVISESSA ZERO WASTE RASIASSA Allinone vegaani nen Luonkosin öl jypuhdistuskakku puhdistaa (myös meikit), hoitaa ja tasapainottaa ihoa. Epäpuhtauksien määrä vähenee. Ihosta tulee heleä sekä silkkisen peh meä. Iltarutiineista tulee nautinto. Kakut on valmistettu rakkaudella käsin laadukkaista öljyistä, superfoodeista sekä luonnon tehoaineista. Healing on rasvaisen ja se kaihon tuote (HUOM. tehotuote teiniiholle; raikas uni sex tuoksu). Rebirth on suklainen kuivan ja normaa lin ihon kakku. Radiant on erityis ja hajuherkille. Zero waste pakkaukset ovat täysin muovittomat! Osta oma kakkusi eko-liikkeestä tai www.luonkos.fi Valamon luostari Heinävedellä on suosittu kesän vie railukohde. Luos tarin levol linen ilmapiiri ja ympä röivä luonto tarjoavat mahdol lisuuden rau hoit tumiseen kaukana kaikesta kiirees tä. Hengellisen yti mensä ohella Juojärven rantamaisemissa sijaitsevassa luostarissa on tänä kesänä kävijöille tarjolla mm. harvinaisia läntisten pyhien ikoneja sisältävä näyttely, upea uusittu luosta rimuseo sekä konsertteja. Luostarin kesään kuuluvat päivittäiset opastuskierrokset, iltaisin tarjolla oleva va lamolainen teepöytä sekä risteilyt Juojärvelle luostarin satamasta. Luostarin omia viinejä ja liköörejä voi mais tella luostarin ravintolassa. www.valamo.fi VALAMON LUOSTARI Reilua kauppaa, vegaanista, 100% luonnolllista ja jo pa 99% luomua (NATRUE) Ostamalla Farfallan tuotteita rahoitat kätilöiden koulutusta köyhimmässä Afrikassa! Nettikauppamme farfalla.fi FARFALLA – KORKEALAATUISTA LUOMUKOSMETIIKKAA BUSSIKORTILLA LUONTOON KIRJEITÄ JOTKA MULLISTIVAT MAAILMAA Mitä Gandhi sanoo rauhoitellessaan Hit leriä? Entä kuinka Leonardo da Vinci muotoilee työhake muksen? Hektisen aikamme keskel lä käsin kirjoitetut kirjeet pysäyttä vät ja herättävät histo rian eloon. Shaun Usherin kirjaan on koottu yli sata viihdyttävää, inspiroiviaa ja hätkähdyttäviää kirjettä maailman eri kolkista ja eri aikakausilta. Kirja sisältää alkuperäisen, usein käsinkirjoitetun, kirjeen sekä sen suomennok sen – tarvittaessa selityksen ja taustoituksen kera. Yli sata kirjettä, yli sata ihmiskohtaloa! www.like.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netis tä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu AFRICAFE Tiedustelut ja tilaukset: Tampereen kehitysmaakauppa, puh: 03 344 6770, www.kehitysmaakauppa.org Pääkaupunkiseudulta löytyy mitä parhaimpia luonto kohteita. Ja niihin pääsee matkakortilla! Bussikortilla luontoon on asiantunteva luontoopas, joka kertoo sopivista retkikohteista ja luonnosta pääkaupunki seudulla. Kirjakaupoista tai kustantajalta www.karttakauppa.fi Beauty & Aroma Care Africafe, viljelijöiden luomupikakahvi viljelijöiden tehtaasta. Kun työllistyn kotona, en todellakaan tuppaa teidän umpioituun onnelaanne. SEURA AVA HALLITUS käy käsiksi hyvinvointivaltion ytimeen. Soten raunioiden vielä savutessa on tarkoitus aloittaa sotu-uudistus, eli sosiaaliturvan perinpohjainen remontti. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion nähdään koostuvan kahdesta perusosasta. Niistä toinen on hyvinvointipalvelut, jotka kattavat muun muassa koulutuksen sekä sosiaalija terveyspalvelut. Toinen on puolestaan sosiaaliturva, turvaverkko, joka varmistaa kansalaisten toimeentulon myös silloin kun yksilö ei pysty elättämään itseään. Sosiaaliturva luo eettisen tason yhteiskuntaelämään, kulttuuriin ja kansalaisten välisiin suhteisiin. Hyvinvointivaltion rakenteet tuottavat turvaa, yhteisvastuuta ja huolenpitoa. Vähävaraisen ei välttämättä tarvitse varastaa elääkseen, joten sosiaali turva resonoi kaikkiin yhteiskuntaluokkiin, jo ennen irtisanomisia. SOSIA ALITURVAN kokonaisuudistuksesta povataan valtavaa projektia, joka tipahtaa tuoreen hallituksen syliin Juha Sipilän perintönä. Sotu-uudistus on jatkumoa aktiivimallille, jolla työttömyysturvaa ajettiin entistä vastikkeellisemmaksi. Sosiaaliturvan uudistusta tuntuvat kannattavan kaikki puolueet. Ensi sijaisena syynä muutoksen tarpeelle on työn luonteen muuttuminen. Uudella mallilla pyritään vastaamaan paremmin prekariaatin tarpeisiin. Sen työhistoriaa luonnehtivat osa-aikaja tilapäistyöt. Keskeistä on nykyisen mallin yksinkertaistaminen. Erään mallin mukaa avun tarvitsija saisi riittävän perusturvan yhdeltä luukulta. Nykyistä mallia kutsutaan osuvasti ”Bermudan kol mioksi” Käsittelyyn noussee myös koko kansaa koskeva perusturva, jota kannattavat vasemmisto ja vihreät. Lähtökohta uudistukselle on hyvä, mutta niin se oli myös sote-uudistuksen alkaessa. Soten tavoite oli kauttaaltaan kivetty hyvillä aikomuksilla joita olivat saumattomat hoitoketjut, terveys erojen kaventaminen ja hoidon saatavuuden parantaminen asuinalueesta riippumatta sekä kustannusten nousun hillitseminen. Tarkoitus oli tarjota tasapuoliset ja halvat terveyspalvelut kaikille, mutta jo kauan ennen hankkeen liekehtivää hylkyä urakoitiin jo ihan muuta. Muutoshankkeen avaamat näkymät tekevät monesta varkaan. Kun rakenteiden liitoksia löyhennetään, opportunisti yrittää tunkea raoista sisään eturyhmänsä etua ajavat uudet osat. Näin tekivät ainakin kokoomus ja keskusta, kun alkuperäisiä tavoitteita keskeisemmäksi nousivat valinnanvapaudeksi kutsuttu yksityistäminen ja maakunta uudistukset. SE MITÄ SOTESTA jäi henkiin, on kansalaisten kolhiintunut oikeudentaju ja kölin ali retuutettu usko politiikan nyky maneereihin. Toivottavaa on, että kansallinen sote-haava arpeutuu poliitikoillamme sen verran hitaasti, että se muistuttaa itsestään vielä kauan ja hillitsee suurimpia suhmurointi-intoja. Sotu on jo sotkusta kirjaimen päässä, joten toivottavasti uudistajilla pysyvät alkuperäiset tavoitteet kirkkaana mielessä. Dosentti Johannes Kananen muistutti Sosiaalifoorumissa, että nykyisen järjestelmän sosiaaliturvasanasto vaatii myös uudistamista. Muun muassa ”kannustavuus”, ”kannustinloukku” ja ”vastikkeellisuus” ovat hänen mielestään läpeensä uusliberaalin logiikan läpäisemiä käsitteitä. Tässä lehdessä sotu-uudistuksen taustoja selvittää emeritusprofessori Jari Heinonen sivulla 40. JARKKO KUMPULAINEN 27.5–30.6.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Satu Lehtinen, Hanna Linnove, Santtu Paananen, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Timo Kalevi Forss, Esko Harni, Jari Heinonen, Matti Ikonen, Tenka Issakainen, Tuomas Korkalo, Henrik Lahtinen, Mika Pekkola, Janne Siironen, Teemu Silván, Kaarina Uimonen & Ryoko Uyama | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | SATAY – Tammisen valinta. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 5 Ilmastolakko 10 Alanko 49 Maata pitkin Bosniaan 28 Hyvinvointivaltion ytimeen Pääkirjoitus Unkari 51 Hiljaisuus ”KUN RAKENTEIDEN LIITOKSIA LÖYHENNETÄÄN, OPPORTUNISTI YRITTÄÄ TUNKEA RAOISTA SISÄÄN ETURYHMÄNSÄ ETUA AJAVAT UUDET OSAT.” 30 Villiyrtit LAST HOLIDAYS
Venäjä joutuu maksamaan vallatusta laivasta miljoonakorvaukset. Minä myös synnyttäjänä -kampanjan mukaan synnytyksiin liittyy pahimmillaan väkivaltaa. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI MIIA VISTILÄ Venäjä korvaa aktivistien laivan valtaamisen Globaali synnytystrendi johtaa ongelmiin Uutinen Mistä olisit valmis luopumaan? Mielipide V UONNA 2013 venäläisjoukot nousivat ympäristöjärjestö Greenpeacen Arctic Sunrise -alukselle ja pidättivät sen miehistön. Aktivisteja pidettiin tutkintavankeudessa noin kahden kuukauden ajan. Kolmenkymmenen pidätetyn joukossa oli myös suomalainen Sini Saarela. Arctic Sunrise seilasi tapauksen sattuessa Hollannin lipun alla. Kaksi vuotta sitten Haagin pysyvä välitystuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan Hollannille kuusi miljoonaa dollaria korvauksena laivan valtaamisesta kansainvälisillä vesillä. Toukokuussa 2019 osapuolet saivat neuvoteltua korvaussumman 2,7 miljoonaksi dollariksi. ARCTIC SUNRISE vallattiin Petšoranmerellä 30 meripeninkulmaa Venäjän rannikosta. Kansainvälisten sopimusten mukaan valtioiden aluevedet ulottuvat 12 meripeninkulman päähän rannasta. Alusta pidettiin takavarikoituna 10 kuukauden ajan ja se palautettiin vahingoittuneena vuonna 2014. Takavarikon ja pidätysten taustalla oli ympäristöaktivistien aikaisempi yritys nousta Gazpromin öljynporauslautalle. Vuonna 2014 duuma armahti aktivistit, heitä vastaan ei edes nostettu syytettä. Vaikka korvaus maksetaan Hollannin valtiolle, Greenpeace odottaa saavansa osan korvaussummasta laivan korjauskulujen kattamiseen ja kompensaationa pidätettynä olleille aktivisteille. Greenpeace ilmoitti, että tuomioistuimen päätös ei vaikuta pidätettyjen oikeuksien käsittelyyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. ILKKA OLLIKAINEN: (Lappeenranta) ”Voisin luopua televisiolähetyksistä, en televisiosta. Sieltä tulee lähinnä roskaa, joka ei kiinnosta. Itseltäni ei löydy tällä hetkellä edes antennijohtoa. Valitettavasti kesäkämpässäni on antennijohto ja siellä näkee tv-lähetyksiä, jotka aiheuttavat maailmantuskaa.” JOUNI HEINLAHTI (Helsinki) ”Telkkarista, en edes katso ikinä sitä. Ja lihansyönnistä. Olen aina tykännyt enemmän kalasta. Luovun lihan syömisestä terveyssyistä, mutta takana on tietenkin myös eettisiä syitä.” MARIA KOTIMÄKI: (Kuopio) ”Voisin toivoa olevani valmis luopumaan tuotteiden uutena ostamisesta. Käytettynä voisin ostaa esimerkiksi vaatteita ja sisustustavaroita. Olen tehnyt itselleni ostolakon: en osta mitään uusia tavaroita. Taustalla ovat rahansäästösyyt, mutta minua myös ällöttää ja ahdistaa pikakulutusmuoti.” SUSANNA KOISTINEN: (Helsinki) ”Olisin valmis luopumaan lihan syömisestä arkena. Ilmastonmuutos se on tällä hetkellä tärkeimpänä syynä. Luopuminen on vielä prosessissa, mutta helpottaa pikkuhiljaa.” N EGATIIVISTEN synnytyskokemusten ja käynnistettyjen synnytysten yhteys selviää tarinoista, joita Minä myös synnyttäjänä -kampanja on kerännyt. Tarinoita haettiin ahdistavista synnytyskokemuksista ja tavoitteena on muuttaa maamme synnytyskulttuureja. Suomessa keinotekoisesti käynnistettyjen synnytysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Joissain sairaaloissa luku on jopa yli 40 prosenttia. Synnytysten käynnistysten lisääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kertomuksia käsittelevän äitiydestä bloggaavan Katri Immosen mukaan traumatisoiviin kokemuksiin liittyy keskeisesti itsemääräämisoikeuden menettäminen eli päätöksen teon siirtyminen kokonaan lääketieteen ammattilaisille. Tarinoissa nousee esiin myös kärsimykseksi muuttunut kipu, väkivaltaiseksi koettu avustettu ulosotto ja pahat repeämät. Lisäksi kerrottin tuen puutteesta ja yksin jäämisestä vaikeassa tilanteessa. Kätilö ja imetysohjaaja Meri Haahtela ei ihmettele negatiivisten kokemusten liittämistä nimenomaan käynnistettyihin synnytyksiin. ”Synnyttäjälle tärkeitä, hyvän synnytyksen elementtejä ovat kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri synnytyksen aikana. Hyvä tiedonkulku ja synnyttäjän tilannetietoisuuden yllä pitäminen ovat myös olennaisia”, Haahtela kertoo. Hoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa, joten yhden synnytyksen aikana kätilöitä on usein jopa monia. ”Ihmisten vaihtuminen voi vähentää synnyttäjän turvallisuuden tunnetta ja informaation kulussa tulee helpommin katkoksia. Hoitajia voi olla liian vähän työmäärään nähden ja työolosuhteet huonoja esimerkiksi sisäilmaongelmien takia.” Käynnistettyihin synnytyksiin liittyy monenlaisia riskejä. ”Tehdyt toimenpiteet, kuten käynnistys altistavat uusille toimenpiteille. Käynnistetyissä synnytyksissä on suurempi riski sektioon, imukupin käyttämiseen tai siihen, että vauva on huonossa asennossa synnytyskanavassa. Käynnistyksen yrittäminen voi viedä synnyttäjän voimia jo ennen kuin synnytys ehtii varsinaisesti alkaa. Käynnistetyt synnytykset kestävät myös yleensä pidempään kuin luonnollisesti käynnistyneet synnytykset. ” SYNNYTYSSAIRAALOIDEN karsiminen vaikuttaa. Jos matkat ovat pitkiä tai edellinen synnytys on ollut nopea, joissakin tapauksissa otetaan synnyttäjä sisään sairaalaan ennen synnytyksen luonnollista käynnistymistä ja käynnistetään synnytys. Joissain tapauksissa synnyttäjä voi odottaa hotellissakin. Haahtela kritisoi synnytysten liikaa aikatauluttamista. ”Laskettu aika voidaan nähdä ”parasta ennen” -päivämääränä, vaikka ihmisten kantoaika vaihtelee.” Käynnistämisten lisääntymiseen on myös muita sekä lääketieteellisiä että synnytyskulttuurisia syitä. ”Synnyttäjien keski-ikä on kasvanut, ylipaino lisääntyy ja sen myötä myös muun muassa raskausdiabetes ja muut synnytyskomplikaatiot. Lisääntynyt raskausajan diabetes nostaa vauvojen painoa, jolloin synnytys joudutaan joissakin tapauksissa käynnistämään, vaikka vauvan muun kehityksen kannalta voisi olla hyvä antaa raskauden vielä jatkua”, Haahtela summaa trendin taustoja. ”Toisinaan synnyttäjät toivovat käynnistystä itse. Tässä on taustalla esimerkiksi synnytyspelkojen lisääntyminen. Myös sektioita toivotaan synnytyspelon vuoksi enemmän. Käynnistystä voidaan toivoa myös äidin jaksamisen tai aiemman nopean synnytyksen vuoksi.” Uutisia
5 / 2019 • 9 Tutkija Miina Kajos laillistaisi kaikki huumausaineet, jotta niihin liittyvät ongelmat saataisiin säätelyn piiriin. Helleaallot pahentavat useiden pitkäaikaissairauksien oireita. Vaikutukset kytkeytyvät yhteiskunnalliseen asemaan. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI SANTTU PAANANEN KUVA SATU LEHTINEN Huumeet haltuun laillistamalla Köyhyys kasvattaa hellekuoleman riskiä K ANNABIS on alkoholin ja tupakan ohella suosituin päihde Suomessa. Näin osoittaa toukokuussa julkaistu Global Drug Survey. Sen mukaan kannabista seuraavat suosiossa amfetamiini, LSD ja huumaavat sienet. Yhdysvalloissa tunnetusta opioidikriisistä ei edelleenkään näy Suomessa merkkejä. Kyselyn toteuttamiseen osallistuneen tutkijan Miia Kajoksen mielestä parasta tapa hoitaa huumeisiin liittyvä ongelmia olisi huumeiden täysi laillistaminen. Siten ne tuotaisiin pois lain pimeältä puolelta ja sääntelyn piiriin. ”Sääntelyn kautta olisi mahdollista valvoa muun muassa ikärajoja, torjua harmaata taloutta sekä valvoa laatua”, Kajos toteaa. Huumeisiin liittyvää syrjäytymisen stigmaa voitaisiin lieventää ainakin poistamalla käytön rangaistavuus sekä meillä että maailmalla. Näin huumeiden käytön ja huumesotien syrjäyttävät vaikutukset ja ihmisiä ja ympäristöä tuhoavat piirteet saataisiin aisoihin. Kannabista on viime vuosina vapautettu monessa maassa. Myös Suomessa sen vapauttamista vaaditaan parhaillaan muun muassa Kannabis lailliseksi! -kansalaisaloitteella. Niin ikään A-klinikkasäätiö ja Positiiviset ry ajavat käyttörangaistuksen poistamista kannabiksen ohella muidenkin huumeiden kohdalta. ”Kun nyt monet päihdejärjestötkin haluavat uusia 20 vuotta vanhan huume strategian ja kyseenalaistaa käyttörikoksen, olisi minusta aika kunnianhimotonta rajata asia kannabikseen. Mutta tämä ei ehkä ole realistinen tavoite seuraavassa hallitusohjelmassa”, Kajos linjaa. GLOBAL DRUG SURVEYN tuloksien perusteella päivitettiin tietoja suomalaisista huumeiden käyttäjistä. Vastaajista lähes 60 prosenttia käy palkkatöissä ja tutkimus vahvisti aikaisempia arvioita siitä, että iältään huumeiden käyttäjä on useimmiten noin 20–30vuotias. Anonyyminä verkkokyselynä toteutettu tutkimus perustuu vastaajien omaan aktiivisuuteen ja on sen myötä vääristynyt verrattuna satunnaisotokseen perustuviin tutkimuksiin. Kajoksen mukaan tulosten perusteella voidaan silti tehdä joitain arvioita käyttäjistä ja käyttökulttuurista. H ELLEJAKSOT lisäävät sairauskohtauksia ja kuolleisuutta matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Muun muassa köyhyys, kaupungissa asuminen ja yksinäisyys voimistavat helleaaltojen terveyshaittoja. ”Sosioekonominen asema liittyy asuinoloihin, ravitsemukseen ja yleensä kykyyn sopeutua helleaaltoihin”, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH:n johtaja, professori Jouni Jaakkola kommentoi. ”Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi alhainen sosioekonominen asema, yksin eläminen, eristäytyneisyys, helposti kuumeneva asunto sekä asuminen tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella lisäävät helteistä aiheutuvien terveyshaittojen riskiä”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Virpi Kollanus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi vuoden 2018 heinä–elokuun hellejakson aiheuttaneen noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Kuolleisuus suurenee helleaallon aikana sekä kodeissa että terveydenja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa. Helle aiheuttaa eriasteisia lämpöön suorasti liittyviä oireita, kuten lämpöuupumusta ja auringonpistoksia. Lämpöuupumus voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Kuumuus ja nestehukka myös pahentavat useiden eri pitkäaikaissairauksien oireita. ”Riskitekijöitä ovat pitkäaikaissairaudet kuten sydänja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet”, Kollanus sanoo. Kollanus arvioi, että helteet tappavat nykyään Suomessa vähemmän kuin viime vuosikymmeninä. Kuolemien lukumäärän muutoksesta ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, koska ikääntyneiden määrä on lisääntynyt. Helteet aiheuttavat tästä huolimatta merkittävän määrän vakavia terveyshaittoja. Vuosi 2018 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan yksi Suomen mittaushistorian kuumimmista. Viime vuonna tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa hellekuolemien määrän Suomessa ennustetaan pahimmillaan yli kaksinkertaistuvan ilmastonmuutoksen myötä.
10 • 5 / 2019 Greta Thunberg ja hänen toverinsa jatkavat taisteluaan poliittisten ja taloudellisten suunnanmuutosten eteen. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT TEEMU SILVÁN Ilmastolakko jatkuu Ajassa A URINKOISENA aamuna Tukholman vanha keskusta näyttää kauneimmat puolensa. Ilmastokriisistä huolestuneet, perjantaisin parlamenttitalon luona mieltään osoittavat nuoret eivät joudu tänä päivänä palelemaan. Nuoret eivät ole tyytyväisiä. Ilmastokriisi kiihtyy, ja ymmärtämättömien aikuisten keskustelupalstoilla nuoria haukutaan laiskoiksi lintsaajiksi. Mielenosoituksessa selviää pian, että kyse on kaikkea muuta kuin laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. Nuoret kokevat joutuvansa osoittamaan mieltään ja potkimaan eloa vitkasteleviin ja turhanpäiväisyyksiin keskittyviin vanhempiin sukupolviin, jotka enemmänkin tuhoavat kotiplaneettaa kuin aktiivisesti pyrkivät pelastamaan sitä mitä ehkä pelastettavissa vielä on. Nuorten epätoivoa pakoilevien aikuisten väitteet lintsaamisesta saattavat johtua juuri siitä, että lintsaaminen on heitä lähellä: nämä ilmastokriisin kiistäjät lintsaavat itse. SKOLSTREJK FÖR KLIMATET -kampanjan luoja ja keulakuva on kansainväliseksi luonnonsuojelun supertähdeksi nostettu teini, 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hän aloitti koululakkonsa viime syksynä protestina ilmastonmuutosta ehkäisevien toimenpiteiden hitaudelle ja jatkuvalle vitkastelulle. ”I want you to panic”, haluan teidän olevan paniikissa, on Thunberg laukonut maailman johtajille. Mynttorgetilla Ruotsin Parlamenttitaloa vastapäätä, Kuninkaanlinnan vieressä, ei onneksi vallitse paniikki. Koululakkolaiset juttelevat keskenään ja muodostavat Thunbergin ympärille suojelevan piirin. Thunberg on vakava ja ujo, mutta tervehtii Voiman toimittajaa ja kuvaajaa suostuen hieman poseeraamaan. Hän ei juuri pysty jäämään juttelemaan, sillä häntä avustava aikuinen muistuttaa, että juuri tänään Thunbergilla on kiireisiä yhteydenottoja. Thunberg pysyy paikalla, mutta joutuu vähän väliä etääntymään porukasta puhelimeen puhuen. Yksi päivän puheluista saattaa tulla yhdysvaltalaisesta Time-aikakauslehdestä, sillä seuraavalla viikolla Thunberg poseeraa sen kannessa. Lehden mukaan Thunberg on uuden sukupolven johtajia. NUORIA PUHUTTA A erityisesti eläinja kasvilajien katoaminen alati kiihtyvään tahtiin, sillä uusimman YK:n raportin mukaan nykymenon jatkuessa, yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Paikalla piipahtaa Thunbergia kovasti fanittava yhdysvaltalainen reppureissaaja. Hän kertoo osallistuvansa ilmastokriisiprotesteihin aina kun sellainen osuu maailmalla vastaan. ”Asun rannikolla, eivätkä kalat enää liiku kuin ennen. Monet lajit ovat vaihtaneet paikkaa tai niitä ei ehkä enää olekaan”, nainen ehtii huikkaamaan ennen kuin kiirehtii syrjemmälle tallentamaan videopäiväkirjaansa. Reissaajankin huoli on aiheellinen. YK:n luontoraportin mukaan erityisesti merten ekosysteemeissä tuhot ovat suuria. Ilmaston muuttuminen saattaa kiihdyttää niitä tavoilla, joita ei vielä tunneta. Kuten lakkojohtaja Thunberg, myös Minna Dahlin ja Melda Nahnfeldt ovat paikalla perjantaisin. Miten opettajat suhtautuvat tähän? ”Ihan hyvin, ei koulun kanssa ole mitään ongelmaa”, sanoo Dahlin. ”Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa.” Greta Thunberg tukijoukkojensa keskellä.
EIVÄT AIKUISET SENTÄ ÄN ihan patalaiskoja ole, vaan heitäkin alkaa raahautua iltapäivällä paikalle. Kylteistä päätellen ainakin ”isovanhemmat tulevaisuuden puolesta”, ”kirjailijat tulevaisuuden puolesta” ja vain keskenään keskusteleva, sisäänpäinkääntynyt ”psykologit tulevaisuuden puolesta” -ryhmät ovat paikalla. Porukkaa on reilusti yli toista sataa. ”Muusikot tulevaisuuden puolesta” -joukkoa edustavat tällä kertaa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin käyrätorvensoittaja Anna Ferriol ja alttoviulisti Dashiel Nesbitt. ”Kaikkien täytyy auttaa”, sanoo Ferriol. Molemmat kertovat olevansa paikalla koska ilmaston ongelmat ovat yhteisiä, ja toimenpiteillä on kiire. VAIKKA GRETA THUNBERG ja muut koululakkolaiset ovat alun alkaen suunnanneet viestinsä nimenomaan Ruotsin parlamentille, poliittiset muutokset eivät heille riitä. Liike-elämän isoimpien finanssirattaiden pitää muuttua. Maailma ei saa nojautua öljy talouteen, sanovat he. ”Jotkut suurimmista öljy-yhtiöistä ovat tienneet ilmastonmuutoksesta jo 1970-luvulta saakka”, huokaa Minna Dahlin ja vimmastuu: ”Eikä kukaan ole tehnyt mitään!” 1970-luku mahtaa teineille näyttäytyä historiallisten kerrostumien takaisena muinaisaikana, sillä Thunbergia tukeva nuorisojoukko on syntynyt yli kolme vuosikymmentä myöhemmin. ”Pelottavinta on, että jotkut voivat todellakin ajatella, ettei ilmastokatastrofi koske heitä”, kuittaa joku, ja jatkaa: ”Jos on tienannut tarpeeksi rahaa öljyllä, voi ostaa vuoren ja muuttaa sen laelle asumaan kun vesi nousee.” Nuoret väittelevät kiivaasti mitkä olisivat parhaita ilmastotekoja. Thunberg on puheenvuoroissaan vaatinut päättäjiä noudattamaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n suosituksia. Myös yksilöillä on velvollisuuksia. Nuoret tuomitsevat erityisesti kerskakulutuksen kuten pikamuodin ja turhan lentämisen. Eikä syntejä voi sovittaa liian pienillä teoilla: on hyvä, jos jotkut ovat vegaaneja ja kierrättävät, mutta maailman pelastamiseen tarvitaan isompia muutoksia, he tuumivat. Thunberg vetäytyy välillä paijaamaan koiraansa ja juttelemaan äitinsä kanssa. Paikalle saapuneet aikuiset tarjoavat koululakkolaisille suklaata. ”Onhan se vegaanista?”, kysytään salamannopeasti. Tietenkin on, ja koko levy hupenee saman tien. Suklaata tarjonnut aikuinen näyttää tyytyväiseltä: ahkerien mielenosoitta jien palkitseminen herkuilla lienee sekin jonkinlainen ilmastoteko, riittävä tai ei. Minna Dahlin (vas.) ja Melda Nahnfeldt. TEKSTI IIDA SIMES A LKURÄJÄHDYKSESTÄ LASKIEN universumin kuudennessa Voimassa (6/2000) toimittaja, mediayhtiö Tarinatalon osakas ja Voiman perustajiin kuuluva, Heikki Hiilamo kirjoitti teknologiayhtiöiden innostuksesta tehdä helppoa rahaa listautumalla pörssiin. Touhu muuttui itsetuhoiseksi projektiksi, jossa Saunalahteen ja Interaktiiviseen Satamaan uskoneet sijoittajat ajoivat moponsa rotkoon. Kaiken lisäksi moni Saunalahteen sijoittanut oli yhtiön työntekijä. He olivat ostaneet osakkeita kuvitellen tienaavansa ikään kuin bonuspalkkaa. Otsikon Työläisen teknohuuma alla Hiilamon kolumni alkoi näin: "Eräs aikakausi päättyi huhtikuun 2000 ensimmäisellä viikolla. Tuolloin OYj Saunalahden osaketta alettiin noteerata pörssissä. Kyse ei ollut ainoastaan pikavoittojen aikakauden päättymisestä, vaan myös työntekijöiden palkitsemisen epäonnistumisesta." Ja loppupuolella Hiilamo ruoti huuman kovaa hintaa, jonka erityisesti työntekijät maksoivat: ”Kuten tunnettua, Saunalahden osakekurssi ei lähtenytkään nousuun. Kaikki tekno-osakkeet romahtivat, eikä saunalahden osakeanti tullut tunnetuksi nopeista voitoista vaan omistajien ahneudesta. Rytsölän veljekset esittelivät lehdessä sijoittajien rahoilla ostamiaan urheiluautoja.” Hiilamon kolumni loppui rajuun toteamukseen: ”Tuskin edes Marx olisi voinut kuvitella, että riisto ulottuisi näin pitkälle.” HIILAMO MUISTA A ajat hyvin ja kommentoi 20 vuoden takaista taloustekstiään: ”Saunalahden ja Sataman vaikeudet kertoivat internet-kuplan puhkeamisesta. Internetin ajateltiin olevan uusi höyrykone. Jokaisesta internetin kanssa jotain tekevästä yhtiöstä tuli sijoittajien silmissä houkutteleva. Yhtiöt esittelivät huimia visioita tulevaisuudestaan ja osakkeet tekivät kauppansa. Monelle, myös yhtiöiden anteihin alennuksella osallistuneille työntekijöille, jäi käteen Musta Pekka. Saunalahti koki vielä nousun, kun islantilainen pankki alkoi vallata sitä. Satama koki sen sijaan pelkkiä vastoinkäymisiä.” Internetissä sisältö virtaa pienistä puroista eli yksittäisiltä käyttäjiltä, mutta raha keskittyy aina vaan harvemmille: ”Monet yhtiöt kuvittelivat vuolevansa rahaa tuottamalla sisältöä internetiin. Nämä haaveet eivät toteutuneet. Tuolloin ei ymmärretty että suurinta bisnestä olisi saada käyttäjät tuottamaan itse sisältöä. Tässä pelissä muutamat sovellukset – Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube – ovat ottaneet maailman haltuunsa. Nyt valtiot ovat ihmettelemässä, miten someyhtiöistä tuli jättiläisiä. Yhdysvalloissa on vaadittu esimerkiksi Facebookin pilkkomista pienemmiksi yhtiöiksi.” Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. TEKNOLOGIAN MUSTA PEKKA
12 • 5 / 2019 Kulttuurihäirintä Vaikka lentoliikenteen päästöt pitäisi saada laskemaan, ne kasvavat jatkuvasti. Lennettyjen kilometrien lisääntyessä panostukset ympäristöystävälliseen tekniikkaan eivät yksin riitä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Hätälasku päästöille Y K:N ALAINEN Kansainvälinen siviiliilmailujärjestö ICAO vaatii, että kansainvälisen lentoliikenteen kasvun pitää olla vuoden 2020 jälkeen hiilineutraalia. Eli päästöt eivät saa kasvaa, vaikka lentokilometrien määrä kasvaisikin. Nykyisellään lennetyt kilometrit lisääntyvät päästöineen kolme kertaa nopeammin kuin mitä parantunut energiatehokkuus leikkaa päästöjä. Ilmailualan kokonaispäästöt jäävät jälkeen esimerkiksi ruuantuotannon tai tekstiilialan päästöistä, mutta siinä missä kaikki syövät ja käyttävät vaatteita, on lentäminen globaalisti melko harvojen ja varakkaiden huvia. Suomalaiset lentävät jopa poikkeuksellisen paljon. ”Lentoliikenteen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä rajusti. Alan päästöjä tulisi vähentää, mutta ennusteiden mukaan lentoliikenne jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa”, toteaa erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskus SYKE:stä. Niemistö on yksi SYKE:n ja Sitran yhdessä julkaiseman Lentomatkustuksen päästöt -raportin kirjoittajista. Hän muistuttaa, että yhteisvaikutuksiltaan lentoliikenteen päästöt yläilmakehässä vaikuttavat ilmastonmuutokseen enemmän kuin vastaavat päästöt maan pinnalla. LENTÄMISEN SUOSIOON vaikuttaa matkustusnopeuden ohella myös hinta. Lentopolttoaineesta ei peritä veroa ja kansainvälisten lentojen liput on vapautettu arvonlisäverosta. Kansainvälisen lentoja laivaliikenteen verottomista polttoaineista on sovittu jo vuonna 1944 niin sanotun Chicagon yleissopimuksen myötä. Nykyisellään ilmailualan ei myöskään tarvitse maksaa aiheuttamiensa päästöjen todellista hintaa, vaan se siirretään koko planeetan hartioille ilmastonmuutoksen myötä. ”Kahdenvälisillä sopimuksilla valtiot kyllä voisivat verottaa kansainvälisillä lennoilla käytettyä polttoainetta, mutta tällaisia erillisiä sopimuksia ei ole ryhdytty tekemään.” POLTTOAINE MUODOSTA A nykyisellään noin kolmanneksen lentoyhtiöiden operointikuluista. Verot ovat perinteisesti olleet tehokas keino hillitä haitallista toimintaa. Esimerkiksi Ruotsissa lentoveron käyttöönoton jälkeen lentomatkustamisen määrä kääntyi laskuun. Myös monet suomalaiset kannattavat lentoveroa ja sitä vaativaan kansalaisaloitteeseen kerätäänkin parhaillaan allekirjoituksia. Näin siitä huolimatta, että vielä ei tiedetä missä määrin lentoliikenteen määrän lasku Ruotsissa on seurausta verosta. Vaikka veron tavoitteet ovat kannatettavia, ei sen toimivuus ole Niemistön mukaan itsestään selvää. ”Verotulot ohjautuvat yleensä valtion kassaan eikä niitä voida ohjata suoraan vaikka lentoalan päästöjen tai hiilidioksidin vähentämistoimiin. Lisäksi, jos veron määrä perustuu pelkästään lentomatkan pituuteen, se ei kannusta lentoyhtiöitä vähentämään päästöjään esimerkiksi lentokaluston uusimisen tai uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön kautta.” Suomessa lentoveroa – kuten muitakin päästöihin perustuvia veroja – on myös kritisoitu siitä, että se kohdistuisi kovimmin pienituloisiin ja perheellisiin. Lisäksi Suomen lentomatkustajista suuri osa on ulkomaalaisia, jotka saattaisivat veron myötä vain vaihtaa reittinsä kulkemaan toista kautta tai valita toisen matkakohteen. ”Valtaosa lentoliikenteestä on kansainvälistä, joten laajemmat, vähintään EU-tason kattavat sopimukset olisivat todennäköisesti vaikuttavampia verrattuna yksittäisten valtioiden päätöksiin”, Niemistö toteaakin. Kansainväliseen kehitykseen yhden maan sisäisen päätökset eivät siis helposti vaikuta. Toisaalta olemme tilanteessa, jossa myös maan sisäiset matkat ovat usein edullisempia lentämällä kuin junalla. Esimerkiksi kotimaan matkailun siirtyminen lentoliikenteestä maata pitkin kulkevaksi vaikuttaisi merkittävästi suomalaisten päästöihin. Junaliikenteen suosiminen kotimaanmatkoissa olisi sikälikin ongelmatonta, että Jyväskylän yliopiston julkaiseman tuoreen Replacing shorthaul flights with land-based transportation modes to reduce greenhouse gas emissions -tutkimuksen mukaan alle 400 kilometrin matkoilla kokonaismatka-aika ei veny lentämisestä luopumisen myötä. Niemistö huomauttaa tämän siirtymän tosin edellyttävän investointeja. Hänen mukaansa ”junamatkustamisen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä vuorotarjontaa lisäämällä ja kehittämällä”. ICAO:N TAVOITE pysäyttää alan kokonaispäästöjen kasvu ei siis riitä. Lentoliikenteen päästöt on saatava laskemaan absoluuttisesti ja Niemistön mukaan lentokilometrien vähentäminen on nopein keino tämän saavuttamiseksi. Pitkällä tähtäimellä energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta kuluttajien valinnoilla siihen on vaikeaa vaikuttaa. Myös uusiutuville polttoaineille asetetut tavoitteet ovat vaikeasti saavutettavia. ”Lentoalan järjestön ATAG:in arvion mukaan vuonna 2025 olisi mahdollista kattaa vaihtoehtoisilla lentopolttoaineilla kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.” Raaka-aineiden niukkuuden ohella myös hinta hidastaa uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä. Samoin sähkökäyttöisistä lentokoneista toivotaan helpotusta alan päästöihin, mutta niissäkin kehitystyö on vielä pahasti kesken ja esimerkiksi nykyisen akkuteknologian ja suurten matkustajakoneiden yhdistäminen on ainakin toistaiseksi mahdotonta. Yksi tapa kuluttajalle kohdata lentämisen päästöt on maksaa vapaaehtoista kompensaatiota. Oikean hintatason määrittäminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi Finnair on määritellyt tasoksi euron kotimaan lennolta, kaksi Euroopan lennolta ja kuusi euroa mannerten väliseltä lennolta. Toisaalla sopiva korvaustaso on arvioitu jopa yli kymmenkertaiseksi tuosta. ”Eroja laskelmien välille syntyy esimerkiksi siitä, huomioidaanko vain hiilidioksidipäästöt vai myös muita vaikutuksia, mikä on hiilidioksidipäästöjen yksikköhinta ja toisaalta valitun kompensaatiohankkeen hinta päästöyksikköä kohti. Jos kompensaatio on alimitoitettu ja kuluttajat olettavat vaikutukset todellisuutta pienemmiksi, se voi ohjata käyttäytymistä väärällä tavalla”, Niemistö toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että alimitoitettukin kompensaatio on parempi kuin ei kompensaatiota ollenkaan. ”Paras tilanne olisi kuitenkin se, ettei päästöä synny lainkaan.” Ongelmineenkin vapaaehtoisuuteen perustuva kompensaatiojärjestelmä saattaa Niemistön mukaan kuitenkin olla hyvä tapa päästä liikkeelle. Siitä voi sitten kehittää järjestelmiä edelleen ja pyrkiä mahdollisesti myös kohti pakollisia kompensaatioita. LENTOALAN ENNUSTETAAN kasvavan erityisesti kehittyvissä maissa, ja näiden valtioiden saattaa olla vaikea pystyä maksamaan päästöjen vähentämisestä riittävästi. ”On myös tasa-arvokysymys, että voiko kehittyviltä mailta vaatia heti kalliimpia teknologioita käyttöön, kun muualla maailmassa liikkuminen on voitu aloittaa aikanaan ilman nykyisen kaltaisia päästörajoitteita?”, Niemistö toteaa. Kansainvälinen matkailuelin keino on myös vahvasti kytköksissä lentämiseen ja matkailuala tuo tuloja matkakohteisiin. Tämänkin johdosta monet valtiot suhtautuvat penseästi lentoliikenteen – ja sen myötä turismin – määrän vähentämiseen. Tähän ongelmaan voisi tietenkin vastata kehittämällä muita liikkumismuotoja turistiystävällisemmiksi. ”LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖT ON SAATAVA LASKEMAAN ABSOLUUTTISESTI.”
5 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a ÄKKILÄHTÖ NEW YORKILLE alk. 884 KG (CO 2 ) Ed es ta ka is en H el si nk i– N ew Yo rk -le nn on pä äs tö t la sk et tu Fi nn ai rin pä äs tö la sk ur ill a. Tu lo ks et va ih te le va t er i la sk ur ei lla ja ar vi o pä äs tö is tä vo i ol la jo pa m on in ke rt ai ne n oh es sa ilm oi te ttu un . LAST HOLIDAYS
14 • 5 / 2019 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA HANNA LINNOVE Henkilö • s. 1973 Bagdadissa, Irakissa • Asunut Suomessa vuodesta 2004 • Allah99 (WSOY) on Blasimin ensimmäinen romaani • Muita teoksia: Vapaudenaukion mieli puoli (2012), Irakin purkka jeesus (2013) Hassan Blasim KA IKKI MAAI LM AN K A SV O T
5 / 2019 • 15 Hassan Blasimin romaani Allah99 on piinallisen rehellinen ja tinkimätön teos. Se osoittaa todellisuuden olevan ennakkoluuloja monimutkaisempi. I R AKIN levottomuuksia Suomeen paennut kirjailija Hassan Blasim tunnetaan kansainvälisesti arabimaailman epäsovinnaisten tuntojen tulkkina. Nyt Blasim on kirjoittanut ensimmäisen romaaninsa. Allah99 on kaleidoskooppimainen kokoelma kirjoituksia ulkopuolisuudesta. Siinä Blasim limittää Irakista paenneiden ja maahan jääneiden haastatteluja filosofisiin kirjeisiin sekä kertoja Hassan Buman pyrkimyksiin tasapainoilla kulttuurien välisessä tilassa. Kirjan nimi viittaa Jumalan eri puoliin, joita kertojaäänet ilmentävät. Suomalaisille lukijoille Blasimin tarinointi välittyy Sampsa Peltosen ansiokkaana käännöksenä. Romaanin työstäminen oli Blasimille pitkä prosessi. ”Suunnittelin kirjaa viisi vuotta, aineistoa kasautui paljon. Olin työlääntynyt perinteisiin ilmaisutapoihin ja halusin haastaa jämähtäneitä muotoja”, hän kertoo. Romaanin kertomukset ravistelevat käsityksiä arabikulttuurista. Tarinat kertovat muun muassa ääniveistoksia tekevästä Transistori-Alista, vankilaan joutuneesta tubettajasta, pauhaaviin rytmeihin väkivaltaista arkea pakenevasta teknoartistista, kommunistisesta perheenisästä ja kuolinnaamioiden tekijästä. ”Siirtolaisuus on minulle tietysti merkittävä kokemus”, Blasim myöntää. ”En pidä sitä kuitenkaan vain kriisinä, vaan myös lahjana. Se voi olla tutkimusmatka itseen ja maailmaan.” LÄNNESSÄ ARVOSTETA AN individualismia, mutta Blasim huomauttaa, ettei tämä näy suhtautumisessa siirtolaisiin. Hän viittaa brittikirjailija Hanif Kureishiin, jonka mukaan siirtolaiset nähdään lännessä yhtenäisenä zombimassana. ”Pyrin tuomaan esiin, että siirtolaisten äänet ja kasvot ovat erilaisia ja keskenään ristiriitaisia”, Blasim toteaa. Halu kirjoittaa vapaasti ilmenee tyytymättömyytenä sopeutua siirtolaiskirjailijan rooliin. ”Joskus tuntuu, että minulta odotetaan kuvailevia tarinoita, jotka selittävät länsimaisille lukijoille, mistä siirtolaisuudessa on kyse”, hän sanoo. ”Haluan kuitenkin ottaa haasteita ja uudistaa romaaniperinnettä.” Blasimin kerronta liikkuu yhteiskunnan ja kulttuurin marginaaleissa. Inhimillisyyden moneus avautuu päihteiden, runouden, musiikin, pelien, kokeellisen teatterin ja seksin kautta. Seksuaalisuutta Allah99 kuvaa tavalla, joka haastaa suomalaisessa keskustelussa paalutetun yhteyden siirtolaisten ja seksuaalirikosten välillä. ”Kirjassani on seksiä, koska henkilöhahmot ovat seksuaalisesti aktiivisia”, Blasim sanoo. ”Monilla siirtolaisilla on tavallinen seksielämä hyvine ja huonoine kokemuksineen. Joissakin arvosteluissa romaaniani on kritisoitu macho-asenteesta. Itse kuitenkin näen, että seksikohtaukset ovat lähinnä avuttomia ja että niissä on kyse miehuuden arvostelusta.” Blasimin kerronta on piinallisuuteen asti rehellistä, eikä tämä rajoitu vain seksuaalisuuteen. ”Tinkimättömyys on tärkeä osa taiteilijuuttani”, Blasim myöntää. ”Minut tunnetaan arabimaailmassa, mutta kieltäydyn menemästä moniin kirjallisuustapahtumiin, sillä ne ovat usein taantumuksellisia. En halua rajoittaa ilmaisuani, joten jään sivuun arabimaailmassa jaetuista kirjallisuuspalkinnoista.” Blasim pitää siirtolaisuutta ja boheemiutta marginaalisuuden erityisinä ilmenemismuotoina. ”Koin olevani marginaalinen jo silloin, kun aloitin luovan työni Irakissa”, hän sanoo. ”Olen pyrkinyt aina tuomaan esiin yhteiskunnan äärilaitoja. Marginaalissa on paljon tärkeitä tarinoita, jotka unohtuvat, sillä äänet eivät kantaudu periferiasta keskustaan.” MUUKALAISUUDEN KUVAUS ei jää Blasimin romaanissa abstraktioiden tasolle, vaan ilmenee konkreettisten elämäntarinoiden kautta. Kyyhkyjen vapauttaminen Bagdadin taivaalle, puun oksalla naiminen, hallusinaatioiden sävyttämät undergroundbileet, kirjoittamiseen kohdistunut addiktio ja piileskely Pohjois-Iranin vuoristossa kertovat todellisuudesta, joka pakenee määrittelyjä. Blasim toteaa pitävänsä kaunokirjallisuutta eräänlaisena zoomauksena. Allah99 on yhtäältä mikroskooppi, joka tarkentaa katseen yksityiskohtiin ja toisaalta teleskooppi, joka paljastaa yhteiskunnan rakenteet. Kaunokirjallisuudessa esitetyt yksilölliset tarinat ja marginaaliset elämänkohtalot auttavat ymmärtämään, kuinka kapitalismin ja rasismin kaltaiset rakenteelliset ongelmat vaikuttavat ihmisiin. ”Kapitalistisissa yhteiskunnissa karsinoidaan ihmisiä samalla tavalla kuin diktatuureissa”, Blasim väittää. ”Ihmiset pakotetaan ajattelemaan vain kilpailukykyä ja kasvua. Kapitalismi luo marginaalisuutta ja sulkee ihmisiä ulos heidän erilaisuutensa takia.” Siirtolaisten liikkumista estävät rajat ovat esimerkki ulossulkevasta vallankäytöstä. Blasimin matka Irakista Suomeen kesti neljä vuotta, ja siihen liittyi vaikeita käänteitä. Eräs romaanin kertojaäänistä esittää utopistisen fantasian kaikkien rajojen katoamisesta. ”Rajat ja muurit eivät tuo onnea, vaan aiheuttavat ongelmia”, Blasim sanoo. ”Euroopan unioni on luonut ainakin rajojensa sisälle rauhaa, ja nationalismin nousu on puolestaan johtanut maailmansotiin.” SUURI OSA Suomeen tulleista pakolaisista on saapunut maahan Blasimin mukaan radikaalin islamin takia: ” Islamilaisen fundamentalismin arvostelu herättää arabimaailmassa salaliittoteorioita. Suomessa puolestaan jotkut punavihreät tahot eivät halua kritisoida islamia, koska he pelkäävät, että oikeistolaiset käyttävät kritiikkiä hyväkseen. Kirjailijan on kuitenkin puhuttava totta, vaikka totuudet olisivat epämiellyttäviä.” Blasim myöntää, että hänen kirjoituksensa saattavat olla käyttökelpoisia vaikkapa perussuomalaisille. Samalla hän toteaa, ettei kirjoita sen kummemmin oikeistolle kuin vasemmistollekaan. ”Radikaaliin islamiin liittyvistä ongelmista ei tule vaieta, vaikka kritiikki voitaisiinkin irrottaa kontekstistaan ja kääntää siirtolaisia vastaan”, hän toteaa. ”Ongelmat liittyvät kuitenkin vain pieneen vähemmistöön. Käsitys siitä, että muslimit tulevat Eurooppaan ja muuttavat koko kulttuurin, on harhainen. Valtaosa muslimeista on maltillisia ja maallistuneita. He haluavat elää rauhassa.” Blasim korostaa tiedon ja oppimisen roolia ennakkoluulojen kyseenalaistamisessa. ”Yksinkertainen vastaus siihen, miksi Irakissa on paljon väkivaltaa, voisi olla se, että maassa annettu koulutus on surkeaa”, hän sanoo. ”Toisaalta esimerkiksi Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, mutta silti myös korkeasti koulutettujen joukossa on ihmisiä, jotka ovat tietämättömiä maailmasta ja käyttäytyvät rasistisesti.” Rajanvetoja ja rasismia ei hävitetä Blasimin mukaan vain faktojen avulla. Asenteiden muuttaminen edellyttää inhimillisten tietojen ja osaamisen lisäämistä. ”Fiktio voi osoittaa, että todellisuus on ennakkoluuloja monimutkaisempi”, Blasim tähdentää. Hän ei halua kuitenkaan välittää kirjallisuudellaan minkäänlaista viestiä tai vakuuttaa ihmisiä mistään. ”Pohjimmiltaan kirjoissani on kyse fiktiosta ja mielikuvituksesta”, Blasim toteaa. ”Luomisprosessia ei tule alistaa suunnitelmallisuudelle. Kirjoittaminen on yritys ymmärtää maailmaa ja itseään.” ”IHMISET PAKOTETAAN AJATTELEMAAN VAIN KILPAILUKYKYÄ JA KASVUA. KAPITALISMI LUO MARGINAALISUUTTA JA SULKEE IHMISIÄ ULOS HEIDÄN ERILAISUU TENSA TAKIA.” ”KÄSITYS SIITÄ, ETTÄ MUSLIMIT TULEVAT EUROOPPAAN JA MUUTTAVAT KOKO KULTTUURIN ON HARHAINEN. VALTAOSA MUSLIMEISTA ON MALTILLISIA JA MAALLISTUNEITA.” KA IKKI MAAI LM AN K A SV O T
23 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 21 90 26 90 26 90 Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SUOMALAISTEN SALAINEN APU CHILEN VALLANKAAPPAUKSEN UHREILLE MYÖS E-KIRJANA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA 21 90 26 90 /kpl LUKUNAUT JA INNOLTA Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN MYÖS E-KIRJANA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MYÖS E-KIRJANA Pauli Kopu MEDIA TELEVISION JÄLKEEN MYÖS E-KIRJANA KESÄN ODOTETUIN DEKKARITRIO KAUPOISSA 15.6. Antto Terras TALLINNAN TAPPAJAT VIRON VERISET VUODET Johdatus juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin.
MIDNIGHT SUN FILM FESTIVAL www.msfilmfestival.fi SODANKYLÄ LAPLAND FINLAND 12.–16.6. 2019 Perjantaina 14.6. englantilaisen tyylitaiturin Anthony Asquithin mustasukkaisuusmelodraama ”A Cottage on Dartmoor” jättää Hitchcockinkin mykkätrillerit varjoonsa. Lauantaina 15.6. Friedrich Ermlerin Venäjän vallankumouksen saavutuksia ihmettelevä klassikkolöytö Imperiumin jäänteet, josta neukkuohjaajanero Sergei Eisensteinkin meni ihan pähkinöiksi. Maailman hohdokkaimpiin mykkissäestäjiin kuuluva brittisäveltäjä ja multi-instrumentalisti Stephen Horne viimein Sodiksessa! 23 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 21 90 26 90 26 90 Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SUOMALAISTEN SALAINEN APU CHILEN VALLANKAAPPAUKSEN UHREILLE MYÖS E-KIRJANA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA 21 90 26 90 /kpl LUKUNAUT JA INNOLTA Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN MYÖS E-KIRJANA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MYÖS E-KIRJANA Pauli Kopu MEDIA TELEVISION JÄLKEEN MYÖS E-KIRJANA KESÄN ODOTETUIN DEKKARITRIO KAUPOISSA 15.6. Antto Terras TALLINNAN TAPPAJAT VIRON VERISET VUODET Johdatus juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. CHI MODU UNCATEGORIZED LUOKITTELEMATTOMAT VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI VANTAA ART MUSEUM Myyrmäkitalo | Paalutori 3, 01600 Vantaa www.artsimuseo.com | artsi@vantaa.fi | @artsimuseo 6.6.–10.8. ti–ke 11–18, to 13–20, pe–la 11–16 11.8.–1.9. ti, ke, pe 11–18, to 13–20, la–su 11–16 Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
18 • 5 / 2019
5 / 2019 • 19 TEKSTI IIDA SIMES KUVAT VELDA PARKKINEN Kuin juhlia järjestäisi Näyttelijä ja ohjaaja Pernilla August tapasi Voiman Tukholmassa ja pohti taiteellista uraansa, tasa-arvoa ja jopa ilmastokriisiä. Tänä kesänä hän saapuu Sodankylän elokuvajuhlille, jossa esitetään hänen elokuviaan. E R ÄS KESKUSTELUTUOKIO 1990luvun alussa muutti näyttelijä Pernilla Östergrenin elämän: Kuuluisa teatterija elokuva ohjaaja Ingmar Bergman oli ottanut esiin valtavan muistikirjansa. Sen välissä oli kaikenlaisia lippuja ja lappuja, ja se oli niin paksu, että sitä piti kasassa paksu kumilenkki. ”Tässä on äitini”, näytti Bergman valokuvaa. ”Haluan että esität häntä käsikirjoittamassani televisiosarjassa.” Pernilla Östergren suostui, vaikkei ymmärtänytkään miksi Bergman halusi juuri hänen olevan äitinsä. ”Ehkä meillä oli jotain samanlaisia piirteitä”, miettii hän nyt. Tarjolla oli rooli Hyvä tahto -televisiosarjassa ja elokuvassa, joka esitetään kesäkuussa Sodankylän elokuvajuhlilla. Rooli teki näyttelijästä kuuluisan, mutta tähti eli tuulisia aikoja. Hyvän tahdon intensiivisen melkein vuoden kestäneen työrupeaman aikana ”Pernilla Östergren” katosi, sillä näyttelijän avioliitto kirjailija Klas Östergrenin kanssa päättyi. Teoksen ohjaaja Bille August ja tähtinäyttelijä olivat rakastuneet. He menivät naimisiin jo ennen ensi-iltaa, ja näyttelijä muutti nimensä. Pernilla August muistelee, ettei hänen suhteensa ohjaajaan suinkaan tehnyt näyttelemisestä helppoa, vaikkei varsinaisesti aikaa kadukaan: ”Se antoi minulle kaksi ihanaa lasta.” HY VÄ TAHTO -TEOS kertoi Ingmar Bergmanin vanhempien tarinan. Bergman oli jo elokuvassa Fanny ja Alexander (1982) muistellut lapsuuttaan, vaikka siinä vanhempien tarina on hyvin erilainen kuin miten asiat todellisuudessa olivat. Fannyn ja Alexanderin leskiäiti rakastui autoritääriseen ja hirviömäiseen piispaan, josta tuli lasten isäpuoli. Hyvä tahto -teos näytti, miten Bergmanin oikea isä oli pappi, mutta ei onneksi niin vaativa henkilö kuin Fannyn ja Alexanderin fiktiivinen isä. Hyvän tahdon vanhemmat kävivät kamppailua pitääkseen itsensä, perheensä ja hauraan avioliittonsa kasassa. ”Bergmanin kaikki teokset ovat hyvin omaelämäkerrallisia”, pohtii August. Bergmanin äidin rooli oli jo Hyvä tahto -teoksessa suuri ja vaikea, mutta hankalampaa oli tulossa. Bergmanin entinen puoliso Liv Ullman ohjasi Hyvään tahtoon jatkoa, eli Yksityisiä keskusteluja -tv-elokuvan. ”Se oli todella rankka teos”, August huudahtaa. Hyvän tahdon tekemisestä oli kulunut vain neljä vuotta, ja taas August sai esittää Bergmanin äitiä. Yksityisissä keskustelussa tämä tunnusti tehneensä aviorikoksen rakkauden kaipuunsa takia. Sen sijaan, että tunnustus ja sitä puivat keskustelut olisivat puhdistaneet ilmaa ja johtaneet sovintoon, ne rikkoivat monien ihmisten välejä ja syöksivät puolisot hulluuden partaalle. ”Sitä oli niin vaikeaa tehdä”, muistelee August, jonka elämä oli tuolloin täynnä mullistuksia. Avioliitto Bille Augustin kanssa oli päättymässä katkeraan eroon. Mutta Yksityisiä keskusteluja -teos on silti näyttelijälle rakas työ: ”Tiesin jo tuolloin, etten ehkä koskaan saa noin hyvää tekstiä eteeni. Että tässä työn alla on nyt jotain ainutkertaisen hienoa. Se oli fan-tas-ti-nen!”, sanoo August paukuttaen kädellään pöytää sanomaansa korostaen. ELOKUVAja televisiotuotannot ovat muuttuneet monikansallisemmiksi. Kuten Henkilö Pernilla August • Pernilla August, s. 1958 Tukholmassa. Alunperin hänen nimensä oli Mia Pernilla Hertzman-Ericson. • Näytellyt yli 70 elokuvassa ja ohjannut elokuvia ja televisio sarjoja. • Sodankylän elokuvajuhlien vieraana 12.–16.6.2019. Siellä esitetään Augustin tähdittämät elokuvat Hyvä tahto (ohjaus Bille August, 1992) ja Minkä taakseen jättää (ohjaus Björn Runge, 2003). Augustin ohjauksista festivaaleilla nähdään Sovinto (2010) ja Vakava leikki (2016). Sovinto-elokuvassa näyttelevä Ville Virtanen tulee myös Sodankylään. • Ura ulkomailla käynnistyi vuonna 1993 Star Wars episode 1: Pi meä uhka -elokuvasta, jossa hän esittää Shmi Skywalkeria, Anakin Skywalkerin eli tulevan Darth Vaderin äitiä. • Augustilla on kolme tytärtä, joita kaksi, Asta Kamma August ja Alba August, ovat ammatiltaan näyttelijöitä. Myös vanhin tytär Agnes Östergren on näytellyt lapsena.
20 • 5 / 2019 vaikka Game of Thronesista on huomattu, pohjoismaiset näyttelijät ovat kysyttyjä markkinoilla. Myös Pohjolassa tehtyjä rikossarjoja – niin kutsuttua nordic noir -genreä – fanitetaan ympäri maailmaa ja ostetaan kansainväliseen levitykseen. Pernilla August on saanut osansa kansainvälisistä menestystarinoista. Hän esitti Darth Vaderin eli lapsena Anakin Skywalkerina tunnetun legendaarisen hahmon äitiä Tähtien sota-saagan Pimeä uhka (1999) ja Kloonien hyökkäys (2002) -teoksissa. Nämä ohjasi George Lucas, Tähtien sodan luoja. Silti August ei kaipaa Hollywoodiin. ”Minä viihdyn todella hyvin Pohjoismaissa. Minusta on ihanaa työskennellä Ruotsissa, Tanskassa tai Suomessa.” Entä jos ulkomailla tienaisi hurjia summia? ”Minulla on ihan tarpeeksi rahaa. Teksti ratkaisee. Vain sisällöllä on väliä.” Tällä hetkellä August odottaa erään käsikirjoituksen valmistumista – ”mutta siitä ei voi puhua enempää, se on aivan liian alkuvaiheessa”. Kun teksti on Augustila, alkaa ruotsalais-tanskalainen tuotanto, jonka hän ohjaa. VIIME VUOSINA Pernilla August on työskennellyt enemmän ohjaajana kuin näyttelijänä. Miltä tuntui siirtyä kameran toiselle puolelle? ”Ohjaajana täytyy muistaa kaikki ja ottaa paljon asioita huomioon”, August kertoo. Näyttelijät pääsevät vähemmällä kuin ohjaaja, jonka päähän on mahduttava sekä suuria kokonaisuuksia että pienen pieniä detaljeja. ”Kohtausten kuvaamisen aikana on pidettävä mielessä, että ’tämän jälkeen voisimme kuvata vielä sen ja sen kuvan, jota tarvitaan ehkä joskus myöhemmin’, tai että ’tähän pitää vielä lisätä sitä ja tätä’”, kertoo August innostuneesti viittilöiden. Ja joskus tuntuu siltä, ettei kuvattua materiaalia ole läheskään riittävästi eikä muutamasta hassusta kohtauksesta saa kasaan minkäänlaista elokuvaa – kunnes aineisto on leikkauspöydällä: ”Silloin tavaraa onkin aivan hirveän paljon”, August nauraa. Kun August pohti ohjaajaksi siirtymistä, hän keksi itsellään olevan avuja, jotka voisivat olla ohjaajan työssä mainioita: ”Olen loistava järjestämään juhlia!”, August nauraa. ”Rakastan ruuanlaittoa ja suuria pitoja. Teen kaiken itse ja mietin jo hyvissä ajoin ketkä ihmiset sopivat yhteen, keiden pitää istua vierekkäin ja jutella keskenään… Elokuvien ohjaaminen on ihan samanlaista!” Ihmisten yhteensopivuus on Augustille tärkeää, eikä vain silloin kun kaikki asiat sujuvat rutiininomaisesti, vaan etenkin silloin kun sattuu kommelluksia ja virheitä. Hermostua ei saa. ”Juuri siksi on tärkeää saada kerättyä ympärilleen sellainen perhe, jonka kanssa työskentely onnistuu.” Augustin vuonna 2010 ohjaama Sovinto-elokuva esitetään myös Sodankylässä. Elokuvassa on kaksi pääparia: 1970-luvun ruotsinsuomalaista pariskuntaa esittivät suomalaiset supertähdet Outi Mäen pää ja Ville Virtanen ja 2010-luvun ruotsalaista sukupolvea Noomi ja Ola Rapace. Sovinto perustui Ruotsissa asuvan vaasalaissyntyisen kirjailija Susanna Alakosken Sikalat-romaaniin. Pernilla August oppi työprosessin myötä ohjaamisesta paljon. Noomi ja Ola Rapace olivat aivan erilaisia kuin Mäenpää ja Virtanen. ”He tarvitsivat aivan erilaista ohjaamista ja olivat aivan erilaisia.” ELOKUVA-ALA A on kuohuttanut Me too -kampanja. Sen myötä on paljastunut, miten laajaa seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja hyväksikäyttö on ollut erityisesti elokuva-alalla. ”Me too on ollut todella hieno juttu”, August kommentoi. Ajatteletko, että tyttäriesi urat näyttelijöinä ovat nyt helpompia, kun seksuaaliseen häirintään ja tasa-arvoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota? ”Todellakin!”, August vastaa empimättä. ”Mutta se ei ole tärkeää vain naisille, vaan myös pojille ja miehille. Ahdistelun loppuminen tekee kaikkien elämästä helpompaa.” PERNILL A AUGUSTIN koti Tukholmassa on kuin ruotsalaisen lastenkirjan kuvituksesta. Vanhaan taloon ja sen puutarhaan on helppoa kuvitella Augustin rakastamat juhlat ja pienet lapset leikkimään. Augustista on hiljattain tullut poika vauvan isoäiti. Mutta paratiisissa on käärme, eivätkä Pernilla-mummin huolet rajoitu ihmisoikeuksiin. Ilmastokriisi uhkaa: ”Jotain on tehtävä, ja asialla on kiire!” Yhteistoiminnan arvon ymmärtävä elokuvantekijä haluaa erityisesti poliitikkojen ottavan vastuuta ja toimivan: ”Ilmaston ongelmat ovat kollektiivisia. Ne koskettavat kaikkia. Siksi ei riitä, että yksilöt toimivat, vaan tarvitaan isoja, yhteisiä toimenpiteitä.” ”RAKASTAN RUUANLAITTOA JA SUURIA PITOJA. TEEN KAIKEN ITSE JA MIETIN JO HYVISSÄ AJOIN KETKÄ IHMISET SOPIVAT YHTEEN, KEIDEN PITÄÄ ISTUA VIEREKKÄIN JA JUTELLA KESKENÄÄN… ELOKUVIEN OHJAAMINEN ON IHAN SAMANLAISTA!” An tti Yrjö ne n Elokuvaklassikoita ja kirkkaita tähtiä Sodankylään Festivaalille saapuu tuttuun tapaan kansainvälisiä huippuvierailijoita. TEKSTI SANTTU PAANANEN J O 34. KERTA A järjestettävälle elokuvafestivaalille odotetaan juhlakansaa vähintään 30?000 kävijän verran. Vuoden vieraslista on Sodankylän elokuvajuhlien taiteellisen johtajan Timo Malmin mukaan monipuolinen. Lappiin saapuu tekijävieraita eri puolilta Eurooppaa sekä Brasiliasta ja Iranista. ”On mukavaa, että erittäin kovatasoinen elokuvamaa Iran saa huomiota. Yhdysvaltojen pakotteet ovat panneet maan elokuvatuotantoa polvilleen. Vienti on hidastunut, ja vuosittain tuotettavien elokuvien määrä on laskenut paristasadasta noin sataan elokuvaan”, Malmi kommentoi. ”Iranilaisilla tekijöillä on erityisen tiukkaa, jos he ovat kriittisiä hallintoa kohtaan. Iranista tulee elokuvia, joilla on paljon yhteiskunnallista merkitystä”, Malmi jatkaa. Ruotsalainen Pernilla August ja iranilainen Cannesissa palkittu Shahab Hosseini ovat vuoden huippuvieraita. Festivaalilla vierailee myös Brasilialainen elokuvaohjaaja Fernando Meirelles, jonka tunnetuimpia elokuvia ovat City of God – Jumalan kaupunki ja Us kollinen puutarhuri. Iranista ohjaajavieraiksi saadaan pariskunta Mohsen Makhmalbafin ja Marziyeh Meshkini. Heidän tuotannoissaan käsitellään yhteiskunnallisia aiheita kirjavasti ja purevasti. Tekijävierailijoiden ohella festivaalille saapuu myös Riian elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Sonora Broka, joka esittelee balttilaisia kulttiklassikoita. ”Brokan esitys voi herättää uudenlaista kiinnostusta lähinaapureitamme kohtaan”, Malmi sanoo. Sodankylän elokuvajuhlilla pidetään tänä vuonna noin 140 näytöstä ja esitetään yli sata eri elokuvaa. Näytöksiä on kellon ympäri neljässä eri esityspaikassa. Noin kolmannes elokuvatarjonnasta on vanhempaa, viime vuosisadalta peräisin olevaa tuotantoa. Sodankylän elokuvajuhlat 12.–16.6.