• 4/2023 22.5.–2.7. | VOIMA.FI TEEMA: URHEILU JOUKKUEPELAAJA PYRY SOIRI voima3_23_1.indd
• Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ
• Luonnonperintösäätiö kerää varoja suden elinpiiriksi sopivan vanhan metsän suojeluun Lahjoita 20€ lähettämällä tekstiviesti 20 SUSI numeroon 16588 tai osallistu verkossa: Voit lahjoittaa valitsemasi summan Susimetsäkeräykseen myös MobilePay-lyhytnumerolla 60067 LUONNONPERINTOSAATIO.FI/SUSIMETSA LAHJOITA SUSIMETSÄKERÄYKSEEN NYT Keräys on avattu tammikuussa 2023 ja se on voimassa kaksi vuotta. Luonnonperintösäätiön keräyslupa RA/2020/921 Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ
• Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Tätä kirjoitettaessa Rosebudin hyllyissä on yli 48 500 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki GRANDEFINALE MC KOO M IK A HA GM AN LO IR IP LU KA RI G LIVELAB 23.8.2023 G Livelab MIRRORED FATALITY RYOSUKE KIYASU SEMIFINAL 24.8.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
• Kansainvälinen nykytaidetapahtuma ainutlaatuisessa Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa 11.6.–17.9.2023. helsinkibiennaali.fi Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Tätä kirjoitettaessa Rosebudin hyllyissä on yli 48 500 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki GRANDEFINALE MC KOO M IK A HA GM AN LO IR IP LU KA RI G LIVELAB 23.8.2023 G Livelab MIRRORED FATALITY RYOSUKE KIYASU SEMIFINAL 24.8.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
• KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS PELLE MILJOONA: VERIVELJET Punkin kummisedän beat-romaani on kiivastahtinen ylistys laulu rauhan, vapauden ja solidaarisuuden puolesta aikamme Euroopassa. Rocktähti Juri X herää Meilahden sairaalassa rajusti pahoinpideltynä. Toivuttuaan hän yrittää auttaa protesti laulaja Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan Ukrainan rajalle. www.like.fi Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com ANNE ROSSI-HORTO: SILMÄT TOTTUVAT PIMEÄÄN Riipaisevan kaunis, vimmainen teos sisaruudesta on vuoropuhelua yli kuoleman. Kaunokirjallinen muistelmateos kuvaa riippuvuuksia, perheen romahdusta ja sukuperintönä siirtyneitä rooleja ja traumoja. Traaginen todellisuus avautuu kahden näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin enää luottaa? www.like.fi den näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan FOOD TATTOO Hotellija ravintolamuseon Food Tattoo – lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja -näyttely nostaa valokeilaan erilaisia ruokaja juomaaiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Tatuoinnit näyttelyyn on kuvannut palkittu valo kuvaaja Meeri Koutaniemi. Haastatteluista ja tarinateksteistä vastasivat Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat. Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki www.hotellijaravintolamuseo.fi VOIMA-PAITA JODY ROUSEN: PYÖRÄILYN LUMO JA SEN HISTORIA Viktoriaanisella ajalla keksitty polkupyörä oli vain varakkaiden nuorten miesten lelu, mutta nykyisin pyöräily kuuluu kaikille. Jody Rousenin teos tarkastelee pyöräilyn historiaa ja kurkistaa sen tulevaisuuteen, haastaa siihen liitettyjä myyttejä ja paljastaa samalla sen kytkökset kolonialismiin ja kaupunkien kehitykseen. Se on paitsi upea ja kattava tietokirja myös rakkaudentunnustus ja ylistyslaulu tälle nerokkaalle kulkuneuvolle, jonka matkustaja on samalla sen moottori. www.aulakustannus.fi Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ma-ti ja to-su klo 11-18 ja ke 11-20 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI
• 4 / 2023 • 7 22.5.–2.7.2023 ENSIMMÄISEN maailmansodan ajal­ ta kiertää tarinoita englantilaisten ja saksalaisten välisistä jalkapallo­otte­ luista ei kenenkään maalla joulupäi­ vänä vuonna 1914. Yhden päivän ajaksi viholliset nousivat juoksuhau­ doistaan kuoleman kentälle toisiaan kunnioittavina pelaajina. Tarinaa on todennäköisesti liioi­ teltu, mutta sen sitkeä olemassaolo osoittaa, että ihmiset haluavat uskoa urheilun kansoja yhdis­ tävään ja konfl ikteja ratkovaan voimaan. Mutta urheilumaailmassa on paljon mätää. Mitä suo­ sitummasta lajista on kyse, sitä enemmän rahaa ja korruptio­ ta sen ympärille kertyy. Hyökkäys­ sotaa käyvät valtiot eivät ole tervetullei­ ta kisaamaan mita­ leista rauhan­ omaisten kansakun­ tien kanssa, mutta aina on mahdollis­ ta yrittää venkoilla tiensä joillekin kalkkiviivoille. Qatarin jalkapalloki­ sat on pidetty, ja siellä raataneet ja henkensä menettäneet siirtotyöläi­ set ovat pitkälti unohdetut – jos hei­ tä alun alkaen kaan todella huomi­ oitiin. Jäljelle jääneiden kohtalo on aiempaakin kurjempi, kun hauraita ihmisoikeus kulisseja ei tarvitse pi­ tää pystyssä turistien kaikottua. TOUKOKUUSSA PALKITTU Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua ­kampanja on nos­ tanut Suomessa esiin monia tärkeitä teemoja, joista on keskusteltava ja joihin on löydettävä ratkaisu. Erityisesti joukkueurheilussa pelaajat ja toimitsi­ jat joutuvat jatku­ vasti puuttumaan urheilijoihin kohdis­ tuviin rasis­ tisiin huu­ teluihin. Ihmisoi­ keusjärjes­ töt tekevät työtä Reilummin, iloisemmin, yhteisöllisemmin VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.? , toimituksen sähköposti toimitus@voima.? , voima.? | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraa? kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Iines Toivonen, Wilma Viertola, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Carlos Chávarry-Valiente, Elisa Helenius, Niillas Holmberg, Otto Rantanen, Vilppu Rantanen, Johanna Ruohonen, Kai Talvinen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.? /rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS PELLE MILJOONA: VERIVELJET Punkin kummisedän beat-romaani on kiivastahtinen ylistys laulu rauhan, vapauden ja solidaarisuuden puolesta aikamme Euroopassa. Rocktähti Juri X herää Meilahden sairaalassa rajusti pahoinpideltynä. Toivuttuaan hän yrittää auttaa protesti laulaja Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan Ukrainan rajalle. www.like.fi Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com ANNE ROSSI-HORTO: SILMÄT TOTTUVAT PIMEÄÄN Riipaisevan kaunis, vimmainen teos sisaruudesta on vuoropuhelua yli kuoleman. Kaunokirjallinen muistelmateos kuvaa riippuvuuksia, perheen romahdusta ja sukuperintönä siirtyneitä rooleja ja traumoja. Traaginen todellisuus avautuu kahden näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin enää luottaa? www.like.fi den näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan FOOD TATTOO Hotellija ravintolamuseon Food Tattoo – lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja -näyttely nostaa valokeilaan erilaisia ruokaja juomaaiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Tatuoinnit näyttelyyn on kuvannut palkittu valo kuvaaja Meeri Koutaniemi. Haastatteluista ja tarinateksteistä vastasivat Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat. Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki www.hotellijaravintolamuseo.fi VOIMA-PAITA JODY ROUSEN: PYÖRÄILYN LUMO JA SEN HISTORIA Viktoriaanisella ajalla keksitty polkupyörä oli vain varakkaiden nuorten miesten lelu, mutta nykyisin pyöräily kuuluu kaikille. Jody Rousenin teos tarkastelee pyöräilyn historiaa ja kurkistaa sen tulevaisuuteen, haastaa siihen liitettyjä myyttejä ja paljastaa samalla sen kytkökset kolonialismiin ja kaupunkien kehitykseen. Se on paitsi upea ja kattava tietokirja myös rakkaudentunnustus ja ylistyslaulu tälle nerokkaalle kulkuneuvolle, jonka matkustaja on samalla sen moottori. www.aulakustannus.fi Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ma-ti ja to-su klo 11-18 ja ke 11-20 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Essayah 42 Linkola 30 Tahko VOIMA TESTAA: NAISTEN KRIKETIN SM-LIIGA 28 21 ajaksi viholliset nousivat juoksuhau­ doistaan kuoleman kentälle toisiaan kunnioittavina pelaajina. Tarinaa on todennäköisesti liioi­ teltu, mutta sen sitkeä olemassaolo osoittaa, että ihmiset haluavat uskoa urheilun kansoja yhdis­ tävään ja konfl ikteja ratkovaan voimaan. Mutta urheilumaailmassa on paljon mätää. Mitä suo­ sitummasta lajista on kyse, sitä enemmän rahaa ja korruptio­ ta sen ympärille kertyy. Hyökkäys­ sotaa käyvät valtiot eivät ole tervetullei­ ta kisaamaan mita­ leista rauhan­ kansakun­ tien kanssa, mutta aina on mahdollis­ tä alun alkaen kaan todella huomi­ oitiin. Jäljelle jääneiden kohtalo on aiempaakin kurjempi, kun hauraita ihmisoikeus kulisseja ei tarvitse pi­ tää pystyssä turistien kaikottua. TOUKOKUUSSA PALKITTU Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua ­kampanja on nos­ tanut Suomessa esiin monia tärkeitä teemoja, joista on keskusteltava ja joihin on löydettävä ratkaisu. Erityisesti joukkueurheilussa pelaajat ja toimitsi­ jat joutuvat jatku­ vasti puuttumaan urheilijoihin kohdis­ tuviin rasis­ tisiin huu­ teluihin. Ihmisoi­ keusjärjes­ töt tekevät työtä Nauska Eduskunnan jalkapallojoukkue 4 ja tarjoavat myös lajiliitoille paljon kai­ vattua tukea ja neuvontaa loukkaavan käytöksen kitkemiseksi. Liikuntaan kytkeytyvän hyvinvoin­ nin tasa­arvo onnahtelee myös taval­ listen kuolevaisten keskuudessa. Ky­ ky urheilla tai harrastaa liikuntaa on vapautta, jota kaikilla ei ole. Terveel­ lä ja maksukykyisellä kansalaisella on näilläkin elämänalueilla paremmat mahdollisuudet huolehtia omista tar­ peistaan tai toteuttaa unelmiaan kuin sillä, jolla on puutteelliset lähtökohdat ja resurssit. VOIMA OTTA A AKTIIVISESTI kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin, ja väistämättä siitä seuraa, että lehtem­ me sävy on ajoittain vakava. Tällä ker­ taa olemme kuitenkin löytäneet urhei­ lun ja liikunnan parissa myös runsaille ilon lähteille. Kun keskitymme urheilusuorituk­ seen, olemme jonkin kauniin ytimes­ sä. Liikunta voi maadottaa meidät ja palauttaa yhteyden oman mielen pii­ lotettuihin sopukoihin. Liikunta antaa meille nykyajassa kipeästi tarvitse­ mamme lahjan: täyden keskittymisen käsillä olevaan asiaan. Parhaimmillaan ja yksinkertaisim­ millaan urheilu tarjoaa liikkumisen ja onnistumisen iloa. Itsensä voittamisen riemu voi ylittää jopa vastustajan voit­ tamisen riemun ja luoda vahvaa yh­ teenkuuluvuuden tunnetta yli kieli­ ja kansallisuusrajojen, urheiltiinpa pen­ killä tai kentällä. Ihmiset ovat parhaimmillaan yh­ teisen tekemisen äärellä, ja urheilu on yhteistä tekemistä parhaimmillaan. EMILIA MIETTINEN TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Globe-liite. Se on globaali vaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti. Mustelmat 36
• 8 • 4 / 2023 JATTA, 41, Helsinki ”Urheilu on voimavara, joka tukee jaksamista arjessa, töissä ja lasten kanssa.” LEEVI , 30, Helsinki ”Mä pidän urheilua erittäin tärkeänä, varsinkin kasvavan lapsen ja nuoren elämässä. Siitä oppii sosiaalista kanssakäymistä ja muutenkin terveellisiä elämäntapoja. Ja sitten eri kantilta, rakastan urheilua: seurata, harrastaa. Se on mukavaa ajanvietettä.” ANNELI , 67, Helsinki ”Urheilu merkitsee mulle hyvin paljon, koska olen sellaisesta perheestä lähtöisin, jossa isä on harrastanut futista ihan pienestä pitäen. Olisin itsekin varmasti harrastanut sitä nuorempana, jos se olisi ollut siihen aikaan mahdollista. Seuraan futista hyvin tarkkaan, ja perinne on siirtynyt hyvin mun lapsille ja lapsenlapsille. Se merkitsee minulle tosi paljon, ilman sitä ei oo oikeen kivaa talvea, kesää, syksyä tai kevättä.” JUSSI , 26, Helsinki ”Urheilu merkitsee mielenterveyden ja fyysisen terveyden ylläpitoa. Vaikka jotkut voi löytää siitä jonkun kilpailullisuuden, niin mulle se on sitä, että kun jaksaa vähän urheilla, pysyy elämä balanssissa paremmin.” Mitä urheilu merkitsee sinulle? Mielipide TEKSTI JA KUVAT WILMA VIERTOLA Alkuvuodesta valmiiksi saatu uusi eläinlaki on monin tavoin pettymys, eikä välttämättä parantanut esimerkiksi kilpahevosten asemaa. Samalla hevosalan rahoitus on muutospaineiden edessä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA WILMA VIERTOLA H EVOSVALJAKOIN on kilpail­ tu jo ennen ajanlaskun al­ kua, ja muinoin laji on ollut vaarallinen niin ohjastajille kuin hevosillekin. Nykyään vaaratilan­ teet ovat vähäisempiä, mutta silti he­ voset kärsivät kilpailuissa usein. Kilpa­ hevosten suuvaurioita tutkinut Kati Tuomola väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2022. Reilusti yli puolelta hänen tutkimistaan kilpa­ hevosista löytyi suuvaurioita alueelta, jossa kuolain on ollut. Monien ravu­ rien suusta löytyi mustelmien ja haa­ vojen ohella myös vakavia, syviä haa­ voja. Eläinoikeusjärjestö Anima lian Laura Uotilan mukaan ”ala myöntää osin ongelmat, mutta niille ei ole tehty oikeastaan mitään.” Ravikilpailussa hevosia ohjataan kuolaimiin kiinnitettyjen ohjasten avulla. Hevosta voi ohjata ja kirittää myös ajovitsan, eli piiskan avulla. ”Kil­ pailussa saa lyödä piiskalla noin viisi kertaa. Mikäli menee sen yli, voi tul­ la sakkoja. Usein arvioidaan sitä, onko käytöstä jäänyt havaittavia jälkiä. Pi­ tää kuitenkin lyödä todella kovaa, jot­ ta hevosen nahkaan jäisi jälki”, Uotila toteaa. Uusi eläinlaki on pettymys Vuosikausia valmistelussa ollut, hel­ mikuussa hyväksytty uusi eläinlaki ei tuonut merkittäviä parannuksia kilpa­ hevosten asemaan. ”Uudessa laissa ei puututa esimerkiksi kuolaimiin. Siinä ainoastaan todetaan, että asiasta voi­ daan säätää asetuksilla. Asetukset val­ mistellaan maa­ ja metsätalousminis­ teriössä, jossa jännitetään jo nyt, miten resurssit tulevat tähän riittämään.” Laki jopa mahdollisesti heikensi kilpahevosten asemaa. ”Aikaisemmin kilpailun eläinlääkäri arvioi hevosten kunnon ja päätti, mikäli hevonen pitää sulkea kilpailusta. Nyt kilpailun järjes­ täjä päättää kilpailusta sulkemisesta ja kilpailun eläinlääkäri voi vain suosi­ tella sitä. Muutoksen takana saattaa ol­ la se, että kaikissa kilpailuissa ei eläin­ lääkäriä ole paikalla, mutta on myös riski, että muutos vähentää kipeiden hevosten sulkemista kilpailusta.” Uotila huomauttaa, että huonokun­ toisenkin hevosen osallistuminen saat­ taa olla kilpailun järjestäjän etujen mukaista. Eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. ”Mikäli järjestäjä ei sulje hevosta kilpailusta eläinlääkärin neu­ von mukaisesti, voi eläinlääkäri teh­ dä ilmoituksen aluehallintovirastoon, kunnaneläinlääkärille tai poliisille.” Eläinsuojelurikkomuksia ja ­rikoksia kuitenkin tutkitaan melko laiskasti. Animalian mukaan ravit pitäisi kieltää kokonaan, mutta aloittaa voisi piiskan käytön ja ongelmaillisimmik­ si tiedettyjen kuolainten käytön kiel­ losta. Myös sitä, miten hevosia saa oh­ jastaa pitäisi määritellä tarkemmin ja niin, että hevosten hyvinvointi huomi­ oidaan. Erityinen rahoitusasema Pitkään hevosalan toimintaa rahoitet­ tiin Suomen Hippos ry:n ja sittemmin sen omistama Fintoto oy:n järjestämän hevosvedonlyönnin tuotoilla. Vuonna 2017 Fintoto kuitenkin yhdistettiin Veikkauk seen, jonka tuotot tilitetään valtiolle. Tuolloin alalle luvattiin kiin­ teä, 40 miljoonan euron vuotuinen tu­ ki, jonka maksaa maa­ ja metsätalous­ ministeriö. Pääosin urheilun rahoitus hoidetaan opetus­ ja kulttuuriministe­ riön kautta. Rahapelejä Helsingin yliopistolla tutkiva Janne Nikkinen toteaa, että raviurheilun pelituotot ovat romahta­ neet viime vuosina, mutta kiinteän ra­ hoituksen on sovittu jatkuvan vuoteen 2026 saakka. ”Vuosittainen 40 miljoo­ naa euroa on hirveän suuri siivu yhtei­ sestä kakusta. Ja samalla kaikille muil­ le jaetaan niukkuutta.” Kesäkuussa 2022 maa­ ja metsä­ talousministeriön työryhmä julkai­ si Vastuullista ja elinvoimaista raviurheilua ja hevoskasvatusta Suomessa ­raportin, jossa todetaan, että alan ra­ hoituspohjaan liittyy ongelmia, ja että edessä on muutoksia. ”Raportissa tu­ lee esiin se, että läpinäkyvyys rahoi­ tuksessa on heikkoa. Ongelmallista on ollut myös se, että ministeriössä myös aika pitkälti vain hyväksytty Hippok­ sen esitykset rahoituksesta” Nikkinen huomauttaakin, että käy­ tännössä rahan jakamisesta on päättä­ mässä pitkälti samat tahot, jotka otta­ vat myönnetyn rahoituksen vastaan. Nikkisen mielestä koko järjestelmä pitäisikin muuttaa. Muutosta saattaa vauhdittaa myös se, että monien mie­ lestä uhkapelien lisensoiminen olisi nykyistä Veikkauksen pelimonopolia järkevämpi tapa järjestää ja valvoa ra­ hapelejä. ”Minun mielestäni tarvittai­ siin uusi organisaatio Hippoksen tilal­ le. Ei voi olla niin, että samat henkilöt päättävät tuista ja ottavat tukia vas­ taan. Jo 2017 nähtiin, että tämä ravi­ urheilun kohdalla tehty järjestely ei johda mihinkään hyvään, mutta siitä lähtien tölkkiä on vain potkittu pidem­ mälle.” Hevosala murroksessa Toukokuiset harjoitusravit Vermossa.
• 4 / 2023 • 9 Karstein Volle Korjataan urheilu Voima.fi: Ongelma oikeusvaltiossa Ammattiurheilijat ahdingossa A MMATTIURHEILIJAN määri­ telmä on häilyvä ja asema poikkeuksellinen. Ongelmia piilee sekä tulonmuodostuksessa että työttömyys turvassa. Huippu­urheilun instituutti Kihun tilastoissa urheilija saa ammattilaisstatuksen, kun hänen vuosiansionsa nousevat noin 12 500 euron yli. Ansioiden muodostumiseen ei ole yksiselitteistä kaavaa. Yksilölajia har­ joittavat ovat usein kuin yrittäjiä, joil­ le esimerkiksi kaupalliset yhteistyöt ja sponsorisopimukset ovat elinehto, mikäli urheilu on ainoa tulonlähde. Joukkueurheilija puolestaan on kuin seura­organisaationsa työntekijä, jolle maksetaan ennalta sovittua palkkaa. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan urheilijoilla ei ole mahdollisuutta, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan ur­ heilulla tienatuista ansioista ei makse­ ta työttömyysvakuutusmaksuja. Vuoden 2023 alussa perustettu Suo­ men Urheilijat ry julkaisi tavoitteen­ sa hallitusohjelmaa varten maalis­ kuussa. He haluavat erityisesti, että tuleva hallitus toisi ammattiurheilijat työttömyyskassan piiriin, koska ero ansiosidonnaisen työttömyystuen ja peruspäivärahan välillä on suuri. Esi­ merkiksi vuonna 2020 täyden ansio­ päivärahan keskiarvo oli 1 528 euroa kuukaudessa, kun Kelan tar joama työttömyyden peruspäiväraha oli vain 726 euroa. Pahimmassa tapauksessa myös Kelan maksama peruspäiväraha voi­ daan evätä urheilijoilta, jotka harjoit­ tavat omaa lajiaan vapaa­ajalla ja pal­ kattomasti. Kela saattaa tulkita tämän itsensä työllistämiseksi. Suomen Urheilijat ry:n puheenjoh­ taja Teemu Ramstedt moitti nyky­ järjestelyä. ”Tämän logiikan mukaan pelaajan pitäisi mieluummin maa­ ta sohvalla ja odottaa jonkun soitta­ van, että tule pelaamaan.” Työttömil­ le tarjolla olevat työsopimukset ovat usein myös määräaikaisia ja lyhyitä, toisinaan jopa palkattomia. ”Totuus­ han on, että urheilija ei keskimäärin tienaa mitään. Moni jopa maksaa ur­ heillakseen”, Ramstedt toteaa. Urheili­ jan täytyy jatkuvasti todistaa omaa ky­ vykkyyttään päästäkseen kisaamaan omia resurssejaan käyttäen. Vain hy­ vin harva tienaa kunnolla saati yltää miljoona tuloihin. Suomen Urheilijoiden hallitus­ ohjelmatavoitteet koskevat työt­ tömyysturvan lisäksi muitakin urheilijoita koskevia asioita: Aikuis­ koulutustuki halutaan mahdollisek­ si myös urheilijoille. Opintotukieh­ toihin, urheilijarahaston käyttöön ja eläke varojen sijoitusmahdollisuuksiin kaivataan lisää joustoa. ”Viimeaikaisen talous keskustelun perusteella voi olla hankalat ajat edessä. Kyllä tässä varmaankin ra­ haa joudutaan kaivamaan jostain muualta kuin valtion kirstusta. Mut­ ta se on arvovalinta, jos huippu­ ja ammattilais urheilua Suomessa ei ha­ luta tukea.” Täysipäiväinen ammattiurheilijuus ei takaa palkkatuloja, mutta sen takaa, että oikeutta ansiosidonnaiseen ei ole. TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN JA IINES TOIVONEN TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN JA IINES TOIVONEN Hiihtäjä Siiri ”Äitee” Rantanen (1924–2023 ) teki työuransa verhoilijana. Hän sai ensim mäisenä Suomessa täyden urheilijaeläkkeen vuonna 2015. Eläkkeen määrä oli 1?319,06 €. I HMISOIKEUSLIITON Älä riko ur­ heilua ­kampanja palkittiin tou­ kokuussa Brysselissä työstään ihmisoikeuksien edistämiseksi urhei­ lumaailmassa. Kaksivuotinen EU­pro­ jekti Athletes 4 Society etsi kilpailus­ saan tahoja, jotka nostavat urheilijoita positiivisen muutoksen roolimalleiksi yhteiskunnassa. Älä riko urheilua kampanjoi ur­ heilumaailman tasa­arvon, lasten oi­ keuksien, vammais urheilijoiden yh­ denvertaisten mahdollisuuksien ja urheilijoiden sanan­ ja mielipiteen vapauden puolesta ja esimerkik­ si rasismia ja seksuaali­ ja sukupuo­ livähemmistöjen syrjintää vastaan. Kampanjassa on mukana useita tun­ nettuja kasvoja, kuten koripalloili­ ja Awak Kuier, kolmiloikkaaja Senni Salminen ja jalkapalloilija Linda Sällström, minkä lisäksi kampanjaa tukee mittava määrä tahoja ja urheiluseuro­ ja. Kampanja on osa ihmisoikeusliiton 2020 aloittamaa Ihmisoikeudet hal­ tuun urheilussa ­hanketta. K IRJAILIJA-MUUSIKKO Niillas Holmberg kirjoittaa esseessään saamelaisten asemasta Pohjoismaissa. Tuomio­ istuimet tekevät alkuperäiskansojen oikeuksia puoltavia päätöksiä, mut­ ta seuraamuksia ei näistä päätöksis­ tä ole. Holmberg näkee, että globaa­ li kapitalistinen järjestelmä johtaa Pohjoismaisten oikeus valtioiden päätöksentekoa saamelaisten kus­ tannuksella. ”Suomen, Ruotsin ja Norjan val­ tiot operoivat kansainvälisen mark­ kinajärjestelmän verkostossa pyr­ kien jatkuvaan kasvuun. Valtioiden toiminta ja kukoistus ei todellakaan perustu ihmisoikeuksiin tai ihmis­ ryhmien väliseen tasa­arvoon vaan talou delliseen vaurauteen. Näkisin, että Pohjoismaiden on suorastaan pakko riuhtoa alkuperäiskansa juuriltaan ja anastaa saamelaisten maat hyötykäyttöönsä.” Lue Holmbergin koko essee osoitteessa voima.fi.
• 10 • 4 / 2023 Tossua toisen eteen Kävelyn maailmanmestari ja pitkä­ aikainen kansanedustaja Sari Essayah toivoo, etteivät lapset ja nuoret erikoistuisi liian varhain vain yhteen urheilulajiin, mutta panisi pallon jo äitiyspakkaukseen. TEKSTI ELISA HELENIUS KUVA WILMA VIERTOLA puolueen puheenjohtaja ja kansan­ edustaja. Hän jos kuka on oikea hen­ kilö puhumaan suomalaisten liikku­ misen lisäämisestä ja rahoittamisesta. Essayah on jäsenenä seitsemässä ur­ heilujärjestössä, esimerkiksi Kansain­ välisessä Olympiakomiteassa, Yleis­ urheilun Tuki ­säätiön hallituksessa ja Suomen Urheiluliiton eettisessä va­ liokunnassa. Edellisellä kaudella hän istui eduskunnan sivistys­ ja tiedeja­ ostossa, joka päättää muun muassa lii­ kunnan rahoituksesta. Runsaasta työmäärästä huolimat­ ta Essayah pyrkii itse liikkumaan jo­ ka viikko, jotta jaksaa paremmin. ”Harrastan liikuntaa monipuolisesti: lenkkeilyä, juoksua, hiihtoa, kuntosa­ lia, jonkin verran laskettelua ja sitten hyötyliikuntaa, esimerkiksi samoilen luonnossa ystävien kanssa.” Palloja jo äitiyspakkaukseen Sari Essayah on entisenä huippu­ urheilijana tottunut liikunnalliseen elämän tapaan. Miten kaikkien suo­ malaisten liikkumista voisi lisätä val­ tiotasolta käsin? Essayah’n mukaan tähän on useita keinoja. Ensiksikin liikunnan tarjoajil­ la pitää olla tarpeeksi rahaa toiminnan pyörittämiseen. Lisäksi liikuntaa voi­ daan tukea verotuksellisilla malleilla, kuten lahjoitusvähennyksin ja vero­ kannustimilla. ”Liikuntajärjestöt ovat olleet esit­ tämässä poikkihallinnollista, valtio­ neuvoston tasolla olevaa toimin­ takykyohjelmaa, joka pystyttäisiin lanseeraamaan eri ministeriöiden kautta. Sen lisäksi on esitetty erilaisia liikuntareseptejä, vähän samanlaisia kuin kulttuurilähetteet, ja ne kannat­ taisi laajentaa koko maahan.” Kult­ tuurilähetteillä kunnat ja kaupungit voivat tukea asukkaidensa kulttuurin harrastamista hieman työnantajien ja­ kamien kulttuuriseteleiden tapaan. Työterveyshuollot järjestävät työ­ elämässä mukana oleville työkykyä yl­ läpitävää toimintaa. ”Tänä päivänä ty­ ky­toiminnasta tulee monelle mieleen vain se, että käydään kerran vuodessa työporukalla jossain kivassa paikassa. H ELSINGIN olympia­ stadionin ulkopuolel­ la on sankoin joukoin katsojia seuraamassa naisten kävely kisoja. Stadionilla sisäpuo­ lella hurraa lähes 30 000 henkeä, kun sinivalkoiseen urheiluasuun pukeu­ tunut Sari Essayah ilmestyy portista takaisin kentälle. Essayah’lla on selvä etumatka kisakumppaneihin. He ovat kilpakävelleet yli 40 minuuttia. Essa­ yah ylittää maaliviivan ensimmäisenä ja on Euroopan mestari vuosi mallia 1994. Italialainen Annarita Sidoti ottaa hopean ja venäläinen Jelena Nikolajeva pronssin. Kaksikko tulee heti maaliin päästyään halaamaan kultamitalistia, minkä jälkeen kaikki kolme nojaavat polviinsa ja yrittävät tasata hengitystään 10 kilometrin koi­ toksen jälkeen. Kävelyn maailmanmestariksi Es­ sa yah oli tullut jo edellisenä vuon­ na Stuttgartissa. Nykyisin 56­vuotias Essayah on Kristillisdemokraattisen Sari Essayahin mielestä lasten ja nuorten liikuntaan pitää satsata.
• FREUDILAINEN LAUKAUS K AUTTA AIKAIN politiikan ja urheilun liitto on ollut läheinen. Kuin yhteenkas­ vaneilla kaksosilla niillä on yhteinen sy­ dän ja aivotoiminta. Tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua mayat ratkoivat poliittisia kiistoja joukkueiden kilpai­ luna pelattavan pallopelin avulla. Pelin merki­ tys ei rajoittunut vain ihmisten ongelmien ja valtajärjestyksen fiksaamiseen, vaan mayojen mielestä jopa aurinko, kuu ja tähdet liitelivät taivaalla pelikuvioiden mukaisesti. Vierähti hulppeat kolme tuhatta vuotta kun­ nes oli ilmestyvä Voima 5/2002. Kirjailija Jouko Sirola kirjoitti pelin ulottuvuuksista otsikolla ”Miksi kuningas jalkapallo herättää niin voi­ makkaita tunteita”. Suomessakin odotettiin miesten jalkapallon Japanissa ja Etelä­Koreas­ sa pelattavaa lopputurnausta. SIROLA LAINASI mayojen Popol Vuh ­eeposta. Manalan herrat oli­ vat pettyneitä, kun pallon pelaajat eivät tajunneet keitä kumartaa: ”He eivät enää kunnioita meitä, he eivät enää piittaa meistä eikä meidän mahtimme pelota heitä. He jopa pelata rytyävät päittemme yläpuolella.” Nykyajan mahtihahmot ovat ehkä ottaneet oppia Popol Vuhista, sillä nykyjalkapallo pikemminkin vahvistaa maailman mahtavimpia hallitsijoita eli maailman varakkaimpia ihmisiä. Pääliigojen seurois­ sa protesti on näennäistä, eikä futis juurikaan kyseenalaista rahan mahtia. Päinvastoin, futis on valjastettu tuottamaan rahaa urheilun, me dian ja politiikan moguleille. Jouko Sirola kirjoitti oivaltavasti, miten jalkapallon pelaaminen on inhimillistä: ”Niin pahalta kuin se monen urheiluhullun mieles­ tä kuulostaakin, peli on sittenkin kulttuuria. Muinaiset kuoleman ja kohtalon kanssa keskustelevat rituaalit synnyttivät kaksi rinnak­ kaista esitystaidon haaraa: urheilukisat ja teatterin. … Teatteri on perinyt rituaalin sisäpuolen, inhimillisen kokemusmaailman kuvaa­ misen, ja urheilukilpailut ja pelit sen ulkokuoren, kohtalon ehkä me­ kaanisemman mutta lopputulokseltaan aina yhtä arvaamattoman esityksen.” JUTUN LOPUSSA Sirola hehkutti freudilaisia tulkintoja: ”Joukkueet juoksevat päivänvaloon – ovaalin muotoiselle stadionille – ahtaasta syntymätunnelista. Kumpikin joukkue puolustaa selkänsä takana ole­ vaa maalia. Edessä on valloittamaton maa, vieras nainen, jonka kum­ pikin joukkue haluaa omakseen pitääkseen äidin puhtaana ja kehit­ tyäkseen lapsesta aikuiseksi. Isän rooli on puolustava. Pallo edustaa siementä tai fallosta.” Freudilainen tulkinta siittämisestä ei oikein taivu naisten pelei­ hin, joissa niissäkin on tavoitteena maali. ”Pelaajien silmissä ei kiil­ tele kuin yksi tavoite: saada maaliverkko pullistumaan onnistuneen hyökkäyksen päätteeksi.” Tässä vaiheessa on pakko muistuttaa, että Suomen naisten maa­ joukkue (nykyisin Helmarit) on pelannut useissa arvokisojen loppu­ turnauksissa. Hakekaamme pian Julia Kristevalta psykoanalyysia Helmareiden peleihin. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Tyky­toiminnan pitäisi kuitenkin ol­ la säännöllisempää, ja sen pitäisi saa­ da ihmiset pitämään parempaa huolta toimintakyvystään.” Liikunnan lisääminen vaatii kan­ nustamista ja otollisten olosuhteiden luomista. ”Olen joskus heittänyt, että äitiyspakkauksessa voisi olla mukana pallo, niin motoristen taitojen kehittä­ minen alkaisi jo vauvana.” Kaikenikäiset liikkeelle Essayah’n mielestä liikunnan tarjoa­ minen kansalaisille pitäisi ottaa vah­ vemmin mukaan sosiaali­ ja terveys­ ministeriön ja hyvinvointialueiden ohjelmiin. ”Nykyisin hyvinvointialuei­ den rahoituksessa terveyden edistämi­ nen vie vain yhden prosentin, mikä on liian vähän. Myös kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rahoitus on liian pientä”, Sari Essayah sanoo. Jotta yhteiskunta kannustaisi kan­ salaisiaan arkiliikunnan pariin ja li­ säksi mahdollistaisi kilpaurheilun kansainvälisellä tasolla, on erityisen tärkeää pitää huolta kuntien liikunta­ budjetista. ”Kunnat ovat loppujen lo­ puksi paljon merkittävämpiä liikun­ nan rahoittajia kuin valtio.” Kuntien liikuntatoimissa pidetään huolta ensinnäkin siitä, että lapsille ja nuorille on liikuntamahdollisuuk­ sia. Kunnat huolehtivat myös liikun­ tapaikoista ja järjestävät erityisryh­ mien ja ikäihmisten terveysliikuntaa. Liikkuvat­ ohjelma taas on opetus­ ja kulttuuriministeriön rahoittama valta­ kunnallinen terveysliikunnan kokonai­ suus, jolla edistetään liikunnallista elä­ mäntapaa eri ikä­ ja väestöryhmissä. ”Liikunnan lisäämiseen panostami­ nen on myös tehokas keino vähentää terveyspalvelujen kysyntää. Liikun­ nan rahoittaminen on investointi, jo­ ka säästää.” Kun ihmisillä on mahdol­ lisuus riittävään liikkumiseen, heidän sairauskulunsa ovat vähäisemmät. Li­ säksi ikäihmiset saavat liikunnan an­ siosta enemmän terveitä vuosia, Essa­ yah toteaa. Kuitenkin kilpaurheiluun liittyy myös epäterveellisiä käytäntöjä, jot­ ka voivat ajaa nuoria esimerkiksi syö­ mishäiriöihin. Essayah ei nuorena joutunut onneksi kokemaan painet­ ta laihduttamisesta. ”Kestävyyslajis­ sa painonhallintaa ei tarvitse miettiä, vaan pitää huoli siitä, että syö tarpeek­ si, koska kulutus on niin kovaa.” Harrastustakuun hidas startti Vuonna 2017 Juha Sipilän hallitus päätti lasten ja nuorten harrastus­ takuusta, joka takaa vähintään yhden mieluisan harrastuksen. Harrastus­ takuulla pyritään vahvistamaan las­ ten ja nuorten hyvinvointia ja vähen­ tämään syrjäytymistä. Osa kunnista on tosin lähtenyt harrastustakuuseen mukaan hyvin hitaasti. Nuorisotutkimusseura ry:n tutki­ muksen mukaan muun muassa har­ rastamisen kaupallistuminen ja lisään­ tynyt kilpailullisuus ovat vaikuttaneet siihen, etteivät kaikki lapset ja nuoret saa hyvinvointiaan lisäävää harrastus­ ta. Lisäksi alaikäisiä sulkevat pois har­ rastuksista jo varhain vaadittava laji­ kohtainen sitoutuminen ja alueellinen saavutettavuus. Tietyn urheilulajin aktiiviharras­ tajat joutuvat esimerkiksi ostamaan lajikohtaisen lisenssin. ”Olen yrittä­ nyt urheilujärjestöjen puolella viedä eteenpäin ajatusta, että olisi mahdollis­ ta yhdistää lisenssejä. Olisi hyvä, ettei lapsen tarvitsisi valita kovin aikaisin, että jos pelaan jo koripalloa, perheel­ läni ei enää ole varaa ostaa toisen la­ jin lisenssiä”, Sari Essayah sanoo. Hän ehdottaa, että alle 10­vuotiailla lapsilla voisi olla yksi urheiluharrastuslisens­ si, jonka alla voisi kokeilla kaikkia mahdollisia lajeja. Muutenkaan lajiva­ linnassa ei kannattaisi erikoistua liian aikaisin, koska silloin treenaamisesta tulee yksipuolista. Essayah pitää hienona sitä, että kuntatasolla on luotu urheiluväline­ lainaamoita. ”Lainaamoiden ansios­ ta perheen ei tarvitse heti investoida johonkin kalliimpaan urheiluvälinee­ seen.” Hän muistelee entisaikojen yleis­ seuroja, joissa lapset ja nuoret talvisin hiihtivät ja kesällä osallistuivat yleis­ urheiluun. ”Olen sanonut esimerkiksi nuorille hiihtäjille, että mitä parhain­ ta kesäharjoittelua on osallistua yleis­ urheilutoimintaan ja vaikka pelata jalka palloa. Ei tarvita lapsena erityistä kesä harjoittelua hiihtäjille tai erityis­ tä talviharjoittelua yleisurheilijoille.” Järjestötoiminta luo yhteisöllisyyttä Suomen urheilujärjestelmä eroaa mo­ nista muista maista siinä, että meillä harrastavat samoissa urheiluseurois­ sa kuntoliikkujat, lapset ja nuoret ja myös ne, jotka jatkavat kilpaurheiluun saakka. Yleensä vasta siinä vaiheessa, kun suomalainen urheilija on jo maa­ joukkuetasolla ja osallistuu arvokisoi­ hin, hän alkaa saada omaa rahoitusta. Olympiakomitea huolehtii huippu­ urheilun toimintaedellytyksistä. ”Oma sponsorirahoitus tulee yleen­ sä vasta huipputasolla. Huippu­ur­ heilun tukeminen on kudottu järjes­ telmän sisälle, ja sama järjestelmä tuottaa meillä lapsista ja nuorista aika­ naan niin kuntoliikkujat kuin huippu­ urheilijat”, Sari Essayah sanoo. Se on hänestä toisaalta erittäin hyvä asia, sil­ lä Suomessa kaikkien ihmisten liikun­ ta koetaan tärkeänä. ”Tämä mahdol­ listaa sen, että joku voi hioa taitojaan huipputasolle asti.” Hän toivoo, että Suomessa pidettäi­ siin hyvää huolta kansalaisjärjestötoi­ minnasta. ”Kansalaisjärjestötoiminta on pohja koko meidän urheilutoimin­ nallemme, jotta se pysyy pystyssä.” Essayah harmittelee sitä, että yhä harvempi on valmis toimimaan ur­ heilujärjestöjen vapaaehtoistöissä ja olemaan mukana lasten urheilussa. ”Urheilu luo kuitenkin yhteisöllisyyt­ tä suomalaisessa yhteiskunnassa”, Essayah muistuttaa. Mayojen pallopeliä patsaassa. Sim on Bu rch ell, W ikim ed ia C om m on s
• 12 • 4 / 2023 Raha ohjaa urheilua TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Valtiot ja yritykset kiillottavat mainettaan ja tahkovat rahaa urheilun avulla. M IELIKUVISSA ur­ heiluun liittyy usein ajatus jalos­ ta kilvoittelusta ja rehdistä menosta. Mielikuva ei ole koko totuus. Aiheen hahmottamista helpottaa jaottelu esimerkiksi huippu­ urheilun ja hyvinvointiin tähtäävän liikunnan välille. ”Huippu­urheilu on hyvin pitkäl­ ti viihdettä ja on historiallisestikin ol­ lut sitä. Jo antiikin aikaan tarjottiin sirkushuveja”, toteaa yliopistonlehto­ ri Hanna Vehmas Jyväskylän yliopis­ tolta. Sen lisäksi, että huippu­urheilu on viihdettä, se on myös iso bisnes. Kan­ sainvälisen urheilusponsoroinnin suu­ ruudeksi arvioidaan hieman lähteestä riippuen 70–80 miljardia euroa vuo­ dessa. Alan kasvu on ollut viime vuo­ sina vauhdikasta, ja 100 miljardin ra­ jan ennustetaan ylittyvän vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Suomessa urheilubisnes on pienempää, mutta ei merkityksetöntä sekään. Sponsorointi & Tapahtumat ry:n Sponsorointibaro­ metrin mukaan vuonna 2022 Suomes­ sa käytettiin urheilun sponsoroimi­ seen 167 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisestä vuodesta reilu 15 prosenttia. Sponsorien vaikutusvallasta kertoo se, että nykyaikaisten olympialaisten 100­vuotisjuhlakisat vuonna 1996 me­ nivät Ateenan sijasta Atlantaan. Valin­ taa ohjasi se, että Atlanta on olympia­ laisten pitkäaikaisimman sponsorin, Coca­Colan kotikaupunki. Olympia­ laisten syntykoti Ateena sai vasta seu­ raavat kisat. Urheilupesua Suurseurojen ja suurkilpailujen tur­ poavien budjettien lisäksi Vehmak­ sen mukaan viime aikoina on puhuttu enenevissä määrin sportswashingista eli maineen kohentamisesta urheilun avulla. ”Olympia­aatteen perustaneen Pierre de Coubertinin tavoite oli tuo­ da kansakuntia lähemmäs toisiaan ja edistää maailmanrauhaa. Siitä on to­ siaan pitkä loikka tultu.” Sportswashing­termi on sukua green washingille eli viherpesulle se­ kä pink­ ja whitewashingille. Ilmiönä sportswashing ei ole uusi, vaan valtiot ja yritykset ovat jo pitkään hakeneet nostetta maineelleen urheilun kautta. Tuore esimerkki ilmiöstä on Qata­ rissa vuonna 2022 järjestetyt jalkapal­ lon maailmanmestaruuskilpailut. Ki­ sat annettiin valtiolle, joka on tullut jalkapallosaavutusten sijaan tunnetuk­ si ihmisoikeusloukkauksista. Emiiri­ kunnan kaasu­ ja öljyrahat kuitenkin näkyvät jalkapallon maailmassa. Val­ tiollinen sijoitusyhtiö Qatar Sports In­ vestments muun muassa osti Paris Saint­Germain ­seuran ja on käyttänyt satoja miljoonia euroja pelkästään pe­ laajahankintoihin. Valtiollisen Qatar Airways ­lentoyhtiön logo on komeil­ lut Bayern Müchenin ja AS Roman kal­ taisten huippujoukkueiden pelaajien rinnassa. Suomessakin keskusteltiin urheilu­ ja viherpesusta loppuvuodesta 2022, kun Urheilun ja liikunnan kulttuuri­ keskus Tahto avattiin remontoidul­ la Olympiastadionilla. Urheilun roo­ lia ilmastonmuutoksessa käsittelevää Menneen talven lumet ­näyttelyä spon­ soroi öljy­yhtiö St1. Ristiriita sponso­ rin ja sponsoroitavan kohteen välillä oli väkevä, mutta yhteistyö ei yllättä­ nyt, sillä St1 on tukenut Hiihtoliittoa pitkään. Talviurheilijoiden ilmasto­ järjestöt Protect Our Winters ja Save Pond Hockey ilmoittivat lopettavansa yhteistyönsä Tahdon kanssa. Green­ peacen Olli Tiainen vertasi yhteistyö­ tä siihen, että ”tupakkayhtiö sponso­ roisi syöpä sairaalaa”. Urheilijan dilemma Huippu­urheiluun kytkeytyvä bisnes saattaa asettaa myös yksittäisen ur­ heilijan moraalisten valintojen eteen. ”Qatarin kisojen aikana käytiin kes­ kustelua siitä, onko yksittäisten jal­ kapalloilijoiden vastuulla päättää, lähteäkö kisoihin. Sanoisin, että vas­ tuu on enemmän urheiluliikkeen ja ­organisaatioiden”, Vehmas toteaa ykskantaan. ”Suomessa Olympiakomitea ja laji­ liitot voisivat miettiä tätä osallistumi­ seen liittyvää kysymystä. Myös raha­ hanoja säätelevät poliittiset päättäjät tekevät näitä päätöksiä, eli Suomessa ensimmäisenä opetus­ ja kulttuurimi­ nisteriö. Vastuu on siellä”, Vehmas jat­ kaa. U RHEILUN on haluttu perustuvan raittiuden, reippauden ja ryhdikkyyden kaltaisille arvoille. Se on nähty kansakunnan ja erityisesti nuorten hyvään johtavana toimintana. Urheilusosiologiassa tätä ajatusta on kuvattu termillä ”urheilun hyvä kertomus”. Tämä hyvä kertomus kiinnostaa ymmärrettävästi myös sponsoreita. Vuonna 2014 Venäjällä järjestettyjen Sotšin talviolympialaisten alla soitin läpi Suomen olympiajoukkueen sponsorit ja kysyin yritysten näkemyksiä liittyen Venäjällä yleisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Vain yhden yrityksen edustaja myönsi, että he kenties omalta osaltaan mahdollistivat Putinin pr-operaation. Samaan aikaan toisaalla Suomen olympiakomitean pääsihteeri linjasi, että yhteistyösopimukset ovat komitean toiminnan kannalta tärkeitä – ilman rahaa urheilijat eivät reissaa. Ymmärrettävästi positiivista imagoa hakevien yritysten edustajat eivät mielellään puhu urheiluun liittyvistä ristiriidoista ja ongelmista. Yleisö ja toimittajat voisivat kuitenkin kysellä myös näistä epämiellyttävimmistä asioista. JARI TAMMINEN Hyvä kertomus Toisaalta tämä urheilijan dilem­ ma ei koske pelkästään osallistumis­ ta suurkisoihin. Jos Qatarin kaltaiset toimijat kasvattavat vaikutusvaltaan­ sa huippu­urheilun piirissä, se saat­ taa vaikuttaa siihen, miten urheili­ jat kommentoivat ihmisoikeuksien kaltaisia kysymyksiä. Jos esimerkik­ si jalka palloilijan unelmana on peli­ paikka huippuseurassa ja kiinnos­ tuneen joukkueen pelipaidassa sattuisikin komeilemaan diktatuurin lentoyhtiön logo, sensuroiko pelaa­ ja kommenttejaan ihmisoikeuksista varmuuden vuoksi? Myös pienem­ millä seuroilla on sponsoreita, joiden toiminnasta löytyy kritisoitavaa. Urheilun totalisaatio ”Viime vuonna edesmennyt liikun­ tasosiologian professori Kalevi Heinilä tutki urheilun totalisaatiota 1980­luvulta alkaen”, Vehmas ker­ too. Professori Heinilän ajatus läh­ ti siitä, että huippu­urheilussa aivan kaikki urheilijan elämään liittyvä rakentuu urheilun ympärille. Totali­ saatioon liittyy myös vaatimus aina paremmista tuloksista niin kentällä kuin taloudellisestikin. Totalisaatio ajaa sekä yksittäiset urheilijat että organisaatiot tilanteeseen, jossa lo­ putonta kasvua on haettava kaikilla keinoilla. ”Esimerkiksi dopingin käyttö on osa totaalista koneistoa, jollaiseksi huippu­urheilu on muodostunut. Ko­ neistossa yksittäisen urheilijan mah­ dollisuudet esimerkiksi kieltäytyä systeemin edustajien tarjoamista suo­ ritusta parantavista aineista ovat aika heikot. Tämä sama koskee muitakin kysymyksiä”, Vehmas toteaa. Seurat voivat hakea kiellettyjen ai­ neiden sijaan parempia tuloksia ra­ han avulla. Esimerkiksi eurooppalai­ sia suurseuroja on myyty oligarkeille ja öljysheikeille. Siinä missä huippu­urheilun ja ra­ han nivoutumista yhteen on tutkit­ tu maailmalla, ei aihe ole Suomessa toistaiseksi saanut paljoakaan huo­ miota. ”Luulen että rahan ja urheilun yhteyksien tutkimisen vähäisyys Suo­ messa johtuu siitä, että meillä on niin pienet markkinat. Ainoa aidosti am­ mattimainen urheilumuoto meillä on jääkiekko, ja vain muutamalla suurim­ malla liigajoukkueella on merkittäviä markkinointituloja. Meidän liikunta­ ja urheilutoimintamme nojaa pitkäl­ ti vapaaehtoistoimintaan ja kansalais­ yhteiskuntaan.” Toisaalta Helsingin Jokerien seik­ kailu Venäjällä ja Hjallis Harkimon hieman epäselvät säädöt Vladimir Putinin lähipiirin kanssa kertovat sii­ tä, että kyllä meilläkin osataan. Joke­ rien korttitalo pysyi pystyssä juuri niin kauan, kun Venäjän propaganda­ koneisto näki miljoonien kanavoimi­ sen joukkueen suuntaan perusteltu­ na. Tämä raha kelpasi monelle.
• To im itu ks ell ist a ain eis to a.
• YLIOPPILASTEATTERIN 26. 28.05.
• 4 / 2023 • 15 TEKSTI IIDA SIMES Verta, hikeä ja propagandaa Venäjän urheilukoneisto on tärkeä sodan lietsoja. Huippu­urheilulla on toinenkin tehtävä: viedä kansan huomio pois kotimaan ankeudesta. J OS K ANSAINVÄLINEN olympiakomitea KOK päästää venäläiset tai valkovenäläiset urhei­ lijat Pariisin olympiaki­ soihin vuoden 2024 ke­ sällä, ukrainalaiset boikotoivat kisoja. Näin kertoi Ukrainan hallitusminis­ teri Oleh Nemtšinov maaliskuussa. Nemtšinovin mukaan Ukraina alkaa boikotoida kisoja paljon ennen kun Pa­ riisissa aletaan mitellä 26. heinäkuuta 2024: ”Me otamme osaa olympiakisoi­ hin karsiviin turnauksiin vain siinä ta­ pauksessa, ettei kilpailuissa ole yhtään venäläisiä.” Kansainvälisellä olympiakomiteal­ la KOK:lla on ollut selvästi vaikeuksia saada sorvattua asiasta julkilausumia, kun pitää kumarrella kaikkiin suun­ tiin ilman, että tulee samalla pyllistä­ neeksi millekään rahakkaalle taholle. Maaliskuun lopussa KOK:n puheen­ johtaja Thomas Bach antoi varovaisen ”suosituksen”, jonka mukaan venäläis­ ten ja valkovenäläisten urheilijoiden pitäisikin päästä olympialaisiin. Edis­ tääkseen tätä tavoitetta olympiakomi­ tea ”tutkii kaikkia mahdollisia polku­ ja, jotta tämä toteutuisi”. Yksi tällainen polku olisi venäläisen ja valkovenäläi­ sen urheilijan statuksen muuttaminen kansallisen lipun alla kilpailevasta sankarista pelkäksi yksilöksi, joka tu­ lee kisoihin ilman maatunnuksia. Thomas Bach kiemurteli kuin ma­ to koukussa kertoessaan, miten olym­ piakomitea ”haluaa rauhaa” ja tuntee ”suurta myötätuntoa Ukrainan kansaa kohtaan sen sanoinkuvaamattoman kamalien kärsimysten keskellä”. Bach vakuutteli olympialiikkeen sodanvas­ taisuutta ja että olympiakomitea tuo­ mitsee ”Venäjän ja Valko­Venäjän hal­ litukset, jotka ovat yksinään vastuussa tästä sodasta”. Vesittyvä boikotti Kuitenkin monet ukrainalaiset, sa­ moin kuin heitä tukevat urheili­ jat, lajiliitot ja urheilua rakastavat penkki urheilijat, pitävät venäläisten osallistumisen sallimisen vesittävän koko urheilualan boikotin. Vaikka ve­ näläiset urheilijat osallistuisivat mars­ simassa yhteisen valtiolipun alla ja ilman maatunnuksia, Venäjällä heitä pidettäisiin edelleen kotimaan suurina taistelijoina. Sotaa lietsovan ja kaikin tavoin olympialaisten hengen vastai­ sen propagandan välineeksi he kelpai­ sivat silti ihan yhtä lailla. KOK ei kyennyt selkeästi pudot­ tamaan venäläisiä urheilijoita pois olympialaisista. Se on myös väittänyt, että urheilijoiden sulkeminen pois ki­ soista olisi syrjimistä kansallisuuden perusteella. Niinpä 30 maata, mukaan lukien Suomi, vetosi KOK:hon, jotta se ei luopuisi sanktioista. Tiede­ ja kult­ tuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) allekirjoittamassa kannanotossa sano­ taan, että ”koska niin Venäjällä kuin Valko­Venäjällä urheilu ja politiikka ovat kietoutuneet toisiinsa, maiden hallitukset rahoittavat ja tukevat olym­ piaurheilijoita ja Venäjällä urheilijoilla on vahva kytkös myös armeijaan, mi­ nisterit näkevät, ettei KOK voi käyttää harkinnassaan lähtökohtana vain syr­ jimättömyyttä kansalaisuuden perus­ teella.” Kannanotossa kerrottiin ovelas­ ti, etteivät hyökkäävät propaganda­ maat ole urheilukiistassa ajopuun ase­ massa, eli turha uhriutua: ”ministerit muistuttavat myös siitä, että Venäjällä Maailman parhaana seiväshyppääjänä pidetty vuosikymmenten maailmanennätysmies ja Ukrainan olympiakomitean puheenjohtaja Sergei Bubka ja Ukrainan urheilijat lähdössä Rio de Janeiron kesäolympialaisiin 2016. Sh ut te rst oc k
• 16 • 4 / 2023 ja Valko­ Venäjällä itsellään on mahdol­ lisuus ratkaista tilanne ja palata kan­ sainväliseen urheiluyhteisöön lopetta­ malla sota toimet.” KOK yrittää epätoivon vimmalla siirtää vastuun vaikeista päätöksistä lajiliitoille. Niille tilanne on hankala, sillä nyt jokainen urheilulaji liittonsa kautta joutuu miettimään, ottaako se venäläisiä mukaan Pariisin olympia­ laisten karsintoihin. Doupattua sirkusta Venäjällä huippu­urheilu on yltiöna­ tionalistinen projekti, jota Kreml käyt­ tää häikäilemättömästi hyväkseen. Urheilun katsominen peittää kansalta monia kotimaan huolia. Kannustaes­ saan kilpailijoita ei pietarilainen Pjotr eikä Magadanin Maša tunne vilua tai nälkää. Stadioneiden sirkushuvit pyyhkivät jopa sotia näkymättömiin. Kun vuonna 2013 Venäjä valmiste­ li seuraavan kevään talviolympialaisia Mustanmeren rannalla Sotšissa, yllät­ tävän talvikisakaupungin subtrooppi­ sen ilmaston oikut eivät olleet ainoi­ ta asioita, joita etukäteen pohdittiin. Presidentin mielentila oli tärkeä kysy­ mys. Jännitettiin, saattaisiko entinen KGB­upseeri Putin heltyä ja päästää vapaaksi protestoijia. Vankilassa viruivat öljyoligark­ ki Mihail Hodorkovski, punkbändi Pussy Riotin uhmakkaat mimmit ja Greenpeacen protestin monikansall­ linen tiimi ”Arctic 30”. Heidät vapau­ tettiin ja maailmalla iloittiin. Jotain hy­ vin pahaa oli silti tapahtumassa. Pari kuukautta ennen talviolympialaisia ukrainalaiset alkoivat protestoida ve­ näjänmielistä valtionjohtoa vastaan pääkaupunki Kiovan keskusaukiolla, Maidanilla. Kreml avusti länsinaapu­ ria ja lähetti paikalle erikoisjoukkoja tukahduttamaan kapinaa. Sotšin olympialaisten aikaan yli sa­ ta mielenosoittajaa oli kuollut Maida­ nilla. KOK kielsi ukrainalaisia käyt­ tämästä mustaa surunauhaa Sotšissa urheillessaan. Ukrainan olympiako­ mitean puheenjohtaja, entinen seiväs­ hyppääjä Sergei Bubka, antoi jokaisen urheilijan itse päättää miten suhtau­ tua kisoihin. Muutamat lähtivät kes­ ken pois eivätkä kilpailleet lainkaan, loppuun asti jääneet jättäytyivät pois päättäjäisseremonioista. Sotšin kisoissa alkoi myös Venä­ jän doping­kriisi syvetä. Venäjä me­ netti jälkeenpäin 48 mitalia 150:stä eli melkein kolmasosan Sotšin mitaleis­ taan. Nimenomaan Sotšissa tuli julki Venäjän valtion ja turvallisuuspalve­ lu FSB:n aktiivinen osallistuminen do­ pingtestien väärentämiseen. Luistelua vallan ytimeen Venäjällä urheileminen huipulla, pre­ sidentti Putinin mielistelemisen ohel­ la, voi avata tien vallan korkeimmille portaille. Taitoluistelun moninkertai­ nen mitalisti, neuvostokansan sydän­ käpynen Irina Rodnina, on ollut kan­ sanedustuslaitos duuman jäsen jo melkein parikymmentä vuotta. Rodni­ na herätti kohua jo kymmenen vuotta sitten levitellessään Twitterissä kuvaa, jossa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman päälle oli kuvankäsittelyllä lisätty banaani. Toistaiseksi Venäjä ja Valko­Ve­ näjä on suljettu pois kaikista suuris­ ta arvokisoista Ukrainassa käymänsä sodan takia. Neuvostoliiton lätkäjouk­ kueen eli punakoneen puolustuspelaa­ ja Vjatšeslav Fetisov on sanonut, ettei hän arvosta laisinkaan toukokuussa 2023 Tampereella ja Riiassa pelattavia jääkiekon MM­kisoja, koska Venäjää ei ole huolittu mukaan. Fetisov on entinen duuman jäsen ja Putinin harras tukija. Kun Yhdysvalta­ lainen televisiokanava NBC haastatteli Fetisovia vuonna 2015 pian oppositio­ poliitikko Boris Nemtsovin murhan jälkeen, Fetisov kertoi ensi alkuun, et­ tä ”Putin on hyvä mies”. Kysymyksen Nemtsovin murhasta ja sen mahdolli­ sista poliittisista ulottuvuuksista hän taklasi ääriliikkeen logiikalla: opposi­ tiolla ei ollut Venäjällä ongelmia, kos­ pormestarina hänellä on ollut surulli­ nen kunnia esiintyä televisiossa ympä­ ri maailmaa kertomassa kaupunkiinsa kohdistuvista iskuista. Bolivarilaista lohtua Bolivarilainen kansainliitto ALBA kut­ sui Venäjän mukaan omiin kisoihin­ sa Venezuelaan, jotka pidettiin maan pääkaupungissa Caracasissa 21.–29. huhtikuuta 2023. ALBA on Venezue­ lan ja Kuuban entisten johtajien, Hugo Chavézin ja Fidel Castron perustama valtioliitto, johon kuuluvat Antigua ja Barbuda, Kuuba, Dominica, Grenada, Nicaragua, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit se­ kä Venezuela. Virallisen uutistoimis­ to TASSin tiedotteessa Venäjän urhei­ luministeri Oleg Matytsin sanoi, että ALBAn alueet ovat Venäjälle ”erityisen kiinnostuksen kohteita”. Venäjä lähetti kisoihin 48 urheili­ jan maajoukkueen. TASSin mukaan heidän kilpalajejaan olivat ”nyrkkeily, rantalentopallo, karate, pöytätennis, trampoliini, painonnosto ja rytminen kilpavoimistelu”. Tiedotteen lausun­ noista pölähti tuulahduksia neuvos­ toajoilta: ”Olen varma että ALBAn ur­ heilukilpailut tuovat Venäjän kansan ja Bolivarisen allianssin jäsenvaltiot läheiseen yhteyteen. Kisat vahvistavat liittolaisuuttamme ja auttavat tulevai­ suudessa maidemme urheilua kehitty­ mään.” Lämmin liittolaisuus ei innosta­ nut kaikkia tarpeeksi, sillä Venezuelan Venäjän­suurlähettiläs Sergei MelikBagdasarov kiirehti lehtihaastatteluis­ sa paheksumaan ”länttä”, joka ei anna Venäjän kisata valtiolipun alla. Itse ki­ soista on tarjolla vain vähän informaa­ tiota, minkä ymmärtää, kun katsoo kuvia paikan päältä. Muutamat har­ vat katsojat ja kanssaurheilijat istuvat koulujen urheilukenttiä muistuttavien pienten estradien laidoilla, ja meinin­ ki näyttää sangen kotikutoiselta. Niin­ pä latinalaisamerikkaisittainkin margi­ naalinen urheiluprojekti pikemminkin haittaa pompööseihin spektaakkeleihin tottuneita venäläisiä. Se ei enää vahvis­ ta vaan heikentää heidän kansallista yl­ peyden tunnettaan. ka kuulemma moni oppositiopoliitikko sai edelleen kulkea vapaana. Taitoluistelija Jevgeni Plušenko on aktiivinen Kremlin, Putinin ja so­ dan tukija. Hänen organisoimissaan luistelunäytöksissä Venäjän hyökkäys­ armeijan Z­merkit ovat näkyvästi esil­ lä. Plušenkon vaimo, musiikkituottaja ja tv­tähti Jana Rudkovskaja herätti paheksuntaa ympäri maailmaa, kun hän valitti Instagramissa Venäjään kohdistuvista pakotteista: Aeroflotin koneen ykkösluokasta oli loppunut Rudkovskajan suosima Piper­Heid­ sieck­samppanja ja tilalle oli tullut epäinhimillisen pahaa venäläistä kuo­ haria. Putin edustaa poliittisissa tilai­ suuksissa mielellään vierellään luiste­ lutähtiä, joiden takkeihin on ommeltu Z­merkki. Kaiken lisäksi Putinin lähei­ nen neuvonantaja ja Kremlin propa­ gandan pää demagogi Dmitri Peskov on naimisissa Torinon olympialaisissa 2006 kultaa voittaneen Tatjana Navkan kanssa. Myös Ukraina on tietenkin ylpeä ur­ heilijoidensa menestyksestä. Politiikan huipulle on noussut Bubkan lisäksi nyrkkeilyn raskaan sarjan moninker­ tainen mestari Vitali Klitško. Kiovan Pohjoiskorealainen Irina Rodnina & Aleksandr Zaitsev -postimerkki vuodelta 1979. Ukrainalaiset mestarinyrkkeilijät Volodymyr ja Vitali Klitško Sh ut te rst oc k W ikim ed ia C om m on s
• NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI T ilmo voima.indd 1 T ilmo voima.indd 1 12.5.2023 12.21.05 12.5.2023 12.21.05 London Sinfonietta Henze: Voices 4. & 5.7. Ku va : M as ot ti Ro be rt o · To pf ot o / Le ht ik uv a Musiikin aika Viitasaari 4.–9.7.2023 Aikamme äänet – nykymusiikki ottaa kantaa. Riot Ensemble John Cage: Lecture on the Weather 7.7. & konsertti pimeässä 8.7. Koko ohjelma: Koko ohjelma: pikkasen parempia kesätapahtumia Viitasaarella Musiikin aika Kymönkosken TaideKesä TraktoriJatzit Löytänän kesäteatteri Mid Finland Truckmeeting Kylätapahtumia Wilma-markkinat Tuulensuun veistospuisto ViitasaariPride Muun muassa: Tutustu verkossa: Ukrainalaiset mestarinyrkkeilijät Volodymyr ja Vitali Klitško
• 18 • 4 / 2023 18 • 4 / 2023
• 4 / 2023 • 19 Mielen ja pallon hallintaa Jalkapalloilija Pyry Soiri ei huolehdi huomisesta eikä mieti menneitä. Se on tietoinen strategia, jonka avulla hän pelaa paremmin. TEKSTI KAISU TERVONEN KUVAT NAUSKA T OISINA AN mielenhal­ linnan ammattilainen näyttää tältä: muodik­ kaalta 28­ vuotiaalta mieheltä, joka on edellisiltana voitta­ nut jälleen yhden jalkapallomatsin. Ehkä juuri hetkessä elämisen ja mie­ len tyynnyttämisen ansiosta Pyry Soiri pelaa ammatikseen. Hän tekee sitä paitsi seurajoukkueessa, joka on tottunut voittamaan, myös Suomen maajoukkueessa. Uuden kauden aluksi Soirin edelli­ sestä rupeamasta HJK:n riveissä kir­ joitettiin näin: ”…debyyttikausi oli vaisu” (IS Urheilulehti). Vuosi sitten lehdissä kerrottiin hänen parisuhtees­ taan. Eräässä otsikossa muun muassa Iholla­sarjaa tähdittävä Sara Sieppi mainitaan nimeltä, Soiri itse on vain ”Huuhkajista tuttu jalkapalloilija” ( Ilta-Sanomat). Ja jos julkisuuden paineet eivät ole tarpeeksi, milloin tahansa kesken ot­ telun yleisön joukosta voidaan huutaa rumia kommentteja. Pysypä siinä tyy­ nenä. Soiri pysyy. Hän kohauttaa olkiaan Urheilulehden jutulle. ”En mä hirveäs­ ti lue noita.” Hän sanoo elävänsä ”ta­ vallista parisuhdetta” ja antavansa sitä koskevien huhujen ja väitteiden men­ nä ”yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos”. Täsmälleen samaa hän sanoo matsien huuteluista. Yhdestä korvas­ ta sisään ja toisesta ulos. Vähän kuten meditoijat sanovat aja­ tuksista. Antaa niiden tulla ja mennä. Melun yläpuolella On harvinaista, että urheilija revitteli­ si puheillaan julkisuudessa, peliaree­ noiden ulkopuolella. Seppo Räty, Minna Kauppi ja Kimi Räikkönen ovat poikkeuksia. Jalkapallossa räväköitä lausuntoja kuullaan lähinnä maail­ mantähdiltä, sellaisilta kuin Cristiano Ronaldo. Eikä Ronaldokaan selvinnyt ran­ gaistuksetta sen jälkeen, kun avau­ tui toimittaja Piers Morganin tv­ spesiaalissa seuransa Manchester Unitedin valmentajasta ja kokemas­ taan kunnioit uksen puutteesta. Ura seurassa ei jatkunut. Urheilijat eivät usein halua tai us­ kalla keikuttaa venettä. Heidän koko elantonsa saattaisi painua aaltoihin sa­ massa rytäkässä. Tämän voisi ajatella pätevän myös Soiriin, jonka sopimus HJK:n kanssa päättyy tähän vuoteen, kuten useimmilla muillakin joukkueen pelaajilla. On tärkeää olla joukkuepe­ laaja myös kentän ulkopuolella. Urheilijoilla on kuitenkin muita­ kin kuin sopimussyitä vedota tyyney­ teen ja vähätellä paineiden vaikutusta. Se on osa heidän urheilijuuttaan. ”En mä aseta itselleni ylimääräisiä painei­ ta. Joka kerta, kun mä pelaan, mä an­ nan kaikkeni”, Soiri sanoo, ja se kuu­ lostaa kieltämättä ammattiurheilijan lausunnolta. ”Kritiikki kuuluu hommaan, ja sen avulla pitää kehittyä. Mutta vaikka kaikilla saa olla mielipide, en mä niis­ tä jokaista kuuntele.” Kun Kiira Korven runokirja sai Helsingin Sanomien kriitikolta tyr­ mäyksen, ex­luistelija nousi itse sen yläpuolelle. ”Hienoa että kirjani hyp­ päsi tänään Aamulehden ja Hesarin kriitikoiden käsittelyyn. Luin molem­ mat tekstit suurella mielenkiinnolla”, hän kirjoitti Instagram­tilillään. Urheilijat ovat tottuneet sulkemaan maailman melun ulkopuolelle. Katufutiksesta kiitollisuuteen Soirin ensimmäinen muisto jalka­ pallon pelaamisesta on Mosambikis­ ta. Hän muutti sinne äitinsä kanssa
• 20 • 4 / 2023 Helsingistä nelivuotiaana. ”Korkea­ vuoren kadulta muistan vain hiekka­ laatikon, mutta Maputossa me asut­ tiin kerrostalossa, ja siinä pihassa muistan potkineeni palloa”, Soiri kertoo. Hänen pelaajapolkunsa ei ole kul­ kenut organisoitujen treenien tai maineikkaiden akatemioiden kaut­ ta. Jälkimmäisissä etsitään nuoria lupauk sia, asetetaan nämä kilpaile­ maan keskenään ja puristetaan ulos lahjakkaimmat. Soiri oppi pelaamisen ensisijai­ sesti tovereiltaan ja katufutikses­ ta asuessaan eri Afrikan maissa. En­ nen takaisin Suomeen muuttamista 16­vuotiaana jalkapallo oli enimmäk­ seen höntsäämistä. Koulun joukkue­ kin treenasi vain satunnaisesti. ”Eni­ ten organisoitua taisi olla se, kun järjestettiin Tansaniassa Dar es Salaa­ missa äidit vastaan pojat ja aikuiset vastaan lapset ­matseja”, Soiri kertoo. ”En mä nuorena ikinä ajatellut, että musta voisi tulla ammattilaisjalkapal­ loilija. Kykyihini uskoin kyllä. Mutta koska ei ollut mitään joukkueita tai mi­ tään akatemioita, oli tosi vaikea näh­ dä, miten se ura rakentuisi.” Ensimmäisen vuoden Suomessa Soiri pelasi junioritasolla Kouvolan MyPassa eli Myllykosken Pallossa. Se oli vaikeaa aikaa. Soiri myöntää, et­ tei tiennyt taktiikasta mitään ja pelasi välillä vain itselleen. ”On hetkiä, kun ajattelen, että olisin paljon parempi, jos olisi käynyt akatemian. Ja on het­ kiä, kun ajattelen, että ehkä tätä kaik­ kea ei olisi silloin tapahtunut”, Soi­ ri sanoo. ”Se tapa, jolla olen päätynyt tähän, on luksusta.” Kiitollisuus­käsite toistuu pelaajan puheissa jatkuvasti. Hän on kiitolli­ nen äitinsä, muiden läheistensä, tove­ reidensa ja monen muun tuesta. Hän on kiitollinen urastaan ja asemastaan. Osa jotain suurempaa Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on miesten edustusjoukkueen mestaruuk­ sissa mitattuna Suomen menestynein seura. Veikkausliigan hallitseva mesta­ ri johti sarjaa toukokuun alussa viiden ottelun jälkeen neljällä voitolla ja yh­ dellä tasapelillä. Ainakin alkukauden Soiri on pe­ lannut avauskokoonpanossa laita­ puolustajan paikkaa. Hänen kaltai­ siaan kutsutaan usein moderneiksi jalkapalloilijoiksi: Soirin voi heittää erilaisiin peliryhmityksiin ja erilaisil­ le pelipaikoille. Hän puolustaa tont­ tiaan menestyksekkäästi, mutta luo myös vaarallisia tilanteita vastusta­ jan maalille. Kauden toisessa ottelussa Soiri teki maalin, vaikka se menikin verkkoon vastustajan jalasta. ”Aina sanotaan, että kaikki pakit on epäonnistuneita hyökkääjiä”, Soiri nauraa. Vielä 16­vuotiaana hän ajatteli it­ seään puhdasverisenä kärkipelaaja­ na. ”Se oli alussa iso asia lähteä yhtäk­ kiä pelaamaan enemmän puolustajan paikalla, etenkin kun nuorempana mi­ nulle on sanottu, että puolustaminen ei ole mun vahvuus.” Kun Soiri reilu vuosi sitten palasi Valko­Venäjän, Itävallan ja Tanskan pelivuosiensa jälkeen taas Suomeen ja teki sopimuksen HJK:n kanssa, hän tahkosi sanojensa mukaan kolme kuu­ kautta yksi vastaan yksi ­harjoitusta puolustajan roolissa. Ennen hän olisi ottanut hyökkääjän paikan. ”Ehkä sii­ nä on myös vähän kyse itselleen todis­ tamisesta ja kehittymisestä.” Siinä on kyse myös jostain isom­ masta: pelaaja tekee sen, mikä auttaa joukkuetta. Niin kokenut jalkapalloili­ ja kuin meditoijakin tajuaa olevansa osa isompaa kokonaisuutta, oli se sit­ ten HJK tai maailmankaikkeus. Tässä ja nyt Maineikkaan Jalkapalloklubin pelaa­ jille asetetaan toki toisenlaisia tulos­ tavoitteita kuin maailmankaikkeuden osasille. HJK:n edustusjoukkue lähtee voittamaan jokaista peliä. Jokainen pelaaja joutuu kamppailemaan myös paikasta avauskokoonpanossa. Siitäkään Soiri ei myönnä ottavan­ sa liikaa paineita. ”Enemmän mä saan siitä energiaa. Ymmärrän, missä ase­ massa olen, ja ymmärrän, että se on asema, jossa moni haluaisi olla. Se motivoi mua. Onhan se nyt siisti läh­ tökohta, että me lähdetään aina voit­ tamaan.” Paineita hän käsittelee keskitty­ mällä päivittäiseen tekemiseen, rutii­ neihin ja valmistautumiseen. ”Myös sen takia tykkään sanoa, että elän nyky hetkessä”, Soiri sanoo. Samal­ la hän myöntää, että se on helpom­ min sanottu kuin tehty. ”Mutta jos mä elän tulevaisuudessa, se luo pai­ netta. Ja jos mä elän menneisyydes­ sä, se luo ahdistusta. En mä väitä, et­ tei mulla ole mitään paineita, mutta loppu peleissä kyse on siitä, miten nii­ tä oppii käsittelemään, miten oppii olemaan valmiimpi.” 28 vuoden iässä ja 39 aikuisten maaottelun kokemuksella Soiri kuu­ luu seurajoukkueensa kokeneimpiin. Kokemus ja ikä ovat auttaneet lait­ tamaan asioita perspektiiviin. ”Nuo­ rempana asettaa itselleen tosi paljon paineita. Mutta nyt olen pystynyt naut­ timaan tästä. Ja elämässä on muitakin tärkeitä juttuja.” Kokemus on opettanut, että vaikeat­ kin ajat menevät ohi. Kun Soiri pelasi Tanskassa maan toisella sarjatasolla Esbjergissä kau­ della 2020/21, joukkueen valmenta­ jaksi palkattiin saksalainen Peter Hyballa. Kaksi kuukautta pestin al­ kamisen jälkeen joukko edustusjouk­ kueen pelaajia kirjelmöi seuran omis­ tajille vakavasta epäluottamuksesta valmentajaa kohtaan. He kirjoittivat fyysisistä ja psyykkisistä loukkauksista. ”Joo, se jätkä”, Soiri sanoo ja naurah­ taa. ”Mulla on ollut kaikenlaisia koke­ muksia, ja olen saanut kuulla vaikka mitä, itseenikin kohdistuvaa. Mutta en ole ihan valmis vielä niistä puhumaan, ehkä joku päivä.” Kun tyyneyskään ei riitä Jalkapallossa on lopulta kyse tulosur­ heilusta, eivätkä pelaajat säästy ko­ valta kritiikiltä. Peliura on verrattain lyhyt ja usein rikkonainen. Se on vain siedettävä. Toisinaan tarvitaan kuitenkin myös rohkeutta. Siinäkin joutuu tosin miet­ timään, miten paljon venettä uskaltaa keikuttaa. On eri asia kritisoida Qata­ rin MM­kisoja ja samalla jalkapallon kansainvälistä kattojärjestöä FIFAa kuin pelaajiin kohdistuvaa rasismia. Ero näkyy myös Soirin vastauk­ sissa. Se, onko yksittäisellä pelaajalla vastuu ottaa kantaa Qatarin kisoihin, on Soirin mukaan vaikea kysymys. ”Niin, en tiedä, mitä sanoisin siihen. Kollektiivisesti me saadaan tietysti myös enemmän aikaan kuin yksin... Nostan kyllä hattua kaikille, jotka te­ kee sitä. ” Rasismia koskien niin Soirin kuin hänen pelaajatoveriensa viesti on selvästi jyrkempi. Kun Soirin lähei­ sin maajoukkuetoveri Glen Kamara sai pari vuotta sitten skotlantilaisen seura joukkueensa Rangersin pelipai­ dassa kuulla rasistisia solvauksia vas­ tustajalta, maajoukkueen jäsenet esiin­ tyivät julkisuudessa I Stand With Glen ­t­paidoissa. ”Mulle tärkeintä on se, et­ tä joukkueessa on kunnioitusta ja tasa­ arvoa. Niistä ei ole tinkimistä.” Rasismia ei tarvitse ottaa vastaan tyyneydellä. ”Aina kun tuollaista ta­ pahtuu, pitää ottaa kantaa”, Soiri sa­ noo. Pelaajat ovatkin yhteisönä ot­ taneet kantaa maailmanlaajuisesti. Huippujoukkueiden polvistuminen ennen matseja on ollut näkyvä tapa osoittaa tukea Black Lives Matter ­liik­ keelle. Ja silti, taas huhtikuussa uutisoitiin rasistisista solvauksista. Tällä kertaa niitä huudeltiin Inter Milanissa pe­ laavalle Romelu Lukakulle Juven­ tuksen fanikatsomosta. Välillä näyt­ tää siltä, ettei parannusta tapahdu. ”Onhan se siihen nähden maraton”, Soiri myöntää. ”Ja kaikkien pitää jak­ saa juosta se, eikä todellakaan pel­ kästään niiden, jotka joutuu rasismin koh teeksi.” YMMÄRRÄN, MISSÄ ASEMASSA OLEN, JA YMMÄRRÄN, ETTÄ SE ON ASEMA, JOSSA MONI HALUAISI OLLA. ON TÄRKEÄÄ OLLA JOUKKUEPELAAJA MYÖS KENTÄN ULKOPUOLELLA.
• 4 / 2023 • 21 Suomen maajoukkue Jalkapallo yhdistää Arkadianmäellä yli puoluerajojen. TEKSTI ANTTI KURKO KUVAT ANTTI SEPPONEN K ANSANEDUSTAJILLA on sanonta, että edus­ kunnan jalkapallo­ joukkueen kapteenin paikka on talon toi­ seksi vaikutusvaltai­ sin toimi heti eduskunnan puheenjoh­ tajuuden jälkeen. ”Siinä on vinha perä”, Ville Skinnari (sd.) virnistää. Hän on nykyinen kehitysyhteistyö­ ja ulkomaankauppa­ ministeri ja ennen kaikkea eduskun­ nan jalkapallojoukkueen kapteeni. Skinnari pelaa joukkueessa jo toi­ sessa polvessa. Hänen isänsä Jouko Skinnari (sd.) oli myös kansanedus­ taja, joten poika sai toimia lapsuudes­ saan joukkueen huoltojoukoissa ja nähdä läheltä, kuinka urheilu ja par­ lamentarismi sulautuvat yhteen vihe­ riöllä. 1970-LUVUN ALUSSA perustettu Edus­ kunnan jalkapallojaosto toimii osana eduskunnan urheilukerhoa, jonka juu­ ret ulottuvat vuoteen 1945. Silloin ker­ hon toiminnalla ryhdyttiin keräämään rahaa sotaveteraaneille sekä vuonna 1952 järjestettäviin Helsingin olympia­ laisiin. Aluksi päälajeina olivat hiihto ja yleisurheilu, mutta sittemmin lajikirjo on laajentunut ja toiminta keskittynyt istumatyötä tekevien kansanedustajien ja talon muun henkilökunnan liikunta­ harrastamisen tukemiseen. Nykyisin urheilukerhon lippulaiva­ na voidaan pitää 1970­luvun alussa pe­ rustettua jalkapallojaostoa, joka pelaa ystävyysotteluita etujärjestöjen ja mui­ den maiden parlamenttien joukkueita vastaan. Säännöllisiä turnauksia on esimerkiksi vuodesta 1977 lähtien he­ latorstai­viikonloppuna pelattava sak­ sankielisten maiden turnaus. Siihen Suomi osallistuu yhdessä Saksan, Itä­ vallan ja Sveitsin parlamenttien jouk­ kueiden kanssa. Tänä vuonna pelat­ tava turnaus on järjestyksessään 50. Suomi on voittanut tur nauksen 12 kertaa, mutta edellisestä voitosta on jo aikaa. Se tapahtui Saksassa vuon­ na 2009. Turnaus ei ole pelkkää pallon pot­ kimista, sillä urheilu luo hyvät puit­ teet verkostoitua muiden maiden kollegojen kanssa. Suomella onkin lä­ heiset poliittiset ja kaupalliset suhteet näihin pallomaihin, ja perinteisesti turnaukseen on matkustanut paljon korkean profiilin poliitikkoja, kuten ministereitä ja valiokuntien puheen­ johtajia. Nyt katseet ovat kiinnittyneet en­ simmäisen kauden turkulaiseen kan­ sanedustajaan Timo Furuholmiin (vas.), joka on maajoukkueessakin pelannut entinen ammattilaisjal­ kapalloilija. Furuholm on mukana joukkueessa yhdessä toisen tuoreen kansanedustajan, entisen pikaluiste­ lijan Mika Poutalan (kd.) kanssa. Jäl­ kimmäiseltä odotetaan pelikentällä erityisesti nopeutta. Joukkueen avaavaan kokoonpa­ noon ei kuitenkaan vain kävellä si­ sään: ”Furuholm aloittaa penkiltä”, Skinnari linjaa. FURUHOLMIN LISÄKSI Eduskunnan jalkapallojoukkueessa on nähty mui­ takin entisiä pääsarjatason jalkapalloi­ lijoita, kuten entiset kansanedustajat Olli Rehn (kesk.) ja Jukka Gustafsson (sd.). Monella poliitikolla onkin urhei­ lutausta. Usein kuultu väite on, että ur­ heilijat pärjäävät hyvin työelämässä ja politiikassa, koska ovat joutuneet uran­ sa aikana toimimaan kovan paineen al­ la ja hiomaan yhteistyötaitojaan. Ja painettahan politiikassa riittää. Kaikesta väännöstä ja kisaamisesta huolimatta joukkueen yhteishenkeä kehutaan hyväksi. Kannustaminen kentällä sitoo eri puolueissa toimivia joukkueen pelaajia yhteen myös ken­ tän ulkopuolella. Tämä näkyy Skinna­ rin mukaan Eduskunnan käytävillä ja työasioiden hoitamisessa. ”Kentällä ih­ misestä näkee monipuolisemman ku­ van. Sen miten joku kestää painetta tai toimii osana joukkuetta,” Skinna­ ri toteaa. JALKAPALLOJAOSTON TOIMINTA on ollut varsin miespainotteista, mut­ ta viime aikoina mukaan ovat tulleet kokoomuksesta Elina Valtonen ja Mari-Leena Talvitie. Europarlamen­ taarikko Silvia Modig (vas.) oli myös aktiivinen jäsen toimiessaan kansan­ edustajana. Skinnarin mukaan pelin taso ja tempo ovat nousseet kovemmaksi vii­ me aikoina kaikissa pallolajeissa. Tä­ mä tekee osallistumisesta haastavam­ paa etenkin iäkkäämmille pelaajille. Vaikka Suomen joukkue pelaakin pe­ rusvarmaa omaa peliä, virheet mak­ savat. Näin kävi viime keväänä Saksaa vastaan pelatussa kotiturnauksessa. Kim Berg (sd.) mursi pohjeluunsa pe­ lissä, joten Antti Lindtman (sd.) laitet­ tiin maaliin. Aivan pelin lopussa Saksa potkaisi 16 metristä pallon ylärimaan, josta se kimposi maalin eteen. ”Pelasin itse jääkiekkoilijana poik­ keuksellisesti palloa enkä miestä, jo­ ten Saksa teki irtopallosta maalin. Hä­ vittiin se peli”, puolustajana pelaava Skinnari muistelee. ”FURUHOLM ALOITTAA PENKILTÄ”, SKINNARI LINJAA. Joukkueen kapteeni Ville Skinnari operoi puolustuksessa Saksaa vastaan. Eduskunnan jalkapallojoukkue Lahden hiihtostadionilla vuonna 2022 järjestetyssä saksankielisten maiden parlamenttien turnauksessa.
• 22 • 4 / 2023 Miten ymmärtää jalkapalloa (ja kapitalismia) Eurooppalaisen jalkapallon sanotaan olevan ylivertainen Latinalaiseen Amerikkaan nähden. Mutta kuinka paljon se on sille velkaa? P IDÄN JALKAPALLOSTA , mutta en oman maa­ ni jalkapallosta. Yritän siis olla analyysissani puo lueeton. Synnyin Pe­ russa, Etelä­Amerikan kolmanneksi suurimmassa valtiossa. Kaikkien yllätykseksi pääsimme jal­ kapallon MM­kisoihin vuonna 2018, jolloin ilmeni, että maanmieheni ovat planeetan raivokkaimpia jalkapallo­ faneja. Monet omistautuivat fanituk­ selle niin, että jättivät työnsä, myivät autonsa ja ottivat pankkilainaa voi­ dakseen matkustaa Putinin maille tukemaan maajoukkuetta. New York Timesin arvion mukaan Moskovan ka­ duilla oli mekkaloimassa 35 000 peru­ laista fania. Emme selvinneet Venäjällä ensim­ mäisestä karsinnasta eteenpäin, mut­ ta kilpailut osoittivat, että mikään ei saa meitä unohtamaan omaa ”kol­ mannen maailman todellisuuttam­ me” paremmin kuin jalkapallo. World Inequality Lab nimittäin kertoo, että vuonna 2023 Peru, Chile, Mek­ siko ja Brasilia – maanosani suuret jalkapallo maat – pitävät kärki sijoja maailman epätasa­arvoisimpien mai­ den listalla. Havaintoni kumpuavat tästä. Eurosentrismiä vai opportunismia ”Eteläamerikkalainen jalkapallo ei ole kehittynyt yhtä tasokkaaksi kuin Eu­ roopassa”, sanoi ranskalainen hyök­ kääjä Kylian Mbappé ennen Qatarin MM­kisoja vuonna 2022. tarkensi väi­ tettään: hänen mukaansa ”vanhalla mantereella” pelataan korkean tason otteluita, joihin Brasilialla ja Argentii­ nalla ei ole asiaa. Teknisessä mielessä hän ei valeh­ dellut, koska Eurooppa on saavut­ tanut eniten voittoja kahden viime vuosi kymmenen aikana: ennen vii­ me vuotta se oli voittanut maailman­ mestaruuden neljä kertaa peräkkäin. Vain Lionel Messin luotsaama Argen­ tiina pystyi rikkomaan tämän kaavan Qatarissa 2022. Maanosia pidetään kuitenkin histo­ riallisesti toistensa pahimpina vastus­ tajina, koska jompi kumpi on aina voit­ tanut maailmanmestaruuden. Näillä mantereilla jalkapalloa pelataan kui­ tenkin täysin eri lähtökohdista. La­ tinalaisessa Amerikassa pelaaja voi lahjakkuutensa avulla paeta sitä yh­ teiskunnallista todellisuutta, johon on syntynyt. Jos olet latinopelaaja, joka pääsee pelaamaan arabimaihin, Eurooppaan tai aasialaisiin seuroihin, olet sanka­ ri. Seuraavan kerran kun kotikulmil­ la pelataan jonkin merkittävän mes­ taruussarjan ottelu tai saat kutsun maajoukkueeseen, ansaitset rahan ohella jotakin korvaamatonta: maan­ miestesi varauksettoman rakkauden. Sinua lähestulkoon palvotaan ja halu­ tessasi voit heittäytyä poliittiselle ural­ le milloin tahansa – näitä tapauksia on paljon. Brasilialaisia, argentiinalaisia ja uruguaylaisia jalkapalloilijoita pelaa Euroopassa parhaillaan valtava mää­ rä. Mantereemme ei onnistu pitämään parhaita pelaa jiaan itsellään, koska yritykset ovat niin korruptoituneita ja valtion instituutiot niin heikkoja. Markkinavoimia vai hyväntekeväisyyttä Latinalaisen Amerikan karun todel­ lisuuden vuoksi moni vanhempi kat­ soo, että 7–8­vuotiaasta lähtien lapsen kannattaa ponnistella mieluummin rankoissa urheiluharjoituksissa kuin opiskella koulussa, koska koulutus ei takaa sosiaalista nousua. Vanhemmat valitsevat mieluummin urheilun, vaik­ TEKSTI CARLOS CHÁVARRY-VALIENTE Sh utte rsto ck
• Polvia parannellessa Kuv a: Tiiu Hy yrylä i n en M M-JALKAPALLOKESÄ on jälleen edessä – ja tällä kertaa ilman räi­ keitä ihmisoikeusrikkomuksia. Voiko näin hyvää ollakaan! Nais­ ten yhdeksännet, kaikkien aikojen suurimmiksi mainostetut kisat potkaistaan käyntiin heinäkuun 20. päivänä Sydneyssä ja Aucklandissa. Vaikka kisojen järjestäjämaiden eettisyyttä ei tarvitse pohtia viime­ vuotisten miesten kisojen tavoin, Fifa on onnistunut osoittamaan heikkoa harkintaa kisajärjestelyissä. Että Visit Saudi­Arabia naisten kisojen pää­ sponsoriksi? Myrsky vesilasissa, kommentoi vastikään uudelle kaudelle va­ littu Fifa­pomo Gianni Infantino. Ja jalkapalloon mitenkään liittymätön alusvaatemalli kisojen fanilähettilääksi? Hän on aivan ihana ja lämmin ih­ minen, kun hänet tapaa, Infantino sanoo. IKÄVIMMIN KISOJEN ODOTUSTA leimaa kuitenkin huippupelaajien pu­ toaminen kisakokoonpanoista yksi toisensa jälkeen. Englannin EM­kiso­ jen sankariksi nousseen Beth Meadin eturistiside repesi marraskuussa 2022 ja Arsenal­joukkuetoverinsa, Hollannin tähtihyökkääjän Vivianne Miedeman, viikkoa myöhemmin. Kanadan Janine Beckie ja Brasilian Ludmila joutuivat unohtamaan MM­haaveet samasta syystä maaliskuussa 2023 ja Englannin kapteeni Leah Williamson huhtikuussa. Tätä listaa voisi valitettavasti jatkaa palstan täydeltä. Erään laskelman mukaan naisten top 5 ­liigoissa kärsittiin 57 eturistisidevammaa vuonna 2022. Loukkaantuminen vei yhden kentällisen verran pelaajia joka liigasta. ”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Alex Greenwood pitää ot­ taa kentältä varotoimenpiteenä… Eikä antaa hänen pelata ennen heinä­ kuuta”, BBC:n urheilutoimittaja Emma Sanders kirjoitti Twitterissä kes­ ken Manchester Cityn ottelun huhtikuussa 2023, pian Leah Williamsonin loukkaantumisen jälkeen. Englannin maajoukkueella ei olisi varaa menet­ tää toista keskeistä puolustajaa. Käärikää hänet kuplamuoviin ja aloittakaa MM­kisat, joku vastasi. MISTÄ TÄMÄ EPIDEMIAA muistuttava eturistisideongelma sitten johtuu? Emme tiedä. Ja se puolestaan kertoo urheilusta paljon. Emme tiedä, kos­ ka murto­osa urheilulääketieteen tutkimuksesta tarkastelee naisia – erään laskelman mukaan kolme prosenttia. On arvioitu, että jalkapalloilijanaisten eturistisidevammat ovat jopa kuu­ si kertaa yleisempiä kuin miesten. Hormonitoiminnalla on osuutensa louk­ kaantumisherkkyyteen, mutta sen täsmällistä merkitystä ei tunneta. Jon­ kinlainen osuus lienee myös pelaajien harjoittelemisella ja rasitusmäärillä. Mutta mikä osuus on kenttäolosuhteilla, kenkien ja muiden välineiden ke­ hityksellä? Aivan: emme tiedä. Sen tiedämme, että huonosti sopivat kengät pakottavat jalan väärään asentoon ja tarjoavat huonosti tukea. Ja vaikka variaatiota nappiksissa to­ den totta löytyy, kenkäsuunnittelun keskiössä on miehen jalka. Kuten Caroline Criado-Perez kirjassaan Näkymättömät naiset (2019) osoittaa, maailman suunnitteleminen miehille aiheuttaa muille konkreet­ tista vahinkoa. Esimerkiksi autokolariin joutuessaan naisilla on huomat­ tavasti miehiä korkeampi todennäköisyys loukkaantua, kas kun autojen turvavöiden istuvuus on suunniteltu miehille, ja törmäystesteissä käytetyt nuket mallinnettu mieskehoista. Fifa odottaa kesälle kaikkien aikojen ennätysyleisöä – mikä voi toki olla myös tarkoituksellisen ylioptimistista ennakkomarkkinointia – ja ennustaa kisoista vedenjakajaa, joka nostaa lajin suosion uudelle tasolle. Voitaisiin­ ko sopia, että uudella tasolla emme joutuisi arvuuttelemaan huippupelaa­ jien loukkaantumisten syytä, vaan pääsisimme ongelmia korjaavien toi­ menpiteiden pariin? Olisi aika. JOHANNA RUOHONEN Kirjoittaja on julkaissut jalkapallosta teoksen Naisten laji (S&S 2022) ja juontaa Jälkipelit-podcastia yhdessä Kaisu Tervosen kanssa. Kaikki jaksot kuunneltavissa osoitteessa voima.fi/audio. ka kyse on vain teoreettisesta menes­ tymisen mahdollisuudesta. Julkisuudessa ei kerrota niistä sa­ doista alaikäisista urheilijoista, jotka ovat työskennelleet unelmiensa eteen kurinalaisesti, mutta jotka eivät ole onnistuneet lunastamaan odotuksia Euroopassa, vaan heidät on lähetetty takaisin kotimaihinsa kuin käytöstä poistetut tavarat. Kun 11­vuotias Mes­ si sai kiinnityksen Barcelonaan, hänen ostosopimukseensa kuului, että hänen tulee sitoutua kasvuhormonihoitoon. Näin tuleva jalkapallotähti kasvaisi tarpeeksi, että voisi pelata korkeam­ missa liigoissa. On myös tavallista ”ostaa oikeudet” tiettyyn lapseen, jotta hänet voidaan myöhemmin siirtää toiseen seuraan, joka haluaa hänet haltuunsa. Näitä jär­ jestelyitä kritisoidaan laajasti, koska ne muistuttavat enemmän ihmiskaup­ paa kuin reilua urheilu sopimusta. Ironista kyllä, Messin pitkäaikai­ nen seura Barça on jo 16 vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Unicefin kanssa. Lasten auttamiseen keskittyvä hu­ manitaarinen järjestö sai lahjoituk­ sia jalkapalloseuralta ja sen logo ko­ risti pelipaitoja pitkään. Nykyisin sponsori järjestely on vaihtunut ja peli paidoissa on YK:n pakolaisjärjes­ tö ACNURin logo, joka sopii parem­ min sodan aikaan. Päällisin puolin näyttää siltä, että tässä yhteistyössä voittavat kaikki – epäkohdat piilotetaan hyväntekeväi­ syyden avulla pois silmistä ja julkinen kritiikki vaimentuu hetkeksi. Mutta on muistettava todellisuuden varjopuo­ let: chileläisen toimittajan Juan Pablo Menesesin mukaan tälläkin hetkellä monien eurooppalaisten jalkapallo­ klubien kykyjenetsijät kiertelevät Bra­ silian ja Argentiinan köyhissä kortte­ leissa. Jos ne löytävät tarpeeksi kiinnosta­ van oloisen juniorijoukkueen, ne os­ tavat sen itselleen ja hankkiutuvat sa­ man tien eroon liian ylipainoisista tai ruipeloista lapsista. Sen jälkeen ne al­ kavat vakuutella lasten vanhemmille, että eurooppalainen fantasia on vain askeleen päässä. Aikuiset sopivat hin­ noista ja uramahdollisuuksista lasten pään yli, eikä pienillä pelaajilla ole asiassa äänivaltaa. Taktiikkaa vai estetiikkaa Jos maailman televisioruuduilla pyöri­ vä eurooppalainen jalkapallo on niin paljon kehittyneempää ja kaupalli­ sempaa, eikö Latinalaisen Amerikan pitäisi pyrkiä samaan tavoitteeseen? Ei välttämättä. Jonkin aikaa sitten törmäsin fani­ joukkoon, joka oli tulossa kahden pai­ kallisen seuran ottelusta. Jäimme kes­ kustelemaan, ja pian ilmaan heitettiin vaikea kysymys: emmekö me pelaa eurooppalaisten tyyliin siksi ettemme osaa vai siksi ettemme halua? Joku vastasi salamana: ”Jos kysyt meksikolaiselta, kolumbialaiselta tai argentiinalaiselta haluaako hän oman joukkueen pelaavan samalla taval­ la kuin saksalaiset, hollantilaiset tai englantilaiset, vastaus olisi varmas­ ti ei. En minäkään haluaisi.” Ryhmä pääsi muutaman minuutin sisällä sa­ maan lopputulokseen: toki olisi haus­ ka nähdä eurooppalaista pelityyliä myös meillä, mutta pelityylien välis­ sä on syvä kuilu, jonka olemme itse kaivaneet. Euroopassa jalkapalloa pelataan kurinalaisesti ja nopeassa tempos­ sa – koska pelaajat on viritetty fyysi­ seen huippukuntoon – ja pelissä vallit­ see hienostunut taktiikka, jossa kaikki pitävät mielessään oman pelipaikkan­ sa hyökkääjänä tai puolustajana. Lati­ not toimivat lähestulkoon päinvastoin: meillä päin rakastetaan improvisoin­ tia, koska emme halua olla ennalta­ arvattavia. Saattaa kuulostaa intuition vastai­ selta, mutta eurooppalainen kuri ei kiinnosta meitä – siitä ei ole hyötyä, jos olet oppinut taitosi pelaamalla ka­ tujen asfaltilla etkä urheilukentillä. Mutta tämä spontaanius toimii, kos­ ka perimmiltään juuri siksi Ronaldin­ ho ja Messi – muiden kuuluisuuksien lisäksi – ovat päässeet eurooppalaisiin jalkapalloseuroihin: he ovat tuoneet yksityiskohtaisesti laskelmoitujen peli­ taktiikoiden lomaan temppuja ja hä­ mäyksiä, latinoiden oman mausteen, joka perustuu vastustajan hämmen­ tämiseen ja samanaikaiseen nöyryyt­ tämiseen. Kirjailijaystäväni kutsui tätä ilmiötä maagiseksi realismiksi: meil­ lä on oma tarinankerrontatyylimme, omat keinomme, joilla rakennamme ottelun kulkua. Myyteistä todellisuuteen Latinalaisen Amerikan jalkapallo­ fanitus lähentelee uskonnollista va­ kaumusta, koska siihen on kaikki syyt. Ajattele vaikka maajoukkuettasi, jonka pelaajien arvo liikkuu 10 miljoonassa dollarissa, kohtaamassa vastustaja­ joukkueen, jonka arvoksi määritellään 150 miljoonaa dollaria: edessäsi on nyky hetkeen päivitetty raamatullinen myytti, Daavidin ja Goljatin taistelu. Eikä liene ole sattumaa, että tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on pe­ laajia, jotka ovat ottaneet vaikutteita latinalaisamerikkalaisilta pelaajilta. Esimerkiksi vuoden 2018 parhaaksi pelaajaksi valitun, Real Madridissa pe­ laavan kroatialaisen Luka Modri?in tyylin sanotaan olevan liian ”latino­ mainen”, koska hän pelaa aikaa Lionel Messin tapaan. Kenenkään muistoista ei myöskään haihdu australialainen maalivahti, jo­ ka Qatarin lopputurnauksessa 2022 sai koko Perun kansan itkemään. Ran­ gaistuspotkukilpailussa Andrew Redmayne otti perulaisen maalivahdin muistiinpanopaperin, jossa oli vastus­ tajan taktiikoita rankkareihin – ja vis­ kasi sen ulos kentältä. Australia voitti meidät lopulta 5–4. Redmaynen jekku löi kaikki ällikällä, koska ensimmäisen maailman pelaajalta ei odotettu temp­ pua, jollaisia vain veitikkamaiset lati­ not keksivät. Kirjoittaja on perulainen toimittaja. Suomentanut espanjasta Kukka-Maria Ahokas.
• Mäntän kuvataideviikot Pekilo, Tehtaankatu 21, Mänttä info@kuvataideviikot.fi, +358 (0)44 259 9194 Avoinna 11.6.–31.8. joka päivä 10–18 (myös juhannuksena) XXVII MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT PUUN TAKAA #kuvataideviikot www.kuvataideviikot.fi K O I V U K U J A B I E N N A A L I 2 2 3 2 2 3 K O I V U K U J A B I E N N A A L I Vapaa pääsy ELÄIMELLISTÄ MENOA IISALMI 30.6.-6.8.2023 Mia Hamari Timo Heino Jenni Tieaho Paavo Paunu Barbara Tieaho Kari Södö Lotta Mattila Hannu Riikonen Kuraattori taiteilija Kaarina Kaikkonen Jussi Aulis Jarmo Vellonen Reetta Gröhn-Soininen iisalmi.?/koivukujabiennaali ITE-TAITEEN ETSINTÄKUULUTUS Uudellamaalla kartoitetaan Nyt ite-taidetta! Vinkkaa tiedossasi olevaa omaperäistä, itseoppinutta taiteentekijää, kohdetta, ilmiötä TAI ILMOITTAUDU ITSE! www.msl.fi/itetaide/ kartoitukset susanna.kankare@msl.fi ITE-Suomi kutsuu kesämatkailijaa www.visitite.fi visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 visit_voima_ilmo_118x156.indd 1 4.5.2023 8.22 4.5.2023 8.22 Veli Granö Paul Gustafsson Tuula Huusko Jan Kaila Jori Tapio Kalliola Alpo Koivumäki Veera Kopsala Aino Laiho & Olga Green Chris Marker Jussi Nykänen Juha Pesonen Erkki Pirtola Veijo Rönkkönen Elis Sinistö Kaarina Staudinger-Loppukaarre K. Tschährä Artur Zmijewski www.rau mantaid emuseo .fi Kuninkaankatu 37, Rauma
• 2 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti Kirjoittajat Noora Vähäkari, Eppu Mikkonen ja Anna KivimäkiPelluz ovat tulevaisuusajatteluun, eriarvoisuuskysymyksiin ja globaali kasvatukseen perehtyneitä asiantuntijoita Kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta. Uskallatko kuvitella paremman huomisen? Vielä hetki sitten luultiin, että naisen kohtu ei kestä junamatkustusta. Sitten joku keksi kuvitella, että näin ei ehkä olisikaan. Toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu on kuin mikä tahansa taito, jonka voi oppia. Tulevaisuustaidoilla ja globaalikasvatuksella unelmista tehdään realismia. I hmisellä on yksi aivan erityinen supervoima: taito kuvitella ja nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämä taito vie meitä eteenpäin ja suuntaa toimintaamme. Jos emme halua, että tulevaisuus rakentuu nykyhetken ongelmille, meidän on aivan ensimmäiseksi kuviteltava se toisenlaiseksi. Olemme sisäistäneet tietynlaisen käsityksen maailmasta ja paikastamme siinä niin syvälle, että vaatii harjoittelua kuvitella, miten kaikki voisi olla toisin. Unohdamme kysyä, miksi maailma on sellainen kuin se on? Miten tähän on tultu? Mitä vaihtoehtoisia kehityskulkuja voimme kuvitella? Historia on tulvillaan esimerkkejä siitä, miten maailmaa on muutettu ja rakennettu toisenlaiseksi. Mahdollisten tulevaisuuksien ääriviivat ovat jo nyt venyneet muutamissa vuosikymmenissä. Vielä reilu sata vuotta sitten lentäminen ei ollut mahdollista. Eläinten oikeuksista ei juuri edes puhuttu. Naisten maratonien juokseminen ei missään nimessä ollut mahdollista. Kun opimme uutta ja muutimme luutuneita ajattelutapojamme, niistä tulikin mahdollisia. MYÖS KANSALAISAKTIVISMI on tehnyt menneisyyden utopioista nykyhetken realismia. Ajatellaanpa vaikkapa äänioikeutta, tasa-arvoista avioliittoa tai ilmastolakia. Usein meitä kuitenkin vaivaa mielikuvitusvaje ja haaveilun häpeä, jotka estävät meitä unelmoimasta ja tarkastelemasta avoimin mielin ympäröivää maailmaa. Kun höyryjunat keksittiin ja ne alkoivat mullistaa ihmisen liikkumista, naisia ei aluksi huolittu kyytiin. Ajateltiin nimittäin, että naisen kohtu ei kestäisi niin hurjaa kyytiä. Tänä päivänä päättely lähinnä huvittaa. Mutta samalla voimme uteliaasti katsoa ympärillemme ja pohtia, mille tämän päivän tiedolle tulevaisuudessa pyöritellään silmiä. Maailmamme on monimutkainen järjestelmä, joka on rakentunut pitkän historiallisen kehityksen myötä sellaiseksi, kuin se tänä päivänä on. Selvää on, että viheliäisiä ongelmia – kuten ilmastonmuutosta, sotia tai kasvavaa eriarvoisuutta – ei saada ratkaistua niillä samoilla tiedoilla ja teoilla, jotka ovat ne aiheuttaneet. Tarvitsemme siis kykyä tarkastella kriittisin silmin maailman ilmiöitä, rohkeutta muuttaa toimintaamme ja uskallusta unelmoida toisenlaisista tulevaisuuksista. Juuri tästä globaalikasvatuksessakin on kyse. Uuden kuvittelu ei aina ole helppoa. Yhteiskunta ympärillämme ei usein kannusta meitä siihen ja monesti uusien ajatusten esittelijöitä ei oteta aivan tosissaan. Kuvittelu on kuitenkin taito, jota voi opetella samalla lailla kuin pyörällä ajoa tai lukemista. Opimme koko elämämme ajan niiden kokemusten kautta, joita matkamme varrelle sattuu. Oppimiseen kuuluu uuden omaksumista, poisoppimista ja pysähtymistä asioiden äärelle. Tarvitaan myös matkantekoa itseemme – omien ennakkoluulojemme, asenteidemme ja käyttäytymisemme tarkastelua. Mutta ennen kaikkea rohkeita tekoja ja epävarmuuden pelon selättämistä. EPÄVARMUUS VOI OLLA pelottavaa, jos ei tiedä, miten sen kanssa kuuluu toimia. Sen kanssa voi kuitenkin istua alas ja vetää henkeä. Epävarmuus nimittäin tekee tilaa myös toivolle – sellaiselle toivolle, joka johtaa tekemiseen. Toivo on oman ja kollektiivisen voiman löytämistä, unelmien toteuttamista, yhteyksien ja merkityksien luomista. Vain se voi johtaa meitä kohti kestävää ja kaikille hyvää tulevaisuutta. Tiedämme, että tulevaisuudessa maailma on lempeä, yhdenvertainen ja kukoistava, emmekä malta odottaa sitä! Tiedämme, että se on mahdollista ja voimme kohdistaa kaikki tekomme ja askeleemme sitä kohti. Tulevaisuustaidoilla unelmista tehdään realismia. ? Mieti, mitä kaikkea edellisen 15 vuoden aikana on tapahtunut. Kuvittele seuraavaksi 15 vuotta eteenpäin. Mitä voikaan olla luvassa? Minkälaisessa maailmassa silloin haluat elää? ? Tulevaisuus ja maailman tapahtumat ovat suuria ja välillä vaikeita jäsentää. Joskus oma olo on lähes voimaton niiden edessä. Anna tilaa tunteille. Pelon ja epätoivon sijaa voit pyrkiä kiinnittämään huomiota positiivisiin muutoksiin ja nostaa esiin vaikuttamisen keinoja. ? Epävarmuuden kanssa voi myös toimia. Innostu Uncertain Times -korteista ja työkirjasta: www.uncertaintimes.community ? Globaalikasvatus auttaa hahmottamaan maailman syy-seuraussuhteita ja tarjoaa välineitä rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta. Globaalikasvatusjärjestöt tarjoavat monenlaista tukea maailman ilmiöiden käsittelyyn ja tulevaisuustaitojen vahvistamiseen. Järjestöjen vinkit ja menetelmät löydät osoitteesta www.globaalikasvatus.fi Tulevaisuustaitojen vahvistamien kuulostaa kenties monimutkaiselta, mutta itseasiassa se ei ole! Tässä muutama vinkki, joista lähteä liikkeelle:
• Toivotaan ja toimitaan M einasin kirjoittaa tähän pääkirjoitukseen ennakoivan purnauksen siitä, miten tuleva hallitus kenties lyhytnäköisesti tulee leikkaamaan kehitysyhteistyörahoja, kuten Sipilän hallitus teki vuonna 2015. Luettuani Fingo ry:n jutun Uskallatko kuvitella paremman huomisen? aloin hiukan hävetä aikeitani osoitella ongelmia ja jättää ratkaisut muiden mietittäväksi. Päätin, että yritän pysyä toiveikkaana ja keskittyä ideoimaan tulevaisuutta, jollaisessa haluaisin elää. Toiveiden tulevaisuudessa valta jakautuisi maailmassa tasaisemmin, mutta erityisesti sitä olisi niillä, jotka osaisivat parantaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, toislajisten ja luontoalueiden oloja. Oletan, että tämä edellyttäisi vallan siirtämistä monille ei-miehille ja samaan syssyyn sen siirtämistä niin sanotusta globaalista pohjoisesta etelään. Epätasa-arvoistavia rakenteita havainnoimaan ja purkamaan ovat näet pätevimpiä ne, jotka ovat niille itse altistuneet. Toivoisin myös, kuten U-teoreetikot, tulevaisuuden maailmaan oppimista, jonka keskiössä olisivat ”pää, sydän ja kädet”, lääketiedettä ja maataloutta, jotka vahvistaisivat terveyttä ja hyvinvointia sekä ihmisten että planeetan tarpeisiin, ja taloutta, jota hoidettaisiin yhteisöllisesti ja kestävästi. Toivon, että tulevaisuudessa resursseja käytetään valtaisa määrä väkivallattomaan rauhan rakentamiseen, koska ilman rauhaa muulla ei ole juurikaan väliä. Tämän hetken vauvojen tulevaisuuden toiveammatti olisi visioissani ympäristöihmisoikeuspuolustaja, jollaisista Siemenpuusäätiö kertoo jutussaan. Kestävää tulevaisuutta edistävä kansalaisaktivismi olisi itsestään selvä osa kaikkien elämää, koska käsite demokratiasta olisi laajentunut ansaitsemiinsa mittoihin. Ketään ei enää syrjittäisi sukupuolen, etnisyyden, varallisuuden, iän, seksuaalisuuden, vammojen tai muun takia. Vegaaninen juusto maistuisi yhtä hyvältä kuin lehmänmaitojuusto. Toivon, että tulevaisuudessa kaikki ne, jotka vielä eivät ole löytäneet itselleen yhteisöä, jossa toimia, löytävät sen. Tässä lehdessä esittäytyy joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä, joiden tähtäimessä on parempi maailma. Ellet vielä toimi näissä järjestöissä, niin toivon, että tulevaisuudessa toimit. Mikään ei pidä yhtä hyvin toivoa yllä kuin yhdessä tekeminen. Hanna Niittymäki rauhankasvattaja Globe on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti, joka ilmestyy itsenäisenä liitteenä Voiman välissä. Liitteen vastaava tuottaja on Tuomas Rantanen. Painopaikka: Alma Manu, Tampere. Painos 60 000. Tiedustelut yhteistyöstä: tuomas.rantanen@voima.? . Kannen kuvassa veljensä kanssa puuveneellä kalassa ollut pikkupoika esittelee saalistaan padottavaksi suunnitellulla Areng-joella Kambodžan Koh Kongin maakunnassa huhtikuussa 2015. Paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kovan vastustuksen vuoksi patohanke peruttiin vuonna 2017. Kuva: Timo Kuronen / Siemenpuu-säätiö Muutos vaatii osallisuutta – FFD maailmalla maajussien ja -justiinoiden tukena Kehittyvien maiden pienviljelijät kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ensimmäisinä, mutta vain 1,7 prosenttia ilmastorahoituksesta saavuttaa heidät. M aailman väestöstä pienviljelijöiden osuus on noin neljännes. Lähes puolet maailman ruuasta tuotetaan alle viiden hehtaarin tiloilla, ja kehittyvissä maissa noin 2,5 miljardia ihmistä saa elantonsa maataloudesta. Monessa maassa maaperän, metsien säilymisen ja luonnonvarojen kestävän käytön ratkaisevat pientuottajat. Food and Forest Development Finland – FFD tukee maanviljelijöitä ja metsänkasvattajia heidän elinkeinojensa kautta. Iso osa työstä keskittyy ilmastomuutokseen sopeutumiseen, sillä vaikutukset ovat konkreettisia ja vaarantavat heidän toimeentulonsa. Tukea annetaan muun muassa kouluttamalla viljelijöitä lajikevalintoihin, puiden istuttamiseen, maaperän hedelmällisyyden parantamiseen ja eroosion vähentämiseen, sadeveden keräämiseen ja tulviin varautumiseen. Building Resilience -työkalulla autamme tuottajia ymmärtämään ilmastomuutoksen ja ymmärtämään heidän roolinsa sen hallitsemisessa, sillä muutos vaatii ymmärrystä ja voimaantumista. Ilmastotoimia ja tulojen monipuolistamista Nepalissa FFD tukee naiskalankasvattajia ja metsänkasvatusryhmiä. Nepal on yksi maailman haavoittuvimpia maita ilmastomuutokselle. – Aikaisemmin viljelimme vain karppia, mutta viime vuonna kokeilimme uutta kalanviljelytapaa, joka on ilmastonkestävämpi, sillä rankat sateet ja tulvat ovat yleistyneet. Nyt kasvatamme erilaisia kalalajeja, jotka viihtyvät pohja-, keskija pintakerroksessa – näin emme menetä kaikkia kaloja tulvien aikana, sanoo Sundardeep -osuuskunnan perustaja Shanti Mahato . Naiskalankasvattajat Nepalissa suunnittelevat toimintansa kaupallistamista, jotta he voisivat monipuolistaa tulojaan. Lisääntyneet tulot auttavat heitä myös saamaan paremmin äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Koulutuksissa he kehittävät kalankäsittelytaitojaan ja erilaisten kalatuotteiden valmistusta. Metsäpalot ovat ilmastonmuutoksen takia iso haaste Nepalin Dangin alueella. Metsäpalojen vähentämiseksi ASEC-osuuskunta rakensi padon, joka toimii myös vesilähteenä villieläimille kuivina kausina ja tarjoaa kasteluvettä. Metsäpalon sattuessa sammutusvesi on lähellä. – Padon avulla kasvatamme nyt vihanneksia, kuten kurkkua, maissia, chiliä, papuja ja vihreitä lehtivihanneksia myyntiin kuivanakin aikana. Omat tulot sekä lisääntynyt tietoisuus tasa-arvosta tekee naisista itsenäisempiä ja itsevarmempia. Yhä useammat naiset ovat nyt johtavissa rooleissa metsäryhmässään, sanoo Bishnu Pandey , joka itse on ASEC:in varapuheenjohtaja. FFD tuki suoraan viime vuonna 16 130 viljelijää, ja perheet mukaan laskettuna vaikutimme 80 650 henkilön toimeentuloon. Elinkeinot vaihtelivat metsänhoidosta ja metsäsertifi oinnista kalankasvatukseen sekä maissin, perunoiden ja vihannesten tuotantoon ja GLOBALG.A.P. sertifi ointiin. MTK, SLC, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo sekä ProAgria keskusten liitto ovat FFD:n jäsenjärjestöjä, ja suomalaiset asiantuntijakummit tukevat osaamisellaan etelän kollegoita. Tutustu FFD:hen osoitteessa www.ffd.fi ja tue toiminnan jatkuvuutta. Teksti: Jenny Öhman ja Tiina Huvio FFD Ku va : M iro Jo ha nss on Ku va : Je nn y Öh m an FF D
• Toivon luominen on yksi suurimmista teoista rauhan puolesta E lämme monimutkaisten päällekkäisten globaalien ja paikallisten kriisien aikakautta. Euroopassa näkyvimmän sijan on saanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Samanaikaisesti kamppailemme ilmastokriisin, luontokadon ja pandemian sekä sen jälkiseurausten kanssa. Näiden taustalla nakertaa suurten yhteiskunnallisten ideologioiden, kuten jatkuvan materiaalisen kasvun ja sen tuottaman hyvinvoinnin romahdus. Tämän hetken lapset ja nuoret kasvavat todellisuudessa, joka tarjoaa enemmän dystopioita kuin utopioita. Aikuisten maailman visiot tulevaisuudesta ovat juuttuneet jatkuviin poikkeustiloihin ja ne ovat konfliktien värittämiä. Ei siis ihme, että moni lapsi ja nuori voi huonosti. Heidän tulisi valmistautua ja kasvaa osaksi tulevaisuutta, jonka kuva on monin paikoin epäselvä. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 30 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta. Samassa kyselyssä perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 34 prosenttia, lukiossa opiskelevista tytöistä 32 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 40 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Asiantuntijat puhuvat Suomessa jo mielenterveyskriisistä. Näköalattomassa todellisuudessa kyky toivon luomiseen onkin yksi suurimmista teoista hyvän tulevaisuuden ja rauhanomaisten yhteiskuntien puolesta – ja tämä on erityisesti aikuisten tehtävä. Kaikki meneillään olevat kriisit ovat joko ihmisten aloittamia tai vaikuttavat ihmisiin, ja tämän vuoksi ratkaisuja on myös haettava ihmisistä ja yhdessä toimimisesta. Ajatus on samaan aikaan lohduton ja toivoa luova. Uutta ymmärrystä siihen, miten kriisien ajan kompleksista todellisuutta jäsennellään Rauhankasvatuksen ytimessä on ajatus siitä, että ymmärtämällä niitä ihmisen luomia rakenteita ja juurisyitä, jotka tuottavat konflikteja, kriisejä ja eriarvoisuutta, kykenemme toimimaan niiden purkamiseksi ja muutoksen puolesta. Toiminta paremman tulevaisuuden puolesta luo toivoa, joka on niin ikään rauhankasvatuksen ydintä. Rauhankasvatuksen yksi perustehtävistä on luoda tiloja, joissa ihmiset tulevat yhteen keskustelemaan, etsimään ratkaisuja ja toimimaan esimerkiksi oikeudenmukaisen maailman puolesta. Tarkastelemme Rauhankasvatusinstituutissa rauhaa kahden peruskäsitteen, negatiivisen ja positiivisen rauhan kautta. Negatiivisella rauhalla tarkoitetaan suoran väkivallan ja sodan poissaoloa. Positiivisella rauhalla tarkoitetaan myös sellaisen epäsuoran väkivallan poissaoloa, joka mahdollistaa yksilöiden osallistumisen yhteisöön tai yhteiskuntaan täydellä potentiaalillaan. Olemme tähän saakka työskennelleet pääosin positiiviseen rauhaan kuuluvien kysymysten parissa. Koulutamme muun muassa kasvattajia rasismin tunnistamisesta ja antirasistisesta työotteesta, tuemme yhteiskunnan toimijoita yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä autamme nuorten toimijoiden ryhmiä hakemaan rahoitusta omaan työhönsä. Tämä yhteiskuntarauhaa ja oikeudenmukaisuutta edistävä työ on edelleen keskeistä, mutta sen avulla ei kyetä ratkaisemaan sitä, kuinka käsitellä hyökkäyssodan tulemista osaksi arkea, tai kuinka toimia ilmastoahRauhankasvatusinstituutti ry (RKI) on vuonna 1981 perustettu puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhanja globaalikasvatuksen asiantuntijajärjestö. Koulutamme vuosittain tuhansia opettajia, kasvattajia, nuorisotyöntekijöitä, nuoria ja vaikuttajia rauhan, antirasismin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä globaalin vastuun teemoista. Koulutusten lisäksi tuotamme myös oppimateriaaleja, joista monet sopivat itseopiskeluun. www.rauhankasvatus.fi Rauhankasvatusinstituutti distuksen kanssa. Sota, pandemia ja ilmastokriisi ovat jokainen itsessään suuria, ja yhdessä suorastaan lamaannuttavia ilmiöitä. Lamaantuneena on vaikea toimia tai luoda toivoa tulevasta ja tästä syystä tarvitsemme uusia työkaluja ja jäsentelyä todellisuudesta. Katse kohti omaa itseä ja post-humanismia Päästäksemme irti lamaannuksesta ja kyetäksemme ymmärtämään kriisiytynyttä kokonaisuutta, meidän täytyy työskennellä sekä itsemme kanssa, että kääntää katseemme ihmisen toiminnan määrittämän todellisuuden yli mittakaavaan, jossa toimintamme vaikuttaa kaikkeen elolliseen. Olemme nostaneet työmme keskiöön ajatuksen radikaalista itsestä huolehtimista. Jotta kasvattajat ja aikuiset kykenevät olemaan luotettavia, kannattelevia ja toivoa luovia tahoja, meidän on ensisijaisesti kyettävä pitämään huolta itsestämme ja omasta jaksamisestamme. Suurten ja osin abstraktien kriisien keskellä itsestä huolehtiminen on jotain, mihin yksilöt pystyvät pääosin vaikuttamaan. Kyky itsesäätelyyn, resilienssi ja omista henkisistä resursseista huolehtiminen eivät ole ainoastaan yksilötasolla tärkeitä tekoja, ne ovat merkittäviä myös yhteisön kannalta, erityisesti silloin kun työskentelemme lasten ja nuorten parissa. Itsestä huolehtiminen on tästä näkökulmasta tarkasteltuna poliittinen teko. Post-humanismi kykenee puolestaan tarjoamaan tarkastelukehikon, jossa kaikki elollinen vaikuttaa kaikkeen ja joka purkaa ihminen-luonto dikotomiaa. Ihmiset ovat osa ekosysteemejä ja riippuvaisia niiden hyvinvoinnista. Laajennetun kehikon avulla pystyy tarkastelemaan niitä rakenteita ja juurisyitä, jotka aiheuttavat luontokatoa ja ilmastokriisiä. Kun otamme toiminnassamme huomioon koko ekosysteemin, kykenemme ohjaamaan sitä niin, että pyrimme varmistamaan myös ympäristömme potentiaalin täyttymisen. Jotta pysymme toimintakykyisinä ilmastoahdistuksen keskellä, meidän on kyettävä muuttamaan toimintaamme suhteessa sen juurisyihin. Haluamme toivottaa kaikille erinomaisen rentouttavaa kesää! Toivotamme teidät tervetulleiksi koulutuksiimme jälleen elokuussa toimimaan yhdessä oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Heli Pekkonen, Rauhankasvatusinstituutti 4 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti
• Uutisia kestävästä kehityksestä & ihmisoikeuksista Kolme korjausta maailmantalouteen: 1. Rahoitusmarkkinat verolle 2. Loppu veroparatiiseille 3. Kehitysmaiden velat mitätöitävä Liity mukaan oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman globalisaation puolesta. www.attac.fi/jaseneksi Maailma kylässä -festivaali 27.–28.5.2023 Suvilahti, Helsinki Seun Kuti & Egypt 80, Toya Delazy, Helena Gualinga, Liraz, Balaklava Blues, Jesse Markin, Yeboyah , Ilta, Von Hertzen Brothers Lue lisää: www.taksvarkki.fi Globaalikasvatusta ja kehitysyhteistyötä ”Meidän on aika näyttää, mihin sierraleonelaiset tytöt, naiset ja nuoret pystyvät” – Kadiatu, Sierra Leone Tule mukaan! 1900-LUVUN ATLAS – KRIITTISEN HISTORIAN KÄSIKIRJA ja MAAILMANTALOUDEN KÄSIKIRJA 9,90 € + POSTIKULUT Osta: kauppa.voima.fi
• J os sinun pitäisi kirjoittaa lista länsimaista, tiedätkö mitkä maat kirjaisit listaan? Entä mikä kaikki maailmassa oleilee ei-lännessä? Asumme pyöreällä pallolla. Käsite lännestä ei mitenkään voi liittyä pelkkään maantieteelliseen sijaintiin. Maantieteellisesti tarkasteltuna läntisellä pallonpuoliskolla asuu vain 15 prosenttia maailman ihmisistä ja he ovat enimmäkseen pohjoisja eteläamerikkalaisia. Nollameridiaani kulkee näet Greenwichin kohdilla. Länsi on hähmäinen käsite, joka viittaa tilanteen mukaan erilaisiin seikkoihin ja niihinkin yleensä melko epätarkasti. Maantieteen lisäksi lännellä voidaan viitata tiettyyn poliittiseen ideaan, historiaan, kulttuuriperinteisiin tai arvoihin. Ottakaamme tarkasteluun ”länsimaiset arvot”. Onko niitä olemassa? Vuonna 2017 Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo esitti Yleis radiossa V uonna 2022 Suomeen perustettiin uusi järjestö nimeltä Silti minä nousen . Sen tavoitteena on tehdä dekolonisoivaa avustustyötä Afganistanin tyttöjen ja naisten tueksi. On tärkeää olla tietoinen toimintakohteensa kolonisaation historiasta ja sijoittaa oma avustustyönsä poliittiseen kontekstiin. Näin ollen avustustyö linkittyy muihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kamppailuihin. Käytännössä dekolonisoivaan avustustyöhön kuuluu toiminnan läpinäkyvyys, byrokratian ja välikäsien minimointi ja suora yhteistyö ruohonjuuritason toimijoiden kanssa Afganistanissa. Dekolonisoivassa humanitäärisessä työssä on tärkeää pyrkiä eroon pelastajasyndroomasta. Työn tavoitteena tulee aina olla vallan palauttaminen avustustyön kohteena oleville ihmisille. Rahnawad-e-Noor on 500 lapsen koulu Keski-Afganistanissa.Vuosina 2021–2022 koulu teki paikallisten viranomaisten kanssa epävirallisen sopimuksen, jonka mukaan tytöt pystyivät käymään koulua 10. luokkaan asti. Tällä hetkellä tyttöjen koulunkäynti on kuitenkin rajoitettu 6. luokkaan. Koulu yrittää jatkaa neuvotteluja, jotta yli 12-vuotiaiden tytLäntisen tuolla puolen Silti minä nousen Mediakasvatussivusto Läntisen tuolla puolen ohjaa kriittiseen median tarkasteluun ja kyseenalaistaa maailman keinotekoista jakamista ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustavaan länteen ja sen vastakohtana näyttäytyvään ei-länteen. Värit käyvät vähiin – jäljellä enää punaista, vihreää ja sinistä! Osta nyt: kauppa.voima.fi 42€ + POSTIKULUT SILKKIMAKUUPUSSIT HENGITTÄVÄT KUUMALLA JA LÄMMITTÄVÄT TALVELLA. Voiman vuositilaus (9 numeroa) GLOBEn lukijoille nyt 29 € (norm. 39 €) uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 40 jaksoa. Kolonialismin pitkää varjoa purkavat mm. Sonya Lindfors, Noora Dadu ja tietokirjailija Timo R. Stewart. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia Globe. Koodi on voimassa 3.7.2023 asti. vo im a.? /u uti ski rje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt kärryillä artikkeleista, lukijatarjouksista ja mielenkiintoisista tapahtumista!
• S osiologi Ibn Khaldun kuvasi 1300-luvun lopulla, kuinka valtiot, dynastiat, kansakunnat ja sivilisaatiot ihmisten tavoin syntyvät, kasvavat ja kuolevat. Sivilisaatioiden nouseminen ja romahtaminen ovat luonnollisia historiallisia prosesseja, jotka toistuvat maailmanhistoriassa yhä uudelleen. Tämä syklinen maailmanhistoriakäsitys ei aina mahdu lineaarisemman Eurooppa-keskeisen maailmankatsomuksen ymmärrykseen. Länsikeskeinen maailmankuva onkin yksi suurimpia esteitä Yhdysvaltojen ja EU:n yrityksissä hahmottaa maailmanpolitiikan kehitystä. Maailma ei ole pelkästään moninapaistumassa, vaan oikeastaan professori Amitav Acharyan mukaan voisi puhua limittäisestä maailman järjestelmästä, jossa hallinnan ja vallankäytön verkostot muodostuvat eri tasoilla taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti keskittyvien toimijoiden työn tuloksena. Valta hajautuu, kansainvälinen talous alueellistuu. YHDYSVALTOJEN JA EU:N Venäjälle langettamat talouspakotteet ovat säikäyttäneet globaalin etelän valtaeliitit. Nousevat taloudet ovat alkaneet kiirehtiä vaihtoehtoja irtautuakseen Yhdysvaltojen johtamasta järjestelmästä. BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja monet muut alueelliset suurvallat kehittävät nyt ennätysvauhtia keinoja irtautua dollarikeskeisestä kaupankäynnistä samalla kun 19 uutta valtiota on ilmoittanut halustaan liittyä BRICSiin. Bruttokansantuotteessa BRICS-maat ovat jo ohittaneet G7-teollisuusmaat. Globaalin etelän yhteistyössä ei ole mitään uutta. Jo vuonna 1961 perustettu, nykyään käytännössä toimintakyvytön sitoutumattomien maiden liike, vuonna 1964 perustettu G77 ja vuonna 1974 käynnistetty Uusi kansainvälinen talousjärjestys -hanke ovat vanhoja yrityksiä koordinoida globaalin etelän intressejä kansainvälisillä areenoilla. Yhdysvalloissa ja Euroopassa toistuva länsidiskurssi on vain noin sata vuotta sitten kehittynyt identiteetti, jolla on pyritty rakentamaan yhteisöllistä me-henkeä globaalin pohjoisen geopolitiikan välineeksi. Käsitteen kriittisessä tarkastelussa professori Alastair Bonnett on kysynyt, mitä todella haluamme sanoa, kun operoimme länsidiskurssilla. Bonnettin mukaan käsitteen tarkoitus on vain kiertää kolonialistisia ja rasistisia käsityksiä valkoisuudesta, kehittyneisyydestä ja etnisyydestä. Länsi on epähistoriallinen, maantieteellisesti keinotekoinen, arvojen näkökulmasta arveluttava ja poliittisesti ontuva rakennelma. EUROOPPAJA LÄNSIKESKEINEN AJATTELU estää ymmärtämästä ihmiskunnan historiallista ja fi losofi sta kehitystä syvällisemmin. Se vähättelee kolonialismin ja imperialismin vaikutuksia historiassa ja ”humanitaaristen interventioiden” merkityksiä nykypäivänä ja luo vääristynyttä omakuvaa lännestä ihmisoikeuksien ja demokratian edistyksellisenä edustajana. Juhlapuheet liberaalista demokratiasta, vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta eivät enää mene läpi globaalissa etelässä. Vaikka muutoksessa ei historiallisesti ole mitään uutta, nykyinen konteksti on teknologian kehityksen seurauksena erilainen kuin aiemmin. Parhaimmillaan uusi limittäinen maailmanjärjestelmä voi johtaa myös tilanteeseen, jossa kilpavarustelun ja luonnonvaroista taistelun sijaan päästäisiin keskittymään globaalin ilmastokriisin torjuntaan. Karim Maiche Silti minä nousen huolen, ettei persujen uusi johto hyväksy länsimaisia demokratian ja ihmisyyden arvoja. Toisaalla mediassa perussuomalainen Laura Huhtasaari oli huolissaan muslimien muutosta Suomeen, koska he eivät kuulemma noudata länsimaisia arvoja. YK:n perustavassa kokouksessa vuonna 1945 Panaman entinen presidentti Ricardo J. Alfaro teki aloitteen ihmisoikeusjulistuksesta. Sitä laatimaan perustettiin toimikunta, jossa oli laajalti edustettuna ihmisiä eri puolilta maailmaa – joskin Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan, koska he olivat tuolloin vielä länsieurooppalaisen kolonisaation uhreja. Joka tapauksessa voidaan varmaankin todeta, että ihmisoikeusjulistuksen sisältö on koko ihmiskuntaa yhdistävä ideaali, eikä sen arvopohja ole epämääräisen lännen omistama luomus. Jo vuonna 2017 alkunsa saanut Suomen Rauhanpuolustajien Läntisen tuolla puolen -mediakasvatussivusto on yhä ajankohtaisempi. Sivustolle tuotetaan tänäkin vuonna uusia aineistoja, jotka kiinnittävät huomiomme stereotypioimisen vaaroihin ja siihen seikkaan, ettei pienen ihmiskunnan laariin todellakaan sada tapa jakaa meitä hyvään länteen ja pahaan ei-länteen. Hanna Niittymäki töjen koulunkäynti olisi taas sallittua. Silti minä nousen ry tukee koulua maksamalla oppilaiden lukukausimaksuja. Vuonna 2022 järjestö maksoi viiden ja vuonna 2023 kymmenen oppilaan maksut. 39 oppilaan lukukausimaksut on maksamatta, joten tehtävää on paljon. Järjestö tukee myös Zuhra -nimistä naista, joka työskenteli kansalaisjärjestössä Kabulissa. Taliban uhkaili Zuhraa, ja vallankaappauksen yhteydessä hän pakeni Pakistaniin. Siellä hän veti opintopiiriä kaksi kuukautta Silti minä nousen ry:n palkkaamana. Zuhra haki Pakistanin viisumia ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiskorttia, mutta molemmat hakemukset hylättiin. Zuhra pakkopalautettiin Afganistaniin. Silti minä nousen ry jatkaa yhteydenpitoa kahden lapsen yksinhuoltaja Zuhraan ja yrittää auttaa häntä myös jatkossa. Rauhanpuolustajat ja Läntisen tuolla puolen -hanke tekee yhteistyötä Silti minä nousen ry:n kanssa. Jos haluat tukea järjestöä, saat siihen yhteyden Facebookin kautta. Daria Tarkhova Seuraa sivuston uusia sisältöjä: lantisentuollapuolen.rauhanpuolustajat.org Maailmanjärjestys muutoksessa
• 8 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti Kenian metsäviranomaiset häätivät ogiekalkuperäiskansan yhteisöjä perinteisiltä asuinsijoiltaan Maumetsästä. Ogiekit valittivat Afrikan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka totesi Kenian valtion syyllistyneen lukuisiin kansain välisten sopimusten rikkomuksiin, jotka loukkasivat ogiekien oikeuksia omaisuuteen, kulttuuriin, uskontoon ja luonnonvaroihin. Keitä ympäristöihmisoikeuspuolustajat ovat? O giekit ovat ympäristöihmisoikeuspuolustajia . Kun alkuperäiskansat ja muut ihmisoikeus puolustajat puolustavat ja edistävät rauhanomaisin keinoin ympäristöön – kuten veteen, ilmaan, maahan, kasvistoon ja eläinkuntaan liittyviä oikeuksia – heitä voidaan kutsua ympäristöihmisoikeuspuolustajiksi. Usein he kohtaavat uhkaa ja väkivaltaa. Suomi on sitoutunut ympäristöihmisoikeuspuolustajien tukemiseen ilmastoulko politiikan toiminta ohjelmassa. Siemenpuu-säätiö tukee ympäristönpuolustajien ja ympäristö ihmisoikeuspuolustajien, kuten ogiekien oman järjestön OPDP:n, työtä. Siemenpuu vaatii ympäristöoikeudenmukaisuutta eli ympäristöhyötyjen ja -haittojen tasa-arvoista jakautumista. Se edellyttää mahdollisuutta osallistua ympäristön käyttöä koskevaan päätöksentekoon sekä eri ihmisten ja yhteisöjen ja heidän tarpeidensa tunnustamista. Ogiek-vanhempien neuvoston jäsen John Sironga lukee ogiekien biokulttuurisen yhteisösäännöstön dokumenttia. Tilaajille myös oma leffanäytös ja neljä klubi-iltaa! Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/ tilaa-maailman-kuvalehti 4 LEHTEÄ 42 € Tilaa kotiin koko maailma. Kuva: Kari Bottas / Siemenpuu
• – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 9 Teräksen päästöt kuriin kansalaisaktivismin avulla Hiilivapaa Suomi pureutuu raskaan teollisuuden vaikeimpiin haasteisiin T erästeollisuus aiheuttaa globaalisti jopa seitsemän prosenttia kaikista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja päästöjen odotetaan vain kasvavan. Seuraavien kriittisten vuosien aikana päätetään, miten terästä tuotetaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilmastonmuutoksen kannalta on ratkaisevaa, luovutaanko teräksen tuotannossa kivihiilestä riittävän nopeasti. Hiilivapaa Suomi aikoo herättää terästeollisuuden ostajat tuotannon aiheuttamien kasvihuonepäästöjen määrään ja vahingollisuuteen. Teknologia fossiilittoman teräksen tuotantoon on jo olemassa. Kampanja pyrkiikin kiihdyttämään teräksen ostajien sitoutumista fossiilittoman teräksen hankintaan. Teräksen ostajien lisäksi kampanja pureutuu terästuotannon rahoitukseen vaatimalla sen kohdentamista vain 1,5 asteen tavoitteen mukaisiin hankkeisiin. ”Hiilivapaa Suomen teräskampanjan tavoitteena on, että suomalainen terässektori saadaan linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa”, kiteyttää kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen . Aika muutokselle on nyt, koska suurin osa teräksen tuotantolaitoksista tulee käyttöikänsä päähän tällä vuosikymmenellä. Lisäksi kysyntä teräkselle kasvaa, arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaarana on, että jo entisestään mittavat kasvihuone päästöt vain lisääntyvät. Siksi on erityisen tärkeää, että kysynnän hillinnän lisäksi teräksen tuotannossa myös siirrytään vähäpäästöisempiin menetelmiin. Tämän voisi saavuttaa esimerkiksi vaihtamalla hiilellä toimivat masuunit sähköä käyttäviin sulatus uuneihin sekä siirtymällä fossiilittomiin ratkaisuihin raudan pelkistämisessä. Saavuttaakseen tavoitteensa Hiilivapaa Suomi tarkastelee ja arvioi yritysten sekä suursijoittajien teräslinjauksia, osallistuu yhtiökokouksiin ja luo painetta viestinnällä sekä lobbauksella. Kampanjan työntekijät ja kymmenkunta vapaaehtoista kokoavat parhaillaan tuloskorttia, jossa käsitellään 11 suuren terästä käyttävän yrityksen hankinnan kestävyyttä sekä sitoutumista päästöjen vähentämiseen. ”Vahvuutenamme ovat konkreettiset kohteet ja tavoitteet. Olemme mukana tuomassa Suomeen uusia vaikuttamisen keinoja, kuten fi nanssivaikuttamista. Olemme osa laajaa ja kasvavaa kansainvälistä järjestöjen verkostoa, jotka työskentelevät teräksen päästöjen parissa”, kertoo kampanjakoordinaattori Valtteri Moilanen . Vapaaehtoisten työpanos on kampanjatoiminnalle elintärkeää. Kampanjan kokoukset ovatkin avoimia, ja mukaan voi lähteä milloin vain. Lisää tietoa kampanjasta ja vapaaehtoistoiminnasta löydät Hiilivapaa Suomen verkkosivuilta ja somesta! Kiinnostuitko kampanjasta? Hiilivapaa Suomi etsii päällikköä luotsaamaan kampanjan maaliin. Lue lisää Hiilivapaan nettisivuilta ja hae 28.5. mennessä! www.hiilivapaasuomi.fi /2023/05/08/ kampanjapaallikko/ Hiilivapaa Suomi on Maan ystävien ilmastokampanja, joka on haastanut Suomen suurimpia saastuttajia aina vuodesta 2016. Seuraa kampanjaa somessa @hiilivapaasuomi Kuva: Chris LeBoutillier ? nostamalla globaaleja ympäristö-, ihmisoikeusja oikeuden mukaisuuskysymyksiä esiin omissa keskusteluissasi, kirjoituksissasi ja verkostoissasi ? kuluttamalla ja työskentelemällä vastuullisesti: esi merkiksi boikotoimalla trooppista metsäkatoa, luonto katoa, ilmastokriisin pahenemista tai alkuperäiskansojen syrjäyttämistä aiheuttavia tuotteita tai yrityksiä ? tukemalla oikeudenmukaista järjestelmätason muutosta, jolla korjataan globaalia epätasa-arvoa ja kestämättömiä tuotantoja kulutuskäytäntöjä ? toimimalla globaalin ympäristönsuojelun ja ympäristönpuolustajien tukena Siemenpuussa tai muissa ympäristöja ihmisoikeusjärjestöissä ? lahjoittamalla Siemenpuun työhön Miten sinäkin voit tukea ympäristöihmisoikeuspuolustajia? LUE LISÄÄ: siemenpuu.org/osallistu | siemenpuu.org/lahjoita Rahankeräystili: FI49 8318 6710 0200 22 (Danske Bank, DABAFIHH) MobilePay lyhytnumero: 60777 Rahankeräyslupa: RA/2021/1570 Seuraa somessa: @Siemenpuu Tule mukaan kehittämään vaihtoehtoja SUOMEN SOSIAALIFOORUMI S osiaalifoorumi palaa pandemian aiheuttamalta tauolta. Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella kokoontuu syyskuun ensimmäisenä viikon loppuna, 2.–3.9. järjestyksessä 20. Suomen sosiaalifoorumi. Tule mukaan ideoimaan ja tekemään tilaa keskusteluille, kansalaistoiminnalle, erilaisten liikkeiden yhteistyölle ja kulttuuritapahtumille, joissa haetaan ratkaisuja Suomen ja maailman ongelmiin. Lue lisää kaikille kiinnostuneille avoimesta tapahtumasta ja sen valmisteluista: • sosiaalifoorumi.? • sosiaalifoorumi.? /in-english • facebook.com/sosiaalifoorumi • instagram.com/sosiaalifoorumi
• Rauha tulee rakentaen – ja se alkaa nuorista, asenteista ja kulttuurista N ato-jäsenyyden myötä menot luultavasti nousevat entisestään. Tuomiopäivän kellon viisareita siirrettiin tänä vuonna 10 sekuntia eteenpäin lähemmäksi keskiyötä, täystuhoa, kuin koskaan. Nyt se osoittaa vain 90 sekuntia vaille keskiyön. Rauhanliitossa ollaan sitä mieltä, että rauhantyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan – asevarustelulla ja sotilasliitoilla ei edistetä rauhaa. Tarvitaan diplomatiaa, rauhankasvatusta ja palaamista sopimusperusteiseen yhteistyöhön YK:n puitteissa. Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry on vuonna 1920 perustettu rauhankysymysten asiantuntija ja 18 suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö. Se edistää konfl iktien ratkaisemista ja ennaltaehkäisemistä, kampanjoi aseistariisunnan ja rauhanrakentamisen puolesta sekä vaikuttaa paremman rauhanpolitiikan puolesta ottamalla kantaa maailmanpolitiikan ja suomalaisen turvallisuuspolitiikan kiperiin kysymyksiin. Järjestö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Tällä hetkellä liitto on erityisen huolissaan kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta ja ydinaseista. Nyt se on vaatinut selkeää linjausta, että Suomi olisi jatkossakin ydinaseeton Nato-jäsenyydestä huolimatta. ”Moni ehti luulla ennen Ukrainan sodan eskaloitumista, että ydinsodan uhka oli jäänyt menneisyyteen ja, että se on vain ”poliittinen” ase. Ihmiset unohtivat ja halusivat unohtaa ne valtavat riskit mitä pelkästään ydinaseiden olemassaolo muodostaa ihmiskunnalle. Nyt ydinsodan uhka ydinasevaltojen vastakkainasettelun kiristyessä on taas totisinta totta”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius . Sen lisäksi, että Rauhanliitto tekee poliittista vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla, tarjoaa se myös rauhankasvatusta Rauhankoulussa ja ylläpitää rauhantyön toimintakeskus Rauhanasemaa. Rauhankasvatusta vuodesta 1998 Tärkeä perusta rauhan rakentamisessa on rauhankasvatus ja rauhankulttuurin edistäminen. Rauhankasvatus on arvokasvatusta globaaliin solidaarisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja rauhaan sekä kasvatusta aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Rauhankasvatus tähtää yhteiskunnalliseen muutokseen – siihen, että saamme rakennettua maailmasta väkivallattoman ja oikeudenmukaisen. Rauhanliiton nuorten kanssa tehtävä työ on keskitetty vuonna 1998 perustetun Rauhankoulu-nimen alle. Rauhankoulussa lapset ja nuoret pääsevät oppimaan globaaleista kehityskysymyksistä, ihmisoikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista, sekä harjoittelemaan maailmankansalaisen taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Rauhankoulu on Rauhanliiton rauhankasvatustyön muoto, joka tarjoaa kouluille maksuttomia globaalikasvatuksen työpajoja. Työpajat tukevat opetussuunnitelmien mukaista globaalikasvatusta sekä laaja-alaista osaamista. Lisäksi Rauhankoulu tarjoaa koulutuksia kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä kehittää pedagogisia menetelmiä. Rauhankoulun pajoissa eläydytään draaman keinoin tositapahtumiin pohjautuviin tarinoihin globaalista etelästä. Tarinoiden avulla pureudutaan ajankohtaisiin globaalin rauhankasvatuksen teemoihin ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Temaattiset painotukset ovat YK:n Agenda 2030:n tavoitteista sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen, rauha ja oikeudenmukaisuus, sekä yhteistyö ja kumppanuus. Toivon pedagogiikan lähestymistapaan nojautuen kerrotaan kehityshaasteiden rinnalla myös positiivisesta muutoksesta ja rohkaistaan nuoria omaan toimijuuteen. Rauhankoulu kannustaa osallistujia eettiseen pohdintaan, kriittiseen ajatteluun, erilaisten näkemysten väliseen neuvotteluun sekä luovaan ongelmanratkaisuun. Oppijoita ohjataan osallistavien menetelmien ja konkreettisten esimerkkien kautta pohtimaan globaalia keskinäisriippuvuutta, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. ”Rauhankasvatuksen ydintä ovat yhteistyöja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, monimutkaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä myötätuntotaidot. Empatiakyvyn vahvistuessa lapset ja nuoret oppivat kohdistamaan myötätunnontekoja läheisiä ihmisiä laajempiin yhteisöihin. Toisten hyvinvoinnista ja ihmisoikeuksista välittäminen luovat perustaa kestävälle rauhantyölle ja paremmalle tulevaisuudelle”, Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen painottaa. ? Rauhankasvatusta vuodesta 1998 taidelähtöisin menetelmin ? Globaalikasvatuksen maksuttomia työpajoja peruskouluihin ja toiselle asteelle ympäri Suomen ? Koulutuksia opetusja kasvatusalan opiskelijoille ja ammattilaisille ? Opetusmateriaaleja rauhanja globaalikasvatukseen ? Toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön globaalikasvatustuella Rauhankoulu Annukka Toivonen vetämässä toiminnallista työpajaa turkulaisella yläasteella. Ku va : Ju ssi Vie rim aa 10 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti
• Tilaa nyt Diplo itsellesi tai lahjaksi kaverille! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa Suomeksi Kestotilaus 34,90 € 39 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden Vuoden 2023 Mahdollisuuksien torit Tampereen Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 18.5.2023 klo 11-16 Väinö Linnan aukio Lahden Mahdollisuuksien tori 21.5.2023 klo 11-15 Lahden satama Kuopion Mahdollisuuksien tori 27.5.2023 klo 12-16 Kuopion tori Vaasan Mahdollisuuksien tori 27.5.2023 klo 11-14 Vaasan kauppatori Maailma kylässä -festivaalin Mahdollisuuksien tori 27.-28.5.2023 Suvilahti Lappeenrannan Mahdollisuuksien tori 26.8.2023 Lappeenrannan Satama ja Kasinopuisto Forssan Mahdollisuuksien tori 2.9.2023 klo 10-14 Savonlinnan Mahdollisuuksien tori 2.9.2023 klo 10-14 Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori 9.9.2023 Kumppanuustalo Turun Mahdollisuuksien tori 17.9.2023 Brinkkalan piha Mikkelin Mahdollisuuksien tori 24.11. klo 18-22 Mikkelin kirjasto Ajankohtaiset tiedot Mahdollisuuksien toreista ja linkit torien Facebook-sivuille löytyvät osoitteesta ? ngo.? /palvelut/? ngon-tapahtumat/ mahdollisuuksien-tori/
• Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 15€ + POSTIKULUT 6€ + POSTIKULUT Jari Tamminen HÄIRIKÖT – KULTTUURI HÄIRINNÄN AAKKOSET HÄIRINNÄN AAKKOSET Runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä tunnetusta ilmiöstä. Teos lisää medialukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa. + POSTIKULUT POHJOISTUULEN METSÄ Valokuvataiteellinen tietokirja Suomen luonnonmetsien monimuotoisesta elämästä. Teos kuvaa rikkaita ekosysteemejä, jollaisia pohjoiset havumetsämme parhaimmillaan ovat, mutta se kertoo myös metsien hupenemisesta ja toisaalta pyrkimyksistä niiden säilyttämiseksi. LISÄÄ TUOT TEITA VERK KOKA UPAS SA! Tilaamalla lehden olet Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia riippumatonta journalismia ja ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. jatkossakin. VOIMAN VOIMAN VUOSITILAUS VUOSITILAUS 39€ 9 numeroa 22€ + POSTIKULUT JULISTE A2 Haluaisitko laadukkaan ja kantaaottavan julisteen kotiin tai luokkahuoneeseen? Voimakaupan valikoimasta löytyy lukuisia vastamainoksia ja taidejulisteita. 42€ IHMISIKSI 17€ 17€ 17 + POSTIKULUT Erityisesti nuorille suunnattu tietoja tehtäväkirja. Se lähestyy käytännöllisesti mutta tutkimusperustaisesti elämän eettisiä kysymyksiä kuten arvoja, empatiaa, dialogisuutta, oikeudenmukaisuutta, sovittelutaitoja, syrjinnän vastaisuutta, maailmankuvia, ekokriisiä ja rakkautta. Hanna Niittymäki & Minerva Martinoff NAUTI TYHJYYDESTÄ 25€ + POSTIKULUT Kirja koostuu vastamainoksista ja niitä taustoittavista teksteistä. Teos perustuu Häiriköt-päämajan julkaisuihin vuosina 2015-19. Painos loppuu pian – osta omasi nyt! Jari Tamminen Ja muita vastamainoksia Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo
• HAZE 13.5.–8.10.2023 Lorna Simpson Yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista nykytaiteilijoista MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI Lorna Simpson, Haze, 2019. © Lorna Simpson. Taiteilijan ja Hauser & Wirthin omistuksessa. Kuva: James Wang. "V*TTU EN OO IKINÄ VI**U KÄYNY NÄIN SIISTISSÄ PAIKASSA V**TU" KANNUN HENKI KUOPION TAIDEMUSEO YHTEISTTYÖSSÄ KATUTAIDEYHDISTYS URBAANI RY — Näyttelystä kuultua MARIANKATU 14, 24240 SALO 02 778 4892, SALONTAIDEMUSEO.FI AVOINNA TI PE 10 18 LA SU 11 17 17.6.–15.10.2023 The Young Artist of the Year 2023 Ee tu H uh ta la : Pil lo w Fo rt, 20 20 , alu m iin i, te rä s. K uv a: Pe tri Su m m an en JULMAA VALOA
• 26 • 4 / 2023 Uusi harrastamisen malli on käytössä jo valtaosassa Suomea. Keinoja lasten aktivoimiseksi tarvitaan kuitenkin lisää. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA Harrastamaan! U RHEILUSEUR A Jo­ kelan Kisa on jär­ jestänyt kuluneena vuonna maksutonta harrastustoimintaa tuusulalaisille lap­ sille. ”Yhden koulun jalkapalloker­ hossa on ollut paikalla keskimäärin 18 lasta. Kun kevään vikat kerhot pi­ dettiin, kaikki kysyivät, jatkuuko toi­ minta syksyllä”, seuran valmennus­ päällikkö Janne Juntto kertoo. Hänen mukaansa kerhoon on osallistunut lapsia, jotka eivät muutoin harrasta joukkueurheilua. Opetus­ ja kulttuuriministeriön (OKM) lanseeraamassa ja rahoitta­ massa Harrastamisen Suomen mal­ lissa lapsille ja nuorille järjestetään heidän toiveidensa mukaisia, maksut­ tomia harrastuksia koulupäivien yh­ teyteen. Nuorisoneuvoston keväällä 2023 julkaisemaan hyvinvointikatsa­ ukseen vastanneista nuorista 91 pro­ senttia kertoo, että heillä on jokin har­ rastus – eli melkein kymmenesosa ei harrasta mitään. Tuusulan koulujen harrastus­ ja kerhotoiminnan koordinaattori Katja Sihvonen kertoo, että kunnassa on mallin avulla tavoitettu niitä lap­ sia ja nuoria, joilla ei ole ollut syystä tai toisesta maksullisia harrastuksia. ”Liikuntaharrastusryhmissä 25–41 prosenttia mukana olijoista on lap­ sia, joille kyseessä on ainoa harrastus. Kaikista ryhmistä tätä tietoa ei ole vie­ lä tänä lukuvuonna kerätty, mutta asia on noussut esiin myös huoltajilta saa­ dussa palautteessa.” Huoltajat ovat kiitelleet maksut­ tomuuden lisäksi sitä, ettei koulujen harrastustoiminnassa vaadittu taitota­ so ole liian kova. Harrastaminen kou­ lupäivän yhteydessä helpottaa arkea, kun lasta ei tarvitse erikseen kuljettaa harrastukseensa. Tarjonta on monipuolista. Sihvosen mukaan ensi lukuvuodelle on tiedos­ sa jo noin 15 liikuntaharrastuksia tar­ joavaa paikallista seuraa ja yhdistystä. Olennaiset ohjaajat Liikuntalaissa ja nuorisolaissa paino­ tetaan lasten ja nuorten harrastami­ sen tukemista, yhdenvertaisuutta ja tasa­arvoa. Tähän tähtäävä Harrasta­ misen Suomen malli on otettu käyt­ töön jo 267 kunnassa eli yli 85 pro­ sentista Suomen kunnista. OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaaren mukaan mallin rahoituk­ sen on tulevan hallituskauden aikana ”periaatteessa sovittu” olevan 14,5 mil­ joonaa euroa vuodessa. ”Toivon, että rahoitus pysyy ainakin tuossa sum­ massa. Lisäksi toivon, että kunnat han­ kalasta taloustilanteesta huolimatta lähtevät malliin lisärahoittajiksi. Kun­ nilla on suuri vastuu siitä, että ne saa­ vat mallin toimimaan.” Harrastamisen Suomen mallia ei ole varsinaisesti tehty liikkumisen vaan harrastuneisuuden tukemiseksi yleisellä tasolla, muistuttaa Kivisaari. Esimerkiksi Tuusulan harrastusvali­ koimassa on erilaisten liikuntalajien lisäksi tarjolla myös kokkaus­, taide­, musiikki­ ja improvisaatiokerhoja. Mallin toteuttaminen ei ole ongel­ matonta. Nykyisen perusopetuslain mukaan koulupäivän on oltava yh­ tenäinen, joten mallin mukaista har­ rastustoimintaa voidaan toteuttaa jo­ ko ennen tai jälkeen koulupäivän. Nykyisellään malli ei palvele esimer­ kiksi koulukyytien piirissä olevia lap­ sia ja nuoria, jotka eivät voi osallistua toimintaan koulupäivän ulkopuolella. ”Alkavalla vaalikaudella täytyy miet­ tiä, avataanko perusopetuslakia vai miten toimitaan”, Kivisaari pohtii. Toisaalta harrastusaika vaikuttaa ohjaajien saatavuuteen. Päivätöis­ sä käyvien voisi olla vaikeaa tai mah­ dotonta tulla ohjaamaan harrastus­ ta kesken koulupäivän. Ohjaajista voi olla pulaa jo lähtökohtaisesti. Tuusu­ lan harrastustoiminnan koordinaat­ tori Sihvonen kertoo, että kuluneena lukuvuonna oli hankala löytää järjes­ täjiä esimerkiksi tanssiin, parkouriin ja jalkapalloon. OKM:n Kivisaaren mukaan jo jär­ jestettyjen täsmäkoulutusten avulla on saatu lisää ohjaajia lajeihin, joissa heistä on pulaa. Ammattitaitoiset oh­ jaajat ovat kullan arvoisia. ”Sillä on valtavan iso merkitys, miten ohjaaja ottaa lapset ja nuoret mukaan harras­ tukseen ja minkälainen kommunikaa­ tio lapsen ja nuoren ja ohjaajan välille syntyy”, Kivisaari toteaa. Lapset liikkeelle Harrastamisen Suomen malli on vain osa kokonaisuutta. ”Tunti viikossa lii­ kuntaharrastusta ei ratkaise sitä, että lapsi liikkuisi edes liikuntasuosituk­ sen mukaisen minimimäärän verran”, Kivisaari huomauttaa. OKM:n vuo­ den 2021 suosituksen mukaan 7–17­ vuotiaan lapsen tai nuoren tulisi liik­ kua päivittäin tunnin verran ottaen huomioon lapsen ikätason ja liikun­ nan soveltuvuuden. Lasten ja nuorten liikunnallisuuden lisäämiseksi on pohdittu myös muita keinoja. Hallitustunnustelija Petteri Orpo kysyi eri eduskuntapuolueil­ ta, kuinka nämä tukisivat liikunnallis­ ta elämäntapaa. Vastauksissa nousivat esiin esimerkiksi seuratoiminnan ke­ hittämistuki, jolla rakennettaisiin ma­ talan kynnyksen harrastustoimintaa, sekä harrastusseteli, joita kunnat voisi­ vat jakaa lapsille ja nuorille harrastus­ kulujen kattamiseksi. ”Teimme edelli­ sellä vaalikaudella harrastuspassin, ja sen tyyppisiä malleja on ollut käytössä esimerkiksi Porissa.” Harrastuspassi on mobiilisovellus, jonka kautta nuo­ ret voivat päästä muun muassa ilmais­ ten harrastusten pariin. Tukea tarvittaisiin myös vaihee­ seen, jossa lapsi tai nuori haluaa har­ rastaa jotakin lajia intensiivisemmin. Tällä hetkellä harrastamiseen voi saa­ da tukea urheilujärjestöjen tai lajiliit­ tojen rahastoista ja joissain tapauksis­ sa myös Kelasta. Erilaisista rahastoista saatu tuki ei kuitenkaan välttämät­ tä riitä, mikäli harrastuskulut nouse­ vat suuriksi. ”Jos nuori todella tähtää huippu­urheilijan uralle, häntä voi­ daan tukea apurahalla”, Kivisaari ker­ too. Liikunnallisuuden tukeminen läh­ tee kuitenkin Kivisaaren mukaan eri­ tyisesti kotiympäristöstä. ”Meillä van­ hemmilla ja huoltajilla on suuri vastuu siitä, että liikunta ja liikkuminen olisi­ vat mukana ihan varhaislapsuudesta asti. Olisi paras tilanne, jos perhees­ sä liikuttaisiin jo siinä vaiheessa, kun perheen uutta jäsentä odotetaan.”
• www.myyrancolo.fi/ tapahtumat Jönsaksentie 6 • Vantaa Myyrmäen aseman vieressä International Nature Action Camp 14.6.-18.6.2023 For all ages! Sign up before 31st of May: Workshops about environmental and social issues, nature restoration work and arts-basedmethods! luontoliitto.fi/ ymparistotoimintaleiri Lassilan tila, Tuusula Do you need rest, inspiration and new strategies for your activism? 14.10.2022 – 17.12.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi STREET FOOD Sanomatalo, Postikuja 2, 00100 Helsinki 044 054 4632 | info@junkyvegan.fi | junkyvegan.fi Junkyest Junkyest Summer Parties Summer Parties 3.6. alkaen live-ohjelmaa joka keskiviikko ja joka toinen lauantai. Tsekkaa tapahtumat: junkyvegan.fi 3.6. alkaen live-ohjelmaa joka keskiviikko ja joka toinen lauantai. Tsekkaa tapahtumat: junkyvegan.fi 4K-restauroitu 50-vuotisjuhlaensi-ilta eL o ku va te at te re iss a 26 .5 . Taide, humanismi ja viestintä Syksyn kurssitarjonnassa mm. Feminiinisen monet kasvot -festivaalit, Puhujakoulu ja kirjoituskursseja. Syksyn ohjelma julkaistaan toukokuun lopulla. Tervetuloa mukaan! Kriittinen korkeakoulu w w w . k r i i t t i n e n k o r k e a k o u l u . f i viestintä
• 28 • 4 / 2023 Voima testaa: Kriketin SM-liiga H UHTIKUINEN lauan­ tai on kaunis Käpy­ län urheilupuistossa Helsingissä. Kentällä vartoo naisten jouk­ ko, joista osan luulen tunnistavani Whatsapp­ryhmän ku­ vien perusteella. Taaempana miesten joukkue treenaa jo verkoilla suojatun syöttö­ ja lyöntialueen luona. Verkko­ jen muodostaman kujan sisällä on lyö­ jä, jota kohti syöttäjä kiidättää pallon oudolla mutta vauhdikkaalla teknii­ kalla. Syöttäjän käsivarret käyvät kuin villiintyneen tuulimyllyn lavat. Olen saapunut Stadin ja Keravan Krikettiklubin eli SKK:n vasta peruste­ tun naisten joukkueen ensimmäisiin harjoituksiin. Tähtäimessä meillä on ensimmäistä kertaa koskaan pelatta­ vat naisten kriketin SM­liigapelit, jot­ ka starttaavat toukokuussa. Kriketti on Brittein saarilta kotoisin oleva, pesäpalloa etäisesti muistutta­ va mailapeli, jota pelataan erityisesti Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostamaan Kan­ sainyhteisöön kuuluvissa maissa. Vaikka kriketti on maailman toiseksi suosituin urheilulaji heti jalkapallon jälkeen, on se Suomessa vielä varsin tuntematon ja sekoitetaan usein esi­ merkiksi krokettiin ja – jostain kum­ man syystä – hevospooloon. Suomessa on kuitenkin pelattu kri­ kettiä pitkään, jo monta vuosikym­ mentä ennen kuin sen virallinen la­ jiliitto perustettiin vuonna 1999. Kansainvälisen Krikettiliitto ICC:n vaa­ timuksesta häthätää pykätyssä SM­lii­ gassa pelasi tuolloin neljä joukkuetta. Nykyisin Suomessa on aktiivisia seu­ roja 35, joista pohjoisimmat toimivat Oulussa. Suomen Krikettiliiton kehitysjoh­ taja Maija Scamans on ollut mukana lajiliiton toiminnassa alusta saakka. Naiset alkoivat pelata krikettiä organi­ soidummin vuosituhannen alussa. ”Is­ tuttiin kesällä 2000 Ruskeasuolla Whi­ te Ladyssä ja kohotettiin malja naisten kriketille. Seuraavana keväänä oli al­ keiskurssi, ja sitten perustettiin jouk­ kue”, kertoo Scamans. Rahapeli Korkeimmalla ICC:n hierarkiassa ovat kriketin suurmaat, pelin pisintä for­ maattia eli testikrikettiä dominoivat maat, joihin kuuluvat muun muassa Australia, Englanti, Etelä­Afrikka, In­ tia, Pakistan ja Länsi­Intian saaristo. ICC rohkaisee jäsenmaitaan kehittä­ mään juniorikrikettiä ja naisten sar­ joja, mutta konkreettinen apu vähäpä­ töisemmille jäsenmaille on vähäistä. Scamans sanoo, että työ kriketin eteen vaatii melkoista pioneerihenkeä. ”Me tapellaan huomiosta isojen maiden kanssa kansainvälisesti, ja sitten taas kaikkien muiden urheilulajien kanssa Suomessa. Eli me ollaan pieni maail­ malla ja pieni Suomessa.” Silti Suomessa pelattava kriket­ ti sai yllättävän hetken parrasvalois­ sa koronapandemian aikaan. Kriket­ tiliigat jäivät maailmalla rajoitusten vuoksi tauolle, ja kesällä 2020 ainoas­ taan Suomessa ja Vanuatulla päästiin pelaamaan. Kun sana miesten SM­lii­ gan starttaamisesta levisi, pelejä saa­ pui striimaamaan kansainvälinen tuotantoryhmä, ja Suomi ampaisi ker­ taheitolla kansainvälisen krikettimaa­ ilman keskiöön. Vedonlyöjätkin kiin­ nostuivat. Keravan kentän laidoilla notkui tyyppejä selostamassa tapahtu­ mia livenä puhelimitse intialaisille ve­ donlyöjille, ja pelaajia lähestyttiin epä­ määräisin ehdotuksin. Kriketissä tosiaan liikkuu paljon rahaa. Tällä hetkellä erityisesti Intian superrikkaat käyttävät paljon rahaa Intian liigaan, mutta myös muiden maiden krikettiliigoihin. Kyse on ra­ hasta ja pehmeästä vallankäytöstä – mutta myös rakkaudesta lajiin. SKK:n puheenjohtaja Ponniah Vijendran kertoo, että esimerkiksi Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on la­ jin suursijoittaja. ”Intian niemimaal­ ta maailmaa tulee huima määrä tai­ tavia pelaajia, koska kaikki pelaavat krikettiä ja ovat innostuneita siitä”, Vi­ jendran sanoo. Hän huomauttaa, että kriketti levi­ ää maailmalle myös muuttoliikkeen mukana. ”Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Nepal ja Afganistan ovat maita, joissa kriketti on tärkein urhei­ lulaji, ja joista muuttaa ihmisiä ympä­ ri maailman.” Maija Scamans kertoo, että ICC on viime aikoina havahtunut siihen, et­ tä myös naisten kriketissä voisi liik­ kua yhtä lailla rahaa. Myös – tai ehkä juuri siksi – kattojärjestö on rohkais­ sut eri maiden lajiliittoja panosta­ maan naisten krikettiin. Suomessa­ kin ensimmäistä kertaa pelattavien naisten SM­liigapelien lisäksi perus­ tetaan oma naisten maajoukkue, ja Keravalla järjestetään pohjoismai­ den naisten krikettiturnaus elokuun lopulla. Puutteelliset puitteet Käpylän kentällä aloitamme perus­ asioista. Kriketissä pelataan kolmea paikkaa: syöttäjä, lyöjä ja ulkokent­ täpelaaja. Joukkue hyödyntää kunkin pelaajan omia vahvuuksia. Syöttäjä yrittää osua pallolla yhden pompun kautta lyöjän takana oleviin hiloihin ja rikkoa ne, lyöjä puolestaan suo­ jella hiloja ja saada samalla juoksu­ ja lyömällä pallon mahdollisimman kauas. SKK:n naisten joukkueen valmen­ taja Areeb Quadir – miesten maa­ joukkueen lyöjä – käskee meidät ko­ pittelemaan. Pallonkäsittely on tärkeä taito kriketissä. Taitavat syöttäjät ovat kullan arvoisia, ja ulkokenttäpelaajat voivat polttaa lyöjän ottamalla kopin suoraan ilmasta. Kriketissä ei käytetä räpylöitä pesäpallon tapaan, vaan ko­ va pallo on tarkoitus ottaa kiinni pal­ jain käsin. Krikettiä voi periaatteessa pelata hyvin kevein välinein, sillä pelaamis­ ta varten tarvitaan ainoastaan pallo ja jokin litteä mailantapainen, vaikkapa laudanpätkä. Niin krikettiä pelataan­ kin monissa maailmankolkissa. Mutta mikäli taitojaan haluaa hioa tosissaan, puitteilla alkaa olla enemmän merki­ tystä. Ponniah Vijendranin mukaan Suo­ messa kriketin harrastamista vaikeut­ taa kunnollisen infrastruktuurin puu­ te. Suomessa otollinen ulkopelikausi on lyhyt, ja silloinkin sopivia paikkoja on harvassa. Keravan kenttä on Suo­ Kriketti on Suomessa pieni laji, mutta sitä pelataan suurella intohimolla monenkirjavassa yhteisössä. TEKSTI EMILIA MIETTINEN KUVA WILMA VIERTOLA Kriketin naisten SM-liigan peli SKK vastaan Empire käynnissä Käpylän urheilupuistossa 13.5.2023.
• 4 / 2023 • 29 KUUNTELE: voima.fi/audio & muut alustat SYNDIKAATTI Puuduttaako tuntikausien turhanpäiväinen jorina? Tuntuvatko käsikirjoitetut jutut toisinaan hieman keinotekoisilta? Meillä on vastaus ja monta kysymystä! Syndikaatissa ei laiteta maailmaa järjestykseen, vaan rakastutaan kaaokseen. Äänessä Laura Gustafsson ja Emilia Männynväli. TEATTERIN POLITIIKKAA Voiman kustantaja Tuomas Rantasen podcastissa käsitellään teatterin, esitystaiteen, tanssin, nukketatterin ja sirkuksen ajankohtaisten teosten yhteiskunnallisuutta. Ohjelmassa vierailee esittävän taiteen tekijöitä, muita taiteilijoita ja eri alojen vaikuttajia. PUHU MINULLE LUOVUUDESTA Musiikillisen luovuuden muotoihin paneutuva podcast-sarja, jossa musiikintutkija Riikka Hiltunen keskustelee teemasta ja teeman vierestä muusikkoja tutkijavieraiden kanssa. ALAKULTTUURIMINISTERI Julius Halmeen ohjelmauutuus tarkastelee alakulttuureissa esiintyviä ilmiöitä ja toimijoita. Sarjassa ei sotkeuduta liiaksi studion kaapeleihin, vaan jalkaudutaan sinne missä tapahtuu: kaduille, kapakoihin ja keikoille. JÄLKIPELIT Futispuheen harrastesarja. Jälkipelit on podcast kaikille, jotka puhuvat paremmin kuin pelaavat. Äänessä Johanna Ruohonen, Kaisu Tervonen ja vaihtuvat vieraat. Uusi tuotantokausi on nyt käynnissä, vieraina muun muassa Verneri Pohjola, Jonna Tapanainen ja Noora Kotilainen. ROMANI PODCAST Oletko romani? Tunnetko jonkun romanin? Jos et ole tai vaikka olisit tai tuntisit, niin, tutustu silti Natashaan, Carmeniin, Janitaan ja Dimitriin. Podcastin aiheena muun muassa: historia, arki, perinteet, syrjintä ja tulevaisuus. Voima testaa: Kriketin SM-liiga men ainoa kansainväliset mitat täyt­ tävä nimenomaan krikettiä varten ra­ kennettu nurmikenttä. Käpylässä pelataan sorakentällä, jonka keskellä on luiska tekonurmea. Muita erikoisuuksia kenttä ei tarjoa kriketin harrastajille. Pelaajat tuovat harjoituksissa tarvittavat suojaverkot mukanaan ja rakentavat ja purkavat ne joka kerta erikseen. Mutta kesällä sentään on paikkoja, joissa pelata. Talvella tilanne on toi­ nen. Silloin lajia harrastetaan pääkau­ punkiseudulla urheiluhalleissa, mutta tällä hetkellä ainoa kriketin sisäharjoi­ tustila, jossa on pysyvät lyöntiverkot, on Eerikkilässä lähellä Forssaa, noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Tilanteeseen kuitenkin etsitään rat­ kaisuja. Krikettiliitto neuvottelee jat­ kuvasti pääkaupunkiseudun kun tien kanssa uusien sisäharrastustilojen järjestämiseksi. Vijendran yhteistyö­ kumppaneineen on puolestaan perus­ tanut Playbox­yrityksen, joka aikoo en­ si töikseen avata pallopeleille, mukaan lukien kriketille, pyhitetyn sisäurhei­ luhallin lähellä Itäkeskusta. Scamans näkee, että suurimpana esteenä kriketin kasvulle Suomessa on uusien harrastajien houkutteleminen huonohkosti tunnetun lajin pariin. Kun kysyn häneltä, mikä kriketissä sitten kiehtoo, Scamans mainitsee lajin monipuolisuuden ja yhteisöllisyyden. ”Se on yksilöistä koostuva joukkuepe­ li, jossa kaikki pitää ottaa huomioon. Lyöminen ja syöttäminen ovat yksilö­ suorituksia, ja sitten on tietysti kenttä­ peli. Alunperin ihastuin juuri lajin yh­ teisöllisyyteen.” Kriketti yhteisönä Meidän sekalainen joukkueemme löy­ tää heti yhteisen sävelen. Osa naisis­ ta on saapunut Suomeen työn peräs­ sä, osa on täällä kasvanut. Kaikilla on hauskaa mailan varressa ja kopitelles­ sa. Turvallisen etäisyyden päässä ken­ tällä pyörii lapsia. Osa Suomen krikettiseuroista koos­ tuu pääasiassa jonkin tietyn maan kan­ salaisista, mutta SKK on niin kutsuttu sekaseura, jossa pelaa noin kahden­ toista eri maan kansalaisia, mukaan lukien suomalaisia. ”En olisi koskaan tavannut näin monipuolista joukkoa ihmisiä Britanniassa omassa elinpii­ rissäni”, sanoo Ponniah Vijendran. Joukkueessa on niin kansanmurhaa paenneita kuin yksityiskoulujen oppi­ laitakin. Kaikkia yhdistää rakkaus kri­ kettiin. Kuntoisuus­ tai muita fyysisiä vaa­ timuksia kriketissä ei varsinaisesti ole, mutta tiettyjen taitojen kehittymiseen menee vuosia. Ja koska lähes kaikki täällä Suomessa miesten joukkueis­ sa pelaavat ovat harrastaneet kriket­ tiä pitkään – tai koko ikänsä – täysillä vasta­alkajilla on korkea kynnys liittyä miesten joukkueeseen. Sen sijaan naisten joukkueessa ko­ kemattomuus ei ole mikään ongel­ ma. Lähestulkoon joka ikinen meidän tuoreesta joukkueestamme on täysi aloittelija, vaikka osa onkin pelannut krikettiä lapsuudessaan ja katsellut krikettiä paljon. Suomessa on yksi naisten ja junio­ reiden krikettiin keskittynyt seura, Play Cricket Suomi eli PCS. Suomen naisten liigassa kahden PCS:n jouk­ kueen lisäksi meitä on vastassa Empi­ re­krikettiseuran joukkue. Meidän joukkomme on selkeästi al­ tavastaaja, mutta kun toukokuun kisa­ päivä koittaa, jokainen kynnelle kyke­ nevä ilmaantuu paikalle iloisin mielin. Katselemme tosin hieman kauhuis­ samme päivän ensimmäistä, PCS:n yk­ kösjoukkueen ja Empiren välistä pe­ liä. Osa toisten joukkueiden naisista on treenannut jo vuosien ajan. Kriketin polte Ensimmäisessä pelissä olemme ensin ulkovuorossa. Lyhyen harjoitusjakson huomioon ottaen, syöttäminen sujuu minulta ja joukkuetovereiltani koh­ tuullisesti, joiltain jopa hyvin. Vaik­ ka en saa palloon riittävää vauhtia tai voimaa, se sentään lähtee oikeaan suuntaan ja riittävän pitkälle aina kun en ajattele asiaa, vaan annan ylävar­ taloni ja etenkin suoristetun oikean käsivarteni tehdä kaiken työn. Ajoit­ tain olen pihalla kuin lumiukko, enkä juokse pallon perään vaikka pitäisi. Kun minulle tarjoutuu mahdollisuus yrittää napata pallo kiinni suoraan il­ masta ja polttaa lyöjä, itsesuojeluvais­ toni käskee minua väistämään. Mie­ leen nousevat koulun lentopallotunnit. Tuomarit ja Empiren joukkueen pelaajat neuvovat minua, kun kyselen tyhmiä. Ystävälliset kilpasiskot antavat jopa vinkkejä tähtäämiseen. Pidä kat­ se lyöjän tossuissa. Kun vaihdamme Empiren kanssa puolia ja oma lyön­ tivuoroni tulee, takanani olevat hilat hajoavat heti ensimmäisellä syötöllä ja joudun ulos. Ärsyttää. Häviämme ensimmäisen pelin Em­ pirea vastaan kirkkaasti ja odotetusti. Siitä huolimatta kaikki joukkueessam­ me haluavat pian uudestaan kentälle. Häviämme myös toisen pelin PCS:n kakkosjoukkuetta vastaan. Mutta osaamme jo paljon enemmän, ja pe­ laaminen tuntuu paremmalta. Minä­ kin selviän lyöntivuorossa muutaman kierroksen pidempään. Kysyn pelin jälkeen valmentaja Quadirilta, mikä kriketissä saa pelaa­ jat palaamaan kentälle kirvelevien hä­ viöidenkin jälkeen. ”Intohimo peliin ja vahva yhteisöllisyyden tunne”, vastaa hän suorilta käsin. ”Kaikilla on taidois­ sa parantamisen varaa, mutta joukku­ eessa on potentiaalia ja yhteishenkeä. On iso juttu koko seuralle, että meil­ läkin on nyt naisten joukkue ja voim­ me edustaa Suomea ja yhteisöä myös näin. Ehkä tämä innostaa muitakin naisia mukaan pelaamaan.” Tappio ei oikeastaan kirvele. Olihan se odotettu. Kaikki joukkueessa haluavat tree­ nata lisää, tosissaan. Kyllä. Haluan pian takaisin ken­ tälle, yrittämään uudestaan, suoriu­ tumaan paremmin. Syöttämään niin, että lyöjä ei ehdi edes ymmärtää, mi­ tä tapahtui, kun hilat hänen takanaan sinkoutuvat ilmaan. Osumaan siihen pirun palloon ja lyömään sen kauas. Ottamaan kopin ilmasta sen sijaan, että väistäisin kohti kiitävää palloa.
• 30 • 4 / 2023 Tahkon perintö Suomalaisten urheilu intoilijoiden ajatukset jalostetusta rodusta ja terveestä kansasta ovat säilyneet liikuntapolitiikassa läpi vuosikymmenten. ”U RHEILUN avulla kansamme par­ haaksi”, lukee Lau ri ”Tahko” Pihkalan muisto­ merkissä, joka seisoo Helsingin olympia stadionin kupeessa. Pihkala (1888–1981) oli urheilu­ mies, joka vaikutti kiivaimmillaan sotien välisenä aikana. Parhaiten hä­ net muistetaan pesäpallon keksijänä ja koululaisten hiihtoloman alulle­ panijana. Pihkalan urheiluinnostuk­ sen taustalla oli nationalismi ja jopa rodun jalostukselliset ajatukset. Kan­ sallislajin isä ihaili esimerkiksi nat­ sien kykyä ponnistaa terve kansakun­ tansa suureen sotaan. Pihkala ei kuitenkaan ollut ainoa eikä viimeinen, joka halusi tehdä suo­ malaisista nopeampia, korkeampia ja voimakkaampia urheilun avulla. Suo­ malaista kansakuntaa on rakennettu urheilukentillä hartiavoimin. Kirjai­ mellisesti. Imagovoittoja urheilukentillä Tutkija Jouko Kokkosen mukaan Suomessa kansakunnan rakentami­ nen urheilun keinoin liittyi ensisijai­ sesti olympialaisiin. Ensin Suomi sai kilpailla omana joukkueenaan, erilli­ senä Venäjän keisarikunnasta. Se oli yksi poliittinen voitto. Toinen oli itse urheilumenestys. Vuoden 1912 olym­ pialaisissa Suomen joukkue saavutti 26 mitalia, kun Venäjä sai vain viisi. ”Sillä saavutettiin huomiota juuri siel­ lä missä haluttiinkin, eli länsimaissa. Paavo Nurmi oli 1920–30­luvulla Sibeliuksen ja Mannerheimin ohella tunnetuin suomalainen maailmalla. Muita ei sitten juuri tunnettukaan”, Kokkonen kuvailee. Kokkonen on liikunnan ja urheilu­ historian dosentti Jyväskylän yli­ opistossa ja väitellyt nationalismin ja urheilun yhteydestä. Hänen mu­ kaansa Suomessa tehtiin itsenäisty­ misen jälkeen päättäväistä liikunta­ kasvatustyötä. Vaikka kansaa oli rakenneltu jo 1800­luvun puolella, nyt tarvittiin elinvoimaista, hyvinvoivaa – jalostettua – kansaa. Kun kansakoulu­ järjestelmää luotiin, siinä oli alusta asti mukana voimistelua ja pian myös hiihtoa. ”Jos ajatellaan sitä, miten hahmo­ tettiin syntyvää kansakuntaa, kyllä terveiden suomalaisten tavoittelu oli yksi tärkeä tekijä. Rotuopin pohjalta se ponnisti, sillä eugeniikka oli aika läpi­ leikkaavaa kaikissa länsimaissa”, Kok­ konen sanoo. Eugeniikka eli rodun­ jalostusoppi tosin nojasi Charles Darwinin evoluutioteoriaan. Pihkala ja kumppanit, ja sen myötä suomalai­ nen liikuntapolitiikka, uskoivat enem­ mänkin siihen, että hankitut ominai­ suudet, kuten hyvä fyysinen kunto, pitävät kansan terveenä. Hyvä fyysi­ nen kunto ei kuitenkaan periydy, joten rodunjalostus oli siinäkin mielessä jo lähtökohtaisesti epäonnistunut ajatus. Vaikuttamista biopolitiikan keinoin Suomalaisen kansan jalostamisen voi tulkita olleen lähempänä ranskalaisen filosofi Michel Foucaultin 1970­ luvulla tunnetuksi tekemää termiä biopolitiik­ ka. Siinä kansallisvaltio kerää kansa­ laisistaan tilastotietoa ja pyrkii sitten poliittisin päätöksin esimerkiksi vähen­ tämään lapsikuolleisuutta ja pidentä­ mään eliniänodotetta. Foucault’n mu­ kaan erityisesti 1800­ ja 1900­luvuilla harjoitettu kallonmittailu oli biopolitii­ kan yksi vaihe, jonka jälkeen siirryttiin hienovaraisempiin keinoihin. Biopolitiikassa ihmisiä halutaan hallita nimenomaan biologisena laji­ na. Siltä sotienvälinen Suomi kansa­ kouluineen, neuvoloineen ja liikunta­ kasvatuksineen kuulostaa. Mutta vaikka Suomi halusi biopolitiikalla vai­ kuttaa kansalaisiinsa, se halusi myös parantaa mielikuvaa, joka muilla mail­ la oli siitä. ”Suomalaiset joutuivat to­ distelemaan rotuopin ilmapiirissä, et­ tä emme ole mongoleja tai aasialaisia. Sen ajan kirjallisuudessa ja lehdistös­ sä haettiin suomalaisen urheilumenes­ tyksen ja barbaarisen alkuvoiman se­ litystä Aasian suunnalta. Suomalaisten piti osoittaa itsensä läntiseksi kansak­ si”, sanoo Kokkonen. Siksi Suomi panosti vahvasti olym­ pialaisiin. ”Niinkin jalo asia kuin olympia urheilu kertoi muille maille meidän sivistyksestämme.” Toisen maailmansodan jälkeen ur­ heilussa vahvasti mukana ollut maan­ puolustuskulma painui taka­alalle. Siinä missä Tahko Pihkala oli ennen sotia kirjoitellut pesäpallon sääntö­ jen ohelle ryssittelyllä höystettyä se­ lostusta lajin sopivuudesta sotilas­ taitojen harjoitteluun, hän oli nyt työtön urheiluvaikuttaja. Nationalis­ mi ei ollut suuressa huudossa. ”Ur­ heilu säilytti siinä mielessä kuitenkin asemansa, että se oli yksi ainoita elä­ män osa­alueita, jossa jonkun verran pystyi näyttämään kansallisia väre­ jä. Paikoin pystyttiin myös kamppai­ lemaan neuvostoliittolaisten kanssa, jos nyt ei kuitenkaan puimaan nyrk­ kiä”, Kokkonen sanoo. Urheilun ja liikunnan merkitys kääntyi rodunjalostuksesta kansan­ terveyteen. Se näkyi hyvinvointi­ valtion rakentamisessa ja 1960–70­lu­ kujen yhteiskuntapolitiikassa, kun lisääntyneen vapaa­ajan täytteeksi tarvittiin jotakin. Suomessa valtio­ valta tarjosi ratkaisuksi liikuntaa ja TEKSTI OTTO RANTANEN
• Tahkon perintö rakensi paljon liikuntainfrastuktuu­ ria. Vuosisadan alkupuoliskolla köy­ hässä Suomessa oli voitettu kultaa pitkillä juoksumatkoilla, sillä niiden harjoitteluun ei tarvitse kenttiä, rato­ ja tai halleja. Nyt alettiin tehdä puit­ teita myös muunlaiselle liikunnalle, jotta kansa voisi hyvin, olisi terveenä ja eläisi pitkään. Biopolitiikkaa par­ haimmillaan. Hyötypuheen pitkä kaari Nykyään on tapana kauhistella sitä, kuinka nuoret eivät pääse kyykkyyn tai kuinka varusmiesten Cooper­tulok­ set ovat huonontuneet. Jouko Kokko­ sen mielestä Suomen liikunta historian huomioon ottaen huoli nykyisten suo­ malaisten kunnon romahtamises­ ta on liioiteltu. Hän muistuttaa, että 1930­ luvulla lähes viidennes kutsunta­ ikäisistä jouduttiin hylkäämään fyysi­ sesti heikkoina esimerkiksi aliravitse­ muksen takia. ”Nyt verrataan nykyisiä tuloksia 1970–80­lukujen tilanteeseen, jolloin varusmiesikäiset olivat varttuneet yh­ teiskunnassa, jossa oli riittävä ravit­ semus, kohtalaisen hyvät asuinolot ja kehittynyt terveydenhuolto, mutta ei sellaista viihde­ ja mediamaailmaa kuin nyt on. Kun verrataan tuollaiseen absoluuttiseen huippuun, totta kai saa­ daan laskevia tuloksia. Jos tämä jatkuu samalla käyrällä, onhan se huono asia. Mutta eiköhän se tasaannu jossain vai­ heessa”, Kokkonen sanoo. Hän on sitä mieltä, että suomalaista liikuntapolitiikkaa on pitkään vaivan­ nut hyötypuhe. Historiassa urheilulla on ollut välinearvo, mutta viime aikoi­ na sille on nähty kiihtyvästi myös ra­ hallinen arvo. ”Suomessa on vallalla hyvin voimakas kamreerimainen ajat­ telu. Yritetään osoittaa asioiden rahal­ lista hyötyä ja vääntää kaikki rahaksi. Sanotaan, että kun sijoitat euron lii­ kuntaan, saat neljä takaisin. Sellaisia vaikutussuhteita on ihan mahdotonta osoittaa. Enemmän pitäisi painottaa elämyksiä.” Tahko Pihkalakin etsi hyötyä ur­ heilusta. Pesäpallon pelaaminen on elämys, mutta Pihkalalle se oli myös valmentautumista käsikranaatin heit­ tämiseen ja suojaan syöksymiseen. Maanpuolustus ja terve kansa ovat vaihtuneet rahan tuottamiseen, mutta sama ajatus urheilusta kansalle saata­ vasta hyödystä pysyy. Onko siinä Tahkon perintö? Aina­ kin retoriikka on osittain samaa, huo­ kaa Kokkonen. ”Se ajatus kansasta pysyy. Edelleen yritetään tarkastella liikunta­asioissa kansakuntaa koko­ naisuutena. Se on tämän päivän olois­ sa sula mahdottomuus, sillä meillä on niin monenlaisia ihmisiä ja niin mo­ nenlaisia liikunnan tarpeita.” Naisvoimistelijoita harjoittelemassa Varalan urheiluopistolla Pyynikinharjulla Tampereella vuonna 1938. Aa rne Pie tin en / M use ovir asto . Likainen pesä Ku va :W i lm a Vier t o la ”P ITI ILMOTTAA PESÄPALLOMAIKALLE / et joko pelataan soccerii”, räppää Jare Brand JVG:n Mist sä tuut? ­possebiisissä palatessaan lapsuutensa maisemiin Helsingin Roihuvuoressa. Kaupunginosa on sikäli pääkaupungille epätyypillinen, että koulun vieressä maata möllöt­ tää pesäpallokenttä. Haaveilu pesäpallomailojen jättämisestä välinekaap­ piin nahkakuulan eduksi lienee kuitenkin yhä useammalle tuttu kokemus peruskoulun liikuntatunneilta myös muualla. Pesäpallo on kiinnostava ilmiö nykyajan Suomessa, joka rakastaa ul­ koisia mittareita ja kansainvälistä menestystä. Se on yksi suosituimmista liikuntaharrastuksistamme, mutta samalla ainoa, jossa on luonnollisesti täysin mahdotonta niittää mainetta maailmalla. Pesäpallolla selitetään toi­ sinaan Suomen aikanaan kehnoa jalkapallomenestystä: niin isossa osassa maata nuori urheilija valitsee näistä kahdesta sen supisuomalaisen lajin, että mahdollinen kansainvälinen jalkapallopotentiaali menee pieneltä kan­ sakunnalta sivu suun. Urheilulla voi olla monenlaisia tavoitteita. Pesäpallon tausta on sotilas­ harjoittelun ja suomalaisen kansanterveyden vaalimisessa. Se on historial­ taan läpikotaisin poliittinen laji, jonka suosio sementoitiin suojeluskunnis­ sa. Tärkein tavoite lajilla kuin lajilla on kuitenkin löytää harrastajansa ja yleisöt sarjaotteluiden katsomoihin. Toistaiseksi pesäpallo on säilyttänyt asemansa myös kansainvälisten lajien ja viihteen puristuksessa, mutta la­ jin tulevaisuutta ei voi laskea toiveen varaan. Lajin painopiste siirtyi aiem­ min sotilaiden kehittämisestä kansanterveyteen, mutta minne se siirtyy kansainvälisen urheiluviihteen aikakaudella? 2000-LUVUN SUURIA LIIKKEITÄ on ollut historian uudelleentarkastelu ja sen käsittelemättä jääneiden käänteiden läpikäynti. Urheilun saralla tämä on näkynyt esimerkiksi Yhdysvalloissa jalkapallojoukkueiden alku­ peräiskansoja eksotisoivien nimien pois vaihtamisena, mutta Suomessa laajempaa keskustelua urheilun poliittisesta historiasta ei ole herännyt. Siinä pesäpallolla riittäisi tekemistä. Laji ei ole kunnostautunut omien poliittisten piilomerkitystensä putsaamisessa. Pihkalan pesäpallo stadion seisoo Hyvinkäällä, vaikka Lauri ”Tahko” Pihkalan perinnössä olisi puitavaa. Pesäpallon pitää päättää, käpertyykö se kuihtuvien maakuntien Suomen lajiksi. Kysymys nivoutuu suoraan siihen, pystyykö laji siivoamaan poliit­ tiset luurangot kaapeistaan. Kysymys ei ole pelkästä historiasta: pitää ky­ syä myös, keitä varten pesäpallo 2020­luvulla on? Silmämääräisesti laji on nykyäänkin hyvin valkoinen ja keskiluokkainen. Avoin arvokeskustelu ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu tarjoavat myös tienviitan tulevaisuu­ teen: mikä on pesäpallon merkitys nyt ja tulevaisuudessa? Vastapaino kansainvälisen menestyksen tavoittelulle on nykyajassa paikallaan. Katseen kääntäminen omaan kansakuntaan on joskus myös hyödyllistä. Kuten esimerkiksi silloin, kun kysytään, onko suomalaisilla tasa­ arvoiset mahdollisuudet liikuntaan. Urheiluharrastusten hinnat ovat huimassa nousussa, ja yhä useampi toive harrastuksesta jää taloudellisten realiteettien vuoksi toteutumatta. TÄSSÄ ON PESÄPALLOLLA pelin paikka. Vaikka lajin hinta on noussut, on se silti Urheilulehden kasaaman tilaston mukaan suosituista urheiluharrastuk­ sista edullisimpien joukossa. Pesäpallolla olisi siis paljon mahdollisuuksia ja tarjottavaa myös uusille yleisöille. Uudet tuulet puhaltavat kyllä pesäpallossakin, ainakin rahoituksen suhteen. Viime kausilla ylimmän sarjatason pääsponsorin tähden jokai­ nen ottelu onkin alkanu kansainvälisen kauramaitojätin nimikkohutun­ keitolla. VILPPU RANTANEN Kirjoittaja on entinen pesäpalloharrastaja ja Voiman hallituksen jäsen.
• 32 • 4 / 2023 Tyhjä juokseminen Uusliberalistisessa yhteiskunnassa liikunta iestetään palvelemaan työelämässä jaksamisen ja yksilöllisen selviytymisen tarpeita. Kehollinen harjoitus voi kuitenkin olla myös itseisarvoista toimintaa, joka yhdistää ihmisen uudella tavalla maailmaan. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA KARSTEIN VOLLE L ÖYSIN 2010­luvulla elä­ määni uuden mielihyvää ja iloa tuottavan asian: aamulenkkeilyn. Juokse­ misen aloittaminen oli it­ selleni merkittävä muu­ tos, sillä suhteeni hikiliikuntaan oli ollut pitkään välttelevä, kuten monille muille ajatustyötä ja taidetta tekevil­ le ihmisille. Lenkkeily yhdistyi myös kiinnostavalla tavalla meditaatiohar­ joitukseeni, jonka olin aloittanut muu­ tamia vuosia aiemmin. Todettakoon heti aluksi, etten kuulu ihmisiin, jotka heräävät ennen kukon­ laulua ja ryhtyvät virkeänä toimeen. Aamuni ovat tokkuraisia, ja aivoni saavuttavat normaalin toimintakyvyn kutakuinkin keskipäivän tienoilla. Yh­ distinkin aamulenkkeilyn pitkään suo­ malaista työkulttuuria luonnehtivaan sykkimismentaliteettiin, jossa tärkein­ tä on suorittaa asioita hampaat irvessä ja kieltäytyä mielihyvästä. Pelkkä ajatus aamulenkistä taisteli koko olemustani vastaan. Liikunta ja hyöty Juoksemisharrastustani motivoi halu löytää vastapaino kirjoitustyön staat­ tisuudelle. Kirjoittamista luonnehtii ergo nomisesti toisteinen kököttämi­ nen näyttöpäätteen äärellä, ja vaikka muutinkin kauan sitten työpisteeni seisomatoimistoksi, kärsin edelleen niska­hartia­alueen kivuista ja pään­ särystä. Alkuaikoina juoksusessioni sijoittuivat iltaan. Lenkki ja sitä seu­ rannut saunominen tuottivat rennon fi iliksen, mutten huomannut urheilun erityisesti energisoivan minua tai helpottavan nukahtamistani. Nämä liikunnan tunnetut hyödyt paljastui­ vat minulle vasta kun päätin kokeilla aamulenkkeilyä. Liikunnasta puhutaan ny kyään usein hyödyn kautta. Liikunta vapaut­ taa kehossa serotoniinia, noradre­ naliinia, dopamiinia, endorfi ineja ja endo kannabinoideja. Juoksemisen on todettu vahvistavan sydäntä, lihaksia, luustoa, keuhkoja ja vastustus kykyä, kiihdyttävän aineenvaihduntaa, vä­ hentävän syöpäriskiä ja alentavan verenpainetta. Lenkkeilyn psyko­ logiset hyödyt ovat oma lukunsa: KUN SUORITUSPERIAATTEEN MOTIVOIMA YKSILÖ MUOVAA ELÄMÄNSÄ HYÖTYÄ AJATELLEN, HÄN SIIRTÄÄ FOKUKSEN ITSE TOIMINNASTA SEN SEURAUKSIIN.
• aerobinen liikunta vähentää stressiä, parantaa älyllistä suorituskykyä, muis­ tia ja oppimiskykyä, kohottaa mieli­ alaa, suojaa aivoja ikääntymiseltä se­ kä lievittää masennusta ja ahdistusta. Olen havainnut nämä liikunnan hyödyt vuosien varrella omakohtaises­ ti. Juokseminen aamulla heti heräämi­ sen jälkeen ja ennen aamupalaa kar­ kottaa aamutokkurani ja usein myös päänsärkyni. Ruoka maistuu ihanal­ ta, ajatukset ovat kirkkaita, kehossa on energinen vire ja uni tulee illalla silmään. Liikunnan hyötyjen ajatteleminen auttaa vääntäytymään ylös sängystä keskellä pimeintä talvea, jolloin mieli­ hyvän kaipuun ohjaama reaktio oli­ si sulkea silmänsä ja herätä muumi­ en tapaan keväällä, kun mustarastaat lurittelevat aamuserenadejaan ja au­ rinko pilkistää esiin kuukausia piiles­ keltyään. Juokseminen subarktisessa pimeydessä lenkkarien lätsähdellessä jäisiin lätäköihin, jäätävän viiman pu­ reutuessa hikisen alusvaatekerraston lävitse ja vaakasuoran tihkusateen pis­ tellessä silmiä ei tietenkään ole saman­ laista herkkua kuin juokseminen Koh Phayam ­saaren Aow Yai ­rannalla, jos­ sa paljaat varpaat uppoavat juuri sopi­ vasti rantahiekkaan, pään yllä liitelee harjakotkia ja trooppinen aurinko las­ kee hehkuvana pallona Andamaani­ enmereen. Hyötynäkökohtiin paneu­ tuminen voi olla kaamosolosuhteissa ratkaiseva tekijä, joka erottaa lenkkei­ levän ihmisen lenkkeilyä fiilistelevästä ei­lenkkeilevästä ihmisestä. Kun juoksen, suoritan Fyysisestä ja psyykkisestä suoritusky­ vystä huolehtiminen on uusliberalis­ tisessa yhteiskunnassa yksilön kansa­ laisvelvollisuus. Myöhäiskapitalistisen ajan menestyvä yksilö sijoittaa aikan­ sa ja energiansa asioihin, jotka tuot­ tavat maksimaalista hyötyä. Filosofi Herbert Marcuse puhui 1950­luvulla suoritusperiaatteesta, joka ohjaa ka­ pitalististen yhteiskuntien sosialisaa­ tioprosessia. Ihmisen arvo määräytyy suoritusperiaatteen alaisuudessa sen mukaan, kuinka hyvin hän kykenee torjumaan mielihyvää ja keskittymään yhteiskunnallisesti arvostettujen asioi­ den – ennen kaikkea työn – suoritta­ miseen. Kun suoritusperiaatteen moti­ voima yksilö muovaa elämänsä hyötyä ajatellen, hän siirtää fokuksen itse toi­ minnasta sen seurauksiin. Perhe, koulu, työelämä ja media kasvattavat meistä kaikista hyötyä ta­ voittelevia hyveellisiä ihmisiä. Kuten Friedrich Nietzsche aikoinaan tote­ si, hyveellinen tahtoo hyveestään vie­ lä palkankin. Uusliberalistisessa yhteiskunnas­ sa liikunnasta tulee helposti väli­ neellistä toimintaa, jonka tehtävänä on auttaa tuotantolaitokseksi itsen­ sä muuttanutta yksilöä säilyttämään suorituskykynsä alati kiristyvän työ­ elämän paineessa. Erityisen tärkeää suorituskyvyn ylläpitäminen on pre­ kaareille tietotyöläisille ja taiteilijoil­ le, jotka eivät tee töitä ainoastaan ruu­ miillaan vaan myös, filosofi Franco ”Bifo” Berardin sanoin, sielullaan. Kirjailija ja toimittaja Iida Sofia Hirvonen onkin tähdentänyt Nuoren Voiman esseessään ”Otteita tilifiktion ajasta” erikoista risti riitaa taiteilijoi­ den kapitalismikritiikin ja kapitalis­ miin sopeutumisen välillä: ”Taidekou­ lutuksessa opetettava ja omaksuttava niukkojen resurssien logiikka voi jopa olla kilpailu henkisempi kuin ’systee­ mi’ sen ulkopuolella.” Suoritusperiaate on syrjivä, epä­ tasa­arvoinen ja ableistinen, sillä se palkitsee etuoikeutettuja yksilöitä, jot­ ka kykenevät – tiettyyn pisteeseen asti – kiristämään tahtiaan oravanpyöräs­ sä. Se soveltuu kuitenkin hyvin sopeut­ tamaan yksilöitä kapitalistiseen yhteis­ kuntaan, joka on itsessään syrjivä ja epätasa­arvoinen. Kun juoksen, juoksen Liikuntaa voi kuitenkin harrastaa mo­ nella eri tavalla, ja yhteiskunnallis­ ten normien tiedostaminen saattaa avata mahdollisuuksia muuttaa joka­ päiväisen elämän käytäntöjä. Liikun­ nan ei tarvitse olla keino sopeuttaa yksilöä haitallisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Tiedän, että juokseminen hyö­ dyttää minua, mutten koe juokseva­ ni hyödyn vuoksi. Juoksen, koska pi­ dän juoksemisesta. Kehon liikkeiden ja hengityksen synkronisoituminen, rytminen meditatiivisuus, läheisyys luontoon, jaksamisen rajojen ylittä­ minen, mieleen nousevat ja sieltä ka­ toavat ajatukset sekä kouriintuntuva tunne kehon voimien lisääntymises­ tä ovat kaikki juoksemisen tarjoamia nautintoja ja siten itsessään tärkeitä kokemuksia. Itselleni urheilu on parhaillaan me­ ditatiivista: liikettä, jolla ei ole ennalta asetettua päämäärää ja aikaa, joka ei ole alisteista millekään muulle ajalle. Vanhaa zen­sanontaa mukaillen: ”Kun kävelen, kävelen. Kun syön, syön. Kun juoksen, juoksen.” Juoksemisesta on tullut minulle tapa meditoida. Medi­ tatiivinen juokseminen on juoksemis­ ta itsensä vuoksi. Siinä ei ole kyse ”ku­ pin täyttämisestä”, sillä kuppi on jo täynnä – ennakko­olettamuksia, pää­ määriä, ajatuksia – vaan kupin tyhjen­ tämisestä. Kun mieli on tyhjä, se kyke­ nee jälleen ottamaan vastaan asioita maailmasta sen sijaan, että keskittyi­ si asioiden jatkuvaan hallitsemiseen. Luopuminen kehollisen harjoituksen välineellisistä päämääristä voikin yh­ distää ihmisen uudella tavalla maail­ maan. RUOKA MAISTUU IHANALTA, AJATUKSET OVAT KIRKKAITA, KEHOSSA ON ENERGINEN VIRE JA UNI TULEE ILLALLA SILMÄÄN. SUKELLUS YMPÄRISTÖKRIISIIN E uroopan parlamentissa on juhlittu viime aikoina hyväksyttyjä ilmastolakeja. Suunta on oikea, mutta juhlimiseen ei ole vielä aihetta. IPCC:n tuorein raportti kertoo, etteivät nykyiset ilmastotoimet ole riittäviä. EU:n vuodelle 2050 asetettu ilmastoneutraaliustavoite tulisi myös kiskoa kymmenen vuotta alaspäin vuoteen 2040. EU:n ilmastopaketilla eli niin kutsutulla Fit for 55, ei silläkään saada aikaan riittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jo nyt ilmastonmuutoksesta kertovat indikaattorit paukkuvat. Espanjassa mitattiin tänä vuonna huhtikuun kuumin lämpö tila mittaushistorian aikana. Samaan aikaan valtamerten keskilämpötila ylitti mittaushistorian kuumimman lämpötilansa. Pitäisikö nyt ihan oikeasti huolestua? No kyllä pitäisi. Yhdeksästä planeetan kantokyvyn turvallisen toiminnan rajaarvosta kuusi on jo ylitetty. Ilmastonmuutos on näistä kuudesta saanut julkisuudessa huomattavasti eniten painoarvoa, vaikka esimerkiksi biodiversiteettikato on sitäkin huolestuttavammalla tasolla. Biodiversiteettikato ja ilmastonmuutos kulkevat myös käsi kädessä ja ruokkivat toinen toisiaan. Meidän on siis otettava käyttöön huomattavasti integroidumpi lähestymistapa. Ilmastokriisistä puhuessa monet vannovat teknologian ja innovaatioiden ratkaisevan kaiken. Vaikka teknologinen kehitys tietenkin auttaa meitä esimerkiksi uusilla puhtaammilla energiamuodoilla ja energiatehokkuusratkaisuilla, ne eivät yksinään riitä ratkaisemaan ympäristöön kohdistuvia ongelmia. Puhtaammalla kalastusaluksella voimme silti ylikalastaa meremme. Merten biodiversiteetin romahtaminen pahentaa ilmaston muutosta, sillä elinvoimaiset meriekosysteemit sitovat enemmän hiilidioksidia. Tilannetta pahentaa yhteiskuntien ja kansainvälisen yhteisön tarve arvioida yhteiskuntien tilaa vanhentuneella ja epäonnistuneella bruttokansantuotteella. Naama kiinni bruttokansantuotteessa kiihdytämme vain ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa entisestään. BKT on suorastaan harhaanjohtava, sillä myös ympäristön tuhoaminen ja pilaaminen kasvattavat nykyisten laskentamallien mukaan kansantaloutta. Metsien ylihakkuut kasvattavat BKT:ta. Niin kasvattavat myös ylikalastus, fossiiliset polttoaineet ja lähijokeen laskettujen ympäristömyrkkyjen siivoaminen. Ratkaisuksi tarvitsisimme käyttöön kriisitalouden keinot. Olemmehan valtavan kriisin keskellä. Jos ilmastonmuutokselle ja biodiversiteettikadolle jotain haluamme ja meinaamme tehdä, niin voitaisiinko tehdä edes kunnolla eikä jätetä puolitiehen roikkumaan. Sirpa Pietikäinen WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU
• 34 • 4 / 2023 Taistelijat rullaluistimilla Roller derbyssä huumori yhdistyy kovaan kilpailuun. Historiallinen naisten laji on nyt avoin kaikille. K RIISIPUURO , Lady Luck, Seksihelle, Kuuma Kissa, Alice Insane… Roller der­ byn pelaajien pelaaja­ nimet muistuttavat la­ jin showhenkisestä historiasta. Roller derby eli fl at track derby on vauhdikas kontaktilaji, jossa rullaluis­ timilla rataa ympäri luistellen yrite­ tään ohittaa vastustajia tai estää vas­ tustajan eteneminen. Mustelmat ovat arkea ja kaatumiset tavallisia. ”Laji vaatii ketteryyttä, voimaa, re­ silienssiä ja hyvää pelisilmää. Siitä on paljon apua, jos on luistellut aiemmin tai pelannut ringetteä tai jääkiekkoa, mutta lajin oppii ilman liikunnallista pohjaakin”, tietää Kallio Rolling Rain­ bowssa pelaava, roller derbyn vuonna 2014 aloittanut Maura ”Vattuvimma” Manninen. Pelissä on kaksi joukkuetta, joista kummastakin on viisi jäsentä kerral­ laan radalla. Neljä on blokkereita ja yksi jammeri. Jammeri pyrkii ohitta­ maan vastapuolen blokkereita ja blok­ kerit estämään vastapuolen jammeria etenemästä. Kun jammeri ohittaa blok­ kerin, jammerin joukkue saa pisteen. Peliin kuuluu kaksi 30 minuutin erää. Erät jakaantuvat enintään kaksi mi­ nuuttia kestäviin jameihin, joiden vä­ lissä vaihdetaan pelaajat kentälle. ”Hyvä pelaaja pysyy rauhallise­ na vaihtuvissa tilanteissa. Yhteistyö­ taito ja kommunikaatio on tärkeää. Kentällä puhutaan paljon, esimerkik­ si missä vastustajan jammeri menee, tai kerrotaan omalle jammerille, mistä oma hyökkäys tulee. Pitkistä raajoista ja fyysisestä voimasta on etua, mutta eri rooleissa voi olla monen kokoisia. Luistelutaito on tärkeintä.” Eniten pisteitä pelin aikana saa­ nut joukkue on luonnollisesti voittaja. ”Hyvä joukkue syntyy niin, että tavoi­ te on päätetty yhdessä, kaikki ovat si­ toutuneet siihen ja pyrkivät sitä koh­ ti”, Manninen analysoi. Sohvalta maajoukkueeseen Manninen tutustui lajiin elokuvan myötä. ”Katsoin ystäväni kanssa la­ jista kertovaa Whip It ­elokuvaa, jossa peli oli hauskan näköistä. Seuraavana viikonloppuna Helsingissä oli Suomi– Ruotsi­maaottelu, ja menin katsomaan sitä nähdäkseni millaista laji oikeasti on. Olin ajatellut, että ainahan elo­ kuvissa kaikki näyttää hienommal­ ta ja jännittävämmältä, mutta roller derby olikin oikeassa elämässä paljon kiinnostavampaa.” Puolen vuoden kuluttua Manninen uskaltautui alkeiskurssille. ”Harjoitte­ lu alkaa luistelun oppimisesta. Sitten opitaan vastaanottamaan ja ottamaan kontaktia oikein. Sen jälkeen päästään sääntöihin ja varsinaiseen peliin.” Mannisella ei ollut liikunnallista taustaa, mutta uusi laji vei mukanaan. Tuli ylitettyä itsensä ja opeteltua uu­ sia taitoja. ”Olin tanssinut ihan vähän nuorena, mutta muuten lähdin ihan sohvalta. Oli hienoa huomata, että pys­ tyin vielä aikuisena opettelemaan uu­ den lajin. En olisi ennalta uskonut tai osannut ajatella, mitä kaikkea tulen la­ jin parissa tekemään”, hän pohtii. Harjoittelun intensiteettiä vähi­ tellen kasvattamalla Manninen ete­ ni muutamassa vuodessa alkeistasol­ ta All stars eli A­sarjan joukkueeseen ja vielä maajoukkueeseenkin. Harjoi­ tuksia oli enimmillään kolmesta nel­ TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVAT WILMA VIERTOLA Kallio Rolling Rainbow pelaa harjoitusottelua turkulaista Dirty River Rollin Rainbowta vastaan.
• 4 / 2023 • 35 jään viikossa, ja siihen päälle omaa treeniä, kuten kuntosaliharjoittelua. A­divi sioonan ja maajoukkueen kil­ pailuja oli ympäri maailman. ”Eihän silloin ollut muuta elämää, harrastus määritteli arkea, mutta antoi myös to­ della paljon. Onneksi työpaikalla jous­ tettiin tarvittaessa.” Roller derby antoi Manniselle fyy­ sistä kuntoa, rohkeutta ja uusia seik­ kailuja. ”Itseluottamukseni on nous­ sut, nyt lähden helpommin uusiin juttuihin mukaan ja epäilen itseäni vähemmän.” Uusia ystäviä aikuisena Yhteisöllisyys on harrastajien keskuu­ dessa vahvaa. Kisakauden ulkopuo­ lella järjestetään esimerkiksi juhlia. Lajin parista löytyy helposti ystäviä, ja suhteista tulee läheisiä. ”Uskon, et­ tä lajin parista löytämäni ystävät ovat osa elämääni lopun ikääni”, Manninen pohtii. Yhteisöllisyys, huumori, feminis­ tiset lähtökohdat, queer­henkisyys ja moninaisuuden arvostaminen kuulu­ vat lajiin kaikkialla, mutta Mannisen seura Kallio Rolling Rainbow on eri­ tyisen tunnettu aktivismistaan. Ryhmä ottaa osaa erilaisiin yhteiskunnallisiin kampanjoihin, esimerkiksi osallistuu Pride­kulkueeseen ja järjestää Helsin­ ki Pridella Rulladiscoja. ”Moninaisuus näkyy esimerkiksi siinä, millaisista taustoista ihmiset tu­ levat, mitä tekevät työkseen ja miten eri tavoin oppivat jonkin asian. On ol­ lut avartavaa tutustua aikuisena uu­ siin niin erilaisiin ihmisiin, että heitä tuskin olisin muuten tavannut.” Pelaajat ovat yleensä noin 20–40­ vuotiaita, mutta yhteisössä on van­ hempiakin, ja nuorille on omat sar­ jansa. Joukkueet jaotellaan iän ja osaamistason mukaan, junioreilla on hiukan erilaiset säännöt. Kansainvä­ lisissä kilpailuissa on erikseen nais­ ten ja miesten sarjat sukupuolen itse­ määrittelyä kunnioittaen. ”Seuramme ydinajatus on, että jokainen on terve­ tullut mukaan sellaisena kuin on”, Manninen tiivistää. Pelaajien ohella yhteisöön kuuluu toimitsijoita ja tuomareita – ja tieten­ kin faneja. Tuomareita joka peliin tar­ vitaan seitsemän, ja toimitsijat avus­ tavat heitä esimerkiksi laskemalla pisteitä. Monet tuomarit ja toimitsijat ovat entisiä pelaajia tai pelaavat jos­ sain muussa joukkueessa, mutta osa myös siirtyy näihin rooleihin heti al­ keiskurssin jälkeen. Manninen itse pelaa taas, parin vuoden tauon jälkeen, mutta nyt mal­ tillisemmin. ”Urheilijan eläkeikä tulee kohta vastaan. Ehkä siirryn toimitsi­ jaksi.” Myös loukkaantuminen voi ohjata pois kentältä. Ruhjeet kuuluvat asiaan, mutta välillä sattuu vakavampaakin. Manninen ei silti usko, että loukkaan­ tumiset ovat roller derbyssä yleisem­ piä kuin muissakaan kontaktilajeissa. Hänelle itselleen on tullut pari lievää aivotärähdystä. Vanhan lajin uusi versio Roller derby on kotoisin Yhdysvallois­ ta ja lajin virallinen kieli on englan­ ti. Nykyinen versio kehitettiin 2000­ luvun alussa. Mutta vanhempi, viis­ tolla radalla pelattava versio oli suo­ sittua 1940­luvulla ja kehittyi muuta­ maksi vuosikymmeneksi showpainin kaltaiseksi viihteeksi. Perinteinen rol­ ler derby oli nimenomaan naisten laji. Pelaajien humoristiset pelaaja­ nimet ovat näiden menneiden aiko­ jen peruja. Showhenkistä tyyliä, kuten klassikon asemaan nousseita verkko­ sukkahousuja, harrastettiin uudessa­ kin roller derbyssä vielä 2000­luvun alussa, mutta asut olivat vaihtuneet tavallisiksi urheiluvaatteiksi jo 2014 Mannisen aloittaessa harrastuksen. Nimikäytäntökin on alkanut muuttua. ”Yhä useampi käyttää pelipaidassaan tavallista lempinimeään tai sukunime­ ään”, Manninen kertoo. Huumori on yhä keskeinen osa ki­ saamista. ”Vaikka kisaamme tosissam­ me, pelaamisessa on aina paljon te­ kemisen iloa, ja kentällä väännetään vitsejä esimerkiksi ennen pelin alkua tai jamien välissä.” Suomessa roller derbyn suosio kas­ voi 2010­luvulla, jolloin perustettiin paljon uusia joukkueita. Samoihin ai­ koihin seurat muuttuivat sukupuo­ lineutraalimmaksi, seuran nimestä saatettiin jättää girl­sana pois. Vuosi­ kymmenen vaihteessa koronan vuoksi tapahtumat jäivät tauolle, eikä harras­ taminen ole vielä täysin elpynyt. Laji on harrastus, jossa rahaa ei lii­ ku. Vaikka mainetta ja elämyksiä on tarjolla, matkat ja välineet täytyy itse kustantaa. ”Kypärä, luistimet ja suojat maksavat muutaman sata euroa, käy­ tettynä löytää tietysti halvemmalla. To­ ki seuroilla on myös omat maksunsa, mutta rahalle saa hyvin vastinetta, ja alkuun pääsee pienemmällä satsauk­ sella. Seurat vuokraavat välineitä al­ keiskurssilaisille”, Manninen kertoo. Seuraavat alkeiskurssit alkavat syksyllä. Luistelua voi kokeilla myös avoimissa open skate ­tapahtumissa. ”Roller derby sopii tällaiselle herkem­ mällekin tyypille”, hän paljastaa. Manninen kutsuu myös seuraa­ maan peliä, kun kausi taas alkaa, niin­ hän hänkin lajiin aikanaan rakastui: ”Roller derby on todella nopeatempoi­ nen laji, jossa tapahtuu koko ajan. Kun säännöt tuntee, peli on todella mielen­ kiintoinen.” Manninen ei usko, että laji kehittyi­ si institutionalisoituneempaan suun­ taan ainakaan lähitulevaisuudessa. Harrastajat eivät halua menettää va­ pauttaan ja omaehtoisuuttaan. Laji ei myöskään palaa juurilleen: ”Varmaa on, että verkkosukkahousut eivät tu­ le takaisin.”
• 36 • 4 / 2023 Kunniamerkkinä mustelma Roller derbyssä mustelmat ovat suudelmia peliltä ja ne kertovat rankassa lajissa selviämisestä. Näistä rakkaudenosoituksista Lontoossa asuva taiteilija Riikka Hyvönen on tehnyt taidetta. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA RIIKKA HYVÖNEN ”M USTELMAT ovat lumoavia: ikään kuin psykedee­ lisiä miniatyyri­ galakseja, jotka aina onnistuvat kertomaan tarinan”, kertoo roller derbyä itsekin harrasta­ nut taiteilija Riikka Hyvönen. Roller derbyssä ja siihen liittyväs­ sä estetiikassa mustelmia arvoste­ taan. ”Mustelmaa kutsutaan nimellä derby kiss, koska se on pusu derbyltä. Lajin ajatusmaailmaan kuuluu esto­ ton näyttämisen ilo. Jos ja kun derby­ pelaaja saa osuman pelin edetessä, hän haluaa esitellä sitä tiiminsä jäse­ nille kentän laidalla ja myöhemmin hakea sankarillisesti ansaittua ihai­ lua internetistä. Mustelma on femi­ nistisen alakulttuurin kunniamerkki, jonka avulla myös kyseenalaistetaan vallitsevan kauneuskäsityksen hege­ moniaa ja juhlitaan rankasta pelistä selviytymistä.” Jättipyllyjä seinällä Kansainvälinen taidemaailma kuhisi Hyvösen teoksista erityisesti vuosina 2015–2016, jolloin ne kiersivät tuoreel­ taan näyttelyissä Lontoossa, Pariisissa ja Helsingissä. Kolmiulotteiset teok­ set ovat jopa kahden metrin korkuisia maalausten ja veistosten yhdistelmiä. Ne perustuvat valokuviin, joita pelaa­ jat lähettävät hänelle. ”On suuri kun­ nia saada luoda osasta niistä taidetta. Työni ovat anteeksipyytelemättömän huomiota herättäviä – kuten lajin hen­ keen, sen tiiviin yhteisön glamouriin ja erikoiseen huumorintajuun kuuluu”, Hyvönen sanoo. Hyvönen pyrkii taiteellaan haasta­ maan kauneuskäsityksiä ja auttamaan ihmisiä löytämään kauneutta yllättä­ vistä paikoista. ”Halusin ikuistaa het­ kellisiä merkkejä, joita katsotaan eri tavoin valtakulttuurissa kuin roller derby ­pelaajien keskuudessa”, hän pohtii. Teoksen syntyyn sisältyy monia eri vaiheita. ”Puun sahaamista, pyl­ lyn muotoilemista vaahtomuovista, nahan pinnan rikkomista, glitteröin­ tiä sekä pikkutarkkaa maalaamista ohuina kerroksina uudelleen ja uudel­ leen kynäruiskulla. Värin on imeydyt­ tävä siihen oikealla tavalla, jotta mus­ telmat näyttäisivät yhtä hypnoottisilta kuin iholla. Takapuoleen maalaamaa­ ni pienoisgalaksin ympärille luon kirk­ kaan värimaailman, jonka avulla teen parhaani mukaan oikeutta lajin maut­ tomalle eleganssille.” Tekniikka on vaatinut kehittelyä. ”Kokeilin ensin erilaisia tekniikoita – toteutin esimerkiksi kaksi öljyväri­ maalausta ennen kuin löysin parhaan mahdollisen tavan omasta mielestä kunniottaa tätä lajia ja näitä naisia.” Hyvönen on pelannut roller derbyä Helsingissä ja Lontoossa. Innostus syt­ tyi katsomossa. ”Kävin katsomassa pe­ lin ystäväni Selman kanssa. Emme ymmärtäneet pelistä paljonkaan, mut­ ta sen jännittävä tempo, vaaralliset käännökset ja voimakkaat naiset te­ kivät unohtumattoman vaikutuksen. Niinpä me molemmat ilmoittauduim­ me seuraavalle Kallio Rolling Rain­ bown Fresh Meat ­kurssille vuonna 2011. Sen jälkeen olen pelannut Lon­ don Rocking Rollers ja London Rol­ ler Derby Reacreational Team ­jouk­ kueissa. ” Kanaalivene-elämää Lontoossa Hyvönen opiskeli nuorena maskeeraa­ jaksi ja kampaajaksi. ”Yhteiskunta oli uskotellut minulle että kukaan ei voi olla pelkästään taiteilija, vaan sitä teh­ dään ’oikean’ työn ohella.” Taiteen opinnot hän aloitti 26­vuo­ tiaana Hyvinkään taidekoulussa ja työskenteli samalla Jani Leinosen as­ sistenttina. Lontooseen Hyvönen oli muuttanut ensi kertaa 18­vuotiaana, mutta palan­ nut välillä takaisin Suomeen. ”Halusin takaisin Lontooseen opiskelemaan tai­ detta, joten googlasin mikä on arvoste­ tuin taideyliopisto ja missä kuuluisat taitelijat ovat opiskelleet. Päädyin ha­ kemaan ainoastaan Goldsmithsiin ja jollain ihmeen konstilla pääsin sisään vaikka hain hakuajan jälkeen.” Nyt Hyvönen asuu Lontoossa ka­ naaliveneessä koiransa Bowien kans­ sa ”kierrellen edestakaisin kanaaleja ja jokia”. Työn alla on uusia näyttelyi­ tä. ”Lontoon taidemaailma on inspiroi­ va, ja koen että taiteilijana on hyvä olla siellä missä tapahtuu. Olen vastikään saanut uuden työhuoneen Hackney Wickistä, jossa teen uusia taideteoksia ja kehittelen uusia teossarjoja. Minul­ la on useita museo­ ja gallerianäytte­ lyitä tulossa Suomessa sekä ulkomail­ la, joihin valmistan parhaillaan uusia teoksia.” Vaikka Hyvönen rakastaa kanaali­ veneitä ja kanaalitaidetta, tulevaisuus on avoin. ”Välillä harkitsen muuttoa lämpimämpiin maisemiin, mutta tois­ taiseksi nautin täysillä nykyisestä elä­ mäntyylistäni.”
• MULTIMEDIANÄYTTELY YKSI SUOMEN SUURIMMISTA SEINÄÄN HEIJASTETUISTA NÄYTTELYISTÄ TAIDETTA LIIKKEESSÄ Ja vihdoin Helsinki! Huone, jonka löysimme Arabian kulttuurikeskuksesta, on kaikin puolin sopiva. Nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat Van Goghin, Monetin ja Klimtin maalausten virheettömän projisoinnin 6 metriä korkeille pinnoille. Erityisesti kehitetty ohjelmisto synkronoi 30 projektorin yhteistyön, jonka avulla voit kirjaimellisesti "uppoutua taiteelliseen maailmaan", tuntea sen ilman rajoja, nähdä jokaisen siveltimen vedon ja avata täysin uusia nä näkökulmia. Kaikki seinät täyttävä 360 asteen näyttely. Näyttelyä jatkettu suuren suosion vuoksi ! ALK. 15.05.2023 Avoinna joka päivä Ennakkoliput lippu.?. Lippuja myynnissä myös paikan päällä Yhteydenotot: helsinki@monet2klimt.com www.lailapullinen.fi TO/ PE/ LA/ SU klo 11–17 1.6.–3.9.2023 Laila Pullinen veistospuisto & kotimuseo / Nissbackan kartano, Sotungintie 4, 01200 Vantaa L a ila P u lli n e n ja ”P a k o k o lm a n te e n to d e lli s u u te e n ” (1 9 6 9 ) / K u v a : L a ila P u lli s e n s ä ä ti ö n a rk is to t Hellraisers Crew – Graffiti From Espoo, Finland est. 1990 Tilaa kirja osoitteesta kauppa.voima.fi hintaan 25 € GRAFFITIA ESPOOSTA
• 38 • 4 / 2023 Jalkapallokulttuuri leviää tarra kerrallaan Jalkapallokulttuuri leviää tarra kerrallaan Jalkapallokulttuuri leviää tarra kerrallaan ”N UORENA radi­ kaalina inho­ sin kaikkea urheilua ja pidin sitä bru­ taalina. Sitten tuli Heyselin ja Hillsborough’n tapauk­ set. Ne herättivät mielenkiinnon, että miksi ihmeessä ihmiset menevät se­ kaisin jostain näin turhanpäiväisestä asiasta kuin futis”, Harri Heinonen aloittaa. Vuonna 1985 brysseliläisellä Hey­ selin stadionilla kuoli kymmeniä ja loukkaantui satoja jalkapallofane­ ja, kun torinolaisen Juventuksen ja Liver poolin kannattajat ottivat yh­ teen. Niin sanottu Hillsborough’n onnettomuus tapahtui Sheffi eldissä vuonna 1989, ja tuolloinkin kymme­ niä kuoli ja satoja loukkaantui kaoot­ tisessa tungoksessa. Heinosen suhde jalkapalloon muut­ tui vähitellen yliopistossa. Hän tutus­ tui kavereihin, jotka seurasivat Ylen TV2 ­kanavalta intohimoisesti Eng­ lannin liigan otteluita lauantaisin. Omaksi suosikkiseuraksi löytyi Valio­ liigan keskikastiin kuulunut Everton, ja lopulta Heinonen päätyi tekemään väitöstutkimuksen suomalaisista Everton­ faneista. Sittemmin kiinnos­ tus jalkapallokulttuuria kohtaan on näkynyt myös taidenäyttelyissä. Jalkapallokartta Taiteeksi Heinosen jalkapallokiin­ nostus kääntyi yhdessä Mikko Auerniityn kanssa tekemissään kuvasar­ joissa. Heinonen ja Auerniitty ovat kuvanneet faneja sekä sitä, miten jal­ kapallo näkyy hyvin arkisessa ympä­ ristössä eri puolilla maailmaa. Jalkapallo näkyy myös Lapuan tai­ demuseon Tuuletus!­ryhmänäyttelyssä, jossa on Heinosen ja Auerniityn yhteis­ ten kuvien ohella jalkapallofanien tar­ roista Heinosen koostama kollaasi teos. ”Kuvasin ensimmäiset jalkapallo­ fanien tarrat nuorena tutkijana Pa­ lermossa vuonna 2001. Otin pokkari­ kameralla muistiinpanoiksi kuvia, ja sittemmin niitä on kertynyt julmettu määrä. Tarrojen etsimisestä on tullut bongailua, ja niitä löytyy usein paikois­ ta jonne ne on vaikea laittaa – ja joista ne on vaikea poistaa.” Lapualla esillä olevan noin 3 x 3,5 ­metrisen Euroopan kartan Heinonen kokosi kuvaamistaan kannattajatar­ roista. ”Ajatus kartasta tuli siitä, kun matkustin taannoin Lontoon kautta Liverpooliin, ja Pietarin Zenit oli juuri käynyt siellä pelaamassa. Niitä Zenitin kannattajien liimaamia tarroja löytyi jo Tampereella terminaalista ja Lon­ toosta Liverpooliin saakka. Kannat­ tajien liikkumisen pystyi jäljittämään tarrojen kautta.” Vaikka eri seurojen tarroja löytyy usein sieltä, missä kannattajat ovat reissanneet, Heinonen sijoitti tarrat teoksessa niin, että Englantiin liitty­ vät tarrat menivät Englantiin, Suo­ meen liittyvät tarrat Suomeen ja niin edes päin. Fanit vastaan raha ”Futikseen liittyvässä katutaiteessa ja tarroissa on paljon vastakulttuu­ ria, ja niillä halutaan tuottaa omaa kannattajaidentiteettiä. Tarroissa on myös paljon seurajohdon kritisoimis­ ta. Taannoin esimerkiksi Manchester oli täynnä tarroja, joissa kritisoitiin Manchester Unitedin omistavaa yh­ dysvaltalaista Glazerin perhettä.” Heinosen mukaan monissa maissa tarroissa toistuukin ”modernin jalka­ pallon” vastustaminen. Termillä viita­ taan siihen, että jalkapallosta on tullut massiivinen bisnes, ja itse jalkapallo on alistettu rahanteon välineeksi. ”Vastustetaan liiallista kaupalli­ suutta ja sitä, että seura tavallaan viedään pois tyypeiltä, jotka ovat syntyneet ja asuvat siinä stadionin ku­ peessa. Nykyään jalkapallossa liikkuu suuret rahat. Esimerkiksi arabialaiset, yhdysvaltalaiset ja venäläiset liike­ miehet ovat ostaneen eurooppalaisia seuroja, eikä heillä ole mitään yhteyt­ tä siihen paikkakuntaan, yhteisöön tai seuraan.” Vaikka kannattajien tarraharrastus on pääosin spontaania ja leviää orgaa­ nisesti, osa seuroista kyllä kannustaa siihen. ”St. Paulin fanikaupassa myy­ dään Fans gegen Rechts ­tarroja. 50 tarraa maksaa muutaman euron eli seura sponsoroi tarrojen levittämistä.” Hampurilainen St. Pauli on ima­ goltaan hyvin poliittinen, ja tämä nä­ kyy myös seuran kannattajatarroissa. Eivätkä St. Paulin kannattajien levit­ tämät äärioikeiston vastaiset tarrat ole ainoita yhteiskunnallisia vieste­ jä sisältäviä tarroja. ”Ruhrin alueelta löytyi jalkapallotarroja, joissa vastus­ tettiin homofobiaa. Ruhr on perintei­ nen teollisuusalue, ja siellä jalkapal­ lo voi ehkä tarjota väylän tuoda asiaa esiin.” Läheskään kaikki tarrat eivät ole poliittisia. Usein niissä ylistetään omia ja/tai vähätellään rakkaimpia vastus­ tajia. Usein tarrojen viestin voi Heino­ sen mukaan myös lajitella kategoriaan ”jalkapallo, olut ja hauskanpito”. Ja tie­ tenkin samalla kun omia tarroja liima­ taan, vastustajan tarroja rapsutellaan irti. Katutaidetta ja meemikulttuuria Monet tarrat lainaavat estetiikkansa ja kuvastonsa populaarikulttuurista. Katutaiteelle ominainen leikittelevyys ja meemikulttuurista tuttu toisteisuus näkyvät tarroissa. ”Se joka ei näitä ole nähnyt, voisi kuvitella, että tarroissa on sen kannatetun seuran logo. Usein tarroissa kuitenkin esiintyy Homer Simpsonin, Lätsän ja Muumin kaltai­ sia hahmoja tai Star Wars ­tyyppejä. Myös toisen maailmansodan aikaises­ ta We Can Do It ­julisteesta tuttu Rosie the Riveter ­hahmo toistuu aika usein. Hahmoja lainataan populaarikulttuu­ rista, niitä kierrätetään ja tulkitaan uudelleen.” Satunnaiselle katsojalle kryptinen vuosiluku tarrassa saattaa puoles­ taan olla seuran perustamisvuosi, tai tarrassa saattaa lukea seuran sijaan kannatusyhdistyksen nimi. ”Sitten on ACAB­tarrat, joita väännellään moniin muotoihin. Tietenkin se All Cops Are Bastards ­teksti löytyy osasta, mutta välillä se voikin olla Always Carry a Beer tai All Colors Are Beautiful.” Heinonen toteaa erityisen kiinnos­ tavaksi sen, miten näitä kaikkia mer­ kityksiä kierrätetään. ”Niitä samo­ ja Simpsoneita voi näkyä tarroissa Italiassa, Saksassa, Englannissa ja Nor­ jassa. Minua kiehtoo katutaide ylipää­ tään, ja sitähän tämä on.” Tuuletus!-näyttely Lapuan taidemuseossa 27.5. asti. Urheilukulttuuri näkyy yhteiskunnassa monella tavalla. Sen löytää myös katukuvassa näkyvistä tarroista. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HARRI HEINONEN
• 4 / 2023 • 39 TEKSTI JULIUS HALME PELIKIRJOITTAJA Aleksandr Manzos kutsuu itseään ”peli­intoilijaksi”, eikä syyttä. Pelattu elämä – Miten pelit tekivät minusta minut on syvästi henkilökohtai­ nen tapauskertomus elämästä, jota digi­ taaliset pelit ovat radikaalisti muuttaneet ja rikastuttaneet. Kulttuurifi losofi nen teos tarjoaa mukaansatempaavaa ajatuslaukkaa kielellä, josta peleihin perehtymätönkin lukija voi ammentaa mielenkiintoisia näkökulmia taidemuodon tulkintaan. Pelaajille se tar­ jonnee enemmän. Teemoitetut osiot käsittelevät Manzo­ sin pelaamia pelejä, ja samalla käsitellään kirjailijan elämän eri vaiheita, pelien his­ toriaa unohtamatta. Esseistiset tekstit avaavat pelaamisen eri merkityksiä sekä mahdollisuuksia ja ennen kaikkea pelien vaikutusta minäkuvaan sekä sen muutok­ seen. Kirja ottaa pelien kautta tarkastelta­ vakseen elämän suuria fi losofi sia kysymyksiä. Etenkin pelien parissa kasvaneil­ le omaelämäkerrallinen teos on omiaan synnyttämään omaan pelihistoriaan liit­ tyviä nostalgiakokemuksia. Aleksandr Manzos: Pelattu elämä – Miten pelit tekivät minusta minut S&S 2023, 205 s. Zen ja videopelaamisen taito TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI ANTTI KURKO KUNTOPYÖRIÄ oli jo Titanicilla, Klondy­ ken kultaryntäyksessä talvipyöräiltiin, ja polkupyörät toimivat vastarinnan vä­ lineenä Tiananmenin aukiolla. Nämä ja monta muuta kiinnostavaa yksityiskohtaa selviävät Jody Rosenin tietokirjasta, jon­ ka parissa lukija pääsee nojatuolimatkalle halki pyöräilyn 200­vuotisen historian ja ympäri maailman. Vaikka suurin osa esi­ merkeistä on Länsi­Euroopasta ja Yhdys­ valloista, piipahdetaan myös Bhutanissa, Bangladeshissa ja avaruusasemallakin. Teos käsittelee polkupyöräilyä eri näkö kulmista, muun muassa retkipyöräi­ lystä kuormien kuljettamiseen ja pyörä­ pornosta pyörien tuhoamiseen. Pyöräilyn historiaa avataan laajemmassa kulttuuri­ historiallisessa kontekstissaan, ja osoite­ taan miten vastaavat ilmiöt, esimerkiksi kiistat eri liikkumismuotojen suosijoiden välillä, näkyvät myös nykyajassa. Lehtileikkeet pyöräilymaniasta vievät eloisan humoristisesti 1800­luvulle, ja ko­ konainen luku on omistettu myös polku­ pyörän keksimiseen liittyville myyteil­ le. Tuoreempaa historiaa ja nyky hetkeä taustoitetaan henkilöhaastattelujen ja tarkasti kuvattujen maisemallisten yk­ sityiskohtien avulla, ja niiden kautta ha­ vainnollistuu elävästi monenlaisia näkö­ kulmia pyöräilyn merkitykseen erilaista arkea elävien ihmisten elämässä. Teos on kirjoitettu rakkaudesta lajiin, ikäviäkään asioita sivuuttamatta. Laajas­ sa ja yksityiskohtaisessa teoksessa riittää pureskeltavaa pyöräilyn ja historian har­ rastajille pitkäksi aikaa. Jody Rosen: Pyöräilyn lumo ja sen historia Suomentaja Laura Lahdensuu Aula & Co 2023, 437 s. MA AILMASSA ON vain kaksi valtiota, joissa jääkiekko on suo­ situin urheilulaji – ja me asum­ me toisessa näistä. Suomalaiset ovat kiekkokansaa, jonka kie­ kon muotoinen maailmankuva tuntuu määrittävän suhdettam­ me maailman seuratuimpaan ja harrastetuimpaan urheilulajiin: jalkapalloon. Puhuessamme jalka pallosta puhumme usein jääkiekosta. Näin tekee myös ar­ vostettu jalkapallotoimittaja ja ­kirjailija Saku-Pekka Sundelin uudessa teoksessaan Suomi futis – Suomalaista jalkapallokulttuuria etsimässä. Suomalaista jalkapallokult­ tuuria ja pelin tasoa tunnutaan usein arvotettavan sen mukaan, kuinka ”kansainvälisellä tasolla” se on. Ylipäätään kotimaisessa jalka pallopuheessa loistaa tietynlainen kansainvälisyyden ihan­ nointi. Jos suomalaista futisfania haluaa loukata, niin kannattaa jalkapallon sijaan puhua potkupallosta. Termin käytöllä on pyrki­ mys leimata suomalainen jalkapallo tylsäksi, huonotasoiseksi ja vä­ hän noloksi asiaksi – aivan eri lajiksi kuin mitä pelataan esimerkiksi Englannissa. Mutta onko se sitä todella, ja pitäisikö meidän arvostaa enemmän omaa futiskultturiamme sen omine erityispiirteineen? Voisiko kotimainen ”potkupallo” olla raikas vaihtoehto korruptios­ sa ryvettyneelle monikansalliselle jalkapallobisnekselle? KIRJASSA SUNDELIN KIERTELEE reportterimaisesti ympäri maata hakien vastauksia kysymyksiin, kuten missä kaupungeissa jalka­ pallo on kuningaslaji, miten pelaamisen ja harjoittelun olosuhteita voidaan parantaa tai miten naisten jalkapallon asema on kehitty­ nyt vuosien mittaan. Tyyli rytmittää kirjaa mukavasti, luvut on tee­ moitettu kysymysten mukaan. Teos on myös henkilökohtainen, et­ tä Sundelin etsii kysymyksiä ja vastauksia omankin urheilu­uransa varrelta. Nämä piirteet tekevät kirjasta elävän ja henkilökohtaisen lukukokemuksen. Tällainen kerronta tuntuu olevan tyypillistä toi­ mittajien kirjoittamille tietokirjoille. Sundelin esittää monia tärkeitä kysymyksiä, ja yksi niistä on yh­ denvertaisuuden tila kotimaisessa futiksessa. Miksi muissa Poh­ joismaissa jalkapallolla on aivan eri asema kuin täällä, ja kuinka seurat voisivat paremmin luoda yhteisöllisyyttä ja yhteenkuulu­ vuutta oman alueensa sisällä? Jalkapallo todistetusti tuo ihmisiä yh­ teen, mikä näkyy esimerkiksi maahanmuuttajien integraatiossa tai nuoriso työssä. Meillä jalkapallolla on paljon pienempi yhteiskun­ nallinen vaikutus kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa Palloliitos­ sa työskentelee yksi Euroopan jalkapalloliitto Uefan vaatima vas­ tuullisuuspäällikkö, Ruotsin liitossa kolmen hengen tiimi sosiaalisen vastuun ja ympäristökysymysten parissa. Loppuosan ”potkupallosanasto” on hauskaa luettavaa ja kertoo suomalaisen jalkapallosanaston rikkaudesta: mitä tarkoittavat pulk­ ka tai höynä, miksi kaatuvalle pelaajalle huudetaan ’kiviä taskuun’ tai minkä vuoksi Suomessa ottelussa pelataan kaksi puoliaikaa, joi­ den välissä on puoliaika? SUOMIFUTIS OSALLISTUU maamme jalkapallokeskusteluun moni­ puolisella tavalla. Meillä on paljon opittavaa muusta maailmasta siinä, miten esimerkiksi valmennusta, seurojen näkyvyyttä, olosuh­ teita tai ottelukokemuksia voitaisiin kehittää. Lisäksi meidän pitäisi oppia arvostamaan enemmän sitä, mitä meillä jo on. Jalkapallo on paljon enemmän kuin sarja yksittäisiä otteluita. Se on kulttuuria ja elämäntapaa, joka parhaimmillaan antaa yksilölle ja yhteisölle val­ tavasti. Sundelin piirtää jalkapallosta rakkaudellisen kuvan: ”Jalka­ pallon pelaaminen on ihana, turvallinen tila, jossa kaikki ahdistus ja stressi ovat poissa. Jos ikinä kyllästyn jalkapalloon, olen kyllästynyt elämään”, hän kirjoittaa. Saku-Pekka Sundelin: Suomifutis – Suomalaista jalkapallokulttuuria etsimässä Tammi 2023, 256 s. Keikarinhevosista kaupunkipyöriin Rakkaudesta potkupalloon Kirja-arviot
• 40 • 4 / 2023 TEKSTI JULIUS HALME KUVA KAI TALVINEN Pelikenttien nimettömät räyhääjät Pelien myrkyllinen ilmapiiri ilmenee häirintänä ja vihapuheena. Uusi hanke muuttaa pelikulttuuria reilummaksi ja avoimemmaksi. P ELIMA AILMASSA ilme­ nevän toksisuuden syi­ tä ei tiedetä. Teorioiden mukaan se saattaa joh­ tua pelien saavutuksia painottavasta, merito­ kraattisesta luonteesta, pelifi rmojen markkinointikikoista tai pelien kilpai­ lullisuudesta ja pelaajien voitonha­ lusta yhdistettynä pelien mahdollista­ maan anonymiteettiin. The online disinhibition effect eli ”verkkoesteettömyys”, kuvaa ilmiötä, jossa internetin käyttäjät sanovat ja te­ kevät asioita kyberavaruudessa pidäk­ keettömämmin kuin reaalimaailmas­ sa. Ilmiön yksi kuudesta päätekijästä on dissosiatiivinen anonyymiys, jossa oma käytös eroaa omasta identiteetis­ tä, koska verkossa voi toimia anonyy­ misti. Ilmiö esiintyy pelikulttuurissa usein huonolaatuisena käytöksenä (toxic disinhibition), joskin sitä esiin­ tyy myös hyvälaatuisena käytöksenä (benign inhibition), kuten kiltteytenä ja avoimuutena. Modernin maailman Dr. Ekit Striimaajat ryskÄ ja Ruhonleikkaaja, ihmispitsa ja härskiturska teke­ vät Ylen kustantamaa YouTube­kana­ vaa Pavlovin Rotat. ”Parasta p*skaa verorahoilla”, kuuluu jyrsijänelikon slogan. Alun perin pelaaville pojille suun­ natun kanavan tähdet esiintyvät strii­ missä animoituina rottina nimimerk­ kien takana. ”Yritämme lähestyä asioita asioina ja koemme, etteivät naamamme olisi tuoneet ohjelmaan mitään lisäarvoa. Haluamme mie­ luummin olla veljellisiä rottia”, Ruhon­ leikkaaja toteaa. Eevilstöömäisen mysteerin lisäk­ si naamio luo suojakilven. Pelivideoi­ den lisäksi Rotat vastaavat pod­ cast­tyylisissä real talk ­videoissaan nuoria askarruttaviin kysymyksiin muun muassa ihmissuhteista ja sek­ suaalisuudesta. Anonyyminä omien yksityisten kokemusten avaaminen on rennompaa. ”Olen kertonut siitä, miten olen paskantanut housuun ja halannut ensirakkauttani samaan ai­ kaan. Sitä saa punastua kuinka pal­ jon vaan, mutta tuo rottahahmo py­ syy kylmän viileänä”, Ruhonleikkaaja nauraa. Real talk ­videoista saatu palaute lämmittää sydäntä, ja veljellinen kul­ ma tuntuu antavan katsojille paljon. ”Vuosien saatossa olemme saaneet usealta tyypiltä palautetta, jossa mim­ mit kertovat kanavamme puhdistavan netin, nettipelien tai oman ikäistensä poikien perusteella saamaansa kuvaa pojista ja miehistä”, ryskÄ kertoo. ”Selkeästi on ollut tosi kova impak­ ti. Meille on kommentoitu, että palau­ tamme uskon vastakkaiseen sukupuo­ leen”, ryskÄ nauraa ja vakuuttaa, että kyseessä on suora lainaus. Pehmeitä arvoja pelikulttuuriin Ennen Pavlovin Rottia ryskÄ ja Ru­ honleikkaaja tekivät Dragonslayer666sarjan YouTube­kanavaa. Sarjan pää­ henkilö oli suosittu, mutta erittäin toksinen. ”Teimme samantyylistä jut­ tua ilman tätä kaikkea keskustelua ja refl ektointia”, ryskÄ kertoo. RyskÄ on IGL (in game leader), eli pelinjohtaja, jonka rooliin kuuluu pelaajille rähjääminen, jonkin ver­ ran. Hänen käytöksensä juuret ovat 2000­luvun taitteessa alkaneesta pe­ lihistoriasta. ”Jossain vaiheessa opin FPS­peleissä, että jos joku vittuilee, niin vittuilet takaisin ja haukut sen mutsia tai mitä ikinä.” Hän ei usko pinttyneiden huono­ jen tapojen ratkeavan järkipuheella tapahtumahetkellä. Riidat ratkotaan usein vasta pelin jälkeen, mikä voi olla vaikeaa satunnaisten pelaajien kans­ sa. Nopeatempoisessa pelitilanteessa ei välttämättä ehdi tapahtua anteek­ sipyyntöön vaadittavaa refl ektointia. ”Saatan myös ajatella, ettei suoraan anteeksi pyytäminen kuulu FPS­pelien etikettiin”, ryskÄ pohtii. Kilpailullisessa pelissä ovat tunteet pinnalla. Panoksena saattaa olla rank, eli arvoaste, joka yleensä määrittelee millä tasolla pelaaja pelaa. ”Me ollaan ihmisiä. Meillä on tunteet. Ne kuohuu. Se on aivan normaalia”, Ruhonleik­ kaaja toteaa. Pelaamisen tuoksinassa suollet­ tu vihapuhe kuitenkin nostaa rottien karvat pystyyn, oli kyse tunnekuohus­ ta tai ei. ”Kyse on ihan vääränlaisesta arvomaailmasta ja siitä, ettei haluta tai kyetä samaistumaan toiseen ihmi­ seen”, ryskÄ sanoo. Pelikasvatus kitkee häirintää Pitkän linjan peliharrastaja Essi Taino pelasi pääasiassa yksinpelejä nuo­ ruudessaan. Kiinnostusta moninpe­ lejä kohtaan löytyi, muttei uskallusta mennä peliporukoihin, jos paikalla ei ollut läheistä tuttavaa. Kaveriporukoi­ den kautta löytyi verkkopelaajia, mut­ ta ”randomien” eli satunnaisten pe­ laajien kanssa hän ryhtyi pelaamaan kilpailullisia pelejä aktiivisesti vasta 29­vuotiaana. Voice chateissa hän huomasi, että naisäänen kuullessaan randomit usein olettivat hänen olevan huono pelaaja. Aina piti esittää olevansa (tai olla) pal­ jon parempi kuin kaikki muut. Huo­
• 4 / 2023 • 41 TEKSTI KAI TALVINEN APRILLIPÄIVÄNÄ vuonna 2018 You­ Tubeen tipahtaa video tuhansista me­ nevän elektrobiitin tahtiin tanssivista taskuravuista. Kyseessä on irlantilai­ sen elektronisen musiikintuottaja ja DJ Noisestormin eli Eoin O’Broinin omalle kappaleelleen Crab Rave ky­ häämä musiikkivideo. Videosta na­ patut giffit ja clipit alkavat vilahdella siellä täällä, ja ilmiöstä syntyy meemi. Vuoden kuluttua Noisestorm ilmoit­ taa tekevänsä aiheen ympärille video­ pelin. Sen ennakkoversio julkaistiin Steamissa huhtikuun alussa. Yhden tason harjaamiseen menee keskimäärin minuutti. Kun pahisravut ja muut mönkiäiset on lyijytetty, odot­ taa lopussa arkku täynnä aseisiin ja suojiin saatavia parannuksia. Nopea­ tahtista mäiskettä riittää, palkintoja sa­ telee ja dopamiini loiskii synapseissa. Jokaisen tason tavoite on selvitä kym­ menestä lineaarisesti vaikeutuvasta sa­ tunnaisgeneroidusta kentästä. Jos kuo­ lee, on aloitettava kokonaan alusta, mikä on virkistävää pelaajaa lellivien ylihelppojen pelien aikakautena. Taustamusiikit ovat – kuten arvata saattaa – elektronista droppihumppaa, jonka tahtiin on messevää mällätä pa­ hiksia nippuun. Rapu liikkuu, heittää voltteja ja syöksähtelee sähäkästi. Pe­ li on parhaimmillaan yhtä toiminta­ leffamaista räjähtelevien vihollisten välissä hidastetusti lentämistä uzit laulaen. Valitettavasti peli on sen ver­ ran arcademainen, että se muistuttaa välillä Aimlab­tyyppistä ensimmäisen persoonan ammuntapelin hiiritreeniä. Peli irtoaa kympillä Steamista, mis­ sä sillä on yli 7 000 positiivista arviota. Se on paljon kehitysvaiheessa julkais­ tulle pelille, joten näyttäisi että tämä elektrotikutuksen tahtiin räjähtelevä ADHD­myllytys on löytänyt pelaaja­ kuntansa. Noisestorm Limited: Crab Champions Ei meemiään parempi Peliarvio Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi V enäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on saanut liikkeelle monenlaisia ilmiöitä maailmassa. Ukrainalaiset ovat suurimpia kärsijöitä, mutta aaltoja tapahtuneesta tulee eri puolille maailmaa. Energian hinta on noussut erityisesti Euroopassa ja inflaatio on yltänyt lukemiin, joita ei ole euroaikana kertaakaan nähty. Venäjän kaasutoimitusten loppuminen on pakottanut hakemaan korvaavia energialähteitä ja maksamaan tästä myös kovia hintoja. Inflaatiota puolestaan taltutetaan nousevilla koroilla, jotka tulevat velallisten maksettavaksi. Ruoan, erityisesti viljan, hinta on sekin voimakkaassa nousussa, kun Ukrainan ja Venäjän viljan ja auringonkukkaöljyn vienti takkuilee. Lannoitteiden saatavuuden heikentyminen ja hintojen nousu jättää sekin ikävän jälkensä. Venäjän naamioiden tippuminen on kääntänyt huomion Kiinaan. Voiko Kiina yrittää käyttää asemaansa koko maailman tehdaspajana, ja erityisesti harvinaisten metallien toimittajana, väärin samalla tavalla, kuin Venäjä yritti tehdä energian myyjänä? Onko riippuvuutemme Kiinasta jo liiallista? Globalisaation, kansainvälisen työnjaon ja kaupan sijaan nyt korostuu riittävä omavaraisuus, huoltovarmuus ja EU-termeissä strateginen autonomia. Globalisaatio ottaa taka-askelia ja sen mukana oletettavasti tavaratuotantoon kappalekustannukset kasvavat. Huolto varmuus ei ole ilmaista. Maailmassa on tänään kolme suurta talouskeskusta: Yhdysvallat, Kiina ja EU. Näiden kolmen jätin välillä on tänään enemmän jännitteitä kuin vuosikymmeniin. Yhdysvallat taistelee talouksien ja vaikutusvallan johtopaikasta Kiinan kanssa ja Eurooppaa vaaditaan tässä valitsemaan puolensa. Yhdysvallat rajoittaa Kiinan teknologiakehitystä säätämällä rajoituksia oman huipputeknologiansa viennille Kiinaan. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut EU:n tavoitteeksi Kiina-riskien vähentämisen, mutta ei kanssakäymisen lopettamista kokonaan. Riskien vähentämistä korosti myös Saksan liittokansleri Scholtz vieraillessaan toukokuun alussa EU-parlamentissa. Yhdysvallat ja EU-maat ovat demokraattisesti hallittuja maita, joissa vallanpitäjät voidaan vaaleilla vaihtaa. Olemme siis poliittisia ystäviä, mutta samalla taloudellisia kilpailijoita. Yhdysvalloissa korostunut oman teollisuuden suojelu koettelee myös Eurooppaa ja vaatii niin yhteisiä kuin jokaisen jäsenmaan omia toimia. Kun EU:ssa päättäjiä on paljon ja tahtoja vielä enemmän, voi EU:n reagointiaika maailmantapahtumiin olla nykyisellään turhan pitkä. EU-päätöksentekoa on tarve yksinkertaistaa, jotta äänemme kuuluu maailmalla. Erityisesti ulkopolitiikan alalla siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin jäsenmaiden yksimielisyyden sijasta on välttämätöntä. Taka-askelia globalisaatiossa no ei saanut olla. Muuten tuli törkyä niskaan. Tainossa oli tuolloin perfek­ tionistin vikaa, joten hän usein vaih­ toi peliä tai lakkasi pelaamasta mui­ den kanssa. ”Ei sitä jaksa kokoaikaa todistella, että sulla on oikeus olla siel­ lä”, hän huokaa. Nykyään Taino on projektisuunnit­ telija Non toxic – syrjimätön pelikult­ tuuri ­hankkeessa, jossa pelikulttuu­ ria ja pelitoimintaa kehitetään kaikille avoimeksi ja turvalliseksi, vihapuhees­ ta ja häirinnästä vapaaksi harrastuk­ seksi. Hankkeen selvityksen mukaan 90 prosenttia kilpapelaamista aktiivises­ ti harrastavista 15–29­vuotiaista nuo­ rista on todistanut häirintää tai viha­ puhetta. Useimmiten häiritsevä käytös ilmenee pelitaitojen haukkumisena tai nimittelynä, mutta misogynia, rasismi sekä homo­ ja transvihamielisyys on yleistä. Yksilötasolla kokemukset vai­ kuttavat pelikokemukseen ja ­valintoi­ hin, joillakin mielenterveyteen ja hy­ vinvointiin. Hankkeen tuottamia pelikasva­ tusmateriaaleja on jo paljon, mutta tehtävää löytyy edelleen. Tieto pitää juurruttaa arjen tasolle, varsinaisiin toimintoihin. Siihen tarvitaan kaikkia aikuisia ja kasvattajia, jotka työsken­ televät nuorten kanssa. ”Kentällä on havaittavissa, että osa aikuisista, jotka tekevät pelitoiminnassa duunia – van­ han koulukunnan pelaajia, suurin osa miehiä – eivät näe ongelmaa niin mer­ kittävänä, että he jaksaisivat tehdä asi­ alle mitään”, Taino kertoo. Henkilökohtaisella tasolla pelikult­ tuuri on Tainon mielestä menossa ko­ ko ajan parempaan suuntaan. Asioista puhutaan selkeästi ja niitä nostetaan esille. Vaikka kaikki muut paitsi mieso­ letetut saavat törkyä niskaansa, vaike­ nemisen kulttuurista ollaan pääsemäs­ sä yli. Mutta muutos on hidasta. ”Niin kauan kuin yhteiskunnassa on vihapu­ hetta tai syrjintää, sitä löytyy myös pe­ likulttuurista.” Mokaaminen on ok Ruhonleikkaaja uskoo yhden syyn toksisuudelle olevan videopelien kil­ pailullisuus sekä siihen kietoutuva äijäily. ”Ehkä semmoinen tietty äijien keskeinen naljailu on polarisoitunut sellaisen anonyymin naamarin taka­ na”, Ruhonleikkaaja toteaa. ”Omasta kokemuksestani voin sa­ noa, että selkeästi ihmisellä on tarve painaa toisia alas, jos itsellä on epä­ varma olo. Peleissä toisen moka konk­ retisoituu ja visualisoituu – väitän, että jos ei ajattele ollenkaan, on tosi help­ po vain mollata toisia ja ajatella, että se olisi jotenkin hyvä asia”, ryskÄ sum­ maa. ”Mokaaminen on tosi ok, kunhan on jossain vaiheessa valmis reflektoi­ maan, että tämä kieli tai toimintatavat, joita olen käyttänyt tähän asti, eivät ole olleet ihan fresh”, Ruhonleikkaaja sanoo. ”Onhan meistä kaikki varmaan joskus mokaillut tai varmaan syvem­ minkin kehittynyt ihmisenä vuosien varrella. Mitä nopeammin hiffaa, et­ tä voisi itseasiassa olla mukavampi tyyppi, jos ei heittäisi vaikka rasistis­ ta tai naisvihamielistä läppää, sen pa­ rempi.”
• 42 • 4 / 2023 Aatteellinen askeetikko P ENTTI LINKOLALLA on korkean paikan kam­ mo, mutta sisäisen kut­ sumuksen voimalla hän kiipeää kalasääsken pe­ sälle hongan latvaan. Korkeuksista käsin kokemansa kau­ neuden äärellä hän valaistuu. Tätä kaikkea ei ole voitu tarkoittaa vain ihmislajille. Tämä on avainkohtaus Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittamas­ sa Pentti Linkola – kaltaisemme? ­näy­ telmässä. Sen päähenkilö tuntuu usein muutenkin muuttuvan linnuksi itsekin. ”Vain teatterissa voi tehdä tällais­ ta. Mietin itse, että hemmetti, eihän toi Pentti oikeastaan ajatellutkaan olevan­ sa ihminen. Minulle tämä ristiveto ih­ misyyden ja lintuuden välillä on tär­ keää myös siksi, että lintuus on ikään kuin kaikkien lajien puolesta ajattele­ mista”, kertoo esityksessä näyttelevä Putro. Näyttämön kaikki viisi esiintyjää (Putron ohella Mia Hafrén, Timo Tuominen, Panu Varstala ja esityksen sä­ veltäjä­muusikko Roni Martin) sa­ mastuvat kukin vuorollaan Linkolaan ikään kuin iskisivät tarinaa kansanru­ noilun hengessä tupaillassa tai kaleva­ laisessa nuotiopiirissä. ”Tämä pitää paikkansa” myöntää esityksen ohjannut Kahiluoto. ”Pu­ huimme Ronin kanssa, että musiikiista olisi hyvä kuulua arkaaisempaa tekemi­ sen ja esittämisen tapaa. Emme myös­ kään halunneet vetää tarkkaa linjaa, onko tämä eeppistä teatteria, tarinan­ kerrontaa vai brechtiläistä vai jotain ihan muuta.” Putron mielestä työprosessissa oleellista oli tekijöiden yhteinen halu pohtia omia tapojaan katsoa Linkolaa. ”Ennen teatteriuraa opiskelin biolo­ giksi, ja siksi minun on helppo samais­ tua ajatukseen, että ihminen ei ole sen tärkeämpi laji kuin muutkaan. Ehkä isoimmat omat oivallukset liittyivät siihen myötätuntoon, jota aloin kokea Penttiä kohtaan.” Kansallinen vastarannankiiski Linkola sopii juuri Kansallisteatteriin monestakin syystä. Hän pyöräili, hiih­ ti ja souti läpi kaikki sodan jälkeisen Suomen rakenteelliset mullistukset. Kun maaseutu­Suomesta tuli kaupun­ gistuva teollisuusmaa ja lopulta nykyi­ nen tietoyhteiskunta, hän teki raskasta tuplavuoroa perinteisen kalastajantyön ja maanisen luonnon havainnoinnin äärellä. Linkolan sitoumus fyysiseen askee­ siin nousee näytelmässä esiin kohtauk­ sissa, joissa Linkola nostaa loputtomia verkkojaan ja soutaa perhettään myrs­ kyn keskellä Ahvenanmaan ympäri. ”Niissä näkyy myös Linkolan ko­ neidenvastaisuus, kuten sekin, mi­ ten hänen mielestään ihmisen paras osa elämästä on fyysisen työn anta­ ma nautinto”, Kahiluoto huomauttaa. ”Ja tuohan hän vihreälle liikkeelle tar­ joamassa ohjelmassaan esiin sen, että kukaan ei tarvitsisi oikeastaan mitään tavaraa”, hymähtää Putro. Kahiluodon mielestä Linkola nostaa myös peiliä kansallisen tekopyhyyden eteen. ”Me suomalaiset ajattelemme, että maamme on metsien ja tuhansien jär­ vien maa vähän niin kuin kansallis­ laulussakin. Todellisuudessa Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto, ja kun menemme ihailemaan kansal­ lismaisemaa vaikka Kolille, meidän on tarkkaan valittava mihin suuntaan katsomme, että illuusio toteutuisi edes jotenkin.” Näytelmässä kuvataan myös, miten raskaana Linkola itse koki luontopäivä kirjoihinsa tallentamansa luontokadon etenemisen. Hänen ma­ sennuskautensa ja näiden tuntojen välittäminen kirjoissa löytävät kaiku­ pohjaa myös tämän päivän ilmastoah­ distuksesta. ”Se pakkomielle kaiken kirjaami­ sesta on myös hyvin ihmismäistä. Sa­ malla se on tosi surullista, hänhän oikeasti halusi säilyttää kaiken lajikir­ jon”, huokaa Putro. Toivon horisontti Näytelmä ei peittele Linkolan äärim­ mäisiä lausuntoja. Mukaan ovat mah­ tunet puheet natsien, WTC­iskujen ja Baader­Meinhof­terroristijärjestön te­ kojen ansioista ihmiskunnan vähentä­ misen saralla. ”Nuorena Linkolaa lukiessani ajat­ telin, että hyvä kun joku puhuu auki omia tuntojani siitä, että rajatussa ti­ lassa ei voi olla loputtomiin kasvua. Mutta nämä fasismikommentit koin henkilökohtaisesti suorastaan petok­ seksi – siis että siinähän hän alkoi teh­ dä tyhjäksi kaikkea aiemmin sano­ maansa”, kertoo Kahiluoto. Putron mielestä kärjistetyt puheet olivat Linkolalle keino tulla kuulluksi. ”Terrorismi ei edistä mitään hyvää. On silti hämmentävää, että monet ih­ miset ovat valmiita itsensä uhraami­ seen ja muihin äärimmäisiin tekoihin esimerkiksi uskonnon tai isänmaan puolesta, mutta eivät täysin nähtävis­ sä olevan ympäristön tuhoutumisen takia. Tämä liittyy varmaan siihen, et­ tä meillä on DNA:ahan kirjoitettuna ti­ lan raivaaminen muilta. Myös ne so­ dat ja terroriteot uskonnon nimissä ovat enemmän valtataistelua ja levit­ täytymistä kuin sitä uskontoa itseään.” ”Ihminen on laji siinä missä peippo­ kin”, hän siteeraa näytelmän yhtä ki­ teyttävää repliikkiä. Entä voiko taiteen kautta vaikuttaa yhteiskunnan kulkuun? ”Olen kohta 40 vuotta tehnyt tai­ detta ja sen myötä uskoni taiteen ky­ kyyn vaikuttaa yhtään mihinkään on koko ajan heikentynyt. Me taiteilijat vähän petämme itseämme ajatelles­ samme, että kantaaottava taide yk­ sin riittää. Jos taide oikeasti kykenisi muuttamaan maailman, johan tämä olisi muutettu. Minusta yhteiskunnal­ linen muutos vaati taiteentekijöiltäkin osallistuvaa yhteiskunnallista toimin­ taa”, linjaa Kahiluoto. ”Toisaalta kyllähän me olemme kaikki osa kokonaisuutta. Itse toivon, että esimerkiksi ne ihmiset, jotka pää­ tyvät syystä tai toisesta katsomaan tä­ tä esitystä, kiinnostuvat globaalista luonto kadosta ja sen estämisestä”, täy­ dentää Putro. ”Kaikki vaikuttaa johonkin, ja eh­ kä me ihmiskuntana ollaan kuitenkin siirtymässä kohti jotain uutta aikaa.” Esitykset Vallilan Kansallisteatterissa ovat päättyneet. Syksyllä ne jatkuvat peruskorjauksesta valmistuneella Pienellä näyttämöllä. Pentti Linkola pyöräili, hiihti ja souti läpi modernisoituvan Suomen. Kansallis­ teatteri perkaa hänen perintöään. M itr o H är kö ne n TEKSTI TUOMAS RANTANEN Pena polkee. Pentti Linkolan isä Kaarlo Linkola oli Helsingin yliopiston rehtori, kasvitieteen professori ja luonnonsuojelun edistäjä. Poika karkasi kuitenkin mieluummin luontoon kuin pänttäsi akateemista oppia kirjoista.
• KOONNUT TUOMAS RANTANEN Teatteriarviot Mullasta multaan Onnea onkimalla K ASVIHUONETTA muistuttavas­ sa tilassa joku näyttää torkku­ van ikiuntaan vehreyden alla kuin olisi olevaisuuden salat tietävä Kalevalan Antero Vipunen. Hahmois­ ta kaksi muuta nähdään aluksi silhuet­ teina vaalimassa kasvien hidasta ole­ misen liikettä. Esityksen ihmiseloisuus kiteytyy se­ kä pyrkimyksenä päästä pois mullan alta että sinne takaisin. Valistusfi losofi Jean-Jacques Rousseaun hengessä si­ vilisaation tukahduttavuus kohdataan kahvikupin kitkassa ja korkokenkien epäkäytännöllisyydessä. Syystä tai toi­ sesta kyytiä saa kumisaapaskin. Vilhelmiina Sinervon, Nadja Räikän ja Tommi Silvennoisen Teatte­ ri Telakalle tekemä Kärhi, osa 1: Kohtaaminen perustuu Reetta Pekkasen Kärhi­runokirjaan (Poesia 2019), ja sii­ nä etsitään ymmärryksen rajoja eten­ kin runoteoksen ylilajistollisen näkö­ kulman ja läsnäolevien kasvien kautta. Kärhet ovat kasvien lankamaisia kiipeämis­ ja tarttumaelimiä. Esityk­ sessä tämä paikallistuu nuorallatans­ sijan raajaan, jolla tämä pitää itsen­ sä hetken tasapainossa hiukan maan pinnan yläpuolella. Samalla tavalla rinnastetaan kasvien ääntelystä tehty musiikki ja Django Reinhardtin jazz. Esitys tutkii rajamaata olevan ja ei­olevan välillä kasvien kautta ehkä siksi, että kasvitkin ovat eläviä orga­ nismismeja, vaikka eivät tiedosta ole­ massaoloaan samalla tavalla kuin me. Tai mistä sitäkään lopulta tietää – mi­ kä kysymyksenä mahtuu myös hyvin tämän sielujen syövereissä uivan teok­ sen tarkastelun piiriin. Esitykset Telakalla ovat päättyneet. Osa 2: Liikkeellelähtö Purkutaidetalo Pinni47:ssä 7.6.–30.7. Liput ja lisätiedot www.pinni47.fi . M UTAISEN VEDEN värisissä ja kasvot peittävissä trikois­ sa esiintyvät avustajat lii­ kuttavat raajojaan ja saavat lammen pinnan värisemään, kun Elina (Asta Sveholm) heittää vieheensä veteen. Hankalan kirouksen takia hänen on saatava tänäkin vuonna pyydystettyä lammessa lymyävä hauki. Keskeltä pi­ meää syvyyttä nousee ylös riitaa haas­ tava Näkki (Juho Uusitalo). Pian käy ilmi, ettei hauen narraamisesta tule mitään, mistä seuraa pitkä ja sotkui­ nen vyyhti selvitettäväksi. Tämä on pysäyttävin näyttämökuva Oulun kaupunginteatterin näytelmäs­ tä Pienen hauen pyydystys. Se perustuu Juhani Karilan samannimiseen kii­ tettyyn romaanin (Siltala 2019). Siinä epäonninen rakkaustarina lomittuu koskettaviin toveruuden teemoihin ja outoja ei­inhimillisiä olentoja kuhise­ vaan lappimystikkaan. Ohjaaja Janne Pellinen on työryh­ mineen onnistunut erityisen hienos­ ti juuri romaanin maagisen realismin näyttämöllistämisessä. Erityisen tär­ keä tehtävä on Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun oppilailla: energisten joukkokohtausten mahdollistamisen ohella heidän puhekuoronsa toimii tarinan hellyttävänä kertojana. Jopa mukaan eksyneitä Harry Potter ­vai­ kutteita työstetään persoonallisella ja hauskalla tavalla. Näyttelijätyön dynamiikkaan ja vä­ kinäiseeen murrepuheeseen liittyvistä puutteista huolimatta sovitus tavoittaa myös alkuteoksen positiivisen ihmis­ kuvan. Luontevasti kulkee esimerkik­ si konstaapeli Janatuisen (Ella Lahdenmäki) ystävystyminen kuritonta koiraa muistuttavan peijoonin (Sami Lalou) kanssa sekä kylän miesten (Ju­ ho Uusitalo & Henri Tuominen) tari­ nointi siitä, miten hattaraksi kutsut­ tava ilkiö olio meni kunnanjohtajaan (Anne Syysmaa). Selväksi tulee, että lopulta jopa rak­ kautta tärkeämpiä ovat ystävyys ja avunanto. Esitykset Oulun teatterissa jatkuvat syksyllä osittain muutetulla roolituksella. Ka isa Ti ri Juho Uusitalo ja Asta Sveholm. SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI • TEATTERITANSSI.FI TTS_pikkuilmo_voima_118x26mm.indd 1 25/03/2022 16.59 KATSO KOKO OHJELMISTO JA LUE LISÄÄ www.kokoteatteri.fi/lainsuojattomat Luvassa on laajalti esittävien taiteiden kirjoa edustavia esityskokonaisuuksia sekä monipuolista maksutonta oheisohjelmaa. Saatujen ohjelmistohakemusten pohjalta rakennettu festivaaliohjelma palvelee varmasti aivan jokaista festarikävijää. 1 3 t h S a v o n l i n n a I n t e r n a t i o n a l N a t u r e F i l m F e s t i v a l W W W . S I N F F . F I 1 7 . – 2 . 8 . 2 2 3 1 3 t h t h t h S a v o n l i n n a I n t e r n a t i o n a l N a t u r e F i l m F e s t i v a l N a t u r e F i l m F e s t i v a l W W W . S I N F F . F I 1 7 . 1 7 . – 2 . 8 . 2 2 3 2 . 8 . 2 2 3
• 44 • 4 / 2023 Penkkiurheilun soundtrack Penkkiurheilun soundtrack Penkkiurheilun soundtrack Musiikki on tärkeä osa urheilulähetyksiä ja katsojien kisakokemusta. Musiikkituotannon tarkoituksena on yhdistää kuva ja ääni osuvasti ja myötäelää tapahtumissa. M USIIKKI vie mu­ kanaan, riemas­ tuttaa, inspiroi ja koskettaa – kuten myös penkkiur­ heilu. Siksi kak­ sikko onkin täydellinen pari. Maiko Karvinen on freelancer, joka suunnittelee ja toteuttaa Ylen urheilu­ lähetysten musiikkivalintoja, tällä het­ kellä Huuhkajien karsintalähetyksiin. Hän toimi 15 vuoden ajan ammattimai­ sena DJ:nä, mikä on erinomainen poh­ ja nykyiselle työlle. ”Kun soittaa DJ­kei­ kan, illan aikana tekee monta valintaa musiikin suhteen. Siitä tulee aika intui­ tiivista, kun reaktion näkee heti yleisös­ sä. Vaikka tässä yleisö on ruudun toi­ sella puolella, niin valinnan tekee niin, että siihen tulee se oikea sävy.” Karvinen onkin dramaturgi, jonka tehtävänä on yhdistää ääni ja liikku­ va kuva parhaalla mahdollisella taval­ la ja luoda tunnelmaa. ”Kuin elokuvis­ sa – millainen biisi soi taustalla, kun jotkut eroaa tai rakastuu. Se luo pohja­ vireen tapahtumille.” Vaikka urheilu­ lähetykset ovat suurta kansanviih­ dettä, niissä on pohjimmiltaan kyse urheilujournalismista. Niinpä myös niiden musiikkituotannon fokuksena on yleisön kanssa myötäeläminen, ei tunteiden manipulointi. Työ alkaa urheilulähetyksen huo­ lellisesta suunnittelusta yhteistyös­ sä tuottajan ja muun tiimin kanssa. Jos kyse on esimerkiksi jääkiekko­ tai jalkapallo­ottelusta, musiikkia tarvi­ taan tyypillisesti lähetyksen alkuun sekä joukkueiden esittelyn taustalle, samoin puoliajalle, jolloin saatetaan näyttää kooste vaikkapa top­maaleis­ ta, ­torjunnoista tai ­tuuletuksista. Lä­ hetyksen lopussa tarvitaan musiikkia ottelun kohokohtien taustalle. Karvinen miettii lähetystä suun­ nitellessaan myös kisojen konteks­ tia ja luonnetta. ”Mietin ensin yleistä teemaa, millaiset odotukset on kisoja kohden on, ja sitten lähden luomaan erilaisia äänimalleja eri inserteille. Esi­ merkiksi 2021 jalkapallon EM­kisoissa oli top­maaleissa kaikissa millenium­ räppi, jossa oli kasarisämple ja kaikissa torjunnoissa oli joku kasaribiisi. Eli py­ rin luomaan yhteyden niiden välille.” Kisojen kokonaisuus mielessä Joskus kisalähetyksiin on aikaa val­ mistautua vain joitain päiviä, joskus viikkoja. Vaikka urheilukisojen loppu­ tulema voi olla mikä vain, lähetyksen draaman kaari on etukäteen hahmo­ teltu. ”Loppubiisin mietin niin, että se toimii mahdollisimman erilaisissa ske­ naarioissa. On tärkeää, että se ei pelkäs­ tään korosta syntynyttä tunnetta, vaan se voi olla kontrasti tapahtuneelle.” Suurten kisatapahtumien kuten jalkapallokisojen kohdalla mietitään dramaturgiaa koko kisojen ajalle, mi­ kä voi tarkoittaa jopa kuukauden lähe­ tyksiä. Jokaisena kisapäivänä ei käyte­ tä kaikkia paukkuja. ”Sitä isompaa biisiä, isompaa tunnetta haluaa sääs­ tää niihin merkittävimpiin hetkiin”, sanoo Karvinen. Vaikka lähetysten musiikkituotanto on pitkälti etukäteen suunniteltua, yl­ lättäviin tilanteisiin reagoidaan. Vuon­ na 2021 Huuhkajien EM­karsintape­ lissä Tanskaa vastaan tanskalainen hyökkääjä Christian Eriksen sai va­ kavan sairaskohtauksen kesken pelin ja kiidätettiin sairaalaan. Kaikki ken­ tällä, ruutujen takana ja toimituksessa olivat järkyttyneitä. ”Se oli vaikea het­ ki”, toteaa Karvinen. Kädenojennuksena kentälle ja kat­ somoihin Karvinen soitti Lätsän biisin Jos sä joskus kaipaat. YouTubessa mu­ siikkivideon kommenteissa eräs katso­ ja kertoo: ”Silmät meinas kostua kun kuulin tän biisin Suomi­Tanska EM­fu­ tislähetyksen lopuksi. Ei olis voineet valita parempaa kappaletta siihen.” Kaikilla genreillä on paikkansa Energiset popbiisit ovat urheilulähe­ tysten peruskauraa. ”Mutta jos on jo­ kin dramaattinen loppuottelu, hidas biisi siihen alkuun nostattaa kontras­ tia”, kertoo Karvinen. Hän lisää, että erityisesti 2000­luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä urheilulähetyksissä kuultiin usein samankaltaista musiik­ kia kuin toimintaleffoissa – ”teknon ja rockin välissä on sellainen nopeatem­ poinen, aggressiivinen musa” –, jonka avulla lähetyksiin etsittiin nostetta jos­ tain ahdistuksen ja innostuksen väli­ maastosta. Karvinen pyrkii tuomaan esille laajemman tunteiden kirjon ja löytää oikean sävyn luodakseen yhtey ­ den yleisöön. Monilla musiikkilajeilla on perus­ tellusti omat vastakappaleensa ur­ heilussa. ”Räppi toimii tosi hyvin jalkapallon kanssa, koska niissä on sa­ manlainen rytmi. Disco tai krautrock sopii paljon paremmin yleisurheiluun, koska siinä kaaret ovat pidempiä”, ker­ too Karvinen. Vaikka yleisön sietokykyä ei pidä koetella liiaksi, kategorisesti urheilu­ lähetyksiin sopimattomia genrejä ei oikeastaan ole. ”Freejazz tai todella kokeellinen elektroninen musiikki voi toimia mausteina”, tuumii Karvinen. Sen sijaan puhkisoitettuja biisejä ku­ ten Life is Life, We are the Champions, Sandstorm tai Seven Nation Army Kar­ vinen yrittää välttää. ”Ehkä sitä yrit­ tää mieluummin yllättää positiivi­ sesti.” Urheilulähetyksissä toimii Karvisen DJ­vuosien peruslähtökohta. ”Tarkoi­ tus ei ollut ikinä soittaa mahdollisim­ man isoja hittejä, vaan mahdollisim­ man hyvää musaa.” TEKSTI EMILIA MIETTINEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
• Instagramissa Julma Henri kertoi aaa­albumilla yrittäneensä sanoittaa tätä maailmaa näkyväksi, jotta siellä kasvavia ihmisiä ymmärrettäisiin pa­ remmin ja jotta joku ehkä oppisi elä­ mään ”paskansa kanssa” paremmin. Tärkeää. Täyspitkän albumin raa’an uhmaava sisältö avaa kertomuksia tuoreella tyy­ lillä, kun yhtyeen jäsenet (kitara Pötsi, basso Jani Lehtosaari, rummut Moha ja ”koneet” Tes La Rok) loihtivat vah­ vojen lyriikoiden taustalle korvia juu­ ri sopivasti kynsivän metallimusiikin. ANTON HÄMÄLÄINEN Aili Ikonen: Helposti palavaa Laulan Music 2023 ”Lähdit Pariisiin, ihastuit Piafiin. Nuo­ ruus viettelevä, suolainen. Kai sinäkin tunsit sen.” Näin laulaa isoäidilleen Aili Ikonen, jonka hieno ura on edennyt neljänteen soololevyyn. Hän on suo­ malaisten vokalistien kärkeä, jazzin kirkkaimpia tähtiä. Vuodesta 2018 Ikonen on laulanut mezzosopraanona Rajattomassa, kun Virpi Moskari jätti bändin. Ikonen on sanoittanut uutuuslevyn biisit ja säveltänytkin melkein jokaisen – kahdessa kappaleessa sävellystyössä on ollut mukana basisti Mikko Pellinen. Sanoittaminen on Ikosen vahvuus ja heikkous. Hän kirjoittaa painokkaita sanoja naisen elämästä – ”laivat rautaa ja miehet puuta ja sä pelkästään mie­ hen kylkiluuta” – mutta joskus säkees­ sä on niin paljon tavaraa, että kuulijaa jännittää pääseekö hän neljässä tah­ dissa riimin loppuun. Musiikillisesti le­ vy on huippu. Bändi svengaa, jokaises­ sa biisissä tapahtuu jännittäviä asioita. On tahtilajin vaihdoksia, modulointia ja Seela Sella räppäämässä. Ikosen tyyli vaihtelee vuotavasta vahvempaan pop­ääneen. Soul­soundia kaipasin lisää. Paras biisi Hehku esitte­ lee, miten ääni­instrumentti soi sakso­ fonien rinnalla. IIDA SIMES Levyarviot Arppa: Valeria Johanna Kustannus 2023 Jazzahtavaa pop­rockia soittava Arppa­ yhtye maalaa jälleen kauniita kuvia äänimaailmoillaan kolmannella levyllään Valeria. Laajalla valikoimal­ la soittimia – trumpetti ja mandoliini mukaan lukien – ja nerokkailla sanoi­ tuksilla yhtye luo monitasoisia biisejä, joita kuunnellessa voi uppoutua suo­ raan laulujen tarinoihin. Erityisesti nopeatempoisissa kappaleissa, kuten Kaverin synttäreillä, tarinaa elävöittää taustalla kajahteleva nauru. Kappa­ leita voi kuunnella useamman kerran putkeen, koska joka kuuntelukerralla löytää uusia yksityiskohtia. Rauhallista taustamusiikkia kai­ paaville on tarjolla hitaita, romant­ tisia kappaleita. Niissä solisti Aaro ” Arppa” Airola jahtaa milloin min­ käkin nimistä, uutta rakastettuaan Helsingin yössä. Albumi on kokonai­ suudessaan täydellinen kuunneltava kesäiltojen pikkutunneille, oli aikeis­ sa sitten tanssia hitaita tai keskustel­ la syvällisiä. Vasta auringonnousun ai­ kaan, tietenkin. IINES TOIVONEN julma-Henri & aaa: julma henri esittää aaa Mörssi Records 2022 Rap­artisti tekee uuden aaa­yhtyeensä kanssa mitä haluaa tuoreimmassa aaa­albumissaan. Joulukuussa jul­ kaistun teoksen raidoilla kuulija pää­ see musiikkimatkalle maailmaan, jossa harhaillaan samoilla yhteiskun­ nan syrjäseuduilla kuin Julma Henrin aiemmassakin tuotannossa. Sin­ ne, missä juhlitaan niin paljon, ettei ehditä juhlimaan, ja missä lentosuuk­ kojen sijaan törmätään ahdistukseen, pillereihin, kännisiin isiin ja hustlaa­ viin äiteihin. Koostamme Voiman arvioimat levyt soittolistaksi. Kuuntele Spotifyssä: KUUNTELE LEVYT
• 46 • 4 / 2023 ELOKUVAT Isabella Carbonell: DOGBORN Elokuvateattereissa nyt. Isabella Carbonell on vuonna 1987 syntynyt ruotsalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja, jota ei pidä sotkea kokeellisista dokumenteistaan tunnettuun belgialais-urugualais-amerikkalaiseen Isabelle Carbonelliin. Laittomien maahanmuuttajien ahdinkoon ja ihmiskaupan maailmaan sijoittuva Dogborn on edellisen ensimmäinen pitkä elokuva, josta ohjaaja palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla. Se kertoo sosiaaliturvan ulkopuolella elävistä noin kolmekymppisistä kaksosista, sinnikkäästä siskosta ja hänen traumojen takia puhekykynsä menettäneestä veljestään. Asunnottomina ja rahattomina sisarukset joutuvat tarttumaan Mark Jenkin: ENYS MEN Elokuvateattereissa nyt. Cornwallilainen ohjaaja, käsikirjoittaja, leikkaaja ja kokonaisvaltaisen elokuvailmaisun omalaatuinen käsityöläinen Mark Jenkin vieraili Sodankylän elokuvafestivaaleilla vuonna 2019 Bait-elokuvansa kanssa. Vanhalla kamerakalustolla kuvattu mustavalkoinen elokuva kertoi oudon ajattomalla ja samalla ylikulttuurisesti tunnistettavalla tavalla cornwallilaisen kalastajakyläyhteisön ja Lontoosta saapuvien snobien välisestä jännitteestä. Enys Menin kuvat ovat värillisiä, mutta esteettinen kokonaisvaikutelma tuntuu elävän elokuvan tapahtumien vuodessa 1973. Sen oudossa tarinassa yksin saarella asuva KOONNUT TUOMAS RANTANEN Sergio Castellito: PIENI KIRJAKAUPPA PARIISISSA Ensi-ilta: 19.5. Pieni kirjakauppa Pariisissa jättää jälkeensä kysymyksiä ja kyyneliä. Ettore Scolan viimeiseen käsikirjoitukseen pohjautuva ja Sergio Castellitton ohjaama sekä tähdittämä elokuva seuraa Vincenzon elämää hiljaisessa kirjakaupassaan, jonka yläkerrassa asustelee aiemmin onnettomuuteen joutunut Vincenzon tytär Albertine ( Matilda de Angelis). Vincenzo tapaa sisukkaan Yolanden ( Bérénice Bejo), mikä sytyttää elämänintoa kirjakaupan pitäjäänkin. Elokuva on kaunis. Ohjaus on rohkeaa, ääniraita on romanttinen sekä miljööseen sopiva, ja roolitus erittäin onnistunut. Erityisen mielenkiintoisia ovat kuvissa toistuva symmetria sekä vahvat värit ja varjot. Teoksen kuvakerronta on taidokasta. Tarinaan on vaikea uppoutua, sillä välillä kohtaukset hyppivät turhan nopeasti, ja henkilöiden välinen vuorovaikutus jää turhan monitulkintaiseksi. Lisäksi, jos Pieni kirjakauppa Pariisissa kiinnostaa romantiikan vuoksi, saattaa joutua pettymään. Vaikka kahden päähahmon välillä kipinöi, tunne ei välity katsojalle. Tyttären tarina on kuitenkin koskettava ja tekee elokuvasta ehdottomasti katsomisen arvoisen. IINES TOIVONEN Gaspar Noé: VORTEX Elokuvateattereissa nyt. Gaspar Noén (Enter The Void, Climax) uusimman elokuvan alussa iäkkään pariskunnan välille laskeutuu hitaasti musta palkki, joka jakaa kuvan kahteen osaan. Tästä lähtee liikkeelle jaetulla kuva-alalla, split screenillä, kerrottava ku vaus muistisairaudesta. Visuaalinen(kin) muuri pysyy henkilöiden välillä, vaikka he käyvät keskenään keskustelua tai koskettavat toisiaan. Split screen on toteutettu upeasti. Kahden rinnakkaisen kuvan tarjoamilla mahdollisuuksilla olisi kuitenkin voinut leikitellä enemmänkin kuvakulmia valitessa ja leikkuupöydällä. Etenkin alun melankolisessa rauhallisuudessaan elokuva voi ensiksi tuntua erilaiselta Noén muuhun tuotantoon verrattuna. Ohjaaja-käsikirjoittajan omaleimainen tyyli tulee esiin etenkin elokuvan loppua kohden. PINJA NIKKI Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit epämääräiseen keikkatarjoukseen sutenööriringin autokuskeina. Heidän moraaliaan koetellaan, kun kuskattavaksi annetaan aasialaiset siskokset, joista nuorempi on selvästi lapsi. Pienen budjetin elokuvan vahvuus on sen tarkassa rajauksessa ja laadukkaassa näyttelijätyössä, jota osaava kuvaus ja leikkaus tukevat oivallisesti. Ruotsissa poliittisesti kantaaottavana räppärina tunnettu Silvana Imam onnistuu pääroolissa uskottavalla tavalla tavoittamaan hahmonsa epätoivoisen ja temperamenttisen, mutta silti oikeudentuntoisen persoonan. Terävistä valta-analyysista huolimatta tietyt käsikirjoituksen draamalliset ratkaisut loiventavat hiukan elokuvan muuten tiukkaa sosiaalista realismia. TUOMAS RANTANEN Yle Areena: In the Mood for Love (Hong Kong 2000) Wong Kar-wain lajissaan ylittämättömän kaunis ja syvällinen mestariteos kertoo avioliitoissaan petetyiksi tulleista miehestä ja naisesta, jotka ansaitsisivat toisensa, mutta eivät kykene kiipeämään kulttuurisen häveliäisyyden ja itse itselleen asettamiensa rajoitusten yli. 6.6., 10.6., 13.6. & 17.6. Yle Teema: Sodankylän parhaat Elokuvajuhlien kumuloitunutta tunnelmaa kotisohvalle välittää kelpo kokoelma klassikoita: Samuel Fullerin Valkoinen koira (USA 1982) kertoo rasismista tavalla, joka aikanaan johti esityskieltoihin. Taviani-veljesten Tähtikirkas yö (Italia 1982) etsii toivon horisonttia toscanalaisessa pikkukylässä sotakesänä 1944. Samira Makhmalbafi n Kello 5 iltapäivällä (Iran 2003) peilaa runollisesti naisten asemaa Afganistanissa ja Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt (USA 1979) rinnastaa Joseph Conradin viittomalla tiellä Vietnamin sodan siirtomaa-ajan kolonialismin kauheuksiin. Net? ix: Diplomat (Britannia 2023) West Wingin (1999–2006) käsikirjoitustiimissä poliittisen satiirin kannuksensa hankkineen Debora Cahnin sarjassa USA:n Englannin suurlähettiläs Kate Wyler ( Keri Russell) selvittelee maailmanpolitiikan ja oman avioliittonsa loputtomia sotkuja. Viihdyttävästä liioittelusta huolimatta sarja tavoittaa uskottavasti politiikan luonteen monitahoisena, päättymättömänä ja yksityisiin motiiveihin ja elämiin sotkeutuvana pelinä. Ruutu+: Piiritys (Suomi 2023) Ilpo Larha (1968–1994) oli murhasta tuomittu rikollinen, joka vankilapakonsa ja yli 50 tuntia kestäneen asuntopiirityksen jälkeen ampui itsensä. Hannu Kontturin kirjoittama ja Petri Kotwican ohjaama sarja väistää taiten rikosgenren tyyppiviat ja onnistuu esittämään uskottavan psykologisen tulkinnan Larhan ( Elias Salonen) lapsekkaan uhon ja arvaamattoman väkivaltaisuuden värittämästä persoonasta. Yle Areena: Kirjolla (Suomi 2023) Helena Bäckmanin käsikirjoittama ja ohjaama sekä Kirin, Topin, Markuksen ja Juliuksen tähdittämä realitysarja avaa autismin kirjoa tavalla, joka vahvistaa laajemminkin uskoa ihmisarjen ja -mielen moninaisuutta koskevan ymmärryksen lisääntymiseen. vapaaehtoistyöntekijä ( Mary Woodvine) elää monotonista arkea tarkkailessaan erityislaatuista kasvia ja laatiessaan päiväkirjaa luonnonolosuhteiden muutoksista. Päivittäisen rutiinin näennäisen dokumentaarinen seuraaminen lomittuu eri aikatasojen muistoihin, fantasioihin, painajaisiin ja samoilla paikoilla koettuihin historiallisiin tragedioihin. Enys Men vaatii katsojalta kykyä haltioitua elokuvan antikvaarisesta luovuudesta. Kauhuelokuvan tyylilajin puolelle koukkaavan kokonaisuuden jokainen kuva ja kömpelön oloinen yksityiskohta on mietitty viimeisen päälle. Samalla elokuvan aikalarppaus tuntuu omalla minimalistis-monumentaalisella tavallaan vertautuvan Robin Hardyn – kuinka ollakaan – vuoden 1973 klassiseen Uhrijuhlaan. TUOMAS RANTANEN
• Sodankylä Lapland Finland www.msfilmfe stival.fi 14.?18.6.2023 MSFF_RA.indd 1 09/08/2022 18.19.40 TI–PE 11–19 LA–SU 11–17 turuntaidemuseo.fi TURUN TAIDEMUSEO AURAKATU 26 SASHA HUBER YOU NAME IT 9. 6 . – 27. 8 . 2 23 Tampereen Teatt erikesä T E AT T E R I K E S A . F I 7 . – 1 3 . 8 . 2 2 3 7 . – 1 3 . 8 . 2 2 3 t a m p e r e t h e a t r e f e s t i v a l 7 . – 1 3 . 8 . 2 2 3 t a m p e r e t h e a t r e f e s t i v a l Teatt erikesä Teatt erikesä kesä t a m p e r e e n t a m p e r e t h e a t r e f e s t i v a l t a m p e r e t h e a t r e f e s t i v a l t a m p e r e e n TEATTERIKESÄ Teatt erikesä TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TEAT TERI TERI TERI TERI TERI TERI TERI TERI TERI TERI KESÄ TERI KESÄ TERI TERI TERI TERI TERI Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI Teatt erikesä TERI Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä KESÄ Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä Teatt erikesä TEAT Teatt erikesä Teatt erikesä TEAT Teatt erikesä TERI TERI TERI TERI TERI Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä Teatt erikesä TERI Teatt erikesä KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI TERI KESÄ TERI © Ra ph aë l Ca pu to – M et lil i.n et LIZZIE BORDEN TEEMASARJA KINO REGINAN KESÄSSÄ 23.5.–6.6. New York -feminismin sanansaattajana tunnetun ohjaajan DIY-henkisiä elokuvia restauroituna, sekä keskusteluja ja alustuksia. KINO REGINA, OODI TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 LIPUT 8,5 € / 7 € KINOREGINA.FI
• Mikonkatu 1, Helsinki Avoinna ma–pe 11–20, la–su 11–18 12 € / 6 € / Museokortti TIINA ITKONEN: ANORI – JÄÄTIKÖN HILJAISUUS 9.6. – 1.10.2023