Luonnonperintösäätiö kerää varoja suden elinpiiriksi sopivan vanhan metsän suojeluun Lahjoita 20€ lähettämällä tekstiviesti 20 SUSI numeroon 16588 tai osallistu verkossa: Voit lahjoittaa valitsemasi summan Susimetsäkeräykseen myös MobilePay-lyhytnumerolla 60067 LUONNONPERINTOSAATIO.FI/SUSIMETSA LAHJOITA SUSIMETSÄKERÄYKSEEN NYT Keräys on avattu tammikuussa 2023 ja se on voimassa kaksi vuotta. Luonnonperintösäätiön keräyslupa RA/2020/921 Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ Suojellaan yhdessä SUSIMETSIÄ
Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Tätä kirjoitettaessa Rosebudin hyllyissä on yli 48 500 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki GRANDEFINALE MC KOO M IK A HA GM AN LO IR IP LU KA RI G LIVELAB 23.8.2023 G Livelab MIRRORED FATALITY RYOSUKE KIYASU SEMIFINAL 24.8.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
Kansainvälinen nykytaidetapahtuma ainutlaatuisessa Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa 11.6.–17.9.2023. helsinkibiennaali.fi Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Tätä kirjoitettaessa Rosebudin hyllyissä on yli 48 500 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki GRANDEFINALE MC KOO M IK A HA GM AN LO IR IP LU KA RI G LIVELAB 23.8.2023 G Livelab MIRRORED FATALITY RYOSUKE KIYASU SEMIFINAL 24.8.2023 HELSINKI / JOENSUU / JYVÄSKYLÄ / KUOPIO / LAHTI OULU / PORI / TAMPERE / TURKU / RADIOHELSINKI.FI
KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS PELLE MILJOONA: VERIVELJET Punkin kummisedän beat-romaani on kiivastahtinen ylistys laulu rauhan, vapauden ja solidaarisuuden puolesta aikamme Euroopassa. Rocktähti Juri X herää Meilahden sairaalassa rajusti pahoinpideltynä. Toivuttuaan hän yrittää auttaa protesti laulaja Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan Ukrainan rajalle. www.like.fi Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com ANNE ROSSI-HORTO: SILMÄT TOTTUVAT PIMEÄÄN Riipaisevan kaunis, vimmainen teos sisaruudesta on vuoropuhelua yli kuoleman. Kaunokirjallinen muistelmateos kuvaa riippuvuuksia, perheen romahdusta ja sukuperintönä siirtyneitä rooleja ja traumoja. Traaginen todellisuus avautuu kahden näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin enää luottaa? www.like.fi den näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan FOOD TATTOO Hotellija ravintolamuseon Food Tattoo – lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja -näyttely nostaa valokeilaan erilaisia ruokaja juomaaiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Tatuoinnit näyttelyyn on kuvannut palkittu valo kuvaaja Meeri Koutaniemi. Haastatteluista ja tarinateksteistä vastasivat Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat. Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki www.hotellijaravintolamuseo.fi VOIMA-PAITA JODY ROUSEN: PYÖRÄILYN LUMO JA SEN HISTORIA Viktoriaanisella ajalla keksitty polkupyörä oli vain varakkaiden nuorten miesten lelu, mutta nykyisin pyöräily kuuluu kaikille. Jody Rousenin teos tarkastelee pyöräilyn historiaa ja kurkistaa sen tulevaisuuteen, haastaa siihen liitettyjä myyttejä ja paljastaa samalla sen kytkökset kolonialismiin ja kaupunkien kehitykseen. Se on paitsi upea ja kattava tietokirja myös rakkaudentunnustus ja ylistyslaulu tälle nerokkaalle kulkuneuvolle, jonka matkustaja on samalla sen moottori. www.aulakustannus.fi Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ma-ti ja to-su klo 11-18 ja ke 11-20 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI
4 / 2023 • 7 22.5.–2.7.2023 ENSIMMÄISEN maailmansodan ajal ta kiertää tarinoita englantilaisten ja saksalaisten välisistä jalkapallootte luista ei kenenkään maalla joulupäi vänä vuonna 1914. Yhden päivän ajaksi viholliset nousivat juoksuhau doistaan kuoleman kentälle toisiaan kunnioittavina pelaajina. Tarinaa on todennäköisesti liioi teltu, mutta sen sitkeä olemassaolo osoittaa, että ihmiset haluavat uskoa urheilun kansoja yhdis tävään ja konfl ikteja ratkovaan voimaan. Mutta urheilumaailmassa on paljon mätää. Mitä suo sitummasta lajista on kyse, sitä enemmän rahaa ja korruptio ta sen ympärille kertyy. Hyökkäys sotaa käyvät valtiot eivät ole tervetullei ta kisaamaan mita leista rauhan omaisten kansakun tien kanssa, mutta aina on mahdollis ta yrittää venkoilla tiensä joillekin kalkkiviivoille. Qatarin jalkapalloki sat on pidetty, ja siellä raataneet ja henkensä menettäneet siirtotyöläi set ovat pitkälti unohdetut – jos hei tä alun alkaen kaan todella huomi oitiin. Jäljelle jääneiden kohtalo on aiempaakin kurjempi, kun hauraita ihmisoikeus kulisseja ei tarvitse pi tää pystyssä turistien kaikottua. TOUKOKUUSSA PALKITTU Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua kampanja on nos tanut Suomessa esiin monia tärkeitä teemoja, joista on keskusteltava ja joihin on löydettävä ratkaisu. Erityisesti joukkueurheilussa pelaajat ja toimitsi jat joutuvat jatku vasti puuttumaan urheilijoihin kohdis tuviin rasis tisiin huu teluihin. Ihmisoi keusjärjes töt tekevät työtä Reilummin, iloisemmin, yhteisöllisemmin VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.? , toimituksen sähköposti toimitus@voima.? , voima.? | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraa? kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Iines Toivonen, Wilma Viertola, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Carlos Chávarry-Valiente, Elisa Helenius, Niillas Holmberg, Otto Rantanen, Vilppu Rantanen, Johanna Ruohonen, Kai Talvinen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.? /rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS PELLE MILJOONA: VERIVELJET Punkin kummisedän beat-romaani on kiivastahtinen ylistys laulu rauhan, vapauden ja solidaarisuuden puolesta aikamme Euroopassa. Rocktähti Juri X herää Meilahden sairaalassa rajusti pahoinpideltynä. Toivuttuaan hän yrittää auttaa protesti laulaja Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan Ukrainan rajalle. www.like.fi Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com ANNE ROSSI-HORTO: SILMÄT TOTTUVAT PIMEÄÄN Riipaisevan kaunis, vimmainen teos sisaruudesta on vuoropuhelua yli kuoleman. Kaunokirjallinen muistelmateos kuvaa riippuvuuksia, perheen romahdusta ja sukuperintönä siirtyneitä rooleja ja traumoja. Traaginen todellisuus avautuu kahden näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin enää luottaa? www.like.fi den näkökulman kautta, siskosten elämäntarinoiden ja muistojen epäsuhdasta. Voiko omiinkaan muistoihin Victoria, jonka toisinajattelijaäiti viruu Valko-Venäjän pahamaineisessa vankilassa samaan aikaan kun Venäjä keskittää sota joukkojaan FOOD TATTOO Hotellija ravintolamuseon Food Tattoo – lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja -näyttely nostaa valokeilaan erilaisia ruokaja juomaaiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Tatuoinnit näyttelyyn on kuvannut palkittu valo kuvaaja Meeri Koutaniemi. Haastatteluista ja tarinateksteistä vastasivat Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat. Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki www.hotellijaravintolamuseo.fi VOIMA-PAITA JODY ROUSEN: PYÖRÄILYN LUMO JA SEN HISTORIA Viktoriaanisella ajalla keksitty polkupyörä oli vain varakkaiden nuorten miesten lelu, mutta nykyisin pyöräily kuuluu kaikille. Jody Rousenin teos tarkastelee pyöräilyn historiaa ja kurkistaa sen tulevaisuuteen, haastaa siihen liitettyjä myyttejä ja paljastaa samalla sen kytkökset kolonialismiin ja kaupunkien kehitykseen. Se on paitsi upea ja kattava tietokirja myös rakkaudentunnustus ja ylistyslaulu tälle nerokkaalle kulkuneuvolle, jonka matkustaja on samalla sen moottori. www.aulakustannus.fi Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ma-ti ja to-su klo 11-18 ja ke 11-20 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Essayah 42 Linkola 30 Tahko VOIMA TESTAA: NAISTEN KRIKETIN SM-LIIGA 28 21 ajaksi viholliset nousivat juoksuhau doistaan kuoleman kentälle toisiaan kunnioittavina pelaajina. Tarinaa on todennäköisesti liioi teltu, mutta sen sitkeä olemassaolo osoittaa, että ihmiset haluavat uskoa urheilun kansoja yhdis tävään ja konfl ikteja ratkovaan voimaan. Mutta urheilumaailmassa on paljon mätää. Mitä suo sitummasta lajista on kyse, sitä enemmän rahaa ja korruptio ta sen ympärille kertyy. Hyökkäys sotaa käyvät valtiot eivät ole tervetullei ta kisaamaan mita leista rauhan kansakun tien kanssa, mutta aina on mahdollis tä alun alkaen kaan todella huomi oitiin. Jäljelle jääneiden kohtalo on aiempaakin kurjempi, kun hauraita ihmisoikeus kulisseja ei tarvitse pi tää pystyssä turistien kaikottua. TOUKOKUUSSA PALKITTU Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua kampanja on nos tanut Suomessa esiin monia tärkeitä teemoja, joista on keskusteltava ja joihin on löydettävä ratkaisu. Erityisesti joukkueurheilussa pelaajat ja toimitsi jat joutuvat jatku vasti puuttumaan urheilijoihin kohdis tuviin rasis tisiin huu teluihin. Ihmisoi keusjärjes töt tekevät työtä Nauska Eduskunnan jalkapallojoukkue 4 ja tarjoavat myös lajiliitoille paljon kai vattua tukea ja neuvontaa loukkaavan käytöksen kitkemiseksi. Liikuntaan kytkeytyvän hyvinvoin nin tasaarvo onnahtelee myös taval listen kuolevaisten keskuudessa. Ky ky urheilla tai harrastaa liikuntaa on vapautta, jota kaikilla ei ole. Terveel lä ja maksukykyisellä kansalaisella on näilläkin elämänalueilla paremmat mahdollisuudet huolehtia omista tar peistaan tai toteuttaa unelmiaan kuin sillä, jolla on puutteelliset lähtökohdat ja resurssit. VOIMA OTTA A AKTIIVISESTI kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin, ja väistämättä siitä seuraa, että lehtem me sävy on ajoittain vakava. Tällä ker taa olemme kuitenkin löytäneet urhei lun ja liikunnan parissa myös runsaille ilon lähteille. Kun keskitymme urheilusuorituk seen, olemme jonkin kauniin ytimes sä. Liikunta voi maadottaa meidät ja palauttaa yhteyden oman mielen pii lotettuihin sopukoihin. Liikunta antaa meille nykyajassa kipeästi tarvitse mamme lahjan: täyden keskittymisen käsillä olevaan asiaan. Parhaimmillaan ja yksinkertaisim millaan urheilu tarjoaa liikkumisen ja onnistumisen iloa. Itsensä voittamisen riemu voi ylittää jopa vastustajan voit tamisen riemun ja luoda vahvaa yh teenkuuluvuuden tunnetta yli kieli ja kansallisuusrajojen, urheiltiinpa pen killä tai kentällä. Ihmiset ovat parhaimmillaan yh teisen tekemisen äärellä, ja urheilu on yhteistä tekemistä parhaimmillaan. EMILIA MIETTINEN TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Globe-liite. Se on globaali vaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti. Mustelmat 36
8 • 4 / 2023 JATTA, 41, Helsinki ”Urheilu on voimavara, joka tukee jaksamista arjessa, töissä ja lasten kanssa.” LEEVI , 30, Helsinki ”Mä pidän urheilua erittäin tärkeänä, varsinkin kasvavan lapsen ja nuoren elämässä. Siitä oppii sosiaalista kanssakäymistä ja muutenkin terveellisiä elämäntapoja. Ja sitten eri kantilta, rakastan urheilua: seurata, harrastaa. Se on mukavaa ajanvietettä.” ANNELI , 67, Helsinki ”Urheilu merkitsee mulle hyvin paljon, koska olen sellaisesta perheestä lähtöisin, jossa isä on harrastanut futista ihan pienestä pitäen. Olisin itsekin varmasti harrastanut sitä nuorempana, jos se olisi ollut siihen aikaan mahdollista. Seuraan futista hyvin tarkkaan, ja perinne on siirtynyt hyvin mun lapsille ja lapsenlapsille. Se merkitsee minulle tosi paljon, ilman sitä ei oo oikeen kivaa talvea, kesää, syksyä tai kevättä.” JUSSI , 26, Helsinki ”Urheilu merkitsee mielenterveyden ja fyysisen terveyden ylläpitoa. Vaikka jotkut voi löytää siitä jonkun kilpailullisuuden, niin mulle se on sitä, että kun jaksaa vähän urheilla, pysyy elämä balanssissa paremmin.” Mitä urheilu merkitsee sinulle? Mielipide TEKSTI JA KUVAT WILMA VIERTOLA Alkuvuodesta valmiiksi saatu uusi eläinlaki on monin tavoin pettymys, eikä välttämättä parantanut esimerkiksi kilpahevosten asemaa. Samalla hevosalan rahoitus on muutospaineiden edessä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA WILMA VIERTOLA H EVOSVALJAKOIN on kilpail tu jo ennen ajanlaskun al kua, ja muinoin laji on ollut vaarallinen niin ohjastajille kuin hevosillekin. Nykyään vaaratilan teet ovat vähäisempiä, mutta silti he voset kärsivät kilpailuissa usein. Kilpa hevosten suuvaurioita tutkinut Kati Tuomola väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2022. Reilusti yli puolelta hänen tutkimistaan kilpa hevosista löytyi suuvaurioita alueelta, jossa kuolain on ollut. Monien ravu rien suusta löytyi mustelmien ja haa vojen ohella myös vakavia, syviä haa voja. Eläinoikeusjärjestö Anima lian Laura Uotilan mukaan ”ala myöntää osin ongelmat, mutta niille ei ole tehty oikeastaan mitään.” Ravikilpailussa hevosia ohjataan kuolaimiin kiinnitettyjen ohjasten avulla. Hevosta voi ohjata ja kirittää myös ajovitsan, eli piiskan avulla. ”Kil pailussa saa lyödä piiskalla noin viisi kertaa. Mikäli menee sen yli, voi tul la sakkoja. Usein arvioidaan sitä, onko käytöstä jäänyt havaittavia jälkiä. Pi tää kuitenkin lyödä todella kovaa, jot ta hevosen nahkaan jäisi jälki”, Uotila toteaa. Uusi eläinlaki on pettymys Vuosikausia valmistelussa ollut, hel mikuussa hyväksytty uusi eläinlaki ei tuonut merkittäviä parannuksia kilpa hevosten asemaan. ”Uudessa laissa ei puututa esimerkiksi kuolaimiin. Siinä ainoastaan todetaan, että asiasta voi daan säätää asetuksilla. Asetukset val mistellaan maa ja metsätalousminis teriössä, jossa jännitetään jo nyt, miten resurssit tulevat tähän riittämään.” Laki jopa mahdollisesti heikensi kilpahevosten asemaa. ”Aikaisemmin kilpailun eläinlääkäri arvioi hevosten kunnon ja päätti, mikäli hevonen pitää sulkea kilpailusta. Nyt kilpailun järjes täjä päättää kilpailusta sulkemisesta ja kilpailun eläinlääkäri voi vain suosi tella sitä. Muutoksen takana saattaa ol la se, että kaikissa kilpailuissa ei eläin lääkäriä ole paikalla, mutta on myös riski, että muutos vähentää kipeiden hevosten sulkemista kilpailusta.” Uotila huomauttaa, että huonokun toisenkin hevosen osallistuminen saat taa olla kilpailun järjestäjän etujen mukaista. Eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. ”Mikäli järjestäjä ei sulje hevosta kilpailusta eläinlääkärin neu von mukaisesti, voi eläinlääkäri teh dä ilmoituksen aluehallintovirastoon, kunnaneläinlääkärille tai poliisille.” Eläinsuojelurikkomuksia ja rikoksia kuitenkin tutkitaan melko laiskasti. Animalian mukaan ravit pitäisi kieltää kokonaan, mutta aloittaa voisi piiskan käytön ja ongelmaillisimmik si tiedettyjen kuolainten käytön kiel losta. Myös sitä, miten hevosia saa oh jastaa pitäisi määritellä tarkemmin ja niin, että hevosten hyvinvointi huomi oidaan. Erityinen rahoitusasema Pitkään hevosalan toimintaa rahoitet tiin Suomen Hippos ry:n ja sittemmin sen omistama Fintoto oy:n järjestämän hevosvedonlyönnin tuotoilla. Vuonna 2017 Fintoto kuitenkin yhdistettiin Veikkauk seen, jonka tuotot tilitetään valtiolle. Tuolloin alalle luvattiin kiin teä, 40 miljoonan euron vuotuinen tu ki, jonka maksaa maa ja metsätalous ministeriö. Pääosin urheilun rahoitus hoidetaan opetus ja kulttuuriministe riön kautta. Rahapelejä Helsingin yliopistolla tutkiva Janne Nikkinen toteaa, että raviurheilun pelituotot ovat romahta neet viime vuosina, mutta kiinteän ra hoituksen on sovittu jatkuvan vuoteen 2026 saakka. ”Vuosittainen 40 miljoo naa euroa on hirveän suuri siivu yhtei sestä kakusta. Ja samalla kaikille muil le jaetaan niukkuutta.” Kesäkuussa 2022 maa ja metsä talousministeriön työryhmä julkai si Vastuullista ja elinvoimaista raviurheilua ja hevoskasvatusta Suomessa raportin, jossa todetaan, että alan ra hoituspohjaan liittyy ongelmia, ja että edessä on muutoksia. ”Raportissa tu lee esiin se, että läpinäkyvyys rahoi tuksessa on heikkoa. Ongelmallista on ollut myös se, että ministeriössä myös aika pitkälti vain hyväksytty Hippok sen esitykset rahoituksesta” Nikkinen huomauttaakin, että käy tännössä rahan jakamisesta on päättä mässä pitkälti samat tahot, jotka otta vat myönnetyn rahoituksen vastaan. Nikkisen mielestä koko järjestelmä pitäisikin muuttaa. Muutosta saattaa vauhdittaa myös se, että monien mie lestä uhkapelien lisensoiminen olisi nykyistä Veikkauksen pelimonopolia järkevämpi tapa järjestää ja valvoa ra hapelejä. ”Minun mielestäni tarvittai siin uusi organisaatio Hippoksen tilal le. Ei voi olla niin, että samat henkilöt päättävät tuista ja ottavat tukia vas taan. Jo 2017 nähtiin, että tämä ravi urheilun kohdalla tehty järjestely ei johda mihinkään hyvään, mutta siitä lähtien tölkkiä on vain potkittu pidem mälle.” Hevosala murroksessa Toukokuiset harjoitusravit Vermossa.
4 / 2023 • 9 Karstein Volle Korjataan urheilu Voima.fi: Ongelma oikeusvaltiossa Ammattiurheilijat ahdingossa A MMATTIURHEILIJAN määri telmä on häilyvä ja asema poikkeuksellinen. Ongelmia piilee sekä tulonmuodostuksessa että työttömyys turvassa. Huippuurheilun instituutti Kihun tilastoissa urheilija saa ammattilaisstatuksen, kun hänen vuosiansionsa nousevat noin 12 500 euron yli. Ansioiden muodostumiseen ei ole yksiselitteistä kaavaa. Yksilölajia har joittavat ovat usein kuin yrittäjiä, joil le esimerkiksi kaupalliset yhteistyöt ja sponsorisopimukset ovat elinehto, mikäli urheilu on ainoa tulonlähde. Joukkueurheilija puolestaan on kuin seuraorganisaationsa työntekijä, jolle maksetaan ennalta sovittua palkkaa. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan urheilijoilla ei ole mahdollisuutta, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan ur heilulla tienatuista ansioista ei makse ta työttömyysvakuutusmaksuja. Vuoden 2023 alussa perustettu Suo men Urheilijat ry julkaisi tavoitteen sa hallitusohjelmaa varten maalis kuussa. He haluavat erityisesti, että tuleva hallitus toisi ammattiurheilijat työttömyyskassan piiriin, koska ero ansiosidonnaisen työttömyystuen ja peruspäivärahan välillä on suuri. Esi merkiksi vuonna 2020 täyden ansio päivärahan keskiarvo oli 1 528 euroa kuukaudessa, kun Kelan tar joama työttömyyden peruspäiväraha oli vain 726 euroa. Pahimmassa tapauksessa myös Kelan maksama peruspäiväraha voi daan evätä urheilijoilta, jotka harjoit tavat omaa lajiaan vapaaajalla ja pal kattomasti. Kela saattaa tulkita tämän itsensä työllistämiseksi. Suomen Urheilijat ry:n puheenjoh taja Teemu Ramstedt moitti nyky järjestelyä. ”Tämän logiikan mukaan pelaajan pitäisi mieluummin maa ta sohvalla ja odottaa jonkun soitta van, että tule pelaamaan.” Työttömil le tarjolla olevat työsopimukset ovat usein myös määräaikaisia ja lyhyitä, toisinaan jopa palkattomia. ”Totuus han on, että urheilija ei keskimäärin tienaa mitään. Moni jopa maksaa ur heillakseen”, Ramstedt toteaa. Urheili jan täytyy jatkuvasti todistaa omaa ky vykkyyttään päästäkseen kisaamaan omia resurssejaan käyttäen. Vain hy vin harva tienaa kunnolla saati yltää miljoona tuloihin. Suomen Urheilijoiden hallitus ohjelmatavoitteet koskevat työt tömyysturvan lisäksi muitakin urheilijoita koskevia asioita: Aikuis koulutustuki halutaan mahdollisek si myös urheilijoille. Opintotukieh toihin, urheilijarahaston käyttöön ja eläke varojen sijoitusmahdollisuuksiin kaivataan lisää joustoa. ”Viimeaikaisen talous keskustelun perusteella voi olla hankalat ajat edessä. Kyllä tässä varmaankin ra haa joudutaan kaivamaan jostain muualta kuin valtion kirstusta. Mut ta se on arvovalinta, jos huippu ja ammattilais urheilua Suomessa ei ha luta tukea.” Täysipäiväinen ammattiurheilijuus ei takaa palkkatuloja, mutta sen takaa, että oikeutta ansiosidonnaiseen ei ole. TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN JA IINES TOIVONEN TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN JA IINES TOIVONEN Hiihtäjä Siiri ”Äitee” Rantanen (1924–2023 ) teki työuransa verhoilijana. Hän sai ensim mäisenä Suomessa täyden urheilijaeläkkeen vuonna 2015. Eläkkeen määrä oli 1?319,06 €. I HMISOIKEUSLIITON Älä riko ur heilua kampanja palkittiin tou kokuussa Brysselissä työstään ihmisoikeuksien edistämiseksi urhei lumaailmassa. Kaksivuotinen EUpro jekti Athletes 4 Society etsi kilpailus saan tahoja, jotka nostavat urheilijoita positiivisen muutoksen roolimalleiksi yhteiskunnassa. Älä riko urheilua kampanjoi ur heilumaailman tasaarvon, lasten oi keuksien, vammais urheilijoiden yh denvertaisten mahdollisuuksien ja urheilijoiden sanan ja mielipiteen vapauden puolesta ja esimerkik si rasismia ja seksuaali ja sukupuo livähemmistöjen syrjintää vastaan. Kampanjassa on mukana useita tun nettuja kasvoja, kuten koripalloili ja Awak Kuier, kolmiloikkaaja Senni Salminen ja jalkapalloilija Linda Sällström, minkä lisäksi kampanjaa tukee mittava määrä tahoja ja urheiluseuro ja. Kampanja on osa ihmisoikeusliiton 2020 aloittamaa Ihmisoikeudet hal tuun urheilussa hanketta. K IRJAILIJA-MUUSIKKO Niillas Holmberg kirjoittaa esseessään saamelaisten asemasta Pohjoismaissa. Tuomio istuimet tekevät alkuperäiskansojen oikeuksia puoltavia päätöksiä, mut ta seuraamuksia ei näistä päätöksis tä ole. Holmberg näkee, että globaa li kapitalistinen järjestelmä johtaa Pohjoismaisten oikeus valtioiden päätöksentekoa saamelaisten kus tannuksella. ”Suomen, Ruotsin ja Norjan val tiot operoivat kansainvälisen mark kinajärjestelmän verkostossa pyr kien jatkuvaan kasvuun. Valtioiden toiminta ja kukoistus ei todellakaan perustu ihmisoikeuksiin tai ihmis ryhmien väliseen tasaarvoon vaan talou delliseen vaurauteen. Näkisin, että Pohjoismaiden on suorastaan pakko riuhtoa alkuperäiskansa juuriltaan ja anastaa saamelaisten maat hyötykäyttöönsä.” Lue Holmbergin koko essee osoitteessa voima.fi.
10 • 4 / 2023 Tossua toisen eteen Kävelyn maailmanmestari ja pitkä aikainen kansanedustaja Sari Essayah toivoo, etteivät lapset ja nuoret erikoistuisi liian varhain vain yhteen urheilulajiin, mutta panisi pallon jo äitiyspakkaukseen. TEKSTI ELISA HELENIUS KUVA WILMA VIERTOLA puolueen puheenjohtaja ja kansan edustaja. Hän jos kuka on oikea hen kilö puhumaan suomalaisten liikku misen lisäämisestä ja rahoittamisesta. Essayah on jäsenenä seitsemässä ur heilujärjestössä, esimerkiksi Kansain välisessä Olympiakomiteassa, Yleis urheilun Tuki säätiön hallituksessa ja Suomen Urheiluliiton eettisessä va liokunnassa. Edellisellä kaudella hän istui eduskunnan sivistys ja tiedeja ostossa, joka päättää muun muassa lii kunnan rahoituksesta. Runsaasta työmäärästä huolimat ta Essayah pyrkii itse liikkumaan jo ka viikko, jotta jaksaa paremmin. ”Harrastan liikuntaa monipuolisesti: lenkkeilyä, juoksua, hiihtoa, kuntosa lia, jonkin verran laskettelua ja sitten hyötyliikuntaa, esimerkiksi samoilen luonnossa ystävien kanssa.” Palloja jo äitiyspakkaukseen Sari Essayah on entisenä huippu urheilijana tottunut liikunnalliseen elämän tapaan. Miten kaikkien suo malaisten liikkumista voisi lisätä val tiotasolta käsin? Essayah’n mukaan tähän on useita keinoja. Ensiksikin liikunnan tarjoajil la pitää olla tarpeeksi rahaa toiminnan pyörittämiseen. Lisäksi liikuntaa voi daan tukea verotuksellisilla malleilla, kuten lahjoitusvähennyksin ja vero kannustimilla. ”Liikuntajärjestöt ovat olleet esit tämässä poikkihallinnollista, valtio neuvoston tasolla olevaa toimin takykyohjelmaa, joka pystyttäisiin lanseeraamaan eri ministeriöiden kautta. Sen lisäksi on esitetty erilaisia liikuntareseptejä, vähän samanlaisia kuin kulttuurilähetteet, ja ne kannat taisi laajentaa koko maahan.” Kult tuurilähetteillä kunnat ja kaupungit voivat tukea asukkaidensa kulttuurin harrastamista hieman työnantajien ja kamien kulttuuriseteleiden tapaan. Työterveyshuollot järjestävät työ elämässä mukana oleville työkykyä yl läpitävää toimintaa. ”Tänä päivänä ty kytoiminnasta tulee monelle mieleen vain se, että käydään kerran vuodessa työporukalla jossain kivassa paikassa. H ELSINGIN olympia stadionin ulkopuolel la on sankoin joukoin katsojia seuraamassa naisten kävely kisoja. Stadionilla sisäpuo lella hurraa lähes 30 000 henkeä, kun sinivalkoiseen urheiluasuun pukeu tunut Sari Essayah ilmestyy portista takaisin kentälle. Essayah’lla on selvä etumatka kisakumppaneihin. He ovat kilpakävelleet yli 40 minuuttia. Essa yah ylittää maaliviivan ensimmäisenä ja on Euroopan mestari vuosi mallia 1994. Italialainen Annarita Sidoti ottaa hopean ja venäläinen Jelena Nikolajeva pronssin. Kaksikko tulee heti maaliin päästyään halaamaan kultamitalistia, minkä jälkeen kaikki kolme nojaavat polviinsa ja yrittävät tasata hengitystään 10 kilometrin koi toksen jälkeen. Kävelyn maailmanmestariksi Es sa yah oli tullut jo edellisenä vuon na Stuttgartissa. Nykyisin 56vuotias Essayah on Kristillisdemokraattisen Sari Essayahin mielestä lasten ja nuorten liikuntaan pitää satsata.
FREUDILAINEN LAUKAUS K AUTTA AIKAIN politiikan ja urheilun liitto on ollut läheinen. Kuin yhteenkas vaneilla kaksosilla niillä on yhteinen sy dän ja aivotoiminta. Tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua mayat ratkoivat poliittisia kiistoja joukkueiden kilpai luna pelattavan pallopelin avulla. Pelin merki tys ei rajoittunut vain ihmisten ongelmien ja valtajärjestyksen fiksaamiseen, vaan mayojen mielestä jopa aurinko, kuu ja tähdet liitelivät taivaalla pelikuvioiden mukaisesti. Vierähti hulppeat kolme tuhatta vuotta kun nes oli ilmestyvä Voima 5/2002. Kirjailija Jouko Sirola kirjoitti pelin ulottuvuuksista otsikolla ”Miksi kuningas jalkapallo herättää niin voi makkaita tunteita”. Suomessakin odotettiin miesten jalkapallon Japanissa ja EteläKoreas sa pelattavaa lopputurnausta. SIROLA LAINASI mayojen Popol Vuh eeposta. Manalan herrat oli vat pettyneitä, kun pallon pelaajat eivät tajunneet keitä kumartaa: ”He eivät enää kunnioita meitä, he eivät enää piittaa meistä eikä meidän mahtimme pelota heitä. He jopa pelata rytyävät päittemme yläpuolella.” Nykyajan mahtihahmot ovat ehkä ottaneet oppia Popol Vuhista, sillä nykyjalkapallo pikemminkin vahvistaa maailman mahtavimpia hallitsijoita eli maailman varakkaimpia ihmisiä. Pääliigojen seurois sa protesti on näennäistä, eikä futis juurikaan kyseenalaista rahan mahtia. Päinvastoin, futis on valjastettu tuottamaan rahaa urheilun, me dian ja politiikan moguleille. Jouko Sirola kirjoitti oivaltavasti, miten jalkapallon pelaaminen on inhimillistä: ”Niin pahalta kuin se monen urheiluhullun mieles tä kuulostaakin, peli on sittenkin kulttuuria. Muinaiset kuoleman ja kohtalon kanssa keskustelevat rituaalit synnyttivät kaksi rinnak kaista esitystaidon haaraa: urheilukisat ja teatterin. … Teatteri on perinyt rituaalin sisäpuolen, inhimillisen kokemusmaailman kuvaa misen, ja urheilukilpailut ja pelit sen ulkokuoren, kohtalon ehkä me kaanisemman mutta lopputulokseltaan aina yhtä arvaamattoman esityksen.” JUTUN LOPUSSA Sirola hehkutti freudilaisia tulkintoja: ”Joukkueet juoksevat päivänvaloon – ovaalin muotoiselle stadionille – ahtaasta syntymätunnelista. Kumpikin joukkue puolustaa selkänsä takana ole vaa maalia. Edessä on valloittamaton maa, vieras nainen, jonka kum pikin joukkue haluaa omakseen pitääkseen äidin puhtaana ja kehit tyäkseen lapsesta aikuiseksi. Isän rooli on puolustava. Pallo edustaa siementä tai fallosta.” Freudilainen tulkinta siittämisestä ei oikein taivu naisten pelei hin, joissa niissäkin on tavoitteena maali. ”Pelaajien silmissä ei kiil tele kuin yksi tavoite: saada maaliverkko pullistumaan onnistuneen hyökkäyksen päätteeksi.” Tässä vaiheessa on pakko muistuttaa, että Suomen naisten maa joukkue (nykyisin Helmarit) on pelannut useissa arvokisojen loppu turnauksissa. Hakekaamme pian Julia Kristevalta psykoanalyysia Helmareiden peleihin. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Tykytoiminnan pitäisi kuitenkin ol la säännöllisempää, ja sen pitäisi saa da ihmiset pitämään parempaa huolta toimintakyvystään.” Liikunnan lisääminen vaatii kan nustamista ja otollisten olosuhteiden luomista. ”Olen joskus heittänyt, että äitiyspakkauksessa voisi olla mukana pallo, niin motoristen taitojen kehittä minen alkaisi jo vauvana.” Kaikenikäiset liikkeelle Essayah’n mielestä liikunnan tarjoa minen kansalaisille pitäisi ottaa vah vemmin mukaan sosiaali ja terveys ministeriön ja hyvinvointialueiden ohjelmiin. ”Nykyisin hyvinvointialuei den rahoituksessa terveyden edistämi nen vie vain yhden prosentin, mikä on liian vähän. Myös kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rahoitus on liian pientä”, Sari Essayah sanoo. Jotta yhteiskunta kannustaisi kan salaisiaan arkiliikunnan pariin ja li säksi mahdollistaisi kilpaurheilun kansainvälisellä tasolla, on erityisen tärkeää pitää huolta kuntien liikunta budjetista. ”Kunnat ovat loppujen lo puksi paljon merkittävämpiä liikun nan rahoittajia kuin valtio.” Kuntien liikuntatoimissa pidetään huolta ensinnäkin siitä, että lapsille ja nuorille on liikuntamahdollisuuk sia. Kunnat huolehtivat myös liikun tapaikoista ja järjestävät erityisryh mien ja ikäihmisten terveysliikuntaa. Liikkuvat ohjelma taas on opetus ja kulttuuriministeriön rahoittama valta kunnallinen terveysliikunnan kokonai suus, jolla edistetään liikunnallista elä mäntapaa eri ikä ja väestöryhmissä. ”Liikunnan lisäämiseen panostami nen on myös tehokas keino vähentää terveyspalvelujen kysyntää. Liikun nan rahoittaminen on investointi, jo ka säästää.” Kun ihmisillä on mahdol lisuus riittävään liikkumiseen, heidän sairauskulunsa ovat vähäisemmät. Li säksi ikäihmiset saavat liikunnan an siosta enemmän terveitä vuosia, Essa yah toteaa. Kuitenkin kilpaurheiluun liittyy myös epäterveellisiä käytäntöjä, jot ka voivat ajaa nuoria esimerkiksi syö mishäiriöihin. Essayah ei nuorena joutunut onneksi kokemaan painet ta laihduttamisesta. ”Kestävyyslajis sa painonhallintaa ei tarvitse miettiä, vaan pitää huoli siitä, että syö tarpeek si, koska kulutus on niin kovaa.” Harrastustakuun hidas startti Vuonna 2017 Juha Sipilän hallitus päätti lasten ja nuorten harrastus takuusta, joka takaa vähintään yhden mieluisan harrastuksen. Harrastus takuulla pyritään vahvistamaan las ten ja nuorten hyvinvointia ja vähen tämään syrjäytymistä. Osa kunnista on tosin lähtenyt harrastustakuuseen mukaan hyvin hitaasti. Nuorisotutkimusseura ry:n tutki muksen mukaan muun muassa har rastamisen kaupallistuminen ja lisään tynyt kilpailullisuus ovat vaikuttaneet siihen, etteivät kaikki lapset ja nuoret saa hyvinvointiaan lisäävää harrastus ta. Lisäksi alaikäisiä sulkevat pois har rastuksista jo varhain vaadittava laji kohtainen sitoutuminen ja alueellinen saavutettavuus. Tietyn urheilulajin aktiiviharras tajat joutuvat esimerkiksi ostamaan lajikohtaisen lisenssin. ”Olen yrittä nyt urheilujärjestöjen puolella viedä eteenpäin ajatusta, että olisi mahdollis ta yhdistää lisenssejä. Olisi hyvä, ettei lapsen tarvitsisi valita kovin aikaisin, että jos pelaan jo koripalloa, perheel läni ei enää ole varaa ostaa toisen la jin lisenssiä”, Sari Essayah sanoo. Hän ehdottaa, että alle 10vuotiailla lapsilla voisi olla yksi urheiluharrastuslisens si, jonka alla voisi kokeilla kaikkia mahdollisia lajeja. Muutenkaan lajiva linnassa ei kannattaisi erikoistua liian aikaisin, koska silloin treenaamisesta tulee yksipuolista. Essayah pitää hienona sitä, että kuntatasolla on luotu urheiluväline lainaamoita. ”Lainaamoiden ansios ta perheen ei tarvitse heti investoida johonkin kalliimpaan urheiluvälinee seen.” Hän muistelee entisaikojen yleis seuroja, joissa lapset ja nuoret talvisin hiihtivät ja kesällä osallistuivat yleis urheiluun. ”Olen sanonut esimerkiksi nuorille hiihtäjille, että mitä parhain ta kesäharjoittelua on osallistua yleis urheilutoimintaan ja vaikka pelata jalka palloa. Ei tarvita lapsena erityistä kesä harjoittelua hiihtäjille tai erityis tä talviharjoittelua yleisurheilijoille.” Järjestötoiminta luo yhteisöllisyyttä Suomen urheilujärjestelmä eroaa mo nista muista maista siinä, että meillä harrastavat samoissa urheiluseurois sa kuntoliikkujat, lapset ja nuoret ja myös ne, jotka jatkavat kilpaurheiluun saakka. Yleensä vasta siinä vaiheessa, kun suomalainen urheilija on jo maa joukkuetasolla ja osallistuu arvokisoi hin, hän alkaa saada omaa rahoitusta. Olympiakomitea huolehtii huippu urheilun toimintaedellytyksistä. ”Oma sponsorirahoitus tulee yleen sä vasta huipputasolla. Huippuur heilun tukeminen on kudottu järjes telmän sisälle, ja sama järjestelmä tuottaa meillä lapsista ja nuorista aika naan niin kuntoliikkujat kuin huippu urheilijat”, Sari Essayah sanoo. Se on hänestä toisaalta erittäin hyvä asia, sil lä Suomessa kaikkien ihmisten liikun ta koetaan tärkeänä. ”Tämä mahdol listaa sen, että joku voi hioa taitojaan huipputasolle asti.” Hän toivoo, että Suomessa pidettäi siin hyvää huolta kansalaisjärjestötoi minnasta. ”Kansalaisjärjestötoiminta on pohja koko meidän urheilutoimin nallemme, jotta se pysyy pystyssä.” Essayah harmittelee sitä, että yhä harvempi on valmis toimimaan ur heilujärjestöjen vapaaehtoistöissä ja olemaan mukana lasten urheilussa. ”Urheilu luo kuitenkin yhteisöllisyyt tä suomalaisessa yhteiskunnassa”, Essayah muistuttaa. Mayojen pallopeliä patsaassa. Sim on Bu rch ell, W ikim ed ia C om m on s
12 • 4 / 2023 Raha ohjaa urheilua TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Valtiot ja yritykset kiillottavat mainettaan ja tahkovat rahaa urheilun avulla. M IELIKUVISSA ur heiluun liittyy usein ajatus jalos ta kilvoittelusta ja rehdistä menosta. Mielikuva ei ole koko totuus. Aiheen hahmottamista helpottaa jaottelu esimerkiksi huippu urheilun ja hyvinvointiin tähtäävän liikunnan välille. ”Huippuurheilu on hyvin pitkäl ti viihdettä ja on historiallisestikin ol lut sitä. Jo antiikin aikaan tarjottiin sirkushuveja”, toteaa yliopistonlehto ri Hanna Vehmas Jyväskylän yliopis tolta. Sen lisäksi, että huippuurheilu on viihdettä, se on myös iso bisnes. Kan sainvälisen urheilusponsoroinnin suu ruudeksi arvioidaan hieman lähteestä riippuen 70–80 miljardia euroa vuo dessa. Alan kasvu on ollut viime vuo sina vauhdikasta, ja 100 miljardin ra jan ennustetaan ylittyvän vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Suomessa urheilubisnes on pienempää, mutta ei merkityksetöntä sekään. Sponsorointi & Tapahtumat ry:n Sponsorointibaro metrin mukaan vuonna 2022 Suomes sa käytettiin urheilun sponsoroimi seen 167 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisestä vuodesta reilu 15 prosenttia. Sponsorien vaikutusvallasta kertoo se, että nykyaikaisten olympialaisten 100vuotisjuhlakisat vuonna 1996 me nivät Ateenan sijasta Atlantaan. Valin taa ohjasi se, että Atlanta on olympia laisten pitkäaikaisimman sponsorin, CocaColan kotikaupunki. Olympia laisten syntykoti Ateena sai vasta seu raavat kisat. Urheilupesua Suurseurojen ja suurkilpailujen tur poavien budjettien lisäksi Vehmak sen mukaan viime aikoina on puhuttu enenevissä määrin sportswashingista eli maineen kohentamisesta urheilun avulla. ”Olympiaaatteen perustaneen Pierre de Coubertinin tavoite oli tuo da kansakuntia lähemmäs toisiaan ja edistää maailmanrauhaa. Siitä on to siaan pitkä loikka tultu.” Sportswashingtermi on sukua green washingille eli viherpesulle se kä pink ja whitewashingille. Ilmiönä sportswashing ei ole uusi, vaan valtiot ja yritykset ovat jo pitkään hakeneet nostetta maineelleen urheilun kautta. Tuore esimerkki ilmiöstä on Qata rissa vuonna 2022 järjestetyt jalkapal lon maailmanmestaruuskilpailut. Ki sat annettiin valtiolle, joka on tullut jalkapallosaavutusten sijaan tunnetuk si ihmisoikeusloukkauksista. Emiiri kunnan kaasu ja öljyrahat kuitenkin näkyvät jalkapallon maailmassa. Val tiollinen sijoitusyhtiö Qatar Sports In vestments muun muassa osti Paris SaintGermain seuran ja on käyttänyt satoja miljoonia euroja pelkästään pe laajahankintoihin. Valtiollisen Qatar Airways lentoyhtiön logo on komeil lut Bayern Müchenin ja AS Roman kal taisten huippujoukkueiden pelaajien rinnassa. Suomessakin keskusteltiin urheilu ja viherpesusta loppuvuodesta 2022, kun Urheilun ja liikunnan kulttuuri keskus Tahto avattiin remontoidul la Olympiastadionilla. Urheilun roo lia ilmastonmuutoksessa käsittelevää Menneen talven lumet näyttelyä spon soroi öljyyhtiö St1. Ristiriita sponso rin ja sponsoroitavan kohteen välillä oli väkevä, mutta yhteistyö ei yllättä nyt, sillä St1 on tukenut Hiihtoliittoa pitkään. Talviurheilijoiden ilmasto järjestöt Protect Our Winters ja Save Pond Hockey ilmoittivat lopettavansa yhteistyönsä Tahdon kanssa. Green peacen Olli Tiainen vertasi yhteistyö tä siihen, että ”tupakkayhtiö sponso roisi syöpä sairaalaa”. Urheilijan dilemma Huippuurheiluun kytkeytyvä bisnes saattaa asettaa myös yksittäisen ur heilijan moraalisten valintojen eteen. ”Qatarin kisojen aikana käytiin kes kustelua siitä, onko yksittäisten jal kapalloilijoiden vastuulla päättää, lähteäkö kisoihin. Sanoisin, että vas tuu on enemmän urheiluliikkeen ja organisaatioiden”, Vehmas toteaa ykskantaan. ”Suomessa Olympiakomitea ja laji liitot voisivat miettiä tätä osallistumi seen liittyvää kysymystä. Myös raha hanoja säätelevät poliittiset päättäjät tekevät näitä päätöksiä, eli Suomessa ensimmäisenä opetus ja kulttuurimi nisteriö. Vastuu on siellä”, Vehmas jat kaa. U RHEILUN on haluttu perustuvan raittiuden, reippauden ja ryhdikkyyden kaltaisille arvoille. Se on nähty kansakunnan ja erityisesti nuorten hyvään johtavana toimintana. Urheilusosiologiassa tätä ajatusta on kuvattu termillä ”urheilun hyvä kertomus”. Tämä hyvä kertomus kiinnostaa ymmärrettävästi myös sponsoreita. Vuonna 2014 Venäjällä järjestettyjen Sotšin talviolympialaisten alla soitin läpi Suomen olympiajoukkueen sponsorit ja kysyin yritysten näkemyksiä liittyen Venäjällä yleisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Vain yhden yrityksen edustaja myönsi, että he kenties omalta osaltaan mahdollistivat Putinin pr-operaation. Samaan aikaan toisaalla Suomen olympiakomitean pääsihteeri linjasi, että yhteistyösopimukset ovat komitean toiminnan kannalta tärkeitä – ilman rahaa urheilijat eivät reissaa. Ymmärrettävästi positiivista imagoa hakevien yritysten edustajat eivät mielellään puhu urheiluun liittyvistä ristiriidoista ja ongelmista. Yleisö ja toimittajat voisivat kuitenkin kysellä myös näistä epämiellyttävimmistä asioista. JARI TAMMINEN Hyvä kertomus Toisaalta tämä urheilijan dilem ma ei koske pelkästään osallistumis ta suurkisoihin. Jos Qatarin kaltaiset toimijat kasvattavat vaikutusvaltaan sa huippuurheilun piirissä, se saat taa vaikuttaa siihen, miten urheili jat kommentoivat ihmisoikeuksien kaltaisia kysymyksiä. Jos esimerkik si jalka palloilijan unelmana on peli paikka huippuseurassa ja kiinnos tuneen joukkueen pelipaidassa sattuisikin komeilemaan diktatuurin lentoyhtiön logo, sensuroiko pelaa ja kommenttejaan ihmisoikeuksista varmuuden vuoksi? Myös pienem millä seuroilla on sponsoreita, joiden toiminnasta löytyy kritisoitavaa. Urheilun totalisaatio ”Viime vuonna edesmennyt liikun tasosiologian professori Kalevi Heinilä tutki urheilun totalisaatiota 1980luvulta alkaen”, Vehmas ker too. Professori Heinilän ajatus läh ti siitä, että huippuurheilussa aivan kaikki urheilijan elämään liittyvä rakentuu urheilun ympärille. Totali saatioon liittyy myös vaatimus aina paremmista tuloksista niin kentällä kuin taloudellisestikin. Totalisaatio ajaa sekä yksittäiset urheilijat että organisaatiot tilanteeseen, jossa lo putonta kasvua on haettava kaikilla keinoilla. ”Esimerkiksi dopingin käyttö on osa totaalista koneistoa, jollaiseksi huippuurheilu on muodostunut. Ko neistossa yksittäisen urheilijan mah dollisuudet esimerkiksi kieltäytyä systeemin edustajien tarjoamista suo ritusta parantavista aineista ovat aika heikot. Tämä sama koskee muitakin kysymyksiä”, Vehmas toteaa. Seurat voivat hakea kiellettyjen ai neiden sijaan parempia tuloksia ra han avulla. Esimerkiksi eurooppalai sia suurseuroja on myyty oligarkeille ja öljysheikeille. Siinä missä huippuurheilun ja ra han nivoutumista yhteen on tutkit tu maailmalla, ei aihe ole Suomessa toistaiseksi saanut paljoakaan huo miota. ”Luulen että rahan ja urheilun yhteyksien tutkimisen vähäisyys Suo messa johtuu siitä, että meillä on niin pienet markkinat. Ainoa aidosti am mattimainen urheilumuoto meillä on jääkiekko, ja vain muutamalla suurim malla liigajoukkueella on merkittäviä markkinointituloja. Meidän liikunta ja urheilutoimintamme nojaa pitkäl ti vapaaehtoistoimintaan ja kansalais yhteiskuntaan.” Toisaalta Helsingin Jokerien seik kailu Venäjällä ja Hjallis Harkimon hieman epäselvät säädöt Vladimir Putinin lähipiirin kanssa kertovat sii tä, että kyllä meilläkin osataan. Joke rien korttitalo pysyi pystyssä juuri niin kauan, kun Venäjän propaganda koneisto näki miljoonien kanavoimi sen joukkueen suuntaan perusteltu na. Tämä raha kelpasi monelle.
To im itu ks ell ist a ain eis to a.
YLIOPPILASTEATTERIN 26. 28.05.
4 / 2023 • 15 TEKSTI IIDA SIMES Verta, hikeä ja propagandaa Venäjän urheilukoneisto on tärkeä sodan lietsoja. Huippuurheilulla on toinenkin tehtävä: viedä kansan huomio pois kotimaan ankeudesta. J OS K ANSAINVÄLINEN olympiakomitea KOK päästää venäläiset tai valkovenäläiset urhei lijat Pariisin olympiaki soihin vuoden 2024 ke sällä, ukrainalaiset boikotoivat kisoja. Näin kertoi Ukrainan hallitusminis teri Oleh Nemtšinov maaliskuussa. Nemtšinovin mukaan Ukraina alkaa boikotoida kisoja paljon ennen kun Pa riisissa aletaan mitellä 26. heinäkuuta 2024: ”Me otamme osaa olympiakisoi hin karsiviin turnauksiin vain siinä ta pauksessa, ettei kilpailuissa ole yhtään venäläisiä.” Kansainvälisellä olympiakomiteal la KOK:lla on ollut selvästi vaikeuksia saada sorvattua asiasta julkilausumia, kun pitää kumarrella kaikkiin suun tiin ilman, että tulee samalla pyllistä neeksi millekään rahakkaalle taholle. Maaliskuun lopussa KOK:n puheen johtaja Thomas Bach antoi varovaisen ”suosituksen”, jonka mukaan venäläis ten ja valkovenäläisten urheilijoiden pitäisikin päästä olympialaisiin. Edis tääkseen tätä tavoitetta olympiakomi tea ”tutkii kaikkia mahdollisia polku ja, jotta tämä toteutuisi”. Yksi tällainen polku olisi venäläisen ja valkovenäläi sen urheilijan statuksen muuttaminen kansallisen lipun alla kilpailevasta sankarista pelkäksi yksilöksi, joka tu lee kisoihin ilman maatunnuksia. Thomas Bach kiemurteli kuin ma to koukussa kertoessaan, miten olym piakomitea ”haluaa rauhaa” ja tuntee ”suurta myötätuntoa Ukrainan kansaa kohtaan sen sanoinkuvaamattoman kamalien kärsimysten keskellä”. Bach vakuutteli olympialiikkeen sodanvas taisuutta ja että olympiakomitea tuo mitsee ”Venäjän ja ValkoVenäjän hal litukset, jotka ovat yksinään vastuussa tästä sodasta”. Vesittyvä boikotti Kuitenkin monet ukrainalaiset, sa moin kuin heitä tukevat urheili jat, lajiliitot ja urheilua rakastavat penkki urheilijat, pitävät venäläisten osallistumisen sallimisen vesittävän koko urheilualan boikotin. Vaikka ve näläiset urheilijat osallistuisivat mars simassa yhteisen valtiolipun alla ja ilman maatunnuksia, Venäjällä heitä pidettäisiin edelleen kotimaan suurina taistelijoina. Sotaa lietsovan ja kaikin tavoin olympialaisten hengen vastai sen propagandan välineeksi he kelpai sivat silti ihan yhtä lailla. KOK ei kyennyt selkeästi pudot tamaan venäläisiä urheilijoita pois olympialaisista. Se on myös väittänyt, että urheilijoiden sulkeminen pois ki soista olisi syrjimistä kansallisuuden perusteella. Niinpä 30 maata, mukaan lukien Suomi, vetosi KOK:hon, jotta se ei luopuisi sanktioista. Tiede ja kult tuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) allekirjoittamassa kannanotossa sano taan, että ”koska niin Venäjällä kuin ValkoVenäjällä urheilu ja politiikka ovat kietoutuneet toisiinsa, maiden hallitukset rahoittavat ja tukevat olym piaurheilijoita ja Venäjällä urheilijoilla on vahva kytkös myös armeijaan, mi nisterit näkevät, ettei KOK voi käyttää harkinnassaan lähtökohtana vain syr jimättömyyttä kansalaisuuden perus teella.” Kannanotossa kerrottiin ovelas ti, etteivät hyökkäävät propaganda maat ole urheilukiistassa ajopuun ase massa, eli turha uhriutua: ”ministerit muistuttavat myös siitä, että Venäjällä Maailman parhaana seiväshyppääjänä pidetty vuosikymmenten maailmanennätysmies ja Ukrainan olympiakomitean puheenjohtaja Sergei Bubka ja Ukrainan urheilijat lähdössä Rio de Janeiron kesäolympialaisiin 2016. Sh ut te rst oc k
16 • 4 / 2023 ja Valko Venäjällä itsellään on mahdol lisuus ratkaista tilanne ja palata kan sainväliseen urheiluyhteisöön lopetta malla sota toimet.” KOK yrittää epätoivon vimmalla siirtää vastuun vaikeista päätöksistä lajiliitoille. Niille tilanne on hankala, sillä nyt jokainen urheilulaji liittonsa kautta joutuu miettimään, ottaako se venäläisiä mukaan Pariisin olympia laisten karsintoihin. Doupattua sirkusta Venäjällä huippuurheilu on yltiöna tionalistinen projekti, jota Kreml käyt tää häikäilemättömästi hyväkseen. Urheilun katsominen peittää kansalta monia kotimaan huolia. Kannustaes saan kilpailijoita ei pietarilainen Pjotr eikä Magadanin Maša tunne vilua tai nälkää. Stadioneiden sirkushuvit pyyhkivät jopa sotia näkymättömiin. Kun vuonna 2013 Venäjä valmiste li seuraavan kevään talviolympialaisia Mustanmeren rannalla Sotšissa, yllät tävän talvikisakaupungin subtrooppi sen ilmaston oikut eivät olleet ainoi ta asioita, joita etukäteen pohdittiin. Presidentin mielentila oli tärkeä kysy mys. Jännitettiin, saattaisiko entinen KGBupseeri Putin heltyä ja päästää vapaaksi protestoijia. Vankilassa viruivat öljyoligark ki Mihail Hodorkovski, punkbändi Pussy Riotin uhmakkaat mimmit ja Greenpeacen protestin monikansall linen tiimi ”Arctic 30”. Heidät vapau tettiin ja maailmalla iloittiin. Jotain hy vin pahaa oli silti tapahtumassa. Pari kuukautta ennen talviolympialaisia ukrainalaiset alkoivat protestoida ve näjänmielistä valtionjohtoa vastaan pääkaupunki Kiovan keskusaukiolla, Maidanilla. Kreml avusti länsinaapu ria ja lähetti paikalle erikoisjoukkoja tukahduttamaan kapinaa. Sotšin olympialaisten aikaan yli sa ta mielenosoittajaa oli kuollut Maida nilla. KOK kielsi ukrainalaisia käyt tämästä mustaa surunauhaa Sotšissa urheillessaan. Ukrainan olympiako mitean puheenjohtaja, entinen seiväs hyppääjä Sergei Bubka, antoi jokaisen urheilijan itse päättää miten suhtau tua kisoihin. Muutamat lähtivät kes ken pois eivätkä kilpailleet lainkaan, loppuun asti jääneet jättäytyivät pois päättäjäisseremonioista. Sotšin kisoissa alkoi myös Venä jän dopingkriisi syvetä. Venäjä me netti jälkeenpäin 48 mitalia 150:stä eli melkein kolmasosan Sotšin mitaleis taan. Nimenomaan Sotšissa tuli julki Venäjän valtion ja turvallisuuspalve lu FSB:n aktiivinen osallistuminen do pingtestien väärentämiseen. Luistelua vallan ytimeen Venäjällä urheileminen huipulla, pre sidentti Putinin mielistelemisen ohel la, voi avata tien vallan korkeimmille portaille. Taitoluistelun moninkertai nen mitalisti, neuvostokansan sydän käpynen Irina Rodnina, on ollut kan sanedustuslaitos duuman jäsen jo melkein parikymmentä vuotta. Rodni na herätti kohua jo kymmenen vuotta sitten levitellessään Twitterissä kuvaa, jossa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman päälle oli kuvankäsittelyllä lisätty banaani. Toistaiseksi Venäjä ja ValkoVe näjä on suljettu pois kaikista suuris ta arvokisoista Ukrainassa käymänsä sodan takia. Neuvostoliiton lätkäjouk kueen eli punakoneen puolustuspelaa ja Vjatšeslav Fetisov on sanonut, ettei hän arvosta laisinkaan toukokuussa 2023 Tampereella ja Riiassa pelattavia jääkiekon MMkisoja, koska Venäjää ei ole huolittu mukaan. Fetisov on entinen duuman jäsen ja Putinin harras tukija. Kun Yhdysvalta lainen televisiokanava NBC haastatteli Fetisovia vuonna 2015 pian oppositio poliitikko Boris Nemtsovin murhan jälkeen, Fetisov kertoi ensi alkuun, et tä ”Putin on hyvä mies”. Kysymyksen Nemtsovin murhasta ja sen mahdolli sista poliittisista ulottuvuuksista hän taklasi ääriliikkeen logiikalla: opposi tiolla ei ollut Venäjällä ongelmia, kos pormestarina hänellä on ollut surulli nen kunnia esiintyä televisiossa ympä ri maailmaa kertomassa kaupunkiinsa kohdistuvista iskuista. Bolivarilaista lohtua Bolivarilainen kansainliitto ALBA kut sui Venäjän mukaan omiin kisoihin sa Venezuelaan, jotka pidettiin maan pääkaupungissa Caracasissa 21.–29. huhtikuuta 2023. ALBA on Venezue lan ja Kuuban entisten johtajien, Hugo Chavézin ja Fidel Castron perustama valtioliitto, johon kuuluvat Antigua ja Barbuda, Kuuba, Dominica, Grenada, Nicaragua, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit se kä Venezuela. Virallisen uutistoimis to TASSin tiedotteessa Venäjän urhei luministeri Oleg Matytsin sanoi, että ALBAn alueet ovat Venäjälle ”erityisen kiinnostuksen kohteita”. Venäjä lähetti kisoihin 48 urheili jan maajoukkueen. TASSin mukaan heidän kilpalajejaan olivat ”nyrkkeily, rantalentopallo, karate, pöytätennis, trampoliini, painonnosto ja rytminen kilpavoimistelu”. Tiedotteen lausun noista pölähti tuulahduksia neuvos toajoilta: ”Olen varma että ALBAn ur heilukilpailut tuovat Venäjän kansan ja Bolivarisen allianssin jäsenvaltiot läheiseen yhteyteen. Kisat vahvistavat liittolaisuuttamme ja auttavat tulevai suudessa maidemme urheilua kehitty mään.” Lämmin liittolaisuus ei innosta nut kaikkia tarpeeksi, sillä Venezuelan Venäjänsuurlähettiläs Sergei MelikBagdasarov kiirehti lehtihaastatteluis sa paheksumaan ”länttä”, joka ei anna Venäjän kisata valtiolipun alla. Itse ki soista on tarjolla vain vähän informaa tiota, minkä ymmärtää, kun katsoo kuvia paikan päältä. Muutamat har vat katsojat ja kanssaurheilijat istuvat koulujen urheilukenttiä muistuttavien pienten estradien laidoilla, ja meinin ki näyttää sangen kotikutoiselta. Niin pä latinalaisamerikkaisittainkin margi naalinen urheiluprojekti pikemminkin haittaa pompööseihin spektaakkeleihin tottuneita venäläisiä. Se ei enää vahvis ta vaan heikentää heidän kansallista yl peyden tunnettaan. ka kuulemma moni oppositiopoliitikko sai edelleen kulkea vapaana. Taitoluistelija Jevgeni Plušenko on aktiivinen Kremlin, Putinin ja so dan tukija. Hänen organisoimissaan luistelunäytöksissä Venäjän hyökkäys armeijan Zmerkit ovat näkyvästi esil lä. Plušenkon vaimo, musiikkituottaja ja tvtähti Jana Rudkovskaja herätti paheksuntaa ympäri maailmaa, kun hän valitti Instagramissa Venäjään kohdistuvista pakotteista: Aeroflotin koneen ykkösluokasta oli loppunut Rudkovskajan suosima PiperHeid siecksamppanja ja tilalle oli tullut epäinhimillisen pahaa venäläistä kuo haria. Putin edustaa poliittisissa tilai suuksissa mielellään vierellään luiste lutähtiä, joiden takkeihin on ommeltu Zmerkki. Kaiken lisäksi Putinin lähei nen neuvonantaja ja Kremlin propa gandan pää demagogi Dmitri Peskov on naimisissa Torinon olympialaisissa 2006 kultaa voittaneen Tatjana Navkan kanssa. Myös Ukraina on tietenkin ylpeä ur heilijoidensa menestyksestä. Politiikan huipulle on noussut Bubkan lisäksi nyrkkeilyn raskaan sarjan moninker tainen mestari Vitali Klitško. Kiovan Pohjoiskorealainen Irina Rodnina & Aleksandr Zaitsev -postimerkki vuodelta 1979. Ukrainalaiset mestarinyrkkeilijät Volodymyr ja Vitali Klitško Sh ut te rst oc k W ikim ed ia C om m on s
NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI T ilmo voima.indd 1 T ilmo voima.indd 1 12.5.2023 12.21.05 12.5.2023 12.21.05 London Sinfonietta Henze: Voices 4. & 5.7. Ku va : M as ot ti Ro be rt o · To pf ot o / Le ht ik uv a Musiikin aika Viitasaari 4.–9.7.2023 Aikamme äänet – nykymusiikki ottaa kantaa. Riot Ensemble John Cage: Lecture on the Weather 7.7. & konsertti pimeässä 8.7. Koko ohjelma: Koko ohjelma: pikkasen parempia kesätapahtumia Viitasaarella Musiikin aika Kymönkosken TaideKesä TraktoriJatzit Löytänän kesäteatteri Mid Finland Truckmeeting Kylätapahtumia Wilma-markkinat Tuulensuun veistospuisto ViitasaariPride Muun muassa: Tutustu verkossa: Ukrainalaiset mestarinyrkkeilijät Volodymyr ja Vitali Klitško
18 • 4 / 2023 18 • 4 / 2023
4 / 2023 • 19 Mielen ja pallon hallintaa Jalkapalloilija Pyry Soiri ei huolehdi huomisesta eikä mieti menneitä. Se on tietoinen strategia, jonka avulla hän pelaa paremmin. TEKSTI KAISU TERVONEN KUVAT NAUSKA T OISINA AN mielenhal linnan ammattilainen näyttää tältä: muodik kaalta 28 vuotiaalta mieheltä, joka on edellisiltana voitta nut jälleen yhden jalkapallomatsin. Ehkä juuri hetkessä elämisen ja mie len tyynnyttämisen ansiosta Pyry Soiri pelaa ammatikseen. Hän tekee sitä paitsi seurajoukkueessa, joka on tottunut voittamaan, myös Suomen maajoukkueessa. Uuden kauden aluksi Soirin edelli sestä rupeamasta HJK:n riveissä kir joitettiin näin: ”…debyyttikausi oli vaisu” (IS Urheilulehti). Vuosi sitten lehdissä kerrottiin hänen parisuhtees taan. Eräässä otsikossa muun muassa Ihollasarjaa tähdittävä Sara Sieppi mainitaan nimeltä, Soiri itse on vain ”Huuhkajista tuttu jalkapalloilija” ( Ilta-Sanomat). Ja jos julkisuuden paineet eivät ole tarpeeksi, milloin tahansa kesken ot telun yleisön joukosta voidaan huutaa rumia kommentteja. Pysypä siinä tyy nenä. Soiri pysyy. Hän kohauttaa olkiaan Urheilulehden jutulle. ”En mä hirveäs ti lue noita.” Hän sanoo elävänsä ”ta vallista parisuhdetta” ja antavansa sitä koskevien huhujen ja väitteiden men nä ”yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos”. Täsmälleen samaa hän sanoo matsien huuteluista. Yhdestä korvas ta sisään ja toisesta ulos. Vähän kuten meditoijat sanovat aja tuksista. Antaa niiden tulla ja mennä. Melun yläpuolella On harvinaista, että urheilija revitteli si puheillaan julkisuudessa, peliaree noiden ulkopuolella. Seppo Räty, Minna Kauppi ja Kimi Räikkönen ovat poikkeuksia. Jalkapallossa räväköitä lausuntoja kuullaan lähinnä maail mantähdiltä, sellaisilta kuin Cristiano Ronaldo. Eikä Ronaldokaan selvinnyt ran gaistuksetta sen jälkeen, kun avau tui toimittaja Piers Morganin tv spesiaalissa seuransa Manchester Unitedin valmentajasta ja kokemas taan kunnioit uksen puutteesta. Ura seurassa ei jatkunut. Urheilijat eivät usein halua tai us kalla keikuttaa venettä. Heidän koko elantonsa saattaisi painua aaltoihin sa massa rytäkässä. Tämän voisi ajatella pätevän myös Soiriin, jonka sopimus HJK:n kanssa päättyy tähän vuoteen, kuten useimmilla muillakin joukkueen pelaajilla. On tärkeää olla joukkuepe laaja myös kentän ulkopuolella. Urheilijoilla on kuitenkin muita kin kuin sopimussyitä vedota tyyney teen ja vähätellä paineiden vaikutusta. Se on osa heidän urheilijuuttaan. ”En mä aseta itselleni ylimääräisiä painei ta. Joka kerta, kun mä pelaan, mä an nan kaikkeni”, Soiri sanoo, ja se kuu lostaa kieltämättä ammattiurheilijan lausunnolta. ”Kritiikki kuuluu hommaan, ja sen avulla pitää kehittyä. Mutta vaikka kaikilla saa olla mielipide, en mä niis tä jokaista kuuntele.” Kun Kiira Korven runokirja sai Helsingin Sanomien kriitikolta tyr mäyksen, exluistelija nousi itse sen yläpuolelle. ”Hienoa että kirjani hyp päsi tänään Aamulehden ja Hesarin kriitikoiden käsittelyyn. Luin molem mat tekstit suurella mielenkiinnolla”, hän kirjoitti Instagramtilillään. Urheilijat ovat tottuneet sulkemaan maailman melun ulkopuolelle. Katufutiksesta kiitollisuuteen Soirin ensimmäinen muisto jalka pallon pelaamisesta on Mosambikis ta. Hän muutti sinne äitinsä kanssa
20 • 4 / 2023 Helsingistä nelivuotiaana. ”Korkea vuoren kadulta muistan vain hiekka laatikon, mutta Maputossa me asut tiin kerrostalossa, ja siinä pihassa muistan potkineeni palloa”, Soiri kertoo. Hänen pelaajapolkunsa ei ole kul kenut organisoitujen treenien tai maineikkaiden akatemioiden kaut ta. Jälkimmäisissä etsitään nuoria lupauk sia, asetetaan nämä kilpaile maan keskenään ja puristetaan ulos lahjakkaimmat. Soiri oppi pelaamisen ensisijai sesti tovereiltaan ja katufutikses ta asuessaan eri Afrikan maissa. En nen takaisin Suomeen muuttamista 16vuotiaana jalkapallo oli enimmäk seen höntsäämistä. Koulun joukkue kin treenasi vain satunnaisesti. ”Eni ten organisoitua taisi olla se, kun järjestettiin Tansaniassa Dar es Salaa missa äidit vastaan pojat ja aikuiset vastaan lapset matseja”, Soiri kertoo. ”En mä nuorena ikinä ajatellut, että musta voisi tulla ammattilaisjalkapal loilija. Kykyihini uskoin kyllä. Mutta koska ei ollut mitään joukkueita tai mi tään akatemioita, oli tosi vaikea näh dä, miten se ura rakentuisi.” Ensimmäisen vuoden Suomessa Soiri pelasi junioritasolla Kouvolan MyPassa eli Myllykosken Pallossa. Se oli vaikeaa aikaa. Soiri myöntää, et tei tiennyt taktiikasta mitään ja pelasi välillä vain itselleen. ”On hetkiä, kun ajattelen, että olisin paljon parempi, jos olisi käynyt akatemian. Ja on het kiä, kun ajattelen, että ehkä tätä kaik kea ei olisi silloin tapahtunut”, Soi ri sanoo. ”Se tapa, jolla olen päätynyt tähän, on luksusta.” Kiitollisuuskäsite toistuu pelaajan puheissa jatkuvasti. Hän on kiitolli nen äitinsä, muiden läheistensä, tove reidensa ja monen muun tuesta. Hän on kiitollinen urastaan ja asemastaan. Osa jotain suurempaa Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on miesten edustusjoukkueen mestaruuk sissa mitattuna Suomen menestynein seura. Veikkausliigan hallitseva mesta ri johti sarjaa toukokuun alussa viiden ottelun jälkeen neljällä voitolla ja yh dellä tasapelillä. Ainakin alkukauden Soiri on pe lannut avauskokoonpanossa laita puolustajan paikkaa. Hänen kaltai siaan kutsutaan usein moderneiksi jalkapalloilijoiksi: Soirin voi heittää erilaisiin peliryhmityksiin ja erilaisil le pelipaikoille. Hän puolustaa tont tiaan menestyksekkäästi, mutta luo myös vaarallisia tilanteita vastusta jan maalille. Kauden toisessa ottelussa Soiri teki maalin, vaikka se menikin verkkoon vastustajan jalasta. ”Aina sanotaan, että kaikki pakit on epäonnistuneita hyökkääjiä”, Soiri nauraa. Vielä 16vuotiaana hän ajatteli it seään puhdasverisenä kärkipelaaja na. ”Se oli alussa iso asia lähteä yhtäk kiä pelaamaan enemmän puolustajan paikalla, etenkin kun nuorempana mi nulle on sanottu, että puolustaminen ei ole mun vahvuus.” Kun Soiri reilu vuosi sitten palasi ValkoVenäjän, Itävallan ja Tanskan pelivuosiensa jälkeen taas Suomeen ja teki sopimuksen HJK:n kanssa, hän tahkosi sanojensa mukaan kolme kuu kautta yksi vastaan yksi harjoitusta puolustajan roolissa. Ennen hän olisi ottanut hyökkääjän paikan. ”Ehkä sii nä on myös vähän kyse itselleen todis tamisesta ja kehittymisestä.” Siinä on kyse myös jostain isom masta: pelaaja tekee sen, mikä auttaa joukkuetta. Niin kokenut jalkapalloili ja kuin meditoijakin tajuaa olevansa osa isompaa kokonaisuutta, oli se sit ten HJK tai maailmankaikkeus. Tässä ja nyt Maineikkaan Jalkapalloklubin pelaa jille asetetaan toki toisenlaisia tulos tavoitteita kuin maailmankaikkeuden osasille. HJK:n edustusjoukkue lähtee voittamaan jokaista peliä. Jokainen pelaaja joutuu kamppailemaan myös paikasta avauskokoonpanossa. Siitäkään Soiri ei myönnä ottavan sa liikaa paineita. ”Enemmän mä saan siitä energiaa. Ymmärrän, missä ase massa olen, ja ymmärrän, että se on asema, jossa moni haluaisi olla. Se motivoi mua. Onhan se nyt siisti läh tökohta, että me lähdetään aina voit tamaan.” Paineita hän käsittelee keskitty mällä päivittäiseen tekemiseen, rutii neihin ja valmistautumiseen. ”Myös sen takia tykkään sanoa, että elän nyky hetkessä”, Soiri sanoo. Samal la hän myöntää, että se on helpom min sanottu kuin tehty. ”Mutta jos mä elän tulevaisuudessa, se luo pai netta. Ja jos mä elän menneisyydes sä, se luo ahdistusta. En mä väitä, et tei mulla ole mitään paineita, mutta loppu peleissä kyse on siitä, miten nii tä oppii käsittelemään, miten oppii olemaan valmiimpi.” 28 vuoden iässä ja 39 aikuisten maaottelun kokemuksella Soiri kuu luu seurajoukkueensa kokeneimpiin. Kokemus ja ikä ovat auttaneet lait tamaan asioita perspektiiviin. ”Nuo rempana asettaa itselleen tosi paljon paineita. Mutta nyt olen pystynyt naut timaan tästä. Ja elämässä on muitakin tärkeitä juttuja.” Kokemus on opettanut, että vaikeat kin ajat menevät ohi. Kun Soiri pelasi Tanskassa maan toisella sarjatasolla Esbjergissä kau della 2020/21, joukkueen valmenta jaksi palkattiin saksalainen Peter Hyballa. Kaksi kuukautta pestin al kamisen jälkeen joukko edustusjouk kueen pelaajia kirjelmöi seuran omis tajille vakavasta epäluottamuksesta valmentajaa kohtaan. He kirjoittivat fyysisistä ja psyykkisistä loukkauksista. ”Joo, se jätkä”, Soiri sanoo ja naurah taa. ”Mulla on ollut kaikenlaisia koke muksia, ja olen saanut kuulla vaikka mitä, itseenikin kohdistuvaa. Mutta en ole ihan valmis vielä niistä puhumaan, ehkä joku päivä.” Kun tyyneyskään ei riitä Jalkapallossa on lopulta kyse tulosur heilusta, eivätkä pelaajat säästy ko valta kritiikiltä. Peliura on verrattain lyhyt ja usein rikkonainen. Se on vain siedettävä. Toisinaan tarvitaan kuitenkin myös rohkeutta. Siinäkin joutuu tosin miet timään, miten paljon venettä uskaltaa keikuttaa. On eri asia kritisoida Qata rin MMkisoja ja samalla jalkapallon kansainvälistä kattojärjestöä FIFAa kuin pelaajiin kohdistuvaa rasismia. Ero näkyy myös Soirin vastauk sissa. Se, onko yksittäisellä pelaajalla vastuu ottaa kantaa Qatarin kisoihin, on Soirin mukaan vaikea kysymys. ”Niin, en tiedä, mitä sanoisin siihen. Kollektiivisesti me saadaan tietysti myös enemmän aikaan kuin yksin... Nostan kyllä hattua kaikille, jotka te kee sitä. ” Rasismia koskien niin Soirin kuin hänen pelaajatoveriensa viesti on selvästi jyrkempi. Kun Soirin lähei sin maajoukkuetoveri Glen Kamara sai pari vuotta sitten skotlantilaisen seura joukkueensa Rangersin pelipai dassa kuulla rasistisia solvauksia vas tustajalta, maajoukkueen jäsenet esiin tyivät julkisuudessa I Stand With Glen tpaidoissa. ”Mulle tärkeintä on se, et tä joukkueessa on kunnioitusta ja tasa arvoa. Niistä ei ole tinkimistä.” Rasismia ei tarvitse ottaa vastaan tyyneydellä. ”Aina kun tuollaista ta pahtuu, pitää ottaa kantaa”, Soiri sa noo. Pelaajat ovatkin yhteisönä ot taneet kantaa maailmanlaajuisesti. Huippujoukkueiden polvistuminen ennen matseja on ollut näkyvä tapa osoittaa tukea Black Lives Matter liik keelle. Ja silti, taas huhtikuussa uutisoitiin rasistisista solvauksista. Tällä kertaa niitä huudeltiin Inter Milanissa pe laavalle Romelu Lukakulle Juven tuksen fanikatsomosta. Välillä näyt tää siltä, ettei parannusta tapahdu. ”Onhan se siihen nähden maraton”, Soiri myöntää. ”Ja kaikkien pitää jak saa juosta se, eikä todellakaan pel kästään niiden, jotka joutuu rasismin koh teeksi.” YMMÄRRÄN, MISSÄ ASEMASSA OLEN, JA YMMÄRRÄN, ETTÄ SE ON ASEMA, JOSSA MONI HALUAISI OLLA. ON TÄRKEÄÄ OLLA JOUKKUEPELAAJA MYÖS KENTÄN ULKOPUOLELLA.