4/2019 TOUKOKUU | VOIMA.FI AJATUS EUROOPASTA TEE-SE-ITSE-EUROOPPA EUROKONDIS ANGST EUROPA EUROMORFOOSI EURAASIAN LAIDALLA EUROOPPAA NÄKYVISSÄ PAIKKA MAAILMASSA FINAL COUNTDOWN EUROOPAN KEVÄT UUDET NÄKYMÄT PÄTKIVÄ YHTEYS EUROPSYKOOSI VOTE OR DIE! UNIO NIUN I EUROOPPAUTOPIA TÄHDET SUMUSSA EUROOPAN IDEA PROFESSOR I TEIVO TEIVAINEN
Liikkumisen vapautta, 30 €/kausi. Kaupunkipyörät levittäytyvät myös Itäja PohjoisHelsinkiin. Rekisteröidy kaupunkipyöräilijäksi: hsl.fi/kaupunkipyörät LIPUT ALKAEN 15 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) kansallisteatteri.fi LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/alk. min+pvm/mpm) lippu.fi Yhteistyökumppani #kansallisteatteri ESA LESKINEN – SAMI KESKI-VÄHÄLÄ YHDESTOISTA HETKI Vaalikevään täysosuma ANTON TŠEHOV KOLME SISARTA – moderni klassikko – OHJAUS Paavo Westerberg OHJAUS Esa Leskinen MYÖS VAPPUAATTONA RIIKKA KUNELIUS 100 % COTTON iholla ja kaukana GRAVITY & OTHER MYTHS BACKBONE Rajoja rikkovaa akrobatiaa Australiasta OHJAUS Darcy Grant OHJAUS Anne Rautiainen MELLI MAIKKULA PELLE Truth + pain = fun eli hauskan algoritmi ANTON TŠEHOV LOKKI julma komedia OHJAUS Kaisa-Liisa Logren OHJAUS Riikka Kunelius TULOSSA SYKSYLLÄ TEATTERIKAUSI ON NYT PARHAIMMILLAAN!
TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET RAKAS YSTÄVÄNI. TAI 15 EHDOTUKSEN FEMINISTINEN MANIFESTI Miten kasvattaa tyttärestään feministi? Afrikkalaisen nykykirjallisuuden tähti antaa täsmälliset ohjeet. Muutama vuosi sitten Chimamanda Ngozi Adichie sai lapsuudenystävältään kirjeen. Tuore äiti halusi tietää, miten hän onnistuisi kasvattamaan tyttärestään vahvan ja itsenäisen naisen. Tämä sydämellinen, tarkkanäköinen ja hauska kirja on Adichien vastaus. www.otava.fi ILMOITUS Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pitkälle. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadynamovalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kaikissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI Kirjallisia keskusteluja muiden muassa André Acimanin (Call Me By Your Name), Rachel Cuskin (Siirtymä), Hassan Blasimin (Allah99) ja Kim Thúyn (Ru) kanssa. Kansainvälinen, käännöskirjallisuuteen keskittyvä festivaali Helsinki Lit järjestetään jo viidettä kertaa Savoy-teatterissa 17.–18.5. Tämän vuoden teemoiksi nousevat pakolaisuus, vanhemmuus, identiteetti suhteessa valtioihin ja kulttuureihin, sukupolvisuus sekä kertomusten voima ja omakohtaisuus. Liput: 35/25 e 2 päivää, 25/15 e 1 päivä, lippu.fi Koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi VILLE NIINISTÖ: LÖYTÖRETKEILIJÄ Ville Niinistö halusi poikasena löytöretkeilijäksi, mutta hänestä tuli poliitikko – kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Niinistön johdolla vihreiden kannatus kohosi ja puolueen painoarvo kasvoi, mutta vuodet ottivat koville. Hän kuvaa yhdessä Veera Luoma-ahon kanssa kirjoittamassaan kirjassa kaunistelematta haastavia ja raskaitakin vaiheita, joita kävi läpi puolueen puheenjohtajana ja ministerinä keskelle kiihkeitä ilmastoja budjettineuvotteluita, Talvivaaran kriisiä ja politiikan raakaa julkisuuspeliä. Kaupoissa 2.5. www.otava.fi Neljännen aallon feminismiksi virinnyt intersektionaalisuus on tehnyt feminismistä muidenkin kuin naisten asian. Sukupuolen lisäksi se huomioi myös esimerkiksi ihonvärin, vammaisuuden ja seksuaalisuuden. Viime keväänä Bluestockingblogistaan Vuoden kannanottajana palkitun Minja Koskelan teos käsittelee muun muassa äitimyyttiä, sukupuolen moninaisuutta, populaarikulttuuria ja vihapuhetta, jotka sitoutuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja feministiseen itsereflektioon. www.karisto.fi MINJA KOSKELA: ENNEN KAIKKEA FEMINISTI Tämän lähemmäs ei lähiruoka voi tulla! Helsieni Growkitillä saat käytetyt kahvinporosi kasvamaan herkullisia osterivinokkaita. Ruokasienten kasvatus ei vaadi edes valoisaa ikkunalautaa, joten jokaisesta kodista löytyy Growkitille sopiva soppi. Helsienen tuotteiden avulla saat helppohoitoista satoa, kuten siitakesieniä, myös pihalla – ota kesämökkisikin hyötykäyttöön. Kurkkaa monipuolinen valikoima Helsienen verkkokaupasta ja kokeile sienten kasvatusta sisällä tai ulkona! www.helsieni.fi KASVATA SIENIÄ KAHVINPOROISSASI TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com
4 / 2019 • 7 TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET RAKAS YSTÄVÄNI. TAI 15 EHDOTUKSEN FEMINISTINEN MANIFESTI Miten kasvattaa tyttärestään feministi? Afrikkalaisen nykykirjallisuuden tähti antaa täsmälliset ohjeet. Muutama vuosi sitten Chimamanda Ngozi Adichie sai lapsuudenystävältään kirjeen. Tuore äiti halusi tietää, miten hän onnistuisi kasvattamaan tyttärestään vahvan ja itsenäisen naisen. Tämä sydämellinen, tarkkanäköinen ja hauska kirja on Adichien vastaus. www.otava.fi ILMOITUS Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pitkälle. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadynamovalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kaikissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI Kirjallisia keskusteluja muiden muassa André Acimanin (Call Me By Your Name), Rachel Cuskin (Siirtymä), Hassan Blasimin (Allah99) ja Kim Thúyn (Ru) kanssa. Kansainvälinen, käännöskirjallisuuteen keskittyvä festivaali Helsinki Lit järjestetään jo viidettä kertaa Savoy-teatterissa 17.–18.5. Tämän vuoden teemoiksi nousevat pakolaisuus, vanhemmuus, identiteetti suhteessa valtioihin ja kulttuureihin, sukupolvisuus sekä kertomusten voima ja omakohtaisuus. Liput: 35/25 e 2 päivää, 25/15 e 1 päivä, lippu.fi Koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi VILLE NIINISTÖ: LÖYTÖRETKEILIJÄ Ville Niinistö halusi poikasena löytöretkeilijäksi, mutta hänestä tuli poliitikko – kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Niinistön johdolla vihreiden kannatus kohosi ja puolueen painoarvo kasvoi, mutta vuodet ottivat koville. Hän kuvaa yhdessä Veera Luoma-ahon kanssa kirjoittamassaan kirjassa kaunistelematta haastavia ja raskaitakin vaiheita, joita kävi läpi puolueen puheenjohtajana ja ministerinä keskelle kiihkeitä ilmastoja budjettineuvotteluita, Talvivaaran kriisiä ja politiikan raakaa julkisuuspeliä. Kaupoissa 2.5. www.otava.fi Neljännen aallon feminismiksi virinnyt intersektionaalisuus on tehnyt feminismistä muidenkin kuin naisten asian. Sukupuolen lisäksi se huomioi myös esimerkiksi ihonvärin, vammaisuuden ja seksuaalisuuden. Viime keväänä Bluestockingblogistaan Vuoden kannanottajana palkitun Minja Koskelan teos käsittelee muun muassa äitimyyttiä, sukupuolen moninaisuutta, populaarikulttuuria ja vihapuhetta, jotka sitoutuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja feministiseen itsereflektioon. www.karisto.fi MINJA KOSKELA: ENNEN KAIKKEA FEMINISTI Tämän lähemmäs ei lähiruoka voi tulla! Helsieni Growkitillä saat käytetyt kahvinporosi kasvamaan herkullisia osterivinokkaita. Ruokasienten kasvatus ei vaadi edes valoisaa ikkunalautaa, joten jokaisesta kodista löytyy Growkitille sopiva soppi. Helsienen tuotteiden avulla saat helppohoitoista satoa, kuten siitakesieniä, myös pihalla – ota kesämökkisikin hyötykäyttöön. Kurkkaa monipuolinen valikoima Helsienen verkkokaupasta ja kokeile sienten kasvatusta sisällä tai ulkona! www.helsieni.fi KASVATA SIENIÄ KAHVINPOROISSASI TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com EUROOPPA ON LAIVA globaalilla merellä, ja se vaatii peruskorjausta. Meri ei ole nyt tyyni. Vuotojen tukkimisella voi aikansa hoitaa seurauksia, mutta ei varsinaisia syitä. Tarvitaan lahojen ja toimimattomien rakenteiden korvaamista uusilla sekä ennen kaikkea kurssin muuttamista sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja ekologisempaan suuntaan. Mutta millä suunnitelmilla ja minkä ihmiskuvan varassa tämä tehdään? Se riippuu seuraavien ja sitä seuraavien ja tulevien vaalien äänistä. Kääntyminen on hidasta. Laivan kapea vertauskuva murrettakoon kuitenkin alkuunsa. Todellisuudessa Eurooppa ei ole metallia, puuta, purjeita tai rahaa. Se on sekavampi ja tunnevetoisempi. Eurooppa on reilun 500 miljoonan ihmisen liitto. Henkilökohtaiset tavoitteet, ideat ja tunteet sekä syttyvät että unohtuvat. Öisin meistä jokainen näkee unia ja aamuisin on toivoa tai epätoivoa pullollaan. Elävä elämä on rakkautta, vihaa, vaikeuksia, iloa, syntymää, kuolemaa, toimettomuutta ja toimeliaisuutta, tulevia ja menneitä kesäpäiviä sekä talven pimeää sydäntä. Työtä tehdään ja tarvitaan. Liittomme on tuottanut rakenteita, jotka voivat vaikuttaa kiinteiltä, mutta ovat aina sopimuksenvaraisia. Ne ovat syntyneet historiallisissa tilanteissa, ja ne voivat kukoistaa tai nuutua. Jos ne eivät palvele, ne pitää vaihtaa. Demokratiassa ei kuitenkaan saa koskaan täysin sitä mitä tilaa, mutta yhtenevien tavoitteiden ja vastatavoitteiden dialogissa syntyy aina jotain. EU:N VALUVIAT estävät tehokkaasti kurssin muuttamista. Ekonomisti ja filosofi Frédéric Lordonin mukaan Unionimme perussopimukset tekevät mahdottomaksi sen, mikä olisi välttämätöntä sosiaa lisesti oikeudenmukaisen politiikan toteuttamiseksi. Le Monde Diplomatiquen (2/2019) artikkelissaan Lordon luettelee näitä esteitä. ”Kaikki pyrkimykset tehdä jotain toisin ovat tuomittuja törmäämään EU:n eri perussopimuksiin. Juuri perussopimusten takia on muodollisesti mahdotonta höllentää talouskuria, joka tuhoaa julkisia palveluja, tai esimerkiksi sulkea ilman minkäänlaista poliittista legitimiteettiä toimiva itsenäinen keskuspankki.” Samat rakenteet dominoivat yritysten ja valtioiden rahoitusta sekä tekevät mahdottomaksi pysäyttää yritysten tuotannon siirtymisen halvempiin maihin. Valtion tuen myöntäminen on vaikeaa. Euroopan idea on kaunis, mutta nyt meidän on kohdattava ongelmamme. Tilanteen kestämättömyys on jo kirjoitettu otsikoihin. MA ALISKUUSSA Täydellinen maailma -podcastissa (YLE/Kioski) eduskuntavaalien alla Li Andersson kuvasi päivän politiikan ja poliittisen idealismin suhdetta. Hänelle politiikka on taiteenlaji, jonka taituruus mitataan kyvyssä toimia ja ajatella sekä-että-periaatteella. Hyvällä poliitikolla pitää olla käsitys suunnasta, johon yhteiskuntaa haluaa kehittää, ja ymmärrys siitä miksi. Tarvitaan selkeä ihmiskuva, koska jokainen suunta tuottaa myös kaltaistaan ihmisyyttä. ”Mutta tietenkin, jotta olet taitava poliitikko, sinun pitää nähdä myös mitkä ovat vaikka seuraavan neljän vuoden aikana ne pienet askeleet tässä reaalimaailmassa, jotka otetaan sinne sinun utopian suuntaan. Eli silloin kun sinä pystyt yhdistämään konkreettisen päiväpolitiikan laajempaan visioon, niin silloin poliitikko on mielestäni oikeilla jäljillä.” EU-VA ALIPÄIVÄ on 26. toukokuuta. Ehdokkaaksi kannattaa valita henkilö, joka osoittaa kykyä nähdä mahdollisen suunnan johon EU:ta pitäisi viedä tulevaisuudessa. Asioiden jatkaminen entiseen malliin on utopiaa, siis siinä toisessa, epärealistisuutta kuvaavassa merkityksessään. JARKKO KUMPULAINEN 29.4–26.5.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Satu Lehtinen, Santtu Paananen, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Sara Sumelahti, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Hartti Ahola, Vesa Asikainen, Lionel Clerc, Esko Harni, Ossi Kakko, Leona Kotilainen, Hyunhee Lee, Teemu Matinpuro, Anne Muotka, Meri Parkkinen, Mika Pekkola, Syksy Räsänen, Jiipu Uusitalo, Kai Vaara, Elina Vessonen & Kaisa Åstrand | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 4 13 Keltaliivit 25 Hortoilu 30 IHME 45 Kemikaalit 38 M/S Europa Pääkirjoitus Unkari 40 ETC ”TARVITAAN SELKEÄ IHMISKUVA, KOSKA JOKAINEN SUUNTA TUOTTAA MYÖS KALTAISTAAN IHMISYYTTÄ.”
TEKSTI JARKKO KUMPULAINEN KUVA SATU LEHTINEN Uutisia Ukrainan äärioikeiston ylläpitämä Mirotvorets-nettisivusto julkaisi Suomessa maanpaossa olevan toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Chelysevan yhteysja perhetiedot. Sivusto syyttää Chelysevaa Ukrainan vastaisesta propagandasta. Mirotvorets maalitti Suomessa työskentelevän toimittajan Mikä on mielestäsi tärkeää EU:ssa? JANNE KUOSMANEN: (Kontiolahti) ”EU:ssa on tärkeää se meillä eurooppalaisilla jonkunlainen yhtenäisyys. Yhtenäisyyden tunnetta tulee ainakin vapaasta liikkuvuudesta ja tietenkin yhteisestä valuutasta.” TERHI HEINO: (Helsinki) ”Avoimuus ja liikkuvuus, sekä vaihto-opiskelumahdollisuudet. Olen työskennellyt Saksassa ja ollut opiskelijavaihdossa, joten olen kokenut nämä asiat itselleni hyviksi.” MARJA-LIISA LEPPÄNEN: (Viitasaari) ”Että Euroopan maiden välillä pysyisi rauha. Ja myös se, että ei täällä yksin pärjättäisi, koska Suomi on niin pieni maa. Ilman vapaata liikkuvuutta oltaisiin kuin vankilassa.” URITO MORENO: (Helsinki) ”On tärkeää, että voi liikkua vapaasti EU:n alueella. Tällä saa mahdollisuuksia nähdä eri tapoja elää, kohdata erilaisuutta ja avartaa mieltä. Mielipide S UOMEN Ulkoministeriö vaatii Ukrainan viranomaisia poistamaan toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Chelysevan profiilin kyseenalaiselta Mirotvorets-sivustolta. Chelysevaa mustamaalaava profiili luotiin Ukrainan äärioikeiston ylläpitämälle sivustolle maaliskuun lopussa. Chelyseva kirjoittaa aktiivisesti muun muassa Voimaan. Ulkoministeriön lähteen mukaan Chelysevan asiaan liittyvät vaatimukset on esitetty Ukrainan suurlähetystön virkamiehille. Ministeriöistä kerrotaan, ettei välineitä painostukselle ole, joten käytännössä vastuu asian etenemisestä on kehotuksen jälkeen ukrainalaisten diplomaattien käsissä. Mirotvorets sivusto on Ukrainan ääri oikeiston työkalu poliittista painostusta varten. Sivusto tuli kansainväliseen tietoisuuteen keväällä 2016, kun siellä julkaistiin 4 500 ukrainalaisen ja kansainvälisen toimittajan nimet sekä yhteystiedot. Toimittajia yhdisti pyyntö akkreditoitua separatistialueille. Journalistiliiton mukaan kyseiset toimittajat joutuivat nimettömien vihaviestien ja tappouhkauksien vyöryn kohteeksi. Tapahtuman jälkeen muun muassa Ukrainan ulkoministeri Arsen Avakov puolusti verkkosivua Facebookissa. ”Ihmiset, jotka ovat tämän tietokannan takana tekevät ehdottomasti laitonta informaation keräämistä, jonka tarkoituksena on pelotella ja hiljentää ihmisiä”, Chelyseva kommentoi. Viime syksynä Saksa vaati Ukrainaa poistamaan sivustolta entisen liittokanslerinsa Gerhard Schröderin yhteystiedot ja profiilin. SIVUSTON ON PERUSTANUT vuonna 2014 ukrainalaisen Kansanrintamapuolueen kansanedustaja Anton Geraschenko ja sitä on pitänyt yllä kansalaisjärjestö. Mediatiedot viittaavat siihen, että Ukrainan poliisi ja turvallisuuspalvelu SBU käyttävät sivuston väitteitä totuutena omassa työssään. Useat ukrainalaiset toimittajat syyttävät Mirotvoretsia painostamisesta. Sivusto kampanjoi myös aktiivisesti Ukrainan journalistiliiton puheenjohtajaa Sergei Tomilenkoa vastaan. Chelyseva kertoo tietokantaan joutumisen lisänneen turvattomuuden tuntua. Hänen yhteystietojensa ja kuvien lisäksi sivulla on jaettu kuva myös hänen Venäjällä asuvasta tyttärestään. maininta Mirotovertsissa vaikeuttaa Chelysevan työtä. ”Tiedot laitettiin tietokantaan muutama päivä ennen kuin matkustin Italiaan monitoroimaan erästä oikeudenkäyntiä.” Oikeudenkäynti koski Ukrainaan sotimaan matkustanutta Italian kansalaista, jota syytetään räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Paikalla oli joukko Italiassa asuvia ukrainalaisia osoittamassa tukeaan syytetylle. Oikeusistuntoa seuranneena iltana ryhmän keskeinen henkilö otti Chelysevaan yhteyttä Messengerissä. ”Me tiedämme kuka sinä olet”, mies oli todennut. ”Tällä tavoin sivu siis toimii. Kun menen kyseisen oikeustapauksen seuraavaan istuntoon Italiaan, niin koen että minun pitää tehdä toimenpiteitä ollakseni turvassa”, Chelyseva kertoo. Nyt Mirotvoretsin tulevaisuus on Chelysevan mielestä äskettäin valitun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin käsissä. Suhde siihen tulee paljastamaan hänen poliittisen linjansa, joka vielä vaalikampanjassa jäi arvailujen varaan. ”Jos hän pitää sivuston, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Ukrainassa tule tapahtumaan muutoksia”, Chelyseva analysoi. CHELYSEVA on ukrainalaissyntyinen Venäjän kansalainen ja hänellä on turvapaikka Suomessa Tšetšeniaan liittyvien kirjoitusten aiheuttaman uhkailun vuoksi. Chelyseva on palkittu vuonna 2006 Amnesty Internationalin Journalism Under Threat -palkinnolla sekä 2014 Haagin Writers Unlimited -festivaaleilla Oxfamin, Novibin ja PEN:n sananvapauspalkinnolla. Chelyseva on raportoinut aktiivisesti ukrainan kriisistä ja nostanut esiin siellä tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia. Mirotvorets-sivusto syyttää Chelysevaa ”Ukrainan vastaisesta propagandasta” ja ”yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon manipuloinnista”. SUOMEN JOURNALISTILIITTO vaatii ulkoministeriötä tuomitsemaan Mirotvorets-verkkosivuston toiminnan ja liiton jäsenen maalittamisen. Oksana Chelyseva
4 / 2019 • 9 Maata pitkin matkustaminen saa omat matkamessunsa taas toukokuussa. Järjestäjien mielestä ekologisten valintojen tekeminen ei tarkoita sitä, että elämänlaatu laskisi. Valtionyhtiö Posti Group Oyj polkee työntekijöiden oikeuksia ja samalla rapauttaa palveluja. Työntekijöiden palkkoja on alennettu jopa 40 prosenttia. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI JARI TAMMINEN Lentämisen verot ylös ja junaliikenteen alas Posti polkee Kustia R UOTSISSA lentomatkustamisen määrä on kääntynyt laskuun ja samalla on syntynyt lentohäpeän käsite. Suomessa lentomatkojen määrä puolestaan jatkaa kasvuaan, mutta myös maata pitkin matkustamisen suosio osoittaa kasvun merkkejä. Toukokuussa Helsingissä toista kertaa järjestettävät maitse matkustamiselle omistetut matkailumessut ovat yksi merkki lisääntyneestä kiinnostuksesta. ”Tavoitteenamme on auttaa ihmisiä löytämään vaihtoehtoja lentämiselle”, kertoo Arto Sivonen, yksi messujen järjestäjistä. Messujen keskeinen tehtävä on tukea muutosta ekologisempaan liikkumiseen. Messuille kokoontuu maata pitkin matkustamiseen liittyviä toimijoita jakamaan tietoa ja inspiraatiota muun muassa junaja pyörämatkailusta. SIVOSEN MIELESTÄ matkajärjestelyjen suhteen ollaan siirtymävaiheessa. Verkkokaupat ja -palvelut ovat tehneet lentomatkustamisesta ennennäkemättömän helppoa, mutta aivan vastaavaa joustavuutta ei ole vielä tarjolla raideliikenteen kohdalla. Reittisuunnitteluun on kuitenkin jo olemassa verkkopalveluja ja sovelluksia ainakin Euroopan raideja lautta liikenteessä. Interrailin Rail Planner -sovellus sekä maatapitkin.net-sivusto tarjoavat reittejä useaan Euroopan maahan. Sivosen mielestä matkatoimistojenkin olisi aika herätä maitse kulkemiseen. ”Kiinnostusta on ja tässä olisi tuhannen taalan paikka matkatoimistoille, jotka ovat menettäneet markkinoita lentolippujen nettikaupalle”, Sivonen arvelee. Lentomatkailun vähentämisen puolesta puhuttaessa yleisön asenteet vaikuttavat vastaanottoon. Moni olettaa, että vaaditaan elämän laadun laskemista, vaikkei siitä suinkaan ole kyse. ”Ei maata pitkin matkustaminen myöskään tarkoita sitä, että lentäminen pitäisi lopettaa kokonaan. Joihinkin paikkoihin ei pääse muuta kuin lentämällä, mutta kaikkialle ei tarvitse lentää. Matkustaminen on osa matkaa. Junassa istuminen ja ihmisten tapaaminen on totaalisen erilaista kuin nopea lentäminen.” Lentämisen hinnoittelua voitaisiin Sivosen mielestä tarkastaa. ”Lentämisen veroja pitäisi kasvattaa ja junaliikenteen verotusta keventää. Ja rataverkkoon sekä ravintolavaunuihin ja palvelun tasoon pitäisi satsata”, Sivonen listaa. Lentokoneiden polttoaine kerosiini on nykyään verovapaata. Maata pitkin -matkamessut Sofia Future Farmissa Helsingissä 5. toukokuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. ”T ÄYSIN TUOMITTAVA A ja moraalitonta puuhaa”, kuvailee Postija logistiikka-alan unioni PAU:n Juha Pöyry Postin toimintaa. Posti Group Oyj on ulkoistanut vähän kerrallaan työtehtäviä ja samalla työntekijät on siirretty uusien ja heikompien työehto sopimusten piiriin. Työehtoshoppailu-termillä kuvataan sitä, miten työehtosopimuksilla kikkailemalla palkkaa ja työ ehtoja voidaan heikentää ilman, että työntekijöitä tarvitsee erikseen irti sanoa. Työehtoshoppailusta ja ulkoistamisista kärsivät muutkin kuin työntekijät. ”Kaksi vuotta sitten sanomalehdenjakajat halpuutettiin, kun Posti perusti Posti Palvelut Oy:n, liittyi työnantajaliitto Medialiittoon ja siirsi työntekijät liikkeenluovutuksella uuteen yhtiöön. Sanomalehdenjakajiin ryhdyttiin noudattamaan PAU:n työehtosopimuksen sijaan Teollisuusliiton sopimusta, joka on tasoltaan selvästi heikompi. Jakajien palkat laskivat keskimäärin 40 prosenttia. Päätöksen myötä työntekijöiden vaihtuvuus on ollut yli 100 prosenttia ja tämä näkyy palvelun laadussa.” Vastaavasti Postin käyttämän SOLhenkilöstöpalvelun työntekijät ovat aikaisemmin olleet SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluksessa. Huhtikuussa 2019 SOL siirsi heidät kaikki yksipuolisesti SOL Logistiikkapalvelut Oy:n työntekijöiksi ja samalla edullisemman työehtosopimuksen piiriin. ”Saimme huhtikuussa käsiimme SOL:in vuokratyöntekijöille lähettämän sähköpostin, jossa kerrottiin, että he ovat jatkossa toisen yrityksen palveluksessa ja heille tullaan maksamaan huonompaa palkkaa. Tosin eihän siinä viestissä työntekijöille tietenkään ääneen sanottu palkan laskevan”, PAU:n Pöyry kertoo. POSTI GROUP OYJ on täysin valtion omistama yhtiö, jolla on palveluvelvoite. ”Omistajan pitäisi päättää, mitä linjaa yhtiössä vedetään. Kysyimme eduskuntavaalien alla kaikkien puolueiden puheenjohtajilta mielipidettä tästä, mutta ainoastaan Vasemmiston Li Andersson otti kantaa asiaan, ja tuomitsi toiminnan”, Pöyry toteaa. Maata pitkin junailua Italian Isola del Cantonessa. D av id G ub ler
10 • 4 / 2019 T EKOÄLY JA ROBOTIT ovat ihmisten historian viimeisimpiä työelämän mullistaneita teknologioita. Tuottavuus kasvaa ja ihmisten työtuntien tarve vähenee. Poliittista keskustelua siitä, miten tämä työelämässä tapahtuva muutos pitäisi ottaa huomioon, on käyty niukasti. Ajatuspaja Vasemmistofoorumille raportin aiheesta kirjoittanut toimittaja Elias Krohn ei näe, että robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen johtaisi välttämättä työttömyyteen. Siitä huolimatta, että nykyisen kaltainen kehitys on johtanut siihen suuntaan. Negatiivisten vaikutusten välttäminen on mahdollista, mutta Krohnin mukaan puolueet ovat heränneet laiskasti ongelmaan. Robotit orjiksi, työntekijät vapaiksi -raportissa esitetään, että työ joudutaan ajattelemaan tulevaisuudessa uudelleen niin työllisyyspolitiikan, työehtojen kuin sosiaaliturvan ja ekologiankin kannalta. ”Teknologisen kehityksen myötä työtuntien määrä on pysynyt samana, mutta tuottavuus on saatu kasvuun. Toisin sanoen sama tulos voidaan saada aikaan vähemmällä työtuntimäärällä”, Krohn kertoo. Robotisaation ja tekoälyn avulla työntekijöiden työtunteja voisi vähentää työttömyyden ja vastentahtoisen osa-aikatyön sijasta. Krohn käsittelee raportissaan työn teon muutosta kahden vuosikymmenen aikajänteellä. Tulevaisuutta ohjaavia päätöksiä tarvitsisi tehdä jo tulevalla hallituskaudella. HYÖDYN EPÄTASAINEN jakautu minen on yksi keskeisimpiä poliittisia kysymyksiä ihmistyötä korvaavan tekoälyn ja robotiikan lisääntyvässä käytössä. Tällä hetkellä kehityksestä hyötyvät lähinnä pääomanomistajat, eivätkä työntekijät. Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana työn digitaalisessa kehityksessä. Tähän mennessä tekoäly ja robotiikka eivät ole koventaneen työn vaatimuksia. Päinvastoin, niiden voi nähdä koventaneen työn vaatimuksia. Toisille uusimman tekno logian hyödyntäminen tuotannossa on tarkoittanut osa-aikaisuutta ja työttömyyttä. ”Vastentahtoinen pätkätyö ja itsensä Robotiikan ja tekoälyn ennustetaan muuttavan syvästi työn ja yhteiskunnan rakenteita. Muutoksesta keskustellaan ja sitä tutkitaan, mutta kehitystä pitäisi ohjata myös poliittisesti. TEKSTI MERI PARKKINEN KUVA SATU LEHTINEN Poliittiset robotit Robotiikka Elias Krohn pohtii, kuinka digitaalinen työelämän muutos voisi vaikuttaa positiivisesti työn tekemiseen.
LINNUT LOPUSSA TEKSTI IIDA SIMES KUVA TUOMAS JÄÄSKELÄINEN työllistäminen ovat nykypäivänä yhä yleisempää”, Krohn kertoo. Nykyisellään säilyvä kehitys voi aiheuttaa joukon ongelmia kuten työttömyyttä ja työntekijöiden oikeuksien laiminlyömistä. ”Edessä voi olla teknologisen kehityksen luoma tuottavuusloikka, jonka seuraukset työllisyyden kannalta ovat arvaamattomia. Mikäli talouskasvu jää tuottavuuden kasvua vähäisemmäksi, työttömyysongelma pahenee ainakin lyhyellä aikavälillä.” Työtä järjestetään uudelleen esimerkiksi yritysten tarjoamilla digitaalisilla alustoilla, joilla työntekijä ja asiak kaat sopivat keskenään palvelujen ostamisesta. Tällaista alustatalouden yritysmuotoa hyödynnetään esimerkiksi ruuankuljetus-, taksija siivouspalveluyrityksissä. ”Työn tekijöiden oikeuksien puolustaminen uusis sa työolosuhteissa on tärkeää”, Krohn sanoo. TEKNOLOGIAN HALLINTA vaatii korkeaa osaamista. Kun työ muuttuu yhä enemmän koneiden ja tekoälyn avulla tehtäväksi, koulutus nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi. Koulutuksesta leikkaamisen tuhoisat vaikutukset korostuvat. ”Työelämän koulutusvaatimukset kasvavat, mikä vaatii panostuksia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Koulutukseen pääsyn pitää olla helppoa myös työttömille”, Krohn sanoo. Raportin julkistamistilaisuuden yleisökeskustelussa esitettiin huoli teko älyn kehittymisestä yli ihmistyövoiman tarpeen. Tekoäly tuntuu havittelevan myös korkeakoulutettujen työtehtäviä. ”Toimittajana minua kosketti uutinen siitä, että tekoälyn avulla oli onnistuttu tuottamaan urheiluuutinen”, Krohn kertoo. Ihmistyön tarve ei ole kuitenkaan loppumassa. Raportissa hän esittää huomioimaan poliittisten valintojen tärkeyttä suurten työelämän muutosten keskellä. ”Välttämätön ekologinen jälleenrakennus voi lisätä ihmistyön tarvetta. Työllisyys ja ympäristö asetetaan herkästi vastakkain, vaikka nimenomaan ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii valtavasti uutta työtä”, Krohn sanoo. Ympäristön ottaminen huomioon keskellä työelämän teknologista murrosta vaatii myös poliitikkojen huomiota. ”Uuden tietoteknologian ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat tällä hetkellä vakavia, jos ajatellaan esimerkiksi sen vaatimien harvinaisten mineraalien louhimista. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja", Krohn sanoo. Parhaimmillaan työn muutos voi vapauttaa ihmisen työaikaa mielekkäämpien tehtävien hoitamiseen. Työntekijöiden elämänlaatu paranee samalla kun työn tuloksia syntyy tehokkaasti. ”Robotteja hyödynnetään tänä päivänä fyysisesti raskaissa ja yksin kertaisissa, puuduttavissa työtehtävissä. Tietotyössä algoritmit toimivat ihmistyön apuna tai korvaavat sitä. Tämä tehostaa ihmisen työskentelyä. Samalla ihmisen kapasiteettia vapautuu tärkeämpiin ja mielekkäämpiin tehtäviin”, Krohn summaa. Huhtikuussa julkaistu Robotit orjiksi, työn tekijät vapaiksi -raportti on julkaistu Vasemmistofoorumin verkkosivuilla. vasemmistofoorumi.fi ”TYÖLLISYYS JA YMPÄRISTÖ ASETETAAN HERKÄSTI VASTAKKAIN, VAIKKA NIMENOMAAN EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄN YHTEISKUNTAAN SIIRTYMINEN VAATII VALTAVASTI UUTTA TYÖTÄ.” K AIKKEIN AIKAIN neljännessä Voimassa (3/2000) toimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro kirjoitti Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uhanalaisten lajien luettelosta. Se oli hänen mukaansa ”karua luettavaa”. ”Käki kukkuu kauempana” -otsikon alla Kaaro totesi, ettei Suomella mene hyvin. ”Jos toimikunnan edellisessä mietinnössä korostuivat vanhojen metsien lajit, nyt ovat vuorossa maatalousympäristön eläimet ja kasvit. Aikaisemmin aivan tavalliset peltolinnut, kottarainen ja pelto sirkku alkavat jo olla harvinaisia.” Uhanalaisten lajien luokitus oli ollut herätys metsäaktivismille. Kun ensimmäinen uhanalaisten lajien mietintö ilmestyi vuonna 1985, aktivistit kokosivat rivinsä hakkuita vastaan. Kaaro syötti nostalgiapallon päättäjille: ”Uhattujen lajien lista on suuri ilmaan heitetty kysymys siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kertooko punainen kirja vain menneestä maailmasta, jolloin aidanseipäitä oli silmänkantamattomiin, lampaita aurinkoisella kedolla, jossa kukkien väri särki silmiä, ja tiltaltti siltsalttisitti metsän reunassa. Se Suomi ei ole iäksi menetetty, vaan tuotavissa takaisin poliittisilla päätöksillä ja ajan kanssa. Siinä uhanalaisten lajien lista voi olla avuksi.” PÄÄTTÄJÄT EIVÄT ole ottaneet opikseen. Vuoden 2019 raportin mukaan joka yhdeksäs eliölaji uhkaa kadota Suomen luonnosta. ”Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä ar vioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. – Paljon voidaan tehdä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire”, ympäristöministeriö kommentoi. ”Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamisja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.” Voima seurasi ilmastomarssi-mielenosoitusta Eduskuntatalolla 6. huhti kuuta 2019. Luonnonvarakeskuksen johtaja Leif Schulman puhui protestissa. ”Minun elinaikanani 60 prosenttia selkärankaisista on hävinnyt. Kun torjumme ilmastonmuutosta, meidän täytyy samalla pitää yllä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.” Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana.
12 • 4 / 2019 Kulttuurihäirintä Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. TEKSTI SYKSY RÄSÄNEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Kitkerät juhlat I SRAELIN HUHTIKUUN vaa lien jälkeen Benjamin Netanjahu jatkaa pääministerinä yhdettätoista vuotta. Hänen menestyksensä perustuu siihen, että hän on sekä yllyttänyt että myötäillyt Israelin yhteiskuntaa poliittisen painopisteen siirtyessä oikealta äärioikealle. Vaaleissa tapahtui kuitenkin käänne, joka järkytti jopa Israelin apartheidin ystäviä. Netanjahu haki liittolaiseksi Juutalainen voima -puolueen, joka ilmoittaa ohjelmassaan, että ”länsimainen demokratia” on uhka juutalaisvaltiolle. Puolue myös vakuuttaa estävänsä ihmis oikeuksien, sananvapauden ja demokratian väärinkäytön, koska ne edistävät vihollisten voittoa. Juutalaisen voiman johtajat ovat rabbi Meir Kahanen (1932–1990) opetuslapsia. Kahanen poliittiseen ohjelmaan kuului muun muassa rotujen välisen seksin kieltäminen, palestiinalaisten karkoittaminen ja Israelin muuttaminen teokratiaksi. Vuonna 1994 Kahanen perustaman Kakh-puolueen aktiivi Baruch Goldstein murhasi rynnäkkökiväärillä 29 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Ibrahimin moskeijassa, minkä jälkeen Israelin hallitus kielsi Kakhin terroristijärjestönä. Nyt 25 vuotta myöhemmin Kakhin perillinen Juutalainen voima saattaa päätyä hallitukseen. Israelin apartheidin yhdysvaltalaiset ydinkannattajat American Jewish Committee ja AIPAC poikkeuksellisesti kuvasivat Juutalaista voimaa äärioikeistolaiseksi ja tuomitsivat sen politiikan. Vastalauseissa on kuitenkin ontto kaiku, koska keskeisissä kysymyksissä Juutalaisen voiman ja muiden puolueiden välillä on lähinnä sävyero. Oikeusministeri Ayelet Shaked kampanjoi vaaleissa videolla, missä hän suihkuttaa päälleen hajuvettä pullosta, jossa lukee ”Fasismi” ja vakuuttaa pistävänsä korkeimman oikeuden aisoihin. Poliittista keskustavasemmistoa edustava Benny Gantz, entinen armeijan komentaja, haastoi Netanjahun kehumalla pommittaneensa osan Gazasta ”takaisin kivikaudelle”. Hänen vaalivideoissaan näytettiin Gazan raunioita ja palestiinalaisten hautajaisia, joiden päällä kuolonuhrien laskuri mittasi Gantzin saavutuksia. Tätä ei pidetty huolestuttavana Israelissa eikä ulkomailla. VAALIKAMPANJASSAAN Gantz lupasi lisää väkivaltaa Gazaan. Gazan saarto on jatkunut yli 12 vuotta. Armeija hyökkää päivittäin Gazan maanviljelijöiden ja kalastajien kimppuun ja ampuu mielenosoittajia. Keskustavasemmistolaiselle Gantzille tämä ei ole tarpeeksi. YK:n mukaan Gazasta on tullut ihmiselämälle kelvoton asuinpaikka veden ja maaperän saastumisen ja tuhotun infrastruktuurin takia. Palestiinalaiset ovat yli vuoden osoittaneet joka perjantai mieltään Gazan ja Israelin erottavan aidan luona. Kaksi kolmasosaa Gazan asukkaista on pakolaisia, ja he vaativat saada käyttää kansainvälisen oikeuden takaamaa oikeuttaan palata kotiin nykyisen Israelin alueelle. Is rael on vastannut mielenosoituksiin haavoittamalla yli 26 000 ja tappamalla yli 190 mielenosoittajaa, mukaan lukien journalisteja, lääkintähenkilökuntaa ja kymmeniä lapsia. YK:n komission mukaan tästä pitäisi aloittaa tutkinta mahdollisina sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan. Israelissa asia nähdään toisin: pakolaisten ampumisesta on tullut osa perjantai-illan arkea. Tolkun ihmiset osallistuvat asepalveluksessa miehityksen ylläpitämiseen, pitävät siviilien ampujia sankareina ja äänestävät valtaan päättäjiä, joiden ei enää tarvitse teeskennellä tavoittelevansa rauhaa tai kannattavansa yhtäläisiä oikeuksia. Israelilaisen fasismin tutkijan Ze’ev Sternhellin sanoin, Israel on ”poikkeuksellinen laboratorio, jossa näkee valistuksen arvojen hiljaisen rapautumisen”. EUROOPAN HALLITUSTEN suhtautumista Israelin siirtymiseen apartheidista kohti fasismia kuvaa täydellisesti se, että maassa järjestetään Euroviisut, joiden slogan on ”uskalla unelmoida” ja teemana inkluusio, diversiteetti ja yhtenäisyys. Kilpailu pidetään Tel Aviv Expo Centerissä, joka on rakennettu etnisesti puhdistetun palestiinalaisen kylän, al-Shaykh Muwannisin, päälle. Osana Euroviisuja Suomen edustaja Darude tekee matkailumainoksen apartheidille laulamalla – mitä ilmeisimmin vailla iro niaa – Tel Avivissa sairaalan katolta siitä, miten kamalaa on kääntää katseensa ihmisoikeusloukkauk sista. Sen enempää Daruden kuin EUmaidenkaan ongelma ei ole, ettei mitään voisi tehdä. Jokainen artisti, jokainen kulttuurihenkilö, jokainen tutkija ja jokainen turisti voisi kieltäytyä valkopesemästä Israelin politiikkaa sanoillaan, rahoillaan tai hiljaisuudellaan. Euroviisujen jättäminen väliin lähettäisi sekä Israelin yhteiskunnalle että Euroopan päättäjille selvän viestin, että apartheidia ei hyväksytä. Euroopassa ei toki vain katsota sivusta Israelin toimintaa. Päin vastoin, Eurooppa tukee Israelin sotarikoksia aktiivisesti. Yksi selvimmistä tavoista on aseiden myynti, osto ja yhteiskehittely. Israelilaisten aseiden myyntivalttina on, että aseita on testattu palestiinalaisiin, usein siviileihin. Suomen sopiessa tammikuussa 2019 uusien asejärjestelmien hankkimisesta Israelista puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoikin, että ”ei ole haitaksi, että niitä on kokeiltu käytännössä”. Suomi tukee sotarikoksia myös sallimalla tuonnin Israelin siirtokunnista miehitetyiltä alueilta. EU kielsi tuonnin Krimiltä vain kolme kuukautta sen jälkeen kun Venäjä miehitti alueen, koska EU ei tunnusta Venäjän suvereniteettia Krimillä. EU ei myöskään tunnusta Israelin suvereniteettia Länsirannalla ja pitää siirtokuntia laittomina, mutta toivottaa silti niissä valmistetut tuotteet tervetulleiksi. Tämä on paitsi poliittisesti ristiriitaista, myös kansainvälisen oikeuden vastaista, koska kaupankäynti tukee siirtokuntia ja valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta ja edesauttamatta laitonta tilannetta. Euroopassa Irlanti on ensimmäisenä siirtymässä noudattamaan kansainvälistä oikeutta kieltämällä siirtokunnassa valmistettujen tuotteiden tuonnin. Maan koko ei ole ratkaiseva tekijä, vaan yhden toimet rohkaisevat muita seuraamaan. Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä kansainvälisen oikeuden ja rauhan edistämisessä, sillä on siihen kaikki edellytykset. Mutta se vaatii sitä, että kansalaiset vaikuttavat päättäjiin, jotta nämä ottavat lait ja ihmisoikeudet vakavasti. Kirjoittaja oli loppuvuodesta 2018 vapaaehtoisena professorina Palestiinassa Birzeitin yliopiston fysiikan laitoksella. Hän on tehnyt ruohonjuuritason ihmisoikeustyötä miehitetyllä Länsirannalla International Solidarity Movement -järjestössä ja on israelilaisen ICAHD-ihmisoikeusjärjestön Suomen osaston puheenjohtaja. ”PAKOLAISTEN AMPUMISESTA ON TULLUT OSA PERJANTAIILLAN ARKEA. TOLKUN IHMISET OSALLISTUVAT ASEPALVELUKSESSA MIEHITYKSEN YLLÄPITÄMISEEN JA PITÄVÄT SIVIILIEN AMPUJIA SANKAREINA.”
4 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a Me välitämme turvallisuudesta. Siksipä testaamme aseemme ääriolosuhteissa Gazan kaltaisissa asutuskeskuksissa. Näin tiedät, että ostaessasi israelilaisen asejärjestelmän saat taistelussa testattua turvallisuutta.
14 • 4 / 2019
4 / 2019 • 15 Kuvataiteilija ja pedagogi Katriina Haikala ei pelkää muutoksia, vaan elää niitä koko ajan. Haikala saa kiksejä kangistuneiden valtarakenteiden tuhoamisesta, vanhojen järjestelmien kyseenalaistamisesta ja taistelusta vapaan ajattelun puolesta. TEKSTI IIDA SIMES KUVA SATU LEHTINEN Taide paljastaa sorron ja auttaa sorrettuja Henkilökuva K ANTAAOTTAVALLA taiteilijalla on monta rautaa tulessa. Nyt Katriina Haikala valokuvaa miesten, kuten Akseli GallénKallelan ja Édouard Manet’n, maalaamia taiteen klassikoita uudestaan. Taiteilijat käyttivät aikoinaan malleina prostituoituja, ja niin tekee myös Haikala: malleissa on mukana henkilöitä, jotka tekevät seksityötä. Teoskokonaisuus nähdään kesällä 2019 Mäntän kuvataideviikoilla. Haikalaa motivoi halu vaikuttaa ja nostaa esiin huomiotta jääneitä kokemuksia. ”Sanoin hiljattain taidekeskustelussa Tokiossa, että koen olevani palveluammatissa. Olen aina ajatellut, ettei taiteeni merkitys ole todellakaan pelkässä itseilmaisussa, vaan haluan käsitellä asioita, jotka vaativat yhteiskunnallista keskustelua.” Ihmisillä on monenlaisia taidenäkemyksiä. Itseilmaisua painottava taide on Haikalan mielestä ”ihan ookoo”. Mutta Haikalalle se ei riitä. ”Mun edesmennyt isäni oli palavasieluinen idealisti. Häneltä opin, että maailma ei ole koskaan valmis. Kaiken, mitä meillä on nyt tässä, voi kyseenalaistaa. Kaikki, mitä on rakennettu, on tosiaan vain rakennettu. Sen kaiken voi purkaa ja rakentaa uudestaan”, sanoo Haikala viittoillen ympärilleen Helsingin yliopiston arkkitehtuurisesti tasokkaassa rakennuksessa. Haastattelun paikka havainnollistaa Haikalan näkemystä. Suuri osa yliopistoa on hiljattain ihan konkreettisesti rakennettu uudestaan, mutta sitä on paljon purettu pois taloudellisilla leikkauksilla ja irtisanomisilla. TOINEN SYY HALUUN vaikuttaa asioihin ja ihmisiin piilee Haikalan pedagogin taustassa: ”Kasvatuksessa pyritään aina muuttamaan asioita tiedon ja taidon avulla. Ihmisen voi ajatella muuttuvan, kun se saa opetusta, tietoa ja taitoa. Samalla ihmisen ajattelumallit muuttuvat.” Samalla pitää huolehtia että ihminen muuttuu johonkin parempaan ja ettei vaan vahingossa tulla kasvattaneeksi uusia tuhovoimia. ”Opettajan opinnoissa, tai ihan kaikessa muussakin, kun vaikka luen uutisia, on tärkeää miettiä minkälainen ihmiskäsitys tai maailmankuva milloinkin on taustalla. Ne vaikuttavat juuri siihen, mikä on juuri se ’parempi’ suunta.” Ihmiskäsityksen ja maailmankuvan paljastaminen saati arvottaminen voi olla hankalaa. ”Enhän mä voi koskaan sanoa jollekulle, että tämä elää ’vääränlaisesti’ tai ’väärässä kulttuurissa’. Kontekstia pitää pystyä ymmärtämään. Silti on asioita, joissa ei anneta periksi ja joissa ei voi luistaa. Ihmisoikeudet ovat tällaisia.”, Haikala sanoo painokkaasti. KANSALAISET KADUILLA ja netissä kommentoivat politiikkaa usein kyynisesti, varsinkin jos puhutaan isoista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Haikala painottaa, että isot yhteiskunnalliset asiat voivat muuttua. ”Ehdottomasti! Ja tällaiseen ajatteluun mulla on täysin itsekäs syy: toivo. Niin kauan kun on toivoa, on myös elämää”, sanoo Haikala kääntäen kliseen ympäri. ”Kun kaikki toivo on menetetty, voi tehdä itsarin, jättää kaiken ja poistua paikalta. Mutta juuri siksi ja omaa elämääni varten mä haluan ylläpitää ajatusta toivosta jostain paremmasta.” Toivoa löytää helpommin, kun ymmärtää, etteivät asiat pysy paikallaan.” ”Mikään ei ole niin varmaa, kuin se, että asiat muuttuvat. Mikään ei pysy paikallaan, mikään ei ole status quo -tilassa. Siksi meidän täytyy kunkin tehdä valinta, haluammeko olla mukana muutoksissa ohjaten niitä haluamaamme suuntaan.” ERÄS KUULUISIMMISTA Katriina Haikalan töistä on muotokuvien piirtämisprojekti. Se alkoi pari vuotta sitten, kun Suomen itsenäistymisestä tuli sata vuotta. Haikala oli huomannut, että Suomen historiaa kerrottiin miesten tarinoiden kautta, ja hän halusi nostaa naiset näkyviksi heitä piirtäen. Taideteos laajeni, ja nyt tavoitteena on saada aikaan tuhannen naiseksi itsensä määrittelevän ihmisen muotokuvat. Hän ei piirrä niitä ainoastaan Suomessa, vaan on jatkanut teostaan ulkomaisissakin taidemuseoissa, kuten Lontoossa, Tokiossa, Roomassa ja Beninissä. Teoksen nimi on Social Portrait – Women Only. Haikala keskittyy kymmenen minuuttia kerrallaan malliinsa, joka on usein jonottanut pitkäänkin. Malli saa puhua, mutta kohdettaan tuijottava taiteilija ei pysty kommunikaatioon. Piirtäessään Haikala katsoo vain malliaan, mutta ei paperia ollenkaan. Kymmenen minuuttia on pitkä aika mallille pohtia tunteitaan ja miettiä, miten tässä pitäisi olla. Prosessissa ihmisistä kuoriutuu usein surua. Haikala on saanut paljon tunteikasta palautetta: ”’Minua ei ole koskaan katsottu näin intensiivisesti’ on ollut yleinen kommentti.” Tuntuuko, kuin koskettaisit ihmistä samalla, vaikket otakaan hänestä kiinni? ”Mä istun kuitenkin yli metrin päässä. Mutta kyllä”, Haikala myöntää. ”Moni on sanonut, jopa ’tuntui, että sä hyväilit minua’”. Lopuksi piirustuksen malli saa valita kahdesta kuvasta toisen itselleen ja toinen jää Haikalalle. Mukaan tuleva kuva on konkreettinen muisto yhteisestä hetkestä ja osallisuudesta suurempaan kokonaisuuteen, koko teokseen. Erityisen arvokkaaksi sekä hetken että piirustukset kokivat mallit Japanissa, jossa Haikalan malleina vieraili erityisesti transihmisiä. ”He halusivat tulla näkyviksi omassa yhteiskunnassaan. He sanoivat teokseni olevan siihen ensimäinen askel.” • s. 1977 Turussa, asuu Helsingissä. • Taiteiden kandidaatti Aalto-yliopistosta. Opiskellut myös taidepedagogiksi. • Kuvaja performanssitaiteilija, jonka töitä on ollut esillä ympäri maailmaa, muun muasa New Yorkissa, Washingtonissa, Tokiossa, Berliinissä, Oslossa, Tukholmassa, Dominikaanisen tasavallan Puerto Platassa, Pietarissa ja Murmanskissa. • Työskentelee myös kansalaisjärjestöjen kanssa. • Tutkii yhteiskunnan ja kuvataiteen, muodin, designin ja performanssitaiteen yhteyksiä, kritisoi töissään normeja ja paljastaa yhteiskunnan valtarakenteita. On kiinnostunut naisten kohtaamista vaikeuksista, koska ne kertovat naisen roolista länsimaisessa yhteiskunnassa. • Perustanut yhdessä Vilma Metterin kanssa Tärähtäneet ämmät -taideduon. • www.katriinahaikala.com Katriina Haikala ”KUN VAIKKA LUEN UUTISIA, ON TÄRKEÄÄ MIETTIÄ MINKÄLAINEN IHMISKÄSITYS TAI MAAILMANKUVA MILLOINKIN ON TAUSTALLA.”
Mm. Johannes Ekholm, Eetu Viren & Pontus Purokuru TYÖSTÄKIELTÄYTYJÄN KÄSIKIRJA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA 27 00 Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila ELÄINKOKEET SUOMESSA € KEVÄTUUTUUKSIA INNOLTA€ Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT 26 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 23 90 26 90 29 90 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA KIVIKAUDELTA KESKIAJALLE JA 1900-LUVUN ALKUUN Taru Anttonen & Milla Karppinen SANKARITARINOITA TYTÖILLE Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi SANKARITARINOITA POJILLE 26 90 Kirjaan pohjautuva sarja nyt Ylellä! Myös äänikirjana 24 90 /kpl Myös e-kirjana Myös e-kirjana
Mm. Johannes Ekholm, Eetu Viren & Pontus Purokuru TYÖSTÄKIELTÄYTYJÄN KÄSIKIRJA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA 27 00 Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila ELÄINKOKEET SUOMESSA € KEVÄTUUTUUKSIA INNOLTA€ Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT 26 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 23 90 26 90 29 90 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA KIVIKAUDELTA KESKIAJALLE JA 1900-LUVUN ALKUUN Taru Anttonen & Milla Karppinen SANKARITARINOITA TYTÖILLE Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi SANKARITARINOITA POJILLE 26 90 Kirjaan pohjautuva sarja nyt Ylellä! Myös äänikirjana 24 90 /kpl Myös e-kirjana Myös e-kirjana Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5.2019 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Teemana ilmastonmuutos Vapaa pääsy! maailmakylassa.fi #maailmakylässä Toistasataa elämystä Taidetta ja toimintaa Satoja kansalaisjärjestöjä Kymmeniä katukeittiöitä Pääpartnerit: Tapahtuman järjestää: Maailma kylässä 20 vuotta: HelsinkiCotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) 25.5. klo 12.30 Savanni-lava Liniker e os Caramelows (BRA) | Amparanoia (ESP) | Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100
18 • 4 / 2019
4 / 2019 • 19 TEKSTI ESKO HARNI KUVAT VELDA PARKKINEN Euroopan identiteetti Eurooppa on itsetutkiskelun tilassa. Uudelleen arvioitavana eivät ole vain eurooppalaiset arvot ja globaali rooli, vaan myös unionin tarpeellisuus. EU:n hajoamisen ennustajia on paljon, mutta maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen näkee myös vahvoja viitteitä unionin tiivistymisestä. E UROOPAN ROOLI osana maailmanpoliittista yhteisöä on ristiriitainen ja murroksessa. Samalla kun Eurooppaa ravisuttavat sisäiset kriisit ja kansallisvaltioiden vastakkainasettelut, moninapainen globaali maailmanjärjestys vaatii Euroopalta itsensä uudelleen oivaltamista. ”Eurooppa tarkoittaa minulle yhtä paikkaa maailmassa, jossa monia ihmisten tasa-arvoisuuteen liittyviä asioita on pitkään pohdittu kiinnostavalla tavalla. Toisaalta taas se on paikka, jossa eurooppalaisten tapa hyväksyä että ei-eurooppalaiset olisivat tasaarvoisia kumppaneita, on puolestaan ollut ongelmallisempaa”, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii. Teivainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Tutkijana häntä kiinnostaa erityisesti globaali kapitalismi ja sen suhde demokraattisten ihanteiden toteutumiseen maailmassa, esimerkiksi suomalaisten sellufirmojen toiminnan oikeudenmukaisuuteen Uruguayassa. Demokratia merkitsee hänelle ihmisten mahdollisuutta osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin tasavertaisin tavoin. Euroopan roolin osana maailmanpoliittista yhteisöä Teivainen näkee ristiriitaisena. Tulevissa EU-vaaleissa tämä ristiriitaisuus on edelleen läsnä. Siitä huolimatta, että esimerkiksi globaalin kapitalismin valta on voimistunut entisestään, ei vaaleissa ja niihin liittyvissä keskusteluissa ole juuri pohdittu eurooppalaisten suhtautumista ulkopuolisiin. ”Kysymys siirtolaisuudesta on tästä poikkeus. Suhtautuminen ei-eurooppalaisiin puuttuu silti edelleen selkeästi näistä vaaleista. Tällainen rajaaminen ei ole tietenkään ainoastaan eurooppalaisille tyypillistä, vaan on läsnä kaikkialla muuallakin. Se on jollain tapaa yleisinhimillistä.” EUROOPPA ON PITKÄÄN , ainakin viimeiset 500 vuotta, ollut tavalla tai toisella maailmanpoliittinen valtakeskus. Tärkeitä kysymyksiä eurooppalaisille ovat olleet lähinnä ne, jotka liittyvät Euroopan suhtautumiseen itseensä. Tässä suhtautumisessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Euroopassa on Teivaisen mukaan 2010-luvun aikana herännyt orastavaa – silti edelleen kuitenkin vähäistä – kiinnostusta siihen, että sen sisällä tapahtuu asioita, joiden on aiemmin ajateltu tapahtuvan lähinnä muualla maailmassa. Kuvaava esimerkki tästä on vuosikymmenen alussa alkanut eurokriisi, ja sen seurauksena alkaneet Kansainvälisen valuuttarahaston toimet. ”Tällöin Kansainvälinen valuuttarahasto alkoi toimia Euroopan sisällä talouskuria tuottavana ylikansallisena organisaationa. Aiemmin sen toimet olivat kohdistuneet lähinnä köyhiin kolmannen maailman valtioihin.” Toinen esimerkki suunnanmuutoksesta on keskustelu prekarisaatiosta ja AY-liikkeen roolista. Aiemmin Euroopassa on ollut vallalla oletus, että sen sisällä toimineet ammattiyhdistysliikket olisivat olleet poikkeuksellisen edistyksellisiä esimerkiksi suhteessa afrikkalaisiin ammattiyhdistysliikkeisiin. ”Prekarisaatio, kansainvälisten luottolaitosten vallan lisääntyminen ja siirtolaisuus muokkavaat Euroopasta paikkaa, joka muistuttaa hiukan aiempaa enemmän esimerkiksi Afrikkaa tai Latinalaista Amerikkaa. Olisiko meidän siis tarpeellista oppia oppimaan heiltä. Tätä voidaan kutsua uudenlaiseksi globaalin vallan pedagogiaksi. Eurooppalaiset ovat liian pitkään kuvitelleet olevansa muun maailman opettajia.” YKSI TODENNÄKÖINEN skenaario tulevissa EU-vaaleissa on rasististen voimien kasvu Euroopan parlamentissa. Poliittisen keskustelun yhtenä ongelmana on Teivaisen mukaan kuitenkin erityisesti rasismin ja populismin käsitteiden epämääräisyys. ”Populismi-termiä käytetään turhan yksioikoisesti niputtamaan yhteen oikeistolaisia ja vasemmistolaisia vallan haastajia. Monessa tapauksessa näiden eri liikkeiden toiminta perustuu hyvinkin vastakohtaisiin lähtökohtiin.” Vasemmalla toimivien populististen liikkeiden toiminnassa kiinnitetään enemmän huomiota Euroopan globaaliin rooliin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kreikan entinen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis, joka pohti globaalin demokratian mahdollisuuksia. ”Tällaiset näkökulmat eivät ole toistaiseksi saamassa merkittävää asemaa Euroopan parlamentissa. Myöskään keskustelu Euroopan suhteesta muuhun maailmaan laajemmin tuskin tulee siirtolaisuutta lukuunottamatta vaaleissa esille.” Se, että selvästi rasismiin perustuvien liikkeiden toiminta samaistetaan populismin kautta esimerkiksi globaalia demokratiaa pohtiviin vasemmistolaisiin liikkeisiin on Teivaisen mukaan merkittävä ongelma Euroopan tulevaisuuden kannalta. ”Tämä saa nämä kahteen täysin erilaiseen lähtökohtaan perustuvaa poliittista liikehdintää kuulostamaan helposti samantyyppisiltä asioilta. Samaistaminen epäpolitisoi ja hälventää eroja, joita näihin liikkeisiin liittyy etenkin globaalin solidaarisuuden suhteen. Samaistaminen piilottaa enemmän kuin asioita kuin täsmentää niitä, eikä se kuvaa kovin hyvin tuleEurovaalit • s. 1965, Helsinki • Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2006. • Tutkimuskohteena ovat globaali poliittinen taloustiede, ihmisoikeudet, poikkikansalliset kansalaisliikkeet, globaali demokratia ja kapitalismin ristiriidat. • Toiminut tieteen ohella myös aktiivisena kansalaisyhteiskunnan toimijana. • Kirjoittanut viimeksi kirjan Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into, 2017). Yhdessä Heikki Patomäen kanssa kirjoitettu A Possible World: Demo cratic Transformation of Global Institutions (Gaudeamus, 2003) on ilmestynyt useilla eri kielillä. • American Sosiologial Association on palkinnut hänet parhaasta maailmanjärjestystä käsittelevästä väitöskirjasta vuonna 2000. Teivo Teivainen
20 • 4 / 2019 vaisuusvisioiden kannalta relevantteja asioita.” TULEVIEN EU-VA ALIEN alla on useissa eri yhteyksissä puhuttu eurooppalaisen liberalismin kriisistä. Tällä on viitattu etenkin Eurooppaa koskeneeseen pakolaiskriisin, joka asetti eurooppalaiset pohtimaan omaa suhdettaan universaaleihin ihmisoikeuksiin perustuvaan ajatteluun. Liberalismi-termiin sisällytetään Teivaisen mukaan kaksi keskenään ongelmallista ajatusta: omistusoikeuteen perustuva rahavallalle kasvanut järjestelmä sekä suvaitsevaisuuteen liittyvät arvot. ”Liberalismin käsitteellä hämätään asioita, tahallaan tai tahtomatta. Perinteisesti liberalismi on määritelty niin, että ihminen saa tehdä niin kuin haluaa, kunhan siitä ei aiheudu liiallista haittaa muille. Ja jos aiheutuu, niin asioista sovitaan jollain tavalla yhdessä. Jostain syystä kuitenkin oletetaan, että myös kapitalistiset omistusoikeudet olisivat luonnollinen osa liberaaleja vapauksia. Näin oikeisto on onnistunut omimaan vapausaatteen itselleen. Poliittisesti tämä on merkittävää, sillä jos ihmisiltä kysytään haluavatko he enemmän tai vähemmän vapauksia, on vastaus yleensä selvä. Tämä on yksi suurimmista ideologisista hämäyksistä”, Teivainen herättelee. ”Kapitalististen omistusoikeuksien kohdalla olisikin parempi puhua liberaalin oikeiston sijaan omistusoikeistosta. Tälle ryhmälle on liberalismin käsitteen kautta annettu vapauden lippu heilutettavaksi. Vapausihanteen yleisessä hengessä voidaan sanoa että puolustetaan vapautta, mutta käytännössä kuitenkin priorisoidaan omistusoikeuksia.” Liberaaleihin arvoihin liittyvien termien käyttö myös osaltaan peittää eurooppalaisen ylivallan ja globaalin rasismin ulottuvuuksia. Eurooppalaiset tuntuvat ajattelevan, että esimerkiksi pakolaiskriisi uhkaa juuri heille ominaisia, ”parempia arvoja”. Kun esimerkiksi kolmannesta maailmasta tuleva kritiikki kohdistuu siihen, millä oikeudella Eurooppa ylläpitää omaa valtaansa maailmanjärjestyksessä, sen ajatellaan kohdistuvan nimenomaan eurooppalaisiin liberaaleihin arvoihin. Usein se kohdistuu pikemminkin eurooppalaiseen ylimielisyyteen. ”Kuvaava esimerkki tästä on kun Suomi oli pelipaikalla Maailmanpankin toiminnassa. Tekikö Suomi maailmanpoliittisena toimijana jotain köyhien maiden päätösvallan lisäämiseksi? Ei tehnyt. Miksi ei? Yhtenä perusteena Suomen edustaja käytti sitä, että nimenomaan Suomen kaltaiset maat puolustavat naisten ja homojen oikeuksia, eivätkä etelän köyhät maat tee niin. Tämä on yksi klassisen koloniaalinen perustelu rikkaiden valkoisten ylivallalle: koska oletamme edustavamme eurooppalaisia hienoja arvoja, meidän täytyy siis estää köyhiä maita pääsemästä kansainvälisiin instituutioihin vesittämään arvojamme. Silti Suomen virallisissa julistuksissa samaan aikaan kerrottiin Suomen edistävän köyhien maiden päätösvallan lisäämistä kansainvälisissä instituutioissa.” EUROOPPA ON SISÄISESTI hajaantunut esimerkiksi itäisessä Euroopassa nousseiden autoritääristen liikkeiden myötä ja eurooppalaisiksi miellettyjä arvoja kyseenalaistetaan muualtakin. ”Esimerkiksi homojen oikeudet tai feministiset arvot kyseenalaistetaan Venäjän valtion taholta.” Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek onnistui vuonna 2007 suomennetussa Uusi luokkataistelu -teoksessaan ärsyttämään pakolaiskriisiin liittyvillä näkemyksillään vasemmistoliberaaleja, jotka vaativat rajojen avaamista. Hänen mukaansa heidän esittämänsä vaihtoehto on tekopyhä, sillä vasemmistoliberaalit tietävät, ettei täl”EUROOPPALAISET OVAT LIIAN PITKÄÄN KUVITELLEET OLEVANSA MUUN MAAILMAN OPETTAJIA.” pelastamiseksi tulisi olla ennen kaikkea yleiseurooppalaisia. ”Rajat kiinni -ajattelun sijaan Varoufakiksen hankkeessa on olemassa selkeästi globaali kosmopoliittinen perusvire, eikä maahanmuuttoa nähdä siinä uhkana. Vaalien kannalta tämä saattaa olla marginaalinen keskustelu, mutta se kertoo niistä tenlainen ole täysin mahdollista ja tähän torjuntaan heidän ajattelunsa lopulta perustuu. Näkökulma on erikoinen kun huomioon otetaan vasemmistolaiseen ajatteluun vahvasti kuulunut internationalismin ja kosmopolitismin perinne. Žižekin näkemys kertoo myös jotain olennaista eurooppalaisen vasemmiston tilasta. ”Tämänkaltaiset ulostulot ovat alkaneet näkyä eurooppalaisen vasemmiston keskuudessa suhteellisen paljon. Erityisesti siinä, miten osa eurooppalaista vasemmistoa on alkanut jollain tapaa lähestyä populismiksi kutsuttua uusoikeistolaitaista liikehdintää”, Teivainen huomioi. ”Ajatellaan, että ulkopuolelta tulevat ihmiset tuodaan tänne horjuttamaan eurooppalaisen työväenluokan taistelua. Etenkin Saksassa on havaittavissa että rajat kiinni tai maassa maan tavalla -tyyppinen ajattelu on tullut osaksi myös vasemmistolaista politiikan tekemistä. Vasemmistolaisen kosmopoliittisen perinteenkin kannalta on ikävää, että tämänkaltaista liikehdintää on herännyt.” Eurooppalaisen vasemmiston sisällä on viime aikoina käyty myös laajempaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Yksi näkyvin esi merkki tällaisesta on Yanis Varoufakiksen euroopanlaajuisiin tulonjakoihin ja yhteisiin velkakirjoihin perustuva Green New Deal. Ehdotuksen mukaan Euroopan tulevaisuuden järjestelyjen ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja talouden