• TU E RIIPPU M A TO .fi ifi.voima f 4 20 uu toukok 11 Tilaa! voima .fi NTA JOURNAL MA ! OPEROIMAAN s. 16 VALMIINA a -Jutt i Jyrk Soini 4 Doping-laukun seikkailut 8 The Häät 10 Media mokasi vaalit? 11 Graffitin kurko 21 Mainostaulujen sabotoija 23 Savoyn yrtit 40 IS M IA . TIL A A V OI
• Sielun Veljet Lippujen ennakkomyynti on käynnissä Osta lippusi ajoissa! Sielun Veljet · Neljä Ruusua Aphex Twin (UK) · Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) · Gentleman (GER) Iced Earth (USA) · Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) · Ojos De Brujo (SPA) The Exploited (UK) · Kate Nash (SPA) Red Sparowes (USA) Ennakkoliput kätevästi: Katso muut ennakkomyyntipisteet ja varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi Paraatipaikalla Ilosaaressa Kesällä taajaman aurinkoisin terassi! Katso Kerubin tuleva ohjelma ja osta lippusi ennakkoon www.kerubi.fi grafex
• K AT S A U S K U LT T U U R I V I H K O T ARKKITEHTI K U LT T U U R I N T U T K I M U S Jo vuodesta 1957 artikkeleita filosofiasta, yhteiskunnasta, kuvataiteesta ja kirjallisuudesta sekä kaunokirjallisia tekstejä. Kriittisen korkeakoulun perustamisesta (1968) lähtien lehti on toiminut yhdistyksen julkaisuna. 4 NUMEROA VUODESSA, VUOSITILAUS 20 EUROA, IRTONUMERO 6 EUROA. T I L A U K S E T: TIL AUKSET: 09-6840010 INFO@KRIITTINENKORKEAKOULU.FI WWW.KRIITTINENKORKEAKOULU.FI/ KATSAUS.HTML Riippumaton vasemmistolainen kulttuuri- ja mielipidelehti. Perustettu 1973, yhä nuori ja vaarallinen. Sosialismia ja piratismia, estetiikkaa ja ekologiaa. Tiukkaa analyysiä ja räiskyvää debattia. 6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 39 EUROA/VUOSI, IRTONUMERO 9,20 EUROA . Arkkitehtuuri, kaupunki ja ympäristö kiinnostuksen kohteina. Asiantunteva ja kansainvälinen. Ilmestynyt vuodesta 1903. 6 NUMEROA VUODESSA . IRTONUMERO 17 EUROA , KESTOTIL AUS 80 EUROA . T I L A U K S E T: JULKAISUT@SAFA .FI Vuodesta 1984 ilmestynyt raikas ja ennakkoluuloton aikakauslehti käsittelee kulttuurin ilmiöitä monitieteisesti esimerkiksi globaalistumisen, toiseuden, sukupuolen ja uuden teknologian kautta. 4 NUMEROA VUODESSA, 40 EUROA (KESTOTILAUS) T I L A U K S E T: MINNA.M.NERG@JYU.FI WWW.JYU.FI/KULTTUURINTUTKIMUS T I L A U K S E T: TIL AUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI I R T O N U M E R O T: AKATEEMINEN JA RAKENNUSTIETO WWW.ARK.FI NUORISOTUTKIMUS DOORIS KRITIIKIN UUTISET UUSI SAFIIRI Lehti esittelee, kuvaa ja tulkitsee nuorten elämää eri teemojen valossa. 4 NUMEROA VUODESSA , KESTOTIL AUS 30 EUROA . T I L A U K S E T: TIL AUKSET@NUORISOTUTKIMUS.FI WWW.NUORISOTUTKIMUSSEURA .FI/ NUORISOTUTKIMUS-LEHTI Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Emme kaihda f-sanaa. ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI. T I L A U K S E T: TIL AA DOORIS NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI Suomen arvostelijoiden liiton julkaisema kulttuurilehti ruotii mediaa, kritiikkiä, taidetta ja kulttuuria ja toimii kulttuuripoliittisen ja mediakriittisen keskustelun herättäjänä. NELJÄ NUMEROA VUODESSA , IRTONUMERO 8 EUROA , VUOSITIL AUS 30 EUROA . T I L A U K S E T: 041 506 5594, INFO@SARV.FI Perustettu vuonna 1975. Integraalihenkisyyden Aikakauskirja vuodesta 2008. Lehden voi tilata kotiin, työpaikalle tai lahjaksi. 15 EUROA/2 LEHTEÄ (1 VUOSI) TAI 28 EUROA/4 LEHTEÄ (2 VUOTTA). T I L A U K S E T: (015) 543 112, UUSI.SAFIIRI@VIA .FI WWW.UUSISAFIIRI.FI
• KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA! Valmistujaiset, ylioppilasjuhlat, päättäjäiset? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin lähes 200 jäsenlehdistä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat useita kertoja vuodessa, etkä täytä juhlakalun komeroita vaivaannuttavalla roinalla. Vieraile osoitteessa www.kultti.net ja tilaa vuosikerta helposti netistä joko itsellesi tai onniteltavalle! K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y. LAATULEHDET LÄHELLÄSI: Kulttilehdet.net-verkosto tuo laadukkaat pienlehdet irtonumeromyyntiin. Vaadi parempaa luettavaa kirjakauppaasi tai vaikka kantakuppilaasi. Palvelun käyttö on ilmaista jälleenmyyjille. Tutustu verkostoon täällä: www.kulttilehdet.net PSYKOLOGIA T U L I & S AV U KIRJASTOLEHTI NAISTUTKIMUS ­ KVINNOFORSKNING Suomen psykologisen seuran tieteellinen aikakausilehti. Tutkittua tietoa, ajankohtaista asiaa. 6 NUMEROA VUODESSA . TIL AUSHINNAT: SISÄLTÄEN SUOMEN PSYKOLOGISEN SEURAN JÄSENYYDEN 48 EUROA / OPISKELIJAT 20 EUROA . MUUT HENKILÖTIL AUKSET 53 EUROA / ULKOMAILLE 55 EUROA .YHTEISÖT JA L AITOKSET 68 EUROA Tuli&Savu on virkeä uuden runouden lehti, joka syväluotaa, keskustelee, vaikuttaa ja näkyy. Lehti on suunnattu kaikille runouden harrastajille. Se esittelee kotimaisen parhaimmiston ja mielenkiintoisimmat käännösrunoilijat. Lisäksi julkaistaan runokritiikkejä, esseitä ja artikkeleita. 4+1 NUMEROA VUODESSA , Tänä vuonna uudistettu Kirjastolehti käsittelee kulttuuria, yhteiskuntaa ja kirjastojen palveluja. Kirjastot ympäri Suomen tilaavat lehteä asiakkailleen, mutta myös kirjaston ystävät voivat tilata sen kotiin, työpaikalle tai vaikkapa lahjaksi. NELJÄ NUMEROA VUODESSA , 25 . IRTONUMERO 7 . LEHDEN VOI TIL A TA MYÖS AMMATTILIITTEELLISENÄ , JOLLOIN VUOSIKERTA MAKSAA 60 . TIL AUKSET: FL A@FL A .FI WWW.KIRJASTOLEHTI.FI Korkeatasoinen sukupuolentutkimuksen alan julkaisu. Vertaisarvioitujen artikkelien, lektioiden ja kirja-arvioiden ohella keskustelua sukupuolesta, vallasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta. 4 NROA VUODESSA . JÄSENYY TEEN SISÄLT YEN 50 EUROA / OPISKELIJAT 25 EUROA . VUOSIKERTA 60 EUROA/ ULKOMAILLE 65 EUROA . YHTEISÖT KESTOTIL AUS 60 EUROA . TILAUKSET: SUNS-JASENET@HELSINKI.FI WWW.NT-SUNS.ORG T I L A U K S E T: PSYKOLOGIA@GENEALOGIA .FI, (09) 278 2122 26 EUROA . T I L A U K S E T: WWW.TULIJASAVU.NET ANANDA LAPSEN MAAILMA HUMANISTI BLUES NEWS Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin. 4 NUMEROA VUODESSA . 20 EUROA . T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton loistava kuukausilehti! 11 NUMEROA VUODESSA . HINNAT VUONNA 2011 58 EUROA (KESTO), 67 EUROA (12 KK). T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI Humanisti-lehti tarjoaa areenan yhteiskuntafilosofiselle ja eettiselle pohdinnalle. Suomen Humanistiliitto ry:n julkaisema lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. VUOSIKERRAN TIL AUSHINTA ON 20 EUROA (LEHTI SISÄLT YY LIITON JÄSENMAKSUUN). T I L A U K S E T: INFO@HUMANISTILIITTO.FI Blues- ja juurimusiikin asialla Suomessa jo vuodesta 1968 lähtien. VUOSITIL AUS (6 NUMEROA) 38 EUROA , IRTONUMERO 6,50 EUROA . T I L A U K S E T: WWW.BLUESNEWS.FI
• ilmoitus TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
• 8 4 2011 Dopingin musta laatikko TEKSTI KUVA Toimittaja & kirjailija Erkki Vettenniemi uppoutuu vuoden 2001 doping-skandaalin ikoniksi nousseen lääkärilaukun vaiheisiin. Unohtiko Kari-Pekka Kyrö laukun huoltoasemalle vahingossa ­ vai jätettiinkö laukku sinne tarkoituksella? ERKKI VETTENNIEMI TOPI LAITI nukuttuaan Kyrö kuitenkin asetteli sanansa toisin: "Laukku oli minun vastuullani, ja se on minulta sinne (Shellille) jäänyt, ja se on sillä selvä." Jälkimmäinen kommentti otettiin tiedotusvälineissä vastaan tunnustuksena ja Kyrön maine mustui entisestään. Samoin kävi hiihtolääkäreille Juha-Pekka Turpeiselle, jonka nimi oli löytyneen laukun lääkemääräyksissä, ja Pirkka Mäkelälle, joka oli ollut mukana Viron-matkalla. Kaikissa näissä tapauksissa kansan ja median närkästyksellä oli väärä kohde. Plasmanlaajentajaan oli toki turvauduttu, mutta vieläkin suuremman kepposen oli tehnyt se taho, joka oli lavastanut lääkärinlaukun unohtamisen. S E I T S E M Ä N V U O TTA kymmenen vuoden takaisen dopingsotkun symboliksi nousi Hiihtoliiton musta lääkärinlaukku, johon tuntui tiivistyvän hiihtourheiluväen harrastelijamainen hölmöily. Ei se vielä mitään, että käytetään MM-kisoissa kiellettyä plasmanlaajentajaa, jonka jäänteitä paljastuu kuuden huippuhiihtäjän virtsanäytteestä. Mutta että unohdetaan lääkärinlaukku tyhjine plasmanlaajentajapusseineen Ala-Tikkurilan Shellin etupihalle! Laukun löytymisen julkisti Helsingin Sanomat, jonka ykkösuutinen se oli 26. helmikuuta 2001. Jutun mukaan laukku oli "ilmeisesti" hukattu huoltoasemalle 10. helmikuuta, jolloin osa maajoukkueesta palasi lentäen Virosta Suomeen ja vaihtoi Shellillä taksin toiseen autoon. Sieltä se olisi reilun viikon kuluttua toimitettu löytötavarana Malmin poliisilaitokselle. Hiihtoliiton välitön reaktio uutiseen oli hämmentynyt. Puheenjohtaja Paavo M. Petäjä kirosi, päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö arveli laukun hävinneen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tallinnassa laukku oli kirjattu koneeseen, mutta "siitä eteenpäin minulla ei ole varmuutta", hän totesi. Kaksi yötä AHDEN L MUSEORELIIKKI. Dopinglaukku on osa Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevan Suomen Urheilumuseon perusnäyttelyä. la se astuul nv "Minu ku oli." lauk Lahden MM-hiihtojen jälkeen, keväällä 2008, Kari-Pekka Kyrö ryhtyi kertomaan plasmanlaajentajan takana piilleistä aineista epohormonia myöten. Siitä käynnistyi prosessi, joka tuuppasi STT:n muinaisen dopinguutisen uuteen, huhtikuussa 2011 alkaneeseen oikeuskäsittelyyn. STT:n uutisessa kerrottiin suomalaisen urheilun dopingista ja se toi kirjoittajalleen ja STT:n päätoimittajalle sakkotuomion. SKUUPIN TEKIJÄ KOMMENTOI R I K U R A N TA L A pitäytyy Helsingin Sanomien (26.2.2001) ja Kuukausiliitteen (helmikuu 2006) Lahti-tekstien takana. Skuupin saaminen oli "ihan sattumaa", hän toteaa puhelimessa, kun olen ensin referoinut juttuni havaintoja. Isän kautta avautunut "väylä" joka tapauksessa helpotti uutisjahdissa, hän täydentää. Rantala olettaa Kari-Pekka Kyrön todella unohtaneen lääkärinlaukun huoltoasemalle, mutta lehteen tulleen vihjesoiton vaikuttimena saattoi olla "henkilökohtaisia syitä", siis STT-juttuun palautuvaa kaunaa. Kun mainitsen Juha Metson olleen kameroineen mukana poliisiasemalla, Rantala hämmentyy. Kyseessä lienee "joku väärinkäsitys", hän ehdottaa, ja arvelee Metson käyneen ottamassa kuvansa eri päivänä. Uusi soitto valokuvaajalle ei asetelmaa muuta: joko Metso tai Rantala muistaa (tai haluaa muistaa) väärin. Erkki Vettenniemi Käytännössä täysin vaille huomiota on jäänyt lääkärinlaukkua koskeva tarkennus, tai itse asiassa paljastus. Syyskuussa 2008 Kyrö esitelmöi Kuopiossa ja vastaili samalla yleisökysymyksiin, joista muuan sivusi urheiluhistoriamme tunnetuimman pakaasin vaiheita. Keskisuomalaisen toimittaja jäljensi juttuunsa ex-valmentajan vastauksen: "Laukku ei unohtunut huoltoasemalle vaan joku vei sen sinne. En saanut laukkua koskaan lentoaseman hihnalta. Mutta joku osasi sijoittaa sen reittini varrelle." Ilta-Sanomien raportissa Kyrö täsmensi, että laukku "tuli Tallinnan-koneesta normaalisti matkatavarahihnalle, mutta ei koskaan minulle asti". Paikalla olleet Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimittajat eivät noteeranneet raporteissaan laukkuun liittyvää lausahdusta eli tilaisuuden ainoaa uutista. Näitä lehtiä julkaisee Sanomakonserni, millä saattoi olla valintaan vaikutusta, kuten kohta käy ilmi. Kyrön Kuopiossa lausuma kommentti saa tukea tätä kirjoitusta varten tehdyistä taustahaastatteluista. Hiihdon sisäpiireissä on alusta asti uskottu, ettei mitään laukkua millekään bensa-asemalle unohtunut. Sekin on helppo huomata, miten sinnikkäästi Kyrö halusi heti selventää, että huolimattomuuden vuoksi ei Hiihtoliiton omaisuutta ollut hukattu. skuuppi laukun löytymisestä ilmestyi siis 26. helmikuuta 2001. Sattumoisin juuri sinä päivänä vahvistettiin toinen suomalaiselta hiihtäjältä saatu positiivinen dopingnäyte, mikä lisäsi painetta Hiihtoliiton lääkärien suuntaan. Julkisuudessa puhuttiin sumeilematta "dopinglääkäreistä" sekä muotoiltiin mahdollisimman loukkaavia vertauksia natsilääkäreiden ihmiskokeisiin. Kukaan ei viitsinyt kuunnella Kyröä, HELSINGIN SANOMIEN j o ka toistuvasti korosti, että nämä lääkärit eivät olleet hankkineet kiellettyjä aineita eivätkä olleet ylipäänsä tehneet mitään sellaista, joka olisi vaarantanut urheilijoiden terveyden. (Tämän seikan on varmistanut STT-jutun viimeisinkin esitutkinta.) Heidän ainoa jossain määrin kyseenalainen toimenpiteensä oli ollut plasmanlaajentajan annostelu. "Oli miten tahansa", Kyrö tokaisi lopulta Helsingin Sanomille, "minun vastuulla se laukku oli." MTV3:lle hän täydensi viestiään: "Kyllähän kaikki ymmärtävät, että jos laukussa jotain arkaluontoista materiaalia olisi ollut, niin olisinhan minä siitä huolehtinut." Kyrö suoraan sanoen vaati saada vetää ylleen ivan ja kritiikin laukusta, jonka injektioruiskuista, verisistä tupoista ja plasmanlaajentajapusseista olisi muutoin syytetty ennen kaikkea lääkäreitä. Helmikuun 2001 mediamyrskyn keskellä olisi tietenkin ollut mahdotonta yrittää inttää, että laukkuhan näpistettiin lentokentältä. Sellaisen selityksen olisivat hiihtoväen
• 4 2011 9 Taloudellis-filosofinen keskusteluohjelma 2011: LAUKKUVYYHTI ALKAA. Helsingin Sanomien skuuppi laukun löytymisestä ilmestyi 26. helmikuuta 2001. helimitse tavoitettu valokuvaaja sanoi olleensa keikalla Rantalan mukana ­ "hyvin salaperäisellä" keikalla, jonka onnistumista poliisi oli valvonut. lopputulokseen ei lääkärinlaukulla sittenkään ollut merkitystä. Kuuteen testikömmähdykseen ja suomalaisen hiihtourheilun täystuhoon ei vaadittu sen esineen todistusvoimaa. Mutta sillä hetkellä, kun syväkurkku tyrkytti uutista Helsingin Sanomille, Hiihtoliitto oli hiljalleen toipumassa Jari Isometsän dopingnäytteen aiheuttamasta järkytyksestä. Isometsä ei ollut vetänyt juttuunsa Hiihtoliiton väkeä, joten syväkurkku tahtoi laukun avulla osoittaa, että kiellettyä ainetta oli käyttänyt moni muukin hiihtäjä, ja että asia oli joukkueen valmentajien ja lääkäreiden tiedossa. Vain siinä tapauksessa, että plasmanlaajentaja ei olisi erottunut muiden suomalaisten virtsanäytteissä, lääkärinlaukku olisi ollut miltei sensaatiomaisen raskauttava todistuskappale. Ala-Tikkurilaan ulottunut tarinalinja voidaan siten hylätä. Laukkua ei Shellille unohdettu eikä sitä jätetty sinne lojumaan syväkurkun tai tämän mahdollisten apulaistenkaan toimesta. Korkeintaan laukkua ulkoilutettiin huoltoasemalla muodon vuoksi, eli Kari-Pekka Kyröä lainaten "joku osasi sijoittaa sen" tuokioksi hiihtoväen reitille ja ujuttaa otsikoihin juuri silloin, kun Isometsän näyte oli jäämässä kisojen ainoaksi dopingvahingoksi. Malmin poliisi sanoi muuten selvittäneensä koko tapahtumasarjan Shellin valvontakameran nojalla joitakin tunteja ennen kuin Kyrö otti vastuun laukun katoamisesta. Näin kerrottiin medialle, vaikka uutistekstin mukaan "Kyrö, muut autossa olleet tai itse auto eivät käytännössä edes näy nauhalta, jos auton valoja ei lasketa lukuun". Lisättäköön vielä, että kohulaukustakaan ei tallentunut nauhalle yhtään vilausta. Tehtävistään vapautetun päävalmentajan "tunnustuksen" ansiosta poliisin hupaisa "selvitys" säästyi julkiselta teilaukselta, jonka se toki yhä ansaitsisi. Entinen rikostoimittaja, nykyinen seikkailumatkailija Riku Rantala kommentoi tätä kirjoitusta ohessa. Journalisti-lehdessä (18/2009) hän on jo spekuloinut syväkurkun henkilöllisyydellä: "Jos mies on se, joksi häntä epäilen, syynä oli varmasti oikeudentunto, mutta oli hänellä syytä kostoonkin." Vihjeet viittaavat jälleen STT-jutun suuntaan, jutun, jota ilman ei Lahdessa olisi koettu yhtään dopingtapausta. Katoava laukku on nimittäin vain osa isompaa salaliittoa, jonka seurauksena median, esivallan ja antidopingväen ärsyttänyt Hiihtoliitto jymäytettiin uskomaan, että plasmanlaajentajan käyttö ei paljastuisi Lahden testeissä. Sen kuvion täydelliseen purkamiseen taidetaan tarvita poliisin auttavaa kättä. L AHDEN K ISOJEN Pilaantuneen perinneruuan hinnanmuodostus Taloudellis-filosofisessa keskusteluohjelmassa aiheena on tällä kertaa pilaantuneen perinneruoan hinnanmuodostus Pohjois-Karjalassa erityisesti tehokkaiden markkinoiden hypoteesia silmällä pitäen. Enempää ei tarvinne sanoa. Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa Näkökulma: verta janonneet tiedotusvälineet ampuneet heti alas. sitten oli korjata lääkärinlaukku talteen ja saatella sen sisältö suurin otsikoin julkisuuteen? Tähän kysymykseen vastaaminen vie vuoteen 1998 eli STT:n dopinguutiseen, jonka kaikuja käsitellään raastuvassa vielä toistakymmentä vuotta myöhemmin. Lahden MM-kisoihin mennessä oli jutun tehnyt journalisti ja STT:n päätoimittaja tuomittu hovioikeutta myöten sakkoihin herjauksesta. He olivat myös eronneet STT:n palveluksesta. Hiihtoliitto oli siten kollektiivisesti nöyryyttänyt kotimaisia tiedotusvälineitä, jotka STT:n omistavat, sekä pitänyt siinä ohessa pilkkanaan tutkintaviranomaisia. Näillä kaikilla oli silti hyvä syy olettaa, että suomalaisessa hiihtourheilussa todella suosittiin kiellettyjä aineita. STT ja virkavalta olivat lisäksi intiimissä yhteydessä toisiinsa. Dopingjutun tekijä oli naimisissa Helsingin rikospoliisin tutkijan kanssa, ja aviomies kävikin (tuloksetta) käräjillä todistamassa vaimonsa ammatillisen osaamisen puolesta. Hovioikeuden STT-päätös annettiin lokakuussa 2000. Neljä kuukautta myöhemmin Lahdessa tarjoutui monille tahoille tilaisuus kostoon, ja juuri siihen juoneen ­ tosiasialliseen salaliittoon ­ kytkeytyy oudosti liikkunut lääkärinlaukkukin. Vihje mustasta, pulskasta laukusta soitettiin virallisen version mukaan Helsingin Sanomien urheilutoimitukseen, josta se välitettiin Riku Rantalalle, lehden nuorelle rikostoimittajalle. Rantala luotti nimettömänä pysytelleen "syväkurkun" vinkkiin ja sai 25. helmikuuta Malmin poliisilta selonteon löytötavaralaukun sisällöstä. Sitten vain taksi toimitukseen, jossa käytiin urakoimaan seuraavan aamun etusivua uusiksi. Hiihtopiirien versiossa lääkärinlaukkua ei täytynyt varsinaisesti jahdata: syväkurkku tarjoili skuupin maan valtalehdelle sellaisenaan. Jälleen on K E N E N E T U J E N M U K A I S TA muistettava, että STT on osakeyhtiö, jonka johtavat viestintäyhtiöt omistavat. julkaiseva Sanoma News on tällä hetkellä STT:n suurin yksittäinen omistaja, kun taas alkuperäisen STT-jutun aikoihin siinä asemassa oli Alma Media. Näiden ja muiden mediatalojen toimittajat olivat (ja ovat) Hiihtoliiton ja STT:n välisessä dopingjupakassa asianosaisia. Riku Rantalan jymyuutisen taustoista on ilmestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (2/2006) mainio tarina. Preesensissä etenevän tekstin mukaan Rantalan isän poliisituttava "sattuu olemaan" sunnuntaina 25. helmikuuta työvuorossa ja suostuu tulostamaan "lyhyen tapahtumaprintin". HELSINGIN SANOMIA Demokratia on tuotava 2000-luvulle Yleinen äänioikeus on 105-vuotias, ja se oli suuri harppaus kansanvaltaa kohti. Kun käyttää kansansivistyksen tason mittarina kirjoitustaidon yleisyyttä ja tutkintojen määrää, hahmottaa eron nykypäivään. 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70 ja vuonna 1920 noin tuhat. Runsaat sata vuotta sitten aivan 60 prosenttiakaan suomalaisista ei hallinnut kirjoitustaitoa. Sille kansalle annettiin valta valita keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Nykyisin Suomessa suoritetaan vuosittain 35 000 ylioppilastutkintoa ja keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneita on valtaosa väestöstä. Ilmeistä on, ettei suoran demokratian määrä ole lisääntynyt samassa suhteessa suomalaisten koulutustason kehityksen kanssa. Veera Hidas-Elina fifin luetuimmat ajalta 23.3.­26.4.2011 sta ei ulauku uhalle Koh ut na entun lausta. tall vi yhtään Näin varmistuu laukun päätyminen Malmin poliisiasemalle. Siitä paperista myös ilmenee laukun kirjanneen poliisin nimi, ja koska tämäkin "sattuu olemaan" pyhätöissä, Rantalalle luovutetaan laukun sisällysluettelo. Malmin poliisi nimittäin "kertoo, että löytötavaroihin liittyvät tiedot ovat julkisia". Sattumien sarja totisesti tarvittiin, jotta toimittaja sai käsiinsä informaatiota, joka ei ole julkista. Tämän seikan voi itse kukin todeta hakeutumalla lähimpään löytötavaratoimistoon ja vaatimalla virkailijalta tietoja paikallisen hiihtoseuran hukkaamasta rihkamasta. Löytötavaroiden valokuvaaminen on niin ikään normaalioloissa mahdotonta. Kuukausiliitteen mukaan Riku Rantala ratkoi lääkärinlaukun arvoitusta yksin, mutta Helsingin Sanomiin painettiin 27. helmikuuta tyhjistä plasmanlaajentajapusseista kuva, jonka ottajaksi oli merkitty Juha Metso. Pu- 1. Jari Hanska: Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään Voiman juttu tutkii, millaiset mahdollisuudet veronkiertoon vireillä oleva hallintarekisteriuudistus avaisi suomalaisille sijoittajille. 3. Jari Hanska & Susanna Kuparinen: En minä vaan markkinavoimat Fifin videotallenne tilanteesta, jossa Hanska ja Kuparinen haastattelevat VM:n lainsäädäntöneuvos Ilkka Harjua hallintarekisteröinnistä. 2. Teppo Eskelinen: Hyvät vihreät ystävät Tutkija Teppo Eskelinen miettii toverihengessä, mistä vihreiden vaalitappio johtuu. 4. Suvi Auvinen: Kansan moka Vituiksihan se meni, toteaa antivaalibloggaaja vaalien jälkeen. blogeissa maaliskuussa Susanna Kuparinen Teppo Eskelinen Mitä Katainen tiesi vaalirahoittajista? Jos Jyrki Kataisesta tulee seuraava pääministeri, palataan takaisin lähtöruutuun: saako pääministeri valehdella vaalirahoituksesta? Hyvät vihreät ystävät Vaalianalyysia, eli avoin kirje vihreille. Kirjoittaja on toimittanut artikkelikokoelman Hiihto ja häpeä ­ Lahti 2001 mediaskandaalina. Jyväskylän yliopisto 2010. 224 s.
• 10 4 4 2011 kulttuuri osasto työllistää veroviraston ja valtionvarainministeriön entisiä huippuvirkailijoita, jotka tietävät kuinka siirrellä varallisuusvirtoja. Voitosta kirjattiin vain 5,1 miljardia Yhdysvalloissa. Kuinka paljon veroja GE sitten maksoi tuosta? Ei yhtään. Päinvastoin, yhtiö otti vastaan 3,2 miljardin veronpalautukset. Yritysten veronkiertoa vastustava järjestö US Uncut julkisti huhtikuun 13. päivänä tiedotteen GE:n nimissä. Tiedotteessa ilmoitettiin, että GE palauttaa 3,2 miljardia dollaria verottajalle ja vetäytyy sinänsä laillisista veroparatiiseista. Myös tytäryhtiöt Bermudalla, Singaporessa ja Luxemburgissa luvattiin sulkea. Tiedote meni sukkana läpi ja esimerkiksi USA Today -päivälehti uuti- häirintä Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan arvostelee Ranskaa kovin sanoin. Erdoganin mielestä Ranskan säätämä musliminaisten huntukielto loukkaa uskonnonvapautta. YLE UUTISET 13.4. Veronkierto on jees keksineen Thomas Edisonin vuonna 1890 perustama General Electric on talouslehti Forbesin mukaan maailman toiseksi suurin yhtiö. 287 000 työntekijän voimin se teki viime vuonna kelpo tuloksen, 14,2 miljardia dollaria. Valtaosa voitoista kanavoidaan veroparatiiseihin. Yhtiön kirjanpitoHEHKULAMPUN soi siitä. Uutisen seurauksena GE:n osakkeen arvo laski 0,6 prosenttia. Markkinat eivät palkinneet reiluudesta ja kohtuudesta. Kehitys on ajanut hehkulampusta ohi, olisikohan pian veroja kiertävien konsernien vuoro? Jari Tamminen www.usuncut.org toimittanut Kimmo Jylhämö Sakariiniunelmia Nahat ja sarvet tuhkaksi käsittelylaitoksessa Honkajoella palaa kuukaudessa noin 3000 nautaa huolimatta siitä, että Euroopan BSE-riskienarviointilausunnon mukaan Suomessa on erittäin alhainen hullunlehmäntaudin todennäköisyys. Myös Maailman eläintautijärjestö OIE on luokitellut Suomen mitättömän BSE-riskin maaksi. Suomen ainoa hullunlehmäntautitapaus todettiin joulukuussa 2001. Britanniassa todettiin samana vuonna yli 1200 tapausta ja vuonna 2008 enää vain 37 tapausta. Poltettavaksi kuljettavien raatojen kuolinsyy merkitään kuormakirjaan. Honkajoki Oy:n tuotantopäällikkö Paavo Lahtisen mukaan yhdelläkään laitoksessa poltetuista eläimistä ei ole ollut hullunlehmäntautiin viittaavia oireita. Kolmentuhannen eläimen kuukausivauhdilla kymmenessä vuodessa on ehditty polttaa 360 000 nautaa nahkoineen sarvineen. Nautojen BSE-testaukseen käytetään valtion varoja vuosittain edelleen yli 2 miljoonaa euroa. Eliisa Kilpi K O R K E A R I S K I S E N E L Ä I N J ÄT T E E N N Tekijänoikeus ajaa a hi sananvapauden ohi hovioikeus katsoi, että Matti Nikin parodia Pelastakaa Lapset ry:n nettisivusta ei ole parodia, koska se muistuttaa alkuperäistä liian paljon. Toisaalta oikeus piti sitä rangaistavana koska se on loukkaava, vaikka parodiahan on jo määritelmällisesti pilkkaamista. "Ilmeisesti hovioikeuden mielestä parodia on sallittua vain epäonnistuessaan, siis silloin kun kohde ei siitä loukkaannu", arvelee Effin varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen. Käräjäoikeus tuomitsi Matti Nikin vuonna 2009 sakkorangaistukseen. Nikki pyrki parodisella nettisivullaan kritisoimaan sitä, että Pelastakaa Lapset ry hoitaa hänen mielestään poliisille kuuluvia viranomaistehtäviä. http://bit.ly/iJ8Il5 P E L A S TA K A A P E D O F I I L I T - J U T U S S A Nyt meillä on sitten uusi prinsessa ihailtavaksi ja rakastettavaksi. Ja tietenkin paparazzeille takaa-ajettavaksi. Voiman mennessä painoon kuninkaallinen spektaakkeli on huipentumassa Lontoossa. Kaikki meni varmasti kuten käsikirjoituksessa lukikin, William pönötti ja Kate oli ihanan kaunis. Kuukausien, jopa vuosien suunnittelu kulminoitui teatteriin, jossa spontaanius loisti poissaolollaan. Ihan kuin Charlesin ja Dianan häissä konsanaan. Hääpari ilmoitti hyvissä ajoin ­ vaatimattomia kun ovat ­ että eivät kaipaa häälahjoja. Krääsää heidän O NIIN. nimellään ja nimissään kuitenkin on myyty jos jonkinlaista. On paitoja, mukeja ja lautasia. Hajuvettä, koruja ja julisteita. Ja tietenkin myös hääpahoinvointipusseja. B R I T T I T A I T E I L I J A Lydia Leith valmistautui kuninkaalliseen koettelemukseen saattamalla markkinoille Royal Wedding Sick Bag -pahoinvointipusseja. Tuo lentokoneista tuttu pussiformaatti on saanut Leithin käsittelyssä prameat painatukset kruunuineen ja hääpareineen. Pusseja voinee tilata vielä häähumun jälkeenkin taiteilijan kotisivuilta. Kun häät ovat ohi ja huuma laskee, voimmekin ruveta vahtaamaan juorulehdissä väistämättömästi julkaistavia, noin metrisillä teleobjektiiveilla otettuja kuvia prinsessasta bikineissä. Throne up, indeed. Jari Tamminen Katen & Williamin häät 29. huhtikuuta. lydialeith.bigcartel.com "Kiitos kuluneista neljästä vuodesta." Ihana lahja Nyt puhuvat kokoomuksen vaalimökin paketoijat. T U N T E M AT T O M AT ilkivallantekijät paketoivat kokoomuksen vaalimökin lakanoilla ja punaisella kankaalla", Ilta-Sanomat uutisoi 14. huhtikuuta. Kolmen sepän aukiolla sijaitsevasta vaalimökistä oli tehty iso lahjapaketti, jossa riippui kortti: "Kiitos kuluneista neljästä vuodesta! t: EK, suursijoittajat & pankit". Vaalien alla uutisoitiin ilkivallasta, useista kahnauksista, vihapuheesta ja yhteenotoista vaalitilaisuuksissa. Voima jäljitti vaalimökin paketoineen ryhmän ja haastatteli heitä sähköpostitse. Ympäri mennään, yhteen tullaan työskentelevä asuu seudun ulkopuolella. Työvoimatutkimuksen tietojen mukaan vuonna 2010 lähes 120 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa henkilöä kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Tämä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Helsinkiin sukkuloi päivittäin Espoosta 46 700 ja Vantaalta 41 100 henkilöä. Vastaavasti Helsingistä kulkee päivittäin 24 700 työmatkalaista Espooseen ja 25 200 Vantaalle. http://bit.ly/jpG8gr JO K A V I I D E S PÄ Ä K AU P U N K I S E U D U L L A Mikä on teidän taustatahonne? Oletteko taideopiskelijoita, yliopistolaisia, kansalaisaktivisteja? "Ryhmämme koostuu opiskelijoista, päivätyöläisistä sekä eri poliittisista järjestöistä tulevista aktiiveista." Ilta-Sanomat piti teosta ilkivaltana. Mitä ajattelette kategoriasta? "Joidenkin on vaikea ymmärtää poliittista taidetta. Emme tehneet ilkivaltaa, rikkoneet taikka turmelleet kenenkään omaisuutta." Oletteko osa vihan ja väkivallan kulttuuria, josta on puhuttu paljon vaalien yhteydessä? "Poliittinen aktivismi on osa demokratiaa. Rauhanomaiset sekä pilke silmäkulmassa tehdyt tempaukset ovat enemmän kuin tervetulleita suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin." Miksi valitsitte juuri kokoomuksen vaalimökin, ette esimerkiksi keskustan tai demareiden? "Suhtaudumme kriittisesti kokoomuksen hallituspolitiikkaan. Pitkin vaalikautta hallitus on antanut iloisia lahjoja pelkästään hyvätuloisille sekä menestyville. Julkisessa keskustelussa kokoomus on päässyt liian helpolla Suomen talouden holtittomasta romuttamisesta." Mitä materiaaleja käytitte? "Onnistuneen aktivistitempauksen resepti on helppo: 65 metriä lakanakangasta, 32 metriä punaista trikoosatiinia, ilmastointiteippiä, pahvia, tusseja ja ompelulankaa. Ripaus mielikuvitusta ja paljon intoa. Voilá!" Mitä haluatte sanoa teoksella? "Äänestäjien herättelyn ohella kritisoimme kokoomuksen toteuttamaa marionettipolitiikkaa, jossa kansalaisille ei tehdä selväksi, ketkä naruja vetävät." Mitä en ymmärtänyt teiltä kysyä? Mitä vastaatte tähän kysymykseen? "Miksei tämäntyyppistä toimintaa ole vaalien alla enemmän? Ei uskalleta olla näkyvästi mieltä asioista. Asiallinen debattikulttuuri puuttuu. Aktivismi tuppaa välillä rajoittumaan pienten marginaaliryhmien aggressiiviseksi toiminnaksi." Susanna Kuparinen Lue koko haastattelu Fifistä.
• 4 2011 11 Halla-aho maahanmuuttolaeista vastaavan valiokunnan johtoon. HS 27.4. Härkästen metsästäjät Lehdistö ei kirjoita tarpeeksi politiikan sisällöistä, sanoo mediatutkija Juha Herkman. puoluepolitiikan seuraaminen on kuin elokuvan katsomista 3Dlaseilla. Aikaisemmin käytetyt punavihreät on nyt vain korvattu siniharmailla linsseillä. Tampereen yliopiston mediatutkimuksen dosentti Juha Herkman, auta. Miksi värejä ei enää erota toisistaan? "Suurin ongelma on tasapäisyys", selittää Herkman. Myös henkilöjulkisuudelle rakentuvat vaalit tekevät värierottelusta hankalaa. "Ihmiset äänestävät vaaleissa entistä enemmän henkilöitä, vaikka tosiasiassa, oli henkilön vaalilupaus mikä tahansa, puoluekuri ratkaisee, millaista politiikkaa parlamentissa sitten tehdään." J U H A H E R K M A N tutkii toukokuussa julkaistavassa kirjassaan Politiikka ja mediajulkisuus suomalaisen politiikan ja median liittoa. Mediatutkimuksessa on viime vuodet puhuttu kiihkolla sosiaalisen median leviämisestä kaikkialle. Mutta sosiaalisen median avoimuus ei siirry käytäntöön vain sillä, että jokaisella kansanedustajalla tai puolueella on omat Facebook-sivunsa. "Ristiriita on siinä, että kaikki aidosti muutosvoimaiset hankkeet ovat todellisuudessa ruohonjuuritason toimia, ne siis lähtevät ihmisistä itsestään. Mitä korkeammalle mennään, sen pienemmäksi käy muutosvoima", Herkman toteaa. Ville Matilainen S UOMALAISEN Ideologiat ja niiden käsittely taipuvat siis huonosti blogimuotoon saatikka tekstiviestin pituisiksi twiittauksiksi. Tietokoneen saa helposti pois päältä, eikä kukaan käske todella lukemaan edellisiä kommentteja viestiketjusta. kolmannen valtiovallan perinteiset keinot? Median vallan kasvusta yhteiskunnassa puhutaan paljon. Median edustajat korostavat, että avoimuuden lisääntyminen on tärkeää. Todellisuudessa iltapäivälööppeihin saattaa kuitenkin päätyä edellispäivältä poliittisen debatin suurimpana E N TÄ S I T T E N ikot & "Poliit listit journa levat ai kampp ta." vallas otsikkona vain osallistuneen kansanedustajan valuttamat kyyneleet tai virheellinen asuvalinta. "Poliitikot ja journalistit kamppailevat auktoriteettiasemasta ja vallasta. Harvoin syntyy aitoa vuoropuhelua, ja vaikka syntyisikin, se ei välity nokittelua seuraaville kansalaisille. Se jää näiden kahden tahon kilpalaulannaksi." Herkmanin mielestä median pitäisi ennemminkin toimia siltana poliitikkojen ja kansan välillä. poliittisten härkästen uutisointi ajaa kuitenkin usein yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden edelle. Tällöin on vaarana, että kansa seuraa vain näitä härkäsiä ja että todellinen päätöksenteko jää entistä pienempien piirien yksityisasiaksi. Herkman ottaa esimerkin länsinaapurista. Ruotsissa äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkeampi kuin Suomessa. Herkman näkee tämän liittyvän politiikan ja median suhteeseen, joka on Ruotsissa erilainen kuin meillä. "Ruotsalaisille äänestäjille on jo äänestysvaiheessa selvää, millä ideologisilla tavoilla eri poliittiset blokit eroavat toisistaan. He siis tietävät enemmän siitä, mitä he äänestävät." Sen, mitkä puolueet suostuisivat keskenään hallitusyhteistyöhön ja millaista politiikkaa silloin tehtäisiin, ei pitäisi olla viimeiseen asti pimitetty salaisuus. Nykyään toteutuva yhteistyö saattaa tulla poliitikoillekin yllätyksenä. "Toki vaalituloksesta voi ajatella demokratian korjaavan nyt itse itseään. En kuitenkaan näe tässä eritystä puoluepoliittisen aktiivisuuden tai politiikan seuraamisen suosion nousua. Kokonaisäänestysprosentti ei ole kaksien viime vaalien aikana noussut kuin parilla prosentilla." NYKYISELLÄÄN Ville Matilainen Haastattelu kokonaisuudessaan Fifissä. Juha Herkman: Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino 2011. 250 s. VÄRITÖNTÄ POLITIIKKAA. Tutkija Juha Herkman suomii mediaa ja poliitikkoja tyhjästä nokittelusta. Semifinals 20.5. Grande Finale 7.10. at Savoy-theatre Tickets 12/8 www.lippupalvelu.fi Ourvision Singing Contest
• WWW.B ALTICCIRCLE.FI PE 13.5.2011 YK-KLUBILLA POHJOINEN RAUTATIEKATU 21, HELSINKI 21­04 (K-20) LIPUT: 12 ENNAKOT: WWW.TIKETTI.FI ANDRIY ZHOLDAK ­ VALERIY ZHOLDAK ­ VASYL BARKA NDRIY ZHOLD RY O ALE ERIY ZHOLDAK VASYL BARK L A L L NIN LOVE STALIN OVE LENIN LOVE. STALIN LOVE VE. STAL V SHARON SHARON EYAL ON CARTE BLANCHE A T BLANCH ANC FILOMENA OLIVERIA, MIGUEL REAL O OLIVERI O VER GUE GU REAL A UM FAMÍLIA PORTUGUE A UMA FAMÍLIA PORTUGUESA MÍLI RTUG E NÂZ HIKMET GENCO ERKA NÂZIM HIKMET, GENCO ERKAL ÂZ KMET, K KEREM GIBI ER GIBI ­ 30 VUOTTA NÂZIM HIKMETIN KANSSA 30 UOTT NÂZ H KMET T ZIM ZI ETIN ANSS ANNA IVANOVA-BRASHINSKAYA NNA ANO NA A ASH NS TO THE END OF LOVE O E ND LOVE VE ANDREY MOGUCHY, MAXI ISAEV ANDREY MOGUCHY MAX M ISAEV R OGUCHY, Y XIM XI SADOV D SADOVODYI O TA TANJA LORENTZON R REN ZON MORMOR SV RT MORMORS SVARTA ÖGON ORMOR GO K STIAN MED KRISTIAN SMEDS, FJODOR DOSTOJEVSKI AN E JOD JOD D DOSTO EVSKI T EVSK SAD SONGS FROM A SONGS FR M SONG G TH H AR THE HEART OF EUROPE F UROP OPE OP MIM GOE USTAINAB E MIM GOES SUSTAINABLE ES USTAIN LASIN LÄPI AS ÄPI TAN T AT E TANSSITEATTERI MINIMI N NIMI M ABSOLU F NLAND ABSOLUT FINLAND O & MANNERS OF SUCCESS AN ERS OF UC SS Liput: 2011 Kulma, Kristiinankatu 1 | info(@)turku2011.fi | (02) 262 2022 | Lippupiste 0900 600 600 (1,97 min/pvm)
• 14 4 2011 Suomi-Soffan omistaja KS:ssa: Konkurssi on julkisuuden vika. MARKKINOINTI & MAINONTA 14.4. Kiista Senegalin Senegalin e g kalavaroista kärjistyy Senegalin pienkalastajat vastustavat hallituksen ulkomaalaisille kalastusaluksille myöntämiä kalastuslupia. Kalavarannot ovat huvenneet. Kalastajat vaativat Senegalin ammattikaDAK AR (IPS) lastajia edus edustavan Gaipes-järjestön johu dolla ulkomaalaisten lupien perumista. ulkom m Vaatimus koskee muun muassa 22:ta ulkomaalaisille kalastusaluksille vuonna 2010 myönnettyä lupaa. Senegalin vesillä on kalastusaluksia muun muassa Venäjältä, Belizestä ja Ukrainasta. Kalastus on yksi Senegalin pääelinkeinoista. Noin 600 000 ihmistä saa siitä elantonsa. Vuonna 2009 kalastus muodosti 13 prosenttia Senegalin vien- nistä ja 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Afrikan Greenpeacen mukaan suuret kalat ovat Senegalin vesistöstä lähes loppuneet. Ruokapöytiin päätyy vain sardiineja, makrilleja ja muita pieniä kaloja. Gaipesin pääsihteerin Dougoutigui Coulibalyn mukaan ulkomaalaiset alukset kalastavat maan aluevesillä laittomasti, ilman asianmukaista viranomaiskäsittelyä. Hallitus on asiasta toista mieltä. Maan meritalousministerin Khouraïchi Thiamin mukaan ulkomaalaisilla aluksilla on senegalilaisia tarkkailijoita. "Valtiovarainministeriö perii 35 dollaria jokaisesta kalastetusta kalatonnista", ministeri kertoo. "Senegal on tehnyt itsenäisen päätöksen hyödyntää osan kalavaroista, jotta valtion talous hyötyisi niistä naapurimaiden tapaan." Jos hallitus ei peru ulkomaalais- ten kalastusalusten lupia, Kansallisen pienkalastajien yhteenliittymän CNPA:n pääsihteeri Sada Fall uhkaa sitä suoralla toiminnalla. "Jos lupia ei peruta, me häädämme ulkomaalaiset alukset vesiltämme keinolla millä hyvänsä." Voimassa 3/2011 julkaistiin Kukka Rannan artikkeli EU:n rosvokalastuksen yhteydestä pakolaisvirtoihin. Juttu löytyy lehden arkistosta, fifi.voima.fi Group Gendai Kremlin Napoleon V E N Ä J Ä N N O M E N K L AT U U R A A V O I hyvin verrata aatelistoon ­ vaikka sen etuoikeudet eivät ole perinnöllisiä, ne ovat elinikäisiä. Stalinin aikana nomenklatuuran edustaja saattoi helposti tulla ammutuksi tai päätyä vankileireille, mutta joutui aniharvoin alennetuksi työläiseksi kolhoosiin tai tehtaaseen. Mutta miksi nomenklatuura on Venäjällä vallassa vielä 20 vuotta Neuvostojärjestelmän kaatumisen jälkeen? Miksi Venäjällä ei tapahdu porvarillista vallankumousta, joka pistäisi pystyyn länsimaalaistyylisen kapitalismin, missä menestys perustuu siihen kuinka paljon saat itse vedettyä rahaa välistä, eikä siihen mikä oli joskus asemasi Komsomolissa? Dogmaattisen marxilaisuuden mukaan ei tietenkään ole mahdollista, että hallitseva luokka voisi olla joku muu kuin tuotantovälineitä hallitseva luokka. Mutta Marx itse ei ollut dogmaattinen marxilainen, hän ymmärsi että käytännössä eturyhmien dynamiikka voi olla paljon monimutkaisempi. "Japanissa ydinvoimavastaiset mielensosoitukset eivät pääse tv-uutisiin." PEHMEÄÄ ENERGIAA. Hitomi Kamanakin uusin dokumentti Ashes to Honey (2010) kertoo kahdesta yhteisöstä Ruotsissa ja Japanissa, jotka pyrkivät energiaomavaraisuuteen. Fukushima ei yllättänyt Dokumenttiohjaaja Hitomi Kamanaka on tallentanut Japanin ydinvoimaloiden rapautumista jo 13 vuotta. Japanin seutukunnat ovat taloudellisesti sidoksissa sähkövoimayhtiöiden paikallisiin projekteihin. Useat muuttoliikkeen köyhdyttämät paikkakunnat ovat suostuneet erittäin radioaktiivisen MOX-polttoaineen käyttöön paikkakuntansa ydinvoimalassa noin 200 000 euron vuosikorvausta vastaan. Fukushima allekirjoitti tämän sopimuksen, ironista kyllä, Hiroshiman atomipommin vuosipäivänä 6. elokuuta 2010. Tämän sidonnaisuuden kohtalokkuus on paljastunut 11. maaliskuuta jälkeen, kun Fukushima Dai-ichi -voimala on ollut jatkuvissa vaikeuksissa ja tulee olemaan vielä kuukausia. Jälkisiivous tehdään lopullisesti vasta kenties vuosikymmenen kuluttua. Japanilainen dokumenttielokuvaohjaaja Hitomi Kamanaka on seurannut ja tallentanut kamerallaan Japanin eri seutukuntien taistelua ydinvoimateollisuutta vastaan jo 13 vuotta. Viime kesänä hän osallistui elokuvatapahtumaan Fukushimassa ja kysyi paikalliselta hallintoviranomaiselta mitä he aikovat tehdä paikallisille, jo vanhoiksi käyneille ydinreaktoreille. Vastausta ei silloin tullut. Rokkashomura Rhapsody: A Plutonium Plant Comes to Northern Japan (2006) käsittelee ydinvoiman uudelleenkäsittelylaitoksen rakentamista Rokkashon kylään K A M A N A K A N E L O K U VA osa, joka ei ole tiiviisti sidoksissa nomenklatuuraan, haluaisi ilman muuta siirtyä länsimaalaistyyliseen kapitalismiin. Mutta nykyisellä järjestelmällä on yksi valtti, joka pitää kapitalistit kurissa ­ mahdollisuus tarpeen vaatiessa tutkia 1990-luvun yksityistämisen väärinkäytökset. Vaikka Putinin ohjelma on alusta asti perustunut pesäeron tekemiseen ryöstökapitalistiseen 1990-lukuun, hän on myös alusta asti julkisesti luvannut, ettei yksityistämisprosessia uudelleenarvioida ­ ja Medvedev on jatkanut samalla linjalla. Poikkeuksiin ovat antaneet aihetta vain erityisen painavat poliittiset syyt, kuten silloin kun piti laittaa Jukosin luukku kiinni. Kapitalistit tietävät, että nykyisen status quon kaatuminen voisi johtaa ikäviin kysymyksiin siitä, miten he itse asiassa loivatkaan alkupääomansa 1990-luvulla, ja tätä kukaan heistä ei toivo. S E V E N ÄJ Ä N P O R VA R I S T O N M ONET POHJOIS- pohjoiseen Aomorin lääniin. Aiemmin maanviljelyksellä ja kalastuksella elänyt Rokkashon kylä on tullut merkittäväksi energiateollisuuden keskuspaikaksi, ja sähkölaitokset ovat perustaneet paikkakunnalle alan ammatillisen oppilaitoksen. Vastaava syrjäseudun taloudellinen riippuvuus energiateollisuudesta onkin ollut Japanin energiakeskustelun lukko ­ asia minkä Fukushiman viimeaikaiset tapahtumat ovat kenties muuttamassa. K A M A N A K A I T S E näkee tärkeänä sen, että Japanissakin käytäisiin Ruotsin tapaan avointa keskustelua eri energiamuodoista. Japanissa eivät ydinvoimanvastaiset mielenosoitukset pääse edes tv-uutisiin. Kaupallisten kanavien yksi suurimpia mainostajia on ollut Tepco. "Uudet internetpohjaiset mediat ja sen kautta toimivat kansalaiskanavat ovat kuitenkin mahdollistaneet sanan kiertämisen", Kamanaka sanoo. Keskustelun ja uutisoinnin puuttuminen johtuu Japanin monitasoisista yhteyksistä hallituksen, sähköyhtiöiden ja median välillä. Ruohonjuuritasolla Hitomi Kamanakasta onkin tullut yksi keskeisistä viestinviejistä ja keskustelun herättäjistä ja tämä hento nainen onkin ristitty "Japanin Erin Brockovichiksi". Ashes to Honey valmistui viime vuonna ja Kamanaka kiersi sen kanssa ympäri Japania ­ mukaan luettuna Fukushima ­ ahkerasti. Fukushiman voimalan ongelmat ovat tuoneet Kamanakan elokuvat uudelleen tapetille ja pyyntöjä elokuvaesityksiin ja puhetilaisuuksiin ropisee. Eija Niskanen JAPANIN ERIN BROCKOVICH. Huhtikuun alussa järjestettiin tilaisuus, jossa keskusteltiin Kamanakan elokuvista. Tokiolaista yleisöä huolestutti, voiko raskaana oleva sisko juoda maitoa tai mitä voisi tehdä, jos ei halua maksaa rahaa Tepcolle sähkölaskusta, vaikka mitään vaihtoehtoista sähkön myyjääkään ei suur-Tokion alueella ole. nomenklatuuran valta on kapitalistien turva työväestöltä, työväestö tukee nomenklatuuraa estääkseen paluun 1990-luvuun villiin kapitalismiin. Jos valinta on nykyisten vallanpitäjien ja oligarkkien välillä, kansan valtaenemmistö valitsee ilman muuta nomenklatuuran. Putinin-Medvedevin akselilla on vallalleen edes muodollinen oikeutus (jossa vilpin osuus on ehkä 20 prosenttia), siinä missä oligarkit vain sattuivat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan silloin, kuin järjestelmän silmä vältti sen yrittäessä pelastaa itsensä totaaliselta romahtamiselta. Veli Itäläinen JA SAMOIN KUIN Veli Itäläisen laaja analyysi Venäjän nomenklatuurasta kokonaisuudessaan sekä aiemmat Venäjä-artikkelit Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa.
• 4 2011 2011 17 Kesä vailla lomaa Kun kollegat lähtevät Kanarialle, sijaisopettaja lähtee kortistoon. Y M PÄ R I M A A I L M A A sijainen saa pitkien lomien aikana vain lomapäiväkorvauksen: kaksi päivää tehtyä työkuukautta kohti. Loppukesän sijainen on työttömänä. tilanteessa urani ensimmäiset kolme vuotta, ensin äitiysloma- ja myöhemmin opintovapaasijaisena," kertoo saksan ja uskonnon opettaja Piia Kerola Kaitaan koulusta. " I T S E O L I N TÄ S S Ä vitsaillaan siitä, että pitkät kesälomat ovat keskeisin syy valita opettajan ammatti. Suomessa virkasuhteessa oleviin opettajiin ei sovelleta yleistä vuosilomalainsäädäntöä, vaan lomat ovat kiinteitä. Tuhannet sijaisopettajat eivät kuitenkaan tulevanakaan kesänä saa kesälomistaan palkkaa. Samassa tilanteessa on sekä opettajaksi valmistuneita että niitä, joilta puuttuu muodollinen pätevyys. "Esimerkiksi äitiyslomalla tai opintovapaalla oleva opettaja voi palata kesäksi töihin ja korjata kesäloman palkan", kertoo vuodesta 1994 sijaisuuksia tehnyt uskonnonopettaja Klaus Kuurinmaa-Myllyniemi. Sijaisten työsuhteet taas solmitaan usein päättyväksi kevätjuhlaan, silloinkin kun työ jatkuu syksyllä. Koska kunnat eivät suostu maksamaan kaksia palkkoja samasta työstä, työn tehnyt ysyi ttaja k ä häOpe ä, mik Villelt lee isona. tu nestä lla peaion o taja t "Kesä lunopet ruskou järvilaivan et & talv eenina." kapt "Aloitin työt keväällä ja sain ensimmäisenä vuonna pääsiäis- ja hiihtoloman lisäksi vain kahden päivän palkallisen kesäloman. Kahden viikon karenssin jälkeen sain työmarkkinatukea, josta jäi käteen noin 400 euroa kuussa. Seuraavina kesinä lomapäiväkorvausta oli kertynyt kolmisen viikkoa, sitten kahden viikon karenssin jälkeen sain ansiosidonnaista." Kortistossa oleminen ei vaikuta vain tuloihin: työtön ei työvoimatoimiston sääntöjen mukaan saa poistua maasta yli viikoksi vuodessa. Kesälomien käyttäminen ulkomaanmatkailuun on siis sijaisopettajilta kielletty. Työvuosia ja eläkettä ei kerry. Sijaiseksi lähtenyt opiskelija taas ei voi opiskelijastatuksen takia saada kortistosta tai työttömyyskassalta rahaa lainkaan. Etenkin ne sijaiset, jotka muuten jäisivät työmarkkinatuen varaan etsivät itselleen myös kesätyön. Esimerkiksi Kuurinmaa-Myllyniemi rahoittaa kesänsä tekemällä kesäteologin töitä seurakunnissa. mukaan hankalasta tilanteesta ovat vastuussa ensisijaisesti Opetusalan Ammattijärjestö sekä kuntatyönantaja. "Työnantaja kohtelee työntekijöitään epätasa-arvoisesti maksamalla samasta työstä käytännössä eri palkkaa. OAJ taas ei ole ajanut riittävän määrätietoisesti sijaisten asiaa." "Usein sijaisuudet nähdään väliaikaisena tilanteena uran alkuvaiheessa, mutta opettajien työtilanne on kuitenkin muuttunut. Siksi työsuhteen katkaiseminen kesäksi voi jatkua vuodesta toiseen", Kerola summaa. PIIA KEROL AN 30.4. VALLILAN TANGO VIIHDYTTÄÄ VALLILAN VAPPUTANSSEISSA, Helsingin Vallilan Hartolanpuistossa kello 17­21. Klaus Welp Kati Pietarinen T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T 14.5. OULUN TAITEIDEN PÄIVÄ, yhteisöllisyyttä & hyvinvointia taiteen & tekemisen kautta, ohjelmaa eripuolilla kaupunkia, lisätietoja www.ouluntaiteidenyo.net. Kuva Pasi Lehtinen. 7.­8.5. KIERRÄTYSTEHDAS, koko perheen tapahtuma esittelee ekologista muotia & elämäntapaa, kello 10­17, Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihalli & sisäpiha. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, 14.5. Joensuussa & Oulussa, 15.5. Lahdessa, 20.5. Seinäjoella, 21.5. Espoossa, Kajaanissa, Porvoossa & Savonlinnassa, 28.­29.5. Helsingissä osana Maailma kylässä -festivaalia & 28.5. Kuopiossa, Mikkelissä & Vaasassa, lisätietoja www.mahdollisuuksientori.fi. osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 30.5. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.5. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska. VOIMA-KALENTERIN runoilija Olli Sinivaara, kello 17­19, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.­24.5. 24.5. SUURI PANEELIKESKUSTELU: MIKÄ ON TAI- KESKUSTELUT & LUENNOT teemaseminaarissa julkistetaan Anne Virtasen & Liisa Rohwederin toimittama tietoteos Ilmastonmuutos käytännössä, kello 14­16.30 Helsingin Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa, ilmoittautuminen 3.5.2011 mennessä heidi.simomaa@gaudeamus.fi. 11.5. PLATONIN ARVOITUS, luennoitsijana emeritusprofessori Holger Thesleff, kello 17­19, Helsingin Lasipalatsin Kohtaamispaikka, II kerros, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.­24.5. 12.5. HEIDEGGER, JOHDATUS METAFYSIIKKAAN, aiheesta keskustelevat Jussi Backman & Miika Luoto, kello 17­19, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.­24.5. 9.5. ILMASTONMUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ, 18.5. ÄLYLLISEN ITSEPUOLUSTUKSEN PIKAKURSSI, Filosofisten viikkojen loppuhuipentumassa on useita keskustelijoita, keskustelua luotsaa filosofi Jarkko S. Tuusvuori, kello 18­ 21 Helsingin Bio Rex -teatterissa, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.­24.5. HELSINKI ÄLYTEKSTIILIT Meg Grant luennoi 2.5. kello 18 MUU Galleriassa, Lönnrotinkatu 33 & 3.5. kello 16 Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. DETTA? TAPAHTUMAT tutustu järjestöjen & suurlähetystöjen toimintaan & Euroopan unioniin, esiintyjinä Haloo Helsinki, Kengurumeininki Duo, Elmeri Rantanen & mepit Sirpa Pietikäinen & Mitro Repo, juontajana Marja Hintikka, kello 9­17 Helsingin Kampintorilla. 14.5. OULUN TAITEIDEN PÄIVÄ, yhteisöllisyyttä & hyvinvointia taiteen & tekemisen kautta, ohjelmaa eri puolilla kaupunkia, lisätietoja www. ouluntaiteidenyo.net 20.5. SÄHKÖAUTOKRUISINGIT kello 18­21 Helsingin Merisatamanrannan Kompassi, Kaivopuisto. 9.5. EUROOPPA-PÄIVÄ, 21.5. KATAJAMÄEN EKOYHTEISÖN MUISTOTILAISUUS KIERRÄTYSTEHDAS, 7.­8.5., koko perheen tapahtuma esittelee ekologista muotia & elämäntapaa, kello 10­17, Kaapelitehtaan Merikaapelihalli & sisäpiha. FASHION STOCK SALES, suomalaisia & kansainvälisiä muodin huippumerkkejä edullisesti 20.­21.5., perjantaina kello 11­19 & lauantaina kello 10­18, Vanha ylioppilastalo. 28.­29.5. MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIT, katutaidetta, musiikkia & ruokaa Kaisaniemen puistossa & Rautatientorilla, ohjelma-aikataulu www.maailmakylassa.fi/ohjelma. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, vuoden 2011 teemana vapaaehtoistoiminta, 14.5. Joensuussa & Oulussa, 15.5. Lahdessa, 20.5. Seinäjoella, 21.5. Espoossa, Kajaanissa, Porvoossa & Savonlinnassa, 28.­29.5. Helsingissä osana Maailma kylässä -festivaalia & 28.5. Kuopiossa, Mikkelissä & Vaasassa,lisätietoja www.mahdollisuuksientori.fi info tarjoaa tietoa, ohjeita & neuvontaa pääkaupunkiseudun asukkaille & pk-yrityksille, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen, samassa tilassa Helsingin Sanomatalossa aukeaa myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Designkauppa, avoinna arkisin kello 11­19. 1.-2.6. TAMPERE SOSIAALIFOORUMI, lisätietoja www.tampereensosiaalifoorumi.fi. VÄEN & NUORISON VAPPUJUHLA, SKP:n Emmi Tuo- mi, kello 11.45 Tokoinrannassa. JYVÄSKYLÄ SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖN VAPPUMARSSI, järjestäytyminen kello 11, KURSSIT HELSINKI MONIKULTTUURINEN SARJAKUVATYÖPAJA, lapsille suunnattu kurssi 6.­10.6. kello 10­15, Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150, ilmoittautuminen www.sarjakuvakeskus.fi. VAPPUAATTO 30.4. HELSINKI VALLILAN VAPPUTANSSIT, Phunky Duck, lähtö kello 11.30 Järjestöjen talon luona, vappujuhla Lounaispuistossa kello 12. KERAVA TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen & KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju, kello 13 Aurinkomäellä. KUOPIO VAPPUKLUBI, Vanaja & Sihil, kello 18 Kklubilla. LAHTI VAPPUMARSSI, järjestäytyminen kello 9.45 Kansantalon edessä, lähtö kohti Punavankimuistomerkkiä kello 10, VAPPUJUHLA TORILLA kello 11.20­17. NOKIA TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, Oktaavi & Nokian Työväen Mieskuoro, Pyryn tytöt & Arvi Kaukolammi, kello 11.30 Poutunpuistossa. TAMPERE AY-VÄEN & VASEMMISTON VAPPUKULKUE, Vallilan Tango & Dj Olenko Vallilan Hartolanpuistossa kello 17­21. JANAKKALA KUNNIAKÄYNTI TOVERIHAUDALLA kel- TOIMINTA teatteria, tanssia & paneelia Attacin juhlavuoden kemuissa Helsingin Kansallisteatterin lavaklubilla kello 18. 19.5. ATTACIN 10-VUOTISJUHLAT, 21.5. YLÄKAUPUNGIN YÖ -KAUPUNKIFESTIVAALI, lo 15.30 Janakkalan kirkolla. KEMI VAPUNAATON & TYÖVÄENLAULUJEN JUHLA, kello 18 Leipätehtaalla. LAHTI KUNNIAKÄYNTI MUSTANKALLION HAUTAUSMAALLA KELLO 18. TEATTERI VANHA JUKO & RAAPPANA Lahden torilla SAK:n teltassa kello 17­19. Tutkijat Sami Syrjämäki & Tommi Uschanov keskustelevat höpönlöpöstä, hypestä & hapatuksesta & Normand Baillargeonin bestselleristä kello 18­20, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.­24.5. 20.5. DOSSE, STRUKTURALISMIN HISTORIA I, kirjallisuuden tutkija Anna Helleä haastattelee palaneen päärakennuksen muistoksi kello 18­ 23, Helsingin Kokoteatterissa. HELSINKI KALLIO KUKKII -FESTIVAALI, kulttuuriviikko Kalliossa 13.5.­22.5., ohjelmatiedot: www.kallionkulttuuriverkosto.fi esiintyjiä & useita tapahtumapisteitä Jyväskylässä, ohjelma ilmestyy 30.4. www.ylakaupunginyo.fi 14.5. & 21.5. EKOSISUSTAMISEN YLEISÖPÄIVÄT Kierrätyskeskuksen liikkeissä Espoon Matinkylässä, Matinpurontie 3 & 8 & Helsingin Hietalahden myymälässä Lönnrotinkatu 45, kello 10­14. 15.4. ILMASTOINFON TILAT AVAUTUVAT, Ilmasto- järjestäytyminen kello 11 Sorin aukiolla, lähtö kello 11.30, TYÖVÄEN VAPPU, SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen & Rautatieläisten soittokunta, kello 13 Vanhan kirjastotalon edustalla. TURKU KÄYNTI TOVERIHAUDOILLA kello 9, kokoontuminen Uuden Hautausmaan portilla kello 8.50, VAPPUKULKUE, kokoontuminen kello 11 Puutorilla, lähtö kello 11.30, TURUN TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, Pelimanniyhtye Möttöläiset & Kaarlo Lehmuskosken Tanssiorkesteri Akustik, Liljan patsaalla kello 12. TUUSULA KUNNIAKÄYNTI PUNAISTEN HAUDOILLA, VAPPU 1.5. HELSINKI KUNNIAKÄYNNIT PUNAISTEN MUISTO- kello 9 Paijalan hautausmaalla. VANTAA KUNNIAKÄYNNIT PUNAISTEN MUISTOMERKEILLÄ, kello 9 Hiekkaharjun hautausmaalla. Stadionintiellä kello 9 & Haagassa kello 9, AY-VÄEN & VASEMMISTON VAPPUMARSSI, kokoontuminen Helsingin Rautatientorilla kello 10, lähtö kohti Hakaniemeä kello 11, TYÖMERKEILLÄ,
• smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I WWW.NO VAJAGAZ ETA.F ELÄ-AA ET VASTAISKU TUSINAKIRJOILLE SIIRTO IA, S Maailman A A LA U I U S ISUUS » M A A I L M A K Y L Ä S S Ä - F E S T I VA A L I L L A / W O R L D V I L L AG E F E S T I VA L / 1 2 s aton ole k u k elletty 15:20 Asiaton oleskelu kiell etty:: lesk y Mervi Leppäk ervi Leppäkorpi ja Ville Holmberg ppäk ille Ho berg r 15:40 a ritto p il sa 15:40 Paperittom t piiilossa: 5 toma ilos a Kaisa itan n a K j Tähj Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä anen hjä 16:0 rkipäivä rasismi tasa-arvo: 16 00 Arkipäivän ras smi ja tasa-arvo: vän asa a a Anne ari Souto a Veronik onkasa Anne Mari Souto jja Veronika Honkasalo ne-M S r k a 16:20 Kerjääminen sallittu?: Jussi Förbom, 6: Kerjäämine al ittu? Jussi Förb e rbo Fatima Hetemaj ja Emma Kari a ima Het aj ja m Kar etem ari 16:4 Unenpäästäjät: a 16:40 Unenpäästäjät: Jani Saxell ja :40 nenpääst xe Kiba u berg Kiba Lumberg b g 17:00 aul Pola ky M al aksi 17:00 Paul Polanskyn Mustal istaksi:: lanskyn alai Vil H önen Ville Hytönen 17:20 Tales o h mbabwea w sh 17:20 Tales from the Ziimbabwean Township: a an Christopher Mlalazi hrist h Mlala sto alaz 17:40 a a valt uora demokrat a 17:40 Kansan valta - Suora demokratia lta p t ika pelastaja a H r k Jaakko ja poliitiikan pelastajana: Henrik Jaakkola ja an a Erkk Perälä Erkki Perä ä k 18:00 Joseph Brodskyn hurja elämä:: 8:00 Jo eph odskyn ur a os dsk skyn Jukka Mallinen kk Mal en k Mall 18:2 a er Solanas a al 18:20 Vallerie S lanas jja Halun ja epäluulon 8:20 r na ess Antt Ny é esseet: Antti Nylén ja Ville Hytönen see se Antt il 18:40 Moby doll: Saara Henrikson 8:40 oby oll: S r H 19:00 Yrjö Kallisen elämä ja totuus:: 9 0 Yr Kallisen eläm a tot u eläm t Matti Salminen ja Erkki Tuomioja atti Sa m n n Erkk Tuom o Erkki o 19:20 Listening to Indian Grasshoppers: 9:20 Listening to ndian rass ppe e g s Notes on democrac arsh Man r Notes on democracy: Harsh Mander emocracy 19:40 Kulltturivasemmiiston vastaisku:: 9:40 ultturivasemmis va taisku tturivasemm ston asta ku t vs as Akuliina Saarikoski, Linda Wallgren ja ulii aarikoski Lin i i ski, n a lgren Tuomas Rantanen uomas Rantanen MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN 11 2 Puhett sananva ude t 11:20 Puhetta sananvapaudesta ja het vapaudes d kulttuu i ehd stä: Kultti kulttuurillehdistä: Kultti u h ltti 11:4 Polkupyöräl ä h m asta Viet miin 11:40 Polkupyörällä Thaimaasta Vietn miiin: 4 y ällä etna n M Matti Rämö m 12:0 pua! a k ank u n a vosta 12 00 Apu Kaiikuja kankkulan kaiivosta: kkul kk sta: Juhan opon , i Kontine Juhani Kop nen, Tiina Kontinen ja n T p E keli n Teppo Eskel nen 12:20 olidaarisuus h v 12:20 Solidaarisu ja hyvinvointiivaltio: ntivaltio Heik iilamo Ar a t nen Heikki Hii mo ja Arto Laitinen k 12:4 e fa t g L d 12:40 De fattiga i Lodz: S e S Sandberg Steve Sem-Sandberg 13:00 Missä menee nyky-Kuuba?: 0 i ä menee yky-Kuub ? e y b Pauliina Raento jja Aleksi Siltala liina aent a Al ks ilta nto t 1 2 Writi g out E ile: z r Ma ujia 13:20 Writiing out of Exile Azar Mahloujian ian 13:40 Love and revolution: Ghada Abdel Aal 3 4 Lov and revo on G ad bd Aal v on 14:20 Pakistan a ia kilpajuoksuun 14:20 Pakistanin ja Intian kilpajjuoksuun k a ian K buliiin: Tapio T mmin Kabuliin: Tapio Tamminen a inen 14:3 ddafin unnailla: arri L ppänen 14:30 Gaddafin kunnailla: Harri Leppänen 3 n unna en 14:4 14:40 Mitä muslimit tarko tta at: Hussein ä muslimit rkoittava H ssei s t ein Muhammed, Tuula Sakaranaho ja uhammed Tuul a a anaho ed, u Tuom Tuomas Martikainen m artika nen k 15:0 uomi remix glob alin ii kuvuuden 15:00 Suomi remix ­ globaalin lliikkuvuuden 0 ba n iikk uude politiik äljillä: Tuom poliitiikan jjälj llä:: Tuomas Martikainen ja ikan ä m artikain rt inen Jukk Könönen Jukka Könönen kk ö » GHADA ABDEL AAL E TE MO MO EMOINA LAUANTAI 28.5. AMAZON-LAVA SUNN SUNNUNTAI 29.5. MEKONG-LAVA 11.00 Tales from the Zimbabwean Township: 1.0 T e from he imbabwe ownship: f m bwea h C rist phe Mlalazi Christopher Mlalazi stop 13.10 Match-making in Egypt: Ghada Abdel Aal 3.10 atch-making n gypt Ghad Abde Aa 1 m kn pt: hada A d t a CHRISTOPHER MLALAZI
• Suuri paneelikeskustelu: Bio Rex 24.5. klo 18-21 VAPAA PÄÄSY ismia a laatujournal osmopoliittist a vuodessa K neljä kerta Keskustelemassa Yrjö Sepänmaa, Arto Haapala, Saara Cantell, Janne Gallen-Kallela-Sirén, Pessi Rautio, Marita Liulia, Jani Leinonen, Leevi Lehto, Mika Myllyaho. Luotsina Jarkko S. Tuusvuori Mikä on taidetta? Tapahtuman järjestää Kirjakauppa Kirja lo.fi www.mondedip n kirjat SUNNUNTAI 29.5. AMAZON-LAVA Maailma kirjoissa! » WW WW.MAAILMANKI W IRJAT.FI 2 8 29 20 1 1 HELSINGIN RAUTATIENTORILLA 28 . ­ 2 9 . 5 .2011 / H E L S I NGIN R AUTATIENTORIL LA 2011 0 LS N G IN AU TAT I E N TO R I L L A I N AUTATIENTORIL 2 8 .­2 9. 5.2 0 1 1 / H E LS I N K I R A I LWAY SQ UA R E 2 . 2 S A Q A 15 15:00 Karjala edestakaisin: Timo K Forss jja la de kais T s sin: o sa M i Lin onen Martti Lintonen 15:20 27 elii kuolem tekee taiteilijan: 0 kuolema n: A e d Salme Alexandra Salmela 15:4 Vamma uus ja stereotypiat: 5:40 maisuus i Sann u S nni Purhonen jja Idastiina Räsänen na äsäne 16:00 Illmastoystäviien keiittotaito: 6:00 I a s ävien eittotaiito: 00 Ilm T uli Kaski Tuuli Kaskinen jja Heli Kuusipalo k a e uusip o 16:20 Ekopop! Ekologinen elämäntapa: 6: Ekopop! Eko ginen kopop kolo n p To Henriksso a Leo Stran Tom Henriksson jja Leo Str nius om s 16:4 Jonkun on usk ettav at 16:40 Jonkun on uskallettava katsoa 4 n skal a Animalian puol vuos sataa T Aarnipu ja Anima ian puoli vuosisataa: Tiia Aarnipuu ja a alia oli aa: Eeva Suhonen ev uhonen 17:00 Töhry: 17:00 Töhry: Kuka vartio vartijaa?: y vartio vartijaa? a a?: Kukk Rant Kukk Ranta ja Micke Br nila ka n cke Brun 17:20 Sairasta menoa rveys kaupan tasa 17:20 Sairasta menoa: Terveys kaupan tasaa s arvon ku tannuksellla: Ou Hakkarainen jja rvon kustannu la: Outi akkar inen a u kara n Meri vusalo Meri oivusalo Meri Koivusalo i 17:40 fas sm tegr globalizante 17:40 El fascismo integral globallizante: gral t te: Petri Mi kine Petri Mi kkin n Mink 11 1 11.15 Nyt n voi jo ke toa: Iiro Rantala 11.15 Nyt sen voi jo kertoa: Iiro Rantala io n a 1 0 Demokraattis sti oikeutettu a ous: 12.00 Demokraattisest oiikeutettu tallous: e ok emokraattisesti ke t t ous: okr e Teppo Eskelinen ja Vi le-Pekka Sorsa e p skelinen Vil e-Pekka o line 12:2 e tom ksia suomalais 12 20 Kertomuksia suomalais sta muks a a ises yritysvas usta: nn Ni kane yritysvastuusta: Hanna Nikkanen t a 12:40 12 0 Oma pääoma: Esko Seppänen ä ma Esko eppä ä 13.00 Leposija Kili k ssa Esa Salminen 13.00 Leposija Kilimakitossa : Esa Sa min n 0 lima 13:2 Afr k aik äk m ah n 13:20 Afrikan a ka: Näkökulmia Saharan :20 frik äkö e pu elle: A ika eppo etelläpuolelle: Annika Teppo 13:40 ägen ur fganista 13:40 Vägen ut ur Afganistan: Pierre Schori fga a re ori r chor 14.00 ack to r n Azar Mah o jia 14.00 Back to Iran: Azar Mahloujian a h 14:20 Fear and Forgiveness ­ The Aftermat 4:20 a and Fo veness Th ftermath Forg of Massacre: Harsh Mander f assacr Harsh M nder cre: Hars 14:4 edvedev a Putinin varjo: 14:40 Medvedev ja Putinin varjo: 4:40 e u n Ta sto Tol anen Taisto Tolvanen olva MISSÄ MENEE NYKY-KUUBA? LA 28.5.2011 13:00-13:20, Amazon-lava Kuuban kommunistinen puolue kokoontui huhtikuussa ensimmäisen kerran 13 vuoteen. Sikojenlahden maihinnoususta on kulunut 50 vuotta. Missä menee nyky-Kuuba? Pauliina Raento ja Aleksi Siltala keskustelevat. SOLIDAARISUUS JA HYVINVOINTIVALTIO LA 28.5.2011 12:20-12:40, Amazon-lava Onko solidaarisuus vanhentunut juhlasana vai hyvän yhteiskunnan ydin? Hyvinvointivaltio kriisiytyy, globaali eriarvoisuus lisääntyy, tuloerot kasvavat, maahanmuuttoa kritisoidaan, islamia demonisoidaan. Arto Laitinen ja Heikki Hiilamo keskustelevat. *)Teemu Ikonen -pamfletit AFRIKAN AIKA SU 29.5.2011 13:20-13:40, Amazon-lava1700-LUVUN Saharan eteläpuolinen Afrikka on köyhä ja ongelmia täynnä, mutta myös valtavan kulttuurisen ja sosiaalEUROOPPALAISEN isen rikkauden manner. Kun maailma kutistuu globalisaation myötä, myös Afrikan tapahtumat koskettavat KIRJALLISUUDEN suomalaisia yhä enemmän. Keskustelun aiheena Annika Tepon toimittama Afrikan aika. ENSYKLOPEDIA LOPEDIA LO V E AND R E V O LU T I O N H r Leppänen Harri Leppänen p n T pi Tammine Tapio Tamminen Tamminen Gaudeamus. Tiedon puolella. GADDAFIN GA DAFIN N KUNNAI L KUNNAILLA NNAI Harr L ppä Harri Leppänen r änen AMAZ -L VA AMAZON-LAVA, AZON L LA 14.30 14.40 LA 14.30 ­14.40 4 ISLAMI ASEETO SOTU ISLAMIN ASEET N SOTURI LAMI T TON TURI U ­ Ghaffar Khan ja talebaniien Ghaff r han j talebanie affar a e ien n u nousu Tapi Tamminen apio a m AMAZON-LAVA, AM ON-LAVA, M AVA LA 2 ­14.30 LA 14.20 ­14.30 0 M t S mn n Matti Salminen YRJÖ KALLISEN R Ö KALLISE E ELÄM TOT ELÄMÄ & TOTUUS ÄMÄ TUUS TU Matti Salminen Matti Sa minen ja t ine Erkk Tuom a Erkki Tuomioja kk omioja mio AMAZ N-LAV AM ZON-LAVA, AV LA 19 00 ­19.20 A 19.0 ­19.20 9 Rich r Rie Ri hard Rieser Ries MUSTAT ASIT Vamm s MUSTAT LASIT ­ Vammaisuus V m v kokanka l ja tel is sa valkokankaalla ja televisiossa kaal ele sios Sanni u ho Sa Purhonen ja a Idastiina R säne Idasti a Räsän n AMAZON-LA A, AMAZON-LAVA, SU 15.40 ­16 00 15.4 ­16.0 . WWW.INTOKUSTANNUS.FI
• KANSAINVÄLINEN SKENE. "Nykyään graffitin suhteen on varmaan sama kun mun lapsuudessa, että imetään hirveesti vaikutteita ulkomailta, ja Internetin myötä sä näet niin paljon tyylejä kaikkialta. Ei se oo hirveesti muuttunu, varmasti nykylapset tekee ihan samaa juttuu, mutta ehkä ne hakee inspiraatiota enemmän kotimaisilta tekijöiltä." Traman kotiarkisto PALUU KOIVUKYLÄÄN. "Se on kiva rakentaa samat Koivukylän juna-aseman graffitin kirjaimet vuodelta -88, mutta sit tehdä kolmedeet ja vähän variaatiota. Se näyttää erilaiselta, mutta mun silmissä se on aina se sama paketti mikä oli!"