• 4 2009 toukokuu 2009 toukokuu 0 k fifi.voima.fi fifi.voima.fi f 4 Töhryt tuomiolla 8 Suomi aseistaa Israelia 9 Euroopan vahtikoira Bunyan 14 Miksi poliisi lyö? 25 & 28 Seksijuttuja 52
• Gaudeamus. Tiedosta. Raisa Asikainen, Teemu Naarajärvi & Juha Vuori (toim.) KIINA JA TIANANMEN (työnimi) UHMAKKAASTI panssarivaunukolonnan edessä seisova kiinalaismies on yksi tunnetuimmista Kiinan ja kylmän sodan päättymisen herättämistä mielikuvista. Mistä tässä yksilön ja sotakoneiston kohtaamisessa oli kyse, mitä Kiinassa tapahtui maailmanpolitiikan hulluna vuonna 1989? Miksi Kiinan kommunistinen puolue on säilyttänyt valta-asemansa 20 vuotta Tiananmenin aukion tapahtumien jälkeen, kun niin moni muu sosialistinen järjestelmä romahti kylmän sodan päättyessä? Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa ymmärtämään Kiinaa 2010-luvulle tultaessa. Teos lähestyy Kiinan vuoden 1989 tapahtumia ja sen jälkeistä kehitystä eri toimijoiden näkökulmasta: äänensä saavat kuuluviin mielenosoittajat, kommunistinen puolue, muut kiinalaiset sekä ulkomaailma. Teoksessa pureudutaan vuoden 1989 tapahtumiin tuomalla esiin asioiden väliset syy-yhteydet, seuraukset ja historialliset taustat. Ilmestyy toukokuussa. Ilmo Massa (toim.) VIHREÄ TEORIA Ilmestyy toukokuussa. Hanski, Niiniluoto & Hetemäki (toim.) KAIKKI EVOLUUTIOSTA Mats Björklund EVOLUUTIOBIOLOGIA Jari Kuuluvainen & Lauri Valsta METSÄEKONOMIAN PERUSTEET www.gaudeamus.fi Meghnad Desai MARXIN KOSTO Ylikoski & Kokkonen EVOLUUTIO JA IHMISLUONTO Anna-Maija Castrén ONKO PERHETTÄ ERON JÄLKEEN? Mirja Liikkanen (toim.) SUOMALAINEN VAPAA-AIKA Liisa Uusitalo & Maria Joutsenvirta (toim.) KULTTUURIOSAAMINEN Tietotalouden taitolaji MAAILMAN muutokset välittyvät median kautta hetkessä. Säilyykö kulttuurien omaleimaisuus vai samankaltaistaako globaali talous meidät? Minkälaiset tiedot ja taidot kantaisivat yli taloudellisesti huonojen aikojen? Ilmestyy toukokuussa.
• Kotimainen, luotettava polkupyörälähetti Helsingissä. www.hyotypyora.fi · 010 617 6920 NÄYTTELY HAKASALMEN HUVILASSA Väärinymmärryksen historiaa mustalaisia! H i h a n a u h a R ave n s b r ü c k i n ke s k i t y s l e i r i l t ä . Varokaa, 11.2.­30.8.2009 Mannerheimintie 13 D ke­su klo 11­17, to klo 11­19 VAPAA PÄÄSY MITÄ TIEDÄT ROMANEISTA MEILLÄ JA MUUALLA? TAI LUULET TIETÄVÄSI? S uomen romaninaisten pukuloistoa. w w w. h e l s i n g i n k a u p u n g i n m u s e o. f i
• MERKKITU TOUKOKU UN OTTEET
• voima 4 / 2009 7 27.4.2009­30.5.2009 rjoitus sis Populismi toimii Biafran tähti Chimamanda Ngozi Adichie on kaunis, viisas ja tärkeä kirjailija. V I I M E K U U S S A P I D E T T I I N Euroopassa kaksi tärkeää kokousta. Toinen oli Lontoossa pidetty g20-kokous ja toinen Naton 60-vuotiskokous Kehlissä Ranskan ja Saksan rajalla. Molemmat aiheuttivat kohua mielenosoituksillaan. Usein päiviteltiin mielenosoittajien rähinöintiä. Kehlin kylpyläkaupungissa haastateltu paikallinen mies kuitenkin esitti kysymyksen toisin: miksi valtioiden päämiehet tulevat sotkemaan kaupungin elämää tuomalla mukanaan valtavat poliisiarmeijat. Miksi kokouksia ei järjestettäisi vaikkapa lentotukialuksella? Valtionpäämiehet haluavat päällensä demokraattisuuden hunnun keskellä kaupunkia järjestettävällä kokouksella. Pako lentotukialukselle kokous paljastaisi kerralla, että todellista kosketusta kansaan ei haluta. Mielenosoituksia varten taas varataan eristettyjä mielenosoituskarsinoita, jotka ovat riittävän syrjässä kokouspaikalta. Mielenosoituksiin suhtaudutaan kuin terrorihyökkäyksiin. Nämä paradoksit kiteyttävät käsityksen poliisileiri-Euroopasta, joka ei ole demokraattinen eikä vapaa. Se vain haluaa näyttää demokraattiselta ja vapaalta. (ks. s. 28) 38 Torttua tarjolla Vittu-aukeamalla joukko sarjakuvantekijöitä etsii näkökulmia naisen ulkosynnyttimiin. 30 Superstar Jos kapitalismi olisi ihminen, sanottaisiin, että se on mieleltään sairas. Voima haastatteli Slavoj Zizekiä, joka on psykoanalyysin ja filosofian uusi raikulipoika. Ja komukka. häviää taistelun, avautuu tilaisuus fasismille tai fundamentalismille, väittää filosofi Slavoj Zizek (ks. s. 24). Ympäri Eurooppaa vasemmisto on menettänyt joko vallan tai sitten kosketuksen kansaan. Vallassa ollessaan nykyinen vasemmisto haluaa lähinnä keskiluokan ääniä, mutta samalla se unohtaa köyhät ja syrjityt. Tämä antaa tilaa populismille. Myös populismin nousu on merkki vasemmiston häviöstä. Suomessa populismilla on paha kaiku, mutta olisi ehkä aika kysyä, mitä vikaa on populismissa, joka määritelmällisesti tähtää kansansuosioon asioita yksinkertaistamalla. Se "esiintyy yleensä heikommassa asemassa olevan kansan puolustajana. Populistiselle puhunnalle on tyypillistä asetelma eliitti vastaan kansa", kertoo Wikipedia. Mitä vikaa on siinä, että on olemassa poliittinen voima, joka vetoaa köyhiin ja muihin, jotka eivät kuulu keskiluokan eliittiin? Onko kansan tai populistisen liikkeen vika, jos puolueet ovat epäonnistuneet politiikassaan? A I N A K U N VA S E M M I S T O 24 ÄLÄ L AM Auta auttamaan 34 KolUMNIT Teemu mu Mäki s. 12 PAJAVASARA-09 JAVA A AV 4 2009 toukokuu Hyväntekeväisyysjärjestöt poseeraavat medialle ja tekevät hyvää ainakin omistajiensa lompakoille. AUDU Valtio ! n mat kansa a sika okuuri ja va k na tuottaampanjoin ruoskit a tuls. 16i alka speku a lantti osta, ropoa. e e as ä m ihin el tn visikäreesi H uiosta! kokoomuksen ulkoministeri Alexander Stubbia ärsytti, kun perussuomalaisten Timo Soini vertasi eu:ta Neuvostoliittoon. Stubb sanoi vertauksen olevan "sikamainen". eu kun on Stubbin mukaan maailman paras rauhanjärjestö. Juuri rauhanaatteeseen vetosi aikoinaan myös Neuvostoliitto. Oppositiopuolue sdp:n Erkki Tuomiojakin varoitti Soinista "helppoheikkinä". Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola osui ehkä parhaiten asian ytimeen arvostelemalla Soinia "Kummeli-tason politiikasta". Kummelihuumorihan on aina uponnut kansaan, ei koskaan eliittiin. E U -VA A L I E N A L L A va os amain st Ilmari mari Majuri ajuri s. 52 erityisen epämiellyttäväksi se, että tosiasiassa eu:lta puuttuu kansan oikeutus. Miksi äänestää eurovaaleissa, kun europarlamentin valtaoikeudet ovat hyvin epämääräiset ja keskeiset päätökset tekee komissio ja jäsenvaltiot ­ eivät kansalaiset? Tätä ongelmaa ei ratkaise se, että haukutaan totuuden torvia idiooteiksi. Toisin kuin muut, Soini on sentään sanonut hyvin selvästi, millaisen eu:n hän haluaa. Soinin eu on kansallisvaltioiden eu. Nyt muilla puolueilla on kuukausi aikaa määrittää eu-politiikkansa ja etsiä myös kauan kadoksissa ollut yhteys köyhiin ja syrjittyihin, jos ne eivät halua antaa ääniänsä populismille. Minä odotan täpinöissäni. POPULISMIVIHAN TEKEE fifi.voima.fi fi.voim i voim m on OK! O KANNEN KUVa Emil Bertell liite Pajavasara Tu Tutustu toimintakeskus Happeen Ri Rippileiri vai prometheus-leiri? As Asiaa talonvaltauksesta Ajassa .....................8­12 Poliittinen kirja .............11 Kulttuurihäirintä .........10 Voimakalenteri ...... 17­21 Talous ........................ 40 Media ..........................43 Musiikki ............... 46­47 Kirjallisuus ..........48­49 Elävä kuva ........... 50­51 Lukijaposti ............52­53 Kimmo jylhämö 4 Tapaus Aki Greus 8 iPhone & riistotyö 12 & 14 Ihana paavi 16 Veroparasiitti 24 Pervot kuninkaalliset 43 4 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, Jukka Vuorio, toimitusharjoittelija Maria Haanpää (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Anni Waris Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Esa Aallas, Emil Bertell, Minni Havas, Ville Iivarinen, Markus Himanen, Maria-Kaisa Jurva, Tuomas Kokko, Hanna Kuusela, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ilmari Majuri, Kirsti Maula, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Maria Paldanius, Nelli Palomäki, Jarmo Pykälä, Hannele ja Heidi Richert, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Henri Salonen, Ville Savimaa, Joose Siira, Tero Tähtinen, Karstein Volle Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 4/09 ilmestyy 2. toukokuuta. ISSN 1457-1005
• 10 voima 4 /2009 Koonnut Jari Tamminen kulttuuri häirintä Demokratia New Yorkissa Suomessakin viime marraskuussa vieraillut yhdysvaltalainen saarnamies Reverend Billy (haastattelu Voimassa 9/08 ja fifi.voima.fi) pyrkii New Yorkin pormestariksi. Vihreän puolueen virallisena ehdokkaana oleva pastori jatkaa valitsemallaan ja tv-pastorien viitoittamalla evankelistakliseiden tiellä. Holtittomana riehuvan kuluttajakapitalismin vastaista taisteluaan jo vuosia jatkanut pastori kohtaa tulevissa pormestarivaaleissa muun muassa Nykin nykyisen tirehtöörin, miljardiomaisuuden päällä istuvan Michael Bloombergin. Huonosti värjätty kuontalo tuulessa hulmuten pastori Billy käännyttää kansaa puolelleen edelleen kuin spiidiä vetänyt Elvis-imitaattori konsanaan. Mikäli pastori Billy valitaan virkaan, hänestä tulisi tiettävästi New Yorkin ensimmäinen pormestari, joka on pidätetty toistuvasti kahnauksistaan liike-elämän ja virkavallan kanssa. www.revbilly.com Erroristit ovat hyväksyttyjä terrorismin vastaisessa sodassa. Lontoossa näkyvästi esillä oleva mainoskampanja kannustaa ihmisiä "tonkimaan naapurien roskiksia" kemikaalilöydösten toivossa ja ilmoittavan poliisille, mikäli näkevät jonkun "katselevan valvontakameroita". Stasin perintöä kunnioittaen kansalaisia kannustetaan vasikoimaan toisistaan. Sen lisäksi, että kampanja syö yhteiskunnan me-henkeä ja lisää onnistuessaan kyräilyä, se voi ylikuormittaa poliisia asiattomilla ilmiannoilla. Jos poliisille alkaa tulvia loputtomasti vinkkejä kameroita katsovista ihmisistä ja lääkepurkeista roskiksissa, niin virkavallalla tuskin on aikaa niitä kaikkia tutkia. Aiheellisetkin vihjeet voivat hukkua tuohon roskatsunamiin. Jos maailmassa on oikea tapa reagoida noin idioottimaiseen ja paranoidiin kampanjaan, niin se on tietenkin naurunalaiseksi te- K A I K K I Y L I LY Ö N N I T keminen. Netissä kerättiin välittömästi mainoksista tehtyjä parodioita, jotka hyökkäävät suoraan kampanjan ytimeen, vainoharhaiseen naapurien vahtaamiseen. Huumorin keinoin meille muistutetaan, että ehkäpä kaikki eivät halua asua yhteiskunnassa, jossa kytätään toisiaan vainoharhan riivaamina ja foliohatut päässä. ddr-kokeilu ei ole rohkaiseva esimerkki. Netistä löytyy myös sovellus, jon- ka avulla voi taiteilla mainoksesta ihan oman version. Jari Tamminen Alkuperäiset julisteet: boingboing. net/2009/03/24/london-cops-reachne.html Parodiat: boingboing.net/2009/03/26/ remixes-of-the-paran.html. Tee oma juliste: jamesholden.net/billboard Demokratia Ruotsissa Eurovaaleihin kuumeisesti valmistautuvalta Ruotsin puoluesektorilta kuuluu kummia: Piraattipuolue kasvattaa kannatustaan ennen näkemättömällä vauhdilla. Perjantaina 17.4. Piraattipuolueeseen läheisesti liittyvän The Pirate Bay -sivuston puuhamiehille luettiin tuomiot avunannosta tekijänoikeusrikoksiin, ja tästä kimmastuneet kansalaiset ovat liittyneet sankoin joukoin Piraattipuolueen jäseniksi. Puolue kasvatti jäsenmääränsä tuomion lukemista seuranneen viikonlopun aikana alle 15 000 jäsenestä yli 30 000:een. Jäsenmäärissä kauas taakse ovat jääneet monet Riksdagenin perinteiset puolueet, edeltä löytyvät enää demarit, kokkarit ja keskusta. Ung Pirat on kasvanut maan suurimmaksi poliittiseksi nuorisojärjestöksi. Samalla kun poliitikot Pohjanlahden molemmin puolin paasaavat nuorten menettäneen kiinnostuksensa politiikkaan, piraatit osoittivat, että sopivalla ohjelmalla ja provokaatiolla kiinnostusta ja aktivoitumistakin löytyy. piraattiliitto.org Financial Crimes Huhtikuussa Lontoossa järjestetyn G20-kokouksen yhteydessä aamuruuhkassa taapertaneille työläisille jaettiin ilmaiseksi talousraamattu Financial Timesin näköispainosta. Not The Financial Times esitteli lukijoille maailman sellaisena kuin se saattaisi näyttäytyä vuonna 2020, mikäli Lontoon kokouksessa olisi reagoitu tarpeellisiin ongelmiin, pysäytetty ilmastonmuutos, villinä riehuvat markkinat ja muut maailman pahuudet. Harmillisesti maailman rikkaimpien valtioiden johtajat eivät vaivautuneet vaikeita päätöksiä tekemään. 12-sivuinen ja uskollisesti alkuperäisen FT:n taittoa mukaillut lehti oli täynnä esikuvasta tuttuja kuivakan asiallisesti kirjoitettuja artikkeleita. Apatiaa vastaan taistellut lehti löytyy mainioilta nettisivuilta myös pdfmuodossa. ft2020.com Vippaa kymppi haastatteli Voiman verkkolehteen Fifiin meksikolaista taiteilijaa Geraldine Juarezia, joka kävi Suomessa esittelemässä yhteisöllistä taiteen rahoitusjärjestelmää Tandaa.Verkossa toimiva yhteisö kerää joukostaan rahapotin, jota taiteilijat sitten voivat hakea. Apurahan saajat päätetään äänestyksellä. "Minusta kaikkien tulee saada vaikuttaa suoraan yhteisten rahojen käyttöön, oli sitten kyse tällaisesta pienen yhteisön toiminnasta tai verovaroista", Juarez julistaa Fifissä. Tyypillinen tukisumma on kaksikymmentä dollaria. Myös apurahat liikkuvat kympeissä tai satasissa. Osa apurahoista ei ole rahaa lain- H ANNA NIKK ANEN kaan: Tanda-säätiö myöntää myös "mainetta", siis suosituksia taiteilijoille, joita ei välttämättä huomata ilman nimekästä taustavoimaa. Paavi hyvällä asialla Paavi Benedictus XVI on ympäristön asialla. Aiemmin perinteikkään suurinkvisiittorin virassa toiminut jumalan rottweiler on sitä mieltä, että luojan luomakunnasta pitää huolehtia ja että saastuttaminen on syntiä. Nyt paavi on rakennuttamassa Rooman pohjoislaidalle Santa Maria di Galerian kylään Euroopan suurinta aurinkovoimalaa. 500 miljoonan euron hintaisesta voimalasta on tulossa kolmen neliökilometrin suuruinen. Kun ympäristö alkaa olla kovin saastunut eivätkä poliitikot tunnu saavan mitään aikaiseksi bisneslobbyn ahdistellessa, ei lahjahevosen suuhun ole hirveästi katsomista. www.bloomberg.com saanut Juarezin pohtimaan veropolitiikkaa, demokratiaa ja vaurautta. Hiipuvan hyvinvointivaltion kummallisuus on Juarezin ­ joka myöntää potevansa auktoriteettikammoa ­ mielestä vastarinnan salonkikelpoisuus. Valtion kriitikotkin huolivat valtion tuen sitä kummemmin kyseenalaistamatta. "Kaikista käsittämättömintä minusta ovat anarkistit, jotka nostavat työttömyyskorvausta. Jos haluat elää järjestelmän ulkopuolella, sinun on pystyttävä elättämään itse itsesi. Taiteilijoiden ja anarkistien pitää käydä töissä." SUOMEN-V IER A ILU ON Geraldine Juarezin haastattelu kokonaisuudessaan Fifissä. tandatanda.org
• 12 voima 4 /2009 Ulos & tulos Potkittiinko Greus ulos sivarikeskuksesta bonusten takia? Yksi kuulija riittää " M I TÄ V I T T U A S Ä E N Ä Ä taiteen kanssa vehtaat? Et sä mikään taiteilija oo, pyrkisit eduskuntaan!" taidemaalarikollega lausahti minulle vuosia sitten, kun olimme vielä saman gallerian tallissa ja hän humalassa. Vastaavaa hoetaan usein taiteilijoille ja aktivisteille, kun sekä taide että kansalaisliikkeet nähdään hiekkalaatikkona, jossa voi harjoitella politiikan taitoja ennen siirtymistä aikuisten areenoille: "Jos haluat vatvoa yhteiskunnallisia kysymyksiä ja vaikuttaa muihin, onko järkevää tehdä pienen yleisön taidetta/aktivismia? Eikö olisi parempi keskittyä vaikkapa puoluepolitiikkaan tai ammattiliittoon ja saavuttaa siten tilastollisesti merkittävä yleisömäärä ja ote vallasta?" Puolustan pienelle yleisölle puhumista, vallattomuutta ja taiteen muotoista ajattelua näin: P O H D I S K E L U O N V I E L Ä TÄ R K E Ä M P Ä Ä kuin vaikuttaminen. En tee taidetta niinkään tuputtaakseni näkemystäni muille vaan kehittääkseni sitä. Parhaimmillaan taide on joustavinta, kokonaisvaltaisinta ja siten myös tehokkainta pohdiskelua. Surkastunut politiikka on sitä, että ihminen vain ajaa joko omaa etuaan tai käsitystään yhteisestä hyvästä pyrkimällä vaikuttamaan muiden ihmisten näkemyksiin. Silloin politiikka on pelkkä valmiiden ideologioiden painiottelu. Elävään politiikkaan sen sijaan sisältyy myös filosofeeraus, jossa ihminen ja yhteisö luovat ja muokkaavat näkemyksiään hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta. Pohdiskelun on pysyttävä etusijalla, sillä ajattelu kehittyy vain epäilyn kautta. Se, mikä nyt tuntuu varmalta tiedolta ja lopullisesti ratkaistulta ongelmalta, saattaa koska tahansa osoittautua luuloksi ja vaatia uutta ratkaisua. TA I D E Y LTÄ Ä S A N O J E N T U O L L E P U O L E N . Osa taiteen sisällöstä on sanallistettavissa arkipuheeksi ja järkilauseargumenteiksi, osa ei. Siksi taide saattaa olla täysin sanallistettua pohdiskelua kokonaisvaltaisempaa, monipuolisempaa ja rikkaampaa. Taidetta ei siis valita sillä perusteella, että se olisi jonkin näkemyksen tehokkain levittämiskeino, vaan koska se on joidenkin näkemysten laajin, typistämättömin olomuoto ja kehittämisen keino. S E L L A I S E T K I N A J AT U K S E T, O I M A N numerossa 3/09 kerrottiin siviilipalvelustaan suorittaneen Aki Greusin ongelmista sivarikeskuksen ja sen johtajan Eero Soinion kanssa. Soinio määräsi Greusille laittomasti lykkäystä eli lopettamaan toistaiseksi siviilipalveluksensa. Monivuotisen oikeusprosessin jälkeen Greus löysi itsensä vankilasta ja ryhtyi 32 vuorokauden nälkälakkoon. Muutamia päiviä lakon päättymisen jälkeen presidentti Tarja Halonen armahti Greusin. Lapinjärven siviilipalvelusmiesten koulutuskeskuksella on suurimman osaa 2000-lukua ollut käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka epäillään toimivan vastoin siviilipalvelusmiesten etua. Tulospalkkiojärjestelmässä on käytössä erilaisia mittareita. Hallinnon mittareihin lukeutuu muun muassa työpalveluspaikkaa löytämättömien sivareiden eli legioonalaisten määrän pitäminen alle tietyn pääluvun. Lykkäyksen määrääminen siva- V rille, kuten Greusin tapauksessa, auttaa pääluvun kontrolloimisessa. Tulospalkkiotaso on ollut selvästi yli kuntien yleensä maksaman keskiarvon. Palkkio lisätään työntekijöiden palkkaan kerran vuodessa ­ mikäli tulospalkkiomittarit näyttävät plussaa ja mikäli koulutuskeskuksen budjetti sekä kunnan budjetti ovat plussalla. Nimettömänä pysyttelevä sivarikeskuksen entinen työntekijä suostui vastaamaan muutamaan kysymykseen koskien lykkäyksiä ja tulospalkkausta. Kun ajatellaan tulospalkkausta ja sen mittareita, onko mahdollista, että legioonan sivari ei saa suorittaa palvelustaan keskeytyksettä loppuun vaikka haluaisi? "Ennen Greusin tapauksen esilletuloa minulle ei olisi tullut mieleen, että eturistiriitoja olisi voinut olla. Sivarikeskuksen ja tulospalkkauksen näkökulmasta legioonalaisten palveluksen lykkääminen, siirtäminen henkilökohtaiselle syylomalle (hsl) tai palveluksen keskeyttämi- Lapinjärven kunnanvaltuuston sivarikeskuksen lautakunta on päättänyt, että koulutuskeskuksessa tulospalkkioihin voi käyttää maksimissaan kolme prosenttia vuotuisesta palkkasummasta. Esimerkiksi 31.10.2007 maksettiin kullekin työntekijälle 293,97 euroa + 14 prosenttia kunkin kuukausipalkasta. Tämä bonus tulee edellisen vuoden työstä ja vain niille, jotka olivat olleet edellisenä vuonna töissä ja olivat edelleen töissä. VAPAA GREUS vapauttamiseksi kertyi 4 000 nimeä ennen kuin Greus vapautettiin Suomenlinnan vankilasta 27. maaliskuuta. Vajaa kuukausi vapautumisensa jälkeen Greus vaikutti puhelimessa rentoutuneelta. Miten olet palautunut normaaliin elämään? "Nälkälakon jälkeen terveys on ollut ihan ok. Tosin nälkälakosta seuranneen B-vitamiinin puutteen takia mulle tuli toiseen pohkeeseen osittainen halvaus, ja nyt kävelyni on vähän semmosta akuankka-tyylistä. Nilkkatukea joudun käyttämään. Lääkäri sanoi, että palautumisessa menee puolesta vuodesta vuoteen." Mitä olet vapaudessa puuhannut? ADRESSIIN AKI GREUSIN nen terveydellisin syin on vain ongelman siirtämistä tulevaisuuteen." Kuinka yleistä on, että miehelle määrätään lykkäystä vastoin tämän omaa tahtoaan? "Greusin tapaus on ensimmäinen kerta kun kuulen, että terveen miehen palvelus keskeytetään. Yleisesti keskeyttämiset ja vapautukset palveluksesta terveydellisin syin ovat lisääntyneet, myös armeijan puolella. Käytännössä tämä tapahtuu aina miehen ja lääkärin yhteisellä päätöksellä." lääkärinlausuntoa ei tehnyt lääkäri. Itse asiassa Greus kävi tapaamassa lääkäriä, joka katsoi, että lääketieteellisesti ei ole syytä määrätä lykkäystä. Lääkärintodistuksen virkaa toimitti diagnoosipaperi, jossa sekä diagnoosinumero ja lykkäysluokka oli väärin täytetty. Paperista puuttui lääkärin nimi ja leima. Niiden sijaan allekirjoituksena oli "e.s.". Mitä mieltä olet tulospalkkauksesta? "Ainoa hyvä asia kaiken tuon byrokratian jälkeen on, että se laittaa edes kerran vuodessa työntekijät pohtimaan työnsä tavoitteita ja niiden saavuttamista." G R E U S I N TA PA U K S E S S A joilla on vain muutama kuulija, voivat muuttaa maailman. Rohkaiseva esimerkki on vaikkapa Immanuel Kant, jolla on ollut lukijoita vain kourallinen, mutta silti valtava vaikutus ajatteluumme ja käytökseemme ­ myös niiden, jotka eivät ole hänestä kuulleetkaan. Etujoukkoteorian mukaan suuri muutos alkaa siitä, että vaikutetaan yhteiskunnan avainhenkilöihin. Tähän uskottiin, kun taiteilijat ja filosofit parveilivat yksinvaltiaan hovissa. Nykyään taiteen, filosofian ja aktivismin harrastajat ovat yleensä tyhjätaskuhumanisteja, joita pääoman ei tarvitse kuunnella. Siksi taide ja aktivismi pyrkivät nyt usein vaikuttamaan puolueisiin ja virkamiehistöön "suoraan", ohi vaalien, eli lobbaavat epäkaupallisin tarkoitusperin. Tai pyrkivät vegaanityyliin päättäväisyydellä ja tunteisiin vetoavalla propagandalla pikkuhiljaa voittamaan puolelleen myös aluksi vihamielisesti suhtautuvan enemmistön. Jotkut ajattelevat myös, ettei yleisöä tarvitse voittaa puolelleen ­ riittää, että nostaa suuren yleisön tietoisuuteen parlamentarismin, virkakoneiston ja talouden väheksymiä aiheita. Tämä on poliittisen nykytaiteen perusfraasi. Moiset selitykset voi halutessaan unohtaa. Jos Kant olisi murehtinut yleisömääriä ja pyrkinyt välittömään vaikutukseen, jokaiselle ymmärrettävään ja jokaista houkuttelevaan ilmaisuun, tuskin hän olisi kovin kummoisia ajatuksia kehittänyt. "Käyn Eiran aikuislukiota loppuun. Kouluttamattomalle, juuri vankilasta päässeelle kaverille ei ole mitkään parhaimmat työmarkkinat, joten keskityn opiskeluun. Asunnon haku on ollut asialistalla myös aika korkealla. Ja asianajajani kanssa viilataan vielä YK:lle lähtevän ih:lle misoikeusvalisoikeusvalituksen sanaksen muotoa." uotoa." Jukka Vuorio Hyvästi internet äänestää 5. toukokuuta joukosta direktiivejä, joista osa vaikuttaa internetin vapauteen. Direktiivipaketin tarkoitus oli alun perin muun muassa lisätä internetja telealan investointeja ja parantaa kuluttajien oikeuksia. Mediateollisuuden lobbauksen tuloksena kuitenkin tele- ja ohjelmistoyritykset pakotettaisiin seuraamaan ja suodattamaan käyttäjiensä mahdollisia tekijänoikeuden Y K S I K U U L I J A R I I T TÄ Ä . Kun pienen piirin taidetta ja aktivismia vähätellään, ajatellaan merkittäväksi vain tilastollisesti havaittava muutos massasubjektin, esimerkiksi kansan, käytöksessä. Aktivismi ja taide sen sijaan ottavat yksilösubjektin vakavasti. Jos itseään luuserina ja loisena pitävä työtön muuttuu tiedostavan taiteen/aktivismin kautta ylpeäksi ja onnelliseksi hoksatessaan poliittiseksi velvollisuudekseen kieltäytyä töistä, joita hänelle tarjotaan joko kelvottomin työehdoin (niin sanottu paskatyö) tai yhteishyvää rapauttavan tuotannon palveluksessa (puhelinmyynti, mäkkärityö, autokauppa), on tapahtunut merkittävä muutos, vallankumous yhdessä ihmisessä. Se riittää. Teemu Mäki E U ROOPA N PA R L A M E NT T I loukkauksia. Myös yksityishenkilöiden internetyhteyden katkaisu epäilytapauksissa helpottuisi. I N T E R N E T I N N E U T R A A L I U T TA ­ sitä, että palveluntarjoajat käsittelevät kaikkea verkkoliikennettä samanarvoisena ­ on pidetty tähän mennessä lähinnä itsestäänselvyytenä. Uuden direktiivipaketin myötä verkon liikennettä voitaisiin kuitenkin järjestelmällisesti suodattaa ja priorisoida. Kriitikkojen mukaan ilmiselvänä voittajana uudessa tilanteessa olisivat suuret mediayhtiöt. Direktiiviehdotusten pelätään vaarantavan internetkäyttäjien yksityisyyden ja rajoittavan sananvapautta. Sähköisiä oikeuksia ja informaation vapautta puolustavat eurooppalaiset järjestöt kuten edri ja ffii kampanjoivat direktiivipakettia vastaan. fifi.voima.fi Lisätietoja La quadrature du net -sivustolla.
• oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa? Katoa a kaikk ko i työ Kiina an? Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa? Tuhoa ako kasv ympä u ristön ? Onko eläkkeesi turvassa? u v s Uhkaako globaali talous demokratiaa? dreams of the sublime and nowhere in contemporary Icelandic art 18.4. ­ 10.6.2009 Islantilaista nykytaidetta Ragnar Kjartansson: Guilt Trip, 2007 Modernin taiteen museo | Sisäsatama, Vaasa | ti ­ su 11 ­ 17, to 11 ­ 20 | www.kuntsi.fi WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. P 09-8165 7512. Bussit Kampista 106,110 www.emma.museum . E.Cucchi, Maailman loppu, 2004. Galerie Bruno Bischofberger, Zürich 28.2.-17.5.2009 ENZO CUCCHI SANTERI TUORI: METSÄ
• Supersankareita etsimässä TA IDE TA I T E I L I J A L A U R A L I L J A ei pelkää leimautumista. Hän julistaa olevansa lesbotaiteilija ja tekevänsä poliittista taidetta. Lilja on taiteessaan käsitellyt muun muassa seksuaalisuutta, sukupuolta, ja yllättävää kyllä, aseistakieltäytymistä. Liljan mukaan hänen näyttelynsä ovat aina käsitelleet valtasuhteita, joita hän on kompastuttanut teostensa kautta esiin käsittelemällä oman arkielämänsä kummallisuuksia ja kipupisteitä. Nyt Lilja janoaa kapinaa. Hänen uusi veistosinstallaationsa Sankarit ammentaa anarkismista ja aktivismista ja käsittelee taistelua. Ei mitään erityistä kapinaa vaan vastarinnan mahdollisuuksia ja rajoja. Sitä, miksi jotkut uskaltavat vaikuttaa ympäristöönsä ja miksi jotkut taas eivät. Uusi näyttely on askel kohti poliittista taidetta, ehkä vielä poliittisempaa kuin Liljan näyttelyissä yleensä on. että En usko uttuu " n mu ihmine uin hän k ennen takin o kokee j " isoa. laan niin kapitalismi, valtion ylivalta kuin epätasa-arvokin. Näyttelyssä Lilja hyödyntää taidekouluissa yleisesti malleina käytettyjä kipsiveistoksia, jotka hän on naamioinut black block -tyyliin. Näyttelyyn astuva joutuu Liljan mukaan välttämättä osaksi kipsiveistoksen rintamaa, koska neutraalin position ottamiseen ei galleriassa kirjaimellisesti ole tilaa. Mutta Laura Lilja, kerro vielä miksi haluat eksplisiittisesti yhdistää politiikan ja taiteen? "Minulle on monesti opetettu, että tieteen, elämän, politiikan ja taiteen sotkeminen on vaarallista. Ja mitä enemmän näin on saarnattu, sitä enemmän olen tykästynyt tähän vaaralliseen ajatukseen." Eikö taide voi vaikuttaa poliittisesti ilman että sitä kutsutaan poliittiseksi taiteeksi? "Voihan se tietysti olla tottakin. Haluan kuitenkin, että asioista puhutaan selvillä nimillä. En ole kiinnostunut kauniista teoksista ja katsojaa ylevöittävästä taiteesta." Helsingin Prideen viime kesänä iskeneen Pink Black Blockin aktiokuvalla. Kuvassa turvamiehet nujakoivat soihtuja pitelevien homoanarkistien kanssa. Laura Lilja, onko mahdollista, että taiteilija itse haluaa olla maailman pelastava anarkistisankari? "Kyllä, on se mahdollista. Kimmoke näyttelyyn syntyi kahdesta tilanteesta, joissa olin mukana. Toinen liittyi näyttelyyn, jota varten kävimme ottamassa valuja eri ministeriöiden laatoista ilman lupaa. Emme vahingoittaneet ketään emmekä mitään, ja silti meistä tuli hetkessä katujen lainsuojattomia ja jouduimme kohtaamaan poliisit ja vartijat. Toinen tilanne oli Malmön Sosiaalifoorumissa vuonna 2008. Kadunvaltausjuhlat loppuivat siellä pienen aktivistijoukon ja massiivisen poliisiylivoiman yhteenottoon. Pohdin, olisinko itse uskaltanut asettautua vastustamaan ylivoimaista joukkoa, joka lisäksi noudaa ylhäältä annettuja ohjeita. En ehkä olisi. Jotkut kuitenkin tekivät tämän. Miten he uskalsivat? Tämä on poliittinen fantasia, josta uusi näyttelyni syntyi." Akuliina Saarikoski Sankareita, Laura Liljan veistoksia 8.­ 31.5. Helsingin Muu-galleriassa, ti­pe 12­17, la­su 12­16. Anni Waris Eikö taiteen etukäteinen julistaminen poliittiseksi ole varsin riskialtis projekti? Eikö teosten funktion ilmoittaminen näyttelykutsussa rajaa taiteen monimuotoista merkitystenantoprosessia? "Kaikki valinnat ovat joka tapauksessa poliittisia", vastaa Lilja. "Taide on parhaimmillaan kuin aktio, se vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. En usko, että ihminen muuttuu ennen kuin hän kokee jotain isoa. Tässä taide voi tehdä ratkaisevan kädenojennuksen politiikan suuntaan." Nyt näyttelykutsu kysyy, pystyvätkö sankarit pelastamaan maailman. Pahimpina vitsauksina kutsussa luetel- N ÄY T T E LYKUTSU on kuvitettu POLIITTINEN ON KAUNISTA. Laura Liljan aktivismia tutkailevassa taidenäyttelyssä etsitään uusia sankareita. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi VAPPUAATTO 30.4. -tapahtuma Hakaniemen torilla kello 16.30. Teemana: Toimeentulotukea, ei pankkitukea. Mielenosoituskulkue lähtee liikkeelle noin kello 17.30. Livemusaa ennen kulkueen liikkeellelähtöä. IHMISET VÄK IJOUKOSSA, Sodankylän elokuvajuhlat esittää vappuaaton suuren elokuvakonsertin, Henrik Otto Donner All Stars säestää King Vidorin mykkäelokuvan klassikon The Crowd (Ihmiset väkijoukossa, 1928) Bio Rexissä kello 16.30. T YÖVÄENL AULUHETKI, lauluyhtye Uusi Kukka laulaa & laulattaa työväenlauluja Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa kello 16.30­18, vapaa pääsy, simatarjoilu, Paasivuorenkatu 5 B, 2. kerros. WE LOVE HELSINK I -vapputanssit Helsingin Korjaamolla. GR ANDE VAPPU FIESTA, Clube Brasil ravintola DDR:ssä, Caipirinha & Sergio Bastos, Grupo Legal & Sambacana, dj:t Dijcka, Magic Sam, King Chango & Lucho. JANAKKALA KUNNI AK ÄYNTI Toverihaudalla Janakkalan kirkolla 30.4 kello 16.30, puhe Markku Tulander. Janakkalan & Kanta-Hämeen kommunistien yhteinen Vappujuhla osoitteessa: Haukankalliontie 173, Leppäkoski 30.4. kello 17 alkaen. HELSINKI MASSIT K ANSALLE JUUKA T YÖVÄEN YHTEINEN VAPUNA ATON JUHL A kello 18.30 työväentalolla. Juhlapuhe Kyösti Suokas, puheenvuorot Martti Vaskonen (kom), Jarkko Tuononen (sd) & Kauko Halonen (vas). JYVÄSKYLÄ VAPUNA ATON SKP:n piirin työväenlauluilta ravintola Ilokiven yläkerrassa 30.4. kello 18, Keskussairaalantie 2. Jyskän Pamaus esiintyy & säestää. VAPPUPÄIVÄ 1.5. ANJALANKOSKI VAPPUJUHL A kello 12 Myllykoskel- la, puhujana Sauli Kovanen (Paperiliiton sihteeri) & marssi kello 11.30. FORSSA VAPPUMARSSI kokoontuu kello 11 & juhla torilla kello 12. HAMINA VAPPUJUHL A kello 12.30 Toripuistossa, puhujana Sirpa Paatero. HELSINKI T YÖVÄEN VAPPU, Helsingissä SAK:n paikallisjärjestön & vasemmiston yhteinen vappumarssi kokoontuu kello 10 Rautatientorille. Marssi lähtee klo 11 kohti Hakaniemeä. Heti marssin jälkeen, noin kello 12 alkaa Tokoinrannassa Työväen & nuorison vappujuhla. L AUL AVA L A ATIKKO dj-klubi Helsingin Korjaamolla. VAPPU 09: Vapauden kaihoa & kapinallisia tuulia! Etkot UG-klubilla jo kello 13.30 alkaen, dj Thomas Sanderson, keskikannella kello 15­17 Vappulounas, esiintyjinä Mikko Perkoila & Hiskias Möttö & Mojakka, yläkannella illan mittaan Hiskias Möttö & Mojakka, Suhinators feat. Puppa J, Papa Zai, Nestori & Renegade & The Valkyrians Helsingin ravintolalaiva Wäiskissä. HÄMEENLINNA VAPPUKULKUE, ammatillisen paikallisjärjestön kulkue Linnanpuistosta Kauppatorille lähtee kello 11.30 & juhla Kauppatorilla kello 12. Aamulla kello 9 kunnianosoitus punaisten muistomerkillä Idänpäässä. IMATRA VAPPUJUHL A kello 10.45 Koskenpartaalla, puhujana Ilkka Kantola & Sinikka Hurskainen & marssi kello 10.30. JYVÄSKYLÄ VAPPUMARSSI lähtee kello 11.30 Järjestöjen talolta. Kukkien lasku vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla vanhalla hautausmaalla kello 10. KAJAANI VAPPUMARSSI kello 11.15 Wanhalta vesilaitokselta & juhla Raatihuoneen torilla. KARKKILA VAPPUMARSSI kello 11 torilta & juhla kello 12 Keskuspuistossa. KEMI SKP:N VAPUNA ATON tilaisuus Kemin Leipätehtaalla kello 18, puhuu SKP:n EU-vaaliehdokas Aapo Toivanen. SAK:n paikallisjärjestön järjestämä Kemin työväen vappumarssi 1.5. kello 11 kaupungintalolta. kello 12 & juhla kauppatorilla kello 12.30. KOTKA VAPPUJUHL A kello 11 Sibeliuspuistossa, puhujana Matti Mäkelä & marssi kello 10.15­ 10.30. KOUVOLA VAPPUJUHL A kello 13 Kuusankoskitalolla, puhujana Sinikka Hurskainen & marssi kello 12­12.30. KUOPIO SKP:N VAPPUTIL AISUUS Kuopion torilla kello 10­10.30. Kaikille avoin vappumarssi lähtee Kuopion torilta kello 13 Satamapuistoon. Iltajatkot K-klubilla kello 18. LAHTI VAPPUMARSSI järjestäytyy Kansantalon edessä kello 10 & kulkee punavankimuistomerkille Fellmannin puistoon. Muistotilaisuus muistomerkillä 10.45. Vappujuhla torilla SAK:n puheenvuoro torilla kello 12. Vappuaattona kunniakäynti Mustankallion hautausmaalla punaisten muistomerkillä kello 18. LAPPEENRANTA VAPPUJUHL A kello 13 kävelykatu Oleksilla & marssi kello 12.45. LOPPI T YÖVÄEN VAPPU, kello 9.30 kunniakäynti Punaisten muistomerkillä kirkonkylällä, kello 10.30 kunniakäynti Tervalammin muistomerkillä & kello 15 perinteinen vappujuhla Launosten työväentalolla. NOKIA T YÖVÄEN VAPPUJUHL A Poutunpuistossa KOKKOLA SAK:N VAPPUMARSSI kello 11.30. vappumarssitoimikunnan järjestämä kulkue kokoontuu kello 11 Otto Karhin puistossa. Marssi lähtee kello 11.30 kohti Kauppatoria, jossa juhla kello 12. POHJOIS-SAVO SAVON PITK Ä VAPPUMARSSI lähtee kello 7 Varpaisjärven & Rautavaaran rajalta, Tervakosken sillalta, kello 8 Sonkajärven kirkonkylä, kello 9 Iisalmi punaisten hautamuistomerkki, kello 10.30 Lapinlahden tori, lippumarssi & kello 11.30 lähtö Kuopioon vappumarssille. PORI VAPPUMARSSI lähtee Liisantorilta kello 11.30. RAUTJÄRVI VAPPUJUHL A kello 10.30 Simpeleen Siwalla, puhujana Anneli Kiljunen. RUOKOLAHTI VAPPUJUHL A kello 9 Rasilan Krouvilla, puhujana Anneli Kiljunen. SALO VAPPU 2009 palkansaajien yhteistä vappujuhlaa Salon torilla. TAMPERE VAPPUKULKUE, Ammatillisen paikallisjärjestön järjestämä kulkue lähtee kello 11.30 Sorin aukiolta Keskustorille. Työväen vappu kello 13 Vanhan kirjastotalon edustalla. TURKU T YÖVÄEN VAPPUKULKUE lähtee kello 11.30 Puutorilta, kokoontuminen kello 11. Juhla Liljan patsaan luona kello 12, puhuu Aaro Kare, esiintyy Havuhuvina-kansanlaulutrio & YleislakkoOULU VAPPUMARSSI,
• Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi. TAMPERE. Kalevan puisto 17.4.2009. duo. Aamulla kello 9 kunniakäynti toverihaudoilla. Vappulounas T-talolla kello 13. TUUSULA VAPPU, Vasemmiston yhteinen kunniakäynti punaisten haudoilla hautausmaalla Hyrylässä kello 9. VAASA SAK:N VAPPUMARSSI linja-autoasemalta kello 11 & juhla kauppatorilla kello 12. TAPAHTUMA 2. 5. ROCK IRPPIS vol. 8, rokkia, ruokaa & rojuja kello 12­15 Jyväskylän Lutakossa, ilmainen sisäänpääsy & myyntipöytä 2 , varaukset raine@jelmu.net. 22. 5. USED TO BE A SWEET BOY ­ Morrisseyn 50-vuotissyntymäpäiväjuhlat Helsingin Vanhalla, juhlat alkavat kello 19 keskustelulla aiheesta Onko Morrissey hullu? Keskustelemassa ovat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, kansanedustaja Johanna Sumuvuori, sosiologi Anu Hirsiaho & toimittaja Arto Nyberg. Keskustelua johdattelevat esseisti Antti Nylén & teatterituottaja Jan Liesaho. Keskustelua seuraavat bileet kello 21­01. Juhlapuheen lukee esseisti Antti Nylén. The Smithsin & Morrisseyn musiikkia tulkitsevat Rebecca Clamp, Pintandwefall, The Sininen, Ville Särmä, The Spoonshiners & Frigitte Bardot, juhlakonserttiin liput 2 euroa, ennakkomyynnissä rajoitettu määrä lippuja Vanhan Kuppilassa 5.5. lähtien. ESPOO K AIKEN K ANSAN JUHL A, ilmaistapahtuma Espoon Leppävaarassa 15.­16.5., Sellon Viaporintorin ympäristössä, taidetyöpajoja, elokuvatapahtuma, mahdollisuuksien tori & konsertti. HELSINKI K ALLIO KUKK II -viikonloppu 16.­17.5. (koko tapahtuma 15.­24.5.) ulkoilmakonsert- MAHDOLLISUUKSIEN TORI 16.5. Vaasassa, Kuopiossa kello 10­14 keskustorilla, Oulussa nuortenkahvila Bysiksellä & kulttuuritalo Valveella, Tampereella Väinö Linnan aukiolla & Espoossa kello 11­16 kauppakeskus Sellon Viaporintorilla, Leppävaarassa. 20.5. Seinäjoella kello 15­20 Koulukadulla, tori järjestetään osana Seinäkuun Yö -tapahtumaa. 21.5. Hyvinkäällä. 23. 5. Savonlinnassa kello 9­14 kauppatorilla, Mikkelissä, Kajaanissa kello 10­14, suunnittelukokous 14.5. kello 18 Monikassa, Väinämöisenkatu 12 & Helsingissä 23.­24.5. Maailma kylässä -festivaali Kaisaniemen puistossa. 29.5. Jyväskylässä, suunnittelukokoukset ovat 6. & 20.5. kello 18 maailmankauppa Mangolla, ilmottautumisten & osallistumismaksujen eräpäivä on 17.5. 30.5. Maarianhaminassa. 31.5. Lappeenrannassa. ti Harjun nuorisotalolla & Dallapé-puistossa, Aleksis Kiven katu 1-3. Ohjelmaa koko perheelle: musiikkia, tanssia, katuteatteria, capoeiraa, afrikkalaista rummunsoittoa, kollektiivinen taideinstallaatio & kirpputori. 16.5. Kirpputori & basaari kello 12­19, varaukset (09) 3107 1692 & Lauantaitanssit kello 19­22 perinteistä paritanssia Dallapé-puistossa. 17.5. Kallio Kukkii -paraati teemalla antaa kaikkien kukkien kukkia, kokoontuminen kello 12.30 Sörnäisten metroaukiolla, www.nuoriso.hel.fi/harju. den kanssa Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen auditoriossa PIII kello 17.30­19.30. Keskustelemassa ehdokkaat Satu Hassi, Heikki Kauppi, Esa Härmälä, Nesrin Can & Jussi Saramo. Alustajina erikoistutkija Pekka Tuomaala VTT:ltä, asiamies Ilpo Mattila MTK:sta ja toimialajohtaja Janne Hietaniemi Finprosta. ainejärjestö Hurman kanssa järjestämä. Juhlilla esitetään kaksikymmentä tuntia pohjoismaista elokuvaa, lyhyttä & pitkää. Tapahtumaa tukevat Pohjoismaiset elokuvaliitot sekä Euroopan unionin Media-ohjelma. KIRJALLISUUS 5.5. K IRJAN & RUUSUN PÄIVÄ ELOKUVAT 4. 5. UUDEN A ALLON JUHL ANÄY TÖS, vieraana tähtinäyttelijä Anna Karina kello 18 Helsingin Bio Rexissä järjestetään juhlanäytös Jean-Luc Godardin elokuvasta Hullu Pierrot (1965), Anna Karinaa haastattelee näyttelijä Elina Salo. Anna Karina avaa vierailullaan myös Helsingin Orionin Uuden aallon kesän näytöksessä Elää elämäänsä 5.5. kello 17. 23. 5. ERIKOISI A TAPAUK SI A, Kallio Kukkii -yöelokuvana Kanerva Cederströmin unenomainen matka läpi Helsingin, alkukuvana Tampereen elokuvajuhlien voittaja, Hanasaari A -dokumentti. Tarjolla kuumaa juomaa. Helsingin Heleniuksen-puisto, Viides linja 11, kello 22.30, pukeudu lämpimästi. TURKU POL AR FILM FESTIVAL -elokuvafestivaali 21.­25.5. ympäri kaupunkia. Festivaali on European Film Festival -organisaation yhdessä elokuvakerho Kinokoplan ja mediatutkimuksen Helsingin Kampin Narinkkatorilla 10­19. 11.5. HELSINK I ERI VUOSIK YMMENINÄ, vieraina kirjailijat Anja Snellman & Tuomas Vimma, keskustelua johdattelee Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi Lasipalatsin Kohtaamispaikassa kello 18. KESKUSTELUT & LUENNOT 4. 5. KUOLEM ANR ANGA ISTUS IR ANISSA -seminaari eduskunnan auditoriossa kello 9­12. Kuolemaantuomittujen poliittisten vankien avustajana toimiva iranilainen asianajaja Khalil Bahramian on pääpuhujana seminaarissa, ilmoittautuminen pyydetään turvamääräysten johdosta 30.4. mennessä sähköpostitse osoitteeseen niina.hed@eduskunta.fi, mainitse ilmoittautuessasi seminaarin nimi & ajankohta. 1 3. 5. TEATTERI & STAND UP 13.5. STAND UP -ILTA! Sami Hedberg esiintyy kello 21 Helsingin Bellyssä. HELSINKI KUNINGATAR K., Teatteri Poleemin ensi-iltaesitys Laura Ruohosen kirjoittamasta näytelmästä, ensi-ilta 20.5., muut esitykset 21., 22., 26., 27., 28. & 29.5. & 1. & 2.6. FATUM, absurdiuteen, kauhuun, huumoriin & visuaalisuuteen perustava esitys on teatteriilmaisun ohjaajaksi (AMK) valmistuvan Juha Koistisen taiteellinen lopputyö, esitykset 16., 18., 20., 21., 23., 25., 27. & 28.5. kello 19 Ilves-te- SUOMEN POLIIT TINEN TALOUSHISTORI A Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma luennoi toukokuun puhujaseurassa kello 18­20 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa. MILTÄ NÄY TTÄ Ä EUROOPAN ENERGIATULE VA ISUUS? Keskustele eurovaaliehdokkai1000­2000, Katso ohjelma ja festivaalibussin aikataulut: www.avantimusic.fi LIPUT / BILJETTER Lippupiste, www.lippu.fi Myyntipisteiden palvelumaksu on 1,50­2,50 . puh. / tel. 0600 900 900 (1,75 / min + pvm)
• Leidejä & leidejä F E S T I V A A L I Kaksi kaveriani, joita voisin kumpaakin tituleerata pahemmanlaatuisiksi feministeiksi, väitteli siitä, voiko sukupuoltaan käyttää hyväkseen jos haluaa jotakin, joka ei liity, tai jonka ei pitäisi liittyä sukupuoleen. Esimerkiksi flirtata ovimiehelle päästäkseen jonon ohi baariin tai pukeutua tiukkoihin farkkuihin, että tulisi kuulluksi sukupuolinormatiivisessa tilaisuudessa. Toisen mielestä todellakaan ei, kysymys on yhteiskuntapoliittisesta asiasta ja yksilön vastuusta. Äkkiseltään seisoisin jälkimmäisen kannan takana johtuen omasta kuvotussuhtautumisestani koko oletettuun naisen rooliin. Toisaalta kukin saa kai käyttää itseään mihin tahtoo. Toisaalta taas yksilöiden täyttämä oletettu "naisen osa" vahvistaa yleisön suhtautumista koko naissukupuoleen. Aiju Salminen enkä niitä kontakteja, jotka eivät minua hyväksy. En ole ihan varma, onko kyse itsepäisyydestä ja joustamattomuudesta vai itsensä takana seisomisesta. En ole varma onko sillä merkitystäkään. Kaikesta huolimatta saan hervottoman itseinhokohtauksen, kun huomaan silloin tällöin tekeväni sitä itse. Feminismin alle sijoittuvia kantoja on ehkä yhtä monta kuin on feministejäkin. Se on hämmentävää, mutta ensisijaisesti kuitenkin kiintoisaa. Anni Waris Ladyfest 7.­17.5. Helsingissä, www.ladyfestfinland.net Take Back the Night ­ feministinen kulkue 8.5., kokoontuminen Kiasman edessä kello 19.30 Muita aiheeseen liittyviä tapahtumia sosiaalikeskus Satamassa. Tiistaisin kello 17 Ateljé Katve, askartelua, taiteilua, ompelua & keskiviikkoisin kello 1820 Fighting & Dancing, itsepuolustusta ja tanssia, ilmoittautuminen fighting. dancing@gmail.com. Mielestäni naisen asettuminen yleisesti hyväksyttyyn sukupuolinormatiiviseen objektin rooliin siitä hyötyäkseen vastaa tilannetta, missä tyyppi leikkaa rastat tai repii lävärit pois naamasta mennessään työhaastatteluun. Itse en lähde siihen mukaan, en halua työpaikkaa, joka ei tahdo minua Anni Waris www.hiljaisetmiehet.com
• Tehdään se yhdessä T O I M I N TA Olen pitkään, vähintään jo viisi vuotta, miettinyt omaa poliittista suuntautumistani. Vaikka 18-vuotiaana äänestinkin kaikenmaailman velttovirtasia ja samiaaltosia, ja vielä pari vuotta nuorempana olin innokkaasti aikeissa liittyä kokoomusnuoriin, olen ihan oikeana aikuisena äänestänyt jotakuinkin vuorotellen vihreitä ja vasemmistoa. Paitsi muutamissa vaaleissa, kun olen ollut enemmän suuntautuneempi anarkismiin ja vastustanut koko hemmetin edustuksellisen demokratian systeemiä. Tai niitten systeemiä, kuten joskus olen tavannut sanoa. Anarkismi onkin erittäin kaunis ajatus. Yhdessä tekemistä, välittämistä ja vastuun kantoa. Kun ideologiaan liitetään vielä eko-etuliite, tulee siitä kauniimpi, ja ehkä vähän radikaali. Ehkä jopa niin radikaali, että koko hommeli on katsottu monessa yhteydessä parhaaksi sotkea vain ja ainoastaan mustahuppuisiin tyttöihin ja poikiin, jotka parhaimmillaan (tai pahimmillaan) ajavat takaa mellakkapoliiseja. Helsingin uudessa sosiaalikeskuk- MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO SAM ALL A KUN POLIITIKOT sessa tähän pääsee tutustumaan ei pelkästään teorian vaan ilahduttavasti käytännön merkeissä. Siis siihen rakentavaan puoleen, ei mellakointiin. On työryhmiä, kädentaitoja ja yhteisöllisyyttä. Eräs kiinnostavimmista työryhmistä on villivihannesten tunnistamiseen, keräämiseen ja käyttöön keskittyvä, koko päivän kestävä tutustumisretki luontoon. En tiedä minkälaisia villivihanneksia kasvaa toukokuun alkupuolella, mutta aion hitto sentään mennä tutustumaan asiaan. Käsittääkseni ainakin nokkosia puskee jo esiin, ja niiden syöminen on megaterveellistä, tosin kai suoraan nokkospuskasta niitä ei voi suuhunsa tunkea. Jukka Vuorio Rikkaruoho, ekoanarkistiset toimintapäivät 8.­10.5. Sosiaalikeskus Satamassa, Kyläsaarenkatu 11, Helsinki. http:// rikkaruoho.takku.net Osa 2 Perhemuutto Työn ohella yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton muoto. vaahtoavat maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumisen tärkeydestä, maahanmuuttajan haluun saada läheisensä Suomeen suhtaudutaan lähes rikollisena toimintana. Perheenyhdistämisen edellytyksenä olevat toimeentulovaatimukset ovat täysin kohtuuttomat. Afrikassa perheenjäsenet joutuvat matkustamaan jopa tuhansia kilometrejä DNA-testeihin lähimpään Suomen suurlähetystöön. Perhe tarkoittaa ulkomaalaislaissa vain puolisoa ja alaikäisiä lapsia riippumatta hakijan oman kulttuurin perhekäsityksestä tai perheen olosuhteista. Maahanmuuttoviraston mainostamista "joustavuudesta ja inhimillisyydestä" ei ole juuri tietoa kun aikuisesta lapsestaan riippuvaiselle, sairastuneelle vanhemmalle haetaan oleskelulupaa tai kun vanhemman vuosia kestäneen oleskelulupaprosessin aikana täysiikäistyneitä lapsia yritetään saada Suomeen. Ulkomaalaisten kohdalla sellaiset kansalaisille itsestään selvät asiat kuten avioliitto, oma ikä tai sukulaisuussuhteet ovat pitkällisten byrokraattisten tutkimusten kohteena. Tämän ovat oppineet myös ne lukuisat ulkomaalaisen kanssa naimisiin menneet suomalaiset, jotka ovat odottaneet yhteisen avioelämänsä alkamista vuosia. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net atterissa, Sampsantie 50. Sampolan opistoteatteri tuo näyttämölle kotimaisen klassikon, Maria Jotunin näytelmän, ensiillassa 3.5. kello 18 Sampolan näyttämöllä, muut esitykset 5., 8., 9., 12. & 15.5. HARJUN VARJOSSA, Pispalan teatteriyhdistys ry esittää Sirkku Veilahden ohjaaman näytelmän Pispalan Teatterin pihanäyttämöllä, ensi-ilta 7.5. kello 19, muut esitykset 8.5.­6.6., www. pispala.fi/teatteri. TURKU FANATIK FIGUR A S -opinnäytetyöfestivaali 25.4.­7.5. Turun AMK:n Taideakatemian nukketeatterikoulutus täyttää 10 vuotta! Festivaalia vietetään Taideakatemian tilojen lisäksi Jo-Jo-teatterissa Manillassa, nuorisokeskus Vimmassa & Seikkailupuistossa. Festivaalin yhteydessä Taideakatemian Köysiratagalleriassa on esillä Fanatik Puppets -nukkenäyttely 22.4.­3.5. TAMPERE KL AUS LOUHIKON HERR A, Helsingin Tavastialla & 2.5. Jyväskylän Lutakossa. THE ORIGINAL ELVIS TRIBUTE 2009 15.5. Tampereen Klubilla & 16.5. Turun Klubilla. THE SL ACKERS 6.5. Tampereen Klubilla + The Capital Beat & dj Angster & 7.5. Helsingin Tavastialla + The Capital Beat, dj:t Angster & Lord Fatty. TRIO BALK AN STRINGS 5.5. Helsingin Malmitalossa & 6.5. Helsingin Kanneltalossa. ROCK, POP, HIPHOP Maan ystävien Polttava kysymys -kampanjan juhlissa Varaque, Panda&Tim, Jaakko Laitinen & Väärä raha & Panda Madrugada Helsingin ravintolalaiva Wäiskissä. 1.5. MIKKO/JOENSUU 1685 & Radio Helsingin dj:t Njassa, Anna Cadia, Sami Häikiö & Markus Nordenstreng Helsingin Bellyssä. TURMION K ÄTILÖT Jyväskylän Lutakossa. 29.4. klubi Vantaan Vernissassa. 22.5. LONEY DEAR Helsingin Tavastialla. 23.5. A AMIAISKLUBI, dj Samu-Jussi Koski kello 10­14 & TÖPSELI-KLUBI & Young Nordic Jazz Comets 2009 Suomen osakilpailu kello 19 Helsingin Bellyssä. CLUB WANTED, Slippers & The Itty-Bitty Tease Cabaret, rokkitanssiopetusta kello 20­21 Helsingin Lepakkomiehessä. R AMOVIISUT 2009 -biisikilpailu, vaihtoehto Euroviisuille ­ biisikisa Ramonesin tennareiden jalanjäljissä, biisikilpailu järjestetään jo viidettä kertaa Helsingin Semifinalissa. 26.5. CAPILL ARY ACTION, ASTRO CAN CAR AVAN ILMA STOL AK IBILEET, & dj Super Mazembe Helsingin Semifinalissa. VIIHDE, JAZZ, BLUES, KLASSINEN 6.5. TIMO K IISK INEN - Chet, Pori Jazzin 2009 kotimainen pääesiintyjä Timo Kiiskinen tekee kunniaa jazz-legenda Chet Bakerille, jonka tulkitsemia lauluja hän on suomentanut albumillisen Helsingin Bellyssä. 7.5. AR ABIA HORNS, salsa-lattari-ilta, setit 21 & 22.30 Helsingin Bellyssä. 1 1 . 5. TRIO ROUVAT esittää Matti Rossin rakkaus- & Kallio-aiheisia tekstejä uusina sävellyksinä, lauluilta Helsingin KOM-ravintolassa kello 20, esitys myös 1.6. 14.5. THE DIABOLIK ALS & ILONA K IESIL Ä & JO- TANSSI jamakailaisten dancehall-hittien & länsiafrikkalaisen popmusiikin tahdissa Aleksanterin teatterissa, Ndombolo & Coupé Décalé kello 13­14.30, Ragga Dancehall kello 14.30­16, ilmoittautuminen osoitteeseen raggadecale@gmail.com, www. raggadancehall.tk & www.myspace.com/raggadecale. 10.5. INTENSIIVIKURSSI 2.5. TACO BELLS, DAVID STACKENÄS & MARTIN KÜCHEN, PUISET HEIL AT, SA AR A R AUTIO & DDRR ÅHHNNE, Potlatch-klubi Helsingin Oranssi Garagella, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1, kello 17­22, tapahtuma on alkoholiton. THE GHOST OF BRUCE SPRINGSTEEN & THE E STREET HELSINKI MEN OF HONOUR & MABEL OR THE QUEEN OF BONES, nykytanssiryhmä Liisa Pentti Helsingin Juttutuvassa. MESSER CHUPS Helsingin Korjaamon Kulmasalissa. 5.5. AU REVOIR SIMONE Helsingin Tavastialla. 6.5. AMOR AL & R A Helsingin Tavastialla. BAND & BL ACK MAGIC SIX 7.5. THE GHOST OF BRUCE SPRINGSTEEN & THE E YFUL SOUL Helsingin Bellyssä. + Co järjestää kuusipäiväisen tanssifestivaalin, 9-vuotisfestivaalin 5.­10.5. Studio Krunikassa, Teatterikulma, Meritullinkatu 33A, 4. kerros, www.liisapentti.fi. STREET BAND Turun Klubilla. Helsingin 8. 5. BRIGHTBOY & THE 80/20 RULE Bellyssä. 9.5. A AMIAISKLUBI, dj:t Astrid Swan & Nick Triani kello 10­14 & BRIDGET, Pop-O-Matic 3rd Anniversary kello 20­04 Helsingin Bellyssä. FUNK Y ELEPHANT PREPART Y Commando Helsinki, dj Reino Nordin & Funky Amigos dj:t, illan juontaa yksi festivaalin perustajista, dj Magic Sam Helsingin 9.5. mbarissa. 12.5. BL ACK BOX REVEL ATION Helsingin Tavastialla. MI AMI & MY DISCO Helsingin 6. linjalla. 13.5. AU & AVARUS Helsingin Semifinalissa. 15.5. JOOSE KESK ITALO & KOLMAS MA AILMAN- Helsingin Korjaamon Kulmasalissa. 26.5. GHORWANE featuring Eero Koivistoinen & Rodrigues José & dj Magic Sam Helsingin Tavastialla. 27. 5. KL A SARIKLUBI, Virtuosi di Kuhmo Helsingin Bellyssä. 1 5. 5. VERMILLION LIES & VUK KIERTUEET 13.5. Helsingin Tavastialla, 14.5. Tampereen Klubilla & 15.5. Turun Klubilla. DISCO ENSEMBLE 16.5. Vantaan kaupunkijuhlassa, 18.6. Jämsän Himos Festivalilla, 20.6. Porin RMJ:ssä, 27.6. Helsingin Pitkä kuuma kesässä, 17.7. Vaasan Rockperryssä & 19.7. Joensuun Ilosaarirockissa. GOON 14.5. Lahden Torvessa, 15.5. Jyväskylän Vakiopaineessa, 16.5. Kajaanin Ballsissa & 11.7. Savitaipaleen Kevyen musiikin piknikissä. THE (INTERNATIONAL) NOISE CONSPIR ACY 29.4. Tampereen Klubilla, 30.4. Turun Klubilla, 1.5. CLIENT KLUBIT 2.5. CLUB SKENE! Dj:t John Wayne & Slim Mike & special guest dj Tami Helsingin Bellyssä. 15.5. HOBOGOLD, Balkan beats -musiikin klubi Oulun Never Grow Oldissa. 28. 5. MSTRKRFT dj-keikalla, Basso Festival 2009 pre-party, Helsingin Virgin Oil Co.:ssa. PALO Helsingin Bellyssä. & dj:t JR soul & k-700, Bone Voyage Club Helsingin Bellyssä. JOO20.5. 22-PISTEPIRKKO VALOKUVAT Lauri Asantin valokuvia 29.4.­25.5. galleria Oljemarkissa, ti­pe HELSINKI PILVENVARJOT, SE KESK ITALO & KOLMA S MA AILMANPALO, SECONDHAND HASSELHOFFS & SNIPE DRIVE, Hela- Ram Ram Ludia ­ Hyvästi kyläni Magi Viljasen valokuvateoksia 27.2.2009-3.1.2010 Kulttuurien museo Tennispalatsi Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki Ti-to 11-20, pe-su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi www.ramram.fi
• xxxxxxx V A L O K U V A Tyttö katsoo keskittyneesti peiliin ja odottaa kameran laukaisuhetkeä. Tämä on omakuvani lapsena, juuri näin näen itseni 4-vuotiaana. Mutta muotokuva yllättää meidät, kuva itsestämme muuttuu mukanamme ja paljastaa meistä jotain jo kadonnutta. Se kantaa mukanaan kasvumme ja palauttaa mieleemme asiat, jotka olisivat ilman kuvaa kadonneet. Nelli Palomäki Nelli Palomäen näyttely Minä, tytär 2.­26.5. Helsingin Valokuvagalleria Hippolytessa, ti­pe, la­su 12­16. Galleria suljettu 30.4.­1.5. LIIKU JA TUE IHMISOIKEUKSIA! Kokoa joukkue ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa amnestykisa.mondo.fi. Kisa2009 on Amnestyn ja Mondon tarjoama vastuullinen matka maailman ympäri. Osallistumalla tuet Amnestyn ihmisoikeustyötä. Virtuaalinen maailmanmatka tapahtuu merkitsemällä urheilusuorituksia Kisa-sivustolle. Ensimmäinen perille päässyt joukkue sekä jokaisen kisaetapin nopeimmin suorittanut joukkue palkitaan. Kaikki kampanjalla kerätyt varat käytetään Amnestyn ihmisoikeustyöhön. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa amnestykisa.mondo.fi ennen 31. toukokuuta! 11­17, ke 11­19, la­su 12­16. 05:15, Jani Nummelan valokuvia, sekatekniikkatöitä & ajatuksia kirjan muodossa 15.5.­30.6. & MORMOR, Tessa Siiran tekstiä, valokuvia & piirroksia lyijykynällä & sekatekniikalla 20.5.­ 30.6., taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyönäyttelyt Fanny goes to Hollywoodissa, avoinna joka päivä kello 11 alkaen. KUOPIO NÄK Y, nuorten omakuvia, kuvaajat ovat Ingmanin käsi- & taideteollisuusoppilaitoksen valokuvalinjan 16­21-vuotiaita opiskelijoita sekä kuopiolaisia koululaisia. Omakuvissaan nuoret tutkiskelevat minäkuvaansa: millainen minä olen eri aikoina & tilanteissa, näyttely 28.5. asti VB-valokuvakeskuksessa, ti­pe 11­17, ke 11­19, la­su 11­15. TAMPERE ROCK VALOKUV I A 1998­2008 (vol 2.), Harri Hinkan valokuvia 27.9. Vapriikissa, Hinkka on kuvannut monia tunnettuja artisteja: Ismo Alankoa, Apulantaa, 69 Eyesiä, Eppu Normaalia, Pate Mustajärveä & Dave Lindholmia. Asetelmallisissa levynkansikuvissa tunnetut artistit näyttäytyvät eri rooleissa & samalla heidän luonteestaan nousee esiin uusia piirteitä. Näyttely avoinna ti, to­su 10­18, ke 11­20. GALLERIAT 8. 5. TURVALLISUUSR ISK I & K A IK ENL A ISTA Sera Martikaisen performanssi Helsingin Sinebrychoffin puistossa kello 18, taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijan lopputyö. KUOLEVA IKONI I & II, Mimmi Pearlmanin video kello 19 & ilmapalloveistos, Fanny goes to Hollywoodissa taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyö. ZROSTOP yhtyeen konsertti Senni Sollon Peitto-näyttelyn yhteydessä. Zrostop käsittelee esityksessään Peitto-näyttelyn sisällöllisiä teemoja rauhallisen ambient-musiikin & elektronisten rytmien avulla. Esitykseen kuuluu myös videotykillä esitettävä taustavideo, galleria Titanikissa kello 20. HELSINKI STIG NYSTRÖM retrospektiivi 1949­ 2008, 4.5. asti galleria G18:ssa, ma­pe 9­19, la­su 12­16. SYMBOLIARVOA uusia töitä 10.5. asti galleria Huuto Viiskulmassa, ti­pe 12­18, la­su 12­16. PAIKK A MA AN PÄ ÄLL Ä, Eija-Elina Bergholm 26.5. asti taidesalonki Piirrossa, ti­pe 11­18, la 11­16, su 12­16. TERO ANNANOLLIN maalauksia 30.4.­24.5. galleria Uusitalossa, ti­pe 11­17, la­su 12­16. PARIS BERLIN HELSINK I, Jukka Lehmuksen valokuvia tavallisuudesta, aiheina ovat usein sattumanvaraiset ihmiset kadulla tai "tyhjät", väliaikaiset ympäristöt kuten rakennustyömaat, jätekasat & mainostelineet 10.5. asti & ILOINEN TEHDAS & KIIPEILYPUU, Jenni Ropen maalauksia & animaatio 13.­31.5. galleria Jangvassa, ti­pe 11­19, la­su 11­17. K IT TIL ÄVELHO, MA AHISVAUVA JA REET TA Elsa-Maria Barranechea kuvituspiirroksia & VÄL ÄHDYK SIÄ, Rosanna Savolaisen valokuvatilkkutäkki 8.­30.5., Rikhardinkadun kirjastossa taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyönäyttely, Rikhardinkatu 3, 2. kerros, ma­to 10­20, pe 10­18, la 10­16. T Y TTÖ R ANNALL A, Eeva-Liisa Isomaan maalauksia 8.­31.5. Forum Boxissa, ti­pe 11­17, la­su 12­16. KOTIKUNTA HELSINKI 01.02.1993 ALK AEN, Riikka Aresalon viisi installaatiota 8.5.­30.6. Helsingin maistraatissa, taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyönäyttely, Albertinkatu 25, ma­pe 9­16.15. ARTIVO, Anikó Kuikka TaideTV-installaatio: öljymaalauksia & video 9.­20.5., BYROGR ATI A, Kaj Lehtisen teoksia 22.­31.5. galleria MaaTilassa taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyönäyttelyjä, Albertinkatu 19, ti­ pe 14­18, la­su 11­15. MAIJA LUUTOSEN A TRIBUTE TO DELIC ATE SOUND OF THUNDER, asti galleria Nuovossa, Mariankatu 16, ti­pe 12­17, la 12­15, su 14­17. TAMPERE TEMPOR ARY SPACE, Jonna Johanssonin & Juan Kasarin teoksia galleriassa & MA AL AUKSEN L ÄPI , Elina Ruohosen teoksia studiossa 5.5. asti taidekeskus Mältinrannassa, ma­to 12­18, pe­su 12­16. HY VÄ PAHA OMA KEHO ­ tutkielmia ihmisen hyvyydestä ja pahuudesta sekä oman kehon itsemääräämisoikeudesta, Kristiina Tuomisen, Annaliisa Majasen & Vesa Solalan valokuvia & maalauksia 4.­20.5. Bukra Galleriassa, ma­pe 11­18, la 11­16. TURKU PEITTO Senni Sollon näyttely käsittelee viihdettä & hömppää ­ niiden merkitystä & suhdetta arkitodellisuuteen 17.5. asti galleria Titanikissa, ti­pe 12­18, la­su 12­16. HERKULLINEN JÄTTIATERIA, Jyrki Nissisen opinnäytetyönäyttely on katsaus hektiseen runsauteen & nautiskeluun, jota nykyaika ihmiselle keinoja kaihtamatta tarjoaa, vesivärimaalauksia, mustepiirroksia & valokuvia 2.­24.5. Bgalleriassa, ti­pe 14­18, la­su 12­16. MUSEOT HELSINKI MITEN NIIN K AUK A A, korutaiteilijat 6.5.­8.11. Kulttuurien museossa, ti­to 11­20, pe­su 11­18. HYVINKÄÄ MARTTI JÄMSÄ ­ mustavalkoisia valokuvia 31.5. asti Hyvinkään taidemuseossa, ti­to 11­18, pe­su 11­17. TORNIO ALPO JA AKOL AN & TEUVO YPYÄN maalauksia & veistoksia 14.6. asti Aineen taidemuseossa, ti­to 11­18, pe­su 11­15. TURKU BENJAMIN ORLOWIN teoksia 7.6. asti WAM Studiossa, Wäinö Aaltosen museossa, ti­su 11­19. "Matkailija ei saa sulkea silmiään matkakohteessa tapahtuvilta ongelmilta. Kaikkeen on syy, ja niistä syistä pääsee paremmin selville, kun matkustaa." Mirva Tanabe installaatio 11.­23.5. kellosepänliike Aikamuodon ikkunassa Lapinlahdenkatu 7, taidekoulu MAAn 3. vuosikurssin opiskelijoiden lopputyönäyttely. ENJOY THE SILENCE, kaupunkilaisen fantasia hiljaisuudesta & hetken rauhasta, Nikki jääskeläisen piirustuksia 18.5.­5.6. S-Galleriassa, Fleminginkatu 34, sisäpiha, ma­pe 8­18. LAHTI VERONICA ÖSTERMANIN maalauksia 17.5. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 1.6. ja on jakelussa kesäkuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 18.5. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Teatteri Poleemi esittää: Laura Ruohosen KUNINGATAR K ESITYKSET - klo19.00 20.5 Ensi-Ilta, 21.5, 22.5, PAIKKA 26.5, Valtimonteatte 27.5, Aleksiskiven ka ri tu 22 28.5, 29.5, 1.6, ja 2.6. Varausnumero: LIPUT 040 3731743 6/8
• Arto Luukkanen: PROJEKTI PUTIN Uuden Venäjän historiaa 1996­2008 ketkä nostivat Putinin Venäjän johtoon ja miltä maan tulevaisuus näyttää hänen presidenttikautensa jälkeen? Sofi Oksanen Imbi Paju (toim.): KAIKEN TAKANA T K OLI PELKO Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin artikkelikokoelma valottaa rautaesiripun takaista todellisuutta Viron ja Baltian näkökulmasta. Mitä mieltä? Juha Ruusuvuori: STALLARI T L entinen taistolainen, nykyinen kouluttajaguru muistelee, samalla kun vanhat "toverit" metsästävät tämän tulenarkaa nimilistaa. Kimmo Ok ksanen: KERJÄLÄISTEN L V T VALTAKUNTA T pamfletti Helsingin, Suomen ja Euroopan kerjäläisistä sekä rasismin ja muukalaisvastaisuuden noususta kaikkialla Euroopassa. Ilmestyy vko 19. Katja Boxberg Taneli Heikka: LUMEDEMOKRATIA A C Carlo Panella: l P ll ISLAMIN MUSTA KIRJA L T kattava katsaus islamilaisiin vallanpitäjiin ja uskonnollisen hallinnon monitahoisiin vaikutuksiin. Suom. Leena Taavitsainen-Petäjä. PUHEENAIHEET. NYT. pamfletti nyky-Suomesta, jossa älymystö on kuollut ja media sensuroi itseään, ravistelee kuin ruumiinavaus. W S OY www.wsoy. fi
• BUDDHAN SYLISSÄ. Filosofi Slavoj Zizek on pitänyt zenbuddhalaisuutta ihanteellisena uskontona kapitalismille.
• voima 4 / 2009 25 Kapitalismin terapeutti Kapitalismi voi huonosti. Jos kapitalismi olisi ihminen sanottaisiin, että se on sairas ­ ehkä enemmän mieleltään. Tapasimme Lontoossa filosofi-psykoanalyytikko Slavoj Zizekin, joka on kirjoittanut kapitalismin psykopatologiasta. TEKSTI: KIMMO JYLHÄMÖ & HANNA KUUSELA KUVAT: KIMMO JYLHÄMÖ ETSIMME ZIZEKIÄ S L AVOJ Lontoon Russell Squarella. Britanniassa on juuri ehdotettu työttömille ilmaista psykoterapiaa helpottamaan työttömien ahdistusta. Slovenialainen psykoanalyytikko Zizek tunnetaan akateemisessa maailmassa "kulttuuriteorian Elviksenä" ja "Slavoj the Superstarina". Meidän on määrä löytää hänet hotelli Presidentistä, mutta näemme vain hotelli Imperialin. Naureskelemme hotellien nimille: vuonna 1990 liberaalin demokratian heltymättömänä kriitikkona tunnettu Zizek oli Slovenian liberaalidemokraattisen puolueen presidenttiehdokkaana. Ristiriitainen mies. herra Zizekin hotellin nuhjuisesta aulasta odottamassa meitä etuajassa. Mies osoittautuu samaksi You Tubesta ja elokuvista tutuksi hahmoksi. Puhe on lähes loputonta, kädet tekevät ilmassa nopeita kaaria, ja aina välillä käsisirkuksen lomassa Zizek hipelöi nenäänsä neuroottisesti. Hän ohjaa meidät hotelliaulan rauhalliselle ravintolapuolelle. Emme ehdi tehdä ensimmäistäkään kysymystä, kun mies on jo vauhdissa. Ajatus työttömien ilmaisesta psykoterapiasta kiihdyttää. "Systeemi tuottaa vaurioita ja me psykoanalyytikot korjaamme niitä. Tähän psykoanalyysiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu." Kriisi on avain siihen, mikä on pielessä normaalissa valtiossa, marxilainen sanoisi Zizekin mukaan. Kapitalistien kriisi on avain siihen, mikä on ongelma kapitalismissa. LÖY DÄMME NUHJUISEN Etukäteen ei voi tietää. Todellinen syy saattaa jäädä piiloon." Emme kuitenkaan ole etsineet Zizekiä käsiimme puhuaksemme psykoanalyysista. Meitä kiinnostaa talouskriisi. Ja kommunismi: erityisesti seuraavana päivänä alkava Kommunismin idea -seminaari, jonka sisäänpääsy maksaa sata puntaa. Annetaan siis psykoanalyytikon puhua talouskriisistä. talouskriisissä yllätti ainoastaan, miten helposti hyväksyttiin näkemys, että kriisi tuli markkinoille kuin tyhjästä. Emmekö muka muista mielenosoituksia, jotka koko vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen säestivät säännöllisesti imf:n ja Maailmanpankin Washingtonissa pidettyjä kokouksia? Mielenosoittajien kohteena eivät olleet vain tavalliset globalisaatiokriittiset teemat (kolmannen maailman lisääntyvä riisto blaa blaa blaa). Mielenosoittajat arvostelivat, että pankit ovat luoneet illuusion kasvusta leikkimällä kuvitteellisella rahalla: seurauksena uhkaa katastrofi. Myös taloustieteilijät kuten Krugman ja Stiglitz varoittivat jatkuvan talouskasvun apostoleista, jotka eivät oikeasti tiedä, mitkä ovat jatkuvaan talouskasvuun uskomisen todelliset seuraukset. Vuonna 2004 taloudellisesta romahduksesta varoittavia mielenosoittajia oli kerääntynyt paikalle jo niin paljon, että Washingtonissa määrättiin kadulle 8 000 poliisia ja tilattiin 6 000 poliisia lisää Marylandista ja Virginiasta. Seurasi kyynelkaasua, pamputusta ja joukkopidätyksiä siinä määrin, että poliisin piti ottaa bussit käyttöön. Viesti oli selvä: poliisia käytettiin kirjaimellisesti tukahduttamaan totuus." "VUODEN 2008 LONTOON KOMMUNISMISEMINA ARIN kuuluu monia pannassa olevia diktaattoreita, kuten Lenin ja Stalin. aikaisemmin Financial Timesissa on julkaistu pitkä Zizekin haastattelu. Financial Timesin toimittaja kävi lounaalla Zizekin kanssa, ja syömisen ohessa puhuttiin kriisistä. Talouslehden kiinnostus ei ole sattumaa. Myös kommunismikonferenssin kaikki 800 paikkaa on myyty loppuun. Finanssikriisiä analysoivat filosofi-kommunistit kiinnostavat julkisuutta nyt, kun kapitalismista saa puhua ääneen eikä sen olemassaolo ole enää itsestäänselvyys. "Pelastakaa uhanalaiset lajit, pelastakaa maapallo ilmaston lämpenemiseltä, pelastakaa aids-potilaat, pelastakaa nälkää näkevät lapset, blaa blaa blaa. Kaikki muu voi kyllä odottaa, meille kerrotaan, mutta vaatimus pankkien pelastamisesta on ehdoton käsky, joka vaatii välitöntä toimintaa", Zizek kuvaa kapitalismin arvojärjestystä. Balilla päätettiin pari vuotta sitten, että ilmastokriisin suhteen on kyllä aikaa, mutta nyt finanssikriisin suhteen aikaa ei ole. "Nyt on todellinen hätätila. Stop democratic games! Kaikki yhdessä, Obama, Bush, McCain hyväksyivät hätätilan. Tämän kanssa ei pelleillä." "Verratkaa pelkästään usa:n pankkijärjestelmän tasapainottamiseen käytettävää 700 miljardia dollaria niihin 22 miljardiin dollariin, jotka rikkaat valtiot lupasivat köyhimpien maiden maatalouksille ruokakriisin hoitamiseen. Vain 2,2 miljardia annettiin." M U U TA M A A P Ä I V Ä Ä O N K O P A N K K I E N tukisuunnitelma sitten valtiososialismin alku usa:ssa? "Jos olisi, niin kyllä se olisi hyvin erikoista sosialismia, jonka päämääränä ei ole auttaa köyhiä vaan rikkaita, ei niitä jotka ottavat lainaa, vaan niitä jotka antavat lainaa. Voiko mikään olla ironisempaa kuin, että pankkisysteemin sosialisoiminen on ok ainoastaan silloin, kun se palvelee kapitalismia. Sosialismi on pahasta, ellei se sitten tasapainota kapitalismia." No miksi näin on tapahtunut? "Paine tehdä jotakin on kuin taikauskoista pakkoliikehdintää, kun joutuu seuraamaan vierestä tapahtumaa, johon ei voi vaikuttaa. Eivätkö tekomme ole usein tällaisia eleitä?" "Sanotaan, että älä jauha paskaa, vaan tee jotain, mutta eikö tämä vaatimus ole tyhmintä, mitä voi sanoa? Ehkäpä me olemme ylipäätään tehneet liikaa viime aikoina, puuttuneet asioihin ja tuhonneet luontoa. Nyt olisi aika istua rauhallisesti ja miettiä, mitä oikeasti tulisi tehdä. "On totta, että usein vain puhumme sen sijaan, että toimisimme ­ mutta usein me myös toimimme vain välttääksemme puhumisen ja ajattelemisen. Pistämme esimerkiksi 700 miljardia dollaria ongelmaan miettimättä, mistä kaikki alkoi." saattaa myös toimia. Taloustieteilijä Keynesin mukaan osakemarkkinoita voi kuvata esimerkillä, jossa meidän on valittava sadan naisen joukosta kauneimmat. Emme saa kuitenkaan valita heitä omien arvostustemme perusteella. Myöskään se ei riitä, että arvaamme, mikä on yleinen mielipide, vaan meidän on arvattava, mitä yleinen mielipide pitää yleisenä mielipiteenä. Kapitalismi on uskomuspeliä: kriisin keskelläkin tärkeintä on vain palauttaa luottamus. "On paradoksaalista, että pankkituki saattaa toimia, vaikka se ei olisikaan taloustieteellisesti perusteltua." Toisin kuin usein ajatellaan, myös kapitalistiset markkinat ovat politiikan tulosta. "Ei ole olemassa neutraaleja markkinoita: joka tilanteessa toimintaa markkinoilla ohjaa poliittiset päätökset." "Ja nykyisen kriisin syy on vuoden 2001 it-kupla. Silloin usa:ssa tehtiin tietoinen päätös helpottaa luotonantoa ja vähentää romahduksen vaikutusta. Samalla haluttiin tehdä kiinteistömarkkinoista uusi voitontekokone, joka antaisi taloudelle vauhtia." Silloin yritettiin talouspoliittisilla päätöksillä estää lama. Tosiasiassa laman seurauksia vain siirrettiin. "Todellinen kysymys ei ole se, pitäisikö valtion puuttua vaan se, millainen valtion väliintulon pitäisi olla." JA K UI T E N K I N PA N K K I T U K I mi Sosialis llei " sta e n paha nota o pai se tasa mia." is kapital selvä, millaista hoitoa kapitalismi ­ tai ihminen ­ tarvitsee. Masennuksen hoidossa käytetään pillereitä, jos ne sattuvat auttamaan. Vaikutussuhteet eivät kuitenkaan ole itsestään selviä. Ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. "Annetaan pillereitä sorretulle, ja hän saattaakin alkaa tappaa. Otetaan esimerkki. Oletetaan, että olet impotentti, tai paremminkin, en tarkoita että olisit, oletetaan että minä olen impotentti, okei, jotain traumaattista on tapahtunut. Tunnen syyllisyyttä jostakin. Viagralla saan takaisin potenssini. Mitä tapahtuu? Kaikki saattaakin toimia. Tajuan, että syyllisyys onkin ollut turhaa. Mutta saattaa käydä myös toisin: jos syyllisyydentunnettani ei enää tyydytetä, impotenssini saattaakin ilmetä totaalisena masennuksena tai itsemurhana. EI KUITENK A AN OLE korkea sisäänpääsymaksu on herättänyt paljon keskustelua. Ja onhan se ironista, semminkin kun kivenheiton päässä on British Library, jossa Marx kirjoitti Pääomansa 161 vuotta sitten. "Konferenssissa on toinenkin tila käytössä, se on ilmainen. Konferenssimaksu on varsin korkea, koska oletimme, että paikalle tulisi ainoastaan 200 ihmistä, ja niillä rahoilla olisimme saaneet maksettua järjestelyjen kulut." Zizek vanhana Jugoslavian puolueintellektuellina tietää kommunismin ja totalitarismin metkut. Jugoslaviassa häntä ei pidetty oikeana marxilaisena. Sittemmin Zizek on kirjoittanut laajalti kapitalismin kritiikkiä ja provosoinut keskustelua hylkäämättä kokonaan kollektiivisen ajattelun perinnettä, johon No mitä sitten pitäisi tehdä? "Kun meitä kiristetään esimerkiksi pankkituella, pitää muistaa, että meitä todella kiristetään", Zizek sanoo. "Meidän pitää vastustaa populistista houkutusta näyttää vihamme ja samalla ampua itseämme jalkaan. Tämänkaltaisen impotentin näytöksen sijaan meidän pitäisi kontrolloida vihamme ja muuttaa se kylmäpäiseksi ajatteluksi. Meidän pitää
• TOISENLAINEN KOMMUNISMI ON MAHDOLLINEN. Lontoon kommunismikonferenssissa olivat maaliskuussa puhumassa muun muassa vasemmassa kuvassa näkyvät filosofit Michael Hardt, Slavoj Zizek ja Alain Badiou. ajatella todella radikaalisti ja toisella tavalla. Millaisessa yhteiskunnassa tällainen kiristäminen on mahdollista?" Zizek muistelee letkautusta Brechtin Kerjäläisoopperasta: "Mitä on pankin ryöstäminen verrattuna siihen, että perustaa uuden?" "Mitä on muutaman tuhannen dollarin varastaminen verrattuna siihen, että finanssikeinottelijat riistävät miljoonilta ihmisiltä heidän kotinsa ja säästönsä? Ja sitten finanssikeinottelijat palkitaan valtion tuella." Zizek kysyy, kuka päättää tärkeysjärjestyksestä, jos asioita ei voi enää jättää markkinoiden päätettäväksi. "Juuri tässä kohden kysymys kommunismista on nostettava esille." järjestäminen ei ole ollut helppoa, vaikka järjestäjätahona on suvaitsevaisena pidetty Birkbeckin yliopisto. Yliopiston hallinto ihmetteli, miksi kommunismista halutaan puhua yliopistolla, koska sehän on politiikkaa. "Meillä ei ole mitään kommunismia vastaan, mutta aihe on poliittinen. Miksette järjestä tätä poliittista kokousta jossakin muualla kuin yliopistolla?" kysyttiin. Zizekin kädet heiluvat taas: "Kyseessä on filosofinen konferenssi." KOMMUNISMIKONFERENSSIN Yliopiston hallinto suostui silti vuokraamaan yliopiston tilat kommunismista keskusteleville filosofeille. Vuokra oli yli 10 000 puntaa. Vaikka yliopisto ei halunnut oikein sotkeutua aiheeseen, maailmanlaajuista vallankumousta havittelevat ryhmät ilmaisivat kiinnostuksensa. usa:n vallankumouksellinen kommunistinen puolue loukkaantui verisesti, kun sitä ei kutsuttu. "Kyse on totaalisen marginaalisesta ryhmästä idiootteja, jonka johtajana toimii kaveri, jota kohdellaan kuin uudelleen syntynyttä Stalinia. Bob Avakian, ettekö ole kuulleet hänestä? He kysyivät, kuinka saatamme järjestää konferenssin kuulematta heitä." Zizek kertoo, että konferenssiin ei haluttu mitään organisaatioita tai puolueita, koska järjestäjät uskovat nimenomaan teoreettisen ajattelun voimaan. Nyt pitää keskustella, miten asiat määritellään teoreettisesti. "Tämä konferenssi ei käsittele sitä, että Afrikassa lapset kuolevat nälkään ja meidän pitäisi pelastaa heidät. Ei. Tämän konferenssin lähtöoletus on, että kriisi on todella syvä, ja meidän tulisi yrittää ajatella filosofisesti perusolettamat uudestaan. Eikä nyt itketä, että finanssikriisin takia joku menetti puolet omaisuudestaan..." "Haluan light-kokiksen, onko sitä pulloissa vai tölkeissä, zero tai light käy oikein hyvin", Zizek sanoo tarjoilijalle. "Ette kai ostaneet itse konferenssiin lippuja?" hän kysyy. Nyökkäämme. "Oh my God", Zizek taivastelee tavalla, joka onnistuu vain vakaumukselliselta ateistilta. "Ei se mitään", yritämme vastata. Eikö ole ristiriitaista myydä kalliita lippuja kommunismia käsittelevään konferenssiin? "Pidän saksalaisesta byrokratiasta kertovasta vitsistä. Lenin kirjoitti jossain, että jos saksalainen haluaa tehdä vallankumouksen, niin vallatessaan juna-asemaa hän ostaa ensin laiturialueelle vaaditun lipun. Vasta ostettu lippu kourassaan voi mennä sisälle laillisesti ja sitten vallata tilan." Kerromme, että loppuvuodesta Suomessa ylioppilaat valtasivat oman ylioppilastalonsa vuokraamalla sen. "Mainio idea, sillä vuokraamalla sen he tekivät samalla sopimuksen itsensä kanssa: me vuokrasimme talon vallataksemme sen. On ironista, että täällä Lontoossa kalliin yliopisTA R J O I L I J A T U L E E P A I K A L L E . ton soasin opiskelijat kritisoivat järjestettävää kommunismikonferenssia sen kalleuden vuoksi, ja kalleus johtuu osittain siitä, että ystäväni filosofi Toni Negri laskuttaa niin paljon. Kaikki tuntemani marxilaiset ovat hulluna rahan perään. He eivät liikuta persettään ilman muutamaa tuhatta dollaria." jakaa vasemmistoa optimisteihin ja pessimisteihin. Pessimistit näkevät, että kapitalismi rekrytoi vain lisää poliisivoimia järjestyksen pitämiseen. Optimistisempi vasemmisto taas näkee nykyisessä informaatiokapitalismissa jo lähes kommunistisia piirteitä, kun kaikki digitaalinen tieto ja kulttuuri voidaan jakaa ilmaiseksi. Jos vasemmisto epäonnistuu, tuloksena on Zizekin mukaan usein fasismi tai pikemminkin fundamentalismi. Esimerkkinä Zizek käyttää Afganistania, jossa oli ennen maltillinen vasemmisto ja maallinen yhteiskunta. Sitten Neuvostoliitto murskasi maltillisen vasemmiston ja usa provosoi islamistisen fundamentalismin. usa:ssa taas Kansasin osavaltiossa oli vielä 1970-luvulla vahvat vasemmistolaiset perinteet, jotka laukesivat 1990-luvulla oikeistolaiseksi fundamentalismiksi, Zizek kertoo kädet heiluen. Vasemmiston heikentyminen näkyy myös kaikenlaisessa kulttuurintutkimuksessa. Marxin Pääoma käsitellään yleisenä kulttuurikritiikkinä. Taloudellis-poliittinen kysymys pääomasta on siivottu pois. S U H D E K A P I TA L I S M I I N ja Stalinia ­ toisin kuin suurin osa nykyvasemmistosta. Onko Zizekin ajattelu sittenkin vain akateemista hehkutusta? "En ole avoimesti optimistinen", sanoo Zizek, joka on viimeisessä kirjassaan vaatinut paluuta suuriin kollektiivisiin ratkaisuihin. Kysymme, mikä katsottaisiin kollektiiviseksi teoksi tai päätökseksi. Zizek miettii hetken eikä vastaa. Hän jatkaa usa:n finanssikriisistä. Sen alla populistit ovat vaatineet, että älkää auttako Wall Streetiä vaan Main Streetiä, tavallisten ihmisten taloutta. "Kuitenkin kapitalismin vauraus kulkee ainoastaan Wall Streetin kautta. Auttakaa Wall Streetiä. Toivokaa parasta!" unelmaa rajoittamattomasta kapitalismista saa taas kritisoida, silti vanha systeemi jyrää. Työntekijöitä erotetaan ympäri maailmaa pelkästään siksi, että kriisi on hyvä tekosyy päästä heistä eroon. Taustalla on myös järjestelmällinen yritys murskata ammattiyhdistystoiminta. usa:ssa kriisi on nähty mahdollisuutena rikkoa autoteollisuuden vahva ay-liike. Ay-liike yritetään määrätä samankaltaiseen sokkiterapiaan, mistä Naomi Klein on puhunut. Mitä tahansa kriisiä voidaan käyttää hyväksi, jotta saataisiin uusliberalistiset toimenpiteet käytäntöön. Kleinin nimen mainitseminen pysäyttää sovinistisista vitseistään tunnetun Zizekin. Kun Zizek on tavannut Kleinin, tämä on aina ollut menossa parhaalle ja mahdollisimman kalliille kampaajalle. Tämä ei kuitenkaan ole toisen vasemmistolaisen ajattelijan mollaamista. "Ei vasemmistolaiselle ole häpeäksi käydä kampaajalla. Itsestä huolehtiminen ei ole epävasemmistolaista. Nauttikaa siitä!" sanoo argentiinalaisen alusvaatemalli Analia Hounien kanssa naimisissa oleva Zizek. VA I K K A F I N A N S S I K R I I S I N M Y Ö TÄ "Olen ta lisuut ohtuul ava k painott kko." ypti apokal S L AVOJ Z I Z E K (S. 2 1 . M A A L I S - on slovenialainen filosofi ja kulttuurikriitikko. Zizek on tunnettu populaarikulttuurija elokuvakritiikistään. Hänen ajattelunsa keskeisiä lähtökohtia ovat lacanilainen psykoanalyysi, marxilainen ideologiakritiikki ja Hegelin filosofia. Zizek on puolustanut koko uransa ajan kollektiivista toimintaa ja ajattelumuotoja, jotka sekoittavat kulttuurikritiikkiä, metafysiikkaa, psykoanalyysiä, elokuvaa ja populaarikulttuuria. Samalla hän on erittäin tietoinen kollektiivisten ideologioiden vaaroista ja paradokseista. Hän on ollut töissä Jugoslavian kommunistisen puolueen keskuskomitean marxilaisessa keskuksessa, vaikka häntä ei pidetty marxilaisena. Zizek on siis aina tuottanut päänvaivaa: Entisessä Jugoslaviassa hän ei ollut tarpeeksi marxilainen ­ nyky-Euroopassa Zizek nähdään marxilaisen teorian rock-tähtenä. K U U TA 1 9 4 9 ) pitänyt zen-buddhalaisuutta ihanteellisen sopeuttavana uskontona kapitalismille. "Olen kohtuullisuutta painottava apokalyptikko. Pelkään että systeemi ei vain kestä. Siitä on merkkejä." Siitä huolimatta kapitalismille on länsimaissa annettava tunnustusta myös saavutuksista ja suhteellisesta vauraudesta länsimaissa: "Ei minulla ole mitään liberalismia vastaan, se on oikein mukavaa. On kaikenlaisia vapauksia. Liberaalidemokratia ei vain tule kestämään ja meidän on varauduttava tulevaisuuteen." Historian loppua ennustaneen Francis Fukuyaman lupaus ei ole toteutunut. Fukuyama ennusti Neuvostoliiton romahdettua sekä vihollisuuksien loppua että kapitalistisen talousjärjestelmän lopullista voittoa maailmassa. Kävi toisin. Liberaalin kapitalismin kohtasi ensin ulkoinen uhka, sitten sisäinen. Kriisi on iskenyt ikään kuin kahdessa aallossa. Ensin tuli 9/11-terrorihyökkäys New Yorkiin ja sitten finanssikriisi. usa ja George Bush reagoivat molempiin kriiseihin lähes samoilla sanoilla: "Kummallakin kerralla Bush puhui uhkasta amerikkalaiselle elämäntavalle ja nopean ja jämäkän toiminnan tarpeesta vaarojen edessä." vallankumous sitten voisi nyt tarkoittaa. Zizek on kirjoittanut muun muassa Leninistä ja siitä, että vallankumoukselle ei koskaan ole oikeaa aikaa, vaan hetki on otettava. "Vallankumous on aina ihme", Zizek toistaa. Hän puhuu esimerkiksi Kreikan nykytilanteesta, jossa on uskoa uuteen. Ranskassa naureskeltiin aluksi primitiivis-anarkistisille kreikkalaisille, mutta nyt suhtautuminen on muuttunut. "Ihmiset Kreikassa ovat tulleet tietoisiksi. Nyt tarvitaan suuria kollektiivisia tekoja. Vanhat ajatukset pirstoutuneesta ja kodittomasta vasemmistosta olisi syytä pistää syrjään. Valta on myös otettava. Uusi aggressiivisuus lisääntyy." Tuossako kaikki? Tähän saakka mies on paasannut vallankumouksesta joka käänteessä ja puolustanut tai ainakin ymmärtänyt Leniniä K Y S Y M M E , M I TÄ avaa tilaa toisaalta tahtojen taistelulle politiikassa ja toisaalta uskonnon uudelle nousulle, jollekin jolla on "syvällisempiä merkityksiä", sanoo täysateistiksi julistautuva Zizek. Hän on K A P I TA L I S M I N N I H I L I S M I Entä sitten Barack Obama? Onko hän vasemmistolainen presidentti? "Pelkään että Obama tulee olemaan yksi suurista konservatiivisista presidenteistä", Zizek väittää pessimistisesti. "Ainoastaan vasemmistolainen kykenee tasapainottamaan kapitalismin. Koska jos oikeistolainen pelastaa kapitalismin, teon poliittisuus ilmenisi liian räikeästi." Zizek ei kuitenkaan kiellä, etteikö Obaman valinta olisi ollut todellinen poliittinen tapahtuma ja täynnä oikeaa uskoa muutokseen. Olisi mahdotonta kuvitella, että Euroopassa tai monikulttuurisessa Britanniassa valittaisiin musta politiikan johtoasemaan. Ilmastopolitiikassa Obamaa on pidetty edistyksellisenä. Kapitalismia yritetään tasapainottaa vihreällä energiapolitiikalla. " N Y K Y I N E N K R I I S I N O S TA A K I N joh-
• 28 voima 4 /2009 Poliisin tehtävä Kun tapaa yhden sisäministerin, on tavannut heidät kaikki. sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki toimi sisäministerinä vuosina 2003­ 2007. Juuri silloin Euroopan sisäministereistä tuli tärkeitä. Nato valmistautui sotaan Irakissa ja sisäinen turvallisuus nousi ykkösprioriteetiksi. Lontoossa ja Madridissa räjähti. Euroopan turvallisuus oli uhattuna, terrorilainsäädäntöä kiristettiin ja poliisille annettiin uusia valtuuksia. Suomeen terrorintorjunnan toi Rajamäki itse. Lehdistössä häntä kehuttiin tomeraksi ja jämeräksi. Nyt haluan kysyä Rajamäeltä, milloin eurooppalaisten mielenosoittajien oikeusturva alkoi rapautua. L E H T I M Y Y J Ä I A N T O M L I N S O N kuoli huhtikuun alussa g20-mielenosoituksessa Lontoossa. Tomlinsonin kuolema nosti kohun, koska hän oli viaton sivullinen. Tomlinson oli kotimatkalainen, ei mielenosoittaja. Mellakkapoliisi hakkasi Tomlinsonin, joka kuoli hetkeä myöhemmin. Pahoinpitelijä oli peittänyt univormunsa tunnistenumeron, jonka on tarkoitus helpottaa valtaansa väärinkäyttävien viranomaisten saattamista vastuuseen. Numeron peittäminen ilmastointiteipillä on ollut aivan tavallista toimintaa niin Suomen, Ruotsin, Britannian kuin monen muunkin maan mellakkapoliisien parissa jo monen vuoden ajan. Tavallinen on myös poliisin piiritystaktiikka, jota Lontoossakin käytettiin: rauhalliset mielenosoittajat ajetaan tuntikausiksi pieneen karsinaan odottamaan ja kuuntelemaan ristiriitaisia käskyjä. Poliisin tunnistenumeroleikki ja yhteenottoja synnyttävä karsinointitaktiikka eivät siis ole mitään uutta. Niistä ei kuitenkaan juuri metelöity ennen kuin nyt, kun pahaa-aa- E NTINEN SISÄMINISTERI, vistamaton Tomlinson sai pampusta ja kuoli. Mielenosoittajien lyömistä on katsottu läpi sormien. Heidän kai ajatellaan ansaitsevan kurituksensa, vaikka siinä vähän oikeusvaltion periaatteet paukkuisivatkin. oikein mukavalta mieheltä. Eduskunnan kuppilassa hän vaatii saada tarjota kahvit ja kysyy, haluaisinko pullaa. Hän alkaa kertoa kiihkeistä ajoista Euroopan sisäministerien neuvostossa, kun oli lennettävä ympäri Eurooppaa tapaamassa "Sarkozya ja Wolfgangia", eli Ranskan silloista sisäministeriä Nicolas Sarkozya ja Saksan Wolfgang Schäublea. Euroopan turvallisuus oli uhattuna. Rajamäen tuttavallisesti sinuttelema Wolfgang ehdotti sittemmin aika rajujakin uudistuksia Saksan lainsäädäntöön. Hän esitti muun muassa sellaista, että terroristiepäillyt saisi vangita määräämättömäksi ajaksi ja tarvittaessa laillisesti salamurhata. Joku sosiaalidemokraatti huudahti, että tuohan kuulostaa ihan poliisivaltiolta. Minä haluan kuulla Rajamäen näkemyksen siitä, mikä mielenosoitusoikeuden asema Euroopassa on ja millä tavalla poliisin pitäisi siihen suhtautua. Rajamäki alkaa kuitenkin puhua Lontoon ja Madridin terrori-iskuista, pedofiliasta ja väkivallan torjunnasta. Rajamäen liukkaassa siirtymässä on jotain hyvin tunnistettavaa. R A J A M Ä K I V A I K U T TA A henkilöstötarpeistaan vuoteen 2020 mennessä. "Turvajärjestelyt ovat tänä päivänä entistä haastavampia edellisten vuosien aikana tapahtuneiden terroritekojen takia", raportissa todetaan. "Turvajärjestelyihin vaikuttivat lisäksi myös Suomessa viime vuosikymmenen aikana lisääntyneet mielenosoitukset, joihin on liittynyt mellakkamaisia piirteitä tai laitonta toimintaa." Vaikka Rajamäki ja poliisiraportti osaavat erottaa terrorismin ja poliittisen kansalaisvaikuttamisen, niistä puhutaan samaan hengenvetoon ja niiden yhteydessä käytetään samoja termejä, kuten ennaltaehkäisy ja joukkojenhallinta. Molempiin viitataan levottomuuksina ja uhkina. KESKUSTELU TYY SIIR- si "Minussa herä kyllä pieni ahdistus, kun ", näin sen aseen o. Rajamäki kerto maaliskuussa sisäasiainministeriölle suunnitelman POLIISI LUOVUTTI KANSALAISMEDIAN VOIMA HELSINGIN S A N O M AT JULK AISI Ian Tomlinsonin kuolemasta yhden pikku-uutisen. Sen lisäksi Lontoon kirjeenvaihtaja Anssi Miettinen kirjoitti mielenosoituksista kolumnin. Miettinen epäili, että osa mielenosoittajista oli tullut vain esiintymään kameroille. Hän kertoo todistaneensa "tilannetta, jossa sekopäisesti käyttäytynyt mielenosoittaja härnäsi poliisia ja poliisikoiria [...] Kun mies oli härnännyt aikansa, poliisikoiraa pidätellyt talutushihna löystyi, tahallaan tai tahattomasti, ja koira tarrasi hampaillaan miehen kyynärtaipeeseen. Puremajälki oli pahannäköinen. Miehen hauislihas paistoi [...] Mies kuitenkin esitteli vammojaan useiden minuuttien ajan, naama voitonriemuisessa virneessä. Ja kamerat kävivät." Miettinen kertoo, että Tomlinson oli alkoholisti. Jutusta huokuu epäilys, että poliisin arvostelu oli liioiteltua. Journalistina Miettinen ei puhu mitään siitä, mitä aineistoa media yleensä julkaisee mielenosoituksista. Riskienhallinnan näkökulmasta voisi kysyä, minkä arvosta tuhoja mielenosoittajat olisivat aiheuttaneet, jos paikalla ei olisi ollut yhtään poliisia. Journalistit itse kirjoittavat ennakkoon mielenosoitusten mahdollisesta väkivallasta. Näin teki myös Miettinen. Jälkikäteen julkaistaan kaikista provosoivimmat kuvat. Myös Hesarin etusivulla oli kuva hajoavasta ikkunasta. Miettisen kolumnin otsikko "pikkuveli valvoo" viittaa orwellilaiseen kaikkea valvovaan isoveljeen. On irvokasta vedota siihen, että poliisia valvottaisiin turhaan, kun Britanniassa ei nykyään saisi edes valokuvata poliisia terrorismilain perusteella. Kaupungit täyttyvät valvontakameroista. Kovinkaan usein niillä ei valvota virkavallan ylilyöntejä: ei myöskään Tomlinsonin tapauksessa. Lontoon g20kokouksen väkivaltaisuuksiin. Lontoon alueen poliisijohtaja Peter Smythe sanoi bbc:n Radio 4:n haastattelussa, että kaikki, jotka keskiviikkona 1. huhtikuuta liikkuivat kaupungilla, kerjäsivät ikävyyksiä. Smythe antoi ymmärtää, että mielenosoittaminen sinänsä oli poliisiin kohdistuva provokaatio. Rajamäki sanoo, ettei ole seurannut Lontoon tilannetta tiiviisti, mutta on tietoinen siitä, ettei kaikki mennyt niin kuin piti. "Valtaosa mielenosoittajista on rauhanomaisia, mutta joukossa on myös agitoijia, jotka yrittävät provosoida, että poliisille tulisi ylilyöntejä", Rajamäki linjaa. "Väkivaltaa ei saa sotkea kansanvaltaan." Yritän selittää Rajamäelle, että Lontoossa on nostettu lähes kaksisataa valitusta siitä, että poliisi on pahoinpidellyt nimenomaan rauhanomaisia mielenosoittajia ja ohikulkijoita. Ja että Genovassa vuonna 2001 poliisi hyökkäsi koulumajoitukseen ja pahoinpiteli ihmisiä, jotka makasivat makuupusseissa. Että Nato-mielenosoituksessa Brysselissä viime vuonna vanhoja mummoja raahattiin nippusiteissä ja että tämän vuoden Nato-mielenosoituksessa poliisi heitteli mielenosoittajia kivillä ja kranaateilla. Rajamäki nyökyttelee. Emil Bertell että internet ja brittimedia pursuaa videokuvaa ja valokuvia, joista näkee ilmiselvästi, että Lontoon poliisi lyö aseettomia ihmisiä, jotka huutavat apua. Että poliisi saartoi kahdeksaksi tunniksi tuhansia mielenosoittajia, ohikulkijoita ja uteliaita saartorenkaan sisään ilman ruokaa ja vettä. Pahoinpiteli miehen hengiltä. Olen vihainen. "On olemassa tiettyjä voimia, jotka haluavat suistaa poliisin tiettyjen toimintatapojen piiristä niin, että poliisilta riistäytyy tilanne käsistä", Rajamäki sanoo. Kari, poliisi hakkasi ihmisiä, jotka eivät tehneet minkäänlaista vastarintaa, jankutan. "No on ehkä vähän kohtuutonta, että minä joudun vastuuseen siitä mitä Britanniassa tapahtuu." Sinä olit mukana luomassa uutta Eurooppaa, ajattelen. Ääneen sanon, että niinhän se vähän on. "Lontoossa esiintyi voimakasta poliisin provosointia ja poliisin ylireagointia. Toivon, että Suomessa ei jouduttaisi tällaiselle tielle." "Kun valtuuksia lisättiin, korostin, että kaiken poliisin toiminnan pitää perustua lakiin ja kansan pitää tietää, että valtuuksien pitää olla uusien uhkien mukaiset." Rajamäki korostaa, että Suomen poliisi ei käyttäydy kuten eurooppalaiset kollegansa. K O R O S TA N H Ä N E L L E , tä. Brittipoliisilla tämä ase kuuluu jo arsenaaliin. Ase näyttää konekivääriltä. Rajamäki on lukenut saman uutisen. "Minussa heräsi kyllä pieni ahdistus, kun näin sen aseen." Rajamäki värähtää. "Ei tällaisia voi joka käteen työntää." Jo vuonna 2007 Rajamäki sanoi julkisesti, että pelkää kovien oikeistolaisten arvojen olevan turvallisuusuhka Suomelle. Hän on tyytymätön kokoomuslaiseen sisäpolitiikkaan. Suomen nykyinen sisäministeri, kokoomuksen Anne Holmlund ehdotti huhtikuussa, että armeijaa voitaisiin käyttää myös poliisitehtävissä harvaan asutuilla alueilla. "Miten ihmeessä Holmlundin lausunto ei herättänyt enempää meteliä? Mikä mediaa vaivaa?" Rajamäki kiihtyy. Hän ojentaa laatimansa lausunnon. "Sotilaat kotiin ja kadulle?" sen otsikko kysyy. "Missä demokraattisessa valtiossa sotilaat tulevat koteihin ja kulkevat kaduilla? Uskomatonta perusoikeuksien ja demokraattisen vapauden rikkomista." Rajamäelle. Jos poliisille annetaan lupa hyökätä tavallisen kansalaisen ja lehdistön kimppuun, poliisin erottaa sotilaasta vain ammattinimike. Tämä on arkipäivää Euroopassa. Muistutan, että Britannian muuttuminen poliisivaltioksi on tapahtunut työväenpuolueen mandaatilla. New Labour on hyväksynyt uudet terrorilait, joita nyt käytetään maan kansalaisia vastaan. Lontoon mielenosoitusten jälkeen tehdyt mielipidemittaukset osoittavat, että 56 prosenttia briteistä on menettänyt E N T I E D Ä M I TÄ S A N O I S I N Kimmo Jylhämö oli 20. huhtikuuta uutinen, jonka mukaan Suomen poliisi selvittää voisiko se ottaa käyttöön uuden asetyypin, kranaattipistoolin. Poliisin mukaan tällaisilla aseilla voisi taltuttaa esimerkiksi väkijoukkojen seassa mellakoivia ihmisiä turvallisen välimatkan pääsHELSINGIN SANOMISSA
• KRANAATISTA KAALIIN selvittää parhaillaan, tarvitaanko tulevaisuuden joukkojenhallinnassa avuksi kranaattipistooleita. Kyseiset ampuma-aseet on suunniteltu alkujaan puolustusvoimien käyttöön. Räjähtävien kranaattien lisäksi pistoolilla on mahdollista ampua esimerkiksi väri-, kaasu- ja tainnutusammuksia, joiden käytöstä poliisi on kiinnostunut. Ylikomisario Seppo Sivula sisäministeriön poliisiosastolta, minkälaisia joukkoja kranaattipistooleilla olisi tarkoitus hallita? "Kranaattipistooli on voimankäyttöväline, jota on kyselty meidän joukkojenhallintaporukoilta. He taas vastaavat esimerkiksi erilaisten mielenosoitusten valvonnasta, ja muun muassa siitä, että kaikkien oikeus osoittaa mieltään toteutuu." Siis mellakkapoliisit ovat kyselleet? "Meillä ei ole mellakkapoliiseja, on vain joukkojenhallintapoliiseja." Mitä eroa niillä on? "Nimi." Miten väkijoukosta voidaan kranaattipistoolilla taltuttaa yksi mahdollisesti rikosta tekevä henkilö ilman, että sivulliset vaarantuvat? "Voimankäyttövälineen käyttäjä tekee aina viime kädessä päätöksen, voiko välinettä käyttää. Aina käytetään tilannekohtaista harkintaa." Mitä jos tuollaisen patukka-ammuksen saa päähänsä, eikö se ole aika vaarallista? S U O M E N P O L I I S I V O I M AT "No se vaara on tietysti olemassa. Mikään voimankäyttöväline, varsinkaan ampuma-ase, ei ole sataprosenttisen turvallinen. Ase on suunniteltu alunperin sotilaskäyttöön, mutta koska sen ammusvalikoima on niin suuri, se soveltuu myös poliisikäyttöön." Tarvitaanko näitä kranaattipistooleita Suomessa? "No, yksi yhteiskunta, jossa nämä ovat käytössä on Iso-Britannia. Siellähän ei poliiseilla yleensä ole muita ampuma-aseita." Onko Suomessa ollut mielenosoituksia, joissa kranaattipistooleille olisi ollut käyttöä? "Ei vielä, mutta emme halua siihen aamuun, kun olisivat tarpeellisia ja meillä ei niitä ole. Yksi poliisin tehtävistä on varautua tulevaisuuteen. Mutta päätöstä kranaattipistoolien hankinnasta ei vielä ole tehty." luottamuksensa poliisiin. Ennaltaehkäisyn nimissä mielenosoitusoikeuteen kajotaan niin Briteissä kuin Suomessakin. On käynyt juuri niin kuin pelättiin. Kaikenlainen levottomuus ja poliittinen liikehdintä on terrorismia. puheeksi syyskuun 2006 Smash Asem -mielenosoituksen. Rajamäki nousi otsikoihin Suomen oloissa massiivisen poliisioperaation puolestapuhujana. Smash Asemissa käytettiin ensimmäisen kerran myös Lontoossa käytettyä piiritystaktiikkaa mielenosoitusten kontrolloimiseksi. Poliisi piiritti mielenosoittajat jo ennen kuin mielenosoitus ehti alkaa. "Tiedustelutietojen nojalla", Rajamäki huomauttaa. "Odotettavissa oli vakavia aineellisia vahinkoja." Onko tällainen toiminta järkevää, Rajamäki? Sadat ihmiset viettivät kolme tuntia piiritysrenkaan sisällä ja poliisi töniskeli myös uteliaita ohilkulkijoita. Poliisin antamat ohjeet olivat ristiriitaisia. Ihmisten käskettiin poistua, mutta käytännössä se oli mahdotonta, sillä kukaan ei päässyt poliisimuurin läpi. Tällainen toiminta ei rauhoita väkijoukkoja, vaan lietsoo vihaa. Rajamäki kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. "Oli ihan asiallisiakin huomioita, kuten käymälöiden puuttuminen ja muuta. Mutta poliisi toimi operatiivisesti täysin oikein ja esti aineelliset ja henkilövahingot." Suomesta puuttuu traditio, jossa maltilliset ja sisäsiistit ihmiset protestoisivat kansalaisvapauksien rajoittamisesta. Tai no on yksi, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen, joka raivostui, kun poliisit pidättivät Smash Asemissa työtehtävissä toimineen Suomen Kuvalehden valokuvaajan. Lehdistönvapauteen oltiin kajottu tavalla, joka on uutta Suomessa. Rajamäki muistuttaa, että minkäänlaisia syytteitä poliisia vastaan ei nostettu. Ja Ruokasen hermostuminen "ei välttämättä ollut erityisen ikävä asia", Rajamäki tokaisee viisto hymy kasvoillaan. R A J A M Ä K I O T TA A I T S E voima 4 / 2009 29 Jukka Vuorio LYHYT OPPIMÄÄRÄ 1999 Seattle, USA Postmodernin ajan katumielenosoitusten vuosi nolla. WTO:n ministeritason kokous keskeytyy moninaisiin katuprotesteihin. Alimpienkin arvioiden mukaan osanottajia on 40 000. Mielenosoittajat rikkovat pankkien, hotellien ja monikansallisten yritysten ikkunoita sekä tuhoavat poliisiautoja. Poliisi käyttää kyynel- ja pippurikaasua, tainnutuskranaatteja ja lopulta kumiluoteja. Mielenosoittajien ja poliisin yhteenottoja luonnehditaan termillä "The Battle of Seattle". Yli 600 kiinniotettua. 157 henkilöä saa vuonna 2004 yhteensä 250 000 dollarin korvaukset, koska heidät oli otettu kiinni ilman näyttöä. osoittajaa. Yli 400 mielenosoittajaa ja noin 100 poliisia ja vartijaa loukkaantuu yhteenotoissa. 329 pidätetään. Poliisi tekee rynnäkön koulumajoitukseen, pahoinpitelee rajusti kymmeniä ihmisiä ja tuhoaa Indymedia-verkoston tietokoneita ja kameroita. Mielenosoittaja Carlo Giuliani menettää henkensä turvallisuuspoliisin ammuttua häntä päähän. Tämän jälkeen Giulianin yli ajetaan vielä kahteen otteeseen poliisiautolla. Giulianin ampunut poliisi Mario Placanica vapautettiin syytteistä. Hänen katsottiin toimineen itsepuolustukseksi, sillä Giuliani oli heittämässä vaahtosammutinta kohti poliisiautoa. Jälkikäteen 25 mielenosoittajaa ja 55 poliisia on tuomittu erilaisista rikoksista mielenosoitusten aikana. Euroopan poliittiset johtajat kehuvat poliisioperaatiota onnistuneeksi. 2000 Praha, Tsekki IMF:n ja Maailmanpankin kokous, mellakkapoliisit ja noin 20 000 mielenosoittajaa kaupungin kaduilla. Poliisi pamputtaa, käyttää kyynelkaasua ja ampuu vesitykillä, anarkistien musta blokki heittelee kiviä ja polttopulloja. Samaan aikaan Suomessa 2000-luvulla Suomen mielenosoitukset ovat olleet kansainvälisellä mittapuulla rauhallisia. Presidentilinnan edustan Kuokkavierasjuhlilla itsenäisyyspäivinä 2001 ja 2002 mielenosoittajia jää ratsupoliisien alle ja saa pampusta. Vuonna 2006 prekariaatin oikeuksia puolustavassa EuroMayDayssa mielenosoittajat viettävät jatkoja Makasiineilla ja ajavat pois paikalle tulleet mellakkapoliisit. Saman vuoden syksyllä Smash Asemissa poliisit saartavat mielenosoituskulkueen Kiasman pihalle ennen kulkueen liikkeellelähtöä. Saarretuista 58 tuomitaan erilaisista pienistä rikoksista, kuten niskoittelusta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdään poliisin toimista yli 50 kantelua. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin ratkaisun mukaan poliisi menettelikin osin lainvastaisesti. 2001 Göteborg, Ruotsi Göteborgin EU-kokouksen aikaisiin mielenosoituksiin osallistuu noin 40 000­50 000 aktivistia. He vastustavat muun muassa EU:n militarisoimista, kapitalistista globalisaatiota ja Ruotsin EU-jäsenyyttä. Uusnatsien, anarkistien ja poliisien välinen katutappelu päättyy lopulta tilanteeseen, jossa mellakkapoliisi ampuu kiven heittänyttä mielenosoittajaa vatsaan. Hän selviää hengissä. 90 mielenosoittajaa ja 53 poliisia loukkaantuu, 1 115 henkilöä pidätetään, mutta vain 64 heistä saa syytteen. Yhtään poliisia ei ole asetettu syytteeseen lukuisista valituksista huolimatta. huoli kohdistuu vappuun. Hän on huolissaan siitä, että muutaman vuoden takaiset EuroMayday-kokemukset toistuvat. "Se on hirveää, että osallistuminen mielenosoitukseen saattaa leimata nuoren koko loppuelämäksi." Toteamme yhdessä, että monet vaikkapa EuroMaydayn mielenosoittajista ovat todennäköisesti tulevaisuuden vaikuttajia. Kansanedustajia, ehkä sisäministereitäkin. Koko länsimainen hyvinvointi ja ne arvot, joista olemme ylpeitä, on saavutettu kansalaisvaikuttamisella ja kansalaistottelemattomuudella. Työväenliikettä, jota Rajamäkikin edustaa, ei olisi olemassa, saati työläisten oikeuksia, ellei kansa olisi mennyt kadulle. Siinä on tainnut hajota useampikin ikkuna. "Otetaanko vappuna mallia kansainvälisestä mielenosoituskulttuurista vai ei? Pidän uhkaavana sitä, että väkivalta leviää myös Suomeen. Toivottavasti me emme näe ikinä täällä Lontoon kaltaisia tapahtumia." Siis poliisin väkivaltaa? "Ei, vaan mielenosoittajien. Poliisikin voi menettää malttinsa. On toivottavaa, että päreet eivät pala." N Y T R A J A M Ä E N VÄ L I T Ö N Susanna Kuparinen Koko haastattelu julkaistaan Fifissä 27.4. Fifissä seurataan myös Tomlinsonin tapauksen tutkimuksia. fifi.voima.fi Voimassa 3/2008 julkaistiin artikkelit Turpiin tuli & Poliisi löi pelleä Brysselin Nato-mielenosoituksista. Voimasta 8/2007 löytyy artikkeli Auta pelko pois, väkivaltaa kohdanneiden aktivistien stressioireista. voima.fi 2001 Genova, Italia G8-kokouksen aikana Genovan kaduilla nähdään yli 200 000 mielen- Jukka Vuorio
• 30 voima 4 /2009
• voima 4 / 2009 31 Iloinen asia on julkaistu alkujaan Nettinarttu-sarjakuvayhteisön sivulla osoitteessa www.narttu.net.
• Vielä se vappu tavoittaa Brysselinkin! www.annamikkola.fi LOPETTAKAA YMPÄRISTÖN TUHRIMINEN TUOTANNOLLA JA KULUTUKSELLA ON TODELLISTA TIHUTYÖTÄ www.maanystavat.fi TIHUTYÖT! Oikeudenmukaisempi Eurooppa!
• www.solidaarisuus.f www.s lidaari uus.f i w.sol daarisuus. kehitysyhteistyötä jo vuodesta 1970 Hauskaa vappua toivottavat Sari Eero Jussi www.vasemmistoliitoneurooppa.fi
• 34 voima 4 /2009 Auta & juokse Ihmiset koristelevat raunioitunutta kyläänsä jouluvaloilla länsimaisten avustusjärjestöjen mieliksi. Eihän sen näin pitänyt mennä. A N S A I N V Ä L I S T E N avustusjärjestöjen toiminnassa on eräs hyvin vakava ongelma. Ne eivät vastaa tekemisistään asiakkailleen eli avun saajille, vaan rahoittajilleen, jotka ovat kaukana toisessa maassa. Avustusjärjestöt saavat rahoituksensa teollisuusmaista ja tämä rahoitus on hyvin pitkälle riippuvainen siitä kuvasta, joka mediassa esitetään järjestön toiminnasta. Avustusjärjestön imago, sen "brändi", on ratkaisevan tärkeä tekijä, kun rahoittajat päättävät kenelle rahansa antaisivat. Siten avustusjärjestöillä on toiminnassaan kaksi tehtävää: auttaa ihmisiä avunsaajamaissa ja vakuuttaa ihmiset avunantajamaissa siitä, että järjestö on tehokas ja saa paljon hyvää aikaan. Oman tehokkuuden ja hyvyyden vakuuttaminen muille on hieman kieroutuneesti tärkeämpää, sillä ilman myönteistä imagoa ei tule rahoitusta, ja ilman rahoitusta ei ole mahdollista auttaa ketään. Joten tärkeämpää kuin se, mitä järjestöt tekevät, on oikeastaan se, mitä niille rahojaan lahjoittavat luulevat niiden tekevän. Avustusjärjestöjen brändilogiikka ohjaa avustusbisnestä kaikkialla, K mutta sen merkitys korostuu tsunamin kaltaisissa mediatapahtumissa, jotka keräävät hetkessä valtavat määrät lahjoituksia, joista järjestöt keskenään kilpailevat. AV US T USJÄ RJ E S TÖT luttavalle harmaalle alueelle, ja välillä mennään vielä pidemmälle, tilanteisiin, joissa "avustus" on selvästi vain törkeää avustettavien hyväksikäyttöä. Näistä tilanteista haluan antaa muutamia kuvauksia. ENSIMMÄINEN ESIM E R K K I N I koskee erästä tsunamin täydellisesti tuhoamaa koulua Thotagamuan kylässä Sri Lankassa. Päivänä, jona saavuin kyseiseen kylään, näin että Yhdysvaltain hallituksen alainen usaid oli järjestänyt koululle avustusnäytöksen, jota yhdysvaltalainen uutisryhmä kuvasi. Näytökseen usaid oli palkannut kymmeniä paikallisia, teini-ikäisiä nuoria. Nämä kaikki he olivat pukeneet usaid t-paitoihin ja lippalakkeihin ja muodostaneet heistä jonon, jossa tiilet siirtyivät raunioista kädestä käteen siistiin pinoon hieman syrjemmälle. Toiminta oli kieltämättä hyvin tehokkaan näköistä ja kaikilla näytti olevan mukavaa, ja tätä kaikkea uutisryhmä kuvasi. He ku- luovat imagoaan yksinkertaistetuin viestein. Kansainvälisen kehitys- ja humanitäärisen avun kaltainen toiminta on aina monisäikeinen asia, joka herättää paljon kysymyksiä esimerkiksi niiden vaikutuksesta paikallisiin rakenteisiin ja avustusriippuvuuden syntyyn. Tällaiset akateemiset pohdinnat pitää tosin jättää pois rahankeräämiskampanjoista. Järjestöt ovat monesti itse hyvin tietoisia toimintaansa liittyvästä problematiikasta, mutta julkisuudessa niiden täytyy esittää yksinkertaistettuja viestejä. Tämän voi nähdä välttämättömänä pahana, jotta saisi paljon hyvää aikaiseksi. Toisaalta kyse on valehtelusta, sellaisen esittämisestä totena, mikä ei ole totta. Näin ajaudutaan eettisesti arve- t Avustusjärjestö an luovat imagoa in yksinkertaistetu viestein. vasivat vielä amerikkalaista miestä lapsien ympäröimänä ja sitten kaikki lähtivät kotiin. Seuraavana päivänä paikallisessakin sanomalehdessä oli juttu kyseisestä tapahtumasta, kuvia ja kertomus, kuinka usaid auttaa yhdessä paikallisten kanssa. Mutta seuraavana päivänä koululla ei näkynyt enää ketään töissä. Eikä kukaan tullut sitä seuraavana eikä sitäkään seuraavana päivänä. Kolmeen viikkoon avustusnäytöksen jälkeen koululla ei tapahtunut mitään, lasten parissa tunnissa kasaama pieni tiilikasa vain seisoi siellä raunioiden keskellä ihan yksin. tulivat takaisin, mutta tällä kertaa tuli merijalkaväen pioneerikomppania, joka matkallaan Irakiin pysähtyi Sri Lankaan kuukaudeksi humanitäärisiin tehtäviin. Pioneerit tulivat samaiselle koululle puskutraktorein ja kuorma-autoin. Thotagamuan asukkaiden kauhuksi he alkoivat jyrätä koko suurta rauniokasaa maan tasalle ja kuljettaa tiilimurskaa kuorma-autoilla jonnekin pois. Tämä herätti suurta närkästystä ihmisissä, koska he aikoivat kierrättää tiilet irrottamalla ja puhdistaSITTEN AMERIKK ALAISET malla ne yksi kerrallaan ja käyttämällä ne sitten uuden talon rakentamiseen tai vanhan korjaamiseen. Ja nyt ymmärtämättömät amerikkalaiset tulivat isojen koneidensa kanssa ja tuhosivat kaiken. Ihmiset pitivät hätäkokouksia ja miettivät keinoja, joilla amerikkalaiset saataisiin pysäytettyä. Minäkin yritin puhua sotilaille, mutta vastuussa oleva kersantti vain sanoi minulle: "I have orders to demolish this area. There is nothing I can do about it." M I K Ä Ä N E I auttanut. Viikon päästä paikka oli tasainen kuin parkkipaikka, kaikki tiilet makasivat jossain merenpohjassa ja merijalkaväki jatkoi matkaansa Irakiin. Totta kai on ymmärrettävää, että usaid niin kuin kaikki muutkin avustajat haluavat välittää hyvin positiivisen kuvan omasta työstään, eikä jokin pienimuotoinen avustus- Ilmaistyötä & pisteiden keruuta Humanan nelivärimainokset hehkuvat taas kutsuvasti. Tosiasiassa järjestö rahastaa vähävaraisia auttamishaluisia eurooppalaisnuoria. Maria Paldanius ei koskaan päässyt Afrikkaan. Humanan eristäytynyt koulutuskeskus nujersi hänet, kuten 80 prosenttia innokkaista. Birminghamiin vie kohti pitkäaikaista unelmaani. Olen jännittänyt tätä päivää edellisestä syksystä saakka, jolloin allekirjoitin sitovan ilmoittautumiseni Humanan 14-kuukautiseen vapaaehtoistyöohjelmaan. Otin selvää eri järjestöistä, jotka lähettävät vapaaehtoisia maailmalle, mutta suurin osa pystyy tarjoamaan ainoastaan maksullisia projekteja. Olin kuullut epämääräisiä kertomuksia Humanan toiminnasta, mutta sivuutin ne. Humana People-To-People on monille tuttu uff:n keräyslaatikoiden kylkeä koristavasta maapallon kuvasta. uff toimii yhteistyössä Humanan kanssa. Yhdessä ne tarjoavat L ENTO ENGL ANNIN vähävaraisille vapaaehtoistyöntekijöille mahdollisuuden tehdä neljä kuukautta kestävän Gaia-työprojektin Englannissa ennen varsinaisen vapaaehtoistyöjakson alkua. Gaiassa vaatteidenkierrätystöitä tekemällä on mahdollisuus kattaa lentolippunsa Afrikkaan sekä osa koulumaksuista Tanskan tai Norjan koululle. Loppuosa koulumaksuista tienataan varojenkeruulla kuuden kuukauden koulutusjakson aikana. Gaia-talossa yhdessä 15 muun eri puolilta Eurooppaa tulevan vapaaehtoisen kanssa. Talossa on likaista ja ahdasta, mutta hyvä porukka korvaa olosuhteet. Ohjaaja on tanskalainen nainen, joka asuu 200 metrin päässä. Jos joku on hänen mielestään liian laiska, ASUN BIRMINGHAMISSA hän sanoo sen ääneen yhteisissä tapaamisissa. Talon ilmapiiri muuttuu hänen astuessaan sisään, koskaan ei voi tietää milloin alkaa huuto. Työ Gaiassa on mainosten jakoa. Suurin osa meistä oli siinä uskossa, että työskentelisimme vaatevarastolla. Varastolle valittiin joukostamme vain yksi työntekijä, vahvin mies. Kerran varastolla käydessäni minua kohtaa yllättävä näky: ihmisten lahjoittamaa tavaraa heitetään suoraan roskiin! Myytäväksi kerätään vain vaatteita ja kenkiä. Mutta ihmiset lahjoittavat kaikkea muutakin. Kasoittain kirjoja, leluja, pelejä, astioita, elektroniikkaa kärrätään kaatopaikalle. Saamme joka aamu käteemme kartat, joista on ympyröity oma lehtisten jakoalue. Ohjaajan hyväksymä minimimäärä on 1 000 lehtistä päi- vässä. Mainoksessa pyydetään ihmisiä jättämään ylimääräiset vaatteet ja kengät muovipussissa kadunvarteen, josta tulemme ne hakemaan. Raha-asiat ovat kiinnostava seikka Gaiassa: Jokaisen henkilökohtainen tavoite on tienata 2 650 puntaa. Jokaisesta omalta alueelta kerätystä vaatesäkistä saa yhden punnan, eli puolitoista euroa. Keskimääräinen säkkien lukumäärä päivässä on yhdestä kolmeenkymmeneen. Tavoitteen saavuttaminen neljässä kuukaudessa on siis mahdotonta. On myös mahdollista hankkia järjestölle uusia jäseniä kotimaastaan, Työ on oa. ten jak mainos a meistä os Suurin kossa, että us oli siinä telisimme työsken rastolla. a vaatev mistä tienaa noin 250 puntaa värvätystä henkilöstä. Emme koskaan näe rahoja vaan summat tilastoidaan seinään kiinnitettyyn listaan. Ohjaaja valittaa tuloksista taukoamatta ja nipistää sen takia ruokabudjetista. sisarjärjestön Planet Aidin päätalo, upea kartano, on myös Birminghamissa. Käymme siellä tiistaisin kuuntelemassa luentoja. Ensimmäinen luento käsittelee yllättäen Humanan talousasioita ja sitä, kuinka rahat menevät oikeille tahoille. Kysymme miten rahat käytänHUMANAN
• voima 4 / 2009 35 näytös sinänsä olisi mielestäni täysin tuomittava, mutta tämän koulun tapauksessa julkisuudessa esitetyn kuvan ja todellisuuden välillä on niin jyrkkä ristiriita, ettei sitä voi puolustella. usaid tosin oikeasti palkkasi suuret joukot paikallisia ihmisiä raivaus- ja siivoustöihin tuhoalueilla, mutta jos julkisuudessa olisi esitetty kuvia näistä ihmisistä ­ joista suurin osa näytti yleensä olevan nukkumassa ­ viesti ei olisi ollut läheskään yhtä vakuuttava. TOINEN ESIMERKK INI muttuneita autoja ja busseja ei ollut siirretty. Kaupungin asukkaat, ne harvat jotka olivat selvinneet tsunamista, vaikuttivat vakavasti traumatisoituneilta ja apatiaan vaipuneilta. Tässä tilanteessa uskonnollinen Mercy Corps saapui kaupunkiin. Järjestö kutsui kaikki kaupungin yrittäjät suureen kokoukseen. Kokouksessa kerrottiin mahdollisuudesta osallistua palkattuun "jälleenrakennuskoulutukseen" toisella paikkakunnalla. Lisäksi kaikille kaupungin yrittäjille jaettiin värikkäät jouluvalot. Siis ei rahaa tai rakennustarvikkeita, vaan värikkäät jouluvalot. kaupungissa toimivilta avustajilta tästä "jälleenrakennuskoulutuksesta", ja he kertoivat, että sen tarkoituksena on opettaa paikallisille ihmisille englantia, jotta he osaavat antaa haastatteluja kahden viikon päästä saapuvalle yhdysvaltalaiselle tv-ryhmälle, joka tulee tekemään juttua Mercy Corpsin työstä. Jouluvalot jaettiin samaa tarkoitusta varten. Ajatuksena oli, että kaikki kaupungin yrittäjät koristelevat liikkeensä jouluvaloilla, ja kun tv-ryhmä on kaupungissa, kaikki sytyttävät ne samaan aikaan illan pimeydessä. Sillä mikä voisi olla iloisempi kuva kuin kaikkialle pimeyteen syttyvät värikkäät valot? Mikä voisi selvemmin viestiä elämän palautumisesta kaupunkiin? Ei ainakaan mikään päivänvalossa kuvattu pätkä kaupungin lohduttomasta todellisuudesta. En ollut seuraamassa Mercy Corpsin järjestämää kielikurssia, mutta ilkeä aavistus kertoo, että ehkä siellä opetettu englanti saattoi olla vähän yksipuolista ja tarkoitushaK Y S E L I N M U I LT A kuista. Varmasti Mercy Corps auttoi ihmisiä Arugam Bayssä, ja ehkä heidän järjestämällään näytöksellä kerättiin runsaasti varoja, joilla voitiin auttaa useampia ihmisiä kuin olisi voitu ilman tätä näytöstä. Mutta kun ajattelen ihmisiä, jotka ovat kärsineet paljon, koristelemassa raunioitaan jouluvaloilla ja opettelemassa maksusta kehumaan Mercy Corpsia englanniksi, mieleeni tulee vain yksi ajatus: Ei tämän kuuluisi mennä näin. on lukenut kuvauksia yllämainittujen kaltaisista tapauksista? Ei varmasti kukaan. Jo siitä voi päätellä, kenen ääni pääsee kuuluviin ja kenen ei. Tämä on eräs haavoittuvuuden muoto: äänen puuttuminen. usaidin kaltainen suuren luokan avustusjärjestö voi helposti esittää valheellisia kuvia globaalissa mediassa ja saada viestinsä hetkessä miljooniin koteihin, mutta vaikka tsunamin uhrit yrittivät kaikkensa, jotta heidän tiiliään ei vietäisi pois, he eivät saaneet ääntään edes pioneerikersantin esimiehen kuuluviin. Niin kauan kuin autettavien ääni säilyy näin heikkona, avustajat voivat vapaasti käyttää heitä hyväkseen medianäytöksissään, auttaa heitä huonosti ja laiminlyödä heitä. K U I N K A M O N I M E I S TÄ koskee yhdysvaltalaisen Mercy Corps - av u s t u s j ä r j e s t ö n työtä Arugam Bayn kaupungissa maan itärannikolla. Kaupunki kärsi tsunamissa erittäin pahoin; melkein kaikki talot tuhoutuivat tai vaurioituivat, ainoastaan isot hotellit olivat säilyneet ehjinä. Kuolleisuudesta minulla ei ole tarkkoja lukuja, mutta arvioisin sen olleen yli 50 prosenttia. Ollessani kaupungissa tsunamista oli kulunut jo noin neljä kuukautta. Jälleenrakennus siihen mennessä oli ollut erittäin vähäistä, joitakin väliaikaistaloja oli rakennettu, ja unhcr toimitti kaupungin asukkaille vettä ja ruokaa, mutta esimerkiksi kaupungin pääkadulla lojuvia ro- ville iivarinen Kirjoittaja valmistelee gradua Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksella. Hän meni kymmenen päivää ennen tsunamia Sri Lankaan yliopiston järjestämään työharjoitteluun. nössä ohjataan projekteille. Suoria vastauksia emme saa. Saamme tietää, että Afrikkaan päästyään vapaaehtoiset suorittavat varojenkeruuta paikallisilta ihmisiltä, jos aikovat projektien parissa rakentaa tai tehdä mitään, mikä vaatii investointia. Kun olen ahertanut Gaiassa kaksi kuukautta, olen tienannut yli puolet tavoitteestani, mikä on epätavallisen korkea tulos. Saan tarjouksen siirtyä Tanskan koululle jo aiemmin, elokuun tiimiin lokakuun tiimin sijaan. Rehtori ehdottaa viestissään, että maksaisin 750 euroa koulumaksuistani itse. On surullista jättää uudet ystävät Englantiin, mutta Afrikka on varsinainen päämääräni, joten hyväksyn ehdotuksen. Myöhemmin kuulin, että sen jälkeen kun lopetin Gaia-projektin Birminghamissa, useat muutkin lopettivat projektin kesken. Eräs Gaiasta lähtenyt ystäväni jäi Birminghamiin kertomaan uusille vapaaehtoisille Humanasta, tietysti ohjaajan tietämättä. Eräät romanialaiset Gaia-ohjelman keskeyttäneet yrittävät nyt levittää viestiä omassa maassaan ja estää uusien romanialaisten liittymisen Humanan projekteihin. Fakseen, Lindersvoldin koululle elokuun alussa. Lindersvold sijaitsee keskellä metsää, lähimpään kylään on kymmenen kilometriä. Kulkuyhteyksiä ei ole. Asumme 1­3 hengen huoneissa. Ne ovat tilavia, mutta jäisiä. Jaan huoneen latvialaisen ystäväni kanssa. Sähkön säästämiseksi lämmitys laitetaan päälle vasta talven alussa, M AT K U S TA N TA N S K A N HUVILARAHASTO? UFF:sta on alettu tehdä tutkimusta Englannissa. Poliisi yrittää selvittää, minne vaatteista saatavat rahat menevät. Menevätkö ne kehitysmaihin, kuten järjestö väittää, vai laajennetaanko niillä järjestön pohattojen huviloita?
• 1.5. klo 12 Pilvi Torsti puhuu Hakaniemen torin kansanjuhlassa 7.5. klo 18 Pilvin Politiikan Pelastusiltamat, ravintolalaiva Wäiski, Helsinki Rakennamme osaajien Eurooppaa www.akava.fi/eutavoitteet ÄNE Ä N PALVELUJE ATOLLE JA ÄLÄ USKO. ALLE, N DINVOIM EHTOJA. T, ETTEI Y OIKEITA VAIHTO OMIOON OTTAVA ITTÄVÄ VÄ HU OLE EN. ÄMISELLE HDOLLIN PÄRISTÖN IT YKSI YIST VINVOIVA JA YM ROOPPA ON MA EU HY RIN! VÄÄ STÄ APRAMTO S O ARLAMEN TIIN EUR WWW.SARAMO.NET
• 38 voima 4 /2009 . UUSAMERIKKALAINEN Chimamanda Ngozi Adichie jätti keskiluokkaisen elämän Nigeriassa ja lähti Yhdysvaltoihin kirjoittamaan. "On tärkeää palata välillä kotiin. On tärkeää myös voida lähteä."
• 40 voima 4 /2009 -files Välitilinpäätös V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO Stalinistinen taloustoimitus purkaa 10 väitettä globalisaatiosta. T ALOUDEN S A AT I O GLOBALI- on ollut yksi kylmän sodan jälkeisen maailman tärkeimpiä ilmiöitä. Globalisaation myönteisiä puolia on ylistetty jo vuosia. Talouskriisin myötä globalisaatioksi kutsutun ilmiön kielteiset puolet tulevat entistä selvemmin näkyviin, joten kokonaisvaltaisemman arvion tekeminen on vihdoin mahdollista. Voima-lehden taloustoimitus arvioi kymmenen globalisaatiosta viime vuosina usein toistettua väittettä. synnyttämisestä voi kuitenkin myös rahallisesti hyötyä, kuten Aasian talouskriisissä valuuttoja vastaan hyökänneet sijoittajat havaitsivat jo vuonna 1997. Taloudet romahtivat. Maailman nälkää näkevien määrä kasvo yk:n mukaan yli sadalla miljoonalla vuonna 2007, osin koska keinottelu raaka-aineilla nosti ruoan hinnan huippuunsa. 3. Globalisaatio on vähentänyt köyhyyttä usein vähentäneen köyhyyttä, koska Maailmanpankin tilastot osoittivat pitkään köyhyyden vähentyneen 1990-luvun alusta alkaen. 1990-luvun alkua taas voi pitää globalisaation alkuhetkenä. Mutta kun Kiina ja Afrikan maat ovat avanneet talouttaan yhtä aikaa, minkä seurauksena Kiinan talous kasvaa ja Afrikan ei, mitä voimme päätellä globalisaation kiistattomista seurauksista? Kiinnostavinta kuitenkin on että Maailmanpankki itse on tuottanut uutta tietoa joka kiistää tämän aiemmin kiistattoman tosiasian. Köyhyys näyttää pikemmin lisääntyvän. Uutta tietoa syntyi, kun Maailmanpankki keräsi ajantasaista kuluttajahintatietoa ostoskorivertailun pohjaksi. G L O B A L I S A AT I O N S A N O TA A N teesta. Jos rajut uudistukset eivät onnistuneet, se johtui globalisaatiota ajavien mielestä siitä, ettei markkinauudistuksia tehty tarpeeksi nopeasti tai perusteellisesti. Tosiasiassa maailmantalouden menestystarinoihin on aina liittynyt tuotannon tietoista suojaamista ulkomaiselta kilpailulta. Klassinen esimerkki tästä on Etelä-Korea, joka itse asiassa koko teollistumisen alkuvaiheen suojasi talouttaan voimalla. Sama pätee myös Suomeen, muihin teollisuusmaihin ja Kiinaan. Martin nousu) 2­4 suurinta yritystä ovat onnistuneet vahvistamaan otettaan markkinoistaan kymmeniä prosentteja. Globalisaation myötä tuotevalikoima on ehkä parantunut, mutta kauppa keskittynyt yhä harvempien ja suurempien yksikköjen käsiin. Tiedon vahvistaa yk:n kauppa- ja kehityskonferenssi unctad, joka väittää hyötyjen ohjautuvan paikallisilta tuottajilta suurille yrityksille. Maailmantalouden yleisestä keskittymisestä kärsii myös kuluttaja, koska lähes monopolin aseman saavuttaneet yritykset voivat nostaa hintoja. 1. Globalisaatio toimii parhaiten, kun sitä ei häiritä riskialttiit rahoitusinstrumentit ja niille kotipaikan tarjonneet veroparatiisit kasvoivat räjähdysmäisesti, kun valtiot jättivät uusien rahoitusinstrumenttien valvonnan markkinoiden omalle vastuulle. Seurauksena on rahoituskriisi ja talouslama. Silti muun muassa Suomen valtiovarainministeriö on huolissaan ylisäätelystä. Nordean pääekonomisti Leena Morsio kärjisti puolestaan Suomen Kuvalehdessä 28. marraskuuta 2008, että "meillä on kaksi vaihtoehtoa: paluu markkinatalouteen tai yliregulaatio, kauppasodat ja naapurin köyhdyttäminen". G L O B A L I S A AT I O N E D E T E S S Ä 5. Vapaat markkinat toimivat avoimesti kannattavat periaatteessa kaikki. Eri asia kuitenkin on, mitä markkinoiden vapaus tarkoittaa. Tarkoittaako se esimerkiksi sitä, että pientuottajalla on samat mahdollisuudet kilpailla markkinoilla kuin suuryrityksellä? Vai onko se vain synonyymi markkinatoimijoiden esteettömälle toiminnalle riippumatta siitä, edistääkö niiden toiminta markkinoiden vapautta vai pyrkiikö se pikemminkin monopolisoimaan markkinoita omaksi edukseen? Merkittävin globalisaatioajan ilmiö on ollut, että markkinatoimijoilla on vapaus kehittää tapoja olla kertomatta muille omasta toiminnastaan. Näin tappioita on voitu piilottaa esimerkiksi tytäryhtiöiden kirjanpitoon ja näin antaa väritettyä kuvaa omasta toiminnasta. Tällöin etua markkinoilla saa totuuden kertomisen väritetystä muodosta. Vaikka tämä lisääkin vapautta yksittäisen yrityksen näkökulmasta, markkinoiden vapaus pikemmin vähenee. Niin sanotuilla vapailla markkinoilla suuryritykset ovat saaneet koostaan kohtuutonta hyötyä. Vapailla markkinoilla keskittymistä tapahtuisi huomattavasti vähemmän. Sitä odotellessa. M A R K K I N O I D E N VA P A U T TA 7. On parempi, että työpaikat menevät köyhille Saksasta Romaniaan nosti kohun siitä, ketä tulisi auttaa. On mukavaa, jos köyhät romanialaiset rikastuisivat. Tarjolla oleva palkkataso ei kuitenkaan siihen johda. Sama pätee koko siihen maapallon osaan, joka pyrkii tällä hetkellä houkuttelemaan kaikin keinoin teollisia investointeja. Työn siirtämisen perusteena kun on, että se tehdään palkkatasolla, jolla rikastuminen ei onnistu. Kiinnostavaa ei ole se, ovatko jotkut tietyt työpaikat romanialaisilla, vaan se, minkä verran esimerkiksi Romaniassa työstä ylipäänsä maksetaan. Rikkaiden saksalaisten elintasoa kiinnostavampaa on, minkä verran työstä maailmassa maksetaan. Niin sanotun globalisaatioajan suuri trendi on ollut, että tuotannon arvosta entistä pienempi osa maksetaan palkkoina ja entistä suurempi osa on voittoa. Tämä on ongelma sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Kun yritysten valta kasvaa, joustamaan joutuvat muutkin asiat kuin palkka. Vaarana on myös talousjärjestelmän vakaus: maailmalla on tällä hetkellä liikaa "koditonta" pääomaa, mikä aiheuttaa nykyisenkaltaisia kuplia ja kriisejä. Teollistumisessa sinänsä ei ole mitään pahaa. On aivan mahdollista, että aamusta iltaan tehdashallissa raatava työntekijä on elämäänsä tyytyväisempi kuin aamusta iltaan pellolla raatava maanviljelijä. Mutta mitään itsestäänselvää tässä ei ole, elleivät tehdastyön palkkaus ja työehdot tuo parannusta lähtötilanteeseen. N O K I A N T E H TA A N S I I R T O Väitteet eivät kuitenkaan ole loogisesti päteviä. Täysin yritysten velvoitteista vapaa markkinatalous ei ole millään tavoin demokraattisempi kuin sellainen, jossa demokraattisesti päätetään tietyistä pelisäännöistä. Pikemminkin aikaisemmin yhteiskunnan pelisäännöistä yritettiin päättää yhdessä, nyt niiden tilalla on vain yksi vaihtoehto. Suomalaisten elintaso on parantunut, mutta vaadittu rakennemuutos on monien arvioiden mukaan myös heikentänyt hyvinvointipalveluja ja yleistä hyvinvointia. Tutkijat Risto Heiskala ja Eeva Luhtakallio ovat kuvanneet tätä siirtymää kirjassaan Uusi jako: siirtymänä sosiaalivaltiosta kilpailuvaltioon. 9. Yritysten on toimittava vastuullisemmin lisäävän vastuullisuutta. Mikä tämä pakottava voima on? Kuluttajajoukkojen valtaistuminen ja massamobilisaatio voi pakottaa yrityksiä vastuullisuuteen. Mutta tämä ei liity globalisaatioon, ainakaan jos globalisaatio määritellään kaupan ja pääomien vapauttamiseksi. Ajatuksena kai on, että globalisaatio pakottaa yritykset avoimemmiksi tai että yrityksillä ei ole niiden suuren koon vuoksi "varaa" toimia epäeettisesti. Avoimuus on vähintään kyseenalaista, eikä yksin siksi että kirjanpidon kätkemisestä on tullut helppoa. Yritykset ovat entistä enemmän tuottajia, joiden tehtävä on tehdä sopimuksia alihankkijoiden kanssa. Alihankkijoissa taas on hyvin vähän avointa. Yritykset tuppaavat vastustamaan henkeen ja vereen koko tuotanto- ja kuljetusketjun läpinäkyväksi tekemistä. Suuri koko taas toimii vähintäänkin kahteen suuntaan. Ainakin suurten firmojen pr-, markkinointi- ja lakiosastot ovat suuria. Globalisaatio vaikuttaa yritysten toimintaan ainakin siten, että niiden riippuvuus rahoittajista kasvaa. Tämä on tuskin omiaan lisäämään vastuullisuutta. G L O B A L I S A AT I O N K AT S O TA A N n saatioo Globali esti " kriittis en on tumin suhtau i laiskaa." st älyllise 2. Globalisaatio lisää vakautta G L O B A L I S A AT I O TA O N markkinoitu rauhan ja vakauden projektina. "Taloudellinen integraatio vähentää konfliktien syntymisen riskiä, koska tehtaiden pommittaminen ei ole järkevää ja finanssipiireille vakaat olot ovat tärkeä asia", totesi Björn Wahlroos Turun Sanomissa 22. huhtikuuta 2008. Tosiasiassa nykyisessä globaalissa taloudessa epävakaudesta ja sen 4. Talouttaan eniten avanneet maat ovat hyötyneet eniten järjestö oecd, eu ja Maailmanpankki ovat hehkuttaneet talouden pääomavirtojen vapauttamisen ja ulkomaankaupan tullien poistamisen tuomaa rikkautta riippumatta maiden taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta tilanTEOLLISUUSMAIDEN 6. Globalisaatio on kuluttajan etu globalisaation puolesta on, että hyödymme siitä kuluttajina. Halvemmat hinnat, paremmat vaihtoehdot ­ parempi elämä. Näin voimme ostaa roposillamme lisää tavaroita ja palveluita. Valitettavasti maailmantalous keskittyy kuitenkin tällä hetkellä yhä harvemmalle tuottajalle. Euroopan kilpailukomissaari Neelie Kroes piti jo vuonna 2007 muun muassa energia-alan keskittymistä "erittäin huolestuttavana". usa:n maanviljelijöiden liiton, National Farmers Unionin vuonna 2007 julkaiseman selvityksen mukaan ruoka-ala on maailmassa keskittynyt huomattavasti parissakymmenessä vuodessa. Siemenviljan tuotannossa (Monsanto, DuPont), lannoitteissa ja ruoan vähittäismyynnissä (WalKL ASSINEN ARGUMENTTI 10. Globalisaation vastustajat ovat stallareita suhtautuminen on epädemokraattista ja älyllisesti laiskaa, veistelee entinen pääministeri Paavo Lipponen Järki voittaa -kirjassaan ­ eikä ole yksin. On vaikea löytää paikkaa, missä kritiikkiin on suhtauduttu yhtä vainoharhaisesti kuin moniarvoisessa Suomessa. Olet puolella tai olet vastaan. Tämänkin artikkelin kirjoittajat ovat kaiketi 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla syntyneitä vanhoja stallareita ja taistolaisia. "Globalisaation militantit vastustajat kuuluvat samaan Kollektiivisten Aatteiden Museon vitriiniin uusnatsien ja taistolaisten kanssa", veisteli Lasse Lehtinen Savon Sanomissa 26. maaliskuuta 2005. Muita kritiikin muotoja hän ei nähnytkään. G L O B A L I S A AT I O O N K R I I T T I S E S T I 8. Suomalaiset ovat kiistatta hyötyneet globalisaatiosta aivan ilmeistä, että olemme hyötyneet suuresti globalisaatiosta", totesi Suomen Pankin Sinikka Salo viime vuoden lopulla juhlapuheessaan Kortesjärvellä. Tämä on tapahtunut kahdella tavalla. Alkukeväästä ilmestyneen Lumedemokratia-pamfletin kirjoittajat väittävät, että Suomesta tuli eupäätöksen ja vapaiden rahoitusmarkkinoiden myötä vihdoin läntinen markkintalouteen uskova avoin talous ­ siis demokratia. Toinen väite kuuluu, että olemme hyötyneet taloudellisesti: Nokia ei olisi ollut mahdollinen ilman globalisaatiota. "MEILLE SUOMALAISILLE ON
• Talven linjat 2009 - 2010 Oriveden Opistossa Sanataide, draama ja elokuva, kul uuri- ja mielipidekirjoi aminen, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI l Jatkuva ilmoittautuminen 2009 Oppimisen iloa ja uusia ajatuksia - kesäyliopistosta Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa kiinaa tai saamea? Pohtisitko henkilöstöjohtamisen haasteita? Vai haluaisitko nähdä kalliomaalauksia tai matkustaa Gotlannin viikinkiaikaisiin kohteisiin? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kulttuurituotannon suunnittelu? Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna yli 550 kurssia, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Avoimena yliopistollisena opetuksena mm.: Arkeologia Assyriologia Design Management Estetiikka Farmasia Eritasoisia kielikursseja: Helsingin Seudun Kesäyliopisto laisille, tasot 1-9 sekä erikoiskursseja ritiede - HE LSINGFORSNEJDE NS SOMMARUNIVERSITET Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta www.kesayliopistohki.fi Aloita yliopistosi Akatemiassa Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede Kauniainen 09 5404 240 As u k am p u k s ella ! akatemia.org uusi k a ts a s tart a a li e d ia p o t.tv! m w w w.vone v voionmaan op sto n op s opisto Viestintälinjat 17.8.2009 - 4.6.2010 (40 ov) vauhtia viestintäopintoihin / täydennä ammatillista osaamistasi Elokuva & tv, Dokumentti, Elokuvanäyttelijät, Valokuvaus, Lehtitoimittajat ja Radio & tv-toimittajat. Toimittajalinjoilla tiedotusopin perusopinnot ja elokuvanäyttelijöillä opintosuorituksia Teatterikorkeaan/avoin yliopisto. Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, digi&mv-valokuvia, juttuja lehtiin sekä ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja muiden harjoitusten lisäksi. Suurin osa opiskelijoistamme jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Uutuutena elokuvakoulu. - lue netistä niin tiedät enemmän! www.voionmaanopisto.com info@voionmaanopisto.com - puh. 03 314 22 900
• Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu. Ekosähkö tuottaa sähköä ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla polttoaineilla, turpeella tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Kaikki Ekosähkön tuotantolaitokset ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa Suomessa vihreänä sähkönä myytävästä sähköstä tuotetaan suurissa vesivoimalaitoksissa. Ekosähkön alkuperä on todennettavissa yksittäisille tuotantolaitoksille saakka. Emme osta erikseen ympäristöarvoa, joka liitetään sähköpörssistä hankittuun sähköön. Olemme lisänneet uusiutuvaa energiaa käyttäviä hankintalähteitä. Myös uusia selvityksiä mm. tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä. Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi ISO Kierrätystä ja Katutaidetta Lauantaina 16.5. klo 11-16 Arabianranta Toukola ja Vanhakaupunki KIERRÄTYSTAPAHTUMA Tuo&Hae -ilmaiskierrätyspisteitä Kahviloita Dyykkauslavoja Jättikirppis Teemakirppiksiä Romutaidepaja Sarjispaja Kirjojen tuunauspaja Taidepaja Jättipäistä nukketeatteria Mangaa Musiikkia Sirkusta Katumaalausta Järj. Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistys Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan. www.kaupunginosat.net/artova Kasv ispizza Voimaa luonnosta: Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk Valsoia: Runsaasti herkullisia luomukasviksia sisältävä luksuspizza on maidoton . makunautinto ja terveellinen tuttavuus lla soijajuustolla kuorrutettu, Suussasulava italialainen laatupizza sopii myös vegaaneille. Maista ja ihastu! Ecover-pesuaineet iutaleet Terhakanterveelliset Nori-merileväh raaleja, sisältävät runsaasti korkealaatuisia mine ullisvat elimistöäsi voimaan hyvin. Herk jotka autta n nauttimisesta on Sinulle hyötyä: ten nori-hiutaleide neitä raskasMerilevä sitoo itseensä kehoon kerty , joten merilevää syömällä saat nämä metalleja poistetuksi. haitalliset aineet luonnonmukaisesti Nori-merilevähiutaleet Ecover-astianpesuaine pesee tiskisi kirkkaiksi luontoa likaamatta ja käsiäsi hellien. Siksi se on oivallinen valinta vaikkapa mökillekin mukaan. Kaikki Ecoversarjan pesuaineet ovat kasvi- ja mineraalipohjaisia ja hajoavat luonnossa nopeasti ja täydellisesti. Ruohonjuuresta saat Ecoverpesuaineet myös täyttöpalveluna omaan pulloon. Näin säästät sekä luontoa että rahaa! (reilu meininki) www.ruohonjuuri.fi HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5, 00100 HKI (Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus) TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
• ia voima 4 / 2009 Koonnut Pertti Laesmaa 43 Heil & Amen Vatikaanin pr-piispoilla riittää töitä. autostaan hurraaville väkijoukoille ja pitää suuria ulkoilmamessuja. Moderni tiedotustoiminta ei silti ole kyennyt lisäämään katolilaisuuden suosiota, vaikka paavi tulee näyttävien julkisuustapahtumien ansiosta ihmisten koteihin television välityksellä. Vatikaanin toinen kirkolliskokous hyväksyi vuonna 1963 Paavi Johannes xxiii:n aloitteesta Inter Mirifica -asiakirjan. Käänteentekevä dekreetti aloitti katolisen kirkon modernin tiedotus- ja pr-toiminnan. Aihetta muutokseen olikin, sillä kirkko ja paavi-instituutio olivat suurissa vaikeuksissa. Johannes xxiii:n kaksi edeltäjää Pius xi ja Pius xii olivat sodan ja fasismin oloissa ryvettäneet pahoin maineensa. Uusi tiedotusväline, televisio teki läpimurtonsa Italiassa 1950-luvulla. Miljoonat katolilaiset kokoontuivat iltaisin töllistelemään mustavalkoista ihmeruutua. P A AV I V I L K U T TA A puolestaan auttoi Hitleriä valtaan. Hän oli Vatikaanin lähettiläs Berliinissä, missä solmittiin vuonna 1933 Reichskonkordat. Sopimuksen avulla järjestettiin katolisen kirkon asema Saksassa. Se oli merkittävä diplomaattinen voitto juuri valtaan nousseelle Adolf Hitlerille, jonka asema ei ollut vakiintunut. Pacellin ohjeiden mukaisesti Saksan katolilainen Zentrumpuolue antoi ratkaisevan tukensa Hitlerille. Vatikaanin tiedottajat ovat yrittäneet puhdistaa fasismin ajan paavien mainetta. On vedottu Pius xii:n sotaajan fasisminvastaiseen toimintaan ja juutalaisten pelastamiseen. Samoin on huomautettu, että Hitler ja Mussolini rikkoivat ja käyttivät väärin sopimuksia Vatikaanin kanssa. Silti tiedottaminen ei saa tehtyä tekemättömäksi: Pius xi ja Pius xii auttoivat ja tukivat Mussolinia ja Hitleriä. Pius xi jopa myönsi Mussolinille kunniamerkin vuonna 1932. Ajanjakso on yhä niin arka, että tunnettu englantilainen fasismin tutkija, professori John f. Pollard, ei päässyt Vatikaanin arkistoon tutkimaan fasismin ajan dokumentteja. SOTIEN JÄLKEEN a Suurin ongelm on pappien aviottomat lapset, joista ee. lehdistö vaiken täminen on synti. Kieltojen rikkoja joutuu kirkonkiroukseen. Tehokkainkaan tiedotustoiminta ei poista kivirekiä, joita katolinen kirkko raahaa perässään. Pappien selibaatin takia armoton pappispula kiusaa kirkkoa, eivätkä uralle lähteneet aina pysy selibaatissa. Sensaatiolehtien toistuvasti paljastamat lapsiseksiskandaalit ovat vain jäävuoren huippu. Suurin ongelma ovat pappien aviottomat lapset, joista katolisten maiden lehdistö vaikenee. on vuoden 1870 kirkolliskokouksen Pastor aeternus -julistus paavin erehtymättömyydestä. Se loi mielikuvan, että kaikki paavin sanoma on erehtymätöntä. Kohtalokkaaksi osoittautui paavi Paavali vi:n Humane vitae -dogmi vuodelta 1968, joka kieltää kaikki ehkäisyvälineet. Dogmi annettiin ennen aidsin diagnostisointia. Kondomi on ainoa tunnettu ehkäisyväline, jolla aidsin leviämistä voi rajoittaa. Humane vitae kieltää sen, eikä kieltoa oikein voi purkaa, koska samalla tunnustettaisiin paavin erehdys. Hyvin organisoidusta tiedotuksesta huolimatta katolisella kirkolla menee huonosti. Vaikeinta on vanhalla kannatusalueella Latinalaisessa Amerikassa. Maailman suurimmassa katolisessa maassa Brasiliassa katolilaisten osuus väestöstä on tasaisesti laskenut 50 vuoden ajan. Paavimobilessa vilkuttavalle Benedictus xvi:lle riittää töitä. TOI N E N R I I P PA K I V I Monissa muissa maissa demokratiaan kuuluva kansanäänestys ei ole meillä mahdollista. Oikeusministeri Braxilta kysyttiin, onko kansa meillä liian tyhmää tekemään päätöksiä (HS 1.3.09). Ja ministeri vastasi, ettei kansa kanna vastuuta, kuten kansanedustajat. No, kansanedustajien vastuu kirkastui Lex Nokia -äänestyksessä, jossa 47 edustajaa pysytteli piilossa eikä uskaltautunut painamaan nappia. Ritva Hokka-Ahti, Kirjasto 2/2009 Silloin, kun Yle lähettää ohjelmia, jotka eivät kiinnosta yleisöä, se toimii väärin. Myös lähettäessään suosittuja ohjelmia se toimii väärin." Veera Nuutinen, Libero 1/2009 G8-maiden näkökulmasta on varmaankin parempi, että kaverit ovat teltassa sisällä ja kusevat ulos kuin että he ovat teltan ulkopuolella ja kusevat sisään. Teivo Teivainen, Kumppani 4/2009 harmaat eminenssit tekivät oikean päätelmän: julkisuus oli peruuttamattomasti muuttunut. Ihmisten tavoittaminen kirkoissa saarnojen ja messujen avulla oli vaikeutunut. Oli päästävä uusiin medioihin, etenkin televisioon. Vatikaani otti oppia modernista tiedotustoiminnasta. Kirkon merkittävimmästä hahmosta, paavista, tehtiin teollinen julkkis kuten Hollywoodin filmitähdistä tai julkisuutta tavoittelevista poliitikoista. Paavien laajat ulkomaankiertueet aloitettiin 1960-luvulla. Ajelut paavimobilella ja ulkoilmamessut tähtäävät yhteen ja samaan: luodaan julkinen show, joka ylittää tiedotusvälineiden uutiskynnyksen. Paavi sisällyttää puheisiin ja messuihin lausuntoja vaikkapa islamista tai ehkäisystä. Media kuvaa ja julkistaa. K ARDINA ALIT JA Harmi, ettei kokoushuoneessamme ole langatonta nettiä, eikä kaikilla työntekijöillä ole omia kannettavia ­ olisi paljon tehokkaampaa, jos kokouksissa keskustelun lomassa voisi lukea ja kirjoittaa sähköposteja. Päätöksistäkin tulisi takuulla hyvin pohdittuja. Virve Valtonen, Aviisi 6/2009 kiivasta kommunisminvastaista toimintaansa sodan jälkeen. Pyhä istuin antoi vuonna 1949 edelleen voimassa olevan kommunisminvastaisen bullan. Se kieltää katolilaisia kuulumasta kommunistisiin puolueisiin sekä levittämästä kommunistista kirjallisuutta ja muuta aineistoa. Kommunistien äänesP I U S X I I J AT K O I Soundin lukijat olivat peräkammarinpoikia, radioamatöörejä ja filatelisteja toisin kuin V8Magazinen tilaajat, joitten kanssa sai pitää varansa ettei herää aamulla pakoputki kaulan ympärillä ja peräprutkussa uudet kuutiotilavuudet. Jaska Filppula, niin & näin 1/2009 Jorma Mäntylä tiedotustoimintaa tarvittiin myös paikkaamaan sota-ajan paavien ryvettynyt maine. Pius xi ja Pius xii olivat paaveina Hitlerin ja Mussolinin valtakausilla. Jälkimmäistä on syytetty jopa "natsi-paaviksi". Molemmat olivat kiihkeitä antikommunisteja ja auttoivat sekä Mussolinia että Hitleriä valtaan. Pius xi (oik. Achille Ratti) oli neuvottelemassa vuonna 1929 lateraanisopimuksia, joilla järjestettiin Italian ja Vatikaanin valtiolliset suhteet. Ne olivat jääneet avoimeksi vuonna 1870 kirkkovaltion romahdettua modernin Italian syntyessä. Sopimukset vahvistivat Mussolinin asemaa, kun katolinen kirkko ikään kuin siunasi hänen valtansa. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Pius xi sanoi, että "Italia on annettu takaisin Jumalalle ja Jumala on palannut Italiaan". Pius xi kiitti erityisesti Mussolinin kommunismin vastaista toimintaa. N Y K YA I K A I S TA Tule meille ­ saat makkaraa! Yhdysvalloissa korkeakoulut ovat brändejä, jotka kiskovat kymmenien tuhansien dollareiden lukukausimaksuja. Euroopassa on mukavampaa: opiskelu on pitkälti ilmaista. Nyt Pohjanmaalla pistetään vielä paremmaksi. "Voita avoauto sekä grillimakkarat kesäksi", houkuttelee Seinäjoen kaupunkiseudun Komian mainos uusia opiskelijoita. Kyllä kannattaa hakea Komiaan. Konservaattorin tai tohtorin tutkinnon pakertaminen maistuu ihan erilaiselta, kun on ensin syönyt koko kesän avoautossa grillibalkkania. Hanurista-palsta, Markkinointi&Mainonta 12/2009 Naiseuteen kuuluu paljon muutakin kuin miehisestä jotenkin poikkeava ajattelutapa. Vakava perehtyminen naiseuteen voi olla tie, paitsi naisen, myös miehen ymmärtämiseen, siis avain ihmisyyden ongelmaan. Tämän olettamuksen johdattamana mekin päädyimme kysymykseen: Missä on nainen? ­ Mitä naiseus viestittää ihmisenä olemisesta? Siinäkään tapauksessa, että naisilla olisi vastaus tähän kysymykseen, he tuskin pystyisivät ilmaisemaan sitä kielellä, jota myös miehet ymmärtäisivät." Aapo Riihimäki, Tiedepolitiikka 1/2009 ja sosialistinen puolue sekä ammattiliitot oli kielletty, ja johtajat viruivat vankiloissa tai olivat maanpaossa. Paavi ja Mussolini löysivät toisensa myös väestöpolitiikassa. Ehkäisyvälineet kiellettiin Italiassa, ja lääkäreitä rangaistiin ehkäisyvalistuksesta. Tämä sopi Mussolinille, joka varusti maata sotaan. Nopea väestönkasvu edisti armeijan kasvattamista. Kardinaali Eugenio Pacelli, josta myöhemmin tuli paavi Pius xii, KOMMUNISTINEN Häkämiehen omistajaohjaus-formula on sellainen, että siinä ei ole rattia, se ei käynnisty ja sen kumit ovat puhki. Häkämies istuu ajajan paikalla side silmillä, pörrää huulillaan ja leikkii Kimi Räikköstä. MIELIPIDEJOHTAJAT. Paavi Pius XI ja Benito Mussolini vuoden 1932 Corriere della Sera -lehden viikkoliitteessä. Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 13/2009
• voima 4 / 2009 45 Indietä ilman ironiaa Cats On Fire tahtoo olla rehellinen muttei nynny. melodioita ja 80-luvun britti-indiestä tuttua, The Byrdsistä ponnistavaa (ja Leevi and the Leavingsiin venyvää) helinäkitaraa. Mukaan hiukan epävarmaa tulkintaa ja suomimelankoliaa, mutta vähemmän aggressiota ja groovea. Albumin sisäkannessa bändi poseeraa neuletakit päällä kuka mihinkin ilmansuuntaan katsellen. Levyltä kuunneltuna musiikki vaikuttaa siltä, että keikat tuskin ovat kauhean hikisiä, yleisö mieluummin keinuu tuopit käsissä, siinä turvallisen matkan päässä lavasta. Nopealla silmäyksellä turkulaisen Cats On Firen voisi nähdä stereotyyppisenä indiebändinä, nopeasti unohdettavana tuttavuutena. Jotain erityistä heissä kuitenkin on oltava, sen verran suopeasti bändi, ja sen uutuuslevy Our Temperance Movement, on otettu maailmalla vastaan. Tavallisesti niin nirso ja sisäänpäinlämpiävä brittimedia jakaa levylle kehuja, samoin kotimaassa palaute on ollut pitkälti ylistävää. "Uutuuslevy on saanut tosi positiivisiä arvioita", bändin laulajasäveltäjä Mattias Björkas myöntää. "Mutta harva kriitikko uskaltaa tykätä meistä tosissaan, ilman viittausta nynnypoppiin. En halua olla nynny enkä nössö. Kuka haluaisi olla sellainen, ja soittaa sellaista musiikkia?" P A L J O N TA R T T U V I A vaikka "ystäviä sieltä toki on karttunut vuosien varrella". Mieluumminkin he tahtoisivat toimia moisten rajojen ulkopuolella ja tulla toimeen omillaan. "Luulen, että monet bändit joilla on itsekunnioitusta, työskentelevät paljon sen eteen, etteivät tulisi liitetyiksi toisiin bändeihin. Ja me olimme todellakin yksin aloittaessamme, kun asuimme vielä Vaasassa. Meillä ei ollut kontakteja mihinkään." mukaan myöskään bändin tyyli ei ole suunniteltua, eivätkä he hae sillä indiepopuskottavuutta. "Meillä sanotaan aina olevan suunniteltu, harkittu tyyli. Se ei voisi olla kauempana totuudesta, ja se koskee sekä meidän musiikkiamme että meidän vaatteitamme." Björkas myöntää kuitenkin pitävänsä vaatteista, "sellaisista joissa on historiaa, jotka kertovat tarinan". Epävakaalla ja epävarmalla 2000-luvulla, varsinkin näin taantuma-aikoina, yksi suurista trendeistä on kaipuu aidoiksi ja turvallisiksi koettuihin perusasioihin, asioihin joilla on historiaa. Mutta toisin kuin niin monet nykyään, Cats On Fire ei yritä piilottaa sanomaansa, tyylillistä eikä musiikillista, ironian taakse. "Pyrimme ennen kaikkea suoraan ja rehelliseen ilmaisuun. Ironia ja kyyninen suhtautuminen ei sovi meille." Siinä taitaa olla avain Our Temperance Movementiin. Joose Siira M AT T I A S B J Ö R K A S I N kieltämättä tuo mieleen modernin indiepopin suurimmat idolit The Smithsin tai vaikkapa ihan alkuaikojen Primal Screamin. Björkas kuitenkin kertoo, etteivät he erityisesti koe olevansa osa suurempaa indiepopsceneä, C AT S O N F I R E N M U S I I K K I Cats On Fire: Our Temperance Movement. Johanna 2009. Videon teema, soolotanssi, tuo mieleen Spike Jonzen ohjaaman videon Fat Boy Slimin kappaleesta Weapon of Choice. Siinä näyttelijä Christopher Walken heittää ihan hillittöman tanssinumeron losangelesilaisen Mariot-hotellin blingin täyteisessä aulassa. Vaikka kenelläkään ei voi olla Walkenin veroista karismaa, hoitaa Saarinen tonttinsa esimerkillisesti. (JT) Don Johnson Big Band: Records Are Forever. Universal 2009. Ison puun varjossa? Siinä ne istuivat vuonna 1953 otetussa valokuvassa vierekkäin niin lapsenoloisen ja viattoman näköisina havaijipaidoissa ­ paitsi että Milesilla ei ollut havaijipaitaa ja sillä oli vielä röökikin kädessä. Oltiin Miles Davisin ja Chet Bakerin yhteisellä keikalla, ja cool oli kova juttu. Sitten Miles lähti musiikissaan avaamaan jos jonkinlaisia ovia Chetin jäädessä edelleen aukomaan niitä west coastin ja coolin ovia. Tällä levyllä on siirrytty jo vuoteen 1985. Chet soittaa trioineen Münsterin jazzfestivaaleilla Saksassa. Samaan aikaan Miles työstää Stingin kanssa levyään You´re Un- der Arrest. Levyn kannessa Milesilla oli kädessään jo automaattiase. Konsertissaan Chet todistaa, että west coastissa ja coolissa pitäytyminen on ollut siunaukseksi meille kaikille. Intoilematonta, tyylikkään rauhallista musisointia. Philip Catherine, tuo nuoreksi Djangoksikin sanottu, on niin taitava kitaristi, ettei hänen tarvitse heiluttaa fledaa. Sitten he olivat molemmat jo poissa. Kolme vuotta vanhempi Miles eli vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun Chetin elämä oli päättynyt amsterdamilaisen hotellin avoimen ikkunan alla olevaan kiveykseen vuonna 1988. Yhdellä tärkeällä taidolla Chet kynttäsi Milesin. Hän löysi paremmin polut ainakin rakastavaisten sydämiin. (PL) Chet Baker: Strollin´. Enja Records 2008
• 46 voima 4 / 2009 köyhien Vapaaehtoisen köyhyyden sarja jatkuu Rikkauksista ryysyihin Buddhalaisissa maissa munkkeja kutsutaan nimellä bhikkhu, joka tarkoittaa kerjäläistä. SINFONINEN NÄYTELMÄ MUUTTUVASTA ISÄNMAASTA LAURA BIRN WANDA DUBIEL JOANNA HAARTTI LOTTA KAIHUA ELENA LEEVE TAISTO OKSANEN OSKARI PERKKI HANNA RAISKINMÄKI EERO RITALA EEVA SOIVIO KÄSIKIRJOITUS OKKO LEO KATI KAARTINEN OUTI NYYTÄJÄ OHJAUS HEIDI RÄSÄNEN LIPUT 16-28¤, LIPPUPALVELU JA Q-TEATTERI SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA 10.6.-15.8. WWW.Q-TEATTERI.FI U D D H A O L I valtaistuimensa vapaaehtoisesti kodittomuuteen ja köyhyyteen vaihtanut askeetti, jonka elämäntarina toimii edelleen hänen seuraajiensa innoittajana ja normatiivisena esimerkkinä. Legendan mukaan Buddha oli syntyjään Siddhartha Gautama -niminen prinssi, joka eli noin puoli vuosisataa ennen ajanlaskun alkua yltäkylläistä elämää loisteliaassa palatsissa nykyisen Pohjois-Intian alueella. Siddharthan synnyttyä tietäjä oli lausunut ennustuksen, jonka mukaan pojasta tulisi aikuisena joko mahtava hallitsija tai suuri uskonnollinen opettaja. Koska Siddharthan kuningasisä pelkäsi hänen valitsevan jälkimmäisen vaihtoehdon, hän ei päästänyt poikaansa palatsin muurien ulkopuolelle ja määräsi, että poika sai viettää aikaansa vain nuorien ja kauniiden palvelijoiden seurassa. B kin, minkä jälkeen hän päätti luopua etuoikeutetusta asemastaan ja omistaa elämänsä vapautuksen etsimiselle. Vakaumuksensa merkiksi hän vaihtoi kauniit vaatteensa rääsyistä ommeltuun kaapuun ja ajeli pois kuninkaallisen tukkansa. Tämän jälkeen Siddhartha vaelteli vuosikausia kodittomana askeettina ja opiskeli useiden gurujen opastuksella. Hän suoritti monenlaisia spirituaalisia harjoituksia, mutta ei kuitenkaan saavuttanut etsimäänsä, lopullista vapautumista kärsimyksestä. Lopulta hän päätti jatkaa pyrintöjään ilman ulkopuolista apua. Kuuden vuoden etsimisen jälkeen hän saavutti viimein Bodhgayanimisessä paikassa suuren oivalluksen ja alkoi kutsua itseään nimellä Buddha eli Valaistunut. organisoi kasvavasta seuraajajoukostaan buddhalaisen luostarilaitoksen, vaatimattomuus, luopuminen ja yksinkertaisuus saivat siinä keskeisen aseman. Buddhan itsensä asettaman luostarisäännön mukaan buddhalaisen munkin tulee jättää kotinsa ja elää selibaatissa, ja hän saa omistaa vain välttämättömimmän: kaavun, kerjuukulhon, veitsen hiusten ajelemista varten ja siivilän juomaveden puhdistamiseksi. KUN BUDDHA Finland Festivals Siddhartha alkoi kuitenkin kyllästyä ylelliseen elämäntapaansa. Lopulta hän ei enää voinut vastustaa kiusausta vaan livahti palvelijansa kanssa muurien toiselle puolelle. Siellä hän näki elämänsä ensimmäistä kertaa vuoteenomana voivottelevan sairaan, kepin kanssa nilkuttavan vanhuksen ja hautajaissaatossa kannetun ruumiin ja tajusi saman lohduttoman kohtalon odottavan jokaista ihmistä, myös häntä itseään. Näiden lisäksi hän näki kaavussaan kulkevan askeettimunA J A N M Y Ö TÄ Tero Tähtinen Buddhalaisuuden kirjallinen kaanon Tripitaka luettavissa englanniksi www.nibbana.com/tipitaka/tipilist. htm.
• 48 voima 4 / 2009 Kallion luomudokkaristi Rostislav Aalto yrittää rahoittaa dokumenttien tekemisen luomupöperöllä. I P I T Ä N K O L E A S S A kevätsäässä ilman takkia Voima-lehden toimituksesta Helsingin Hämeentieltä kaikki 174 askelta Helsinginkadun alussa sijaitsevaan luomukauppa Galleria Keitaaseen. Sörnäisten metroasemaa ja kuuluisaa "Piritoria" vastapäätä sijaitsevassa puodissa on myytävänä tuoreen leivän, kahvin, teen, jauhojen, makaronien, säilykkeiden ja lähitiloilta kiikutettujen lihatuotteiden ohella esimerkiksi vietnamilaisia makuupusseja, mongolialaista käsityötä. Myyjää ei näy missään, mutta kun maltan hetken kolistella ja rykiä, ilmaantuu takahuoneesta leikkauspöytänsä äärestä havahtunut dokumenttiohjaaja Rostislav Aalto. Samalla kun hän taikoo minulle aamiaisleipää luomupatongista, humuksesta ja savutofusta, hän huokailee viime joulukuusta asti pyörittämänsä sivubisneksen taloudellista tilaa. "Tästä luomukaupasta piti tulla tukea elokuvantekijän kiikkuvaan perusturvaan, mutta tyhmää kyllä, tällä hetkellä joudun rahoittamaan kauppaa dokkarifirmani piikistä", nurisee hyväntuulinen Aalto.Työaika ei oikein riitä kahteen hommaan. KULTTUURIKÄSITYÖLÄINEN JURTASSAAN. Kallion kivijalkakauppoja puolustava Rostislav Aalto haluaa tarjota luomupuodissaan hyvää ja puhdasta lähiruokaa, dokkareita ja yhteisöllistä meininkiä. K ollut entinen talonvaltaaja ehti yrittää neljä kertaa Teatterikorkeakouluun ja kolmesti taideteolliseen ennen kuin päätyi jälkimmäisen leikkaajalinjalle. "Omien töiden ohella olen ollut monien muiden projekteissa kuvaajana ja leikkaajana. Olen suhtautunut elokuvan tekemiseen vähän sellaisella käsityöläisen meiningillä ja että mitä vain voi tehdä, jos projekti on innostava." Aallon tunnetuin oma leffa on Cleaning Women -yhtyeen Venäjän-kiertueen kautta suomalaisten ja venäläisten rockporukoiden törmäämistä sattuvasti kuvannut Cleaning Up (2001). Siitä tehtiin vuotta myöhemmin filmikopio, jota kierrätettiin ja kehuttiin erilaisilla festareilla. Aallon uudeksi aihealueeksi ovat nousseet Mongolia ja laajemmin Kaukoitä. Kaukomaille Aalto päätyi, koska hänen äitinsä ei kuulemma päästänyt häntä 16-vuotiaana interreilille, ja viimein aikuisena hän ryhtyi etsimään seikkailuminäänsä. "Reissuilla minulla on mukana pienen ammattikameran ohella vain suunta- ja radiomikit..Yhden miehen kalustolla pääsee helpommin tilanteisiin mukaan." Toisaalta silloin kun kieli on vieras, ei aina voi olla varma, mitä oikeastaan kuvaa. Esimerkkinä Aalto kertoo, kuinka hän kuvasi lyhytelokuvaa hevosia lypsävistä mongolialaispojista. Kuvatessa kommunikaatio oli aika elekielivoittoista. Silti heput tuntuivat naureskelevan tyytyväisenä. Vasta kun Aalto leikkasi aineistoa Suomessa tulkin kanssa kasaan hänelle selvisi, että kuvauksen kohteet itse asiassa vinoilevat Aallolle itselleen ja purnaavat, kuinka hän VIIME VUOSINA "Cleaning Upin n, jälkeen ajatteli lisi että jatkossa o dä helpompaa teh leffoja. Vitut." K AHDEKSANVUOTIAANA 1980-luvun taitteessa Suomeen muuttanut ukrainalaisen äidin ja venäläisen isän poika kertoo elättäneensä itsensä elokuva-alalla vuodesta 1997. Teatteriin ja elokuviin teini-iässä hurahtanut ja Oranssia perustamassa valkokangas Ei ihan Transilvania Ruotsalainen vampyyrileffa ei tulisi ensimmäisenä mieleen, kun listaan viime vuoden parhaita elokuvia, ellen olisi nähnyt YstäViettien ja pelkojen ajamille henkilöille ei helpotusta luvata, ja elokuvan loppukin on juuri niin lohduton kuin ei-Hollywoodelokuvalla vaan voi olla. Ainoa helpotuksen ja armahduksen saanut henkilö on lähiökuppilassa hieman liikaakin viihtynyt nainen, joka valitsee epäkuolleen elämästä kieltäytymisen. Hänkin maksaa valinnastaan vampyyrigenrelle niin tyypillisen hinnan. (JT) Tomas Alfredson: Ystävät hämärän jälkeen. DVD kaupoissa, vuokraamoissa ja kirjastoissa. John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen. Gummerus 2008, 607 s. vät. Olisiko hienoa, jos elokuvat ja musiikki rahoitettaisiin yksinomaan tuotesijoittelulla, mainonnalla? Itse ainakin kernaasti maksan mainosvapaista tuotteista, vaikka täysin mainoksettoman popviihteen löytäminen alkaa olla jo sula mahdottomuus. Myös vastapuolen argumentit kalskahtavat tyhjinä. Ei kaikkea netistä ladattua olisi ikinä kaupasta ostettu, kynnys ladata teos ilmaiseksi on tietenkin matalampi kuin ihan oikeasti maksaa siitä rahaa. Viihdeteollisuus ei myöskään halua myöntää, että jokainen uusi tuoteinnovaatio ei voi nostaa alan kokonaismyyntiä rajattomasti. Kasvaneet pelimarkkinat syövät tietenkin musiikkiäänitteisiin käytettävissä olevia varoja. Yr i t y k set ovat luoneet markkinoinnin avulla lisää tarpeita ja haluja kuluttajille, mutta käytettävissä olevat rahat eivät ole suinkaan lisääntyneet samassa tahdissa. Sitten ihmetellään, kun kuluttajat tyydyttävät mainoksin luotuja tarpeita ainoalla itselleen käytetävissä olevalla tavalla, netistä lataamalla. Tuomas Rantanen & Jari Tamminen Jättikorporaatioiden muutosvastarinta tuntuu olevan luonnonlaki, joka ei muutu. 20 vuotta sitten manattiin, että videokasetit tuhoavat elokuvateollisuuden, kunnes bisnes kehittyi ja niillä alettiin takoa rahaa. Vaikka torrenttien tarjoajat vievät tuloja yhtiöiltä, ne myös pakottavat nuo dinosaurukset mukautumaan vallitseviin teknisiin olosuhteisiin. Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella ja tällä hetkellä piraatit varmistavat yhtiöiden epämukavuuden. Harmillisesti murroskauden aikana myös artistit kärsivät. (JT) Steal This Film. Ilmaiseksi netissä, muun muassa YouTubessa. vät hämärän jälkeen -pätkää. Tukholmalaiseen lähiöön sijoittuva tarina on pyöritetty muutaman harkitun genrekliseen ympärille, ja samalla on kirjoitettu tyystin uusi luku vampyyritarinoiden pitkään jatkumoon. Ruotsalaisen John Ajvide Lindqvistin kirjaan perustuva elokuva pohtii riippuvuutta koulukiusatun pojan turvankaipuusta alkoholismiin ja muihin addiktioihin sekä niiden välisiä suhteita. Naapuriin muuttaneen tytön paljastuttua vampyyriksi selviää hänen ja samassa asunnossa asuvan keski-ikäisen miehen riipaiseva suhde vähän kerrallaan. Kaikkien riippuvuus toisistaan, kyvyttömyys ja haluttomuus elää ilman toisiaan ja samalla toistensa tuhoon ajaminen ei ole mitään popkornia, vaikka elokuvasta onkin jätetty pois alkuteoksen pedofiiliteema ja kastraatiot. Firmat lankulle The Pirate Bay (TPB) -oikeudenkäynnissä jaettiin tuomiot ja häkki heilahti. Internetissä leviävien elokuvien ja musiikin lataamisen mahdollistavien torrent-tiedostojen jakaminen katsottiin avunannoksi tekijänoikeusrikokseen. Viihdeteollisuus huusi halleluujaa ja netistä viihteensä imuroivat veristä murhaa. Kiintoisan, jos toki äärimmäisen puolueellisen, katsauksen TPB:n toimintaan tarjoaa dokumentti Steal This Film. Vaikka TPB:n hemmot esittävät sananvapauden uljaita ritareita, ei kaikki kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista. Jos kukaan ei ole valmis maksamaan sisällöstä, ei kukaan sitä tuotakaan, ja yhtäkkiä huomataan että kultamunia muniva hauki tuli syödyksi. Toki imuttajat esittävät vaihtoehtoisia rahoitusmalleja viihteen tulevaisuudeksi, mutta hieman epäselviksi nekin jää- Porvoon mitalla Oskari Pastilan dokumentti koripallojoukkue Porvoon Tarmon haastavasta kaudesta piirtää riipaisevan kuvan suomalaisen urheilubisneksen kompuroivista opintojaksoista globalisaation tiellä. Elokuvassa käsiteltäväksi tulevat urheilusponsoroinnin pulmat, äijien väliset valtapelit, ulkomaalaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja kansalliset kännikliseet. Kiihkeään pelitunnelmaan päästään harvakseltaan, ja silloinkin kamera skannaa lähinnä yli-innokasta valmentajaa. Keskeiset tapahtumapaikat ovat urheiluseuran kokoushuoneet, harjoitussali, lentokenttä ja yöllinen nakkikioski. Alun perin ilmeisesti uuden ja optimistisen toiminnanjohtajan markkinointihankkeena käynnistyneen dokumentin lienee ollut tarkoitus tallentaa, kuinka pieni porvoolaisseura kykenee hyödyntämään tuoreen kasvumomentin, joka syntyi kun koripallon mestaruussarjan sääntöjä on muutettu siten, että ulkomaalaisia pelaajia voi peluuttaa joukkueissa niin paljon kuin kukkaro kestää. Alalla liikkuu kuitenkin monenmoista onnenonkijaa, ja osaavien pelimiesten seulominen ja joukkuepelin hitsaaminen eivät onnistu kentällä ja varsinkaan takahuoneessa yhtä hyvin kuin röökiaskin nurkkaan tehty hevosmiesten kirjanpito antaisi odottaa. Elokuvan tekemisestä syntyi prosessin kuluessa kiistaa alkuperäisen tilaajan ja tekijäin välillä, eikä tietenkään voi olla varma missä suhteessa tämä on vaikuttanut melko murhaavaan lopputulokseen. Silti kaikki kansallinen myötähäpeä, jonka suomalainen katsoja joutuu käsittelyn kuluessa kokemaan, on rakennettu elementeistä, joiden todenmukaisuutta ei sinänsä tarvitse epäillä. Tämä kaikkihan on meille oikeastaan kauhistuttavan tuttua. This is Finland. Meneeköhän tämä leffa kansainvälisille festareille? (TR) Oskari Pastila: Täynnä tarmoa. Elokuvateattereissa 1.5.
• voima 4 / 2009 tökkii pahuksen kameraansa tielle ja miettivät, kuinka heidän tekisi mieli painia hänet ketoon. leikkauspöydällä elää tällä hetkellä elokuva, joka kertoo Vietnamissa asuvasta thai-naisesta, joka kiertää kylältä toiselle ostamassa naisten hiuksia. Aalto ei vieläkään tiedä, mitä elokuvassa puhutaan, koska Suomesta ei ole löytynyt tulkkia. "Dramaturgia on pakko rakentaa kuvien varaan. Se on jännittävää. Asetelma muuttaa myös kuvaajan ja kuvattavan hierarkiaa, sitä onkin tavallaan itse yhtä lailla tietyn antropologisen tarkkailun kohteena." Käsikirjoitusvaiheessakin on useita hankkeita. Yksi liittyy kivenheiton päässä Kinaporinkadulla sijaitsevien ghanalaisten naisten afrokampaamoon ja toinen georgialaisten nuorten miesten kuoroon, jonka mukana Aalto haluaisi reissata läpi georgialaisten pikkukylien. LUOMUPUODIN 49 kehtaamatta keskeyttää tarinaansa uppoutunutta yrittäjää. takaisin Kallioon Aalto kertoo haaveilevansa, että kaupan ympärille syntyisi yhteisö. Siksi hän antaa kaupan tilaa mielellään näytelyille, erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja ruokapiirien jakelupisteeksi. Aalto on juuri pystyttänyt puotiinsa aidon mongolialaisen minijurtan. Hän aikoo laittaa sinne television, josta ihmiset voivat katsoa hänen Mongolia-aiheisia elokuviaan. "Mongolian 2,5 miljoonasta asukkaasta yli miljoona asuu pääkaupunki Ulan Batorissa. Kaupungin ympärille on muodostunut suuri jurttakylä. Jurttien katoilla on sateellittiantenneja, ja niissä asustelevat ihmiset katsovat länsimaisia elokuvia pienistä televisioistaan. Minusta on hupaisaa, jos Suomessa puolestaan on jurtta, jossa voi katsella telkkarista, mitä Mongoliassa tapahtuu." Seuraavana päivänä Aalto huolehtii minulle puhelimessa, ettei tullut haastattelussa vastaanneeksi riittävän selkeästi kysymykseeni siitä, miksi hän tekee elokuvia. Vakuutan, että hän on suotta huolissaan. J U T U N K Ä Ä N N Y T T YÄ ROCKIN, JAZZIN JA RAKKAUDEN LÄHETTILÄS HENRIK OTTO DONNER JA ALL STARS -KOKOONPANO TULKITSEE KING VIDORIN JÄRISYTTTÄVÄN MESTARITEOKSEN! VAPPUAATON SUURI ELOKUVAKONSERTTI! innostuu puhumaan elokuvapoliitiikasta. Häntä harmittaa, että dokumentti- ja lyhytelokuvien julkiset tukimuodot eivät ole oikein päivittyneet kuvaus- ja esitysteknologioiden muutosten myötä. Elokuvateatterit halutaan nyt digitalisoida kaikkein parhaimmalla tekniikalla, mistä seuraa se, että kopiot ovat jatkossakin huiman kalliita. Pienten elokuvateattereiden asema heikkenee entisestään ja levitys keskittyy. Toisaalta jopa Ylessä independent -elokuvien esityspaikat ovat kortilla ja osuvat kurjiin aikoihin. "Cleaning Upin menestyksen jälkeen ajattelin, että jatkossa olisi helpompaa tehdä leffoja. Vitut, sama polvillaan rukoilun meininki on sen jälkeen jatkunut", Aalto manaa. "Erityisen ärsyttävää on, että tämä systeemi pakottaa kaikki pienetkin toimijat yrittäjiksi, jotka vielä kaiken kurjuutensa keskellä joutuvat esittämään rahoittajille vakavaraista ja menestyvää." Koko ajan tarinoidessamme kaupan ovi kolisee ja sisään pistäytyy uteliaan näköisiä asiakkaita. Aalto vaikuttaa kuitenkin olevan herkempi dokumenttiohjaajana kuin vähittäiskauppiaana, sillä ostajat karkaavat yksi toisensa jälkeen ulos S I T T E N A A LT O Tuomas Rantanen Luomukappa, kahvila & galleria Galleria Keidas, Helsinginkatu 2, avoinna arkisin 10­20 & lauantaisin 10­16 www.galleriakeidas.fi Kallio kukkii -tapahtuma 15.­24.5. Tarkka ohjelma "joskus vapun jälkeen", www.kallionkulttuuriverkosto.fi AALLON PITKÄT ennen Aalto ohjasi eläinoikeusaktivistista kertoneen pitkän dokumentin Orimattilan laukaukset (1999). Myöhemmin ovat valmistuneet kalliolaisen Timi Hagelbergin kautta Kallion urbaania melankoliaa peilannut Ota minut syliin (2006) ja suomirokkareiden Kiinan-turneeta tallentanut Sounds Like Suomi (2008). CLEANING UPIA Vappuaattona 30.4.2009 klo 16.30 Bio Rex, liput 12 Liput ennakkoon: Lippupalvelusta (www.lippupalvelu.fi) tai suoraan paikanpäältä. VOIMAN TV-LIITE 4.5. YLE TV1: MOT: Ruotsin Karjala Usein raflaavien aiheiden metsästyksessä ohi, yli ja ali lyövä MOT on löytänyt ihan oikean skuupin tutkimalla kuinka IKEA, Ruotsin lahja maailman huonekalujen halpatuotantoteollisuudelle, on tytäryhtiönsä kautta innostunut ahkerasta raaka-ainehankinnasta viime vuosina lähinnä suomalaisen metsäteollisuuden itselleen omimilla alusmailla Vienan Karjalassa, jonka runokylien kaiken väliin putoaville suomensukuisille asukkaille metsät ovat aina olleet elinehto, mutta enemmän ympärillä humisemassa kuin pötköllään tienvarressa odottamassa kuljetusta sahalle tai sellutehtaaseen. 23.5. YLE TV2: Mies hevosena (USA, 1970) Kahdessa ensimmäisessä Harry Potter -filmatisoinnissa Albus Dumbledorea esittänyt Richard Harris teki merkittävimmän filmiroolinsa Elliot Silversteinin ohjaamassa poikkeuksellisen antropologisesti asennoituneessa westernissä, jonka usein kauhistellussa huippukohdassa uudessa maailmassa vanhan puolelle eksyvä englantilainen lordi initiaatioidaan sioux-intiaanien yhteisöön ripustamalla hänet omista rintalihoistaan tiipiin kattoon roikkumaan. Sunnuntaisin Subtv: Madventures Arveluttavasti Pelkokerroin-, Robinson- ja Amazing Race -tyyppisiä realitysarjoja tosi-tosielämään sovittava matkailuohjelma alleviivaa hiukan tekopyhästi massaturismin kritiikkiä samalla kun se ohjaa reppureissarimassoja yhä syvemmälle paikalliskulttuurien vielä valloittamattomille alueille, mutta kaikesta huolimatta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että heput tekevät kaiken tämän huolellisesti käsikirjoitetusti, teknisesti taitavasti sekä pahus vieköön hauskasti ja kaiken päälle vielä eettisiä haasteita poikkeuksellisella pieteetillä auki kirjoittavasti. Tuomas Rantanen UUDEN AALLON KESÄ Hullu Pierrot, Bio Rex 4.5. klo 18 Elää elämäänsä, Orion 5.5. klo 17 vieraana ANNA KARINA EN ELOKUVAFESTIVAALI LÄPI VUOD ORION Eerikinkatu 15 p. 09-61540201 Elokuvateatteri VÄLTÄ JONOA ­ OSTA LIPUT NETISTÄ! liput (5 /2 )
• voima 4 / 2009 51 kotiinkannetuista tähän mennessä vielä jotakin velkaa, niin laittakaapa loppulasku äkkiä tulemaan että näihin tärkeimpiin vielä pennoset löytyy ;-). PÄIVI Virallinen selitys on valhe Kiitokset Joonas Suomiselle hyvästä lukijapalautteestaan (Voima 3/2009) koskien Jorma Mäntylän artikkelia Salaliitot keskuudessamme. Toivottavasti artikkeli on vain yksittäisen toimittajan eikä koko lehden kannanotto. Ikävää että muuten niin usein ansioitunut Voimakaan ei 9/11-tapauksessa ole vielä uskaltanut avata silmiään. Salaliittoteoreetikko-leima lyömäaseena ei kylläkään ansaitsisi sitä mahtia mikä sillä nyt on. Se on pääsääntöisesti täysin perusteettomasti käytetty halventava ilmaus, vailla todellista sisältöä. Mitä tekemistä virallisen tiedonannon epäilemisellä tai sen virheellisyyden osoittamisella on salaliittoteoretisoinnin kanssa? Ei mitään. Kaksi mielestäni erityisen tärkeää huomiota Mäntylän artikkelista: 1) "Jukka Paastelan mukaan Osama bin Ladenin ja al-Qaidan osuus tapahtumiin on riittävästi selvitetty." Riittävästi selvitetty? Näin voimakas ja kiistanalainen väite olisi kaivannut perusteluja tuekseen, varsinkin kun se on ristiriidassa muun artikkelin kanssa. Paastela itsekin nimenomaan peräänkuuluttaa toistaiseksi puuttuvaa, avointa ja julkista tutkimusta aiheesta. Mäntylä säestää tätä vaatimusta spekuloimalla nykyisen tutkimuksen puuttellisuuden syitä kirjoituksessaan. Tämä "avoin ja julkinen tutkimus" on myös 911-totuusliikkeen tavoite! 2) "Väitteet pommien avulla räjäytetyistä tornitaloista ovat todistamattomia." Tämä ei pidä paikkaansa. Räjähteiden käyttö on lukuisin, toisistaan riippumattomin tavoin, tieteellisesti todistettu. Tätä seikkaa on mielestäni syytä jankuttaa kyllästymiseen asti ja sen jälkeenkin. Fysiikan lait, pulveroitumiset ja höyrystyneet metallit yms. yms. ovat ylittämättömiä faktoja, joten kehäpäättelyn maku on tässä helpoiten vältettävissä.Räjähdekysymys on langanpää, josta vyyhti lähtee purkautumaan kunhan kaikki väitteet ja vastaväitteet alistettaisiin avoimen ja julkisen tutkimuksen alle. Virallinen tutkimuskomissio kuittasi asian absurdilla lauseellaan "emme löytäneet mitään räjähteisiin viittaavaa". Niin sanotut "salaliittoteoreetikot" ovat piinaavan huolellisesti perustellen nostaneet esiin toistakymmentä erillistä, räjähteiden käytölle tyypillistä ilmiötä, joita on joko hyvin vaikeaa tai mahdotonta selittää ilman räjähteitä. Hälyttävää on myös se, että virallinen tutkimuskomissio sivuutti tutkimuksissaan paikalla olleiden siviilien, toimittajien, poliisien ja palomiesten silminnäkijätodistukset. Vallitseva selitys 9/11 -tapahtumille on valhe. JARI Karmea moka Sattuipa silmiini lehtenne tämän vuoden kakkosnumero, jossa Tuomas Rantanen pokkana selvitti amerikkalaisjoukkojen vahvuutta Irakissa. Miten ihmeessä mies pystyy sotkemaan Irakin ja Afganistanin keskenään? Siis muka: "Irakissa on tällä hetkellä 34 000-38 000 USA:n sotilasta... joukkojen määrää nostetaan 17 000 sotilaalla." Uskomatonta tyrimistä. ARTO Toimittaja vastaa Myönnän kaiken. Virhe oikaistiin Voiman nettisivuilla (voima.fi) ja Voiman 3/2009 lukijapalaute-aukeamalla. Lisäksi kirjoitin Voiman verkkolehteen Fifiin (fifi. voima.fi) Hämeentie 48 -blogiin postauksen otsikolla Mediakriitikko sahasi oksaansa. Kiitos palautteesta, häpeä ehtikin jo melkein hellittää. TUOMAS RANTANEN Vielä Gilbert Adista Olen raivoissani! Miten ketään voi vaatia tienaamaan 3 330 euroa kuussa saadakseen olla perheensä kanssa! (Voima 2/2009, Kerrosten välissä) Moniko suomalainen täyttää kriteerin? Perhana! Olen melko varma, että saisimme kasaan ranskanopiskelijoiden ryhmän ja voisimme järjestää Adille jonkin verran tuloja. En ole vielä tosin tätä olettamustani ehtinyt todentaa, koska vasta luin jutun. Oletan silti. Jos tässä on mitään järkeä, voi ottaa yhteyttä. HANNA W. kaikki tilaukset osoitteeseen tilaukset@voima.fi. Voiman vuosikertatilauksen yhteydessä muista mainita, että kyseessä on Ympäristöatlas-tarjous! Tilaa Voima, saat kaupan päälle Le Monde diplomatiquen arvostetun Ympäristöatlaksen. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja: www.intokustannus.fi. Ovh 19 euroa. Voimamakuupussit Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. tilaukset@voima.fi 27 Aseet auroiksi! Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat! 19
• 52 voima 4 /2009 Seksijuttuja kirjoitti kirjan Ilman, joka kertoo neljän vuoden pakkoselibaatista. Sympatiseeraan häntä, tuttua miestä, monivuotista vakitalkoolaistani. Olen minäkin ilman ollut, saanutkin kyllä ja rikkonut samalla sanontojakin: "kukaan ei tule ovikelloa soittamaan". Entinen vaimoni, sen jälkeen pari T IMO HÄNNIK ÄINEN muutakin, tulivat kaikki suoraan oven taakse. Olen kyllä myös etsinyt, seisonut ylipitkissä baarijonoissa ja roikkunut nettisaiteillakin. En osaa tuntea huonoa omaatuntoa siitä, etten ole peräkammarinpoika. En vaikka neljä eri naista on ottanut minut vasten tahtoanikin. Itselläni on tapana pokailla silmäpelillä. Olen tässä ilmeisen hyvä, koska saan usein haluamani. Poikkeuksetta kyllä aina varatun, ja viime aikoina myös kaikki minua lähestyneet ovat olleet varattuja. Kerran erehdyin kysymään tästä yhdelta asianosaiselta. Ei johdu kuulema pelkästään iästä. Minua ei voi ottaa vakavasti. Olen yhtä aikaa pelottava, ja turvallisen itsenäinen. Minusta on tullut eräänlainen leikkikalu, ja tästä syystä olen joutunut tekemään "sitä" useamman kerran yleisissä vessoissa ja puistoissakin. Viiden viime vuoden aikana on löytynyt vain yksi vapailta markkinoilta. Ollaan tapailtu harvakseltaan kohta jo melkein vuosi. Ei me seurustella. Se sovittiin näin heti alkuun. päässyt naimisiin asti. Kihloihin mentiin pari kuukautta ensitapaamisesta, naimisiin reilussa puolessa vuodessa, ja lapsikin syntyi yksitoista kuukautta myöhemmin. Ne oli tunnekylläisiä ja yltiöpäisiä nuoruusvuosia. Erosin samanaikaisesti ystäväni kanssa, ja me päätettiin aloittaa yhteinen elämänmittainen kilpailu avioliittojen määrästä. Hän meni juuri taas naimisiin. Minä tuskin enää pääsen. Kevät tekee levottomaksi, ja lähdin taas kerran treffeille. Kummasti kolahti jo heti sovitun kuppilan ovista sisään astuessani. Odotukseni oli ylitetty moninkertaisesti, sain myös osakseni selvästi positiivisesti yllättyneen hymyn. En mahtanut mitään, jalat oli mennä alta ja minun oli rynnättävä akkamaisesti suoraan vessaan. Aikani rohkeutta kerättyäni menin baaritiskin kautta pöytään jossa minua odotettiin. Puhe ei mennyt peloistani huolimatta pelkäksi änkytykseksi. Meillä synkkasi heti, ja viimeinenkin jännite katosi oluttuoppien myötä. Tanssilattia veti puoleensa, ja yhteinen sävelkin löytyi kuin toisilleen luoduilta. KERRAN OLEN KYLLÄ tullessa malttamattomat sormet tapailivat jo paljasta pintaa ennen kuin lennosta otettu taksi ajoi meitä kohti Espoota. Ajantaju VA L O M E R K I N oli kadonnut ja todellisuus kolah- raan iloisesti häntäänsä heiluttaen ti vasta autosta kotipysäkille nous- sänkyyn, keskeyttäen omalla inhitessa. Paskanhaju leijaili keväisessa millisyydellään kahdenkeskiset jutpakkasyössä. Minulle hymyiltiin vit- tumme, kuten aamulla heräävä piksaillen karkaamisesta ensimmäisen kulapsi. bussivuoron ilmestyessä samanaiKello raksutti seinällä, ja eronkaisesti mutkasta hetki koitti. Viritin tulet hellaan ja näkyviin. Vitsailatasin kahvipanlusta välittämättä kävelin suorilta nun, vilkuilin saSelkäni takaa navetalle ja räpmalla tuvanikkuauru n säytin ovenpielesnasta lehdettömipurkautui hörö tä valot palamaan. en puunrunkojen mentti, kuinka ja kom Ky m m e n k u n takana bussipytulla ta ruskeakylkissäkillä odottavaan vitunsiistiä oli hahmoon. Tuli ratä kyyttöä katsoi lä yötä suoraan keskel sahteli hellassa, meitä levollisesti aan. sininen ja kirkmärehtien. Hevotaksista navett nen säpsähti piltkaankeltaisin tuntuussa ja hörähti nuksin numeroitu vaimeasti. bussi katosi hetSelkäni takaa keksi navetantaakpurkautui yllätyksekseni hörönau- se. Pysähtyi ja jätti pian pysäkkimerru ja kommentti, kuinka vitunsiistiä kin seisomaan yksin autiolle levenoli tulla keskellä yötä suoraan tak- nykselle. sista navettaan. Vetelin paskat alta ja sammutin valot. S U L A V A N maan tuoksu ja linnunlaulu repivät sielua. Iho muistaa koskeK Y L M Ä N K O L E A J A askeettinen mökkituksen, jonka mieli unohtaa. Kevätni sai myös yllättävän innostuneen tuuli lyö kylmästi kasvoille ja viskoo vastaanoton. Silmät kiersivät tava- lumen alla tummentuneita puunlehrantäyteisiä seiniä ja näyttivät an- tiä, iholla kulkee väristyksiä ja rintavan mieltä liikuttavan kontrastin nanalassa kouraisee. Mustarastas kaupunkiyksiölle. Intohimo viskoi laulaa yksinäistä lauluaan vielä lehvaatteita ja ajoi lopulta kamariin. dettömässä koivussa. Taas on kevät Aistikas läheisyys sai minut raukean ja tällaista on saaminen. onnelliseksi. Paljaalla iholla vaeltaIlmari Majuri vat sormet synnyttivät väristyksiä ja kouristuksen kaltaisia tuntemuksia. Aamuaurinko piirsi kuvion ristik- Timo Hännikäinen: Ilman. Savukeidas koikkunasta kamarinlattiaan. Koira 2009. 204 s. tuli raolleen jääneestä ovesta suo- Luetko sinä ajatuksia? > Lottovoittaja vai nettomaksaja? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia arjesta ja elämästä ­ joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi. Tilaa Vihreä Lanka edullisena kestotilauksena 55 / vuosikerta (43 ­ 45 numeroa) tai vuositilauksena. Saat kaksi - elokuvavuokrausta ilmaiseksi (edun arvo jopa 11 ) tai esim. kirjan. Voit tutustu myös a Lankaa Vihreään n toista kahdennumer on ajan k ympill ä! Tilaan Vihreän Langan! > Kestotilaus: 55 / vuosi Vuosikerta: 75 Opiskelija, työtön tai eläkeläinen: vuosikerta 40 Tutustumistarjous: 12 numeroa 10 Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini POSTIMAKSU MAKSETTU Vuositilaajan lahjaksi* valitsen Kahden DVD-elokuvan vuokraamiseen oikeuttavat Makuuni-liput Salla Tuomivaaran tuoreen pamfletin "Mitä tehdä eläimille?" Muut tilaajalahjavaihtoehdot: www.vihrealanka.fi/tilaa Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys Omat tietoni > NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI Toisin sanoen. > ALLEKIRJOITUS * Tilaajalahja vuosikertatilaajille. Osoitetietoja voidaan käyttää vain Vihreän Langan tilaajamarkkinointiin.
• OHJ ELM ATIE DOT ESIT TEE STÄ SEK Ä NET TISI VUI LTA MM E WW W.K ALL ION KULTTU URI VER KOS TO. FI LÄHITULEVA ISUUS: KE 29.4. KLO 18-01 Iloinen alkuilta 18-21 VAPPURIEHA TERASSIKAUSI ALKAA, TULE! TO 30.4. KLO 18-03 PE 1.5. vapaa pääsy KLO 12-03 LA 2.5. KLO 18-03 KE 6.5. KLO 18-01 Alternative Rock Vappu valtaa Verkatehtaankujan kts. www.suisto.fi! Rubik, Delay Trees Iloinen alkuilta 18-21 Iloinen alkuilta 18-21 Dj´s J-Laini, Fiskars, Flava, Suisto dj´s TO 7.5. KLO 18-01 PE 8.5. KLO 18-03 Top Billin´ Party Time LA 9.5. KLO 18-03 KE 13.5. liput 5/8e KLO 18-01 TO 14.5. KLO 18-01 PE 15.5. KLO 18-03 LA 16.5. KLO 18-03 Marko Haavisto & Poutahaukat Suisto Jazz! Mikko Innanen, Kresten Osgood Og Hvad Er Klokken? (DK) Paratiisin Pojat (Karjalainen, Järvenpää) Kakkahätä -77, Unkind www.suisto.fi VAPPU 09 isk Ravintolalaiva Wä i KLO 18-01 KLO 18-01 20.-23.5. Tomaatteja Tomaatteja! Stand Up Festivaali www.tomaattejatomaatteja.com KE 27.5. Hi-Lo & In Between Country/Blues 1.5. 13.30 - 02 Hiskias Möttö & Mo The VALKYRIANS a kk ja TO 28.5. PE 29.5. KLO 18-03 Mimoth Alternative rock The Spyro... Opiskelijabileet LA 30.5. KLO 18-03 Gangstaparty Laiska Lepponen (levyjulkkari) Adebizi & Konna, Og Ikonen... ppa J., Feat. Papa Zai, Pu ko Perkoila & Renegade , Mik on ( UK ) DJ Thomas Sanders Vappulounas 15-17 Suhinators Nestori ( sis. Vappulounas Liput 10 e ja 20 e ) t www.helsinkituotannot.ne