• 2/2018 MAALISKUU | VOIMA.FI AmeebA Hippiräppäri KANSA TAISTELI – KESKENÄÄN LIITE:
  • #metoo aloitti vallankumouksen – vuonna 2030 seksuaalinen häirintä on historiaa! kirjoitetaan suomen naisten tulevaisuus uusiksi – nyt. www.naistenviikko.fi Pohjonen Alanko Genrerajoja rikkovat taiteilijat Ismo Alanko, Tuomas Norvio ja Kimmo Pohjonen yhdistävät voimansa. to 5.4. klo 19 liput alkaen 32 € Savoyn vappu: Electric Swing Circus Savoy-teatteri tarjoaa vapun parhaat bileet! Kuusihenkinen Electric Swing Circus yhdistää 20-luvun swingin ja kuumat elektrorytmit energiseksi showksi. ma 30.4. klo 19 liput alkaen 37 € Savoyn vappu: The Count Basie Orchestra Vietä vappupäivä legendaarisen The Count Basie Orchestran seurassa. Pianisti Count Basien 1935 perustama big band esiintyy Savoy-teatterissa 18-henkisenä. ti 1.5. klo 19 liput alkaen 47 € savoyteatteri.fi & lippu.fi to 19.4. klo 19 Alsarah & The Nubatones Sudan / USA liput alkaen 29 € ”The Princess of Nubian Pop” Sa vo y WO RL D Savoy-teatteri
  • #metoo aloitti vallankumouksen – vuonna 2030 seksuaalinen häirintä on historiaa! kirjoitetaan suomen naisten tulevaisuus uusiksi – nyt. www.naistenviikko.fi Pohjonen Alanko Genrerajoja rikkovat taiteilijat Ismo Alanko, Tuomas Norvio ja Kimmo Pohjonen yhdistävät voimansa. to 5.4. klo 19 liput alkaen 32 € Savoyn vappu: Electric Swing Circus Savoy-teatteri tarjoaa vapun parhaat bileet! Kuusihenkinen Electric Swing Circus yhdistää 20-luvun swingin ja kuumat elektrorytmit energiseksi showksi. ma 30.4. klo 19 liput alkaen 37 € Savoyn vappu: The Count Basie Orchestra Vietä vappupäivä legendaarisen The Count Basie Orchestran seurassa. Pianisti Count Basien 1935 perustama big band esiintyy Savoy-teatterissa 18-henkisenä. ti 1.5. klo 19 liput alkaen 47 € savoyteatteri.fi & lippu.fi to 19.4. klo 19 Alsarah & The Nubatones Sudan / USA liput alkaen 29 € ”The Princess of Nubian Pop” Sa vo y WO RL D Savoy-teatteri
  • #HelsinkiLiikkuu Helppoa ja edullista liikuntaa Hyppää mukaan milloin vain! 6–13 -vuotiaat: easysport.fi 13–17 -vuotiaat: funactionnuorille.fi 18–29 -vuotiaat: nytliikunta.fi 30 VUOTTA SAVUA JA STROBOA 9.3.–23.9.2018. Vapaa pääsy! HELSINKI CLUBBING Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19 la–su 11–17 HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI LIKELLE w w w . l i k e . f i 2010-luvun taiteilijaromaani kansainvälisen popteollisuuden kulisseista, biisileireistä ja dekadentista elämäntavasta. Aitoihin päiväkirjamerkintöihin perustuva, väkevä historiallinen romaani 30-luvun Kiinasta. Suomalaisesta ja skandinaavisesta mytologiasta ammentava fantasiaromaani pureutuu sukupuolisen vallan kysymyksiin. Sisällissota ja kahtiajakautunut kansa. Juuriltaan revityt ihmiset ja vaikenemisen perintö. ”Vavahduttava kertomus järkkymättömästä äidinrakkaudesta ja äidinvaistosta. Huikea esikoisteos.” – Kirjavieköön-blogi Painajaismainen psykologinen trilleri rikotuista sieluista, perheen tuottamasta voimasta ja epätoivosta. ”Tarina on jopa surullisempi kuin ensimmäisillä sivuilla uskoisi. Jokainen lapsuus loppuu, mutta harvoin yhtä rajusti ja äkillisesti.” – Juha Itkonen, Image Uinuvat jättiläiset ovat heränneet ja ihmiskunta on vaarassa. PÄÄSTÄ ITSESI
  • #HelsinkiLiikkuu Helppoa ja edullista liikuntaa Hyppää mukaan milloin vain! 6–13 -vuotiaat: easysport.fi 13–17 -vuotiaat: funactionnuorille.fi 18–29 -vuotiaat: nytliikunta.fi 30 VUOTTA SAVUA JA STROBOA 9.3.–23.9.2018. Vapaa pääsy! HELSINKI CLUBBING Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19 la–su 11–17 HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI LIKELLE w w w . l i k e . f i 2010-luvun taiteilijaromaani kansainvälisen popteollisuuden kulisseista, biisileireistä ja dekadentista elämäntavasta. Aitoihin päiväkirjamerkintöihin perustuva, väkevä historiallinen romaani 30-luvun Kiinasta. Suomalaisesta ja skandinaavisesta mytologiasta ammentava fantasiaromaani pureutuu sukupuolisen vallan kysymyksiin. Sisällissota ja kahtiajakautunut kansa. Juuriltaan revityt ihmiset ja vaikenemisen perintö. ”Vavahduttava kertomus järkkymättömästä äidinrakkaudesta ja äidinvaistosta. Huikea esikoisteos.” – Kirjavieköön-blogi Painajaismainen psykologinen trilleri rikotuista sieluista, perheen tuottamasta voimasta ja epätoivosta. ”Tarina on jopa surullisempi kuin ensimmäisillä sivuilla uskoisi. Jokainen lapsuus loppuu, mutta harvoin yhtä rajusti ja äkillisesti.” – Juha Itkonen, Image Uinuvat jättiläiset ovat heränneet ja ihmiskunta on vaarassa. PÄÄSTÄ ITSESI
  • MA ALI SKU UN MER KKI TUO TTE ET Enostone kustannuksen kevään runokokoelmat: Arto Lappi, Veden ääret & Kalle Niinikangas, Tervetuloa Mongoliaan. Enostone kustannuksen kirjat painetaan Suomessa. Verkkokauppa: www.enostone.fi VEDEN ÄÄNET & TERVETULOA MONGOLIAAN TAAVI KASSILA: MESTAREITA TAPAAMASSA UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Kevään konserteissa mukana muun muassa trumpetisti Randy Brecker & kapellimestari Mats Holmquist (17.3.), Värttinä (22.3.), Johanna Iivananen (27., 28. ja 30.3.), Teppo Mäkynen (6. ja 10.4.), Lauri Porra (7. ja 8.5.) ja Jukka Eskola (29.5.). www.umo.fi UMON KEVÄT Ku va : M er ri Cy r HÄYRY, TAKALA & AHOLALAUNONEN (TOIM.): OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA Tuloerot, maahanmuutto ja yhdenvertaisuuden kysymykset hiertävät poliittisessa keskustelussa. Oikeuden mukai suuden tar peesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Miten erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta? Mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa? Uutuuskirjassa tunnetut kotimaiset tutkijat pohtivat aihetta historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Maryan Abdul­ karim ja Eveliina Talvitie purkavat uutuuskirjassaan feminismiin liitettyjä sitkeitä uskomuksia ja myyttejä. Minna Canthin ja tasaarvon päivänä 19.3. julkistettava teos on ajankohtainen keskustelunavaus ja henkilökohtainen kannanotto. Teos julkistetaan Kaisa­talon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) 19.3. klo 17. www.finlit.fi/kirjat NOIN 10 MYYTTIÄ FEMINISMISTÄ Joonas Pörstin Propagandan lumo on ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipal kin non saajaksi. Teos esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta ja johdattaa lukijan läpi 1900ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. www.teos.fi JOONAS PÖRSTI: PROPAGANDAN LUMO SAMU on kiinnostava ja kaunis feministinen miestenlehti, jonka vaihtuvateemaiset numerot käsittelevät miessukupuolta, feminismiä ja sukupuolirooleja uusista näkökulmista. Feministinen perhe on lempeä termi, joka ymmärtää kaikki perheet yhtä arvokkaina ja kuvaa vapautta määritellä itse oma perheensä. Minkälaista on, kun mies adoptoi yksin? Miksi polyamoriset suhteet pidetään yhä piilossa? Entä kuka saa sanoa olevansa feministi? Hanki perhenumero kirjakaupoista tai kotiin toimitettuna osoitteesta samulehti.com. Tutustu myös edullisiin pakettitarjouksiimme! FEMINISTINEN MIESTENLEHTI SAMU 03: FEMINISTINEN PERHE Lunette jatkaa missiotaan positiivisempien kuukautisten puolesta! Iloisella ja avoimella asenteella Lunette muuttaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja negatiivisia asenteita ympäri maailmaa. Hyväntekeväisyys ja koulutus ovat tärkeässä osassa tätä missiota! Ostaessasi räväkän pinkin Lunette x Monki x The Cup -kupin lahjoitat samalla yhden kuukupin hyväntekeväisyyteen. Moninkertaista iloa siis! #periodsarecool -koodilla kuukupit ilman toimituskuluja Lunetten verkkokaupasta koko maaliskuun ajan! Muutetaan maailma kuppi kerrallaan! www.lunette.com MONINKERTAISTA ILOA KUUKAUTISIIN Kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila lähti heti koulusta pääs tyään etsimään itselleen elämäntaidon opettajaa. Hän oppi hiljentymisen taidon intialaiselta joogilta ja tapasi monia henkisiä opettajia maailmankuulusta Dalai Lamasta Äiti Ammaan sekä The Beatles-yhtyeen gurusta Maharishi Mahesh Yogista laulaja-näyttelijä VesaMatti Loiriin. Kassilan uutuuskirja vie lukijansa matkalle aikamme suurten ajattelijoiden mielenmaisemiin. Uunituore kirja on saatavana Joogafestival Helsinki tapahtumassa Kaapelitehtaalla 3.–4.3., Shine on – Books & goods ­kaupasta, Fredrikinkatu 35, Helsinki ja verkkokaupasta: kauppa.viisaselama.fi ILMOITUS Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
  • 32 HARE KRISHNA, HARE KRISHNA, KRISHNA KRISHNA HARE HARE, HARERAMA, RAMA MA ALI SKU UN MER KKI TUO TTE ET Enostone kustannuksen kevään runokokoelmat: Arto Lappi, Veden ääret & Kalle Niinikangas, Tervetuloa Mongoliaan. Enostone kustannuksen kirjat painetaan Suomessa. Verkkokauppa: www.enostone.fi VEDEN ÄÄNET & TERVETULOA MONGOLIAAN TAAVI KASSILA: MESTAREITA TAPAAMASSA UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Kevään konserteissa mukana muun muassa trumpetisti Randy Brecker & kapellimestari Mats Holmquist (17.3.), Värttinä (22.3.), Johanna Iivananen (27., 28. ja 30.3.), Teppo Mäkynen (6. ja 10.4.), Lauri Porra (7. ja 8.5.) ja Jukka Eskola (29.5.). www.umo.fi UMON KEVÄT Ku va : M er ri Cy r HÄYRY, TAKALA & AHOLALAUNONEN (TOIM.): OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA Tuloerot, maahanmuutto ja yhdenvertaisuuden kysymykset hiertävät poliittisessa keskustelussa. Oikeuden mukai suuden tar peesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Miten erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta? Mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa? Uutuuskirjassa tunnetut kotimaiset tutkijat pohtivat aihetta historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Maryan Abdul­ karim ja Eveliina Talvitie purkavat uutuuskirjassaan feminismiin liitettyjä sitkeitä uskomuksia ja myyttejä. Minna Canthin ja tasaarvon päivänä 19.3. julkistettava teos on ajankohtainen keskustelunavaus ja henkilökohtainen kannanotto. Teos julkistetaan Kaisa­talon Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) 19.3. klo 17. www.finlit.fi/kirjat NOIN 10 MYYTTIÄ FEMINISMISTÄ Joonas Pörstin Propagandan lumo on ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipal kin non saajaksi. Teos esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta ja johdattaa lukijan läpi 1900ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. www.teos.fi JOONAS PÖRSTI: PROPAGANDAN LUMO SAMU on kiinnostava ja kaunis feministinen miestenlehti, jonka vaihtuvateemaiset numerot käsittelevät miessukupuolta, feminismiä ja sukupuolirooleja uusista näkökulmista. Feministinen perhe on lempeä termi, joka ymmärtää kaikki perheet yhtä arvokkaina ja kuvaa vapautta määritellä itse oma perheensä. Minkälaista on, kun mies adoptoi yksin? Miksi polyamoriset suhteet pidetään yhä piilossa? Entä kuka saa sanoa olevansa feministi? Hanki perhenumero kirjakaupoista tai kotiin toimitettuna osoitteesta samulehti.com. Tutustu myös edullisiin pakettitarjouksiimme! FEMINISTINEN MIESTENLEHTI SAMU 03: FEMINISTINEN PERHE Lunette jatkaa missiotaan positiivisempien kuukautisten puolesta! Iloisella ja avoimella asenteella Lunette muuttaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja negatiivisia asenteita ympäri maailmaa. Hyväntekeväisyys ja koulutus ovat tärkeässä osassa tätä missiota! Ostaessasi räväkän pinkin Lunette x Monki x The Cup -kupin lahjoitat samalla yhden kuukupin hyväntekeväisyyteen. Moninkertaista iloa siis! #periodsarecool -koodilla kuukupit ilman toimituskuluja Lunetten verkkokaupasta koko maaliskuun ajan! Muutetaan maailma kuppi kerrallaan! www.lunette.com MONINKERTAISTA ILOA KUUKAUTISIIN Kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila lähti heti koulusta pääs tyään etsimään itselleen elämäntaidon opettajaa. Hän oppi hiljentymisen taidon intialaiselta joogilta ja tapasi monia henkisiä opettajia maailmankuulusta Dalai Lamasta Äiti Ammaan sekä The Beatles-yhtyeen gurusta Maharishi Mahesh Yogista laulaja-näyttelijä VesaMatti Loiriin. Kassilan uutuuskirja vie lukijansa matkalle aikamme suurten ajattelijoiden mielenmaisemiin. Uunituore kirja on saatavana Joogafestival Helsinki tapahtumassa Kaapelitehtaalla 3.–4.3., Shine on – Books & goods ­kaupasta, Fredrikinkatu 35, Helsinki ja verkkokaupasta: kauppa.viisaselama.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jari Tamminen 050 331 4357 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Elsa Piela, Tuomas Rantanen Iida Simes & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Ellen Eljaala, Kalle Erkkilä, Marjaana Jauhola, Veikka Lahtinen, Marko Laihinen, Jenni Lindvall, Heidi Meriläinen, Nauska, Maisa Ollikainen, Mark Post, Ville-Veikko Pulkka, Juho Pylvänäinen, Inka Rantakallio, Saga Sinisalo, Sinikka Torkkola & Oksana Tšelyševa | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | VOIMA – Ameeba ja Omeeba Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 2 5.3.–8.4.2018 Yrittäjä 30 OSA II 36 52 Toksinen maskuliinisuus Työstäkieltäytyjäliitto KEVÄÄLLÄ 1990 Helsingin yliopiston hallintorakennuksen edessä pärisivät rummut ja ujelsivat megafonit. Pari sataa opiskelijaa ja muuta yliopistolaista valtasi talosta kaksi kerrosta kolmeksi päiväksi. Tarkoitus oli tuoda julkisuuteen salaiset neuvottelut, joita yliopiston johto kävi opetusministeriön kanssa Helsingin yliopistoa koskevasta uudesta laista. Muurien murtumisen aikaa kun elettiin, kaikenlainen markkinaohjaavuus oli päivän sana. Päättäjät paasasivat elinkeinoelämän vaatimuksista, toimitusjohtajamallin eduista ja taloudellisen tulosohjauksen vahvistamisesta. Aktivistit ymmärsivät ajan hengen, ja siksi he punalippujen heiluttamisen sijaan somistautuivat ylioppilaslakkeihin ja huudattivat vallatun talon ikkunoista ”Gaudeamus Igituria”. Vaikka julkisuuden vauhdittamana kiistelty laki kirjoitettiin koko yliopistoyhteisöä huomioivalla tavalla, ilo voitosta oli harhaa. Seuraavissa hallinnonuudistuksissa kaikkien korkeakoulujen autonomiaa kavennettiin sitäkin enemmän. JUURI TÄMÄN POLUN päässä Tampereen yliopiston savuavia raunioita katsoo aktivistitutkija ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluotto Sinikka Torkkola kolumnissaan sivulla 12. Johtosääntöä on jälleen suunniteltu salapiirin kesken. Samalla loputkin päätösvallasta ollaan siirtämässä yhteisön ulkopuolelle. Sattumaa ei ole sekään, että Voiman mennessä painoon Helsingin yliopiston henkilökunta on ensi kertaa professoreita myöten lakossa. Siihen on 14. maaliskuuta ryhtymässä seitsemän muutakin korkeakoulua. Yliopistojen kyykyttämisellä on pitkät juuret. Yliopistojen ulkoisessa ohjauksessa perusongelma on siinä, että vaalikauden ja markkinakvartaalien aikajänteet ovat lyhyitä tutkimuksen ja opetuksen tavoitteiden määrittelyyn. Riippumattomalla tutkimuksella on erityinen arvonsa. Sivulla 10 tutkija Ville-Veikko Pulkka kirjoittaa siitä, millaisia ongelmia syntyy, kun esimerkiksi perustulotutkimusta teetätetään poliittisesti valmiiksi valituista näkökulmista. Toisaalta esimerkiksi korkeakoulujen opiskeluaikoja on yritetty lyhentää vuosikymmenten ajan erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten opintotukea säätelemällä tai alan vaihtoa rajoittamalla. Tulokset ovat olleet laihoja. Hyvin ei mene ammatillisenkaan koulutuksen puolella. Kalle Erkkilä kirjoittaa sivulla 8, kuinka nykyisellä vaalikaudella on leikattu jo 220 miljoonaa ammatillisen koulutuksen opetuksesta. Lähiopetuksen sijaan amiksissa tehdään lisää kirjatenttejä ja nettikursseja ja mennään työharjoittelun merkeissä työpaikoille oppimaan. KOULUTUSPOLITIIKKA kompastuu henkseleihinsä pahiten silloin, kun sen kautta tehdään säästöpolitiikkaa, aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa. Jos linjausten todellinen tarkoitus on säästää julkisia menoja, siirtää työttömiä pois kortistoista tai tarjota yrityksille ilmaista työvoimaa, on selvää, että tutkimusja opetuslaitosten sisällä laatu sakkaa. Vaikka sivistysarvot ja tietoyhteiskuntautopiat hylättäisiin kokonaan ja ajateltaisiin vain elinkeinoelämän etuja, pieleen menee silloinkin. Kyllä yritystenkin kannalta on tärkeää, mitä muuta tutkimusja koulutusputken päästä tulee kuin sinetillä leimattua paperia. TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja on vuoden 1990 hallintorakennuksen valtaaja ja Voima-lehden kustantaja EI KOULUA VAAN ELINKEINOELÄMÄÄ VARTEN Henni Oksman Pääkirjoitus Lihaa ilman Kuolemaa 24 Liite:
  • 8 • 2 / 2018 Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö eli amisreformi tuli voimaan vuodenvaihteessa. Koulutusleikkaukset varjostavat lain toimeenpanoa. TEKSTI KALLE ERKKILÄ KUVA ELSA PIELA Leikkaa ja uudista Artikkeli A MISREFORMI on suu­ rin koulutuslainsää­ dännön uudistus lähes kahteenkym­ meneen vuoteen. Se astui voimaan 1.1.2018. Hallituksen kärkihankkeen tavoit­ teena on uudistaa toisen asteen am­ matillisen koulutuksen rakenteet ja ra­ hoitus. Kuluvan vuoden tammikuussa lain toimeenpanon avuksi perustettiin tukiohjelma, johon on varattu noin 60 miljoona euroa vuosille 2017–2020. ”Panostamme muun muassa opet­ tajien osaamisen kehittämiseen, kes­ keyttämisten vähentämiseen ja syrjäy­ tymisen ehkäisyyn sekä uudenlaisiin toimintamuotoihin ja digitaalisiin työkaluihin”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. TUKIOHJELMA tulee tar­ peeseen, sillä hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta jo noin 220 miljoonaa euroa. Se on noin viiden­ nes koko am­ matillisen kou­ lutuksen rahoi­ tuk­ sesta. Rahoitus on supistunut vuoden 2012 jälkeen. Trendi jatkuu edelleen: tänä vuonna amikset saavat noin 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin vii­ me vuonna. Leikkaukset kohdistu­ vat henkilöstöön ja toimitiloihin, joi­ hin koulujen rahoitus pääsääntöisesti käytetään. Helsinkiläisellä finanssialan mer­ konomiopiskelija Teresa Bäckströmillä on omakohtaista kokemusta oppilaitoksensa kiristyneestä talous­ tilanteesta. ”Esimerkiksi minun ryhmäni koh­ dalla tehtiin niin, että valmistumista aikaistettiin. Meiltä leikattiin koko­ nainen jakso opetusta. Todettiin, että kursseja ei enää koeta tarpeellisiksi. Todennäköisesti kyseessä on siis sääs­ tötoimenpide, vaikka sitä ei suostuta suoraan sanomaan.” Turkulainen kone­ ja metallialan opiskelija Valtteri Kankaristo kertoo, että leikkaukset ovat näkyneet myös hänen oppilaitoksessaan. ”Opetustunteja on vähennetty useita kymmeniä, ja tar­ jolla ei ole riittä­ västi lähiopetus­ tunteja. Meillä ei ole vielä irtisanottu opettajia, mutta esimerkiksi eläkkeelle jääneitä opetta­ jia ei ole korvattu. Kaikki tämä rapaut­ taa opetusta opiskelijoiden ja opetta­ jien näkökulmasta.” HENKILÖSTÖN IRTISANOMISTEN ta­ kia lähiopetustuntien määrä on vä­ hentynyt. Opettajien ammattiyhdistys OAJ:n mukaan lähiopetusta on ollut parhaimmillaan 36 viikkotuntia, mut­ ta nyt määrä on pudonnut jopa alle 20 viikkotuntiin. Opiskelijat toivoisivat kuitenkin li­ sää lähiopetusta, selviää Amisbaro­ metri­tutkimuksesta. Sen mukaan am­ matillisista opiskelijoista 34 prosenttia haluaa lisää omaan opiskelualaan liit­ tyvää opettajan antamaa opetusta. Kaksi vuotta sitten sitä halusi vain 20 prosenttia. Viime joulukuussa jul­ kaistuun tutkimukseen vastasi miltei 10 000 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa. Onnistuvatko reformin ta­ voitteet, kun koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet säästökuurille? Opetus­ ja kulttuuri­ ministeriön mukaan ammatil­ lisen koulutuksen tärkein tehtävä on jatkossa ”tuottaa yksilöllistä ammatil­ lista osaamista opiskelijoiden ja työ­ elämän tarpeiden mukaan”. ”Ammatillisen koulutuksen re­ formi vahvistaa suomalaista am­ mattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja­alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa”, ope­ tusministeri Grahn­Laasonen sanoi tiedotteessa lain hyväksymisen jäl­ keen viime kesänä. AMMATTIOSA AMISEN kehittämisyh­ distys AMKEn mukaan joka viides am­ matillisen koulutuksen järjestäjä ar­ vioi taloutensa tasapainottuvan vasta vuoden 2020 jälkeen. Jos oppilaitok­ set kärsivät jo nyt talousvaikeuksista, reformi ei tuo siihen helpotusta. Kuntaliitto arvioi, että refor­ min tuomat lisätehtävät ai­ heuttavat jopa 80 miljoonan euron lisäkustannukset kou­ lutuksen järjestäjille. Uudessa laissa on painotettu ope­ tuksen henkilö­ kohtaistamista ja opiskelijoiden yksilöllisiä tarpei­ ta. Se, miten tavoitteet toteutuvat käytännössä, jää nähtäväksi. ”Opettajilla on jo nyt 15 hengen ryhmiä, miten siinä voi antaa yk­ silöllistä opetusta? Entä mi­ ten erityistä opetusta
  • 2 / 2018 • 9 Leikkaa ja uudista tarvitsevat opiskelijat otetaan huo­ mioon?” Valtteri Kankaristo kysyy. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbalin mukaan reformissa mainitun opetuksen henkilökohtaista­ misen oletetaan vapauttavan opetta­ misresursseja ja näin mahdollistavan keskittymisen enemmän tukea tarvit­ seviin opiskelijoihin. ”Tämä kuulostaa mahtavalta, mut­ ta kukaan ei tiedä, tapahtuuko näin”, Khabbal sanoo. ”AMMATILLINEN KOULUTUS uudiste­ taan osaamisperusteiseksi ja asiakas­ lähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppi­ mista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyk­ siä”, hallitusohjelman toimintasuunni­ telmassa kerrotaan. Osaamisperusteisuus on uuden lain avainkäsite, jota hoetaan aivan kuin olisi opittu uusi sana. Käytännössä osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että opinnot voi aloit­ taa, suunnitella ja toteuttaa joustavam­ min ja yksilöllisemmin. Tutkintoon tarvittavat taidot osoitetaan yksilölli­ sissä näytöissä. Oppimista on entistä enemmän käytännön työssä, ja tarvit­ tavan ammattiosaamisen voi hankkia monin tavoin. Kansallisen koulutuksen arvioin­ tikeskus Karvin tammikuussa jul­ kaistusta arvioinnista selviää, että koulutuksen järjestäjät, opiskelijat ja työelämä suhtautuvat pääosin myön­ teisesti osaamisperusteisuuden muka­ naan tuomiin mahdollisuuksiin. OSA AMISPERUSTEISUUDEN mahdol­ lisuuksiin uskotaan ainakin jonkin verran, mutta hallitusohjelman toi­ mintasuunnitelmassa myös mainittu työssäoppimisen lisääminen herättää enemmän kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Karvin arvioinnista selviää, että opetushenkilöstön mielestä ”opettajan roolin ja vastuiden selkeyttäminen on tärkeää, kun työelämän rooli kasvaa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyy”. Arvioinnin mukaan työelämän edustajat pitävät riskinä sitä, että ”työssäoppimispaikat ovat erilaisia ja eritasoisia ja osaamisen kehittäminen voi olla liian kapea­alaista. Keskittymi­ nen liiaksi paikallisiin tai alueellisiin osaamistarpeisiin voi rajata opiskeli­ joiden tulevia uramahdollisuuksia.” Arviointineuvos Aila Korpi Kansal­ lisesta koulutuksen arviointikeskuk­ sesta listaa työssäoppimisen toteutu­ misen edellytyksiä. ”Erityisesti työssäoppimispaikko­ jen ja työpaikkaohjaajien riittävyys sekä heidän saamansa tuki ja ohjaus koulutustehtävässään tulevat olemaan keskeisiä haasteita uudistuksen onnis­ tumiselle. Myös opiskelijat tarvitsevat yksilöllisissä opinnoissaan aiempaa enemmän ohjausta, johon tulee varata resursseja.” Jasmina Khabbal nostaa esiin työssäoppimista jo nyt vaivaavan ongelman. ”Esimerkiksi pienillä paikkakunnil­ la ei välttämättä ole työpaikkoja. Rea­ liteetti on se, että tälläkään hetkellä ei ole tarpeeksi paikkoja työssäoppimi­ seen”, Khabbal sanoo. AMKEn mukaan ammatillisen kou­ lutuksen järjestäminen työpaikoilla li­ sää kustannuksia, koska yksittäisten opiskelijoiden ohjaaminen työpaikoil­ la sitoo enemmän henkilöstöä kuin ryhmien opettaminen ja ohjaaminen oppilaitoksessa. AMISREFORMI uudistaa myös am­ matillisen koulutuksen rahoitus­ järjestelmän. Uudessa laissa puolet rahoituksesta koostuu perusrahoituk­ sesta, joka määritellään opiskeluvuo­ sien mukaan. Noin kolmasosa on suo­ ritusrahoitusta, jonka perusteena ovat tutkinnot ja niiden osat. Viisitoista prosenttia on vaikuttavuusrahoitusta, jota myönnetään esimerkiksi työllisty­ misen ja jatko­opintojen perusteella. AMKE, Kuntaliitto ja OAJ esittivät lainvalmistelun aikana, että ammatil­ lisen koulutuksen perusrahoitus olisi 60 prosenttia. ”Opintosuoritusten ja vaikutta­ vuuden korostaminen rahoituksessa eivät kannusta valitsemaan opiskeli­ joita, joilla on heikko todennäköisyys läpäistä koulutus menestyksellisesti”, todetaan AMKEn sivistysvaliokunnal­ le tekemässä asiantuntijalausunnossa. Jasmina Khabbal jakaa saman huolen. ”Oppilaitokset tulevat saamaan enemmän rahaa niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat nopeammin. Vaara­ na on, että oppilaitoksiin ei enää oteta erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoi­ ta. On pelko siitä, että kuoritaan ker­ mat päältä.” Hänen mukaansa se olisi radikaali muutos. ”On kaikkien etu, että opiskeli­ japooli on monipuolinen. Muuten oppilaitokset eriytyvät ja kou­ lutuksen erot suurenevat en­ tisestään”, hän sanoo. Oppositio teki välikysymyksen am­ matillisen koulutuksen leikkauksista viime maaliskuussa, mutta se kaatui eduskunnassa selvin äänin. Välikysy­ myksessä nostettiin esiin, että leikka­ ukset johtavat oppilaitosverkon har­ venemiseen: koulutustarjontaa ei riitä kaikille aloituspaikkojen karsimisen vuoksi. Opposition mukaan ”ammatillises­ ta koulutuksesta leikkaaminen uhkaa erityisesti maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia päästä pe­ ruskoulun jälkeistä työllistymistä tur­ vaavaan tutkintoon”. KAIKISTA HA ASTEISTA huolimatta Jasmina Khabbal näkee reformissa paljon mahdollisuuksia. ”Kokonaiskuvaa katsoessa reformi on tosi hyvä juttu. Olen ylpeä siitä, et­ tä voimme uudistua ja katsoa asiaa eri puolilta. Hyvää on se, että uudistus on tehty opiskelijan näkökulmasta, joista esimerkkejä ovat osaamisperustaisuus ja henkilökohtaistaminen. Opiskelijaa katsotaan yksilönä. Nyt kysymys on, miten järjestelmä saadaan toimimaan parhaiten.” Haastatellut opiskelijat näkevät am­ matillisen koulutuksen tulevaisuuden eri tavoin. Valtteri Kankariston mielestä uusi laki ei ole vielä muuttanut arkea kou­ lussa, mutta hän sanoo, että reformi tulee kuitenkin ”varmasti näkymään tulevien opiskelijoiden opinnoissa opetuksen heikkenemisenä ja resurs­ sien vähenemisenä”. Teresa Bäckström on toiveikkaampi kuin Kankaristo. ”Reformi on tosi hyvä, jos se toteu­ tetaan aidosti opiskelijalähtöisesti ja niin, että opiskelija hyötyy siitä.”
  • 10 Kokeilu paljastaa poliittisen tiedontuotannon haasteet. TEKSTI VILLE-VEIKKO PULKKA KUVA ANNIKA PITKÄNEN Perustulokokeilu puoli?välissä Artikkeli kohdalla politiikka näkyy kuitenkin niin ongelmien muotoilussa, kokeilu­ jen resursoinnissa kuin tulosten tul­ kinnassakin. Perustulokokeilun kohdalla poliitti­ sesti määritelty ongelma on ollut alus­ ta alkaen yksiselitteinen: kannustin­ loukut estävät ihmisiä työllistymistä. Perustulon vaikutukset työllisyyteen ovat siis se mittari, jolla perustulon toi­ mivuutta arvioidaan. Koska ongelman määrittelyssä työllistymisen esteeksi määriteltiin työnteon liian vähäiset taloudelliset kannustimet suhteessa työttömänä olemiseen, tarkoittaa tämä sitä, että perustuloa verrataan ensi si­ jassa muihin politiikkatoimenpiteisiin, joilla työttömiä on pyritty ”kannusta­ maan” työmarkkinoille. 1990­luvun puolivälistä alkaen tä­ mä ”kannustaminen” on tarkoittanut työttömyysturvan vastikkeellisuuden ja sanktioiden lisääntymistä. TOISENLAINENKIN ongelman muo­ toilu olisi ollut mahdollinen: Startup­ kiihdyttämö Y Combinatorin Kalifor­ niassa käynnistämä perustulokokeilu painottaa tutkimussuunnitelmassaan työmarkkinakäyttäytymisen lisäksi psykologisia ja sosiaalitieteellisiä nä­ kökulmia. Kanadassa ja Hollannissa suunnitelluissa kokeiluissa hyvinvoin­ ti­ ja terveysnäkökulmat ovat olleet keskeisessä osassa. Kelan johtama tutkimusryhmä aloitti perustulokokeilua varten teh­ dyn taustatutkimuksen loppuvuodes­ ta 2015. Valtioneuvos­ ton kanslian kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tutki­ musryhmän tuli esittää koeasetel­ ma joulukuussa 2016 julkaistussa loppuraportissa, ja jo saman vuoden puolella oli tarkoi­ tus kirjoittaa laki perustulokokeilua koskien. Maaliskuussa julkaistun esiselvi­ tyksen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että perustulokokeilua koskevan lain kirjoittaminen ja eduskuntakäsittely vielä saman vuoden aikana vaatisivat lainsäädäntöprosessin aloittamisen heti, ennen loppuraporttia. Kokeilun aloittaminen alkuperäisen suunnitel­ man mukaisesti 1. tammikuuta 2017 koettiin poliittisesti tärkeämmäksi kuin kokeilun aloittaminen huolelli­ sesti viimeisteltyyn koeasetelmaan tukeutuen. Tiukasta aikataulusta mutta myös hallinnonalojen välisen poliittisen koordinaation puutteesta johtuen pe­ rustulokokeilua varten ei onnistuttu kehittämään omaa verojärjestelmää. Nykyisen ansiotuloverojärjestelmän soveltaminen on toki mahdollista – ja niin on tehtykin – mutta jos kokeilu­ malli toteutettaisiin koko väestön ta­ solla, jäisi valtion kassasta uupumaan 11 miljardia. Ne pitäisi saada muuta kautta. Koska kokeilussa sovelletaan ny­ kyistä verojärjestelmää, työnteon ta­ loudelliset kannustimet ovat selkeästi nykytilannetta paremmat. Tosiasias­ sa kustannusneutraaleilla perustulo­ malleilla, jotka eivät aiheuta nykyistä enemmän alijäämää valtiolle ja jotka eivät kuitenkaan heikennä sosiaalitur­ vaa, on mikrosimulointien perusteella hankalaa lisätä työssäkäyvien ihmis­ ten käteen jääviä tuloja. KOSKA KOKEILUSSA taloudelliset kan­ nustimet perustuvat epärealistisen ke­ vyeen verotukseen, on todennäköistä, että kokeilun tuloksia tulkitaan lähin­ nä osoituksena taloudellisten kannus­ tinten vaikutuksista kohdejoukon työmarkkinakäyttäytymiseen; ei siis osoituksena perustulon vaikutuksista työntekoon. Nykymuodossaan perus­ tulokokeilu tuottaa tietoa 25–58­vuo­ tiaiden työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien reagoimi­ sesta parempien taloudellisten kan­ nustinten ja vähenevän byrokratian yhteisvaikutukseen. Tulosten tulkintaa hankaloittaa, et­ tä taloudellisten kannustinten ja by­ rokratian vähenemisen vaikutuksia on hankalaa erottaa toisistaan luotet­ tavasti ilman toista kokeilumallia, jo­ ka ei paranna työnteon taloudellisia kannustimia. Emme voi siis varmasti sanoa, vaikuttaako kohdejoukon mah­ dollisesti lisääntyvään aktiivisuuteen juuri paremmat taloudelliset kannus­ timet vai byrokratialoukkujen vähe­ neminen. Tämä on ongelmallista myös siitä syystä, että selittävän tekijän tul­ kinta voi vaikuttaa merkittävästi sii­ hen, millaisia sosiaaliturvauudistuksia jatkossa toteutetaan. Vuoden alussa käyttöönotetun aktiivimallin taustalla on oletus, et­ tä taloudelliset kannustimet (tässä ta pauksessa siis sanktiouhka) vai­ kuttavat työttömien työmarkkina­ käyttäytymiseen merkittävällä ta­ valla. Mikäli perustulokokeilun mahdollisia myönteisiä työllisyysvai­ kutuksia tulkitaan siten, että taloudel­ liset kannustimet ovat johtaneet pa­ rempaan työllistymiseen, poliittinen johtopäätös voi olla lisätä työttömyys­ turvan vastikkeellisuutta ja sankti­ oita. Mikäli myönteisten työllisyys­ vaikutusten katsotaan aiheutuneen byrokratialoukkujen vähenemisestä, johtopäätös on todennäköisesti päin­ vastainen: sosiaaliturvan tarvehar­ kintaa on vähennettävä. AIKATAULUA isommaksi ongelmaksi perustulokokeilun kohdalla muodostui kuitenkin kokeilulle myönnetty 20 mil­ joonan euron budjetti. Oli selvää, että Tutkittua tietoa Tällä palstalla julkaistaan jatkossa eri tiedeviestintähankk eiden puitteissa tuotettuja artikkeleita. Tarjoamme akateemiseen tutkimukseen tukevia uutisia ajankohtaisista aiheista. Palstaa hallinnoi häiriköt-päämaja yhdessä Tutkitusti-hankkeen kanssa. Lisää aiheista: häiriköt.fi ja tutkitusti.fi T URUN YLIOPISTON tutkijatohtori Mona Mannevuo kirjoitti Politiikasta­lehden lo­ kakuussa julkaistussa artikkelissaan käyn­ nissä olevan perustulokokeilun eet­ tisistä ja poliittisista haasteista. Man­ nevuo kysyi tekstissään, ”onko valtion tilaama yhteiskunnallinen, päätöksen­ tekoa tukeva tutkimus millään mitta­ rilla objektiivista”. Kysymys on polee­ minen, sillä Juha Sipilän hallituksen lanseeraamaa ”kokeilukulttuuria” on perusteltu juuri sillä, että jatkossa poli­ tiikkatoimenpiteet voisivat yhä enem­ män tukeutua näyttöön perustuvaan tietoon. Vastaan Mannevuon esittämään ky­ symykseen perustulokokeilun tausta­ tutkimusta tehneen tutkimusryhmän jäsenen näkökulmasta. Kaikki kirjoi­ tuksessa esitykset näkemykset ovat kuitenkin omiani. NÄYTTÖÖN PERUSTUVA päätöksen­ teko kuulostaa lähtökohtaisesti ideaa­ lilta lähestymistavalta yhteis kunnan kehittämiseen: politiikkatoimenpi­ teet perustuvat mahdollisimman objektiivisiin havaintoihin, jolloin ideo logioille tai poliittisille lehmän­ kaupoille jää mahdollisimman vähän tilaa. Yhteiskunnallisten kokeiluiden
  • 11 Perustulokokeilu puoli?välissä jos kohdejoukko olisi käsittänyt tutki­ musryhmän alkuperäisten suositusten mukaisesti myös pienituloiset työlliset, budjetti ei olisi riittänyt otoskokoon, jol­ la taattaisiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Otoskoon olisi pitänyt karke­ an arvion mukaan olla 10 000 kokeilun 2 000 sijaan. Ilman budjetin huomat­ tavaa kasvattamista hallituksen aset­ tamaan tutkimustehtävään ei siis olisi ollut mahdollista vastata, vaikka kokei­ lun aloittamista olisi lykätty vuodelle 2018. Ilman pienituloisten työllisten si­ sällyttämistä perustulokokeiluun on itse asiassa mahdotonta vastata koko perustulokeskustelun ja mahdollisesti myös koko tulevaisuuden sosiaalitur­ van kehittämisen kannalta keskeisim­ pään kysymykseen: ovatko ihmiset ak­ tiivisia ilman sosiaaliturvaan liitettyjä velvoitteita ja sanktioita. Ideaalissa tilanteessa kokeilussa oli­ si ollut tutkimusryhmän suositusten mukaisesti myös eri tasoisia perustu­ loja ja veromalleja. Tämä olisi kuiten­ kin omalta osaltaan vaatinut otoskoon ja sitä kautta budjetin kasvattamista. PERUSTULOKOKEILULAKI lähti lau­ suntokierrokselle elokuussa 2016 ja johti laajaan asiantuntijakritiikkiin, joka alleviivasi kokeilun rajallista koh­ dejoukkoa ja perustulomallin kanssa integroidun verojärjestelmän puutet­ ta. Laajan kritiikin seurauksena lopul­ lisessa hallituksen esityksessä perus­ tulokokeilulaiksi linjattiin seuraavasti: ”Ehdotettu kokeilu liittyy laajempaan perustulon selvityshankkeeseen. Pe­ rustulokokeilun laajemman, toisen osan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2018 alusta.” Linjaus oli tutkimusryhmän näkö­ kulmasta helpotus, sillä epätietoisuus kokeilun jatkumisesta vaikeutti mah­ dollisuuksia tehdä linjauksia loppura­ porttia varten. Koska hallituksen esitys lähti ajatuksesta, että kokeilua laajen­ netaan, joulukuussa 2016 julkaistu tut­ kimusryhmän loppuraportti keskittyi kokeilun ensimmäisen osan puuttei­ den esiintuomiseen ja kokeilun laajen­ nusta koskeviin suosituksiin. Kuten nyt tiedämme, poliittisia päätöksiä kokeilun laajentamisesta ei koskaan tehty. Koska kohdejoukon laajentamisen mahdollistava lainsää­ däntöprosessi ja perustulon kanssa koordinoidun veromallin toteuttami­ nen olisivat vaatineet runsaasti aikaa sekä poliittista sitoutumista, oli jo pit­ kään ennen so siaali­ ja terveysministe­ riön ulostuloa ilmeistä, että tällä halli­ tuskaudella perustulokokeilua ei enää laajenneta. Kokeilun laajentaminen seuraavan hallituksen toimesta olisi kuitenkin yksinkertaista tukeutuen jo tehtyyn tutkimustyöhön. Valtioneuvoston kansliassa on tehty arvokasta työtä kokeilukulttuurin peri­ aatteiden levittämiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tilaama pää­ töksentekoa tukeva tutkimus voi olla parhaimmillaan yhtä lailla objektiivis­ ta kuin muillakin tavoin motivoitunut yhteiskuntatutkimus. Kokeilukulttuuri ei kuitenkaan hä­ vitä politiikkaa politiikasta. Jotta yh­ teiskunnallisista kokeiluista voi ke­ hittyä aidosti demokratiaa edistävä poliittinen käytäntö, on välttämätöntä ymmärtää, että viime kädessä politiik­ ka luo reunaehdot sille, millaista tietoa ja miten kokeiluilla tuotetaan. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija, joka on aikaisemmin työskennellyt perustulokokeilun taustatutkimuksen toteuttaneessa tutkimusryhmässä. Lue lisää aiheesta Politiikasta-lehdestä: www.politiikasta.fi.
  • 12 • 2 / 2018 Ku va : Ve ld a Pa rk kin en Tampereen yliopiston yhdistymisprosessissa valtaa halutaan jakaa yliopistolaisilta sijoittajille. TEKSTI SINIKKA TORKKOLA Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit S ALAILU, harhaanjohta­ minen ja näennäisde­ mokratia. Siinä ikävä liuta sanoja, jotka ku­ vaavat tamperelaisten korkeakoulujen yhdisty­ mistä uudeksi säätiöyliopistoksi. Hel­ mikuun alussa Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijat saivat tar­ peekseen Tampere3:na tunnetusta yh­ distymisprosessista ja marssivat ulos. Viimeinen pisara oli salassa pikavauh­ tia valmisteltu johtosääntö, jolla valta olisi siirretty yliopistolaisten ulottu­ mattomiin ja yliopiston itsehallintoa murennettu. Itsehallinnon mureneminen ei ol­ lut yliopistolaisten ulosmarssin perim­ mäinen syy. Syynä oli pelko opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Tie­ deyhteisön keskeinen tehtävä on vas­ tata tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen laadusta. Tämän yliopisto­ jen omavalvonnan ytimessä on yliopis­ toyhteisön oikeus päättää, mitä ja mi­ ten tutkitaan ja opetetaan. Juuri tuota päätösoikeutta Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus tahtoi johto­ säännön määräyksillä kaventaa. JOHTOSÄ ÄNTÖLUONNOS ilmestyi yliopiston sisäisille verkkosivuille hel­ mikuun ensimmäisenä lauantaina il­ tapäivällä. Aikaa luonnoksen kom­ mentointiin annettiin seuraavaan keskiviikkoon. Toisin kuin julkisuudes­ sa on annettu ymmärtää, johtosään­ nön tiukka valmistelu­ ja päätösaika­ taulu ei ollut pakon sanelemaa vaan harkitusti valittu toimintatapa. Uuden korkeakoulun johtosääntöä valmisteltiin jo syksyllä 2016 työryh­ mässä, jossa oli jäseninä yhdisty vien yliopistojen henkilöstöjohtoa sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden edus­ tajia. Johtosääntötyö katkesi Tampe­ reen teknillisen yliopiston vetäydyttyä Tampere3:n valmisteluista. Sittem­ min yhdistymisvalmistelut jatkuivat, Artikkeli mutta johtosääntötyötä ei aloitettu uudelleen. Johtosääntötyön jäädyttämisen syyt ovat ilmiselvät. Avointa valmistelua haluttiin välttää, sillä julkinen keskus­ telu olisi paljastanut aikeet keskittää valta yliopiston ulkopuolisista jäse­ nistä koostuvalle hallitukselle. Toisin kuin siirtymäkauden hallituksen pu­ heenjohtaja Marja Makarow on jul­ kisuudessa väittänyt, yliopistolaki ei määrää säätiöyliopistolle seitsenhen­ kistä, yliopistoyhteisön ulkopuolisista koostuvaa hallitusta. Niukalla ajalla ohjailu ei kuiten­ kaan onnistunut. Muutamassa päi­ vässä yliopistolaiset organisoivat ulosmarssin ja tekivät satoja hyvin pe­ rusteltuja muutosesityksiä johtosään­ töluonnokseen. Ulosmarssin ja muun palauteryöpyn jälkeen yliopiston siir­ tymäkauden hallitus poisti johtosään­ nöstä kaikkein räikeimmin yliopisto­ ja perustuslain kanssa ristiriidassa olleet kohdat. Johtosäännössä on kui­ tenkin edelleen kohtia, jotka loukkaa­ vat yliopistojen perustuslaillakin suo­ jattua itsehallintoa. OSA KORKEAKOULUSÄ ÄTIÖN perus­ tajista, erityisesti TTY­säätiön perus­ tajajäsen Teknologiateollisuus ry on pyrkinyt ohjaamaan uuden yliopis­ ton hallintoa suuntaan, jossa säätiön perustajat voisivat ohjata yliopiston keskeisiä toimintalinjoja. Ensimmäi­ nen etappi tässä vallan tavoittelussa oli päätös, jonka mukaan yhdistyvistä korkeakouluista tulee säätiöyliopisto eikä julkisoikeudellinen yliopisto. Toisin kuin on väitetty, Tampereen yliopiston johto tai hallitus ei ole teh­ nyt päätöstä, että korkeakoulut yh­ distyisivät nimenomaan säätiö­ yliopistoksi, vaan valinnan teki opetus­ ja kulttuuriministeriö, kun se päätti Tampere3­ korkea koulu konsernin val­ mistelujen aloittamisesta. Yliopistoyhteisö epäili jo tuolloin sää­ tiöyliopistovalinnan taustalla olevan muutakin kuin vain Tampereen tek­ nillisen yliopiston säätiömallin aiheut­ tamia teknisiä ongelmia. Opetus­ ja kulttuuriministeriö tyynnytteli kritiik­ kiä toteamalla, että Tampere3:sta ra­ kennetaan aivan uusi yliopisto, eikä sen mallina käytetä olemassa olevia säätiöyliopistoja. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sää­ tiöyliopiston äänitorvet ovat väittä­ neet säätiöyliopistojen nimenomaan olevan lähtökohta Tampere3:n hallin­ tomallille. On myös väitetty, että sää­ tiölaki estää tekemästä toisin. Useat oikeusoppineet, kuten professorit Juha Lavapuro, Tarmo Miettinen, Olli Mäen pää ja Kaarlo Tuori, ovat kui­ tenkin lausunnoissaan todenneet, et­ tä säätiöyliopiston toimintaa säätelee ensisijaisesti yliopisto­ eikä säätiölaki. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ja sää­ tiön muiden perustajien määräysval­ taa yliopiston hallinnossa on perus­ teltu perustajien sijoituksilla säätiöön. Perustajien säätiöön tuoman pääoman tuotto on kuitenkin vain muutaman prosentin yliopiston vuosittaisista ku­ luista. Yliopiston suurin rahoittaja on edelleen valtio, siis veronmaksajat. Määräysvalta yliopistossa tarkoittaa valtaa ohjata verovarojen käyttöä. Olemassa olevat säätiöyliopistot ei­ vät ole edenneet kansainväliselle hui­ pulle julkisoikeudellisia yliopistoja paremmin. Sen sijaan näyttöjä pelol­ la johtamisesta ja demokratian murs­ kaamisesta on. Lukuisissa yt­neuvotte­ luissa on irtisanottu satoja tutkijoita ja opettajia. Kriitikoille ovea on näytetty ensimmäisenä. Aalto­yliopisto on tuo­ mittu luottamusmiehen lainvastaises­ ta irtisanomisesta. Tampereen teknil­ linen yliopisto on puolestaan sopinut ammattiosaston puheenjohtajan lait­ tomasta irtisanomisesta rahallisen korvauksen. Tampereen yliopistoyhteisö ei tah­ do seurata näitä esimerkkejä. Edessä on konsistorin eli yliopiston yhteisen toimielimen vaali ja uuden hallituksen valinta. Tuossa valinnassa yliopistolai­ silla on mahdollisuus palauttaa valta yliopistoyhteisölle. Kirjoittaja on yliopistotutkija ja Julkisen alan neuvottelujärjestön, JUKOn pääluotto, joka on tehnyt pätkätöitä yliopistolla vuodesta 1997.
  • 2 / 2018 • 13 Ku va : Ve ld a Pa rk kin en Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit HUHTIK UUSSA 2016 Häiriköt-pä ämaja osallistui Poliittisen valokuvan festivaalilla järjestettyyn Vuosi vaaleista -näyttelyyn . Näyttely toteutettiin Helsingin katutilassa ja taideteoks et sijoitettiin Helsingin kaupungin rakentamis palvelu Staralta lainattuihin vaalijuliste telineisiin. Ohessa yksi Jari Tammisen ja Jani Leinosen vaalivastam ainoksista. Päivälleen vuosi edellisten eduskunta vaalien jälkeen ripustetuss a näyttelyssä tarkasteltii n sitä, miten maa makaa perusporva rihallitukse n hoteissa. Yksi huolista liittyi koulutusle ikkauksiin ja tätä päätyi kuvastama an korjattu versio keskustan ja Juha Sipilän Suomi kuntoon -vaalijulisteesta. Suomi epäkuntoo n -teoksessa salama iskee Helsingin yliopiston päärakenn uksen lipputanko on. Harmillises ti teos on mitä suurimmiss a määrin ajankohtai nen myös kolme vuotta vaalien jälkeen.
  • Koulutusuudistus jyrää vähemmistön TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 1/2018 HELMIKUU | VOIMA.FI Vallankumous venäläisittäin 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Solidaar isuuskal enteri kotiin kannett una Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109.
  • 2 / 2018 • 15 Kaikki on haurasta, joten ei tehdä siitä syntiä ”HAHAA, MENIKÖ TUNTEISIIN?” Näin huutavat aggres­ siiviset nuoret miehet internetin synkillä keskustelupals­ toilla. Suomessa Ylilaudan, Yhdysvalloissa 4chanin ja mui­ den löyhän alt­right­fasistiliikkeen suosimien alustojen pahin synti on hauraus. Korkein hyve taas on välinpitä­ mättömyys, se että asiat eivät tunnu miltään. Hauraus lävistää nykyajan jokaisen huokosen. Tarvit­ semme psyykenlääkkeitä tehdäksemme töitä, joista meille maksetaan liian vähän sopimuksilla, jotka voivat katke­ ta koska tahansa. Odotamme kauhulla tulevaisuutta, joka voi romahtaa käsiimme koska tahansa, kun sukupuutto­ aallot ja ilmastotuho etenevät. Kiinnepisteet käyvät vä­ hiin, kun hyvinvointivaltion aikaa luonnehtineet vahvat identiteettikategoriat pomo, työläinen, mies, nainen, elä­ keläinen, hetero liukenevat. Ä ÄRIOIKEISTOLLE hauraus on pelkkä kirous. Meil­ le muille se voi olla myös vapautus. Vahvat identiteetti­ kategoriat ovat myrkkyä kaikille, jotka eivät sovi niiden sisään. Siinä missä fasistit ja muut ylivallan agitaattorit marssivat yhden kansan puolesta, muille ajatus epäva­ kaudesta tarkoittaa myös mahdollisuutta vaihtaa rooleja. Haurauden varsinainen ongelma on elämän yleinen ennakoimattomuus. Tämä johtuu ennen kaikkea keino­ tekoisesta niukkuudesta, jonka kapitalismi luo elämiim­ me. Niukkuuden aiheuttamasta epävarmuudesta kärsivää työvoimaa on helpompi hallita kuin sellaista, jolla on re­ sursseja päättää itse omasta ajastaan. Keinotekoisen niukkuuden tilalle tarvittaisiin sellais­ ta notkeutta, jossa riittävän rahan ja ajan turvin voi itse vaihdella olosuhteitaan. Koska hauraus ulottuu elämän synnyn kosmisesta sa­ tunnaisuudesta aina arjen jokaiseen huokoseen, on varot­ tava tekemästä siitä itsessään ongelmaa. HELSINGIN SANOMAT julkaisi hiljattain ”Testaa kuinka haurasta maskuliinisuutesi on” ­testin, jolla sai kokeilla, miten hyvin sietää traditionalistista maskuliinisuutta hor­ juttavia ilmiöitä. Toksisen maskuliinisuuden haurauden osoittaminen on tärkeää, koska se esittää itsensä vahvana ja hallitsevana. Tämän maskuliinisuuden vaihtoehdoksi ei kuitenkaan pidä tarjota jotain uutta yhtenäistä ja näen­ näisen vahvaa identiteettikategoriaa. Kun osoitetaan herruuskategorioiden kuten maskulii­ nisuuden ja valkoisuuden keinotekoisuus ja hauraus, tul­ laan pulmien eteen: Miten kohdata nykyajan väistämätön hauraus ja samalla organisoitua kamppailemaan? Miten olla samaan aikaan vahva ja hauras? Vuosi 2018 on epäilemättä vuosi, jona feministiset poh­ dinnat hoivasta, tunnetyöstä ja liikkeiden organisoimises­ ta ottavat uusia askeleita. Samalla on mahdollista kohda­ ta oma haurautensa ongelman lisäksi mahdollisuutena ja pohtia, miten se voi olla kamppailujen lähtökohta. VEIKKA LAHTINEN Lisää huomioita ratkaisuista ja muista tärkeistä aiheista Veikka Lahtisen ja Pontus Purokurun Mikä meitä vaivaa? -podcastissa osoitteessa voima.fi Kolumni Venäjänkielisen väestön oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä puretaan Latviassa. TEKSTI OKSANA TŠELYŠEVA KUVA MAISA OLLIKAINEN Koulutusuudistus jyrää vähemmistön L AT VIAN väes­ töstä noin 37 prosenttia pitää venäjää äidin­ kielenään. Tämä tekee venäjästä Latvian toiseksi yleisimmän kielen, mutta virallisesti se on vieras kieli. Maassa on käyty kamppai­ lua venäjän asemasta vuonna 1991 tapahtuneesta itsenäisty­ misestä saakka, ja tällä hetkel­ lä maassa on 602 latviankielis­ tä ja 94 venäjänkielistä koulua. Ulkoministeriön teettämän tut­ kimuksen mukaan maan väes­ töstä 79 prosenttia osaa latviaa ja 81 prosenttia venäjää. Vuonna 2004 valmiste­ luun tulleen koulutuslaki­ uudistuksen myötä kaiken opettamisen julkisissa kou­ luissa pitäisi tapahtua lat viak­ si kymmenennestä luokasta eteenpäin. Laajat mielenosoi­ tukset keskeyttivät lain val­ mistelun, ja kaksikielisen ope­ tusjärjestelmän jatkuminen vahvistettiin. Latvian opetusministeriö linjasi edellisen kielikiistan ratkaisseen päätöksen pohjal­ ta, että myös venäjänkielisten koulujen pitäisi tarjota ainakin 60 prosenttia opetuksesta lat­ viaksi. Koulut saivat kuitenkin itse päättää, mitkä aineet ope­ tetaan milläkin kielellä, ja op­ pilaiden on ollut mahdollista vastata kansallisissa kokeissa latviankielisiin kysymyksiin venäjäksi. NYT MA AN hallituksessa istu­ va oikeistopopulistinen ja kan­ salliskonservatiivinen Kansal­ linen liittouma ­puolue ajaa jälleen kielipolitiikan kiristä­ mistä. Mikäli nyt ajetut uu­ distukset lakiin menevät lä­ pi, oppilaat menettävät muun muassa oikeuden vastata kysy­ myksiin venäjäksi, ja kaksikie­ linen opetus ajetaan vähitel­ len alas. Mitä korkeammalle luokka­asteelle oppilas etenee, sitä vähemmän valinnanvaraa olisi. Uudistusta on vastustet­ tu jälleen mielenosoituksin, joissa on vaadittu loppua assimilaatiopolitiikalle. Lokakuussa useat Latvian venäjänkielisistä järjestöistä vetosivat pääministeri M?ris Ku?inskisiin, jota pyydettiin lopettamaan venäjänkielisen opetuksen tuhoaminen. Ve­ toomuksessa todettiin muun muassa, että ”ainoa toinen eurooppalainen valtio, jossa kansallisten vähemmistöjen kielen opettaminen pyritään lopettamaan on talouskriisin ja väkivallan riivaama Ukrai­ na. Samalla Suomen, Belgian ja Luxemburgin kaltaiset val­ tiot pyrkivät edistämään moni­ kielisyyttä opetuksessa.” Tammikuussa 2017 Euroo­ pan parlamentin Vihreät/Eu­ roopan vapaa alliansi ­ryhmän saksalaisedustaja Franziska Keller ja ryhmän varapuheen­ johtaja, belgialainen Phillippe Lamberts ilmaisivat huolensa koulu­uudistuksesta Lat vian EU­lähettiläs Sanita PavlutaDeslandesille osoittamas­ saan kirjeessä. He myös muis­ tuttivat Pavluta­Deslandesia Latvian ratifioimasta EU:n kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevasta puiteyleis­ sopimuksesta. L AT VIAN Ihmisoikeuskomi­ teaa edustava Alexander Kuzmin totesi uudistukeen liittyen, että “tällä hetkellä on käynnissä erityisesti vä­ hemmistöjen ihmisoikeuksien muuttaminen turvallisuusky­ symyksiksi. On helppoa rajoit­ taa ihmisoikeuksia epämää­ räisiin turvallisuusseikkoihin vedoten. Tämä vaikuttaa liik­ kumisen ja sananvapauteen sekä oikeuteen omaan kie­ leen, kuten olemme nähneet Lat viassa ja Ukrainassa.” TILAA VOIMA! Jo 18 vuotta murrosia¨ssa¨ 1/2018 HELMIKUU | VOIMA.FI Vallankumous venäläisittäin 39€ Voima-l ehden vuosiker ta & Solidaar isuuskal enteri kotiin kannett una Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109.
  • www.kpedu.fi/kansanopist o l Tanssitaide l Teatteri ja Draama l Liikuntaseikkailu l Valokuvauksen perusteet+ l Vintage-valokuvaus l Tehobreikki -suuntana hyvinvointialat Keski-Pohjanmaan kansanopisto Populaarikulttuuri Esittävätaide Tanssitaide Valokuvataide Velmuvoimauttava taide Tietoa, luovuutta ja kokemuksia kansanopistosta Tähtää korkealle! SYKSYN 2018 LINJAT Keski-Pohjanmaan kansanopisto puh. 040 808 5035 | info.kansanpisto@kpedu.fi Lue lisää ja hae osoitteessa www.kpedu.fi/kansanopisto K u va : K ar o lii na K o le hm ai ne n RIVERIA.FI MEDIA-ALAN JA KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala (Peliala, 3D, Radioja TV-tuotanto, Ääni, Teatterija esitystekniikka) Kuvallisen ilmaisun osaamisala (Kuvataide, Valokuvaus ja graafinen suunnittelu) TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Yhteishaku 20.2.–13.3. www.opintopolku.fi (peruskoulun tai lukion suorittaneille) Jatkuva haku 5.3.–23.3. www.riveria.fi/hakeminen (ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille) Ainutlaatuinen Outokumpu OUTOKUMMUN KOULUTUSYKSIKKÖ Seuraa meitä somessa: facebook.com/riveriaoutokumpu Hae opiskelemaan KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE Steinerpedagoginen luova ja elävä koulutustie www.snellman-korkeakoulu.fi Hakemukset 30.4. mennessä Kasvatusta kohti hyvää elämää Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä, www.kpedu.fi Koulutuksen suoritettuasi osaat suunnitella ja toteuttaa kuvakokonaisuuden, hankkia työllesi rahoituksen ja asettaa teoksesi ammattimaisesti esille. Voit opiskella työn ohessa tai päätoimisesti kansanopistolinjalla. Valokuvataidett a opiskelemaan koulutukset alkavat elokuussa 2018 kpedu. fi/valok uvaus LUE AINAKIN NÄMÄ. TILAA KIRJAT SIVUILTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Ebba Witt-Brattström VUOSISADAN RAKKAUSSOTA Tämän vuosisadan rakkaustarina, mahdoton ja mahdollinen. Ruotsin tunnetuimman feministin raateleva rakkausrunoelma. Esko Seppänen RAUHAN JA RAHAN GEOPOLITIIKKA Esko Seppänen luettelee kymmenen Suomen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin. 26 90 26 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Luiz Ruffato LISSABONISSA MUISTIN SINUT Romaani paljastaa, millaista arki on työttömänä toisen luokan kansalaisena Euroopassa. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen RAILAKAS RAHAKIRJA Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. 23 90 Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. 26 90 27 90 LÖYDÄT NÄMÄ JA MONET MUUT TUOREET TEOKSET NETTIKAUPASTAMME.
  • K u va : K ar o lii na K o le hm ai ne n RIVERIA.FI MEDIA-ALAN JA KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala (Peliala, 3D, Radioja TV-tuotanto, Ääni, Teatterija esitystekniikka) Kuvallisen ilmaisun osaamisala (Kuvataide, Valokuvaus ja graafinen suunnittelu) TANSSIALAN PERUSTUTKINTO Yhteishaku 20.2.–13.3. www.opintopolku.fi (peruskoulun tai lukion suorittaneille) Jatkuva haku 5.3.–23.3. www.riveria.fi/hakeminen (ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille) Ainutlaatuinen Outokumpu OUTOKUMMUN KOULUTUSYKSIKKÖ Seuraa meitä somessa: facebook.com/riveriaoutokumpu Hae opiskelemaan LUE AINAKIN NÄMÄ. TILAA KIRJAT SIVUILTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Ebba Witt-Brattström VUOSISADAN RAKKAUSSOTA Tämän vuosisadan rakkaustarina, mahdoton ja mahdollinen. Ruotsin tunnetuimman feministin raateleva rakkausrunoelma. Esko Seppänen RAUHAN JA RAHAN GEOPOLITIIKKA Esko Seppänen luettelee kymmenen Suomen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin. 26 90 26 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Luiz Ruffato LISSABONISSA MUISTIN SINUT Romaani paljastaa, millaista arki on työttömänä toisen luokan kansalaisena Euroopassa. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen RAILAKAS RAHAKIRJA Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. 23 90 Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo & Lasse Peltonen SAIMAANNORPPA JA IHMINEN Saimaannorppa on kulkenut pitkän matkan vihatusta tuhoeläimestä ihmisen kaveriksi. Kirja kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. 26 90 27 90 LÖYDÄT NÄMÄ JA MONET MUUT TUOREET TEOKSET NETTIKAUPASTAMME.
  • 18 • 2 / 2018
  • 2 / 2018 • 19 TEKSTI INKA RANTAKALLIO KUVAT VELDA PARKKINEN Valtavirtaa syvemmällä Metsässä viihtyvä ug­räppäri Ameeba pohtii musiikissaan ihmisten pahoinvointia ja yhteiskunnan tilaa. A MEEBA on yksi maam­ me arvostetuimpia tekijöitä ug­räppi­ diggareiden ja artis­ tikollegoidensa kes­ kuudessa. Melko harvakseltaan keikkailevan ja musiik­ kia julkaisevan rap­artistin naama ei ole kulunut mediassa, vaikka hän on tehnyt räppiä jo vuosituhannen vaih­ teesta alkaen. Paitsi syväluotaavista sanoituksis­ taan ja saundistaan, joka ammentaa esimerkiksi grimesta, ambientista, dub­teknosta ynnä muista elektroni­ sen musiikin alagenreistä, Ameeba tunnetaan myös yhteistyöstään usei­ den underground­räpryhmien kuten Ceebrolisticsin ja Olpekkalevin kans­ sa. Lisäksi hän kuuluu Ghettotyylit­ kollektiiviin, joka pyörittää omaa le­ vykauppaa sekä tekee radio­ohjelmaa Bassoradiolla. Kollektiivi myös yllä­ pitää underground­räpin suhisevien kasettijulkaisujen katoavaa kansan­ perinnettä. Artisti itse nimittää itseään hipiksi, viitaten sekä elämäntyyliinsä että mu­ siikkiinsa. Vaatimattomasti elävä räp­ päri viettää vapaa­aikaansa mieluiten metsässä koiransa kanssa. Joku voisi mainita tässä yhteydessä downshif­ taamisen, mutta Ameeban tapauksessa kyse taitaa olla taiteilijaluonteesta, jo­ ka välillä vaatii työstämään musiikkia kaiken muun kustannuksella. Syventy­ minen on toisinaan raskaskin proses­ si: monet Ameeban julkaisut sisältävät musiikkia usean vuoden varrelta. Val­ mista ei aina tahdo syntyä, kun perfek­ tionismiin taipuvainen artisti tuottaa ja miksaa musiikkinsa pääosin koko­ naan itse. AMEEBAN MUSIIKIN voi helposti tulki­ ta kertovan hänen omasta elämästään: musiikinteosta, luomisprosessista, henkisyydestä. Tämä tunne on koros­ tunut, kun olen haastatellut häntä use­ ampaan otteeseen vuosien varrella. Omaehtoisuus ja rehellisyys musiikin­ teossa tuntuvat olevan Ameeballe eri­ tyisen tärkeitä asioita. ”En ole koettanut pakottaa musiik­ kiani mihinkään tiettyyn muottiin tai muuttanut taiteellista näkemystäni esi­ merkiksi kaupallisen potentiaalin saa­ vuttamiseksi. En silti sulje mitään pois: jos haluan tehdä pop levyn, niin voin tehdä pop levyn. En kuitenkaan tekisi poplevyä, jossa joku muu sanoisi, mitä sen pitää olla.” Omaehtoisuus ei Ameeballe tarkoi­ ta menestymisen pakoilua. ”Ei taiteen arvoa pitäisi laskea me­ nestyksestä, eikä niin ikään myöskään tuntemattomuudesta. Taiteen kentillä menestystä on tosi vaikea mitata. Ku­ ten Oscar Wilde sanoo: ’Vain suurim­ mat tyylien mestarit onnistuvat pysy­ mään tuntemattomina.’ Tämä pätee myös musageimiin.” AMEEBA A EI OLE toistaiseksi nähty vierailemassa valtavirtaräppärien le­ vyillä, vaikka yhteistyöpyyntöjä on tul­ lut. Tuntuisikin jokseenkin vaikealta kuvitella hänet räppäämässä esimer­ kiksi JVG:n kappaleissa. Sanoituksissa ei löydy mainintoja luksuskelloista tai kosteista baari­illoista. Ameeba pohtii musiikissaan ih­ misten sielunmaisemaa, yhteiskuntaa ja maailman tilaa tavallisen tallaajan näkökulmasta. Huomion herättävät erityisesti viittaukset henkisyyteen ja tietoisuuteen, joka saavutetaan oival­ tamalla, että ihmisen tarvitsee vain pa­ lata alkuperäiseen yhteyteen luonnon kanssa. ”Ihmisen ei pitäisi olla mitenkään erillinen entiteettinsä vaan yhtä luon­ non kanssa. Alkuperäiskansat ym­ märtää sen, mitä vieraantuneet kau­ punkilaiset eivät enää muista. Täällä käytetään esimerkiksi lausahdusta ’mennään luontoon’ ikään kuin se olisi joku erillinen paikka kaukana jossain, kun pitäisi olla selvää, että me eletään luonnon kanssa symbioosissa. Luon­ toon ei myöskään mennä ottamaan, vaan luonto antaa.” Myrskyt ja tsunamit paljastavat Ameeban mukaan ihmisen paikan maapallolla. ”Ehkä luonto yrittääkin vain saada ihmisen näkemään yhteyden oman la­ jinsa kanssa. Tämä yhteys tulee esille hetkeksi katastrofin jälkeen. Luonnon­ voimat on niin paljon isommat kuin ihmisen halut. Kun ihminen hylkää kaupungin, ei kaupunki enää elätä it­ seään, vaan luonto tulee asfaltin läpi ja ottaa sen haltuun. Kunnioitus on unohtunut, mutta se tulee taas muut­ tumaan, kun tajutaan, ettei se raha ol­ lutkaan kaikkivaltias.” AMEEBAN MUSIIKKI, myös hänen vii­ meisin levynsä Apocalypto (2016), kie­ too luontoteeman usein kapitalismi­ kriittiseen ja jatkuvaa kasvua kyseenalaistavaan ajatteluun. Nämä
  • 20 • 2 / 2018 kuulostavat nykypäivänä yhä melko radikaaleilta ajatuksilta, vaikka moni tiedostaa esimerkiksi ilmastonmuutok­ sen aiheuttamat haasteet. Apocalypton biittien rakentama kolkko äänimaisema luo mielikuvan dystopiasta, ahtaasta, pimeästä ja me­ telin täyttämästä kaupungista, jossa rappion äänet kaikuvat loputtaman betoniviidakon seinämistä. Mika Lehtosen suunnittelemassa levynkan­ nessa valtava kuu hehkuu punaisena valaisten apokalyptistä kaupunkimai­ semaa. Levy on kuitenkin loppua koh­ ti toiveikas: viimeisessä kappaleessa kaikuvat sanat ”ei tää tuu tähän lop­ pumaan”. Maailmanloppu ei siis ehkä olekaan vielä käsillä, vaikka ihmisten luontosuhde on vääristynyt ja yhteis­ kunnassa asiat eivät ole parhaalla mahdollisella tolalla. ”Ihmisenä olo on valtava vuoristo­ rata, eivätkä kaikki ajatukset ole ke­ nelläkään pelkästään positiivisia. Jol­ lekin on outo asia, että näin hienossa maailmassa joku voi kärsiä. Joku on sitä mieltä, että kaiken voi vaan ostaa rahalla. Joku tekee rahaa toisen kär­ simyksellä. Tässä on monta haaraa ja paljon asioita, mitä voisi käsitellä. En tiedä toimivasta yhteiskunnasta tai mistään ideaalirakenteista juuri mi­ tään, mutta näen ja tunnen kyllä vah­ vasti sen, kun ihmiset voi huonosti. Ja sen tiedän, että suurilla numeroil­ la ja tehotuotantoa lisäämällä tila ei parane.” Ameeba ei usko, että materiaalinen vauraus tuo ihmisten tavoittelemaa täyttymystä. Talouskasvu ei välttämät­ tä tee autuaaksi tai edistä yksilöiden hyvinvointia. ”Voidaan juosta ylväänä numeroi­ den ja näennäisen menestyksen peräs­ sä, mutta jos se tehdään kokonaisval­ taisen hyvinvoinnin kustannuksella, siitä voi laskea mitä jää viivan alle.” VAIKKA AMEEBA puhuu paljon mail­ man tilasta, häneen on vaikea lyödä vasemmistoräppärin leimaa: Ameeba kiistää tietävänsä yhteiskunnallisten rakenteiden yksityiskohdista. Koke­ mus ihmisten pahoinvoinnista on kui­ tenkin vahva. ”Julkisuudessa työtä tekevä tuttu sa­ noi viime keväänä, että suuri osa hä­ nen ystäväpiiristään käy tai on joutu­ nut käymään terapiassa uupumuksen tai masennuksen takia ja suositteli sa­ maa mullekin, kun olin pahassa bur­ noutissa enkä kyennyt tekemään mi­ tään moneen kuukauteen. Jos puoli miljoonaa ihmistä syö masennuslääk­ keitä niinkin pienessä maassa kuin Suomi, paljonko se on maailmanlaa­ juisesti? Siitä voi ruveta laskemaan hyvinvoinnin määrää. Stressistä kär­ sivälle tarjotaan ekana lääkkeitä, että jaksaa puskee kovempaa, ja sitten vas­ ta joskus myöhemmin tuodaan esiin ajatus, että voisiko vaikka siitä arjen tulospaineesta kenties vähän höllätä.” Ameeban kuvaama tilanne kuulos­ taa tutulta. Jo parikymppiset kertovat palaneensa loppuun töiden tai opin­ tojen parissa, ruuhkavuosia elävistä kolmekymppisistä puhumattakaan. Talouskasvun puolustajatkin lienevät sitä mieltä, ettei yhteiskunnalla ole va­ raa menettää montaa henkilötyövuot­ ta uupumuksen aiheuttamien sairauk­ sien takia. ”Ennen tiettyjä lääketieteellisiä läpi­ murtoja fyysiset sairaudet vei ihmisiltä terveyden. Nyt kaikkien hienojen kek­ sintöjen keskellä eletään taas henkistä konkurssia, mikä vie meiltä terveyden. Keksinnöt ja tekniikan kehitys ei lisän­ nytkään hyvinvointia ihan yksi yhteen. Voidaan hyvin, kunhan vaan saadaan viikonloppuisin jollain nollattua aivot viikon rasituksesta. Voidaan hyvin, kunhan ei vaan tarvii pysähtyä ja koh­ data sisäistä tyhjyyttä. Voidaan hyvin ja jaksetaan painaa arjessa niiden tu­ losten perässä kofeiinin voimalla.” TEKSTIEN TARKOITUKSENA on he­ rättää ajatuksia. Mutta niiden kautta Ameeba haluaa myös auttaa muita. ”Se, että on itse onnistunut selvit­ tämään tiensä yksinään vaikeista ju­ tuista, ei välttämättä ole mahdollista jollekin toiselle. Tiedän, miten paljon se vaatii. Olisi tärkeää, että ihmisiä au­ tetaan. Kuuntelu ja läsnäolo merkkaa monesti jo paljon, ellei ongelmat ole menneet liian pitkälle.” Rap­artisti kirjoittaa maailmasta, jossa heikkous ja hitaus ovat syntejä. ”En tiedä, onko se mun asia kritisoi­ da, jos joku elää eri lailla kuin mikä on mun silmissä järkevää, mutta jos en kirjoita siitä, en kai sitten kirjota mis­ tään. Siinä kohtaa räppääminen ru­ peaa olemaan aika turhaa.” Kirjoittaja tekee Turun yliopistossa musiikkitieteen väitöstutkimusta, joka käsittelee suomalaista underground-räppiä ja sen autenttisuuden, henkisyyden, ja ateismin diskursseja. Hän kuuluu johtoryhmään Hiphop Suomessa: Suuntaukset ja sukupolvet -verkostossa. APOCALYPTON BIITTIEN RAKENTAMA KOLKKO ÄÄNIMAISEMA LUO MIELIKUVAN DYSTOPIASTA, AHTAASTA, PIMEÄSTÄ JA METELIN TÄYTTÄMÄSTÄ KAUPUNGISTA, JOSSA RAPPION ÄÄNET KAIKUVAT LOPUTTAMAN BETONIVIIDAKON SEINÄMISTÄ. Aitoa ja eettistä sinulle ja sisustukseen babadumshop verkkokauppa babadum.fi PÄIVÄPEITTOJA Intiasta VAATTEITA ym. Nepalista puuvillaa, hamppua, kashmiria... Meiltä myös Local Women´s Handicraft kierrätystuotteet Kathmandusta ReissuBaba tapahtumissa seuraa fb! Nyt on aika työntää sormet multaan! Luotettavaa siemenvälitystä jo 40 vuotta. Hyötykasviyhdistyksen nettikauppa palvelee ympäri vuoden. ALKU & JUURI -PUOTI ON PUUTARHAHARRASTAJAN UNELMAKAUPPA hyotykasviyhdistys.fi/shop P hyotykasviyhdistys.fi Huomioi myös yhdistyksen tapahtumat: hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat Mechelininkatu 51, Helsinki Kallion Mascot, Neljäs linja 2. Alkaen klo 18.00. Tilaisuus on maksuton (cheap!). Vastamainoksistaan tunnetun Häiriköt-päämajan jo perinteeksi muodostunut Spektaakkeligaala kerää totuttuun tapaan yhteen kulttuurihäirinnästä kiinnostuneet ja aiheen parissa puuhastelevat. Luvassa on poukkoilevia puheita ja rönsyileviä monologeja, viihteellistä ohjelmaa ja hyvää seuraa. Illan mittaan kuullaan muun muassa Häiriköt-päämajan kuulumiset, keskustellaan Kansa Taisteli – keskenään -lehden teemoista, palkitaan Global Meal vastamainontaa ruuasta -kilpailun voittajat Jani Leinosen Kultaleijona-patsain, ihastellaan Route Couture Fashion Show’ta ja nautitaan Blondit Amatsoonit -yhtyeen rytmimusiikista. Lisätietoja ja aiheeseen liittyvää keskustelua osoitteissa häiriköt.? ja facebook.com/hairikot Mukana menossa: Ameeba pesee Penni-koiraa, joka palasi seikkailultaan haisten jätteille.