10/2016 Joulu–tammikuu | voima.fi Elina Grundström – vahtikoiriEn vahtikoira SakSitaan naiSilta • DonalD trump -liite Vegelehti
Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani LIPUT alkaen 20 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi OHJAUS Atro Kahiluoto Syvältä kouraiseva draama Suomesta KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 1.3.2017 ROOLEISSA Tarja Heinula, Esa-Matti Long, Heikki Pitkänen, Annika Poijärvi, Taisto Reimaluoto, Marja Salo, Timo Torikka ja Timo Tuominen
Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani LIPUT alkaen 19 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi OHJAUS Janne Reinikainen ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 8.3.2017 ROOLEISSA Katariina Kaitue, Tero Koponen, Sonja Kuittinen, Antti Luusuaniemi, Pihla Maalismaa, Fanni Noroila, Karin Pacius, Seppo Pääkkönen ja Esko Salminen. MUUSIKKO Joakim ”Jusu” Berghäll
Jokaiselle Sopii vegaanille JJ jo ka ise lle Valmistaja: HELSINGIN KALATALO OY , Sementtitehtaankatu 2C, 04260 Kerava www.kalatalo.com www.jokaiselle.fi Saatavilla hyvinvarustetuista K Citymarketeista, K Supermarketeista ja K Marketeista sekä Prismoista, S-marketeista ja Alepoista kautta maan. Kysy lisää kauppiaaltasi! MAKARONILAATIKKO SOIJALLA SOIJA TIKKA MASALA TOFULLA TOFU PERUNASOSELAATIKKO HÄRKÄPAVULLA HÄRKÄPAPU Jokaiselle Ei sisällä seepranlihaa eikä muutakaan eläinperäistä. Malin Grahn-Wilder (toim.) Skeptisismi Mitä jos maailma ei olekaan sellainen, millai seksi sen kuvittelemme? Arvas & Ruohonen Alussa oli murha Dekkarin historiaa salapoliisiromaaneista eko-, teknoja tieteistrillereihin. Miia Ijäs Varjoista valtaistuimelle Anna Jagellonica vie vallan pyörteisiin 1500-luvun Itämeren piiriin. Hallanaro ym. (toim.) Metsän salainen elämä Kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten elämästä. Georg Haggrén ym. Muinaisuutemme jäljet Miten meistä tuli suomalaisia? Mäkinen & Engman (toim.) Naisten aika Keitä olivat Suomen ensimmäiset oppineet vaikuttajanaiset, ja mitä he tekivät? Carl-Gustav Lindén Nokian valtakunta Miten koko maa viritettiin suuryhtiön taajuudelle taloudessa ja politiikassa. Jukka Korpela Länsimaisen yhteiskunnan juurilla Miten idän ja lännen väli nen kuilu on syntynyt? Lahjaksi tietokirjojen tuikkivimmat tähdet! Risto Pulkkinen & Stina Lindfors Suomalaisen kansanuskon sanakirja Tämän kirjan mukana matkustat aikaan, jolloin pyhyys oli läsnä kaikkialla ja luonto ymmärrettiin kumppanina. Kirjassa tutustutaan muinaisten suomalaisten maailmankuvaan, pyhiin eläimiin, jumalolentoihin, magiaan ja arjen uskomuksiin. Tervetuloa joulutorille gaudeamus.pikakirjakauppa.fi l Aikuisten kursseja: Kerronnallinen maalaus (Katja Tukiainen), Mallipiirustusja maalaus, Metalligrafiikka sekä Piirustus, -ja maalauskursseja eri tekniikoilla. l Lapsille: Taaperokurssit 1-3-v, sekä taiteen perusopetuksen kurssit 4-18-v. Kurssiohjelma ja ilmoittautuminen: www.helsingintaiteilijaseura.fi Tiedustelut: kurssit@helsingintaiteilijaseura.fi (09) 693 1322 Kuvataidekursseja lapsille, nuorille ja aikuisille ammattitaiteilijoiden ohjauksessa.
HUMMUS Maista hummuksen monet maut! Jokilaakson Juuston ILO Hummukset ovat loistava vaihtoehto kasvisruokailijalle sekä esimerkiksi Lähi-idän ruokakulttuurin ystäville. Tuotevalikoimaan kuuluu myös luomutuotteita. kolesteroliton • gluteeniton • maidoton • sisältää Omega 3 -rasvahappoja sisältää hidasliukoisia hiilihydraatteja • alhainen GI-indeksi silva.fi 6 erilaista makua! VEGEMESSUT La 28.1. klo 10–18 | Kattilahalli, Helsinki | vegemessut.fi
ilmoitus Urheilusarjakuvan pää-äänenkannat taja Buster ilmestyi Suo mes sa vuosinä 1972– 1988. Suosittu lehti jätti vankan jälkensä useam paankin urheilua harrastavaan sukupolveen. Tuore näköispainos sisältää jalkapalloaiheisia sarjakuvia vuosilta 1972 ja 1973. Näissä sarjoissa Benny Kultajalka ja Melchester Rovers palaavat viihdyttämään vihreän veran shakin ystäviä. 192 sivua, suositushinta 26,95 euroa www.egmontkustannus.fi Hotelleja, pitsaa, lentoyhtiöitä – näitä ne kuulemma haluavat kun niiltä kysyy – ja kehitysyhteistyöbudjetti rahoittaa ja Finnfund sijoittaa. Vaan ei rahoita eikä sijoita, kun viljelijät haluavat ostaa kahvitehtaan itselleen. Joskus se onnistuu silti. Africafe, pikakahvi viljelijäin omasta tehtaasta www.kehitysmaakauppa.org BUSTER AfRicAfE Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VoimAn SilkkimAkUUpUSSiT VoimA-pAiTA Tilaa nyt Jani Leinosen Voimalle suunnittelema t-paita. Miesten ja naisten mallit: XS–XL. Hinta 20 euroa. Tilaukset: tilaukset@voima.fi Ruotsalainen Liv Strömquist tutkii sarjakuvatietokirjassaan sitä, jota tavataan kutsua ”naisen sukuelimeksi”. Mikä se oikeastaan on? Strömquist ra ken taa muinais kreikkalaisista myy teistä, Pioneersukkulasta, Prinsessa Ruususesta, hindujumalattarista, Sigmund Freudista, biologian oppikirjoista ja aamiaismuroyrittäjistä mosaiikin, joka tempaa lukijan tarkastelemaan tämän vaietun elimen kulttuurihistoriaa. Ruotsissa Strömquistin albumit ovat myyntija arvostelumenestyksiä. Onko Suomi valmis Liville? Vuonna 2017 Sammakolta ilmestyy suomeksi kaksi Strömquist-albumia lisää. 143 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.sammakko.com liV STRömqUiST: kiEllETTy hEdElmä hAnnAh AREndT: EichmAnn JERUSAlEmiSSA SERGEi doVlAToV: UlkomUSEo Hannah Arendt (1906– 1975) oli 1900-luvun tärkeimpiin kuuluva saksalainen filosofi ja politiikan teoreetikko, joka tutki muun muassa valtaa, auktoriteettia ja totalitarismia. Hänen vuonna 1963 julkaisemansa raportti Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä on viimein suomennettu. Sen analyysi ”pahuuden arkipäiväistymisestä” on hätkähdyttävä puheenvuoro myös nykyhetken Euroopassa, missä sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet hakemaan turvapaikkaa. 381 sivua, kirjakaupat kautta maan www.docendo.fi Sergei Dovlatovin omaelämäkerrallisessa romaanissa KGB:n ahdistelema tuurijuoppo pestautuu museooppaaksi Puškinin kotikartanoon. Kansa on rappiolla ja valta yhtä aikaa koomista ja painostavaa. Dovlatov on venäläisen proosan moderni klassikko, viiltävän ironian ja tarkan lauseen mestari. www.idiootti.fi Merja Jutila Roon: Kenen demokratia? Miten edustuksellinen demokratia saadaan toimimaan nykyajassa Antti Alaja: Yrittäjähenkinen valtio – Uusi avaus innovaatiopolitiikkaan www.sorsafoundation.fi AJATUSpAJA kAlEVi SoRSA -SääTiön UUdET RApoRTiT TARJoAVAT pohdiTTAVAA Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Joulu– tammikuun merkkituotteet
10 TA SA A R V O ISET VA U V A HA AVE ET Tässä lehdessä muun muassa 12.12.2016.–5.2.2017 10 / 2016 • 9 pääkirjoiTus VOImA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi | pääTOImITTAjA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | mUU TOImITUS Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOImITUSjOHTAjA Teemu Matinpuro | YHTEYSpääLLIKKö Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTAnnUSpääLLIKKö Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAjInA TäSSä nUmEROSSA Janica Brander, Scott Caris, Ellen Eljaala, Emma Heinonen, Jenni Holma, Jaana Kivi, Johanna Koivisto, Noora Kotilainen, Marko Laihinen, Apila Pepita Miettinen, Antti Rautiainen, Heli Yli-Räisänen, Henna Räsänen, Syksy Räsänen, Mariko Sato, Janne Siironen, Tero Toivanen & Miia Vistilä | jULKAISIjA Voima Kustannus Oy | YHTIön OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | jAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOImAn VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | pAInO Alma Manu Oy, Tampere | pAInOS 70 000 | ISSn 1457-1005 | pUnAmUSTAA jOULUA KAIKILLE! Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Transsukupuolisten ihmisoikeudet eivät toteudu Suomessa pERUSTUSLAIn mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vuonna 2016 yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu kaikkien osalta. Voiman haastattelema transmies kertoo tässä numerossa, miten häneltä ja vaimoltaan evättiin oikeudet hedelmöityshoitoihin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Perustuslaillisten oikeuksien ja tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta kyse on suuresta loukkauksesta. Keski-Suomen keskussairaala olisi suonut avioparille oikeuden yhteen hedelmöityshoitokertaan, mikä sekään ei täytä yhdenvertaisuuden vaatimusta. SOSIAALIjA terveysministeriö on tehnyt selkeän linjauksen syksyllä 2014 ja muistuttanut sairaanhoitopiirejä hedelmöityshoitojen yhtenäisistä perusteista. Vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle. Hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä, mikä koskee myös naispareja, yksittäisiä naisia, transsukupuolisia ja HIV-positiivisia henkilöitä. Sosiaalija terveysministeriön 2014 teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että transsukupuolisilta evätään hedelmöityshoitoja julkisilla hedelmöitysklinikoilla. Valvira, eduskunnan oikeusasiamies ja tasa-arvovaltuutettu ovat kaikki tuominneet tämän. Valvira on todennut, että osalla lapsettomuusklinikoista noudatetaan säädösten vastaista käytäntöä, jonka mukaan hoitoja annetaan vain avioja avopareille. nYKYISEn TRAnSLAIn mukaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä. Suomi on saanut tästä huomautuksen Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista laista on vaatinut myös YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija. Marraskuussa YK:n kidutuksen vastainen komitea tarkasteli Suomen tilannetta hallituksen ja kansalaisjärjestöjen toimittamien raporttien ja Genevessä järjestetyn kuulemistilaisuuden pohjalta. Komitean on määrä antaa lähikuukausien kuluessa Suomen hallitukselle suositukset ihmisoikeustilanteen kehittämisestä. On häpeällistä, että vuonna 2016 sivistysvaltiossa ei osata itse säätää lakeja sellaisiksi, ettei YK:n kidutuksen vastaisella komitealla ole niihin huomautettavaa. Mutta sellainen maa tämä 99-vuotias Suomi on, että se loukkaa kansalaistensa ihmisoikeuksia, pakkosteriloi heitä ja rakentaa esteitä perheen perustamiselle. Translaki olisi syytä päivittää, ja se pitäisi tehdä nyt. VEERA jäRVEnpää 10 s.?15 Vastamai nos normihomovoimaa! s. 31–32 Filosofiaa 43 Galleria 38 34 non-binary GO VEGE! 22 Alec Soth Tulvan luotsi Father Fucker 48 50 52
10 • 10 / 2016 MaailManlopun eteinen Aatteen hämärään Vietän kaksi kuukautta Kobessa. Kaupungista etelään taivas ja meri sulautuvat valkoiseksi usvaksi, joka syö horisontin kuin muodoton kuvitelma menneisyyden kuvitelma, joka ryömii kohti nykyhetkeä. Täällä historia ja päivittäiset tapahtumat näyttäytyvät tutuista kehyksistään irrotettuina. Japanin siirtyessä 1800-luvulla feodalismista moderniin keskushallintoon maan johtajat halusivat tehdä siitä suurvallan länsimaisen mallin mukaisesti. Niinpä he rakensivat nationalismia lisäämällä uskonnon kansallisen hurmoksen kohteeksi kodin ja isänmaan rinnalle. Shintolaisuuden kehittäminen valtionuskonnoksi tarkoitti luonnollisesti myös väärään uskontoon kuuluvien buddhalaisten vainoamista. tapahtumat eiVät kulje aina samaan suuntaan, ja tiessä on monia haaroja. Japanissa, kuten Euroopassa, alkoi 1900-luvun alkupuolella toiveikas aika, joka 30-luvulla romahti fasismiin ja maailmansotaan. Sodissa kuolleista sotilaista on shintolaisessa Yasukuni-pyhäkössä tehty jumaluuksia. Yasukuni on kiistanalainen, koska palvonnan kohteiden joukossa on sotarikollisia ja pyhäkkö esittää historiasta version, jossa Japanin sodat ovat hyveellisiä eikä sotarikoksia ole. Kuolleiden sotilaiden –"sankarivainajien"– ehdoton ylistys ei ole Suomessa kiisteltyä, se on yleisesti hyväksyttyä. Sotarikollisten pistäminen samaan pakkaan ei ole ongelma, koska Suomella ei katsota sellaisia oikeasti olevan. Edes se, että puolustusministeri Jussi Niinistö kunnioitti SS-sotilas Lauri Törnin hautaa seppeleellä, ei herättänyt laajempia kysymyksiä sotavainajaseremonioista. Poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan jopa sotahaudoille suunnattu Suomen vastarintaliikkeen ja muiden fasistien 612-marssi vuonna 2015 oli "isänmaan suuremmaksi kunniaksi". Suomen etnisen puhdistuksen politiikkaa miehitetyssä Itä-Karjalassa ei varsinaisesti hyväksytä, siitä ei vain puhuta. Moni ei edes tiedä suomalaisista keskitysleireistä, joissa tuhannet karjalaiset kuolivat osana ristiretkeä, jonka oli tarkoitus tehdä Suomesta suuri. Historian häivyttäminen aatteen hämärään mahdollistaa vainajien värväämisen uusiin sankaritöihin sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan, eikä vain Suomessa. kobesta pohjoiseen vuorijono tuntuu merkitsevän tunnetun ja turvallisen loppua. Ei ole taivasta eikä aurinkoa, voimalinjojen teräksellä kruunatut vuorenhuiput vetävät kaiken sumuun. Mutta olemme ylittäneet vuoria aiemminkin ja nousemme näidenkin rinteet. Kun sumussa on vaikea nähdä oikeaa reittiä, etenemme vaikka haparoiden. Kun tulee pimeää ja säällisen maailman rajat katoavat, tuomme oman valon. Vuorten tuolla puolen aukeaa toinen maailma, ja päivä koittaa vielä. syksy Räsänen Tampereen yliopistollinen keskussairaala ei noudata ministeriön suosituksia potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. teksti VeeRa jäRVenpää kuVa annika pitkänen transmieheltä evättiin hedelmöityshoidot Ve er a Jä rv en pä ä k aikki julkiset hedelmöitysklinikat eivät noudata sosiaalija terveysministeriön suositusta hedelmöityshoitojen yhtenäisistä perusteista. Tampereen yliopistollinen keskussairaala (Tays) on evännyt hedelmöityshoidot pariskunnalta, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen. Kirjeessä ei annettu perusteluja. ”Taysista tuli kirje, jossa oli kaksi virkettä. Ensiksi ilmoitettiin, että he eivät tee hoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Tämä koskee kaikkia Suomessa, mutta yleensä annetaan maksusitoumus yksityisklinikalle. Lopuksi todettiin, että he eivät anna maksusitoumusta.” ”Meiltä evättiin hoidot, koska minä olen, mikä olen.” Keväällä 2015 pariskunta oli käynyt Jyväskylän keskussairaalan naistentautien poliklinikalla ensikäynnillä, ja he saivat psykologin lausunnot. Aviopari kuitenkin muutti Tampereelle töiden vuoksi, ja päätti siirtää hoitoja vuodella. Kesällä 2016 he totesivat, että jäävät Tampereelle, ja pyysivät lähetteen Jyväskylän keskussairaalasta Tampereelle. Taysin kirje herättää ihmetystä. Se oli vastaus lähetteeseen, jonka Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli laittanut Tampereelle. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli kertonut keväällä 2015 pariskunnalle tehneensä omat ratkaisunsa hedelmöityshoidoista Tampereen käytäntöjen pohjalta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri olisi antanut heille yhden hedelmöityshoitokerran, minkä pariskunta oletti siis myös Tampereen käytänteeksi. ”Asia on meille todella vaikea. Saimme [Taysista] todella karun kirjeen, jonka eteen ei ollut nähty mitään vaivaa vaan joka oli täynnä kirjoitusvirheitä. En edes soittanut sen perään. Vaimoni itki lattialla sylissäni, ja sanoin, että otetaan säästöt ja mennään yksityiselle.” Pariskunta on toivonut lasta jo pitkään ja yrittänyt aktiivisesti saada hedelmöityshoitoja etenemään yli vuoden ajan. He ovat olleet naimisissa kolme vuotta ja tunteneet toisensa kymmenen vuotta. ”Tässä vaiheessa kaipaamme lasta.” Selvityshenkilö Anna-Maija Tapper teki vuonna 2014 sosiaalija terveysministeriölle raportin hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista. Siitä selviää, että Tays on antanut kahdelle transsukupuoliselle hedelmöityshoitoja. Raportissa myös kerrotaan, että sairaalassa on käytetty tarvittaessa luovutettuja sukusoluja, mikäli miehellä ei ole ollut siittiötuotantoa. Tays on hankkinut luovutetut siittiöt joko Ovumia Oy:n tai Cyrosin spermapankeista. kun pRosessi on raskas jo itsessään, valittaminen ei kiinnosta. Transsukupuoliset Hedelmöityshoitolaki ei rajoita hoitojen antamista esimerkiksi iän, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai siviilisäädyn perusteella. Sijaissynnytysjärjestelyt eivät ole Suomessa sallittuja. Hedelmöityshoidoissa voidaan käyttää joko omia tai lahjoitettuja munasoluja, siittiösoluja tai alkioita. Hedelmöityshoitolain mukaan henkilöllä, joka on syntynyt hedelmöityshoitojen, joissa on käytetty luovutettuja sukusoluja, seurauksena, on oikeus 18 vuotta täytettyään saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys. Muita oikeuksia luovuttajan suhteen – kuten perintöoikeutta – hänellä ei automaattisesti ole. Hedelmöityshoitoja annetaan Suomessa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa, ja hedelmöityshoitoklinikoita toimii kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hedelmöityshoidot
10 / 2016 • 11 transmieheltä evättiin hedelmöityshoidot päätyvät helposti yksityiselle puolelle. Sosiaalija terveysministeriön linja on kuitenkin yksiselitteinen: vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle. Hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä, mikä koskee myös naispareja, yksittäisiä naisia, transsukupuolisia ja HIV-positiivisia henkilöitä. Syksyllä 2014 annettu suositus perustuu Valviran ja eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoihin, joiden mukaan aikaisempi suositus hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista ei vastannut kaikilta osin palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Jotkut ovat jaksaneet kannella saamastaan kohtelusta tasa-arvovaltuutetulle, joka on antanut asiasta yleisen lausunnon elokuussa 2013. Ilmoitusten mukaan pareille, joista toinen on transsukupuolinen, ei ole annettu hedelmöityshoitoja transsukupuolisen omilla tai ulkopuolisen luovuttajan sukusoluilla. Tilanteissa on myös ollut epäselvyyttä siitä, kuuluuko hoitojen antaminen yksityisille vai julkisille terveyspalvelujen antajille. Tasa-arvovaltuutetun mukaan hedelmöityshoitojen epääminen pareilta sen vuoksi, että toinen puolisoista on transsukupuolinen, asettaa heidät tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Hedelmöityshoitolaissa ei ole todettu, että hoidon antamisen esteenä olisi hoitoa saavan transsukupuolisuus. nykyisessä translaissa sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen edellyttää lisääntymiskyvyttömyyden vahvistamista. Suomi on saanut asiasta huomautuksen Euroopan neuvoston tasa-arvovaltuutetulta. Tasa-arvovaltuutettu korostaa lausunnossaan, että lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva translain säännös liittyy oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin sukupuolen korjauksen yhteydessä eikä sen voida tulkita ulottuvan vaikutuksiltaan sen laajemmalle. Sillä ei voida siten perustella hedelmöityshoitojen antamatta jättämistä pareille, joista toinen on transsukupuolinen. Translain uudistus käynnistyi sosiaalija terveysministeriössä vuonna 2013. Vuosia julkisessa keskustelussa ollut translakiuudistus ei ole kuitenkaan edennyt. myösk ä än jy Väskyl ässä hedelmöityshoidot eivät järjestyneet avioparille tasavertaisesti muihin pareihin verrattuna, vaikka Keski-Suomen keskussairaalan toiminnasta pari ei halua valittaa. ”Teimme kaksi vuotta sitten päätöksen, että haluamme lapsen. Asuimme tuolloin Jyväskylässä. Meillä oli käsitys, että olemme oikeutettuja saamaan hoitoja julkiselta puolelta. Soitimme perheneuvolaan ja saimme ajan.” Perheneuvolasta soitettiin takaisin ja kerrottiin, etteivät hoidot onnistu transsukupuolisuuden takia. ”Minulle se ei riittänyt, enkä hyväksynyt asiaa. Laitoin viestiä Keski-Suomen keskussairaalaan vähän ylemmälle taholle. Halusin saada kirjallisen perustelun, miksi hoidot eivät onnistu. He tajusivat tehneensä virheen ja halusivat korjata sen. Meille tarjottiin yhtä hoitokertaa.” Lain mukaan hedelmöityshoitoihin on oikeus kolme kertaa. Jyväskyläkään ei tarjonnut tasavertaista oikeutta. ”Tavallaan ymmärsin sen, ja siinä vaiheessa minulle oli aivan sama. He tarjosivat meille suoraan mahdollisuutta koeputkihedelmöitykseen, kun yleensä aloitetaan inseminaatiolla.” Inseminaatio on halvempi, ja siinä on koeputkihedelmöitystä heikommat mahdollisuudet onnistua. ”Vaikka se oli eriarvoista, minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Keski-Suomen keskussairaalasta. Olin todella kiitollinen.”
12 • 10 / 2016
10 / 2016 • 13 Feministinen taloustiede pohtii, miten sukupuoleen liittyvät kysymykset saadaan näkymään valtavirran talousajattelussa. teksti jaana kiVi kuVa annika pitkänen naiset, leikkauspolitiikan maksajat F eministisessä taloustieteessä ei tuijoteta vain talouskasvua vaan keskitytään hyvinvointiin. Kansainvälisesti tunnetun feministisen taloustieteen professorin Diane Elsonin mukaan talouskasvua on vaikea nähdä objektiivisena, vaikka valtavirran taloustiede niin väittääkin. Talouskasvu on ennemmin poliittinen instrumentti, jonka varjolla rakennetaan sellaista hyvinvointia, jota vallitsevassa politiikassa halutaan. Elson näkee nykyisen talousjärjestelmän olevan hyvin patriarkaalinen monessakin mielessä, mutta tasa-arvon näkökulmasta etenkin siksi, koska talou des ta puhuu yleensä mies miehille. ”Patriarkaatti näkyy siinä, kuka tekee päätökset taloudessa, ja tällä hetkellä pääpiirteittäin taloutta koskevat päätökset ovat miesten käsissä. Tämä näkyy yksityisellä sektorilla, pankkimaailman johdossa ja valtiovarainministeriöissä”, kertoo Elson. Talouskriisit ovat johtuneet finanssialan sääntelyn purkamisesta, joka on ollut miesten tekemä päätös. Kriisien seurauksia on yritetty tasata leikkauspolitiikalla, jonka maksajia ovat suurimmaksi osaksi naiset. Elson kritisoi leikkauspolitiikkaa ja toteaa, ettei sitä koskaan ollut pakko valita kriisien hoitokeinoksi mutta että tämänkin valinnan tekivät vallassa olevat miehet. Siksi feministisessä talous tieteessä puhutaankin talouden läpileikkaavasta tasa-arvovajeesta. näkymätöntä kotityötä tai muuta hoivatyötä ei oteta huomioon taloutta mittaavissa laskelmissa, kuten bruttokansantuotteessa. Sukupuolinäkökulmasta taloustiedettä tutkiva, vanhempi yliopistonlehtori Jerome De Henau kertoo, että hoivaa ei nähdä tehokkaana ja taloutta kasvattavana vaan kulueränä, vaikka kyse olisi pidemmän tähtäimen hyödystä. ”Vanhustyössä kyse on arvokkuudesta ja luottamuksesta siihen, että tulevaisuudessa oma työnteko yhteiskunnassa palkitaan sillä, että vanhenevasta ihmisestä huolehditaan. Lapsityössä taas tähdätään suoraan tulevaisuuteen ja terveyspalveluissa siihen, että terveyteensä luottavaisempana ihminen on kykeneväisempi osallistumaan yhteiskuntaan”, luettelee De Henau. Elson lisää, että taloustieteessä tulisi tunnistaa palkattomat työntekijät siinä missä ne, joille maksetaan palkkaa tehdystä työstä. Palkaton työ, kuten kotityö ja yhteisötyö, on useimmiten yhä naisten tekemää ja erittäin tärkeätä yhteiskunnallisen kestävyyden kannalta. Feministinen taloustiede tutkii taloutta näkökulmasta, joka pyrkii murtamaan pinttyneitä käsityksiä ja muuttamaan harhoja talouden ja sosiaalisten rakenteiden vuorovaikutuksesta. Leikkauspolitiikka lisää naisten taakkaa etenkin palkattoman hoivatyön osalta, ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat automaattisesti tasa-arvoon. ”Tämänhetkinen Euroopassa tehtävä leikkauspolitiikka nostaa selkeästi esiin tarpeen ajatella taloutta tasa-arvoisemmin. Julkisen talouden leik kaukset koskettavat aina pahemmin naisia kuin miehiä”, kertoo De Henau. Tutkijat eivät näe asian kannalta mitään vaikutusta sillä, että talou dessa tehdään toimenpiteitä, joiden sanotaan lisäävän tehokkuutta. Toimenpiteet eivät välttämättä lisää tehokkuutta vaan ainoastaan kerryttävät kuluja palkallisen talouden puolelta palkattomalle. Vaikka palkaton työ ei näy kansantalouden luvuissa, se lisää hyvinvointia. Koska Suomessa ja muualla Euroopassa julkisen sektorin hoivapalvelut nähdään usein kustannuseränä, nykyinen politiikka pyrkii jatkuvasti leikkaamaan ja tehostamaan näitä palveluja. Talouskriisien aikaan investointeja taas usein keskitetään miesvaltaisille aloille, kuten rakennuksiin, teihin ja muuhun infrastruktuuriin. ”Kestävyyden kannalta tärkeämpää olisi investoida laadukkaisiin sosiaalisiin rakenteisiin. Tästä ei tällä hetkellä keskustella kunnolla, koska investointeja ei nähdä markkinoilla tehokkaina ja kilpailukykyisinä. Kilpailukyvyn lisääminen näillä osa-alueilla taas vähentää usein palveluiden laatua”, avaa De Henau. Feministinen taloustiede painottaa, että tietty määrä valtiollista pääomaa tulisi aina sijoittaa ihmisyyden pääomaan ja ihmisten toimintakyvyn kapasiteettiin. Tämä lisäisi valtiontalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä; jos näitä palveluja ei vaalita, leikkauspolitiikka tulee tulevaisuudessa entistä kalliimmaksi.
14 • 10 / 2016 mitähän se mörkö tahtoo? Donald Trumpin valtakauden politiikka on vielä monilta osin mysteeri. Parhaimmat vihjeet saa hänen virkanimityksistään. teksti maRiko sato kuVa scott caRis p Residentin ViRkaan tammikuussa 2017 astuva Donald Trump saa täyttää yhteensä noin 4 000 virkaa Yhdysvaltojen valtionhallinnossa. Lisäksi hän pääsee kautensa aikana valitsemaan vähintään yhden tai useita ehdokkaita eliniäksi valittaviksi korkeimman oikeuden jäseniksi. Näin hän tulee väistämättä jättämään pitkäaikaisen jälkensä Yhdysvaltojen hallintoon. Monet politiikan tuntijat ovat arvioineet juuri virkanimitysten ratkaisevan Trumpin presidenttiyden suunnan. Poliittisesti kokemattomalla Trumpilla ei uskota olevan kattavaa suunnitelmaa kaudelleen, ja hänen ennustetaan jäävän nopeasti virkamiesten ja neuvonantajiensa vaikutusvallan ja osaamisen jalkoihin. Nasevilla kommenteilla ja twiiteillä voi menestyä vaalikampanjassa, mutta pelkällä populismilla ei saada aikaiseksi lainsäädäntöä tai johdeta virkamieskuntaa. Niinpä kaikki mahdolliset lobbarit pyrkivät kilpaa vaikuttamaan Trumpin tuleviin nimityksiin virkaanastujaisten alla. Toistaiseksi nimityksiä on tehty vasta muutamia, ja avoinna olevat paikat ovat vielä spekuloinnin ja huhujen varassa. Jo nimitetyt ja mahdolliset ehdokkaat ovat kirjava joukko, jonka yhteiset nimittäjät ovat harvassa. Mukana on pitkän linjan republikaanipuolueen sisäpiiriläisiä ja kokonaan politiikan ulkopuolelta tulevia, jotka ovat ansainneet Trumpin luottamuksen tukemalla hänen vaalikampanjaansa. Nimityksillä on pyritty miellyttämään paitsi Trumpin eliitin vastaista äänestäjäkuntaa myös republikaanien silmäätekeviä. Valinnat heijastelevat Trumpin tarvetta herkkään tasapainotteluun viime vuosien politiikkaan kyllästyneiden äänestäjiensä ja republikaanipuolueen välillä. Yksi Trumpin ensimmäisistä nimityksistä oli paljon huomiota herättänyt Stephen Bannonin valinta hallinnon päästrategiksi. Bannon on tullut tunnetuksi radikaalikonservatiivien rasistisena ja naisvihamielisenä ääni torvena. Hänen mukaantulonsa on herättänyt vakavaa huolta siitä, että Trumpin hallinnon valtaavat rasistit. Avoimen rasismin sijaan yhteistä useimmille Trumpin hallintoon tuleville näyttävät olevan kuitenkin ilmastonmuutoksen kieltäminen ja HLBTQ-oikeuksien vastaisuus. Nämä ovat kaksi teemaa, joista monet Trumpin äänestäjistä ja konservatiivirepublikaaneista ovat samaa mieltä. Va alit R atkesiVat Trumpin eduksi pitkälti Rust Beltin – koillis-Yhdysvaltain ja Suurten järvien alueen – äänestäjien käännyttyä hänen puoleensa. Tämä monen osavaltion alueelle levittäytyvä vanha hiilikaivosseutu on perinteisesti ollut monilta osin vahvaa duunarija demokraattialuetta. Hiilikaivosten sulkeuduttua moni on kokenut ympäristönsuojelun ajaneen heidän ahdinkonsa edelle. Kun Clinton julisti kampanjassaan sulkevansa loputkin maan hiilikaivokset, Trump vetosi entisiin kaivostyöläisiin lupaamalla kaivosten avaavan jälleen ovensa ja hyvinvoinnin palaavan autioituneisiin kaivoskyliin. Trumpin hallinnon kansliapäälliköksi valittu pitkän linjan republikaani Reince Priebus vahvistikin vast ikään tulevan hallinnon virallisen linjan olevan ”ilmastonmuutoksen kieltäminen”. Tunnetun ilmastoskeptikon Myron Ebellin valinta ympäristöviraston siirtymäkauden vetäjäksi on vahvistanut epäilystä siitä, että Trump aikoo kääntää Yhdysvaltojen suunnan ympäristöpolitiikassa. Monet ovat huomauttaneet ilmastopolitiikan olevan hidas laiva käännettäväksi, mutta esimerkiksi huhut Trumpin aikeista lopettaa ympäristöviraston toiminta kokonaan ovat huolestuttavia. tRump ei ole juurikaan esittänyt HLBTQ-oikeuksien vastaisia mielipiteitä, ja kysyttäessä tasa-arvoisesta avioliittolaista hän on vältellyt kantansa paljastamista. Hän on vedonnut lain olevan jo hyväksytty ja sanonut, ettei hänen mielipiteellään ole siten merkitystä. Vaikka suurin osa yhdysvaltalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliitto lakia, enemmistö republikaaneista vastustaa sitä vahvasti. Trumpin nimittämät henkilöt ovatkin kaikki HLBTQ-oikeuksia vastaan, lähtien vara presidentti Mike Pencestä, joka kannattaa muun muassa verovaroin tehtävää homosek suaalien ”eheyttämisterapiaa”, jolla ihmisiä ”käännytetään heteroseksuaaleiksi”. HLBTQ-oikeuksien vastaista politiikkaa ovat ajaneet myös Reince Priebus, oikeusministeriksi esitetty Jeff Sessions, YK-lähettiläs Nikki Haley, terveysministeri Tom Price, opetusministeri Betsy Davos, liikenneministeri Elaine Chao sekä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynn. Vaikka Trump heittäisi kädet ilmaan ja nostaisi jalat pöydälle tammikuun jälkeen, näyttää valittujen ministereiden ja virkamiesten tausta pelottavalta enteeltä. Mitähän se mörkö tahtoo, tinttan tanttan tallallei. Mitähän se mörkö tahtoo, mitähän se mörkö tahtoo?
To im itu ks ell ist a ain eis to a *L Ä H D E : Fi nn w at ch : Va in m ur uj a pö yd äl tä – S uo m es sa m yy tä vä n ka hv in so si aa lin en va st uu lli su us -r ap or tti Me pystymme jäljittämään jopa 40 prosenttia kahvipavuistamme tuottajaportaaseen asti. Jäljelle jäävä 60 prosenttia muodostaa suuren mysteerin, jota kelpaa pohtia höyryävän kahvikupposen äärellä. Sen voimme silti paljastaa, että monet kahviplantaasiemme työntekijöistä ovat niinkin nuoria kuin viisivuotiaita. Lapsityövoiman käyttö selittyy esimerkiksi sillä, että työntekijöille maksetaan reilusti alle 200 euroa kuukaudessa, millä ei oikein elä – edes Hondurasissa*. Tämä kuitenkin tarkoittaa halvempia sumppeja meille suomalaisille, ja se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.
16 • 10 / 2016 16 • 10 / 2016 teksti ellen eljaala kuVat tuomas Rantanen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • hyvinvoinnin lähde s uomen ensimmäinen mielisairaala, Lapinlahden sairaala, palveli kokonaisuudessaan 160 vuotta. Hietaniemen hautausmaan takana merenrannalla lymyilevä laitos toimi syömishäiriöklinikkana vielä vuoden 2008 loppuun asti, jolloin osastot muuttivat Psykiatriakeskukseen. Sairaala suljettiin, mutta rakennukset jäivät. Ne säilyivät useiden valtaajien lunastusvaatimuksista huolimatta vuosia käyttämättöminä ja tyhjinä. Lapinlahden sairaalassa aikanaan syntynyt Suomen Mielenterveysseura ry ja osuuskunta Lapinlahden tilajakamo saivat viime vuonna solmittua tiloista vuokrasopimuksen, minkä seurauksena sairaalarakennuksiin perustettiin Lapinlahden Lähde. Se on, kuten perustajiin kuuluva Jaana Merenmies kuvaa, ”hybridi”. Kokonaisuus koostuu kahvilasta, taidegalleriasta, kirpputorista ja käsityöpuodista. Myös toimintamuodot vaihtelevat. ”On kansalaisaktiivisuutta, yhdistystoimintaa, yritystoimintaa yksinyrittäjien ja organisaatioiden toimesta, ja yhteistyötä koulujen kanssa”, Merenmies luettelee. Lähteeltä myös vuokrataan tiloja tapahtumiin ja työhuoneiksi esimerkiksi yrityksille ja taiteilijolle. ”Tarvittiin paikkaa, joka yhdistää monet eri tahot ja jonne ihmiset pääsevät tekemään asioita, ilman, että kuuluvat johonkin yhdistykseen.” lähteen kahVilan pienen budjetin sisustus koostuu eriparisista pöydistä, tuoleista ja sohvista. Mihin tahansa ketjukahvilaan verrattuna paikka on rauhallinen ja hiljainen. Nurkassa on hylly täynnä kirjoja: se on Lapinlahden Lähteen kirjasto, josta saa lainata vapaasti. Merenmiehen mukaan tämä on paikka, jonne voi tulla hengähtämään missä elämäntilanteesta tahansa. Eri elämänvaiheisiin löytyy myös neuvoja ja kontakteja. ”Kun tämän oppii hyvänä päivänä, on helppo muistaa huonon päivän sattuessa, että täältä saa apua.” Kun kahvilasta jalkautuu vaikkapa viereiseen Käytävägalleriaan tai siitä ylöspäin varsinaiseen Lähteen taidegalleriaan, rakennuksen historia on käsinkosketeltavissa. Vaikka sairaalarakennus on täynnä eloa, mitään oleellista sen rakenteissa ei ole muutettu. Entinen mielisairaala on mielikuvituksen avulla edelleen helppo nähdä edessään. lapinlahden lähteen toiminnan kärjessä on edelleen mielenterveys. Tapahtumien ja palvelujen tarkoitus on edistää tietoisuutta mielenterveysasioista vanhan mielisairaalan muistoa kunnioittaen. Jalkarautojen, lepositeiden ja muiden pakkokeinojen sijaan pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja hyvän mielen levittämisessä. Lapinlahden Lähteellä järjestetään myös luentoja mielen hyvinvointiin liittyen, ja joka viikko on tarjolla erilaista ohjelmaa joogasta taidetyöpajoihin. Useat tapahtumista ovat ilmaisia tai toimivat “maksa mitä jaksat” -periaatteella. Kynnys pidetään matalalla. Itsenäisyyspäivänä pidettiin Itsenäisyyspäivän etkot. Jouluisin taas julistetaan mielenrauha. Merenmies kertoo, että Lapinlahden Lähteeseen kuuluvia hankkeita yhdistävät tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamisesta ja sosiaalisen osallistumisen lisäämisestä. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että pitkään työttöminä olleille pyritään tarjoamaan esimerkiksi työkokeilujen ja -harjoitteluiden kautta työpaikkoja. Merenmies uskoo, että harjoitteluja työpaikkoja saataisiin lisääkin, jos Lapinlahden Lähde saisi takuut mahdollisuudesta pitkäaikaisempaan toimintaan. Silloin olisi mahdollista Tyhjilleen jääneet sairaalarakennukset saivat aiempaa tarkoitustaan vastaavaa toimintaa.
10 / 2016 • 17 lapinlahden lähde lapinlahden polku 1, helsinki kahVi: 2,5 € (hintaan kuuluu santsikuppi) ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi talo on Vallatt u . Merja Rankin veistos Fighter vartioi marraskuisen näyttelyn ajan Galleria Lapinlahden ikkunasta vanhan mielisairaala n portista käyvää liikennettä. lähteen ä äRellä . Jaana Merenmies ja Jori Pesonen esittelevä ylpeinä kahvilan paikan päällä leivottuja korvapuusteja. aloittaa laajamittaisempia projekteja jo kiinnostuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. helsingin kaupungille Lapinlahden sairaalarakennusten myyminen on yhä avoin vaihtoehto. Jaana Merenmiehelle se ei ole. Hän korostaa, että Lähteen arvo on paljon suurempi kuin vain kahvista, pullasta ja tapahtumista tulleet tuotot. Merenmiehen mukaan Lähteessä on tiettävästi syntynyt ystävyyssuhteita yksinäisten välille ja liikekumppanuuksia ja uusia ideoita erilaisten ihmisten kohdatessa. Moni onkin tullut muualta Suomesta Lapinlahden Lähteelle ottamaan selvää, miten konseptia voisi toteuttaa muissa vastaavissa, tyhjäksi jääneissä tiloissa. Merenmies uskookin, että Lapinlahden Lähteelle on todellista tarvetta, etenkin maassa, jossa suurin työkyvyttömyyden syy ovat mielenterveysongelmat. Hän kertoo, että ennen samalla paikalla oli lähde, josta myytiin vettä helsinkiläisille. Tästä Lapinlahden Lähde sai nimensä. ”Suomessa saa vielä hanasta korkealaatuista vettä, se ei ole tällä hetkellä Suomen ongelma. Mutta nämä mielen hyvinvoinnin kysymykset ovat.” Nykyään kaivoksi muuttuneen lähteen tavoin Lapinlahden Lähde tahtoo vastata tarpeisiin. ”Me halutaan, että tämä on lähde, joka pulppuaa hyvinvointia.”
18 • 10 / 2016 aktiVismi “miksi tuo täti istuu kadulla?” 14.12. klo 15–17 Annantalo, Helsinki Paneelikeskustelussa pohditaan sitä, miten ja mitä kertoa lapselle romanisiirtolaisten tilanteesta ja köyhyydestä. Keskustelussa on edustajia muun muassa Amnestyn Romanien oikeudet -verkostosta, Suomen Unicefista ja Vapaa liikkuvuus -verkostosta. www.yhteisetlapsemme.fi jacQues RanciÉRe ja aistisen politiikka 14.12. klo 10–18 Tieteiden talo, Helsinki Tutkijaliiton järjestämässä seminaarissa analysoidaan ranskalaisfilosofin ajatuksia esteettisen ja poliittisen rajalla. www.facebook.com/events/783855285091101 meRkeistä Vallankumoukselliseen käytäntöön 17.12. Kupoli, Helsinki Tämänkertaisen Häiriöitä-luennon nimi on lainattu kesällä julkaistusta pamfletista, jonka kääntäjät tulevat puhumaan julkaisun teemoista: aktivismista ja sen tarkoituksenmukaisuudesta. anaRkiaa ja buRgeReita 18.12. Vastavirta, Tampere Kokoontumisessa saa ravintoa niin vatsalle kuin mielellekin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. tieteen päiVät 11.–15.1. Helsinki, 20.–21.1 Tampere Tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta. Ohjelmassa on keskusteluja ja väittelyitä, erikoisseminaareja, näyttelyitä, uutuuskirjoja, planetaarioesityksiä, nuorten päivä ja kaupunkitapahtumia. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. tieteenpaivat.fi elokuVa laRisa shepitko 8.1. saakka, Orion Helsinki Orionin ohjelmistossa esitetään kaikki neljä neuvostoliittolaisen ohjaajan pitkää elokuvaa. Shepitkon viimeiseksi jäi 1976 valmistunut sotaelokuva Nousu. imagen leFFakeRho 15.12. klo 18 Korjaamo, Helsinki Leffakerho näyttää viiden tähden vaikeilukomedian, saksalaisen Maren Aden teoksen Isäni, Toni Erdmann. toRstaileFFasaRja 15.12. klo 19.30 Kirjakahvila, Turku Torstaisarjan vuoden päätösnäytöksessä esitetään BBC:n äänestyksessä 2000-luvun ykkösleffaksi valittu Mulholland Drive. upload-VideoFestiVaali 16.12. klo 19–21 Luuppi, Helsinki YouTube-festivaalilla nähdään nuorten tuottamia videoita, joiden sisältö vaihtelee dokkareista skeittivideoihin ja lyhäreihin. www.facebook.com/events/197908433991435 Voima suosittelee nahjus enkelini 17.12. klo 19 Vastavirta, Tampere Juice Leskiselle omistetun, 50-minuuttisen fiktioelokuvan jälkeen kuullaan tietenkin Juicen musiikkia. the idealist 22.12. klo 16.30 Niagara, Tampere Kuukauden pohjoismaisena elokuvana esitetään tanskalainen jännityselokuva, joka kertoo kylmän sodan ajalta juontavan tapauksen. docpoint 23.–29.1. Helsinki Dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistoon mahtuu jälleen monenlaista patjamarkkinoiden showmiehestä kertovasta Mattress Menistä vakavampaan Hooligan Sparrowiin, joka kertoo lasten hyväksikäyttötapauksesta Kiinassa. docpoint.info spaghettipäiVä 4.2. WHS Teatteri Union, Helsinki Spaghettia tarjotaan kahdessa muodossa: viiden filmin ja italialaisen pastan muodossa. Elokuvien joukossa esitetään muun muassa Giovanni Grimaldin Coltin varjossa -italolänkkärin alkutaipaleelta. www.facebook.com/events/564965393689347/ kiRjallisuus speech kaRaoke club 9.12. klo 20 Lavaklubi, Helsinki Vuoden viimeiselle puhekaraoke-klubille on vapaa pääsy. Tule ja puhu! www.facebook.com/events/1656441514671659 pRosak 13.12. Lavaklubi, Helsinki Vuoden viimeisellä Prosak-klubilla kuullaan otteita Jan Forsströmin ja Monika Fagerholmin teoksista kirjailijoiden itsensä lukemina. www.facebook.com/events/179418739190118 lukupiiRi 14.12. klo 18–19.30 Pääkirjasto, Oulu Aikuisten osastolla kokoontuva lukupiiri käsittelee vuoden viimeisessä tapaamisessaan Silvia Avallonen kirjaa Teräs. käännös 15.12. klo 19–23 Alppilan huone, Helsinki Tuli & Savu -klubilla julkaistaan vuoden viimeinen numero, joka kulkee nimellä Käännös. Illan esiintyjiin kuuluu muun muassa Helsinki Poetry Connectionin puheenjohtaja Aura Nurmi. www.facebook.com/events/1875071846062867/ musiikki punkkia Rauhiksella 17.12. klo 19–23 Rauhanasema, Helsinki Pelkotila, Cockbox, Kovaa Rasvaa ja Paratiisi pistävät parastaan tukikeikalla, jonka tuotto menee Aseistakieltäytyjäliiton hyväksi. www.facebook.com/events/1635983286702037 paska Vuosi Fest 30.12. Lepakkomies, Helsinki Kehnolle vuodelle 2016 voi heittää jäähyväisiä Helsingin Sörnäisissä, jossa lavalle astuvat Henna Emilia & Houreet, Tuntematon Tie, Plastic Tones ja Ninni Forever Band. dillon coopeR 18.1. Kuudes Linja, Helsinki Yhdysvaltalainen, 24-vuotias rap-artisti palaa jälleen Suomen pääkaupunkiin keinuttamaan yleisöä. www.facebook.com/events/1158666700874355 Viii kallion nykymusiikkipäiVät 20.–22.1. Vapaan taiteen tila, Helsinki Keskustan konserttisalien ulkopuoliselle kokeelliselle musiikille ja avantgardelle omistettu tapahtuma on perinteisesti esitellyt niin klassikoita kuin tuoreita kotimaisia teoksia. www.facebook.com/events/237587109969984 gaRageFest 27.1. Kerubi, Joensuu, 28.1. Lutakko, Jyväskylä Tapahtuma tarjoaa nimestään huolimatta muutakin kuin autotallirockia, sillä lavalla nähdään muun muassa Mirel Wagner, Litku Klemetti & Tuntematon Numero, Jukka Nousiainen ja Mikko Joensuu. www.jelmu.net/garagefest-2017-2812017 Ruoka ja talous puhetta Rahasta 13.12. klo 15.30–17.30 Taidehalli, Helsinki Finnish Art Agencyn järjestämässä keskustelutilaisuudessa puidaan taiteilijoiden ja luovien alojen ammattilaisten toimeentuloa. Puhumassa ovat muun muassa taiteilija Maaria Märkälä ja design-alan asiantuntija Laura Sarvilinna. www.facebook.com/events/1829326710612318 tieteiden yö: Vapauden tuleVaisuus 12.1. klo 19–20.30 Tiedekulma, Helsinki Miten käsitämme vapauden tulevaisuudessa? Miten resurssipula, ilmastonmuutos ja velka vaikuttavat käsitykseemme? Tieteen päivien ohjelmaan kuuluvaan keskusteluun osallistuvat muun muassa filosofi Ville Lähde ja tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi. Vegaanihaaste 1.–31.1. kaikkialla Tammikuussa heivataan kaikki eläinperäinen. Viime kerralla haasteeseen tarttui 5?000 ihmistä, pannaan nyt paremmaksi! vegaanihaaste.fi kluuVin 100 % Vegaanimaanantai 16.1. klo 10.30 Pizzarium, Helsinki Vegaanihaasteen kunniaksi Kluuvin Pizzariumissa koko päivä on omistettu vegaanipitsalle, jota saa monenlaisina makuyhdistelminä. www.facebook.com/events/413360185454856 taide ja teatteRi tampeRe undeRgRound. nyt 17.12. saakka Galleria Emil, Tampere Paikallisten, omaehtoisten kulttuuritoimijoiden – kuten muun muassa Hirvitalon, Maailmantango-festivaalin ja Keltaisen talon – yhteisnäyttelyyn liittyy myös tapahtumien sarja. www.facebook.com/events/1742232236097129 pohjois-suomen Feministinen saRjakuVatoiminta 10.12.–12.1. Sarjakuvagalleria, Oulu Työpajoja ja tapaamisia järjestävä sekä MunaSarjaTulta-zineä julkaiseva toimintaryhmä on pystyttänyt yhteisnäyttelyn. pfst.sarjakuvablogit.com galleRia Rankka 1 Vuotta 9.12.–13.1. Jätkäsaari, Helsinki Jätkäsaarelaisgalleria juhlii 1-vuotissynttäreitään näyttelyllä, jonka taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Ville Vuorenmaa, Jyrki Riekki ja Eeva Peura. Kaksipäiväisissä avajaisjuhlallisuuksissa kuullaan myös livemusiikkia. animals 14.–16.12. Stoa, Helsinki Kinetic Orchestran teos tutkii eläimellisyyttä akrobatian ja nykytanssin keinoin, se pyrkii lähemmäksi sisäistä eläintä. www.facebook.com/events/1780220245549521 yablochkoV candle 15.–16.12. Valvesali, Oulu Sirkustaiteilija Ilona Jäntin ja lauluntekijä Aino Vennan yhteisesityksessä ilma-akrobatia ja chanson-vaikutteinen musiikki sulavat minimalistiseksi kabareeksi. www.flowprod.fi/ohjelmistossa/flow-sirkusilmatila-yablochkov-candle bReak a bRain 23.12. saakka Koskikeskus, Tampere Poikkitaiteellinen festivaali käsittelee sosiaalisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä taiteen keinoin. Tapahtumaan liittyviä taiteilijaluentoja tulevat pitämään muun muassa sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo ja tutkija Saara Särmä. artecoproject.com/break-a-brain VideokaFFe 27.–31.12. Ti-La-galleria, Jyväskylä Kansainvälinen, vuodesta 2011 toiminut taidekollektiivi Videokaffe tekee kineettisiä veistoksia. Heidän näyttelynsä päättää jyväskyläläisgallerian vuoden. www.ti-la2016.fi/taiteilija/videokaffe Finncycling soumi peRkele 15.12.–31.12., Myymälä2 Gallery, Helsinki "Spinning"-henkinen kuntopyöräilytunti, jossa pureudutaan työhön ja suomalaiseen leikkauspolitiikkaan. Katsoja voi osallistua taiteilija Martta Tuomaalan vetämään kunto-ohjelmaan polkemalla pyörää. Jos haluat treenata, ota hikipyyhe, juomapullo, treenivaatteet ja sisällä käytettävät lenkkarit mukaan. Valitettavasti peseytymismahdollisuuksia ei ole tarjolla. Sori siitä! www.facebook.com/events/1161179914002752 Prosak 13.12. The Idealist 22.12. Paska Vuosi Fest 30.12.
10 / 2016 • 19 Voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen ei mitään hävettävää Rikki-kollektiivin näyttely käsittelee mielenterveysongelmia. joskus on pahempiakin päiViä kuin niitä, jolloin tukka on huonosti. Jyväskylän Galleria Ratamon Bad Hair Days -näyttelyn nimen ironia ei jää huomaamatta. Valtakunnallisen Rikki-taideprojektin kautta muotoutuneen valokuvaajakollektiivin näyttelyn teemana ovat mielenterveysongelmat ja normeista poikkeaminen. Mukana on valokuvasarjoja, installaatioja videotaidetta. Rikki-pRojekti aloitti sarjakuvasta mutta on laajentunut myös muun kuvataiteen puolelle. Mukana on niin taide-alan ammattilaisia kuin aloitteleviakin tekijöitä, yhteensä jo 80 jäsentä. Minna Esantytär, yksi valokuvakollektiivin taiteilijoista, on ollut Rikki-projektin toiminnassa mukana alusta saakka. ”Projektissa mukanaolossa ei ole rajoitteita sen suhteen, mitä on aiemmin tehnyt. Ansioluetteloita ei lueta tai tarkastella meriittejä. Ei ole myöskään välttämätöntä, että mielenterveysongelmista on omakohtaista kokemusta”, hän summaa. Valokuvakollektiivin ja koko Rikki-projektin tekijöitä yhdistää lähinnä tavoite poistaa mielenterveysongelmista kärsivien kokemaa stigmaa. bad haiR days -näyttelyyn tulee Minna Esantyttäreltä kolme teoskokonaisuutta. Yksi on sosiaalisia pelkoja käsittelevä videoteos ja toinen installaatio, jossa muun muassa tabut eivät ole kuin karkkia vaan karkkia. Kolmas on valokuvasarja Leimatut, joka esittelee ihmisiä arkisissa tilanteissa diagnoosi-leima otsassaan. ”Kuvasin projektiin 30–40 ihmistä. Halusin mukaan kaikenlaisia ihmisiä kaupan kassajonosta nuorisopappiin. Mukana on myös muutama niin sanottu julkkis korostamassa pointtia, että me ollaan kaikki samalla viivalla ja ettei ulkoisten seikkojen perusteella voi tietää, kenellä joku diagnoosi sattuu olemaan.” Kuvaaja ei itsekään tiennyt, oliko kuvattavilla diagnooseja vai ei. Näyttelyn muut taiteilijat ovat Neo Aarnikotka, Laura Mustonen, Jenni Holma, Heli Kaskinen, Veera Konsti, Esa Luoto, Pinja Nikki ja Noora Sandgren. Rikki-pRojekti julkaisi syyskuussa ensimmäisen taidelehtensä Rikki. Suunnitteilla on toinen numero ensi syksyksi. Sitä ennen kollektiivin taidetta näkee paitsi Jyväskylässä myös Raaseporissa, jonka Galleria Kobrassa on 7.2.–25.3. esillä tekijöiden valokuvaa ja sarjakuvaa. Näyttelyn nimi on Ei hävetä. kaisu teRVonen Bad Hair Days 15.12.–8.1. Galleria Ratamo, Jyväskylä Galleriassa järjestetään 19.12. klo 17–20 näyttelyyn liittyvä Puhetta kuvista -keskusteluilta, johon yleisö voi lähettää omia kuviaan. www.facebook.com/events/104874303334307/ Docpoint 23.–29.1. Dillon Cooper 18.1. Kevään sarjaliput myynnissä! J.S. Bach ouluoratorio J
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KulTTuuri-, mielipideja TiedelehTien liiTTo KulTTi ry. www.KulTTiKisKa.fi • KulTTi@KulTTi.neT • 044 755 5158 KulttiKisKa.fi uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. KulTTiKisKa on muKana Kaapelin joulussa 9.–11.12. ja 16.–18.12. rauhan puolesTa Rauhan puolesta on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja kulttuuri-, mielipideja uutislehti, jonka aiheita ovat mm. rauhanrakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustaminen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolus tajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. 9/2016 Marraskuu | voiMa.fi kynnysliite ville ranta ?MeeMit???•???612-Marssi???•???LÄski Voima Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 www.voima.fi diplo&nG Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Vuositilaus 30/34 euroa sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/vuosi) Tilaukset: mondediplo.fi/tilaukset www.mondediplo.fi KulTTuuriVihKoT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Lahjatilaus vuodeksi 2017 nyt vain 35,70! tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi elonKehÄ Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa vuodessa. Tilaus 35 euroa. Irtonumero 9 euroa. Tilaukset: elonkeha.tilaus@gmail.com www.elonkeha.com arKKiTehTi Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunki kulttuuri, uusi arkkitehtuuri, kritiikki. Monipuolinen ja kansain välinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. Irtonumero 17 €, tilaus 94 € / digilehti 54 € (kesto), opiskelijat alk. 53 € / 30 €. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi Kristosofi Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja Vuorisaarnan valossa, uskonnoista ja uuden aseettoman sivistyksen mahdollisuudesta, kristosofisten kirjailijoiden tuotannosta. 10 numeroa vuodessa 32 euroa, irtonumerot 4 euroa. Tilaukset: 050 369 7534, anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi lapsen maailma Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. Tänä vuonna ilmestyy jo lehden 75. vuosikerta! 11 numeroa vuodessa. 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi solidaarisuus Solidaarisuus-lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, jota Solidaarisuuden kehitysyhteistyö naisten aseman ja ihmisarvoisen toimeentulon vahvistamiseksi parantaa. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi NuorisotutKimus Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuorisoja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Tilaushinta 32/30 €. Irtonumero 8 €. www.nuorisotutkimusseura.fi/ nuorisotutkimus-lehti Grafia-lehTi Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuurilehti taustoittaa graafisen suunnittelun ja kuvituksen ilmiöitä laaja-alaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Vuosikerta 30 € Irtonumero 7,50 € www.grafia.fi/lehti sosioloGia-lehTi Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Sociologican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi