MAUKKAITA LAHJOJA TIEDONJANOISILLE JA VIIHTEENNÄLKÄISILLE WWW.LIKE.FI Hugh Howey KOHTALO Pelottava ja koukuttava Siilon saaga huipentuu. Syvällä maan uumenissa kytee kapina. ”Viimeinen osa vahvistaa Siilon saagan statuksen modernina mestariteoksena.” – Sunday Express Peter Pomerantsev MIKÄÄN EI OLE TOTTA JA KAIKKI ON MAHDOLLISTA Kiehtova tietokirja nyky-Venäjän absurdista todellisuudesta. ”Sopii kaikille, joita putinilainen surrealismi kiinnostaa.” – Sofi Oksanen Walter de Camp JA HOMOT LOIVAT NAISEN Provosoiva teos homojen vaikutuksesta naisten muotiin. ”On virkistävää lukea suomalainen teos, jossa keskitytään muotiin, ei tyyliin.” – Suomen Kuvalehti Bea Uusma NAPARETKI Upea kertomus peräänantamattomuudesta ja rakkaudesta seikkailuun. ”Uusma onnistuu viemään lukijan suoraan lumen, turkoosien jäälauttojen ja loputtoman syvän meren keskelle. Kirja pitää otteessaan arvoituksellisesta alusta yllättävään loppuun.” – Mondo Lena Huldén MINIKARJAA Ole tarkka, ota sirkka! Kiehtova ja asiantunteva teos hyönteissyönnistä ja sen ekologisuudesta. Tommi Liimatta, Sami Yaffa SOUND TRACKER KAPINAMUSIIKIN JUURILLA Seikkailu jatkuu! ”Sound Trackerin toista kautta kartoittava kirja on aivan omanlaisensa tapaus, ilmiö jota on vaikea selittää ja opus jonka ääressä taatusti viihtyy.” – Desibeli.net Ari Lahdenmäki & Juha Metso KARI PEITSAMO Peitsamon ajatuksia musiikista ja elämästä sanoin ja kuvin. ”Kirja viihdyttää, koska Peitsamo on sivistynyt ja hauska kertoja.” – Suomen Kuvalehti Ryan Gattis VIHAN KADUT Vaikuttava kertomus Los Angelesin jengisodasta. ”Ei siitä ole kahta kysymystäkään. Intensiivinen Vihan kadut on yksi tämän syksyn parhaista käännösromaaneista.” – Helsingin Sanomat
LIPUT alk. 20–22 € Kansallis teatterin lippumyymälästä 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) Lippupisteestä 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani HIRTTÄJÄT Martin McDonagh Viiltävä farssi • Pienellä näyttämöllä 9.3.2016 • Ohjaus Mika Myllyaho ROOLEISSA Jani Karvinen, Tero Koponen, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Kristo Salminen, Paula Siimes, Alina Tomnikov ja Timo Tuominen Mukka Smeds Sella Jartti Kuusisto Enää kaksi näytäntöä, 3.1. ja 6.3.2016!
12 ilmoitus Joulu– tammmiKuu N merKKituotteet Työväentutki muk sen teemana on tänä vuonna naisten työ. Vuosikirja sisältää artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyteesittelyjä ja kirja-arvioita, joissa eri tieteenalojen ammattilaiset käsittelevät julkaisun teemaa sekä muita työväestöön ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita kattavasti eri näkökulmista. Työväentutkimus on myynnissä 10€ hintaan Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki) ja Kurvin Kirjassa. www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus TyöväenTuTkimus 2015 -vuosikirja Mitä eläimet aistivat, ajattelevat ja tuntevat? Teos tarjoaa pysäyttäviä faktoja niin luonnonvaraisista eläimistä kuin tuotantoja lemmikkieläimistäkin. Suomen Eläinsuo je lu yhdis tysten liitto myönsi tekijälle Vuoden Eläinsuo jelu teko 2015 -palkinnon. ”Hyvin harvoin törmää kirjaan, joka muuttaa käsitystä maailmasta jokaisella aukeamalla.” – Tieto-Finlandia-valintalautakunta www.finlit.fi/kirjat Helena TelkänranTa: millaisTa on olla eläin? vlad seiväsTäjä ja vampyyrikreivi dracula Mistä kreivi Dracula vaelsi Transilvanian vuorille ja pop-kulttuurin suosikiksi? Tuomas Hovin tietokirja kertoo, kuinka vampyyrimyytti on kehittynyt ja miksi 1400-luvulla elänyttä ruhtinasta on pidetty Draculan esikuvana. Pakollista luettavaa vampyyrifaneille! www.finlit.fi/kirjat poesiaviHkoT Poesiavihkot on Poesian vihkomuotoinen julkaisusarja kaunokirjallisuudelle. Kirjaa lyhyemmistä mutta silti itsenäisistä kirjallisista kokonaisuuksista koostuva julkaisusarja on ensimmäinen lajiaan Suomessa. Poesiavihkot ilmestyy vähintään kolme kertaa vuodessa. Poesiavihkoja päätoimittaa runoilija Kristian Blomberg. Vihkoja voi ostaa ja tilata osoitteessa poesia.fi/vihkot. Suomalaisen vaatemerkin ekologinen kauluspaita hengittää materiaalinsa ansiosta erinomaisesti – 55% hamppua ja 45% luomupuuvillaa. Verkkokaupassa myös suositut Plasticana-hamppukumisaappaat naisille ja miehille. WEBSHOP / RCM SHOP TURKU Rauhankatu 12 a 20100 Turku www.rcmclothing.com rcm carpenTer sHirT / Hamppua ja luomupuuvillaa Tammikuu on laihdutusohjeiden sesonkiaikaa. On tär keää karistaa joulukilot! On kiire päästä bikinikuntoon! Raisa Omaheimon ja Elina Kilkun näytelmä lihavuudesta kertoo että vaihtoehtojakin on. Koska lihavista puhutaan, mutta lihavat eivät puhu. Näytökset 8.1. 6.2.2016 Teatteri Takomo, Freda 18, Helsinki Liput 27e/13,50e www.tiketti.fi www.teatteritakomo.fi läski. rasvainen monoloGi liHavuudesTa. TieToisen läsnäolon HarjoiTuksia Teineille Harjoitusohjelma mielenterveyden lisäämiseen CD-levyllä. Samalla tuetaan hyvinvointitaitojen opetusta peruskouluissa*. Tämän harjoitusohjelman on luonut psykologian tohtori Amy Saltzman. Tavoitteena on lisätä rauhaa, keskittymiskykyä ja hyvää fiilistä. Eli tukea voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen, stressinhallintaan ja sisäiseen tasa painoon. Ostamalla CD:n tuet ainakin yhden teinin mielenterveyttä – samalla lahjoitat 10€ nuorten mielenterveyden tukemiseen! ”Ota chillisti, joka päivä. Tämän cd:n avulla se onnistuu”, Jukka poika. ”Tämä on juuri se levy, jonka olisin itse halunnut teininä.”, Mira Luoti. * Lue lisää ja toimi! www.perustaitojaperuskouluun.fi pane oluTTa Pane olutta on selkeä ja innostava opas herkullisen kotioluen valmistukseen. Teos sisältää palkittujen tekijöiden ja heidän ystäviensä parhaiden oluiden reseptit. www.sammakko.com Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
12 52 46 Acton kalenterit keskiaukeama McVaiva isukko s. 13 Vastamai nos Tässä lehdessä muun muassa 14.12.–31.1.2016 10 / 2015 • 7 pääkirjoiTus VoimA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi päätoimittAjA Veera Järvenpää 044 980 5215 ULKoASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo mUU toimitUS Ellen Eljaala, Velda Parkkinen, Tuomas Rantanen, Kaisu Tervonen, Iida Simes & Jari Tamminen toimitUSjohtAjA Teemu Matinpuro YhteYSpääLLiKKö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 KUStAnnUSpääLLiKKö Tuomas Rantanen 040 507?7165 AVUStAjinA täSSä nUmeroSSA Kalle Erkkilä, Pipsa Hakala, Niko Hallikainen, Jami Järvinen, Otso Kantokorpi, Katariina Kombi, Saila Kivelä, Jani Leinonen, Lissu Lehtimaja, Christer K. Lindholm, Fanny Malinen, Apila Pepita, Ilpo Puhakka, Janne Siironen, Syksy Räsänen, Heli Yli-Räisänen. jULKAiSijA Voima Kustannus Oy Yhtiön oSAKKAAt Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen jAKeLU Jari Tamminen 050-331 4057 tiLAUKSet Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112 VoimAn VUoSitiLAUS 10 numeroa 39 euroa pAino Alma Manu Oy, Tampere pAinoS 60 000 iSSn 1457-1005 Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Asiallista keskustelua Suomen euroerosta VoiSiKo pA AVo VäYrYnen olla edes kerran oikeassa? Sitä sopisi miettiä nyt, jos koskaan. Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen eurojäsenyydestä. Markan perään haikailu näyttäytyy usein epä-älyllisenä tunteiluna, joka kumpuaa joko nostalgiasta tai äärinationalismista. Euroopan talousja rahaliittoon kuuluminen on kuitenkin tuonut mukanaan muutakin kuin uudennäköiset kolikot. Finanssipoliittiseen sopimukseen sitoutuminen on kaventanut Suomen mahdollisuuksia elvyttää taantumassa laahustavaa taloutta ja ajanut leikkaus politiikan tielle. Jyväskylän yliopiston tutkija Joel Kaitila ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen ovat kirjoittaneet raportin siitä, mitä Suomi voisi euromaana tehdä lisätäkseen taloudellista liikkumavaraansa. Käytännössä ei paljon. Euroopan vakausja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia eikä julkinen velka 60 prosenttia. Niiden puitteissa Suomi ei voi kuin leikata palveluista. Tämä on asia, jota Suomessa harva hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja sanoo ääneen. AinoA tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja pohjoismaisen mallin tulevaisuuteen käy rikkomalla kurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Oma raha tarkoittaisi omaa, talousja rahaliitosta riippumatonta rahapolitiikkaa ja sitä kautta myös enemmän välineitä sisämarkkinoiden kulutuskysynnän lisäämiseen ja palveluiden turvaamiseen. Euroopan unioni perustettiin rauhan liitoksi, mutta vuosien saatossa se on kaapattu uusliberalistisen talouspolitiikan kokeilulaboratorioksi ja rahan liitoksi. Jos Suomi olisi kuin Euroopan unioni, Uusimaa olisi Saksa ja Etelä-Savo Kreikka. Eurooppaan on turha kuvitella saatavan eroja tasaavia tulonsiirtoja. Unionia kehitetään yhä voimakkaammin fiskaaliunioniksi, ja talouskuri vain tiukentuu. mitä SiiS on tApAhtUmASSA? Eurooppaan perustetaan kansainvälisiä kilpailukykyneuvostoja, jotka seuraavat jäsenmaiden palkkakehitystä. EU:lle perustetaan valtiovarain ministeriö, joka haukkaa suuren osan finanssi poliittista valtaa. Kehitys edellyttää perussopimuksen muuttamista, ja sen on määrä tapahtua jo vuonna 2017. Euroopan unionin nykyiselle kehitykselle ei ole suomalaisten mandaattia. Eduskunnan pitäisi uskaltaa mittauttaa euron ja leikkauspolitiikan suosio kansalla ja järjestää neuvoa-antava äänestys euroerosta. VeerA järVenpää 10 normihomovoimaa! s. 27–28 Liite: Kynnys ry. ehkäistään, miehet 41 50 runon poesia Luc jacquet kapitalismi & aktivismi KLein, 56 robert redford 8 tutkijat: irti eurosta & 45
8 • 10 / 2015 MaailManlopun eteinen Katoavat ystävät GeorGe L. Mossen kirja Nazi Culture kertoo elämästä natsi-Saksassa aikalaistekstien kautta. Se loppuu kirjailija Erich Ebermayerin toukokuun 1933 päiväkirjamerkintään, jolle Mosse on antanut otsikoksi ”Katoavat ystävät”. Toisin kuin voisi arvata, kyse ei ole keskitysleireille viedyistä ihmisistä, vaan tutuista, jotka häviävät natsien aatteen syövereihin. ”Heidän kanssaan ei voi edes keskustella asioista, koska he uskovat. Eikä uskoa vastaan ole rationaalisia argumentteja.” Ebermayerin kuvaus tuntuu tutulta nyky-Suomessa. On surullista ja vaikeaa kohdata se, miten tuttavapiirissä omaksutaan rasistioikeiston ajatuksia. Niihin voi törmätä melkein missä tahansa, ja 30-luvulta vertaansa hakeva väkivaltapuhe on sosiaalisen median päivittäistä arkea. rasistioikeisto on rakentanut oman suljetun viitekehyksensä, jota kansoittavat maahanmuuttokriitikot, suvakit, mokuttajat ja muut mielikuvitusolennot. Rasisti oikeiston suuri saavutus on se, että se on saanut valtavirtatiedotusvälineet käyttämään tätä kieltä ja levittämään siihen kuuluvaa myrkyllistä ajatusmaailmaa. Maamme johtava päivälehti Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa rasisti-ideologi Jussi Halla-aholta ”valtiomiestason tekoja” kuvaillen häntä profeetalliseksi johtajaksi, jonka ”hetki on tullut”. Lietsontaa ei hidasta se, että rasistioikeisto pitää lehteä ”hyysärinä” ja kansakunnan vihollisena. Sen enempää Anders Breivikin joukkomurha Halla-ahon inspiroimana kuin korkeimman oikeuden tuomiokaan ei ole laannuttanut toimittajien intoa ruokkia suuta, joka heitä puree. Yksi syy tähän lienee kuvitelma siitä, että valtavirta on muuttumaton, ja laineista huolimatta yhteiskunnassa kaikki menee samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä rohkaisee vähättelemään pelottavia suuntauksia ja siirtymään hiljaa virran mukana. Mutta virta voi ajautua uusille uomille, eikä yhteiskunnan järjestystä suojaa mikään säilymislaki. Ihmisten teot eivät pohjaa eettisiin ihanteisiin, vaan niiden mittana ovat hyväksytyt normit. Kun ne muuttuvat, niin toiminta seuraa perässä. on LohduLLista ajatella, että jos tilanne menee todella pahaksi, niin se pysäytetään, mutta vielä tänään ei tarvitse tehdä mitään. Joukkomurha naapurissa ei ole tarpeeksi; kansanedustajan yhteistyö natsien kanssa ei ole tarpeeksi; jatkuvat hyökkäykset pakolaisten kimppuun eivät ole tarpeeksi: mutta kun tosipaikka tulee vastaan, niin asialle kyllä laitetaan stoppi! Yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole käsijarrua. Jos viestinnän kanavat saastuvat niin pahasti, että suuri osa väestöstä tulkitsee asiat rasistioikeiston käsitteiden kautta, niin tapahtumia ei voi pysäyttää rationaalisella keskustelulla. Kurssi pitää kääntää nyt, ennen kuin ystäviä katoaa myös hautaan. syksy räsänen Ka isa Ka ng as teksti Veera JärVenpää kuVa Lissu LehtiMaJa Euroopan talousja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkaus politiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä. Merir osvo?lippu salkoon! a inoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja leikkauspolitiikan lopettamiseen käy haastamalla Euroopan talousja rahaliiton institutionaalinen järjestys. Käytännössä tämä toteutetaan rikkomalla tietoisesti talouskurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Tähän lopputulokseen ovat tulleet tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen, jotka kirjoittivat raportin Talouskurista autonomiaan. Raportissaan Kaitila ja Ronkainen analysoivat, mitä Suomi voi euromaana tehdä lisätäkseen talouspolitiikkansa liikkumavaraa. Keinoja on, mutta ne vaativat poliittista uskaliaisuutta ja päättäväisyyttä. Euroopan vakausja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 prosenttia eikä julkinen velka yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nämä talouskurisäännöt estävät elvyttävän finanssipolitiikan harjoittamisen. käytännössä leikkauspolitiikalle ei ole vaihtoehtoa, jos Suomi pysyy euroalueessa ja noudattaa finanssipoliittisen sopimuksen talouskuria. Ronkaisen mielestä nyt olisi aika julkiselle keskustelulle ja euroalueen haittojen pöytään nostamiselle. ”Rahaliitto on uusliberalismin, nationalismin ja muukalaisvihan pyhä liitto, ja kierre tulee vain pahenemaan, ellei näistä kurisäännöistä päästä eroon”, Ronkainen kärjistää. Kuulostaapa pahalta ja suorastaan populistiselta. Annetaan kuitenkin tohtoritutkija Ronkaisen selittää, mitä hän tarkoittaa. yli 50 000 kannatusilmoitusta, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn. Ronkainen on allekirjoittanut aloitteen ja pitää sitä hyvänä, koska se tuo keskusteluun mahdollisuuden, että Suomi eroaisi rahaliitosta. ”Ongelma on se, että Väyrynen on sitoutunut vientivetoiseen malliin, johon koko Euroopan talousja rahaliitto perustuu. Hän haluaisi palata markkaan, jotta valuutta voitaisiin devalvoida, minkä seurauksena Suomen vientisektori saisi devalvaation verran kilpailuetua.” Devalvointi on rahapolitiikan keino, jossa valuutan ulkoista arvoa lasketaan suhteessa muihin valuuttoihin. Yksinkertaistaen se laskee vientituotteiden suhteellista hintaa, mutta vastaavasti nostaa tuontitavaroiden hintoja. ”Jos olisi oma valuutta, Suomessa ei tarvitsisi tehdä ’kilpailukyvyn nimissä’ sisäistä devalvaatiota eli polkea palkkoja ja tehdä yhteiskuntasopimusta. Sisäisen devalvaation lopettaminen olisi hyvä alku, mutta omaa valuuttaa tulee tavoitella talouskurin lopettamiseksi.” Ronkainen uskoo, ettei Väyrysellä sinänsä ole arvoristiriitaa Euroopan talousja rahaliiton talouskuri kanssa. ”Hän on oikeistolainen poliitikko, joka kannattaa talouskuria. Väyrysen agendalla ei ole tehdä valtiosta aktiivisempaa toimijaa tai ajaa suuria satsauksia esimerkiksi julkiselle sektorille, koulutukseen tai terveydenhuoltoon.” kun kuunteLee Ronkaista, tajuaa kirkkaasti yhden asian: hyvinvointivaltiota ei voi rakastaa, jos ei uskalla ajatella Suomen eroa euroalueesta. Rahaliiton ku”Talouskurisääntöjen vuoksi euromaiden ainoat keinot selvitä on kilpailla alemmalla verotuksella tai alhaisemmilla palkoilla. Näiden kahden asian seurauksena hyvinvointivaltio ajetaan alas, kulutuskysyntä vähenee ja talous ajautuu negativiiseen kierteeseen ’vastuullisuuden ja kilpailukyvyn’ nimissä.” Mikään ei viittaa siihen, että talousja rahaliittoa oltaisiin viemässä muuhun kuin yhä tiukempaan suuntaan. ”Euroopan työväestön keskuudessa ei nouse solidaarisuutta, vaan vihaa ja kateutta muita kansoja kohtaan. Kun siihen vielä lyödään päälle koko Euroopan laajuinen leikkausbuumi ja vakavin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, patriotismi ja muukalaisviha saavat materiaalisen trampoliininsa. Työttömyydestä ja leikkauksista aiheutuva epävarmuus on psykologisesti helppoa purkaa kaikkein heikoimmissa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin.” aik a euroerokeskustelulle on kypsä. Asia on kuitenkin vaarassa henkilöityä keskustan konkaripoliitikko Paavo Väyryseen ja hänen käynnistämäänsä kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan kansanäänestystä euroon kuulumisesta. Aloite on kerännyt hyvinvointi valtiota ei voi rakastaa, jos ei uskalla ajatella suoMen eroa euroalueesta.
10 / 2015 • 9 risäännöt varmistavat, että rahaa on päivä päivältä vähemmän julkisiin palveluihin ja sosiaalimenoihin. ”Kysymys on siitä, mihin valtiota käytetään. Oma raha mahdollistaa, ettei hallituksen talouspoliittista linjaa kirjoiteta Brysselissä, vaan vaaleissa voidaan oikeasti äänestää talouspoliittisten linjojen välillä.” Kuitenkaan edes vasemmistoliitto ei vastusta talousja rahaliittoa. Ronkaisen mukaan vasemmisto on haluton puhumaan euroerosta, sillä se olettaa, että rahaliiton sisällä voidaan tehdä vasemmistolaista politiikkaa tai että se olisi reformoitavissa vasemmistolaiseksi. Lisäksi oletetaan, että rahaliiton ulkopuolella ei ole mahdollista harjoittaa työväenluokkaa hyödyttävää talouspolitiikkaa. ”On harhaa kuvitella, että euron puitteissa voitaisiin lopettaa talouskuri. Junckerin komissiosta puolet on konservatiiveja, ja EU-parlamentissa suurimmat ryhmät ovat konservatiivit ja sosiaali demokraatit. Näiltä veijareilta on turha odottaa vasemmistolaista politiikkaa tai suuren kuvion muuttamista”, Ronkainen lataa. ”Vasemmisto ei halua markkaa takaisin, koska sillä ei ole omaa talouspoliittista mallia siitä, mitä sillä tehtäisiin. Se on hyväksynyt budjettirajoitteet ja niellyt Väyrysen tavoin oikeistolaisen, vientivetoisen talousmallin. Vasemmisto ajaa ainoastaan pehmeämpää talouskuria.” taLouskuriLLe on kuitenkin vaihtoehto, ja Ronkaisen ja Kaitilan raportissa listataan vaiheittaiset askelmerkit leikkauspolitiikan lopettamiselle. Ensimmäiseksi Suomen pitäisi rohkeasti rikkoa finanssipoliittisen sopimuksen sääntöjä valtion alijäämästä ja velkakatosta. Mallia voi ottaa Ranskasta, joka on ilmoittanut aloittavansa sotaelvytykset ja rikkovansa molempia kurisääntöjä terrorisminvastaisen sodan nimissä. ”François Hollande ilmoitti, että Ranska peruu kaikki puolustusleikkaukset vuoteen 2019 asti. Lisäksi vähintään 17 000 henkilöä värvätään turvallisuuden lisäämiseksi, ja poliisin, oikeuslaitoksen, rajavalvonnan ja vankiloiden henkilöstömäärää kasvatetaan 8 500 henkilöllä.” ”Miksi investoinnit koulutukseen, terveydenhoitoon ja ekologiseen modernisaatioon voivat olla vastuutonta politiikkaa ja sotavarustelu vastuullista? Tämä on tuhannen taalan kysymys sen suhteen, mihin Eurooppa on menossa.” kurisä äntöJen rikkomisesta voi seurata sakkoja, jotka langetetaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Enimmillään sakko on 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Kurisääntöjä kannattaa ehdottomasti rikkoa. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat välittömiä. Mitään ennakkotapauksia ei ole siitä, että valtio olisi haastettu niiden rikkomisesta EU-tuomioistuimeen. Uhkasakon mahdollisuus on erittäin pieni varsinkin nyt, kun Ranska on aloittanut sotaelvytykset.” Suomen bruttokansantuote on noin 200 miljardia euroa, josta promille on 200 miljoonaa. Jos summa suhteutetaan esimerkiksi vuosittaisiin puolustusmenoihin, 2,35 miljardiin, se vastaa siitä noin kahdeksan prosentin osuutta. ”Kun merirosvolippu nostetaan salkoon ja lähdetään rikkomaan kurisääntöjä, pitää olla valmis avoimeen konfrontaatioon rahaliiton kanssa aina euroeroon saakka.” asiassa täytyy toimia suunnitelmallisesti. Ronkainen ja Kaitila ehdottavat kurisääntöjen rikkomisen ja oman valuutan käyttöön oton väliaskeleeksi rinnakkaisvaluuttaa. Sillä voitaisiin huolehtia, että raha liikkuu sisämarkkinoilla ja taloudellinen aktiivisuus säilyy, vaikka Euroopan keskuspankki alkaisi toimia aggressiivisesti niskuroivaa Suomea kohtaan. EKP sulki Kreikan pankkisektorin kesällä, kun hallitus ilmoitti kansanäänestyksestä tukipaketin ehdoista. Mitä rinnakkaisvaluutan käyttöön ottaminen tarkoittaisi käytännössä? ”Suomen valtio alkaisi maksaa osan julkisen sektorin palkoista ja sosiaalietuuksista rinnakkaisvaluutalla, jonka nimi voisi olla vaikkapa markka. Tällä taattaisiin se, että valuutalle on tarjontaa. Lisäksi valtio hyväksyisi rinnakkaisvaluutan verojen maksamiseen, jolloin esimerkiksi kaupoille ja Merir osvo?lippu salkoon! yksityiselle sektorille tulisi motiivi ottaa sitä vastaan. Tällöin rinnakkaisvaluutalle syntyy sekä kysyntä että tarjonta.” Vaikka rinnakkaisvaluutta on vain sisämarkkinoiden ratkaisu, se antaisi liikkumavaraa elvyttävän talouspolitiikan tekemiseen. ”Voidaan perua leikkaukset ja myös kasvattaa sosiaaliturvaa sekä julkisen sektorin palkkoja, mutta aloittaa myös suuria työllistämisohjelmia.” Kun rinnakkaisvaluutta on käytössä, se voitaisiin helposti muuttaa omaksi valuutaksi. ”Suurin syy, miksi rahaliitosta ei haluta erota, on se, että alkuvaihe olisi todella vaikea. Hallituksen ja keskuspankin on oltava erittäin tiiviissä yhteistyössä talouden elvyttämiseksi ja kotimaisen kysynnän stimuloimiseksi. Toisekseen niiden on huolehdittava, ettei uusi valuutta devalvoidu liikaa, jotta ulkomailta saadaan tärkeitä hyödykkeitä, kuten ruokaa, energiaa ja lääkkeitä. Euroero ei poista talouspolitiikan rajoitteita vaan muuttaa niitä laadullisesti. Euroero vapauttaa rahaliiton ideologisista säännöistä, ja talouspolitiikan rajoitteiksi tulevat reaaliset tuotantoja työvoimaresurssit.” eurosta erotessa valtion velat kannattaisi säilyttää euromääräisinä, jotta muille EUmaille ei tulisi intressiä sulkea Suomea Euroopan sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Valtion velkaantuminen ei ole Ronkaisesta mikään ongelma. ”Kun on oma keskuspankki, ei ole mitään hätää. Velkojilla on varmuus siitä, että velka tullaan maksamaan takaisin.” ”On toki epäintuitiivinen ajatus, että velkaantuminen ei olisi ongelma, koska sitä hölötetään medioissa yötä päivää pyhänä ja arkena. Oleellista on kyseenalaistaa oletus, että hyvinvointi pitää rahoittaa verotuksella. Poliitikot väittelevät hampaat hiessä verotuksesta, vaikka oman valuutan myötä verotus ei olisi ainoa hyvinvoinnin lähde.” Eurosta eroaminen palauttaisi valtiolle sen talouspoliittisen suvereniteetin, eli valtiosta tulisi rahan liikkeellelaskija ja siltä poistuisi budjettirajoitteet. Tämä mahdollistaa hyvinvointivaltion kehittämisen ja tuomisen takaisin 2000-luvulle. Ydinkysymys onkin, mitä varten valtio ylipäänsä on olemassa. ”Talouskurisäännöt tekevät valtiosta kömpelön ja toimimattoman. Talousviisaatkin myöntävät, että Suomen eurojäsenyys on ollut virhe. Miksi tätä virhettä ei korjattaisi viimeistään nyt?” Ronkainen kysyy.
10 • 10 / 2015
10 / 2015 • 11 takinkääntäjät ja totuuskomissio Kreikan parlamentin entinen puhemies kertoo, miksi maan velka on laiton. ”k reikkaLaiset ovat joutuneet sokkiterapian kohteiksi moneen kertaan. Viimeisin sokki oli, kun talouskurin lopettamiseksi valittu hallitus allekirjoitti entisiä pahemman sopimuksen ja järjesti yhtäkkiset uusintavaalit, jotka tähtäsivät kurituspolitiikan vastustajien poistamiseen puolueesta”, Zoe Konstantopoulou lataa. Hän tietää, mistä puhuu. Konstantopoulou valittiin Syrizan kansanedustajaksi vuonna 2012 ja viime tammikuun vaalien jälkeen parlamentin puhemieheksi. Asema antoi Konstantopouloukselle mahdollisuuden seurata läheltä pääministeri Alexis Tsiprasin kesäistä takinkääntöä, jonka hän nyt ymmärtää olleen suunniteltu temppu eikä suinkaan taipumista paineen alla. ”Tsipras yritti peitellä, että oli jo hyväksynyt sopimuksen. Hän oli paljastanut velkojille, ettei edes harkinnut muuta vaihtoehtoa kuin päästä sopimukseen.” kreikan sitoutuminen velkojen maksuun sisältyi helmikuiseen sopimukseen, jossa sovittiin EU-lainoituksen jatkamisesta. Syriza, joka oli voittanut vaalit lupauksella irtautua troikan talutusnuorasta, päätti useaan kertaan keskeyttää maksamisen: näitä päätöksiä ei kuitenkaan koskaan pantu täytäntöön. ”Olen kuullut Yannis Varoufakisilta, ettei edes hän tiennyt, milloin päätökset kumottiin”, Konstantopoulou sanoo. Varoufakis meni Washingtoniin tapaamaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajaa Christine Lagardea ilmoittaakseen, ettei Kreikka maksa seuraavaa lainaerää. Yhdysvaltoihin laskeuduttuaan hän kuitenkin sai puhelun Tsiprasilta, joka perui aikeet. Syyskuun vaaleissa äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi. Konstantopoulou korostaa, että mikä nyt näyttää Syrizalta, ei ole sama puolue kuin ennen. Puoluesihteeri on irtisanoutunut, samoin lähes puolet keskuskomiteasta ja suurin osa nuorisojärjestöstä. Eduskuntaryhmästä on poistettu kolmannes – Konstantopoulou ei lähtenyt, koska hänen mielestään kyse oli poliittisesta puhdistuksesta. Koska uusintavaalit pidettiin 18 kuukauden kuluessa edellisistä, puolueet asettivat itse ehdokkaat listalle. Näin ollen nykyisessä parlamentissa on paljon edustajia, joita kansa ei ole valinnut. ”Valitettavasti uusintavaalien strategia toimi”, entinen puhemies sanoo. ”Ihmiset eivät ehtineet tajuta, mitä tapahtui. Vaikka minut tunnettiin ja oli hyvin tiedossa, että olin napit vastakkain hallituksen kanssa, tapasin vaalipäivänä ihmisiä, jotka kertoivat etsineensä minua Syrizan listalta.” Konstantopoulou oli itsenäisenä ehdokkaana uuden vasemmistopuolueen Popular Unityn listalla, mutta puolue ei ylittänyt kolmen prosentin äänikynnystä. konstantopouLou perusti Kreikan julkisen velan totuuskomission, joka kävi läpi lainasopimukset maan velkojien kanssa nähdäkseen, olivatko ne laillisia ja legitiimejä. Tulokset eivät yllättäneet: Euroopan keskuspankki ylitti valtuutensa asettamalla lainoille poliittisia ehtoja. IMF tiesi, että ehdot olivat ristiriidassa ihmisoikeuksien ja niiden turvaamiseen velvoittavan kansainvälisen lain kanssa. ”Kreikan ei pidä maksaa velkaa, joka on laiton ja sietämätön”, totuuskomission raportti toteaa. Raportti julkaistiin kesäkuussa, kun neuvottelut kolmannesta pelastuspaketista olivat kiihkeimmillään. ”Työmme tuloksia ei käytetty, vaikka ne olivat hyvin yksityiskohtaisia. Uskon, että komitean annettiin toimia vain, koska Tsipras ei uskonut sen tuottavan tulosta.” Konstantopouloun seuraaja Nikos Voutsis poisti ensi töikseen raportin parlamentin nettisivuilta ja lopetti totuuskomission toiminnan. ”Aiomme jatkaa. Seuraava askel on antaa komitealle virallinen asema lain edessä. Se ei syntynyt parlamentin puhemiehen vaan yhteiskunnan päätöksellä, eikä se lopu parlamentin puhemiehen päätöksellä.” ”Pankit ja rahoituslaitokset ovat kohdanneet ensimmäistä kertaa virallisen raportin, joka paljastaa niiden osallisuuden Kreikan katastrofiin ja niiden hyötyneen siitä”, hän selittää ja lisää, että 92 prosenttia maalle annetuista varoista on mennyt pankeille. ”Emme saaneet selville, kulkivatko rahat ikinä Kreikan valtion kautta, koska vaatimuksemme nähdä keskuspankin kirjanpito torjuttiin pankkisalaisuuteen vedoten.” Raportti paljastaa IMF:n tienneen jo vuonna 2010, että velka on kestämätön. ”IMF:n sääntöjä muutettiin, jotta se voisi osallistua lainaohjelmaan. Saksan ja Ranskan hallitusten ja IMF:n kesken sovittiin Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta. Todellisuudessa ei pelastettu Kreikkaa, vaan pankit.” Totuuskomission raportti: http://cadtm.org/ Preliminary-Report-of-the-Truth teksti Fanny MaLinen kuVa Lissu LehtiMaJa
12 • 10 / 2015 teksti iLpo puhakka kuVa Lissu LehtiMaJa sperma kuriin ehkä jo ensi vuosikymmenellä Uusi ehkäisymenetelmä miehille on ollut kehittelyssä jo vuosikymmeniä. M iesten vaihtoehdot raskauden ehkäisyssä ovat toistaiseksi olleet kallis ja kondomi tai peruuttamaton vasektomia. Kuitenkin jo 1980-luvulta on tiedetty miehille suunnatusta ehkäisymenetelmästä, joka toimii kuin vasektomia, mutta on peruutettavissa. Menetelmä on halpa ja yksinkertainen toteuttaa, sen vaikutus kestää noin kymmenen vuotta, ja lisääntymiskyvyn voi palauttaa kokonaan ennalleen noin kolmessa kuukaudessa. Menetelmä on kehitetty Intiassa ja sen alkuperäinen nimi on Risug. Vaikka Risugin edut muihin ehkäisymenetelmiin verrattuna ovat olleet jo vuosikymmeniä kansainvälisten ammattipiirien tietoisuudessa, sen tie yleiseen käyttöön, toisin sanoen markkinoille, on ollut pitkä ja kivinen. Risugin ongelmia ovat olleet, että se on liian halpa toteuttaa ja että sen vaikutus on liian pitkäkestoinen, jotta se olisi lääketeollisuuden näkökulmasta kiinnostava teknologia. Lääketeollisuus ei ole halunnut kannibalisoida sille varsin tuottoisia ehkäisypillerien markkinoita, minkä vuoksi Risugin kehittäminen on jäänyt vaille merkittävää rahoitusta. Sen sijaan miljoonia on hassattu miehille suunnattujen kemial listen ehkäisypillereiden tuloksettomaan kehittelyyn. intiassa Risugin kehittämisestä vastaa edelleen sen keksijä, 70-vuotias lääketieteellisen tekniikan tohtori Sujoy K. Guha. Guha kehitteli 1970-luvun alussa Intian valtion intresseissä ollutta halpaa ja pysyvää menetelmää veden puhdistamiseen. Idea oli asentaa pumppuihin ainetta, joka tappaisi bakteerit, mutta ei ehtyisi kemikaalien tapaan. Vuosikymmenen puolivälissä valtion rahoituksen painopiste siirtyi kuitenkin väestön elinolojen turvaamisesta väestönkasvun hillitsemiseen, ja samalla Guha alkoi miettiä uudenlaisen ehkäisymenetelmän mahdollisuutta. Hän huomasi, että vesipumppujen tavoin siemenjohtimeen voitaisiin ruiskuttaa suhteellisen pysyvää ainetta, joka tekisi spermasta hedelmätöntä. Guhan käyttämä polymeerigeeli osoittautui toimivaksi rotilla ja sen jälkeen apinoilla. Uroksille tehdyn toimenpiteen jälkeen naaraat eivät tulleet raskaaksi, mutta lisääntymiskyky oli täysin palautettavissa injektoimalla siemenjohtimeen polymeerin poistava liuos. Risugia kokeiltiin ihmiseen ensimmäistä kertaa 1989, ja se huomattiin yhtä toimivaksi kuin rotilla ja apinoilla. tästä huoLiMatta menetelmälle tehdään edelleen kliinisiä testejä, jotta se täyttäisi terveysviranomaisten asettamat vaatimukset sekä Intiassa että Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa menetelmä tullaan tuntemaan nimellä Vasalgel, ja sen kehittämisestä vastaa voittoa tavoittelematon Parsemus-säätiö. Vasalgel eroaa koostumukseltaan hieman Risugista, vaikka perusidea siinä on sama: siemenjohtimeen injektoitu polymeeri muuntaa sperman hedelmättömäksi. Mälliä siis edelleen tulee, mutta kakaroita ei. Parsemus-säätiön tavoitteena on saada tuote markkinoille niin pian kuin mahdollista: aikaisintaan 2018, jos kokeet menevät hyvin. Ihmisillä tehtävien testien odotetaan alkavan Yhdysvalloissa ensi vuonna. Toistaiseksi aikataulu on venynyt vuosi vuodelta eteenpäin, koska viranomaisten vaatimukset uudelle ehkäisymenetelmälle ovat monta muuta lääketieteellistä menetelmää tiukempia ja säätiön resurssit rajalliset. testihenkiLöiden puutteeseen Risugin ja Vasalgelin tie ei ainakaan länsimaissa ole katkeamassa. Guhankin sähköposti on täyttynyt jo pitkään länsimaisten miesten toivomuksesta päästä koekaniineiksi tieteen alttarille. Risugin kliiniset testit ovat kuitenkin olleet rajattuina vain intialaisille miehille, jotka asuvat koealueilla ja ovat kiinnostuneita vasektomiasta. Näitä miehiä on ollut valitettavan vähän, asiantuntijoiden mukaan siksi, että vastuu syntyvyyden säännöstelystä on Intian patriarkaalisessa kulttuurissa perinteisesti sysätty naisille. Toisaalta Risugin pääsy laajempaan käyttöön on kaatunut myös Intian terveysviranomaisten byrokratiaan. Risug oli läpäissyt kolmosvaiheen testit jo 2000-luvun alussa, kun terveysministeri vaihtui ja testit jouduttiin aloittamaan uudestaan. Vaikka Guha oli osoittanut Risugin vaarattomaksi kerran jo 1980-luvulla, hän joutui tekemään sen jälleen uudestaan. Nyt testit ovat jälleen viimeisessä kolmosvaiheessa, ja niiden valmistuttua Risug saataneen laajempaan käyttöön Aasiassa. Eurooppalaisena miehenä ei auta kuin odotella Parsemussäätiön tuloksia ja turvautua kondomiin tai jättää raskauden ehkäisy naisten harmiksi.
10 / 2015 • 13 MEILLÄ EI OLE VARAA MAKSAA EDES VEROJA. PAKON EDESSÄ KIERRÄTÄMME VOITOT LUXEMBURGIIN. SIKSI RONALD PYYTÄÄ TEILTÄ NÖYRÄNÄ LAHJOITUKSIA McVAIVAISUKON MAINOSTAMISSÄÄTIÖLLE. OLE ARMOLLINEN, ANNA ALMU. #365verosuunniteltuapäivää McVaivaisukon lapsillemainostamissäätiö To im itu ks ell ist a ain eis to a Sperma kuriin ehkä jo ensi vuosikymmenellä
14 • 10 / 2015 14 • 10 / 2015 teksti Ja kuVa JaMi JärVinen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • kuLttuurikeskus Vernissa tikkuriLantie 36, Vantaa tuoppi, 0,5L: 5 € Biisi: Jotain kinGston WaLLiLta. ”se on aikoinaan käynyt tääLLä paLJon.” ilmianna olohuone esi! ideat@vo ima.fi Jatkuvaa murrosaikaa Vernissa pyrkii takaisin vantaalaisten kulttuurin ystävien sydämiin. V aikea sanoa , onko mikään Suomen kaupunkikeskusta käynyt läpi yhtä perinpohjaista muutosta yhtä lyhyessä ajassa kuin Vantaan Tikkurila. Satavuotiaiden punatiilisten teollisuusrakennusten ja ujoilla maaväreillä rapattujen asuinkerrostalojen ympärille, niiden ylle ja paikalle on tuskin parissa vuosikymmenessä kohonnut taivaaseen ampaisevia lasija terästorneja. 2010-luvun Tikkurila mylvii voimaa, kasvua ja nopeutta, jollaista laman alla kituvassa deflaatio-Suomessa ei muualla näy. Silti yli kahdensadantuhannen asukkaan kaupungin keskusta on pieni, vain viidentuhannen ihmisen koti. Syvällä sisimmässään Tikkurila on yhä tyypillinen uusmaalainen teollisuusyhdyskunta. Se on kaurismäkeläisen rosoinen ja romanttinen kuin koko teknokraattista logistiikkaparatiisia halkova Keravanjoki kuohuineen ja pärskeineen. Kaurismäkeläisimmillään Tikkurila näyttäytyy Kulttuurikeskus Vernissassa. Rakennus ei vaikuta tyypilliseltä kehyskunnan kliiniseltä nuorisotilalta. Teollisuusrakennuksen robusti funktionalismi ja laajennus laajennukselta syntynyt sokkeloinen pohjakaava luovat paikkaan suorastaan kodikasta tunnelmaa. 1900-LuVun alussa rakennettu ja moneen kertaan uudistettu vernissakeittämö kävi 1970-luvulla liian ahtaaksi kasvavalle maalija lakkayhtiölle, joka vielä tänäkin päivänä kantaa Tikkurilan nimeä. Nuori Vantaan kaupunki lunasti kiinteistön itselleen vuonna 1979. Rakennus rapistui käyttämättömänä, kunnes vantaalaisnuoret valtasivat paikan itselleen kuusi vuotta myöhemmin. Kaupunki remontoi tilat, ja kolmekymmentä vuotta myöhemmin Vernissa kuhisee yhä toimeliasta nuorisokulttuuria. Vuoden 2015 alussa Vantaan kulttuurisen nuorisotyön esimiehenä aloittanut Vesa Peipinen esittelee tiloja ylpeänä. ”Vernissalla on aina ollut tärkein sija vantaalaisen ruohonjuuritason kulttuurin, musiikin, teatterin alalla”, Peipinen kertoo. Peipinen luonnehtii Vernissaa yhdistelmäksi kunnallista kulttuuritilaa ja omaehtoista toimintaa. Vantaan kaupunki tarjoaa tilat ja äänimiehen, valomiehen sekä taideohjaajan palvelut. Sisällöstä huolehtivat ulkopuoliset tahot, kuten Tikkurilan Teatteri, Sarjakuvakeskus tai Velmu ry, joka järjestää klubeja ja tarjoaa treenikämppiä. ”Kolmekymmentä vuotta on takana. Helsingistä Lepakko purettiin, mutta Vernissa porskuttaa edelleen”, Peipinen sivaltaa. VieLä 1990-LuVuLLa mesta toimi baarina ja hengailupaikkana. Aina vuosituhannen vaihteeseen asti Vernissassa vierailivat lähes samat artistit kuin Helsingin Tavastialla. Sitten vain 300 henkeä vetävän salin koko alkoi käydä liian pieneksi eturivin viihdyttäjille. Klubina Vernissa onkin profiloitunut ennen kaikkea nousevien ja keskisuurten bändien näyttämöksi. Talossa ei ole varsinaista kapakkaa, mutta onneksi sentään anniskeluoikeuksin varustettu kahvila. Päivisin kyseessä on tavallinen lounasruokala, mutta baari avataan myös tapahtuma-aikoina. Vesa Peipisen mukaan Vernissa elää parhaillaan uutta tulemistaan. ”Kun tulin tänne töihin, monet sanoivat ’Joo, olen ollut joskus Vernissassa katsomassa keikkaa. Mitähän siellä nyt tapahtuu?’ Vernissassa on jäänyt yksi sukupolvi ikään kuin väliin.” Toiveissa on palauttaa Vernissa vantaalaisten kulttuurin ystävien olohuoneeksi. Edellytykset ovat hyvät. Vantaan kaupunki on urheasti antanut pienen teollisuuskiinteistön pysyä paikoillaan, vaikka epäilemättä moni grynderi on silmät kiiluen vilkuillut Tikkurilankosken penkereellä sijaitsevaa tönöä. Mikä parasta, kaupunki ei ole asettanut tiloille taloudellisia tulostavoitteita – tärkeintä on, että kävijöitä ja palvelun käyttäjiä riittää. Eikä vain vantaalaisia. ”Vernissa niin kuin ehkä koko Tikkurila, Vantaakin hakee uudenlaista kaupunkikulttuurista identiteettiä. Nyt on uusi kehärata, ja ihmiset pystyvät liikkumaan eri tavalla. Tänne rakennetaan tosi paljon ja tänne muuttaa tosi paljon ihmisiä, nuoria perheitä. Vernissalla tulee olemaan mielenkiintoinen sija siinä kehityksessä.”
10 / 2015 • 15 Tee lahjoiTus joulukeräykseen. sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevia on tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. heistä puolet on lapsia. Pakolaisten auttamisen sijaan valtiot ovat rakentaneet vain entistä korkeampia esteitä. sinä voit vaikuttaa. amnestyn joulukeräyksen tuotot käytetään turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia puolustavaan työhön. Tule mukaan. amnesty.fi/joulukerays Aino Venna, Amnestyn ystävä
16 • 10 / 2015 AKTIVISMI VOIMAA JA VAATIVIA TILANTEITA 16.12.2016 saakka, Poliisimuseo, Tampere Ajankohtainen näyttely kertoo poliisin voimankäytön historiasta ja nykyisyydestä. Näyttelyssä on esillä valokuvia, arkistofilmejä ja esineistöä 1800-luvun kasakoiden piiskoista aina 2000luvun aseisiin. www.poliisimuseo.fi/ PYÖRÄJOULU 18.12. klo 7–9.30, Asema-aukio, Helsinki Pyöräjoulussa on tarjolla glögiä ja puuroa, josta mantelin löytävä onnekas saa omakseen Suomen Työsuhdepyörän lahjoittaman nastarenkain varustellun Jopon. ISO METELI 10.12. klo 14, Eduskuntakatu, Helsinki Joukkovoima kutsuu kaikki Sibelius-Akatemian konserttisalin eteen meteleöimään leikkauspolitiikkaa vastaan samalla, kun eduskunta käsittelee hallituksen ehdotusta ensi vuoden budjetiksi. FEMINISTISEN TOIMINNAN ABC 16.12. klo 17.30–19, Cafe Mascot, Helsinki Naisasialiitto Unioni järjestää matalan kynnyksen iltaman, jonne voi tulla kuulemaan ja keskustelemaan mahdollisuuksista aloittaa feministinen toiminta. Paikalle voi tulla oman idean kanssa tai ideatta. www.facebook.com/events/145685242461206/ JÄÄN REUNALLA 21.–23.1., Kansallisteatteri, Helsinki Kolmepäiväinen festivaali on osa Jäänreunan kansat -teatterihanketta, joka tutkii, esittää ja edistää suomalais-ugrilaisten kielten, kulttuurien ja kansojen olemassaoloa ja näkyvyyttä. QUEERFEMINISTISET ILTAMAT 29.1., Kirjakahvila, Turku QFemZine järjestää säännöllisesti iltamia, joihin ovat tervetulleita kaikenlaiset ihmiset, kunhan rasismi, seksismi ja muu perseily jätetään ulkopuolelle. ELOKUVA THIS CHANGES EVERYTHING 15.12. klo 19, Kirjakahvila, Turku Naomi Kleinin kirjan rinnalle tehty dokumenttielokuva nostaa esiin ilmastokriisiä vastaan taistelevia yksilöitä ja yhteisöjä. VOIMA SUOSITTELEE BRAZIL 17.12. klo 19.30, Kirjakahvila, Turku Terry Gilliamin elokuva päättää Torstaileffasarjan klassikkorupeaman. Kyseessä on “retrofuturistinen tragikomedia orwellilaisesta kulutusja valvontayhteiskunnasta”. COLTTIKONSERTTI 16.1. klo 17, Orion, Helsinki Night Visions -festivaali järjestää western-illan, jonka aikana esitetään neljä huolella valittua lännenelokuvaa, niiden joukossa muun muassa Don Siegelin Kourallinen dynamiittia. www.nightvisions.info CHRISTOPHER LEE 20.1.–1.5., Orion, Helsinki Vuonna 2015 kuolleen näyttelijän muistoa kunnioitetaan koko kevään kestävällä elokuvasarjalla, jossa nähdään niin Hammer-kauhua kuin Billy Wilderin Sherlock Holmes -ohjauskin. https://kavi.fi/fi/elokuvasarja/christopher-lee DOCPOINT 25.–30.1., Helsinki Dokumenttielokuvaan keskittynyt festivaali esittää jälleen teoksia laajalta skaalalta, niiden joukossa muun muassa Requiem for American Dream, haastatteludokumentti Noam Chomskysta. http://docpoint.info KIRJALLISUUS KESKIAIKAISEN KIRJALLISUU DEN LUKUPIIRI 15.12. klo 18–19, Kirjakahvila, Turku Ensimmäistä kertaa kokoontuva lukupiiri aloittaa urakkansa tietenkin Canterburyn tarinoista, mutta jatkossa käsitelty kirjallisuus valitaan osallistujien toiveiden pohjalta. PROSAK 15.12. klo 19, Lavaklubi, Helsinki Vuoden viimeisellä Prosak-klubilla kuullaan kirjailijoita Riikka Ala-Harja ja Iida Rauma, joiden teoksia yhdistää ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden käsittely. OPEN MIC XMAS EXTRA VAGANZA 18.12. klo 18, Cafe Mascot, Helsinki Helsinki Poetry Connection ja Nuoren Voiman Liiton tapahtumassa juhlitaan joulua ekstrapitkällä open mic -osuudella, jossa jokainen halukas pääsee ääneen. http://hkipoetryconnection.blogspot.fi/ TURYA 12.1. klo 19, Kirjakahvila, Turku Turun Uusien Runoilijoiden Yhteistyö ja Avunanto -illat ovat tapaamispaikka runoudesta kiinnostuneille. Iltamassa voi lukea omia runojaan, kirjoittaa niitä tai vain kuunnella toisten tuotoksia. MUSIIKKI JUKKA NOUSIAINEN 11.12. klo 18.30, Kamiter-Ars, Helsinki Kehystämö Kamiter-Ars juhlistaa Helsinginkadun katutöiden päättymistä kutsumalla keikalle Jukka Nousiaisen ja tämän kitaran. www.facebook.com/noiseainen LAUANTAI – NOIN 14–15 HITTIÄ 19.12. klo 21, Musta kynnys, Jyväskylä Leevi & The Leavings -tribuuttibändi soittaa kattauksen rakastetun kokoonpanon hittejä. MOLLY NILSSON 18.12., Kuudes linja, Helsinki Ruotsalaissyntyinen mutta sittemmin berliiniläistynyt artisti saapuu syksyllä ilmestyneen kuudennen albuminsa vanavedessä Suomeen soittamaan synapoppiaan. www.facebook.com/mollynilssonpage/ LAUANTAITRANSSIT II 9.1., Ääniwalli, Helsinki Toisen kerran järjestettävässä tapahtumassa fiilistellään muun muassa Draama-Helmiä, Jess and the Ancient Onesia sekä Ristoa. JKL RAP/HIPHOP SESSIONS 16.1. klo 20, Lutakko, Jyväskylä Illan aloittavat Grannies Smoking Pipes. Pää esiintyjä on puolestaan Laineen Kasperi & Palava Kaupunki, joka on juuri julkaissut uuden levyn. SUOMALAISMETSIEN TAIKA 17.12. klo 19, Teatteri Kallio, Helsinki Anna Fältin säveltämä ja esittämä teos vie satojen vuosien takaisiin metsäsuomalaisten perinteisiin, joissa taikuus yhdistyi arkeen. www.annafalt.com MUSIIKKI ON TARINA 21.1., Yleisradio, Helsinki Musiikkija elokuva-alan ammattilaisille sekä muuten aiheesta kiinnostuneille järjestettävän seminaarin tarkoituksena on edistää laadukkaiden musiikkidokumenttien tuotantoa Suomessa. Aiheesta ovat puhumassa muun muassa Kovasikajutun ohjaajat J-P Passi ja Jukka Kärkkäinen. www.facebook.com/events/934433309984910/ KALLION VII NYKYMUSIIKKI PÄIVÄT 22.–24.1., Vapaan taiteen tila, Helsinki Uutta ja vanhaa avantgardemusiikkia pääsee kuulemaan jo seitsemännen kerran keskellä Kalliota. www.facebook.com/events/108905252782919/ TEHO MAJAMÄKI 27.1., Tavastia, Helsinki Travelogue-albumin julkaisua juhlitaan perinteikkäällä rokkiklubilla, jonne Majamäki saa vieraikseen muun muassa laulajat Ismo Alangon, Johanna Kurkelan sekä Palefacen. www.tehomajamaki.com/ RUOKA JA TALOUS TTIP JA SOSIAALIPOLITIIKKA 14.12. klo 13–15, Tieteiden talo, Helsinki Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivässä puhutaan TTIP-kauppasopimuksen vaikutuksista sosiaalipolitiikkaan. Aiheesta alustaa THL:n tutkija Meri Koivusalo. www.facebook.com/events/1671361239807886/ TEATTERI JA TAIDE YLPEYDEN JA ENNAKKO LUULON ENTISTÄKIN SYVEMPI OLEMUS 14.12. klo 19, Tampereen ylioppilasteatteri Klovnit Kukka ja Alli ottavat käsittelyynsä Jane Austenin klassikon, joka saa koomisen tulkinnan. Esitys on ilmainen, mutta siihen kannattaa varata paikka ennakkoon. http://tampereenylioppilasteatteri.net/ UUSI MUU 2013 20.12. saakka, Muu Galleria ja Muu Kaapeli, Helsinki MUU ry:n seitsemän uuden jäsentaiteilijan näyttely on esillä kahdessa eri paikassa. Näytteillä on muun muassa Dave Bergin vahvasti poliittinen teos Monsters live here. www.kaapelitehdas.fi/tapahtumat/2015/muukaapeli-uusi-muu-2015 PULLAVERHOT – LIHAPORTTI 3.1. saakka, Exhibition Laboratory Project Room, Helsinki Migle Duncikaiten ja Ristomatti Myllylahden yhteisnäyttelyssä nähdään ensiksi mainitun maalauksia ja jälkimmäisen installaatioita sekä videotöitä. www.facebook.com/events/791258601019435/ YÖSSÄ 5.1. saakka, Tiketti Galleria, Helsinki Yhteisnäyttelyn toinen osapuoli – Mirel Wagner – esittelee kuvataidettaan ensimmäisen kerran julkisesti, kun taas toinen – Jyrki Riekki – on alalla jo tunnettu ja kiitelty tekijä. ITKEVÄ PRESIDENTTI 6.1. saakka, Galleria Napa, Rovaniemi Jouko Ala-Partanen lainaa töissään niin klassiselta muotokuvataiteelta kuin pop-taiteeltakin. Muutenkin taiteilijan maalaustyöt heijastelevat nykypäivän lisäksi historiaa. HIERARCHY 20.–21.1., Kulttuuritalo Valve, Oulu Koreografi-tanssijoiden Katja Koukkulan, Jussi Väänäsen ja Jaakko Toivosen teos koostuu kolmesta itsenäisestä duetosta, joissa jokainen tanssija toimii vuorollaan koreografina kahdelle muulle. Teemana on teoksen nimen mukaisesti hierarkia. This Changes Everything 15.12. Prosak 15.12. Molly Nilsson 18.12. Pyöräjoulu 18.12 DocPoint 25.–30.1.
10 / 2015 • 17 VoiMa suositteLee Koonnut Kaisu Tervonen 11.9. ensi-iltansa saa Ingrid Bergman: Omin sanoin -dokumentti. www.finnkino.fi Syksyllä Teemalla nähdään useita Bergmanin elokuvia. www.yle.fi/teema ystävämme, natsit Suomen ja natsi-Saksan kohtalonyhteydestä on yhä vaikea puhua. MeiLLä suoMessa on tapana muistella talvisodan ihmettä, mikä on ihan ymmärrettävää. Talvisodassa oli sentään kyse nuoren valtiomme selviämisestä, ja moraalisesti asetelma näyttäytyy selvänä. Jatkosodalla mehustellaan sitten merkittävästi vähemmän, epäilemättä siksi, että asetelma oli tuolla kertaa hieman monimutkaisempi ja Suur-Suomi mielessä tehty sotaretki pitkälle vanhojen rajojen tuolle puolen on vaikeampi perustella moraalisesti ongelmattomana. Ja sitten meillä on Lapin sota, joka on musta aukko kansallisessa minäkuvassamme. Kyseessä oli muutamallakin tavalla perin traumaattinen kokemus. Pohtiessamme Lapin sotaa meidän on ensinnäkin kohdattava se tosiasia, että NatsiSaksa oli meidän liittolaisemme. Kohdattava on myös se, että syyskuussa 1944 petimme edellä mainitun liittolaisen ja käännyimme aseveljiä vastaan. Lapin sota ja sitä edeltäneet tapahtumat ovat yhä erityisen pinnalla Rovaniemellä. Aseveljeys näkyi kaupungin elämässä verrattoman selvästi: siellä olivat muun muassa Saksan 20. vuoristoarmeijan päämaja ja esikunnat. Lapissa oli myös sotien aikana yli 200 000 saksalaista sotilasta, ja he vastasivat isoista osista Neuvostoliiton vastaista rintamalinjaa. Aseveljeyden merkityksellisyyttä Rovaniemelle ei vähennä se, että Lapin sodassa perääntyvät saksalaiset ottivat ja polttivat koko kaupungin. Tapahtunut näkyy maailman tappiin saakka Rovaniemen katukuvassa sotaa edeltävien rakennusten puutteena. Tätä historiaa vasten Lapin maakuntamuseon ratkaisu ottaa ohjelmistoonsa näyttely tästä aiheesta oli rohkea päätös. Täysin odotetusti Wir waren Freunde -näyttely onkin herättänyt tunteita sekä keskustelua. Näyttelyssä esitetään suomalaisten ja saksalaisten rinnakkainolo valokuvin sekä varsin toteavien tekstien kautta – poissa loistavat natsien muualla tekemät hirmuteot. Natsien kategorisen tuomitsemisen puuttuminen on herättänyt myös paheksuntaa. Joidenkin mielestä natsit olisi pitänyt tuomita selväsanaisemmin. Ei toteavasävyistä näyttelyä voi mitenkään tulkita natsi-Saksan touhuja hyväksyväksi tai ylistäväksi, pikemminkin se ilmiselvä taso on jätetty mainitsematta, koska se on niin ilmiselvä. Ilmaan jää ajatus, voiko natsi-Saksan tekemisiä käsitellä ilman joka kerta toistuvaa rutiininomaista tosiasioiden toistelua. epäiLeMättä Rovaniemellä on ymmärretty aiheen provokatiivisuus, ja siitä otettiin ilo irti heti kättelyssä. Näyttelyn avajaisten yhteydessä museokaupassa pistettiin myyntiin Wir waren Freunde – Olimme ystäviä -tulitikkuja. Tämä siis Rollossa, joka tosiaan poltettiin maan tasalle. Tuskin kukaan yllättyi, että tämä markkinointitoimenpide herätti närää ja huomiota. Huutelon yllyttyä tulitikkuaskit vedettiin myynnistä, mutta osa museokävijöistä ehti moisen itselleen hankkia – toivottavasti ymmärtävät kyseessä olevan itsessään loistava osa kansallisen traumamme käsittelyä. Jari taMMinen Wir waren Freunde – Olimme ystäviä 10.1.2016 asti Lapin maakuntamuseossa.
R a u h a n p u o l e s ta Rauhan Puolesta on Suomen Rauhanpuolustajat ry:n jäsen lehti. Rauhan puolustaminen on paitsi sodan vastustusta myös globaalia vastuuta myös sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vuositilaus 34 euroa. suomen rauhanpuolustajien jäsenyys 22 euroa / Vuosi (sisältää lehden). ilmestyy 6 kertaa Vuodessa www.rauhanpuolustajat.org s o l I D a a R I s u u s Solidaarisuuslehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, jota Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasaarvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi parantaa. ilmestyy kaksi kertaa Vuodessa ilmainen tIlaukset: solidaarisuus@solidaarisuus.Fi www.solidaarisuus.Fi a R k k I t e h t I Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkki tehtuuri, kritiikki. Moni puolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa Vuodessa, 80–100 s. irtonumero 17 euroa, kestotilaus 93 euroa, näköislehtitilaus 82 euroa. tIlaukset: julkaisut@ark.Fi www.ark.Fi k R I s t o s o f I Kristosofi kertoo ihmisen kehi tyksestä karman, jälleen syntymisen ja Vuorisaarnan valossa, vanhoista uskonnoista ja uuden aseettoman sivistyksen mahdollisuudesta, kristosofisten kirjailijoiden tuotannosta. 10 numeroa Vuodessa 32 euroa, irtonumerot 4 euroa. tIlaukset: 050 369 7534, anja.kesaVuori@gmail.com www.kristosoFi.Fi e l o n k e h Ä Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänen kannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa Vuodessa. tilaus 32 euroa, Varattomille 25,5 euroa. irtonumero 8 euroa. tIlaukset: elonkeha.tilaus@gmail.com www.elonkeha.com l a p s e n m a a I l m a Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. Ensi vuonna ilmestyy jo lehden 75. vuosikerta! hinnat (11 numeroa Vuodessa) Vuonna 2016: 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (opiskelijat 12 kk) tIlaukset: www.lapsenmaailma.Fi D I p l o & n G Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe. kuusi numeroa Vuodessa, 46 neliVärisiVua. Vuositilaus 30/34 euro sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/Vuosi) tIlaukset: mondediplo.Fi/tilaukset www.mondediplo.Fi t I e D o n a n ta j a Rohkeasti vasemmalla oleva viikkolehti. Paljastaa kapitalismin vääryyksiä. Kertoo vaihtoehdoista meillä ja muualla. Myös uudistunut verkkojulkaisu www.tiedonantaja.fi. 48 numeroa Vuodessa. 12 kk 90/65 euroa. 3 kk 30/25 euroa. tIlaukset: p. (09) 7743810 ja www.tiedonantaja.Fi s u o m e n l u o n t o Lahjapulma ratkaistu! Ilahduta luonnonystävää ja tue luonnonsuojelua: tilaa Suomen Luonto. koko Vuosi (10 numeroa) Vain 51,50 euroa (norm. 76,50 euroa). tIlaukset: www.suomenluonto. Fi/lehtitilaus k u lt t u u R I v I h k o t Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa Vuodessa. kestotilaus 44 e / Vuosi, määräaikainen 51 e / Vuosi. tarjous: joulukuun Vihkot (kuVassa) ja kaksi seuraaVaa yht. 15 e. mainitse: Voima-tarjous. tIlaukset: (09) 4114 5369 tilaus@kulttuuriVihkot.Fi www.kulttuuriVihkot.Fi l I n n u t Kaikki mitä olet aina halunnut tietää linnuista ja lintuharrastuksesta. Jo vuodesta 1965. Tilaamalla tuet samalla BirdLifen Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. 4 numeroa Vuodessa. tutustu nyt lehden 50-Vuotistarjoukseen: 50 eurolla 6 numeroa. tIlaukset: www.birdliFe.Fi/julkaisut/linnut/tarjous.shtml k I R j a s t o l e h t I Lehti kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävälle! Tilaamalla tuet työtä Suomen kirjastojen puolesta. 5 numeroa Vuodessa 50 euroa (norm. 60 euroa) tIlaukset: kirjastolehti.Fi/tilaa v o I m a Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa Vuodessa / 39 euroa tIlaukset: tilaukset@Voima.Fi www.Voima.Fi kulttIkIskasta löyDÄt lahjat utelIaalle Kulttikiska on digitaalinen lehtikioski, josta löydät 200 lehteä maailman avartamiseen. Tarjolla on kattava kirjo aiheita aina metsien huuhkajista politiikan ytimeen ja teatteritaiteesta arjen nikseihin. Tutustu ja tilaa lahja, joka ilahduttaa ja antaa ajattelemisen aihetta läpi vuoden! Valitse ja tilaa kiireettä osoitteessa www.kulttikiska.fi www.facebook.com/kultti.net • www.twitter.com/kulttir y k u lt t u u R I , m I e l I p I D e j a t I e D e l e h t I e n l I I t t o k u lt t I R y. ta k o j a Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keskipisteessä ihminen ruumiillisena, sielullisena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 35 euroa. tIlaukset: takoja@nic.Fi www.antropos.Fi a n a n D a Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntai joogejakin. 4 numeroa Vuodessa, 20 euroa. tIlaukset: toimitus@anandalehti.Fi www.anandalehti.Fi y D I n Ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Kriittinen mielipidelehti vuodesta 1966. 4 numeroa Vuodessa, kestotilaus 28 euroa, sis. alV 10 %. alennettu työttömille ja opiskelijoille 20 euroa, sis. alV. 10 %. myös ipad-Versio kestona tilattaVissa appstoresta 21,99 sis. alV 24% tIlaukset: ydin@ydinlehti.Fi www.ydinlehti.Fi
R a u h a n p u o l e s ta Rauhan Puolesta on Suomen Rauhanpuolustajat ry:n jäsen lehti. Rauhan puolustaminen on paitsi sodan vastustusta myös globaalia vastuuta myös sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vuositilaus 34 euroa. suomen rauhanpuolustajien jäsenyys 22 euroa / Vuosi (sisältää lehden). ilmestyy 6 kertaa Vuodessa www.rauhanpuolustajat.org s o l I D a a R I s u u s Solidaarisuuslehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, jota Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasaarvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi parantaa. ilmestyy kaksi kertaa Vuodessa ilmainen tIlaukset: solidaarisuus@solidaarisuus.Fi www.solidaarisuus.Fi a R k k I t e h t I Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkki tehtuuri, kritiikki. Moni puolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa Vuodessa, 80–100 s. irtonumero 17 euroa, kestotilaus 93 euroa, näköislehtitilaus 82 euroa. tIlaukset: julkaisut@ark.Fi www.ark.Fi k R I s t o s o f I Kristosofi kertoo ihmisen kehi tyksestä karman, jälleen syntymisen ja Vuorisaarnan valossa, vanhoista uskonnoista ja uuden aseettoman sivistyksen mahdollisuudesta, kristosofisten kirjailijoiden tuotannosta. 10 numeroa Vuodessa 32 euroa, irtonumerot 4 euroa. tIlaukset: 050 369 7534, anja.kesaVuori@gmail.com www.kristosoFi.Fi e l o n k e h Ä Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänen kannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa Vuodessa. tilaus 32 euroa, Varattomille 25,5 euroa. irtonumero 8 euroa. tIlaukset: elonkeha.tilaus@gmail.com www.elonkeha.com l a p s e n m a a I l m a Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. Ensi vuonna ilmestyy jo lehden 75. vuosikerta! hinnat (11 numeroa Vuodessa) Vuonna 2016: 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (opiskelijat 12 kk) tIlaukset: www.lapsenmaailma.Fi D I p l o & n G Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe. kuusi numeroa Vuodessa, 46 neliVärisiVua. Vuositilaus 30/34 euro sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/Vuosi) tIlaukset: mondediplo.Fi/tilaukset www.mondediplo.Fi t I e D o n a n ta j a Rohkeasti vasemmalla oleva viikkolehti. Paljastaa kapitalismin vääryyksiä. Kertoo vaihtoehdoista meillä ja muualla. Myös uudistunut verkkojulkaisu www.tiedonantaja.fi. 48 numeroa Vuodessa. 12 kk 90/65 euroa. 3 kk 30/25 euroa. tIlaukset: p. (09) 7743810 ja www.tiedonantaja.Fi s u o m e n l u o n t o Lahjapulma ratkaistu! Ilahduta luonnonystävää ja tue luonnonsuojelua: tilaa Suomen Luonto. koko Vuosi (10 numeroa) Vain 51,50 euroa (norm. 76,50 euroa). tIlaukset: www.suomenluonto. Fi/lehtitilaus k u lt t u u R I v I h k o t Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa Vuodessa. kestotilaus 44 e / Vuosi, määräaikainen 51 e / Vuosi. tarjous: joulukuun Vihkot (kuVassa) ja kaksi seuraaVaa yht. 15 e. mainitse: Voima-tarjous. tIlaukset: (09) 4114 5369 tilaus@kulttuuriVihkot.Fi www.kulttuuriVihkot.Fi l I n n u t Kaikki mitä olet aina halunnut tietää linnuista ja lintuharrastuksesta. Jo vuodesta 1965. Tilaamalla tuet samalla BirdLifen Suomen tärkeää linnustonsuojelutyötä. 4 numeroa Vuodessa. tutustu nyt lehden 50-Vuotistarjoukseen: 50 eurolla 6 numeroa. tIlaukset: www.birdliFe.Fi/julkaisut/linnut/tarjous.shtml k I R j a s t o l e h t I Lehti kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävälle! Tilaamalla tuet työtä Suomen kirjastojen puolesta. 5 numeroa Vuodessa 50 euroa (norm. 60 euroa) tIlaukset: kirjastolehti.Fi/tilaa v o I m a Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa Vuodessa / 39 euroa tIlaukset: tilaukset@Voima.Fi www.Voima.Fi kulttIkIskasta löyDÄt lahjat utelIaalle Kulttikiska on digitaalinen lehtikioski, josta löydät 200 lehteä maailman avartamiseen. Tarjolla on kattava kirjo aiheita aina metsien huuhkajista politiikan ytimeen ja teatteritaiteesta arjen nikseihin. Tutustu ja tilaa lahja, joka ilahduttaa ja antaa ajattelemisen aihetta läpi vuoden! Valitse ja tilaa kiireettä osoitteessa www.kulttikiska.fi www.facebook.com/kultti.net • www.twitter.com/kulttir y k u lt t u u R I , m I e l I p I D e j a t I e D e l e h t I e n l I I t t o k u lt t I R y. ta k o j a Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keskipisteessä ihminen ruumiillisena, sielullisena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 35 euroa. tIlaukset: takoja@nic.Fi www.antropos.Fi a n a n D a Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntai joogejakin. 4 numeroa Vuodessa, 20 euroa. tIlaukset: toimitus@anandalehti.Fi www.anandalehti.Fi y D I n Ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Kriittinen mielipidelehti vuodesta 1966. 4 numeroa Vuodessa, kestotilaus 28 euroa, sis. alV 10 %. alennettu työttömille ja opiskelijoille 20 euroa, sis. alV. 10 %. myös ipad-Versio kestona tilattaVissa appstoresta 21,99 sis. alV 24% tIlaukset: ydin@ydinlehti.Fi www.ydinlehti.Fi
20 • 10 / 2015 Kirj oitt aja on talo ust iete ilijä ja vap aa ko lum nist i. Kuvaputkia ja koulutuspolitiikkaa Vuonna 1976 Suomen silloinen hallitus sai – ainakin omasta mielestään – loistavan idean: maahan pitää ehdottomasti saada oma kuvaputkitehdas tukemaan kotimaista televisiotuotantoa. Ja niinpä valtio perusti yhdessä suomalaisen Saloran ja japanilaisen Hitachin kanssa kuvaputkia valmistavan yrityksen, Valcon. Kuten arvata saattaa, kuvaputkihanke meni pahasti metsään, ja jo vuonna 1980 yhtiön toiminta lopetettiin. Siihen mennessä tappiota oli kuitenkin ehtinyt kertyä peräti 800 miljoonaa markkaa, eli nykyrahassa laskettuna noin 390 miljoonaa euroa, josta suurin osa kaatui 60 prosenttia osakkeista omistavan Suomen valtion syliin. nyt, 35 Vuotta MyöheMMin , Suomessa muhii jälleen uusi Valco. Ei tosin teollisuuspolitiikassa vaan koulutuspolitiikassa; samalla kuin hallitus on tekemässä ennennäkemättömän suuret leikkaukset koulutussektorin määrä rahoihin, se antaa toisella kädellä lisää rahaa – tosin vain murto-osan leikkausten kokonaissummasta – muutamiin itse valitsemiinsa tutkimuksen ”kärkihankkeisiin”. Hallituksen uuskielellä tätä sanotaan ”koulutuksen kehittämiseksi”. Useimmat tämän lehden lukijoista ovat varmasti allekirjoittaneen kanssa samaa mieltä siitä, ettei koulutuksen arvo niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekään ole yksinomaan rahalla mitattavissa. Koska ei-taloudelliset argumentit eivät hallituksen jämeriin SSS-miehiin pure, ”koulutuksen kehittämishanketta” on kuitenkin pakko tarkastella puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. Ja silloin huomaa varsin pian, että se on jyrkässä ristiriidassa hallituksen ykköstavoitteen, viennin kilpailukyvyn parantamisen kanssa. on seLVää , että Suomi ei koskaan voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa alhaisten työvoimakustannusten avulla. Teknologiakaan ei tämän päivän yhdentyneessä maailmantaloudessa pysty tarjoamaan kuin tilapäisen kilpailuedun, koska se liikkuu vapaasti kansallisten rajojen yli yritysten ulkomaaninvestointien mukana. Suomen kaltaisella korkean palkkatason maalla on näin ollen vain kaksi vaihtoehtoa pitkäaikaisemman kilpailuedun saavuttamiseksi: panostaminen tuotteiden laatuun ja panostaminen henkiseen pääomaan eli työvoiman koulutukseen ja osaamiseen. Koska henkisellä pääomalla on suuri merkitys myös tuotteiden laadun kannalta, voi siis sanoa, että hallitus on nyt romuttamassa Suomen vientimenestyksen kannalta tärkeimmät kilpailutekijät. Mitä ilmeisimmin hallitus kuitenkin kuvittelee, että se pystyy pelastamaan tilanteen ohjaamalla ”lisärahoitusta” muutamille valitsemilleen kärkihankkeille. Hallitus toisin sanoen uskoo tietävänsä paremmin kuin maan parhaat tieteentekijät – tai heidän ulkopuoliset rahoittajansa – mitkä ovat ne tulevaisuuden alat, johon kannattaa panostaa. Aivan kuten Suomen hallitus 1970-luvun puolivälissä tiesi, että Suomi tarvitsee kuvaputkia valmistavan yrityksen. Christer k. LindhoLM rahan voiMa teksti saiLa kiVeLä kuVa ninni kairisaLo ”t äMä Maistuu keittolihalle”, on seuralaiseni ensimmäi nen toteamus uudesta suomalaisesta Gold&Green -proteiinivalmisteesta. Annos on opiskelijaravintola Kipsarin kylmä nuudelisalaatti, jossa Gold&Green nude -proteiini on keittiössä marinoitu, mutta ei paistettu. Saimme kassalta mainoslappusen, jossa kerrotaan tuotteen olevan ekologinen ja aminohappokoostumukseltaan täydellinen, mutta ei lappunen ei kerro mitä tuote varsinaisesti on. Ensimmäinen ajatukseni mausta on, että ruskeiden mehevien palasten täytyy olla lihaa, vaikka tiedän proteiinin olevan kaurapohjainen. En maista kauraa lainkaan. Kolmas maistaja toteaa pitkällisen pureskelun päätteeksi palojen olevan ”sisältä hieman kauran makuisia, mutta ei pahoja”. GoLd&Greenin kaura-papuproteiini on puoli vuotta sitten käyntiin polkaisseen Gold&Green Foods -startupin pikakehittelyn aikaansaannos, josta on saanut syksyn mittaan muutamia maistiaisia Helsingissä. Tuotteen takana ovat elintarviketieteiden tohtori ja kauratutkija Reetta Kivelä sekä yrittäjä Maija Itkonen, jotka halusivat kehittää täydellisen kasviproteiinin. Proteiinin valmistus imitoi tekniikkaa, jolla on vuosisatojen ajan valmistettu Aasiassa vehnägluteenista seitania. Yritys on ruokaesittelyissään puhunut myös ”nyhtökaurasta”. Viittausta haetaan ”pulled porkista” eli ”revitystä siasta” tai vakiintuneemmin ”nyhtöpossusta”. Nyhtöpossu on niinkin ruokahalua herättelevää apetta kuin riekaleiksi revittyä sian niskalihaa. siLLoin kun itse vielä söin eläimiä, ei ollut nyhtöpossua, mutta tällaiseksi sen varmaan kuvittelisin. Luulen, että tuotteella onnistuisi huijaamaan paksukalloisintakin lihansyöjää. Ainakin tummanruskea ja mureantuntuinen palanen on aivan erilaista kuin huokoinen seitan. Seuraavilla puraisuilla lihamaisuuteen pääsee sisälle, ja mieli kaivaa kielen kanssa muistista täysin pyyhkiytyneitä makuja. Ehkä kauraproteiini liikkuu jossain paahtopaistin ja tonnikalan välimaastossa. Tästä saisi vegemajoneesin kanssa täydellisiä täytettyjä leipiä. Tai tonnikalapastaa! kipsarissa paikalla on myös tuotteen esittelijä, joka alkaa kuin salamaniskusta pitchaamaan täydellisestä proteiinista. Pidellessäni lihalootaa muistuttavaa näytepakkausta koen ahaa-elämyksen: tästä se vain kumotaan pannulle kuin jauheliha. Tarinat hyvää tarkoittavista sutulevaisu?us on einesten Pelastaako suomalaiskeksintö maailman? Testissä uusi innovaatioproteiini