• fifi.v oima .fi 10 2012 joul ukuu MARI NALED A, ANDA LUSIA N UTOP IA S. 40 IME TÄTÄ S. 32 HÄIRIKÖT S.36 IHAN TAVALLISTA VÄKIVALTAA S. 39
• SUOMEN KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 23.1.2013 ohjaus MIKA MYLLYAHO 7$5,1$ 5$..$8'(67$ -$ 78+267$ LIPUT 37? / 34? / 19? rooleissa HELI HALTIA, OLLI IKONEN, ISMO KALLIO, MARIA KUUSILUOMA, MINKA KUUSTONEN, PETRI LISKI, ESA-MATTI LONG, ANTTI LUUSUANIEMI, KATJA SALMINEN SEKÄ AMOS BROTHERUS / LAURI KARO / PABLO OUNASKARI 78/266$ PP :<<90°5f@;;f4k ESA LESKINEN - SAMI KESKI-VÄHÄLÄ >033,5:(<5( FJODOR DOSTOJEVSKI 64(76/1( JEAN CAGNARD .(//$5,/28..2 3(5+26,$ $6.(/7(1 $//$ Komedia suomalaisesta demokratiasta OHJAUS ESA LESKINEN, 20.3.2013 LIPUT 37? / 34? / 19? Ajatteleminen tekee hulluksi! OHJAUS MIKA LESKINEN, 27.2.2013 LIPUT 29? / 26? / 15? Häikäisevää nykynukketeatteria! OHJAUS ANNE RAUTIAINEN, 1.3.2013 Esitystä suositellaan yli 10-vuotiaille. LIPUT 25? / 22? / 15? Yhteistyökumppani 7ff9(<;(;0,(:,4(5 =,:;0)@@30 (<3( EMILIA PÖYHÖNEN 1(/-b6 7,( Pääyhteistyökumppani NXND WDKDQVD PHLVWl ²GRNXPHQWWL 70,50 5f@;;f4k SARAH RUHL (85<',.( Moderni rakkaustarina OHJAUS YANA ROSS, 20.2.2013 Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille. LIPUT 32? / 29? / 17? >033,5:(<5( MIIKA NOUSIAINEN 0(76b-b77, Melankolinen komedia metsäteollisuuden ja metallimusiikin maasta OHJAUS ALEKSIS MEANEY, 10.4.2013 LIPUT 29? / 26? / 15? 4((3((46 VEIKKO HUOVINEN .2167$ 3</..b1(1 (76,, .2577((5,$ OHJAUS JUKKA RANTANEN, 19.3.2013 LIPUT 27? / 24? / 15? .DQVDOOLVWHDWWHUL )DFHERRNLVVD OHJAUS SAANA LAVASTE, 28.2.2013 LIPUT 25? / 22? / 15? LIPUT 010 733 1331 (0,083 puhelu+0,06/0,17? /min) :<<9,5 5f@;;f4k5 3f470k NUKKETEATTERI SYTKYT LIPPUPISTE 0600 900 900 /817$ (1,97? /min+pvm) Talven taikaa OHJAUS JUHA LAUKKANEN 26.1.2013 Esitys on suunnattu 2-5 -vuotiaille. LIPUT 10 ? LIPPU.FI Katso koko ohjelmisto WWW.KANSALLISTEATTERI.FI
• Zero Friction VIP 16 preparoitua ja moottorisoitua akustista kitaraa ja live-elektroniikkaa. Audiovisuaalinen teos liikkuu ääni-installaation ja konsertin rajamaastossa. La 9.2. klo 17?18 vapaa pääsy Näyttelyt Heijastuksia Killinmäen Taideryhmä Mansikan Outsider-taidetta. Music Station t Concerand Nuku Nuku Nurmilintu Jaana Houessoun ja Lotta-Pia Kallion näyttely väkivallan kokemisesta. Club Koravirtuoosi Solo Cissokho ja balafontaituri Maarika Autio esittävät senegalilaista kansanmusiikkia. La 16.2., klo 20?02, 5? 10.1.-27.2. vapaa pääsy Mikonkatu 17 C www.caisa.? Like caisa.kulttuurikeskus Vapaa y! s pää www.kiinalainenvuosi.? La 9.2.2013 Lasipalatsin aukiolla 13.30 Kulkue Kolmen sepän patsaalta 14?18 Lohikäärme- ja leijonatansseja ? Kiinalaiset markkinat ja ruokatori ? Kiinalaisia tanssija musiikkiesityksiä ? Uudenvuoden tv-show suorana Kiinasta ? Sekä paljon muuta! 18.30 Suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella Tervetuloa juhlimaan käärmeen vuotta! Järjestäjät: Tukijana: Yhteistyössä: SUOMI-KIINA-SEURA KIINAN KANSANTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ
• ilmoitus JOULU?TAMMIKUUN MERKKITUOTTEET
• SISÄLTÖ 10.12.? 27.1.2013 AJASSA 8?20 7 2012 PÄÄKIRJOITUS Kimmo Jylhämö on vasemmistolainen porvari, joka asuu Klaukkalassa. 8 10 Linnake-Eurooppa selätetty Fifin Kreikan-kirjeenvaihtaja auttoi afgaanipakolaisia. ?They let me free? s. 8 ? Kassat varpaillaan s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Mainoskupla puhkesi taas s. 12 ? Naurun asia s.12 ? Alinta kastia s. 13 ? Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 ? Diktaattorin tytät poptähtenä s. 14 ? Rahan voima, Erkki Pirtola s. 16 ? Pese hyvin s. 16 ? Työntekijän sana painaa s. 17 ? Toisinajattelija, Johanna Mitjonen s. 18 ? Kääntäjäkapina s. 20 TÄSSÄ LEHDESSÄ 24?41 Tie, totuus & RoboCop s. 24 ? Talvivaara s. 30 ? Sata vuotta ennen kuumaisemaa s. 32 ? Maailmanlopun turismia s. 34 ? Ex-päätoimittaja ampui Mummoa s. 36 ? Marinaleda - Utopia kohti rauhaa s. 40 Hymyillään Sami Lotila ampuu kovilla entistä työpaikkaansa & journalismin tilaa. Epäonnistu kiinnostavasti -tutkimus: Yleisö haluaa lisää syvällisyyttä ja analyyttisyyttä. Tilausta tutkivalle #journalismi ´lle?, arvostettu taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen tviittaa marraskuussa. Sellainen se on, nykyajan tietopaketti, tviitti, some-uutinen: 130 merkkiä. Pietiläisen tviitti käsittelee tutkimusta journalismin merkityksestä. Pietäinen toimii journalismin vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. Eikö siinä kiteydykin herramme vuosi 2012 ? vuosi, jolloin professori tviittaa? ? U TA : N K E L L U V A K I I N N O S TA V U U S ja analyyttisyyttä ihmiset haluavat maailmasta aikana, jolloin myriadi syötteitä ja twitter- ja Facebook-viestejä vyöryy päällemme eri vempeleistä? Tiedon lyhyttavaraa on tarjolla niin paljon kuin haluaa. Ei, en tietenkään usko, että 2010-luvulla tietomäärä olisi yksipuolistunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniiin, joihin monet aina haikailevat. On totta, että ennen sanomalehtien arvostelut ja esseet olivat pidempiä. Silti nykyäänkin jokainen voi pitää blogia ja kirjoittaa niin pitkiä sepustuksia kuin haluaa. M U T TA M I TÄ S Y VÄ L L I S Y Y T TÄ 36 jäljet ja linkit liikkuvat somen kautta, kuten professori Pietiläisen (@Valeproffa) tviitti Kelluva kiinnostavuus -tutkimuksesta, joka käsittelee sitä, mitä se kiinnostavuus journalismissa itse asiassa on. En kokenut, että yleisölähtöinen tutkimus vastasi kysymykseen lainkaan. Jos nykyään yleisö tietää, mikä on kiinnostavaa, he tekevät siitä jutun somessa itse. Itse päätimme Voimassa joskus aikoinaan toimituspäällikkö Susanna Kuparisen kanssa, että emme julkaise lehdessä enää paskoja juttuja. Tarkoitimme lähinnä sitä, että juttujen pitää olla kiinnostavia ja rosoisia ? ei riitä, että ne kertovat tärkeistä aiheista. Kuparinen on sittemmin ohjannut ja käsikirjoittanut samalla journalistisella asenteella Valtuusto- ja Eduskunta-teatteriesityksiä. Täytyy uskaltaa tarttua kiinnostaviin ja tärkeisiin aiheisiin ronskistikin. K I I N N O S TAV I E N J U T T U J E N KULTTUURI 43?57 Yhteiselämä uusiksi s. 42 ? ?Jätkä on niin Albukasem!? s. 42 ? Maksetaan luonnossa s. 44 ? Esineiden joulu s. 44 ? Juoksuaika on aina s. 46 ? Reilusti naiivi s. 48 ? Mies, joka kielsi oman levynsä s. 50 ? Fanaattiset tiedepapit s. 52 ? Pelkoa lintukodossa s. 54 ? Monikulttuurisuuden niksipirkka s. 54 ? Vittuilua, rakkaudella s. 55 ? Askartelua ja sähläämistä s. 56 44 48 54 KOLUMNIT 14, 16 & 18 AKTIVISMI S. 58 A S I O I S TA V O I O L L A eri mieltä: ?Journalismissa, toisin kuin teatterissa, ei voi olla hyviksiä ja pahiksia, eikä dramaattisia kärjistyksiä. Mediassa ei asiansa esittäjästä tehdä pilaa eikä häntä aseteta naurunalaiseksi ? kuten hyvässä teatteriesityksessä voidaan tehdä?, väitti Hesarin toimittaja Katri Kallionpää. Miksi media ei voisi tehdä kärjistyksiä? Kyllä Hesarinkin tekee pahiksia köyhistä ja opiskelijoista, joiden jo vähäisiin tuloihin lehden päätoimittaja Mikael Pentikäinen on vaatinut leikkauksia. Kyllä media voi itse valita, mitä pitää tehdä. Näin ainakin Voimassa. Eikä aina tarvitse onnistua, mutta voi ainakin yrittää ja epäonnistua, ja sitten yrittää uudestaan ja epäonnistua ehkäpä paremmin. Epäonnistu kiinnostavasti. Kimmo Jylhämö Ruusu Haarla Kannen kuva: Klaus Welp S. 14 Erkki Pirtola S. 16 10 Johanna Mitjonen S. 18 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, vapaalla vuoden 2012 loppuun (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Mikko Siltanen & Anna Kankaanpää valokuvaajaharjoittelija Laura Happo ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Kaarina Grif?ths, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Jari Hanska, Derek Hallqvist, Kalle Heino, Teija Isorättyä, Marjo Jääskä, Jouko Kämäräinen, Pertti Laesmaa, Sakari Laurila, Sami Lotila, Oskari Miettinen, Johanna Mitjonen, Tapani Möttönen, Teemu Muhonen, Hanna Nikkanen, Jorma Penttinen, Peristerakis, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Kasper Strömman, Lauri Tainio, Jari Tamminen, Martta Tuomaala Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jorma Anttila, jorma.anttila@voima.? Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 1/13 ilmestyy 28. tammikuuta. ISSN 1457-1005
• AJASSA 8 10 AJASSA 2012 ?Veroparatiisit edistävät eriarvoistumista globaalisti ja maiden sisällä. Ne mahdollistavat varainsiirron köyhiltä rikkaille. Veroparatiisit ovat erityisen ongelmallisia kehitysmaille, joissa verovalvonta on usein varsin puutteellista.? Ulkoministeriö 11.10. They let me free Linnake-Eurooppa selätetty 3?0. Fi?n Kreikankirjeenvaihtaja auttoi afgaaniperheen turvaan. TEKSTI & KUVAT PERISTERAKIS S puhelinsoiton eräältä afgaaniystävältäni. Kuulumisten jälkeen hän vakavoituu ja kysyy varovaisesti: ?Voitko auttaa? Asia on tärkeä, kyse on serkustani. Hän on jäänyt perheensä kanssa Kreikan ja Italian rajalla kiinni. Huonosti väärennetyt passit. Poliisi otti paperit ja käännytti heidät takaisin Ateenaan. He eivät tunne kaupungista ketään. Kaksi aikuista ja lapsi ? 8-vuotias. Bussi on Ateenassa kello 3 yöllä.? ?Tämä tuli vähän äkkiä, mulla ei ole itselläkään kämppää. Katsotaan mitä voin tehdä. Voit antaa heille numeroni?, vastaan. Puhelinrumba alkaa. Soitan kaikki ystäväni läpi. Käyn naapuruston squateissa. Yritän päästä laittomia siirtolaisia AAN avustavan järjestön puheille. Mutta kaikki turhaa. Puolen yön aikoihin saan eräältä tutulta viestin: kääntäjien ammattiliiton toimistossa on vuodesohva ja toimisto tyhjillään viikonlopun yli. Haen avaimet ja huokaan helpotuksesta. kello neljä yöllä pihaan. Kyydissä on ystäväni serkku perheineen. He ovat silmin nähden väsyneitä. Kättelemme muodollisesti, ja hyppään kyytiin. Tunnin päästä kävelen takaisin kohti majapaikkaani. Miljoonakaupunki on aamuyöllä hiljainen, perhe majoitettu pieneen vaatimattomasti varusteltuun kellaritoimistoon. Vien aamulla heille keksejä ja kahvia. ?Teidän täytyy olla varovaisia kun liikutte täällä, varsinkin pimeällä. Ateena vilisee fasisteja.? ?Mitä tarkoitat?? perheen vaimo kysyy. ?Natseja. Ihmisiä, jotka eivät pidä ulkomaalaisista.? ?Natseja? Et voi olla tosissasi?, hän ihmettelee. ?Ikävä kyllä. Ja teidän täytyy varoa myös poliisia.? TA K S I K U R V A A Annan heille kartan ja näytän turvalliset alueet. Soittelen seuraavina päivinä asuntoilmoituksiin. Lyhyellä varoitusajalla on mahdotonta löytää mitään. Entäpä uusia väärennettyjä passeja? Vielä vaikeampaa. Viikonloppu menee, ja toimistosta täytyy lähteä. Saan puhuttua heidät sisään halpaan hotelliin ja 10 euron alennuksen huoneen hintaan. Tämä on kuitenkin liian kallista. Seuraavana päivänä perhe jättää hotellin. He a juttu j r u h ?Se on kaikki ja ä ? jättä teä.? läh ovat tavanneet muita afgaaneja, jotka jakavat yhdessä pienen asunnon. Ahtaassa yksiössä majailee kaikkiaan kymmenen ihmistä. Loukku. Asuntosivustolle jättämääni ilmoitukseen S I T T E N O N N I S TA A . vastaa mies, joka tarjoaa yksiötä vuokralle. Käyn katsomassa kämppää. Se on pieni sympaattisesti kalustettu yksiö suurella parvekkeella kerrostalon katolla & upea ateenalainen näköala ? 200 ? kuussa. ?Okei 160 ?, jos ei tehdä sopimusta ja olet joulukuuhun saakka.? ?Selvä, otan sen.? Olen lähdössä kuukauden lomalle saarille. Saan avaimet toimitettua perheelle samalla matkalla, kun menen satamaan. Mikä tuuri. Kahden viikon päästä saan tekstiviestin nakurannalle: ?Poliisi pidättänyt 5 000 siirtolaista Ateenassa, ovatko afgaaniystäväsi kunnossa?? Soitan heti heille. ?Olemme ok. Olemme pysytelleet viime päivät sisällä. Emme uskalla mennä ulos.? Yritän rauhoitella. ?Mutta olkaa silti varuillanne.? Ateenaan, perheellä on hyviä uutisia. He ovat löytäneet miehen, jolta voivat ostaa uudet passit, 250 ?/kappale. Selailen uutta matkustusasiakirjaa teelasillisen äärellä. Löydän kevyelle paperille printatusta passista heti kaksi virhet- KU N PA L A A N tä: hologrammi ei toimi, ja sivun ylälaitaan rei´itetty numerosarja onkin vain sarja mustia pisteitä. Juomme lisää makeaa teetä. Passi on tehty Afganistanissa. Perhe on suunnitellut lähtevänsä laivalla. Teemme tarkastusvierailun satamaan. Yritämme bongata siirtolaispoliiseja porttien kupeesta. Alue on eristetty aidoilla. Emme pääse tarpeeksi lähelle, että näkisimme itse sisäänkäyntiä. Menen matkatavaroita tarkastavan turvamiehen puheille. ?Mummoni on pyörätuolissa. Hän haluaisi matkustaa Italiaan, mutta halusi minun selvittävän, onko liikuntarajoitteisen helppo päästä laivaan. Voisinkohan pikaisesti vilkaista sisäänkäyntiä. Mummoni on hyvin tarkka nainen, ymmärräthän.? Turvamies päästää minut hetkeksi sisään. En näe poliisia, en edes epäilyttävän näköisiä kyttääjiä. Siviilipoliisin tunnistaa aina. P E R H E E L L E J Ä Ä kuitenkin satamasta huonot ?ilikset. Menemme seuraavalla viikolla ostamaan lentoliput. Matkatoimiston nainen näpyttelee rööki huulessa uusista passeista uusia synty-
• AJASSA 10 9 2012 ?Suomessa tuottaa sanomalehtipaperia enää yksi kone, UPM:n paperikone 7 Kaipolassa Jämsässä. Sanomalehtipaperin vienti Suomesta on supistunut alle seitsemäsosaansa 2000-luvulla.? Maaseudun tulevaisuus 5.12. Kassat varpaillaan Kuuluuko ansiosidonnainen päiväraha satunnaisesti itsenäisiä töitä tekevälle työttömälle? U D E T laskutuspalveluja myyvät osuuskunnat, kuten Eezy ja Ukko. fi, herättävät närää työttömyyskassoissa. Niiden kautta on voinut työskennellä yrittäjämäisesti olematta yrittäjä tai osuuskunnan jäsen. Tämän ansiosta moni työtön on saanut työllistettyä itsensä osittain, mutta säilyttänyt samalla mahdollisuuden nostaa soviteltua ansiopäivärahaa. Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassojen jäsenilleen maksama työttömyysturva, jonka määrä lasketaan edellisen työsuhteen kuukausiansioiden perusteella. Soviteltua päivärahaa taas maksetaan työttömille, jotka työskentelevät pienimuotoisesti ja osa-aikaisesti. Työtulot vähentävät maksettua päivärahaa. Tähän asti suurin osa laskutuspalveluiden kautta työskentelevistä on nostanut samalla soviteltua päivärahaa ongelmitta. Käytännöt ovat kuitenkin epäselvät, ja osa on saanut kielteisen päivärahapäätöksen. U muun muassa siitä, pitäisikö palveluita käyttävät luokitella joksikin muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi, kuten yrittäjiksi. Yrittäjä taas ei voi saada ansiopäivärahaa. ?Meidän kannaltamme asia on täysin selvä. Olemme työosuuskunta, jonka kautta työntekijät voivat saada palkkaa. Kukaan työntekijöistämme ei ole osuuskunnan jäsen, eikä näin myöskään missään mielessä yrittäjä?, Ukko.fin markkinointivastaava Olli Kopakkala sanoo. Keskeinen kysymys on myös työajan seuranta. Työttömyysturvalain mukaan soviteltua päiNYT KIISTELLÄÄN mäpaikkoja tietokoneelle. Lähtö on eräältä pieneltä lentokentältä. Valvonta on siellä kuulemma löyhää. Vaimo ja lapsi lähtevät yrittämään ensin. Helpompi päästä läpi niin. Miehelle on kova paikka lähettää heidät kohti tuntematonta. Lähden saattamaan kaksikkoa linja-autolla toiseen kaupunkiin. Matkan aikana on jännittyneen hiljaista. Yritän jutustella, että olisi vähän kevyempää. Minuakin jännittää. ?No, onko mukava lähteä?, kysyn pojalta. ?Joo. Ateenassa oli tylsää. Katsoin monta päivää televisiota. Onneksi sieltä tuli samoja piirrettyjä, mitä näin kotona. Odotan, että pääsisin kouluun ja saisin uusia kavereita?, poika kertoo ja juo pillimehusta. Todella rohkea tyyppi. Seisomme passijonossa. ?Laittakaahan viestiä kun olette perillä?, hyvästelen heidät kuin olisimme vanhat tutut. Äiti ja lapsi katoavat porttien taakse. Istun yksin bussissa takaisin Ateenaan. Vilkuillen hermostuneesti puhelintani. Parin tunnin päästä saan viestin. ?Olemme perillä. Rajalla oli on- gelmia, mutta poliisi päästi meidät läpi.? Huh! Nostan kämpillä maljan. 2?0. miestä päivää ennen hänen lähtöään. ?He ovat jo Englannissa saakka?, hän kertoo ja katsoo minua kuin katsoisi jonnekin kauas. ?Muutaman päivän päästä olemme taas yhdessä. Elämä alkaa alusta. Se on hurja juttu ? jättää kaikki ja lähteä.? Seuraavana iltana huonoja uutisia: ?Some problems, I will write back soon?. Kiroan ääneen ja herjaan koko paskasysteemin maanrakoon. Lakimies. ?Do you need a lawer?? kirjoitan. En saa vastausta. Täytyy löytää lakimies. Teen joitain puheluita ja lähetän tekstiviestejä. Ei vastauksia. Tuntuu voimattomalta ja vituttaa. Yhdeltätoista yöllä puhelimeni piippaa: ?They let me free! Morning train to north.? Ulkomaalaispoliisille tiedoksi: Turha yrittää. Kaikki faktat on tekaistu ja koko teksti on ?ktiota ? tai sitten ei. K ÄY N TA P A A M A S S A Peristerakis värahaa voidaan maksaa vain niille, joiden kuukausittainen työaika ei ylitä 80 prosenttia alan kokoaikaisen työsuhteen enimmäistyöajasta. Alkukesästä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta totesi, ettei kahdella Eezyn kautta laskuttavalla hierojalla ollut oikeutta nostaa töidensä ohella soviteltua päivärahaa. Perustelun mukaan hierojien työaikaa ei oltu voitu seurata asianmukaisesti, vaikka näillä olikin näyttää kuitit, joista työaika ilmeni. Tämän jälkeen osa muistakin Eezyn käyttäjistä sai kielteisiä päivärahapäätöksiä. Pääasiassa ti nomis o k e n SAK: hköpostis i sä neuvo tautumaan uh saan s sella laskuvarauk veluihin. tuspal kyse oli samasta perustelusta: työaikaa ei työttömyyskassojen mukaan voitu luotettavasti seurata. ?Tätä väittämää käytettiin myös sellaisiin työntekijöihimme, jotka olivat olleet töissä esimerkiksi vain kahden päivän aikana koko kuukauden aikana. Kiistettiin myös sellaisten työntekijöitten työaika, joiden työaikaa pystyimme valvomaan muun muassa ajopäiväkirjojen, tuntipohjaisen laskutuksen sekä toimeksiantajan suorittaman työajan kontrolloinnin avulla?, Eezyn perustaja Jouni Valta kertoo. R I S T I R I I T O J E N ratkomiseksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö tilasi työ- ja sosiaalioikeuden professori Seppo Koskiselta selvityksen asiasta. Sen mukaan osuuskuntamuotoisten laskutusyritysten kautta tehtävä työ pitäisi luokitella niin sanotuksi omaksi työksi, ei työsuhteiseksi työksi. Käytännössä omaksi työksi luokittelu tarkoittaisi, että laskutuspalvelua käyttäville voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa ilman, että työajan valvonnalla olisi merkitystä. Luokittelun seurauksena kuitenkin olisi, että työ laskutuspalveluiden kautta ei välttämättä kerryttäisi niin kutsuttua työssäoloehtoa. Kyseessä on vaatimus, että saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassan jäsenen on oltava ollut viimeisen 28 kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Käytännössä laskutuspalvelua käyttävä tippuisi vähitellen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä. näkee, että taustalla on ammattiliittojen tavoite ?päästä epätoivotuista jäsenistä eroon? ja torpata laskutuspalvelujen toiminta. SAK:n Ilkka Kaukorannan mielestä syytös on absurdi. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussilan mielestä ainakaan työttömyyskassoilla ei ole mitään laskutuspalveluja vastaan. ?Tavoitteena ei pitäisi olla, että kenenkään työttömyysturvaa viedään. Tietenkin ammattiliitoilla voi olla omat näkemyksensä asiasta, jos heidän mielestään kysymys ei ole työsuhteesta?, Jussila sanoo. E E Z Y N J O U N I VA LTA suhtautumisen taustalla on mahdollisesti sähköpostiviesti, jonka T YÖT TÖM Y YS K A SSOJ E N MIKÄ LASKUTUSPALVELU? L A S K U T U S P A L V E L U U N rekisteröitynyt voi laskuttaa toimeksiantajalta tekemänsä työn, mutta saada tulonsa palkkana. Palvelu hoitaa työn sivukulut ja ottaa itse välistä muutaman prosentin maksun. Käytännössä tämä mahdollistaa yrittäjämäisen toimintatavan ilman yrittäjäksi tai osuuskunnan ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta lähetti kesällä SAK:laisten liittojen piirissä toimivien työttömyyskassojen johtajille. Siinä viitattiin hierojien tapaukseen ja neuvottiin suhtautumaan varauksella ?Eezy-tyyppisiin puljuihin?. Tämän jälkeen myös Rakennusliiton työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Pron asenne Eezyn jäseniin muuttui. ?Ongelma on, että nämä ?rmat on osin suunniteltu työttömyysturvan näkökulmasta?, Ilkka Kaukoranta sanoo. jäseneksi ryhtymistä. Palvelujen käyttäjinä on esimerkiksi luovien alojen tekijöitä, rakentajia, siivoojia, IT-ammattilaisia, kouluttajia ja konsultteja. Eezyn ja Ukko.?:n lisäksi vastaavaa palvelua tarjoaa esimerkiksi Odeal, joka toimii osakeyhtiömuotoisena. Kalle Heino
• 10 10 AJASSA LUKIJAPALAUTE 2012 ?Suomen ulkoministeriö kutsui tänään Israelin suurlähettilään Dan Ashbelin puhutteluun Israelin siirtokuntapäätöksen vuoksi. Valtiosihteeri Pertti Torstila ilmaisi Suomen pettymyksen Israelin päätökseen laajentaa siirtokuntiaan Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.? Yle 4.12. PILLI-LIISA KOMMENTTI Vastine Sampsa Katutaiteinen -juttuun )palaute@voima.? jatkuu ...?Lex Karpela -teoksen tavoite on kuitenkin paljon yhden baarin toiminnan kyseenalaistamista laajempi.? Aikana, jolloin todellisiin epäkohtiin puuttuvalle katutaiteelle olisi tilausta, on tietysti harmillista törmätä näin tökeröön toimintaan. Kyseinen artikkeli kyseenalaisti taiteilijan ja toimittajan työn eettistä pohjaa. Mikä motiivi moisen sepittelyn takana on, sitä voi vain ihmetellä. Kaupunkitaiteen ja Voimakkaan journalismin puolesta, Tapio Mäkelä mbar oy toimitusjohtaja mediataiteilija ja -tutkija Päätoimittaja vastaa Voimassa 9/2012 julkaistun jutun taustalla on Sampsana esiintyvän henkilön luvatta tekemä iso graffa mbarin terassin mainospinnalle. Mbar on 11 vuoden ajan tarjonnut monialaiselle ja -kulttuuriselle yleisölle ilman pääsymaksua laadukasta musiikkitarjontaa sekä tehnyt yhteistyössä monia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Olemme korostetusti toimineet myös ei-kaupallisena tilana urbaaneille taidemuodoille, kuten sarjakuvalle, vj-toiminnalle ja löydetyistä materiaaleista tehdyille töille. Ei-kaupallisella tarkoitamme sitä, että mbar ei peri taiteilijoilta vuokraa tilasta saati provisiota, jos joku haluaa myydä töitään. Myös sarjakuva-automaatin tulot menevät lyhentämättöminä tekijöilleen. Mikä mabarin toimintamallissa kulttuuriravintolana on siis se, johon kritiikki kohdistuu? Sampsaa: ?(mbarin) verkkosivuilla kuitenkin unohdetaan mainita, että tästä vallattavasta tilasta pitää maksaa?, viitaten taiteen esittämiseen seinällä. Jotenkin tällä perättömällä kaupallisen gallerian argumentilla Sampsa perustelee terassin mainospintaan tekemänsä kahden metrin tuotoksen. Hieman huvittavaksi asetelman tekee se, että pinta, johon maalaus oli tehty, vain odotti mbarin omaa printtiä. Printti tuli siihen omia aikojaan, enkä toimitusjohtajana edes saanut kuulla alle jääneestä mielenilmaisusta. Toimittaja Jari Tamminen veti kuitenkin omat johtopäätöksensä: ?Lex Karpela -teos peitettiin välittömästi. Tilalle tuli viinimainos, joka oli tehty sapluunagraf?tin näköiseksi.? Hän myös katsoi journalistina olevan paikallaan kirjata herjauksen piirteet täyttävän sitaatin: ?Tämäkin kaupunki on täynnä tekopyhiä paskiaisia. Jos olisin jäänyt kiinni mbarin terassia maalatessani, ravintoloitsijan olisi sentään itse pitänyt nostaa syyte minua vastaan saadakseen korvauksia. Se olisi kyseenalaistanut heidän kulttuurillisen asemansa, kukaan ei käskenyt heitä peittämään työtä?, Sampsa sanoo. VOIMA SITEER A A toivottu, että poliittista taidetta tekevä pohjaa argumenttinsa faktoihin ja kohdistaa kritiikkinsä johonkin, mikä on oikeasti pielessä? Vai onko kohteista pulaa? Hyvä toimittaja tarkastaa tiedot, etenkin silloin kun tekstin lopputulema on vahvasti asenteellinen, paikoin solvaava. Toimittaja kuitenkin jatkoi:... jatkuu ONKO LIIK A A Pahoittelen sitä, että jutussa ei ollut kysytty mbarin näkemystä, vaikka siinä esitettiin mbarista jyrkkiä näkemyksiä. Se olisi pitänyt tehdä. Emme tässä mielessä toimineet journalistisen etiikan mukaisesti. Toinen kysymys taas on se, mitä on katutaiteen ja graf?tin etiikka. Nehän määritelmällisesti ottavat haltuunsa paikkoja, jotka usein ovat kiellettyjä, kuten mbarin seinä. Näin on ainakin jutussa haastatellun Sampsan osalta. Hän on tuskin näkemyksessään yksin. Kysyt, mikä mbarissa on se toimintamalli, johon kritiikki kohdistuu. Vastaan, että Voima kertoi tämän yhden katutaiteilijan näkökulman: mallin ?vika? on tietenkin se, että te määrittelette tilassanne, millaista urbaania taidetta siellä julkaistaan. Tätä periaatetta vastaanhan katutaide usein toimii: sitä ei toteuteta omistajan vaan tekijän kriteerein. Voiman juttu kertoi tästä ristiriidasta yksipuolisesti luottaen siihen, että lukijat tekevät itse moraaliset päätelmänsä. Mbarissa olin oluella viimeksi eilen, ja toivon hyvälle baarille hyvää jatkoa. Kimmo Jylhämö Vastaava päätoimittaja Parahin rakkausjuhlatyöryhmä Eikös sinkkubileet tai -juhlat ole jo nimenä mahdoton sanahirviö? Siitä tulee mieleen lähinnä yksinäisyyden tunnetta entisestään jalostava, hikisen pakotettu yritys pelastaa kasvonsa tälläkin, elämän intiimeimmällä alueella. Yksinäisyys ei tunnu välttävän tulkintaa, jonka mukaan yhteiskunnallisten ongelmien syy on aina viallinen yksilö. Ehdotankin, että Voiman sinkkutapaaminen virittäisi keskustelua yksinäisyyden ajan perustoivottomasta ilmapiiristä. Sen tulisi olla mahdollisimman rauhallinen tilaisuus, jonka voisi aloittaa rakkautta ja halua pohtivalla keskustelutilaisuudella. Juhlavammat ohjelmanumerot voisi sitten aikatauluttaa myöhemmäksi. Luulisi, että muitakin ns. heteromiehiä kiinnostaisi tuon sorttinen tilaisuus. Vesa Karjalainen Nestléstä Kiitos Nestlén äidinmaidonkorvikkeita käsittelevästä jutusta. Bona- ja Piltti-tuotteet ovat myös Nestlén tuoteperhettä. Elona Pulloruokinnasta Hyvä juttu tärkeästä aiheesta. Toimittajalle sellainen palaute, että sana ?vastike? on syytä jättää teksteistä pois. Oikea sana on äidinmaidonkorvike, joka korostaa sitä, ettei tuote vastaa äidinmaitoa vaan ainoastaan voi korvata sen hätätapauksessa. Mielellään soisin, että tähän hyvään artikkeliinkin tuo muutettaisiin. WHO:n maailmanlaajuinen korvikkeen markkinointia säätelevä ja valvova ns. korvikekoodi ottaa kantaa myös tähän sanavalinta-asiaan. media? Onko kurittaminen aina väistämättä osa median kertomusta koulukulttuurista? Koulutarinoita on hauska lukea, mutta joskus niihin toivoisi jotakin tolkkua! PS. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Jari Salmisen mainiota teosta Koulun pirulliset dilemmat. Heidi Väisänen Kysytään kaivoksista Tervehdys. Kiitos aktiivisesta lehdestänne. Nyt kun kaivosyhtiöiden todellisia tekoja on raotettu pikkuhiljaa suurelle yleisölle ehdottaisin sellaista, että olisiko Voiman mahdollista kerätä ihmisiä Eduskuntatalon eteen ns. kyselytunnille, jossa voisi kysyä kaivosyhtiöiden toiminnasta. Myös suuryhtiöiden edustajia voisi houkutella paikalle vastaamaan. Joukko voisi myös ?kannustaa? ja vaatia globaalin kaivostoiminnan lopettamista Suomessa. Näin tekisimme jotakin konkreettista. Varpu Pekasti Toimitus vastaa Suosittelen olemaan yhteydessä Stop Talvivaara -liikkeen aktiiveihin ja suunnittelemaan toimintaa yhdessä heidän kanssaan. Yhteys löytyy sivulta www.stoptalvivaara.com Kimmo Jylhämö päätoimittaja Imetystukiäiti Sanoista ja vallasta Kiitos! Kimmo Laakso muistelee Voimassa (9/12) 1970?80-lukujen koulumaailmaan liittyvää ilmiötä nimeltään ?käytöshäiriö?. Juttu herätti kysymyksiä. Mikä on käytöshäiriö-ilmiön ero nykyiseen työrauhaongelmaksi kutsuttuun koulumaailman ilmiöön? Minkä osan lapsen tai nuoren käytöksestä luokkahuoneessa koulu instituutiona itse tuottaa, minkä esimerkiksi perhe ja minkä Kiitos Nina Sarell kolumnistasi Oravanpyörämeiningeistä. Varsinkin Voiman kaltaisen lehden sivuilla, josta saa lukea kaikkea mitä valtamedia peittelee. Matskuu, joka helposti myös nostaa huolikäyrää ja vihaa ja muuta ku maailma urpoilee (niinku meikäkin). Että sit muistutetaan tost syvästä hiljaisuudesta. ?Jumalanpilkka? ei ole rasismia Voiman (9/2012 & Fi?) toimitus esitti näkemyksensä videotempauksesta, jossa Afganistanista tulleiden pakolaisten vieressä syötiin sianlihaa ja juotiin olutta. Toimitus leimasi performanssin rasistiseksi provokaatioksi, jonka tarkoitus on ?islamisaation? pysäyttäminen. Lainausmerkit ovat Fi?n tekstissä ? itse en ole varma niiden oikeutuksesta. Jälleen kerran tietoisesti sekoitetaan uskonto ja rotu. Rasismi-syytös perustui siihen, että eduskuntatalon eteen leiriytyneet nälkälakkolaiset olivat ?oletettavasti? muslimeja, eli kyseessä oli enintään uskonnollisten ruokarajoitusten pilkkaaminen. Jussi Anttonen Jos uskontojen pilkkaaminen kielletään, pitää kieltää kaikkien mielipiteiden pilkkaaminen. Eli lisää poliiseja, ehkä jopa uskonnollisia poliiseja? Kalevi Hölttä Toimitus vastaa Videon tulkinta rasistiseksi ei johtunut pakolaisten mahdollisesta uskontokunnasta vaan siitä, että koko video ? kotimaassaan henkensä puolesta pelkäävien, syömälakossa olevien miehien kiusaaminen grillaamalla ruokaa heidän vieressään, tilanteelle irvailu sekä maahanmuuttajien stereotyyppinen käsittely rikollisina ? on aggressiivinen ja rasistinen teko.
• AJASSA 10 11 2012 ?Mitä vähemmän auto kuluttaa, sitä pienemmät ovat sen hiilidioksidipäästöt.? Motiva 04.12. Suljettu eläkejärjestelmä puskuriin, jolla varaudutaan menojen vuosittaiseen vaihteluun. Puskuria on kertynyt jopa 1,5 miljardia euroa. Ylimääräistä siinä on arvioitu olevan yli miljardi euroa. Muun muassa Suomen Yrittäjät ovat vaatineet liikaa perittyjen rahojen palauttamista yrityksille. Keväällä eduskunnassa hyväksyttiin uusi vakavaraisuuslaki. Lain myötä liikaa perityt työkyvyttö- myysmaksut yhdistetään vuoden 2013 alussa eläkeyhtiöiden vakavaraisuuspääomaksi. Vaikka työkyvyttömyysrahoja edelleen käytetään työkyvyttömyysmenoihin, niin jatkossa näillä liikaa perityillä rahoilla pönkitetään myös eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta. Vakavaraisuus on keskeinen mittari eläkeyhtiöiden toiminnassa. Vakavaraisuuden pitää olla riittävän korkealla tasolla, jotta eläkeyhtiöt voivat esimerkiksi maksaa asiakashyvityksiä suurille yrityksille. Vakavaraisuus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon eläkeyhtiöt voivat sijoittaa korkean riskin sijoituskohteisiin. Nyt pk-yrityksiltä liikaa perityillä rahoilla voidaan perustella sekä asiakashyvitykset suuryrityksille että korkean riskin sijoitukset. Jari Hanska Klaus Welp työeläkejärjestelmässä on tällä hetkellä kiinni 147 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Jari Hanska selvittää Fi?ssä, miten eläkerumba pyörii. Eläkealan lainsäädäntötyö poikkeaa monista muista aloista. Yksi järjestelmän erikoisuuksista on eläkeyhtiöiden etujärjestön Työeläkevakuuttajat Tela ry:n vahva asema. Tela ilmoittaa perustehtäväkseen ?työeläkejärjestelmän vahvistamisen? ja ?alan toimintaympäristöön vaikuttamisen?. Käytännössä Telan kautta eläkeyhtiöt pääsevät sanelemaan heitä itseään koskevat päätökset. Otetaan esimerkki. Viime keväänä julkiseen keskusteluun nousi työeläkeyhtiöiden pkyrityksiltä vuosikausien aikana liikaa perimät työkyvyttömyysmaksut. Maksuja on kerätty SUOMEN FIFIN LUETUIMMAT ajalta 31.10.?2.12. 1. Veikko Eranti & Jussi Nuortimo 3. Hannele Huhtala, Voima 9/2012 Talvivaara on kansallinen projekti Turun komeetta Israel pommittaa Gazaa uusiksi Turun kunnallisvaaliääniharava Li Andersson pääsi otsikoihin vastustamalla sukupuolittuneita lastenkestejä. Gaza-keskustelu Israelissa on vaihtunut ?holokaustilla? uhkaamisesta Gazan ?reformatointiin?. 2. Nina Sarell, Voima 9/2012 4. Gavan Titley Rakkaudesta pulloruokintaan Lämpimästi tervetuloa rasistiseen Suomeen 6. Panu Raatikainen, Voima 5/2012 Nämä henkilöt loivat Talvivaaran ihmeen. Monikansallisille yhtiöille kyse on laillisesta liiketoiminnasta. Äidinmaitovastikkeet ovat yhä useammin elämäntapavalinta. Vauvoille tämä voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Doxwise Nordic -videoprojekti pistää pohjoismaiset nuoret kommunikoimaan videoiden välityksellä. 5. Bruno Jäntti Tätä he lukevat Kuka on Ayn Rand, jota ihailevat niin Björn Wahlroos kuin Matti Apunenkin? Päivystävä dosentti Panu Raatikainen kertoo. BLOGEISSA MARRASKUUSSA Riina Yrjölä Vallattomat stereotypiat Mikä naurattaa suomalaisessa? Ei mikään, meillä ei näytä olevan mainetta ollenkaan. Annareetta Rantala Kuolleiden päivän rakennettu perinne Kansanperinteestä on Meksikossa tehty instituutio.
• 12 10 KULTTUURIHÄIRIÖ 2012 ?Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 lokakuussa 183 000, mikä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, kun se edellisvuoden lokakuussa oli 7,0 prosenttia. Työllisiä oli 9 000 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.? Tilastokeskus 20.11. Mainoskupla puhkesi taas V A S TA M A I N O S K I L P A I L U Mainoskuplan tämänvuotinen voittaja on työryhmä Mambaliiton ?Ilkeä ? Pannaan halvalla? -videotyö. Huonekalujätti Ikeaa kritisoiva työ oli viisihenkisen tuomariston mukaan humoristinen, ronski ja sopivan röyhkeä. ?Taidokas, oikeasti parodioidun yrityksen mainoksen näköinen mainos ja selkeä, napakka sanoma?, tuomaristoon kuulunut sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka kommentoi Mambaliiton videota. Kilpailuun osallistui 24 työtä, ja kärkikolmikkoon päätyi kaksi videota ja yksi juliste. Toiseksi tuli Jana ILKEÄ. Vastamainoskilpailu Mainoskuplan voittajatyö 2012: ?Ilkeä ? Pannaan Halvalla?, Mambaliitto. Balu?íkován McDonald?s-aiheinen juliste ?I?m Growing It? ja kolmannen sijan saavutti työryhmä Mudvertising Groupin videotyö ?Mega Nyyh?, joka ottaa kantaa jämähtäneisiin sukupuolirooleihin. Lisäksi erikoismaininnan sai Mikko Metson juliste ?Tulvivaara 2012?. Mikko Siltanen MAAILMA & M ME E koonnut Kimmo Jylhämö mö Naurun asia Kornia syötäväksi yötäväksi i Lehti-lehden perustaja, haudanvakava tutkijatoimittaja Janne Zareff, vaatii hauskuutta journalismiin. Q U O R N -T U O T E N I M E L L Ä myytäviä sieniproteiinituotteita on 1980-luvulta lähtien tehty Britanniassa. Lokakuusta quorntuotteita on saanut myös Suomesta. Kun quornista haluaa ottaa enemmän selvää, löytyy amerikkalaislähteistä informaatiota, että sen sisältämä mykoproteiini aiheuttaisi allergioita. ?Olisiko näiden väitteiden takana lihateollisuus? En ihmettele, jos kyse on jostain pilipalitutkimuksesta, jonka tilaajana on USA:n lihateollisuus?, biologi-eläinsuojelija Riitta Salmi toteaa. Salmi kertoo perheensä käyttäneen quorn-tuotteita jo vuosia, ilman ongelmia. ?Koirakin tykkäsi quornista enemmän kuin omasta luomukanastaan!? Liian hyvät kasvisvaihtoehdot pelottavat tietysti lihateollisuutta. Vegaanista quorn ei ole, sillä sideaineena on 15 prosenttia kananmunanvalkuaista. ?Valmistaja on aiemmin sanonut, että käytetty valkuainen on vähintään vapaiden kanojen munista. Toivottavasti tämä pitää yhä paikkaansa?, Salmi sanoo. Pöyristyttävä Pöyry W I K I P E D I A O P E T TA A , että konsulttien rooli, tehtävät, ja hyöty asiakkaalle ovat tieteellisen tutkimuksen mukaan kohtuullisen monitulkintaiset. Tämä pitää paikkansa ainakin suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn toimien suhteen Laosin vesivoimahankkeessa. Viime keväänä Pöyry kertoi johtaja Mika Pohjosen suulla olevansa pelkkä konsultti. Nyt yhtiö on ilmoittanut tiedotteessaan toimivansa Laosin vesivoimahankkeen insinöörinä. ?Ensin yhtiö tekee kiistellyn ja tasoltaan heikon selvityksen, jota se kutsuu riippumattomaksi ja joka tukee padon nopeaa rakentamista. Sen jälkeen yhtiö palkitaan kahdeksanvuotisella sopimuksella a Xayaburin padon rakentamiseksi. Yhtiön uskottavuus s on mennyttä?, sanoo Maan n ystävien Otto Bruun maailma.netissä. http://bit.ly/TFizrl Sailaan varmasti julkisuutta Y H D E L L Ä A S I A L L A V O I todellakin päästä yhä uudelleen julkisuuteen. Taiteilija Osmo Rauhalan luomuviljely ja hänen osa-aikainen asuminensa New Yorkissa jää kakkoseksi, jos sitä vertaa talousuutisten ikiliikkujaan si Raimo Sailakseen, joka varmaan vielä kuoleR mansakin jälkeen tulee peräämään säästöjä. m Helmikuussa 2012 eläkkeelle jäävä Sailas haH lusi marraskuussa 2012 ?poliitikoilta nopeita l päätöksiä säästöistä ja uudistuksista?. Toiset p saavat kerran elämässään 15 minuuttia julkis suutta. Toiset saavat sen vuodesta toiseen ? s ja j aina samasta syystä. T O I M I T TAJ I A koulutetaan kirjoittamaan dramaattisesti, miksei siis humoristisestikin? Komiikkaa pitäisi käyttää journalismissa enemmän ja suunnitelmallisemmin?, toimittaja Janne Zareff toteaa kuivan asiallisesti ja hörppää teekupistaan. Zareff ei ainakaan ulospäin vaikuta huumoriveikolta, vaikka hän on juuri väitellyt aiheesta Jyväskylän yliopistossa. Hän uskoo, että komiikan avulla voitaisiin tehdä kriittisempää journalismia. Zaref?n mukaan valtaa käytetään nykyään etenkin niin, että julkisuudessa puhuvat siirtävät eteenpäin kategorisointeja, joihin itse uskovat: lyövät ilmiöihin leimoja, kuten tavoiteltava tai välteltävä, yksityinen tai julkinen. Kategorisointi on luonnollista, mutta johtaa myös sukupuolisen syrjinnän ja rasismin kaltaisiin lieveilmiöihin. ?Journalismin yksi keskeinen tehtävä on vallankäytön valvonta. Komiikka on tehokas kielellinen väline päästä kiinni noihin kategorisointeihin, tehdä niitä näkyviksi ja kritisoida niitä. Rikkoa ajattelun rakenne ja osoittaa, etteivät ne usein ole millään tapaa luonnollisia.? Komiikan avulla voisi vähentää myös journalismiin kohdistuvaa epäluuloa. ?Journalismissa on perinteisesti luennoiva sävy. Ylhäältä päin lähestyvä kieli on omiaan ärsyttämään, kun lukija huomaa, että joukossa on vaikkapa selkeä asiavirhe. Pienikin virhe voi johtaa siihen johtopäätökseen, että koko järjestelmä on mätä ja turmeltunut, ja se on tuhottava. Komiikan avulla voitaisiin suhteellistaa näitä asioita.? Y L E N T O I M I T TA J A N A nykyään työskentelevä Janne Zareff oli mukana luomassa nuorten toimittajien 2000-luvun alussa pe- rustamaa Lehti-julkaisua. Uutisia karnevalisoiva julkaisu oli aluksi kaveriporukan hauskanpitoa, mutta taustalta löytyy muutakin kuin kainalopieruja. ?Se syntyi osittain siitä turhautumisesta, kun työelämään siirtyessä sai itsekin huomata, miten kaavamaisesti juttuja joutui töissä kirjoittamaan. Siinä a lismiss a n r u o ?J isesti e t n i r e on p sävy.? a v i o n luen ajassa, mitä annettiin, ei pystynyt kehittelemään uusia tapoja käsitellä aiheita. Joutui toistamaan samoja rakenteita ja kaavoja, joita oli tarkoitus välttää. Syntyi halu kritisoida omaa työtään.? ?Jos sattuu olemaan erityisen lahjakas toimittaja, niin pystyy varmasti luomaan jotakin uutta. Kukaan meistä vaan ei sattunut olemaan erityisen lahjakas.? Z A R E F F K E R T O O , että Lehdellä oli suuri vaikutus hänen väitöskirjansa aiheeseen ja sisältöön. ?Lehti on opettanut minulle paljon journalismin ja komiikan yhdistämisestä. Väitöskirjani viimeinen osa käsittelee komiikan kirjoittamista käytännössä, se on eräänlainen mallinnettu ajatusprosessi. Tuo malli syntyi, kun tarkkailin Lehden tekemistä ja sitä, miten vitsejä siellä väännettiin.? Lehti toimii edelleen, vaikka julkaisutahti on hidastunut. ?Se saavutti tietyn kokoisen lukijakunnan, mikä oli todella rohkaisevaa. Palautteestakin tuli ilmi, että ihmisiä kiinnosti tällainen lähestymistapa. Sitä ei kuitattu pelkkänä ajanvietteenä, vaan Lehti antoi uuden näkökulman moneen aiheeseen ja pisti ajattelemaan.? Mikko Siltanen Lue Lehteä osoitteessa lehtilehti.?
• AJASSA 10 2012 13 ?EU:n esittämät vähähiilitavoitteet vuodelle 2050 ovat kovat, mutta VTT:n mukaan kuitenkin Suomessa saavutettavissa.? VTT 12.11. U Martta Tuomaala Alinta kastia LKOMAALAIS- taustainen mies katsoo kameraan ja puhuu suoraan. Hän kertoo tehneensä kaikenlaista työtä ja arvostavansa myös nykyistä ammattiaan, siivousta. Työnantajat vaan eivät suhtaudu samalla arvostuksella työntekijöihin: tavaratalon sulkemisajan jälkeen Stockmannilla siivonnut mies kertoo siivoajien olevan ainoa ammattiryhmä, joka tutkitaan poistuessa. Etteivät vain veisi jotain mukanaan. Arvostuksen puute, kusettaminen ja suoranainen hyväksikäyttö ovat toistuvia teemoja taiteilija Martta Tuomaalan dokumentaarisessa videoteoksessa Siivoojan ääni, jossa siivoojat kertovat verkkaisella äänellä ko- KUULE HEITÄ. Kuvakollaasi teoksesta Siivoojan ääni. kemuksistaan. Mukana on kantasuomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia, joista osa puhuu nimellään ? ja sanoo myös suoraan työnantajansa nimen. Innoituksen teokseen Tuomaala sai omasta työstään siivoojana. Hänen mukaansa työntekijöiden hyväksikäyttö on alalla pikemminkin sääntö kuin poik- keus. Paperittomia siirtolaisia etsitään varta vasten töihin, joista maksetaan alle viiden euron tuntipalkkoja. Kati Pietarinen Siivoojan ääni Unelmia Helsingissä -näyttelyssä 13.1. asti Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa.
• 14 10 AJASSA 2012 ?Kaatopaikalle kuljetettiin yhdyskuntajätteitä noin 206 kiloa asukasta kohden. EU-maiden vastaava keskiarvo on 230 kiloa, mutta erot maiden kesken ovat suuret. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa kaatopaikkajätettä kertyy vain muutama kilo asukasta kohden.? Tilastokeskus 20.11. SANANVALTA Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Oopperan kummitus loppu, ja näytelmän ensi-iltaan on kolme päivää. Olen nukkunut kolme tuntia ja tullut aamulla teatterille kirjoittamaan puuttuvia kohtauksia. Esitys on kaoottisessa tilassa. Joku näyttelijä itkee seinän takana. Puhelin soi. Isä soittaa. ?Moi. (itkua) Nyt on sillä lailla, että äidin sydän oli pysähtynyt, kun se meinasi tukehtua ruokapalaan. Se saatiin elvytettyä, mutta se ei enää reagoi mihinkään. Se ei enää pysty nielemään. Eli se meinaa sitä, että se on menoa nyt. Että jos haluaa mennä katsomaan. Mutta tietysti sulla on töitä, että?? En ole nähnyt isoäitiä kahteen vuoteen. Lopetan puhelun, nappaan takkini ja kävelen ulos. Valokuvaaja on ulkona röökillä. ?Jos joku kysyy, mä oon kattomassa mun kuolevaa isoäitiä.? Soitan sporapysäkiltä isosiskolleni. Hän vastaa puhelimeen kuin hiiri: ?Moi.? Kysyn, onko hän tietoinen tilanteesta. Hän vastaa: ?Joo. Tai. Mä. Mun. Ei ku. Mä en. Mitähän mun.? Sisko on kuullut tilanteesta jo aamulla, mutta ei ole tiennyt miten toimia. On vain pysynyt kotona. Ehdotan, josko hän hyppäisi ratikkaan ja lähtisi kanssani Töölöön katsomaan isoäitiä. ON SY YSKUUN S E I S O M M E ratikassa vastakkain. Isosiskoni katsoo minua lohduttomasti. Halaamme. En muista, koska olisimme olleet niin lähellä toisiamme. Isoäiti oli suuri taiteilijapersoona. Näyttelijä ja oopperalaulaja. Iloluontoinen ja kovaääninen, mutta pehmeä ja herkkä. Ja hervottoman hauska tilannekoomikko. Astun huoneeseen. Isoäiti on kellertävän valkoinen luuranko, jolla on sievä pusero ja peitto alavartalon päällä. Hän näyttää keskitysleirivangin ruumiilta. Huoneessa seisoo toinen siskoni, serkkuni ja tätini, joita en ole nähnyt vuosiin. Serkku katsoo poispäin isoäidistä ja itkee. Kaikki seisovat kaukana isoäidin sängystä, mutta isoäiti on kääntänyt huutavat silmänsä heihin. Täti sanoo, että isoäidille voi puhua vaikka hän ei kuule. En kehtaa puhua. P U O L E N T U N N I N päästä istun lattialla sängyn vieressä ja katson isoäitiä suoraan kasvoihin. Pidän kättä hänen kätensä päällä. Hän painaa ehkä 35 kiloa. Hän tuijottaa minua pelottavin silmin. Hänen suupielestään valuu kuolaa ja verta, jota pyyhin paperilla. Leuasta kasvaa harmaita karvoja. Hampaat ovat täynnä jotakin keltaista. Hengitys rohisee kuin vihaisella eläimellä. Nyt pitäisi törkeästi puhua vain, ikään kuin tietäisi mitä hän kokee, koskea, vaikka ei ole saanut lupaa. Pidellä kuin lasta, vaikka hän on minua niin paljon vanhempi. Nyt ei sopisi enää vierastaa tai pelätä olevansa yhdentekevä. Koska mitä jos hän miettii: ?Tunnethan sinä minut ja minä tunnen sinut. Minä olen pidellyt sinua kun sinä olit lapsi, mikset sinä voi pidellä minua nyt?? Ruusu Haarla KIDUTTAJAN TYTÄR. Kovakouraisen diktaattorin tyttärestä povataan isänsä uran jatkajaa Uzbekistaniin. Vielä Googoosha on laulajatar. Diktaattorin tytär poptähtenä ?I don?t want to lose it now?, Googoosha laulaa. sijaitseva Uzbekistan nousi syksyllä otsikoihin Suomessakin TeliaSoneran korruptioepäilyjen takia. Samaan aikaan netissä on puhuttu uzbekistanilaisesta eksoottisesta poptähdestä, Googooshasta. Googooshan Round Run -musiikkivideo julkaistiin Youtubessa syyskuussa. Buharan historiallisessa kaupungissa kuvatulla videolla parkourataan, ja se näyttää matkailumainokselta. Videon ohjaaja on aiemmin työskennellyt muun muassa Guns N? Rosesin ja Leona Lewisin kanssa. Uzbekistanilainen media onkin ehtinyt uutisoida tähden oletetusta maailmanmenestyksestä. K E S K I - Aasiassa salaperäinen Googoosha? Tähden omilla sivuilla kerrotaan, että hän on runoilija, mezzosopraano ja muotisuunnittelija. Kotisivuilla keskitytään artistin uraan ja ajatuksiin musiikista. Lisäksi tarjolla on huolella stailattuja promokuvia. Sivustolla ei kuitenkaan mainita Googooshan todellista nimeä tai hänen muita lahjojaan. KUK A SITTEN ON on Gulnara Karimova, Uzbekistania vuodesta 1990 rautaisella otteella hallinneen presidentti Islom Karimovin vanhin tytär. Pikaisesti katsottuna Gulnara Karimova vaikuttaa todelliselta monilahjakkuudelta. Hän on opiskellut Harvardissa, ja hänellä on musta vyö karatessa. Karimova on myös kunnostautunut Ta?kentin yliopiston politiikan tutkimuksen professorina, Uzbekistanin apulaisulkoministeGOOGOOSHA rinä ja suurlähettiläänä niin Genevessä kuin Espanjassa. Karimova viihtyy seurapiireissä ja haluaa tulla huomatuksi. Karimova on levyttänyt Julio Iglesiasin kanssa Besame Muchon. Vuonna 2009 hän järjesti ihmisoikeuksien puolustajana esiintyvän Stingin konsertoimaan Uzbekistaniin. Sting joutui myöhemmin selittelemään esiintymistään, josta väitetään maksetun jopa kaksi miljoonaa puntaa. sti a järje oiv o m i r is Ka 09 ihm ja0 2 a n vuon n puolusta e keuksi etun Stingin n na tun imaan Uzbe o t konser staniin. ki ihmisoikeustilanne on Keski-Aasiankin mittakaavassa huono. Human Rights Watchin mukaan kidutus on Uzbekistanissa maan tapa; opposition edustajia on kidutettu tukehduttamalla, pahoinpitelemällä ja sähköiskuilla. Maan demokratiavaje on huomattava ja järjestetyt vaalit silmänlumetta, minkä takia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei vuonna 2009 vaivautunut edes lähettämään tarkkailijoita seuraamaan parlamenttivaaleja. Hallinnon lisäksi myös Uzbekistanin liike-elämä on Karimovin suvun ja sen tukijoiden hallussa. Länsimaat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa Uzbekistanin ihmisoikeusloukkauksista. SyyU Z B E K I S TA N I N nä hiljaisuuteen on ennen kaikkea Uzbekistanin kautta Afganistaniin kulkeva huoltoreitti, jonka toimivuus on haluttu varmistaa. Länsimaiden huoli Afganistanin operaatiosta on johtanut ikäviin sivuvaikutuksiin. Craig Murray, Britannian entinen suurlähettiläs Uzbekistanissa, onkin kirjoittanut siitä, miten Karimovit ovat poliittisen tuen lisäksi saaneet miljoonien dollarien taloudellisen hyödyn huoltoreitistä. Yhdysvaltalaisen asianajajan ja ihmisoikeusaktivisti Scott Hortonin mukaan Uzbekistan on maailman suurin perheyritys. G U L N A R A K A R I M O V A L L A on tärkeä osa isänsä luomassa autoritaarisessa järjestelmässä, ja häntä on veikattu presidentin vallanperijäksi. Wikileaksin julkaiseman Yhdysvaltain ulkoministeriön raportin mukaan Gulnara Karimova on Uzbekistanin vihatuin ihminen. Joulukuussa 2010 sveitsiläinen Bilan-lehti listasi nykyään Sveitsissä asuvan Karimovan yhdeksi maan kymmenestä rikkaimmasta naisesta. Hänen omaisuutensa sanotaan olevan noin 600 miljoonaa dollaria. Karimovan kerrotaan olevan mukana matkapuhelinbisneksessä: myös TeliaSoneran kanssa kauppaa käyneen Takilant-yhtiön omistaja Gayane Avakyan on Karimovan ystävä. Vaikka rahalla saa julkisuutta, Karimovan maailmanvalloitus ei ole edistynyt. Googooshan laulut soivat kyllä Uzbekistanin virallisilla kanavilla, mutta tähden kotisivuilla julkaistut uutiset menestyksestä Billboardin listoilla vaikuttavat tekaistuilta. Lauri Tainio
• MIESTEN VÄLISIÄ KESKUSTELUJA elokuvateattereissa 4.1.2013. Jarmo Lampelan elokuva miestenvalisiakeskusteluja.î www.facebook.com/MiestenValisiaKeskusteluja ENSI-ILTA 18.01.2013 Häätanssi Mohamed El Aboudin dokumenttielokuva www.haatanssi.Ä
• TALOUS 16 10 AJASSA 2012 RAHAN VOIMA Kirjoittaja on taiteilija. Pese hyvin Luontoystävällinen pesuainetehtailu alkaa energiapihistä laitoksesta. E Kultakimpale tarjolla Hannele Huhtala belgialainen pesuainemerkki, joka panostaa tuotteidensa ympäristöystävällisyyteen. Voiko pesuaine todella olla ekologinen? Kotimainen Ole Hyvä Luonnontuote haluaa tarjota aidosti kestävän vaihtoehdon. Voiman toimittaja vieraili molempien pesuainevalmistajien tehtailla. COVER ON menossa päin seinää, ja syrjäytettyjä nuoria on 50 000. Monet heistä eivät löydä kiinnostavaa opinahjoa. Koska yhteiskunnan tulevaisuutta ei voida ennakoida, tulisi koulutuksen luoda vaihtoehtoja. Y H T E I S K U N TA O N sitten perinneaktivisti Eero Peltonen perusti Päivölän Kansanopiston yhteyteen Valkeakoskelle kansanperinteen linjan. Esittelin elinvoimaisen kansanperinteen opetuslinjan viime vuonna Voimassa. Sen osallistujat ovat kaikenikäisiä ihmisiä. Vanhat taitajat käyvät opettamassa Päivölässä, ja siten tieto siirtyy viime hetkellä nykypolvelle. Opiskelijat myös vierailevat oppimassa kierrätysrakentamista ja käyvät kuulemassa esimerkiksi Pentti Linkolaa. P A R I S E N V U O T TA kuitenkin päätetty lopettaa kesken lukuvuoden, vaikka Peltosen tilalle syksyllä tullut kurssin vetäjä Elina Ahonen on suoriutunut opetustöistä loistavasti. Eero Peltonen on toteuttanut Päivölässä vaistomaisesti sata vuotta sitten toimineen pedagogisen uudisraivaajan Santeri Alkion ideoita kansansivistämisestä. Meneilläänhän on Alkion juhlavuosi, ja hänen ajatuksiaan on painettu kirjaksi: ?Koulun tehdaskasvatus jättää älyn hortotilaan. Kaavoihin valava koulu vääntelee epätoivoisesti ?käsiään?, koska sillä ei ole mitään varattuna uutta ihmistyyppiä varten.? Kansanperinteen linjaa yritetään nyt siirtää muualle ensi syksyksi. Tässä olisi tarjolla jollekin aktiiviselle opistolle kultakimpale. NY T LINJA ON Erkki Pirtola HAMINA. Ole Hyvä Luonnontuote avasi tehtaanmyymälän Haminaan uuden tehtaan yhteyteen. Elli Unger esittelee. Ekologiset laitokset Ecoverin tehdas Pohjois-Belgian Mallessa on jo itsessään nähtävyys. Se on rakennettu 85-prosenttisesti uusiokäytetyistä materiaaleista, ja kaikki valaistus on joko luonnonvaloa tai ledejä. Katto on lämpötilaa säätelevä viherkatto. ?Katolla pesii meriharakka. Sen lisäksi sinne on muodostunut ihan oma biotooppinsa, siellä asuu ötököitä ja sudenkorentoja, joilla ei ole lähellä samankaltaista asuinympäristöä?, Jim Castelein kertoo. Hän on Ecoverin PohjoisEuroopan ja Venäjän aluejohtaja. Castelein johtaa neljän hengen vierailijaryhmäämme Ecoverin kahdella tehtaalla Belgiassa ja Ranskassa. tarina alkaa vuodesta 1979, belgialaisesta autotallista ja halusta kehitellä ekologisia pesuaineita. Nyt tuotteita on 35 erilaista ja työntekijöitä lähes 200. Tuotteita on myynnissä yli 40 maassa. ?Joudumme miettimään, mitä asiakkaat haluavat. Nyt harkitsemme wc-raikastimia, vaikka ne ovat aika turhia. Haluamme kuitenkin tarjota tällaisista hittituotteista ekologisen vaihtoehdon, jos ihmiset haluavat niitä käyttää?, Castelein selvittää. ?Harkitsimme pitkään omien pesupähkinöiden markkinoimista, vaikka niiden pesuteho on pieni. Lämmin vesi tekee aika paljon.? Ecoverin tehtaat ovat tuotantolaitoksia, eikä tuotteita tehdä ECOVERIN KALENTERI Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 14.1. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. LUENNOT, KESKUSTELUT & SEMINAARIT TALOUS & RUOKA Pirkko Rosti & Tuulikki Uusitalo Itä-Hämeen Martoista luennoivat kello 18 Lahden Wellamo-opiston auditoriossa. 18.12. DI ABEETIKON JOULURUUAT, TAPAHTUMAT -kiertue tuo tapahtumapaikkakunnille valtakunnallisia asiantuntijoita & nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita & -toimijoita, seminaari & luomutoimijoiden infopisteitä, Pori 8.1.2013, Tervola 10.1. & Laukaa 16.1., www. luomu.?/pro-luomu-ry LISÄ Ä LUOMUA 14.12. EDESSÄ NIUKKUUS VAI RESURSSITE- europarlamentaarikko Satu Hassi luennoi, kello 10 Tampereen teknillisen yliopiston Tietotalon salissa TB104. HOK A S VAUR AUS? BOULOGNE-SUR-MER. Ecoverin Ranskan tehtaanjohtaja François Labbaye esittelee yrityksen toista energiatehokasta tehdasta. hippimeiningillä. ?Se, että teemme ekologisia tuotteita, tarkoittaa, että meidän täytyy olla vielä vähän tarkempia kuin muiden?, kansainvälinen operaatiojohtaja Karim Ziane sanoo. Tuotteet testataan tehtaiden laboratorioissa vähintään kolmeen kertaan. Ecover osta raaka-aineita tuottajilta, jotka tekevät eläinkokeita. ?Tuotteita testataan kyllä vedellä, jossa on planktoneita ja bakteereja. Haluamme tietää, kuinka nopeasti vesistön ekosysteemi korjaantuu tuotteen vaikutuksesta.? Siksi he eivät saa kansainvälistä Vegan-serti?kaattia. toistavat, että he haluavat ajatella eteenpäin. He ovat kehitelleet plantasticnimisen pullon, jonka raaka-ai- www.ecover.com ECOVERIL AISET täänkö la e t y ä K ? istol m i o t n Voima uaineita?? ekopes ne on sokeriruo?osta valmistettu polyeteeni. Ainoastaan pullojen korkkia ei vielä tehdä luonnonmukaisemmasta muovista. ?Lisäksi kasvaessaan sokeriruoko sitoo hiilidioksidia.? Tiskiaineisiin Ecover tarvitsee suolaa, ja sen tuotannon yhteydessä on alettu tutkia mahdollisuutta tehdä merivedestä juomakelpoista. Hollantiin perustettu tytäryhtiö Aquaver etsii uusia mahdollisuuksia vedenpuhdistukseen. tuotteista yksi ei ole vegaaninen. Eläinkokeita ei tehdä yhdelläkään lopputuotteella eikä ECOVERIN Kotimaasta luonnolle hyvää ?Meidän ei-lista on pidempi kuin tavallisilla markettituotteilla. Tuotteissa ei ole raskaan kemianteollisuuden aineita kuten fosfaatteja, optisia kirkasteita, valkaisuaineita, kemiallisia hajusteita tai petrokemian raakaaineita?, tiedotusvastaava Elli Unger listaa. ?Eikä tuotteissa ole luonnollisesti geeniteknologian avulla muunneltuja organismeja eikä mineraaliöljypohjaisia raaka-aineita. Ei-listaa voi jatkaa aika pitkään.? Se, että tuotteet ovat niin lähellä luontoa, tarkoittaa, että ne myös hajoavat luontoon sataprosenttisesti. Ne ovat vegaanisia eikä tuotteita testata eläinkokeilla. Tuotteet toki ostetaan kierrätyskelpoisissa muovipulloissa, mutta Ole Hyvä tarjoaa ekokaupoissa mahdollisuutta täyttää pullo uudelleen, ja hintakin on silloin alhaisempi. ?Täyttäminen on ekoteko?, Unger sanoo. ?Mutta jos tyhjä pullo jää kotiin, sinne voi keittää
• AJASSA 10 17 2012 ?Suomi soveltuisi käytetyn ydinpolttoaineen ja sen sisältämän plutoniumin kansainväliseksi loppusijoitusvaltioksi, arvioi huippuasiantuntija Olli Heinonen.? Talouselämä 14.11. vaikka mehua, ne on elintarvikemuovia eikä tuotteista jää haitallisia jäämiä.? ruunoiden tilalle yritetään saada mahdollisimman paljon kotimaisia marjauutteita. keskeisesti sarjaa. Upouusi tehdashalli sijaitsee teollisuusalueella, ja se työllistää kolme ihmistä. Tuotekehittelijä Pekka Hännikäinen ja Elli Unger perehdyttävät Ole Hyvä -tuotteisiin. Tuotteet kattavat kodin ja kehon tärkeimmät pesuaineet. ?Suomessa on 20 isomman volyymin ekokauppaa. Niitä pitäisi olla 140 suhteutettuna Suomen väkilukuun?, Pekka Hännikäinen sanoo. Hän vertaa tilannetta Saksaan, jossa ekokauppoja on yli 2 000. ?Käytetäänkö Voiman toimistolla ekopesuaineita?? Suomessa markkinat ovat pienet, Ole Hyvässä tiedetään. Silti vuonna 2005 perustettu yritys jatkaa entistä ekologisemmalla linjalla, sillä ulkomaisten eteeristen uutteiden, mangojen ja sit- K E S K U S T E L E M M E myös Ecoverista ja siitä, että heidän tuotteitaan saa marketista suhteellisen halvalla. ?He kuitenkin käyttävät tietääksemme kovaa kemiaa, kuten mineraaliöljyyn ja geeniteknologiaan pohjautuvia raaka-aineita, mutta heidän tuotantonsa on ekologinen. Onhan se hyvä asia, että he ajavat ekologisempaa ajattelua pesuaineissa ja menestyvät, ovathan he kuitenkin tämän alan pioneereja. Se pakottaa isoja tuottajia miettimään omia tuotteitaan ?, Hännikäinen sanoo. Pesevät aineet tulevat Ole Hyvälle Euroopasta, koska niitä ei tehdä Suomessa, mutta kaikki vaikuttavat raaka-aineet, kuten marjauutteet tulevat mahdollisimman läheltä. Haminassa tuotteet sitten sekoitetaan. Ole Hyvä on kunnianhimoinen E KO L O G I S U U S K U VA A yritys, jonka tuotteiden kokonaisekologisuutta mietitään hyvin pitkälle. Tehtaalla käytetään tuulisähköä ja tehdashalli Haminassa lämpiää maalämmöllä. Yrityksen auto kulkee biokaasulla. Ole Hyvän tuotteita käytetään useissa kouluissa ja päiväkodeissa. Tuotteita käyttävät myös ympäristötietoiset yritykset, kuten Lapin matkailukeskukset. ?Lapin matkailuyrittäjät tekevät hienoa yhteistyötä. Meillekään ei toiset kotimaiset tämän alan yrittäjät ole varsinainen kilpailija, vaan ulkomaiset yrittäjät. Siinä voisimme tehdä enemmän yhteistyötä, jos ajatellaan vaikka markkinointia ulkomaille. Yhdellä ei ole yksinään varaa, mutta yhdessä se voisi onnistua?, Hännikäinen sanoo. TÄ L L Ä H E T K E L L Ä Hannele Huhtala www.olehyvaluonnontuote.? OSUUSKUNTA Hellässä hoivassa Vaasalainen hoivaosuuskunta joustaa. S A I R A A N H OI TAJ A Riitta Yli-Arvo vetää tukisukan kotona asuvan vanhuksen jalkaan. Sitten hän hurauttaa pölynimurin päälle. Hoivayrittäjän ammattiylpeys ei kolhiinnu, vaikka hän tekee päivän mittaan monenlaisia töitä. ?Yritämme saada kerralla mahdollisimman monta asiaa kuntoon asiakkaan luona.? Työntekijöiden omistama Jelppis-Tiimi Osuuskunta on tuottanut hoiva- ja kotipalveluja Vaasassa jo 15 vuoden ajan. Suurin osa asiakkaista tilaa palvelun itse kaupungin palvelusetelillä. Yhteisyrityksen arki pyörii noin 24 työntekijän varassa. Vuoden aikana palkkalistoilla käy nelisenkymmentä henkeä. O M I S T U S P O H J A näkyy Jelppiksen toiminnassa joustavuutena työntekijöiden suuntaan. Työntekijät voivat vaikuttaa työvuorojen määrään, ajankohtaan ja jopa työtehtävien sisältöön paljon. ?Eräs pienten lasten äiti tekee iltavuoroja. Ja eläkeläiset tekevät tunteja oman kiinnostuksensa mukaan?, Yli-Arvo kuvailee. Työntekijät viihtyvät omassa yrityksessään. Ulkopuolisen tahon tekemissä työviihtyvyyskyselyissä Jelppis-Tiimi on saanut huippuarvosanoja. Tuntipalkkakin on vähän parempi kuin Vaasassa kaupungin yksiköissä. ?Meillä saa tehdä rauhassa ja kunnolla työt. Ja jos viivan alle jää jotain, se jaetaan työntekijöiden kesken?, Yli-Arvo perustelee. haluaa pysyä pienenä ja ketteränä. Isommassa yksikössä tarvittaisiin enemmän hallintoa, ja myös työntekijöiden vaikuttamisen väylät kapenisivat. vat. J E L P P I S -T I I M I Yli-Arvo toivoo, että palvelumarkkinoilla olisi tulevaisuudessa tilaa monenlaisille toimijoille. ?Esimerkiksi vanhusten pienkodit voisivat erikoistua ja tuottaa persoonallisia asumispalveluja. Niistä ikäihmiset voisivat valita kunnan maksaman palvelusetelin turvin eniten omia arvojaan vastaavan?, Yli-Arvo visioi. Hanna Moilanen PALVELUA SETELILLÄ ETELILLÄ P A LV E L U S E T E L I on palvelujen J Ä R J E S T E L M Ä E I THL:n tuo- järjestämisen keino, jossa kunta ei itse järjestä sosiaalipalvelua, vaan sitoutuu korvaamaan asiakkaan valitseman palvelun kustannukset kunnan määrittämään rajaan saakka. Asiakas käyttää setelin lisäksi tarvittaessa omia tulojaan. Palveluseteli on käytössä kolmanneksessa kunnista. Kunnan ei tarvitse kilpailuttaa palvelusetelillä hankittuja palveluja. reen tutkimuksen mukaan ole aina oikeudenmukainen. Jos palvelusetelin arvo määritellään liian matalaksi, palvelun hinta voi nousta pienituloiselle liian korkeaksi. Toisaalta valinnanvapauskaan ei toteudu, jos palveluntuottajia ei ole tarjolla useampia. Lisäksi asiakkaan täytyy olla riittävän hyväkuntoinen ja informoitu pystyäkseen tekemään päätöksiä.
• 18 10 AJASSA 2012 ?Lääkekannabis on saanut ensi kertaa myyntiluvan Suomessa. Lääkevirasto Fimea myönsi luvan suuhun sumutettavalle Sativex-valmisteelle.? Talouselämä 26.11. Derek Hallqvist TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on toimittaja ja koiraihminen. Häneltä on poistettu umpisuoli. Saisinpa koiran osan sairaalassa että koirani vatsasta löytyi pari vuotta sitten kasvain. Äidillä kasvain oli hyvälaatuinen, koiralla löydös oli aggressiivista syöpää. Tapauksissa yhteistä oli se, että molempia, äitiä ja koiraa, hoidettiin julkisella puolella. Äiti odotti leikkausta kuukausia. Oli epämiellyttää antaa kasvaimen möllöttää vatsassa. Kertaalleen leikkaus peruutettiin, koska kirurgi oli liukastunut ja murtanut kätensä. Sijaista ei löytynyt. Piti malttaa odotella. Koiraa hoidettiin heti tarmokkaasti, kun löydös oli tehty. Yliopistollisen eläinsairaalan onkologillekin soitettiin kesken hänen Floridan-matkansa ja pyydettiin konsultaatio. Koska koiran ennuste oli lohduton, ei itkustani ollut tulla loppua. Odotellessani tuntikausia sairaalassa mukava vastaanottajavirkailija kysyi vointiani ja päästi syömään henkilöstöruokalaan, etten vain pyörtyisi. Se lohdutti. Vedetään nenästä SEK Ä ÄITINI ennen leikkausta neljä verensiirtoa ja sen jälkeen kipulaastarin. Koira oli viikon teho-osastolla. Minulle soitettiin joka päivä ja kerrottiin koiran kuulumiset; esimerkiksi, että se viedään ulos neljän tunnin välein. Myös sen lempiruokaa kysyttiin, koska ruoka ei maistunut. Äidin piti kysellä oman leikkauksensa jälkeen jälkihoito-ohjeita ja muistuttaa lääkäriä omasta kivunlievityksestään. Hän sanoi toivovansa, että häntä olisi kohdeltu sairaalassa kuin koiraa. K O I R A S A I P Y Y TÄ M ÄT TÄ kuolemaa monta kertaa. Ihme kuitenkin tapahtui: antibiootti puri, veriarvot nousivat ja lopulta tuli se kaikkein paras uutinen: muutosalueilta ei löytynyt kasvainsolukkoa. Ajattelin miten valtavan onnekas olen, kun saan olla länsimaalainen tyttö, jolla on mahdollisuus viedä koira keuhkoröntgeniin, sisäelinultraan ja lopulta vaativaan kirurgiseen operaatioon. Olen totta kai myös onnellinen, että saan pitää itsestäänselvyytenä, että äitini sai laadukkaan hoidon. Koiran kanssa sain kuitenkin osakseni omaisena hämmentävää välittämistä, johon en ihmisten sairaaloissa ole koskaan tottunut. KOI R A K ÄV I L Ä H E L L Ä onnellisempi kotiutuspäivä koitti, sain mukaani mapillisen sairaskertomuksia ja tarkat ruokintaohjeet. Leikkauksen jälkeen äiti sai parin lauseen epikriisin ja ilmoituksen koepalan lähettämisestä laboratorioon. Vastausta ei tosin kuulunut koskaan. Eniten äiti oli kuitenkin kateellinen koiran kotiuttaneen lääkärin terveisistä: ?Pikaista paranemista suloiselle Xandralle.? Äidin sairaalasta saamat saatesanat kun olivat ?ottakaa yhteyttä, jos ulosteessa on verta.? K U N K O I R A N O N N E L L I S TA K I N johanna mitjonen italialainen dopingasiantuntija Sandro Donati alkoi muutama vuosi sitten perehtyä kokaiinikauppaan, hän yllättyi. ?Tulin siihen tulokseen, että Valkoisen talon huumetoimisto ja amerikkalaisten vaikutuspiirissä oleva YK:n huumetoimisto ovat manipuloineet julkaisemiaan kokaiinin liikennettä koskevia tilastoja vuosien ajan. Niiden mukaan kokaiinia takavarikoitiin vuonna 2011 enemmän kuin tuotettiin.? Donatin mukaan ongelman ydin on Kolumbia, joka on maailman suurin kokaiinin tuottaja. Yhdysvallat on käyttänyt miljardeja vuonna 2000 aloitettuun huumekaupan vastaiseen Plan Colombia -operaatioon, joka on militarisoinut maan. Amerikkalaiset todistelevat operaation menestystä vuosi vuodelta laskevilla arviolla kokaiinin tuotannosta. ?Plan Columbia on epäonnistunut. Kokaiinin tuotanto Kolumbiassa on jopa kuusi tai seitsemän kertaa suurempaa kuin amerikkalaisten tilastot kertovat?, Donati väittää. K UN A M E R I K K A L A I S E N huumesodan motiiveja on alettu viime aikoina pohtia kriittisesti. Eugene Jarecki tarkastelee dokumenttielokuvassaan The House I Live In huumeongelmaa lähietäisyydeltä ja kyseenalaistaa Valkoisen talon vuosikymmeniä toistaman mantran. Todellista keskustelua asiasta ei ole vielä syntynyt. Sandro Donati sai viranomaiset kuitenkin älähtämään, kun kansalaisjärjestö Narcoleaks julkaisi hänen raporttinsa. Valkoisen talon huumetoimisto otti siihen välittömästi kantaa nettisivuillaan. ?Osuimme arkaan paikkaan, sillä Yhdysvaltain hallinto ei yleensä ota kantaa pienen kansalaisjärjestön juttuihin.? viranomaisten mukaan Donatin käyttämät luvut eivät olleet vertailukelpoisia. Takavarikoitu kokaiini saattaa olla heidän mukaansa jatkettua, eli sitä ei voi verrata tuotantolukuihin. Lisäksi osa takavarikoiduista huumeista voi olla edellisinä vuosina valmistettua. ?Vastaus ei selittänyt mitään. Y H D Y S V A LT A I N Osa kokaiinista on leikattua, mutta Narcoleaksin viranomaisilta ja lehdistöltä keräämien tietojen mukaan valtaosa maailmassa tehtävistä isoista kokaiinitakavarikoista sisältää hyvin puhdasta ainetta.? Donatin mukaan on mahdotonta, että Yhdysvaltoihin tuleva kokaiini olisi poikkeus. ?Lisäksi Yhdysvaltain eri viranomaisten antamat tiedot ovat pahasti ristiriidassa keskenään.? Donati pitää selvänä, että tuotanto on kasvanut jatkuvasti, vaikka hallinto haluaa pitää yllä toisenlaista näkemystä. ?Meidän pitäisi pystyä kyseenalaistamaan valheelliset tilastot, sillä muuta virallista tietoa kokaiinin tuotannosta ja takavarikoista ei ole tarjolla. Huumeet ovat myös eurooppalainen ongelma, joka ei ratkea, jos EU pelkää amerikkalaisten reaktioita.? Mikko Siltanen USA:n huumesotaa käsittelevä dokumentti The House I Live In (2012) dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa tammikuussa 2013. SÄÄASEMA Muistonmuutos Ilmastouutisia marraskuussa 2012. arktisen merijään muodostuminen on ollut nopeaa tämänvuotisen minimin jälkeen. Jäisen meren alue kaksinkertaistui lokakuun aikana. Marraskuulle tultaessa merijäätä oli silti huomattavasti ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Beaufortin-, Barentsin- ja Karanmeri olivat yhä suurelta osin jäättömiä. Avovesialueiden yllä ilma pysyi keskimääräistä lämpimämpänä. Jään keskimääräinen ala oli lokakuussa 7,0 miljoonaa neliökilometriä. Se on satelliittiavusteisen mittaushistorian toiseksi pienin arktisen merijään lokakuinen ala. U UDEN jääpeitteen tilaa tarkkaileva Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuslaitos GEUS kertoo, että vuosi 2012 on ollut ?jäätikön terveydelle toiseksi pahin vuosi? sen jälkeen, kun he aloittivat tämän mittaushankkeensa vuonna 2001. Eteläisimmässä Grönlannissa havaittiin jäätikön ohentuneen tänä vuonna peräti 8,3 metriä. Grönlannin ja Etelämantereen ulkopuolella sijaitsevien, eli siis maailman vähäisempien jäätiköiden sulamisesta on julkaistu uusi arvio. Innsbruckin yliopiston tutkijat tekivät laskelmia siitä, miten paljon jäätiköiden sulaminen on nostanut merenpintaa vuosiGRÖNL ANNIN na 1902?2009, ja paljonko lisänousua on odotettavissa vuoteen 2100 mennessä, ja miten tilanne kehittyy vielä sen jälkeen. Jäämassan hupeneminen (siis muualla kuin Grönlannissa tai Etelämantereella) tulee ehkä olemaan nopeimmillaan joskus 21:nnen vuosisadan loppupuoliskolla, ja jäätiköt saavuttavat uuden tasapainotilan mahdollisesti 2200-luvulla. Pahimmassa tapauksessa tuo tasapaino tarkoittaa sitä, että vuoristojäätiköistä on jäljellä vain kaikkein korkeimmalla sijaitsevat pienet rippeet. Maria Haanpää
• ULKOPOLITIIKKA FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND Juha Jokela fundamentalisti Ohjaus Marjo Linnasalmi Ensi-ilta 5.1.2013 klo 19 Esitykset 2.2.2013 asti Liput 15 ? / 12 ? Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8 ??????????????????? Unelmia IFMTJOHJTT· Taideteollisen korkeakoulun tukisäätiö Vuoden 2012 laatulehti nyt myös sähköisenä. www.lehtiluukku.?
• 20 10 AJASSA 2012 ?Valtioneuvosto määräsi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen talousneuvoston jäseniksi. Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin. Se tarkastelee kansakunnan menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.? Valtioneuvoston viestintäosasto 5.12. Kääntäjäkapina Yrittäjäksi pakotetun av-kääntäjän tuntipalkka voi olla alle kolme euroa. kääntämiseen kului 10?12 tuntia. Hädin tuskin ehdin käydä kaupassa ja syödä. Palkkio yhdestä jaksosta oli alle 53 euroa?, av-alan kääntäjä kertoo. ?Jos olisin työskennellyt samaan tapaan kuukauden, palkkio olisi ollut ruhtinaalliset 1 110 euroa, josta jää yrittäjän käteen noin puolet. Käteen jäävä tuntipalkka oli alle kolme euroa. Kyseessä oli ainoa toimeksiantajani, joka oli pakottanut minut näennäisyrittäjäksi. Hävettää ja suututtaa, olisi pitänyt mennä mieluummin vaikka keräämään pulloja.? syttyi kapina. Syyskuussa televisioyhtiö MTV Media ilmoitti, että se on myynyt käännöstoimintansa BTI:n suomalaiselle tytäryhtiölle. Samalla 114 MTV:n kääntäjää siirtyi yrityksen palvelukseen. Liikkeenluovutuspykälän mukaan kääntäjät työskentelevät vanhojen sopimusten mukaan maaliskuun alkuun asti. Sen jälkeen palkat uhkaavat surkastua alle kolmasosaan entisistä: BTI:n parhaimmatkin palkkiot ovat vain 27 prosenttia MTV:n palkkiotasosta. Kääntäjät pyrkivät selvittämään, mitä BTI suunnittelee heidän varalleen, mutta yhtiön talousjohtaja Henrik Wikrén ei antanut vastausta. Valtaosa MTV Medialta siirtyneistä näki tilanteen umpikujana: 101 kääntäjää 114:stä irtisanoi itsensä. Lopuista yksikään ei aio jatkaa yhtiön palSYKSYLLÄ E L E V I S I O N tekstikäännökset ovat maitopurkkien ja Aku Ankan ohella kaikkein luetuinta kirjallisuutta. Sarjoja ja elokuvia suomentaa kaikkiaan noin 350 kääntäjää, joista valtaosa on akateemisesti koulutettuja. Av-kääntäjäksi tulon kynnys on matala, sillä valtaosa ruututeksteistä suomennetaan englannista, jota monet kokevat osaavansa riittävästi. Käännöstoimistot taas ottavat kääntäjiä listoilleen reilusti yli tarpeen; heitä kilpailuttamalla kääntäjien ansiotaso on romutettu minimiin. Minimipalkka johtaa myös minimilaatuun: kääntäjällä ei ole aikaa tarkistaa termejä, soittaa asiantuntijoille tai keskustella käännösongelmista kollegojen kanssa. Erityisesti ruotsalainen käännöstoimisto Broadcast Text International (BTI) on aggressiivisella hinnoittelulla onnistunut kaappaamaan keskeisen osan Suomen markkinoista. Toinen alan merkittävä toimija Suomessa on yhdysvaltalaisomisteinen SDI Media. T av-käännöstöitä muutaman vuoden?, 34-vuotias nainen kertoo. ?OLEN TEHNY T ?Se on tarkoittanut 70 työtunnin viikkotahtia viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Aikataulut ovat mahdottomat, ja käännöksiä saa usein tehdä iltaa, yötä ja viikonloppua myöten ilman kiirelisiä.? Erityisesti BTI:llä työskentelevät valittavat, etteivät maksetut tulot riitä elämiseen. ?Teen töitä päivällä noin seitsemän tuntia, kun lapset ovat koulussa ja tarhassa. Työt jatku- uututs a j ä ttä ?Häve pitänyt men isi taa, ol uummin vaik l nä mie räämään ka ke ja.? pullo vat sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan?, kertoo BTI:lle vuosia töitä tehnyt kahden pienen lapsen äiti. ?Töitä on pakko tehdä, jotta saisin raavittua kokoon edes 1 600 euron kuukausiansiot. Kun näistä vähentää asuntolainat, opintolainat, tarhamaksut, sähkölaskut, vesilaskut, lasten vaatteet ja harrastukset, käteen jää kuukaudessa noin 200 euroa. Eläkettä voin maksaa itselleni minimimäärän, ja jos jatkan samaa rataa, eläkkeelle siirtyessäni saan kuukaudessa ruhtinaalliset 500 euroa.? ?BTI viestittää freelancerille, että hän on välittömästi korvattavissa oleva liukuhihnatyöntekijä?, yritykselle viisi vuotta töitä tehnyt kääntäjä kertoo. ?Yhtiö ei neuvottele mistään, ja freelancerin neuvotteluyritykset torpataan täysin. Kokemuksella ja pitkäaikaisella yhteistyöllä ei ole heille vähäisintäkään merkitystä.? käytetty strategia on kääntäjien pakottaminen yrittäjiksi. Kääntäjille on viestitetty suoraan, että ilman yrittäjästatusta työnsaantia ei voi taata. Näin toimeksiantajan ei tarvitse välittää palkkalainsäädännöstä, työntekijän sosiaaliturvasta tai minkäänlaisista oikeuksista: työoikeuden silmissä jokainen käännös on erillinen sopimus yhtiön ja yrittäjän välillä. Tässä tilanteessa harva ?yrittäjä? lähtee kyseenalaistamaan ainoan tulonlähteensä palkkapolitiikkaa. ?Tein vaativaa dokumenttisarjaa. Se oli täynnä erikoissanastoa, joten kyselin alan harrastajilta oikeita termejä. Halusin tehdä työni hyvin, vaikka se tarkoittikin sitä, että yhden 22-minuuttisen jakson YKSI ALALLA BTI:N PUHEEVUORO B R O A D C A S T T E X T Inter- nationalin talousjohtaja Henrik Wikrén kommentoi. ?Yrityksemme strategiana ei ole milloinkaan ollut hakea asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Pidämme laatua tärkeänä, eikä meidän tarvitse tarjota palveluja alimmalla mahdollisella hinnalla.? ?Arvostamme hyvin paljon freelancereitamme. Monet heistä ovat tehneet yrityksemme kanssa yhteistyötä vuosien ajan, ja haluamme yhteistyön jatkuvan. Heidän tulotasonsa on suunnilleen samaa tasoa kuin vakituisten kääntäjiemmekin. Tapaamme mielellämme artikkelissa mainitun henkilön kuullaksemme lisää hänen tilanteestaan veluksessa vuodenvaihdetta pidempään. lopulla Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat asettivat BTI:n ylityökieltoon ja hakusaartoon. Hakusaarrossa liittojen jäseniä kehotetaan olemaan hakematta BTI:n ja sen tytäryhtiön palvelukseen. Ylityökiellolla halutaan estää ylityön teettäminen, jolla liittojen mukaan on jo korvattu tytäryhtiöstä irtisanoutuneiden 101 kääntäjän työtä. Kapina on ajanut BTI:n ahtaalle, ja yritys on luvannut kääntäjien palkkioihin hetkellisiä parannuksia. BTI on tarjonnut vakinaista työtä 2 800 euron kuukausipalkalla ? tosin siihen vaaditaan 28 minuuttia valmiiksi käännettyä ohjelmaa päivittäin. BTI jättää mainitsematta, että tuollaisella minuuttivaatimuksella monet jäävät puoleen luvatusta ansiotasosta. MARRASKUUN Suomeen rantautuneen Netflixin lanseerauspäivänä yhtiön nettisivuilla kysyttiin: ?Minkä ikäisiä lapsia katselet?? Ehkä käännöksellä on sittenkin väliä. MARRASKUUSSA Jorma Penttinen Kirjoittaja on entinen MTV Median kääntäjä. Sitaatit av-kääntäjien työoloista marraskuussa kerätystä aineistosta. ja ehkä tarjotaksemme koulutusta, jotta hän saisi vakaammat tulot vastaisuudessa.? Wikrénin mukaan MTV Medialta BTI:lle siirtyneille kääntäjille sanottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin. ?Neuvotteluja ei päästy käymään, sillä 90 prosenttia kääntäjistä päätti sanoa itsensä irti, vaikka heidän työehdoissaan ei tapahtunut minkäänlaista muutosta. Olemme tarjonneet näille kääntäjille keskimäärin 2800 euron kuukausipalkkaa sekä 10 prosentin bonuksen. Tämä on noin 90 prosenttia siitä, mitä he ansaitsivat aikaisemmin.? Wikrénin mukaan yritys ei vaadi palkan saamiseksi tiettyä minuuttimäärää käännöksiä. ?Työsopimuksissamme ei ole määritelty mitään tällaista.? Kati Pietarinen
• politiikasta.? Mainettaan parempi. Karppauksella on paljon puolestapuhujia - ja toisaalta vastustajia. Eksoottiset uutuudet tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta älä turhaan pane perunaa pannaan. Se on pitänyt hengissä koko kansakunnan, ja sille on selvä tilaus nykyäänkin. Myös meidän lehti on monelle tutkitusti mainettaan parempi uutuustuote. Tarjoamme täyttä asiaa ja sopivasti kulttuuria kotiin kannettuna joka perjantai. Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.? Uuden tilaajan etuna: Viikkolehden kestotilauksen ensimmäinen 6kk 62 e Uuden na: tilaajan etu en 6kk ensimmäin 62 ? Sukunimi Lähiosoite Tunnus 5005076 00003 vastauslähetys Postitoimipaikka Tilaajan allekirjoitus www.kansanuutiset.?. Etunimi Puhelinnumero Koskee vain kotimaan tilauksia. Sis. ALV 9% (tilattu sanomalehti)
• PÄÄHENKILÖ 10 2012 KUULOSTAAKO JEESUKSELTA? J E E S U S N A S A R E T I L A I N E N -kirjan juuret juontavat kiistellystä Jeesus-seminaarista, parinsadan eksegetiikan tutkijan ryhmästä, joka kokoontui Yhdysvalloissa 1980- ja 1990-luvulla. Ryhmä pyrki rekonstruoimaan totuuden siitä, kuka Jeesus todella oli ja mitä hänen elämänsä aikana tapahtui. Paul Verhoeven kiinnostui seminaarista pian muutettuaan Yhdysvaltoihin. Ei ollut aivan tavallista, että elokuvaohjaaja huolittiin mukaan sisäänpäinlämpiävään asiantuntijaryhmään. Muinaiskreikkaa taitava Verhoeven kuitenkin vakuutti seminaarin johtajan Robert Funkin. Kunkin kokoontumisen asialistalla oli joukko Uuden testamentin tapahtumia tai Jeesuksen sanomaksi väitettyjä lausahduksia, sellaisia kuten ?Jeesus ruokki väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla? tai ?Jeesus sanoi, että autuaita ovat köyhät?. Joku oli valmistellut alustuksen. Sen jälkeen keskusteltiin, sitten äänestettiin. ?Kuulostaako tämä kohta aidolta Jeesukselta?, Funk kysyi. Punainen ääni merkitsi ?Jeesus varmasti teki näin?. Vaaleanpunainen ääni merkitsi ?luultavasti totta?. Harmaa ääni merkitsi ?ehkä?. Musta ääni merkitsi ?Jeesus ei varmasti tehnyt näin?. Seminaarilaiset olivat kranttuja. Suurin osa äänestyksistä kirjattiin mustiksi ja harmaiksi. Verhoeven alkoi ajautua erilleen ryhmästä, kun se äänesti Jeesuksen pidätysyön tapahtumista. Seminaarilaiset päättivät, että kuvaus pidätyksen yhteydessä tapahtuneesta miekkataistelusta, jossa joku menettää korvansa, ei voinut olla totta ? eiväthän Jeesuksen ystävät olisi tarttuneet aseisiin. ?Mikäli ymmärrän Jeesuksesta ja lähdeteksteistä mitään, miekkataistelu ei ole vain mahdollinen vaan jopa todennäköinen. Seminaarilaiset halusivat ajatella Jeesusta viisauden opettajana, sokratesmaisena hahmona. Siihen tarina miekkataistelusta ei sopinut, joten he äänestivät sen mustaksi.? ?Se ei ollut minusta rehellistä.? Paul Verhoeven ja Rob van Scheers: Jeesus Nasaretilainen. Into 2012.
• 10 TEKSTI KUVITUKSET 25 2012 HANNA NIKKANEN KLAUS WELP Tie, totuus & RoboCop Elokuvaohjaaja Paul Verhoeven selvitti, kuka Jeesus todella oli. Iloista katkeran palestiinalaisnationalistin syntymäjuhlaa! 1. INT. ETELÄHELSINKILÄINEN KAHVILA ? PÄIVÄ. PÖYDÄSSÄ VERHOEVEN, 74 JA NIKKANEN, 31. 1930-luvulK la kastettu hollantilaispoika, Paul Verhoeven sai nimensä UTEN Jeesus tunnustaa hidastelERHOEVENIN tarinassa leensa, koska tiesi Lasaruksen Lasarus ei ole sairas, vaan kuolevan. Nyt hän voisi tehdä pidätetty. Jeesus on nationalisjotain sellaista, mikä vahvistaisi tisen kapinallisjoukon johtaja opetuslasten uskoa. Ihmeen! roomalaisten miehittämässä PaKoko remmi lähtee Betani- lestiinassa ja Lasarus yksi hänen aan, Lasaruksen kotikylään. Jee- lähimmistä miehistään. Miehitystä on jatkunut vuosus lohduttaa Lasaruksen siskoa lupaamalla herättää Lasaruksen desta 63 eKr, ja palestiinalaishenkiin. ten autonomiaa on sen aikana Hetkeä myöhemmin Jeesus moneen otteeseen kavennettu. yllättää kaikki murtumalla surus- Omassa maassaan sorsitun juuta. Sanavalintoja on laimennettu talaisnuorison parissa itää kapina. suomennokseen, mutta kreikanLasaruksen kotikylä Betakielisessä tekstissä hän nyyh- nia sijaitsee Juudeassa, missä kyttää, embrimaomai, ja tärisee, Jeesuksesta on annettu etsinetaraxen. Sen kertäkuulutus rootoo evankelista malaishallinnon vastaisen toiminJohannes, jonka 6 vuoksi. Lasaevankeliumi kir6 lä 19 n nan l y s rus on pidätetty, joitettiin loppuun k y S eveni o jotta hänet voisatakunta vuotta h r e lV tapahtumien jäl- Pau peää. taisiin kiduttae r i m keen. malla pakottaa kondo Oudon kohtapaljastamaan uksen jälkeen JeeJeesuksen olinsus tokenee ja etsii paikka. Lasaruksen hauHankala dan. Siellä hän herättää ystävän- paikka. Jeesus pähkäilee asiaa sä eloon. Tässä Johannes ei tuh- pari päivää ja päättää lopulta laa sanoja: koko ihme kuvataan antautua viranomaisille. Paremkahdella virkkeellä. pi on pelastaa Lasarus ja kuolla marttyyrina kuin odottaa, että O I S A R V E A mutustava Paul kidutettu Lasarus vasikoi ? kuoVerhoeven tuomitsee Uuden lemahan on edessä joka tapauktestamentin kohtauksen epäus- sessa. kottavaksi. ?Tässä vaiheessa Jeesuksen ?Ensinnäkin Jeesus vaikuttaa vastarintaliikkeellä menee huokusipäiseltä. Kuka antaisi ystä- nosti?, Verhoeven selittää. ?Jeesus vänsä kuolla vain voidakseen on toistaiseksi onnistunut välttätehdä vaikutuksen muihin?? mään pidätyksen piileksimällä au?Toiseksi kirjoittaja ei onnistu tiomaassa, mutta viranomaisten selittämään, miksi Jeesus yhtäk- verkko kiristyy. Jeesus päättää, etkiä sekoilee noin, vaikka hänen tä hänen on kuoltava, jotta taistelu on juuri kerrottu suunnitelleen voisi jatkua. Hän alkaa uskoa, että koko homman.? Jumala toivoo niin.? ?Kolmanneksi ? no, kuollutta Antautumismatka menee pieihmistä ei voi oikeasti herättää leen. Jeesus on aikaillut liikaa, ja henkiin.? Lasarus on kuollut vangitsijoiVerhoeven uskoo Jeesuksen densa käsissä. Betaniassa Jeesus olleen historiallinen henkilö. Oh- kuulee uutisen ja romahtaa, emjaajalla on oma teoria siitä, mitä brimaomai, etaraxen. Hän ei itke Jeesuksen ja Lasaruksen välillä ainoastaan ystävänsä kuoleman tapahtui Betaniassa. Verhoeven takia, vaan myös siksi, että jumamyöntää syyllistyvänsä arvai- lallista tehtävää ei ollutkaan. ?Silloin Jeesus radikalisoituu. luun, mutta pyytää kuulijalta kärsivällisyyttä. Tämä versio on Hän tajuaa, että vallankumous ei nimittäin parempi. tule putoamaan taivaasta. Hänen on tehtävä se itse.? V Osa 1. MONI apostoli Paavalilta. Paavali, varhaiskristitty saarnamies, ei koskaan tavannut Jeesusta. Hän pääsi kuitenkin kirjeillään määrittämään jälkipolville, mitä tästä pitäisi ajatella. RoboCopin, Basic Instinctin, Showgirlsin ja Total Recallin ohjaajalla ja hänen raamatullisella kaimallaan on aika huonot välit. ?Vastenmielinen tyyppi?, sanoo Verhoeven, ?ja epäluotettava. Hänellä on kummallinen ?ksaatio Jeesuksen kuolemasta. Hän ei koskaan sano ?Jeesus sanoi? tai ?Jeesus teki?. Koko ajan vain ?Jeesus kuoli vuoksemme?. Ei hänen kertomaansa voi luottaa.? Pöytään kannetaan pino voisarvia. Pöydällä on ahdasta: siinä lojuu jo Raamattu sekä suomen-, englannin- ja hollanninkielisiä laitoksia Verhoevenin kirjasta Jeesus Nasaretilainen. Vuosikymmenten ajan valmisteltu kirja on tavallaan Verhoevenin vastapam?etti kaimalleen. Kirjan johtopäätös on seuraava: kun Uuden testamentin tarinoista poistetaan Paavalin kaltaisten fundamentalistien ja poliittisesti motivoituneiden päällepäsmäreiden niihin lisäämä satuilu, jäljelle jää tarina nuoresta nationalistimiehestä miehitetyssä Palestiinassa. Mies pettyy omaan poliittiseen idealismiinsa ja oman kansansa eliitin hampaattomuuteen, tarttuu aseisiin ja pääsee lopulta hengestään. Se tavallinen tarina. Jeesuksen ystävä, L on sairaana. Hänen sisarensa pyytävät Jeesusta paikalle. A SARUS, Jeesus viivyttelee pari päivää. Sitten hän sanoo opetuslapsilleen jotain kummallista: ?Lasarus on kuollut.? V Paul VerSVerhoeven hoevenin kondomi repeää. on 27-vuotias eteYKSYLLÄ 1966 vä matematiikan ja fysiikan opiskelija, joka on juuri vapautunut varusmiespalveluksesta ja päättänyt vaihtaa alaa. Läpimurto elokuva-alalle on lähellä. Heikko varmuusväline laukaisee ketjureaktion. Tyttöystävä Martine tulee raskaaksi. Hän tekee abortin. Paul joutuu psykoosiin. Joku ojentaa bussipysäkillä uskonnollisen lentolehtisen, ja Paul liittyy helluntaiseurakuntaan. Psykoosi päättyy aikanaan, ja samalla katoaa usko, mutta kiinnostus Uuteen testamenttiin säilyy. Tänä syksynä suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Verhoeven tenttaa Raamatulta pedantisti, jae jakeelta ja valtava määrä aikalaislähteitä tukenaan, mitä Jeesuksen elinvuosina todella tapahtui. mukaan JeeV sus oli ainakin seuraavia asioita. ERHOEVENIN Radikaali: ?Sellainen Jack Kerouac tai Bob Dylan, yhteiskunnan marginaalista käsin vaikuttava ja aika ehdoton tyyppi. Nuori mies, joka sanoo, että jos sinulla on rahaa, olet menetetty tapaus.? Nationalisti: ?Palestiina oli miehitetty valtio. Jeesus ei edustanut mitään EU:n kaltaista unelmaa kansojen yhteistyöstä, vaan oman kansansa vapautusta miehittäjän ikeestä.? ?Jeesus itse ei puhunut toisesta tulemisesta, sen lisäsivät vasta myöhemmät sukupolvet. Hän puhui Jumalan valtakunnasta, joka tapahtuisi maan päällä. Hän puhui siitä, että Jumala auttaisi palestiinalaisia lopettamaan miehityksen.? Manaaja: ?Manaajat olivat aikansa lääkäreitä. En tiedä, miten he paransivat, mutta on syytä uskoa, että joskus he saivat rammat kävelemään. Nykyään kutsuisimme sitä karismaksi tai plaseboksi... Kun Jeesus ryhtyi manaajaksi, hän ilmeisesti itsekin yllättyi siitä, että osa potilaista todella
• 26 10 2012 näytti parantuvan. Se oli hänelle merkki siitä, että Jumalan valtakunnan tuleminen tapahtuisi hänen kauttaan.? Uskovainen: ?Jeesus eli yhteiskunnassa, jossa kaikki uskoivat, että Jumala saa auringon nousemaan joka päivä. Meidän, jotka elämme Hubble-teleskoopin aikana, on vaikea ymmärtää sitä naureskelematta. Hän tunsi Vanhan testamentin ja kaikki sen lupaukset Jumalan valtakunnasta. Hänen oma, poliittisesti voimallinen keksintönsä oli, että vanhojen kirjoitusten lupaama Jumalan valtakunnan tulon päivä on saapunut ja että se liittyi Palestiinan miehitykseen.? Aseisiin tarttuva kapinallinen. ?Siirtyminen väkivallattomasta vastarinnasta sissisotaan tapahtui Lasaruksen kuoleman jälkeen. Jeesus ohjeisti kannattajiaan myymään viitan ja ostamaan miekan. Tämähän on tavallaan normaali kehitys: Muhammedkin oli saarnaaja, josta tuli myöhemmin kenraali, Ché Guevara taas aloitti lääkärinä.? ?Siitä meillä ei ole todisteita, että Jeesus olisi ollut erityisen tehokas kapinallisjohtaja. Hänet luultavasti teloitettiin hyvin pian miekkaan tarttumisen jälkeen.? ?Miten sokeita ihmiset voivat olla?, Verhoeven tuskastuu. ?Tein sinne kohtauksia, jotka ovat suoria kopioita Leni Riefenstahlilta, mutta saksalaisten sijasta sotilaat ovat yhdysvaltalaisia. Ei se ole mikään kunnianosoitus! Minä yritin vittuilla!? Ja RoboCop ? no, sitä on kutsuttu muun muassa väkivaltaiseksi oikeistomanifestiksi poliisin laajempien valtaoikeuksien puolesta. Suomessa elokuva ei päässyt levitykseen ennen kuin sen väkivaltakohtaukset oli pätkitty niin lyhyiksi, ettei juonta voinut enää seurata. Verhoeven huokaa. ?Se on elokuva Reaganin Amerikasta, Jeesuksesta ja yksityistämisestä.? miehitettyä R Palestiinaa edustaa Detroit, joka on suuryrityksen hallinnasOBOCOPISSA Osa 2. 1. EXT. KATU KANNELMÄEN PRISMAN EDESSÄ ? PÄIVÄ. NikKanen, 25, makaA suojatiellä liikkumatta. VieresSä on mutkalle kääntynyt polkupyörä ja vanha Volvo. Autosta nouseE hätääntynyt iäkäs mies. 2. INT. SAIRAALA. VUODEOSASTO ? PÄIVÄ. LÄÄKÄRI esitTeleE sängyn reunalLa istuvalLe NikkaselLe röntgenkuvaA. LÄÄKÄRI: Selkä tuleE olemaAn vähän jäykempi kuin enNen, mutTa tuskin edes huomaAt eroa. TitaAni ei ruostu, joten nämä kiskot ja ruUvit voivat olLa sisälLäsi lopun ikääsi. Lentokentän metalLinpaljastimet saAttavat piipata. FADE OUT. FADE IN. 3. EXT. POLKU VIIDAKOSSA ? PÄIVÄ. NikKanen, nyt 29, makaA maAsSa oikea jalka koholla. Che-paitaAn pukeutunut MIES, 35, tutkii hänen nilkKaAnsa. MIES: It?s broken. We have to get you out of here. 4. INT. SAIRAALA THAIMAASSA. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOHUONE ? PÄIVÄ THAIMAALAINEN lääkäri esitTeleE pöydän toiselLa puolelLa istuvalLe kipsijalkaiselLe NikKaselLe röntgenkuvaA. THAIMAALAINEN LÄÄKÄRI: We must operate, or you won?t walk again. I?lL rebuild your ankle with titanium. peT lastanut liikuntakykyni. Se on hieno metalli, kevyt, kova ja Uuden testamentin teemoista, Verhoeven väittää. ?Elokuva alkaa ristiinnaulitsemisella: päähenkilöltä ammutaan raajat tohjoksi. Siitä seuraa ylösnousemus RoboCopina.? ilmestynyttä RoboCopia ohjatessaan Verhoeven oli vastikään muuttanut Yhdysvaltoihin. Valtaa piti Ronald Reagan. Hollantilainen oli yksinäinen vieraalla maalla ja ajatteli paljon Jeesusta. Ek- V UONNA 1987 I TA A N I O N K A H D E S T I kaunis. Elimistö ei sitä hylji eikä se magnetisoidu. Titaanista on rakennettu myös Paul Verhoevenin elokuvan sentimentaalinen kyborgi RoboCop. Toipilasaikoinani katsoin RoboCop-elokuvat moneen kertaan. Ne lohduttivat. Sci?räminässä on mukana paljon satua, mutta se perustuu lohduttavaan totuuteen: lääketiede saa rammat kävelemään. Meidän ei tarvitse uskoa Raamatun ihmeisiin, koska osaamme tehdä omia, todellisempia. RoboCop onkin Hubbleteleskoopin aikakauden versio opissa RoboC ttyä e miehit edustaa iinaa Palest it, joka on Detro itysten suuryr assa. hallinn segeetikkojen Jeesus-seminaari tempaisi mukaansa, ja oman Jeesus-elokuvan käsikirjoitus paisui pöytälaatikossa. Kun Verhoevenille tarjottiin RoboCopin käsikirjoitusta, se inhotti häntä. ?Puoliksi mies, puoliksi kone. Kokonaan kyttä?, kuului mainoslause. ?Amerikkalaista paskaa?, Verhoeven muistaa puuskahtaneensa. Vasta psykologivaimo Martinen kehotuksesta ohjaaja tarttui tekstiin uudelleen. Silloin siitä alkoi avautua uusia ulottuvuuksia. ?Käsikirjoitus oli hölmö, mutta tajusin, että sitä voi muokata. Sehän kuvaa amerikkalaista uskonnollisuutta. RoboCop tarkoittaa hyvää, mutta on kärsimätön: jos asiat eivät heti suju, hän tarttuu aseeseen, aivan kuten amerikkalaiset kristityt.? kuten ehkä V Jeesuksenkin, tragedia on jatkuva väärintulkituksi tulemiERHOEVENIN, nen. Häkellyttävän moni katsoja näki vuonna 1997 ilmestyneen Starship Troopersin sotilaallisen voiman ylistyksenä. Elokuva perustuu Robert A. Heinleinin kirjaan, joka kieltämättä onkin avoimen fasistinen. Verhoeven teki siitä version, joka piruili alkuperäisteoksen militarismille ja Persianlahden sodan uutisoinnille. Yllättäen ohjaaja huomasi joutuneensa sotilaiden ja skinien idoliksi. sa. Korruptiosta ja kroonisesta rahapulasta kärsivän kaupungin hampaaton johto on yksityistänyt terveydenhuollon, koulut, vankilat ja puolustuksen. Niistä vastaa Omni Consumer Products, jonka kädestä syövät niin poliitikot kuin rikollisetkin. OCP:n luoma RoboCop on miehityksen tuote, jolla on alkeellinen mutta vahva moraali: kolme yksinkertaista käskyä. Niiden ohjaamana hän kääntyy väkivaltaisesti miehittäjää vastaan. ?Elokuvan lopun taistelujaksossa aution terästehtaan seinät ovat Jerusalemin muurit. Kuvasin yhden kohtauksen niin, että RoboCop näyttää kävelevän vetten päällä?, Verhoeven selittää. ?RoboCop on myös vanhatestamentillinen elokuva. Kun RoboCop muistaa vanhan kotinsa ja perheensä, hän ajattelee kadotettua paratiisia.? kuulee tiK taaniosistani, hän ryhtyy kutsumaan minua Robo-tytöksi. UN VERHOEVEN ?RoboGirl kohtaa tekijänsä?, lohkaisee toimittaja Rob van Scheers, joka seuraa Verhoevenia kirjakiertueella kaikkialle. Kirjoitusprojekteissa kaksikko on erottamaton. Van Scheers on kirjoittanut Verhoevenin elämänkerran ja koonnut Jeesus Nasaretilainen -teoksen yhdessä ohjaajan kanssa. Kun Verhoeven poistuu hetkeksi kahvilan vessaan, van Scheers tunnustaa, ettei yhteistyö kulmikkaan kumppanin kanssa ole aina ollut helppoa. Suurin osa Jeesus Nasaretilaisen tekstistä on lähtöisin van Scheersin kynästä, mutta yleisöä kiinnostaa vain Verhoeven. Helsingin kirjamessuilla nimikirjoitusjono tukkii käytävän tunniksi. ?Paul on matemaatikko taiteilijoiden maailmassa?, van Scheers summaa. ?Hän toimii ikään kuin maailma olisi looginen ja totuus ai-
• na saavutettavissa järjellä. Siksi uskovaiset eivät pidä hänen Jeesus-tulkinnastaan, eivätkä kaikki näyttelijät hänen ohjaustyylistään.? jossa katM kenneet luut korjataan hopeanvärisellä metallilla, järki onA AILMASSA, kin valttia. Ajanlaskun alun palestiinalaisessa yhteiskunnassa manaajien harjoittama lääketiede tuotti ympärilleen kokonaisen poliittisen uskomusjärjestelmän, jonka peruskivi oli usko yliluonnolliseen. Siinä yhteiskunnallisia hierarkioita selitettiin korkeampien voimien tahdolla, ja karismaattinen manaaja-Jeesus oli luonnollinen vastarintajohtaja. Kun tiede korvasi manaajat kirurgeilla, myös keisarit menettivät jumalilta saadun valtansa. Heidän tilalleen hiipi ammattipoliitikkojen, konsulttien ja rahoittajien muodostama koneisto, joka pyrkii järkeen vedoten eliminoimaan yhteiskunnallisesta prosessista tehottomat ja arvaamattomat tekijät. RoboCopin Detroitissa tuo koneisto yrittää puhdistaa palvelumarkkinat valtion häiritsevästä vaikutuksesta. Kaupan esteet, kansanvalta ja julkiset palvelut joutavat romukoppaan. Massayksityistämisestä seuraavat mellakat, korruptio ja rikollisuus eivät hidasta yhtiötä. Sen perustelut toiminnalleen ovat olemassa jossain uusklassisen taloustieteen ideatasolla, eivät Detroitin kaduilla. Se, mitä kutsutaan järjeksi, muistuttaa uskontoa. Osa 3. EXT. STADIONIN KATSOMO ? PÄIVÄ. F R A N C I S ja kaksi muUta istuvat katsomon takaosasSa. BRIAN, joka on myymäsSä ruokaA katsojilLe, lähestyy ryhmää. R E G, BRIAN: AnteEksi. Oletteko te JuUdean kansanrintama? REG: Painu vitTuUn! BRIAN: Mitä? REG: JuUdean kansanrintama! Me olemMe Kansanrintama JuUdeasta. Huh huh, JuUdean kansanrintama... FRANCIS: Ne mulkvistit! oma JeesusV elokuva on yhä pöytälaatikossa. Sillä aikaa muun muassa ERHOEVENIN Mel Gibson on ehtinyt saattaa oman näkemyksensä aiheesta valkokankaalle. Verhoeven inhoaa The Passion of Christia, joka 2012 More than Honey | Markus Imhoof 10 27 muistuttaa häntä kaimastaan Paavalista. ?Gibsonin Jeesus on kuolemaa, kuolemaa, kuolemaa. Hän ei osoita mitään kiinnostusta etiikkaan tai itse ihmiseen. Se on pelkkää sadismia.? Onko joku elokuvantekijä sitten kuvannut Jeesusta oikein? ?Monty Python on onnistunut parhaiten. Brianin elämää varten on tehty suunnattoman paljon taustatyötä. Sen kuvaus Jeesuksen ajan palestiinalaisesta yhteiskunnasta on hyvin tarkka.? Jeesuksen V tarina on tuhansia kertoja kuultu kertomus vastarintaliikERHOEVENIN keestä, joka radikalisoituu, kun vaikuttaminen muita keinoja käyttämällä epäonnistuu. Se on tarina Italian punaisista prikaateista, RAF:stä ja Eugen Schaumanista. Mukaan mahtuvat myös maanalaisen liikkeen sisäiset jännitteet ja epäilyt soluttautujien ja petturien läsnäolosta. Se kertoo myös toisesta maailmansodasta, jonka aikana Verhoeven eli lapsuuttaan. Silloin hollantilaispoliitikot veljeilivät natsimiehittäjien kanssa, ja ItäEuroopassa juutalainen eliitti kauppasi köyhiä uskonveljiään natseille. Myös Jeesuksen edustaman juutalaisen vastarintaliikkeen suurimmat viholliset ovat oman kansan eliittiä, roomalaisten kanssa vehkeileviä ylipappeja. Verhoeven kirjoittaa aiheesta käyttämällä parin viime vuosikymmenen uutissanastoa. Jeesuksen vertaus epärehellisestä taloudenhoitajasta kääntyy tarinaksi energiayhtiö Enronin häväistystä johdosta. Pidättäjiä pakenevaa Jeesusta hän vertaa samaan hengenvetoon sekä Ché Guevaraan että Osama bin Ladeniin, ja kun Herodes Antipas vangituttaa Johannes Kastajan, kyseessä on George W. Bushin kielellä pre-emptive strike. Miehitys on universaali kokemus, Verhoeven alleviivaa esimerkeillään. ?Miehityksen alla syntyy aina vastarintaa. Jos joukko nuoria, turhautuneita miehiä ajetaan poliittiseen umpikujaan, heidän reaktionsa on ennalta-arvattava. Silloin ja nyt.? Viimeistä ehtoollista kuvatessaan Verhoeven on poleemisimmillaan. Lähes kaikki, mitä evankeliumeissa illasta kerrotaan, on ohjaajan mukaan epäluotettavaa. Varmaa on vain se, että Jeesus ja hänen seuraajansa muodostavat tässä vaiheessa viranomaisten silmissä terroristiryhmän. ?Ehkä safehouse-kokoontumisen tarkoituksena oli valmistella väkivaltaista iskua?, Verhoeven ehdottaa. Paul Verhoeven: Jeesus Nasaretilainen. Into Kustannus 2012. 298 s. Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa www.docpoint.info/lippukauppa
• Merkityksellistä joulua! Aine Aineettomalla lahjalla teet ystäväsi puolesta lahjoituksen Amnestylle lahjo ja olet ole mukana tukemassa Amnestyn työtä Amn yksilöiden puolesta. yksil 7? 8/2012 5,00 ? Saat 10% alennusta k aikista tuotteista koodilla ?voima? ku n teet tilauksesi 16 .12. mennessä. t naiset rohkea anissa t afganis r a k Da Uusia tuotteita Storessa! Valaise maailmaa kynttiläperheen kolmella uudella tulokkaalla, lämmitä kaulaa huivi-uutuuksilla, tee hyvää aineettomalla lahjalla. Storesta löydät myös joulukortit, vaatteet, korut ja laukut. akarissa D n i l a g isen Sene keutum ta. u p i l y i e ä tunne käsitett tilaa lehti lahjaksi! Amnesty Storessa on tarjolla mielihyvää antajalle, iloa saajalle ja tukea ihmisoikeustyölle. Saat nämä kolme yhdessä paketissa tehdessäsi jouluostoksesi Storessa! a sa iss anis ta t st s is iki hik zh i Tadz si oos lo rkul berk u T I taa ta tt a odot ia i si is I Tunis uudet s su i is li l l ll o d h yön ma ty ot ro kr ik Mi Paljon hyvää osoitteessa amnestystore.? LQGG 25 XW B. VLY Vain 29?/vuosi! JOULUNAKIN > tilaa nyt joululahjaksi kerran kuussa ilmestyvä Maailman Kuvalehti ystävällesi. Tilaus maksaa 29/vuosi. Tilauksen voit tehdä netissä: www.maailmankuvalehti.fi/joululahjatilaus Kampanja koskee vain kotimaan tilauksia. 9/2012 5,00 ? 7? 12 8/20 5,00 ? Machu Picchu ar k a D et nais sa keat is roh nistan afga lukutaitoisille aa vuosittain Miljoona turistia matk . soon inkojen pyhään laak sa karis eurooppa ei ole n Da misen gali enää luvattu maa. tu Sene pukeu nneta. ei yli itettä tu ssa I Aleksi Neuvon käsen I Kiina Toscana Nam, mikä soppa! sa is stan hiki 30 30 30
• 10 30 S ILMIEN EDESSÄ avautuva näkymä on aavemainen. Koko metsä on kuollut, ja valkoinen pöly peittää kasvillisuutta ja järven pintaa. Metsän keskellä virtaa Lumijoki. Nimi tuntuu ironiselta pilalta. Mistään ei kuulu ääniä. Ei linnunlaulua tai jyrsijöiden rapistelua aluskasvillisuudessa. Veden pinta on tyyni. Metsän yllä lepäävä valkoinen kerros on poltettua kalkkia. Tällaiseen operaatioon käydään vain äärimmäisessä tarpeessa, sillä hyvästä tarkoituksesta huo- 2012 limatta aine on myrkky. Olemme tarponeet joelle yhdessä Stop Talvivaara -liikkeen videotoimittaja Hannu Hyvösen sekä Kainuun luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Antti Lankisen kanssa. He ovat johdattaneet meidät Talvivaaran metsien siimekseen. Reissun alkutaipaleella metsä näytti terveeltä, mutta luontopolkujen varsille on pystytetty kylttejä, jotka ilmoittavat syövyttävästä aineesta. on saostaa saastevedet pohjaan sekä tasaK A L K I N TA R K O I T U S painottaa veden pH-arvoa, joka on laskenut metallin ja uraanin määrästä. Kalkitseminen kuitenkin nostaa pH-arvoa niin paljon, että se on eliöille aivan yhtä tappava kuin happamuuskin. ?Eli pystytään julkisuuteen kertomaan hyviä uutisia, että ei niin hirveästi mene niitä metalleja vesistöön. Mutta kannattaisi huomioida se, että nyt ne on saostettu sellaiseen ympäristöön, mihin ne ei kuulu. Se vain viivästyttää sitä vuosien saatossa tapahtuvaa vapautumista, jos niitä ei siivota. Siitä tulee sellainen tuhatvuotinen riesa meidän latvavesille?, Hannu Hyvönen sanoo. ?Siivouksen hinta tulee olemaan niin suuri, että kaivos ei koskaan tule jakamaan osinkoa kenellekään, eikä sen tuotot tule riittämään niihin jälkiin, vaikka sitä pyörittäisi 30 vuotta. Mutta jos sitä pyöritetään 30 vuotta, niin ongelmat on taas kymmenen kertaa suuremmat, kuin mitä on saatu kolmessa vuodessa aikaan.? Hyvönen huomauttaa, että olemme jo kaivospiirin ulkopuolella. ?Kaivospiiri laajenee kuin tauti, ottaen yhä uutta vesistöä Talvivaara Tämä ei ole lunta. purkuvesien käyttöön ja saasteiden varastointiin.? viertä yläjuoksulle päin. Koko matka on valkoisen kalkin peittämä. Tunnelma on epätodellinen. Tämä ei voi olla Suomi, eikä tällaista voi tapahtua minun kotimaassani. Pysähdymme suoalueella, jossa miehet ottavat näytteitä. ?Täällä me kansalaiset tehdään selvityksiä, vaikka tämä olisi viranomaisten hommaa?, Lankinen naurahtaa. Jatkamme kohti patoa ja tarkastelemme sitä kauempaa kaiP AT I K O I M M E J O E N Laura Happo
• Uu Uudestisyntynyt udestisyntynyt yt rakastaja rak kastaja T TIMO UTTERSTRÖM N Nyt Pu Punkin unkin loppu Helsingissä He elsingissä J. R R. . Ward Mustan Mu ustan tikarin veljeskunta velj jeskunta -sarjan odotettu odo otettu 10. osa. Timo Timo Utterströmin tennismaailmaan sijoittuva esikoinen es sikoinen haastaa ajattelun mahdottoman ja mahdollisen m välillä. 28e Jaroslav Jar roslav Rudi? 28 ? 32 ? PIRITTA P PORTHAN Kun K enkeli myöhästyy Metrosta M Rudi?in Ru udi?in ensimmäisessä suomennetussa suo omennetussa teoksessa teo oksessa joukko punkkareita pu unkkareita päätyy itäsaksalaiseen itä saksalaiseen Helsinki-baariin He elsinki-baariin odottamaan punkin od loppulaskentaa. Pi Piritta iritta Porthanin draamarunoelma koettelee ko oettelee kirjallisuuden perinteisiä lajirajoja ja kertoo ke ertoo nuoren Aavan koskettavan tarinan. 24e H HEIDI KUUSISTO Uusi päivä U Ma Matka atka kokonaisvaltaiseen mu uutokseen luonnollisen muutokseen ravinnon rav vinnon avulla. UU UUSI USI PÄIVÄ SAATAVILLA MYÖS RUOHONJUURI-KAUPOISTA. RU UOHONJUURI-KAUPOISTA. 27e M Maistele ja na nauti auti Puhdas Pu uhdas keho ke eho Th Thich hich Nhat Hanh ja Lilian Cheung Tasapainoiseksi Ta sapainoiseksi tietoisen tie etoisen syömisen avulla. av vulla. Al lejandro Junger Alejandro Mullistava M ullistava kehonhoito-ohjelma, ho oito-ohjelma, joka palauttaa pa alauttaa kehon luonnollisen luo onnollisen kyvyn parantaa pa arantaa itse its sensä. itsensä. 28 ? Kirjat saatavilla hyvin varustelluista verkko- ja kirjakaupoista. 29 ? Tietoinen Ti ietoinen läsnäolo lä äsnäolo Rohkeus Ro ohkeus De Debbie ebbie Ford Voita Vo oita pelkosi ja vahvista va hvista itseluottamustasi luo ottamustasi 28 ? kauppa.basambooks.fi M Williams & Mark Danny Da anny Penman Löydä Lö öydä rauha kiireen ki ireen keskellä. KIRJA KI IRJA + CD 32 ? www.basambooks.fi
• Vastuullista HYY-liiketoimintaa. Y Fiksuja lahjakirjoja fiksuilta ystäviltä fiksuille ystäville. Fiksua. Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori James Joyce Arto Mustajoki Kiinan kansantasavallan historia Ulysses Kevyt kosketus venäjän kieleen Miksi vuonna 1949 Mao Zedongin johdolla luotu Kiinan kansantasavalta ei kyennyt nousemaan johtavaksi kommunistiseksi valtioksi vaan tarjosi kansalaisilleen nälänhätää ja vainoja? Ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Kiinan kansantasavallan historiasta. James Joycen Ulysses (1922) on monasti 1900-luvun tärkeimmäksi sanottu romaani, joka kuvaa jo käsitteiksi muodostuneiden päähenkilöidensä ? Leopold ja Molly Bloomin sekä Stephen Dedaluksen ? päivää Dublinissa 16. kesäkuuta 1904. Harva Suomessa osaa venäjää, mutta moni haluaisi tietää jotakin tästä salaperäisestä naapurin kielestä, joka on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli. Tämä kirja on juuri heille. Annamari Vänskä Muodikas lapsuus Lastenvaatteet ja lapsia esittävät kuvat herättävät aikuisissa voimakkaita tunteita. Meillä on selkeät näkemykset siitä, millaiset lastenvaatteet tai lapsia esittävät kuvat ovat sopivia ja millaiset puolestaan altistavat lapset hyväksikäytölle. Anita Seppä Pilvi Torsti Tere Vadén Ilmari Vesterinen Kuvien tulkinta Suomalaiset ja historia Shintolaisuus Kuvien tulkinta on monipuolinen työkalupakki kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkintaan. Teoksessa käydään läpi kuvantutkimuksen historia Sokrateesta digitaaliseen aikaan. Historia elää arjessamme monin eri tavoin. Henkilökohtaiset muistikuvat ja käsitykset lähimenneisyyden tärkeiksi koetuista tapahtumista muokkaavat identiteettiämme, arvostuksiamme ja maailmankuvaamme. Mitä historiamme merkitsee meille tavallisille suomalaisille? Heidegger, ?i?ek ja vallankumous Miksi mannermaisen filosofian mahtihahmo Martin Heidegger uskoi vuonna 1933, että Adolf Hitler on Saksan ja Euroopan tulevaisuus? Entä miksi ?lännen vaarallisin filosofi? Slavoj ?i?ek kehuu Heideggerin militantismia? Shintolaisuuden mytologisesti rikkaaseen maailmaan kuuluvat esivanhempien ja suurmiesten palvonta, rituaalisen puhtauden vaatimus, uhritoimitukset, rukoukset, pyhiinvaellukset, taide ja kauneus. Shintolaisuus näkyy arjessa monin tavoin, ja se korostaa ihmissuhteita, paikallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Joulukirjaostokset Gaudeamus Kirja & Kahvista! Kaupungin fiksuimmat joululahjakirjahankinnat teet Kaisa-talon kirjakaupastamme. Runsas valikoima suomenkielistä tietokirjallisuutta, mukana mm. laajasti Gaudeamuksen, Into Kustannuksen, Vastapainon, SKS:n, Ursa, Maahengen, Basamin ja monen muun valikoima. Ohjelmaa kirjakaupassamme: 10.12. klo 16.30 Arto Mustajoki (Kevyt kosketus venäjän kieleen) ja Hannu Taanila ? 11.12. klo 17 Minna Keinänen & Harri Nyman (Kissojen Suomi) ? 12.12. klo 15 Lauri Paltemaa, Juha A. Vuori ja Mikael Mattlin (Kiinan kansantasavallan historia) ? 13.12. klo 17 Sirke Happonen (Muumiopas). Tervetuloa! Gaudeamus Kirja & Kahvi, Kaisa-talo, Vuorikatu 7, 00100 Helsinki . · www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella. Myös jouluna.
• 15 Mik Mikko-Pekka Heikkinen en TERVEISET KUTTURASTA TER RASTA TA Lappilaisten kuksa menee Lap nurin, ja Pohjois-Suomi aloittaa a Tuomas Milonoff?Riku Tu ku Rantala MAD MANNERS MA Seikkailijan etiketti Se Palkitut matkakirjailijat Pa joh johdat tuurien tapoihin ja tabuihin. tu Anna lahjaksi lukuelämys LBSJ!FORWJTU ?Teos Teos o Te on n Enqvistiä Enqvistiä Enqv tiä ä parhaimmi pa parhaimmillaan p rhaimm rhaimmi rhaim haimmi aimmi aimm immillaa llaan laan ( (?) ?) ) l lohdu lo lohdutt hduttaa a enemmän enem e en n mä nemmän män ä kui ku k uin t ui tuhat tuha tu tuh hat tyhjää hat tyhjä yhj yhjää y hj j lohduttaa kuin lupaav lupaava paava v a ?loso ?loso?aa.? ?aa aa ? lupaavaa ?loso?aa.? Helsin Helsingin singin n Sanom Sanoma Sano Sanomat anoma nomat m P L H R IHDD: IHDD:KB IH IHDD IHD H DD HD HDD: HDD DD: D D: D :K :K KB B Kar Enqvist Kari USKOMATON US ON MATKA MAT ATKA USKOVIEN MAAILMAAN US AAN Tiedemiehen matkakirja Tie kirja uskomisen maasta. Ka Enqvist Kari st KUOLEMAN KU N JA UNOHTAMISEN AIKAKIRJAT UN Millaisen merkityksen uskon M uskonnoton voi liittää ihmiselämään? Jouni J ouni i Tervo Te Te OSMO RAUHALA ? TAPAUS OS Yhteiskunnallinen taiteilijaYht kuva nykyajan renessanssi kuv per persoonasta. a. Kitty Kitt Ferguson F STEPHEN HAWKING ST Elä Elämä Poikkeuksellisen ajattelijan Po poikkeuksellinen elämä.
• Pakettiin vain parasta NEIL YOUNG ? MUISTELMAT Rockmusiikin kummisedän R ockmusiikin k kummisedän k kauan auan odotetut o dotetut muistelmat. muistelmat. ?Young harvoin avautunut julkisuudes? Young g on on h arvoin a vautunut j ulkisuudessa, s a, mutta mutta nyt nyt hän hän antaa antaa kaiken, kaiken, niin niin kauniit kauniit k kuin uin kipeät kipeät t tunteensa, unteensa, v virrata irrata u ulos.? los.? HELSINGIN SANOMAT ?H ELSI NGI N S ANOMAT JUHA V VAKKURI ? AFRIKAN YMPÄRI Kiehtova K iehtova k kertomus ertomus m matkasta atkasta A Afrikan frikan y mpäri s ekä e urooppalaisten v aiympäri sekä eurooppalaisten vaik utuksesta maanosan maanosan historiaan historiaan j a kutuksesta ja nykypäivään. nykypäivään. ROGER MOORE ? BOND ON BOND RIIKKA ALA-HARJA ? MAIHINNOUSU Jokaisen J okaisen Bond-fanin Bond-fanin kirjahylkirjahyll yyn k uuluva t eos k ertoo R oger lyyn kuuluva teos kertoo Roger M oor ren s anoin k aiken o lennaisen Mooren sanoin kaiken olennaisen 007-le?oista. 0 07-le?oista. Normandian N ormandian m maihinnousun aihinnousun m maiseaisemiin m iin sijoittuva sijoitt tuva v vimmainen immainen j ja ap puhutteuhutteleva l eva r romaani omaan ni taisteluista, taisteluista, j joita oita p päääähenkilö h enkilö k käy äy monella monella r rintamalla. intamalla. SOFI S OFI OKSANEN KUN KYYHKYSET KATOSIVAT Vaikuttava V aik kuttava romaani romaani miehitemiehitet yn Viron Viron ihmiskohtaloista ihmiskohtaloista tyn a ikana, jolloin jolloin mikään mikään e i aikana, ei o llut t otta j ak un pahin pahin o li ollut totta ja kun oli t otta. totta. JAN GUILLOU ? SILLANRAKENTAJAT w w w. l i ke ..f fi Kiehtova K iehtova k kronikka ronikka t tekniikan ekniikan j ja a t uhoisien s otien v uosisadasta, tuhoisien sotien vuosisadasta, 1 900-luvusta. 1900-luvusta.
• ! " # $$#$ $% & '
• ( " )
• 15 Parhaat jutut kerrotaan pilkun jälkeen. Näyttelyt & tapahtumat www.pukstaavi.fi Roope Lipasti RAJANAAPURI Eugen g Ruge g VÄHENEVÄN VALON VÄHE NEVÄN VA V LON AIKAAN Philip Kerr LIEKIT BERLIINISSÄ ? berlin noir i Ruoho aidan toisella puolella on aina? leikkaamatta. ?Kernaasti nimittäisin Veikko Huovisen debytantille henkiseksi isäksi.? antti majander, hs Huikea, hauska ja haikea romaani DDR:n noususta ja tuhosta.?Vuoden lukukokemuksissani lukukokemuksissani kiilaa kärkipaikalle.? Marttilankatu 12, Sastamala Natsi-Saksaan sijoittuva rikosromaani on kova kuin nyrkkirauta. ?Raymond Chandlerin tyylistä kovaksikeitettyä kamaa, mutta mielestäni vielä parempaa.? walter de camp, city sirpa pääkkönen, hs raisa Porrasmaa J apani p i n ta a s y v e m m ä ltä Tieto-FinlandiaTi T ie et to o-Fi F nlandia- ja Kana Kanava-palkinto n va-palki k nto 2012 2 Muutakin kuin sake, sushi ja samurait Elina Lappalainen p pp SYÖTÄVÄKSI KASVATETUT SYÖTÄVÄKS I KASVA VATETUT atena TRASHION! Raisa Porrasmaa JAPANI PINTAA T SYVEMMÄLTÄ Trash + fashion = trashion! Kiistatta vuoden upein DIY-kirja. Syvä sukellus Japanin nykypäivään, kulttuuriin, talouteen ja historiaan. Outi Pyy, Mikko Rasila & Hanna Linkola Jeffrey Brown DARTH VADER JA POIKA Ennen kuin Darth Vader hoitelee kapinalliset, hänen täytyy hoitaa nelivuotiasta poikaansa Lukea.... ?Yhteiskunnalliselta sanomaltaan vuoden painavin kirja ja kertoo sekä suomalaisen tuotantoeläintuotannon hyvistä että sen huonoista puolista enemmän ja tarkemmin kuin mikään teos koskaan aikaisemmin. Ja mikä tärkeintä: saarnaamatta, silittelemättä ja erittäin vetävällä tutkivan journalistin kynällä.? ville pernaa www.atena.?
• Inkeri Näätsaari KAUPUNGIN VALO Turun pääkirjasto Siriuksen korttelissa Seppo Järvinen: Rukki, mantra ja piilaakso. Intian päiviä ja öitä. Raimo Vahtera: Kohti Suur-Turkua. Romaani. Kalle Niinikangas: Harmaa mies. Runoja Tuula Sandström: Korpisissit karkuteillä. Kuvitus Päivi Niinikangas. Asko Lehtonen: Puhukaa oikeilla nimillä. Runoja. TaoLin: Sininen maa. Romaani. www.enostone.? Verkkokauppa avoinna 24 h ? Minulle on ihan uutta avata suuni ja pyytää mitä haluan. Se pelottaa.? Sue Johnson Kunpa sinut tuntisin paremmin Keskustelemalla tunnekeskeiseen parisuhteeseen 27 ? www.psykologienkustannus.fi
• inen Nyky i ja kriisx Mar 10? EDONANTA JA 25 ervo: Elvi 1S9i3n 1-1956 Runot KIRJAT KOTIIN POSTIKULUITTA! JOULU-ALE -30% Kamagurka & Herr Seele COWBOY HENK JA LAHJAHEV OSET rey rd Go Edwa KUKSET R E S T E PÄIS SEKO salo Koivu im.) Veikko Korvela (to o k r a &M n ja Rauhoan lapset toiv 10 ? EDONANTA JA Ti Tilaukset: ilaukset: (09) (0 09) 774 38 10 toimisto@tiedonantaja.fi t o oimisto@tiedonantaja.fi www.tiedonantaja.fi w w ww.tiedonantaja.fi MMAN ER STRO THE KASP RATED DESIGN ILLUST CLOPAEDIA ENCY Hintoihin H intoihin lisätään postituskulut. en ron pe E ANS Roo HUM & S ICE OFF Kutik u SPEC ti TER WWW.HUUDAHUUDA.COM
• 10 vosalueen rajalta. Padon yllä työskentelevät kaivinkoneet ja kuorma-autot. Sumun keskellä maisema vaikuttaa post-apokalyptisen elokuvan lavasteilta. ?Missä tulee viimeinen raja? Milloin ympäristöhaitat alkaa olla suuremmat kuin malmista saatavat millään kuviteltavissa olevat hyödyt? Mun mielestä nyt Suomessa on se raja saavutettu. Tämä on se paikka, johon pitää panna stoppi. Täytyy panostaa johonkin muuhun ja on pakko ruveta keskustelemaan myös siitä, että näitä malmeja ei ole tarpeeksi enää jatkossa. Pi- 2012 31 tää kehittää toisenlaista tulevaisuutta. Tämä on suunnanmuutoksen paikka koko kulttuurille. Tässä törmätään uusiutumattomien luonnonvarojen loppumiseen ja heikkenemiseen?, miettii Hyvönen. ?Talvivaara on kuva nykymaailmasta. Se on kuva, mikä voidaan ymmärtää. Se on kuva siitä, mihin jatkuvan kasvun kehitys johtaa. Me nähdään tässä mitä tulee tapahtumaan, jos ei saada kehityksen kurssia kääntymään?, Lankinen sanoo. Anna Kankaanpää KUOLLUT METSÄ. Ylä-Lumijoen vartta 23.11. Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaasta vuotanut vesi on myrkyttänyt alueen vesistöt hyvin metallipitoiseksi. Syövyttävää kalkkia on tuotu alueelle useita rekkakuormallisia ja levitetty helikopterista veden pH-arvojen tasapainottamiseksi. Voiman valokuvaajan haastattelemalla Talvivaaran kaivososakeyhtiön tuotevastuun asiantuntijalla Tuomas Vanhasella ei ollut käsitystä luontoon levitetyn syövyttävän kalkin määrästä.
• LAPSUUDEN MAISEMISSA. "Kyl10 lähän tässä pelko on ollut se, joka on hallinnut kylää ja näitä ihmisiä, jotka asuu tässä ympärillä", Vesa Kaikkonen kuvailee Tuhkakylässä, Talvivaaran naapurissa. 32 TEKSTI KUVA 2012 ANNA KANKAANPÄÄ LAURA HAPPO Kylä tuhkana Talvivaaran naapurissa kasvanut Vesa Kaikkonen on jo tehnyt surutyönsä lapsuudenmaisemiensa osalta, mutta edelleen valmis taistelemaan kotiseutunsa puolesta. Porukalla. E S A Kaikkonen istuu äitinsä vanhan kotitalon pöydän ääressä Tuhkakylässsä, reilun kilometrin päässä Talvivaaran kaivospiirin rajalta. Kodikkaassa tuvassa Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, vasemmistoliiton jäsen ja eläkepäiviä viettävä näyttelijä vaikuttaa levolliselta, vaikka silmistä huokuu väsymys. 1960-luvun värikkääseen tyyliin sisustettu mummonmökki tuntuu suloiselta turvapaikalta Tuhkakylää vavisuttaneen kohun keskellä. Kaikkosella on Tuhkakylään vahva tunneside, sillä sen runsaat vesistöt ja vaarat ovat hänen lapsuudenmaisemiaan. ?Ei ole mitään järkeä menettää järkeänsä näiden asioiden kanssa, joille ei yksittäisenä ihmisenä voi mitään. Minä vain olisin toivonut sitä, että valtio olisi toiminut toisella tavalla ja ottanut huomioon myös ihmisten elämisen tarpeet täällä?, hän toteaa. V Talvivaaran nikkelikaivoksen tapahtumia ja palaa kertoessaan Tuhkakylän alueen historiaan. Kerronta rönsyillee jokireittien merkityksestä 1700-luvun väitöskirjoissa esiintuotuihin malmilähteisiin ja saksalaisten Talvisodassa poraamaan nikkeliin. Tuhkakylä oli uinuva maalaiskylä aina kaivoksen tuloon asti. ?Kyllähän mulla on ollut alusta asti epäilys ja pelko siitä, että ei tämä mene kuten pitäisi. Ihan perustaen niihin kokemuksiin, mitä nikkeliavolouhoksista kansainvälisesti on.? Kaivoksen avaamisesta puhuttiin jo 70-luvulla, mutta tuolloin ei löytynyt menetelmiä K A I K K O N E N K E R TA A haittojen poistamiseksi. Sitten keksittiin uusi menetelmä, bioliuotus. ?Bio...?, tuhahtaa Kaikkonen. ?Minä vähän epäilen, että ollaanko meillä ihan täysin menetelmän vaatimalla tiedollisella tasolla. Varsinkin näissä puoliarktisissa olosuhteissa, jossa on erittäin herkkä luonto. Kun se prosessi, mikä siellä on käynnissä pannaan arktista luontoa vastaan ja sovitetaan arktiseen luontoon, niin tiedetäänkö me kaikki siitä? Ne on valtavan isoja kysymyksiä, jotka olisi pitänyt selvittää.? Jo lupaprosessien läpikäymisen aikaan valvontaan oli Kaikkosen mukaan liian vähän resursseja. Vaikka ympäristökeskuksen vanhojen valvottavien rinnalle tuli Euroopan suurin nikkelikaivos, töihin ei saatu lisää väkeä. ?En minä pahalla katso sitä, että kaivos pyörii. Se työllistää kainuulaisia. Mutta pitää luoda työskentelylle sellaiset olosuhteet, etteivät ihmiset kärsi. En minä muuta toivo, kuin että tässä noudatettaisiin lupaehtoja ja lainsäädäntöä.? Yhden asian suhteen Kaikkonen kuitenkin on ehdoton. ?Niin kauan kuin sotaa käydään, tarvitaan nikkeliä. Minusta tällaiseen tarkoitukseen nikkeliä ei pitäisi kaivaa. Mutta meidän pitäisi pystyä sitten vaikuttamaan tähän isoon kuvaan ja isoon asiaan. Silloin mennään huomattavasti ulommas Tuhkakylästä ja Lumijärvestä.? olla lopettamassakaan niin kauan, kun maaperä on täynnä valtavia rikkauksia, Kaikkonen muistuttaa. ?Kyllähän varmasti tilanne on se, että ne kaivetaan sieltä pois, sanottiin me muut mitä tahansa. Mutta tämän yhteisön pitää vaa- tia sitä sitten ympäristön ja elämisen näkökulmasta.? Kaikkien etu olisi, että kaivosyhtiö saisi prosessinsa kuntoon. ?Eihän kaivosyhtiön etu ole se, että sillä on kielteinen leima. Kaivosyhtiön pitää olla yhteisön kanssa sovussa.? Kaikkonen nostaa esiin kysymyksen, josta ei ole juurikaan julkisuudessa puhuttu: mitä meistä ajatellaan kansainvälisillä markkinoilla, jos emme osaa pitää huolta kaivostoiminnan turvallisuudesta? ?Sehän on Suomen kannalta erittäin paha juttu. Meillä pitäisi kiireesti saada osaamisen taso nousemaan niin, että meiltä tultaisiin ottamaan esimerkkiä. En- än järä t i m ?Ei ole ettää järken en keä m iden asioide ä änsä n , joille ei yk kanssa ä ihmisenä en sittäis itään.? voi m nen kaikkea näissä ympäristökysymyksissä. Suomi on tunnettu siitä, että meillä voi melkein mihin tahansa veteen mennä uimaan. Verrattuna kun mä oon Keski-Euroopassa kiertänyt, niin siellähän on kieltotauluja joka paikassa, että älä juo tästä.? E I K Ä K A I V O S T O I M I N TA A takkinsa päälle ja johdattaa kävelylle lähimaisemiin. Seuraamme omakotitalon ohitse virtaavan Tuhkajoen vartta. Kaikkonen kertoo lämpimästi lapsuudestaan: tässä joessa hän opetteli uimaan 50-luvulla. Hän esittelee hiekkapohjaisen K A IK KONEN PUK EE uimapaikkansa, sekä sen kohdan, joka oli talvisin paras paikka mäenlaskulle. Samasta joesta Kaikkonen narrasi lapsena harjuksia. Hän kertoo yhä kalastavansa siinä. Joki on synkkä, mutta väri ei Kaikkosen mukaan ole muuttunut merkittävästi. Humusperäinen vesi on aina ollut sävyltään tummaa. ?Meidän pitäis ajatella myöskin ympärillä olevasta luonnosta, että minkälaisen perinnön jätämme. Lapset ja lastenlapset, miten ne kiroaa, että ?ei se saatana tajunnut mitään?, vaikka minä koko ajan kannan huolta ja yritän tehdä yksilötasolla sen eteen töitä. Mutta mikä riittää sitten? Miten se mitataan? Poikani kertoo viidenkymmenen vuoden kuluttua, että riittikö isältä tämä työ.? alueen tapahtumia tutkii parhaillaan Onnettomuustutkimuskeskus. ?Minä arvaan lopputuloksen, kun tässä on ollut monta vuotta aikaa miettiä asioita. Olen oman surutyöni tehnyt Tuhkakylän osalta. Minä epäilen, että tätä jokea ei ole siinä vaiheessa, kun kaivostoiminta on puolessa välissä?, Kaikkonen tuumaa. ?Kun tämä on yksi Euroopan rikkaimmista alueista, niin olen ihan varma, että täällä on helvetin iso kuoppa ja tämä on kuumaisemaa sadan vuoden kuluttua. En tiedä, minkälaisia muutoksia ihmiset sitten sallivat elinympäristössään, tulevat sukupolvet. En haluaisi hirveän isoa muutosta.? Vaikka Kaikkonen on päättäjä, hän sanoo omienkin vaikuttamismahdollisuuksiensa perustuvan kansalaisvaikuttamiseen, siinä missä kenen tahansa. Kaikkosen mielestä suomalaisten pitäisi asettaa vaatimuksia sille, mitä maasta kaivetaan TA LV I VA A R A N ja mitä jätetään kaivamatta. Kansan tulisi pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla määritellään, minkälaisia kaivoksia Suomeen avataan ja millä edellytyksillä. Luottamus omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on kuitenkin heikkoa. ?Valtiovalta on puolustanut muita arvoja kuin kansalaisarvoja ja kansalaisvaikuttamisen arvoja. Alueen ihmiset kokevat, että kukaan ei heitä puolusta ja että valtio on vetäytynyt vastuustaan.? edellyttäisi kaivosten tuottamien ongelmien julkista ja runsasta käsittelemistä. Se olisi kaivosyhtiönkin etu. Kaikkonen haluaisi saman pöydän ääreen paikalliset asukkaat, viranomaiset, kaivosyhtiön edustajat sekä jonkun yhteistoimintaelimen. ?Toteamalla asioita yhteisesti säästyttäisiin huhuilta, ja vuoropuhelu olisi aitoa ja avointa sekä viranomaisten että kaivosyhtiön edustajien kanssa. Se olisi hirvittävän tärkeä ja hyvä asia, että saataisiin yhteisön mielipiteet suoraan tietoon, eikä niitä tarvitsisi kaivosyhtiönkään lukea lehtien palstoilta. Eikä sitten taas meidän tarvitsisi niitä suunnitelmia lukea vasta, kun ne on tapahtuneet. Voitaisiin varautua niihin ja keskustella, että miten näitä ratkottaisiin.? Ennen kyläyhteisöt pitivät yhtä, nyt ajatus yhteisöllisyydestä tuntuu kaukaiselta. Kaikkonen pahoittelee, että yhteisöt ovat hajonneet, eikä kotiseudun puolesta enää taistella. ?Meidän pitäisi vain ymmärtää ja älytä, sekä tehdä asioille jotakin. Ja porukalla. Yksin ei kukaan ole mitään, porukalla näitä tehdään ja piste. En näe toista vaihtoehtoa. Ei se ole sen kummemmasta asiasta kyse.? M O D E R N I A J AT T E L U
• *,/-./&) &)#../& )D=LCGN9DEAK !LLEKIRJOITUSTENKERUUPERUSTULO KANSALAISALOITTEESEENALKAA
• !LLEKIRJOITUKSIAKERØTØØNPØØOSINSØHK?ISESTI 4OIMENPIDEALOITEPERUSTULOSTALUOVUTETAANEDUSKUNNALLESYYSISTUNTOKAUDENALUSSA 0IIRROS !NNA+ORHONEN ./&'/% ( #-.?'??(*,/-./&) 3 . # # &
• +UTSUMMEKAIKKIAPERUSTULOALOITTEESTAKIINNOSTUNEITA LIITTYMØØNPERUSTULOVERKOSTONJØSENEKSI 4ØMØON TØRKEØØTOIMINNANJAALOITEKAMPANJOINNIN MAHDOLLISTAMISEKSI ")%.&INLAND 3UOMENPERUSTULOVERKOSTORY N JØSENEKSIVOITLIITTYØLØHETTØMØLLØYHTEYSTIETOSI NIMI
• OSOITE
• PUHELINNUMEROJAMAHD AMMATTI OSOITTEESEEN BIEN lNLAND GMAIL COM VIESTINOTSIKOKSI h*ØSENEKSIv ,ØHETØMMEPALUUVIESTINØTIEDOT JØSENMAKSUNMAKSAMISEEN *ØSENMAKSUNSUURUUS VUODELLE ON `SEKØVAPAAVALINTAINEN TUKIMAKSU KOSKEESEKØHENKIL? ETTØYHTEIS?JØSENIØ
• .)#'# )D=N9DEAAF99DD=CAJBGALL9E99F H=JMKLMDG9DGAL=@=LA
• 4ØYTØENNAKKOALLEKIRJOITUSLOMAKEOSOITTEESSA PERUSTULO ORG KANSALAISALOITE PERUSTULOSTA NIINLØHETØMMESØHK?POSTIISIMUISTUTUKSENJA LINKINVIRALLISEENALLEKIRJOITUSLOMAKKEESEENKUN ALLEKIRJOITUSTENKERØØMINENALKAA .MD=EMC99FC9EH9FB9LAAEAAF (ALUATKOKERØTØALLEKIRJOITUKSIA
• HY?DYNTØØ KONTAKTEJASI
• JØRJESTØØPERUSTULOTILAISUUDENTAI MUUTENOSALLISTUAKAMPANJATY?H?N4ØYTØ YHTEYSTIETOSIOSOITTEESSAPERUSTULO ORG MUKAAN JAOTAMMESINUUNYHTEYTTØ
• -/, $ 9;=:GGC WWW FACEBOOK COM GROUPS BIEN lNLAND -¯@C¾HGKLADAKL9 ,IITYSØHK?POSTILISTALLEMMELØHETTØMØLLØPYYNT? OSOITTEESEENBIEN lNLAND GMAIL COM *!!554)3)!--%*!,).++%*Ç--% *!+%(/4!934Ç6)Ç3)*! 35+5,!)3)!3)!,,%+)2*/)44!-!!. !,/)44%%--% ")%.&INLAND 3UOMENPERUSTULOVERKOSTORY ONPUOLUEPOLIITTISESTISITOUTUMATONJØRJEST?
• JOHONKUULUUPERUSTULOSTAKIINNOSTUNEITA TUTKIJOITA
• AKTIVISTEJAJAKANSALAISIA *=JMKLMDG
• GJ? #( AFD9F< -MGE=FH=JMKLMDGN=JCGKLGJQ
• 34 TEKSTI & KUVAT 10 2012 KAARINA GRIFFITHS Eteläranskalainen maailmanloppu Taikavuori Pic de Bugarachin sisässä olevat avaruusolennot pelastavat ihmiset 21. joulukuuta, tuhon tullessa. Näin uskoo joukko alueelle muuttaneita ihmisiä. P IENI Bugarachin kylä kyhjöttää 1 230 metriä korkean, taikavuoreksi kutsutun Pic de Bugarachin kyljessä. Kukaan ei tunnu oikein tietävän, miksi tämä vuori on niin merkittävä. Kovin kummoiselta se ei näytä, mutta sen ympärille on kehittynyt uskomaton määrä mystisiä tarinoita, ja sitä pidetään pyhänä. New age -väen mukaan tämä on yksi maailman päächakroista eli energiapaikoista. Täällä sanotaan olevan myös erityisen voimakas magneettikenttä. Tutkijoiden mukaan vuorella on aikoinaan tapahtunut geologinen mullistus, sillä huipun kiviaines on geologiselta iältään vanhempi kuin sen sisus. Bugarachia kutsutaankin myös ylösalaisinvuoreksi. alkoi virraB ta ufoista kiinnostunutta väkeä ja esoteeUGAR ACHILLE rikkoja, kun paikallisen asukkaan ufohavainto vuoti julkisuuteen 1980-luvulla. Sittemmin vuori on liitetty mayojen 2012-ennustukseen, jonka mukaan yksi aikakausi päättyy tämän vuoden joulukuun 21. päivänä. Tätä on pidetty myös maailmanlopun hetkenä. Alueelle on muuttanut ihmisiä, jotka uskovat, että vuoren sisässä olevat avaruusolennot pelastavat heidät tuhon tullessa. Tarinat vuoren aarteista, maanalaisesta järvestä ja sen erikoisesta energiasta ovat houkutelleet tänne natsien sekä Israelin salaisen palvelun kaivuujoukot. Jules Verne sai täältä innoituksen kirjaansa Matka maan keskipisteeseen ja Steven Spielberg ?lmiinsä Kolmannen asteen yhteys. Ranskan entinen presidentti François Mitterrand lennätettiin helikopterilla tutustumaan vuoreen. Sveitsiläinen harrastelijatutkija Daniel Bettex kävi 1980-luvulla tutkimassa Bugarachia alu- een perinteistä uskoa vaalivan kataarijärjestön suojeluksessa. Hän kertoi löytäneensä sisäänpääsyn vuoren luolastoihin: Bettex näki vuoren alla maanalaisen joen ja kiveen hakattuja laitureita sekä merkkejä asutuksesta. Hän näytti kataarijärestön sihteerille valokuviaan vuoren sisältä ja kertoi löytäneensä jotain sanoinkuvaamattoman arvokasta. Vähän tämän jälkeen mies löydettiin kuolleena vuoren läheltä. täynnä erikoista energiaa?, nimettömänä pysyttelevä paikallinen nainen sanoo. ?Monet naiset tulevat tänne pyhiinvaellusretkelle etsimään jumalallista naiseutta, meditoimaan ja hiljentymään. Sillä ei ole mitään tekemistä apokalypsikohun tai kummallisten lahkojen kanssa, joihin olemme aivan kyllästyneet. Tunnemme vastuuta suojella ja vartioida seudun pyhiä paikkoja.? Nojaan kaiteeseen Rennes le Chateau? kirkon näköalaterasChateau?n silla. Täältä Tä on Bugarachille noin k kymmenen kilometriä. Maisema on hypnoottisen kauMaisem nis: viiniv viiniviljelmiä, auringonkukkapeltoja ja kaukana siintävät vuoret. Vuori, Vu jolla seison, on pyhitetty Ma Maria Magdalenalle. Sanotaan, että hänet on haudattu luola luolaan jonnekin lähistölle. Vieressäni jyrkänteellä taVie sapainoilee goottilaistyylinen sapaino Magdalan torni, jonka RenneMagdal sin kirkkoherra kirk Bérenger Saunière rakennutti ra kirjastokseen 1900-luvun alussa. Hänen ker1900-luv rotaan l löytäneen Rennesin kirkon alttaria altt kunnostaessaan jotakin n niin arvokasta ja arkaluontoista, luontoist a, että katolinen kirkko osti hänen n vaikenemisensa. Rahat Saunière käytti rakennustöihin ja kirkkotaiteeseen. Kirkon ko oristeiden sanotaan sikoristeiden sältävän vihjeitä v Saunièren löydöksestä. Pirunpatsaat, pääkallot ja haut hautakiviin takiviin kätketyt viestit tuovat mi mieleen eleen Da Vinci -koodin, ja kirjan k kirjoittanut Dan Brown saikin inspiraation ins spiraation juuri tämän alueen mysteereistä. my ysteereistä. Villeimmät Saunièren n ympärille punotut tarinat kerto kertovat ovat kuningas Salomon aarteesta aartee esta ja Graalin maljasta. ? TÄ M Ä S E U T U O N mukaan E Saunière olisi löytänyt kaksi pergamenttikääröä. Alueen kesRÄÄN VERSION kiaikaisilla asukkailla, kristityillä kataareilla, sanotaan olleen hallussaan varhaisia evankeliumeja, joissa oli todiste Jeesuksen ja Magdalan Marian avioliitosta ja perillisistä. Tarinaa tukee Harvardin yliopiston äskettäin analysoima papyruksen pala, jossa Jeesus puhuu vaimostaan. Kataarimaan tarinat kertovat, että Maria Magdalena toi Jeesuksen balsamoidun ruumiin mukanaan Ranskaan. Katolinen kirkko piti kataarien uskontoa harhaoppisena ? ja ryhtyi veriseen ristiretkeen heidän hävittämisekseen. He joutuivat piiloutuman Ariegen laakson kalkkikiviluoliin ja rakensivat sinne maanalaisen katedraalin. Viimeiset viisisataa seurakuntalais- lkutiet u k i k Kaik achiin Bugar n ennen staa katkai . Paikalle joulua aspoliisin otil tulee s isjoukot. eriko ta nääntyivät luolissa nälkään, kun katolisen kirkon miehet muurasivat niihin johtavat käytävät umpeen vuonna 1328. Alueelta on löydetty luoliin pinottuja luurankoja, joiden uskotaan olevan kataarien jäännöksiä. Maailman lehdistö kiinnostui Kataarimaan salaisuuksista 1960-luvulla, kun Noël Corbu perusti Saunièren taloon hotellin ja viihdytti asiakkaitaan aar aarretarinoilla. Paikalle virtasi my myös kultakuumeen valtaamia aart aarteenetsiöitä, jotka kaivoivat vuorella vu esteettä ja käyttivät jopa dynamiittia apunaan. Nykyisin kaikki kaivaminen on alueella kie kielletty. uiI nuva Bugaragch on kaukana ka levottomasta. Erikoista väkeä vä ei LTA P Ä I V Ä A U R I N G O S S A ole näköpiirissä, vain muutama mu eläkeläinen kaivelemassa kaivelemass orgaanisia maan aarteita p puutarhassaan. Mikään ei kerro parin k kuukauden kuluttua ehkä ä odottavasta odott apokalypsikaaoksesta. apokal lypsikaaokse Bugaragchin pormestari, Jean-Pierre Delord on kiusaantunut apokalypsiturismista ja pelkää, että alle kahdensadan asukkaan kylään virtaa joulukuussa kymmeniätuhansia tasapainottomia ihmisiä. Hän on viitannut myös joukkoitsemurhan mahdollisuuteen. jurtisA sa asuvia hippejä, new age -väkeä ja kiertolaisia. Vuorella on LU E E LL A M AJA I LE E nähty alastomia seurueita ja metsissä harjoitetaan omituisia rituaaleja. Paikalliset ovat ihmeissään. Vaikka vuorituristit tuovat rahaa tullessaan, esimerkiksi läheisessä Quillanin kaupungissa asuntomarkkinat ovat lähteneet laskuun levottoman väen vuoksi. Delord ilmoitti hiljattain, että kaikki kulkutiet Bugarachiin katkaistaan ennen joulua ja paikalla tulee olemaan sotapoliisin erikoisjoukot. ?Myös kaikenlaiset ulkoilmajuhlat ja rave-partyt Bugarachin lähistöllä on kielletty sakkojen uhalla ? tiedoksi niille, jotka ovat vuokranneet paikallisilta maanomistajilta peltoja juhlintaan.? Moni tulee varmasti pettymään, kun tästä ei tulekaan vuosikymmenen hippijuhla tyyliin Woodstock. Jotain hauskaa on sentään tiedossa: läheisen Limoux?n kaupungin pubit mainostavat henkiinjääneiden bileitä 22. joulukuuta. naisporukalT la retken Salvayren vuoristokylän kappeliin. Siellä sanotaan EEMME VIELÄ olevan voimakas naisenergia. Kylä on itse asiassa ryhmä autioita taloja, eikä kappelia ensin löydy, koska se muistuttaa enemmänkin kivinavettaa. Aika on täällä pysähtynyt. Hämähäkinseitit koristavat pikkuruisen kappelin nurkkia ja tomuiset taulut näyttävät siltä, kuin ne olisivat peräisin kirpputorilta. Tämän täytyy olla jonkun yksityinen pyhäkkö, ehkä se joku ei enää jaksa tai näe pitää paikkoja kunnossa. Mutta alttarilla on tuoreita kukkia ja siellä palavat kynttilät. Magdalan Marian patsas hymyilee minulle vienosti. Sytytän pienen tuikun hänelle ? ja kaikille meille naisille.
• aduki > ì
• b EKOLOG INE N www.olehyvaluonnontuote.fi Kasvisruokaa Kurvissa! ` Buffetlounas ` D9CDG Brunssi ` Myös E9 H=CDG Keittolounas 6eganissimo &)/( -% "0#& ;9>Ç en vegaanin ! elu pitopalv %MDE9NMGJ=FC
• "=DKAFCAN=?9FAKKAEG
• _
• 36 TEKSTI KUVITUKSET 10 2012 SAMI LOTILA KLAUS WELP Ex-päätoimittaja ampui Mummoa Hymyn entinen päätoimittaja kaataa likaämpärin ja kertoo kohulehden sisäisestä taistelusta. Katso kuvat! N joulukuu vuonna 2010. Seuraan työhuoneestani, kuinka ulkona Kronqvistinkujalla satelee hiljalleen lunta. Olen lähettänyt Journalistiliiton edunvalvontajohtajalle Petri Savolaiselle kaksi sähköpostiviestiä, joihin hän ei vastaa. Hän ei ole vastannut siitä huolimatta, että sovimme heinäkuussa tapaavamme vielä tämän vuoden puolella. Sitten voisimme jatkaa keskustelua siitä, miten Hymy-lehti kehittäisi yhteistyötään avustajiensa kanssa. Vuoden loppuun on aikaa reilu viikko, ja lomat puskevat päälle. Näyttää siltä, että Savolainen haluaa vetäytyä tapaamisesta. Mutta miksei hän kerro sitä minulle? Moukkamaista. Palaan mielessäni viisi kuukautta ajassa taaksepäin palaveriin. Moukkamainen oli palaverikin. O läkähdyttävä U helle, ja lämpöä neuvotteluhuoneessa Otavamedian toimitaLKONA ON lon pohjakerroksessa riittää. Paikalla ovat itseni ja edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen lisäksi joku nainen Journalistiliiton freeosastosta sekä oma esimieheni, julkaisujohtaja Tarja Hurme. Kutsun häntä Mummoksi. Lisäksi huoneessa on vaitonainen nainen Otavamediasta, ehkä joku johtaja. En tiedä, mitä hän huoneessa tekee, sillä hän ei avaa suutaan koko palaverin aikaan. Ei tosin avaa freeosaston nainenkaan. He tarkkailevat. Seuraavan reilun tunnin aikana äänessä ovat lähinnä minä ja Savolainen, vaikka kaikilla läsnä olevilla olisi nyt ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella oikeista asioista niiden oikeilla nimillä. Paitsi että kukaan tässä huoneessa ei tunnu tietävän, mitä ne oikeat asiat oikein ovat. En tiedä minäkään. Mitä helvettiä me tässä huoneessa oikein teemme? työskentelevät ? freelancerit ovat valittaneet liittoon, että heitä kohdellaan LEHTEESI huonosti?, Savolainen sanoo. ?Ai jaa. Mistä oikein on kyse?? vastaan. ?Emme voi kertoa yksityiskohtia. Olemme lähettäneet lehteesi työskenteleville freelancereille kyselyn. Odottelemme tuloksia.? No nyt valkenee. Viimeisten parin viikon aikana viisi Hymyyn kirjoittavaa yrittäjätoimittajaa ja -kuvaajaa on kääntänyt minulle kyseisen Journalistiliitolta saamansa kyselylomakkeen ja kysynyt, mistä on kyse. ?Selvä. Jos me aiomme keskustella tästä aiheesta, olisi pöytään ehkä saatava jotain konkreettista. Nimiä, tapahtumia, väärinkäytöksiä, jotain. Keskustelen niistä mielelläni.? Saatan vaikuttaa kärsimättö-
• 10 mältä, ja olenkin, sillä työt odottavat huoneessani. ?Yksityiskohtiin palaamme myöhemmin syksyllä, kun olemme saaneet freelancereiden vastaukset ja olemme tutkineet asiaa. Nyt en voi kertoa enempää?, Savolainen toistaa. ?No mistä haluat meidän nyt sitten keskustelevan?? kysyn. Itse olen saanut tietää tapaamisesta vasta hetkeä aiemmin, kun olen sattunut vilkaisemaan digikalenteriani. Mummo on sopinut sen Journalistiliiton kanssa ohitseni. Ohitseni toimiminen on hänen tapansa. Mummo pelkää hysteerisesti Journalistiliittoa, ja niin liiton porukka kuin Otavamedian toimittajakuntakin tietävät sen. Liiton painostuksesta Mummo on palkannut Hymyyn keväällä kovapalkkaiseksi AD:ksi, art directoriksi, henkilön, joka on juuri valmistunut koulusta ja jonka työkokemus on olematon. Todellisuudessa Hymy ei tarvinnut vakituista graa?kkoa tai taittajaa, vaan työ olisi voitu ulkoistaa. Niin olisi syntynyt säästöjä ja joustavuutta. On tässä talossa tosin sellaisiakin graa?kkoja, jotka nyhertävät yhden taiton kanssa päiväkausia. Joku toinen tekee vastaavan työn parissa tunnissa. Kaikki ymmärtävät, että ero työn tuottavuudessa on jopa kymmenkertainen, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen. Jotkut ymmärtävät senkin, että epätasainen kuormitus syö toimitusten työmoraalia entisestään. ilmiannon oli tehnyt, vaan vieritti vastuun omalle esimiehelleen. On sairasta oikeuden jakamista vaatia todisteita syytöksen kohteelta sen sijaan, että niitä vaadittaisiin valheellisen väitteen esittäjältä. ?Varo tuota naista?, edeltäjäni sanoi minulle. Hän puhui Mummosta. Oli jo liian myöhäistä. Ymmärsin, millaiseen surkeuteen olin lähtenyt mukaan. edunvalvontajohtaja L Savolainen jatkaa palaveria: ?Onko Hymy pudottanut joidenO P U LTA kin avustajien palkkioita? Entä miten te korvaatte freelancereiden matkakuluja?? ?Joidenkin palkkiot ovat voineet hitusen ehkä pudota ja toisten nousta, mutta maksamme yhä keskimäärin enemmän kuin muut lehdet. Tiedän, sillä olen itse työskennellyt kymmenille suo- lon ulkopuolelle. Päätoimittajan vastuulla on toteuttaa leikkaukset päättämällään tavalla. Talon johto on myös pyytänyt päätoimittajia pisteyttämään käyttämänsä freelancerit. Pisteytystaulukko on kaikkien päätoimittajien nähtävissä, ja tarkoitus on, että talon lehdet keskittävät yrittäjätoimittajilta ja -kuvaajilta tekemiään ostoja vain korkean pistemäärän saaneille. Eli tilataan työtä harvemmilta mutta enemmän. Pidän pisteytysjärjestelmää erinomaisena. Savolainen jatkaa: ?Sitten on tapahtunut kuulemma sellaista, että juttu on jäänyt kokonaan julkaisematta tai on seissyt julkaisematta tosi kauan.? Naurahdan. Pitäisi tietysti vastata, että mitä se kuule sinulle kuuluu, päättääkö Hymy julkaista jonkin jutun ja millä aikataululla. Voisin luetella pitkän litanian Erään kirjoittajan kanssa sovin jutusta, jossa hän tekee pimeitä töitä Seinäjoella. Hän itse tarjosi aihetta ja sanoi tietävänsä, että Seinäjoella on paljon hämärätyön tarjoajia esimerkiksi baareissa, pizzerioissa ja siivoushommissa. Sovimme, että artikkeliin tulee kuvaukset kolmesta eri tilanteesta, jossa hänelle tarjotaan ja hän ottaa vastaan pimeätä työtä. Pitkän käestämisen ja monen paukkuneen deadlinen jälkeen saan lopulta käsiini ?artikkelin?, jossa tämä toimittaja istuu pubissa Seinäjoella ja luulee kuulevansa, kuinka henkilökunta puhuu pimeästä työstä. Tarjosin kirjoittajalle mahdollisuutta tehdä juttu uudestaan. Hän oli käärmeissään, koska en suostunut maksamaan saamastani räpellyksestä koko sovittua juttupalkkiota vaan ainoastaan toteutuneet matkakulut, jotka suomalaisia lehtiä, jotka jättävät tilattuja juttuja kokonaan julkaisematta milloin mistäkin syystä. Useimmat lehdistä pyrkivät jättämään julkaisematta jättämänsä jutut maksamatta. Olen itse aikoinaan käynyt oikeutta kustantajaa vastaan, joka yritti kusettaa juttupalkkioissa. Se oli nopea oikeudenkäynti, enkä tarvinnut siihen mitään am- tosin olivat yläkanttiin. Kukaan tuskin voi uskoa, kuinka paljon käytän aikaa uusien kirjoittajien ja kuvaajien etsimiseen. Olen kyllästynyt kuvaajiin, jotka laskuttavat yhden tai kahden julkaistun kuvan keikasta jopa 700?800 euroa. Joskus kuvat ovat sellaisia, joihin pystyisi kuka tahansa toimittaja pokkarikameralla: ei ideaa, ei mielikuvitusta, ei vaivannäköä. n Näide nalla en rin t s y l l e räp purkin säilyke etteloslu sisälly rnalismin jou kin on hlaa. ju on olla joka T päivä yhteydessä vähintään yhteen uuteen mahdolliseen Hy- Mummon ja ayE väen irvokkaasta yhteisrintamasta sain jo heti ensimmäiSIMAKUA senä työpäivänäni vuoden 2009 kesällä. Kukaan ei ollut kertonut minulle etukäteen, millainen sotatilanne Hymyn pikkuruisessa toimituksessa oli päällä. Naispuolinen työntekijä syytti edeltäjääni, kohta eläkkeelle jäävää päätoimittajaa, seksuaalisesta häirinnästä. Mummo tutki tapausta yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Päätoimittajaa kuulusteltiin. Kyse oli munkkipullasta, jota päätoimittaja oli erehtynyt vertaamaan kaskussaan naisen rintoihin. Ilmiannon taustalla olivat toimituksen pitkään jatkuneet riidat lehden laadusta ja linjasta. Kinaa oli myös työajoista. Pari kuukautta myöhemmin sama naistyöntekijä syytti minuakin seksuaalisesta häirinnästä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun en suostunut hyväksymään hänen neljän tunnin päivittäisiä työmatkojaan työajaksi. Hän väitti, että olin lähettänyt hänelle törkeitä tekstiviestejä. Sitten oli koko konkkaronkka minun kimpussani. Mummo vaati minulta selitystä siitä, oliko seurapiirijulkkis Susanna Sievinen ottanut minulta ravintolan vessassa suihin. Hän perusti väitteen ilmiantoon. Jos en vastaisi, saisin potkut. Mummo ei suostunut kertomaan, kuka malaisille ja muunkinmaalaisille lehdille?, vastaan. ?Tavoitteenamme on ollut yhdenmukaistaa palkkiotasoa. Emme maksa pärstäkertoimen mukaan emmekä sosiaalisin perustein. En maksa ekstraa, vaikka lapsi olisi sairas tai työt vähissä. Palkkion suuruus sovitaan aina ennen keikkaa. Kulut huomioidaan palkkiossa täysmääräisesti. Kenelläkään ei ole piikki auki, mutta kaikesta voidaan neuvotella. Reilua kaupankäyntiä.? Jätän kertomatta sen, että käytännössä moni yrittäjätoimittaja laskuttaa matkakulut kaksi kertaa. Ensin hän velottaa ne toimeksiantajaltaan ja sen jälkeen panee kuitit ammatinharjoittamisesta aiheutuneisiin vähennyksiin verotuksessaan. Savolainen tutkii papereitansa. On hiirenhiljaista. Kaikki hikoilevat. Esimieheni liikahtaa. Hän saattoi tunnistaa äänensävyssäni lievän ironian. ?Kustannusyhtiömme noudattaa freelance-strategiaamme, ja siitä pitää kiinni Hymykin. Haluamme olla reilu yhteistyökumppani freelancereille?, hän julistaa. Tuo pitää osin paikkansa. Sitä esimieheni ei kerro, että kaikkia lehtiä on vaadittu puristamaan toimitusbudjettejaan pienemmiksi. Tieto on jo levinnyt ta- mattiliittoa. Vuosia myöhemmin sama kustantaja tarjosi minulle päätoimittajan pestiä. En ottanut sitä vastaan. Hymyn avustaS jiltaan saamasta juttumateriaalista on erittäin heikkotasoisUURIN OSA ta. Sen käsittely vie aikaa eikä aina onnistu ollenkaan. Usein avustajien epäonnistumiset ovat niin eeppisiä, ettei niitä voi heti uskoa todeksi. AVOI T T E E N I myn avustajaan. Kyselen kollegoilta uusista kirjoittajista, ja etsin heitä internetistä. Olen plärännyt Journalistiliiton freelanceluettelon läpi tuhat kertaa. Soitan, meilaan, pyydän, maanittelen, ruinaan, rukoilen ? mutta tulokset ovat surkeita. Kirjoittajia, journalisteja, ei tunnu olevan missään, eikä ainakaan vapaalla jalalla. Ei etenkään sellaisia journalisteja, jotka ymmärtävät, mikä on uutinen. Tai deadline. Tai kainalojuttu. Tai faktaboksi. Tai faktojen tarkistus. Kun saan vihiä lupaavasta kirjoittajasta ja otan häneen yhteyttä, hänet on jo napattu kuukausipalkkaiseksi johonkin lehteen tai hänellä ei ole aikaa tehdä lisätöitä. Hymyn maineellakin voi olla 37 2012 osansa asiaan. Jokaisen media-ammattilaisen luulisi tietävän sen, että jos jotakuta syytetään tai epäillään artikkelissa jostakin, hänelle on annettava jutussa mahdollisuus puolustautua. Se on suoraselkäistä journalismia eikä mitään surkeata puskistahuutelua. Se on myös tapa välttää oikeusjutut. Mikään muu ei halvaannuta pientä ja heiveröistä toimitusta niin paljon kuin pitkittyvät ja omasta hölmöydestä johtuvat oikeusprosessit. tekijöilT tä paljon juttuja kokeeksi. Usein alle puolet jutuista ylipääILAAN U U S I LT A tään valmistuu, ja nekin yleensä pitkän odottelun jälkeen. Julkaisukelpoisia valmistuneista jutuista on ehkä yksi kymmenestä. Useimmat jutut muistuttavat sekavasti ja epäjohdonmukaisesti kirjoitettuja prtiedotteita. Näiden räpellysten rinnalla säilykepurkin sisällysluettelokin on journalismin juhlaa. Tuntemattomalta avustajalta jutun tilaaminen on kuin yhden illan seksiä: aina toivoo, että tästä syntyisi pidempi suhde, mutta joka kerta joutuu pettymään. Lopputulos on vain hätäinen sähellys, ravistus ja paha mieli. Faktavetoinen, huolellisesti ideoitu reppari, joka sisältää aitoja haastatteluja ja jolla on selkeä alku ja loppu, ja jossa on mukana sekä uutista että omaa näkemystä ? sellaisia metsästän, aivan kuten kaikki päätoimittajat tässä maassa. Puolivillaisista ?elämänmakuisista? henkilöhaastatteluista lehdillä on runsaudenpulaa. Kultakimpaleista ollaan valmiita maksamaan reilustikin. Panen vaikka lisää rahaa omasta pussistani, jos on tarvis. Vielä jos hunajaa tirisyttävässä kirjoittajassa on ripaus aitoa yritteliäisyyttä, olen valmis vetämään itseni vaikka munistani hirteen, jos hän sitä vaatii käynnistääkseen yhteistyön. ymY märtäminen tarkoittaa esimerkiksi sen tosiasian tunnustaRITTELIÄISYYDEN mista, että minkä tahansa mediatuotteen menestys on sen omissa käsissä. Tämä ei ole itsestään selvää etenkään niiden aikakauslehtien toimituksissa, joissa itketään jo vuosia sitten päättyneen kultakauden perään. Ei siitä ole kovin kauaa, kun lehtiä ostettiin ja tilattiin, vaikka ne olisivat sisältäneet hätäisesti kokoon kyhättyä roskaa. Ja sitä ne usein sisälsivätkin. Monen on vaikea uskoa, että sillä, minkälaista työnjälkeä tehdään, on suora yhteys lehden tulokseen ? ja viime kädessä siihen, jatkuvatko työt ja palkanmaksu. Jos lehti ei menesty, jotain on tehty päin persettä. Jos levikki ja lukijamäärät laskevat, on hälytyskellojen pauhattava korvakäytävissä. Lehti näivettyy ja kuolee, jos sen tavoitteena ei ole menestyä aina paremmin. Pelkkä asemi-
• 38 10 en varmistelu tai viivytystaistelu johtaa aina tuhoon. Avustajalle yritteliäisyys tarkoittaa myös sitä, että hän ymmärtää, että toimeksiantajan etu on aina myös oma etu. Jutun on oltava myyvä. Lohdullista on, että yhteiskunnallisesti tärkeimmät jutut, sensaatiot, ovat yleensä myös parhaiten myyviä. homma kaatuu L toimittajilla jo yleissivistyksen puutteeseen. Päivälehdet koIIAN USEIN rostavat aiheesta akateemisten opintojen merkitystä toimittajantyössä. Vaikkei yliopisto tee kenestäkään kirjoittajaa, se antaa valmiudet analysoida ja asettaa tapahtumia oikeisiin mittasuhteisiin ja historiallisiin jatkumoihin. Akateemiset opinnot lisäävät palautteensietokykyä. Valtaosa toimittajista on äärettömän epävarmoja omasta osaamisestaan ja sen vuoksi herkkähipiäisiä kaikelle kritiikille ja uudistuksille. Se on päällimmäinen syy siihen, että pyrkimykset keskustella laadusta ja sen parantamisesta johtavat toimituksissa aina riitoihin, vihaan ja loputtomaan kyräilyyn. Silloin toimittajat pakenevat kuin puput luovuuden taakse piiloon ? siitä huolimatta, että lehtiliiketoiminnan logistisessa ketjussa eniten luovuutta esiintyy pääsääntöisesti sen loppupäässä, eli jalkaisin suoritettavassa jakelussa. ?Sinun on opittava sietämään 2012 keskinkertaisuutta?, Mummo toitottaa minulle usein. Vastaan, että sitten tuloksetkin ovat enintään keskinkertaisia. Sitten taas haukumme yhdessä toimittajia ja sitä, miten he tekevät työnsä huonosti, mutta kuinka Journalistiliitto suojelee heitä. Mummon mukaan haukkuminen helpottaa. Aamuisin töihin tullessani siivoan ensitöikseni työpöytäni Helsingin Sanomista, Suomen Kuvalehdistä ja Economisteista tai muista lehdistä, mitä sen päällä nyt sattuukaan lojumaan. Ettei vaan toimituksessa kukaan tunne itseään tyhmäksi tai pahoita mieltään. Niiden tilalle asettelen Seiskoja, iltapäivälehtiä ja joskus pornolehtiäkin. Seiskaa tosin pidän aidosti laadukkaana, kunnianhimoisesti toteutettuna uutislehtenä. takaisin hikiM seen heinäkuiseen palaveriin. erään. En suostunut siihen, että valokuvaaja tekisi sadan kilometrin mutkan noutaakseen hänet kotoa. Lupasin maksaa keikasta aiheutuvat matkat, mutta ne pitäisi tehdä bussilla tai junalla. Hymyn käytössä on toki myös hyviä yrittäjätoimittajia ? ja valokuvaajia. He eivät valita eivätkä kieroile, sillä heillä ei ole syytä eikä aikaa sellaiseen. Heillä on töitä usein niin paljon, että keikkajonoa riittää moneksi viikoksi. Se jono on merkki laadusta. ?Ei tästä taida tulla nyt mitään, kun sinulla ei taida olla antaa konkreettisia tapauksia, joista voisimme keskustella ja joiden U T TA N Y T Tämä on surkea, kerta kaikkiaan surkea tilanne. Minä tuskin olen ainoa, jonka tekee mieli kylmää lonkeroa. Voisimme mennä vastapäiseen ravintolaan. Minä voisin tarjota. Voin kuvitella, ketkä Hymyn käyttämistä yrittäjätoimittajista ovat liitolle tehdyn valituksen taustalla: ne pari heikointa. Minulle he eivät ole uskaltaneet valittaa. Paikannan mielessäni heistä k on ?Sinun a v opitta n ää sietäm uutta.? ertais eskink pohjalta Hymy voisi kehittää yhteistyötä avustajiensa kanssa?, totean nyt. Ja jatkan: ?Olen itse työskennellyt yrittäjätoimittajana melkein 20 vuotta, joten luulen tietäväni, miten työ toimii ja mikä sen ansaintamalli on. Lehtien ja viestimien tarjoamat keikkatyöt kasaantuvat yhä selvemmin yhä harvem- mille tekijöille. Osa yrittäjätoimittajista ja -kuvaajista hukkuu töidensä alle ja joutuu sanomaan ei oota. He myös tienaavat erittäin hyvin. Toiset taas ovat heikkolahjaisempia tai kouluttamattomia eivätkä ymmärrä bisnestä. He ovat vaikeuksissa.? Journalistiliiton edunvalvontajohtaja neuvottelupöydän toisella puolella nyökyttelee sanojeni tahdissa. Totta kai hän tietää totuuden. Näin se menee. Ei hän tyhmä ole. Journalistiliiton pitäisi panna lisää paukkuja jäsentensä kouluttamiseen. ?Yrittämisen alkeet vasta-alkajalle? voisi olla osuva kurssin aihe. ?Vapaana kirjoittajana toimiminen on hienoa työtä. Arvostan sitä suuresti, ja olen varma, että vielä joku päivä elätän sillä työllä itsenikin?, julistan vielä. ääneen, että JourE nalistiliitto taitaa olla entistä epätoivoisempi. Ei kai se muuten N SANO lähettäisi työntekijöitään tuhlaamaan aikaansa ja tällaiseen keskiaikaista inkvisitiotuomioistuinta muistuttavaan tapahtumaan, jossa tuomio on pyritty julistamaan etukäteen, vaikkei todisteita ole. Minulle, reilulle ja rehelliselle päätoimittajalle, on varattu alusta alkaen noidan rooli. Noituudeksi tulkitaan varmaan sekin, miten kannattavasti pyöritän Hymyä. Jos saisin edes HYMYDRAAMAA J O U R N A L I S T I L I I T O N edun- valvontajohtaja Petri Savolainen kiistää vetäytyneensä toisesta tapaamisesta. Hän sanoo, ettei koskaan saanutkaan Lotilan mainitsemia sähköposteja. ?Kuulostaa todella oudolta. Kävin sähköpostejani läpi tuolta ajalta, eikä minulle ole tullut yhtään viestiä Sami Lotilalta. Olisi hyvä nähdä viestit, joista hän puhuu.? Lotila puolestaan sanoo, ettei hänellä ole viestejä tallella, sillä hän lähetti ne silloisesta työsähköpostistaan. Savolainen ihmettelee Lotilan väitettä noitavainosta. Savolaisen mukaan kesäkuussa 2010 järjestetyn tapaamisen taustalla oli Otavamedian toimitusjohtajalle lähetetty vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 13 Hymylle työskennellyttä freelanceria. Vetoomuksen allekirjoittaneet toimittajat olivat kokeneet, että Lotila vaati heitä tekemään juttuja heidän ammattietiikkansa vastaisesti. Savolainen tyrmää myös Lotilan teorian siitä, että aikaisemmin freelancereille nenäänsä nyrpistänyt liitto kääntyi nurkkaan ahdistettuna hakemaan heiltä turvaa. ?Voin sanoa omasta kokemuksesta, että se ei pidä paik- vähän tukea joltain suunnalta, kaksinkertaistaisin Hymyn tuloksen tänä vuonna. Journalistiliiton epätoivon taustalla on tietenkin se fakta, että liiton vaikutusvalta ja talous ovat syöksykierteessä. Liitto on jäämässä ajan jalkoihin. Yhä suurempi osa tiedotusvälineiden julkaisemasta materiaalista on muiden kuin Journalistiliiton jäsenten tuottamaa. Suuntaus voimistuu jatkuvasti. Samaan aikaan kustantamot karsivat journalistiensa eli liiton jäsenten määrää. Liittoa pommitetaan monella rintamalla, ja se yrittää hakea vaikutusvaltaa ? ja rahaa ? ainoasta mahdollisesta suunnasta, eli yrittäjätoimittajista ja -kuvaajista. Friikuista. Siitähän ei ole kauaa, kun Journalistiliitossa lähinnä nyrpistettiin nenää lehtien avustajaporukalle. Nyt heistä haetaan pelastusta, eikä keinoja näemmä kaihdeta. Palaveri päättyy. Hymyillään ja toivotellaan hyviä kesälomia. Sovitaan, että liiton lakimies kerää konkreettista todistusaineistoa Hymyn väärinkäytöksistä lehden avustajia kohtaan, ja tähän aineistoon palataan vielä saman vuoden aikana. Ei siis palattu. Teksti on katkelma Sami Lotilan tulevasta kirjasta Hymy hyytyi. kaansa. Ennen nykyistä tehtävääni toimin 11 vuoden ajan Journalistiliitossa työehtomiehenä, ja erityisalueenani oli freelancereiden edunvalvonta. Jo vuonna 1999 laadittiin liiton ensimmäinen freelancer-strategia, jolla tehostettiin freelancereiden edunvalvontaa.? Otavamedian julkaisujohtaja Tarja Hurme ei halua kommentoida Lotilan väitteitä. ?En käsittele yhtiön sisäisiä enkä etenkään sen yksittäisen työntekijän asioita julkisuudessa?, Hurme sanoo. S A M I L O T I L A sai potkut Hymystä vuoden 2011 maaliskuussa. Toimitus oli laatinut Lotilaa käsittelevän kirjelmän, joka toimitettiin Tarja Hurmeelle. Hurme luki Lotilalle kirjelmästä kaksi kohtaa. Ensimmäisen mukaan Lotila oli käskenyt alaisiaan tekemään töitä vapaa-ajalla. Toisen mukaan Lotila unohteli asioita. Lotila haastoi Otavamedian oikeuteen perusteettomasta irtisanomisesta, ja viime kesänä oikeus määräsi Otavamedian maksamaan Lotilalle reilun 50 000 euron vahingonkorvaukset. Oikeuden mukaan irtisanominen ei ollut laiton, mutta Otavamedia olisi ollut velvollinen tarjoamaan Lotilalle korvaavan päällikkötason tehtävän konsernin sisältä. Teemu Muhonen
• Marsha Norman HYVÄÄ YÖTÄ ÄITI äiti ja tytär totuuden edessä Ensi-ilta 31.1.2013 Ohjaus PASI LAMPELA Muusikko PK KERÄNEN Rooleissa WANDA DUBIEL ja TIINA WECKSTRÖM Teatteri Jurkka | Vironkatu 7, 00170 HKI | puh (09) 135 6166 | ti ? pe klo 11 ? 17 | l]Yll]ja8bmjccY&Ú | ooo&bmjccY&Ú ' ooo&dahhm&Ú Lippumyymälä 02 262 0030 (ti?la 12?19) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 9?15) Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | teatteri.turku.? | kulttuuriaturussa.?
• 10 40 2012 Marinaleda ? Utopia kohti rauhaa TEKSTI & KUVAT S ihmistä marssii syrjäisellä maaseudulla sijaitsevaan monikansalliseen hypermarkettiin. He pakkaavat kärrynsä täyteen peruselintarvikkeita: leipää, maitoa, oliivioljyä, riisiä. Rivissä kaikki työntävät kärrynsä kulutusparatiisista ulos maksamatta. Muutama kassanhoitaja vastustelee turhaan. Kaupasta hakemansa ruoan joukkio jakaa talouskriisin kurittaneen kylän köyhimmille. Näin kuuluu tarina sankarillisen Marinaledan kylän asukkaista. He rakentavat omaa sosialistista utopiaansa herttuattaren maille ja solidaarisuudesta naapurikylien köyhiä kohtaan käyvät ryöstämässä rikkailta ja jakamassa ruoan kylien köyhille. He järjestävät myös marsseja kapitalismin kurittamissa naapurikylissä ja valtaavat matkalla talouseliitin huippuhotellin työläisten virkistyskäyttöön. Ovatko Espanjan köyhimpiin alueisiin kuuluvan Andalusian ATA loppuun riistetyt maalaiset ja tehdastyöläiset vihdoin ottaneet kohtalon omiin käsiinsä ja haastaneet heitä alistavat taloudelliset ja poliittiset rakenteet keskellä pahenevaa talouskriisiä? S Y K S Y I S E N A N D A L U S I A N aamunsarastuksessa kuivat pellot kuultavat. Oliivipuita näkyy silmänkantamattomiin. Viereisen pikkukaupungin aukiolla aamua paistatteleva herrasmies lupaa antaa kyydin Marinaledaan. Julkista liikennettä ei ole. Matkalla kuski kertoo näkemyksiään myyttisen kylän asukkaista. ?Muut kylät vuokraavat maitansa herttuattarelta tai kunnalta, marinaledalaiset valtaavat. Siten he ovat ruokkineet satoja köyhiä perheitä, mikä on hyvä asia, mutta silti ryöstämistä.? Tämä pääoman valtasuhteet hyväksyvä ajattelumalli tuntuu olevan naapurikylissä valloillaan. Peltojen pitämistä tyhjillään kunnan tai suuromistajien hallussa ei nähdä rikollisena, mutta niiden viljelyä ilman lupaa pidetään. ?En osaa sanoa, olenko puolesta vai vastaan?, herrasmies SAKARI LAURILA myöntää pienen hiljaisuuden jälkeen. A A M U P Ä I VÄ Marinaledan raitilla on hiljainen. Traktori ajaa heinäkuormansa kanssa ohi, muuta liikettä ei näy. Tuhansien lintujen laulu on korvia huumaava. Vanhan vihreän kivitalon pieni ovi on auki. Sisällä reilu tusina miestä istuu rivissä baaritiskillä. it ja ?Pank isivat lit sa Merke kriisinsä hoitaa e.? its Kaikki polttavat punaista Winstonia kuin ikivanhaa koreogra?aa mukaillen ja täyttävät ilman tauottomalla puheensorinalla. Baaritiskin takana tuuheat kulmakarvat kurtussa hääräävä baarimikko kaataa vuoroin kahvia, vuoroin brandya miesrivistölle. ?Ihminen on menettänyt suuntansa?, julistaa isomahainen keski-ikäinen mies baaritiskillä. Hän esittelee itsensä Propeloksi ja jatkaa pauhaamistaan: ?Poliitikot ovat kunniattomia!? Muutama muu tiskillä nyökkää myöntyvästi. ?Ongelma numero yksi on, että poliitikot ovat varastaneet julkiset varat. Uusia autoja, puhelimia, kokaiinia. Kaikki julkisilla varoilla!? Propelo rauhoittuu jonkin verran ja kertoo viikkoa aiemmin Marinaledaan teltta kainalossa saapuneesta keski-ikäisestä asturialaisesta kaivostyöläisestä. Työt olivat loppuneet kaivoksessa, ja sosiaalitukien leikkausohjelman myötä mieheltä oli myös lopetettu kaikki työttömyysavustukset. Talouskriisin varjolla toteutettujen sosiaaliturvan leikkausten vuoksi Espanjassa sadattuhannet työttömät putoavat kuukausittain kaikkien tukien ulkopuolelle. ?Vanha hevonen ei saa töitä, vaihtoehdot ovat vähissä?, sanoo José, arpinaamainen vanha työtaisteluveteraani baaritiskillä. Kun kylästäkään ei löytynyt töitä, asturialainen lähti vuorille, Somonten vallatulle maatilalle yrittämään onneaan, eikä häntä ole takaisin kuulunut. ?Pankit ja Merkelit saisivat hoitaa kriisinsä itse. Ei minulla ole sellaiseen aikaa, kun pitää tehdä töitä aamusta asti?, Pepe tilittää. Hän istuu tiskillä hiljaa. ?Tällä hetkellä Espanjassa ei veri virtaa, mikä tulee johtamaan kuolioon. Silloin vaihtoehtomme ovat solidaarisuus, jossa sairaalat toimivat vapaaehtoistyöllä ja maat vallataan viljelyksiin, tai sitten paineen annetaan kasvaa kunnes ihmiset eivät enää kestä. Sen seurauksia voidaan vain arvailla?, Propelo analysoi. Ihmisten epätoivoisuuden tasosta puhuttaessa Propelo vihjailee, että jotkut suunnittelevat jo siirtyvänsä vuorille jatkaakseen taistelua kurjistavaa järjestelmää vastaan klassisen sissitoiminnan keinoin. ?Eräs ystäväni on jo lukemassa tiilenpäitä, koska hän heitti monikansallisen öljy-yhtiön dieselrekkaa polttopullolla.? sitten rakenteellisesti eroaa nykyisestä, pahenevaan kriisiin johtaneesMITEN MARINALEDA