1/2023 HELMIKUU | VOIMA.FI TEEMA: MEDIAKASVATUS Journalistit kutsumustyössä Markus Leikola & Adile Sevimli
MICHAEL BARAN NUORET IDEALISTIT WILLIAM SHAKESPEARE LEAR HEINI JUNKKAALA PUDOTA KANTAESITYS VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA 2.3.2023 KANTAESITYS OMAPOHJASSA 15.2.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 8.3.2023 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ ENSIMMÄINEN TASAVALTA RONJA, RYÖVÄRINTYTÄR KARPOLLA ON ASIAA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA SULTANAATTI PUNCH UP! – RESISTANCE & GLITTER TIMO TUOMINEN BREL X 3 LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi KEVÄÄLLÄ 2023 OHJELMISTOSSA MYÖS
KEVÄÄLLÄ 2023 OHJELMISTOSSA MYÖS
Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. rosebud.fi Rosebudin kirjakaupat Helsingissä Sivullinen Kaisa-talossa, katso viereinen kuva. Uusi kauppa on Kaivopihan Rosebud! Rosebud Mini Citycenterin Asematunnelissa. Tiedekulma Yliopistolla. Rosebud Maria, Mariankatu 21. Pieni helmi: Kuopion Rosebud Kauppahallissa. Rosebud Sivullisessa on kaksi hyllykilometriä fyysisiä kirjaolentoja, 40 000 eri nimikettä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Lähes päivittäistä ohjelmaa ja keskusteluja ajan aiheista. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Hyvä kirjakauppa, kuin antiikkinen kirjasto, on ihmiskunnan muisti. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. rosebud.fi Rosebudin kirjakaupat Helsingissä Sivullinen Kaisa-talossa, katso viereinen kuva. Uusi kauppa on Kaivopihan Rosebud! Rosebud Mini Citycenterin Asematunnelissa. Tiedekulma Yliopistolla. Rosebud Maria, Mariankatu 21. Pieni helmi: Kuopion Rosebud Kauppahallissa. Rosebud Sivullisessa on kaksi hyllykilometriä fyysisiä kirjaolentoja, 40 000 eri nimikettä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Lähes päivittäistä ohjelmaa ja keskusteluja ajan aiheista. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Hyvä kirjakauppa, kuin antiikkinen kirjasto, on ihmiskunnan muisti.
HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KJETIL ØSTLI & SIMEN SÆTRE: VIERAS LAKI Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen. Syntyi uusi teollisuudenala lohenviljely, lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä. Kun kala karkasi luontoon tuhoisin seurauksin, villit lohikannat hupenivat ja sairaudet levisivät. Huolestuttavia löytöjä tehneitä tutkijoita vaiennettiin. Arvostettujen norjalaistoimittajien Simen Sætren & Kjetil Østlin Vieras laji kertoo ihmisen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänvaloon. www.gummerus.fi Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanneen Joonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan myyntiin ja kattokruunu irrotetaan, sitten sossut ovatkin jo ovella. 6-vuotias Joonatan nostaa äidin kylpyammeesta. Jollei pyörätuoliin joutunut äiti löydä miestä rinnalleen, uhkaa lapsia huostaanotto. www.otava.fi Arvostettujen norjaSimen Kjetil Østlin kertoo ihmisen halusta alistaa sen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synlohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänkät salaisuudet päivänNAOMI KLEIN: NÄIN PELASTAMME PLANEETAN Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin Naomi Kleinin ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuortenkirjailijan Rebecca Stefoffin kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Nuorilla on valtaa ja voimaa saada aikaan suuria muutoksia. www.intokustannus.fi ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuorRebecca kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka REETTA HÄNNINEN: KAPINAA JA KIUSANTEKOA Historian tutkija Reetta Hännisen ajankohtainen teos kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. www.otava.fi kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanJoonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan SARTRE, ORWELL & BIBÓ: ANTISEMITISMIN KIROUS – KOLME KRIITTISTÄ ESSEETÄ Miten kaiken kuvittelukyvyn ulottumattomissa oleva oli voinut tapahtua? Teos kokoaa yksiin kansiin kolme heti toisen maailmansodan kauhujen jälkeen kirjoitettua klassikkotekstiä. Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereo typioita purkava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. kauppa.gaudeamus.fi JOONATAN TOLA: HULLUT IHANAT LINNUT TÄSSÄ OLEN – PÄIVITTÄISIÄ HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA ”Missä olet, kun et ole itsesi luona”, kysyi keski-ajan rukoilija. Sitä kysyy myös kristillinen meditaatiomateriaali, jossa on uudet tekstit vuosille 2022–2023. Kalevi Virtasen ja Pekka Y. Hiltusen Tässä olen -harjoitukset perustuvat ihmettelyyn ja eläytyvään lukutapaan. Raamattusitaatit ovat Pipliaseuran UT2020suomennoksesta. Lue veloituksetta: Raamattu.fi/tassaolen ja Piplia-sovellus Tulevaisuuteen kurkottavassa esityksessä on yhdeksän tarinaa ihmislajin voitoista ja häviöistä, yksinäisen neuroverkon tarkkailemana, sienikielellä nauhoitettuna, ja huolellisesti rihmastokirjaston uumeniin tallennettuna. Essi Rossin ohjaaman teoksen tekstistä vastaa Mikhail Durnenkov ja lavatuksesta Ksenia Peretrukhina. Viimeksi mainitut Venäjällä palkitut taiteilijat elävät tällä hetkellä maanpaossa. www.espoonteatteri.fi LYHYT EPISODI SIENISIVILISAATION UNIVERSAALISSA HISTORIASSA Populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin riemastuttava yhteentörmäys ravistaa totuttuja kaavoja. Tšehov, Alien-elokuvat ja suosittu räppäri-duo Sofa kohtaavat vauhdikkaasti näyttelijä-ohjaaja Jakob Öhrmanin nerokkaassa teatteriajattelussa. Sisältövaroitus: splatteria, väkivaltaa, suuria tunteita. www.ttt-teatteri.fi KOLME SISARTA, VIIDES NÄYTÖS
1 / 2023 • 7 6.2.–12.3.2023 TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA järjes tö kerää dataa globaalista lehdistönva paudesta. Toukokuussa 2022 viimeksi julkaistu raportti arvioi yhteensä 180 valtion lehdistön toimintaedellytyk siä. Tutkimuksen mukaan maailma ja media ovat polarisoituneet seuraukse na ”globaalin verkon sääntelemättö mästä tiedonvälityksestä, joka vauh dittaa vale uutisten ja propagandan leviämistä”. Raportti kutsui ilmiötä suora naiseksi informaatiokaaokseksi. Demokraattiset valtiot taiste levat erityisesti verkossa leviä vää disinformaatiota vastaan. Samalla autoritarismiin liukuvat tai syvällä sen silmäkkeessä jo vello vat valtiot kiristävät otettaan maan sisäl lä toimivista tiedotus välineistä ja syytävät propagandaa ulospäin. JOURNALISTISEN MEDIAN tärkein teh tävä kaikkial la on haaru koida lukijoiden ulottuville luotettavaa tietoa. Monissa maissa toimittajat tekevät työtään suu rin henkilökohtaisin panoksin, oman ja läheistensä vangitsemisen tai jopa kuoleman uhalla. PohjoisEuroopassa työtään tekevät toimittajat ovat kaik kein turvatuimmassa asemassa, mutta myös vapaan median maissa journa listisen työn riippumattomuuteen voi daan vaikuttaa monin tavoin. Suomi oli toukokuussa 2022 julkistetussa lehdistönvapaus indeksissä sijalla viisi, ja ke väällä julkistettavassa listauk sessa paikka lienee huonompi. Sijoitukseen vaikuttaa var masti vastikään käräjä oikeudessa päätöksen sä saanut oikeusjuttu, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimitta jaa tuomittiin tur vallisuussalaisuu den paljastamisesta. Tapausta on seurattu erittäin kiin nostunee na myös ulko mailla. Yleise nä huolena on se, että toimittajat alkavat harjoittaa itse sensuuria, koska pelkäävät vaien tamiseen tähtääviä oikeuskanteita eli SLAPP (strategic lawsuits against public participation) kanteita ja verkko maalittamista. Maissa, joissa tiedotusvälineiden omistajien ja val lanpitäjien väliset suhteet vaikuttavat voimakkaasti median toimintaan, toi mittajat voivat harjoittaa itsesensuu ria rahoituksen tyrehtymisen pelossa. Vapaa media on sekä demokratian elinehto että sen henkivakuutus. MEDIAKASVATUS on keskeinen re surssi informaatiokaaoksen keskellä eläville kansalaisille – ja täysivaltaisik si kansalaisiksi vasta kasvaville. Suo messa vietetään 6.–12.2. valtakunnal lista Mediataitoviikkoa, jonka tavoite on kehittää lasten, nuorten ja aikuis ten mediataitoja. Voima osallistuu sii hen jo neljännen kerran mediakasva tuksen teemanumerolla, jonka välissä perinteiseen tapaan julkaistaan myös ajankohtaisia mediakasvatusmateriaa leja esittelevä Mediaattoritiedotusleh ti. Sen rinnalle tehdään myös tehtävä paketti opetuksessa hyödynnettäväksi. Tiedotusvälineiden ja erityises ti sosiaalisen median sisällöt vievät helposti mukanaan. Pienen, taskussa kulkevan laitteen vaatiman ajan hal litseminen on arjen jokapäiväinen taistelu, jonka seuraukset kumuloitu vat, ja jolle hyvin harva meistä enää on immuuni. Sosiaalinen mediakin on parhaimmillaan demokratian ja osallisuuden ajuri, mutta haitallisim millaan se nakertaa hyvinvointia, yh teisöllisyyttä ja yhteiskuntia sekä voi konkreettisesti tuhota elämiä. On oleellista tiedostaa omat median kulutustapansa, siihen käyt tämänsä aika ja kuluttamiensa sisäl töjen laatu, mukaan lukien niiden lähde. Kuka minuun haluaa vaikut taa ja miten? Älä anna median käyttää sinua. Käytä sinä mediaa. EMILIA MIETTINEN Lehdistönvapaus on demokratian ehto VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafi kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Elisa Helenius, Tiiu Hyyryläinen, Matilda Koivisto, Antti Kurko, Nauska, Hanna Niittymäki, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Janne Siironen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Hotakainen, Kerttu Matinpuro, Emilia Männynväli, Anni Vihervirta, Karstein Volle, Sam Wild & Juri Zaitsev | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste 1 Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KJETIL ØSTLI & SIMEN SÆTRE: VIERAS LAKI Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen. Syntyi uusi teollisuudenala lohenviljely, lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä. Kun kala karkasi luontoon tuhoisin seurauksin, villit lohikannat hupenivat ja sairaudet levisivät. Huolestuttavia löytöjä tehneitä tutkijoita vaiennettiin. Arvostettujen norjalaistoimittajien Simen Sætren & Kjetil Østlin Vieras laji kertoo ihmisen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänvaloon. www.gummerus.fi Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanneen Joonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan myyntiin ja kattokruunu irrotetaan, sitten sossut ovatkin jo ovella. 6-vuotias Joonatan nostaa äidin kylpyammeesta. Jollei pyörätuoliin joutunut äiti löydä miestä rinnalleen, uhkaa lapsia huostaanotto. www.otava.fi Arvostettujen norjaSimen Kjetil Østlin kertoo ihmisen halusta alistaa sen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synlohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänkät salaisuudet päivänNAOMI KLEIN: NÄIN PELASTAMME PLANEETAN Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin Naomi Kleinin ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuortenkirjailijan Rebecca Stefoffin kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Nuorilla on valtaa ja voimaa saada aikaan suuria muutoksia. www.intokustannus.fi ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuorRebecca kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka REETTA HÄNNINEN: KAPINAA JA KIUSANTEKOA Historian tutkija Reetta Hännisen ajankohtainen teos kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. www.otava.fi kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanJoonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan SARTRE, ORWELL & BIBÓ: ANTISEMITISMIN KIROUS – KOLME KRIITTISTÄ ESSEETÄ Miten kaiken kuvittelukyvyn ulottumattomissa oleva oli voinut tapahtua? Teos kokoaa yksiin kansiin kolme heti toisen maailmansodan kauhujen jälkeen kirjoitettua klassikkotekstiä. Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereo typioita purkava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. kauppa.gaudeamus.fi JOONATAN TOLA: HULLUT IHANAT LINNUT TÄSSÄ OLEN – PÄIVITTÄISIÄ HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA ”Missä olet, kun et ole itsesi luona”, kysyi keski-ajan rukoilija. Sitä kysyy myös kristillinen meditaatiomateriaali, jossa on uudet tekstit vuosille 2022–2023. Kalevi Virtasen ja Pekka Y. Hiltusen Tässä olen -harjoitukset perustuvat ihmettelyyn ja eläytyvään lukutapaan. Raamattusitaatit ovat Pipliaseuran UT2020suomennoksesta. Lue veloituksetta: Raamattu.fi/tassaolen ja Piplia-sovellus Tulevaisuuteen kurkottavassa esityksessä on yhdeksän tarinaa ihmislajin voitoista ja häviöistä, yksinäisen neuroverkon tarkkailemana, sienikielellä nauhoitettuna, ja huolellisesti rihmastokirjaston uumeniin tallennettuna. Essi Rossin ohjaaman teoksen tekstistä vastaa Mikhail Durnenkov ja lavatuksesta Ksenia Peretrukhina. Viimeksi mainitut Venäjällä palkitut taiteilijat elävät tällä hetkellä maanpaossa. www.espoonteatteri.fi LYHYT EPISODI SIENISIVILISAATION UNIVERSAALISSA HISTORIASSA Populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin riemastuttava yhteentörmäys ravistaa totuttuja kaavoja. Tšehov, Alien-elokuvat ja suosittu räppäri-duo Sofa kohtaavat vauhdikkaasti näyttelijä-ohjaaja Jakob Öhrmanin nerokkaassa teatteriajattelussa. Sisältövaroitus: splatteria, väkivaltaa, suuria tunteita. www.ttt-teatteri.fi KOLME SISARTA, VIIDES NÄYTÖS TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA TÄMÄN LEHDEN liitteenä Mediaattori, mediakasvatuksen tiedotuslehti. Se esittelee maamme parhaita mediakasvatuksen resursseja. Lehden on pää toimittanut Hanna Niittymäki. 15-18 Venäjä 48 Linda Wallgren 46 Asa SOTAPROPAGANDA PELITEOLLISUUDESSA 44 Sissimediat 20 13 siä. Tutkimuksen mukaan maailma ja media ovat polarisoituneet seuraukse na ”globaalin verkon sääntelemättö mästä tiedonvälityksestä, joka vauh dittaa vale uutisten ja propagandan leviämistä”. Raportti kutsui ilmiötä suora naiseksi informaatiokaaokseksi. Demokraattiset valtiot taiste levat erityisesti verkossa leviä vää disinformaatiota vastaan. Samalla autoritarismiin liukuvat tai syvällä sen silmäkkeessä jo vello vat valtiot kiristävät otettaan maan sisäl lä toimivista tiedotus välineistä ja syytävät propagandaa ulospäin. JOURNALISTISEN MEDIAN tärkein teh tävä kaikkial la on haaru koida lukijoiden työtään tekevät toimittajat ovat kaik kein turvatuimmassa asemassa, mutta myös vapaan median maissa journa listisen työn riippumattomuuteen voi daan vaikuttaa monin tavoin. Suomi oli toukokuussa 2022 julkistetussa lehdistönvapaus indeksissä sijalla viisi, ja ke väällä julkistettavassa listauk sessa paikka lienee huonompi. Sijoitukseen vaikuttaa var masti vastikään käräjä oikeudessa päätöksen sä saanut oikeusjuttu, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimitta jaa tuomittiin tur vallisuussalaisuu den paljastamisesta. Tapausta on seurattu erittäin kiin nostunee na myös ulko mailla. Yleise nä huolena on Nauska
8 • 1 / 2023 FAISAL, 33, Saudi-Arabia ”Lähi-idästä. Ihmiset siellä yrittävät rakentaa rauhaa, eikä media ole täysin ajan tasalla tilanteesta.” VUOKKO, 78, Helsinki ”Ranskasta, koska se on suosikkimaani. Minua kiinnostavat etenkin kulttuuriin, kuten kuvataiteeseen ja musiikkiin, liittyvät uutiset.” KOSMA, 20, Helsinki ”Sahelin alueelta Afrikasta, koska siellä pyörii paljon mielenkiintoisia poliittisia tilanteita, eikä niistä juurikaan uutisoida Suomessa.” VENLA, 24, Kuopio ”Jostakin maasta, josta uutisoidaan vähemmän, kuten Islannista. Sieltä ei yleensä kuulu juuri mitään.” JARMO, 65, Turku ”Ukraina kiinnostaa minua, sillä sen tilanne vaikuttaa ihan koko Eurooppaan.” Mistä maailman kolkasta haluaisit kuulla enemmän uutisia ja miksi? Mielipide TEKSTI JA KUVAT MATILDA KOIVISTO TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS Ylen alasajo ei auttaisi kaupallista mediaa Viestinnän ja journalismin tutkija on huolissaan median moniäänisyydestä Suomessa. Suuriin konserneihin kuuluvat mediat kierrättävät usein samoja sisältöjä. K ESKUSTELU Ylen alas ajosta on jälleen ajan kohtainen. Kokoomus ja Perus suomalaiset ovat esit täneet vuoden 2023 vaihtoehtobudjeteissaan leikkauksia Yleisradion rahoitukseen. Kaupallisen median toimijat puolestaan ovat jo pit kään kritisoineet Yleä siitä, että se vie kuluttajia niiden maksullisilta palve luilta. Tampereen yliopiston dosent ti, viestinnän ja journalismin tutkija Heikki Hellman sanoo, ettei väite pi dä paikkansa sellaisenaan. ”Kaupallinen media on hyökännyt erityisesti Ylen verkossa olevia uutis sisältöjä vastaan. Se on väittänyt, että ne vievät yleisöä sanomalehtien verk kosivuilta ja tukahduttavat niiden lii ketoimintaa. Havainnot eivät tue väi tettä. Yleisön näkökulmasta Ylen verkkouutiset eivät korvaa esimer kiksi maakuntalehtien verkkouutisia, vaan täydentävät niitä.” ”Tuore Ylelain muutos hieman ra joittaa sitä, miten yhtiö voi julkaista uutisia verkossa. En usko, että lehtien verkkosivut saisivat juurikaan uusia tilaajia, vaikka Ylen verkkouutiset lak kaisivat kokonaan.” Sitä paitsi maksutonta uutissisältöä tarjoavat Ylen lisäksi MTV ja iltapäi välehdet, kuten Hellman huomauttaa. ”Iltapäivälehtien verkkokävijöiden määrä on ylivoimainen muihin näh den. Ja monien uutisnälkään riittävät somessa välitetyt linkit. Digitaaliset mainostulot taas kulkeutuvat Googlen kaltaisille jättiläisille.” Jakelutuki parantaisi pienten lehtien asemaa Kaupallinen media on keskittynyt Suomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Hellmanin mukaan yksi syy on markkinan pienuus. Me dian tavallista alhaisempi arvonlisä verotus ja digitalisaatio taas suosivat suuria konserneja, joihin lehtiä siirtyy koko ajan enemmän yrityskauppojen ja fuusioiden myötä. Pienillä lehdillä ei ole käytössään resursseja, joita verkkosisältöjen ke hittäminen vaatii. Printtilehtien ti laajamäärät pienenevät, kun lukijat siirtyvät nopean uutisoinnin pariin verkkoon. Sanoma Oyj Keskisuomalainen Oyj Alma Media Oyj TS-Yhtymä Oy Kaleva Oy Ilkka Oyj Muut 28 % 10 % 27 % 20 % 7 % 4 % 4 % 2016 40 % 19 % 9 % 6 % 5 % 3 % 18 % 2021 Suurimpien sanomalehtiyritysten osuudet sanomalehtimarkkinasta (nettomyynti) vuosina 2016 ja 2021 ”Siksi ei ole ihme, että mediaalal la winner takes all, voittaja saa kaiken, jos vähän kärjistän. Suurimpien me diafirmojen salkut paisuvat paisumis taan”, Hellman sanoo. Kaupallisen median keskittymis tä voidaan hillitä esimerkiksi omis tuskiintiöillä, mutta niiden käyttöön ottoa Hellman ei kannata. Se voisi heikentää suomalaisen mediaalan kehittymistä. ”Sen sijaan näkisin jakelutuen käyt töönoton välttämättömäksi, sillä niin suuri osa lukijoista ei halua vielä luo pua paperilehdestä. Myös nollaalvia harkitsisin, vaikka pelkään, että sen hyöty lukijoille kuittautuisi nopeasti kustannusten kasvaessa.” Eduskunta hyväksyi uuden posti lain sisällön täysistunnossa 18. tam mikuuta. Postilain uudistamisen myötä siirrytään viisipäiväisestä kol mipäiväiseen postin jakeluun ja ke räilyyn. Samalla otetaan käyttöön määräaikainen jakelutuki, jolla pyri tään turvaamaan sanomalehtien vii sipäiväinen jakelu harvaan asutuilla alueilla. Kokoomus on esittänyt vaihtoehto budjetissaan leikkauksia liikenteen ja viestinnän palveluiden avustuksiin, joihin kuuluu myös sanomalehtien määräaikainen jakelutuki. Milloin konserni on liian iso? Vaikka Hellman ei kannatakaan omis tuskiintiöitä, hän ihmettelee Kilpailu ja kuluttajaviraston taannoin tekemää päätöstä. Virasto hyväksyi vuonna 2020 kaupan, jossa Sanoma Oyj osti Alma Media Oyj:n alueellisen sanoma lehtiliiketoiminnan sekä ja painopal veluja tarjoavan Alma Manu Oy:n. Kilpailu ja kuluttajaviraston tehtä vänä on valvoa kansantalouden ja ku luttajien etua ja puuttua esimerkiksi merkittäviin markkinoiden kilpailua rajoittaviin tekijöihin, jollaisia voi syn tyä vaikkapa suurten yrityskauppojen yhteydessä. ”Virasto jätti määrittele mättä, mikä tässä tapauksessa oli mer kityksellinen markkina, ja piti lehtien kustannustoimintaa toisiaan täydentä vänä, samoin mediamainontaa ja leh tien painamista.” Kauppa oli merkittävä, vaikka alue lehdet eivät suoranaisesti kilpailekaan keskenään. Sanoman valtakunnalli nen markkinaosuus nettomyynnillä mitattuna kasvoi noin 30:stä 40:een prosenttiin. ”Se on aika iso kakku Suomen sano malehtimarkkinoilla. Olisiko jo liian iso?” Median moniäänisyys uhkaa hei ketä, jos samaan konserniin kuulu vat, näennäisesti eri mediat tarjoavat yhdenmukaisia näkemyksiä ja jopa jul kaisevat samoja juttuja. Joissakin maa kunnissa Yle voi olla ainoa, joka tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman. Esimerkiksi Keskisuomalainenkon serni omistaa noin 30 prosenttia Suo messa ilmestyvistä sanomalehdistä. Muita suuria suomalaisia mediakon serneja ovat Sanoma, Kaleva ja Hilla Group. Yleisradion alasajo ei ole ratkaisu kaupallisen median toimijoiden tilan teeseen. Se olisi muullakin tapaa hai tallista. ”Yleisradion resurssien leikkaus ei tuo euron euroa kaupallisen me dian kirstuun eikä millään tavoin pa ranna kaupallisen median asemaa. Jos Yleltä leikataan, siitä koituu pelk kää vahinkoa suomalaiselle journalis mille.” Lä hd e: Tila sto kes kus
1 / 2023 • 9 Karstein Volle Eskapismi ruokkii riippuvuuksia ”Median kriisi” on länsimainen ilmiö S UURTEN MEDIATALOJEN tiu kentunut ansaintalogiikka, sosiaalisen median ja teknii kan kehitys sekä käyttäjien tuottamien sisältöjen mukaantulo uu tistyöhön ovat lisänneet mediayhtiöi den ja ammatti toimittajien paineita. Median kriisinä yleisesti tunnettu il miö on kuitenkin globaalille pohjoisel le, etenkin Yhdys valloille ja LänsiEu roopalle tyypillinen ongelma. Niissä kehittyvissä maissa, joissa yleisöllä ei esimerkiksi ole kunnollista internet yhteyttä, sanomalehdistöllä menee suhteellisen hyvin. Monissa globaalin etelän maissa, joissa mediamarkkinat ovat vasta laa jenemassa, journalistit eivät myöskään koe ammattinsa tulevaisuutta yhtä uhatuksi kuin globaalissa pohjoisessa, Worlds Of Journalism Study kertoo. Se on kansainvälinen kysely tutkimus, jos sa toimittajat ympäri maailmaa kerto vat näkemyksiään ammattinsa nykyti lasta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ke hitetyt journalismin arvot kuten indi vidualismi ja objektiivisuus eivät ole yleispäteviä arvoja, kysely tuo ilmi. Toimittajat eri puolilla maailmaa ker tovat pyrkivänsä totuuden välittämi seen, mutta kaikki eivät välttämättä katso toimivansa ”vallan vahtikoirina” kuten vakiintuneissa liberaalidemo kratioissa. Worlds Of Journalism Studyn mu kaan Aasiassa ja Afrikassa vastaajat kertoivat muun muassa pyrkivänsä yllä pitämään kansallista yhtenäisyyt tä, edistämään yhteiskunnallista ke hitystä tai kouluttamaan yleisöään. Eräissä demokratialtaan huterissa maissa kuten Egyptissä ja Thaimaassa toimittajat puolestaan kertoivat teh täväkseen hallituksen horjuttamisen. Kyselyn mukaan sananvapauden ka ventuminen kuitenkin huolestutti toi mittajia globaalisti. www.worldsofjournalism.org A -KLINIKK ASÄ ÄTIÖN toimi tusjohtaja Hannu Jouhki on tutkinut riippuvuuskäyttäyty miseen vaikuttavia tekijöitä. Jouhkin mukaan riippuvuusongelmat tulisi ymmärtää aikamme ilmiöksi samal la tavoin kuin masennus, ahdistus ja stressi. ”Uusi digiteknologia perustuu muis tutuksiin, joita mobiilisovellukset lä hettävät automaattisesti”, Jouhki to teaa. ”Sovellusten tarkoituksena on kiinnittää käyttäjien huomio niihin. Ihmiset myös vertailevat somessa hel posti itseään toisiin, mikä herättää riittämättömyyden tunnetta. Lisäksi markkinatalous on tunkeutunut uusil le elämänalueille. Yhteisöllisyydessä on muuttunut se, että ennen kokoon nuttiin fyysisesti samaan tilaan, mut ta nykyään yhteyttä ovat klikkaukset ja swaippaukset.” Riippuvuudet kohdistuvat dopamii nia tuottaviin asioihin eli tavoiteltuun mielihyvään. Eskapistisesti toimiva ih minen pyrkii kompensoimaan sillä asi oita, jotka ovat elämässä huonosti. ”Ihmisen toiminnassa on riippu vuuden piirteitä silloin, kun hän al kaa laiminlyödä muita elämän osa alueita”, Jouhki sanoo. ”Pitkälle edennyt some tai verkkoriippuvuus haittaa myös fyysistä terveyttä, jos ihminen ulkoilee ja liikkuu vähem män. Ärsyketulva voi puolestaan ra pauttaa keskittymiskykyä. Mahdol lisen riippuvuuden tunnistamisessa voi miettiä, onko yrittänyt vähentää tai lopettaa käyttäytymistä, muttei ole pystynyt. Myös ärsyyntyminen käy tön estymisestä voi olla yksi riippu vuuden merkki.” Riippuvuuksille voivat altistaa esi merkiksi menneet vaikeat kokemukset. ”Jos ihmisellä on lapsuudenaikaisia traumoja, kaltoinkohtelua tai pahoin pitelyä, riippuvuuden kohteena oleva asia tuottaa dopamiinia ja palauttaa hyvän olon. Taustalla olevat psyykki set ongelmat voivat yhdessä tilanteis ten vaikuttimien ja motiivien kanssa johtaa ongelmalliseen aineidenkäyt töön tai muuhun riippuvuuskäyttäy tymiseen.” Turvallinen kasvuympäristö sen si jaan suojaa riippuvuuksilta. Jouhki ko rostaa etenkin yhteyden kokemuksen merkitystä. ”Meitä vaivaa kosminen yksinäi syys. On ahdistavaa olla kokematta kumppanuutta muihin ihmisiin. Nuo rille se voi olla erityisen raskasta, sil lä he ovat ensimmäistä kertaa elämäs sään tilanteessa, jossa vastuita alkaa tulla. Oman elämän kehitystehtävien ja ihmissuhteiden solmimisen vastuita paetaan jonnekin nopeaa mielihyvää tuottavaan. Some, älypuhelimet, digi pelit ja verkko ovat aina käsillä.” Riippuvuuksia ei tulisi pitää häpeäl lisenä kontrollin menettämisenä, vaan niistä tulisi kyetä keskustelemaan. ”Olemme puhuneet pitkään me dialukutaidosta, mutta sen lisäksi meidän tulisi kehittää dopamiinilu kutaitoamme. Nuoria tulisi auttaa esi merkiksi terveystiedon tunneilla tar kastelemaan, millaisia vaikutuksia mobiilisovelluksilla, verkolla tai pelaa misella on itseen. Ärsyketulva ei tule katoamaan mihinkään, mutta meidän tulisi oppia säätelemään suhtautumis tamme siihen. Näin voisi löytyä tasa painoinen tapa elää tässä ajassa.” Kaikki yleispäteviksi luullut journalismin ilmiöt eivät päde globaalisti, mediatutkimukset kertovat. Some ja verkkoaddiktioiden taustalta löytyy sama motiivi kuin päihderiippuvuuksissa: halu paeta vaikeita tunteita mielihyvään. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA SAM WILD
10 • 1 / 2023 Hyviksiäkin pitää tentata Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimlille tulee erikoisia pyyntöjä henkilöbrändistään huolestuneilta. ”V OISITTEKO poistaa vanhan jutun?” Tällaisia pyyntöjä tippuu sähköpostiin yhä useammin. ”Lehtihaastattelussa vuosia sit ten ihminen on kertonut jotakin ar kista ja harmitonta, tyyliä koulu aikojen lempiruokansa, ja nyt hän haluaa, että se poistetaan verkosta. Se ei ilmeisesti enää sovi hä nen julkisuus kuvaansa”, Adile Sevimli kertoo viime aikojen kehityksestä. Hänet valittiin viime vuonna Helsingin yliopiston ylioppilas kunnan kustantaman Ylioppilas lehden pää toimittajaksi, joten hän analysoi journa lismin nykytilaa aitio paikalta. ”Journalismi ei kuitenkaan ole yksi tyishenkilöiden mark kinointiviestintää. Toimittaja ei voi myös kään antaa kehystä misvaltaansa pois eikä hyväksyttää lehtikuvia haastateltavalla. Journa lismi on julkista keskus telua, eikä haastateltava välttämättä saa itselleen vä litöntä hyötyä, vaan keskuste lu palvelee isompaa päämäärää.” 29vuotias Sevimli on aina ol lut kiinnostunut yhteiskunnallises ta keskustelusta. Hän on kotoisin Oulusta, josta lähti Helsingin yli opistoon opiskelemaan politiikan ja viestinnän tutkimusta. Ennen Ylioppilaslehden päätoimittaja kauttaan hän toimi verkko media Long Playn tuottajana ja kirjoit ti freelancerina Helsingin Sanomiin, Trendiin ja Nuoreen Voimaan. Hän julkaisi yhdessä Oona Pohjalaisen kanssa nuor tenromaanin Kärsimyskukkauuteaddiktio, joka voitti viime vuonna Savoniakirjallisuus palkinnon. Siinä noituut taan maaseudulla salaillut päähenkilö muuttaa suur kaupunkiin ja liittyy noita piiriin, mutta havaitsee, että elämä on siellä toisella tavalla karua. ”Monelle nuorelle toimittajalle media alalle pääsy on ollut vaikeaa, eikä mento rointia, jossa kokeneemmat toimittajat opet taisivat nuorempia, ole samalla tavalla kuin ennen.” Sevimli ei kuitenkaan ole kokenut alalle pääsyssä samanlaisia vaikeuksia, vaan on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisista aiheista kirjoittavana nuoren sukupolven journalisti na. Tuoreessa jutussaan hän tenttasi Saska Saarikoskelta, joka toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana 1980luvulla, miksi tämä ai kanaan grillasi norppapaistia. Samalla Se vimli piirsi terävää ajankuvaa 2020luvun eläinkeskustelusta. Long Play verkkome diassa suosituksi nousseessa artikkelissaan ”Fantasia” hän kirjoitti turkkilaisista mie histä, joilla on kebabpizzerioita ympäri Suomea. Hänenkin isänsä oli aiemmin ra vintoloitsija, joten elintarviketukkujen ja lä hiöpizzerioiden maailma on hänelle itselleen tuttu. Mediassa näistä ihmisistä ei kerrota. ”Toimittajana haluan kurkistaa sinne, minne muut eivät hoksaa katsoa. Journalis mi on julkista palvelua, jonka aihevalinnois sa pitäisi näkyä yhteiskunnan eri ryhmät, ja silloin pitää koluta myös marginaalit.” Nykyisin moni aikakauslehti kuitenkin kysyy Instagramissa, mistä lukijat haluaisi vat lukea. Sevimlin mielestä se on laiskaa journalismia, jossa toimittajat antavat ke hystämisvaltansa pois. ”Osallistamisen kulttuuri on mennyt liian pitkälle.” Yksitoikkoiset aiheet kiertävät Koronan aikana hämmästyttävän moni lehtijuttu ohjeisti, miten etätyö ergonomia kannattaa järjestää tai miten kesämökille matkustetaan koronaa pakoon. Se kumpusi toimittajien omasta todellisuudesta, joka on varsin keskiluokkainen. ”Unohtui, että moni työskenteli edelleen ihmisten parissa riskeeraten oman tervey tensä. Tai että kaikki eivät voi matkustaa mökille koronaa pakoon etätöihin, koska news? ash: kaikilla suomalaisilla ei ole kesä mökkiä.” Ilmiöön liittyy toisaalta alussa mainittu minäkeskeinen kulttuuri: Yli oppilaslehteen tulee paljon juttutarjouksina minäesseitä, joissa kirjoittajat kertovat itsestään lähte vistä kokemuksista. ”Mä oon aika varma, että journalismis sa ei ole mitään suurta salaliittoa, jossa on päätetty tehdä vain keskiluokkaisia juttuja. Kyllä keskiikäiset ja luokkaiset toimittajat osaavat kirjoittaa erinomaisesti myös aiheis TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA NAUSKA
LIEVÄÄ JAHTIA K ALEVALA KERTOO , miten vaka vanhal le Väinämöiselle diilattu Aino pakenee avioliittoa hukuttautuen. Asiaa on tus kailtu vuodesta 1835. Mutta 167 vuotta oli liian pieni aika hioa Suomen valtamedian käsitystä ”käpälöinnistä”, paljasti Voiman numero 3/2002. Jutussaan ”Kä pälöinnin jäljet” Voiman toimittaja Juska Jutila kommentoi mediatutkija Anna Mäkelän kirjoi tusta Journalismikritiikin vuosikirjasta. Jutila aloitti kertomalla, miten Helsingin Sanomat oli paljastanut suuryrityksen mies puolisen toimitusjohtajan ahdistelleen nais puolisia alaisiaan. Myöhemmin toimittaja Harri Nykänen kertoi Nelosen Palaneen käryä ohjelmassa, että ahdistelija oli Veikkauksen Matti Ahde. Veikkauksen pyynnöstä oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen tutki tapausta. Jutila kirjoittaa, että ”Koskinen löysi näyttöä siitä, että sukupuolis ta häirintää oli tapahtunut, mutta se oli hänen mukaansa lievää, pi kemminkin käpälöintiä”. ON PAKKO IHMETELLÄ millaista olisi ollut voimakas käpälöinti. Jutila tiivisti Hesarin juttua: ”Ahde ei ollut uskonut tai ymmärtänyt, ettei fysio terapeutti halunnut hieronnan jälkeen halailla pelkkiin alus housuihin pukeutunutta asiakastaan. Fysioterapeutin mukaan Ahde oli jahdannut häntä ympäri huonetta kalsarisillaan, muna pystyssä.” Suomen valtamedia ei pitänyt Ahteen käytöstä tuomittavana. Media tutkija Mäkelää lainaten: ”Yleinen johtopäätös lehdissä oli, ettei ollut kyse ahdistelusta. Päätelmä perustuu nimenomaan Koski sen raporttiin.” Veikkaukselle imagohaitta oli silti liian suuri. Huolimatta tuesta, jota puoliso ja kaverit antoivat Ahteelle, yhtiö irtisanoi hänet toimitus johtajan pestistä. KUN LAKIMIESUUTISET KYSYI vuonna 2007 Koskiselta mitä hän ajat telee tapauksesta ”nyt”, hän vastasi, että ”onhan se Herran tähden selvää, että toista ihmistä ei saa käpälöidä!” Toisin kuin valtalehdistö, Koskinen ymmärsi olla laimentamatta mielestään lievää käpälöintiä flirtiksi, eikä vatvonut asiaa. Palataan vielä Suomen tunnetuimpaan käpälöinnin uhriin. Ylen Kulttuuricocktail teki Kalevalan Ainon hukuttautumista esittävästä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta suositun lääppimistä vastusta van meemin vuonna 2018. Somekommentin mukaan ”Ainon valinta, että hän ei suostu järjes tettyyn avioliittoon, kertoo pikemminkin siitä, että naisten valinnan vapaus on tunnistettu Suomessa jollain tasolla aina.” Nyt ollaan asian ytimessä, vaikka johtopäätös onkin pielessä. Kyllä, Aino oli valintatilanteessa: naida tai kuolla. Mutta ei, itsemurha näen näisenä vaihtoehtona ei kerro vapaudesta. Sen sijaan eepos että taulu tunnistavat naisen halun valita. Ehkä useiden ahdistelukohujen jälkeen vuonna 2023 naiset kaik kialla maailmassa saavat yhä useammin mahdollisuuden valita. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru ta, jotka ovat vieraita heille itselleen.” Toimittajilla pitäisi vain olla enem män aikaa lähteä niin sanotusti kentäl le, ihmisten pariin kyselemään asioi ta. Kyse on mediaalan taloudellisista tuottavuuspaineista – tuottajat vahtaa vat kannattavuuslukuja ja toimittajat joutuvat kiirehtimään. ”Somekeskusteluista saa kuiten kin välillä sellaisen kuvan kuin valta media olisi paha mörkö, jossa valtaapi tävät kirjoittelevat mitä sattuu.” Päinvastoin, hänen mukaansa toi mittajilla on Suomessa runsaasti am mattiylpeyttä ja he ovat kriittisiä omaa alaansa kohtaan. Hän kertoo kokemuksistaan Ylellä. ”Tarkastelim me uutis toimituksessa säännöllises ti muun muassa sitä, näyttääkö uu tisjuttu tietyn yrityksen mainokselta. Jos tehdään vaikkapa uutinen uudes ta kampaamosta afrohiuksille ja kerro taan tästä ilmiönä, pitää olla kriittinen sitä kohtaan, ettei juttu näytä kampaa mon mainokselta.” Vaikka työn vaikeudesta on puhut tu vuosikaudet, Sevimli näkee media alan positiiviset puolet. Eri taustoista tulevien ihmisten on mahdollista pääs tä alalle, eikä varsinaista koulutusvaa timusta ole. Toimittaja ei ole suojat tu ammattinimike, eikä ole olemassa journalistien Valvirarekisteriä. Jour nalistin eettiset ohjeet kuitenkin sito vat toimittajia. Aktivismi ei ole journalismia Toimittajien välillä on sukupolvi eroja. Adile Sevimlin mukaan täydellisen objektiivisuuden vaatimus, jota van hemman sukupolven toimittajat ovat vaalineet, on harhaa. ”Niin sanottu puolueeton journalismi tuottaa usein status quota. Kuvitellaan, että ollaan tosi neutraaleja ja objektiivisia. Kui tenkin kaikilla jutuilla on jokin agen da, ja se on parempi mainita ääneen.” Jos Helsingin Sanomien toimittajat lähtisivät kuvaamaan eläintiloille, sitä pidettäisiin hyvin ideologisena, mutta kuvaamatta jättäminen nähdään neut raalina. Tämän vuoksi aktivistit tuot tavat sisältöä, joka kuuluisi tutkiville toimittajille. Sevimlin mukaan hänen sukupol vensa – siis nykyiset kaksikolmikymp piset – sekoittavat helposti journalis min ja aktivismin. Somessa kerrotaan oletetuista väärinkäytöksistä saman tien saatesanoilla ”valtamedia hilje nee”, hän kuvailee. Toimittajan pitää kuitenkin tarkistaa tiedot useasta läh teestä, mikäli hän ei ole itse ollut pai kalla. Hyvään journalismiin kuuluu, että myös hyviksiä tentataan, hän sanoo. ”Kaikki instituutiot ovat puolueellisia tietyllä tapaa. Meidän ei pidä puffata järjestöjen hankkeita vaan kysyä kriit tisiä kysymyksiä ja tarkistaa tiedot.” Tenttaaminen ei silti tarkoita pa hansuopaa näkökulmaa. ”Minun tarkoitukseni on aina ym märtää, ei väärinymmärtää haastatel tavaa – silloinkin, kun juttu on kriit tinen häntä kohtaan. Olen sitoutunut journalistien eettiseen ohjeistoon, joka velvoittaa minua tekemään niin. Tar koituksenani on aina palvella lukijaa.” Lukijan palveleminen voi olla kui tenkin vaikeaa, jos tavalliset ihmiset eivät halua kommentoida medialle. ”Elämästä on tullut politisoitu neempaa, minkä vuoksi ihmiset ovat yhä useammin hiljaa eivätkä halua kommentoida julkisesti edes arkipäi väisiä aiheita”, hän harmittelee. Eikä aina ole kyse henkilöbrändin kiillotuk sesta, vaan moni pelkää joutuvansa so men susien kynsiin. Mediassa onkin Sevimlin mukaan häiritsevän paljon juttuja, joissa haastateltava kertoo ko kemuksistaan anonyymisti tai pelkäl lä etunimellä. ”Anonyymiys kuitenkin tabuistaa arkipäiväisiä asioita. Lukijalle herää epäilys, onko tässä aiheessa jotakin ar veluttavaa”, hän sanoo. Omalla nimellä ja kuvalla pitäisi voida keskustella, ja sen vuoksi myös Sevimli on tässä. ”Sehän on sitä demokratian ydintä.” Media-alan monopolimeininki Jos median salaliittoa ei kerran ole, miksi aihevalinnat sitten kiertävät ympyrää? Adile Sevimli puhuu media alalla tunnetusta ilmiöstä, omistuk sen keskittymisestä. ”Näyttää vähän monopoli meiningiltä. Harvat media yhtiöt omistavat monia julkaisuja ja kierrättävät niissä samoja juttuja.” Yleiseurooppalaisen Media Pluralism Monitor 2021 tutkimuksen mu kaan neljällä yhtiöllä, Sanomalla, Keski suomalaisella, Alma Medialla ja TSyhtymällä on yli 70 prosentin mark kinaosuus Suomen sanomalehdistä. Mutta entä Ylioppilaslehti? Se ei ku via kumartele, vaan se on tunnettu jopa karnevalistisista avauksistaan, joissa tökitään suurten medioiden aihe valintoja ja suomalaista eliittiä. Päätoimittajan harteita kannattavuus luvut eivät yhtä lailla paina, koska ra hoitus on taattu: se tulee Helsingin yli opiston opiskelijoiden jäsenmaksuista. Siksi kaupallisten paineiden kanssa taistelevista mediataloista katsotaan pienen Ylioppilaslehden toimitukseen kiinnostuneina. ”Ei Ylkkäri ole erillinen, kaupallisis ta paineista vapaa saareke, mutta kyllä me saamme tehdä vapaammin juttuja. Sen takia lehti on voinut olla niin röyh keä ja yllätyksellinen. Voidaan ideoida mitä huvittaa ja siitä syntyy tosi hyvää journalismia.” ”TARKOITUKSENI ON AINA YMMÄRTÄÄ, EI VÄÄRINYMMÄRTÄÄ HAASTATELTAVAA – SILLOINKIN, KUN JUTTU ON KRIITTINEN HÄNTÄ KOHTAAN.”
12 • 1 / 2023 ”V ÄLTÄN puhumas ta mediavaiku tuksista ja me dian luomasta keho ja kauneus ihanteesta, koska se luo käsityksen, että tietyn näköisten kuvien näkemisen ja oman kehon kokemuksen välillä olisi joku kausaalinen suhde”, tutkijatohto ri Kaisu Hynnä-Granberg Turun yli opistolta aloittaa. ”En tarkoita, etteikö kuvilla olisi vä liä, mutta kauneusihanteiden ja kuvi en välinen suhde on monisäikeinen. Ehkä voisi sanoa, että kulttuurissam me on tietynlaisia ihanteita ja media tuo ne ihanteet kuvastonsa kautta esil le.” Mainokset voi halutessaan näh dä peilinä, joka kuvastaa yhteiskun taamme. HynnäGranbergin mukaan ongelma ei välttämättä ole peilissä, mikäli kuva ei miellytä. Kuvissa hei jastuva yhteiskunta kuitenkin muo dostuu meistä kansalaisista, ja ideaalit, vaatimukset sekä unelmat kumpuavat meistä itsestämme. ”Mainoskuvasto voi antaa hieman kärjistetyn ja irvokkaan kuvan yhteis kunnastamme, mutta ei se kuvasto tänne mistään tyhjästä putoa.” Maybe She’s Born With It Kuvastolle altistumisen ohella kansa laiset myös osallistuvat sen tuottami seen ja jakamiseen sosiaalisessa me diassa. Tämä ei ole pelkästään huono asia. Vaikka esimerkiksi Instagramissa yleinen filtteröity kuvasto ei toistu oi keassa elämässä, tuo sosiaalinen me dia myös näkyviin monenlaisia esteet tisiä tyylejä. ”Digitaalinen media avaa uudenlai sia mahdollisuuksia yksilölle leikkiä ja kokeilla ulkonäöllään. Ja jos medias sa ei näy itsen näköisiä henkilöitä, voi selfieillä korjata tilannetta ja samalla päästä tarkastelemaan omaa kehoaan eri suunnista.” HynnäGranbergin mukaan juuri sosiaalinen media on tuonut vaihtele vuutta ulkonäkönormeihin. ”Somessa näkee paljon kilpailevia tyylejä ja estetiikkoja: on esimerkiksi hyvin perinteisen feminiinistä tyyliä ja korostettua luonnollisuutta, fitness ihanne ja kehopositiivisuus. Ulkonä köpaineista ja sosiaalisesta mediasta kuitenkin puhutaan esimerkiksi ilta päivälehdissä aina samasta huolia ko rostavasta näkökulmasta. Emme silti ole luopumassa sosiaalisesta medias ta, ja voisi puhua enemmän siitä, kuin ka sosiaalinen media luo uusia tiloja ja avaa kokemusmaailmaa niin nuorille kuin aikuisillekin.” Woke Up Like This Foundation Ulkonäköön liittyy vahvoja kaksois standardeja, joiden kanssa tasapai noilu on vähintäänkin vaikeaa. Esi merkiksi melko tiukoista kauneuden määritelmistä poikkeamisesta herkästi rangaistaan, mutta samalla näkyvä ul konäköön panostaminen koetaan pin nalliseksi. Pitäisi olla treenattu, mutta salilla rehkiminen on epäilyttävää. Eli pitäisi täyttää hankalastikin saavutet tavat vaatimukset ilman vaivannäköä. Tämä kauneusvaatimusten ”luon nollisuuteen” ja vaivattomuuteen ve toamisen ristiriitaisuus näkyy myös mainoksissa, joissa asialla ajoittain leikitelläänkin. Ironiaa huokuvat hius tuotesarja Bed Head ja meikkivoide Woke Up Like This. Samalla, kun mai nokset ja tuotemerkit sekä sloganit voivat huvittaa, ne kuitenkin osaltaan tuottavat paineita. Silti huumori ja iro nian taju voisivat auttaa myös yksilöä ristiriitaisten vaatimusten edessä. Ristiriidat ulottuvat myös tutkimuk seen. Ulkonäköihanteita pohtiva tutki mus onkin jakautunut. ”Feministisillä tutkijoilla on ollut kahdenlaista linjaa kauneuskäytäntöi hin, meikkaamiseen ja pukeutumiseen liittyen. Edelleen on vahva linja, jossa osallistuminen näihin käytäntöihin koetaan itsensä alistamisena ja se tuo mitaan. Tuomitaan yksilö, vaikka näh dään, että ne ihanteet ovat yhteiskun nallisten rakenteiden synnyttämiä. Se on mielestäni väärin, koska se kuvasto on kaikkialla ympärillämme ja on vai kea asettua sen ulkopuolelle.” Vastapainoksi tuomitsevalle linjal le löytyy myös näkemys, jossa koroste taan pukeutumisen ja meikkaamisen tuomaa nautintoa sekä itseluottamus ta. Vaatimukset käännetään voimava raksi ja resurssiksi, jolla voi myös lei kitellä. ”Oma linjani on jossain näiden kah den pään välillä. Pitää totta kai puhua yhteiskunnan rakenteista, olla kriitti nen sille, mitä kapitalistiseen kauneus teollisuuteen liittyy. Mutta myös se elämyksellisyyden korostaminen on tärkeää. Esimerkiksi pukeutumises ta nauttiminen voi olla yksilölle keino päästä paineiden yläpuolelle.” War Paint for Men Ulkonäköön liittyvät kaksoisstandardit näkyvät myös työelämässä. Se, millai sia ominaisuuksia suositaan, elää hie man ajassa, mutta riippuu myös siitä, minkä näköisiä henkilöitä missäkin tehtävissä on totuttu näkemään. Tä mä tuli näkyväksi myös siinä, kuinka pääministeri Sanna Marinia on tar kasteltu mediassa. Lehdissä on jopa julkaistu kuvia totuttua nuoremman ja eittämättä kauniin naispääminis terin takamuksesta. Mutta ei Marin suinkaan ensimmäinen stereotypiasta poikkeava poliitikko ole. ”Samoin tulee myös mieleen kan sanedustaja Tanja Saarela, jonka ul konäköön kiinnitettiin paljon huo miota. Hän oli missi ja aivan liian kaunis ollakseen fiksu ja hyvä poliitik ko. Myös presidentti Tarja Halosen ul konäkö on herättänyt kommentteja. Se lokero, johon pitäisi asettua on kapea – erityisesti naisilla ja etenkin poliitikoil la. Mutta eivät miehetkään ole tämän ulkopuolella. Martti Ahtisaaren koko herätti paljon kritiikkiä ja hän sai ai van järkyttävää palautetta.” Politiikan ohella myös liikeelä mässä ulkonäköön liittyviä kaksois standardeja riittää. Joidenkin fyysisiä ominaisuuksia arvostetaan ja toisten väheksytään, mutta onneksi maailma muuttuu. Ulkonäkövaatimusten moni puolistuminen näkyy myös poikien ja miesten elämässä. ”Onneksi myös maskuliinisuuden ymmärtäminen on muuttunut. Ei välttämättä tarvitse olla yltiöbodat tua kehoa ja pidetään ihan hyvänäkin asiana, että mies voi käyttää ihonhoi totuotteita ja miettiä vaatteitaan.” Naked by Urban Decay ”Aitouden” vaatimuksen kaksoistan dardi tuli kiinnostavasti näkyväksi tie teellisessä The cost of looking natural artikkelissa, jossa verrattiin sosiaali sessa mediassa noussutta #nomakeup liikettä ja kosmetiikkamyyntiä trendin rinnalla. Kosmetiikan myynti kasvoi samalla, kun oli trendikästä kertoa, et tä ei käytä meikkiä. ”Kosmetiikka ja kauneusteollisuus ovat erittäin tietoisia kaikista trendeis tä. Teollisuus myös hyvin ristiriitaises ti julistaa, kuinka kaikki ovat kaunii ta, mutta kertoo samalla, että tarvitset näitä meidän tuotteitamme saavut taaksesi kauneuden.” Ei meikkiä ajatukseen liittyy myös ajatus ”aitoudesta”. Mutta mitä ”aitous” yleensäkään on? ”Somessa tosiaan tulee erityisen vahvasti esiin aitouden vaatimus. On tutkittu, millaisiin somevaikuttajiin reagoidaan: arkisen oloiset postauk set koetaan vetoavammiksi. Oma ai heensa ovat meikittömät ja filtterittö mät selfiet. Silloinkin on hyvä miettiä, kenen tavoitettavissa sen meikittö män selfien vaatimukset ovat. Niiden julkaiseminen kääntyy äkkiä kauhiste luksi siitä, että vaikka 50vuotias nais näyttelijä on liian vanhan – eli ikäisen sä – näköinen.” HynnäGranbergin mielestä auttai si, jos kauneusihanteet tehtäisiin läpi näkyvämmiksi. ”On todella suuri ongelma käyttää #nomakeuphastagia, jos on oikeas ti käytetty meikkiä, ja on tehty aika paljonkin työtä ulkonäön eteen. Eli rehellisyys tehdystä ulkonäkötyös tä voisi olla yksi tapa kohdata vaati mukset.” TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA ”JOS MEDIASSA EI NÄY ITSEN NÄKÖISIÄ HENKILÖITÄ VOI SELFIELLÄ KORJATA TILANNETTA.” Mainokset ovat peili, joka näyttää sen, mitä meiltä halutaan. Myös sosiaalinen media voi välittää vaatimuksia, mutta lisäksi se voi haastaa normeja.
SECRET ALL NATURAL LOOK IN THIS BOTTLE To im itu ks ell ist a ain eis to a.
KATSO KEVÄTKAUDEN OHJELMA TÄÄLTÄ: WWW.ZODIAK.FI ENSI-ILTA 26.1.2023 PIENI NÄYTTÄMÖ RUNAR SCHILDT JUHA HURME ÄRHÄKKÄ KOMEDIA LIPUT: ALKAEN 19,50 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) LIPUT: ALKAEN 19,50 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) Max Savikangas Teemu Mäki Petri Kekoni Company IHMISEN JÄLKEEN / POSTHUMAN Monitaiteellinen tieteisooppera Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Uusi musikaali menestyskirjan pohjalta Esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 13.4.-7.5. Tuottajat: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki Esitykset Tanssin talon Pannuhallissa 3.-7.3. Liput: tanssintalo.fi Liput: lippu.fi Tuottajat: Suomalainen kamariooppera ja Greta Tuotanto K E VÄ Ä L L Ä 2 2 3 M E I L L Ä E S I T E TÄ Ä N 9 E R I E S I T Y S TÄ T E A T T E R I V I I R U S / V Ä L I M E R E N K A T U 1 4 , J Ä T K Ä S A A R I / W W W . V I I R U S . F I KÄVISITKÖ USEAMMIN TÄÄLLÄ, JOS AINA EI TARVITSISI MIETTIÄ HINTAA? T E AT T E R I V I I R U K S E N K A U S I K O R T I L L A VA PA A PÄ Ä S Y K A I K K I I N K E VÄ Ä N E S I T Y K S I I N , N I I N M O N TA K E R TA A K U I N H A L U AT. 75 € K AT SO OH JEL MIS TO JA OS TA K AUSIKORT TI OSOIT T EES S A W W W.VIIRUS.FI! E R N E S T P R O T A S IE W IC Z
1 / 2023 • 15 Venäjän vallanpitäjät ovat kautta aikain torjuneet ajatukset yksilönvapaudesta. Pitkä tie vapauteen Ilja Glazunovin työ Ajaton Venäjä vuodelta 1988. Pyhimykset, tsaarit, Katariina Suuri, Neuvostoliitto ja Kristus valtavassa joukkokokouksessa. TEKSTI IIDA SIMES ”V ENÄJÄLTÄ puuttuu de mokratian perinne.” Suomalai sessa Venä jänanalyysissä tätä lausetta on käy tetty vuosikausia pääargumenttina sekä selittämässä Kremlin totalita ristisen vallankäytön periaatetta että jopa oikeuttamassa sitä. Jos ei kansa osaa äänestää, on muka vääjäämä töntä ja jopa ansaittua, että johtaja on yksinvaltias. Saman logiikan mukaan diktaattorin seuraaja on uusi diktaat tori. Jos haastatellaan vain Kremliä tutkivia tahoja, muita vaihtoehtoja ei nähdä. Väärin. Tällainen putkikatse ei al kuunkaan riitä avaamaan Venäjän ti lannetta. Venäjän kansa osaa kyllä toimia demokraattisesti, kun se vaan saa mahdollisuuden. Tästä on todisteita. Neuvostoliiton hajottua monet kan salaiset saivat mahdollisuuden ja he käyttivät sen myös. NykyKremlin parjaamaa Venäjän 1900lukua voi muistella viisaana ja hauskana va pauden aikana. Venäjä oli poliittisesti moniarvoinen, ja se oli sitä jopa maan itäisissä osissa: Oli paikallisvaaleja ja hallintoa, oli paikallista lehdistöä. Oli kansalaisjärjestöjä, oli ihmisoikeus ja ympäristöliikkeitä. Oli vapaaehtois työtä huumeita vastaan, orpolasten auttamiseksi, löytöeläinten kotiutta miseksi ja lukuisten sotien veteraa nien tueksi. Televisiossa ja radiossa esitettiin pistävää satiiria, kosketta vaa taidetta ja purevaa yhteiskunta kritiikkiä. Oli pridemarsseja ja ho mobaareissa yöstä toiseen jatkuvat bileet. Monet Venäjän ulkopuolella – ja ehkä maan sisälläkin – sokaistuivat ajattelemaan, että Venäjä olisi demo kratian tiellä. Ei, Kreml ei ollut. Vah vistaessaan valtaansa president ti Vladimir Putin tuhosi vapauden kulma kivet: vaalit, paikallishallin not, lehdistön, yhteiskuntakritiikin ja moni arvoisuuden. KYSE EI OLE PELKÄSTÄ ÄN siitä, ettei Venäjän demokratialla ole vankkaa pe rinnettä, vaan maalta puuttuu paljon keskeisempiäkin asioita, tarkensi brit tiläinen historioitsija Antony Beevor, jonka tapasin vuoden 2022 syksyllä. Keskustelimme yli tunnin Venäjän val lankumouksesta ja sisällissodasta. Kun lopuksi ihmettelin, miksi Kreml koh telee niin huonosti omaa kansaansa, Beevor innostui niin, että kädet viuh toivat ilmassa: ”Kyse on ihmisyyden ja vapauden käsitteistä”, hän kertoi. ”Venäjän hal linto ei tunne kumpaakaan.” Valistuksen ajan myötä, 1600luvun lopulla Euroopassa alkoivat levitä hu manistinen ihmiskäsitys, ajatukset ih misoikeuksista ja yksilön vapaudesta. 1700luvulla ne muovasivat Yhdysval tain perustuslakia. Mutta nämä aatteet eivät saavuttaneet Venäjää, joka pysyi vuosisadasta toiseen tsaarin kuritta mana, orjien työllä rikastuvana valta kuntana. Kun tsaarinvallan sortama kansa kapinoi vuonna 1917 ja Neuvostoliit to syntyi, ajatus kaikille kuuluvasta ih misarvosta ei edelleenkään siirtynyt osaksi systeemiä. KIITOS MONIKANSALLISEN viestin nän, ymmärrys ihmisoikeuksista ja vapaudesta saavutti myös venäläiset 1900luvulla – ainakin sen verran, että heillä alkoi olla laajaa oppositioliikeh dintää 1980luvulla. Ja koska Kreml tietää valtansa olevan heikolla aatteel lisella pohjalla, sen on pidettävä yllä vahvaa poliisikoneistoa. Juuri pelko vapauden aatteen tun keutumisesta Venäjän valtakuntaan on perimmäinen syy hyökätä Ukrainaan kin. Vaikka Venäjän länsinaapurilla on myös neuvostoaikojen jälkeen ollut po liittisia ongelmia, kuten korruptiota ja ahneita vallanpitäjiä, silti nimenomaan demokratiakehityksessä Ukraina on ol lut huomattavasti Venäjää edellä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Koneiston väkivallan on saanut ko kea myös toimittaja Juri Zaitsev, joka on kirjoittanut Voimaan kansan halut tomuudesta protestoida. Koska hän on joutunut pakenemaan kotimaastaan ja etenkin koska hän aikoo vielä palata sinne, hän käyttää nimimerkkiä. Vaikka kaipuu kotiin on kova, hän on viihtynyt lännempänä Euroopassa. ”Ihmiset ovat sisimmässään saman laisia kaikkialla”, hän miettii. ”Venä läisten pitäisi tavata paljon enemmän ulkomaalaisia. Sitten he ainakin lak kaisivat uskomasta niihin valheisiin, mitä heille muusta maailmasta suol letaan.” Euromaidan-mielenosoitus Kiovassa 2013. Tämä näky pelästytti Kremlin.
16 • 1 / 2023 Kunnes jääkaappi voittaa tel?evision Venäläinen toimittaja kertoo, miten lohduttomalta Venäjän propagandan sodanlietsonta vaikuttaa. Silti toivoa on. Ja tärkein on totuus. TEKSTI JURI ZAITSEV U LKOM AILL A ihme tellään, miksi venä läiset eivät protestoi Ukrainassa käytävää Venäjän hyökkäysso taa vastaan. Kremlin propaganda pelottelee ve näläisiä monenlaisella väkivallalla. Uhkailut toimivat hyvin – toistaisek si. Maan sisäinen väkivaltakoneisto on laaja. Poliisivaltio Kun pohditaan, miksi venäläiset eivät protestoi enemmän, on ensin ymmär rettävä olosuhteet, joissa sodan vas tustajat ja erityisesti sen kannattajat elävät. Ensinnäkin, protesteilta puut tuu tällä hetkellä johtaja. Monet op position keulahahmot ovat vankilas sa. Heistä tunnetuimpia ovat Aleksei Navalnyi, Vladimir Kara-Murza ja Andrei Pivovarov. Loput ovat lähte neet ulkomaille ja vain sen vuoksi vält täneet vankilan. Mutta silti mielenosoituksia on välillä järjestetty. Silloin poliisi on pidättänyt ihmisiä, eikä edes pel kästään protestin yhteydessä, vaan kaukana tapahtumista: metrossa, bussi pysäkeillä ja heidän kotinsa lie peillä. Vuodesta 2000 lähtien, kun Vladimir Putin on ollut vallassa, hän on ra kentanut tehokkaan järjestelmän suo jelemaan hallintoa häiriöiltä. Kremlin legitimiteetin eli vallan oi keutuksen kyseenalaistaminen on vaa rallista. 140 miljoonan asukkaan valtiossa on noin miljoona poliisia, 900 000 ar meijan sotilasta, 700 000 rekisteröityä yksityisen vartiointiliikkeen työnte kijää, 340 000 kansalliskaartin jäsen tä (Juuri he hajottavat mielenosoituk sia.), 45 000 kasakkasoturia ja 33 000 vanginvartijaa Ja lisäksi on vielä turvallisuuspal velu FSB:n ja salaisen palvelun työn tekijöitä sekä noin 20 000 tšetšeeni taistelijaa. Yhteensä Venäjällä on noin 3,3 mil joonaa ihmistä, joihin viranomaiset tu keutuvat vaatiessaan protestoijia ku riin. Noin joka 15. aikuinen venäläi nen mies käyttää univormua ja kan taa asetta. Monilla on Kalašnikov rynnäkkökivääri, AK47, jossa on 30 luotia. Ja Kreml on koko ajan valmis antamaan käskyn ampua. Samalla Kreml suojelee poliiseja ja kansalliskaartia mobilisaatiolta eli on värväämättä heitä sotaan. Vain hy vin pieni prosentti heistä on lähetet ty Ukrainaan. Ja edes ne, jotka siir rettiin Ukrainaan, eivät ilmestyneet juoksuhautoihin eivätkä taistelleet Ukrainan armeijaa vastaan. He ovat jatkaneet työtään sotatoimialueella poliisina murskaamalla protesteja ja vainoamalla siviilejä. Toisin sanoen, nämä ihmiset ymmärtävät, että presi dentti Putin ei anna heille vain palk kaa, etuoikeuksia ja valtaa, vaan myös suojaa kuolemalta Ukrainassa. Ilmeisesti tämä motivoi Venäjän po liisia auttamaan jo valmiiksi hyvin ak Venäjän armeijan joukkoja Punaisella torilla Voitonpäivän paraatissa toukokuussa 2019. KREMLIN LEGITIMITEETIN ELI VALLAN OIKEUTUKSEN KYSEENALAISTAMINEN ON VAARALLISTA.
1 / 2023 • 17 rainan tapahtumia viimeiset kahdek san vuotta. Venäjän hallinto kontrolloi kaikkia merkittäviä valtion ja yksityisiä tiedo tusvälineitä. Televisiosta näkyy ilmai seksi jopa 21 pääkanavaa, joista lähes jokainen on keskittynyt kertomaan Uk rainan viranomaisten ”rikoksista” ja muuttamaan valheita totuudeksi. Täytyy myös muistaa, että Venäjäl lä suurin osa asukkaista, lukuun ot tamatta ihmisiä suurissa kaupungeis sa, kuten Moskovassa ja Pietarissa, on erittäin köyhiä. Virallisten tilastojen mukaan noin 20–25 miljoonaa ihmistä elää alle 225 eurolla kuukaudessa. Val tava joukko ihmisiä on pakotettu selviy tymään ilman työtä ja tulevaisuudennä kymiä, ja he saavat juuri ja juuri mak settua ruoka ja säh kölaskunsa. Ainoa il mainen viihdyke on televisio, jonka kaut ta Kreml myy heille ideaa ”Venäjän suu ruudesta” ja syyttää Yhdysvaltoja ja mui ta länsimaita maan ongelmista. Valtaosa, yli 70 prosenttia asukkais ta, ei ole koskaan käynyt valtion ulko puolella eivätkä he ole nähneet elä mää muissa maissa. Hiljainen keskiluokka Venäjän keskiluokka ei protestoi. En sinnäkin syynä on, että tämä luok ka on erittäin ohut. Toiseksi, sanan vapaus, rehelliset vaalit ja vallan vaihtuvuus reilun pelin kautta eivät kiinnosta suurinta osaa ihmisistä, jot ka edelleen katsovat televisiota ja ovat propagandan vankeja – vaikka suuria mielenosoituksia olikin vuosina 2017– 2020 sadassa kaupungissa. Mielenosoitusten hajottaminen, pi dätykset sekä toimittajien ja opposi tiohahmojen murhat ovat opettaneet keskiluokkaa olemaan puuttumatta politiikkaan ja irtautumaan siitä mah dollisimman paljon. Osalle väestöstä sana ”vapaus” liit tyy edelleen talouden ongelmiin ja va kauden puutteeseen 1990luvulla – ja propaganda ruokkii ajatusta jatkuvas ti. Keskiluokka sietää mieluummin Ve näjän rajojen sulkemisen, ulkomaisten yritysten lähtemisen ja talouspakot teet. Samoin venäläisten mielenosoituk set ulkomailla ovat vähäisiä ja tapah tuvat pääasiassa EUmaissa. Esimerkiksi Kazakstanissa, Arme niassa, Georgiassa tai Turkissa, jonne suurin osa Venäjän asukkaista muut ti sodan ja mobilisaation aikana, ei protestoida. Se johtuu siitä, että nä mä maat ovat joko hyvissä suhteis sa Kremlin kanssa tai taloudellises ti riippuvaisia siitä. Protestoimisesta voi joutua myös luovutetuksi takaisin Venäjälle. Lisäksi mielen osoittami nen muualla voi sulkea tien Venäjälle heiltä, jotka aikovat palata sinne. Hei tä saatetaan uhata myös kostotoimilla, jotka pannaan toteen, kun he palaavat. Suurimmalla osalla on myös sukulai sia Venäjällä, eivätkä he uskalla pro testoida, koska he pelkäävät, että su kulaisia aletaan vainota. Propaganda häviää pelin Joidenkin arvioiden mukaan 12–15 prosenttia Venäjän väestöstä kannat taa Ukrainan sotaa. Samalla 12–15 prosenttia on vastaan. Ja noin 70 pro senttia on ihmisiä, joiden mielipiteestä propaganda ja riippumaton media nyt taistelevat. Nämä ihmiset vastaavat edelleen ”kyllä” kun kysytään, onko tarpeen jatkaa Ukrainan sotaa ja men nä Kiovaan ja ”kyllä” kysymykseen ”tarvi taanko rauhaa”. On jo selvää, että propaganda häviää pelin: yhä useam mat ihmiset ovat la kanneet katsomasta ajankohtaisohjelmia. Viimeisimmän tvtut kimuksen mukaan Venäjän tärkeimmän propagandistin, Vladimir Solovjovin ohjelma sijoittui viime kuukausina vasta 27. sijalle. Sen edelle nousi muun muassa mökeistä ja puutarhoista ker tova ohjelma. Venäjällä oppositio ja riippumatto mat tiedotusvälineet ovat alkaneet en nustaa joukkomielenosoitusten alka mista. Niin tapahtuu, ”kun jääkaappi voittaa television”. Eli vain taloudelli nen kriisi voi saada ihmiset kaduille. Ihmiset alkavat protestoida, kun hin nat nousevat kaupoissa niin paljon, että yksinkertaisintakin ruokaa on mahdotonta ostaa. Tai kun palkat vii västyvät. Näissä olosuhteissa television pro paganda lakkaa toimimasta. Nyt tämä hetki näyttää olevan vie lä kaukana: Kremlillä on edelleen pal jon rahaa, koska öljyn, kaasun ja mui den resurssien myynti toimii edelleen, ja siksi tämä voi jatkua pitkään. Mutta yllätyksiä tapahtuu. Tärkein on totuus Tärkeintä on kuitenkin kertoa venä läisille totuus sodasta. Venäjällä on edelleen riippumattomia tiedotusväli neitä, jotka työskentelevät maan alla. Ja tuloksia on nähtävissä: venäläinen yhteiskunta alkaa ymmärtää, vaikka kin hitaasti, Putinin käynnistämän so dan täyttä kauhua ja siihen liittyviä seurauksia. Kun sotaa vastustavien kriitti nen massa kasvaa riittävän suureksi, Kreml pysäyttää sotimisen pysyäkseen vallassa. Sodan voi lopettaa myös Ukrainan voitto, joka ei vaikuta kaukaa haetulta mahdollisuudelta. Mutta valitettavasti edes se ei vält tämättä saa Venäjää aloittamaan muu toksia kohti demokratiaa. Svetlana Poterjahina Syyskuussa 2022 Kazanin kaupungissa asuva Svetlana Poterjahina protestoi mobilisaatiota vastaan heiluttaen lippua, jossa oli sana ”rauha”. Hänet ja muut osallistujat pidätettiin, ja heitä pidettiin kaksi päivää poliisiasemalla. Poliisi uhkasi ”täyttää pippurilla” ja raiskata naiset, jos he eivät antaisi puhelimiaan. Puhelimet vietiin kuitenkin väkisin. ”Kun pyysin vettä, he sanoivat ’juo vessasta’. Joku toi meille paketin ruokaa ja vettä. Poliisi ei antanut meidän ottaa sitä vastaan. Yksi meistä pyörtyi, koska hän ei saanut ruokaa”, Poterjahina kertoi. Poterjahina sai 500 euron sakon. Sakko on enemmän kuin kaksi kertaa Venäjän minimikuukausipalkan, 225 euron, suuruinen. Ilja Jašin Venäjällä ihmiset, jotka kertovat totuuden Ukrainan sodasta ja siitä, mitä Venäjän federaation sotilaat tekevät Ukrainassa, haastetaan oikeuteen. Venäläinen poliitikko ja entinen kansanedustaja Ilja Jašin kertoi YouTube-kanavallaan Venäjän armeijan rikoksista Ukrainan Butšassa. Syyttäjä vaati Jašinille yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta. Joulukuussa 2022 hänet tuomittiin kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen. Venäjällä murhista annetaan ly hyempiä tuomioita. Artjom Kamardin Syyskuussa 2022 venä läinen nuori runoilija Artjom Kamardin lausui runoa Moskovan keskustassa neuvostoliittolaisen runoilijalegendan, Vladimir Majakovskin, muistomerkillä. Runossaan Kamardin vastusti mobilisaatiota lauseella ”Kunnia Kiovan Venäjälle”. Seuraavana päivänä poliisi haki hänet että hänen puolisonsa Alexandra Popovan heidän kotoaan poliisiasemalle. Siellä poliisi raiskasi Kamardinin käsipainotangolla, kuvasi sen videolle ja näytti sen Kamardinin puolisolle. Popovaa uhkailtiin joukkoraiskauksella. Kamardinin kidutuksen jälkeen poliisi kuvasi runoilijan anteeksipyynnöt videolle. Poliisin mukaan häntä epäillään ”vihan ja vihamielisyyden yllyttämisestä väkivalloin”. Nyt Kamardinin väitettyä rikosta tutkitaan. Hän on Butyrkan vankilassa Moskovassa. D avid Krik he li So ta O VD -In fo Kunnes jääkaappi voittaa tel?evision tiivisia armeijan rekrytointikeskuksia nappaamalla miehiä jopa kaduilta lä hettääkseen heidät taistelemaan. Entä voisivatko nämä aseistetut henkilöt joskus kääntää kiväärin pii pun kohti Kremliä? Se tapahtuu vasta, kun he ymmärtävät, että Putinin hal linnon palveleminen ei suojaa loputto masti heitäkään. Propagandaa päivästä toiseen Kuvitellaan, että Suomessa kaikki suu ret sanomalehdet, tvkanavat, radio ja nettimediat alkaisivat yhtäkkiä toistaa yhtä ja samaa viestiä. Vaikkapa että ”Venäjän miehittämässä Karjalassa” asuvia suomalaisia kiusataan. Että heitä kielletään puhumasta suomea, heitä hakataan suomen kielen käyttä misestä kadulla, heille ei anneta töitä ja heitä pidetään toisen luokan kansa laisina. Että heidän on pakko unohtaa kielensä ja kulttuurinsa. Että näiden lapset otetaan pois perheestään ja vä lillä väitetään, että lapsia tapetaan kos toksi vanhemmille. Tällaisilla hirviömäisillä valheilla Venäjän propaganda on kuvaillut Uk An ton Bre ho v / Sh utte rsto ck TELEVISIOSTA NÄKYY ILMAISEKSI 21 PÄÄKANAVAA, JOTKA KESKITTYVÄT MUUTTAMAAN VALHEITA TOTUUDEKSI.
18 • 1 / 2023 Kesken jäänyt valtio Kesken jäänyt valtio Kesken jäänyt valtio NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. V IROSSA SEURATA AN huolestuneena Venä jän hyökkäyssotaa Ukrainassa. ”Me em me ole varautuneet yhtä hyvin kuin suo malaiset”, sanoo Harri Tiido, virolai nen diplomaatti ja mediassa aktiivinen politiikan kommentaattori. Pitäisi olla kotivaraa ja pommi suojia. Kaikki Viron puolueet valmis tautuvat maaliskuisiin parlamentti vaaleihin lupaamalla turvallisuutta aikojen huonontuessa. Naapurimaan sotiessa puolueet ovat lähentyneet toisiaan, mutta ”vain EKRE eroaa joukosta”. Kuten äärioikeistolai set puolueet muuallakin Euroopas sa, konservatiivinen ja populistinen Eesti Konservatiivne Rahvaerakond suhtautuu pakolaisiin negatiivises ti. EKREn poliitikot ovat kertoneet huolistaan, joiden mukaan maahan saattaisi ukrainalaisten pakolaisten myötä kasvaa ”itäslaavilainen vä hemmistö”. Harri Tiido ei lainkaan arvosta po liittista populismia. Vuonna 2020 hän erosi Viron Suomensuurlähettilään tehtävästä vastalauseena kotimaan sa hallitukselle, kun sisäministeri ja EKREn puheenjohtaja Mart Helme ni mitteli Suomen pääministeriä ”myyjä tytöksi”. Harri Tiido työskenteli neuvosto aikoina toimittajana Viron radiossa. Suomen kielen hän oppi seuratessaan Suomen asioita. ”Viro oli Neuvostolii tossa erityisasemassa Suomen vuok si”, hän kertoo. Viron radio, jossa Tiido työskenteli, oli Baltian maista ainoa, jolla oli ulkomaantoimitus eli ikkuna auki länteen. ”Meitä ulkomaantoimit tajia ei myöskään sensuroitu, koska sensorit eivät tienneet ulkopolitiikas ta yhtään mitään”, Tiido nauraa. Tiido ei yllättynyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hänen mieles tään Putinin oli pakko hyökätä, kos ka uhoavan johtajan on toteuttava uh kauksensa. Tiido on samaa mieltä historioitsi ja Antony Beevorin kanssa siitä, ettei valistuksen ajan vapauden ihanne kos kaan saavuttanut Venäjää. Hänen mie lestään maan poliittinen järjestelmä on peräisin muinaisilta mongoli ja ta taariheimoilta. ”Jos Venäjä tarvitsee jo tain, se laajenee. Tämän ajattelun olisi muututtava.” Kun Neuvostoliitto hajosi, siitä ir ronneet Baltian maat joutuivat muuttu maan parlamentaarisiksi, mutta ”Venä jä ei ole koskaan rakentanut itsestään valtiota”, sanoo Tiido huolissaan. Venäjän hyökkäyssodassa Ukrai naan Tiido näkee Venäjän lopun alun. ”Venäjän on hajottava. Ja sota loppuu niin, että Venäjä tulee tavalla tai toisel la hajoamaan.” Arvoton ihmishenki Venäläisiä toisinajattelijoita ja jour nalisteja on paennut runsaasti Baltian maihin. Toimittaja ja kirjailija Artemi Troitski muutti Moskovasta Viroon lähes 10 vuotta sitten. Venäjän viimeaikaiset sotatoimet suret tavat häntä. Sodan lopputuloksesta hän on täysin varma: ”Ukraina voittaa. Se tapahtuu viimeistään tämän vuoden lopussa, mutta toivottavasti jo pian.” Venäjän politiikasta Troitski ei löy dä mitään hyvää. ”NykyVenäjä on täysin fasistinen maa.” Venäjällä ei ole valoisaa tulevaisuutta, mutta naapuri maalla voi olla. ”Ukrainasta voi tulla vapaa ja demokraattinen sivistysval tio, esikuva koko Euroopalle. Se on täy sin ukrainalaisten käsissä.” Troitski on arvostellut myös Voima lehdessä Vladimir Putinia raskaasti siitä asti, kun tämä asettui presidentti ehdokkaaksi vuonna 1999. Onko Putin onnistunut missään? ”Hän on onnistunut luomaan pelon koneiston. Mutta hän on epäonnistu nut poliittisesti ja taloudellisesti. Venä jällä ihmishenki ei ole juuri minkään arvoinen. Suurin osa kansasta inhoaa omaa elämäänsä.” Tämän takia Kremlin levittämä pro paganda on uponnut kansaan. ”Tele visio tarjoaa heille kertomuksia, joita kansa haluaa kuulla, kuten että ’Venä jä on suurin’”, Troitski sanoo ja hymyi lee surullisesti. Toinen asia, missä Putin on onnis tunut, on opposition hajottaminen. ”Kaikki opposition johtajat ovat vanki lassa tai paenneet, ja heidän kannat tajansa pieninä ryhminä siellä täällä.” Suoraan vankilaan Kirjailija Kira Jarmyš työskentelee ve näläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin avustajana – työskentelee edelleen, vaikka Navalnyi vangittiin Venäjällä tammikuussa 2021 heti palat tuaan sairaalahoidosta Saksasta. Tur vallisuuspalvelu FSB:n agentit olivat yrittäneet tappaa Navalnyin sivelemällä hänen kalsareihinsa myrkkyä. Jarmyš kollegoineen asuu nyt Liet tuan pääkaupungissa Vilnassa ja kampanjoi YouTuben ja viestipalvelu Telegramin avulla. Koko tiimin oli läh dettävä Moskovasta, sillä todennäköi sesti heidät olisi vangittu, kuten hei dät, jotka jäivät Venäjälle. Vaikka Venäjällä demokratia on ka ventunut olemattomiin, silti Jarmyš oli yllättynyt Navalnyin välittömäs tä vangitsemisesta hänen palatessaan kotimaahansa. ”Me ajattelimme, että hän varmaan joutuu ainakin joksikin aikaa kotiarestiin tai hänet komenne taan poliisiasemalle muutaman päi vän päästä.” Lentokone oli täynnä toimittajia, ja kentälle oli tulossa vastaan kan nattajia. ”Kun kone alkoi kierrel lä Moskovan yllä ja kuulutettiin, et tä laskeudummekin Vnukovon sijaan Šeremetjevolle, aloimme aavistaa pa hinta.” Šeremetjevon kenttä on suurem pi kuin Vnukovon, eli Kreml ei var sinaisesti piilotellut Navalnyin pi dätystä. Vaikka matka Vnukovosta Šeremetjevoon kestää maata pitkin pari tuntia, monet kannattajat ehtivät paikan päälle. ”En olisi uskonut, että Aleksei pidätetään heti. Hänet oli kuljetet tu Venäjältä Saksaan sairaalaan koo massa, hän ei ollut tehnyt mitään lai tonta.” Jarmyš – sen enempää kuin Na valnyikaan – ei usko Venäjän hajoa miseen, mutta demokratiaan kyllä. ”Monille etäisille alueille voi olla hyö dyllisempää kuulua isoon valtioon kuin erota siitä. Mutta Aleksei on aina kannattanut vahvaa paikallishallintoa. Ei koko maata pidä johtaa Kremlistä, vaan ihmisten pitää voida itse päättää omista asioistaan.” Entä jos opposition voittaessa Na valnyi ei voittaisikaan, vaan johtoon nousisi joku toinen? ”Jos ihmiset äänestävät niin, käy köön sitten niin.” Jarmyšin mielestä systeemi olisi toi miva, jos Venäjällä halukkaat voisivat asettua ehdokkaiksi ja kansa saisi itse päättää, ketkä alueita hallitsevat. Toi sin kuin nyt. TEKSTI JA KUVAT IIDA SIMES Kira Jarmyš ”Putin on terroristi” lukee Venäjän suurlähetystön edessä Tallinnassa.
Haluatko oppia poliittista vaikuttamista? Tule mukaan eläinoikeusvaikuttajaksi! Eläinoikeusvaikuttajat on eläinoikeusjärjestö Animalian paikkariippumaton toimintaryhmä, joka saa tiedotusta ja toimintapyyntöjä Telegram-sovelluksen kautta. Ryhmä sopii eläinpoliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille eläinten ystäville. Ryhmään liittyminen ei sido sinua mihinkään. Skannaa QR-koodi ja liity ryhmään! Tule mukaan! Alviina Alametsä alviinaalametsä alviinan Alviina Alametsä Euroopan parlamentin jäsen Aurinkoteatteri • Teater Mars • Sirius Teatern • Teatteri Venus Katso kevään ohjelmisto www.universum.fi Perämiehenkatu 13, Helsinki
20 • 1 / 2023 Sissimedia haastaa hallitusta Sissijournalismi kritisoi epädemokraattisia hallintoja. Uutisia myydään salaa USBtikulla ja julkaistaan Telegramissa. C OVID-PANDEMIA pa hensi 2010luvulla alkanutta kehitys kulkua. Kansalaisyh teiskunnan tilaa on kavennettu ympäri maailmaa. Mielenosoituksia, kansa laisten kokoontumista, kansalaisjärjes töjen rekisteröintiä ja ulkomaista ra hoitusta kontrolloidaan. Yhdistymis, kokoontumis ja ilmaisunvapauksia rajoitetaan etenkin Afrikan ja Lähi idän maissa, ja esimerkiksi vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana hyväk syttiin 120 kansalaisyhteiskunnan ti laa heikentävää lakia 60 eri maassa. Etenkin niitä ihmisoikeus ja demo kratiajärjestöjä tukahdutetaan, jotka kyseenalaistavat poliittisia valtaase telmia. Hallitukset ja yritykset eivät halua, että niiden toimia valvotaan, ja tämän vuoksi ne vainoavat eten kin toimittajia, käy ilmi State of Civil Society raportista. Hallitukset voivat rajoittaa medioi den toimintaa lainsäädännöllä, toimit tajia uhkailemalla ja murhauttamalla. Sensuurikeinoja on paljon. Toimittajat ilman rajoja järjestön raportin mu kaan sananvapaus huonontui vuonna 2022 ennätyksellisen paljon. Tutkittu ja maita oli 180, joista 28:ssa sanan vapaustilanne on luokiteltu ”erittäin huonoksi”. Maailman 10 huonoim man lehdistönvapauden maan jouk koon kuuluivat esimerkiksi Myan mar (joka on sijalla 176), Kiina (175), Turkmenistan (177), Iran (178), Eritrea (179) ja PohjoisKorea (180). Venäjä pi ti sijaa 155. Uutisia USB-tikulla Venäjällä sananvapaustilanne oli vai kea jo ennen Ukrainan hyökkäyssotaa. Toimittajia on uhkailtu, pahoinpidelty ja murhattu, minkä vuoksi heitä on pa ennut ulkomaille. Kaikissa maissa ti lanne ei ole näin vakava, mutta toimi tusten pitää tasapainoilla epäsuoran painostuksen kanssa. Esimerkiksi val tion virallisista tiedonannoista ja ilmoi tuksista saatavat mainostulot ovat me dioille merkittävä rahoituslähde, jonka poisvetämisellä voidaan vaikuttaa sa nomalehtien kirjoitteluun epäsuoras ti. Sen vuoksi valtion mainostulojen jakautumista eri medioille mitataan Media Pluralism Monitor tutkimukses sa, joka kartoittaa lehdistönvapautta eri maissa. Autoritaarisissa maissa me diat sensuroivat itse itseään rahoituk sen menettämisen pelossa. Hallitusta kritisoivia medioita voi daan estää myös teknisesti. Kuuban hallitusta kritisoiva, ”sissimediaksi” it seään nimittävä El Esturnudo sivusto (suomeksi ”Aivastus”) on estetty koko maassa, mutta sitä voi lukea VPNyh teyden avulla. VPN salaa käyttäjän tie toliikenteen, jonka avulla käyttäjä voi liikkua anonyymisti verkossa, eikä esimerkiksi matkapuhelinoperaatto ri pysty paikantamaan laitteen fyysis tä sijaintia. Toisaalta internetin käyttäminen on Kuuban yleiseen hintatasoon nähden suhteettoman kallista, minkä vuok si kaduilla myydään El Paquete Semanal (”Viikkopaketti”) -nimistä sisältö kokonaisuutta, joka sisältää etupäässä viihdettä kuten elokuvia ja tvsarjoja, mutta myös kansainvälisten uutistoi mistojen artikkeleita. Sisällöt on ladat tu USBtikuille ja DVDlevyille, joten niitä voi katsella ilman nettiyhteyttä. Paketin julkaisijasta ei kuitenkaan ole tietoa, joten ei ole varmaa, vaikuttaako hallitus sen sisältöön. Epäkohtien vuoksi itsenäisesti toi mivista eli indiemedioista on tullut yhä tärkeämpi osa tiedonkulkua au toritaarisesti hallituissa maissa. Ne ra portoivat ihmisoikeusloukkauksista, korruptiosta ja hallinnon väärinkäy töksistä. Uutistoimisto siirtyy someen Niin sanotuissa sissimedioissa työs kentelee sekä ammattitoimittajia että aktivisteja, joilla ei ole mediaalasta aiempaa kokemusta. Suosituimmat TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT ALEKSANDA AKSENOVA