Lukunaut ja Innolta Kirjakaupoista, verkkokaupoista, marketeista ja osoitteesta intokustannus.fi = Myös e-kirjana = Myös äänikirjana Colin Rushton AUSCHWITZIN SABOTÖÖRI Sari-Marika Durchman SUPERVOIMANI ADHD Eveliina Talvitie VANHA NAINEN TANSSII Fang Fang KUN KAUPUNKI SULJETTIIN Philip Lymbery DEAD ZONE Risto Isomäki RUOKA, ILMASTO JA TERVEYS Denise Rudberg SEITSEMÄN SYYTÄ KUOLLA Antti Vihinen PUNAINEN PRINSESSA Jarmo Stoor PRÄSSI Anu Patrakka HÄPEÄN AUKIO Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA PILATUKSEN EVANKELIUMI Laura Ertimo & Mari Ahokoivu IHME ILMAT! -PUUHAKIRJA ILMASTON PELASTAJILLE VIIKOLLA 7 ILMESTYVÄT >
TAKSVÄRKKI-KAMPANJA 2020–2021 ”Syrjintä on iso ongelma. Me nuoret voimme muuttaa ihmisten ajattelutapoja.” Salin, 15, Nepal ”Meidän pitää muuttaa yhteiskunnan epäkohtia. Olemalla aktiivisia voimme muuttaa asioita.” Ishika, 15, Nepal TAKSVÄRKISSÄ NUORET MUUTTAVAT MAAILMAA TYÖPAJAT NUORILLE Innosta nuoria vaikuttamaan yhdenvertaisuuden puolesta. Tilaa Taksvärkin maksuttomat työpajat oppitunneille ja teemapäiviin. MATERIAALIT GLOBAALIKASVATUKSEEN Oppituntitehtävät ja menetelmäoppaat tukevat lapsen oikeuksien ja kehityskysymysten käsittelyä sekä mediakasvatusta. TAKSVÄRKKI ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA Järjestä Taksvärkkipäivä ja puolusta nuorten oikeuksia globaalisti. Taksvärkkikeräyksen tuotolla nepalilaiset oppilaskunnat jatkavat työtään syrjivien rakenteiden purkamiseksi. www.taksvarkki.fi Keräyslupa RA/2020/389 MATERIAALIT GLOBAALIKASVATUKSEEN TAKSVÄRKKI ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA ETÄTYÖPAJAT NUORILLE Lukunaut ja Innolta Kirjakaupoista, verkkokaupoista, marketeista ja osoitteesta intokustannus.fi = Myös e-kirjana = Myös äänikirjana Colin Rushton AUSCHWITZIN SABOTÖÖRI Sari-Marika Durchman SUPERVOIMANI ADHD Eveliina Talvitie VANHA NAINEN TANSSII Fang Fang KUN KAUPUNKI SULJETTIIN Philip Lymbery DEAD ZONE Risto Isomäki RUOKA, ILMASTO JA TERVEYS Denise Rudberg SEITSEMÄN SYYTÄ KUOLLA Antti Vihinen PUNAINEN PRINSESSA Jarmo Stoor PRÄSSI Anu Patrakka HÄPEÄN AUKIO Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA PILATUKSEN EVANKELIUMI Laura Ertimo & Mari Ahokoivu IHME ILMAT! -PUUHAKIRJA ILMASTON PELASTAJILLE VIIKOLLA 7 ILMESTYVÄT >
HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET SIELUN KESTAA KAUAN PALATA KOTIMAAHANSA Kirjailija ja suomenta ja Rita Dahl osallistui San Simónin saarella Galiciassa Espanjassa käännöstyöpajaan lo kakuussa 2017. Työ pajassa seitsemän runoilijaa käänsi vät toistensa runoja niin, että yhteisenä kielenä oli portu gali. Antologiassa ovat mukana kroa tialainen Tomica Bajsi?, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus Andrade, brasilialaisitalialainen Francesca Cricelli ja galegoksi kirjoittava Yolanda Castaño. Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista tai kustantajan nettikaupasta. www.parkkokustannus.fi ILMOITUS MITEN OLLA MIES TAI NAINEN TAI JOTAIN MUUTA? Kuvataiteilija, tieto kirjailija ja teatte riohjaaja Teemu Mäki kuvaa muo tokuvasarjassa eri laisia tavallisen oloisia ja ilmei sen erikoisia ih misiä – mies ja nais oletettuja, trans ja queer henkilöitä – pal jaasti, suoraan ja arvostavasti. Valokuvat tekevät näkyväksi sitä elinikäistä kamppai lua, jota useimmat käyvät yrittäessään elää kulttuu rimme tuottamien sukupuoliroolien kanssa. www.parvs.fi TUMMA RAVINTOHIIVAHIUTALE – GOVINDA Ravintorikas ra vintohiivahiutale maistuu herkulli sen juustoiselle ja on pullollaan ter veellisiä ravinto aineita. Uuteen Govindan tum maan ravinto hiivahiutaleeseen on lisätty erik seen myös B12 vitamiinia, joten se on erityisen ra vintorikas raaka aine kaikenlaisiin ruokiin. Tuotteella teet ruokava liostasi helposti terveellisempää ja herkullisempaa vuoden jokaisena päivänä. www.ekolo.fi KUULIN ALLIEN LAULAVAN Vuoden luontokirja kilpailun voittaja on jälleen saa tavilla! Luontotoimittaja Minna Pyykön teos on Suomen luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden ylistys. Kirjassa kerrotaan maalauksin ja tekstein hie noista hetkistä ja tapahtumista, jotka ovat tavallisten retkeläisten tavoitettavissa. www.docendo.fi MIKSI EN ENÄÄ PUHU VALKOISILLE RASISMISTA Käsikirja jokaisel le, joka haluaa ymmärtää, miltä rasismi näyttää, miten sen tun nistaa ja miten sitä vastaan voi toimia. Teos tar kastelee mus tien historian häivyttämistä, luokan ja rodullisuuden yhteyttä, valkoisten etuoikeutettua asemaa, moni kulttuurisuuden pelkoa sekä valkoista feminismiä. Palkitun toimittajan Reni Eddo-Lodgen esikoiste os on ensimmäinen mustan naisen kirjoittama tie tokirja, joka nousi Briteissä myyntilistojen kärkeen. Suomenkielisen kirjan esipuheen on kirjoittanut Maryan Abdulkarim. www.gummerus.fi LUOMU TUOREKASVIMAITO – HARVEST MOON Harvest Moon tuorekasvimaito on raikas ja moni käyttöinen kasvi juoma luomu tuo tetuista cas hew pähki nöis tä, rii sistä ja kookok sesta. Tuote ei sisällä lainkaan li sättyä sokeria tai lisäaineita. Nauti tuorekasvimaitosi kylmänä tai kah vin kanssa. Tuote vaahtoutuu myös erikoiskahveihin. Voit myös korva ta sillä maidon ruoanlaitossa ja leivonnassa. Juoma on koostumukseltaan pehmeä ja täyteläinen, maul taan erityisen raikas. Kokeile ja ihastu! www.ekolo.fi Joko tunnet immin, kuulion tai muuri kairelon? Jos et, olet varmasti nähnyt niistä jo merkke jä, kuten pimenty neitä katu valoja, liikenne valoista kuuluvaa naksu tusta tai seiniin porattuja turhia lukkoja. Tuomas Kärkkäisen anarkistinen opaskirja alakoululaisille opettaa katsomaan uteliaasti ympä rilleen ja huomaamaan sen, mikä muilta saattaisi jää dä huomaamatta. Kirjassa esitellään 15 ämminkäis lajia, joista jokaiselle on omistettu aukeama. kustantamo.sets.fi SUOMEN ÄMMINKÄISET VÄRIKUVINA JOKIN MEISSÄ VALVOO Todellisuuden tut kimuskeskuksen esseitä himosta, addiktioista, keski iästä, teknologias ta, sielun veljistä ja valituista van kiloista, koske tuksesta ennen ja jälkeen pan demian. Häpeä mättömän hen kilökohtainen esseekokoelma työstä, taitees ta ja taidetyöstä avaa 20 vuotta täyttävän Todellisuuden tutkimuskeskuksen juhlavuoden. www.like.fi
Media attori MEDIAA TTORI 1/2021 MEDIAK ASVATU KSEN TIEDOT USLEHT I HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET SIELUN KESTAA KAUAN PALATA KOTIMAAHANSA Kirjailija ja suomenta ja Rita Dahl osallistui San Simónin saarella Galiciassa Espanjassa käännöstyöpajaan lo kakuussa 2017. Työ pajassa seitsemän runoilijaa käänsi vät toistensa runoja niin, että yhteisenä kielenä oli portu gali. Antologiassa ovat mukana kroa tialainen Tomica Bajsi?, kiinalainen Hu Xudong, asturialainen Antón Garcia, galicialainen Estevo Creus Andrade, brasilialaisitalialainen Francesca Cricelli ja galegoksi kirjoittava Yolanda Castaño. Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista tai kustantajan nettikaupasta. www.parkkokustannus.fi ILMOITUS MITEN OLLA MIES TAI NAINEN TAI JOTAIN MUUTA? Kuvataiteilija, tieto kirjailija ja teatte riohjaaja Teemu Mäki kuvaa muo tokuvasarjassa eri laisia tavallisen oloisia ja ilmei sen erikoisia ih misiä – mies ja nais oletettuja, trans ja queer henkilöitä – pal jaasti, suoraan ja arvostavasti. Valokuvat tekevät näkyväksi sitä elinikäistä kamppai lua, jota useimmat käyvät yrittäessään elää kulttuu rimme tuottamien sukupuoliroolien kanssa. www.parvs.fi TUMMA RAVINTOHIIVAHIUTALE – GOVINDA Ravintorikas ra vintohiivahiutale maistuu herkulli sen juustoiselle ja on pullollaan ter veellisiä ravinto aineita. Uuteen Govindan tum maan ravinto hiivahiutaleeseen on lisätty erik seen myös B12 vitamiinia, joten se on erityisen ra vintorikas raaka aine kaikenlaisiin ruokiin. Tuotteella teet ruokava liostasi helposti terveellisempää ja herkullisempaa vuoden jokaisena päivänä. www.ekolo.fi KUULIN ALLIEN LAULAVAN Vuoden luontokirja kilpailun voittaja on jälleen saa tavilla! Luontotoimittaja Minna Pyykön teos on Suomen luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden ylistys. Kirjassa kerrotaan maalauksin ja tekstein hie noista hetkistä ja tapahtumista, jotka ovat tavallisten retkeläisten tavoitettavissa. www.docendo.fi MIKSI EN ENÄÄ PUHU VALKOISILLE RASISMISTA Käsikirja jokaisel le, joka haluaa ymmärtää, miltä rasismi näyttää, miten sen tun nistaa ja miten sitä vastaan voi toimia. Teos tar kastelee mus tien historian häivyttämistä, luokan ja rodullisuuden yhteyttä, valkoisten etuoikeutettua asemaa, moni kulttuurisuuden pelkoa sekä valkoista feminismiä. Palkitun toimittajan Reni Eddo-Lodgen esikoiste os on ensimmäinen mustan naisen kirjoittama tie tokirja, joka nousi Briteissä myyntilistojen kärkeen. Suomenkielisen kirjan esipuheen on kirjoittanut Maryan Abdulkarim. www.gummerus.fi LUOMU TUOREKASVIMAITO – HARVEST MOON Harvest Moon tuorekasvimaito on raikas ja moni käyttöinen kasvi juoma luomu tuo tetuista cas hew pähki nöis tä, rii sistä ja kookok sesta. Tuote ei sisällä lainkaan li sättyä sokeria tai lisäaineita. Nauti tuorekasvimaitosi kylmänä tai kah vin kanssa. Tuote vaahtoutuu myös erikoiskahveihin. Voit myös korva ta sillä maidon ruoanlaitossa ja leivonnassa. Juoma on koostumukseltaan pehmeä ja täyteläinen, maul taan erityisen raikas. Kokeile ja ihastu! www.ekolo.fi Joko tunnet immin, kuulion tai muuri kairelon? Jos et, olet varmasti nähnyt niistä jo merkke jä, kuten pimenty neitä katu valoja, liikenne valoista kuuluvaa naksu tusta tai seiniin porattuja turhia lukkoja. Tuomas Kärkkäisen anarkistinen opaskirja alakoululaisille opettaa katsomaan uteliaasti ympä rilleen ja huomaamaan sen, mikä muilta saattaisi jää dä huomaamatta. Kirjassa esitellään 15 ämminkäis lajia, joista jokaiselle on omistettu aukeama. kustantamo.sets.fi SUOMEN ÄMMINKÄISET VÄRIKUVINA JOKIN MEISSÄ VALVOO Todellisuuden tut kimuskeskuksen esseitä himosta, addiktioista, keski iästä, teknologias ta, sielun veljistä ja valituista van kiloista, koske tuksesta ennen ja jälkeen pan demian. Häpeä mättömän hen kilökohtainen esseekokoelma työstä, taitees ta ja taidetyöstä avaa 20 vuotta täyttävän Todellisuuden tutkimuskeskuksen juhlavuoden. www.like.fi 29 44 8 Avashna Pandey LEHDEN VÄLISSÄ: MEDIAATTORI-MEDIAKASVATUSLIITE Anu Silfverberg Njassa TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 46 10 1 / 2021 • 5 1.2.–28.2.2021 SOSIA ALISEN MEDIAN alustat muokkaavat algoritmeillaan paitsi käyttäjiensä maailmankuvaa myös perinteistä mediaa. Kun mediatalot juoksevat klikkausten perässä, journalistinen sisältö jää helposti toissijaiseksi. Resurssit menevät huomiotalouden säätöön huolellisen taustatyön sijaan. Somejäteistä ja niiden algoritmeista alettiin puhua huolestuneeseen sävyyn niin sanotun hybridivaikuttamisen ja trollien myötä. Presidentti Donald Trumpin Twitterja Facebook-tilien sulkeminen viimeistään muistutti someyhtiöiden kasvottomasta vallasta päättää kenen viestit välitetään, kenen ei. VIIME AIKOJEN KOHUJEN keskellä suomalaismediat ovat olleet oudon hissun kissun mediakentän nopeasta keskittymisestä. Vaasan yliopiston tutkijan Ville Mannisen mukaan eurooppalaisen Media Pluralism Monitor -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että Suomen neljä suurinta monimediayhtiötä – Sanoma, Otava, Alma Media ja Keskisuomalainen – saivat vuonna 2019 lähes puolet yksityisten mediamarkkinoiden tulovirroista. Nämä mediatalot eivät juurikaan kilpaile keskenään sanomalehtimarkkinoilla. Kukin toimii lehtineen käytännössä yksinvaltiaana omalla reviirillään. Ainoa selkeä kilpailutilanne on iltapäivälehtien välillä, missä kilpailu näyttää keskittyvän enemmän kävijämäärien kalasteluun kuin sisällön laatuun. Suurten mediatalojen näkökulmasta ainoa merkittävä kotimainen kilpailija on Yle, jonka nettijournalismia ne haluavat suitsia. Kun mediayhtiön eri alustoilla aletaan kustannussyistä toistaa samaa sisältöä, yhä harvempi uutinen, taidearvio tai perusteltu yhteiskunnallinen näkökulma pääsee julkisuuteen. Median monimuotoisuus tarkoittaa, että ihmisillä on mahdollisuus saada erilaisia itsenäisiä, faktoihin perustuvia tulkintoja asioista ja muokata itse oman käsityksensä siitä, missä mennään. Samalla kun tunnistetaan keskittymisen mukanaan tuomat uhkakuvat, on hyvä tiedostaa miten kaupallisen median toimintamahdollisuuksia kaventaa kansainvälisten somejättien tulo kilpailemaan mainos tuloista. Muissa pohjoismaissa mediakentän talousongelmia, keskittymistä ja kaventumista on torjuttu miljoonien eurojen pysyvällä mediatuella. Suomessa on tuettu vaatimattomilla roposilla äärimmäisen tärkeää vähemmistökielistä uutistoimintaa sekä kulttuurilehdistöä, johon Voimakin lukeutuu. Liikenneja viestintäministeriö on onneksi asettanut työryhmän pohtimaan suomalaista mallia pysyvälle mediatuelle. Toivottavasti siinä otetaan huomioon laatu, monipuolisuus ja monopolisoitumisen vaarat. Laatujournalismi ansaitsee tukensa koko mediakentällä. VOIMAN KALTAISELLA TOIMIJALLA ei tietenkään ole mahdollisuuksia haastaa valtamediaa niiden omilla keinoilla ja markkinoilla. Voimalla on kuitenkin oma roolinsa monipuolistamassa voimakkaasti yksipuolistuvaa suomalaismediaa. Yhteiskunnallisen mediatukikeskustelun keskellä lukijan on tärkeää muistaa, että kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa tiedotusvälineiden säilymiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tärkeäksi kokemasta sisällöstä kannattaa maksaa, jos on siihen mahdollisuus. Tässä Voimassa käsitellään me diaa monin tavoin. Lisäksi lehden välissä on liitteenä lehden toimituksen kokoama Mediaattori, joka on Voiman satsaus Mediataitoviikon viettoon 8.–14.2.2021. TEEMU MATINPURO Kirjoittaja on Voima-lehden vt. päätoimittaja ja Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja. Median jatkuva murros Pääkirjoitus Pi nja N ikk i VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Matti Ikonen, Antti Kurko, Anna Miettinen, Nauska, Hanna Niittymäki, Pinja Nikki, Pinja Porvari, Iida Simes, Satu Söderholm, Jari Tamminen, Markku Tuhkanen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Kukka-Maria Ahokas, AMC, Miika Auvinen, Laura Gustafsson, Timo Kalevi Forss, Elisa Helenius, Esko Juhola, Solja Järvenpää, Jussi Jääskeläinen, Maija Lumme, Jenna Nieminen, Sakari Piippo, Juuso Pikkarainen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Niina Uusitalo, Katja Valaskivi & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu Oy, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 1 Ka ns i: N au sk a TEE-SE-ITSE-RADIO
6 • 1 / 2021 Uutiset Tärkeimmät uutislähteesi? Mielipide KAIJA HEGLUND, 56 Helsinki Katson joka ilta uutiset telkkarista. Katson eniten ruotsinkielisiä uutisia, koska olen ruotsinkielinen. En tilaa mitään lehtiä enkä selaa uutisia älypuhelimellani. INKA PELTOLA, 24 Vantaa Luen netistä Ilta-Sanomia ja Hesaria ja katson telkkarista Maikkarin uutiset. Satun vain aina illalla avaamaan television silloin, kun sieltä tulevat uutiset. Kun ei ole tekemistä, selaan älypuhelimella uutissivustoja. NIKO KOHONEN, 20 Jyväskylä Ensimmäinen uutislähteeni on Ylen verkkosivut, toinen Hesarin verkkolehti ja kolmas Ylen tv-uutiset. Niillä on luotettavimmat lähteet. JOONA PALASTE, 44 Helsinki Selaan netistä Hesarin, Ylen, MTV:n ja iltapäivälehdet. En ole enää vuosikausiin jaksanut lukea paperilehtiä. Kannatan valtamediaa enkä seuraa hörhöuutisia. S OSIAALISEN MEDIAN ja digitaalisten palveluiden uutistarjonnalta on odotettu paljon. Erilaiset julkiset instituutiot, viranomaistahot, puolueet ja yksittäiset toimijat jakavat kilpaa uutisiaan sekä tarjoavat mahdollisuuksia keskusteluun ja palautteeseen. Silti kansalaiset kokevat itsensä edelleen uutisten vastaanottajiksi, ja luottamus perinteisiin uutislähteisiin on Suomessa säilynyt vahvana. Eniten luottamusta herättävän median kärki on tuttu: Ylen tv-uutiset ja Radiouutiset, Suomen Tietotoimisto STT, MTV3:n uutiset ja Helsingin Sanomat. Kärkikolmikon osalta neljä viidestä suomalaisesta koki uutisoinnin erittäin luotettavaksi tai melko luotettavaksi. Maikkarin ja Hesarin uutisiin luotti noin kaksi kolmesta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa. DEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN edellyttää luottamusta mediaan ja journalismiin tärkeiden tietojen välittäjänä. Usko vakiintuneisiin uutislähteisiin horjuu merkittävästi vain perussuomalaisilla. Tulos ei ole yllätys, sillä puolueen omat lehdet, Perussuomalainen ja Suomen Uutiset, ovat kyseenalaistaneet jatkuvasti ja voimakkaasti juuri Ylen ja Helsingin Sanomien uutisointia. Perussuomalaiset arvostelevat mediaa rajusti: ”Kun avaat Hesarin hyväntuulisena, hetken päästä tulee paha mieli, kun lukijaa yritetään ohjailla toimittajan haluamaan, usein punavihreään suuntaan”, Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila kuvailee. Ylen uutistoimitus on hänen mukaansa aivan tuuliajolla. ”Uuden uutispäätoimittajan Jouko Jokisen aikana Ylen uutisten johto on poistunut kokonaan julkisesta keskustelusta, ja toimituksissa kukin toimittaja saa näköjään julkaista mitä haluaa”, Turkkila kritisoi. MERKITTÄVÄSTI sosiaalisen median uutisointiin luottavat vain nuoret aikuiset. Reuters Instituutin tutkimuksessa sosiaalisen median uutisoinnilla tarkoitetaan ihmisten netissä jakamia linkkejä seuraamiltaan sosiaalisen median alustoilta ja uutisia, joiden alkuperää ei välttämättä mainita. Viidennes 18–30-vuotiaista suomalaisista sanoo luottavansa somen uutistarjontaan. Jatkuvaa nousutrendiä selittää median käyttötapojen muutos. Koko väestöstä edelleenkin vain kymmenesosa luottaa sosiaalisen median uutisointiin, vaikka niin kaupallinen kuin julkinen sektori on viime vuosina satsannut siihen. Somessa jakavat sisältöä monet tahot. ”Suomessa on nopeassa tahdissa vahvistunut viestinnän asiantuntijoiden ammattikunta. Monessa organisaatiossa viestintäihmiset ovat saaneet merkittävän jalansijan. Voi hyvinkin olla, että on syntynyt viestinnän kupla, jossa alan asiantuntijat mittaavat näkyvyyttä ja luovat merkitystä toinen toisilleen”, asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä aprikoi. Puolueiden kannattajissa aktiivisimpia somettajia ovat vihreät ja perussuomalaiset. Erikoista on, että vihreistä vain kuusi prosenttia sanoo luottavansa somen uutisiin, perussuomalaisista luottavaisia on enemmän (13 %). ILTAPÄIVÄLEHTIIN kansalaisten epäluottamus on säilynyt yllättävän vakaana. Vain neljännes vastaajista sanoo luottavansa Iltalehden ja Ilta-Sanomien uutisointiin. Näyttäisi siltä, että kilpakaksikon yritykset profiloida itseään erilaisiksi eivät ole onnistuneet, vaan kansan keskuudessa iltapäivälehdet niputetaan yhä samaan pataan. On mahdollista, että iltapäivälehtien uutiset sosiaalisen median kuohuista ja kohujulkkiksista syövät lukijoiden luottamusta, vaikka ne toisaalta tuovat huomiota ja edistävät klikkipohjaista mainontaa. TEKSTI MARKKU TUHKANEN TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS Suomalaiset luottavat mediaan Nuoret selaavat uutisia somesta. 60 22 44 39 63 58 45 35 23 10 20 30 40 50 60 70 SDP PS KOK KESK VIHR VAS RKP KD Muut LLuuoottttaam miinneenn YYlleenn TTVV--uuuuttiissiiiinn jjaa H Heellssiinnggiinn SSaannoom miiiinn m meeddiiaannaa ssuuhhtteeeessssaa äääänneessttyysskkääyyttttääyyttyym miisseeeenn ((%%)) 28 7 27 13 34 24 26 18 10 Ylen TV-uutisten uutisointi on erittäin luotettavaa (%) Helsingin Sanomien uutisointi on erittäin luotettavaa (%) Lähde: Kunnallisalan kehittämissäätiö 2020-2021. LUOTTAMINEN YLEN TV-UUTISIIN JA HELSINGIN SANOMIIN SUHTEESSA ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMISEEN (%).
1 / 2021 • 7 TEKSTI ILONA IIDA SIMES KUVA ANNA MIETTINEN Eettiset ohjeet kriitikoille S UOMEN ARVOSTELIJAIN LIITTO (SARV) on julkaissut Kritiikin eettiset ohjeet. Niiden valmisteluun ja kommentointiin ovat osallistuneet SARVin jäsenet ja useat eri alojen asiantuntijat. Kriitikot eli arvostelijat ovat journalisteja. Vaikka 35 kohdan journalistin ohjeet ovat olemassa, ajateltiin, että erityiset kriitikoiden ohjeet ovat tärkeitä. ”Me halusimme nostaa kritiikkien erityispiirteitä esiin”, SARVin puheenjohtaja, Maria Säkö kertoo. Kriitikoiden näkyvyys myös alan sisällä on tärkeää: ”Kriitikot toimivat paljon freelancereina. He harvoin istuvat niissä pöydissä, missä muuta journalismia tehdään, saati missä journalismin tulevaisuudesta päätetään”, Säkö sanoo. KRIITIKOIDEN KESKUUDESSA ohjeet herättivät hämmennystä. Monet ohjeista ovat vaikeasti tulkittavia, ja jotkut kokivat ne ristiriitaisiksi. SARV perustelee tätä nettisivuillaan: ”Eettiset pohdinnat ovat aina monimutkaisia, tilanteeseen sidottuja kysymyksiä, joihin on vaikea antaa yksiselitteisiä vastauksia.” Voiman luovia ja alati mielikuvitustaan käyttäviä kriitikoita askarrutti jo ensimmäinen kohta: ”Kritiikin tulee kohdistua taideteokseen, -tekoon tai tapahtumaan ja pohjata argumentaationsa sen piirteisiin, eikä väittää siinä olevan sellaisia piirteitä, joita siinä ei ole.” Yleensä kriitikko löytää teoksesta piirteitä, joita tulkitsee vahvasti edelleen. Olisi kovin kapea tulkinta sanoa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan olevan vain jännä fiktio. Yksi toisensa jälkeen menehtyvien miesten kohtaloista kertova teos huutaa rauhan inhimillistä sanomaa. Onneksi on ohje numero kaksi: ”Kritiikin tulee tunnistaa se kulttuurin kenttä ja genreajattelu, joiden piirissä taideteos, -teko tai tapahtuma on.” Se ei ainoastaan anna vapautta vaan suorastaan velvoittaa löytämään rauhan keskeisen sanoman 1950-luvun Tuntemattomasta sotilaasta, 1970-luvun Ilmestyskirja. Nyt. -elokuvasta, 2000-luvun Puhdistuksesta tai nykyajan Punaorvot -näytelmästä. SUOMEN PIENISSÄ kulttuuriympyröissä lähes kaikki taiteeseen keskittyneet tekijät ja kriitikot tuntevat toisensa. Usein kriitikot keskustelevat siitä, miten joskus täytyy jäävätä itsensä ja olla arvostelematta teosta, koska sen tekijä on ystävä. Säkön mielestä ”hyvän päivän tuttujen” teoksista voi kirjoittaa, mutta ”ystävän” ei. Ystävyyssuhde ei tietenkään saisi vaikuttaa arvosteluun, mutta joskus se voi Säkön mukaan vaikuttaa jopa negatiivisesti: ”ystävän teosta voi olla vaikea kehua.” Kannattaa siis muistaa kahdeksas ohje: ”Kritiikin riippumattomuutta tulee vaalia kaikissa tilanteissa.” www.kritiikinuutiset.fi/sarv Karstein Volle Taiteen arvosteleminen on erityinen journalismin laji. Kritiikin on oltava perusteltua ja riippumatonta, vaikka kriitikko tekisi vahvoja, omia tulkintoja. S UOMEN Journalistiliiton (SJL) jäseniksi voivat nykyään hakea journalistien lisäksi esimerkiksi tiedottajat, viestintäyrittäjät, ammattibloggaajat ja kustannustoimittajat. Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan jäsenrajojen avaaminen lähti siitä, että moni freelance-journalisti teki journalismin lisäksi esimerkiksi viestintätöitä. ”Oli mahdoton ajatus, että heidät olisi erotettu liitosta sen takia, että vaikkapa torstaisin he tekivät viestintää, kun muuna aikana olivat täysimittaisia journalisteja. Tänä päivänä SJL:ään voi liittyä myös pelkästään viestintätyötä tekevä”, Aho kertoo. Aho toivottaa myös bloggarit ja vloggarit tervetulleiksi, vaikka heitä on liitossa toistaiseksi vähän. Ahon mukaan SJL:n laajemmat jäsenrajat eivät kuitenkaan tarkoita journalismin kriteerien laajentumista. ”Journalismia ei määrittele väline. Tärkein raja ei kulje painetun sanan ja blogin välissä, vaan journalismin ja viestinnän tai mainonnan välissä. Erityisen tärkeää on, että journalistit, viestijät ja mainostajat tietävät missä journalismin ja viestinnän raja kulkee, eivätkä yritä sitä hämärtää. Ammattilainen pitää rajasta tiukasti kiinni”, Aho painottaa. ”Rajasta kiinni pitäminen on myös kuluttajan ja lukijan etu, ja sen me olemme heille velkaa. Vaikka medialukutaitoa peräänkuulutetaan, ammattilainen ei voi olettaa, että lukija tietää rajan.” TEKSTI ELISA HELENIUS Journalistiliitto erottaa journalismin ja viestinnän Journalistiliiton jäseneksi pääsee nykyisin monista ammattiryhmistä. Sarv:in puheenjohtaja Maria Säkö.
8 • 1 / 2021 TEKSTI TIMO KALEVI FORSS KUVA NAUSKA Vapaus ja tee se itse -henki ovat ohjanneet Njassan matkaa vallankumouksellisesta Radio Citystä monipuolisemman sisällön Radio Helsinkiin. Njassa luottaa radion läsnäolevaan voimaan V UODESTA 1985 helsinkiläisissä radioissa työskennellyt Jyrki ”Njassa” Jantunen on nähnyt suomalaisen paikallisradion monet vaiheet. Legendaariseksi levynkääntäjäksikin tituleerattu Njassa on aina ollut sanavalmis moottoriturpa. Njassa on persoonallisella tyylillään kommentoinut maailman menoa viimeiset parikymmentä vuotta Radio Helsingissä, joka nykyisin kuuluu FMtaajuuksilla myös Tampereella ja Oulussa sekä nettiradion kautta ympäri maailman. Njassan tarina alkoi Lepakon valtauksesta vuonna 1979. Lepakko oli Helsingin Ruoholahdessa sijainnut entinen maalivarasto ja alkoholistien yömaja. Elävän musiikin yhdistyksen Elmun aktiivit ottivat talon haltuunsa ja kunnostivat siitä ikärajattoman musiikkitalon nuorisolle. Lepakon tee se itse -hengessä viihtyi myös nuori Njassa, joka hengaili punkkariporukoissa, kokeili siipiään bändeissä ja teki djkeikkoja. Varsinainen ura urkeni, kun legendaarinen paikallisradio Radio City aloitti vuonna 1985 ja Njassa repäistiin suoraan Lepakon käytävältä studioon juontajaksi. Ennen vuotta 1985 Suomi oli harmaa ja tiukkojen sääntöjen kahlitsema maa. Kekkoslovakian ainoa radio oli Yle, joka soitti rockia muutaman tunnin viikossa. Pääsääntöisesti eetterin täyttivät hartaat sävelet, lauantain toivotut levyt ja ampumahiihdon selostukset. Kun Radio City aloitti, se teki kulttuurivallankumouksen. Nyt rokki raikasi läpi vuorokauden ja kanava oli auki nuorison omalle äänelle. INTO JA TEKEMISEN MEININKI oli kova. Jossain vaiheessa Njassa havahtui siihen, että biisien väliin olisi hyvä sanoa jotain järkevääkin. ”Tuo oli juuri se vaikea asia, koska olen tällainen nasaali stadilainen sössöttäjä. En voi tehdä itsestäni mukavaa keskisuomalaista jutunkertojaa. En siis ollut yleisradiolainen, joka kertoo asioista kuivakkaasti ja oikealla tavalla. Nähtävästi viestini meni hyvin läpi, koska ei kestänyt kauaakaan, kun olin jo Helsingin Sanomien Vastenmielisiä ilmiöitä -palstalla edustamassa paikallisradio dj:tä”, Njassa muistelee. Radio Cityssä tärkeää oli vapaus ja itsensä toteuttaminen omilla ehdoilla. Nyt vihdoin saatiin väriä ja monimuotoisuutta Helsingin ankeaan kulttuurielämään. ”Radio Cityn idea oli minulle sama kuin Lepakossa ja omissa klubijutuissamme: tehdä tätä juttua meille itsellemme. Kenelle muulle meidän pitäisi tätä tehdä? Niistä, jotka kuuntelevat ohjelmiani, joku varmaankin myös diggaa ja toteaa ’vau hyvä meininki’. Ja niin tapahtuikin.” Vaikka Njassan alkuaikojen radiopersoonaa kuvaa hyvin kaksi sanaa: uho ja ylpeys, kupli taustalla jotain aivan muuta. ”Cityn pomo Juha Tynkkynen ihmetteli aikoinaan, miten tällainen suupaltti ja aina pää auki oleva tyyppi kuin minä oli aina vähän ihmeissään siellä studiossa. Pohjavireeni oli epävarmuus. Kaiken maailman
1 / 2021 • 9 TIENVARREN JA POLITIIKAN ISOT VALHEET TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmes tyi marras kuussa 1999. Juttusarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosikymmenen aikana. P ALJON ON VIRRANNUT vettä Mississippi-joessa sen jälkeen, kun ilmestyi Voima, jonka kannessa komeili sana ”Amerikka”. Voiman 6/2000 kannen polaroidkuvassa muovinen King Kong -gorilla puristi pientä nukkea. Kuva oli yhdysvaltalaisen taiteilijan Mark Maherin, jonka polaroidkuvasarjan otoksia esiteltiin lehden galleria-osiossa. ”Gulf War Carnival Ride” -kuvassa oli ruostunut huvipuistohärveli, jolla huvittelija pääsi lentämään ”Desert Stormiin”, Irakin sotaan viittaavaan Aavikkomyrsky-laitteeseen. ”Worlds Most Photographed Indian” -kuvassa oli ”Henry” seisoskelemassa mainoskyltin vieressä. Henry oli pukeutunut ilmeisen muoviseen sulkapäähineeseen. Kyltti kertoi Henryn kuvaamisen maksavan neljä dollaria, ja tippiä sai antaa. Green Groven baptistikirkon edessä muovinen kyltti manifestoi ”THERE IS NO EXCUSE FOR SIN”, synnin tekeminen on anteeksiantamatonta. Maherin kuvat eivät esittäneet Yhdysvaltoja kauniina, vauraana onnenmaana, vaan niistä kuulsi synkkä ja suorastaan raaka, lohduton todellisuus. OTSIKON MUOVISIA HÄTÄVALHEITA alla Mark Maher avasi teostensa taustaa. ”Cliche Brontosaurus on kuvasarja Yhdysvaltojen tienvarsimonumenteista, kylteistä ja nähtävyyksistä”, Maher kirjoitti. ”Valokuvaajana arvostan polaroidkameran kyvyttömyyttä teknisiin hienosteluihin. Polaroidit ovat välittömiä, nopeita, mekaanisesti maagisia, lipevän konstailemattomia, jokseenkin suttuisia, todella muovisen näköisiä, ylivärittyineitä, pieniä teknologista yhteiskuntaa selittäviä siemensyöksyjä.” Maher oli ottanut kuvat reissatessaan Yhdysvaltojen halki. Jonkin ajan kuluttua hän tuli Suomeen ja toi kuvat Voiman toimitukseen. Pian hän teki polaroideistaan taidekirjan. MARK MAHERIN mukaan ”pienen, muovisen hätävalheen takana pilkottaa jättiläismäinen, kaiken peittävä iso valhe – niin iso, että sitä on vaikea nähdä, saati kyseenalaistaa”. Kotoaan Helsingin Roihuvuoresta tavoitettu Maher muistelee kirjoituksensa ”jättiläismäistä valhetta”. ”Iso valhe (’Big Lie’) on ollut viime aikoina usein toistuva fraasi yhdysvaltalaisessa mediassa ja kulttuurielämässä. Aikoinaan sen tekivät tunnetuksi Goebbels ja Hitler”, Maher avaa. ”Nykyään ’isolla valheella’ viitataan tiettyyn valheeseen: [edellinen presidentti Donald] Trump käytti sitä puhuessaan vaaleista. Monet viittavat ’isolla valheella’ yleisemmin Trumpin koko kauteen.” Maher innostuu määrittelemään ”isoa valhetta” lisää: ”Viittasin sillä myös näkyviin ja näkymättömiin huijauksiin, rasismiin, kansanmurhiin ja denialismiin, joka teki mahdollliseksi Trumpin nousun valtion johtoon ja nylkyttämään kansakuntamme kivijalkaa kuin syfilistä kantava hullu puudeli.” uhoaminen ja muu on epävarmuuden peittämistä.” RADIO CITYSTA TULI SUOSITTU . Siitä kuuntelivat muutkin kuin hipit, punkkarit ja muu vaihtoehtoväki. City kasvoi ulos Lepakosta ja muutti salonkikelpoisemmalle Kaapelitehtaalle. Mainosrahoitteisen paikallisradion täytyi myös tarkistaa kurssiaan sisällöllisesti. Tämä vaikutti Njassakin ohjelmiin. ”Kun kaikki muuttuu suuremmaksi ja kaupallisuus tulee mukaan, niin tulee myös kaikenlaisia kytkyjä. Silloin ymmärsin, että maailmaa on Lepakon ulkopuolellakin. Oli pakko hyväksyä, etten voinut olla ikuisesti Lepakossa ja koko muu paha maailma ulkopuolella.” Lopulta soittolistat ja valtavirtaistaminen muuttivat Radio Cityä niin paljon, että alkuaikojen tee-se-itsehengestä ei ollut juuri mitään jäljellä. Kapina oli muuttunut bisnekseksi, mutta radiolle uskollinen Njassa sinnitteli mukana. ”Kun Radio City siirtyi Lepakon kellarista Kaapelitehtaalle, ajattelin aluksi, että on nastaa, ettei tarvi tehdä enää ohjelmia homeisessa kellarissa, jossa tulee paha olo, kun on kolme tuntia studiossa. Radio Cityssä työpöytäni lähestyi kuitenkin niin sanotusti ulko-ovea. Tunsin, että tässä ollaan liipasimella. Kaikki vanhat tyypit puskettiin Radio Citystä pois. Tajusin, että asiaa on ihan turha itkeä. Mä teen täällä duunia sen aikaa kunnes tulee jotain muuta ja parempaa. Ja sitten sitä tulikin.” VANHAT RADIOCITYLÄISET Axa Sorjanen ja Paula Salovaara perustivat vuonna 2000 soittolistattoman Radio Helsingin, jossa vanhat cityläiset ja monet uudet äänet pääsivät mellastamaan anarkistisen innostavassa hengessä. Mukaan uuteen nousuun pääsi myös Njassa. Lepakon hengen soihdunkantajat tekivät Radio Helsingissä hyvää ja monipuolista radio-ohjelmaa. Ajat olivat kuitenkin muuttuneet. Radio Helsingistä ei tullut yhtä suosittua kaikkien helsinkiläisten kanavaa kuin Radio Citystä ja mainoseurot olivat tiukassa. ”Et voi astua kahta kertaa samaan jokeen, mutta voit lyödä varpaasi joka kerta samaan kiveen siellä joessa, sanoo vanha kiinalainen sananlasku. Radio Helsinkihän on ollut kaupallisesti menestyksetön. Vasta viime vuonna Radio Helsingillä oli ensimmäistä kertaa menot ja tulot tasapainossa.” Radio Helsinki on ehtinyt nähdä monenmoisia vaiheita. Se on myyty useaan kertaan. Omistajia ovat olleet Paula Salovaaran jälkeen Helsingin Sanomat ja Tomi Ruotimon Houston inc. -yhtiö. Välillä radion talous ruoppasi niin syvällä, että sen pelastamiseksi järjestettiin joukkorahoitushanke. Viimeisimmäksi pelastajaksi tuli Muusikkojen liitto, joka osti Radio Helsingin vuonna 2016. OHJELMAVIRTA Radio Helsingissä ei ole katkennut ja Njassakin on saanut jatkaa vapaata lentoaan, joskin uusin reunaehdoin. ”Vapauden kanssa käsi kädessä kulkee vastuu, ei ole olemassa vapautta ilman vastuuta. Pitää miettiä, mitä tekee. Voi ehkä mennä kerran radioon ja pieraista mikrofoniin ja sanoa perään ’vallankumous’, mutta mitä sen jälkeen?” Njassalle muutokseen vaikuttaa sen vastaan ottaminen: ”Tilanteet vaihtelevat ja sen mukaan mennään. Ikäväähän se on, että kaikki tässä maailmassa muuttuu. Samaan aikaan tajuan, että mitä tulee vastaan ja mitä siltä haluaa, on itsestä kiinni.” Radio Helsinki ei ole enää alkuaikojen Radio Cityn kaltainen vaihtoehtotai vastakulttuurilinnake. Se kilpailee paikallisradiota huomattavasti monipuolisemmalla sisällöllä, jonka uskoisi löytävän kuulijansa. Njassa ei koe tekevänsä tänä päivänä vaihtoehtokulttuuria. ”Vaihtoehtokulttuurin olemus on sama kuin punkilla. Punk kuoli sinä hetkenä, kun bändit menivät levyttämään. On hienoa, että voin tuoda vaihtoehtoista kulttuuria kuitenkin esiin. Olen ollut iloinen viimeisen kahden vuoden aikana siitä, että naisten ääni on kuulunut. Olen itse joutunut miettimään sitä, millainen tämä rokkikukkojen maailma on oikein ollut. Fanitytöt ovatkin yhtäkkiä lavalla eturivissä ja sanovat näille jätkille, että painukaa helvettiin.” NJASSAN PITÄ Ä LIIKKEESSÄ sanomisen tarve ja kyky tehdä svengaavaa ohjelmaa aiheesta kuin aiheesta. ”Tärkeintä on, että mukana on tunnetta. Olen tajunnut tässä vuosien varrella, etten voi vihata mitään tuolla eetterissä, sillä se viha tulee todella lujaa takaisin. Tämä on työtä, elämäntyö. Kun olen kuunnellut musiikkia iät ja ajat, aina kun kuulen jonkun biisin, siitä tulee mieleen jokin toinen biisi. Sitten soitan sen toisen biisin, juttu jatkuu. Radio-ohjelma voi olla parhaimmillaan kuin sinfonia, jossa on jokin teema ja sitten siinä on erilaisia osia ja väliosia. Sitten se vielä jossain vaiheessa nousee valtavasti draaman kaaren mukaisesti loppuhuipennukseen.” Huolimatta markkinoiden ja internetin puristuksesta Njassa näkee radion tulevaisuuden valoisana. Kevään 2020 vaikeimmat koronakuukaudet eristäytymisineen toivat esiin jälleen kerran radion läsnäolevan voiman. ”Viime vuoden maalis–huhtikuussa, kun ihmiset olivat todella ahdistuneita, huomasin soittavani heille lempeää musiikkia. Saatoin soittaa myös surullisia kappaleita, mutta en lähtenyt siihen, että haistakaa vittu kaikki, koska se ei auta ihmisiä yhtään.” Vaikka musiikki on tärkeää, radiolla on laajempi tehtävä: ”Radio Helsinki edustaa musiikkia. On ohjelmia jazzista, klassisesta ja hip hopista ärinämusiikkiin, siis mitä vaan. Ihmiset haluavat kuulla radiosta välillä muutakin kuin niitä samoja kappaleita. Maailma on täynnä loistavaa musiikkia. Musiikki on merkittävää, mutta radion tehtävä on myös kertoa maailmasta, joka liittyy meidän elämäämme. Sen ei aina tarvitse liittyä siihen musiikkiin. Monet musiikin ystävät lukevat kirjoja, käyvät taidenäyttelyissä tai ovat kiinnostuneita arkkitehtuurista tai amerikkalaisesta jalkapallosta. Maailma on täynnä asioita, joista voi kertoa.”
10 • 1 / 2021 Kulttuurihäirintä Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. TEKSTI MAIJA LUMME KUVAT HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Y RITYKSET satsaavat yhä enemmän omasta vastuullisuudestaan kertomiseen, mutta elämiseen riittävä palkka, yksi tärkeimmistä vastuista, jää usein huomiotta. Se on ihmisoikeus, mutta sadat miljoonat työtätekevät ihmiset elävät köyhyydessä. Miten tuotanto, jossa työntekijät eivät saa elämiseen riittävää palkkaa, voi olla vastuullista? Tekstiiliteollisuus työllistää globaalisti yli 70 miljoonaa työntekijää, joista noin 85 prosenttia on naisia. Fashion Checker -sivuston selvityksen mukaan suurin osa isoista vaatebrändeistä ei maksa vaatteet valmistaville työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa. Sivustolta löytyy myös monen suomalaisyrityksen nimi, eikä suomalaisuus olekaan tae vastuullisesta tuotannosta. Esimerkiksi Kesko, Luhta, Marimekko, Reima, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni eivät pysty todistamaan, että niiden vaatteet valmistaneet työntekijät olisivat ansainneet elämiseen riittävää palkkaa. Elämiseen riittävä palkka tarkoittaa ansiota, jonka avulla työntekijän perhe saa kylliksi ravitsevaa ruokaa, kohtuullisen asumisen, vaatteet, terveydenhoidon ja koulutuksen sekä voi säästää hieman esimerkiksi globaalin pandemian aiheuttaman työttömyyden varalta. Riittämättömän palkan ongelma ei rajoitu tuttuihin halpatuotantomaihin, joissa lakisääteinen minimipalkka voi olla vain kolmanneksen elämiseen riittävästä palkasta. Ongelmaa on laajasti myös Euroopassa. Muun muassa Ukrainassa, Serbiassa, Unkarissa ja Slovakiassa palkat voivat jäädä neljännekseen tai viidennekseen elämiseen riittävistä palkoista. LISÄ ÄNTYNYT KESKUSTELU yritysvastuusta on tarkoittanut sitä, että yhtiöt ovat lisänneet myös vapaaehtoisia vastuullisuustoimia ja niistä viestimistä. Pikamuodin arkkipahis H&M ilmoitti vuonna 2013, että vuoden 2018 loppuun mennessä yhtiön käyttämien strategisten alihankkijoiden 850 000 työntekijälle maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa. Valitettavasti vuoden 2018 lopulla kävi selväksi, että näkyvästi lanseerattua tavoitetta ei saavuteta. H&M ei käsitellyt epäonnistumista avoimesti eikä asettanut tavoitteelle uutta aikataulua. Kunnianhimoinen tavoite lakaistiin maton alle ja H&M poisti YouTube-kanavaltaan lupauksesta kertoneen videon. MIKSEIVÄT VASTUULLISIKSI itseään kutsuvat yritykset sitten maksa tuotannosta niin, että jokainen arvoketjussa työskentelevä ihminen saisi työstään korvauksen, joka riittää ihmisarvoiseen elämään? Suurin osa vaatebrändeistä ei omista tehtaita, joissa niiden vaatteet tehdään. Samalla tehtaalla tehdään vaatteita usealle tilaajalle. Edellä mainitut suomalaisyritykset saattavat ostaa vain muutamia prosentteja jonkin
1 / 2021 • 11 ”VAIKKA VAATE OLISI OMMELTU SUOMESSA, ESIMERKIKSI PUUVILLAA EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ TUOTETTU EETTISESTI.” kiinalaistehtaan tuotannosta. Näin ollen yksittäisellä yrityksellä on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tehtaan, saati kokonaisen valtion, palkkatasoon. Selitys, että yksi yhtiö ei kykene korjaamaan ongelmaa onkin suosittu, vaikka on aina yrityksen oma valinta siirtää tuotantoa maahan, jossa palkkataso on äärimmäisen matala. Ongelmia tuottaa myös se, että vaateala on äärimmäisen kilpailtu ja jatkuvassa muutoksessa: tuotantoa siirretään edullisempien hintojen perässä halvempiin maihin. Aikaisemmin halpatuotantomaaksi mielletyssä Kiinassa kustannustaso on noussut niin, että monet yhtiöt ovat etsineen halvempia työntekijöitä esimerkiksi Bangladeshista ja Myanmarista. Tuottajamaat houkuttelevat teollisuutta alhaisilla kustannuksilla ja yritykset laativat vastuullisuuslupauksia, mutta eivät ole valmiita maksamaan niistä. JOTTA ELÄMISEEN riittävä palkka toteutuu, yrityksen tulee olla sitoutunut siihen ja edistää asiaa aktiivisesti. Myöskään yleisesti käytetyt sertifiointija yritysvastuujärjestelmät eivät anna takeita ihmisoikeuksien toteutumisesta, vaan ne ovat työkaluja oikeuksien edistämiseen. Vastuullinen yritys asettaa tavoitteita, tekee yritysvastuutyötä yhdessä ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa ja raportoi edistyksestään läpinäkyvästi. YK:n mukaan valtioilla on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia ja yrityksillä vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. Kun yritys toimii valtiossa, jossa valvontaa ei ole tai viranomaiset ovat korruptoituneita, se ei voi piiloutua paikallisten lakien noudattamisen taakse. Usein tuotannon sijoittamista Bangladeshin kaltaisiin maihin esitellään maan kehitystä tukevana asiana. Kestävän kehityksen tavoitteista jäädään kuitenkin kauas, jos ”kehitys” käytännössä tarkoittaa työpaikkoja, joiden tarjoama toimeentulo ei mahdollista varautumista pahan päivän varalle. Suurten brändien voitotkaan eivät vaurastuta yhteiskuntaa. Samalla, kun työntekijöiden oikeuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota, törkeimmät ihmisoikeusrikkomukset ovat siirtyneet syvemmälle tuotantoketjuihin. Kiina tuottaa noin viidenneksen maailman puuvillasta ja suurin osa siitä tulee Xinjiangin alueelta, jonka uiguuri vähemmistöllä teetetty pakkotyö on ääri esimerkki tekstiiliteollisuuteen liittyvistä ihmisoikeusrikkomuksista. Kuluttaja voi yrittää valita vaatteita, joiden valmistuksen tietää tapahtuneen maissa, joissa palkkataso ei ole ihan surkea. Tuotantoketjun viimeisen pisteen sijaitseminen matalan riskin maassa ei kuitenkaan varmista sitä, että koko ketju olisi kunnossa. Vaikka vaate olisi ommeltu Suomessa, esimerkiksi puuvillaa ei ole välttämättä tuotettu eettisesti. YRITYSVASTUULLA TARKOITETA AN vastuuta, jonka yritys ottaa kannettavakseen ja joka ylittää lain ja määräys ten noudattamisen. Vastuun tason määrittelevät yritykset itse. Toisin kuin vapaaehtoinen yritysvastuu, sitova yritysvastuulaki velvoittaa yritykset tekemään välttämättömän minimin ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Kuluttajien ja markkinoiden etuna olisi se, että Euroopan unioniin saataisiin laajasti eri kokoiset yritykset ja niiden koko arvoketjut kattava yritysvastuulainsäädäntö. Euroopan komission meneillään oleva yritysvastuulakiin liittyvä kuuleminen tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa fossiiliteollisuus, maatalous sekä muotija elektroniikkayritykset velvoitetaan sanktioiden uhalla kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko arvoketjuissaan. Vaikka yritysten vapaaehtoinen vastuullisuus on aina kannatettavaa, velvoittava laki on vahvempi turva työntekijöille ja ympäristölle. Kirjoittaja on Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vastuullisuusasiantuntija. Puhtaat vaatteet verkostoon kuuluu Suomessa Eetin lisäksi SASK – Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus sekä ammattiliitot PAM, Teollisuusliitto ja Pro. www.fashionchecker.org www.enforcinghumanrights-duediligence.eu
12 • 1 / 2021 V A ATETUSALAN ympäristövaikutukset ovat massiivisia ja alan merkitys on suuri myös työmarkkinoilla. Kymmenet miljoonat työntekijät työskentelevät olosuhteissa ja ehdoilla, jotka eivät täytä mitään suomalaisittain kohtuullisena pidettäviä vaatimuksia. Vaikka yksittäisen kuluttajan mahdollisuus vaikuttaa kulutuspäätöksillään on vähäinen, ei se ole merkityksetön. Kuluttajien valinnat näkyvät myynnissä alan toimijoille. Myös yksittäisen – suurenkin – yhtiön vaikutus alan kehitykseen on rajallinen, mutta vaikutusta yritysten valinnoillakin on. Samoin poliitikot voivat vaikuttaa siihen, millaista vastuuta yrityksiltä vaaditaan ja kansalaiset sekä kansalaisjärjestöt voivat puolestaan vaikuttaa omilla toimillaan poliitikkojen ajamiin asioihin. Kotimaisten vaatetusalan yritysten vastuullisuus kiinnostaa monia suomalaisia. Eettisen kaupan puolesta -yhdistys (Eetti) on selvittänyt vuosina 2019 ja 2020 joidenkin suomalaisten brändien vastuullisuutta. Ränkkää brändi -selvitykset perustuvat hollantilaisen Rank a Brand -järjestön kehittämään kriteeristöön, jonka avulla arvioi daan yritysten vastuullisuutta. Clean Clothes Campaign on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa vaatetusalalla työskentelevien työolosuhteita. ? -kampanja on toteuttanut Fashion Checker -selvityksiä, joissa listataan lukuisten kansainvälisten vaatebrändien tuotannon vastuullisuutta. We Don’t Pay Living Wages -vastamainoksissa viitatut brändit on valittu Ränkkää Brändi ja Fashion Checker -selvityksistä. Valitut brändit eivät välttämättä ole pahimpia työntekijöiden tallaajia, mutta ne edustavat alaa ja vaikuttavat siihen, mihin suuntaan ala kehittyy. Lyhytikäisiksi suunniteltuja halpavaatteita on vaikea tuottaa niin, että työntekijöille oikeasti maksettaisiin säällistä palkkaa. H&M on pikamuotialan jättiläinen ja sen toiminta ohjaa koko alan kehityksen suuntaa. Vuodesta 1873 farkkuja myynyt Levi’s on luottanut rehtiin ja työtä pelkäämättömään imagoonsa. Yhtiö on jopa kehunut mainoksissaan ”We build America”. Tästä työn tekemisen ylistämisestä huolimatta Levi’s ei ole Fashion Checkerin mukaan sitoutunut elämiseen riittäviin palkkoihin eikä esitellyt toimintasuunnitelmaa ongelman korjaamiseksi. Eetin vuonna 2020 toteuttamassa Ränkkää brändi -selvityksessä tutkittiin suomalaisten vaatebrändien vastuullisuutta. Billebeino jäi selvityksessä heikoimpaan kategoriaan. Vaikka yhtiö maalailee ottavansa kärkipaikan vastuullisuustyössä, sen näytöt ovat toistaiseksi köykäisiä. Billebeino ei esimerkiksi alalla yleisen tavan mukaan julkaise listaa käyttämistään tehtaista. Ränkkää brändi -selvityksen heikoin suoritus nähtiin Luhdalta. Yhtiön eri brändit jäivät kaikki nollille vaateyritysten vastuullisuutta selvitettäessä. Työntekijöiden ohella Luhdan koneiston hampaissa jauhautuvat yhä myös turkiseläimet. Fashion Checker -sivustolla Adidas saa täydet pisteet läpinäkyvyydestä, eli se julkaisee tehdaslistansa. Läpinäkyvyys itsessään ei vielä takaa elämiseen riittäviä palkkoja, vaikka onkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Toistaiseksi Adidakselta kuitenkin puuttuu sitoutuminen elämiseen riittävien palkkojen maksamiseen ja toimintasuunnitelma tämän saavuttamiseksi. JARI TAMMINEN Tutkittua tietoa
1 / 2021 • 13 Artikkeli Suomessa toimittajia painostetaan netissä Toimittajat käyttävät valtaa, ja siksi heidän toimintaansa halutaan vaikuttaa. Epäsuoraa lehdistön sidonnaisuuksien tai sosiaalisen median algoritmien valtaa on vaikeampaa torjua kuin suorapuheisia uhkauksia. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVAT SOLJA JÄRVENPÄÄ
14 • 1 / 2021 raan uhattaisikaan. Palaute sinänsä kuuluu toimittajan työhön. Joskus palautevyöryllä yritetään painostaa mitä ja miten toimittaja saisi asiasta kirjoittaa. ”’Olipa paska juttu’ on palautetta, ’Olipa paska juttu, kirjoita ensi kerralla näin…’ on yritys puuttua journalistiseen itsemääräämisoikeuteeni”, määrittelee eroa Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja Iida Putkonen. Palaute vaikuttaa: ”Joskus täsmennän juttujani palautteen perusteella, esimerkiksi muutan otsikkoa paremmin sisältöä vastaavaksi, jos se on ymmärretty väärin, tai lisään jonkun lauseen, mutta yleensä en poista mitään”, Putkonen linjaa. Helsingin yliopiston opiskelijoille jaettavan Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki varautuu palautteeseen jo kirjoittaessaan. Palaute ei ole vaikuttanut siihen, mistä Siltamäki kirjoittaa vaan miten hän kirjoittaa. Palautetta tulee aina, jos kirjoittaa maahanmuutosta, yhdenvertaisuudesta, ilmastonmuutoksesta tai eläkkeistä. ”Esimerkiksi etujärjestöjen tehtävänä on antaa palautetta. Eivätkä vihaiset viestit ole välttämättä painostusta tai häirintää. Niissä voi myös olla tärkeää, asiallista asiaa, ja työhön kuuluu ottaa se asia vastaan.” Siltamäen mielestä ihmisten kyky ymmärtää erilaisia tekstityyppejä on heikentynyt. ”Luetaan mielipidetekstejä ja järkytytään, että kirjoittajalla on mielipide.” ”Somessa rasittavimmat väännöt tulevat yksittäisistä sanoista tai lauseista, joista tulkitaan maailmankuvan vinoumia. Monien mielestä kirjoittajan lähtökohdat jo tekevät hänen sanomastaan epäilyttävää. Kirjoittajan ilmaiseman väitteen sijaan kritisoidaan kirjoittajaa tämän lähtökohdista”, Siltamäki kertoo. Sosiaalisen median logiikka kannustaa kauhisteluun. Siltamäki analysoi: ”Irrotetaan tekstistä katkelma, joka jaetaan kuvakaappauksena omille seuraajille ja argumentoidaan samalla vastaan. Tällaiset postaukset ovat todella suosittuja.” PAL AUTEV YÖRYN HOITAMISESTA kertoo Voiman haastattelema viestinnän moniammattilainen. Hän on työskennellyt vuosia toimittajana ja tekee nyt töitä järjestöviestinnän parissa. Hän haluaa esiintyä jutussa nimimerkillä, koska ei halua kokemustensa leimaavan entisiä työnantajiaan ja vaikuttavan omaan maineeseensa työntekijänä, mutta toivoo niiden toimivan esimerkkeinä ilmiöstä yleisellä tasolla. Tässä jutussa hän esiintyy nimimerkillä Aktivisti. Vuosia sitten aloittaessaan järjestölehden vastaavana päätoimittajana muut työyhteisön jäsenet varoittivat, että asiasta, josta edellinen päätoimittaja oli tilannut julkaisemista odottavan jutun, saa monen mielestä kirjoittaa vain yhdellä tavalla. Tämä juttu ei ollut sellainen. ”Jos joku sanoo, ettei jostain pidä kirjoittaa, niin mielestäni juuri sellaisia asioita pitää pöyhiä”, Aktivisti kuittaa. Jutun julkaisun jälkeen sen kirjoittanut toimittaja sai paljon henkilökohtaisuuksiin meneviä haukkumaviestejä. Myös lehteä, sen muita tekijöitä ja toimittajien aiemmin kirjoittamia juttuja haukuttiiin. Lehden Facebooksivulla annettiin joukolla huonoja tähtiarvioita, mikä näkyy yhä. Yksityishenkilö teki lehdestä kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Päätoimittajana Aktivisti neuvoi jutun kirjoittanutta toimittajaa olemaan avaamatta somea tai sähköpostia ja lupasi hoitaa tilanteen. ”Monista kommenteista näki, ettei koko juttua oltu luettu, vaan reagoitiin johonkin kuvakaappaukseen. Palautteessa ei edes yleensä käyty asiaa vastaan, vaan kirjoittajaa ja lehden muita tekijöitä. Vastasin pariin ensimmäiseen kommenttiin ja sitten annoin olla.” Julkisen sanan neuvostossa asia ei edennyt. Myös kuvista lähetetään usein palautetta. ”Jos kuvassa on lihava ihminen, ruskea keho, transsukupuolinen tai joku näkyvä vamma, moni on sitä mieltä, että tällaista ei pitäisi julkaista – mutta moni myös kiittää. Tässä käytän tietoisesti valtaa ja annan tilaa marginaaliin sysätyille kehoille”, Aktivisti kertoo. Aktivisti on kohdannut työssään suoraa häirintää. ”Ollessani esittelemässä päätoimittamaani lehteä keski-ikäinen mies tuli tivaamaan minulta henkilökohtaisia asioita eikä suostunut kehotuksistani huolimatta poistumaan. Pari viikkoa myöhemmin hän odotti työpaikkani oven ulkopuolella kun tulin ulos, alkoi seurata minua kadulla ja selitti miten asenteeni ja lehteni tavat kirjoittaa asioista ovat vääriä.” Työpaikalla ei osattu käsitellä asiaa. ”Kerroin asiasta työpaikalla, ja asenne oli lähinnä ’voi voi’. Työpaikka J OURNALISTISTA PÄ ÄTÖSVALTA A ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalistiliitto tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. SUORA PAINOSTUS ON HELPPO havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia ja psyykkisiä resursseja. Jyri Hänninen työskentelee Yleisradiossa tutkivan journalismin MOTtoimituksessa. Hänninen on tehnyt juttuja rahanpesusta, veroparatiiseista ja talouselämään liittyvistä epäselvyyksistä. ”Juristeilta tulee välillä uhkailukirjeitä siitä, mitä ei saisi käsitellä, ja poliisille on tehty tutkintapyyntöjä toiminnastamme.” Hänninen ymmärtää vai kut ta misyrityksiä. ”Painostus, tietyssä määrin, kuuluu tähän työhön. Kieroakin peliä kulisseissa pitää vain kestää. Asiat, joita käsittelemme, koskevat ihmisten elämää ja liiketoimintaa, ja jutun kohteille niillä voi olla vakaviakin seurauksia.” Ylellä palautteita käsittelevät tarvittaessa juristit vastaavan päätoimittajan ja tuottajan lisäksi. ”Asialliset väitteet otetaan huomioon, mutta painostuksen ei anneta vaikuttaa. Yleensä uhkauskirjeet voi jättää omaan arvoonsa, niillä ei ole juridisia perusteita. Niiden tarkoitus on usein viedä toimitukselta työaikaa ja hätistellä toimittajaa pois aiheen parista.” PIENEMMÄSSÄ TOIMITUKSESSA painostukseen voi vastata päätoimittaja yksin. Epäsuoraa painostusta voi olla sosiaalinen paine tietynlaisten juttujen kirjoittamiseen tai kirjoittamatta jättämiseen, vaikka toimittajaa ei suo
1 / 2021 • 15 oli pieni, eikä siellä ollut työsuojelua. Olisin kaivannut mahdollisuutta käydä asiaa läpi ja pohtia mitä tehdään, jos häirintä jatkuu.” YHÄ USEAMPI TIEDOTUSVÄLINE on taloudellisessa ahdingossa. Joskus median ja toimittajien sidosryhmät vaikuttavat siihen, mitä toimittaja kirjoittaa. Vaikutus voi olla suoraa tai ennakoivan sisäistettyä. Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja Iida Putkonen on joutunut tasapainoilemaan omien arvojensa, toimittajan työn etiikan ja ulkoa tulleiden vaatimusten välillä. ”Aiemmassa työssäni konsernilla, johon kuuluu muutakin kuin journalistista toimintaa, tuli toimituksen ulkopuolelta selkeästi viestiä, mistä asioista sai kirjoittaa ja miten, jotta konservatiiviset lukijat eivät pahastu. Esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asioista ei saanut kirjoittaa ’liikaa’.” Myös sisäistetyt epäsuorat paineet vaivaavat Putkosta. Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti itsenäinen, mutta ylioppilaskunnan edustajisto päättää jo kertaalleen pelkäksi verkkolehdeksi muutetun ja uudelleen printissä aloitetun lehden olemassaolosta – ja Putkosen työpaikasta. Putkonen ymmärtää, että jos edustajisto suuttuu hänelle, se voi purkaa hänen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa tai lakkauttaa lehden vaikka taloudellisiin syihin vedoten. Putkonen on organisaation ainoa journalisti. ”En halua tulla kahvihuoneessa kyräillyksi, mutta ymmärrän, että toimittaja ei voi olla kaikkien kaveri. En halua olla tiedottajien äänitorvi tai mielistellä yliopiston hallintoa ja vaieta epäkohdista, vaan kertoa asioista uutiskärki edellä.” NIMIMERKKI KONKARI tunnistaa toimittajana hyvin sidosryhmien vaatimukset. Hän työskenteli 20 vuotta uutistoimittajana ennen siirtymistään markkinointiviestintään. ”Esimerkiksi kun joku sai potkut, talousuutisissa ei saanut sanoa suoraan että ’sai potkut’. Piti ilmaista kiertelevästi tiedotetta mukaillen, että ’eroon ei liity dramatiikkaa’. ’Keskitymme ydinliiketoimintoihimme’ tarkoitti irtisanomisia, samoin ’palvelujen tehostaminen dynaamisemmiksi’.” Tietojen saanti vaatii hyviä suhteita. ”Perseennuolenta oli melko tavallista taloustoimittajan työssä. Eikä juuri kukaan kyseenalaistanut esimerkiksi Jorma Ollilaa tai Björn Wahlroosia. He olivat Tietäjiä. Varsinkin Jorma Ollila vahti tarkkaan, mitä ja miten hänestä kirjoitettiin.” Toimittajan työ oli tasapainoilua ystävällisyyden ja kriittisyyden välillä. ”Jos joku talouden tai politiikan toimittajaa liikaa kiitteli, niin kyllähän se omalle luonnolle otti. Että olenko muka joku kirjuri?” Joskus haastatellut kantelivat päätoimittajalle. ”Valtion laitoksessa oli menossa yt-neuvottelut, ja pyysin sieltä kommenttia aiheesta. Päätoimittaja tuli myöhemmin kertomaan, että olin käyttäytynyt loukkaavasti laitoksen edustajaa kohtaan ja olin kirjoituksessani puolueellinen, koska olin ammattiyhdistysaktiivi. Mielestäni olin ollut aivan asiallinen ja halunnut saada heidänkin kantansa asiaan.” Päätoimittaja halusi pitää hyviä suhteita laitokseen, mutta ei sanellut toimittajalle kuinka toimia. ”Päätoimittaja kysyi, että pitäisikö soittaa laitokselle ja selvittää. Mielestäni ei kannattanut, tärkeintä minulle oli tulla uskotuksi työpaikalla. Asiaan ei enää palattu.” Samana vuonna päätoimittaja siirtyi kyseisen laitoksen palvelukseen. Ohjailua sopivien aiheiden pariin tuli myös työkavereilta: ”90-luvulla sukupuolten tasa-arvosta kirjoittivat vain naiset ja tärkeämpinä pidettyjen asioiden ohella. Palautetta tuli toimituksen sisällä, esimerkiksi ’kyllä me poikien kanssa naurettiin sun kuntavaalijutuille, kun kiintiöistä kirjoitit’. 2000-luvulle tultaessa tasa-arvoaiheista tuli normaaleja aiheita, joista voi kirjoittaa kuka vain.” OHJAILUA ON SEKIN , miten sosiaalisen median algoritmit sensuroivat sanoja ja nostavat näkyville eniten tietynlaisia kuvia. Kun suuri osa lukijoista löytää julkaisut somessa näkyvien linkkien kautta, algoritmien taustalla olevat yhdysvaltalaiset normit ja moraalikäsitykset voivat ohjata kuvien valintaa ja kirjoittamista myös Suomessa. Jos tiedetään tai oletetaan, että normatiivisella hoikan vaaleaihoisen henkilön kuvalla juttu nousee todennäköisimmin useamman somen käyttäjän virtaan, lukijamäärän maksimoimiseksi valitaan vain sellaisia kuvia. Suora sensuuri liittyy usein pornografisen sisällön torjumiseen, mutta vaikuttaa kaikkeen ihmiskehosta ja seksuaalisuudesta kirjoittamiseen. Jos sensuurin kohteeksi joutuu liian usein, palvelu voi sulkea tilin kokonaan ja estää uusien tilien perustamisen ainakin samalla tunnetulla nimellä. Poiston uhka voi johtaa tiettyjen sanojen varomiseen. Suomeksi voi vielä kirjoittaa vapaammin kuin englanniksi, sosiaalista mediaa paljon töissään käyttänyt Aktivisti tietää. ”Esimerkiksi ’#rinnat’ menee läpi, vaikka ’#boobs’ johtaa kuvan ja linkin sensurointiin.” TOIMITTAJAT OVAT MYÖS itse vallankäyttäjiä. MOT:n Hänninen tiedostaa: ”Tekemillämme ohjelmilla on mielipidevaltaa, ja niillä voi olla isoja vaikutuksia ihmisten elämään, yritystoimintaan ja maineeseen. Mutta taloudellista valtaa kohtaan pitää olla kriittinen ja käyttää sitä journalistista valtaa, mikä meillä on.” Hän on tarkka sidonnaisuuksistaan: ”Jos minulla on jokin henkilökohtainen kytkös aiheeseen, jäävään itseni, enkä työskentele sellaisten aiheiden parissa.” Aktivisti ei kaihda henkilökohtaisiakaan kytköksiä, vaan käyttää niitä tietoisesti hyväkseen. Hän kirjoittaa paljon ruumiillisuudesta, seksuaalisuudesta ja erilaisiin vähemmistöihin liittyvistä asioista. ”Journalistisen puolueettomuuden ihanne sopii perinteisin uutisiin, mutta niitä tehdään yhä vähemmän, eikä ideaali toteudu käytännössä sielläkään. Aina toimittajaa ohjaavat tietyt arvot ja maailmankuva, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Ei kukaan meistä ole tyhjä taulu, jota vasten maailman tapahtumat heijastuvat! Siksi arvot, ja se miten ne vaikuttavat omaan toimintaan kannattaa tiedostaa. Omat arvoni ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, saavutettavuus ja esteettömyys.” Arvot ja maailmankuva näkyvät aiheiden, näkökulmien, haastateltavien ja kuvien valinnassa. ”Kuulun itse useampaan vähemmistöön ja marginaalin marginaaliin. Sieltä käsin minulla on omanlaistani valtaa, esimerkiksi hiljaista tietoa erilaisista asioista. Journalismissa tarvitaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia ääniä.” YHÄ USEAMPI JOURNALISTI siirtyy tiedottajaksi. Suuryritysten tai laitosten etuja lobbaavat viestintätoimistot tai konsulttiyritykset eivät tee journalistista työtä, vaan ne muistuttavat mainostoimistoja. Järjestöviestintää ohjaavat järjestön tavoitteet. Konkari irtisanoutui uutistyöstä 20 vuoden jälkeen työtapojen luomien paineiden takia. ”Uutistoimittajana piti tehdä paljon, kiireesti ja faktat tarkistettuna. Koko ajan olisi pitänyt olla skarppina ja uutisten perässä, aivot ylikierroksilla 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka uutisen vainuaminen ja sen tuoma adrenaliinipiikki mahtavalta tuntuvatkin, ei sellaista loputtomiin jaksa.” Ensin hän siirtyi tekemään asiakaslehtiä. Aluksi piti muuttaa kirjoittamisen tapaa: kirjoittaa mitä tilaaja halusi eikä uutiskärki edellä. Aktivistille vaihtelu järjestöviestinnän ja journalismin välillä on luontevaa. Hän on oppinut journalistina pidempien juttujen kirjoittamista, viestinnän töissä tekniikan käyttöä kuten videoiden tekemistä. Erilaiset taidot tukevat toisiaan. ”Suurempi ero tekijän näkökulmasta on siinä, täytyykö tuottaa mediasisältöä nopeasti aikapaineen alla, niin että määrä ratkaisee, vai saako tehdä hitaammin ja laatu edellä. Viestintä on tietyn konkreettisen asian eteenpäin viemistä, journalismissa on laajempi näkökulma”, hän linjaa.
MUSEO Aikaa ajatuksille, oivaltamisen iloa neljä kertaa vuodessa visuaalisessa lukupaketissa. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse, kertoo uutuuksista, kansainvälisistä virtauksista ja tärkeistä keskustelunaiheista museokentällä. Tilaa lehti printtinä:museoliitto.fi/tilaa-lehti diginä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/museo TEATTERI&TANSSI+SIRKUS Utelias esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa Suomessa. Lehden avulla tiedät enemmän esityksistä, tekijöistä, alan ilmiöistä ja uusista tuulista. Arvioita löytyy lähes sadasta esityksestä vuoden aikana, muualtakin kuin Helsingistä. Lisäksi koko maan esityskalenteri. Tutustumistilaus 4 lehteä 25 € Kestotilaus (7 numeroa vuodessa) 59 € www.teatteritanssi.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkastelee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yhteiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Marxilaisuutta unohtamatta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100eur/75eur (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38eur/33eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi YDIN Kun haluat syventyä ja saada ajattelemisen aihetta, tartu Ydin-lehteen. Kun haluat ymmärtää ja vaikuttaa, tilaa Ydin. Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Ydin on medialukutaitoa. ilmestyy neljästi vuodessa. Kestotilaus 28€, alennettuna 20€ opiskelijoille ja työttömille. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Luonnon äänenä jo 80 vuotta! Lue ajan kohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa 16,90 €, digi alk. 2,50 €/kk Tilaukset: suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9 €. VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KULTTUURIVIHKOT Vasemmistohenkinen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. Älykästä keskustelua taiteista ja yhteiskunnasta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 e / vuosi, määräaikainen 52 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto), kaupan päälle uusin numero. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on tieteellinen aikakauslehti, joka syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Tilaa lehti: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kes tävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 10 numeroa v. 2021 15 euroa! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Kultin lähes 200 jäsenlehdestä löytyy mielenkiintoista luettavaa niin kulttuurista, tieteestä kuin taiteestakin. Voit tutustua lehtiin osoitteessa kulttilehdet.fi tai koronarajoitusten hellitettyä painettuina versioina Helsingin Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulun Valveessa. SÄRÖ Särö on helposti lähestyttävä ja kansainvälisesti suuntautunut kirjallisuuslehti. Paksuissa teemanumeroissa analysoidaan taiteen tekemisen ydintä ja pureudutaan kulttuurin marginaali-ilmiöihin. Mukana myös nousevia kirjoittajakykyjä ja kuvataidetta. 3 nroa vuodessa (yksöisja tuplanumero). Kestotilaus 22 € vuodessa, irtonumerot 9 € ja 17 € (tupla). Tilaukset: saro. tilaukset@gmail.com. www.sarolehti.net TAIDE Oletko koskaan ajatellut kokeilla Taidetta? Nyt olisi aika tilata lehti, jonka asiantuntevissa artikkeleissa ei kumarrella kuvia, ollaan rohkeita ja viisaita. Tai no, kumarrellaan toki aina tarvittaessa, onhan kyse kuitenkin kuvataiteen erityislehdestä. Tarjous uusille tilaajille vuodeksi 2021 60 € (Suomeen) Tilaukset: www.taidelehti.fi, lisätietoja kohtaan: Voiman tarjous Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
MUSEO Aikaa ajatuksille, oivaltamisen iloa neljä kertaa vuodessa visuaalisessa lukupaketissa. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse, kertoo uutuuksista, kansainvälisistä virtauksista ja tärkeistä keskustelunaiheista museokentällä. Tilaa lehti printtinä:museoliitto.fi/tilaa-lehti diginä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/museo TEATTERI&TANSSI+SIRKUS Utelias esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa Suomessa. Lehden avulla tiedät enemmän esityksistä, tekijöistä, alan ilmiöistä ja uusista tuulista. Arvioita löytyy lähes sadasta esityksestä vuoden aikana, muualtakin kuin Helsingistä. Lisäksi koko maan esityskalenteri. Tutustumistilaus 4 lehteä 25 € Kestotilaus (7 numeroa vuodessa) 59 € www.teatteritanssi.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkastelee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yhteiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Marxilaisuutta unohtamatta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100eur/75eur (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38eur/33eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi YDIN Kun haluat syventyä ja saada ajattelemisen aihetta, tartu Ydin-lehteen. Kun haluat ymmärtää ja vaikuttaa, tilaa Ydin. Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Ydin on medialukutaitoa. ilmestyy neljästi vuodessa. Kestotilaus 28€, alennettuna 20€ opiskelijoille ja työttömille. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Luonnon äänenä jo 80 vuotta! Lue ajan kohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa 16,90 €, digi alk. 2,50 €/kk Tilaukset: suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9 €. VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KULTTUURIVIHKOT Vasemmistohenkinen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. Älykästä keskustelua taiteista ja yhteiskunnasta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 e / vuosi, määräaikainen 52 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto), kaupan päälle uusin numero. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on tieteellinen aikakauslehti, joka syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Tilaa lehti: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kes tävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 10 numeroa v. 2021 15 euroa! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Kultin lähes 200 jäsenlehdestä löytyy mielenkiintoista luettavaa niin kulttuurista, tieteestä kuin taiteestakin. Voit tutustua lehtiin osoitteessa kulttilehdet.fi tai koronarajoitusten hellitettyä painettuina versioina Helsingin Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulun Valveessa. SÄRÖ Särö on helposti lähestyttävä ja kansainvälisesti suuntautunut kirjallisuuslehti. Paksuissa teemanumeroissa analysoidaan taiteen tekemisen ydintä ja pureudutaan kulttuurin marginaali-ilmiöihin. Mukana myös nousevia kirjoittajakykyjä ja kuvataidetta. 3 nroa vuodessa (yksöisja tuplanumero). Kestotilaus 22 € vuodessa, irtonumerot 9 € ja 17 € (tupla). Tilaukset: saro. tilaukset@gmail.com. www.sarolehti.net TAIDE Oletko koskaan ajatellut kokeilla Taidetta? Nyt olisi aika tilata lehti, jonka asiantuntevissa artikkeleissa ei kumarrella kuvia, ollaan rohkeita ja viisaita. Tai no, kumarrellaan toki aina tarvittaessa, onhan kyse kuitenkin kuvataiteen erityislehdestä. Tarjous uusille tilaajille vuodeksi 2021 60 € (Suomeen) Tilaukset: www.taidelehti.fi, lisätietoja kohtaan: Voiman tarjous Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
18 • 1 / 2021
1 / 2021 • 19 TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVAT NAUSKA Ylen aamun ruutukasvo Rosa Kettumäki tunnistaa journalismiin kohdistuvat paineet, ja sen, miten toimittaja itse käyttää valtaa. Helmikuussa hän aloittaa uudessa toimituksessa. Toimittaminen elämäntapana V IIME KEVÄ ÄNÄ tuskailtiin koronaepidemian leviämistä Suomeen. Ylen aamun lähetyksessä 23.3.2020 toimittaja Rosa Kettumäkeä vastapäätä istui Katri Kulmuni, valtionvarainministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja. Tunnelma oli silmin nähden jännittynyt. Toimittajan huolellisesti pohjustamat kysymykset käsittelivät erityisesti epidemian vaikutuksia yrityksiin ja työllisyyteen. Päättäväisen optimistisena esiintyvä ministeri halusi toppuutella kriisitunnelmia. Silti aikansa väisteltyään Kulmuni joutui myöntämään, että hallitus oli valmistelemassa lisää rajoitustoimia, jotka vääjäämättä aiheuttavat konkursseja ja työpaikkojen katoamista. Lausunto nousi päivän pääuutiseksi Ylellä ja muissa tiedotusvälineissä. ”Tällä tavalla parhaimmillaan aamutelevision livehaastattelusta nousee uutinen. Ylen aamun toimituksessa teemme joka arkiaamu ohjelmaa useista aiheista. Siksi valmisteluun käytettävä aika on paljon lyhyempi kuin niissä illan ajankohtaisohjelmissa, joiden studiokeskusteluissa keskitytään vain yhteen tai kahteen aiheeseen”, Kettumäki kuvaa työtään. Hänen mukaansa vaikeimpia haastateltavia ovat juuri ministereiden kaltaiset raskaan sarjan päättäjät. He tietävät aina enemmän kuin haluavat sanoa. ”Heillä on haastatteluun tullessaan vahva oma ydinviesti, jonka pyrkivät saamaan esiin. Se kuuluu asetelmaan, mutta on eri asia, mikä on tärkeää yleisestä näkökulmasta.” Poliitikot saattavat empiä sanomisiaan, koska yrittävät peittää sitä, etteivät tiedä oikeaa vastausta. Tai siksi, että heihin kohdistuu kovia paineita sekä vastustajien että kannattajien taholta. Kieli menee keskelle suuta, kun mielessä velloo, kuinka melkein mitä tahansa 15 sekunnin klippiä voidaan levittää ikävässä valossa sosiaalisessa mediassa. ”Haastatteluissa toimittaja valitsee toimintatapansa sen mukaan, mikä on ohjelman tyyli ja mitä hän haluaa saada haastateltavan kertomaan. Aamutele vision haastattelua varten ehtii vain harvoin rakentaa käsikirjoitusta, jossa haastateltava johdatellaan monimutkaisen kysymysten ketjun kautta vastaamaan erityisen vaikeaan kysymykseen. Siksi pyrin yleensä toimimaan näissä haastatteluissa avoimin kortein ja kysyn suoraan. Usein myös esitän tarkoituksella tyhmiä kysymyksiä, koska ne auttavat katsojaa ymmärtämään aihetta”, Kettumäki selventää. TELEVISIOSSA LÄHES PÄIVITTÄIN esiintyvä juontaja-toimittaja on monien tunnistama julkisuuden henkilö. Kettumäen saama palaute on yleensä kannustavaa.
20 • 1 / 2021 Moitteetkin on yleensä muotoiltu asiallisesti. ”Kriittistä palautetta tulee hyvin yksityiskohtaisista jutuista, kuten puheilmaisusta. Pienistäkin kielivirheistä tulee huomautuksia sähköpostiin. Kuten siitäkin, kun nuorena naistoimittajana sinuttelee iäkkäämpiä haastateltavia, vaikka meillä Ylen aamussa on sovittu yhteinen linja, että kaikkia muita paitsi tasavallan presidenttiä sinutellaan.” Kettumäki on pannut merkille toimittajiin kohdistuvan jyrkän arvostelun voimistumisen. ”Olen seurannut vierestä, miten henkilöön menevää ja pahantahtoista ryhmähyökkäystä voi syntyä, kun jostain on saatu kuva, että toimittaja edustaa vääriä arvoja. On vakava ongelma, jos toimittaja joutuu pelkäämään työssään. Julkinen työ ei voi tarkoittaa sitä, että pitää kestää henkilöön menevää kiusaamista.” Kettumäki myöntää, että häntäkin on syytetty ohjelmien oletetusta puolueellisuudesta. ”Jos väitteet puolueellisuudesta ovat hyvin perusteltuja, ne pitää tietenkin ottaa vakavasti. Mutta minua ärsyttää, jos kokonaisen median tai edes yksittäisen toimittajan toiminnan puolueellisuutta arvioidaan yksittäisten juttujen tai ohjelmien perusteella”, Kettumäki painottaa. ”Joudun usein vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi jotain tiettyä näkemystä edustava poliitikko tai asiantuntija on päästetty kertomaan telkkariin oman ideologiansa mukaista viestiä. Usein kritiikin taustalla kuuluu, että palautteen antaja ajattelee valitsemamme vieraan olevan asiasta väärää mieltä. Toimittajien tehtävä on kertoa mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja siksi mediassa on tarpeen kuulla erilaisia näkemyksiä edustavia ihmisiä. Minusta on esimerkiksi välttämätöntä haastatella kaikkia eduskuntapuolueiden puoluejohtajia, vaikka se tietenkin voi ärsyttää heidän vastustajiaan.” Kettumäki arvostaa, että toimittajat ovat viime vuosina olleet valmiita käymään keskustelua omasta työstään eri foorumeilla. ”Tosin työaikani rajoittavat omia sosiaalisessa mediassa keskustelemisen mahdollisuuksiani. Twitter on myös hankala alusta, sillä journalististen prosessien avaaminen on monimutkaisempaa kuin sen ehdoilla voi kertoa. Mieluummin vetäisin vaikka kerran viikossa tunnin mittaista instaliveä, jossa perustelisin tekemiäni journalistisia valintoja kuin kävisin ympärivuorokautisesti debattia lyhyillä twiiteillä. Varsinkin kun Twitterissä kommentoinnin motiivi tuntuu usein olevan joku muu kuin aito halu ymmärtää toimittajan tekemiä valintoja”, Kettumäki huokaa. IITTILÄISESTÄ DUUNARIPERHEESTÄ lähtöisin oleva Rosa Kettumäki ei haaveillut lapsena toimittajan urasta. Hän muutti 16-vuotiaana yksin Helsinkiin opiskelemaaan ilmaisutaiteita painottavaan Kallion lukioon, koska oli aina halunnut harrastaa teatteria. Pääkaupunki näyttäytyi uteliaan silmissä mahdollisuuksien virtana. ”Kiinnostus mediaa kohtaan oli vain yksi asia kaiken keskellä. Kiinnostus heräsi, kun silloin Kallion lukiossa opiskellut Ina Mikkola esitteli tuottaja Ismo Kiesiläisen kanssa koululla Helsingin nuorisotyön tuottamaa Nuorten Ääni -toimitusta. Siinä oli ajatuksena, että nuorten ääni saadaan kuulumaan yhteiskunnassa paremmin, kun nuoret tekevät itse sisältöä valtamediaan.” Kettumäki päätyi tekemään lyhyitä juttuja Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelmaan ja A-studioon. Kesätoimittajakeikat johtivat pitempään kiinnitykseen taustatoimittajaksi saman talon A-talkiin ja politiikan toimitukseen. Sittemmin hän toimi radiouutisten lukijana ja Perjantai-ohjelman juontavana toimittajana. Hän tuurasi myös aamutelevisiossa, ennen kuin päätyi sinne päätoimiseksi juontajaksi. Töiden ohella Kettumäki opiskeli Metropolian ammattikorkeakoulussa medianomiksi ja kävi Lahden kansanopiston teatterilinjan. ”Lahteen päädyin tilanteessa, jossa en oikein tiennyt, mitä haluaisin elämälläni tehdä. Olen aina rakastanut teatteria, mutta en koskaan ole ajatellut, että haluaisin tehdä vain sitä. Toisaalta hetken aikaa kyseenalaistin, haluanko jatkaa toimittajanakaan. Haaveilin myös, että hakisin yliopistoon opiskelemaan jotain ihan muuta. Lopulta tein myös puolen vuoden maailmanympärysmatkan ennen kuin päätin palata takaisin töihin Ylen ajankohtaistoimitukseen.” NYKYINEN TOIMITTAJUUS aamutelevisiossa vaihtuu helmikuun alusta uuteen tehtävään. Kettumäki aloittaa uudessa toimituksessa, jossa hänen tehtävänsä on suunnitella ja toteuttaa Ylelle uudenlaisia nuorille aikuisille suunnattuja videomuotoisia uutisja ajankohtaissisältöjä. ”MEIDÄN TOIMITTAJIEN TEHTÄVÄ ON VAKUUTTAA YLEISÖ SIITÄ, MIKSI NIMENOMAAN JOURNALISTISIN PERUSTEIN TEHTY SISÄLTÖ ON TÄRKEÄÄ.”