1/2019 HELMIKUU | VOIMA.FI DRAGIN UUSI AIKA UUSI AIKA
LIPUT ALKAEN 16 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani PAJTIM STATOVCI KISSANI JUGOSLAVIA Erään perheen taru OHJAUS Johanna Freundlich ANTON TŠEHOV KOLME SISARTA – moderni klassikko – OHJAUS Paavo Westerberg FJODOR DOSTOJEVSKI KARAMAZOVIN VELJEKSET Uskosta, epätoivosta ja rakkaudesta OHJAUS Samuli Reunanen ANNA TEATTERIN PUHUA PIRKKO SAISIO – JUSSI TUURNA MUSTA SAARA Outo ooppera Euroopasta VIIMEINEN ESITYS 26.2.2019 OHJAUS Laura Jäntti KANTAESITYS 6.3.2019 ”Liberalismi on pettänyt kaikki lupauksensa. Siellä, missä piti olla tasa-arvoa, on kasvavaa eriarvoisuutta. Siellä, missä piti olla vaurautta, on jatkuva leikkauspolitiikka.” Esa Leskinen OHJAUS Esa Leskinen Varietee rahasta, vallasta ja demokratiasta YLEISÖSUOSIKIT JATKAVAT OHJELMISTOSSA – OSTA LIPPUSI NYT! #kansallisteatteri TURKU JAZZ FESTIVAL 6.–10.3.2019 SEASON HIGHLIGHTS 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TU RKU JAZZ 50 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TU RKU JAZZ 50 TURKU JAZZ ORCHESTRA & OUTI TARKIAINEN: UNPAINTED PORTRAITS NICOLA CONTE SPIRITUAL GALAXY (IT/UK/FI) BILLY COBHAM’S CROSSWINDS PROJECT (US) AILI IKONEN & JUKKA PERKO AVARA: DUSTY SPRINGFIELD JARMO SAARI REPUBLIC FEAT. TIMO LASSY TRYGVE SEIM HELSINKI SONGS (NO/FI) OK:KO JA PALJON MUUTA! LA 9.2. GOURMET Café Tiljan, Åbo Svenska Teater PE 15.2. AKI RISSANEN TRIO Teatro-galleria, Logomo PE 22.3. SIGNE Café Tiljan, Åbo Svenska Teater PE 29.3. VIBA Bar Ö LA 6.4. GURLS (NO) MOVE, Logomo KE 29.5. TURKU JAZZ ORCHESTRA, KAUKO RÖYHKÄ, SEVERI PYYSALO: TURMION SUURHERTTUA Sigyn-sali Logomo, Åbo Svenska Teater, Tiirikkala Ennakkoliput: WWW.TURKUJAZZ.FI Ennakkoliput: WWW.JAZZCITYTURKU.FI
LIPUT ALKAEN 16 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani PAJTIM STATOVCI KISSANI JUGOSLAVIA Erään perheen taru OHJAUS Johanna Freundlich ANTON TŠEHOV KOLME SISARTA – moderni klassikko – OHJAUS Paavo Westerberg FJODOR DOSTOJEVSKI KARAMAZOVIN VELJEKSET Uskosta, epätoivosta ja rakkaudesta OHJAUS Samuli Reunanen ANNA TEATTERIN PUHUA PIRKKO SAISIO – JUSSI TUURNA MUSTA SAARA Outo ooppera Euroopasta VIIMEINEN ESITYS 26.2.2019 OHJAUS Laura Jäntti KANTAESITYS 6.3.2019 ”Liberalismi on pettänyt kaikki lupauksensa. Siellä, missä piti olla tasa-arvoa, on kasvavaa eriarvoisuutta. Siellä, missä piti olla vaurautta, on jatkuva leikkauspolitiikka.” Esa Leskinen OHJAUS Esa Leskinen Varietee rahasta, vallasta ja demokratiasta YLEISÖSUOSIKIT JATKAVAT OHJELMISTOSSA – OSTA LIPPUSI NYT! #kansallisteatteri TURKU JAZZ FESTIVAL 6.–10.3.2019 SEASON HIGHLIGHTS 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TU RKU JAZZ 50 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TURKU JAZZ 50 YEARS OF TU RKU JAZZ 50 TURKU JAZZ ORCHESTRA & OUTI TARKIAINEN: UNPAINTED PORTRAITS NICOLA CONTE SPIRITUAL GALAXY (IT/UK/FI) BILLY COBHAM’S CROSSWINDS PROJECT (US) AILI IKONEN & JUKKA PERKO AVARA: DUSTY SPRINGFIELD JARMO SAARI REPUBLIC FEAT. TIMO LASSY TRYGVE SEIM HELSINKI SONGS (NO/FI) OK:KO JA PALJON MUUTA! LA 9.2. GOURMET Café Tiljan, Åbo Svenska Teater PE 15.2. AKI RISSANEN TRIO Teatro-galleria, Logomo PE 22.3. SIGNE Café Tiljan, Åbo Svenska Teater PE 29.3. VIBA Bar Ö LA 6.4. GURLS (NO) MOVE, Logomo KE 29.5. TURKU JAZZ ORCHESTRA, KAUKO RÖYHKÄ, SEVERI PYYSALO: TURMION SUURHERTTUA Sigyn-sali Logomo, Åbo Svenska Teater, Tiirikkala Ennakkoliput: WWW.TURKUJAZZ.FI Ennakkoliput: WWW.JAZZCITYTURKU.FI
Eläköön tarina! H E IK K I K Ä N N Ö • S Ö M N Ö VALDUR MIKITA KANTARELLIN KUUNTELUN TAITO LIV STRÖMQUIST NOUSU JA TUHO ”Heikki Kännö on Jumala.” – mikko kiviluoto , Salon Seudun Sanomat ”Jos Dan Brown suljettaisiin geenilaboratorioon paranneltavaksi ja trimmattavaksi, astuisi laboratoriosta ulos turkulaiskirjailija Heikki Kännö punaisessa parrassaan. Kännö kirjoittaa romaanihahmonsa monisyisemmin ja miljoonasti kiehtovammin kuin Brown.” – markus määttänen , Aamulehti ”Kännö on vuosien saatossa rakentanut äärimmäisen rikkaan ja monitasoisen romaanin, joka kietoo lukijan vaikuttavan piirileikin pyöritykseen.” – toni jerrman , Helsingin Sanomat ”Kesken Sömnön lukemisen tajuaa yhtäkkiä uskovansa sepitteellisiin hahmoihin ja heidän häkellyttäviin käänteisiinsä kuin nelivuotias joulupukkiin.” – kaisa ranta , Tähtivaeltaja k u v a : H e le na Ku lm al a ”Virkistävimpiä Viro-kirjoja aikoihin: syvällinen, näkemyksellinen, napakka, avara, kulttuurikriittinen puheenvuoro, joka hakee pontimensa virolaisen identiteetin pitkästä perinteestä. Anniina Ljokkoin taitavasti suomentaman teoksen punaisena lankana kulkee animismi ja luonnon sielullisuus.” – jouko grönholm , Turun Sanomat ”On pakko kehua Strömquistin tarkkanäköisyyttä. Teoreettisista aiheista huolimatta kirjat eivät ole vaikealukuisia. Helena Kulmalan suomennos välittää Strömquistin purevan kielen: ’Meinaan vaan, että kukapa ei pirissä tuntisi itseään yliihmiseksi?!’” – aino sutinen , Sarjainfo KYSY KIRJAKAUPPIAALTASI TAI TILAA OSOITTEESTA SAMMAKKO.COM!
Eläköön tarina! H E IK K I K Ä N N Ö • S Ö M N Ö VALDUR MIKITA KANTARELLIN KUUNTELUN TAITO LIV STRÖMQUIST NOUSU JA TUHO ”Heikki Kännö on Jumala.” – mikko kiviluoto , Salon Seudun Sanomat ”Jos Dan Brown suljettaisiin geenilaboratorioon paranneltavaksi ja trimmattavaksi, astuisi laboratoriosta ulos turkulaiskirjailija Heikki Kännö punaisessa parrassaan. Kännö kirjoittaa romaanihahmonsa monisyisemmin ja miljoonasti kiehtovammin kuin Brown.” – markus määttänen , Aamulehti ”Kännö on vuosien saatossa rakentanut äärimmäisen rikkaan ja monitasoisen romaanin, joka kietoo lukijan vaikuttavan piirileikin pyöritykseen.” – toni jerrman , Helsingin Sanomat ”Kesken Sömnön lukemisen tajuaa yhtäkkiä uskovansa sepitteellisiin hahmoihin ja heidän häkellyttäviin käänteisiinsä kuin nelivuotias joulupukkiin.” – kaisa ranta , Tähtivaeltaja k u v a : H e le na Ku lm al a ”Virkistävimpiä Viro-kirjoja aikoihin: syvällinen, näkemyksellinen, napakka, avara, kulttuurikriittinen puheenvuoro, joka hakee pontimensa virolaisen identiteetin pitkästä perinteestä. Anniina Ljokkoin taitavasti suomentaman teoksen punaisena lankana kulkee animismi ja luonnon sielullisuus.” – jouko grönholm , Turun Sanomat ”On pakko kehua Strömquistin tarkkanäköisyyttä. Teoreettisista aiheista huolimatta kirjat eivät ole vaikealukuisia. Helena Kulmalan suomennos välittää Strömquistin purevan kielen: ’Meinaan vaan, että kukapa ei pirissä tuntisi itseään yliihmiseksi?!’” – aino sutinen , Sarjainfo KYSY KIRJAKAUPPIAALTASI TAI TILAA OSOITTEESTA SAMMAKKO.COM!
HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT KUINKA MUUTTAA MAAILMAA – KRIITTISIÄ ESSEITÄ MARXISTA ILMOITUS VEGAANIN RAVITSEMUS Suositun vegaaniravitsemus.fi -sivuston pitäjä Johanna Kaipiainen on koonnut tähän kirjaan kaiken sen, mitä vegaanien ravitsemuksesta ja terveydestä on tähän mennessä tutkittu. Kirja on opas vegaaniruokavalion täyspainoiseen koostamiseen ja siinä on oma lukunsa on myös raskaana oleville, imettäville ja lapsille. Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki 233 sivua, hinta 23,50 euroa www.helunanetti.com Anni Nupposen Valkoinen kaupunki on romaani, jossa nainen etsii aurinkoa jäätyneessä kaupungissa. J.S. Meresmaan Lintuhäkin muotoinen soittorasia sisältää kaksi tusinaa outoa pikkutarinaa. Taru KumaraMoision maagisrealistinen romaani Taniwha kertoo suomalaisperheen vuodesta Uudessa-Seelannissa. Osuuskumma-kustannus Verkkokauppa: www.osuuskumma.fi KUMMA KEVÄT 2019 Juuri suomennetus sa teoksessaan arvostettu historiantutkija Eric Hobsbawm (1917– 2012) käsittelee marxilaisen ajattelun kehitystä ja vaikutuksia läpi historian aina tähän päivään asti. Kirjan näkökulma ylittää oppialojen väliset rajat, ja se on myös kriittinen katsaus marxilaisuuteen. Hobsbawmin laajasta tuotannostaan on suomennettu teokset Nationalismi (Vastapaino 1994), Äärimmäisyyksien aika – Lyhyt 1900-luku (Vastapaino 1999) ja Rosvot (Vastapaino 2005). wwww.vastapaino.fi Kohtaatko työssäsi käsittämättömiä jääriä? Turhauttavatko valta-asemissaan nököttävät setämiehet? Työelämän toimiva vuorovaikutus ei katso sukupuolta, mutta luutuneiden sukupuoliroolien tuulettamiseen tarvitaan meistä jokaista. Jenni Karjalaisen Setäkuiskaajan käsikirjasta saat neuvoja siihen, miten työpaikan hankalistakin sedistä voi saada kullanarvoisia yhteistyökumppaneita ja uskollisia tukijoita. Ilmestyy 13.2. Suositteltu vähittäishinta 26 euroa www.arthouse.fi SETÄKUISKAAJAN KÄSIKIRJA ”Tartun kiikareihin tähystääkseni. Kaukana horisontissa näkyy rahtilaiva, joka lähestyy meitä hitaasti mutta varmasti. Argentii nalainen me ri kapteeni soittaa sumutorvea ja alus lipuu luotsiveneen vanavedessä Suomenlahden laituriin, Matelaituriin. Tuuheapartainen merikarhu katsoo meitä tarkasti lakkinsa lipan alta, kädessään kurpitsakuppi. Maten tuoksu leijailee rantaan asti ja saa meidät kaikki hymyilemään. Vihdoinkin, tervetuloa Suomeen.” matelaituri.fi @matelaituri #mateinfinland MATELAITURI – ¡VIVA LA REVOLUCIÓN! PEKKA HAAVISTO EUROOPPA RAITEILLA Intohimoinen junamatkustaja Pekka Haavisto palaa raiteille. Matkustaessaan Gdyniasta Zagrebiin ja Barcelonasta Berliiniin hän tapaa kanssamatkustajia, kahvilafilosofeja, suunnannäyttäjiä ja uusia eurooppalaisia. Mistä Euroopan eri kulmilla keskustellaan? Mihin maanosamme on menossa? www.nemokustannus.fi Kuinka voisimme omilla toimillamme vähentää kertakäyttöistä muovia kotitaloudessamme? Hyvä ratkaisu on siirtyä GREENER CLEANER® -tuotteisiin. Se on innovatiivinen ja suorituskykyinen kodin siivousvälinesarja, joka on valmistettu kierrätetystä materiaalista. Kahvojen materiaali GREENER CLEANER® Eko-Flek on valmistettu 60 % kierrätetystä muovista ja 40 % kierrätetystä puukuidusta. Harjakset ovat 100 % kierrätettyä muovia. Materiaali on erittäin kestävää ja jopa parempaa kuin tavallinen muovi. Ekologisuuden lisäksi GREENER CLEANER® -siivousvälineet auttavat saavuttamaan erinomaisen siivoustuloksen. www.greenerc.fi HUIPPUTEHOKASTA EKOSIIVOUSTA!
1 / 2019 • 7 4.2.–3.3.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Sanna Taikina & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Oksana Shelysheva, Sanna Taikina, Janne Siironen, Sanna Ryynänen, Mikko Ijäs, Mika Pekkola, Olli-Pekka Tennilä, Taika Vuori, Laura Kotilainen, Leona Kotilainen, Miika Auvinen, Heini-Sofia Alavuo, Kaisu Tervonen, Raimo Pesonen, Timo Kalevi Forss, Juuso Aalto, Sanna Larmola & Pekka Turunen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | VOIMA – Still missing Kaisu... Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 10 Elävästä Voimasta Pääkirjoitus 13 Emma Ainala Brasilian äärioikeisto 14 24 Unkari Neurotutkija 43 Zen Peacemakers 28 VOIMA TÄYTTÄÄ tänä vuonna 20 vuotta. ”Kaipaamme ennen muuta vipinää ja vääntöä, keskustelua siitä, millaisessa todellisuudessa haluamme elää ja kasvaa. Kaipaamme myös unelmia, runoja, kauniita kuvia ja todellisia tarinoita ihmisten ja maailman hyvyydestä”, päätoimittaja Peik Johansson linjasi maailman ensimmäisen Voiman pääkirjoituksessa marraskuussa vuonna 1999. Piirtyy ajankuva. Tuon talven kynnyksellä samoja asioita kaipasi myös moni muu ympäri maan. Internet oli vastasyntynyt. Valtiossa politikoitiin tietoyhteiskuntaa laitevalmistajilta omaksutuin Tiedon valtatie -markkinametaforin. Talouspuhe otettiin ylhäältä annettuna, eikä siinä kuultu mitään poliittista, hiljainen kansa vastaanottimien äärellä. Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri oli seisovaa vettä. Uusliberaali talousretoriikka oli ominut globaalisaatiosta ja rajattomasta EU:sta käytävän ”tiedottamisen”. Debattia toki oli, muttei juuri julkista kanavaa sen vastaäänille. ”Voima on käynnistäjä”, Johansson otsikoi linjapuheensa. Yhteiskuntakriitikot, aktivistit ja älyköt ympäri Suomenniemen tunnistivat pääkirjoituksen ydinteeman: Suomessa oli hyvä määrä medioita, mutta niiden mediatodellisuudentaju oli kapea. ”Vallalle räksytetään pinnallisista seikoista muodon vuoksi, mutta yhteiskunnan suuria muutoksia ei edes nähdä.” ITSE OTIN VOIMAN VASTA AN parikymppisenä kriittisenä pedagogiikan opiskelijana Lapin yliopistossa. Samoin sen otti moni tiedostava opiskelijatoveri. Tuntui, että meillä oli vihdoin ääni. Voima loi hybristä ja uskoa maailman muuttamisen mahdollisuuteen. Vihdoin meillä puhuttiin asiois ta niiden nimillä. Vuosituhannen vaihteessa Voima pelasti monta vihaista yksinäisyydeltä ja hulluudelta. Jos 20 vuotta sitten yleinen vastaviesti oli, että ”kansa, herää, nouse ja pidä ääntä!”, niin se tavoite totta tosiaan toteutui. Vuonna 2019 moni asia on toisin. Onneksi olkoon toverit, voima elää. Voiman hengissä pysyminen ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Muut ilmaisjakelulehdet, jotka syntyivät suunnilleen samoihin aikoihin, ovat kaatuneet. Tarina kertoo, että kun Voima voitti vuonna 2001 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, raati oli pohtinut voiko palkinnon myöntää vain kaksi vuotta vanhalle lehdelle. Lopulta päättäjät olivat perustelleet itselleen, että kyllä, palkinto pitää antaa Voimalle nyt, koska ensi vuonna lehteä tuskin on enää olemassa. VOIMA ON PITÄNYT alussa määrittelemänsä linjan, ja se pysyy, mutta versoo ja mukautuu ajan nyansseihin. Kun maailma on nyt äänestä, tunteesta ja näkökulmista sakeana, on Voiman kaltaisen lehden kyettävä katsomaan eteenpäin. Pitäisi pystyä tuomaan julki sellaisia ääniä ja näkökulmia, jotka tarjoavat tukevaa tietoja arvopohjaa, argumentaation aineksia. Lopulta on esitettävä toisenlaisia maailmoja, ruokittava niiden mahdollisuuksia. Ne tulisi sitten pystyä yhdessä juurruttamaan kulttuuriimme, sillä jossakin vaiheessa populisteilta ja äärioikeiston vihalta loppuu happi. Silloin olisi hyvä olla suunnitelmia ja hyvää arvomaailmaa valmiina. Tähän haasteeseen kannustan myös muita medioita, opettajia, tutkijoita, valveutuneita kansalaisia ja ajattelijoita tarttumaan. HYVÄÄ JUHLAVUOTTA kaikille laajan Voimayhteisön etäja lähijäsenille sekä satunnaisille lukijoille. JARKKO KUMPULAINEN 30 editaatio HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT KUINKA MUUTTAA MAAILMAA – KRIITTISIÄ ESSEITÄ MARXISTA ILMOITUS VEGAANIN RAVITSEMUS Suositun vegaaniravitsemus.fi -sivuston pitäjä Johanna Kaipiainen on koonnut tähän kirjaan kaiken sen, mitä vegaanien ravitsemuksesta ja terveydestä on tähän mennessä tutkittu. Kirja on opas vegaaniruokavalion täyspainoiseen koostamiseen ja siinä on oma lukunsa on myös raskaana oleville, imettäville ja lapsille. Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki 233 sivua, hinta 23,50 euroa www.helunanetti.com Anni Nupposen Valkoinen kaupunki on romaani, jossa nainen etsii aurinkoa jäätyneessä kaupungissa. J.S. Meresmaan Lintuhäkin muotoinen soittorasia sisältää kaksi tusinaa outoa pikkutarinaa. Taru KumaraMoision maagisrealistinen romaani Taniwha kertoo suomalaisperheen vuodesta Uudessa-Seelannissa. Osuuskumma-kustannus Verkkokauppa: www.osuuskumma.fi KUMMA KEVÄT 2019 Juuri suomennetus sa teoksessaan arvostettu historiantutkija Eric Hobsbawm (1917– 2012) käsittelee marxilaisen ajattelun kehitystä ja vaikutuksia läpi historian aina tähän päivään asti. Kirjan näkökulma ylittää oppialojen väliset rajat, ja se on myös kriittinen katsaus marxilaisuuteen. Hobsbawmin laajasta tuotannostaan on suomennettu teokset Nationalismi (Vastapaino 1994), Äärimmäisyyksien aika – Lyhyt 1900-luku (Vastapaino 1999) ja Rosvot (Vastapaino 2005). wwww.vastapaino.fi Kohtaatko työssäsi käsittämättömiä jääriä? Turhauttavatko valta-asemissaan nököttävät setämiehet? Työelämän toimiva vuorovaikutus ei katso sukupuolta, mutta luutuneiden sukupuoliroolien tuulettamiseen tarvitaan meistä jokaista. Jenni Karjalaisen Setäkuiskaajan käsikirjasta saat neuvoja siihen, miten työpaikan hankalistakin sedistä voi saada kullanarvoisia yhteistyökumppaneita ja uskollisia tukijoita. Ilmestyy 13.2. Suositteltu vähittäishinta 26 euroa www.arthouse.fi SETÄKUISKAAJAN KÄSIKIRJA ”Tartun kiikareihin tähystääkseni. Kaukana horisontissa näkyy rahtilaiva, joka lähestyy meitä hitaasti mutta varmasti. Argentii nalainen me ri kapteeni soittaa sumutorvea ja alus lipuu luotsiveneen vanavedessä Suomenlahden laituriin, Matelaituriin. Tuuheapartainen merikarhu katsoo meitä tarkasti lakkinsa lipan alta, kädessään kurpitsakuppi. Maten tuoksu leijailee rantaan asti ja saa meidät kaikki hymyilemään. Vihdoinkin, tervetuloa Suomeen.” matelaituri.fi @matelaituri #mateinfinland MATELAITURI – ¡VIVA LA REVOLUCIÓN! PEKKA HAAVISTO EUROOPPA RAITEILLA Intohimoinen junamatkustaja Pekka Haavisto palaa raiteille. Matkustaessaan Gdyniasta Zagrebiin ja Barcelonasta Berliiniin hän tapaa kanssamatkustajia, kahvilafilosofeja, suunnannäyttäjiä ja uusia eurooppalaisia. Mistä Euroopan eri kulmilla keskustellaan? Mihin maanosamme on menossa? www.nemokustannus.fi Kuinka voisimme omilla toimillamme vähentää kertakäyttöistä muovia kotitaloudessamme? Hyvä ratkaisu on siirtyä GREENER CLEANER® -tuotteisiin. Se on innovatiivinen ja suorituskykyinen kodin siivousvälinesarja, joka on valmistettu kierrätetystä materiaalista. Kahvojen materiaali GREENER CLEANER® Eko-Flek on valmistettu 60 % kierrätetystä muovista ja 40 % kierrätetystä puukuidusta. Harjakset ovat 100 % kierrätettyä muovia. Materiaali on erittäin kestävää ja jopa parempaa kuin tavallinen muovi. Ekologisuuden lisäksi GREENER CLEANER® -siivousvälineet auttavat saavuttamaan erinomaisen siivoustuloksen. www.greenerc.fi HUIPPUTEHOKASTA EKOSIIVOUSTA!
8 • 1 / 2019 Eläinoikeusjärjestöjen mielestä valmistelussa oleva laki eläinten hyvinvoinnista on epäonnistumassa. Turkistarhaus jatkuu, poikkeusluvat vesittävät uuden lain tuomat parannukset. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA PERTTU SAKSA Turkistarhaus jatkuu Suomessa E LÄINSUOJELUJÄRJESTÖ Animalia vaatii palauttamaan eläinsuojelulain esityksen valmisteluun. ”Olemme saamassa täysin riittämättömän lain. Suurimmat eläinoikeusongelmat Suomessa ovat juuri niitä, joihin tämä laki ei puutu, ja jotka sallitaan poikkeuksin”, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä toteaa. Laista on tarkoitus päättää vielä tällä vaalikaudella. ”Turkistarhaus tulee nähtävästi jatkumaan. Eläinten kannalta on todella karua, että uusi laki jättää turkiseläimet entiseen liriin”, Kivelä ilmoittaa. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja kipeästi uudistuksen tarpeessa. Vanha laki sallii tuotanto tapoja, jotka ovat jo muualla kiellettyjä. Lain uudistuksen tarvetta ajaa myös lisääntynyt tietämys eläinten kokemasta kärsimyksestä. Turkistarhaus on tällä hetkellä joko täysin tai osittain kiellettyä yli kymmenessä Euroopan maasta. Lisäksi osassa Euroopan maista rajoitukset ovat käytännössä lopettaneet tarhauksen ja useissa maissa on jo käynnissä siirtymäkausi turkistarhauksen alas ajamiseksi. Lukuisat suuret muotitalot, kuten Gucci, Versace ja Michael Kors, ovat linjanneet turkikset ulos mallistoistaan. ANIMALIAN Taloustutkimuksella viime vuonna teettämän kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö vaatii muutoksia nykyisiin tarhauskäytäntöihin. Nykymuotoista tarhausta vastustaa 69 prosenttia, ja tarhauskieltoa kannattaa 30 prosenttia vastanneista. Noin 40 prosenttia olisi valmis jatkamaan tarhauksen sallimista ainoastaan, jos eläimille tarjotaan paremmat elinolosuhteet. Muuttuneet asenteet kotimaassa ja maailmalla eivät välity hallituksen lakiesityksestä, jonka valmistelu aloitettiin edellisellä vaalikaudella. ”Uudessa laissa näkyy nykyinen hallituspohja. Tämän hetkinen hallituksen esitys on selkeä huononnus siihen, mitä maaja metsätalousministeriö taannoin esitti. Esimerkiksi eläinten itseisarvo on pudotettu pois lakitekstistä”, Kivelä valaisee. VOIMASSA OLEVA A L AKIA kutsutaan eläinsuojelulaiksi, mutta tulevan nimi on laki eläinten hyvinvoinnista. ”Lain nimi on muutettu vastaamaan yleistä kokemusta ja tutkimustietoa eläimistä.” Uuteen lakiin on kirjattu muun muassa eläinten oikeus liikkua. Se on tutkimusten mukaan tärkeimpiä eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Liikkumista voidaan kuitenkin rajoittaa poikkeusluvilla. Poikkeuksia ovat muun muassa lehmien kytkeminen liekaan parsinavetoissa, porsaiden liikkumisen estävät emakkohäkit ja turkiseläinten pienet häkit. ”Poikkeusta voidaan perustella esimerkiksi tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Silloin emme voi sanoa, että lain lähtökohta olisi uusin tieteellinen tieto eläinten hyvinvoinnista.” Lain hengen vastainen kohtelu hyväksytään taloudellisin perustein, koska laissa tuotanto eläimiä tarkastellaan omistusoikeuden alaisina. ”On ristiriitaista, että eläimen voi tappaa, mutta sen lyöminen on kielletty. Tämä perustuu siihen, että eläimen lyöminen ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas tappaminen on”, Kivelä summaa. Selkeitä parannuksia uudessa laissa ovat eläinten jalostusta selkeyttävät kohdat, sekä esimerkiksi villieläinten viihde käytön kielto. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen ei enää tule esimerkiksi delfinaariota. Uutinen Otto-kettu viettää eläkepäiviä vanhalle maatilalle vuonna 2012 perustetussa eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Tuulispää on turvakoti entisille tuotantoeläimille, jotka olisivat muuten päätyneet teurastamoon. Tuulispään eläimet putoavat omituiseen limboon. Vaikka ne ovat tuotantoprosessista irrotettuja itseisarvoisia eläimiä.
1 / 2019 • 9 Ukrainalainen Olena Semenjaka yhdistetään äärioikeiston radikalisointiin monissa maissa. Huhtikuussa hän on tulossa Suomeen. TEKSTI OKSANA CHELYSHEVA Äärioikeistoa radikalisoinut ukrainalainen Suomeen Uutinen Uutinen Oikeuden päätös: Ruokalähetit ovat työntekijöitä Hollantilainen tuomioistuin linjasi, etteivät ruokalähettipalvelun lähetit ole yksityisyrittäjiä. TEKSTI JARI TAMMINEN A MSTERDAMILAINEN tuomioistuin on päättänyt tammikuussa, että ruokalähettipalvelu Deliveroon työntekijät eivät ole yrittäjiä. Yhtiö on aiemmin noudattanut linjaa, jonka mukaan lähetit määritellään työnantajan näkökulmasta yksityisyrittäjiksi. Oikeuden mukaan työn luonne ja osapuolten sopimus eivät anna perusteita väitteelle. Oikeustapauksen pani vireille hollantilainen ammattiliitto FNV. Liiton edustajan Willem Dijkhuizen mukaan oikeuden päätöksen myötä lähetit voivat vaatia takautuvasti työsopimuksia Deliveroolta. Yhtiö oli irtisanonut kaikki lähettien työsopimukset alkuvuodesta 2018. Hollantilaisoikeuden päätös antaa suuntaa liittyen alustatalousmallien työntekijän ja työnantajan suhteeseen. Alustatalous on nettisovellusten ympärillä toimivaa liiketoimintaa, joka perustuu joko olemassa olevien resurssien jakamiseen tai työpanoksen myymiseen. Suomessa työntekijän oikeuksia ovat viime aikoina vaatineet muun muassa Foodoran ja Woltin ruokalähetit. Yritysten lähetit työskentelevät vailla yrittäjän vapautta, mutta toisaalta heillä ei ole työntekijän aseman mukanaan tuomaa turvaa. Työntekijöiden aseman määrittely on sikäli merkittävä kysymys, että alustatalouden mallit tulevat vaikuttamaan työmarkkinoiden kehitykseen. S UOMESSA järjestetään jälleen huhti kuussa valkoista ylivaltaa julistava Awakening -tapahtuma. Järjestäjänä toimivat verkko lehti Sarastus ja Radio Monokulttuuri. Tapaaminen järjestetään toistaiseksi julkistamattomassa paikassa. Yksi paikalle kutsutuista puhujista on ukrainalainen Olena Semenjaka. Hän on ukrainalaisen Asovan pataljoonan julkinen kasvo sekä sen poliittisen siiven Kansallinen korpus -puo lueen kansainvälisten asioiden sihteeri. Yhdysvaltalaisen oikeusistuimen asiakirjojen mukaan Semenjaka yhdistetään äärioikeiston lietsomiseen USA:ssa. Asovan pataljoonan uskotaan kouluttaneen ja radikalisoineen yhdysvaltalaisia valkoista ylivaltaa ajavia järjestöjä. Asiasta raportoi viime syksynä FBI:n agentti Scott Bierwirth. Lausunto on luettavissa muun muassa New York Timesin arkistoista, ja siinä Semenjaka mainitaan nimeltä. ASOVAN PATALJOONA on noin 1 400 hengen vapaaehtoisjoukko, joka toimii Ukrainan sisäministeriön alaisuudessa. Venäjän tiedotusvälineissä pataljoonaa pidetään äärioikeistolaisena ja fasistisena ryhmänä, kun taas länsimaissa ei ole korostettu äärioikeiston roolia ryhmittymässä. Linjasta on poikennut USA:n hallituksen tukema Freedom House -instituutti. Sen viime keväänä julkaisemassa Ukrainan ääri oikeistolaiset liikkeet uhkana demokratialle -raportissa Kansallinen korpus -puoluetta ja sen johtajaa Andrii Biletskiä luonnehditaan äärioikeistolaisiksi. Saman luonnehdinnan raportissa saavat Vapauspuolue Svoboda ja Oikeistosektori. Raportissa todetaan, että ryhmät neuvottelevat vaali liitosta tulevissa vaaleissa. Niillä on myös nuoriso-, kulttuurija urheilujärjestöjä sekä puolisotilaallisia joukkoja. Suomeen saapuva Semenjaka on kansainvälisesti verkostoitunut. Hän puhuu usein ääri nationalistisissa tapahtumissa. Hän on vakiovieras muun muassa Virossa järjestettävissä Etnofutur-konferensseissa ja esiintynyt muun muassa Italian ja Ranskan äärioikeistolaisissa tapaamisissa. SARASTUS on julkaissut tähän mennessä seitsemän nationalismia, valkoista ylivaltaa ja fasismia julistavaa kansainvälistä vierasta. Awakening II -tapahtumaan kutsutuista Kevin MacDonald on Californian State Universityn professorin virasta eläköitynyt evoluutiopsykologi, joka on analysoinut juutalaisuutta ”ryhmäevoluutionaarisena strategiana”. Hän on äärioikeistolaisen The Occidental Observerin päätoimittaja. Mukana on jälleen myös valkoista ylivaltaa propagoivan American Reneissance -lehden päätoimittaja Jared Taylor. Helsingin akateemisten perussuomalaisten (Hapsu) hallituksen jäsen ja viestintävastaava Jasmina Ollikainen on niin ikään yksi puhujista. Muita puhujia ovat muun muassa Norjassa asuva Frodi Midjord ja itävaltalainen Martin Lichtmesz. SARASTUS , kuten myös Semenjaka, ovat jakaneet tapahtumaa mainostavan militantin videon Facebook-sivullaan. Siellä lukee: ”Kuolema isänmaan vihollisille.” Tällä hetkellä tapahtuman osallistujamäärä vaikuttaa vaisulta. Osallistujia on alle kaksikymmentä. Asovan pataljoonan tunnuksissa käytetty sudenkoukkukuvio yhdistetään natsisymboliikkaan.
10 • 1 / 2019 Äärioikeiston viettelemät vallanpitäjät ovat tukahduttaneet kansalaisyhteiskuntaa Itä-Euroopassa. Sananvapauden rajoittaminen estää dialogia ja nostattaa vihaa. TEKSTI IIDA SIMES KUVA MITRO PARTTI Demokratian tu?likoe Artikkeli sa on jakautunut kahtia: heihin, jotka kannattavat hallitusta, ja heihin jotka eivät. Nämä ryhmät eivät keskustele keskenään.” Poteroihin kaivautumisen sijaan Miklóssy kaipaa dialogia. Parannusta ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Puolan jakautunut kansa ei pysty käymään dialogia, koska asetelmat ovat epätasaiset. ”Liberaalin älymystön edustajat ovat altavastaajia”, huokaa Miklóssy. Itä-Euroopan maissa lehdistön vapaudet ovat kaventuneet viime vuosina. Baltian maissa tilanne on kohtalaisen hyvä, mutta etelämpänä tilanne on huonompi. Kansainvälisen ja riippumattoman Freedom House -järjestön mukaan esimerkiksi Puolassa tiedotusvälineet ovat valtaapitävien lieassa. Noustuaan valtaan parlamenttivaaleissa vuonna 2015 Laki ja oikeus -puolue Puolassa vaihtoi maan tärkeimpien julkis rahoitteisten televisioja radiokanavien johtajat. Puolue kannattaa katolisia ja konservatiivisia arvoja. Siitä lähtien julkisrahoitteisten television ja radion pääuutislähetykset ovat toitottaneet hallituksen erinomaisista saavutuksista kotimaassa ja ulkomailla. P UOLASSA vietetään joulua pitkälle tammikuuhun. 14. tammikuuta 2019 rannikkokaupunki Gdansk järjesti joulujuhlan lastensairaalan rahankeräy ksen kunniaksi. Pormestari Pawel Adamowicz katseli lavalla, kun yleisö heilutti tähtisadetikkuja ja lähetti kuvan Instagram-tilillensä. ”Tämä on ollut hieno päivä!”, hän kuulutti iloitsevalle yleisölle. Mikrofoni toisti hänen viimeiset sanansa. Sitten lavalle rynninyt mies puukotti Adamowiczin hengiltä. Tappaja ei pyrkinyt karkuun, vaan jäi poseeraamaan verisen puukon kanssa ja huusi Adamowiczin kuolleen Kansalaisfoorumi-puolueensa takia. Adamowicz oli suosittu poliitikko, tunnettu avarakatseisista mielipiteistään, ja hänet oli palkittu muun muassa demokratian edistämisestä. Ajanmukaisesti hän oli saanut myös paljon vihapostia ja kohdannut haukkuja ja panettelua. VAIKKA KYSEESSÄ NÄYTTÄISI olleen yksittäisen ihmisen tekemä isku, niin Aleksanteri-instituutin tutkijan Katalin Miklóssyn mukaan tapaus heijastelee Puolan poliittista ilmapiiriä: ”Yhteiskunnassa vallitsee valtava perusviha”, sanoo Miklóssy. ”KanEU:n itäiset jäsenmaat Baltian maat Itäinen Keski-Eurooppa Kaakkois-Eurooppa ”YHTEISKUNNASSA VALLITSEE VALTAVA PERUSVIHA.”
1 / 2019 • 11 Demokratian tu?likoe Lehdistö lietsoo myös vihaa. Suurten aikakauslehtien aggressiivisissa kansiotsikoissa kerrotaan esimerkiksi homoseksuaalien, muslimien tai Euroopan unionin vaarantavan puolalaisen yhteiskuntarauhan, ja Do Rzeczy ( ”Asiaa”) -aikakauslehti on kirjoittanut homoseksuaalien oikeuksia puolustavien ihmisten ajavan ”progressiivisuuden terroria”. Tiedotusvälineiden kontrolloimisen tärkeimpänä pointtina lienee keskustelun ja erimielisten mielipiteiden tukahduttaminen. Demokratian perus pilari, sananvapaus, on sortumisvaarassa monessa EU-maassa. Silti Miklóssy näkee valopilkkuja: ”Nuoriso käyttää paljon nettiä ja sosiaalista mediaa.” Itä-Euroopassa vanhemmat polvet ovat ottaneet käyttöön hyvin yllättävän ja perinteisen toimintatavan, jo neuvostoajoilta tutun samizdatin. Termillä viitataan maanalaiseen – eli yksityisesti ja piilossa tehtävään – julkaisutoimintaan. Hurjimmilaan samizdat tarkoitti ulkoa opeteltuja, suusta suuhun kiertäneitä, kokonaisten romaaniteosten mittaisia siteerauksia, ja joskus kyse oli vain lentolehtisistä. Nykyajan samizdatissa on teknologiaa mukana, eikä sensuroituja aiheita voi estää nousemasta keskusteluihin. ”Kansalaiset ovat alkaneet itse printata ja jakaa tekstejä”, kertoo Miklóssy. HELSINGIN YLIOPISTOSSA Itä-Eurooppaan erikoistuneet tutkijat ovat julkaisseet Demokratian karikot – Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä -tieto kirjan. Sen mukaan demokratia on hauraalla pohjalla niissäkin maissa, jotka 2000-luvulla ovat nimellisesti täyttäneet demokratian kriteerit: nehän kelpuutettiin läntistä vapautta symboloivan Euroopan unionin jäseniksi. ”EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmana on ollut eriarvoisuuden kasvun ohella myös korruption pysyvyys, poliittisen järjestelmän epävakaus sekä poliittisen toiminnan ja yritystoiminnan rajojen hämärtyminen”, teos tiivistää. EU:n kaksoisstandardit ovat aiheuttaneet itäisissä jäsenmaissa tyytymättömyyttä. Vuonna 2008 paljastui, että Kreikan viranomaiset olivat raportoineet valheellisesti maansa taloudesta, kun taas uusille jäsenmaille esitettiin pitkiä vaatimuslistoja yhteisvaluutta euroon pääsemiseksi. BRITTILÄINEN HISTORIOITSIJA Antony Beevor on sanonut, että suurin uhka Euroopan yhtenäisyydelle ei suinkaan ole Britannian erokampanja EU:sta, eli brexit, vaan monissa jäsenmaissa kasvava äärioikeiston ja jopa uusnatsien kannatus. Katalin Miklóssy on samaa mieltä: ”Ehdottomasti!” Demokratian karikot -kirjassa tutkija Brendan Humphreys muistuttaa myös länsieurooppalaisilla puolueilla olevan ”avoimen EUja muukalaisvastaisia, populistisia ohjelmia”. Ranskassa viime presidentinvaaleissa keskustaoikeistolaisen Tasavaltapuolueen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman Marine le Penin. ”Jos Kansallisen rintaman ehdokas onnistuu tulevaisuudessa asuttamaan Elysée-palatsin, EU:n institutionaalinen toimivuus on vaarassa. Se saisi myös muukalaisvihan ja rasismin näyttämään normaalilta ja hyväksyttävältä. Minkälaisen viestin tämä antaisikaan Kroatian, Unkarin ja Puolan kaltaisille maille, jotka kaikki kamppailevat synkkien populististen ja epädemokraattisten suuntausten ja puolueiden kanssa”, Humphreys spekuloi. Baltian maat Itäinen Keski-Eurooppa Kaakkois-Eurooppa M AALISKUUSSA VUONNA 2000 Voimassa ennustettiin: ”Venäjä muuttuu ensin autoritaariseksi ja sen jälkeen totalitaariseksi ja todennäköisesti fasistiseksi valtioksi. Ottaen huomioon [presidenttiehdokas] Vladimir Putinin taustan, viimeaikaiset teot ja tarpeen pitää maa hallinnassa talousromahduksen, kansainvälisen eristämisen ja sotilaallisen fiaskon uhatessa, pidän tätä vaihtoehtoa erittäin mahdollisena. [...] Tiedotusvälineet ja parlamentin molemmat kamarit ovat lähes täydellisesti ulkoapäin kontrolloituja. Suurliikemiehet palvelevat innokkaasti ketä tahansa, joka pitää heidän rikollisen bisneksensä käynnissä. Kansassa ei ole merkkiäkään oppositiohengestä.” Edellisen esitti Venäjän Playboy-lehden päätoimittaja Artemi Troitski. Hän asuu nykyään Tallinnassa, ja Voima seilasi kysymään hänen tuntojaan ennustusten pitävyydestä. ”Venäjä on muuttunut erittäin konservatiiviseksi. Vuonna 2014, Krimin valloittamisen myötä, tapahtui suuri käänne, mutta isot muutokset alkoivat jo aikaisemmin. Venäjä on palannut menneisyyteen, jopa Iivana Julman aikoihin”, Troitski kiukkuaa. ”Keskiajalla oli tsaari, aristokratia ja orjat. Nyt Venäjällä on tsaari eli Putin, on sotilaseliitti eli tiedustelupalvelu FSB, on taloudellinen yläluokka eli niin kutsutut oligarkit, ja orjuudessa on kansa, jolla ei ole voimaa muuttaa mitään.” SUORASANAINEN TOIMITTAJA , rockpromoottori ja punk-DJ Troitski on ollut Voiman tukihenkilö ja fani koko lehden ilmestymisen ajan. Kaikkien aikojen ensimmäisessä Voimassa 1/1999 Troitski kirjoitti poteneensa jo joitakin vuosia keski-iän kriisiä. ”Olin eräänä yönä yksin Moskovan keskustassa sijainneessa asunnossani, vilustuneena ja pää täynnä alkoholija hassishöyryjä pitkäksi venähtäneen illanvieton jälkeen. Äkkiä tajusin, että en kyennyt liikkumaan kunnolla.” Jatkuva juhliminen oli käynyt voimille, sydän hakkasi ja Troitski pelkäsi kuolevansa. Hän keksi nerokkaan ratkaisun: pitää rauhoittua ja perustaa perhe. Ensin hän kuitenkin perusti Venäjän Playboy-lehden, ja ryhtyi sen ensimmäiseksi päätoimittajaksi. Jos Troitskin ennuste Venäjän totalitarismista oli kuin paha enne, jonka ei olisi suonut toteutuvan, henkilökohtainen toive onnistui vihdoin viimein. Nykyään hän viettää rauhallista perheenisän elämää Tallinnassa. Artemi Troitskin haastattelun pidempi versio on Voiman nettisivuilla, voima.fi ITÄMAAN ENNUSTAJA TEKSTI IIDA SIMES KUVA SANNA LARMOLA Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. ITÄ-EUROOPASSA VANHEMMAT POLVET OVAT OTTANEET KÄYTTÖÖN HYVIN YLLÄTTÄVÄN JA PERINTEISEN TOIMINTATAVAN, JO NEUVOSTOAJOILTA TUTUN SAMIZDATIN.
12 • 1 / 2019 Vaateteollisuus on kooltaan valtava. Valtava on myös sen hiilijalanjälki. TEKSTI KIRSI NIINIMÄKI KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Piiloöljy näkyväksi Kommentti S EURA AVAT LUVUT antavat jotain osviittaa tekstiilija vaateteollisuuden suuruudesta. Polyesteriä tuotetaan maailmassa vuosittain 54 miljoonaa tonnia ja sen tuotanto muodostaa yli puolet kaikesta tekstiilikuidun tuotannosta. Puuvillaa puolestaan tuotetaan vuosittain 25 miljoonaa tonnia ja luomu puuvillan osuudeksi arvioidaan tästä vain noin 0,5 prosenttia. Tekstiilikuitujen tuotanto on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana: vuonna 1974 vuosituotanto oli 24 miljoonaa tonnia, vuonna 2017 jo 105 miljoonaa tonnia. Lisäksi kuitujen tarve tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa, kun elintason noustessa myös kehittyvien maiden kuluttajat haluavat omaksua samanlaisen kulutuskäyttäytymisen länsimaisten kanssa. Vuoden 2025 kuitutuotannon tarpeeksi arvioidaan jopa 120 miljoona tonnia vuodessa. Pikamuoti, impulssiostaminen ja vaatteiden hyvin halvat hinnat näkyvät myös vaatekaapeissamme, jotka pursuavat yli äyräidensä. Vaatteiden käyttökerrat ovat vähentyneet arviolta yli kolmanneksella 2000-luvun aikana ja vain noin kolmannes vaatekaapin sisällöstä on aktiivikäytössä. Vaikka vaatekaappimme ovat täynnä, koko ajan tuotetaan uusia vaatteita. Markkinoiden ylitarjonta edesauttaa sitä, että eri arvioiden mukaan jopa 5–20 prosenttia tuotannosta jää myymättä. Esimerkiksi Hollannissa arvioi tiin vuonna 2015, että 21 miljoonaa vaatetta jäi myymättä, eli 6,5 prosenttia tarjonnasta. Viime aikoina olemme saaneet lukea uutisista useamman brändin polttaneen myymättä jääneitä vaatteitaan sen sijaan, että myisivät niitä alennuksella. TEKSTIILIJA VA ATETEOLLISUUS on globaali ala. Vaikka tuotantoa on ympäri maapalloa, sen pääpaino Kaukoitään. Valmistusmaihin sijoittuvat myös tämän sektorin suurimmat ympäristöhaitat. Esimerkiksi 20 prosenttia vesien saastumisesta johtuu tekstiilien värjäämisestä sekä muista tekstiiliprosesseista ja niissä käytetyistä kemikaaleista. Pelkästään yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu 2 500 litraa vettä. Tekstiiliteollisuus käyttää myös suurissa määrin uusiutumattomia raaka-aineita. Niitä kuluu vuosittain noin sata miljoonaa tonnia polyesterin valmistamiseen, puuvillan viljelyssä käytettäviin lannoitteisiin, tekstiilien prosessoinnissa tarvittaviin kemikaaleihin ja öljytuotannon sivutuotteina tuotettuihin väreihin. Yhden tekstiilikuitukilon valmistamiseen tarvitaan keskimäärin kolme kiloa kemikaaleja. Massiivinen tuotanto kuluttaa hurjat määrät vettä, materiaaleja ja energiaa. MUOTITEOLLISUUS perustuu materiaalin nopeaan läpikulkuun, eli vaatteen lyhyeen käyttöikään, tuotteen nopeaan kulutukseen ja sen muuttumiseen jätteeksi. Halpa pikamuoti on kiihdyttänyt tätä ilmiötä niin, että vaatteiden laatu on vain keskinkertaista – vaatteen ei tarvitse kestää kuin kymmenen pesukertaa, jonka jälkeen se heitetään pois. Tekstiilijätteen määrä on kasvanut kaikissa länsimaissa. Parhaillaan kehitetään teknologioita, jotta tekstiilijätettä voisi käyttää uuden kuidun tuotannossa nykyistä tehokkaammin. Kaikkia kuituja ei kuitenkaan osata vielä kierrättää uusiokuiduksi , ja markkinoinnissa käytetään hieman hämäävää viestintää kierrätykseen liittyen. Esimerkiksi kierrätyspolyesteri on tehty PET-juomapulloista, ei vanhoista vaatteista. Polyesteriä ei osata vielä tehokkaasti kierrättää tekstiilikuidusta, joten vanhat polyesterivaatteet päätyvät pääsääntöisesti poltettaviksi. Myös mikromuovi merissä on osittain peräisin vaatteista, erityisesti pehmeästä fleecestä ja ahkerasti pestävistä urheiluvaatteista. Tekstiilikuiduista polyesteri, polyamidi ja akryyli tuotetaan öljystä. Mutta myös uusiutuvat kuidut, kuten puuvilla, tarvitsevat öljyä tuotannon eri vaiheissa – viljelyssä, prosessoinnissa ja kuljetuksissa. Puemme siis öljyä yllemme eri muodoissa. Miten muuttaa tätä tilannetta? Yleistyvä keskustelu biotaloudesta ja uusiutuvista raaka-aineista on jo hyvä aloitus. Uusiutuvat raaka-aineet eli kasvit sitovat hiiltä juurillaan maaperään, ja tämä hillitsee ilmastonmuutosta. Tulevaisuudessa paikallisuuden ja raaka-aineiden monipuolisuuden soisikin olevan todellisuutta tekstiiliteollisuudessa. Pellavan, hampun ja nokkosen kaltaiset runkokuitukasvit kasvavat myös Suomen olosuhteissa ja täällä kasvatettuna tarvitsevat vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin Euroopassa viljellyt lajitoverinsa. Niiden ympäristökuormitus on huomattavasti pienempi kuin puuvillan, mutta hinnalla ne eivät pysty kilpailemaan. Myös viljeltäviä kasvi värejä tutkitaan synteettisten väri aineiden korvaajiksi ja samoin niitä voitaisiin viljellä ja tuottaa Suomessa. VASTUULLISTEN VALINTOJEN tekemistä helpottaisi, mikäli erilaisia vaatteiden ja tekstiilien ympäristövaikutuksia mitattaisiin tarkemmin. Mittausten pohjalta kehitetyillä standardeilla ja merkeillä voitaisiin auttaa vastuullisuuteen pyrkivää kuluttajaa hahmottamaan vaatteiden tuottama ympäristörasitus. Kansainvälisesti on käyty keskustelua waterfootprintin ja carbonfootprintin eli vesija hiilijalanjälkien merkeistä. Ympäristöä kuormittavan tuotannon kohdalla on keskusteltu myös vihreistä veroista. Päästöjen suitsimista, standar dien kehittämistä ja haittaverojen käyttöönottoa vaikeuttaa kuitenkin alan globaali luonne. Kirjoittaja on muotiin, vaatetukseen ja tekstiileihin erikoistunut muotoilun tutkimuksen professori Aalto-yliopistossa. Öljy vaatteissamme H &M:N LIIKKEISSÄ viimeaikoina käyneet ovat epäilemättä huomanneet kassoilta löytyvät kierrätyslaatikot. Vanhat vaatteet voi sujauttaa niihin kätevästi samalla, kun sulloo kassiin uusia vaatteita. Ehkä ajatus kierrätyksestä tuntuu hyvältä ja kuluttajan on helpompi perustella itselleen jälleen uusi tunika, paita tai toppi. Ja onhan kierrätys tietenkin hyvä hommeli, mutta sillä ei niitä lyhyt aikaisiksi tuomittuja muutaman euron paitoja taiota millään muotoa ekologisiksi. Mikään määrä kierrätystä ei poista sitä nopeasykliseen muotiin sisäänrakennettua ominaisuutta, että uusi mallisto tekee edellisestä mallistosta roskaa alta aika yksikön. Puhe kierto taloudesta on pääosin viherpesua ja laastari avomurtuman päällä. KOSKA VAATTEITA tuotetaan jossain kaukana, eikä ala panosta läpinäkyvyyteen, vain ani harvalla kuluttajalla on konkreettista käsitystä hankintojensa ekologisesta jalanjäljestä. Abstraktio pitäisi muuttaa konkretiaksi. Samoin kuin ruoka voi olla pullollaan piilorasvoja, vaatteet tihkuvat piiloöljyä. Olemme vähitellen oppineet tiedostamaan piilorasvat. Seuraavaksi voisimme opetella tunnistamaan piiloöljyn vaatteissa – ja kaikkialla muuallakin ympärillämme. JARI TAMMINEN Häiriköt-päämaja Artikkeli PUEMME ÖLJYÄ YLLEMME ERI MUODOISSA.
1 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a Tunika 100% öljyä 19,99 €
14 • 1 / 2019
1 / 2019 • 15 Emma Ainala on yksi tämän hetken kiinnostavimpia suomalaisia kuvataiteilijoita. Hän käsittelee töissään muun muassa naiseutta, seksuaalisuutta, ihmissuhteita, valta-asetelmia ja eskapismia. TEKSTI JA KUVAT SANNA TAIKINA Söpöä uhkaa E MMA AINALA (s. 1989) istuu kodissaan Savonlinnassa muumioitunut kissa sylissään. Kissa on nostettu sisustuksesta esiin valokuvausta varten. Ainala asuu vanhassa puutalossa. Sisältä talo on vuorattu arvoituksellisilla ja kauniilla tapeteilla kuin Dario Argenton elokuvista. Kissan muumio löytyi erään hylätyn talon alta, joita Savonlinnassa oli vielä joku aika sitten runsaasti. Ennen uskottiin, että talon perustusten alle haudattu kissa tuo vaurauden kotiin. Söpöjä mutta uhkaavia ovat myös Ainalan maalausten aiheet. Jos ei anna pastellin sävyjen ja herttaisuuden runsauden sumentaa, löytää hahmoista myös kohtalokkuuden ja tuskaisuuden. Työt ovat ajan kuvastin, ja niiden symbolit resonoivat erityisesti milleniaalien lapsuuden tunnemaisemien kanssa. Ainalan tajunnasta ja muistoista kumpuaa yhdeksänkymmenluvun estetiikkaa. Se näkyy töiden teemoissa. ”Muistan ajan, kun kaikki oli hyvin, Jumala oli olemassa, ja ihmiset olivat hyviä. Olen kristillisestä kodista, joten minut on kasvatettu sellaiseen maailmaan. Siinä on myös hyviä puolia. Ylipäätään maailma ei ollut näin pirstaloitunut. Sellaisessa maailmankuvassa koin eheyttä”, Ainala kertoo. KUN AINALALLE LUETTIIN vielä lasten Raamattua, oli hänellä myös tapana piirtää Disneyn klassikoita mallista. Hän pysäytti VHS-videonauhurilla pyörineen piirretyn elokuvan mieleisessä kohdassa ja piirsi lyijykynällä kuvaa paperille satoja kertoja. Videonauhuri oli harvinaista. Oli lama ja perheellä ei ollut varaa omaan nauhuriin, joten isä vuokrasi sellaisen silloin tällöin. ”Minulla on sisäinen pakko tehdä kuvia. Kai se on jäänyt minulle jonkinlaiseksi tunteiden käsittelykeinoksi”, Ainala miettii. Hän arvelee nostalgiakuvaston tunnelmoinnissa olevan kyse aikuisuuteen liittyvien negatiivisten mielikuvien kieltämisestä, sekä siitä, että tulevaisuus ei näyttäydy kovin valoisana. ”Kun nyt aikuisena mietin populaarikulttuurin syöttämiä malleja, niin kyseenalaistan aika pitkälle kaikki omat käsitykset esimerkiksi romanttisesta rakkaudesta. Se on aika pelottavaa”, Ainala toteaa. Töidensä aiheita Ainala ei päätä etukäteen, vaan ne kehittyvät prosessin myötä. ”Tunnistan kyllä niin sanottuja Heureka!-hetkiä. Ensin tulee näky, mutta se ei ole vielä valmis idea. Siitä alkaa jännittyneen innostunut prosessi kohti sitä, että teen sen näkyväksi.” Prosessi tuottaa edetessään lisä yhteyksiä kohti valmista teosta. Edellisessä näyttelyssään Soft Hardcore, joka oli marraskuussa Helsinki Contemporary -galleriassa, Ainalalla oli esillä myös keraamisia esineitä. Näyttelyn kritiikit olivat kiittäviä. SOSIA ALISESSA MEDIASSA Ainalalla on menossa omaa luokkaansa oleva unelias performanssi. Se on kuin maalaus, joka liikkuu hieman. Ainala tutkii töissään myös sosiaalisen median luonnetta ja väitettä, että näytämme siellä vain parhaita puolia itsestämme. ”Mutta niinhän teemme myös oikeassa elämässä, ja kaikki sosiaaliset suhteet ovat oikeastaan peili itsestämme. Pidämme itseämme paljon enemmän silmällä silloin, kun tiedämme, että meitä tarkkaillaan.” Myös erilaiset suhtautumistavat naisten seksualisointiin kiinnostavat. Kiinnostavaa on ristiriita, joka syntyy siitä, että seksualisointiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin riippuen, onko seksualisointi lähtöisin naisista itsestään vai ulkoapäin tullutta. Ainalan mielestä ilmiö korostuu perinteisen median ilmauksissa. Suurten yksityisnäyttelyiden toteuttaminen on Ainalan mukaan raskasta ja niiden jälkeen tulee aina pienimuotoinen romahdus. Mutta edellisen projektin loputtua täytyy käydä jo seuraavan kimppuun. Ainala aloittaa työskentelyn rakentamalla uusia pohjia maalauksilleen. Mekaaninen käsityö pohjien parissa on puuhastelua, joka rauhoittaa. Samalla voi antaa itselleen tilaa, ja antaa uusien asioiden syntyä puristamatta. Kun on isojen kokonaisuuksien haltuunoton vaihe, Ainala stressaa. Epävarmuutta, joka syntyy töiden jatkuvuuden jäsentämisestä ja ennakkosuunnittelusta, on vain siedettävä. ”Vasta loppuvaiheessa huomaan, että mitkä aiheet nousevat. Ne ovat lopulta aiheita, jotka ovat olleet elämääni ja tunteitani. Pystyn verbalisoimaan ne vasta lopuksi”, Ainala sanoo. Ainalan väripaletti on muuttunut kausittain. Se on liukunut Kuva taide akatemia-aikojen ruskeista seepia nostalgioista viimeisimpien näyttelyjen rohkeisiin sävyihin. ”Olen mennyt sellaisille alueille, että voi kysyä, ovatko ne tavallaan rumia, koska ne ovat niin puhtaita ja räikeitä. Halusin venyttää sitä, mikä on harmoninen tunnelma ja mikä ei ole”, Ainala sanoo. Esimerkkinä värien käytöstään Ainala mainitsee pinkin, joka itsessään edustaa tyttöyttä ja söpöyttä, mutta yhdistettynä röyhelöihin, se tuo hänen töihinsä oudon lihallisen tunnelman. ”Johonkin värimaailmaan voi liittyä tarve päästä eroon vanhasta ja halu käyttää muita työkaluja”, Ainala sanoo. AINALALLE PARAS HETKI työssä on se, kun kokonaisuus alkaa hahmottua, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon ja materiaalia on ympärillä paljon. ”Ei ole kiire ja työ on hyvässä vauhdissa. Tuolloin kokee, että tekeminen sujuu, eikä ole ihan pihalla. Eikä ole vielä kiire tuottaa näyttelyyn valmista materiaalia, koska siitä nousee kauhu.” Alunperin Jyväskylästä kotoisin oleva Ainala lähti Savonlinnaan kuva taidelukioon, jonka jälkeen hän opiskeli Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Takaisin Savonlinnaan hän muutti heti valmistumisensa jälkeen vuonna 2013. Vuokrien edullisuus Savonlinnassa mahdollistaa taiteilijalle kunnolliset työskentelytilat. ”Koen, että urani kannalta yksi merkittävimmistä asioista on asua täällä. Jos asuisin Helsingissä, minun pitäisi maksaa asuminen ja työhuone erikseen. Pystyisinkö edes elämään apurahalla? Pystyisinkö tekemään niin paljon taidetta, kun minulla on myös perhe?" Ainala miettii. VAIKKA SAVONLINNA on kooltaan pieni, löytyy sieltä saman henki syyttä. "Olen huomannut, että tänne muuttaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisemmasta tavasta elää. Asuminen ei maksa täällä niin helvetisti, että kaikki vapaa-aika pitäisi uhrata sille’’, hän sanoo. "Riittää, että käyn keskimäärin kerran kuussa Helsingissä. Suurin osa ystävistä asuu siellä, ja minua kiinnostaa käydä keikoilla ja teatterissa. Netin takia sijainnilla ei ole enää niin paljon merkitystä, kuin oli joskus aikaisemmin’’, Ainala perustelee. Toinen Savonlinnan hyvä puoli on häiriötekijöiden vähyys. ”Suhteeni tähän kaupunkiin on lähtökohtaisesti sellainen, että olen täällä tekemässä taidettani. Olen nähnyt Savon linnan viehättävänä aavekaupunkina”, Ainala toteaa. Haastattelu KUN NYT AIKUISENA MIETIN POPULAARIKULTTUURIN SYÖTTÄMIÄ MALLEJA, NIIN KYSEENALAISTAN AIKA PITKÄLLE KAIKKI OMAT KÄSITYKSET ESIMERKIKSI ROMANTTISESTA RAKKAUDESTA. SE ON AIKA PELOTTAVAA
Helsingin työväenopisto hel.fi/tyovaenopisto Arbis hel.fi/arbis Antiikkinalle, guassimaalaus, kuvajournalismi ja 2 249 muuta kurssia. Katso tarjonta ja ilmoittaudu ilmonet.fi Affärsplanering, flexitarism, löparskola och 532 andra kurser. Bekanta dig med utbudet och anmäl dig på ilmonet.fi RIVERIA.FI MEDIA-ALAN JA KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala // peliala, 3D-tuotanto, video-ja radiotuotanto, äänituotanto, esitysja teatteritekniikka Kuvallisen ilmaisun osaamisala // kuvataide, valokuvaus ja graafinen suunnittelu TANSSIALAN PERUSTUTKINTO // tanssija TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO // lavasterakennus YHTEISHAKU 19.2.–12.3. www.opintopolku.fi Peruskoulun tai lukion suorittaneille JATKUVA HAKU 9.2.–12.4. www.riveria.fi/jatkuvahaku Aiemman tutkinnon suorittaneille Ainutlaatuinen Outokumpu HAE OPISKELEMAAN ! kansainvälistäjournalismiasuomeksi. tilaaDiploalkaen30 € / vuosi (sisältää myös digilehden) mondediplo.fi
HAE KEVÄÄN YHTEISHAUSSA 20.3. – 3.4.2019 Kulttuurituottaja (AMK) Tulkki (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK ja YAMK) HUMAKIN ERIKOISET Englanninkielinen yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto Bacherlor´s Degree Adventure and Outdoor Education Kulttuurituottaja (AMK) – tutkinto kokonaan verkossa www.humak.fi/opiskelijaksi/yhteishaku • kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntijaksi • yhteisöllisyyden rakentajaksi • organisaattoriksi ja elämysten tuottajaksi • moninaisuuden vaalijaksi OPISKELE VAIKUTTAVIIN AMMATTEIHIN LUONTO JA YMPÄRISTÖ LUONNONKOSMETIIKAN TYÖPAJA 2, Hki 13.4.2019 LUONTOKUVAUS JA LAJITUNNISTUS, Hki 23.4.–6.5.2019 TEE ITSE SAIPPUAA -TYÖPAJA, Hki 27.4.2019 AURINGOSTA SÄHKÖÄ MÖKILLE, Hki 30.4.–28.5.2019 VILLIVIHANNEKSET JA YRTIT TUTUIKSI, Hki 22.–23.5.2019 Pääkaupunkiseudun lähiluonto tutuksi MUSTAVUOREN LUONTO JA LUOLAT, Hki 8.6.2019 ISON VASIKKASAAREN LUONTO JA HISTORIA, Espoo 12.6.2019 MITEN TEHDÄ OMA PODCAST? Hki 11.2.2019 VAIKUTTAVA VIDEOVIESTINTÄ, Hki 2.3.2019 INNOSTAVA VAPAAEHTOISJOHTAJA, Tre 9.3.2019 ESTEETÖN JA SAAVUTETTAVA YHDISTYS, Hki + verkko 29.3.2019 OSALLISTA TOIMINTAAN FASILITOINNIN ABC, Hki 30.3. ja Tku 6.4.2019 VUOROVAIKUTUKSEN JOHTAMINEN, Jkl 6.4.2019 TAPAHTUMILLA VAROJA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN -verkkokurssi 11.4.2019 YHDISTYS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Mitä sinä haluaisit oppia? opintokeskusvisio.fi Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.opintokeskusvisio.fi 10€
18 • 1 / 2019
1 / 2019 • 19 TEKSTI JANNE SIIRONEN KUVA VELDA PARKKINEN Uuden ajan drag Drag on siirtynyt neljässäkymmenessä vuodessa viihteen marginaalista valtavirtaan. Sen uusi sukupolvi haluaa kuitenkin enemmän kuin vain viihdyttää. K U VA A M M E Voiman helmikuun numeron kantta toimituksen kellarin studiolla. Kuvattavana on juuri 18 vuotta täyttänyt Vertti Vesala, taiteilijanimeltään Illuminatrix. Vertti edustaa tämän hetken kiinnostavinta vaihtoehtoskeneä: underground dragia. Pääkaupunkiseudulle on muutamassa vuodessa kasvanut kokonaan uusi elinvoimainen alakulttuuri, joka liputtaa tee se itse -meiningin, osallistamisen ja esteettömyyden nimeen. Uuden sukupolven drag-kollektiivit kuten House Of Jaahas, House of Greedy, House Of Auer ja Drag Me To Hel haluavat haastaa klassisen dragin ja sen vanhentuneet roolit. Kun vakiintuneet tekijät ja tutut nimet ovat vallanneet viihdeohjelmat, vikinglinet ja bingohallit, lymyää uusi skene vielä jossain horisontin alapuolella. Sen nousu kellareista on tapahtumassa juuri nyt. Mentaalisesti drag on palannut juurilleen; vaarallisen kiihottavaksi marginaalitaiteeksi, jolla on kyky nyrjäyttää maailmankuvia. Illuminatrix seisoo keskellä tätä transformaatiota. Pukkilassa kasvaneella, nykyään Torkkelin kuvataidelukiota käyvällä Vertillä on takanaan noin 10 omaa esiintymistä ja muutama Arabian nuoriso talon kanssa järjestetty tapahtuma. ”Ensimmäinen esitykseni oli eräs surullinen biisi, josta olin tavallaan tehnyt meemin. Soitin siinä ihmispianoa ja lauloin dildomikrofoniin. Aluksi soitin häntä hellästi ja rakastavasti, sitten koko ajan aggressiivisemmin. Lopuksi suutuin, huusin, hakkasin ja potkin sitä pianoa. Esiintyminen jännitti paljon, mutta jälkikäteen ihmiset sanoivat, että heitä itketti. Se oli just se, mitä hain.” Dragia Vertti on tehnyt omien sanojensa mukaan aina. ”Olen repinyt äidin vanhoja yöasuja ja meikannut kauan ennen kuin tiesin, mitä drag edes on. Olosuhteet ovat olleet aika otolliset. Kummitätini on ollut meikkitehtaalla töissä, joten sieltä tuli jouluisin aina hirveä kasa kaikkea. Tätini puolestaan on stylisti, sain häneltä vaatteita.” Vertti aloitti kunnianhimoisen meikkaamisen jo teininä. ”Joskus 13-vuotiaana meikkasin jo aktiivisesti, ja aloin ottaa kuvia Instagramiin. Sitten innostuin myös meikkivideoiden tekemisestä.” Meikkausopetusvideot päätyivät ylittämään vuonna 2015 uutiskynnyksen MTV:lla. ”Tuolloin ajattelin vielä, etten tule ikinä esiintymään missään. Esiintyminen alkoi oikeastaan vasta Lola Vanillan koulusta”, Vesala kertoo. LOLA VANILLA eli Jari Koljonen on yksi uuden dragin tärkeimpiä vaikuttajia. Skenen suurinta tapahtumaa Drag Me To Hel -klubia puolisonsa Lamey Crackhousen kanssa järjestävä Koljonen on tehnyt burleskia ja dragia jo yli 10 vuotta. Klassisen porttiteorian mukaan myös Jari aloitti pienellä hassuttelulla koulun bileissä sekä bailaamalla paikallisten club kidzien kanssa club La Perséessä. Lopulta hän osallistui vuonna 2007 DTM:n Miss Drag Queen -kisoihin. Burleskin löytäminen samoihin aikoihin muutti Jarin ajattelua siitä, mitä on queer, sukupuoli ja niihin liittyvä poliittisuus. Burleski tuntui maailmalta, jonne Jarin drag sopi paremmin kuin DTM:n missikisoihin, jossa komediallinen look-alike drag oli edelleen normi. ”Jotenkin minua kiinnosti enemmän dragiin liittyvä kehollisuus ja seksuaalisuudella leikkiminen”, Jari toteaa. Drag Me To Hel syntyi huomiosta, ettei hän ollut ainoa. ”DRAGIN MENESTYS KERTOO SIITÄ VALTAVASTA ASENNE ILMAPIIRIN MUUTOKSESTA, JOKA SUOMESSA ON KOETTU 30 VUODESSA.”
20 • 1 / 2019 ”Esimerkiksi perinteisissä DragQueen -kisoissa oli useita esiintyjiä, jotka olivat tosi hyviä, mutta väärässä kontekstissa. Me halusimme luoda vapaamman foorumin dragin tekemiseen.” Drag Me To Hel oli alusta saakka menestys. Sen innoittamana Jari alkoi järjestää School Of Vanillaa, dragkurssia, josta on valmistunut uusia esiintyjiä vuodesta 2014. Kipinä oman koulun perustamiseen syntyi osittain käytännön syistä. Jarilta oli jo vuosia kyselty neuvoja, kannustusta ja apua dragin tekemiseen. Keskeistä oli huomio, että vaikka monia burleskintekijöitä kiinnosti drag-ilmaisu, niin esikuvat olivat siinä vaiheessa pääasiallisesti perinteistä miehestä naiseksi muuntautumista. Naisoletetut tai muunsukupuoliset olivat epävarmoja, onko heillä edes oikeutta kokeilla dragia. ”Oma näkemykseni on, että tällä uudella sukupolvella arjessa ja elämysmaailmassa suku puoli ja seksuaalisuus näyttäytyvät ihan erilaisena kuin meidän ikäisille. Ei ole vain miehiä ja naisia, homoja ja heteroja, vaan kaikki on sellaista yhtä liukumaa ja spektriä.” Perinteinen drag, kuten suuri yleisö sen tuntee, pohjaa selkeille hahmoille, sukupuolirooleille ja stereo typioille. Mutta entä kun ne muuttuvat? RISTIINPUKEUTUMINEN on teatteriviihteessä tuhansia vuosia vanha perinne. Myös Suomessa roolileikkejä on nähty jo toistasataa vuotta teatterilavoilla, elokuvissa, kuplettiviihteessä ja esimerkiksi sotien aikana rintamaviihdykkeenä. Varsinaisen dragin historia limittyy silti vahvasti LGBTQ -yhteisöjen ja niiden erilaisten alakulttuurien historian kanssa. Suomessa kaksi vuosilukua kehystää näkymää maailmasta , jossa ensimmäiset dragkuningattaremme toimivat. Vuonna 1971 homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista ja vuonna 1981 homoseksuaalisuus poistui virallisesta tautiluokituksesta. Modernin suomalaisen dragin historia alkaa 1970-luvun lopulta. Disco-ajan värikkyys ja rento seksuaalisuus olivat jo hieman pehmittäneet maaperää kotimaiselle ”lumppu show:lle”. Ensimmäisiä korkean profiilin drag-esiintyjiä olivat muun muassa Reijo Paukku ryhmineen. Reijo Paukku & Guys:in showta esitettiin aluksi eksklusiivisesti Club Dianassa Helsingissä, mutta kysynnän kasvaessa ryhmä lähti kiertämään ympäri Suomea. Samoihin aikoihin aloitti myös 18-vuotias Juha Raste eli Mega-Paula, joka löysi menestystä Sylvester Lindarwin Star Sisters -ryhmässä. Aluksi dragesiintyjät esiintyivät säännöllisesti yleisöille, jotka hädintuskin tajusivat mistä oli kyse. Varsinkin maaseudulla vanhemmalta väeltä saattoi mennä yli hilseen esiintyjän todellinen sukupuoli. Homopaikoissa yleisö oli tietenkin mukana vitsissä, ja kykeni arvostamaan esitysten nyansseja. Niissä myös huumori sai olla sensuroimatonta ja ronskia. 70-luvun sinapinvärisessä yhtenäiskulttuurissa tämän kaltaiset rohkeat esitykset poikivat sensaatiomaisia otsikoita tyyliin ”Kuinka uskallettua? MIES esiintyy NAISENA keskellä kaupunkia” (Ilta-Sanomat, 1979). Muutamille ryhmille ja kourallisille esiintyjiä riitti silti töitä sekä homoettä heteroravintoloissa. 1980-luvun alussa koettiin jopa jonkinlainen pieni drag-buumi, mutta kun uutuudenviehätys ja il miön kääkfactor alkoivat hiipua, jäi drag taas marginaaliin. 1990-luvulla alussa drag nousi maailmalla pop-kultuurin kes kiöön muun muassa Priscilla – aavikon kuningatar -elokuvan ja RuPaulin menestyksen myötä. Kesto harmaa lamaSuomi janosi väriä ja sirkushuveja, ja niitä drag kykeni tarjoamaan. Esimerkiksi vuonna 1990 perustettu La Revue Aprés Rasage kulki kimalletta säästämättä tukholmalaisen After Dark -ryhmän näyttävien korkokenkien jäljissä. Show:n tähtinä loistivat Jari Vihinen ja Morgan Devereaux, joiden elämäntarinat on myöhemmin tallennettu Tarja Surakan kirjaan Kallion Kuningattaret (2015). Televisiossa Sirkka Tälli nähtiin vakiokasvona Maikkarin Punainen planeetta -ohjelmassa. DTM-ravintolan vuonna 1997 aloittamat Miss Drag Queen -kisat puolestaan nostivat tekemisen tasoa, ja tuottivat joka vuosi uusia ammattimaisia esiintyjiä. Kisat ylittivät heittäen myös uutiskynnyksen kansallisessa mediassa aina nuortenohjelma Jyrkistä Maikkarin uutisiin. Drag oli nyt esillä parhaaseen katseluaikaan. Kunnianhimoiset ja uudella tavalla ammattimaiset ryhmät ja esiintyjät, kuten Kalkkunan vetämä Les Femmes ja Pola Ivanka, loivat alalle uutta standardia. Kuten 70-luvulla, oli myös 90-luvulla ajassa jotain luovaa hulluutta, joka mahdollisti myös Plastic Ponyn kaltaiset anarkistiset kokeilut. Niin ikään lesboskenen drag-kingeily, kuten East 17 -henkinen poikabändiparodia Itis 17, alkoi saada jalansijaa miesten dominoimalla kentällä. Kun Superdames-esitys lanseerattiin menestyksellä Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 1996, oli drag valloittanut myös suuret teatterilavat. Vuosikymmenen lopussa aloitti ShoWhat-duo eli Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee, joiden menestys toimi jäänsärkijänä skenen siirtyessä marginaalista valtavirtaan. 2000-luvulla dragista on tullut kokoperheen viihdettä, jota on nähty niin Putouksessa, Euroviisuissa kuin vaikkapa sketsiviihteenä nelosen Toosa-Tv:ssä. Monista tekijöistä, kuten Kymppitonnia vetävästä Cristal Snow:sta, on tullut varteenotettavia vakiojulkkiksia, jotka jakavat ilonsa, surunsa ja burnoutinsa naistenlehtien sivuilla. Dragista on tullut salonkikelpoista. Asialle ei kannata nyrpistellä, sillä dragin menestys kertoo siitä valtavasta asenneilmapiirin muutoksesta, joka Suomessa on koettu 30 vuodessa. Maailmankuvan avautuminen, koulutus ja kansainvälistyminen ovat tehneet marginaali-ilmiöstä yleisesti hyväksyttyä viihdettä. Eli loppu hyvin kaikki hyvin? Kuten minkä tahansa elävän taidemuodon, täytyy myös dragin luoda nahkansa ja syntyä uudestaan uusien sukupolvien myötä. Ihan ilman kitkaa tämä muutos ei synny. Jo establisoituneet tekijät voivat kokea uudet tulokkaat vääränlaisena, käsittämättömänä, jonain joka on romuttamassa heidän elämäntyönsä. Mutta taidetta ei voi naulita paikoilleen. YKSI UUDEN drag-skenen keskeisimmistä tekijöistä on House Of Jaahas -kollektiivi, joka on kahden vuoden sisällä järjestänyt jo toistakymmentä loppuunmyytyä tapahtumaa. House of Jaahas syntyi loppuvuodesta 2016, kun aiemmin punk-, talonvaltausja burleski-piireissä liikkunut Shady Stardust uskaltautui kämppiksensä ja toisen ystävänsä kanssa School Of Vanilla -kurssille. Heille kysymys siitä voivatko muut kuin miehet tehdä dragia, muuttui nopeasti epärelevantiksi. House Of Jaahas -maailmassa sitä voivat tehdä kaikki. ”Diversiteetti on meidän isoin juttu. Pyrimme siihen, että Jaahasissa olisi aina mahdollisimman erilaisia ihmisiä, mahdollisimman erilaisia kehoja. Lavallamme näkee rodullistettuja ihmisiä, muunsukupuolisia, transnaisia, transmiehiä…” ”70-LUVUN SINAPINVÄRISESSÄ YHTENÄISKULTTUURISSA TÄMÄN KALTAISET ’ ROHKEAT ESITYKSET’ POIKIVAT SENSAATIOMAISIA OTSIKOITA.” Shady Stardust