LIPUT alkaen 19 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani ROMEO Sitä en epäile. Vielä yksi suudelma ja sitten hyvästi. JULIA Kun katson sinua siellä alhaalla olet kuin kuollut haudan pohjalla. Uskotko, että tapaamme enää koskaan? OHJAUS Jussi Nikkilä, SOVITUS Anna Viitala, ROOLEISSA Jarno Hyökyvaara, Olli Ikonen, Katariina Kaitue, Eetu Känkänen, Miro Lopperi, Sanna-Kaisa Palo, Heikki Pitkänen, Olli Riipinen, Kristo Salminen, Sonja Salminen, Diana Tenkorang ja Juha Varis , MUUSIKKO Mila Laine ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 7.3.2018 W VAPAA PÄÄSY
LIPUT alkaen 19 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani ROMEO Sitä en epäile. Vielä yksi suudelma ja sitten hyvästi. JULIA Kun katson sinua siellä alhaalla olet kuin kuollut haudan pohjalla. Uskotko, että tapaamme enää koskaan? OHJAUS Jussi Nikkilä, SOVITUS Anna Viitala, ROOLEISSA Jarno Hyökyvaara, Olli Ikonen, Katariina Kaitue, Eetu Känkänen, Miro Lopperi, Sanna-Kaisa Palo, Heikki Pitkänen, Olli Riipinen, Kristo Salminen, Sonja Salminen, Diana Tenkorang ja Juha Varis , MUUSIKKO Mila Laine ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 7.3.2018 W VAPAA PÄÄSY
MA RRA SKU UN MER KKI TUO TTE ET Kun tilaat nyt Kulttuurivihkot, saat tilaajalahjaksi vast’ikään ilmestyneen syk syn suuralbumin, 100-sivuisen Suomi-numeron. Mukana mm. Markus Allan, Elmeri Vehkala, Juhani Suomi, MC Kajo, Rinta mäkeläiset, Hunter S. Thompson... Puoli vuotta Kulttuurivihkoja (3 numeroa) nyt vain 16,90 e! tilaus@kulttuurivihkot.fi 09 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT Laajojen ominaisuuksien Solidaa risuus kalen teri avartaa käyttäjänsä maailmankuvaa karttojen, tietopakettien ja osuvien ja hauskojen sitaattien avulla. Värikäs viikko-osio on ilo silmälle. Kaikki ovat yh den vertaisia, mutta toi set ovat yh denvertaisempia kuin toi set. Solidaari suuskalenterissa 2018 kohtaavatkin yhdenvertaisuus ja epätasa-arvo sulassa sovussa. Viisaudet ja tärkeät päivämäärät tarjotaan Ninni Aallon kuvin kaunistettuna. Leveys 11,5 cm & korkeus 17 cm. Hinta 12 € + postikulut Tilaa: www.rauhanpuolustajat.org SOLIDAARISUUSKALENTERI Kesäkuussa 2015 toimittaja Minna Knus Galán oli kesälomalla mutta avasi sähköpostinsa. Viestien joukossa oli yksi erityisen kiinnostava. ”Hei Minna. Tervetuloa uuteen projektiin.” Projekti tultiin sittemmin tuntemaan nimellä Panamapaperit. Sadat toimittajat ympäri maailman uurastivat dokumenttien kanssa kaikessa hiljaisuudessa, kunnes uutisoivat niistä yhtä aikaa huhtikuussa 2016. Jouluun saakka – 30 % koodilla VOIMA, kun tilaat täältä: kustantamo.sets.fi/ kirja/tarkoinvarjeltu. Tarjous koskee sekä painettua että ekirjaa. TARKOIN VARJELTU – VUOSI PANAMA-PAPEREIDEN KANSSA Pekka Haavisto kertoo Lipunnostossa omista liputuspäivien tunnelmistaan ja pohtii, mitä nuo päivät meille oikeastaan merkitsevät. Haavisto kulkee kirjassaan yksityisissä maisemissa ja yleisessä historiassa ja nykyajassa. Matkaa tehdään niin YK:n jeeppisaattueessa Bagdadissa kuin isän Fiatilla kesänviettoon Teiskoon. Kirjakaupoista ja Kirjapajan verkkokaupasta www.kirjapaja.fi PEKKA HAAVISTO: LIPUNNOSTO Teurastamolla virittäydytään joulun tunnelmaan perinteisten joulumarkkinoiden merkeissä koko viikonloppu lauantaina ja sunnuntaina 16.–17. joulukuuta. Teurastamon koko porukka ja reilut 70 vierailevaa myyjää tarjoilevat jälleen omintakeisia lahjaideoita, ruokaa ja juomaa sekä reilun annoksen joulumieltä! Teurastamon pihalta voit hankkia kotiin vietäväksi myös kauniin kotimaisen metsäkuusen. Teurastamon Joulumarkkinat Facebookissa: www.facebook.com/events/1728869090748915 JOULUN JUHLAA TEURASTAMON JOULUMARKKINOILLA 16.–17.12. Syyskuussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla ilahduttanut Naoko Ogigamin ohjaama CloseKnit (2017) kertoo enonsa luokse muuttavasta Tomotytöstä. Perhesuhteita, ystävyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä käsittelevässä tarinassa Tomo, eno ja enon transsukupuolinen tyttöystävä opettelevat yhteiseloa. Esitykset 4.11., 7.11., 19.11., 22.11. ja 24.11. Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki www.kavi.fi ORIONIN MARRASKUUN ELOKUVA: CLOSE-KNIT Ju us o W es te rl un d Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan tekoälytutkija Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Lähestymässä on viisaiden koneiden aika. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi TIMO HONKELA: RAUHANKONE. TEKOÄLYTUTKIJAN TESTAMENTTI. Keväällä 2015 muodostettu Sipilän hallitus lähti vauhdikkaasti muuttamaan suomalaista kolmikantaa. Haaste sopimusyhteiskunnalle yhteiskunnalle puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun korporatismin ja parlamentarismin välillä. FM Matti Hirvolan tutkimus läpivalaisee Sipilän ajan työmarkkinoiden hegemoniakamppailuja. Hirvola kiinnittää myös huomion sopimusyhteiskunnan instituutioiden horjumiseen sen jälkeen, kun EK oli omilla sääntömuutoksillaan riisunut itsensä vallasta. www.sorsafoundation.fi MATTI HIRVOLA: LUOTTAMUKSEN LOPPU? Sakris Kupila ei ole koskaan ollut nainen. Siitä huolimatta hän joutuu päivittäin kohtaamaan syrjintää, koska hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee nainen. Suomen tämänhetkinen translaki edellyttää, että korjatakseen henkilöllisyystodistuksensa sukupuolimerkinnän on oltava täysi-ikäinen, on oltava diagnoosi transsukupuolisuudesta ja on oltava lisääntymiskyvytön. Nämä nöyryyttävät ehdot loukkaavat transihmisten itsemääräämisoikeutta. Vaadi Juha Sipilää uudistamaan Suomen translaki ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Allekirjoita vetoomus. amnesty.fi/sakris OIKEUS OLLA MINÄ.
MA RRA SKU UN MER KKI TUO TTE ET Kun tilaat nyt Kulttuurivihkot, saat tilaajalahjaksi vast’ikään ilmestyneen syk syn suuralbumin, 100-sivuisen Suomi-numeron. Mukana mm. Markus Allan, Elmeri Vehkala, Juhani Suomi, MC Kajo, Rinta mäkeläiset, Hunter S. Thompson... Puoli vuotta Kulttuurivihkoja (3 numeroa) nyt vain 16,90 e! tilaus@kulttuurivihkot.fi 09 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT Laajojen ominaisuuksien Solidaa risuus kalen teri avartaa käyttäjänsä maailmankuvaa karttojen, tietopakettien ja osuvien ja hauskojen sitaattien avulla. Värikäs viikko-osio on ilo silmälle. Kaikki ovat yh den vertaisia, mutta toi set ovat yh denvertaisempia kuin toi set. Solidaari suuskalenterissa 2018 kohtaavatkin yhdenvertaisuus ja epätasa-arvo sulassa sovussa. Viisaudet ja tärkeät päivämäärät tarjotaan Ninni Aallon kuvin kaunistettuna. Leveys 11,5 cm & korkeus 17 cm. Hinta 12 € + postikulut Tilaa: www.rauhanpuolustajat.org SOLIDAARISUUSKALENTERI Kesäkuussa 2015 toimittaja Minna Knus Galán oli kesälomalla mutta avasi sähköpostinsa. Viestien joukossa oli yksi erityisen kiinnostava. ”Hei Minna. Tervetuloa uuteen projektiin.” Projekti tultiin sittemmin tuntemaan nimellä Panamapaperit. Sadat toimittajat ympäri maailman uurastivat dokumenttien kanssa kaikessa hiljaisuudessa, kunnes uutisoivat niistä yhtä aikaa huhtikuussa 2016. Jouluun saakka – 30 % koodilla VOIMA, kun tilaat täältä: kustantamo.sets.fi/ kirja/tarkoinvarjeltu. Tarjous koskee sekä painettua että ekirjaa. TARKOIN VARJELTU – VUOSI PANAMA-PAPEREIDEN KANSSA Pekka Haavisto kertoo Lipunnostossa omista liputuspäivien tunnelmistaan ja pohtii, mitä nuo päivät meille oikeastaan merkitsevät. Haavisto kulkee kirjassaan yksityisissä maisemissa ja yleisessä historiassa ja nykyajassa. Matkaa tehdään niin YK:n jeeppisaattueessa Bagdadissa kuin isän Fiatilla kesänviettoon Teiskoon. Kirjakaupoista ja Kirjapajan verkkokaupasta www.kirjapaja.fi PEKKA HAAVISTO: LIPUNNOSTO Teurastamolla virittäydytään joulun tunnelmaan perinteisten joulumarkkinoiden merkeissä koko viikonloppu lauantaina ja sunnuntaina 16.–17. joulukuuta. Teurastamon koko porukka ja reilut 70 vierailevaa myyjää tarjoilevat jälleen omintakeisia lahjaideoita, ruokaa ja juomaa sekä reilun annoksen joulumieltä! Teurastamon pihalta voit hankkia kotiin vietäväksi myös kauniin kotimaisen metsäkuusen. Teurastamon Joulumarkkinat Facebookissa: www.facebook.com/events/1728869090748915 JOULUN JUHLAA TEURASTAMON JOULUMARKKINOILLA 16.–17.12. Syyskuussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla ilahduttanut Naoko Ogigamin ohjaama CloseKnit (2017) kertoo enonsa luokse muuttavasta Tomotytöstä. Perhesuhteita, ystävyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä käsittelevässä tarinassa Tomo, eno ja enon transsukupuolinen tyttöystävä opettelevat yhteiseloa. Esitykset 4.11., 7.11., 19.11., 22.11. ja 24.11. Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki www.kavi.fi ORIONIN MARRASKUUN ELOKUVA: CLOSE-KNIT Ju us o W es te rl un d Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan tekoälytutkija Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Lähestymässä on viisaiden koneiden aika. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi TIMO HONKELA: RAUHANKONE. TEKOÄLYTUTKIJAN TESTAMENTTI. Keväällä 2015 muodostettu Sipilän hallitus lähti vauhdikkaasti muuttamaan suomalaista kolmikantaa. Haaste sopimusyhteiskunnalle yhteiskunnalle puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun korporatismin ja parlamentarismin välillä. FM Matti Hirvolan tutkimus läpivalaisee Sipilän ajan työmarkkinoiden hegemoniakamppailuja. Hirvola kiinnittää myös huomion sopimusyhteiskunnan instituutioiden horjumiseen sen jälkeen, kun EK oli omilla sääntömuutoksillaan riisunut itsensä vallasta. www.sorsafoundation.fi MATTI HIRVOLA: LUOTTAMUKSEN LOPPU? ILMOITUS Sakris Kupila ei ole koskaan ollut nainen. Siitä huolimatta hän joutuu päivittäin kohtaamaan syrjintää, koska hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee nainen. Suomen tämänhetkinen translaki edellyttää, että korjatakseen henkilöllisyystodistuksensa sukupuolimerkinnän on oltava täysi-ikäinen, on oltava diagnoosi transsukupuolisuudesta ja on oltava lisääntymiskyvytön. Nämä nöyryyttävät ehdot loukkaavat transihmisten itsemääräämisoikeutta. Vaadi Juha Sipilää uudistamaan Suomen translaki ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Allekirjoita vetoomus. amnesty.fi/sakris OIKEUS OLLA MINÄ.
6 • 9 / 2017 Ka nn en kuv a: Te em u Silv án Lauri Reuter ja tulevaisuuden ruoka 8 8 Ruoan tulevaisuus 12 Vihapuhe 14 YK 16 Syyrian konflikti 20 Hyvinvointivaltio 22 Pappapoliitikot 24 Politiikan prioriteetit 26 VASTAMAINOS 27 Empatian puute 28 Eläinteollisuus 30 Vedonlyönti huijaukset 33 Mutu 39 Mielensä pahoittaminen 42 Elokuvateatterit 44 Maailmanloppu 46 Yksilöt diktatuurissa 48 Valkoinen taide 50 Homous elokuvissa 52 Klassikot 53 Poliittinen teatteri 54 Mitä lukea 56 Tosi-tv:n maailmankuva 58 Mitä katsoa Ratkaistavana: maailmanloppu 44 Valkoinen taide 48 12 Vihapuhe 6.11.–10.12.2017
9 / 2017 • 7 VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Suvi Auvinen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Elsa Piela, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUS PÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elisa Aaltola, Arman Bahmani, Carmen Baltzar, Kiia Beilinson, Ville Blåfield, Tero Hannula, Antti Jauhiainen, Oskari Juvakka, Antti Kurko, Matias Laine, Aurora Lemma, Joona-Hermanni Mäkinen, Mike Pohjola, Pontus Purokuru, Teemu Silván, Anton Vanha-Majamaa & Eija Vinnari | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | VOIMA – Kokoomus on mafia. 9 Pääkirjoitus Tänään meillä on hyviä uutisia ”MILJARDIT IHMISET ympäri maa pallon kerääntyivät tänään juhli maan ihmiskunnan historian en simmäistä sodatonta aikakautta. Maapallollamme käyty viimeinen sota on nyt saatu päätökseen, kun jo vuosia taistelleet joukot solmi vat rauhan Afrikan luoteiskolkassa. Rauha saavutettiin sen jälkeen, kun osapuolet olivat sopineet asemäärä rahojen suuntaamisesta koulutuk seen.” Arvi Lindin ja Irinan biisi ”Hyviä uutisia” kertoo fiktiivisestä vuoden 2003 viimeisestä uutislähetyksestä. Perheväkivaltatapauksia ei ole il mennyt yhtään, sillä ihmiset ovat ymmärtäneet relata. Syrjäytymisen estorahasto on toiminut, ja maa palloa suojaava otsonikerroskin näyttää elpymisen merkkejä. UUTISOTSIKOT EIVÄT yleensä näy tä tältä. Vuosi 2016 julistettiin pitkin internetiä pahimmaksi ikinä, ja vuo si 2017 kilpailee kamaluudellaan sen kanssa, ainakin jos otsikkoja on us kominen. Ilmastonmuutos tuhoaa, terroristit rälläävät, suosikki julkkikset kuolevat, ja kohta jokai sella meistä on valinnanvapaus sen suhteen, miltä kokoomuksen pyörit tämältä firmalta ostamme terveys palvelumme. Monella mittarilla meillä menee kuitenkin paremmin kuin viimeisen 200 vuoden aikana. Jos haluaisimme, voisimme joka päivä otsikoida jutun ”137 000 ihmistä nousi eilen äärim mäisestä köyhyydestä”. Tätä otsik koa olisimme voineet halutessamme käyttää viimeiset 25 vuotta joka päi vä. Miksi emme tee niin? Osaltaan negatiivisten uutisten vetovoimaa voi selittää evoluutiolla. Periydymme niistä ihmiseläinyksi löistä, jotka osasivat olla menneisyy den maailmassa eniten varuillaan. Jos oletti, että jokaisen puskan taka na vaanii peto, oli todennäköisesti useammin väärässä kuin oikeassa, mutta ainakin säilyi hengissä. Jatkuvan informaatiotulvan kes kellä varhaisen selviytymisemme kannalta oleellinen vaisto voi kui tenkin suistaa meidät onnettomuu teen. On yhtä hyödytöntä ahdistua kaikesta ympärillämme tapahtuvas ta kauheudesta kuin työntää päänsä pensaaseen ja uskotella, että kaikki on hyvin. MEDIASSA ESITELLÄ ÄN paljon on gelmia. Niitä onkin, mutta niin on myös mahdollisia ratkaisuja. Meil lä on käsissämme enemmän tietoa, osaamista ja teknologiaa kuin kos kaan aikaisemmin, siis kaikki tarvit tavat ratkaisujen avaimet. Tämä Voiman numero keskittyy ratkaisuihin. Annoimme kirjoit tajille vapaat kädet ratkaista mitä tahansa maailman ongelmia. Rat kaisuja haetaan niin pieniin kuin suuriinkin kysymyksiin jalkapal lon vedonlyöntihuijauksista Isisiin, vihapuheeseen ja ruoantuotannon tulevaisuuteen. Esittämämme ratkaisut eivät ole välttämättä ainoita mahdollisia. On myös todennäköistä, että ainakin osa niistä on vääriä. Ongelmiin ei ole yk sinkertaisia ratkaisuja, koska emme elä yksinkertaisessa maailmassa. Ratkaisuehdotuksien esittämises tä ei ole kuitenkaan syytä pidättäy tyä vain siksi, että ratkaisut saattavat olla monimutkaisia. Ongelmanrat kaisu lähtee siitä, että kysymme oi keita kysymyksiä, muodostamme hi taita mielipiteitä tietoon perustuen, kuuntelemme asiantuntijoita ja nii tä, joita aiheet ensi kädessä kosketta vat, sekä osallistamme yhä useampia päätöksentekoon. SELVIYTYMISVIETTIMME ohjaile maa epäluuloa maailmaa kohtaan voitaneen hoitaa parhaiten hyväk symällä meitä kohtaavat ongelmat. Puskassa piilevän pedon pelotta vuutta syö rauhallinen suhtautumi nen siihen. Jokaisen nurkan takana ei vält tämättä lymyä katastrofi. Ja jos ly myääkin, siihen on löydettävissä ratkaisu. SUVI AUVINEN Kirjoittaja on Voiman vt. päälehtimiesnainen. 137 000 IHMISTÄ NOUSI EILEN ÄÄRIMMÄISESTÄ KÖYHYYDESTÄ. Ku va: N aus ka Lauri Reuter ja tulevaisuuden ruoka 8 RATKAISU: ETSITÄÄN YHDESSÄ RATKAISUJA, NIITÄ RIITTÄÄ
8 • 9 / 2017 Tieteen kauhukakara saattaa pelastaa meidät kaikki katsomalla nurkan taakse ruoantuo tannon tulevaisuuteen. Rajapinnan radikaali TEKSTI SUVI AUVINEN KUVAT TEEMU SILVÁN I HMISKUNNAN TULEVAISUUS saattaisi näyttää hyvin erilaiselta, jollei tutkija Lauri Reuterin leikkikenttänä olisi lapsuudessa ollut kasvihuone. ”Olen kasvanut maatilalla. Perheemme elinkeino ei koskaan ollut maanviljely, mutta meillä oli takapihalla vanha iso kasvihuone, jossa kasvatettiin ihan mitä mieleen tuli. Ensimmäinen lukemani kirja oli Lääkekasvit. Sen jälkeen Bobby Fischer opettaa shakkia ja vasta sitten Fedja-setä”, Reuter nauraa. Kasvien erilaiset maut ja tuoksut kiinnostivat nuorta Reuteria. ”Varmaan kuusivuotiaana kasvatin ensimmäisen kaupallisen projektini. Kasvatin piparminttua ja myin sen kuivattuna naapureille.” TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:n tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä työskentelevä Reuter on väitellyt Helsingin yliopistosta. Lukion jälkeen Reuter hakeutui opiskelemaan biokemiaa ja solubiologiaa. ”Solubiologian luennolla päästiin siihen pisteeseen, että tässä ovat nyt elämän perusyksiköt, solut. Tässä on se, mitä elämä on. Hengellinen on ehkä vähän väärä sana, mutta sillä luennolla tuli ensimmäinen kokemus jostain suuremmasta. Solubiologiasta löytyi rajapinta elämän ja kemian välissä. Ja se on todella kiehtovaa”, Reuter selittää silmät loistaen. Reuter syventyi kasvisoluihin. Lapsuuden ruokapuutarha seurasi mukana. ”Ruoka on kuitenkin ollut minulle se iso juttu, joten aika luonnollisesti mielessä pyörivät koko ajan tutkimuksen ruokasovellukset. Millaista olisi solujen ja bioteknologian käyttö ruoan tuotannossa? Mikä on elämän ja kemian rajapinta? Entä biologian ja teknologian? Miten elämää voi käyttää meidän ihmisten tarkoituksiin? Me elämme bioteknologian aikakautta, jolloin elämä on yhä enemmän teknologiaa ja teknologia on yhä enemmän elämää. Päädyin lopulta tekemään sitä, mitä tykkään tehdä: ruokaa oudolla tavalla.” VTT:llä Reuter yrittää rakentaa kuvaa mahdollisuuksista käyttää bioteknologiaa ruoantuotannossa. Solujen käyttöä ruokana. Suljettuja systeemejä. ”Käytämme VTT:llä soluja teknologisena työkaluna. Kyseenalaistaminen on aina ollut minulle luonnollinen tapa toimia. Yritän luoda kuvaa siitä, miltä kokonaan uudenlainen ruoantuotanto voisi näyttää ja mitä tämä maailma tarvitsee.” PAKITETA AN TAKAISIN SIIHEN , missä keskivertoihminen vielä pysyi kärryillä. Lauri Reuterin mielestä nykyinen ruoantuotantomme on rakennettu täysin kestämättömälle pohjalle ja on tiensä päässä. ”Se, että me käytämme valtavan osan maapallon hedelmällisestä pinta-alasta ruoantuotantoon, ei ole kestävää. Resurssien hukkaaminen lihantuotantoon on katastrofaalista, ja se olisi niin helppo muuttaa. Jos kaikki puolittaisivat lihan käytön nyt, sillä olisi valtava merkitys. Lisäksi pelkästään se, että pelto on ylipäätään olemassa, on äärimmäisen haitallista biodiversiteetille. Pellon raivaaminen on katastrofi, hoidettiin sitä ihan miten tahansa. Vuoteen 2050 mennessä meidän pitää tuottaa 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt, mutta me emme voi hakata enää yhtään lisää peltoa.” KAIKKEIN SUURIN HAASTE ruoantuotannolle ja ihmiskunnalle ylipäätään on Reuterin mukaan ilmastonmuutos. ”Maatalous on kehittynyt pikkuhiljaa viimeisen 10 000 vuoden aikana, ja RATKAISU: TULEVAISUUDEN RUOKA KASVATETAAN SULJETUISSA SYSTEEMEISSÄ KASVISOLUISTA JA TILATAAN RUOKA-SPOTIFYN KAUTTA Artikkeli se aikakausi on maapallon historiassa poikkeuksellisen stabiili. Kun katsotaan tarpeeksi kauas maapallon keskimääräistä lämpötilaa, niin tämä ajanjakso on lähes suora viiva valtavan vaihtelun jälkeen. Juuri tuon stabiilin kauden aikana on kehittynyt koko ihmisyhteisö ja sivilisaatio. Ja nyt se on loppu.” Reuterin mukaan stabiili aikakausi on ohi, vaikka lämpeneminen saataisiin pidettyä kahdessa asteessa. ”Tämä tarkoittaa sitä, että maanviljelyksestä tulee mahdotonta monilla alueilla. On vaikea edes käsittää, miten valtava muutos se on. Se säteilee kaikkialle. Ihmisten on pakko muuttaa pois, ja syntyy valtavia kriisejä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntarakenteeseen. Ihmislaji selviää kyllä, emme me sukupuuttoon ole kuolemassa, mutta selviääkö yhteiskunta? Sivilisaatio on täysin riippuvainen maa taloudesta.”
9 / 2017 • 9 se aikakausi on maapallon historiassa poikkeuksellisen stabiili. Kun katsotaan tarpeeksi kauas maapallon keskimääräistä lämpötilaa, niin tämä ajanjakso on lähes suora viiva valtavan vaihtelun jälkeen. Juuri tuon stabiilin kauden aikana on kehittynyt koko ihmisyhteisö ja sivilisaatio. Ja nyt se on loppu.” Reuterin mukaan stabiili aikakausi on ohi, vaikka lämpeneminen saataisiin pidettyä kahdessa asteessa. ”Tämä tarkoittaa sitä, että maanviljelyksestä tulee mahdotonta monilla alueilla. On vaikea edes käsittää, miten valtava muutos se on. Se säteilee kaikkialle. Ihmisten on pakko muuttaa pois, ja syntyy valtavia kriisejä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntarakenteeseen. Ihmislaji selviää kyllä, emme me sukupuuttoon ole kuolemassa, mutta selviääkö yhteiskunta? Sivilisaatio on täysin riippuvainen maa taloudesta.” Reuter on kuitenkin kehittänyt lapsuutensa kasvihuoneen ja bioteknologian yhdistelmästä mahdollisen ratkaisun. Hän katsoo kuulijaa innostuneena, kuin valmiina kertomaan suurimman koskaan kuulemansa salaisuuden. ”Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, samalla kun paine tehdä muutosta on kasvanut, teknologinen kyvykkyys on parantunut räjähdysmäisesti. Käsissämme olevalla teknologialla pystyy tekemään asioita, jotka vielä eilen tuntuivat todella oudoilta.” REUTERIN VISIOSSA ruoantuotanto on irtikytketty ympäristöstä ja tuotu suljettuihin systeemeihin. ”Tapa, jolla tuotamme ruokaa tulevaisuudessa, ei voi olla riippuvainen ilmastosta tai hyvästä säästä. Toisaalta se ei myöskään voi olla haitallinen ympäristölle. Moderni kasvihuone on aikalailla irtikytketty ympäristöstä. Me pystymme Suomessa tuottamaan kurkkua ja tomaattia keskellä talvea aika tehokkaasti ja aika karuissa olosuhteissa. Mielenkiintoiseksi teknologia käy solutasolla, kun mennään monimutkaisista kasveista ja lehmistä yksinkertaisiin organismeihin. Soluviljelmät ovat kasvihuonettakin tehokkaampi ja kontrolloidumpi systeemi ruoan tuottamiseen.” VTT:llä on kehitetty pieniä bioreaktoreja, joilla kuka tahansa voisi periaatteessa tuottaa syötäviä soluja kotonaan yhtä helposti kuin nyt keitämme kahvia. ”Olen tehnyt paljon töitä kasvisolujen kanssa, mutta voimme tuottaa myös eläinproteiineja erilaisissa fermentointiprosesseissa – ei laborato rioissa vaan panimoissa. Tai jopa kasvattaa eläinsoluista lihaa äärimmäisenä esimerkkinä.” Hän ei kuitenkaan usko, että tuottaisimme tulevaisuudessa kaiken ruokamme kotona bioreaktoreissa. ”On paljon ihmisiä, jotka haluavat juoda olutta, mutta on vain pieni määrä, jotka haluavat tehdä olutta kotona. Meille saattaa tulla Kallioon sellaisia pienpanimon näköisiä smoothiebaareja, joissa kasvatetaan kasvisoluja vähän keskitetymmin.” Reuter ei usko ravinnon muuttuvan kokonaan kasvisolu smoothieiksi. ”Ei ole mitään syytä, miksemme voisi tällaisista ihan uudenlaisista raaka-aineista tehdä ihan tavallisen näköistä ruokaa. Ruoka näyttää ja luultavasti maistuukin tulevaisuudessa aika samalta, se vain tuotetaan hyvin eri tavalla.” VÄSYNEENÄ TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN kauppaan mennessä ihminen päätyy helposti tekemään epäedullisia valintoja niin itsensä kuin ympäristönkin suhteen. Ruoantuotannon lisäksi toinen suuri ruokaongelma liittyykin sen kulutukseen. ”Ihmisiä pitäisi ohjata enemmän lihankulutuksen vähentämiseen. Verottamalla ja maataloustuilla voidaan paljon ohjata sitä, miten ruokaa kulutetaan. Mutta siihen ei löydy nyt tahtotilaa, mikä on aika surullista.” Reuter ottaisi osan vastuusta pois kuluttajan harteilta. ”Ruoan kulutuksen digitalisaatio voi olla merkittävä muutos. Ajatellaan esimerkkinä sitä, mitä suoratoisto on tehnyt musiikin ja elokuvien kuluttamiselle. Koko kulutustapa on muuttunut, ja sama on tapahtumassa liikenteelle. Ei ole mitään syytä, etteikö ruoan digitalisoituminen olisi seuraavaksi edessä. Se on väistämätöntä kehitystä, koska se on niin fiksua ja poistaa paljon epätehokkuutta.” REUTER USKOO ruoankulutuksen digitalisaation jo alkaneen. Ensimmäisinä merkkeinä hän pitää Amazonin ja Whole Foodsin yrityskauppaa sekä Kryhmän lähtemistä verkkokauppa AliBaban mukaan. Verkkokauppa on jo normaali tapa ostaa ruokaa monissa suurkaupungeissa ympäri maailmaa. ”Mutta ruoan verkkokauppa ei sinänsä ole tarpeeksi. Se vastaa sitä vaihetta musiikin kanssa, kun cd-levyjä saattoi tilata netistä kotiin postitettuna. Ruoan verkkokaupasta tulee todella fiksua vasta, kun siitä tulee aito palvelu: kun minä en enää päätä, mitä sieltä verkkokaupasta haluan, vaan päätän, miten haluan syödä.” Reuter visioi palvelua, jonne voisi Spotifyn tapaan syöttää erilaisia parametrejä siitä, minkä tyyppisistä asioista pitää ja mitä ei missään nimessä halua. Palvelun voisi säätää huomioimaan ruoan ympäristöjalanjäljen ja kuluttajan eettiset normit. ”Sitten palvelu kertoisi sinulle, mitä syöt, ja tilaisi tuotteet sinulle suoraan. Se mahdollistaisi syömisen hienovaraisen ohjaamisen, oikeaan suuntaan tuuppaamisen. Sitä kautta voitaisiin myös käyttää resursseja tarkemmin – päästäisiin tuotantoketjun hallinnasta kulutuksen hallintaan. Ei tarvitsisi enää pitää leipää ruokakaupan hyllyssä, jotta hylly näyttäisi täydeltä, vaan voitaisiin myydä se leipä, mikä on käsillä. Jos varastossa on paljon porkkanaa, se voidaan saada menemään ilman, että jää hävikkiä.” Tällainen palvelu muuttaisi Reuterin mukaan ruoan kuluttamisen täysin. ”Heti kun meillä on autonomisia ajoneuvoja, pieniä droneja, jotka kuljettavat ruokaa paikasta toiseen, häviävät viimeisetkin esteet tällaiselta kehitykseltä. Ruoan palvelullistuminen tulee olemaan massiivinen asia. Siihen yhdistyy oman terveysdatan käyttö ja kuluttajan osallistuminen ruokaketjun hallintaan. Se tulee muuttamaan kaiken, kuten supermarketit aikanaan muuttivat sen, miten me kulutamme ruokaa nyt. Supermarketit ovat itseasiassa aika uusi juttu, mutta ne ovat muuttaneet täysin käsityksemme valinnanvapaudesta.” ON KEHITETTY PIENIÄ BIOREAKTOREJA, JOILLA KUKA TAHANSA VOISI PERIAATTEESSA TUOTTAA SYÖTÄVIÄ SOLUJA KOTONAAN. REUTER VISIOI PALVELUA, JONNE VOISI SPOTIFYN TAPAAN SYÖTTÄÄ ERILAISIA PARAMETREJÄ SIITÄ, MINKÄ TYYPPISISTÄ ASIOIS TA PITÄÄ
10 • 9 / 2017 ISTUMME HELSINGIN KESKUSTASSA . Reuter piirtää suurella liikkeellä kaaren Kiasman, Musiikkitalon ja rautatieaseman ylle. ”Kaikki tämä on olemassa, koska olemme kehittäneet maatalouden sellaiselle asteelle, ettei jokaisen enää tarvitse keskittyä tuotantoon. Maatalouden kehittyminen mahdollisti sen, että osa meistä saattoi keskittyä tieteeseen, kulttuuriin, taiteeseen, arkkitehtuuriin ja teknologiaan. Ruoka liittyy kaikkeen, koko sivilisaatio rakentuu maatalouden päälle. Sen takia ruokaongelmat on äärimmäisen tärkeä ratkaista. Haasteet ovat valtavan suuria, suurempia kuin koskaan ihmisen historiassa, eikä niihin ole olemassa vain yhtä ratkaisua.” Reuterin mukaan ilmastonmuutoksesta ei puhuta tarpeeksi emmekä ole siitä riittävän hädissämme. Meidän pitäisi pystyä toimimaan paljon radikaalimmin ja määrätietoisemmin. ”Me kehitämme teknologioita ja ratkaisuja, joista emme olisi pystyneet edes haaveilemaan parikymmentä vuotta sitten. Jos nyt tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, että voisimme sitoa hiiltä pois ilmakehästä, niin se ei välttämättä kohta ole enää niin mahdotonta. Me emme vain vielä tiedä, miten se tulee tapahtumaan.” Ihminen vaipuu herkästi illuusioon, että kaikki on ollut samalla tapaa aina. Reuterin mukaan liikumme kuitenkin valtavalla vauhdilla. ”On meidän tutkijoiden duuni pitää silmät auki ja pyrkiä ennakoimaan, mitä on seuraavan nurkan takana.” Tutkija uskoo, että seuraavassa 50 vuodessa tulee tapahtumaan paljon myös ruoantuotannon saralla. ”Mieti, miten erilaista oli suomalainen ruoantuotanto tai ruokavalio oli viisikymmentä vuotta sitten. Ei ollut esimerkiksi supermarketteja tai tuontihedelmiä. Väitän, että kahdenkymmenen vuoden päästä supermarketteja ei enää ole.” REUTER KATSOO lasiseinän läpi sinistä taivasta ja pääkaupungin keskustan ihmisten virtaa. Ulkona on jo kylmä, mutta me kylvemme auringon lämpimässä valossa. Naapureille myydystä piparminttupussista ollaan tultu kauas, mutta riemu, toiveikkuus ja into eivät ole tutkijan asenteesta kadonneet. ”Maailma muuttuu joka päivä nopeammin, se on tavallaan pelottavaa”, aloittaa bioreaktorissa kasvisoluja tuottava tulevaisuuden kokki. ”Mutta jos osaamme ohjata sitä kehitystä oikeaan suuntaan ja käyttää niitä teknologioita fiksusti, voimme vaikuttaa asioihin. Meidän ei tarvitse olla matkustajina tässä junassa, joka on menossa pahasti väärään suuntaan, vaan voimme vaikuttaa siihen, mihin se menee. Se vaatii tahtotilaa ja kykyä.” Tutkija sanoo olevansa innoissaan siitä, mihin ihmisyhteisö parhaimmillaan kykenee. ”Muistamme helposti ne kerrat, kun jokin on mennyt uuden teknologian kanssa pahasti vikaan, vaikka kaikki tämä hieno tässä ympärillä on teknologian kehittymisen tulosta. Ikinä ihmisen historiassa ei ole ollut niin mielenkiintoista päivää kuin tämä päivä. Ja tämän voi sanoa joka päivä. Kyllä me löydämme ratkaisuja.”
12 • 9 / 2017 TEKSTI KAISU TERVONEN KUVAT EMMI NIEMINEN / VIHAN JA INHON INTERNET Tie ulos normihuorittelusta Yhdeksän hyvää ja yksi huono ratkaisu vihapuheeseen. Artikkeli E MMI NUORGAM sanoo tottuneensa ”normihuoritteluun”. Tappouhkauksista saamelainen feministibloggari aikoo vieläkin ilmoittaa poliisille. Sen vähäisemmästä ei. Tähän päätökseen saattoi vaikuttaa se naureskeleva poliisi, joka kysyi Nuorgamilta ”ethän sä nyt oikeasti usko, että nämä ovat tulossa repimään sinulta kohdun irti”. Tällaisen uhkauksen hän oli kuitenkin saanut ja poliisille raportoinut. Nuorgamin tapaus on yksi monista toimittaja Johanna Vehkoon ja sarjakuvataiteilija Emmi Niemisen tuoreessa kirjassa Vihan ja inhon internet. Vihapuheen kohteeksi joutuneiden ihmisten lisäksi journalistisessa sarjakuva teoksessa kuullaan tutkijoita, vihaajia ja auttajia. Vehkoo ja Nieminen ovat tarkastelleet asiaa monelta kantilta. Ratkaisujen ei pidä lähteä siitä, että vihapuheen kokijat joutuisivat muuttamaan käytöstään. Mutta mitä tutkijat, vihaajat, auttajat ja me muut voimme tehdä? RATKAISU 1: Tieto ja tutkimus VIHAN JA INHON INTERNET -kirja on osaltaan osa ratkaisua, sillä se tarjoaa tietoa ongelmasta. Vihapuhetta saavat osakseen kaikki sukupuolet, mutta kirjan mukaan on selvää, että ongelma on sukupuolittunut: Naiset ja naisoletetut joutuvat miehiä useammin verkkohäirinnän kohteeksi. ”Aivan erityisesti niitä vihaajia pitäisi tutkia enemmän: Mikä heidät on saanut lähettämään niitä viestejä ja kommentoimaan sellaisella tavalla? Mistä on lähtöisin se käsitys, että voi sanoa mitä tahansa – ja mitä sille voi tehdä?” Vehkoo kysyy. Vihaajista hänellä on jo käsitys. ”Me ollaan jaettu vihaajat raa’asti kahteen porukkaan, vaikka oikeasti nyansseja on varmasti paljon enemmän: on trollit ja vihaajat. Nimettömille trolleille kyse on kiusanteosta, pilkasta ja internet-kulttuurista. Osalla niistä on ideologiaa taustalla – saattaa olla äärioikeistolaista ja rasistista ajattelua – mutta ei kaikilla. Sen lisäksi Suomessa on aivan selkeä samaan aikaan valemedian kanssa noussut vihaaja-ilmiö. He ovat keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä – joskus myös naisia – jotka lukevat valemediaa ja uskovat, mitä siellä puhutaan. Heillä on rasistinen ajatusmaailma ja usein naisvihaa. Ja heistä osa esiintyy omalla nimellään.” RATKAISU 2: Sosiaalipolitiikka TOINEN RATKAISU nojaa ensimmäiseen. Kuten Vehkoo sanoo, tarvitsemme tutkimustietoa, joka kertoisi, keitä vihaajat ovat ja millaisista yhteiskunnallisista lähtökohdista he tulevat. ”Mulla on semmoinen käsitys, että sinne vihaajiin mahtuu myös keskiluokkaista perheenisää”, hän huomauttaa. Ehkä tutkimustieto antaa mahdollisuuksia tarttua vihapuhetta suoltavien yksilöiden tilanteisiin politiikan kautta. Ehkä mielenterveyspalveluissa tulisi kiinnittää huomiota naisvihaan. Ehkä miestyössä tarvitaan entistä väkevämpää asenneoikaisua. Tutkimus voi tarjota vastauksia näihin pohdintoihin. Yleisemmällä tasolla politiikassa voidaan pyrkiä tasavertaisuuteen. Siitä on joka tapauksessa hyötyä. Jos naisviha vähenee rakenteiden ja mahdollisuuksien tasolla, ehkä se vähenee myös verkossa. RATKAISU 3: Kieli YKSI VEHKOON oivalluksista on ottaa käyttöön termi verkkoväkivalta. Kun kyse on ”puheesta”, se mahdollistaa ”ei haukku haavaa tee” -typeryydet. Vihapuhetta suollettuaan taas voi aina vedota ironiaan ja huumoriin, kielen hienovaraisiin sävyihin. Mutta vihapuhe on nimenomaan väkivaltaa: se aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, surullisuutta ja elämänilon katoamista aivan kuten mikä tahansa muukin väkivalta. Se on vallankäyttöä, jolla pönkitetään omaa kuviteltua ylemmyyttä ja tehdään toisen elämä hankalaksi. Vehkoon mukaan moni jää saivartelemaan siitä, ettei lakiin ole kirjattu määritelmää vihapuheesta. ”Nämä vihapuhe-termin kriitikot eivät koskaan ota esiin myöskään sitä, että vihapuheesta on potentiaalisesti tosi lyhyt loikka tekoihin. Johan me ollaan Suomessa nähty useita esimerkkejä. Montako niitä polttopullojen heittelyitä vastaanottokeskuksiin on ollut? Olisiko niitä olemassa, jos sitä ennen ei olisi ollut vihapuhetta?” Verkkoväkivalta johtaa fyysiseen väkivaltaan. RATKAISU 4: Väkivaltaan puuttuminen TÄMÄN PITÄISI OLLA itsestään selvää, mutta eihän se sitä ole: kaduilla nähdään natsiväkivaltaa ja naisia hakataan kotonaan. Suomi on kaksi vuotta sitten sitoutunut Istanbulin sopimukseen, joka on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva sopimus. Sen raameja ei kuitenkaan ole noudatettu. Elokuussa Suomi sai YK:n ihmisoikeusneuvostolta suosituksia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Noin neljäsosan suosituksista Suomi hylkäsi: esimerkiksi turvakotipaikkojen riittämätöntä määrää ei aiota kasvattaa lisärahoituksella niin kuin Istanbulin sopimus vaatisi. Rasismin vastaisten toimien tehostamiskehotukseen hallitus vastasi Ihmisoikeusliiton mukaan, että tilanne on kunnossa. Jos naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai rasismia ei oteta vakavasti valtiojohdon tasolla, miten sitä voi odottaa keskustelupalstoilta? ”Niin kauan kuin me yhteiskuntana ja kulttuurina ei pystytä kohtaamaan sitä, että meillä on ongelmia, niin niille ei voida tehdä mitään, vaikka meillä olisi kuinka monta tutkijaa, journalistia ja sarjakuvantekijää, jotka omalta osaltaan yrittävät tarjota ratkaisua”, sarjakuvataiteilija Nieminen toteaa. RATKAISU 5: Valkoisen heteromiehen asettuminen samalle viivalle muiden kanssa MONET VALKOISISTA heteromiehistä – yhteiskuntamme etuoikeutetuim
9 / 2017 • 13 RATKAISU: VIHAPUHE POIS NORMAALIN PIIRISTÄ distusta, surullisuutta ja elämänilon katoamista aivan kuten mikä tahansa muukin väkivalta. Se on vallankäyttöä, jolla pönkitetään omaa kuviteltua ylemmyyttä ja tehdään toisen elämä hankalaksi. Vehkoon mukaan moni jää saivartelemaan siitä, ettei lakiin ole kirjattu määritelmää vihapuheesta. ”Nämä vihapuhe-termin kriitikot eivät koskaan ota esiin myöskään sitä, että vihapuheesta on potentiaalisesti tosi lyhyt loikka tekoihin. Johan me ollaan Suomessa nähty useita esimerkkejä. Montako niitä polttopullojen heittelyitä vastaanottokeskuksiin on ollut? Olisiko niitä olemassa, jos sitä ennen ei olisi ollut vihapuhetta?” Verkkoväkivalta johtaa fyysiseen väkivaltaan. RATKAISU 4: Väkivaltaan puuttuminen TÄMÄN PITÄISI OLLA itsestään selvää, mutta eihän se sitä ole: kaduilla nähdään natsiväkivaltaa ja naisia hakataan kotonaan. Suomi on kaksi vuotta sitten sitoutunut Istanbulin sopimukseen, joka on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva sopimus. Sen raameja ei kuitenkaan ole noudatettu. Elokuussa Suomi sai YK:n ihmisoikeusneuvostolta suosituksia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Noin neljäsosan suosituksista Suomi hylkäsi: esimerkiksi turvakotipaikkojen riittämätöntä määrää ei aiota kasvattaa lisärahoituksella niin kuin Istanbulin sopimus vaatisi. Rasismin vastaisten toimien tehostamiskehotukseen hallitus vastasi Ihmisoikeusliiton mukaan, että tilanne on kunnossa. Jos naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai rasismia ei oteta vakavasti valtiojohdon tasolla, miten sitä voi odottaa keskustelupalstoilta? ”Niin kauan kuin me yhteiskuntana ja kulttuurina ei pystytä kohtaamaan sitä, että meillä on ongelmia, niin niille ei voida tehdä mitään, vaikka meillä olisi kuinka monta tutkijaa, journalistia ja sarjakuvantekijää, jotka omalta osaltaan yrittävät tarjota ratkaisua”, sarjakuvataiteilija Nieminen toteaa. RATKAISU 5: Valkoisen heteromiehen asettuminen samalle viivalle muiden kanssa MONET VALKOISISTA heteromiehistä – yhteiskuntamme etuoikeutetuimmasta ryhmästä – ovat jo astuneet askeleita samaa viivaa kohti. Toisille kyseinen taival näyttäytyy väylänä rappioon. Jyväskylän yliopiston tutkija Tuija Saresma puhuu Vihan ja inhon internet -kirjassa ”valkoisen heteromiehen vastaiskusta”, siitä puolustusreaktiosta, joka maailman muuttumisesta ja etuoikeuksien karsiutumisesta on seurannut. Hän huomauttaa, että vihaajahahmot asettuvat mielellään tasaarvodiskurssin perinteeseen: heidän mukaansa naiset tarvitsevat suojelua muiden kulttuurien ihmisiltä. Samalla he itse haluavat laittaa naiset kuriin, vaikka sitten väkivalloin. Tämä ratkaisu on vaikea, sillä se vaatii valkoisia heteromiehiä – niin päättävällä tasolla kuin kotikoneella – olemaan välillä hiljaa ja kuulemaan vähemmistöjen kokemuksia, näkemään heidät kanssaihmisinään. Valitettavasti kulttuuri kulkee päinvastaiseen suuntaan. ”Esimerkiksi Trumpin nousu on samaa ilmiötä, se on ihan valtava kulttuurinen trendi. Vielä jokunen vuosi sitten kuviteltiin, että sivistys etenee ja kehitys kehittyy ja ihmiskunnasta tulee ikään kuin vääjäämättä tasaarvoisempi. Jotkut historiantutkijat ovat puhuneet sykleistä: välillä tapahtuu takapakki, jonkinlainen mullistus, joka pysäyttää edistyksen ja vetää sitä taakse päin. Elämme nyt tällaista aikaa”, Vehkoo toteaa. RATKAISU 6: Vihapuhe virallisen syytteen alaiseksi YKSI VIHAN JA INHON INTERNET -kirjan hahmoista herätti vihapuhetta kuolemansa jälkeen. Oaklandissa klubin tulipalossa kuolleen Hanna Ruaxin kohtalolla hekumoitiin eri nettipalstoilla. Osansa vastenmielisestä vihasta sai myös Ruaxin isä Yrjö Timonen. Hänen mielestään vihapuheen pitäisi olla yleisen syytteen alainen rikos. Nyt vihapuhe on suurimmaksi osaksi asianomistajarikos eli syytteen nostamisen tekee asianomistaja, yleensä rikoksen kohde. Tähän poikkeus on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka on virallisen syytteen alainen rikos. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjä voi nostaa syytteen ilman asianomistajan aloitetta. Tämän muutoksen toimivuus on kuitenkin kyseenalaista. Vaikka toimittaja Linda Pelkonen alkoi saada uhkaavia puheluita, joissa soittaja vihjaili osuvansa Pelkosen reitille väkivaltaisin aikein, kihlakunnansyyttäjä päätti lopettaa tapauksen esitutkinnan. Vasta Journalistiliiton painostus sai syyttäjän määräämään tutkinnan jatkumaan. RATKAISU 7: Sukupuolen lisääminen perusteeksi viharikoksia koskevaan rikoslakiin USKONTO, ETNINEN TAUSTA tai seksuaalinen suuntautuminen voivat olla perusteita sille, että rikos tulkitaan viharikokseksi. Sukupuoli ei sitä Suomessa tai muissakaan Pohjoismaissa ole. Siinä missä miehiin kohdistuu useam min ammattiin liittyviä solvauksia, naisilla loukkaukset koskevat usein persoonaa ja ovat sävyltään seksuaalisia ja seksistisiä. Ruotsalainen rikosoikeuden professori Moa Bladin on todennut, että verkkovihaa kohdanneilla naisilla on miehiä heikompi oikeusturva. Hän kannattaa sukupuolen lisäämistä viha rikoksia koskevaan rikoslakiin. Samoin tekee Vehkoo. ”Tämän puutteen takia naisiin kohdistuva verkkoviha jää tosi pimentoon, sitä jää ihan hirveästi tutkimatta ja syyttämättä. Poliisi ei ota sitä edes vakavasti, eikä sen määrästä ole mitään vakavasti otettavaa tilastollista tietoa.” Tai niin kuin Emmi Nuorgam kirjassa sanoo: ”Ei verkon naisvihaa pidetä yhteiskunnallisena ongelmana muualla kuin tässä meidän feministi kuplassa.” RATKAISU 8: Verkkosivujen ylläpitäjän oikeusvastuun kasvattaminen VIHAPUHETTA SIKIÄ Ä myös useilla verkkoalustoilla, joilla toimitaan nimettöminä. Tarpeen mukaan poliisi saa näidenkin alustojen ylläpitäjiltä ip-osoitteita. Esimerkiksi Ylilaudalla tällaisia tapauksia ovat olleet kouluuhkaukset. Verkkoväkivallan – esimerkiksi doxauk sen eli henkilötietojen luvattoman julkaisun ja niihin liittyvien verhottujen uhkausten – kohdalla tilanne on mutkikkaampi. ”Tosi hankalaa niitä ylläpitäjiä on saada vastuuseen. Esimerkiksi Facebookhan sanoo aina tarkoituksellisesti, ettei ole mediayhtiö – vaikka nähdäkseni se aika pitkälle on sitä. Mutta mikä vapauttaa tällaiset alustat vastuusta, joka kuitenkin on muilla sisällönjulkaisijoilla? Kyllähän lehtienkin pitää moderoida keskustelualustojaan”, Vehkoo toteaa. RATKAISU 9: Vertaistuki, yhteisön apu VIHAN JA IHON INTERNET -kirja toimii vertaistukena. Se on pullollaan rohkaisevia tarinoita naisista ja muunsukupuolisista, jotka eivät ole suostuneet hiljentymään pelottelun edessä. ”Mun mielestä yksi kaikkein tehokkaimmista keinoista taistella verkkoväkivaltaa vastaan olisi se, että toiset henkilöt alkaisivat tukea niitä ihmisiä, jotka on otettu kohteeksi. Tukensa voi osoittaa joko julkisesti tai yksityisesti, mikä itselle sopii”, Vehkoo sanoo. Hänen mukaansa pelkästään se, että kohde ei ole yksin, saattaa ajaa trollit ja vihaajat pois. Vihan kohteelle on joka tapauksessa olennaista tietää, että häntä tuetaan ja että hänen äänensä otetaan vakavasti – silloinkin kun poliisi ei niin tee. Tuki voi olla yhtä lailla yksittäinen twiitti kuin yksityinen kannustus tai kutsu kaljalle. ”Mitä enemmän tästä asiasta puhutaan ja mitä enemmän ihmiset ovat tuoneet omia kokemuksiaan esille, esimerkiksi julkaisseet saamiaan vihaviestejä, sitä enemmän on syntynyt yhteisöllisyyttä verkossa ja sitä enemmän voidaan osoittaa ongelmia tässä keskustelukulttuurissa.” Kirjassa mainitaan nettihäirinnän uhrien tukemista varten perustettu Trollbusters. Vehkoo mainitsee pari muutakin esimerkkiä: Heartmobin ja Crash Override Networkin. Osa tarjoaa teknistä tukea nettivihan kohteille, osa henkistä ja yhteisöllistä. RATKAISU 10: Se huono ratkaisu TÄMÄ ON RATKAISU , jota kohti olemme menossa: vihapuheen normalisoituminen. Pian ei tarvitse puhua vihapuheesta, koska siitä tulee normaalia puhetta. Kunnianloukkausta muistuttavat solvausviestit muuttuvat ”normihuoritteluksi”, raiskausfantasiat inboksin vakiosisällöksi. Liian monelle näin on jo käynyt. ”Vihapuheen normalisoituminen on selkeä suunta, johon ollaan kulkemassa ja jota kohti ollaan kuljettu Suomessa suurin piirtein viimeiset viisi vuotta. Sitä on vähätelty ja sitä ei ole tunnustettu yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Sitäkään ei olla tunnustettu, miten vihapuhe rapauttaa meidän julkista keskustelua ja demokratiaa”, Vehkoo sanoo. On mahdotonta tietää, kuinka moni on vihapuheen tai sen uhan vuoksi pidättäytynyt kirjoittamasta Facebookpäivitystä, blogipostausta, lehtijuttua tai akateemista artikkelia. ”Miten vihapuheen hiljentävä vaikutus osoitetaan? Tietenkin voidaan tehdä tutkimusta, mutta se on hidasta, emmekä voi jäädä semmoista odottelemaan. Varsinkin kun vihapuhe arkipäiväistyy, moni ei enää edes huomaa, että on muuttanut käytöstään”, Vehkoo toteaa. Emmi Nieminen on samoilla linjoilla. ”Normihuorittelu on niin kuvaava sana kertomaan siitä, miten voimme, emme pelkästään yksilöinä vaan kokonaisena kulttuurina turtua tietynlaiseen käytökseen.” YKSI ”RATKAISU” joukosta puuttuu. On nimittäin heitäkin, jotka ovat tarjonneet vihapuheelle ratkaisuksi dialogia. Keskustelua on kuitenkin vaikea avata, kun toinen on aloittanut kohdunrepimis fantasialla. ”Olen yli vuoden ajan perehtynyt näihin vihaviesteihin ja kerännyt niitä valtavan arkiston. Kun niitä analysoi, kyse ei ole keskustelusta tai pyrkimyksestä dialogiin. Suurimassa osassa tapauksista ne eivät todellakaan ole viestejä, joista kehkeytyisi rakentavaa dialogia, jos kohde lähtisi vastailemaan Eikä me voida edellyttää sitä. Sehän on vähän kuin jos pahoinpitelyn kohteen pitäisi osallistua omaan pahoinpitelyynsä”, Vehkoo sanoo. Ratkaisuun 9 viitaten, dialogia kannattaa pitää yllä verkkovihan kokijoiden kesken ja tukensa ilmaistakseen. Keskusteluun ei kuitenkaan tarvitse ottaa mukaan vihaa ja väkivaltaa levittäviä urpoja. Verkkoterroristien vaatimuksiin ei suostuta. Emmi Nieminen ja Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon internet (Kosmos 2017)
14 • 9 / 2017 Kuka luopuisi vallastaan? Yhdistyneiden Kansakuntien radikaalia uudistamista on vaadittu vuosikymmeniä mutta se vaatii jäsenmailta mahdottomia: omasta vallasta luopumista. TEKSTI VILLE BLÅFIELD KUVA NINNI KAIRISALO RATKAISU: VALLAN DELEGOINTIA JA RAKENTEIDEN RAVISTELUA YK:SSA K UN DONALD TRUMP nousi ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksen marmoriseen puhujanpönttöön New Yorkissa tiistaina 19. syyskuuta, istuivat yleisön joukossa muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Theresa May. Trumpille oli annettu puheaikaa 15 minuuttia, hän käytti 41. ”Asetan aina USA:n etusijalle, aivan kuten teidän muidenkin tulee asettaa omat kansanne etusijalle. Kaik kien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa. Kansallisvaltio on edelleen paArtikkeli ras keino ihmisten elämän parantamiseen”, Trump sanoi. YK sai puheessa Yhdysvaltain presidentiltä vakavat nuhteet muun muassa paisuneesta byrokratiasta ja huonosta johtamisesta. Puhetta kuvailtiin ensikommenteissa ”räjähtäväksi” ja ”kovaksi jyrinäksi” – mutta sittenkin aika moni taisi olla tällä kertaa Trumpin kanssa samaa mieltä. Presidentti Sauli Niinistön mielestä puheessa oli ”kovia kohtia”, mutta kokonaisuutena Yhdysvaltojen ajama YK:n uudistaminen on Suomen edun mukaista. Ulkoministeri Timo Soini kommentoi puhetta plokissaan otsikolla ”Trump puhui hyvin YK:ssa”: ”YK:n budjetti ja henkilökunta on kasvaneet huomattavasti vuodesta 2000 lähtien. Tuloksia ei ole saatu samassa suhteessa. Kyllä totuuden saa sanoa.” Uudistamista on kovasti yritetty. YK:n reformialoitteen on allekirjoittanut toistasataa jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Muutosta on vaadittu valtionjohtajien suulla jo vuosikymmeniä. Entinen pääsihteeri Boutros Boutros Gali kirjoitti jo 14 vuotta sitten vetoomuksen: ”YK:ta on muutettava radikaalisti. Meidän on luotava kansainvälisten järjestöjen kolmas sukupolvi seuraamaan YK:ta – aivan kuten YK seurasi Kansainliittoa.” Miksei uudistaminen onnistu? JOUKOLLA A ALTO-YLIOPISTON nykyisiä ja entisiä opiskelijoita oli viime talvena idea. He olivat keksineet, miten Boutros Boutros Galin visio pitäisi toteuttaa. ”Jonkun YK:n kaltaisen instituution ongelmat tällä hetkellä ovat sekundäärisiä suuremmalle ongelmalle, joka toistuu ympäri maailmaa: eri kansanryhmät eivät tunnu enää keskustelevan keskenään. Ei ymmärretä eikä haluta ymmärtää, mitä erilaisia tavoitteita toisilla ihmisryhmillä on”, selittää ryhmään kuulunut Heikki Koponen, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja vuosimallia 2016. Hän opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta. ”Meidän ajatus oli, että sen sijaan, että mietitään, millainen olisi oikeanlainen hallintorakenne fasilitoimaan kansainvälisen tason päätöksentekoa, mentäisiinkin ruohonjuuritasolle: mietittäisiin, miten dialogisuutta saataisiin rakennettua kaikkialla. Koulutuksella on siinä ihan keskeinen rooli.” Aika pian aaltolaiset päätyivät siihen, että nykyisen YK:n malli, jossa globaaleja ongelmia ratkotaan vain kansallisvaltioiden kesken, on aikansa elänyt. ”Onko kansallisvaltioilla tämän uuden osallistavan dialogin mahdollistamisessa tulevaisuudessa mitenkään keskeistä roolia? Voihan olla, että esimerkiksi kaupungin kokoiset yksiköt pystyvät tulevaisuudessa toimimaan paljon kansallisvaltioita hedelmällisemmin.” Koponen kavereineen ei ole ajatuksen kanssa yksin. Moni yhteiskuntatieteilijä puhuu nyt kaupunkivaltioiden paluusta: kasvavat miljoonakaupungit haastavat kansallisvaltiot paitsi taloudellisina toimijoina ja demokraattisina projekteina myös asukkaidensa identiteetin määrittäjinä. Miksei siis myös kansainvälisen politiikan pelureina? SUOMEN YK-LIITON pääsihteeri Helena Laukko ei halua antautua. Hän muistuttaa, että jotain on viime vuosina myös saatu aikaan. Laukko pitää YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita ja Pariisin ilmastoso
9 / 2017 • 15 Kuka luopuisi vallastaan? Yhdistyneiden Kansakuntien radikaalia uudistamista on vaadittu vuosikymmeniä mutta se vaatii jäsenmailta mahdottomia: omasta vallasta luopumista. TEKSTI VILLE BLÅFIELD KUVA NINNI KAIRISALO RATKAISU: VALLAN DELEGOINTIA JA RAKENTEIDEN RAVISTELUA YK:SSA pimusta esimerkkeinä siitä, että kansallisvaltioiden välinen politiikka on yhä mahdollista. ”Rauhan ja konfliktien ehkäisyn pitäisi olla YK:n toiminnan keskiössä, mutta tässä työssä valitettavasti epäonnistutaan kerta toisensa jälkeen”, Laukko myöntää. ”Epäonnistuminen on seurausta samasta syystä, joka tekee YK:sta ainutlaatuisen. Kaikki maailman maat, myös konfliktialueiden maat, ovat YK:n jäseniä ja sen päätöksenteossa turvallisuusneuvostoa lukuun ottamatta yhdenvertaisia. Näkemyksiä on monenlaisia, eikä yhteistä poliittista tahtoa luottamuspulan vuoksi helposti saavuteta ennen kuin tilanne on jo kehittynyt avoimeksi konfliktiksi.” Viimeksi Laukko näki näin tapahtuvan Myanmarissa, kun puoli miljoonaa rohingya-muslimia ajettiin pakolaisiksi. YK:N NYKYINEN PÄ ÄSIHTEERI António Guterres esitti syksyn yleiskokouksessa oman listansa uudistuksista, joita järjestössä tulisi ajaa läpi. YK:n kaltaisessa rakennelmassa on kuitenkin niin, että asiat, jotka sisältä tuntuvat suurilta, näyttävät ulospäin kosmeettisilta. Yksi Guterreksen uudistusesityksistä on esimerkiksi, että YK:n maatoimistojen johtajat siirtyisivät työskentelemään paikalliskoordinaattorin sijaan suoraan apulaispääsihteerin alaisuuteen. Uusi organisaatiomalli voi olla fiksu, mutta palauttavatko tällaiset toimet maailman kansalaisten uskon kansainliittoon? Reformeissa on kohtaanto-ongelma, jos YK:n pelastamisesta kiinnostuneet opiskelijat pohtivat kansallisvaltioiden korvaamista kaupungeilla ja YK:n pääsihteeri organisaation keskijohdon raportointi suhteita. ”YK on varsin byrokraattinen ja hierarkkinen organisaatio. Jäsenmailla on paljon valtaa suhteessa pääsihteeriin, eivätkä kaikki jäsenmaat suinkaan halua järjestölle vahvaa pääsihteeriä. Vallan delegoiminen on aina vaikea asia puhumattakaan siitä luopumisesta”, Laukko sanoo. ”Ja juuri tästä on kyse YK:n uudistamisessa.” JOS HELENA LAUKKO saisi korjata YK:ssa vain yhden asian, hän muuttaisi turvallisuusneuvoston kokoonpanon. ”YK:n legitimiteetin vahvistuminen on pitkälti kiinni tästä uudistuksesta.” Saman korjauskohteen valitsee Elisabeth Rehn, korkeimmassa YKvirassa istunut suomalainen. Hän toimi 1990-luvun lopussa YK:n ihmisoikeustarkkailijana sekä pääsihteerin erityisedustajana ja YK:n alipääsihteerinä. ”Tietenkin turvallisuusneuvoston uusinta”, Rehn sanoo. ”Mutta se on melkein kuin seinään päätään löisi.” Rehn toisi neuvostoon pysyvät jäsenet latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta, ehkä myös Intian ja Saksan. Jäsenkierron takana hän näkee kuitenkin laajemman ongelman. Rehnin mielestä YK:n tapa jakaa ja kierrättää tehtäviä näennäisen tasapuolisesti johtaa siihen, että tärkeisiin tehtäviin nimitetään epäpäteviä ihmisiä – vain koska he edustavat oikeaa maata tai koalitiota. ”Saamme toisen luokan osaajia, kun parasta ei voi valita väärästä maasta.” Toisen luokan osaajia kertyy YK:hon myös siksi, että maailmanjärjestön korkeimpia virkoja pidetään lähettäjämaissa eräänlaisina elämäntyöpalkintoina. Tai jos asian sanoo toisin: YK:n päämaja New Yorkissa uhkaa muodostua elefanttien hautausmaaksi. ”Myös korkein johto olisi koulutettava tehtäviin, joihin se nimitetään. Ei riitä, että olet entinen presidentti tai ministeri ja sinut on sijoitettava jonnekin yläviistoon, kun sinusta on kotimaassa päästävä eroon”, sanoo Rehn, entinen ministeri itsekin. MUTTA ENTÄ SE Koponen kavereineen? Mitä heidän idealleen kuuluu nyt? Aalto-yliopiston opiskelijat tähtäsivät ideallaan ”YK 2.0” ruotsalaisen miljardöörin perustamaan Global Challenges -kilpailuun, jossa voittajalle on jaossa viisi miljoonaa dollaria idean toteuttamiseen. Kävi kuitenkin niin, että ideointi tyrehtyi ennen kilpailutöiden jättöpäivää. YK 2.0 jäi piirrospöydälle, ja miljoonat menivät muille ideoille. Ehkä tehtävä olikin mahdoton.
16 • 9 / 2017 Syyttömät Vaikka Syyrian sodasta puhutaan paljon, ei sen taustoja tai mahdollisia ratkaisuja tunneta. Suomalaiset toimittajat haluavat vaikuttaa tähän. TEKSTI ARMAN BAHMANI KUVAT AIRIN BAHMANI S YYRIAN SODASTA on uutisoitu vuodesta 2011 lähtien harva se päivä. Myös Islamilainen valtio -järjestö (IS), joka käytti aiemmin nimeä Isis, on paistatellut toisinaan sensaatiohakuisissa otsikoissa aina vuodesta 2014. Tavanomaisesti median huomio suuntautuu Syyrian ja Irakin konfliktien irrallisiin yksityiskohtiin, kuten jonkun sodan osapuolen tekemään iskuun tai tarinoihin inhimillisestä kärsimyksestä. Uutisointia säännöllisesti seuraavatkaan eivät välttämättä ole saaneet kriisistä kattavaa kokonaiskuvaa. ”Olemme järjestäneet useita puheja keskustelutilaisuuksia Syyrian sodasta ja IS-järjestöstä kuluneiden vuosien aikana. Tapahtumat ovat vetäneet puoleensa poikkeuksellisen suuren määrän yleisöä. Tiedonhalusta ei ole ollut pulaa. Meiltä on usein kysytty, mitä kannattaisi lukea. Valitettavasti aiheesta on saatavilla suomenkielistä taustoittavaa tuotantoa hyvin niukasti – idea tietokirjan kirjoittamisesta syntyi tähän havahtumisen myötä”, kertoo toimittaja Airin Bahmani. Bahmani työstää ensimmäistä kattavasti Syyrian sotaa ja IS:n vyyhtiä purkavaa suomenkielistä teosta yhdessä toisen Lähi-idän poliittisiin prosesseihin erikoistuneen toimittajan Bruno Jäntin kanssa. TIETOKIRJA NOJA A Syyrian selkkausta ja IS:ää käsittelevän akateemisen kirjallisuuden lisäksi Bahmanin ja Jäntin itse keräämään laajaan tutkimusaineistoon. Ensimmäisen osan aineistosta toimittajat keräsivät alkuvuodesta 2016 Irakissa IS:n joukkotuhonnasta selvinneiden jesidipakolaisten keskuudessa. Osa aineistosta on kerätty Libanonissa. Tutkimusta oli alun perin tarkoitus tehdä myös Syyriassa, mutta Jäntin ongelmat Syyrian viranomaisten kanssa estivät aikeet. ”Assadin hallinto eväsi minulta pääsyn Syyriaan. Päätöksen tehnyt syyrialaisviranomainen paljasti lähteelleni, että kielteisen viisumipäätöksen taustalla oli analyysini Syyrian tilanteesta. Erityisesti se, että olen kuvaillut Assadin hallintoa diktatoriseksi, ei kuulemma miellyttänyt päättäjiä Damaskoksessa”, Jäntti tähdentää. SYYRIAN SELKKAUS sai alkunsa vuoden 2011 maaliskuussa. Lounaissyyrialaisessa Daraa’n kaupungissa puhkesi laajamittaisia Assadin hallintoa vastustavia mielenosoituksia, jotka levisivät lyhyessä ajassa kaikkiin Syyrian suuriin kaupunkeihin. Maassa heräsi toivo demokraattisemmasta tulevaisuudesta. Yli kuusi ja puoli vuotta myöhemmin Assad hallitsee edelleen suurta osaa Syyriasta ja demokraattista muutosta ajava syyrialaisten oppositio on tukahdutettu lähes olemattomiin. ”Väkivallattomilla mielenilmauksilla alkaneessa kansannousussa vaadittiin muun muassa demokraattisia uudistuksia, korruption kitkemistä, poliittisia ja kansalaisoikeuksia sekä poliittisten vankien vapauttamista. Syyrian hallituksen turvallisuusjoukot vastasivat mielenosoittajien vaatimuksiin massapidätyksillä ja silmittömällä väkivallalla. Kansannousu pyrittiin tukahduttamaan nopeasti”, Jäntti kertoo. Jäntin mukaan Syyrian sodan kehitystä on ollut poikkeuksellisen vaikeaa ennakoida. ”Tuskin kukaan osasi nähdä vuoden 2011 protestien alkaessa, että vuoden 2017 loppupuolella Syyrian yhteiskunta olisi tuhoutunut ja syyrialaisten humanitaarinen ja pakolaiskriisi olisivat akuuteimmat koko maailmassa. Tai että Venäjä, Yhdysvallat ja lukuisat muut valtiot pommittaisivat samanaikaisesti Syyriaa. Tai että Assadin syrjäyttämistä ajavista poliittisista voimista tehokkaimmin järjestäytyneitä olisivat sunnalaisen ylivallan teokratiaa tai sunni-islamistista osademokratiaa ajavat islamistiverkostot miljardibudjetteineen.” Paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten sodan osapuolten valtakamppailu on saanut aikaan tämänhetkisen maailmanpoliittisen kentän tuhoisimman sodan. ”Yli puolet syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa. Miljoonat ovat paenneet ulkomaille, miljoonat ovat maan sisäisinä pakolaisina. Kuolinluvut vaihtelevat eri lähteiden mukaan 300 000 ja 500 000 välillä”, Bahmani selventää. MIKÄ SITTEN RATKAISUKSI Syyrian konfliktiin? Bahmanin mukaan suuri osa syyrialaisista haluaa demokraattisen yhteiskunnan. Hän painottaa, että Syyrian demokratisoituminen edellyttää muun muassa ulkovaltojen päätäntävallan huomattavaa vähentämistä. ”Eräs syyrialainen haastateltavamme esitti seuraavan analogian: mikäli hänellä on riita tyttärensä kanssa, hän ei välttämättä haluaisi naapureidensa sekaantuvan siihen, saatikka joidenkuiden aivan tyystin ulkopuolisten.” Bahman kertoo, että vallasta taistelevat yhtäältä Assadin diktatuuri Venäjän ja Iranin tuella ja toisaalla ultrakonservatiiviset sunni-islamistiset oppositioverkostot Qatarin, Saudi-Arabian, Turkin, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan tuella. Islamistioppositiota on tuettu niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. ”Iranin rooli Assadin hallinnon puolustamisessa on ollut ratkaiseva, ja se on ollut sitä aivan kansannousun alusta lähtien. Iran on kouluttanut Assadin armeijaa ja antanut sille sotilaallista ja taloudellista tukea, minkä lisäksi Iran on mobilisoinut irakilaisia, afganistanilaisia ja pakistanilaisia shiiataistelijoita vahvistuksiksi Assadin asevoimien rinnalle. Joidenkin tiedustelulähteiden mukaan Iran on käyttänyt Assadin hallinnon puolustamiseen pelkästään sodan kolmen ensimmäisen vuoden aikana noin 15 miljardia euroa”, Bahmani selventää. JÄNTTI KOROSTAA , että Syyrian kriisin kansainvälisyyden vuoksi yleisellä mielipiteellä sotaan osallisissa maissa on erityisen suuri painoarvo. ”Suuri osa mediasta ja älymystöstä Syyrian sotaan osallisissa valtioissa on hallitustensa kyynisen ulkopolitiikan kriittisen arvioimisen sijaan päättänyt prostituoida palveluitaan valtiollisen propagandan tueksi. Painetta syyrialaisten hengillä pelattavan sodan lopettamiseksi ei ole pahemmin näkynyt Venäjällä, Yhdysvalloissa, Iranissa, Turkissa tai Saudi-Arabiassa ? maissa jotka kantavat leijonanosan vastuusta Syyrian tuhoutumisessa.” Jäntti kertoo, että Bahmani on käynyt läpi vaikutusvaltaisten persiankielisten ja hän itse vuorostaan merkittävien yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tiedotusvälineiden Syyriauutisointia. Edellisenä päivänä IS:n vankeudesta vapautuneet sisarukset. Artikkeli
9 / 2017 • 17 sekaantuvan siihen, saatikka joidenkuiden aivan tyystin ulkopuolisten.” Bahman kertoo, että vallasta taistelevat yhtäältä Assadin diktatuuri Venäjän ja Iranin tuella ja toisaalla ultrakonservatiiviset sunni-islamistiset oppositioverkostot Qatarin, Saudi-Arabian, Turkin, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan tuella. Islamistioppositiota on tuettu niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. ”Iranin rooli Assadin hallinnon puolustamisessa on ollut ratkaiseva, ja se on ollut sitä aivan kansannousun alusta lähtien. Iran on kouluttanut Assadin armeijaa ja antanut sille sotilaallista ja taloudellista tukea, minkä lisäksi Iran on mobilisoinut irakilaisia, afganistanilaisia ja pakistanilaisia shiiataistelijoita vahvistuksiksi Assadin asevoimien rinnalle. Joidenkin tiedustelulähteiden mukaan Iran on käyttänyt Assadin hallinnon puolustamiseen pelkästään sodan kolmen ensimmäisen vuoden aikana noin 15 miljardia euroa”, Bahmani selventää. JÄNTTI KOROSTAA , että Syyrian kriisin kansainvälisyyden vuoksi yleisellä mielipiteellä sotaan osallisissa maissa on erityisen suuri painoarvo. ”Suuri osa mediasta ja älymystöstä Syyrian sotaan osallisissa valtioissa on hallitustensa kyynisen ulkopolitiikan kriittisen arvioimisen sijaan päättänyt prostituoida palveluitaan valtiollisen propagandan tueksi. Painetta syyrialaisten hengillä pelattavan sodan lopettamiseksi ei ole pahemmin näkynyt Venäjällä, Yhdysvalloissa, Iranissa, Turkissa tai Saudi-Arabiassa ? maissa jotka kantavat leijonanosan vastuusta Syyrian tuhoutumisessa.” Jäntti kertoo, että Bahmani on käynyt läpi vaikutusvaltaisten persiankielisten ja hän itse vuorostaan merkittävien yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tiedotusvälineiden Syyriauutisointia. ”Kaikissa niissä oman hallituksen Syyria-politiikka esitetään tavanomaisesti suopeassa valossa. Syyriaa maan tasalle hävittäneet valtiot vain haluavat syyrialaisille paremman huomisen, näin meille tietää kertoa omien hallitustensa intressejä myötäilevä veltto älymystö.” Bahmani selventää, että ”yksikään sodan syyrialaisista osapuolista ei valmista itse aseitaan, vaan ulkopuoliset liittolaiset kärräävät niitä Syyriaan kuin viimeistä päivää. Mikäs siinä, kun ei itse tarvitse kärsiä seurauksia. Asevienti tulisi jäädyttää samalla, kun syyrialaisten itsemäärämisoikeuteen perustuva diplomaattinen rauhanprosessi pantaisiin YK:n valvonnassa alulle.” BAHMANI JA JÄNTTI ovat dokumentoineet sotarikoksia ja joukkotuhontaa. Jäntti kertoo, että monet heidän haastattelemansa syyrialaiset ja irakilaiset vaativat uskottavia sotarikosoikeudenkäyntejä. ”Aineistossamme on kymmeniä sivuja pelkästään Geneven sopimusten rikkomuksia. Syyriassa ja Irakissa on muutaman viime vuoden sisään suoritettu joukkotuhontaohjelmia, järjestelmällistä orjuuttamista, siviilien ja vankien massamurhaamista. Syyriassa ja IS:n alueilla sotarikokset ovat paikoin olleet sääntö, eivätkä poikkeus.” Jäntin mukaan olisi ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman moni vakaviin rikoksiin syyllistynyt asetetaan syytteeseen. ”Tämä edellyttää poliittista painetta, mutta tätä painetta hallitukset eivät ole luomassa omasta vapaasta tahdostaan. Paineen on tultava kansalaisyhteiskunnan eli tavallisten vastuuntuntoisten ihmisten suunnalta.” Kirjoittaja on Lähi-idän tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistossa ja Airin Bahmanin veli. Bahmanin ja Jäntin teos julkaistaan syksyllä 2018. RATKAISU: ASEVIENTI SYYRIAAN SEIS, SYYLLISET VASTUUSEEN IS:n vankeudesta vapautuneet äiti ja lapsi. IS:n orjuuttama äiti synnytti lapsen maakuopassa.
NEW SPANISH CINEMA Organized by Diego Ginartes & Caisa Supported by 15 Nov 18:00 Gente en sitios (2013) 22 Nov 18:00 La mano invisible (2016) 29 Nov 18:00 Análisis de sangre azul (2016) Archipiélago fantasma (2017) Caisan sali Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 Helsinki Free entry English subs Väritä Baltic Circle Jamila Johnson-Small Etnosoi! Joanna Slowinska: Archipelago Jazz’n Jam & jaZZanti Suuri juhlakonsertti Suomi 100 Eva ja Manu Joulukonsertti Auraco Tuntu Maestro ja minä Aurora Lasten Etnosoi! Aaltokoski Dance Marathon HGT 10 -festari! Voz de profunda madera Unikudelmia Kanneltalo ke 22.11. – pe 24.11. 15–20 € / esitys, festaripassi 45/40 € Caisa to 30.11. klo 19 5 € Annantalo 17.12. asti € Kanneltalo la 18.11. klo 18 17/12 € Vuotalo pe 10.11. klo 19 15/12/10 € Malmitalo su 26.11. klo 17 6,50 € Stoa pe 1.12. klo 19 15/12 € Annantalo su 12.11. klo 14 (ensiesitys), ti 14.11. klo 18, ke 15.11. klo 9.30 ja 11 10/8 €, liput kati@auraco.fi Vuotalo pe 17.11. klo 19 15/12 € Malmitalo su 12.11. klo 14–17 € Stoa to 16.11. – su 26.11. 15/12 € Ison-Britannian uuden polven nykytanssipioneerin hypnoottinen ja elektronisesti sykkivä teos purkaa oletuksia siitä, miltä tanssin tai koreografian kuuluisi näyttää. Maailmanlaajuisesti rakastettua ja arvostettua Slowinskaa pidetään yhtenä vaikuttavimmista etnisen ja kansanmusiikin äänistä. Heittäydy uteliaana kiehtoviin musiikkielämyksiin, joita akustisesti tarjoavat huippumuusikot kuten Kalle Kalima, Pauli Lyytinen ja Sergio & Natalia Castrillón (CO). Konsertissa kuullaan poimintoja kaksikon omien kappaleiden joukosta sekä heidän suosikkejaan perinteisten ja ehkäpä myös yllättävämpienkin joululaulujen maailmasta. Esiintyjät sukeltavat yhdessä yleisön kanssa aistielämysten ja -kokemusten maailmaan. Alle 6-vuotiaille, sopii myös näkövammaisille. Holle Holopaisen vieraana tällä kertaa upea laulaja-lauluntekijä Aurora. New Spanish Cinema Caisa ke 15.11., ke 22.11. & ke 29.11. klo 18, € Elokuvasarja muokkaa elokuvataiteen totuttuja kaavoja ja raja-aitoja ja esittelee espanjalaisen nykyelokuvan mielenkiintoisimpia tekijöitä ja ohjaajia. Seikkaile sävelin maasta toiseen – mukana mm. muusikot Kasheshi Makena ja Tero Pajunen sekä bluegrass-yhtye Wasel & the Weasels. Puuhaa & peuhua koko perheelle! 8 päivää, 15 esitystä, 2 ensi-iltaa. Alpo Aaltokoski Company tuo sykettä syksyyn uuden nykytanssitapahtuman myötä. Ratkiriemukas kolmen esityksen ja yhden näyttelyn festivaali hehkuu kaikissa sateenkaaren väreissä ujostelematta Helsingin Gayteatterin täyttäessä 10 vuotta. Argentiinalaista impro-kitaramusiikkia maestro Juan Falún esittämänä. Näyttely suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista. Unikudelmia-työpajapäivä su 12.11. klo 13–15.30. Liput 09 310 12000 ja lippu.fi annantalo.fi | caisa.fi | kanneltalo.fi malmitalo.fi | stoa.fi | vuotalo.fi kaamos!
NEW SPANISH CINEMA Organized by Diego Ginartes & Caisa Supported by 15 Nov 18:00 Gente en sitios (2013) 22 Nov 18:00 La mano invisible (2016) 29 Nov 18:00 Análisis de sangre azul (2016) Archipiélago fantasma (2017) Caisan sali Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 Helsinki Free entry English subs Väritä Baltic Circle Jamila Johnson-Small Etnosoi! Joanna Slowinska: Archipelago Jazz’n Jam & jaZZanti Suuri juhlakonsertti Suomi 100 Eva ja Manu Joulukonsertti Auraco Tuntu Maestro ja minä Aurora Lasten Etnosoi! Aaltokoski Dance Marathon HGT 10 -festari! Voz de profunda madera Unikudelmia Kanneltalo ke 22.11. – pe 24.11. 15–20 € / esitys, festaripassi 45/40 € Caisa to 30.11. klo 19 5 € Annantalo 17.12. asti € Kanneltalo la 18.11. klo 18 17/12 € Vuotalo pe 10.11. klo 19 15/12/10 € Malmitalo su 26.11. klo 17 6,50 € Stoa pe 1.12. klo 19 15/12 € Annantalo su 12.11. klo 14 (ensiesitys), ti 14.11. klo 18, ke 15.11. klo 9.30 ja 11 10/8 €, liput kati@auraco.fi Vuotalo pe 17.11. klo 19 15/12 € Malmitalo su 12.11. klo 14–17 € Stoa to 16.11. – su 26.11. 15/12 € Ison-Britannian uuden polven nykytanssipioneerin hypnoottinen ja elektronisesti sykkivä teos purkaa oletuksia siitä, miltä tanssin tai koreografian kuuluisi näyttää. Maailmanlaajuisesti rakastettua ja arvostettua Slowinskaa pidetään yhtenä vaikuttavimmista etnisen ja kansanmusiikin äänistä. Heittäydy uteliaana kiehtoviin musiikkielämyksiin, joita akustisesti tarjoavat huippumuusikot kuten Kalle Kalima, Pauli Lyytinen ja Sergio & Natalia Castrillón (CO). Konsertissa kuullaan poimintoja kaksikon omien kappaleiden joukosta sekä heidän suosikkejaan perinteisten ja ehkäpä myös yllättävämpienkin joululaulujen maailmasta. Esiintyjät sukeltavat yhdessä yleisön kanssa aistielämysten ja -kokemusten maailmaan. Alle 6-vuotiaille, sopii myös näkövammaisille. Holle Holopaisen vieraana tällä kertaa upea laulaja-lauluntekijä Aurora. New Spanish Cinema Caisa ke 15.11., ke 22.11. & ke 29.11. klo 18, € Elokuvasarja muokkaa elokuvataiteen totuttuja kaavoja ja raja-aitoja ja esittelee espanjalaisen nykyelokuvan mielenkiintoisimpia tekijöitä ja ohjaajia. Seikkaile sävelin maasta toiseen – mukana mm. muusikot Kasheshi Makena ja Tero Pajunen sekä bluegrass-yhtye Wasel & the Weasels. Puuhaa & peuhua koko perheelle! 8 päivää, 15 esitystä, 2 ensi-iltaa. Alpo Aaltokoski Company tuo sykettä syksyyn uuden nykytanssitapahtuman myötä. Ratkiriemukas kolmen esityksen ja yhden näyttelyn festivaali hehkuu kaikissa sateenkaaren väreissä ujostelematta Helsingin Gayteatterin täyttäessä 10 vuotta. Argentiinalaista impro-kitaramusiikkia maestro Juan Falún esittämänä. Näyttely suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista. Unikudelmia-työpajapäivä su 12.11. klo 13–15.30. Liput 09 310 12000 ja lippu.fi annantalo.fi | caisa.fi | kanneltalo.fi malmitalo.fi | stoa.fi | vuotalo.fi kaamos!
20 • 9 / 2017 Hyvinvointivaltio iskee ?takaisin Näin teemme tulevaisuudesta jälleen valoisan. TEKSTI ANTTI JAUHIAINEN JA JOONA-HERMANNI MÄKINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN Artikkeli H YVINVOINTIVALTION KEHITYS pysähtyi vuosikymmeniä sitten. Junnaaminen on johtanut siihen, että malli on saavutuksistaan huolimatta mustamaalattu vanhentuneeksi ja joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Varallisuuserot ovat kasvaneet. Verotuksen painopistettä on siirretty rikkailta keskiluokalle ja pienituloisille. Julkisia palveluja on ulkoistettu, yhtiöitetty ja yksityistetty. Työttömiin ja vähävaraisiin kohdistettua kontrollia on lisätty. Puolustuksekseen hyvinvointivaltio tarvitsee vision merkittävästi paremmasta tulevaisuudesta. Millä se iskee takaisin? TYÖN TASAPAINOTTAMISELLA JA TÄYSTYÖLLISYYDELLÄ Parhaimmillaan työ ruokkii yksilön luovuutta ja kohottaa omanarvontuntoa. Monille se on kuitenkin yksitoikkoista puurtamista, joka voi ajaa masennuksen partaalle. Pahimmillaan työ murtaa ihmisyksilön pysyvästi. Työlainsäädännöllä sekä käytännön kokeiluilla yksityisellä ja julkisella sektorilla on pyrittävä saamaan työ tasapainoon. Kaikille on turvattava oikeus monipuoliseen ja käskytyksestä vapaaseen työhön. Työn tasapainottaminen ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka eivät saa töitä. Suurilukuinen työttömyys on hyväksytty luonnolliseksi osaksi taloutta. Tämä on virhe. Nykyisiä töitä jakamalla useampi pääsisi töihin ja harvemman tarvitsisi väsyä kohtuuttoman työtaakan alla. Tavoitteeksi on otettava työttömyyden poistaminen kokonaan ja tuottavuuden kasvun kanavoiminen lisääntyväksi vapaa-ajaksi – ei pelkäksi kulutukseksi. TYÖN DEMOKRATIALLA Valtaosa suomalaisista luovuttaa yksilönvapauksiaan työnantajalle, kun astuu työpaikan ovista sisään. Pomo päättää, mitä saa sanoa ja kenen kanssa työtä saa tehdä. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisellä on sananja järjestäytymisvapaus myös työtä tehdessään. Suomi on otollista maaperää työpaikkademokratialle. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, yhteisen vaurauden rakentamisella on Suomessa pitkät perinteet. Osuustoiminnalla on pyritty tukemaan demokratiaa taloudessa: maassamme on asukaslukuun nähden eniten osuus