8/2017 LOKAKUU | VOIMA.FI KYTÄT HYVÄ, PAHA INTERNET SOTA RIKKAITA VASTAAN
Kirjallista ilotulitusta Kansallisteatterin näyttämöillä syksyllä 2017 TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2018 William Shakespeare JULIA & ROMEO Juha Hurme LEMMINKÄINEN | Michael Baran TYTTÖ, JOKA KÄVELI LIPUT ALKAEN 16 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani #kansallisteatteri Pirkko Saisio KOIVU JA TÄHTI ”Laura Jäntin ohjaus tasapainoilee onnistuneesti yleisen ja yksityisen, myyttisen ja realistisen maailman välillä.” Outi Lahtinen, Turun Sanomat ”Näkemys 20-vuotiaan kansakunnan tilasta puhuttelee tämän päivän yleisöä suorastaan pelottavan läheltä.” Lauri Meri, Helsingin Sanomat ”-samalla kun näyttämöllä säilyy novelliin olennaisesti kuuluva pysähtyneisyys ja joutilaisuus, ei tapahtumien kulussa ole mitään staattista.” Sanna Kangasniemi, Helsingin Sanomat ”Willensaunan visuaalisesti hieno ja tempoltaan vetävä Mestari ja Margarita ilahduttaa – jo valintana, koska Bulgakov nyt vaan on loistava.” Soila Lehtonen, Aamulehti Kjell Westö KANGASTUS 38 KUOLEMA VENETSIASSA Thomas Mann MESTARI JA MARGARITA Mihail Bulgakov sirpaleita Suomesta Elegia katoavista maailmoista Eri aika. Sama kaupunki. Saatana saapuu Moskovaan! KICKING SOME SERIOUS BRASS
Kirjallista ilotulitusta Kansallisteatterin näyttämöillä syksyllä 2017 TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2018 William Shakespeare JULIA & ROMEO Juha Hurme LEMMINKÄINEN | Michael Baran TYTTÖ, JOKA KÄVELI LIPUT ALKAEN 16 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani #kansallisteatteri Pirkko Saisio KOIVU JA TÄHTI ”Laura Jäntin ohjaus tasapainoilee onnistuneesti yleisen ja yksityisen, myyttisen ja realistisen maailman välillä.” Outi Lahtinen, Turun Sanomat ”Näkemys 20-vuotiaan kansakunnan tilasta puhuttelee tämän päivän yleisöä suorastaan pelottavan läheltä.” Lauri Meri, Helsingin Sanomat ”-samalla kun näyttämöllä säilyy novelliin olennaisesti kuuluva pysähtyneisyys ja joutilaisuus, ei tapahtumien kulussa ole mitään staattista.” Sanna Kangasniemi, Helsingin Sanomat ”Willensaunan visuaalisesti hieno ja tempoltaan vetävä Mestari ja Margarita ilahduttaa – jo valintana, koska Bulgakov nyt vaan on loistava.” Soila Lehtonen, Aamulehti Kjell Westö KANGASTUS 38 KUOLEMA VENETSIASSA Thomas Mann MESTARI JA MARGARITA Mihail Bulgakov sirpaleita Suomesta Elegia katoavista maailmoista Eri aika. Sama kaupunki. Saatana saapuu Moskovaan! KICKING SOME SERIOUS BRASS
6 • 8 / 2017 Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 2.10.–5.11.2017 Politiikan kieltä luomassa 20 8 Pimeän naurun piilopaikka 12 Ei vittu kytät 16 Afganistanilainen ruletti 20 Ilon kautta! 22 Taistelu Rautatientorin tarinasta 24 Ilmastokeskustelun vaikea todellisuus 25 Vastamainos: Storadenso 26 Ihminen, sinuttele sikaa 27 Vaaralliset kertomukset 28 Tuntemattomat auttajat 30 Kielen voima 33 Vastamainos: Uuskieli uhkaa 34 Tunnekielellä vanhemmuuteen 39 Omavaraisuus ei ole menneisyyden juttu 40 GMO – tunteella vai tiedolla? 42 Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu 42 Osta itsesi turvaan 44 Feministien kokoontumisajot 46 Sotaeepos toiseudesta 48 Piraattiradion paluu 50 Star Trekin ihmiskunta 52 Poliittisinta on arki 53 Satiiria systeemistä 54 Kirjat 56 Paluu itsepetokseen 57 Musiikkia barrikadeilta 58 Toimitus suosittelee matalan kynnyksen media PODCASTIT Lässytä lehmälle ja arvosta ankkaa 26 48 Poliisi eliitin asialla 12 Ylilauta 8 | Enkelienergia 28 Jari Sarasvuo: Luokkasota ja ilmastonmuutos 42
8 / 2017 • 7 VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Suvi Auvinen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUS PÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Ville Blåfield, Ndéla Faye, Ville Lähde, Selma Lähteenmäki, Jussi Marttila, Erkki Mervaala, Juho Narsakka, Maria Pettersson, Mike Pohjola, Leena Putkonen, Reetta Räty, Jari Sarasvuo & Anton Vanha-Majamaa | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | VOIMA – Parempi kuin uusi Tuntematon. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 8 Pääkirjoitus Dialogi on kuollut, ja liberaalit tappoivat sen NOKIAN UUDEN AJAN matkapuhe linmallin Communicatorin ensim mäistä versiota kehiteltiin salaisena projektina kolme vuotta. Kehitys työn tulos julkaistiin 21 vuotta sitten. Nyt muinaisjäänteeltä näyttävä sa ranallinen ja fyysisen näppäimistön omaava Communicator 9000 pärjäisi kommunikaatiovälineenä älypuhe linten rinnalla yhtä hyvin kuin pai kallislehden mielipidekirjoitus pär jää viraaliksi äityvälle blogitekstille. Kahdessa vuosikymmenessä maa ilma Communicator 9000:n ympäril lä on muuttunut niin, etteivät sen tarjoamat välineet vastaa kommuni kaation tarpeisiin. Sama ilmiö tois tuu kaiken kommunikaation suh teen. Sanoja syntyy ja kuolee, ne saavat uusia merkityssisältöjä ja vi vahteita. Tämä aiheuttaa kaltaisellemme puolikehittyneelle eläimelle perus tavanlaatuisen ongelman. Kommu nikaatio – se, että ymmärrämme toi nen toisiamme – on avainasemassa yhteisöissämme. Kommunikaatio estää sotia syttymästä, se auttaa krii sien keskellä, näyttää meille maail man jonkun muun vinkkelistä. Kun kommunikaatio katoaa, eristäydym me omiin todellisuuksiimme ja alam me nähdä kaiken muun uhkana. UHKANA KOMMUNIKA ATIOLLE on myös harhakuvitelma siitä, että vä lillämme on kommunikaatio yhteys silloin, kun sitä ei ole. Liberaalien yllä pitämä sössötys dialogista on tyh jentänyt sanan merkityksestä täysin. Minä en halua ”dialogia”, joka tarkoittaa puhetilan antamista viha mielisille ja vaarallisille tahoille. Mi nä en halua ”dialogia”, jonka tarkoi tuksena on luoda tasapainoharha tutkitun tiedon ja huuhaan välille. Minä en halua ”dialogia”, joka rin nastaa natsit ja turva paikanhakijat toisiinsa puhuen saman ilmiön kah desta ääripäästä. Minä en halua ”dialogia”, joka ei ole dialogia näh nytkään, vaan jossa kaksi eri mieltä olevaa tahoa päätyy huutamaan tois tensa ohi kenenkään ymmärryksen lisääntymättä. Dialogi on kuollut, ja hyvä niin, sillä kukaan ei tarvitse dialogia siinä muodossa kuin se viimeisinä hetki nään oli. Rip dialogi. DIALOGIN SIJA AN minä haluan, kaipaan ja janoan oikeaa yhteyttä. Aitoa kommunikaatiota, joka pysäh tyy kuulemaan ja yrittää ymmärtää eri tavoin samaan päämäärään pyr kivää kanssaeläintä. Kommunikaa tiota, joka pyrkii rakentamaan siltaa muurin sijaan. Kommunikaatiota, joka ei erittele meitä vain kiinnosta viksi ja kiihottaviksi ääripäiksi vaan pyrkii näkemään kaiken yhtenä. Kommunikaatiota, jossa pysähdym me yhdessä eteen tulevan ongelman äärelle ja kysymme: ”Mitä me nyt teemme?” Tämän Voiman numeron katto teemana on kommunikaatio. Sitä kä sitellään sanojen ja kertomusten voi man kautta. Numerossa kysytään, mitä tapahtuu, kun kommunikaation pimeä puoli hyökyy ylitsemme, ja toivotaan parempia eväitä yhdessä olemiseen. Koska, puolikehittyneet kanssa eläimeni, jos me emme opi kom munikoimaan, meitä odottaa sama kohtalo kuin Communicator 9000 puhelinta. Aika ajaa ohitsemme, ja jäämme hassuksi anekdootiksi his torian pölyn laskeu tuessa yllemme. SUVI AUVINEN Kirjoittaja on Voiman vt. päälehtimiesnainen. KOMMUNIKAATIO ESTÄÄ SOTIA SYTTYMÄSTÄ, SE AUTTAA KRIISIEN KESKELLÄ, NÄYTTÄÄ MEILLE MAAILMAN JONKUN MUUN VINKKELISTÄ. Ku va: N aus ka Lässytä lehmälle ja arvosta ankkaa 26 Poliisi eliitin asialla 12 Ylilauta 8 | Enkelienergia 28 Jari Sarasvuo: Luokkasota ja ilmastonmuutos 42
Nettifoorumi Ylilaudalla piilee niin viha, vertaistuki kuin propaganda. Pimeän naurun piilopaikka TEKSTI KAISU TERVONEN Y HDET POSTA AVAT naisbloggareiden yhteystietoja, toiset venäjämielistä propagandaa ja kolmannet kuvia peniksistä. Suomalainen nettifoorumi Ylilauta on tunnettu kyseenalaisesta sisällöstään. Alustasta on uutisoitu liittyen poliisitutkintoihin, koulusurman suunnitteluun ja tietovuotoihin. Elokuun lopulla ylläpito päätti sulkea Ylilaudan erotiikka-keskustelualueen. Syyksi ilmoitettiin keskustelualueella levitetty kostoporno ja alaikäisten kuvat. Ylilauta on alkujaan erityisesti kuvallisten viestien välittämiseen tarkoitettu anonyymi nettifoorumi, jollaisia on Suomessa ja ulkomailla muitakin. Ylilautaa pidetään yleisesti 15–25vuotiaiden valkoisten miesten vihanlevitysalustana ja vittuilufoorumina. Sieltä löytyy kuitenkin myös vertaistukea ja asiallista keskustelua. Tietokirjailija Ari Haasio käsitteli Ylilaudan vertaistukea väitöskirjassaan Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa” vuonna 2015. Hän keskitti tutkimuksensa foorumin keskustelualueelle Hikikomero, joka on tarkoitettu sosiaalisesti vetäytyneille. Haasion mukaan ”samanlaisen toiseuden kokemus ja sen eksplikointi keskusteluryhmässä yhdisti osallistujia ja rohkaisi näin jakamaan omia tuntemuksiaan ja turvautumaan keskusteluryhmän muilta osallistujilta saatavaan informaatioon”. Samaa tarinaa kertovat tätä juttua varten haastatellut ”lautakulttuurin” harrastajat. Heitä on viisi: yksi entinen harrastaja ja neljä nykyistä. Kolmen henkilöllisyys on varmennettu – toimittaja Jaakko Keson, valokuvaaja Eetu Järven ja nimettömänä toimivan ex-ylilautalaisen – muut kaksi toimivat sähköpostin välityksellä anonyymeinä tai varmentamattomin nimin. ”Ei oo mitään suuria intohimoja ryhtyä Ylilaudan meemiksi”, toinen selittää valintaansa pysyä nimettömänä. Anonyymiys on Ylilaudan keskeinen toimintaperiaate. Kaikki neljä nykyistä lautakulttuurin harrastajaa ovat sitä mieltä, että Ylilaudalta löytää vertaistukea. Esimerkkinä pari heistä mainitsee juuri Hikikomeron. Yksi anonyymeistä haastateltavista kertoo itsekin yrittäneensä tarjota tukea. ”Silloin kun seurasin Ylilautaa päivittäin, vähintään kerran parissa päivässä joku postasi langan, minkä peruskaava oli, että kyseinen henkilö on todella masentunut ja syrjäytynyt eikä tiedä, mitä elämällään tekisi, kun mikään ei tunnu miltään. Monesti nämä ihmiset puhuivat myös siitä, että heillä on itsetuhoisia ajatuksia. Yritin sitten niissä langoissa auttaa niitä ihmisiä.” ASIATIEDOSTA ja vertaistuesta puhuu myös Jaakko Keso, lautakulttuuria kymmenisen vuotta seurannut Ylen toimittaja. Hän päätyi kuvalaudoille aluksi keskustelemaan valokuvauksesta ja matkustelusta. ”Johonkin ihmissuhdelaudalle on myös tullut postattua, jos on mielen päällä jotain. Siellä pystyy niin vapautuneesti avautumaan asioista, ja joo, yleensä sieltä saa niitä huonoja vastauksia mutta myös mukavalta tuntuvaa vertaistukea.” Myös Järvi muistuttaa, että pahamaineisten postausten ohella ”Ylilauta on kuin mikä tahansa keskustelufoorumi. Ylilaudalla voit keskustella harrastuksista, musiikista, taiteesta, sijoittamisesta, masennuksesta tai ihan mistä vaan.” Osansa lautakulttuurin viehätyksessä on Keson mukaan kuitenkin myös ”salakerhomaisella tunnelmalla”. ”Pian huomasin, että siellä oli hyvin omalaatuinen tunnelma ja huumori ja tosi omalaatuisia tempauksia ja kampanjoita, mikä oli tosi kiehtovaa: sellainen parviäly.” Keso kertoo ”operaatio Maunosta”, jota hän oli mukana masinoimassa vuonna 2010. ”Tangomarkkinoiden aikaan ympäri Suomea oli laulukojuja, jonne ihmiset saattoi mennä laulamaan jotain tangobiisiä. Ne laitettiin sitten nettiin, jossa kansa sai äänestää suosikkejaan jatkoon. Joku oli löytänyt Mauno Hakkilan. Se oli joku arviolArtikkeli Jutussa on kuvituksena kuvakaappauksia Ylilaudalta. Ylilaudalla on myös paljon erittäin rasistista ja seksististä sisältöä. Toimituksellisista syistä päätimme olla antamatta näille viesteille näkyvyyttä jutun yhteydessä.
8 / 2017 • 9 Pimeän naurun piilopaikka ta seitsemänkymppinen tyyppi, joka lauloi Hopeisen kuun tosi horjuvalla äänellä, semmoinen koominen ja hellyttävä hahmo. Joku ehdotti, että äänestetään tää voittoon, että tästä tulee kansansuosikki.” Keso jalosti ideaa pidemmälle niin, että kilpailun seuraaville sijoille äänestettiin ihmisiä, joiden etunimien ensimmäisistä kirjaimista muodostui sana ”Mauno”. Samanlaisesta huumorista kielii toisen haastateltavan kertomus. Aiemmin Ylilaudalle postannut henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo kuvalautalaisten kesken toteutetusta omenavarkaudesta. Omenien tilalle jätettiin kuvia omenoista. OMENAVARKAUDET ja Tangomarkkinaäänestysten kaappaukset olivat vielä hupaisia episodeja, vinolla huumorilla varustettuja voimainnäytöksiä. Tempaukset ovat kuitenkin saaneet myös ikävämpiä piirteitä. Kun Sanna-Mari Paakki ja Elina Sorsa ryhtyivät loppuvuodesta 2016 kampanjoimaan somessa rintojen yliseksualisointia vastaan, heidän lanseeraamansa #tissiviikko noteerattiin myös Ylilaudalla. Kampanjaan osallistuneiden ihmisten kuvia jaettiin foorumille ilkein ja haukkuvin saatesanoin. Paakki oli ollut lautalaisten hampaissa aiemminkin, kommentoi tuaan ”vaimomatskuu”-sanan seksismiä. Ylilaudalla oli julkaistu hänen puhelinnumeronsakin. Joissain tapauksissa häirintäkampanjat ulottuvat mantereelta toiselle. Näyttelijä-taiteilija Shia LaBeoufin ja taiteilijoiden Nastja Säde Rönkön ja Luke Turnerin livestream-teos He Will Not Divide Us pystytettiin samana päivänä, kun Trump astui virkaan. Yhdysvaltalaiset 4chanin – paikallisen kuvalaudan – käyttäjät trollasivat teoksen kerta toisensa jälkeen alas. Tutkija Jonne Arjoranta kertoo ylilautalaisten jatkaneen mallia, kun kolmikon taideteos Alone Together saapui Suomeen. Taiteilijat olivat eri puolella Suomea salaisissa paikoissa mökeissä, joista oli livestream Kiasman ARS17-näyttelyyn. ”Nämä keskustelijat yrittivät selvittää, missä mökit ovat. Ja he kävivät Kias massa paikan päällä heilumassa, ainakin yhdessä tapauksessa Pepemaski päässä.” Pepe on sammakkohahmo. Alunperin se on tuttu Matt Furien sarjakuvasta Boy’s Club ja sittemmin lukuisista meemeistä, etenkin äärioikeiston ideologiaa symppaavista meemeistä. Arjoranta kertoo myös toisesta tapauksesta. Kun yhdysvaltalainen toimittaja Leigh Alexander kävi Suomessa puhumassa, Ylilaudalla heräsi halu trollata tapahtumaa. ”Ilmeisesti paikan päälle uskaltautui lopulta muutama henkilö.” SIVUSTON YLLÄPITÄJÄ Aleksi Kinnunen kieltäytyi haastattelusta. Puhelimessa hän sanoi syyksi huonot kokemukset suomalaistoimittajista. Kinnunen on joutunut usein vastaamaan toimittajien esittämiin Ylilautaa koskeviin syytöksiin. Samaa viestiä toistaa yksi anonyymeistä haastateltavista, joka kirjoittaa: ”Luottamukseni sinun ammattitaitoosi toimittajana on rehellisesti sanottuna nolla.” Epäluottamus on molemminpuolista: on mahdotonta tietää, onko haastateltava tosissaan vai trollaamassa. Kysymys on Ylilaudan ytimessä. Kuva lautojen alkuvaiheessa tästä ei itse asiassa ollut edes kysymystä. Kyseessä oli salakerho, jonka nihilistinen huumori sitoi sisäpiirin yhteen. Kaikki oli pilaa, ja kaikki valtavirtaa järkyttävä pila oli onnistunutta. Epäkorrektiutta roiskittiin samaan tapaan kuin punkkarit käyttivät aikanaan natsisymboleita: sokkiarvon takia. Jaakko Keso esittää esimerkin vitsistä, joka on lähtenyt käsistä. PewDiePie eli Felix Kjellberg on ruotsalainen tubettaja. Hänellä oli parhaimmillaan yli 50 miljoonaa seuraajaa, jotka seurasivat PewDiePien liioiteltuja reaktioita tämän pelaamiin peleihin ja tämän epäkorrektia, kuvalaudoilta tuttua huumoria. Alkuvuodesta tubettaja sai kyseenalaista julkisuutta, kun media alkoi kiinnittää huomioita tämän vitsien rasistisuuteen. ”Ei munkaan mielestä ole hyvä asia viljellä n-vitsejä tai ’tappakaa kaikki juutalaiset’ -tyyppisiä vitsejä, mutta jos sitä kontekstia ei ymmärrä, ne vitsit ymmärtää väistämättä eri tavalla. Tämä on tosi vaikea kysymys, itsekin olen aika hukassa, että miten tähän pitäisi suhtautua tuntien sen kulttuurin ja tietäen, mistä se kumpuaa. PewDiePie ei ole mikään natsisymppaaja tai rasisti, se vaan tavallaan puhuu sitä oman yhteisönsä kieltä, minkä ihmiset osaa tulkita tietyllä tavalla”, Keso sanoo. YLILAUDAN ETUSIVUN MUKA AN foorumilla on 3,5 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Vaikka luku olisikin liioiteltu, on selvää, että laudalla käy muitakin kuin 15–25-vuotiaita miehiä, jotka hellivät vihaa naisia ja maahanmuuttajia kohtaan. Osalle Ylilaudan postauksissa kyse on ”vain” vitsistä, jonka sisältö vaihtelee. Yksi anonyymi kertoo: "’Nettinatsien’ eli ironisesti maahanmuutosta öyhöttävien nyymien langat ovat eritoten suosiossa, mutta niiden seassa on ihan varmasti myös tosissaan postattuja ’rotutohtorien’ mielipiteitä. Alunperin nämä langat olivat ihan pelkkää ironiaa, mutta Ylilaudan käytön normalisoituessa yhä useamman suomalaisen keskuudessa osa varmaan luuli näiden lankojen olevan tosissaan.” Tutkija Jonne Arjoranta tunnistaa saman ilmiön. ”Kun keskeistä on se, että keskusteluun on tärkeä tuoda asioita, jotka jotenkin järkyttää valtavirtaa tai tuottaa huumoria valtavirrasta, se tarkoittaa yleensä kaikenlaista rasistista, seksis
10 • 8 / 2017 tistä ja tämäntyyppistä materiaalia. On hyvin vaikea joissain tapauk sissa erottaa sitä, että onko nämä nyt vakavissaan vai onko tämä vain läppää – tai onko sillä mitään merkitystä?” Tutkija ei voi tietää kunkin viestin motiiveja tai postaajan poliittisia näkemyksiä, mutta ei hänen Arjorannan mielestä tarvitsekaan. ”Aina voidaan – riippumatta taustalla olevista intentioista – tutkia sitä, mitä siellä ihan aktuaalisesti sanotaan. Tietyllä tavalla on loppujen lopuksi yhdentekevää, onko se nyt huumoria vai ei, jos lopputulos on vaikka se, että keskustelu on avoimen rasistista. Silloin se kaikesta huolimatta tuottaa niitä rakenteita tai osallistuu siihen.” Ylilauta on liitetty rasististen ja vihamielisten rakenteiden tuottamiseen sitäkin kautta, että foorumin ylläpitäjä Kinnunen vuokrasi palvelintilaa MV-lehdelle aina heinäkuuhun 2016 asti. Palstoissa on paljon samaa – vihamielistä ja salaliittoteorioita pursuavaa sisältöä – mutta siinä missä Ylilautaa leimaavat myös moniäänisyys ja huumori, MV-lehti kietoutuu journalismin kaapuun ja esittää törkynsä totena. ARVELUT TAVAT poliittiset ideo logiat kukkivat tosin myös Ylilaudalla, muutenkin kuin vitsinä. Erityisen vahvoilla lautakulttuurissa ovat oikeistolaiset näkökannat. Arjoranta kertoo, että 4chanin seuraajassa 8chanissa on pol eli politiikan alalauta mutta sen lisäksi erikseen leftypol-lauta eli vasemmistoväritteiselle politiikalle omistettu alue. ”Se ikään kuin kertoo, mikä oletusarvo on.” Kanadan yleisradioyhtiö CBC kutsuu 8chania suoraan alt right -foorumiksi. Lautakulttuuriin osallistujilla – ainakin osalla heistä – on tapana leveillä kulttuurin ymmärryksellään. Pitää osata erottaa trollit vilpittömyydestä, vanhat uusista käyttäjistä ja propaganda yksittäisistä mielipiteistä. Ylilauta onkin eräänlainen medialukutaitotesti, jossa omaa osaamistaan voi harjoittaa. Hyvälle medialukutaidolle olisi käyttöä erityisesti propagandan suhteen. Ylilaudalla tuodaan välillä esiin epäilyjä eri tahojen vaikuttamisyrityksistä. Kokoomusnuorten Ylilauta-meemitehtailuista on foorumilla esitelty myös todistusaineistoa some-keskusteluista napattujen kuvakaappausten muodossa, vaikka aineiston todenperäisyydestä ei ole takuita. Arjoranta ei ota kantaa siihen, ovatko kokoomusnuoret ehkä tehtailleet meemejä Ylilaudalle, mutta hän sanoo olevansa ”yllättynyt, jos jollain poliittisella puolueella ei ole vielä tällaista, ne ovat kyllä pudonneet kelkasta jo pahasti”. Yksi anonyymeistä haastateltavista muistuttaa, että Ylilauta on keskustelukanava siinä missä muutkin. ”En näe ongelmaa siinä, että puolueet pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin tai lisäämään omaa kannatustaan Ylilaudalla, mikäli heidän agitointinsa perustuu faktoille. Ylilaudalla kampanjointi ei ole yhtää sen tuomittavampaa kuin kadulla lentolehtisten jakaminen.” Huonosti laadittu propaganda ei laudalla mene helposti läpi. On opittava, miten keskusteluun kannattaa osallistua. Toinen anonyymi kertoo: ”Jos saavut paikalle etkä osaa toimia kyseisen sivun tarkkojen postausja käyttäytymismallien mukaan, sulle nauretaan ja sulle vittuillaan, eikä sua oteta tosissaan. Jos väärässä hetkessä postauksissasi osoitat olevasi muuta kuin valkoinen heteromies, niin mitä luultavimmin saat osaksesi hyvinkin kamalia kommentteja.” SUURIN OSA haastateltavista joka tapauksessa uskoo, että Ylilautaa käytetään propaganda-alustana. Yksi asian suhteen epäröiväkin vastaa: ”Ylilauta on pullollaan natsimateriaalia, antisemitismiä, salaliittoteorioita, rasististen oikeistopoliitikkojen hypetystä, viimeisimpänä muun muassa Huhtasaaren presidenttiehdokkuuden hypetys. En osaa ottaa kuitenkaan siihen kantaa, onko nää jotain tietoisesti masinoituja kampanjoita, vai orgaanisesti lauta kulttuurin sisällä syntyneitä ilmiöitä.” Myös ex-postaaja nostaa esiin Huhtasaaren kampanjan. Jo nyt hänen ”Paperit, kiitos” -mainoksestaan on saatu ”Paperi T, kiitos” -meemi. Naureskelu Huhtasaaren mainoksen kustannuksella tuskin haittaa, kunhan tarpeeksi moni vääntää evoluution kieltäjän nimen vaalilappuun – vaikka sitten läpällä ja vitsin varjolla. Meemeistä on tullut yhtä pätevä ellei pätevämpi kampanjointityökalu kuin pelkästä tekstistä puhumattakaan pitkistä, tietoon pohjaavista esityksistä. Ex-ylilautalainen muistuttaa, että Trump testasi meemejään 8chanilla ennen kuin postasi ne Twitteriin. Ainakin Hillary Clintonin kuva, jonka taustalla oli seteleitä ja teksti ”The Most Corrupt Candidate Ever” ilmestyi keskustelufoorumille ennen presidenttiehdokkaan Twitter-tiliä. Visuaaliset vitsit peittävät välillä viestin, jossa ei ole mitään hauskaa. Jotkut vitsit onkin otettava vakavasti. Trump oli vitsi, kunnes hänen presidenttiydestään tuli totta. Suomi ensin -porukka on valmista sketsihahmoainesta, mutta hekottelu ei mitätöi heidän edustamaansa öyhötystä. ONKO VIK A kuitenkin internetissä? Tuoko anonyymiyden mahdollisuus ja etäisyys muihin esiin pimeimmät puolemme? Tuottaako internet keskustelumuotoja, jotka halveksuvat hyviä tapoja ja ihmisoikeuksia? ”Kyllähän me postaamme internetiin myös niitä yksisarvisia”, Arjoranta muistuttaa. ”Ylilaudalla tulee ehkä selkeämmin esiin tietyntyyppiset näkemykset ja keskustelukulttuuri, mutta se ei ole syy poliittisen ilmapiirin muutokselle vaan seurausta siitä.” Arjoranta ei usko, että anonymiteetti itsessään kuitenkaan johtaa laukomaan pimeitä näkemyksiä, loukkaavaa materiaalia ja painokelvotonta sontaa. ”On niin helppoa syyttää anonymiteettiä näistä jutuista. Samaa nähdään kuitenkin selkeästi myös esimerkiksi Facebookissa: vaikka ihmiset esiintyy omalla nimellään, siellä on ihan samantyyppistä varsin negatiivista keskustelukulttuuria. En ole vakuuttunut myöskään siitä, että internet on rikki, vaikka siinä on kielteisiä piirteitä.” Kuten tietoverkkoja, sukupuolta ja pelejä tutkinut yhdysvaltalainen Adrienne Shaw on todennut: ”The internet is full of jerks because the world is full of jerks.” Netti on täynnä paskiaisia, koska maailma on täynnä paskiaisia. Ylilauta on 2011 perustettu kuvafoorumi, jossa keskustelua käydään anonyymisti ja ilman nimimerkkejä useilla alalaudoilla. Alalautojen aiheet vaihtelevat ihmissuhteista matkustamiseen, peleistä yhteiskuntaan ja politiikkaan. Suosituin alalauta on Satunnainen. Alalauta on merkitty NSFW-tagilla (not safe for work), mikäli sen aihealueet ovat erityisen provosoivia, pornoon viittaavia tai muuten työpaikalla selaamiseen sopimattomia. Ylilautaa edelsivät Suomessa muun muassa Finnchan, Kuvalauta, Kotilauta ja Lauta.net. Kansainvälisiä malleja Ylilaudalle ovat muun muassa Something Awful, Reddit, 4chan ja 8chan. Sanastoa: Lurkata = seurata kommentoimatta Postata = aloittaa viestiketju tai kommentoida sitä Nyymi = anonyymi, Ylilaudalle postaaja Jonne = negatiivinen viittaus nuoreen tai muuten hölmöön tyyppiin Normo = ”normaali”, ”tavis”, ihminen, jolla on sosiaalinen elämä netin ulkopuolella Hikky = Sosiaalisesti eristäytynyt ihminen
8 / 2017 • 11 kottelu ei mitätöi heidän edustamaansa öyhötystä. ONKO VIK A kuitenkin internetissä? Tuoko anonyymiyden mahdollisuus ja etäisyys muihin esiin pimeimmät puolemme? Tuottaako internet keskustelumuotoja, jotka halveksuvat hyviä tapoja ja ihmisoikeuksia? ”Kyllähän me postaamme internetiin myös niitä yksisarvisia”, Arjoranta muistuttaa. ”Ylilaudalla tulee ehkä selkeämmin esiin tietyntyyppiset näkemykset ja keskustelukulttuuri, mutta se ei ole syy poliittisen ilmapiirin muutokselle vaan seurausta siitä.” Arjoranta ei usko, että anonymiteetti itsessään kuitenkaan johtaa laukomaan pimeitä näkemyksiä, loukkaavaa materiaalia ja painokelvotonta sontaa. ”On niin helppoa syyttää anonymiteettiä näistä jutuista. Samaa nähdään kuitenkin selkeästi myös esimerkiksi Facebookissa: vaikka ihmiset esiintyy omalla nimellään, siellä on ihan samantyyppistä varsin negatiivista keskustelukulttuuria. En ole vakuuttunut myöskään siitä, että internet on rikki, vaikka siinä on kielteisiä piirteitä.” Kuten tietoverkkoja, sukupuolta ja pelejä tutkinut yhdysvaltalainen Adrienne Shaw on todennut: ”The internet is full of jerks because the world is full of jerks.” Netti on täynnä paskiaisia, koska maailma on täynnä paskiaisia.
12 • 8 / 2017 Ei vittu kytät Poliisi ajaa sinisellä autolla, kantaa afganistanilaisen vauvan lentokoneeseen pakkopalautettavaksi ja pysäyttää puukottajan kolmessa minuutissa. TEKSTI SUVI AUVINEN KUVAT VELDA PARKKINEN 1 312. ACAB . Numeroja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa. Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia, koska organisaationa vartioivat aseellisesti hallitsevan luokan etuja, toteuttavat pakko palautuksia, eivät tutki nettihäirintää, antavat natsien partioida Helsingin kaduilla, kirjoittelevat rasistisia juttuja Facebookiin ja kyselevät papereita rodullistetuilta. Ja sitten ne samat poliisit etsivät muistisairaita vanhuksia, pysäyttävät ihmisiä puukottavan terroristin kolmessa minuutissa edes tappamatta tätä, hakevat uhkaavat puolisot pois lapsia hakkaamasta ja poimivat liikenteestä vaaralliset kuskit pois. Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Seuraavat poliisilaitokset perustettiin Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitokset vastasivat Kansallisarkiston mukaan lähinnä järjestyksenpidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta sekä ”irtolaisja alkoholisti asioista”. POLIISIN VÄKIVALTAMONOPOLI ja olemassaolo yhteiskunnassa oikeutetaan tarpeella suojella heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä epäsosiaalisilta yksilöiltä. Poliisin ydintehtävä on myös valvoa Suomen lain noudattamista. Kahdessasadassa vuodessa yhteiskunta poliisin ympärillä on muuttunut merkittävästi. Pysyykö poliisi mukana muutoksessa, ja tarvitseeko nykyinen yhteiskunta poliisia? Ylikomisario Jari Taponen, johtaja Helsingin poliisissa, nyökkää totisena kysymykselle poliisin tarpeellisuudesta. ”Kyllä minä voisin kuvitella, että yhteiskunta toimii aivan hyvin ilman poliisiakin. Helsingin syntyaikaan porvarit vahtivat järjestystä kaduilla, sen jälkeen palovartijat ja vasta myöhemmin poliisit. Yhteiskunta ilman poliisia voisi olla ajan mittaan erilainen. Riippuu ihan siitä, miten hyvin ihmiset omaksuisivat ne yhteiskunnan peli säännöt ja noudattaisivat niitä ilman valvontaa.” Taposen mukaan virallisen koneiston puuttuessa valvovan roolin saattaisi ottaa joku muu taho. ”Jos sillä ryhmällä ei olisi kansalaisten legitimiteettiä, niin niitä ryhmiä voisi syntyä lisää ja niiden välillä vuorostaan syntyä yhteenottoja. Tältä pohjalta luulen, että poliisillakin on oma paikkansa yhteiskunnassa.” LAEISTA PUHUTA AN niin poliisien keskuudessa kuin yhteiskunnassa ylipäätään ”yhteisinä pelisääntöinä”. Lainsäädäntö on kuitenkin jatkuva poliittinen prosessi, ja lait muuttuvat. Voiko lakeja pitää yhteisesti sovittuina ”pelisääntöinä”? ”On selvää, että lakeja säätää yleensä jonkinlainen eliitti”, Taponen sanoo. ”Kun lakeja säädetään, niin niitä säädetään oman viiteryhmän eduksi. Kysymys siitä, toimiiko poliisi työväenluokkaisena toimijana omia luokka etujaan vastaan, on ihan oleellinen. Poliisi, joka suorittaa lainvalvontaa, kohdistaa helposti valvontaa omaan yhteiskuntaluokkaansa. Jos ajatellaan vaikka rangaistusasteikkoja, niin nakkikioskivarkaudesta saa kovemman rangaistuksen kuin talousrikoksesta. Nykyään tosin on menty siihen suuntaan, että talousrikoksiakin on alettu painottaa enemmän.” MÄ VOIN MYÖNTÄ Ä , etten oo ihan viaton, mutten läpeensä paha niinku ne vitun siat on. Näin sanoo räppäri Artikkeli ”POLIISI KOHDISTAA HELPOSTI VALVONTAA OMAAN YHTEISKUNTALUOKKAAN.”
8 / 2017 • 13 Steen1 kappaleessa ”100 % vihaa ja väkivaltaa”. Alunperin Steen1 käytti artistinimenään poliisisurmaaja Steen Christensenin nimeä. Nimeä kuitenkin paheksuttiin julkisesti niin paljon, että räppäri päätyi nopeasti vaihtamaan sen. ”100% vihaa ja väkivaltaa” -kappaleessaan Steen1 miettii, mikä yhteiskunnassa on vialla, kun pikkupojat haluavat tulla isoina poliiseiksi. Taposesta ei pitänyt tulla poliisia. ”Isä kehuskelee edelleen sillä, että me ollaan vapaakasvatuksen poikia. Oikeastaan mitään suuntia ei annettu kotoa siihen, mitä pitäisi elämällä tehdä. Mutta sen isä sanoi, että ’tee mitä vaan, mutta älä mene poliisiksi’”, Taponen nauraa. Taponen päätyikin kavereiden perässä Kauppaopiston kautta yrittäjäksi. ”Mutta yhtenä päivänä tuli töissä joku turhautumispiikki. Menin ruokatunnilla täyttämään paperit poliisilaitokselle, ja parin kuukauden päästä tuli kutsu pääsykokeisiin poliisikouluun.” Poliisikouluun hakeutuu Taposen mukaan ”ihan tavallisia ihmisiä”. ”Vaikka mitä se ’tavallinen’ nyt sitten tarkoittaa? Jos katsoo sitä ainesta, niin onhan se ehkä homogeeninen miesvaltainen ryhmä, ikäluokka on se 20–25 vuotta. Syy poliisiksi hakeutumiseen on yleensä aina se, että haluaa olla käytännön töissä ja ihmisten kanssa tekemisissä.” VUONNA 2016 Lännen media teki paljon huomiota saaneen poliisikyselyn. Kyselyyn vastanneista poliiseista 25,1 prosenttia kertoi äänestäneensä kokoomusta edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisten kohdalla luku oli 24,4. Sekä kokoomusta että perussuomalaisia äänestäneitä on poliiseissa selvästi enemmän kuin väestössä keskimäärin. Demareita poliiseista äänesti vain viisi prosenttia, vihreitä 3,3 prosenttia vastanneista. Erityisen epäsuosittu puolue poliisien keskuudessa oli vasemmistoliitto 0,8 prosentilla. Taponen nyökyttelee kuunnellessaan lukuja. ”Ei tämä tulos yllätä yhtään. Kyllä se tulos näkyy siellä poliisin toiminnassa, arvoissa ja keskusteluissa. Vinouma puoluekannatuksessa saattaa liittyä hyvinkin paljon siihen, että koko oikeistolainen politiikka korostaa hyvin paljon valvontaa, rangaistusta ja yksilön omaa vastuuta asioista. Siellä luotetaan paljon viranomaiskontrolliin. Poliisin sisällä on olemassa vahva olettamus poliisitoiminnan pelotevaikutuksesta: että ihmiset eivät tee rikoksia, koska pelkäävät, että poliisi tulee ja rankaisee.” POLIISI EI VÄLTTÄMÄTTÄ siis ole läpileikkaus koko väestöstä tai edusta kattavaa otantaa eri arvoja omaavista ryhmistä. ”Ehkä poliisiksi tosiaan hakeutuu ihmisiä, jotka ajattelevat, että poliisin toiminta on heidän arvomaailmansa mukaista. Mutta toisaalta voit olla hyvinkin kirkasotsainen siinä vaiheessa, kun lähdet poliisikoulusta työpaikalle. Ja sitten jos työpaikkakulttuuri on hyvin tietynlainen ja tiettyjä arvoja korostava, niin kyllä siinä hyvin äkkiä nuorena ihmisenä sulaudut siihen.” Taposen mukaan oikeistolainen ajatusmaailma ja poliisin käytössä olevat keinot korreloivat keskenään. ”Käytössä olevat metodit korostavat arvomaailmaa, joka on lähellä perussuomalais-kokoomuslinjaa.” TAPONEN MIETTII työssään paljon yhteiskunnassa vallitsevia jännitteitä. Ennalta estävässä toiminnassa hän keskustelee useiden eri ryhmien kanssa ja on ollut mukana luomassa poliisikoulutukseen kokonaisuutta moninaisuuden kohtaamisesta. Kyseisessä koulutuksessa pyritään Taposen mukaan eroon ennakkoluuloista ja suojautumaan niiltä. ”Vaikka tällainen koulutus järjestettäisiinkin, niin toinen kysymys on se, kuinka pitkään ihminen pystyy pitämään omat ajatuksensa työyhteisössä alkuvaiheen paineessa. Se voi olla aika hankalaa. Sitten taas kun olet ollut töissä jonkin aikaa, niin jos et ole mennyt pilalle siinä alussa, saatat alkaa muistaa jotain siitä koulutuksesta, osaat ajatella omilla aivoillasi etkä mene lauman mukana. Joka työyhteisössä on pärjätäkseen omaksuttava sen yhteisön arvoja.” Lännen median poliisikyselyssä puoluekannan todettiin näkyvän vastaustuloksissa esimerkiksi siten, että perussuomalaisia äänestäneiden joukossa turvapaikanhakijatilanne korostui erittäin suurena turvallisuusuhkana. ”Se on sillä lailla ongelma, että mielipiteet aiheesta saattavat olla negatiivisia, vaikka pelot olisivat perusteettomia. Se saattaa pahimmillaan näkyä toiminnassakin.” HARJOITTAAKO POLIISI etnistä profilointia? Taponen huokaa syvään. ”Mitä minä tuohon nyt oikein vastaisin? Tuo on tosi problemaattinen kysymys.” Pitkän hiljaisuuden jälkeen Taponen jatkaa: ”Jos nyt sanon, että poliisi ei profiloi etnisesti… Niin sitten tiedän kuitenkin Facebook-keskusteluja, joissa poliisit puhuvat keskenään, että miten muuten sen ulkomaalaisen sitten tunnistaa, jos ei ulkonäöstä. Virallisesti voisin sanoa, että poliisin ehdottomasti ei pitäisi harjoittaa etnistä profilointia. Mutta kyllä se arki varmaan on toisenlaista.” Taponen kysyy itse aiheeseen liittyen laajemman kysymyksen, miksi poliisin ylipäätään pitäisi harjoittaa ulkomaalaisvalvontaa. ”Jos se aiheuttaa sen, että me joudumme tekemään valvontaa jonkun muun kuin ihmisten käyttäytymisen perusteella, niin tässähän on paradoksi. Me valvomme lain noudattamista, mutta ulkomaalaisvalvonta ei perustu tekoihin vaan siihen, keitä ihmiset on.” TUNNETKO YHTÄÄN POLIISIA , joka on rasisti? ”Tunnen.” Onko se ongelma? ”On se poliisiorganisaatiolle ongelma, ei se rasismi sille ihmiselle varmaan itselleen ole ongelma, ei kai se muuten olisi rasisti.” Onko poliisilla organisaationa ongelma rasismin kohtaamisessa? ”Kyllä siitä voisi avoimesti keskustella. Facebook-tapauksen jälkeen poliisiylijohto otti kantaa tähän ja sanoi, että rasismi on kiellettyä.” Auttaako se, että rasismi on kiellettyä? ”Ei se tietenkään niitä asenteita muuta, mutta on se tahdonilmaisu organisaatiolta, että meillä tällainen ei käy. Kyllä se on arvokysymys, ja jos meillä ei ole työpaikalla arvojohtajuutta, me eletään kuin pellossa. Työpaikkakulttuuri ratkaisee, miten yksittäiset poliisit käyttäytyvät. Jos on hyväksyttyä olla rasisti ja toimia niistä motiiveista, tietysti se näkyy kentällä. Siihen pitää myös puuttua, jos sitä havaitaan.” Taponen sanoo, ettei hän kuule poliisilaitoksen kahvipöydissä enää nykypäivänä mitään rasistista. ”En sitten tiedä, ajatteleeko ne vaan, että Taponen on niin tiukkis, ettei sen kuullen ainakaan mitään”, Taponen nauraa. ”Mutta kyllä ajattelisin, että tässä on tapahtunut muutos.” RASISMI ON YKSI yhteiskuntarauhaa uhkaava tekijä. Taponen näkeekin tilanteen muuttuneen selvästi huolestuttavampaan suuntaan. ”Se johtuu tästä yhteiskunnan polarisaatiosta, joka on alkanut jo ennen turvapaikanhakijoiden tuloa. Se on kanavoitunut nyt aika pitkälti maahanmuuttoon. Tämä turvapaikanhakijoiden tulo suurissa määrin vuodesta 2015 lisäsi vettä polarisaation myllyyn. Sitä kautta tällainen arkipäivän rasismi on lisääntynyt, samoin vihapuhe ja äärioikeiston ekstremismirikokset ovat lisääntyneet Helsingissä.” Taponen pitää retoriikan koventumista huolestuttavana. ”Raja sen suhteen, millainen puhe on sopivaa ja millainen ei, siirtyy koko ajan. ’Tolkun ihmisten’ sijoittuminen jollain janalla muuttuu koko ajan sen mukaan, miten vihapuhe normalisoituu. Tavallisen kansan mielestä se alkaa näyttää normaalimmalta koko ajan. Nykypäivänä ’suvakki’ on haukkumasana. Ei kolme–neljä vuotta sitten ollut hävettävä asia olla suvaitsevainen, on ihan normaalia suvaita kanssaihmisiä.” Taposen mukaan on hyvä kysymys, kuka siitä polarisaatiosta hyötyy. ”Kyllä siinä varmasti poliittisia syitä löytyy takaa.” Monet eivät edes halua tehdä rikosilmoituksia vihapuheesta, sillä he tietävät, etteivät tutkinnat johda mihinkään. Onko poliisi instituutiona epäonnistunut, jos se ei voi mitään netin vihapuheelle? ”On. Toki ilmiökin on todella haasteellinen. En tiedä, onko mitenkään vaikuttavaa yrittää hillitä vihapuhetta netissä, vai onko taustalla niin isot vaikuttimet, ettei poliisin toiminnalla ole siihen mitään vaikutusta. Yleensäkään poliisitoiminnalla pelkästään ei saada turvallisuutta kovin paljon parantumaan.” SUOMESSA HOMOSEKSUAALISUUS oli rikos vuoteen 1971 asti. Lain mukaan haulikkoa saa käsitellä 15-vuotias, tähti sadetikkua 18-vuotias. Alkoholia ei saa myydä päihtyneille henkilöille, joten on hyvä, ettei yhdenkään baarin ansaintalogiikka ei perustu tälle. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. Poliisin tehtävä on – ainakin periaatteessa – valvoa lakien noudattamista. ”Pitää vain hyväksyä, että yhteiskunnassa tapahtuu jokin tietty määrä rikoksia jatkuvasti. Mehän itse lainsäädännön kautta määrittelemme sen, mikä on rikos ja mikä ei. Me päätämme, mikä on yleisesti hyväksyttyä toimintaa – ja sitten kaikki muu on rikolli”YHTEISKUNTA VOISI TOIMIA ILMAN POLIISIAKIN.”
14 • 8 / 2017 suutta. Poliisin rooli on paljastaa, selvittää ja ehkäistä sitä rikollisuutta.” Sillä on merkitystä, mitä poliisi painottaa. ”Strategisella suunnittelulla voidaan painottaa mitä tahansa. Jos päätetään painottaa vaikka rakennustyömaavalvontaa ulkomaisen työvoiman osalta, niin yhtäkkiä näyttää siltä, että meillä on hirveä ongelma sillä alueella. Se on prioriteettivalinta. Se tulee tilastoilla näkyväksi, ja silloin voidaan yhdessä kauhistella, että meillä on tällainen ongelma.” Koskeeko sama logiikka myös paperittomia ja poliisin harjoittamaa ulkomaalaisvalvontaa? ”Mihin tahansa pannaan paukkuja, niin ilman muuta sieltä paljastuu rikollisuutta. Onhan se paradoksaalista, että ensin me teemme jostain ihmisryhmästä laittoman – sanomme, että heidän olemassaolonsa on rangaistavaa – ja sitten valvomme sitä. Kyllähän se saadaan näyttämään ongelmalta tilastoissa. Sitten seuraavana vuonna sitä asiaa valvotaan enemmän, koska ajatellaan, että valvonnalla saadaan se kuriin”, Taponen huokaa. Poliisi ei kulje ympäri kaupunkia sulkemassa baareja, ottamassa kiinni ilman heijastinta liikkuvia ihmisiä tai ratsaa teinejä tähtisadetikkuja etsien. Valikoituvatko valvottavat lait hallitsevan luokan etujen mukaan? ”Kyllä se varmaan aika pitkälle menee noin. Poliittisen päätöksenteon kautta tulee strategia, ja poliisin tulossopimuksessa on valitut painopisteet. Sisäministeriössä laaditaan joka vuosi hallinnonaloittain toimintaja taloussuunnitelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siihen sisältyy vuosittainen tulossuunnitelma, jossa määritellään keskeiset toimenpiteet ja linjaukset seuraavalle vuodelle. Sieltä tulevat ne prioriteetit, mikä on tänä vuonna tärkeää.” Käytäntö on Taposen mielestä järkevä, koska poliisilla on paljon velvoitteita laissa ja periaatteessa mahdollisuus tehdä ihan mitä vain. ”On parempi, että se on jotenkin johdettua kuin että jokainen päättäisi itse, mitä painottaa. Pitää olla joku yhteinen näkemys siitä, mikä yhteiskuntaa uhkaa seuraavina vuosina ja mitkä ne ongelmat ovat. Sen perusteella pitäisi suunnata niitä resursseja.” VUODEN 2016 poliisibarometrin mukaan suomalaisista 96 prosenttia pitää poliisia erittäin luotettavana tai melko luotettavana. Aarnion tapaus ja muut poliisiin liittyvät kohut eivät ole tuloksiin juuri vaikuttaneet. Taponen kritisoi barometrin tutkimusmetodeja. ”Eihän edes Pohjois-Koreassa ole tällaisia lukuja. Jos ihmisiltä kysytään abstraktilla tasolla abstraktia asiaa, niin ne vastaukset voivat olla tämänkaltaisia. Oikealla kysymyksenasettelulla saadaan tuollainen vastaus. Otantakin oli tuhat vastaajaa satunnaisotannalla: siellä on varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole olleet aikoihin missään tekemisissä poliisin kanssa. Tutkimuksessa kävi nimittäin myös ilmi, että jos olet ollut poliisin kanssa tekemisissä, luotat poliisiin vähemmän. Mutta kyllähän tällaista lukua mielellään pidetään esillä. Luottamus on edellytys sille, että poliisi pystyy toimimaan yhteiskunnassa.” Poliisin toiminta Aarnion tapauksessa tai muutoin ei ole heikentänyt myöskään Taposen omaa luottoa kollegoihin. ”Luotan kyllä niihin poliiseihin, joita tunnen, ja niihin, joiden kanssa työskentelen.” Ovatko poliisilaitoksen pukuhuoneen kaappien ovet lukossa? ”Kyllä.” Miksi? ”Niin, en ole edes miettinyt tätä. Kyllä pitäisin ne lukossa, pidän oman työhuoneenikin lukossa aina, kun en ole siellä. Hyvä kysymys. Että luotanko kollegoihin sitten vai en? Ehken sitten niin paljon luotakaan.” VAIKK A BAROMETRIT osoittaisivat korkeita lukemia ja poliisit – ainakin periaatteessa – luottaisivat vielä kollegoihinsa, on Suomeen syntymässä yhä suurempi väestöryhmä, jolle poliisi ei edusta luottamusta vaan uhkaa. Poliisin valassa luvataan kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Poliisin oman valan voisi kuitenkin arvioida olevan ristiriidassa poliisin harjoittamaan toimintaan esimerkiksi pakkopalautusten suhteen. Turvapaikkapäätösten valmistelussa, kohdemaiden turvallisuusarvioissa ja päätösten toimeenpanossa on ilmennyt jatkuvasti huomautettavaa. Oikeuskansleri on moittinut Maahanmuuttovirasto Migrin toimintaa. Hallinto-oikeus on valitusvaiheessa palauttanut Migriin 29 prosenttia päätöksistä. ”JOS ET MENE PILALLE TYÖURAN ALUSSA, ALAT AJATELLA OMILLA AIVOILLASI.”
8 / 2017 • 15 Poliisin rooli pakkopalautuksissa on aiheuttanut paljon keskustelua: osa ihmisistä puolustaa poliiseja sillä, että ’nämä tekevät vain työtään’, osa vaatii poliiseja olemaan noudattamatta epäeettiseksi katsottuja määräyksiä. Aihe on selvästi hankala. Taponen juo kahvia ennen kuin kommentoi. ”Jos jokaisen ihmisoikeutta kunnioitetaan ja ihmisoikeuksien toteutuminen on sidoksissa siihen, saako olla Suomessa vai ei, niin tottakai siinä on ristiriita. Sekin pitää muistaa tässä, että pakkopalautusta on todennäköisesti edeltänyt kolme kielteistä päätöstä. Poliisi on tässä todella hankalassa asemassa. Toisaalta pitää suorittaa lakisääteinen tehtävä ja toisaalta mukana on kysymys siitä, onko tämä eettisesti oikein. Mutta sitten pitää luottaa siihen, että järjestelmässä on tutkittu riittävän tarkasti ihmisen tilanne. Onko poliisilla sitten siinä roolia tulla toisenlaiseen lopputulokseen? Se on mielenkiintoinen kysymys.” Taposen mukaan keskustelua käydään myös siitä, onko oikein, että poliisi joutuu tekemään palautuksen. On selvää, etteivät Migrin virkamiehet lähtisi hoitamaan pakkopalautusten käytännön työtä. ”Käännyn kyllä itse sille kannalle, että kyllä poliisin täytyy se homma suorittaa loppuun. Näitä eettisiä asioita pitää toki punnita… Mutta ei siitäkään mitään tulisi, jos poliisi sanoisi, että ei me tehdä tätä hommaa. Kyllä se paine pitäisi laittaa poliittisille päätöksentekijöille. Jos ollaan sellaisessa tilanteessa, että yhteiskunnan arvot ja teot menevät ristiin, se on yhteiskuntaa hajottava tekijä.” TAPONEN MUISTUTTAA , että lain mukaan poliisi ei voi olla toteuttamatta palautusta. ”Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.” Taponen mainitsee Jyväskylän ja Kyyjärven pakkopalautukset tältä syksyltä. Kummassakin tilanteessa palautusuhan alla oli lapsiperhe, joista Kyyjärvellä perheen isän työlupaprosessi on edelleen kesken. ”Meillä oli keväällä Migrissä Ben Zyskowiczin johdolla tämmöinen yhteistyöryhmä, jossa oli kansalaisaktiiveja, poliitikkoja ja virkamiehiä. Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio sanoi silloin, että vaikka ihmisellä olisi kielteinen turvapaikkapäätös, niin ihmisiä ei tulisi palauttaa, jos työlupaprosessi on kesken. Todennäköisesti tämä ihminen tulee saamaan oleskeluluvan, jos on töissä ja työlupa vireillä. Näissä tapauksissa pitäisi käyttää harkintaa ja priorisointia. Ulospäin näyttää siltä, ettei Jyväskylän ja Kyyjärven tapauksissa ole ehkä ollut tietoa tällaisesta priorisoinnin mahdollisuudesta.” NYKYISEN TURVAPAIKKAPROSESSIN ja työlupien viidakko on kuitenkin vaikeasti hahmotettava jopa viranomaisille itselleen. Vaikka Migri hoitaa sekä turvapaikkaettä työlupaprosesseja, eivät virkamiehet kommunikoi keskenään: turvapaikkaprosessissa mukana olevilla tahoilla ei välttämättä ole tietoa työlupaprosessista. Saati että kukaan ehtisi informoida poliiseja eri virkamiesten päätöksistä. Voisi väittää yksilön oikeusturvan vaarantuvan, jos ihminen otetaan kiinni ja pakkopalautetaan kesken oikeusprosessin. Taponen on samaa mieltä: ”On siinä iso ongelma.” Kyyjärven pakkopalautustapauksessa perheen äiti pakeni metsään vauvansa kanssa nähdessään poliisiauton pihallaan. Onko poliisi instituutiona epäonnistunut, jos nainen ja vauva joutuvat pakenemaan nähdessään poliisin? ”Kyllä. Onhan tämä tosi ristiriitainen tilanne. Niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta pitäisi pystyä parantamaan, kuten usein pystytäänkin. Ja sitten on toisaalta se, että kielteisiä päätöksiä tulee ja poliisin tehtävänä on palauttaa heidät… Hankala yhtälö.” Voisiko Taponen itse viedä pakkopalautettavan lapsiperheen Afganistanin koneeseen? Taponen huokaa ja on pitkään hiljaa katsellen ikkunasta auringossa kylpevää Helsinkiä. ”Täältä sivusta on helppo huudella, että joo joo tai että en. Mutta itse tilanteessa se voisi olla eri asia. Noin absurdiin tilanteeseen en ole itse joutunut. En tiedä, pystynkö vastaamaan tuohon ollenkaan. Moraalisestihan se totta kai herättää tunteita. Yrittäisin varmaankin selvittää priorisoinnin, että onko juuri nämä ihmiset välttämätöntä palauttaa juuri nyt. Meidän organisaatio ei tunne tällaista harkintaa, ja yksilönä tämä on nyt minulle vaarallista puhetta kaikin puolin.” HAASTATTELUSTA ON KULUNUT muutama tunti, kun Taponen soittaa: ”Jäin miettimään sitä afganistanilaisen perheen palautusta. Meillä on poliisilaissa pykälä, jonka mukaan, jos tehtävän loppuun suorittamisella on sellaiset yhteiskunnalliset vaikutukset, ettei tehtävän suorittaminen ole perusteltua tai jos tehtävän suorittamisesta saatava hyöty on minimaalinen siitä koituvaan haittaan nähden, voi tehtävän suorittamisen keskeyttää. Jos esimerkiksi joku lähtee autolla pakoon keskusta-alueella, on takaa-ajosta tai autoa kohti ampumisesta suurempi haitta kuin hyöty. Pakkopalautuksista voisi ajatella samalla tavoin, jos niistä koituva yhteiskunnallinen haitta on kohtuuton. Tähän pykälään voisi tietysti tällaisissa tapauksissa vedota.” ”YKSILÖNÄ TÄMÄ ON MINULLE VAARALLISTA PUHETTA.” 6/2017 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI SUKUPOLVEMM E KEKKONEN LÄSKIKAPINA • LERSSIFEST
16 • 8 / 2017 P OLIISI K ÄYNNISTI paljon huomiota saaneen operaation Jyväskylässä 4. syyskuuta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen afganistanilaisen perheen pakkopalautus ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, vaan Salmenrannan vastaanottokeskuksen muut asukkaat protestoivat lapsiperheen palautusta. Tilanne päätyi siihen, että säilöönottoa tekevät poliisit saarrettiin yhteen keskuksen asunnoista ja poliisi käytti kovia otteita mielenosoittajia kohtaan. Saartotilanteen ja mielenosoittajien kaasuttamisen jälkeen perhe kuitenkin otettiin kiinni ja vietiin säilöön ottokeskukseen odottamaan palautusta. Seuraavana päivänä Kyyjärvellä poliisi otti kiinni ja vei säilöönottokeskukseen afganistanilaisen isän ja lapsen. Betsetin betonitehtaalla monen muun turvapaikanhakijan tavoin työskennelleellä isällä oli näköpiirissä vakituinen työpaikka, jota varten oli jo haettu työperäistä oleskelulupaa. Perheen toinen lapsi haettiin poliisivoimin päiväkodista kesken päivän, ja perheen äiti pakeni yhdeksän kuukauden ikäisen vauvan kanssa nähtyään poliisiauton kotipihallaan. ”Tämä on hirvittävä tragedia. Kyyjärvellä oli maailmanlopun tunnelmat”, kunnanjohtaja Eero Ylitalo kertoi Ilta-Sanomille. ”Tämäkin perhe olisi halunnut olla osa Suomen nousevaa kansan taloutta. Voi vain kuvitella, millä tunnelmilla muut työntekijät odottavat omaa vuoroaan.” Suurta huomiota sai myös heinäkuussa pakkopalautetun afganistanilaisen Zaki Hussainin tarina. Hussainin tapauksessa oikeusprosessi oli vielä kesken, kun päätös pakkopalautuksesta tuli, ja oikeus määräsikin pakkopalautukselle täytäntöönpanokiellon. Kielto tuli kuitenkin liian myöhään: Hussaini oli jo ehditty palauttaa Kabuliin. Puolentoista kuukauden jälkeen Hussaini onnistui palaamaan Suomeen tukiryhmänsä avustuksella. AFGANISTANIN turvallisuustilanne on alueesta riippuen vaihteleva, mutta turisteille ulkoministeriö ei suosittele matkustamista maahan ollenkaan. Afganistanin tilanne ei ole myöskään globaalisti selvä. Turvapaikan saamiseen näyttää vaikuttavan eniten se, mistä maasta turvapaikkaa hakee. Ylen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2016 Italia esimerkiksi myönsi turvapaikan 97 prosentille afganistanilaisista hakijoista. Suomessa tilanne on muuttunut nopeasti. Vuonna 2015 Suomi myönsi turvapaikan 71,6 prosentille Afganistanista tulleista turvapaikanhakijoista, vuonna 2016 enää 42,4 prosentille. OIKEUSKANSLERI on tehnyt tarkastuksia Maahanmuuttovirasto Migriin ja havainnut sen toiminnassa vakavia puutteita. Tarkastuskäynnin yhteydessä selvisi esimerkiksi se, että keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää mutta humanitaarinen suojelu voisi tulla kysymykseen. Näiden hakemusten käsittely oli jätetty odottamaan lainmuutosta, jonka myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistui ulkomaalaislaista. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei myöskään priorisoitu riittävästi. Migri onkin kertonut, ettei henkilön henkilön ikä tai raskaus ole peruste turvapaikan myöntämiselle tai toisaalta sille, etteikö henkilöä voitaisi palauttaa. Turvapaikanhakijat ovat raportoineet Migrin toiminnassa runsaasti puutteita ammattitaidottomista Afganistanilainen ruletti Pakkopalautuspäätöksiä tehdään paineen alla. Virheitä sattuu jatkuvasti, vastuuta ei ota kukaan. TEKSTI JUSSI MARTTILA JA SUVI AUVINEN KUVA PINJA NIKKI tulkeista kokemattomiin haastattelijoihin ja vanhentuneisiin tai epämääräisiin lähteisiin. Turvapaikkahakemuksia vertailemalla on myös huomattu Migrin käyttävän standardilauseita päätöksissään, jolloin päätösten yksilöllisyyttä on syytä epäillä. Selvityksessään oikeuskanslerille Migri vastaa syyksi epäkohtiin virastolle asetetut liian tiukat tulostavoitteet. Maahanmuuttovirastolle oli asetettu vuodelle 2016 tavoitteeksi tehdä 1 000 turvapaikkapäätöstä viikossa. Tällöin puolet päätösten käsittelijöistä oli vasta-alkajia. ”Turvapaikkayksikön koko henkilökunta on työskennellyt syksystä 2015 alkaen erittäin kovan paineen alaisena”, selvityksessä todetaan. Turvapaikanhakijoiden pakkopalautus kesken oikeusprosessin ei ole kuitenkaan tuore ilmiö. Esimerkkejä löytyy Suomesta jo yli kymmenen vuoden takaa, jolloin Migrin tilanne resurssien suhteen oli täysin toisenlainen. TIETOON ON TULLUT tapauksia, joissa Suomesta palautettu turvapaikanhakija on pakkopalautuksen jälkeen kadonnut tai surmattu lähtömaassa. Migri on myös ilmoittanut avoimesti, ettei tee palautettujen tai palanneiden osalta minkäänlaista tilastointia tai selvityksiä. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on sanonut, että kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM huolehtii Suomesta palautetuista turvapaikanhakijoista. IOM kuitenkin auttaa vain vapaaehtoisesti palaavia, ei pakkopalautettuja. Artikkeli
8 / 2017 • 17 puutteita. Tarkastuskäynnin yhteydessä selvisi esimerkiksi se, että keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää mutta humanitaarinen suojelu voisi tulla kysymykseen. Näiden hakemusten käsittely oli jätetty odottamaan lainmuutosta, jonka myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistui ulkomaalaislaista. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei myöskään priorisoitu riittävästi. Migri onkin kertonut, ettei henkilön henkilön ikä tai raskaus ole peruste turvapaikan myöntämiselle tai toisaalta sille, etteikö henkilöä voitaisi palauttaa. Turvapaikanhakijat ovat raportoineet Migrin toiminnassa runsaasti puutteita ammattitaidottomista Afganistanilainen ruletti Ku va: Sto p D ep orta tio ns tulkeista kokemattomiin haastattelijoihin ja vanhentuneisiin tai epämääräisiin lähteisiin. Turvapaikkahakemuksia vertailemalla on myös huomattu Migrin käyttävän standardilauseita päätöksissään, jolloin päätösten yksilöllisyyttä on syytä epäillä. Selvityksessään oikeuskanslerille Migri vastaa syyksi epäkohtiin virastolle asetetut liian tiukat tulostavoitteet. Maahanmuuttovirastolle oli asetettu vuodelle 2016 tavoitteeksi tehdä 1 000 turvapaikkapäätöstä viikossa. Tällöin puolet päätösten käsittelijöistä oli vasta-alkajia. ”Turvapaikkayksikön koko henkilökunta on työskennellyt syksystä 2015 alkaen erittäin kovan paineen alaisena”, selvityksessä todetaan. Turvapaikanhakijoiden pakkopalautus kesken oikeusprosessin ei ole kuitenkaan tuore ilmiö. Esimerkkejä löytyy Suomesta jo yli kymmenen vuoden takaa, jolloin Migrin tilanne resurssien suhteen oli täysin toisenlainen. TIETOON ON TULLUT tapauksia, joissa Suomesta palautettu turvapaikanhakija on pakkopalautuksen jälkeen kadonnut tai surmattu lähtömaassa. Migri on myös ilmoittanut avoimesti, ettei tee palautettujen tai palanneiden osalta minkäänlaista tilastointia tai selvityksiä. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on sanonut, että kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM huolehtii Suomesta palautetuista turvapaikanhakijoista. IOM kuitenkin auttaa vain vapaaehtoisesti palaavia, ei pakkopalautettuja. Helsingin Sanomat oli keväällä 2017 hankkinut dokumentit neljän pakkopalautetun irakilaisen osalta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan vähintään kolmessa tapauksessa palaamisesta seurasi kuolema tai kidutus. Joskus tietoja muista tapauksista tihkuu julkisuuteen turvapaikanhakijoiden tukiverkkojen kautta, mutta suurin osa pakkopalautettujen kohtaloista jää täysin hämärän peittoon. SALMENRANNAN vastaanottokeskuksesta säilöönotettu perhe vapautettiin 13. syyskuuta. Kyyjärven tapauksen osalta poliisi ilmoitti, että isä ja lapsi vapautettiin, koska äiti ja toinen lapsi olivat kadonneet. Molempien perheiden tilanne on auki, ja kielteiset turvapaikkapäätökset ovat voimassa. Jokaisessa virastossa tehdään inhimillisiä virheitä. Migrin toimintaa seuraamalla vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että pakkopalautuksia jatketaan yhä, vaikka turvapaikanhakijan oikeusprosessi olisi kesken. Miksi lapsiperheitä haetaan lentokoneisiin poliisivoimin ja ihmisiä kiinniotetaan ja palautetaan kesken oikeus prosessien? Ottaen huomioon Migrin saamat moitteet ja viraston omat lausunnot on vaikea nähdä pitävää logiikkaa nykyisessä pakkopalautuksiin johtavassa politiikassa. Viranomaiset ovat hukassa turvapaikkaprosessin suhteen. Pakkopalautetuista ja mahdollisista virheellisistä päätöksistä ei ota vastuuta kukaan, vaikka kyse on ihmishengistä.
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnal linen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 kauppa.voima.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diploma tiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Vuositilaus 30euroa sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/vuosi) Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi PIRTA – KULTTUURILEHTI Pirrassa kansanperinne ja nykykulttuuri kohtaavat toisensa. Tarinoita kulttuurin juurilta tähän päivään. Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuurilehti neljä kertaa vuodessa. Tilaa itsellesi tai lahjaksi! Hinta 30 € / vsk. Tilaukset: toimisto@kalevalaistennaistenliitto.fi www.kalevalaistennaistenliitto.fi TAKOJA Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keski pisteessä ihminen ruumiillisena, sielulli sena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 37 euroa. Tilaukset: takoja@nic.fi www.antropos.fi ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kau punkikulttuuri, arjen ympäristöt, uudet virtaukset. Kriittinen ja kansainvälinen. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 94 euroa, näköislehtitilaus 54 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja vuorisaar nan valossa, uskonnoista ja aseettoman sivistyksen mahdollisuuksista. 10 numeroa 32€, uusille tilaajille 16€ Irtonumerot 4 € Tilaukset: 050 369 7534 anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja kulttuuri, mielipide ja uu tislehti, jonka aiheita ovat mm. rauhan rakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustami nen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutis kirjeen lukijoiden joukkoon. Tänä vuonna ilmestyy jo lehden 76. vuosikerta! 11 numeroa vuodessa. 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi NY TID Opi vasemmistoruotsia! Ny Tid on kuu kausittain ilmestyvä, syvääluotaava yhteiskunta ja kulttuurilehti. Analysoim me aikamme ilmiöt ja ajatukset puna vihreästä näkökulmasta. 12 nroa vuodessa: 72 € (op. 54 €). 3 kk: 24 € (op. 16 €). pren@nytid.fi nytid.fi/pren SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi KIRJAILIJA Kirjailija kertoo ainutlaatuisesti kirjailijan ammatista! Kirjailijoiden itsensä tekemä lehti antaa mahdollisuuden moniääni seen, kirjailijan työtä ymmärtäen ja kokien kuvaavaan journalismiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa – jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Tilaa Kirjailija kotiisi, vuosikerta 30 €. www.kirjailijaliitto.fi/kirjailija-lehti TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aika kauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Sociologican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. >> liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti HISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJA Lehti historian ammattilaisille ja historian ystäville. Historiallinen Aikakauskirja tarjo aa ajankohtaista tietoa ja uusia tulkintoja menneisyydestä ja historiasta. Ilmestyy 4 krt vuodessa. Tilaukset koti maahan 50 €, yhteisöille 55 €, opiskelijoille 30 €, ulkomaille 55 €. www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankoh taiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkit tua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt edullisesti: kolme numeroa vain 15,90 euroa (norm. 28,50 euroa). Vuosikerta 79,50/69,90 euroa (10 numeroa). Irtonumero 9,50 euroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnal linen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 kauppa.voima.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diploma tiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Vuositilaus 30euroa sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/vuosi) Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi PIRTA – KULTTUURILEHTI Pirrassa kansanperinne ja nykykulttuuri kohtaavat toisensa. Tarinoita kulttuurin juurilta tähän päivään. Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuurilehti neljä kertaa vuodessa. Tilaa itsellesi tai lahjaksi! Hinta 30 € / vsk. Tilaukset: toimisto@kalevalaistennaistenliitto.fi www.kalevalaistennaistenliitto.fi TAKOJA Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keski pisteessä ihminen ruumiillisena, sielulli sena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 37 euroa. Tilaukset: takoja@nic.fi www.antropos.fi ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kau punkikulttuuri, arjen ympäristöt, uudet virtaukset. Kriittinen ja kansainvälinen. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 94 euroa, näköislehtitilaus 54 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja vuorisaar nan valossa, uskonnoista ja aseettoman sivistyksen mahdollisuuksista. 10 numeroa 32€, uusille tilaajille 16€ Irtonumerot 4 € Tilaukset: 050 369 7534 anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja kulttuuri, mielipide ja uu tislehti, jonka aiheita ovat mm. rauhan rakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustami nen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutis kirjeen lukijoiden joukkoon. Tänä vuonna ilmestyy jo lehden 76. vuosikerta! 11 numeroa vuodessa. 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi NY TID Opi vasemmistoruotsia! Ny Tid on kuu kausittain ilmestyvä, syvääluotaava yhteiskunta ja kulttuurilehti. Analysoim me aikamme ilmiöt ja ajatukset puna vihreästä näkökulmasta. 12 nroa vuodessa: 72 € (op. 54 €). 3 kk: 24 € (op. 16 €). pren@nytid.fi nytid.fi/pren SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi KIRJAILIJA Kirjailija kertoo ainutlaatuisesti kirjailijan ammatista! Kirjailijoiden itsensä tekemä lehti antaa mahdollisuuden moniääni seen, kirjailijan työtä ymmärtäen ja kokien kuvaavaan journalismiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa – jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Tilaa Kirjailija kotiisi, vuosikerta 30 €. www.kirjailijaliitto.fi/kirjailija-lehti TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aika kauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Sociologican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. >> liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti HISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJA Lehti historian ammattilaisille ja historian ystäville. Historiallinen Aikakauskirja tarjo aa ajankohtaista tietoa ja uusia tulkintoja menneisyydestä ja historiasta. Ilmestyy 4 krt vuodessa. Tilaukset koti maahan 50 €, yhteisöille 55 €, opiskelijoille 30 €, ulkomaille 55 €. www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankoh taiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkit tua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt edullisesti: kolme numeroa vain 15,90 euroa (norm. 28,50 euroa). Vuosikerta 79,50/69,90 euroa (10 numeroa). Irtonumero 9,50 euroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus
20 • 8 / 2017 TEKSTI VILLE BLÅFIELD KUVA NINNI KAIRISALO Ilon kautta! Poliitikon kannattaa maalata leikkaukset ja kiristykset positiivisiksi, sillä myönteinen viesti niellään paremmin. Sen nielevät myös toimittajat. O NHAN siinä sävyero, puhutaanko verosuunnittelusta vai veronkierrosta. Vapaus-, veljesvai kansalaissodasta. Politiikan puhe on täynnä arvoladattuja ilmaisuja. Pakkoruotsi, pakolaistulva, turvapaikanhakija, elintasopakolainen. Tasa-arvoinen tai aito avioliitto. ”Politiikassa usein kuultu toive ’puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä’ on absurdi. Poliittinen puhe rakentuu vahvasti abstraktioiden varaan, eikä oikeita nimiä asioille monestikaan ole. Nimeämistä ja uudelleennimeämistä tapahtuu jatkuvasti”, sanoo suomen kielen dosentti ja Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Vesa Heikkinen. SILLOIN KUN politiikassa ei puhuta numeroin, puhutaan metaforin. Kielikuvat ovat kuuluneet politiikkaan aina. Spinnaus tai termien tietoinen arvolataaminenkaan eivät ole tämän ajan ilmiöitä. ”Tämähän on antiikin retoriikasta tuttu ilmiö”, muistuttaa Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus. ”Uusi ilmiö on, että omia termejä yritetään saada yleiseen kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että media alkaisi käyttää niitä ihan systemaattisesti. Uutta on myös, että puolueet käyttävät tässä apuna viestintäja mainostoimistoja.” Omien termien ujuttaminen me diaan ja sitä kautta kansan suuhun on nykymuodossaan alkujaan yhdysvaltalainen ilmiö, Isotalus sanoo. Jenkeissähän peli tosiaan osataan. Lakialoitteet nimetään niin vetoavasti, että jo nimi tekee vastustamisesta vaikeaa. Kuka vastustaisi No Child Left Behind -nimistä lakipakettia? Tai jos haluat kaataa Affordable Health Care Actin, onko vaihtoehtosi siis edullisen vastakohta? KIINNOSTAVA YKSIT TÄISTAPAUS spinnattujen termien mediakäytössä Suomessa oli taistelu avioliittolain muuttamisesta. Ylen uutisten silloinen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen linjasi, että nimeä ”tasa-arvoinen avioliittolaki” ei Ylen uutisissa tulisi käyttää, koska se oli lakimuutosta ajavan kansanliikkeen antama. ”Emme ota kantaa lakiin käyttämällä nimeä, joka on suunniteltu luomaan positiivisia mielikuvia”, Jääskeläinen perusteli. Kaikkien mielikuvatermien suhteen Yle ei ole ollut yhtä jämäkkä. Kun keskustapoliitikot nimesivät uuden työaikoja pidentäneen ja julkisen sektorin lomarahoja leikanneen yhteiskuntasopimuksen kilpailukykysopimukseksi, termiä ryhtyivät käyttämään kiltisti niin sopimusosapuolet kuin mediakin. Myös hallituksen analyysi sopimuksen välttämättömyydestä nieltiin mediassa kiltisti. ”Kilpailukykysopimus saatava maaliin”, vetosi Iltalehti pääkirjoituksessa asti. ”Kilpailukykysopimusta ei saa nyt vaarantaa tai väheksyä.” ”Sopimusyhteiskunta näytti voimansa, kun työmarkkinajärjestöt tekivät lopulta yhteisen kilpailukykysopimuksen”, iloitsi Satakunnan Kansa. Myös Ylen uutiset ryhtyi puhumaan yhteiskuntasopimuksen sijaan tuttavallisesti ”kikystä”. Opposition vastaus samassa sanasodassa oli hallituksen sopimuksen vaihtoehdoksi tarjoamien kiristystoimien nimeäminen pakkolaiksi. Termin haastaa kysymys, mitkä lait sitten ovat vapaaehtoisia. Tämän keksi pääministeri Juha Sipiläkin. ”Vielä näihin pakkolakeihin, niin kai kaikki lait ovat pakollisia. Ei punaista päin saa ajaa ja niin edespäin. Kyllä lait ovat pakottavia aina”, Sipilä totesi eduskunnassa 24.9.2015. Puhe pakkolaeista sai ammattiyhdistysliikkeen vastarintaan, kilpailukykysopimus sen sijaan vakiintui yleiskieleen. Pekka Isotalus sanoo, että spinnaus on tutkimusten mukaan tehokkaampaa, jos viesti on positiivinen. Siis kilpailukyky, ei työehtojen kiristäminen. ”Asioiden tuominen esiin positiivisessa valossa luo positiivista virettä suostutteluun. Asioita ei kannata ilmaista negaation kautta. On todettu, että myönteinen viesti säteilee ympäristöönsä, lisää sen suostuttelevuutta.” HIEMAN kilpailukykysopimuksen kanssa samankaltaista viestiä kantoi toinenkin Sipilän hallituksen termi: tuottavuusloikka. ”Kesällä 2015 viljeltiin sanaa tuottavuusloikka, jota hallitusneuvottelijat auliisti tarjoilivat toimittajille. Miten sujuvasti sana siirtyikään poliitikkojen puheista journalismiin ja kansan huulille. Pian juttua riitti loikasta jos toisestakin: kasvuloikasta, vientiloikasta, kilpailukykyloikasta”, kirjoittavat Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen kirjassaan Kansalaistaito – Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää. ”Loikkapuhe luo mielikuvaa todellisuudesta, jossa nopeat muutokset taloudessa ovat mahdollisia, kun vain hyppäämme yhtä aikaa ja samaan suuntaan. Harvassa olivat toimittajat, jotka purkivat tätä loikkaläppää ja taustaoletusta yhteisestä edusta.” NIIN, YHTEINEN ETU. Kuka sen määrittelee? Yksi suomalaisen politiikan sitkeimpiä tarinoita on vaihtoehdottomuus, ajetun linjan välttämättömyys. Kipeille ratkaisuille haetaan kansan tukea esit”POLITIIKASSA USEIN KUULTU TOIVE ’PUHUTAAN ASIOISTA NIIDEN OIKEILLA NIMILLÄ’ ON ABSURDI.” Artikkeli
Ilon kautta! 8 / 2017 • 21 tämällä ne ainoina vaihtoehtoina – tai maalaamalla muut vaihtoehdot vastuuttomiksi. Vallassa olevan poliitikon näkökulmasta narratiivin ehkä ymmärtää, mutta politiikan toimittajien pitäisi pyrkiä tarinan toistamisen kanssa kriittisyyteen. ”Media on tiukasti kytköksissä politiikkaan. Monesti poliitikkojen nimeämiset niellään karvoineen päivineen, niitä avaamatta tai kyseenalaistamatta. Tässä olisi kaikilla skarppaamisen paikka”, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen Vesa Heikkinen. Tuoreena esimerkkinä Heikkinen mainitsee puheen ”maahanmuuttokriittisyydestä”. Eikö kyse ole kriittisyyden sijaan ihan vain maahanmuuttotai ulkomaalaisvastaisuudesta? TAMPEREEN YLIOPISTON Pekka Isotalus toteaa, että populistipoliitikkojen toisinaan taitavassa (toisinaan jopa hauskassa) politiikan uudelleensanoittamisessa voi nähdä myös positiivisia puolia. ”Näitten kauttahan voidaan saada politiikasta ihmisiä puhuttelevampaa. Asiat tulevat kansantajuisemmiksi. Mutta kriittinen kohta on, miten helposti ne uppoavat mediaan. Pystyykö YKSI SUOMALAISEN POLITIIKAN SITKEIMPIÄ TARINOITA ON VAIHTOEHDOTTOMUUS, AJETUN LINJAN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS. media toimimaan portinvartijana näiden termien suhteen?” ”Poliitikkojen tekstejä ja politiikasta kertovia tekstejä tutkaillessa unohtuu toisinaan, että nimeäminen on aina valitsemista, sekä todellisuuden luomista että sen arvottamista”, kirjoittavat Heikkinen ja Pajunen kirjassaan. ”Kenelle suomme nimeämisen vallan?” ”Kenen loikkia loikimme?”
22 • 8 / 2017 H ELSINGIN Rautatien torilla to teutui ke vättalvella 2017 yli sa ta päivää kestänyt poliittinen kamppailu. Sen näyttämönä toimi Rautatieaseman edustal la sijainnut tori, jolla nähtiin oikeuksiaan vaativia turva paikanhakijoita, suomalaisia tukijoita, äärioikeistolaisia, tuh opolttoyritys, poliiseja, vie railevia poliitikkoja ja toista tuhatta osallistujaa kerännyt tukikonsertti. Joukko irakilaisia ja afga nistanilaisia turvapaikanha kijoita aloitti 10. helmikuuta 2017 Oikeus elää / Right to Live mielenilmauksen Kiasman aukiolla vaatiakseen itselleen perusoikeuksia ja oikeuden mukaista kohtelua sekä pak kopalautusten keskeyttämis tä. Äärioikeistolainen Suomi Ensin ryhmä aloitti toisella puolella Mannerheimintietä siirtolaisten mielenilmausta vastustavan SuomiMaidan mielenosoituksen. Seuraavalla viikolla molem mat mielenilmaukset siirtyivät poliisin määräyksestä Rauta tientorille. 135 vuorokautta Rautatientorilla pysynyt Oi keus elää on vuoden näkyvin mielenilmaus ja yksi viime vuosien pitkäkestoisimmista protesteista Suomessa. PYSYVÄN PROTESTIN tuomi nen kaupunkitilaan on onnis tuessaan tehokas keino saada näkyvyyttä asialle kuin asialle, saada media kiinnostumaan ja luoda poliittista painetta päät täjille. Tässä Oikeus elää on onnistunut. Turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyviä epäkoh tia on tuotu esiin yhtä lailla keskustelemalla kasvokkain Rautatientorin poikki kulke vien ihmisten kanssa kuin tie dottamalla medialle. Kevään mittaan protestoijat tapasivat myös Maahanmuuttoviraston virkamiehiä ja politiikkoja ri vikansanedustajista pääminis teri Juha Sipilään. Valtaosa mielenosoittajien viestinnästä tapahtui kuiten kin päivittäin perinteisen me dian ulkopuolella Facebookin, Twitterin ja blogin kautta. SuomiMaidanin tiedotus ei ole yhtä selkeää. Oikeus elää mielenosoittajien tapaan myös SuomiMaidan viesti omia kanaviaan pitkin, erityi sesti suoratois tamalla videoi ta YouTubeen. SuomiMai daninin osal listujien eri yhteyksissä esittämiin vaa timuksiin kuu luu esimerkik si vuonna 2015 Suomeen tullei den turvapai kanhakijoiden karkottaminen. Käytännös sä osallistujat ovat uhkailleet ja häiriköineet kaikkia hei dän kanssaan eri mieltä olevia turva paikanhakijoista ohikul kijoihin. Mediassa Rautatientorin mielenosoittajat on usein ke hystetty ongelmallisesti tois tensa peilikuviksi tai ”kahdek si ääripääksi”, vaikka kyseessä eivät ole samanlaisessa ase massa olevat ihmiset. Turva paikanhakijoille ympärivuoro kautisen mielenilmauksen aloittaminen talvipakkasilla oli epätoivoinen ja voimakas teko äärimmäisen epävarmas sa tilanteessa. Heidän toimin tansa kautta julkisuuteen on syntynyt myös toisenlainen, laajempi tarina. Siinä Rauta tientori symboloi taistelua sii tä, koskevatko ihmisoikeudet kaikkia tasavertaisesti vai ase tetaanko ihmisiä eriarvoiseen asemaan rasistisin perustein. YHDEN NÄKÖKULMAN tapah tumiin tarjoavat poliisin ja maahanmuuttoviraston vir kamiehet, joiden käsitys tur vallisuudesta poikkeaa turva paikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa näkemyksestä. Turvallisuudella voidaan pe rustella mitä tahansa hallin nollisia toimenpiteitä, jopa ra jata oikeutta vaatia itselleen turvaa. Molemmat Rautatientorin mielenosoitukset loppuivat poliisin mää räyksestä kesä kuun lopulla. SuomiMaidan häädettiin tois tuvien järjestys häiriöiden vuoksi paljon huomiota saa neessa poliisi operaa tios sa. Muutamaa päivää myö hemmin po liisi määräsi myös Oikeus elää mielen osoituksen pois Rautatientorilta mielenosoit tajien omaan turvallisuuteen vedoten antamatta kuitenkaan esimerkkejä siitä, mikä heitä konkreettisesti uhkaa. Molempien mielenilmaus ten poistamista perusteltiin ”yleisellä turvallisuudella”. Turvallisuus on noussut var sinkin poliisin viestinnässä keskeiseksi teemaksi. Myös virkamiehet ja poliitikot pe rustelevat ”turvallisuudella” käännytyksiä Irakiin ja Afga nistaniin, jossa monet turva paikanhakijoista saattavat jou tua kuolemanvaaraan. Virkamiesten toimenpiteet hahmotetaan Suomessa usein neutraalina toimintana. Poliisi on viestinnällään osallistunut määrittelyyn, miten Rautatien torin protestit hahmotetaan. Maahanmuuttoviraston vir kamiesten tapaan myös polii siin toiminta vaikuttaa turva paikanhakijoiden kohteluun ja asemaan Suomessa. Poliisin turvallisuuspuhe jyräsi lopulta virkamiesaukto riteetilla julkisuudessa alleen siirtolaisten oikeuspuheen luo malla Rautatientorin tarinas sa vastakkainasettelun näiden kahden asian välille. Jos tur vallisuussyihin vedoten raja taan oikeutta osoittaa mieltä perusoikeuksien puolesta, on kyseessä virkamiesten sortava vallankäyttö. ”EN VOI MENNÄ TAKAISIN, minut tapetaan. Silti minulle sanotaan, että on turvallista mennä takaisin. Samaan ai kaan Suomen ulkoministeri Timo Soini sanoo, ettei suo malaisten ole turvallista mat kustaa Irakiin. Mikä siis on tot ta? Ehkä totuus on se, että eri ihmisiä koskee eri totuus.” Näin Oikeus elää mielen ilmaukseen osallistuva Tiem Raad pohti Kansan Uutisten jutussa sitä, mistä Rautatiento rin toisistaan poikkeavissa ta rinoissa on kysymys. Turvapaikanhakijat ja hei dän tukijansa ovat Rautatien torin jälkeen osallistuneet Helsingin Pridekulkueeseen, osoittaneet päivisin mieltä Ki asman aukiolla ja syyskuun alussa alkaneet rakentaa ti lapäistä turvapaikkataloa Kolmen Sepän Aukiolle tai wanilaisten arkkitehtien opas tuksella People’s Architecture nimisessä hankkeessa. Pro testoinnille on tarvetta niin kauan , kun ihmisiä koskevat eri totuudet. TEKSTI JUHO NARSAKKA KUVAT STOP DEPORTATIONS Taistelu Rautatientorin tarinasta Ääripäiden meuhkaaminen, ihmisoikeuskysymys, turvallisuusriski – kaikki nämä näkökulmat käytettiin kevättalven mielenilmauksiin. Artikkeli Cinemaissí 19– 22.10. Latin American Film Festival Global Meal on vastamainoskilpailu, jossa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kommentoidaan ruokaan liittyviä kulutusyhteiskunnan ongelmia parodian keinoin, mainosten omalla kielellä. Ilmastonmuutos. Lapsityövoima. Köyhtyvä biodiversiteetti. Eläinten oikeudet. Minkä ruokaan tai sen tuotantoon liittyvän epäkohdan tai ratkaisun sinä haluat nostaa esiin siloitellun markkinointiviestinnän rinnalle? Kilpailussa on avoin sarja, sekä koululaissarja. Kilpailun järjestää Häiriköt-päämaja yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Kilpailuaika 12.9.2017–4.3.2018 Lue lisää: www.globalmeal.fi Global Meal – Ole osa uutta vastamainoskilpailua!
Cinemaissí 19– 22.10. Latin American Film Festival Global Meal on vastamainoskilpailu, jossa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kommentoidaan ruokaan liittyviä kulutusyhteiskunnan ongelmia parodian keinoin, mainosten omalla kielellä. Ilmastonmuutos. Lapsityövoima. Köyhtyvä biodiversiteetti. Eläinten oikeudet. Minkä ruokaan tai sen tuotantoon liittyvän epäkohdan tai ratkaisun sinä haluat nostaa esiin siloitellun markkinointiviestinnän rinnalle? Kilpailussa on avoin sarja, sekä koululaissarja. Kilpailun järjestää Häiriköt-päämaja yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Kilpailuaika 12.9.2017–4.3.2018 Lue lisää: www.globalmeal.fi Global Meal – Ole osa uutta vastamainoskilpailua! Minna Harjuniemi: GLORY DAYS #Kansallinenjuhlanäytelmä2017 Liput: 28 / 14 €, www.tiketti.fi Teatteri Takomo Fredrikinkatu 18, 00120 Helsinki Ensi-ilta: to 28.9. näytökset: 3.10. – 1.12.2017
24 • 8 / 2017 K UKAAN täysjärkinen ihminen ei voi olla tietämätön ilmas tonmuutoksesta ja yhä pelottavammik si muuttuvista uhka kuvista. Historiallisen poikkeukselliset sääilmiöt, lohkeileva Antarktis ja muut hälyttävät esimerkit ympäri maailmaa ovat jatkuvasti otsikoissa, ja ilmaston muutoskeskustelu käy kenties kuu mempana kuin koskaan. Silti ilmaston muutoksesta on vaikea puhua. Keskustelunaiheena se on kaikkea muuta kuin neutraali. Uskonnon ja politiikan tavoin ilmastonmuutos he rättää vahvoja tunteita ja jakaa ihmi siä lokeroihin, joista on vaikea käydä dialogia. Ilmastonmuutoksesta puhu minen leimaa helposti kapitalismia ja työtä vastustavaksi punaviherituhipik si. Äänekkäimmille ilmastotutkijoille ja muille asiaan vihkiytyneille trollit, uhkailut ja diskreditointiyritykset ovat arkipäivää, vaikka Suomessa ilmaston muutoksen olemassaolon täyskieltämi nen on onneksi varsin vähäistä. ILMASTONMUUTOKSEN kieltämisel le ja negatiiviselle suhtautumiselle il mastotoimiin voi olla useita eri syitä. Tupakkateollisuutta ja ilmastoepäili jöitä tutkineet Naomi Oreskes ja Erik M. Conway yhdistävät kirjassaan Merchants of Doubt ilmastotoimien ja nii den tuomien rajoitteiden aggressiivi sen vastustamisen valtion sääntelyn vastustamiseen ideologisella tasolla. Tšekin edellinen presidentti Václav Klaus totesi, ettei usko ilmastonmuu tokseen ja vertasi ilmastotoimia neu vostoajan sääntelyyn. Yhdysvalloissa ilmastotoimia vastustavat tahot pii loutuvat usein vapaan kaupan ja niin ikään kommunisminpelon taakse. Trumpin hallinnon aikakaudella koko sana ”ilmastonmuutos” on pannassa. Monet yhteiskunnalliset koneistot edesauttavat ja vaativat silmien sulke mista ilmastonmuutokselta. Länsimai Artikkeli Ilmastokeskustelun vaikea todellisuus Ihmismieli ei ole kehittynyt käsittelemään ilmastonmuutoskeskustelun valtavaa kokonaisuutta. TEKSTI ERKKI MERVAALA nen ihminen elää kulutustaloudessa, jossa uuden ostaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen ja uutuuk sien suosiminen vanhan sijaan tavoi teltavaa. Kansainvälinen talous pyörii yhä suurelta osin fossiilisten polttoainei den ja vahvan lobbauskoneiston tu kemien alojen ympärillä. Tämä näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa, joka lisäksi halvaantuu ilmastokes kustelun osalta joka vaalikausi, jottei äänestäjien elämää hankaloitettaisi epäsuosituilla, rajoittavilla päätöksillä. ILMASTONMUUTOSKESKUSTELUSSA on yhä ikävä tasapuolisuusharha. Tut kija on ahtaalla, ellei hän pysty esittä mään aukotonta, todistettavissa ole vaa tapahtumien sarjaa. Kovaääniset vastustajat sen sijaan pönkittävät ase miaan tarraamalla heti kiinni pieneen kin erheeseen tai epäjohdonmukaisuu teen ja huomauttamalla, että vastahan sitä Saharassakin satoi lunta. Turhaut tavalta tuntuvan asetelman perimmäi nen syy voi olla kuitenkin syvemmällä. Ilmastonmuutos on niin järkyttä vän suuri ja monimutkainen kokonai suus, ettei ihmismieli ole kehittynyt sellaisia käsittelemään. Evoluution muovaama nykyihminen ratkoo par haiten itseään lähellä olevia ongelmia tässä ja nyt ja käsittää lähiheimokseen korkeintaan noin 150–200päisen lau man – ei koko maailmaa. Psykologi Daniel Kahnemanin mu kaan ilmastonmuutos näyttää psyko logian kannalta ongelmalta helvetistä. Se on abstrakti ja kaukainen – se ta pahtuu siellä jossain sitten joskus. ”Ei minun elinaikanani.” Sitä ei voi nähdä tai koskea, eikä se henkilöidy kehen kään. Ihmismielen mekanismit antavat ainakin osittain selityksen ilmaston muutoksen kyseenalaistamiselle. Ihmi sellä on luontainen taipumus kieltää omaa maailmankuvaansa rikkova to dellisuus. Totuuden hyväksymistä voi paeta turvallisen vastaväitteen taakse. ILMASTONMUUTOKSESTA kuulemi nen on lähtökohtaisesti epämiellyt tävää kenelle tahansa länsimaiseen elämäntapaan tottuneelle. Ilmasto keskustelussa sotivat tutkitut faktat ja kuohuvat tunteet. Kun yhtäkkiä aiem min hyväksytyt kulutuspäätökset ai heuttavatkin syvää syyllisyyttä maa pallon nykytilasta, eikä saavutetuista eduista haluta luopua, on koko ongel man olemassaolo mukavampi kieltää tai ainakin sen vakavuutta on vähätel tävä. Moni kääntyy puolustuskannalle, jos kokee, että kaikkialla käsketään luopumaan lihasta, henkilöautoista, lentomatkoista tai lisääntymistavoit teista. Moralisointi ja syyttely eivät auta ketään. Kukaan ei pidä siitä, että tie toa ja tutkimusdataa tuputetaan kuin tyhmää valistaen. Päänsisäiseen siili puolustukseen antautuneelle on turha hokea, että 97 prosenttia maailman il mastotutkijoista on yhtä mieltä ihmi sen osallisuudesta maapallon lämpe nemiseen. Kognitiivinen dissonanssi on vahva voima. Kuten tupakan vaarallisuudesta myös ilmastonmuutoksesta käydys sä keskustelussa lopulta järki voittaa. Ongelma on se, että ihmiskunnalla on kiire. Kirjoittaja on yksi Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken -teoksen kirjoittajista. Hyvän sään aikana ilmestyy lokakuussa 2017. To im itu ks ell ist a ain eis to a,
Suomalaisten kansalliset edut on pelastettava EU-byrokraattien hampaista. Luonnonsuojelijoiden ja kansainvälisen punavihermädättäjien salaliiton uhatessa vain yksi taho on tarpeeksi kyvykäs toimimaan. Tämä maailman parhain agentuuri tietää, että todellista valtaa ei anneta – se otetaan. Avohakkuiden ja puuplantaasien puolella seisovat koko Suomen metsäteollisuus ® ja Elinkeinoelämä ® , suurin osa suomalaisista mepeistä ja kaikki isänmaan ystävät. Suomi elää metsästä, ja jotta vapaat markkinat eläisivät, jotakin on uhrattava. Tällä kertaa se on elokehä. To im itu ks ell ist a ain eis to a,
26 • 8 / 2017 Ihminen, sinuttele sikaa Tapamme puhua eläimistä heijastuu väkisinkin siihen, miten eläimiä kohtelemme. TEKSTI SELMA LÄHTEENMÄKI KUVA ANNIKA PITKÄNEN Vaaralliset kertomukset Tarinat kokemuksista vakuuttavat lukijoita – silloinkin kun ne eivät ole totta. TEKSTI IIDA SIMES KUVA SCOTT CARIS / HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA O N IHMISIÄ , jotka hermostuvat, kun lemmikkikoiraa kutsutaan helli tellen vauvaksi. He lyövät ääliön leiman sen otsaan, joka erehtyy lässyt tämään kissalleen kuin sylilapselle. Kenties hermostujat kuvittelevat dystopian. Heidän mieltään saattaa jäytää pelko siitä, mitä inhimillistämi sen prosessista väistämättä seuraa. Mopseja mekoissa! Ääni oikeus naudoille! Ehkä he pelkäävät, että inhimillistäminen on eläi men muuntamista ihmiseksi an sich. Inhimillistämistä ei kuitenkaan pidä käsittää näin. On mielekkääm pää ymmärtää se pro sessina, jossa eläimelle myönnetään jakama ton itseisarvo. Maailmankuvamme muuttuu, kun eläimes tä tulee hän. KIELI LUO IHMISEN ja muiden eläinten välille railon. Railo on erityisen selvästi nähtävillä suo men kielen pronomineis sa. Ihmiselle myönnetään subjektius persoonapronomi nilla, demonstratiivipronominit osoittavat objekteja: asioita, esinei tä – ja muita eläimiä. Kielemme on tässä suhteessa jumahtanut 1600luvun kartesiolaisen dualismin traditioon, joka kategorisoi toiset eläimet hengettömien automaat tien joukkoon. Toiseuttavat ilmai sut eivät toki rajoitu pro nomineihin. Railoa lou hi taan leveämmäksi monilla niin banaaleilla ilmaisuilla, ettemme he rää kyseenalaistamaan sitä, millaista eläinkuvaa tällainen kieli ylläpitää. Vasikkaansa maailmaan ponnistava lehmä ei olekaan äiti, joka synnyttää, vaan poikiva emä. Metsästettävään la jiin kuuluva eläin häivytetään yksilös ESSEE Essee L AULAJA Jari Sillanpään on epäilty ajaneen autoa metamfetamiinin vaiku tuksen alaisena. Taiteili ja oli tapauksesta hyvin vaitonainen, lukuun ot tamatta Facebookissa julkaisemaansa pahoittelua: ”Tiedostan elämän rajal lisuuden, ja intohimoisena ihmisenä hakeudun helposti uusien kokemus ten pariin.” Medialle tämä riitti, ja toimittajat al koivat rakentaa draamaa. Sillanpäästä muokattiin kärsivä ja stressaantunut faniensa eteen uhrautuva puurtaja. Päivä päivältä alkoi selvitä uusia yk sityiskohtia, kuten Ilta lehden rapor toima Sillanpään kivulias sairaus. Helsingin Sanomien toimit taja Jussi Lehmusvesi muo toili siihenastisen Sillanpää saagan kaaren ja huomautti, että täydellinen loppu puut tuu vielä. Tarinan sankarin on vielä joskus puhdistau duttava vannomalla muut tuvansa paremmaksi ihmi seksi. Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on vuoden alus sa alkanut ja kahdeksi vuodek si rahoituksen saanut projekti. Kuuden kirjallisuudentutkijan työryhmä selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvoin tia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuo don voimasta ja vaaroista. Tutkijat te kevät yhteistyötä kansainvälisten tut kimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja toimittajien kanssa. ”Kertomuksia käytetään, koska ne toimivat”, kertoo työryhmän tutkija Samuli Björninen Tampereen yliopis tosta. ”Yrityksilläkin on nykyään ’ker tomus’, kun ennen puhuttiin ’visioista’ ja ’strategioista’.” Viime huhtikuussa ilmestyneen Voiman välissä ilmestyi Häirikötpää majan erikoisnumero Kansa taisteli, joka pureutui talvi ja jatkosotia pal vovaan Suomi 100 narratiiviin. Onko kulttuuri häirintäkin vain kertomusten sepittämistä? tä riistaksi. Kuollut eläin ei ole ruumis: siitä tulee ruho tai raato. Erityistä huomiota ansaitsee ter mistö, jota käytämme akteista, joissa ihminen riistää eläimeltä hengen. Kun eläin teurastetaan tai lopetetaan, kadottaa kieli teos ta sen moraalisen painolastin, väkival lan, joka muuten olisi ilmeinen, kun puhutaan tappamises ta. Kun teuras tamossa teurastetaan nautaa, ei siellä ammuta, viilletä ja paloitella yksilöitä – teuras tamossa prosessoidaan massaa. TIEDE JA MORAALIFILOSOFIA alkavat tunnistaa sen, että eläin on mitä suu rimmassa määrin hän: henkilö, per soona, subjekti. Ihmismielet ja kielet kulkevat tässä tunnistusprosessissa valitettavan jäljessä. Niinpä me ihmiskuntana edelleen tapamme ja hyödynnämme miljardeja eläimiä vuosittain ilman sen suurem pia moraalisia tunnontuskia. Ja ho emme railon reunalla mantraa: ”Eläintä ei saa inhimillistää.” Ahdistus eläinten inhimil listämisen negatiivisista vai kutuksista paisuu suhteet tomaksi sen rinnalla, että sen positiiviset vaikutuk set ovat järisyttäviä – niin eläinyksilöiden kuin ym päristönkin kannalta. Kun eläimestä tulee hän, astuu eläin moraalisen katsantomme piiriin, mi kä pakottaa meidät poh timaan muun muassa ruoan tuotantomme eet tisiä kantimia uudelleen. Tässä pohdinnassa toiseut tava kieli palvelee ainoas taan tehotuotannon julmaa logiikkaa. KISSALLE JA KOIRALLE lässyttävä on siis itse asiassa lähempänä kestä vää ja oikeudenmukaista eläinsuhdet ta kuin se, joka näkee eläimessä arvoa ensisijaisesti resurssina. Sillä kukapa hengettömälle objektille lepertäisi? Lässyttämisen ja eläimiä koskevan kie len normien purun, railon kaventami sen, soisi täten ulottuvan lemmikeistä myös muihin ihmisen vaikutuspiirissä eläviin eläimiin. Siispä: inhimillistetään, lässytetään, leperrellään! Kujerrellaan kanoille, si nutellaan sikoja, kutsutaan vasikoita vaikka vauvoiksi. Sillä vauvoja ei tässä maailmassa kasvateta tapettaviksi.
8 / 2017 • 27 Vaaralliset kertomukset Tarinat kokemuksista vakuuttavat lukijoita – silloinkin kun ne eivät ole totta. TEKSTI IIDA SIMES KUVA SCOTT CARIS / HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA L AULAJA Jari Sillanpään on epäilty ajaneen autoa metamfetamiinin vaiku tuksen alaisena. Taiteili ja oli tapauksesta hyvin vaitonainen, lukuun ot tamatta Facebookissa julkaisemaansa pahoittelua: ”Tiedostan elämän rajal lisuuden, ja intohimoisena ihmisenä hakeudun helposti uusien kokemus ten pariin.” Medialle tämä riitti, ja toimittajat al koivat rakentaa draamaa. Sillanpäästä muokattiin kärsivä ja stressaantunut faniensa eteen uhrautuva puurtaja. Päivä päivältä alkoi selvitä uusia yk sityiskohtia, kuten Ilta lehden rapor toima Sillanpään kivulias sairaus. Helsingin Sanomien toimit taja Jussi Lehmusvesi muo toili siihenastisen Sillanpää saagan kaaren ja huomautti, että täydellinen loppu puut tuu vielä. Tarinan sankarin on vielä joskus puhdistau duttava vannomalla muut tuvansa paremmaksi ihmi seksi. Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on vuoden alus sa alkanut ja kahdeksi vuodek si rahoituksen saanut projekti. Kuuden kirjallisuudentutkijan työryhmä selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvoin tia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuo don voimasta ja vaaroista. Tutkijat te kevät yhteistyötä kansainvälisten tut kimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja toimittajien kanssa. ”Kertomuksia käytetään, koska ne toimivat”, kertoo työryhmän tutkija Samuli Björninen Tampereen yliopis tosta. ”Yrityksilläkin on nykyään ’ker tomus’, kun ennen puhuttiin ’visioista’ ja ’strategioista’.” Viime huhtikuussa ilmestyneen Voiman välissä ilmestyi Häirikötpää majan erikoisnumero Kansa taisteli, joka pureutui talvi ja jatkosotia pal vovaan Suomi 100 narratiiviin. Onko kulttuuri häirintäkin vain kertomusten sepittämistä? saada lukija ky seenalaistamaan valta virrassa itsestään selvänä pidetty nä kökulma. TUTKIJARYHMÄN TARKASTELEMAT kertomukset välittävät informaatio ta yleensä kokemuksen muotoon ra kennettuna, urbaanilegendan tapaan. Urbaanilegendoissa tapahtumilla on aina kokija, todistaja. Samoja keinoja käytetään paljon myös mainonnassa: käyttäjät todistelevat kokemuksiin sa pohjaten, miten jokin tuote muut ti heidän elämänsä. Hyvä tarina myy samastua”, pohtii Björninen. Kokemuksen muotoon puettu ker tomus viettelee lukijansa, koska ihmi sen kokemus tuntuu todelta. Björnisen mukaan yksi suurimmista ongelmista on, että kertomusta on vaikea kiistää. Jos tarinan kokijasta tuntuu pahalta, että lähellä on pyörätie, pakolaisia tai tuulivoimaa, ne ovat paha juttu – vaik kei tarinan kokijaa olisi edes olemas sakaan. Tutkijaryhmän vetäjä Maria Mäkelä on kirjoittanut kertomuksen vaa roista näin: ”Kokemuksellisuudessa piilee kertomuksen vahvuus, mutta sa maan aikaan yksilöllinen kokemus on jotakin, jota ei voi todistaa sen parem min todeksi kuin valheeksikaan. Siten kertomus on muotona omiaan sotke maan faktan ja fiktion välistä rajaa.” Mäkelä muistuttaa myös, että on asioita, joihin kertomusmuoto ei sovi, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos. ”Monet yhteiskunnalliset ja ympä ristölliset ongelmat eivät taivu kult tuurimme tarjoilemiin kääntymys ja sankaritarinoiden muotteihin, koska niiden mittasuhteet ylittävät yksilöl lisen kokijan perspektiivin. Ilmaston muutos tulisi pysäyttää jo paljon ennen kuin koemme sen omakoh taisesti nahoissamme.” Tosin kanadalainen tietokir jailija Naomi Klein on käyttä nyt kertomusta voimakkaana tehokeinona kirjassaan Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs. ilmasto. Hän tarinoi len nokkaasti alkuperäiskanso jen kokemuksista maapal lon rankkojen muutosten keskellä samalla kun vyö ryttää lukijalle dataa ja fak taa. HISTORIOITSIJA Yuval Noah Harari nostaa teoksessaan Homo Deus – Huomisen lyhyt historia esiin sen, kuinka kerto mukset läpäisevät todellisuuden. Hänen mukaansa fiktiota ovat mo net meistä itsestäänselvät, arkisetkin totuudet ja bisneksen peruspilarit. ”Kuvitelmat eivät ole pahasta. Ne ovat elintärkeitä. Kehittyneet yhteis kunnat eivät pysty toimimaan ilman yleisesti hyväksyttyjä tarinoita sel laisista asioista kuin raha, valtiot ja suuryritykset… Tarinat ovat kuiten kin vain työkaluja. Niistä ei saisi tulla tavoitteitamme eikä mittapuitamme. Kun unohdamme, että ne ovat vain kuvitelmaa, menetämme kosketuksen todellisuuteen. Silloin alamme käydä todellisia sotia ’ansaitaksemme rahaa yritykselle’ tai ’suojellaksemme kan sallisia etuja’. Suuryritykset, raha ja kansakunnat ovat olemassa vain mie likuvituksessamme. Me olemme keksi neet ne palvelemaan meitä – miksi siis uhraisimme elämämme niiden palve lemiseen?” ”Kulttuurihäirinnällä luodaan vasta kertomuksia, kun taas Suomi 100 tarinat ovat valtakertomuksia”, Björ ninen kommentoi. Kulttuurihäirinnän tarkoitus ei ole tuottaa populismia populismin päälle vaan ravistella lukijaa kertomusten ja visuaalisten elementtien keinoin. Tavoite on paremmin kuin lista tuotteen ominai suuksista. Minkälaisia ovat kertomuksen vaa rat? ”Kertomus on vahva, koska se toi mii monin tavoin. Vaikka kertomuk sen yksityiskohdat eivät pidä paik kaansa, niin siitä voi silti löytyä eetos johon Artikkeli teurastetaan nautaa, ei siellä ammuta, viilletä ja paloitella yksilöitä – teuras tamossa prosessoidaan massaa. TIEDE JA MORAALIFILOSOFIA alkavat tunnistaa sen, että eläin on mitä suu rimmassa määrin hän: henkilö, per soona, subjekti. Ihmismielet ja kielet kulkevat tässä tunnistusprosessissa valitettavan jäljessä. Niinpä me ihmiskuntana edelleen tapamme ja hyödynnämme miljardeja eläimiä vuosittain ilman sen suurem pia moraalisia tunnontuskia. Ja ho emme railon reunalla mantraa: ”Eläintä ei saa inhimillistää.” Ahdistus eläinten inhimil listämisen negatiivisista vai kutuksista paisuu suhteet tomaksi sen rinnalla, että sen positiiviset vaikutuk set ovat järisyttäviä – niin eläinyksilöiden kuin ym päristönkin kannalta. Kun eläimestä tulee hän, astuu eläin moraalisen katsantomme piiriin, mi kä pakottaa meidät poh timaan muun muassa ruoan tuotantomme eet tisiä kantimia uudelleen. Tässä pohdinnassa toiseut tava kieli palvelee ainoas taan tehotuotannon julmaa logiikkaa. KISSALLE JA KOIRALLE lässyttävä on siis itse asiassa lähempänä kestä vää ja oikeudenmukaista eläinsuhdet ta kuin se, joka näkee eläimessä arvoa ensisijaisesti resurssina. Sillä kukapa hengettömälle objektille lepertäisi? Lässyttämisen ja eläimiä koskevan kie len normien purun, railon kaventami sen, soisi täten ulottuvan lemmikeistä myös muihin ihmisen vaikutuspiirissä eläviin eläimiin. Siispä: inhimillistetään, lässytetään, leperrellään! Kujerrellaan kanoille, si nutellaan sikoja, kutsutaan vasikoita vaikka vauvoiksi. Sillä vauvoja ei tässä maailmassa kasvateta tapettaviksi.
28 • 8 / 2017 Tuntemattomat auttajat Maria Pettersson liittyi enkeliparannusryhmään naureskellakseen valopalloille. Kävi ilmi, että ryhmän auttajat eivät ole mielikuvitusta. TEKSTI MARIA PETTERSSON ”O LEN tehnyt ryh mäläisille Voi mallisen Hoito pallon. Sen voi vastaanottaa kahden viikon aikana niin usein kun haluaa. Hoito aktivoituu heti, kun lau sut, että haluat vastaanottaa Energia hoidon. Hoidossa mukana ovat Arkkienke li Rafael, Äiti Maria ja Kultasäteen Pa rantajaenkelit. Hoito sisältää Reikiä, Kristusvaloa, Karunaa, Violet Flame Reikiä, Kundaliinireikiä, Gold Reikiä, Purple Reikiä, Golden Shaktia ja Atlan tislaisia Voimamantroja.” Ystäväni oli liittynyt Facebookryh mään nimeltä Enkeleitä, keijuja ja yksi sarvisia. Se on ”ryhmä kaikille niil le, jotka tuntevat näiden valoolentojen opastuksen, läsnäolon tai haluavat op pia tuntemaan”. Ystäväni uskoo atlantislaisiin voi mamantroihin yhtä paljon kuin minä, eli ei yhtään. Suhtaudumme erilaisiin yksisarvishoitoihin ja kristalliparan nukseen huvittuneen uteliaasti: kaik keen sitä ihmiset uskovatkin! Minäkin liityin ryhmään syistä, jot ka eivät olleet erityisen yleviä. Halusin tietää, mitä ”valoolentoihin” uskovien päässä liikkuu, sekä nähdä Voimallisen Hoitopallon kaltaisia avauksia, joita sitten äimistelisin ja joille voisin hymähdellä. Voimallinen Hoi topallo oli saanut 470 tykkäystä, ja yli 350 kommentissa sen al la ryhmän jäsenet kertoivat halua vansa saada osansa pallo energiasta. ”Kiitos, otan vastaan!” ”Kiitos, kiitos, kiitos!” ”Kiitos, mielelläni otan.” ”Olet aivan ihana valon auttaja, otan vastaan.” Kommentteja lukiessani pyörittelin vielä silmiäni. En arvannut, että parin kuukauden kuluttua en enää nauraisi. JOK AINEN SOSIA ALISEN MEDIAN käyttäjä on törmännyt nettivihaan, jossa tuntemattomat syytävät toisil leen lievimmillään epäystävällistä nal jailua, pahimmillaan uhkauksia väkival lasta ja kuolemasta. Tuntemattomiin koh distettavasta netti vihasta on olemassa tutkimusta, mutta vä hemmän on tutkittu tuntemattomiin netissä kohdistuvaa ystävällisyyttä ja avunantoa. Mikä saa ihmiset kannustamaan ja auttamaan tuntemattomia netissä? Miksi joku lahjoittaa nimimerkin takaa aikaa tai rahaa toiselle nimimerkille, jota ei kos kaan tule tapaamaan? Monet tutkijat esimerkiksi psyko logian, taloustieteen ja evoluutiobio logian aloilta uskoivat pitkään, että ihmiset auttavat toisiaan ainoastaan, mikäli kannustin on riittävän suuri tai rangaistus liian pelottava. Ajateltiin, että ihmiset ovat valmiit tarjoamaan apuaan, mikäli saavat siitä vastineen, esimerkiksi rahaa. Nykyään teoriat on monelta osin hylätty. Tiedämme nyt, että ihminen on luonteeltaan avulias ja yhteistyö kykyinen. Ihmisen evoluutio on suosi nut yksilöitä, jotka ovat tulleet toimeen muiden kanssa ja osanneet tarjota ja saada apua. Tutkimukset osoittavat, että halu auttaa on hyvin syvällä ihmisen pe rusluonteessa. Taaperoita tutkittaes sa on käynyt ilmi, että alle puolitoista Essee IHMISEN EVOLUUTIO ON SUOSINUT YKSILÖITÄ, JOTKA OVAT TULLEET TOIMEEN MUIDEN KANSSA.
8 / 2017 • 29 vuotiaat pikkulapset auttavat toista ihmistä pyyteettömästi. Koeolosuh teissa taaperot nostavat aikuisen ”va hingossa” pudottaman tavaran, autta vat näitä kurottamaan esineitä, joihin aikuiset eivät paikaltaan yllä, ja avai levat kaappeja, joihin aikuinen on ai keissa panna tavaraa. Taaperot tekevät näin riippumatta saamastaan palk kiosta – itse asiassa palkkio heikentää auttamishalua. Vanhemmissa lapsissa ja aikuisissa auttavaisuuteen liittyy myös toiveita vastavuoroisuudesta tai tunnustukses ta, mutta jo hyvin pienet lapset autta vat toisia siitä yksinkertaisesta syystä, että auttaminen on mukavaa. Monet ovat empiirisesti havainneet, että ole malla kiva toisille saa itselleen hyvän mielen, mutta asia on todistettu myös kymmenissä erityyppisissä vertaisar vioiduissa tutkimuksissa. Onnellisuustutkimuksesta tiedäm me, että toisen ihmisen auttaminen li sää auttajan onnellisuutta. Tutkimuksissa on havaittu, että ra han antaminen hyväntekeväisyyteen aktivoi aivoissa hyvin alkukantaisia osia, samoja kuin seksi ja syöminen. Mitä enemmän ihminen tutkimukses sa lahjoitti, sitä onnellisemmaksi hän tuli. Lisäksi kävi ilmi, että muiden hy väksi käytetty raha lisäsi onnellisuut ta enemmän kuin omaksi hyväksi käytetty. Kolmas ja netin kannalta olennai nen tutkimustulos on tämä: toisten aut taminen lisää onnellisuuden tunnetta riippumatta siitä, millaisessa kunnossa tai elämäntilanteessa auttaja on. TOISEN AUTTAMINEN LISÄÄ AUTTAJAN ONNELLISUUTTA. Netissä auttaminen on helppoa ja vaivatonta. Ihmiset, joilla ei ole aikaa, varaa tai voimia lähteä kodin ulko puoliseen avustustyöhön, voivat ne tissä auttaa ja päästä osaksi avun ai heuttamasta onnellisuuden tunteesta. Ihminen voi istua netissä auttamassa ja aiheuttamassa toiselle hyvää miel tä – ja saamassa pieniä onnel lisuussykäyksiä myös omille aivoille. KUUKAUSIEN KULUESSA selailin sil loin tällöin Enkeleitä, keijuja ja yk sisarvisia. Pääosa pos tauksista oli piirret tyjä kuvia keijuista ja en keleistä. Mukana seurasi usein toivo tus: Hyvää yötä! Huo menta ryhmäläisille! Yksinkertainen hyvän huomenen toivotus poiki kymmeniä kommentteja. ”Huo menta sinullekin!” ”Ihana kuva, kii tos!” Sitten olivat avunpyynnöt. ”Mieheni joutui tänään sairaalaan tutkimuksiin. Tarvitsemme voimia!” Yli 150 ihmistä jätti kommentin. Niissä toivottiin tuntemattomalle avunpyytäjälle jaksamista, jaettiin vir tuaalihalauksia ja toivotettiin pikaista paranemista. Yli 250 oli tykännyt tai lä hettänyt sydämen. ”Ei tahdo jaksaa, kaikki painaa har tioita rankasti”, kirjoitti toinen. Syynä olivat taloushuolet. Kymmenet kom mentoijat toivottivat voimia, rakkautta ja jaksamista. He eivät viisastelleet siitä, et tä köyhän kannattaisi ostaa kausijuureksia, niistä kun voi tehdä halpaa ruokaa, tai al kaneet tentata, polt taako avunpyytäjä kenties tupakkaa, sehän on iso rahareikä. Ihmiset lähetti vät sydämiä ja olivat avunpyytäjän tu kena, ehdottivat juttelemista ammatti laisten kanssa ja auttoivat itse. Hiljalleen ryhmälle naureskelu al koi hävettää. Siellä ei kaupattu mitään, enkeliuskoa ei tuputettu kenellekään, eikä kukaan ehdottanut sairaalahoi don korvaamista yksisarvishoidolla. Voimapallerot olivat mielestäni edel leen höpöjttuja, mutta oli hyvin vai kea löytää syytä paheksua tai pilkata ryhmää, jossa ihmiset tukivat toisiaan pyyteettömästi ja selvästi saivat apua. Ryhmästä ei tuntunut olevan haittaa kenellekään – ellei haitaksi lasketa epätieteellisen maailmankuvan ylläpi toa ja levittämistä – mutta apua monel le tuhannelle. TSEMPPIPEUKUTUS on helppoa, vai vatonta ja ilmaista. Entäpä kun on ky se rahan tai ajan lahjoittamisesta tuiki tuntemattomalle? Internetkuvagalleria Imgurissa on järjestetty kahtena jouluna tempaus, jossa ihmiset lähettävät tuntemattomia jouluksi kotiin. Runsaasti lentävät ih miset lahjoittavat pois lentoyhtiöiden bonuspisteensä, jotka voi vaihtaa len noiksi, ja mahdollistavat näin jonkun heille tuntemattoman vähävaraisen ihmisen matkan kotiin joulunviettoon. Internet on täynnä tarinoita köy histä tai kärsivistä, jotka ovat saaneet apua internetin tun temattomilta: kadul la läksyjään tekevälle pikkulapselle perustet tiin koulurahasto; kodi ton isä ja tämän kaksi lasta saivat vuokrara hat; joukkorahoituspal veluissa pyydetään vierailta ihmisiltä taloudellista apua milloin opintoihin, milloin syöpähoi toihin. Miljoonat ihmiset tekevät vapaa ehtoistyötä Wikipediassa tarjotak seen tuntemattomille tietoa. Be My Eyes applikaation avulla näkövam maiset voivat soittaa lyhyitä puheluja tuntemattomille vapaaehtoisille, jotka auttavat näitä esimerkiksi lukemalla tuoteselosteen tai kuvailemalla maise maa. Auttaminen ja kilttinä oleminen internetissä ei merkittävästi poikkea auttamisesta ja kiltteydestä muussa elämässä. Se on vain helpompaa ja no peampaa. Mielikuvitusolentoja kuten enke leitä kutsutaan joskus nimellä ”tunte mattomat auttajat”. On kuitenkin ole massa myös todellisia tuntemattomia auttajia, jotka haluavat vieraille ihmi sille hyvää. Se on viisasta niin sosiaali sesti kuin biologisesti, sillä auttaminen ja kiltteys nostavat statusta, tuottavat iloa sekä tekijälle että kohteelle ja tuo vat auttajalle tyydytystä jopa biologi sella tasolla. Enkeleitä, keijuja ja yksi sarvisia ryhmän jäsenet saattoivat olla pihalla monista asioista, mutta kiltteydessä he olivat erittäin fiksuja.
30 • 8 / 2017 L UOKAN OVEEN on kiin nitetty lappu, jossa lukee näin: ”Meillä osataan al baniaa, arabiaa, benga lia, ingushia, englantia, kurdia, nepalin kieltä, pashtua, soma lin kieltä, suomea, tamilia, thaikieltä, turkkia, venäjää, viroa.” Samantapainen lappu on itähelsin kiläisen koulun seuraavankin luokan ovessa. ”Meillä osataan arabiaa, ben galia, englantia, koreaa, kurdia, rans kaa, somalin kieltä, suomea, turkkia, venäjää, viroa.” Seuraava ovi, uusi lappu: ”albania, arabia, kurdi, urdu….” Ovissa kerrotaan, mitä kaikkia kie liä kussakin luokassa puhutaan. Yh teensä koulussa osataan yli 30 kieltä, ja koko asuinalueella on rekisteröity yli 60 eri kotikieltä. Helsingissä puhu taan äidinkielenä jo yli 130 eri kieltä, eli meillä tosiaan osataan kieliä – mut Kielen voima Kansainvälisyys nähdään voimavarana – mutta vain, jos se tarkoittaa englannin, ranskan tai espanjan osaamista. TEKSTI JA KUVAT REETTA RÄTY ta osataanko tätä taitoa arvostaa tai edes tunnistaa? TÄTÄ ITÄHELSINKILÄISTÄ peruskou lua kutsutaan usein maahanmuutta jakouluksi tai vähän kryptisemmin s2 kouluksi. S2 on koulujen hallintokieltä: s2oppilas opiskelee suomea toisena kielenään. Hänen kotikielensä on siis jokin muu kuin suomi. Mutta että maahanmuuttajakoulu? Paljon osuvammin koulua voisi kut sua kansainväliseksi kouluksi. Lapsista suurin osa on syntynyt Suomessa, mut ta ilmapiiri on kovin kansainvälinen, sillä niin monen juuret ovat muualla kuin Suomessa. Luokan seinällä on las ten nimet arabialaisin aakkosin kirjoi tettuna: ”Aniisa, Sara, Andres, Noore, Ismail, Melak, Chiara, Hariini.” Kaunii ta, suomalaisia lasten nimiä vuodelta 2017! Sanoilla – ja kielellä – on valtaa ja väliä. Otetaan toinen esimerkki: Tässä samassa itähelsinkiläises sä koulussa opiskelee lapsia, joita kutsutaan mediassa, tutkimuksis sa ja tilastoissa vieraskielisiksi. Se on kummallinen nimitys, sillä tämä on suomalainen peruskoulu, ja tääl lä opetetaan, syödään, juhlitaan ja pelataan sählyä suomeksi. Toki väli tunnilla, käytävillä ja ruokalassa kuu lee arabiaa, somalin kieltä, kurdia, venäjää, viroa, englantia tai daria. Lapset ovat monikielisiä, eivät vieras kielisiä. Sana vieraskielinen on pesiytynyt kielenkäyttöön, kun on yritetty sanoa, että lapsen tausta on jossain muualla kuin Suomessa. Etnisyyttä ei Suomes sa tilastoida, mutta kotikieltä tilastoi daan. Ja jos kotikieli ei ole suomi, se on jotain vierasta. Suomessa – toisin kuin monessa muussa maassa – ei voi tilastoida äi dinkieleksi kuin yhden kielen. Se vää ristää todellisuutta ja vaikuttaa kielen käyttöön. KELLO ON 8.15. Oppitunti alkaa. Vi tosluokka rymistelee luokkaan ja is tuu paikoilleen. Luokka on perintei nen: pulpetit, tuolit, liitutaulu, kello, seinillä oppilaiden ryhmätöitä muun muassa teemasta Suomi 100 vuot ta. On Sibelius, Suomen lippu, tietoa saamelaisista ja saamen eri kielistä: kolttasaame, inkerinsaame, pohjois saame. Oppilaat pölisevät keskenään suo meksi. Luokassa on päätetty tehdä asioita, jotka tekevät näkyväksi lasten kieli taidon tai kielelliset resurssit, kuten lingvistit sanovat. Vaikka koulua käy dään suomeksi, on huomattu, että las ten lukuisten eri kotikielten tuominen mukaan koulun arkeen on hyödyllistä. Koulussa puhutaan ”kielitietoisesta op pimisympäristöstä”. Essee
8 / 2017 • 31 Luokan seinäkalenterista näkee, että syyskuussa on ollut eidjuhla. Sa nakirjat ovat tavallisia apuvälineitä, ja samankieliset oppilaat voivat auttaa toisiaan, jos joku ei ymmärrä termejä. Kenenkään kielitaitoa ei saa arvostel la. Kielitietoisuus pyrkii lisäämään las ten kiinnostusta kieliä kohtaan ja ko hottamaan lasten kielellistä itsetuntoa. Kun kielitaito tuodaan näkyväksi, ehkä joku oppilas huomaa itsekin, että venä jän kieli on mieletön etu vaikkapa työ elämässä. Ei sellaista taitoa kannata peittää. Aiemmin peruskouluissa oli suo rastaan kiellettyä puhua muuta kuin suomea. Enää ei ajatella niin jyrkäs ti, vaan luokkiin pyritään luomaan il mapiiri, jossa lapset oppivat olemaan ylpeitä omista kielistään ja tulevat tie toisiksi siitä, että he ovat monikielisiä. Kielitietoisuuden lisäämisessä on kyse sekä lapsen omasta identiteetis tä että laajemmin kieliideologioista: tunnistammeko monikielisten lasten osaamisen, vai keskitymmekö prob lematisoimaan heidän suomen kiel tään? Monikielisiä lapsia on usein eniten alueilla, joita demonisoidaan julkisuu dessa. Monikieliset koulut ovat ”huo noja” kouluja – osin siksi, että niiden vahvuuksia ei lainkaan nähdä. Kansainvälisyytenä pidetään eng lantia, ranskaa, espanjaa ja ehkä myös kiinaa, ei maailmankieliä kuten arabi aa, venäjää tai banglaa. Tämäntapai sen ajattelun muuttamiseen kielitie toisuuden lisääminen tähtää. SOSIOLINGVISTI Heini Lehtonen on tarkastellut väitöskirjassaan nuorten puhetta ja vuorovaikutusta helsinki läisissä kouluissa, joiden oppilaat pu huvat pariakymmentä eri ensikieltä. Lehtonen muistuttaa, että arjessa monikielisyys ei tarkoita vain sitä, et tä nuori käyttää suomea ja vanhem piensa kieltä. Itähelsinkiläisten nuor ten kielessä näkyvät siirtolaisuus, globalisaatio ja transnationaalisuus. Eri elämänvaiheista ja ympäristöistä on tarttunut mukaan kieliä, jotka kul kevat mukana maasta ja tilanteesta toiseen. Lehtonen kertoo esimerkin itähel sinkiläisestä monikielisestä nuoresta. ”R on muuttanut lapsena Irakis ta Turkkiin ja kouluikäisenä Turkista PohjoisSuomeen, josta vuoden pääs tä Helsinkiin. Kotikielet ovat kurdin sorani ja arabia. Hän on oppinut Tur kissa turkkia ja persiaa ystäväperheel tä, koulukielenä on suomi, kavereiden kanssa hän puhuu kurdia, turkkia, suomea, ymmärtää ja käyttää myös ai nakin venäjän sanoja.” Tällainen ”kielitaidoton maahan muuttaja” tämä oppilas R. LUOKAN SEINÄLLÄ on lappuja, joissa lukee 14 eri kielellä huomenta. Joka viikko on opeteltu yksi kieli li sää, ja nyt lapset toivottavat toisilleen huomenta albaniaksi, arabiaksi ja suo meksi. Mer menches! Huomenta! Huomentalappuja on saatu juuri yksi lisää, kun luokkaan tuli nepalin kielinen poika. Nepalissa puhutaan yli 120 kieltä, joista isoin on nepalin kieli. Nepalia kirjoitetaan devanagarikirjoi tusjärjestelmällä, eli se näyttää samal ta kuin vaikka hindin kieli. Kotikieliset huomentalaput ovat näkyvä muistu tus siitäkin, että monet luokasta pitä vät suomen kielessä käytettäviä aakko sia vain yhtenä mahdollisena tapana kirjoittaa. Vaikkapa bengalissa, kiinas sa, venäjässä ja arabiassa on omat aak koset, ja oppilaat ovat opettaneet kir jaimia toisilleen työpajoissa. Luokalla on toinenkin uusi oppilas, hän on kotoisin Venäjältä. Tyttö ei vie lä puhu suomea, mutta hänen on suh teellisen helppo sujahtaa tähän luok kaan. Luokan muut venäjäntaitoiset kääntävät opettajan ohjeita tytölle, ei kä välitunnilla tarvitse olla ihan hiljaa, kun ympärillä on niin paljon muita ve näjää taitavia. Lapset pitävät aivan itsestäänsel vänä, että kaikki oppivat monia kieliä. Eiväthän he juuri tunne yksikielisiä ihmisiä. Tämän koulun kutosluokalla on neljä oppilasta, joiden molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Eri koisia tapauksia tällaiset yksikieliset! Toki tässä koulussa koko kouluaikansa viettäneet ovat imeneet kieleensä vai kutteita kavereiden kielistä. Siinä mielessä luokka on kuin koko maailma: yksikielisyys on poikkeus, ja monikielisyys on normi. SUOMI ON OLLUT viime vuosikymme net niin yksikielinen maa, että täällä on unohdettu katsoa sekä omaan histo riaan että omien rajojen ulkopuolelle. Suomenruotsalaisuuden tunnistamme, toki senkin kanssa osalla on vaikeaa. Nyt ajatusta monikielisyydestä pitää ikään kuin elvyttää ja samalla laven taa kattamaan muitakin kuin suomea ja ruotsia puhuvat. Samalla voi venyttää käsitystä kie litaidosta. Millaista on hyvä kielitaito, ja kuka sen määrittelee? Miksi diplomaattikoulutuksessa han kittu vaillinainen kielitaito on plus sa mutta kotikielenä opittu kielitaito näkymätön, ellei peräti ongelma? Miten oppisimme näkemään parja tut lähiökoulut kielten ja kulttuurien moninaisuutta opettavina tulevaisuu den kouluina? Milloin Suomi on valmis hyväksy mään myös rekisterissä sen, että ihmi sillä on monia kotikieliä? Osaammeko itse nähdä kielen voi man edes silloin, kun puhutaan suo mea? Verrataan vielä mielikuvia ja kieli kuvia, joita tässä jutussa esimerkkinä käytettyyn kouluun voi liittää: maa hanmuuttajakoulu, jossa on vieraskie lisiä lapsia? Vai: kansainvälinen koulu, jossa on lapsia yli 30 eri maasta? Kirjoittaja on mukaan Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa. Kyseessä on yhteisölähtöinen toimintatutkimus, jossa tehdään näkyväksi Itä-Helsingin monikielisyyttä ja luodaan käytänteitä, jotka kannustavat monenkeskiseen kielenoppimiseen luokissa.
Bob Dylan JUHA METSO – VESA SIRÉN PÄIVÄLEHDEN MUSEO 6.10.–29.10.2017 Ludviginkatu 2-4, 00130 Helsinki Avoinna ma-su klo 11–17. Vapaa pääsy! TÄÄ MENEE NÄIN Kultasepänkatu 2, Kerava ti, to, pe klo 11–18 ke 12–19 la-su 11–17 www.sinkka.fi. Aleksi Pohjavirran elokuva: Uudet Diktaattorit – Stadilaisen Graffitin Arkeologia 1986-2010 18.10. klo 17.30 Sinkassa Graffiti is here to stay! Rakkaudesta vapauteen For the Love of Freedom 5.8.-29.10.2017 To im itu ks ell ist a ain eis to a. Ohjelmisto: www.teatteri-ilmio.fi Liput: 8 € Varaukset: teatteri@teatteri-ilmio.fi, 040 – 839 1683 ILMI O t e a t t e r i Teatteriosuuskunta ILMI Ö. Iso Roobertinkatu 10 B 20 00120 Helsinki +358 (0)40 8391 683 teatteri@teatteri-ilmio.com www.teatteri-ilmio.com Juhlitaa n yhdessä 15-vuoti asta Teatteri ILMI Ö:tä ja 100-vuo tiasta Suomea ! 7.–15.10.2017 Teatteri ILMI Ö:llä Iso Roobertinkatu 10 B 20 00120 Helsinki lapsille ja nuorille Untitled-2 1 28.8.2017 9.20 Rosebud 30 v. Makkaratalo, Asematunneli Kaksi kauppaa, yli 600 neliötä avaraa kirjatilaa. Kaksi kilometriä hyllyjä täynnään kirjoja ja elokuvia. Rosebud Mini lapsille ja vieressä laaja kirjaja elokuvakauppa raskaampaan käyttöön. Nyt jo yli 17 000 eri kirjanimikettä. Ravisuttavia uutuuksia, suuria klassikoita. Tietoa ja taitoa, kaunoa ja kauhua. Lasten iättömät ja ajattomat suosikit. On kunnia-asia tarjota jokainen Koiramäki ja Tatu ja Patu. Kuin myös jokainen Shakespeare, Terra Cognita, Ursa, Lurra, Aula, Into, ... Nyt myös englanninkielisiä klassikoita. Yli 3 500 DVD:n ja Blu-Rayn valikoima. Omaa maahantuontia kahdesti kuukaudessa. Kirjakauppa, josta et ole osannut edes unelmoida. Tule ja koe. Koko valikoiman näet myös verkosta www.rosebud.fi Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille. Aitoja asioita, ei kangastusta.
8 / 2017 • 33 To im itu ks ell ist a ain eis to a. Ohjelmisto: www.teatteri-ilmio.fi Liput: 8 € Varaukset: teatteri@teatteri-ilmio.fi, 040 – 839 1683 ILMI O t e a t t e r i Teatteriosuuskunta ILMI Ö. Iso Roobertinkatu 10 B 20 00120 Helsinki +358 (0)40 8391 683 teatteri@teatteri-ilmio.com www.teatteri-ilmio.com Juhlitaa n yhdessä 15-vuoti asta Teatteri ILMI Ö:tä ja 100-vuo tiasta Suomea ! 7.–15.10.2017 Teatteri ILMI Ö:llä Iso Roobertinkatu 10 B 20 00120 Helsinki lapsille ja nuorille Untitled-2 1 28.8.2017 9.20 Rosebud 30 v. Makkaratalo, Asematunneli Kaksi kauppaa, yli 600 neliötä avaraa kirjatilaa. Kaksi kilometriä hyllyjä täynnään kirjoja ja elokuvia. Rosebud Mini lapsille ja vieressä laaja kirjaja elokuvakauppa raskaampaan käyttöön. Nyt jo yli 17 000 eri kirjanimikettä. Ravisuttavia uutuuksia, suuria klassikoita. Tietoa ja taitoa, kaunoa ja kauhua. Lasten iättömät ja ajattomat suosikit. On kunnia-asia tarjota jokainen Koiramäki ja Tatu ja Patu. Kuin myös jokainen Shakespeare, Terra Cognita, Ursa, Lurra, Aula, Into, ... Nyt myös englanninkielisiä klassikoita. Yli 3 500 DVD:n ja Blu-Rayn valikoima. Omaa maahantuontia kahdesti kuukaudessa. Kirjakauppa, josta et ole osannut edes unelmoida. Tule ja koe. Koko valikoiman näet myös verkosta www.rosebud.fi Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille. Aitoja asioita, ei kangastusta.
34 • 8 / 2017 Tunnekielellä vanhemmuuteen Monikielistyvässä maailmassa kielet periytyvät ja leviävät yli totuttujen rajojen. Periytyykö identiteetti kielen mukana vai siitä huolimatta? TEKSTI NDÉLA FAYE S UOMEN opettaminen suomalaissenegalilais pohjoisirlantilaiselle lontoolaisvauvalleni on aina ollut itsestäänsel vyys. Yli kaksikymmen tä vuotta ulkomailla asuneena myön nän, että suomen kielen taitoni on ruosteessa, mutta olin jo aikoja sitten päättänyt, että minusta tulee mämmiä rakastava, suomeksi iltasatuja lukeva, suomalaisia lastenlauluja laulava, Iit talaa hamstraava Suomiäiti. Lukuun ottamatta Skypepuheluita suomalaisten perheenjäsenteni kanssa puhun pääsääntöisesti englantia. Eng lanninkielisiä sanoja lipsuu suuhuni jutellessani myös vauvalle. Anglismit tuppaavat vahingossa arkikäyttöön, ja harvoin edes enää huomaan virheitäni. Silti minulle ei olisi tullut edes mieleen olla puhumatta suomea lapselleni. ”On melko yleistä, etteivät ulko mailla asuvat suomalaiset opeta lap silleen suomea”, kertoo Bilingual Po tential yrityksen perustaja, sosiologi ja kaksikielisyystutkija Soile Pietikäinen. ”Päätökseen voi liittyä negatii vinen identiteettisuhde omaan kult tuuriin, johon he ehkä tarkoituksella hakevat etäisyyttä. Tai ehkä asia ei ole vanhemmalle itselleen ollut tärkeä. Joskus vanhemmat eivät ole halunneet sitä hankaluutta, että perheessä kaikki eivät ymmärrä toisiaan koko ajan, sillä se vaatii oikeasti vaivaa.” PIETIK ÄISEN MUK A AN haluam me käyttää kieltä, jolla meitä rakastetaan – ja haluamme rakastaa kielellä, jol la tunnemme syvimmin. Mutta missä määrin vanhemmalla on oikeus valita lapsensa kielellinen tulevaisuus? ”Asiaan liittyy ihmisoikeustaso. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kieli ja kulttuurivähemmistöjen lasten oikeuksia käsittelevä artikla määritte lee, että jokaisella lapsella on oikeus ei pelkästään kuulla, mutta myös oppia ja käyttää vanhempiensa kieltä riippu matta siitä, käyttääkö ympäröivä yh teiskunta sitä. Tämä on todella vahva oikeusmääritelmä, sillä lapsen oikeus oppia ja käyttää kieltä on paljon vah vempi oikeus kuin pelkkä oikeus kie len kuulemiseen. Tämä sama oikeus on myös Suomessa asuvilla maahan muuttajien lapsilla.” Pietikäisen mukaan YK:n sopimuk sessa ei määritellä, mitä kautta oikeus pitäisi saattaa lapsen ulottuville. ”Toisaalta vanhemmuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vanhem pi puhuu lapselle sillä kielellä, joka on hänen tunnekielensä”, Pietikäinen jat kaa. ”Jos vanhempi ei halua käyttää äidinkieltään vanhemmuuden kiele nä, voi syntyä ristiriita lapsen kielel listen oikeuksien ja vanhemman kieli valinnan välille. Pidän kuitenkin aina tärkeämpänä tervettä varhaislapsuu den kehitystä ja on nellista perhettä. Kaksikielisyys on toissijainen tavoite niihin verrattuna.” MYÖS PIETIK ÄISEN perhe on mo nikielinen: ita lialaisen miehen lisäksi perheeseen kuuluvat 14 ja 16vuotiaat lapset, jot ka puhuvat suomea, italiaa ja englan tia äidinkielisen puhujan tasolla. Pieti käinen sanoo 90luvulla tajunneensa, että usein lapset eivät opi maahan muuttajavanhempansa kieltä. ”Ajatus siitä, että omat lapseni ei vät osaisi puhua suomea ja että mi nä en voisi puhua omille lapsilleni suomea, oli niin hirveä, että painuin suoraa päätä yliopiston kirjastoon. Lainasin kaikki kaksikielisyyttä käsittelevät kirjat ja luin ne viikos sa läpi, vaikka en vielä edes suunni tellut lapsia. Kak sikymmentä vuot ta myöhemmin olen perustanut tiettävästi ensim mäisen eettisen yrityksen, joka ajaa maahan muuttajien lasten kielioikeuk sia YK:n lasten oikeuksien sopimuksen hengessä.” ULKOSUOMALAISET KERTOVAT , että ulkomailla asutuista vuosista riippu matta suomen kieli on hyvin tärkeä osa identiteettiä. Lontoossa puolitoista vuotta asuneelle Emma Katajalle suo men kieli on kieli, jolla hän saa ilmais tua itseään täydellisesti. ”Ulkomailla asumisen aikana olen oppinut arvostamaan sitä, miten tie tyllä tapaa eksakti suomi on: englan ti tuntuu välillä vähän tökeröltä ’pis tetään vaan sanoja toistensa perään’ kieleltä siihen verrattuna, että suo messa kaikki taivutetaan ja sanoille on oma paikkansa lauseessa.” Yli kymmenen vuotta pois Suomes ta asunut Janina Oddoye Davies tun tee myös suhteensa suomen kieleen muuttuneen. ”Suhteeni suomen kieleen on muut tunut tietyllä tavalla etäiseksi ja keino tekoiseksi. Syytän tästä osittain somea. Sosiaalisessa mediassa suomen kieli pysyy kirjoitetussa muodossa ja tie tynlaisessa kuplassa. Joskus tilantees sa, jossa joudun yllättäen puhumaan suomea vieraan ihmisen kanssa, en muistakaan oikeita sanoja, ja alkujaan suhteellisen neutraali tilanne muut tuu kertaheitolla suunnattoman stres saavaksi.” Oddoye Davies kuvaa suomen kie lensä jämähtäneen yli kymmenen vuo den taa. ”Se kuulostaa pehmeältä, tavallisel ta ja on täynnä sanontoja ja termejä, joita nykyään ei kuulemma juuri kuu le. Todellinen nykysuomi on täynnä vieraita sanoja, joiden merkityksen joutuu tarkistamaan netistä.” MINULLE SUOMI on liuta lapsuuden aikaisia muistoja. Mökillä riipputuo lissa luettuja kirjoja kesähelteellä. Sa tuja, joita äitini luki minulle joka ilta 12vuotiaaksi saakka. Stadin slangin sanoja, jotka ovat periytyneet sana varastooni. Lukuisia mummilta kuul tuja sananlaskuja, joilla hauskuutan miestäni kääntämällä ne englanniksi: ”Crying does not help at the market” tai ”Don’t lick before it drops”. Huolimatta siitä, että päivisin ajat telen suurimmaksi osaksi englannik si, tunnekieleni on suomi. Ärräpäät pärähtelevät melkein aina suomeksi, ja mieheni mukaan pälätän suomeksi unissani. Voin laskea Suomessa vierai lut viimeisen vuosikymmenen aikana yhden käden sormilla, mutta silti suo mella on tärkeä merkitys elämässäni. Se kumpuaa jostain sisimmästäni. Essee MISSÄ MÄÄRIN VANHEMMALLA ON OIKEUS VALITA LAPSENSA KIELELLINEN TULEVAISUUS? HUOLIMATTA SIITÄ, ETTÄ PÄIVISIN AJATTELEN SUURIMMAKSI OSAKSI ENGLANNIKSI, TUNNEKIELENI ON SUOMI. ”JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS EI PELKÄSTÄÄN KUULLA, MUTTA MYÖS OPPIA JA KÄYTTÄÄ VANHEMPIENSA KIELTÄ.” IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 3 20 17 Turkki pyrkii niskan päälle Lähi-idässä Sivu 27 Erdo?an käy sanaharkk aa EU-maiden johtajien kanssa ja lähestyy Saudi-Arab iaa. Pakolaiset ovat kannattavaa liiketoimintaa Sivu 8 Kun uusi leiri avataan maksukorttien myyjät ja huonekalu jätit kiiruhtava t paikalle. Leirien maailma Sivu 6 Tälläkin hetkellä 20 miljoonaa ihmistä toivoo pääsevänsä pois pakolaislei reiltä. Yhteistyössä -lehden kanssa IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 2 20 17 Populismi on uhka? Sivu 21 Järjestelmänvastaiset liikkeet pelottavat, tulivatpa ne vasemmalta tai oikealta. Ranskan presidentinvaalit Sivu 6 Osa ehdokkaista on tehnyt maahanmuuton vastustamisesta kampanjansa ytimen, toisille aihe on kiusallinen. Korruption vastaiset protestit Sivu 30 Vanhempiensa pettämät nuoret kapinoivat Venäjällä: ”Politiikka on tulossa taas muotiin”. IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 4 20 17 Vallan vihainen sukupolvi Tilaa Diplo itsellesi tai kaverille, tilaaja lahjana 1900-luvun Atlas! Ovh-hinta 29 € Tilaa Diplo! Tilaajalahjana 1900-luvun Atlas! kestotilaus 30 € 34 €/vuosi mondediplo.fi
IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 3 20 17 Turkki pyrkii niskan päälle Lähi-idässä Sivu 27 Erdo?an käy sanaharkk aa EU-maiden johtajien kanssa ja lähestyy Saudi-Arab iaa. Pakolaiset ovat kannattavaa liiketoimintaa Sivu 8 Kun uusi leiri avataan maksukorttien myyjät ja huonekalu jätit kiiruhtava t paikalle. Leirien maailma Sivu 6 Tälläkin hetkellä 20 miljoonaa ihmistä toivoo pääsevänsä pois pakolaislei reiltä. Yhteistyössä -lehden kanssa IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 2 20 17 Populismi on uhka? Sivu 21 Järjestelmänvastaiset liikkeet pelottavat, tulivatpa ne vasemmalta tai oikealta. Ranskan presidentinvaalit Sivu 6 Osa ehdokkaista on tehnyt maahanmuuton vastustamisesta kampanjansa ytimen, toisille aihe on kiusallinen. Korruption vastaiset protestit Sivu 30 Vanhempiensa pettämät nuoret kapinoivat Venäjällä: ”Politiikka on tulossa taas muotiin”. IS SN 22 42 -2 94 9 H in ta 6, 50 € 48 si vu a 4 20 17 Vallan vihainen sukupolvi Tilaa Diplo itsellesi tai kaverille, tilaaja lahjana 1900-luvun Atlas! Ovh-hinta 29 € Tilaa Diplo! Tilaajalahjana 1900-luvun Atlas! kestotilaus 30 € 34 €/vuosi mondediplo.fi Mikkelin taidemuseo JOEL LEHTONEN ja taiteilijaystävät 29.9.–5.11.2017 Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli • Puh. 015 194 2424 • www.mikkeli.fi/museot Avoinna ke 12–19, to–su 10–17, ma–ti suljettu. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen museokortti. Fragmentteja • Fragments TOMMI TOIJA 22.9.2017–4.2.2018 RUOKA, TRENDIT JA RUOKAVALIOT ke 11.10. klo 19 100 VUOTTA SUOMALAISTA TEATTERIA ke 20.12. klo 19 POIKIEN SIELUNELÄMÄ JA KASVATUS ke 30.8. klo 19 100 VUOTTA SUOMALAISTA MUSIIKKIA ke 8.11. klo 19 Keskustelua ja musiikkia Reetta Ristimäen ja pianisti Jukka Nykäsen isännöimässä klubi-illassa. Vapaa pääsy! Keskustelemassa dramaturgi, ohjaaja Aino Kivi ja teatterinjohtaja Asko Sarkola. Keskustelemassa urheilija, hyvinvointivalmentaja Ringa Ropo ja ravintotieteilijä, professori Mikael Fogelholm. Keskustelemassa populaarimusiikin tutkija Maarit Niiniluoto ja toimittaja, kriitikko Vesa Sirén. Keskustelemassa psykiatri Jari Sinkkonen ja Poikien talon toiminnanjohtaja Kalle Laanterä. Ravintola Manala, Dagmarinkatu 2 Tukea maahan muuttaneiden miesten työllistymiseen ja kotoutumiseen MIES! Ryhdy vapaaehtoiseksi! 044 751 1338 • vieraasta.veljeksi@miessakit.fi
Syksyn perusja työpajaryhmiin (9-11 ja 12-18 -vuotiaille) on vielä tilaa Strömsin taidekartanossa Roihuvuoressa sekä Käpylän ja Viikin toimipisteissä! Myös uusia ryhmiä aloittaa Vuosaaressa tammikuussa 2018! Hae mukaan! Hakulomakkeet ja lisätietoa löytyy osoitteesta: www.kuvataide.fi Untitled-1 3 28.8.2017 11.58 S Ä V E L T Ä J Ä P A N U A A L T I O LA 11.11.2017 KLO 17.00 ESPOO METRO AREENA SÄVELTÄJÄ PANU AALTIO SOLISTINA JOHANNA KURKELA KOE ELOKUVIEN HIENO LUONTO SINFONIAORKESTERIN JA KUORON SÄESTÄMÄNÄ LIPUT ALKAEN 38,50€ SIS. PALVELUMAKSUN www . lippu . fi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus jaetaan 27.11. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen journalisteille, jotka ovat tehneet juttuja kunnioittavasti sekä sosiaalisia ja taloudellisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä. Tunnustuksen saajat valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Jutut voivat olla julkaistu niin lehdissä, radiossa, televisiossa kuin verkkomediassakin. Lisätietoa: www.eapn.fi Asunnottomien yö 17.10. YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään vuosittain 17. lokakuuta. Suomessa sitä vietetään Asunnottomien yön merkeissä. Lisätietoa: www.asunnottomienyo.fi Ilmoita yllä olevaan kuvaukseen sopiva kirjoitus, kuva tai ohjelma mukaan kilpaan 2.11.2017 klo 12 mennessä! Materiaalin tulee olla julkaistu ajalla 1.11.2016-31.10.2017 suomalaisessa mediassa. UrbanApa X Ateneum taidefestivaali 10. –15.10.2017 Ateneumissa Tanssia / musiikkia / performanssia / videotaidetta / jotain muuta www.urbanapa.fi lippupalvelu
Untitled-1 3 28.8.2017 11.58 S Ä V E L T Ä J Ä P A N U A A L T I O LA 11.11.2017 KLO 17.00 ESPOO METRO AREENA SÄVELTÄJÄ PANU AALTIO SOLISTINA JOHANNA KURKELA KOE ELOKUVIEN HIENO LUONTO SINFONIAORKESTERIN JA KUORON SÄESTÄMÄNÄ LIPUT ALKAEN 38,50€ SIS. PALVELUMAKSUN www . lippu . fi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus jaetaan 27.11. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen journalisteille, jotka ovat tehneet juttuja kunnioittavasti sekä sosiaalisia ja taloudellisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä. Tunnustuksen saajat valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Jutut voivat olla julkaistu niin lehdissä, radiossa, televisiossa kuin verkkomediassakin. Lisätietoa: www.eapn.fi Asunnottomien yö 17.10. YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään vuosittain 17. lokakuuta. Suomessa sitä vietetään Asunnottomien yön merkeissä. Lisätietoa: www.asunnottomienyo.fi Ilmoita yllä olevaan kuvaukseen sopiva kirjoitus, kuva tai ohjelma mukaan kilpaan 2.11.2017 klo 12 mennessä! Materiaalin tulee olla julkaistu ajalla 1.11.2016-31.10.2017 suomalaisessa mediassa. UrbanApa X Ateneum taidefestivaali 10. –15.10.2017 Ateneumissa Tanssia / musiikkia / performanssia / videotaidetta / jotain muuta www.urbanapa.fi lippupalvelu
Y LEN VERKKOSIVUILLA julkaistiin heinä kuussa juttu otsikolla ”Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asian tuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme”. Klikkiotsikosta ja välimerkkiintoilusta huolimatta ju tun pointti oli yksinkertainen. Ilmas tonmuutos vaikeuttaa ruoantuotantoa monilla maailman alueilla, ja tuonnis ta yllättävän riippuvainen Suomikin voi olla vaikeuksissa. Tämä oli tuttua asiaa, josta olin kir joittanut ja luennoinut paljon, mutta jutun vastaanotto oli yllättävä. Moni tuttu reagoi siihen valittamalla kepu laisuudesta ja MTK:n propagandasta. Puheella omavaraisuudesta on valmis poliittinen leima – siitä huolimatta, että jutussa agroekologian professori Juha Helenius korosti ruoantuotan non omavaraisuuden turvaamisen vaativan valtioiden yhteistyötä kan sallisen käpertymisen sijaan. SUURIN OSA SUOMALAISISTA on kas vanut maailmassa, jossa melko en nustettavat olosuhteet ja runsas halpa energia ovat turvanneet ruoantuo Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 5 1 3 6 2 8 1 Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Kind of Green Vegekauppa 7 4 Soi Soi 8 3 4 2 7 5 6
8 / 2017 • 39 Y LEN VERKKOSIVUILLA julkaistiin heinä kuussa juttu otsikolla ”Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asian tuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme”. Klikkiotsikosta ja välimerkkiintoilusta huolimatta ju tun pointti oli yksinkertainen. Ilmas tonmuutos vaikeuttaa ruoantuotantoa monilla maailman alueilla, ja tuonnis ta yllättävän riippuvainen Suomikin voi olla vaikeuksissa. Tämä oli tuttua asiaa, josta olin kir joittanut ja luennoinut paljon, mutta jutun vastaanotto oli yllättävä. Moni tuttu reagoi siihen valittamalla kepu laisuudesta ja MTK:n propagandasta. Puheella omavaraisuudesta on valmis poliittinen leima – siitä huolimatta, että jutussa agroekologian professori Juha Helenius korosti ruoantuotan non omavaraisuuden turvaamisen vaativan valtioiden yhteistyötä kan sallisen käpertymisen sijaan. SUURIN OSA SUOMALAISISTA on kas vanut maailmassa, jossa melko en nustettavat olosuhteet ja runsas halpa energia ovat turvanneet ruoantuo tannon kasvun. Näin on voinut syn tyä kansainvälinen ruokajärjestelmä, jossa toimitukset ovat nopeita ja jous tavia – ellei monimutkainen koneisto yski. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on myös mahdollistanut etäisyyksi en unohtamisen. Kun kuljetukset ovat näennäisen ilmaisia, voidaan vertailla simppelisti vaikka tomaatin tuotannon energiakustannuksia tai ilmastopäästö jä Suomessa ja Espanjassa. Tällä tavoin laskettuna tuotu on usein parempi kuin kotona tuotettu. Samalla toki ulkoistetaan ympäris töongelmia, kuten vesivarojen hupe nemista, tai sosiaalisia ongelmia, kuten nälkätyön teettämistä oikeudettomilla siirtolaisilla. TULEVAISUUDEN SUURI MUUTOS on kuitenkin se, että ilmastonmuutok sen ja muiden ruoantuotannon haas teiden myötä nykyisistä ruoan viejä maista voikin tulla tuojia. Ruokaa ei enää riitä maailmanmarkkinoille enti seen tapaan. Tämä mullistaa kansain välisen ruokajärjestelmän, eikä Suomi ole immuuni. Elintarvikkeissa olemme 75prosenttisesti omavaraisia, mutta ruoantuotannon taustaresursseissa olemme kohtalokkaasti riippuvaisia tuonnista. Omavaraisuuden merkitys kas vaa uudessa maailmantilantees sa. Nykyään korkeaa ruoan oma varaisuusastetta ei pidetä yhtä tärkeänä kuin elinkeinorakenteen edistyksellisyyttä. Päätökset siitä, mitä kannattaa tuottaa, ovat kiinni suhteel lisesta kilpailuedusta – kapitalismin arkista kalkyylia. Muuttuvassa maail massa ruoantuotannon suhteellisen korkea omavaraisuus on kuitenkin kestävän yhteiskunnallisen kehityk sen tae – niin köyhemmille kuin vau raammille. TÄMÄ EI TARKOITA pakenemista kansalliseen nostalgiaan, sillä ruoan maailman kauppa ei mihinkään häviä. Se vain keskittyy olennaisempaan teh täväänsä, tuotantoheilahteluiden ta saamiseen ja tuotteiden kauppaami seen sinne, missä niitä yksinkertaisesti ei voi tuottaa. Se ei ole paluuta menneisyyteen siksikään, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaati vat kumpikin maatalouden käytäntö jen muutosta. Ruoantuotannon täytyy vaatia vähemmän energiaa ja muita resursseja, ja parhaimmillaan se voi osallistua yhteiskunnan ravinteiden kierrätykseen ja hiilen sitomiseen maaperään. Ylen sivuilla ilmestyikin samoihin aikoihin ensiksi mainitun artikkelin kanssa kaksi juttua, jotka käsittelivät satokasvien monimuotoistumista ta pana sopeutua ilmastonmuutokseen. Kirjoittaja on BIOS-tutkimusyksikön tutkija, niin & näin -lehden toimittaja ja tietokirjailija. Omavaraisuus ei ole menneisyyden juttu Kepulaisen propagandan takana saattaa piillä tärkeitä ajatuksia. TEKSTI VILLE LÄHDE Kolumni ”ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN RUOANTUOTANNON HAASTEIDEN MYÖTÄ NYKYISISTÄ RUOAN VIEJÄMAISTA VOIKIN TULLA TUOJIA.” Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 5 1 3 6 2 8 1 Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Kind of Green Vegekauppa 7 4 Soi Soi 8 3 4 2 7 5 6 An tti Salm ine n
40 • 8 / 2017 GMO – tunteella vai tiedolla? TEKSTI LEENA PUTKONEN Geenimuunneltu ruoka herättää paljon turhaa epäluuloa. D IABETESTA sairas tavat ovat jo 1980 luvun lopulta läh tien pistäneet it seensä geenimuun neltua insuliinia. Yhtään geenimuunnellun ruoan ai heuttamaa allergiatapausta ei ole kos kaan raportoitu, vaikka GMOruokaa on syöty 1990luvulta lähtien. Geenimuuntelu on ollut vuosikym meniä kiistanalainen aihe, jossa tiede ja tutkimus ovat jääneet altavastaajik si, kun pelot ja urbaanit legendat ovat ohjanneet keskustelua. Geenimuunnellussa organismissa jokin haluttua ominaisuutta koodaava geneettinen koodi eli geeni on siirretty lajista toiseen. Vaikka kuuluisin jalos tettu kasvi, Avitamiinipitoinen ”kul tainen riisi”, kehitettiin nimenomaan ravitsemuksellisesti paremmaksi kuin tavanomainen riisi, pyritään geeni muuntelulla yleensä enemmänkin parantamaan kasvin viljelyominai suuksia kuin ravintoarvoja. Geeni muuntelun tarkoitus on auttaa ensi sijaisesti viljelijää ja ympäristöä eikä niinkään kuluttajaa. SIINÄ MISSÄ perinteinen kasvinjalos tus vie vuosia, pyrkii geenimuuntelu nopeuttamaan kehitystyötä. Kasveil le yritetään saada parempaa taudin, tuholaisten ja kuivuuden kestävyyttä samalla, kun muuttuva ilmasto jo tuo mukanaan kuivuutta, herkemmin le viäviä tauteja ja näiden vanavedessä nälänhätää ja köyhyyttä. Ilmastonmuutoksen seuraukset saa vat parempaa elämää etsivät ihmisjou kot liikkeelle. Senkin takia apukeinoja on löydettävä nopeasti. Rikas, paljon ruokaa tuottava Eurooppa ei tarvit se sadon parannuksia tai tuotannon tehostamista, joten se ei näistä kek sinnöistä luultavasti suoraan hyötyisi mutta välillisesti kyllä. Ravintorikkaammat, muuttuvan ilmaston mukaisesti räätälöidyt kas vit olisivat joka tapauksessa elintär keitä. Ilmakehän korkeammat hiili dioksidipitoisuudet johtavat monen keskeisen viljelykasvin proteiinipitoi suuden laskuun. Tällä saattaa olla ka tastrofaaliset seuraukset, sillä proteii nialiravitsemus hidastaa tai pysäyttää lapsen kehittymisen niin fyysisesti kuin kognitiivisesti aiheuttaen näin muun muassa lyhytkasvuisuutta ja kehitys ja oppimisvaikeuksia. Jälkim mäiset pahentavat kurjuuden kehää entisestään. TÄMÄ EI TARKOITA , että kaikki geeni muuntelu olisi automaattisesti hyväksi tai ettei siihen liittyisi ongelmia. Tällä hetkellä ehkä suurin pulma on se, että puolueetonta tutkimusta tehdään hy vin vähän ja pienellä mittakaavalla. Negatiivinen ilmapiiri – etenkin Euroopassa – on aiheuttanut sen, et tei julkinen tutkimus etene. Luonnol lisuus on suuri terveystrendi, jonka arkkivihollisena geenimuuntelu usein nähdään. EU:n alueella ei saa myydä geenimuunneltua ruokaa, mutta silti ihmiset haluavat ”GMOvapaa” mer kinnän elintarvikkeisiin. Geenimuunneltuja lääkkeitä vas taan ei ole nähty samanlaista kansan liikettä, vaikka esimerkiksi insuliinin tapauksessa ainetta pistetään sellaise naan suoraan ihmiseen. GMOinsuliini on huomattavasti parempaa kuin sian haimasta eristetty insuliini, jota ennen käytettiin. Eläimille geenimuunneltua rehua on EU:n alueella saanut syöttää vuo desta 2003 lähtien. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä lopputuotteen kannalta: geenit eivät taianomaisesti siirry tuotteesta toiseen. SUURYHTIÖITÄ on syytetty esimer kiksi siitä, että ne tuottavat ”termi naattorisiemeniä”, joista kasvatetut kasvit ovat kyvyttömiä tuottamaan itäviä siemeniä näin orjuuttaen vilje lijän käyttämään heidän tuotteitaan. Tämä on myytti, sillä teknologian ke hittänyt jättifirma Monsanto ei ole koskaan kaupallistanut keksintöään. Moni muukin väite paljastuu tarkem massa tarkastelussa liioitteluksi tai väärinkäsitykseksi. Geenimuunteluun liittyen huolta on herättänyt myös torjuntaaineiden vaikutus luontoon ja viljelijöiden ter veyteen. Tämä ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään geenimuunteluun vaan kaikkeen tehotuotantoon perus tuvaan viljelyyn sekä käyttöohjeiden ja ohjauk sen puutteeseen tiloilla. Paradoksaalista kyllä, muun muas sa ympäristöjärjestöjen usein tuntei kas lobbaaminen on johtanut tilan teeseen, jossa geenimuuntelukenttää hallitsevat suuryhtiöt Monsanto, DuPont ja Syngenta sen sijaan, että tut kimusta ja kehitystä tehtäisiin vähem män puolueellisissa instituutioissa. Suuryritykset ovat niitä tahoja, jot ka voivat edistää tutkimusta ja tuoda tuotteita markkinoille, sillä turvalli suustutkimukset ja lupien anominen ovat kallista puuhaa. Voittoa tavoit televat yhtiöt ajavat kuitenkin ensi sijaisesti omaa etuaan. Tätä vallan epätasapainoa olisi syytä pian päästä tasoittamaan. Ylellä Docventures-dokkarisarjassa 25.10. nähtävä Food Evolution haastaa keskustelemaan geenimuuntelusta asiapohjaisesti. • GMO-ruoka on turvallista kuluttajille. Tästä tutkijamaailmassa on vahva konsensus. GMO-ruokien ei ole todettu aiheuttavan allergiaa tai muita terveyshaittoja, vaikka näistä paljon huhutaan. • Tehotuotanto sinällään on haitallista ympäristölle ja ilmastolle. Se, että moni tehotuotettu lajike sattuu olemaan geenimuunneltua, on sattumaa. • Geenimuuntelu on liiaksi suuryhtiöiden ja kaupallisten tahojen käsissä luonnonja terveystieteilijöiden sijaan. Yritykset ovat kuitenkin tänä päivänä hyvin avoimia tutkimuksestaan, jonka tuloksia on helposti löydettävissä yritysten kotisivuilta. • Geenimuunnelluista kasveista hyötyvät ennen kaikkea viljelijät maissa, joiden ruokaturva on hauras ja joita ilmastonmuutos koettelee rankimmin. Kaikki keinot – ei yksistään geenimuuntelu – ovat tervetulleita ruokaturvan parantamiseksi. • Geenimuuntelu on kallista. Siksi Euroopan pitäisi muuttaa asenteitaan ja auttaa köyhempiä maita mahdollistamaan geenimuunneltujen lajien turvallinen ja hallittu kehitys työ. Se olisi välillisesti myös Eurooppaa hyödyttävä kädenojennus. Artikkeli 6.– 30.10., ma-pe klo 9–18, la klo 11–18. , vapaa pääsy 9.–14.10., vapaa pääsy 26.–28.10., vapaa pääsy caisa.fi | Mikonkatu 17C caisakulttuuri Muhaned Durubin ja Hodhayfa Salihin taide kertoo elämästä Lähi-idän sotavyöhykkeen ulkopuolella. Nuorten tapahtumaviikolla skeitataan, askarrellaan ja pureudutaan elämään, pelkoihin, kauneuteen, välittämisen ja rohkeuteen. Scandinavian International Film Festivalilla nähdään rasismia, köyhyyttä, tasaarvoa, pakolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsitteleviä elokuvia. ”Urgent Call” Anna mun olla! Kino Toivo ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT
Geenimuunneltu ruoka herättää paljon turhaa epäluuloa. SUURYHTIÖITÄ on syytetty esimer kiksi siitä, että ne tuottavat ”termi naattorisiemeniä”, joista kasvatetut kasvit ovat kyvyttömiä tuottamaan itäviä siemeniä näin orjuuttaen vilje lijän käyttämään heidän tuotteitaan. Tämä on myytti, sillä teknologian ke hittänyt jättifirma Monsanto ei ole koskaan kaupallistanut keksintöään. Moni muukin väite paljastuu tarkem massa tarkastelussa liioitteluksi tai väärinkäsitykseksi. Geenimuunteluun liittyen huolta on herättänyt myös torjuntaaineiden vaikutus luontoon ja viljelijöiden ter veyteen. Tämä ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään geenimuunteluun vaan kaikkeen tehotuotantoon perus tuvaan viljelyyn sekä käyttöohjeiden ja ohjauk sen puutteeseen tiloilla. Paradoksaalista kyllä, muun muas sa ympäristöjärjestöjen usein tuntei kas lobbaaminen on johtanut tilan teeseen, jossa geenimuuntelukenttää hallitsevat suuryhtiöt Monsanto, DuPont ja Syngenta sen sijaan, että tut kimusta ja kehitystä tehtäisiin vähem män puolueellisissa instituutioissa. Suuryritykset ovat niitä tahoja, jot ka voivat edistää tutkimusta ja tuoda tuotteita markkinoille, sillä turvalli suustutkimukset ja lupien anominen ovat kallista puuhaa. Voittoa tavoit televat yhtiöt ajavat kuitenkin ensi sijaisesti omaa etuaan. Tätä vallan epätasapainoa olisi syytä pian päästä tasoittamaan. Ylellä Docventures-dokkarisarjassa 25.10. nähtävä Food Evolution haastaa keskustelemaan geenimuuntelusta asiapohjaisesti. 14.9.2017–7.1.2018 Avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–17, ma suljettu Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Liput 7/5 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy www.poikilo.fi museot Harro Koskinen, Sikamessias, 1969 Ku va : H an nu A al to ne n 6.– 30.10., ma-pe klo 9–18, la klo 11–18. , vapaa pääsy 9.–14.10., vapaa pääsy 26.–28.10., vapaa pääsy caisa.fi | Mikonkatu 17C caisakulttuuri Muhaned Durubin ja Hodhayfa Salihin taide kertoo elämästä Lähi-idän sotavyöhykkeen ulkopuolella. Nuorten tapahtumaviikolla skeitataan, askarrellaan ja pureudutaan elämään, pelkoihin, kauneuteen, välittämisen ja rohkeuteen. Scandinavian International Film Festivalilla nähdään rasismia, köyhyyttä, tasaarvoa, pakolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsitteleviä elokuvia. ”Urgent Call” Anna mun olla! Kino Toivo ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT
42 • 8 / 2017 Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu Ilmastonmuutos kohtel ee eri tavalla rikkaita ja köyhiä. Onko tullut aika julistaa sota rikkaita vastaan? TEKSTI JARI SARASVUO KUVAT NINNI KAIRISALO Osta itsesi turvaan Merenpinta nousee ja maailma tuhoutuu? Ei hätää, Selviytymispallo pelastaa omistavan luokan. TEKSTI JARI TAMMINEN Toimintaa voisi verrata käänteisesti toteutettuun versioon keisarin uusista vaatteista. Kaksikko on toistuvasti kii vennyt lavalle ja esittänyt arvostettu jen organisaatioiden valeedustajina visioita, jotka koettelevat uskottavuu den rajoja. Tarjotut visiot ovat hämmentäväs ti usein menneet läpi niiden esittäjän näennäisen valtaposition saattelema na. Tempaukset ovat valottaneet sitä, miten olemme yhteiskuntana valmiita uskomaan pähkähullujakin avauksia arvovaltaisiksi koetuilta tahoilta. Tärkeä osa vedätystä on sen pe rustuminen todellisuuteen, eli voim me uskoa vedätykseen, jos se vastaa käsitystämme todellisuudesta. Eräs The Yes Menin klassisista huijauksis ta on SurvivaBallkonsepti – visio sii tä, kuinka omistava luokka voi ostaa itsensä turvaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. VUONNA 2006 öljynporaustekniik kaan erikoistuneen Halliburtonyh tiön edustajat kutsuttiin puhujiksi Floridassa järjestettyyn Catastrophic Loss konferenssiin. Lavalle kapusi vat ”Fred Wolf” ja tohtori ”Northrop Goody”. ”SurvivaBall on kehitetty suojaa maan yritysjohtoa kaikelta siltä, mitä Maaemo keksii heittää meitä kohden”, Wolf kertoi kuulijoille. ”Tämä tekno logia on ainoa järkevä reaktio nopeaan ilmastonmuutokseen.” Yleisölle myös kerrottiin, että il mastonmuutoksen hidastaminen v aatisi liiketoiminnan alas ajamis Artikkeli Y HDYSVALTALAINEN taitei lijaaktivistikaksikko The Yes Men tunnetaan ympäri maailmaa toteuttamistaan yritysidentiteetin lainaamisista. Andy Bichlbaum ja Mike Bonanno ovat tehneet suuryritysten estetiikkaa pa rodioineita nettisivuja, joiden kautta pahaaaavistamattomat tahot ovat lä hettäneet heille luento ja esiintymis kutsuja. Yesmiehet ovat vastanneet kutsuihin. Essee J UHANA PETTERSONIN Rikkaiden unelmat trilo gian avausromaani Tuhannen viillon kuolema herättää häiritseviä aja tuksia niin kommunistis sa kuin kapitalistissakin. Rikkaat ovat moraalisesti niin saas tunutta sakkia, että heidän murhaami sensa on perusteltavissa, ellei peräti hyve. Ja siltä varalta, ettei rikkaiden luonne ole vielä käynyt kaikille selväk si, viimeistään ilmastonmuutoksen laukaisema yhteiskunnan luhistumi nen paljastaa rikkaiden todellisen tilan henkiinjääneelle osalle ihmiskunnasta. Pitääkö tällainen viesti ottaa tosis saan? Näin syntymäsynkän mielestä pi tää. Rikkaus on hyvien vaihtoehtojen runsautta siinä missä köyhyys on huo nojen vaihtoehtojen tyranniaa. Ilmas tonmuutos pilaa edetessään kaikkien elämän, mutta rikkailla on mahdolli suus varautua niin, että eloonjäämi sen todennäköisyys on korkeampi kuin muilla, ainakin alkuun. Ennen ilmas tonmuutoksen kataklysmistä vaihetta, jossa koko maapallon kattava geologi nen tuho tai mullistus on käsillä, kir jassa pelataan lohdutonta niukkuuspe liä, jonka synnyttämät jännitteet voivat tehdä ilmastonmuutoksesta sittenkin
8 / 2017 • 43 Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu Ilmastonmuutos kohtel ee eri tavalla rikkaita ja köyhiä. Onko tullut aika julistaa sota rikkaita vastaan? TEKSTI JARI SARASVUO KUVAT NINNI KAIRISALO ta ja sitä kautta rokottaisi väistämät tä myös yritysten tuottoodotuksia. Koska tämä ei ole vaihtoehto, Surviva Ball turvaa päätöksentekijöiden selus tan. Halliburtonin Emergency Products Development yksikön johtaja toh tori Goody esitteli yleisölle kaavioin Selviytymispallon toimintaa samalla, kun lavalle marssitettiin mallikappa leita palleroista. Yleisö tiedusteli muun muassa, josko Selviytymispallo on ter roristihyökkäyksen kestävä. Koska jokainen kriisi on mahdolli suus, eivät Halliburtonin edustajat pi täneet ilmastonmuutosta pelkästään huonona asiana. ”Musta surma johti renessanssiin ja vedenpaisumus antoi Nooalle mono polin eläinkuntaan. Samoin huomisen tuomat katastrofit voivat johtaa hy vään – meidän tulee olla valmiita ot tamaan tuo hyvä haltuun”, Fred Wolf jatkoi Catastrophic Loss konferenssin yleisölle. SURVIVABALL on tietysti täysin absur di idea. Siltikin The Yes Men onnistui löytämään yleisön, joka oli valmis us komaan tähän pelastusrenkaaseen. Ajatus varakkaille myytävistä sel viytymisasuista on tietenkin täy sin moraaliton. Se näyttäytyy meil le merkkinä yhteiskunnan sisäisestä jaosta köyhiin ja rikkaisiin. On kui tenkin hyvä muistaa, että globaalisti katsoen kaikki suomalaiset ovat po tentiaalisia SurvivaBallin ostajia. Ää rimmäiset sääilmiöt iskevät pahem min ihan muihin kuin meihin, vaikka olemme käyttäneet luonnon varoja yli oman osuutem me. Lisää SurvivaBallista ja The Yes Menistä Jari Tammisen teoksessa Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset (Into 2013). J UHANA PETTERSONIN Rikkaiden unelmat trilo gian avausromaani Tuhannen viillon kuolema herättää häiritseviä aja tuksia niin kommunistis sa kuin kapitalistissakin. Rikkaat ovat moraalisesti niin saas tunutta sakkia, että heidän murhaami sensa on perusteltavissa, ellei peräti hyve. Ja siltä varalta, ettei rikkaiden luonne ole vielä käynyt kaikille selväk si, viimeistään ilmastonmuutoksen laukaisema yhteiskunnan luhistumi nen paljastaa rikkaiden todellisen tilan henkiinjääneelle osalle ihmiskunnasta. Pitääkö tällainen viesti ottaa tosis saan? Näin syntymäsynkän mielestä pi tää. Rikkaus on hyvien vaihtoehtojen runsautta siinä missä köyhyys on huo nojen vaihtoehtojen tyranniaa. Ilmas tonmuutos pilaa edetessään kaikkien elämän, mutta rikkailla on mahdolli suus varautua niin, että eloonjäämi sen todennäköisyys on korkeampi kuin muilla, ainakin alkuun. Ennen ilmas tonmuutoksen kataklysmistä vaihetta, jossa koko maapallon kattava geologi nen tuho tai mullistus on käsillä, kir jassa pelataan lohdutonta niukkuuspe liä, jonka synnyttämät jännitteet voivat tehdä ilmastonmuutoksesta sittenkin irrelevantin joillekin rikkaista, koska murhaaja ehtii ensin. Onpa mielen kiintoinen asetelma tarinalle. OLEN KAIKEN OLENNAISEN lisäksi myös rikas. Ehkä siksi Voiman vt. pää toimittaja, anarkistikommunisti Suvi Auvinen pyysi minulta kirjaarvoste lua Juhana Pettersonin romaanista. Paitsi että olen vuosien ajan saanut voimaa Voimasta ja haluan kiittää siitä näin, pidin Suvin ajatusta riemastutta van riettaana. Kirjan luettuani kaduin suostumistani. Alkoi ahdistaa. Tunnen Pettersonin kuvaamia maa ilmoja spektrin molemmista päistä. Minulla on pääsy niin köyhien kuin rikkaidenkin todellisuuteen. Käytän sosiaalista seutulippuani suruttomasti, koska se pitää minua kiinni ihmiskun nassa. Tähän perustan arvioni sekä Tuhannen viillon kuoleman tarinasta että sen henkilöiden luonteesta. Romaanin tarina on totta. Se koostuu kahdesta väkevästä, lopulta toisiinsa kytkeytyvästä teemasta. Eriarvoistumi sen kokemuksesta kumpuava viha saa osan väestöstä unelmoimaan väkival taisesta kostoratkaisusta, jonka kohtee na on oman kärsimyksen aiheuttajaksi koettu luokkavihollinen. Kostofantasiaa esiintyy muuten niin etuoikeutettujen kuin ahtaalla elävien parissa. Nykymuotoinen yhteiskunta luhis tuu ilmastonmuutoksen laukaisemissa kriiseissä, ja osa rikkaista varautuu sii hen jo nyt. Varautuminen ei ainakaan toistaiseksi tapahdu Suomessa aivan Pettersonin kuvaaman Arkkikonsep tin mukaisesti, mutta close enough. MINULLA ON YSTÄVIÄ , joille nyky yhteiskunnan tuhoutuminen ei ole kauhukuva vaan todennäköinen ske naario. Aikataulusta ja maailmanlo pun tapahtumakulusta ei ole selvyyt tä. Sukupolviajoituksesta riippumatta vaikuttaa ilmeiseltä, että kataklysmi sen tuhon myötä ihmisarvoon ja lain kunnioitukseen perustunut yhteis kunta väistyy vahvimman vallan tiel tä. Silloin yksittäisiä rikkaita ei suojele omaisuus, asema tai edes oma armeija. Selviytymisestään taistelevat eloonjää neiden joukot ottavat omansa ja toteut tavat kostonsa. Ystäväni eivät perusta selviytymis tään aseisiin eivätkä tietenkään rauen neeseen oikeuteen omistaa. He vaelta vat Fennoskandian pohjoisimmassa osassa, autiossa Pohjoiskalotissa, ja tekevät ruoka ja tarvikekätköjä. Kät köjä on tarpeeksi, ja niitä huolletaan kahden–kolmen vuoden välein. Idea on paljon Petterssonin Arkkeja yksin kertaisempi: kun paska pamahtaa tuu lettimeen, toimintakykyinen on tur vassa siellä, mihin vahvimman valtaa toteuttavat joukot eivät halua, löydä tai edes yllä. Maailmanlopun ensivaiheessa vaih toehtojen runsaudesta ammentavat rikkaat hajaantuvat ja vaeltavat it senäisesti perhekunnittain ruoka ja tarvikekätköille. Riskien hallintaa ja hajauttamista, katsos. Tuhotarinan toisessa näytöksessä toimintakykyi set etsiytyvät jälleen yhteen, sovitun rendezvousprotokollan mukaisesti. Näin saavutetaan yhteisön korkoa ko rolle hyödyt. Finaaliosasta en kehtaa tässä kertoa. Ehkä Pettersonin trilo gian edetessä perustelut sillekin löytyvät. Eliitti löytää suojaa pidempään kuin muut, oli ratkaisu sitten asein suojeltu reservaatti tai paluu rikkauden alku peräiseen muotoon, toimintakyvyn ja vaihtoehtojen runsauteen. MONELLA ON HYVÄ KYNÄ , harvem malla on tarinankerronnan taito. Ju hana Petterssonilla on molemmat. Tuhannen viillon kuolema kuvaa romaanin henkilöiden tarinan kaut ta neljää kohtaloa: rikas, köyhä, wan naberikas ja wannabeköyhä. Köyhien kuvaus onnistuu, rikkai den kuvaus ontuu. Köyhän Ainon ti lanne, taustat, tunneelämä ja ratkaisut ovat sekä uskottavia että koskettavia tarinan edetessä. Valitettavasti rikkai den esittäminen groteskeina karika tyyreinä on kiusaannuttavaa. Vähem män irvokas luonnetodistus rikkaista olisi tehnyt kirjasta vielä todemman, vaarallisemman. Rikas Erkki on hurskasteleva ja hyväksikäyttävä mulkku, sehän on selvää. Mutta vähän vähemmän vä rikynää kusipään kuvauksessa, niin lu kiessani minä olisin ehkä ymmärtänyt hävetä luokkaani tarpeeksi. Mutta kun Petterssonilta irtoaa ote rikkaiden Roudan ja Elviiran tapauk sissa, tulen surulliseksi hukatusta mahdollisuudesta. Petterssonin tari nankerronta on monessa muussa tee massa ja tilanteessa niin suvereenin tarkka, että epäilen hänen hylänneen rikkaiden tuttujensa neuvot. Oikeasti rikkaita ja heidän elämäänsä kuvaa yleisimmin sana tylsä. Sama kerrontavääristymä toistuu IHMISARVOON JA LAIN KUNNIOITUKSEEN PERUSTUNUT YHTEISKUNTA VÄISTYY VAHVIMMAN VALLAN TIELTÄ.
44 • 8 / 2017 Mulla on tasan yksi hyvä ystävä Istanbulissa – Özlem Dalk?ran, ihmisoikeuspuolustaja ja yksi Turkin Amnestyn perustajista, joka on maailman ihanin tyyppi. Sen kanssa mä halusin mennä sitä Suomen korismatsiakin katsomaan. En kuitenkaan voinut, koska Özlem on ollut heinäkuusta asti pidätettynä terrorismista syytettynä. Turkin viranomaisten esittämät syytteet Özlemiä ja yhdeksää muuta ihmisoikeuspuolustajaa vastaan ovat tietysti täysin perusteetonta roskaa. Koris kyllä jännitti. Mutta sen rinnalla pääsevätkö Özlem ja muut vapaaksi yhden koripallo-ottelun lopputuloksella ei mulle ollut kauheasti väliä. Jos haluat auttaa, voit tehdä sen allekirjoittamalla vetoomuksen täällä: amnesty.fi/turkki Kuvassa vedetään Özlemin kanssa röökiä istanbulilaisen hotellin aulassa melko tarkkaan 14 vuotta sitten. -Tommy Lindgren PS Tuu Kolmen Sepän aukiolle 14.10. klo 11:00 osoittamaan solidaarisuutta Turkissa vangituille ihmisoikeuspuolustajille – luvassa kakkua ja puheita. Rohkeus muuttaa maailmaa. wannaberikkaan Cessin ja wannabe köyhän Jarin hahmoissa. Köyhyyttään karkuun juokseva Cessi on uskottava, kun hän vaihtaa autenttisen itsensä so siaaliseen valheeseen. Vanhempiensa rikkaudesta pakofantasian itselleen ke hittänyt Jari kompuroi hahmona silkan komiikan puolelle, kun hän rimpuilee ollakseen epämääräisesti enemmän ih minen. Tosielämästä olisi toki löytynyt parempia, suorastaan briljantteja esi kuvia, kuten Niko Herlin. PAKKO ONNITELL A Petterssonia: vaikka kirjailija viisaasti jättää allevii vaavat selitykset väliin, hänen luon nostelemansa yhteys vallan ja neu roottiseksi yltyvän seksuaalisuuden välillä ansaitsee hatunnoston. Toinen kiitos tulee kuvauksesta yhteiskunnan harjoittaman niukkuuden jakamisen karmivista vaikutuksista köyhien elä mässä. Teet näkyväksi rakenteellisen väkivallan, Juhana, josta kudos! Ymmärrän, että nykydiskurssissa rikkaat tulee esittää pahoina epäih misinä. Se ei silti tee itse tarinalle eikä varsinkaan ajan hengelle hyvää. Mu rehdin rikkaatpuheen myötätunnot tomuuden vaikutuksia sivistyksellises tä autoimmuunisairaudesta kärsivän lukijan ihmiskuvassa. Ahtaalla elämi nen on tarpeeksi traumatisoivaa ilman katkeroittavia harhojakin. Rikkaan voi ripustaa lyhtypylvääseen, mutta kuten tunnettua, katarsis ei eheytä katkeraa eikä palauta hänen elämänhaluaan. Täysimittaista vallankumousta ja sii hen liittyvää luokkasotaa tuskin todiste taan länsimaissa ennen ilmastonmuu toksen kataklysmista vaihetta, mutta luokkaterrorin todennäköisyys kasvaa väkivallalla flirttailevan poorsplainin gin normalisoinnin myötä. Kuuntelen kir joittaessani laste ni leikkimistä ja havahdun poh timaan heidän pahuutensa mittaa. Hei dän syntinsä on onnekkaat vanhemmat, mutta tuleeko vanhempien pa hat teot todella kostaa ty töille ylisukupolvisesti? Ja mitä lapseni aikanaan luokkaviholliseksi leimaavat oikeasti tietävät minun tai maailmanmestarin tekojen luontees ta? Vauraus ei ole aina todiste varkau desta, vaikka tosiasiallisia syyseuraus suhteita ruton lailla karttavat ideologit messuaisivat mitä. TAIKAUSKOINEN MIELI on hauras ja heikko. Se vaatii, että hyvä ja paha sidotaan mustavalkoisen irrottamat tomasti ihmisiin ja heitä kuvaaviin ismeihin. Jo 400luvulla Augustinus esitti vaihtoehdon: ehkä pahuus ei olekaan ruumiillistuva subjekti vaan yksinkertaisesti lohdutonta hyvyyden puutetta. Pahuutta pohtivassa filo sofiassa tällä on nimikin, privatio boni. Hyvyyden puute ilmenee myötätun toisten uhrauksien poissaolona. Juhana Pettersson Tuhannen viillon kuolema esittää aiheellisia moit teita rikkaiden moraalia kohtaan. On väärin henkilökohtaisesti suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ra kentamalla väkivaltakapasiteettia hä dänalaisia vastaan – ja samalla edis tää ilmastonmuutosta kiihdyttävää politiikkaa. On väärin esittää itsensä hyväntekijänä ja jonkinlaisena jalona köyhien kasvattajana – ja samalla pokkana ku settaa köyhältä työnteki jältä itselle mitättömiä summia, jotka ovat köy hälle kir jaimelli sesti elämän ja kuoleman ratkaisevia rahoja. Ihminen on enkelin ja elu kan äpärälapsi. Hyvään kykene vä, pahaan kiintyvä. Ihminen, rikas tai köyhä, olisi paremmin turvassa itsel tään ja toksiselta elämältään, jos hän kuntouttaisi myötätuntoaan todellisen kommunikaation kautta. SUURI DIALOGIN TUTKIJA ja filoso fi Martin Buber pohti ihmisten kom munikaatiotapoja, jotka avaavat portit taivaaseen tai helvettiin. Hän kuvasi, miten ihmiskuva ja sen seuraamukset hyvässä tai pahassa syntyvät joko ta vasta nähdä toinen ”minäse” tai ”mi näsinä”kehyksestä käsin. Kun ihminen hahmottaa toisen mi näsekehyksestä käsin, hän määritte lee, arvottaa, leimaa ja lokeroi toisen hänen ominaisuuksiensa perusteella – sukupuoli, asema, ulkoinen olemus, maine, tausta, ryhmätunnisteet, va rallisuus ja niin edelleen. Tämä johtaa ihmiskuvan esineellistymiseen. Ensin toinen käsitetään objektina, joten hän tä tulee kohdella objektistatuksensa mukaisesti, joko ala tai ylästatuksesta käsin. Seuraavaksi minäsetulkitsija taantuu huomaamattaan itsekin ob jektiksi, vieraantuu omasta ihmisyy destään, haavoittuvaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan. Lopulta ihmiset regressoituvat biologisiksi selviyty misalgoritmeiksi, objekteiksi hierarki sessa matriisissa. Jos taas perusta kommunikaatiolle ja kohtaamiselle perustuukin minäsi nämalliin, ihminen lakkaa vieraantu masta itsestään, koska toiset eivät ole kaan typistävästi arvotettuja objekteja, opportunistisesti hyödyn tai haitan lähteitä. Minäsinäkommunikaatio an taa suojaa ja palauttaa elinvoiman, mi kä oli paradoksaalisesti minäsekoh taamisen epätoivoinen pyrkimys. Nyt tuhon uudistavasta voimasta turhaan unelmoivan ihmisen thanatosviettien valta väistyy libidon tieltä. Elämä al kaa panettaa. Outo ei olekaan ruma, vaan kiihottava. TÄMÄN AJAN SPITA ALI on vieraantu minen itsestä, toisista ja elämästä. Ih misyyden todelliset palkinnot jaetaan haavoittuvaisuuden tilaan uskaltautu ville. Se edellyttää, että sinä näet minut itsessäsi ja päinvastoin. Ensin ohitat minun ominaisuuteni ja sitten omasi. Yhteyden syntymisen myötä voidaan keskustella ristiriitaisten tarpeidem me yhteensovittamisesta. KUTEN NÄYTELMÄKIRJAILIJA Tennessee Williams niin kauniisti kirjoitti: ”En pyydä sääliä, ainoastaan ym märrystä – en edes sitä – ei. Pyydän vain, että näkisit minut itsessäsi ja vi hollisen, ajan, meissä kaikissa.” Todellisessa elämässä katarsis ei eheytä. Mutta traagisille tarinoille an tautuvat voivat katarsiksen myötä hy vinkin alkaa toipua. Juhana Pettersson kirjoittaa trilo giaa. Minulle se tarkoittaa toivoa. Tai noh, vähintäänkin uteliaisuutta sen suhteen, kuinka tutuiksi tulleet tyypät pärjäävät vedenpaisumuksen ajassa. Feministien kokoontumisajot Feministinen foorumi luo turvallisempaa Helsinkiä. TEKSTI SUVI AUVINEN F EMF eli Feministinen foorumi järjestetään tänä vuonna vii dettä kertaa. Tapahtumapaik kana on Helsinki. ”FemF on syntynyt tarpeesta femi nistisille tiloille ja kohtaamisille. Ha luamme joka vuosi luoda päivän ajak si tilan, jossa feministiset toimijat eri aloilta ja konteksteista voivat luoda ohjelmaa ja osallistua keskusteluun siitä, mitkä ovat tämänhetkisen yhteis kuntamme polttavimpia epäkohtia ja mitä tehdä niiden ratkomiseksi”, ker too FemFin työryhmän jäsen Inkeri Rönnberg. Rönnberg on ollut neljä vuot ta vapaaehtoisena toteuttamassa tapahtumaa. ”Tapahtuma pyrkii luomaan tur vallisemman tilan, johon uudemmat ja vanhemmat feministit voivat tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan fe minismistä eri lähtökohdista." ”Turvallisemman tilan” ajatuksena on luoda käytäntöjä, jotka saavat ihmi set kokemaan olonsa turvalliseksi. Ih misiä kannustetaan ottamaan vastuuta epämiellyttävistä tilanteista ja muutta maan tilanteet paremmiksi esimerkik si rasismin, seksismin tai muun sorron sietämisen sijaan. Turvallisten tilojen sijaan puhutaan turvallisemmista ti loista, koska täysin turvallisen tilan luominen ei tavoitteista huolimatta liene mahdollista. TURVALLISTA TIL A A moniäänisille kohtaamisille pyritään Rönnbergin mukaan luomaan niin Feministisessä foorumissa kuin sitä toteuttavan työ ryhmän sisällä. ”Meille feminismi ei ole pelkkä ni mike vaan prosessi, jossa aktiivisesti toimimme tasaarvon puolesta”, Rönn berg sanoo. Tämä tarkoittaa kritiikkiä myös omaa toimintaa kohtaan, omien sokeiden pisteiden tunnistamista ja jatkuvaa oppimista. ”Se tarkoittaa ennen kaikkea toi mimista heidän ehdoillaan, jot ka kokevat monenlaista syrjintää yhteiskunnassa.” Tänä vuonna avoin, ilmainen ja monikielinen Feministinen foorumi panostaa entistä enemmän monimuo toisuuteen. Luvassa on niin panee likeskusteluja, elokuvia, työpajoja ja open miciä. Tapahtuma laajenee myös feministiseksi taidenäyttelyksi, FemF Artiksi, joka priorisoi rodullistettujen taiteilijoiden näkyvyyt tä sekä haastaa nor meja ja kulttuuripolitiikkaa Suomen taidekentällä. TÄMÄNVUOTISEN TAPAHTUMAN tee mana on liike. Teemasta keskustellaan niin feministisen liikkeen kuin keho jen näkökulmasta: Miten kurdilainen queerfeminismi haastaa länsimaista prideliikettä? Minkälaisia liikkumi sesteitä eri toimintakykyiset kehot ko kevat? Miten luoda kestäviä liikkeitä, joissa uusintava työ jaetaan tasaar voisesti? Miltä näyttävät tulevaisuu den feministiset liikkeet, jotka lähtevät käyntiin tänä päivänä? FemF 2017 www.femf.net Artikkeli
Mulla on tasan yksi hyvä ystävä Istanbulissa – Özlem Dalk?ran, ihmisoikeuspuolustaja ja yksi Turkin Amnestyn perustajista, joka on maailman ihanin tyyppi. Sen kanssa mä halusin mennä sitä Suomen korismatsiakin katsomaan. En kuitenkaan voinut, koska Özlem on ollut heinäkuusta asti pidätettynä terrorismista syytettynä. Turkin viranomaisten esittämät syytteet Özlemiä ja yhdeksää muuta ihmisoikeuspuolustajaa vastaan ovat tietysti täysin perusteetonta roskaa. Koris kyllä jännitti. Mutta sen rinnalla pääsevätkö Özlem ja muut vapaaksi yhden koripallo-ottelun lopputuloksella ei mulle ollut kauheasti väliä. Jos haluat auttaa, voit tehdä sen allekirjoittamalla vetoomuksen täällä: amnesty.fi/turkki Kuvassa vedetään Özlemin kanssa röökiä istanbulilaisen hotellin aulassa melko tarkkaan 14 vuotta sitten. -Tommy Lindgren PS Tuu Kolmen Sepän aukiolle 14.10. klo 11:00 osoittamaan solidaarisuutta Turkissa vangituille ihmisoikeuspuolustajille – luvassa kakkua ja puheita. Rohkeus muuttaa maailmaa.
46 • 8 / 2017 46 • 1 / 2017 Ohjaaja ei saa rahoitusta psykoanalyysia käsittelevälle dokumentilleen. Niinpä hän päätyy käsittelemään ainutta Suomessa hyväksyttyä aihetta: Tuntematonta sotilasta. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA V IIME SYKSYNÄ Wille Hyvönen oli umpiku jassa. Hän oli ohjan nut kaksi dokument tia – Kummisetäni thaimorsian (2012) ja Onnelliset (2015) – jotka olivat syn nyttäneet keskustelua ostetusta rak kaudesta ja ostetusta onnellisuudesta. Suomen elokuvasäätiö tuki molempia projekteja, mutta kolmanteen ei rahaa enää tippunut. Se olisi käsitellyt Hyvösen aloitta maa psykoanalyysia. Hyvönen huomaa miettivänsä, että rahahanat ehtyivät samoihin aikoihin, kun hän alkoi käyttää mekkoa. ”Mun urassani on ihan selvä kaari. Alussa tein, kuten ne toivoivat, ja sain rahaa. Seuraava elokuva oli vähän rohkeampi ja lähempänä sitä, mitä ha lusin tehdä, minkä jälkeen säätiössä oltiin, että ’tää on outo, ei anneta tolle enää rahaa’”, Hyvönen sanoo. Joskus yhdeksännen hylätyn apu rahapäätöksen aikaan Hyvönen luki Hesarista, että Aku Louhimieheltä on tulossa uusi Tuntematon sotilas. ”Tajusin, että eihän täällä voi tehdä mitään muuta!” Turhautumisesta syntyi idea elo kuvasta Tuntematon sotilas 2.0, jon ka nimeksi tuli sittemmin Tuntematon. Elokuvasta, joka käsittelee sukupuolta, toiseutta ja suomalaisuut ta 2010luvulla. HY VÖSEN OHJA AMA ja Johannes Ekholmin (Kaspar Hauser, Rakkaus niinku) käsikirjoittama Tuntematon sulauttaa yhteen Hyvösen aiemmat projektit. Se alkaa terapeutin sohvalta, josta sitten livetään metatasoille. Niis sä skypetetään puolison kanssa ja ky sellään isältä, onko tämä ylpeä pojasta, joka käyttää mekkoa. Ekholm huomauttaa, että Tuntematon kestää juuri 45 minuuttia, siis yh den terapiasession verran. Hyvösen isä on avainasemassa. Ka tumainoksia työkseen vaihtava van hempi on linkki siihen Suomeen, jota Louhimiehen Tuntematon sotilas eh kä palvelee ja jolle se edustaa ”oikeaa” elokuvaa. Kun isä kertoo ilmoittautuneensa vapaaehtoiseksi Louhimiehen Tuntemattomaan sotilaaseen ja pääsevänsä mukaan ”oikeaan elokuvaan”, se tar koittaa samalla, ettei hän pidä Hyvö sen elokuvia ”oikeina”. HYVÖNEN JA EKHOLM ovat turhautu neita suomalaiseen elokuvaan. Hyvö nen ei enää ylipäätään katso elokuvia, koska ne eivät tarjoa hänelle mitään. Elokuvan tekeminen on kallista ja ra kenteet jäykät. ”En usko, että millään muulla tai dealalla olisi mahdollista, että vasta vuonna 2017 ensimmäinen 1980lu vulla syntynyt nainen ohjaa ensim mäisen pitkän elokuvansa. Kasarin alusta on vittu pian 40 vuotta. Kuka edes elää neljänkympin jälkeen”, Hy vönen kysyy. Eikä elokuvasäätiö halua käydä avointa keskustelua. Tuntematonelo kuvassa käydään läpi Hyvösen saamia kielteisiä tukipäätöksiä, joita perustel laan muun muassa sillä, että ohjaaja kommentoi tekstissään muita eloku via. Päätöksissä toivotaan, että Hyvö nen voisi ”jatkossakin tehdä elokuvia, joita suomalaiset haluavat katsoa”. Hyvönen huokaa. ”Teatterissa en ole 2010luvulla nähnyt varmaan yhtään esitystä, jossa ei tuotaisi esiin sitä rakennetta: teat teritaloa, esitystä ja sitä, mitä ollaan tekemässä. Elokuvapuolella vaan sa notaan, ettei sellainen kiinnosta taval lisia katsojia. On mahdotonta tehdä instituutiokriittistä tai keskustelevaa elokuvaa, koska se instituutio on ra hoittajien mielestä liian epäkiinnos tava tavalliselle yleisölle. Vain sota ja rakkaustarinat kelpaavat.” RAHOITTAJIEN KANNALTA Aku Lou himiehen ohjaama Tuntematon sotilas on varma nakki. Miljoonaeepos perustuu kansalliseen suurteokseen ja käsittelee Suomi 100 vuoden keskei siä teemoja: isänmaata, itsenäisyyttä, rohkeutta ja työntekoa yhteisen hyvän eteen. Kukaan ei ole vielä nähnyt Aku Lou himiehen Tuntematonta sotilasta, joka saa ensiiltansa 27. lokakuuta, mutta Hyvönen tietää, mistä siinä on kyse. "Se on tehty vallanpitäjiltä niille, ke nellä on valtaa.” Hyvönen ja Ekholm eivät ole myös kään lukeneet Väinö Linnan alkupe räistä romaania. ”Mulla on sellainen röökiaskin ko koinen versio, jota olen selaillut. Olen huomannut, että siinä kirjoitetaan murteilla, ja ajatellut, että sen perus teella mä kirjoitan samalla tavalla kuin Väinö Linna”, Ekholm sanoo ja nauraa. Enemmän kyse on käsitteestä, joka on omittu tiettyyn käyttöön ja jonka voi omia uudelleen: vessaharjojen so misteeksi, oman suomalaisuuden tuki pilariksi. Väinö Linna oli ehkä vasem mistolainen pasifisti, mutta suurelle osalle suomalaisista hän edustaa kir kasotsaista kansallismielisyyttä. Väinö Linna on siis meemiytynyt. Mutta eikö vastateoksen tekeminen romaanille, jota ei ole lukenut, mieti tytä yhtään? ”No ei”, Hyvönen sanoo. ”Oon mä pitänyt siitä kympin esitel män koulussa, mutta musta maailmas sa on vaan niin paljon kiinnostavam pia kirjoja kuin Tuntematon sotilas.” Tuntematon saa ensi-iltansa 11.10. Sotaeepos toiseudesta Artikkeli
Ohjaaja ei saa rahoitusta psykoanalyysia käsittelevälle dokumentilleen. Niinpä hän päätyy käsittelemään ainutta Suomessa hyväksyttyä aihetta: Tuntematonta sotilasta. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA saa ensiiltansa 27. lokakuuta, mutta Hyvönen tietää, mistä siinä on kyse. "Se on tehty vallanpitäjiltä niille, ke nellä on valtaa.” Hyvönen ja Ekholm eivät ole myös kään lukeneet Väinö Linnan alkupe räistä romaania. ”Mulla on sellainen röökiaskin ko koinen versio, jota olen selaillut. Olen huomannut, että siinä kirjoitetaan murteilla, ja ajatellut, että sen perus teella mä kirjoitan samalla tavalla kuin Väinö Linna”, Ekholm sanoo ja nauraa. Enemmän kyse on käsitteestä, joka on omittu tiettyyn käyttöön ja jonka voi omia uudelleen: vessaharjojen so misteeksi, oman suomalaisuuden tuki pilariksi. Väinö Linna oli ehkä vasem mistolainen pasifisti, mutta suurelle osalle suomalaisista hän edustaa kir kasotsaista kansallismielisyyttä. Väinö Linna on siis meemiytynyt. Mutta eikö vastateoksen tekeminen romaanille, jota ei ole lukenut, mieti tytä yhtään? ”No ei”, Hyvönen sanoo. ”Oon mä pitänyt siitä kympin esitel män koulussa, mutta musta maailmas sa on vaan niin paljon kiinnostavam pia kirjoja kuin Tuntematon sotilas.” Tuntematon saa ensi-iltansa 11.10. Sotaeepos toiseudesta
48 • 8 / 2017 Piraattiradion paluu Vapaan tiedonvälityksen laineilla pintaan ovat nousseet podcastit. Pienillä resursseilla lähes kuka tahansa voi tuottaa omaa ohjelmaansa. TEKSTI SUVI AUVINEN V AIKKA ENSIMMÄISET suomalaiset podcastit on kuultu jo vuonna 2005, käsite on tuttu yllättävän harvalle. Vähitellen yhä use ampi iso mediatalo on kuitenkin alka nut tuottaa itsenäisiä podcasteja perus ohjelmistonsa lisäksi, ja rintamalle on noussut myös paljon täysin itsenäisiä toimijoita. iPod ja broadcasting. Termi ”pod casting” tulee sanoista, jotka viit taavat äänitiedostojen siirtämiseen Applen MP3soittimeen. Termi on myöhemmin määritelty myös lyhen teeksi sanoista ”portable on demand”, sillä podcastit eivät ole enää Applen yksityisomaisuutta. ”Podcastissa on teknologinen osio ja genreosio”, määrittelee podcastien sie lunelämää Suomen podcastkeisariksi julistautunut vapaa toimittaja Olli Sulopuisto. ”Podcast on teknologian osalta ne tistä tilattavaa audiota. Mikä tahan sa mp3, jonka lataat nettiin, ei ole podcast. Ideana on nimenomaan ti laaminen: kun tilaat podcastin ker ran, saat sen kaikki jaksot jatkossa automaattisesti.” Sulopuiston mukaan podcastit eroa vat genrenä puheradioohjelmasta. ”Vaikka podcasteissa on teemoja, jotka voisivat toimia puheradiossa, se on silti intiimimpää. Radiokanavilla on yleensä aika isot kuulijamäärät, ja sisältöön tietenkin vaikuttaa se, millä saa lisää yleisöä. Kun on mahdollista tehdä pienemmälle yleisölle juttuja, voi myös upota syvemmälle aiheeseen. Tekijän näkökulmasta voi olla kiva, et tä voi kunnolla nörtteillä aiheesta ja luottaa siihen, että kuuntelijoilla on jo joku kiinnostus tai pohjatieto käsiteltä västä aiheesta.” Kuulijan näkökulmasta intiimiys liittyy Sulopuiston mukaan myös sii hen, että podcastin voi kuunnella sil loin, kun haluaa ja se itselle parhaiten sopii. ”Radio on usein taustalla, ja sieltä kuunnellaan mitä tahansa. Podcast laitetaan todennäköisemmin päälle, kun haluaa kuulla juuri tästä aihees ta ja on aikaa syventyä siihen. Podcas Artikkeli
8 / 2017 • 49 teja kohtaan on ehkä aktiivisempi ja kiinnostuneempi suhtautuminen kuin radioon.” VAIKKA PODCASTEJA on tehty Suo messa yli kymmenen vuotta, ovat ne vasta nyt lyömässä läpi. Ensimmäi sen aallon tekijöistä moni pudonnut pois alkuinnostuksen jälkeen, ja vasta muutaman viime vuoden aikana on al kanut tulla paljon uusia tekijöitä. ”Podcastien kuulijamääristä on vai kea saada dataa, eikä kuulijatutkimus ta ole vielä tehty”, kertoo Sulopuisto. ”Yle Areenasta voi saada jotain viit teitä siitä, millaisista kuulijamääristä puhutaan. Antti Holman Radio Sodoma on ollut hitti suosituimman jakson reilulla 32 000 latauskerralla. Yksittäis ten ohjelmien suhteen muutama tuhat kuulijaa per jakso olisi varmaan hyvä, 10 000 jo paljon. Eli pienistä määristä vielä puhutaan.” Mainosrahoitteisia tahoja podcas tien kehitys ei Sulopuiston mukaan tunnu vielä erityisesti kiinnostavan, koska yleisöt ovat niin pieniä. Perin teisten mediajättien ulkopuolella kyn nys podcastien tekemiseen on kuiten kin matala. ”Tekijälle suurin kustannus on se oma aika. Radiokanavilla ei ole kau heasti painetta tehdä mitään niiden perusohjelmien lisäksi. Kentällä on Voima tuotti omaa podcast-sisältöään jo vuonna 2010 Fifi Audio -projektin merkeissä. Monen muun toimijan tapaan Voimankin podcastit vaipuivat unohduksen yöhön noustakseen taas uudestaan pintaan. Voima tuottaa tällä hetkellä kolmea podcastia. MIKÄ MEITÄ VAIVAA? Popfilosofi ja tietokirjailija Pontus Purokurun ja järjestötyöntekijä ja blogaaja Veikka Lahtisen podcast kysyy, mikä meissä ja kaikessa on pielessä. Yhteiskuntakritiikissä on tapana syytellä muita. Mikä meitä vaivaa panostaa itsekritiikkiin ja niin sanottujen hyvien tyyppien tekemän politiikan setvimiseen. Satiirista, samppanjasosialismista ja sardonisesta sanailusta koostuva show on kohahduttanut muun muassa toimittajia, vasemmistolaisia ja suomalaisten alkoholinkulutuksesta huolestuneita lääkäreitä. ”Itseään purkavien miesten” dynamiikka syntyy popfilosofisista ränttäyksistä, hyväntahtoisesta kampittamisesta ja poliittisista vitseistä. Tekijät julistautuvat noloiksi heti ensimmäisessä jaksossa, sillä nykyään noloa on vilpitön kannan ottaminen ja omien korttiensa näyttäminen. Podcast keksii uuden ongelman jokaisen ratkaisemansa vanhan tilalle: Miten meitä hallitaan noloudella? Mikseivät konsultit aja Wolt-autoilla limsaa lähiöön? Onko kaikki mennyt parempaan suuntaan, vai onko tulevaisuus peruttu? Mihin asti kuluttaja-aktivismi riittää? Mitä tekemistä Pekka Haavistolla on Darth Vaderin kanssa? Kuinka saada uusia ystäviä kolmekymppisenä? Miten purkaa myrkyllistä maskuliinisuutta? KYMMENEN SENTTIÄ, KYMMENEN MINUUTTIA Vesa Linja-aho on Metropolia-ammattikorkeakoulun autoelektroniikan lehtori, sosiaalisen median suurkuluttaja, huonon huumorin ystävä ja blogaaja. Kaikki mediatyypit on jo käytetty tai vähintään kokeiltu – nyt myös podcast. Ehkä viivyttelyn taustalla on ollut peruskoulun musiikintunneilta alitajuntaan jäänyt oman äänen sitkeä häpeäminen. Podcast on mediana haastava: siinä missä blogikirjoituksen tai lehtijutun voi vain silmäillä läpi, podcast on kuunneltava kokonaan – eikä samalla voi oikeastaan tehdä muuta keskittymistä vaativaa. Linja-aho pyrkii pitämään jaksot lyhyinä, noin kymmenen minuutin pituisina – siitä elohopeakuumemittarin käyttöohjeesta pöllitty nimi Kymmenen senttiä, kymmenen minuuttia. Tässä ajassa saa käsiteltyä yhden asian tai näkökulman. Kymmenen senttiä, kymmenen minuuttia -podcastissa käsitellään tiiviisti ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Ensimmäisissä jaksoissa ovat puhuttaneet vankien ihmisoikeudet sekä se, miksi Lielahden surma ei aiheuta samanlaista poliittista keskustelua kuin Turun joukkopuukotus. Linja-aho haastattelee mielellään mielenkiintoisia tyyppejä, varsinkin sellaisia, jotka eivät saa muuten ääntään kuuluviin – haastateltava saa olla äänessä sen toiset kymmenen minuuttia, mielellään enemmänkin! HULLUUDESTA KUOLEMAAN Hulluudesta kuolemaan -podcastissa keskustellaan isoista ilmiöistä inhimillisellä otteella. Jaksojen kuluessa kuljetaan hulluudesta kuolemaan ja nostetaan pöydälle myös seksuaalisuus ja normaalius. Podcastissa keskustelevat Ina Juva – akateeminen pätkätyöläinen – ja Anna Miettinen – insinööri ja kulttuurituottaja. He pohtivat aiheita henkilökohtaisten kokemusten kautta ja uudesta tulokulmasta. He hakevat inspiraatiota keskustelulle tutkimuksesta ja tuovat pöytään näkökulmia, jotka eivät välttämättä pääse esiin julkisessa keskustelussa. Hulluus ei ole aina pelkästään inspiroiva selviytymistarina. Kuka pääsee hoitoon, ja mitä se kertoo yhteiskunnasta? Miten hulluuden käsite on muuttunut, ja mihin se mahtaa olla menossa? Seksuaalisuutta tarkastellaan lesbonaisten maailmasta käsin, ja sitä kautta pohditaan, onko tasa-arvo jo täällä. Hulluudesta kuolemaan esittää, ettei normaalius ole niin harmitonta kuin sen arkipäiväisistä tulkinnoista voisi ajatella. Harmitonta ei kai ole kuolemakaan. Voiman omat podcastit tilaa muille kuin perinteisille media taloille ja mahdollisuuksia on paljon!” SULOPUISTO HALUAISI nähdä tulevai suudessa etenkin kolmen trendin nou sun suomalaisissa podcasteissa: ”Äänessä saisivat olla kaikki muut kuin keskiikäiset valkoiset miehet, joita itsekin siis tietysti edustan. Ruskeat Tytöt on tästä hyvä esimerkki. Kynnys on podcasteissa periaatteessa matala erilaisille eivaltavirtaa edus tavien tekijöiden työlle ihan eri lailla kuin perinteisessä mediassa. Kun it sekin on mies, haastattelee usein mie hiä, tekee juttuja miehisistä aiheista ja edistää sitä omaa hegemoniamei ninkiä: sitä kaipaisi jotain vasta painoksi.” ”Hauskuus ja komiikka on asioita, jotka saisivat myös nousta podcasteis sa isompaan rooliin. Suomessa asiapi toisuus on podcasteissa vahvana esillä, mutta ovathan podcastit myös ajan vietettä. Jenkeissä iso genre ovat pod castit, joissa muutama hauska tyyppi jauhaa paskaa keskenään, ja onhan sellaista kiva kuunnella.” ”Lisäksi mua kiinnostaisi tarinan kerronta. Perinteisen haastattelumuo don sijaan olisi tilaa toisenlaiselle ker ronnalle: tarinoille, joissa voi olla joku pointti – tai olla olematta!” Vesa Linja-ahon podcastit voi nauttia lyhyinäkin vapaahetkinä. Hulluudesta kuolemaan -podcast käsittelee normien vaaroja.
50 • 8 / 2017 Star Trekin ihmiskunta Federaation tähtilaivat ovat menneet sinne, minne ihminen ei ole aiemmin mennyt. Näin ovat parhaimmillaan tehneet myös Star Trek sarjat. TEKSTI MIKE POHJOLA T IETEISFIKTIOSSA tai fantasiassa on usein henkilöitä, jotka eivät ole ihmisiä. He voivat olla robotteja, alienei ta tai vaikka haltioita. Näiden hahmojen tärkeä tehtävä on osoittaa meille, millaisia me ihmiset emme ole. Näiden tarinoiden ihmis hahmot puolestaan edustavat mei tä heikkouksinemme ja vahvuuk si nemme. Perimmäisellä tasolla Star Trek on aina käsitellyt ihmisyyttä. Kun maapal loa katsoo avaruudesta, ei näy maiden rajoja vaan kokonainen planeetta. Eri Star Trek sarjat ovat kuitenkin näyttä neet meidät eri tavoin. Alkuperäinen Star Trek sarja oli jotain ennenkuulumatonta vuonna 1966. Keskellä kylmää sotaa se esitti maailman, jossa afrikkalaiset, aasia laiset, eurooppalaiset ja amerikkalai set olivat kaikki samaa valtiota. Tum maihoiset, japanilaiset, venäläiset ja jopa naiset saattoivat palvella ame rikkalaisen kapteenin alaisuudessa. Ihmiskunta oli päässyt yli rasismista ja nationalismista. Näitä negatiivisia asioita edustivat klingonit ja muut viholliset. Tämä valoi sa tulevaisuus oli hippisukupolvelle äärettömän hou kutteleva. Rahasta oli luovuttu, eikä puutetta ollut oi keastaan mistään. Ihmiskunta oli liit toutunut muiden avaruuskansojen kanssa, ja tähtilaiva Enterprise warp paili galaksin laidalta toiselle tapaa massa uusia kulttuureita ja kohtaa massa popfilosofisia dilemmoja. UPSEERISTOON KUULUI myös afrikka lainen kommunikaatioupseeri Uhura. Uhuraa esittävä Nichelle Nichols kas voi rotusortoajan Illinoisissa. Hänen roolihahmonsa oli amerikkalaisen tele vision ensimmäisiä mustia naisia, joka ei ollut palvelija. Siitä huolimatta hahmon tehtävänsä oli ”vastata puhe limeen” ja toimia kapteenin käyttöliit tymänä Enterprisen tietokoneeseen. Uhuran ylivoi maisesti yleisin repliikki oli ”Hailing frequencies open” eli ”Kutsu taajuudet avattu”. Käytännössä siis: ”Puhelusi yhdistyy, hetki vielä.” Nichols väsyi kin tähän rooliin ja suunnitteli jättävänsä sarjan toisen kauden jälkeen. Hän kuitenkin muut ti mielensä, kun Martin Luther King soitti hänelle. King kertoi, miten koko nainen sukupolvi tummaihoisia tyttöjä parhaillaan kasvaa ja näkee, että hekin voivat olla astronautteja tai upseereita tai mitä tahansa. Vuonna 1992 Nichols sai taas puhe lun. Tällä kertaa puhelimessa oli tohto ri Mae Carol Jemison, joka oli aikeis sa nousta avaruussukkula Endeavorin kyytiin. Hänestä oli tulossa ensimmäi nen musta naisastronautti. Jemison halusi kiittää Nicholsia siitä, että tämä oli näyttänyt hänelle tämän mahdolli suuden. Joka päivä avaruudessa, kun Jemison vuoronsa aluksi otti yhteyden Maahan, hän aloitti sanomalla: ”Hailing frequencies open.” ALKUPERÄISEN 60luvun Star Trekin jälkeen sarjoja tehtiin paljon lisää. Oma sukupolveni kasvoi Star Trek: Uusi sukupolvi sarjan (1987–1994) paris sa. Tässä sarjassa kapteeni ei ollutkaan enää reipas amerikkalainen seikkailija vaan kalju eurooppalainen diplomaat ti. Miehistön ihmisjäsenet olivat kaikki valkoihoisia länkkäreitä lukuun otta matta pääinsinööri Geordi La Forgea, joka oli syntymästään sokea soma li. Sarjassa hän käyttää visiiriä, joka mahdollistaa jonkinlaisen näkemisen. Hiljalleen sarjojen omaleimaisus hämärtyi ja amerikkalaisen tele vision Ja n Th ijs / N et fli x Essee MIEHISTÖN IHMIS JÄSENET OLIVAT KAIKKI VALKOIHOISIA LÄNKKÄ REITÄ LUKUUN OTTA MATTA PÄÄINSINÖÖRI GEORDI LA FORGEA.
8 / 2017 • 51 Star Trekin ihmiskunta kuuluu nyt yli kaksikymmentä eri kult tuuria. Lajit saavat vaikutteita myös toisiltaan: päähenkilö on vulkanuslais ten kasvattama ihminen. Mainittu päähenkilö on tummaihoi nen nainen, jolla on miehen nimi. Yk si kapteeneista on kiinalainen nainen. Tiedeupseeri ja lääkäri ovat homo pari. Star Trek on ollut avarakatseisuu den edelläkävijä televisiossa, mutta ajoittain hukannut tämän vision. Pian näemme, näyttääkö Discovery meille jälleen yhdistyneen ihmiskunnan. Ja keitä ihmiskuntaan kuuluu. Star Trek Discovery alkoi Suomessa Netflixillä 25.9. konventiot palasivat. Uutta suku polvea seuranneessa Deep Space Nine sarjassa (1993–1999) avaruusasemalla käytettiin jo eräänlaista rahaa. Sen jälkeen tulleessa Star Trek: Voyagerissa (1995–2001) tähtilaivan miehistön ihmiset olivat kaikki poh joisamerikkalai sia. Naiskapteeni ja luutnantti oli vat valkoihoisia, ensim mäinen perä mies intiaani, nuori vänrikki korealais amerikkalainen. Jopa aluksen holo grammilääkäri oli oikeasti Yhdys valtain juutalainen ja puoliklingonin ihmis vanhempi meksikolainen. Kaliforniasta katsottuna edustet tuina oli siis runsaasti etnisiä ryhmiä, mutta Yhdysvaltain ulkopuolelta näh tynä samaa jenkkihuttua mitä kaikissa muissakin sarjoissa. Viimeisin sarja Enterprise (2001– 2005) on näitäkin vähemmän omalei mainen, aivan kuin Star Trek maa ilmaan sijoittuva amerikkalainen sarja eikä ”oikea” trekkisarja. Aja tukset koko ihmiskunnan yhdistymi sestä eivät ole siinä enää mitenkään nähtävillä. SARJAN LUOJAN Gene Roddenberryn suunnittelema sanoma oli, et tä avaruusajassa paitsi rasismista ja kapitalismista, myös sovinismista on päästy eroon, ja sukupuolet ovat ta saarvoisia. Ensimmäisessä pilotissa aluksen kakkoshenkilö olikin nainen. Tämä oli kuitenkin liikaa televisioyhti öille, ja lopulta Uhura oli upseeriston ainoa nainen. Kun sarjassa nähdään korkeassa asemassa olevia naisia, heillä on toinen toistaan lyhyemmät minihameet. Alkuperäissarjan alkutekstien yh teydessä kuultiin aina legendaarinen monologi, jossa kapteeni Kirk ker toi Enterprisen tehtävän olevan mennä sinne, min ne yksikään mies ei ole koskaan mennyt. ”No man” viittasi toki ennen kaikkea ihmisiin, mutta sana leikka si puolet ihmiskunnasta pois. Seuraa vassa sarjassa se olikin korvattu ter millä ”no one”, eli ei kukaan. Yhdessäkään Star Trek sarjassa ei ihmiskunnan keskeisiin edusta jiin ole kuulunut sukupuoli tai sek suaalivähemmistöjä. Näitä teemoja on tietenkin voitu käsitellä muodon muuttajaalieneiden, sukupuoletto mien olentojen ja muun scifikuvas ton kautta, mutta ihmiskunta itse on koostunut lähinnä cisheteroista. Ai noa poikkeus on ollut tuoreissa eloku vissa, jossa yksi hahmoista on paljas tunut homoksi. TÄTÄ TAUSTAA VASTEN pian starttaa va Star Trek: Discovery sarja vaikut taa erittäin kiinnostavalta. Miehistöön kuuluu lukuisia eiamerikkalaisia ih misiä ja erilaisia naisia. Näkemys se kä ihmiskunnan että muiden kanso jen monokulttuureista on murtunut: esimerkiksi soturikansa klingoneihin SANOMA OLI, ETTÄ AVARUUSAJASSA PAITSI RASISMISTA JA KAPITALISMISTA, MYÖS SOVINISMISTA ON PÄÄSTY EROON Jan Th ijs / N etfl ix Jan Th ijs / N etfl ix
52 • 8 / 2017 Poliittisinta on arki Saara Turusen dokumenttiteatteriesityksessä tarkastellaan suomalaisuutta tänne muuttaneiden katseen kautta. TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN H UONETEATTERI Jur kan takahuoneesta kuuluu harjoitus ten jälkeen rupat telua. Siellä turinoi vat Saara Turusen valmisteilla olevan teoksen työryh mä. Esityksessä lavalla on kolme thai taustaista Suomessa asuvaa naista. ”No tänään esimerkiksi olen koko päivän yrittänyt esittää miestä”, vas taa Kim Tauriainen nauraen kysy mykseen siitä, miten harjoitukset ovat menneet. ”Ei nyt paljasteta esityksestä yhtään enempää”, virnuilee vieressä Lekki Nutchanart. Suomen kieltä opiskeleva Tau riainen on asunut Suomessa kaksi vuotta, lähihoitajana työskentelevä Nutchanart jo 26 vuotta. Aikaisempaa esiintymiskokemusta on vain Namwaan Yingsuksantisukilla, joka kertoo pikkutyttönä tans sineensa kyläjuhlissa. Viisi vuotta Suomessa asunut Yingsuksantisuk on opiskellut Thaimaassa yliopistossa ja täällä kauneudenhoitoalaa. OHJA AJA SA ARA TURUNEN avaa esi tyksen Kim, Lekki & Namwaan lähtö kohtia: ”Maahanmuuttajista kerto via esityksiä on tehty jonkun verran, mutta niissä aiheena ovat olleet usein pakolaistarinat. Tässä esityksessä mi nua kiinnostaa tänne rakkauden ta kia tulleiden naisten näkökulma suomalaisuuteen.” Turunen kertoo saaneensa esityk seen vaikutteita ulkomailla näkemis tään Rimini Protokoll ryhmän pro jekteista. Niissä on esimerkiksi viety yleisöä telakkaalueelle kuuntelemaan itäeurooppalaisten rekkakuskien tari noita. Toinen esitys taas valmistettiin perinteiseen teatteri tilaan istanbuli laisten roskankerääjien kanssa. Kyse on oman yhteiskunnan kohtaamisesta uudesta näkökulmasta. Suomalaisuuden peilikuvaksi Tu rusen mielestä sopivat erityisen hyvin tänne tuiki tavallista arkea elämään tulleet thainaiset. ”Käsikirjoittamisen sijaan olen yrit tänyt lähinnä koota esitystä kaikesta siitä, mitä naiset omista elämistään kertovat.” YHTENÄ ESITYKSESSÄ käsiteltävänä teemana Turunen nostaa esiin tasa arvon. ”Moni on saattanut Thaimaasta tän ne tullessaan ajatella pääsevänsä jon kinlaiseen tasaarvon paratiisiin, mut ta todellisuus onkin sitten ollut ihan toisenlainen. Esiintyjiä etsiessäni huo masin myös, että thaimaalaiset ovat harmistuneita siitä kuvasta, jota heis tä usein mediassa luodaan. Esimer kiksi moni koekuvauksiin tullut kysyi, että ei kai tämä liity jotenkin seksiin. Sanoin, että tämä liittyy siihen, mistä he itse haluavat puhua.” Turunen tunnistaa esityksen yhtey den keskusteluun kulttuurisesta omi misesta ja siitä, kuka voi puhua kenen kin äänellä. ”On hyvä kysymys, voiko tällaisen esityksen edes tehdä. Olen itse hyvin suomea puhuva korkeakoulutettu. Ta vallaan käytän esiintyjiä hyväksi teke mällä heidän elämästään taidetta. Mi nulla kuitenkin on tavoite, että Kim, Lekki ja Namwaan saavat käyttää esi tystä, kuten itse haluavat, ja että he pääsevät subjekteina esille.” SAARA TURUSEN ohjaustöissä tuntuvat lomittuvan aina itsekriittinen tekijänä kökulma ja laajempi kulttuurikritiikki. Esikoisteos Puputyttö (2008) kertoi naisesta, joka poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kunnianhimon sijaan haluaa itse olla ”pornofantastinen” objekti. ”Sitä kirjoittaessani minulla oli vah va käsitys siitä, miten se pitäisi toteut taa näyttämöllä, mutta en löytänyt sille ohjaajaa. Opettajani Juha-Pekka Hotisen rohkaisemana ohjasin sen sitten it se. Olin sellainen huonolla itsetunnolla varustettu nuori tyttö, joka onneksi sai kannustusta oikealla hetkellä.” Broken Heart Story (2011) käsitteli taiteilijalle vaikeaa valintaa romant tisen rakkauden ja omistautuvan elä mäntavan välillä. Samaa taiteilija minuuden etsimistä Turunen kuvaa myös romaanissaan Rakkaudenhirviö (2015). ”Taiteilijuuteen kuuluu sellainen subjektipositio, jota ei ole perinteisesti mielletty naiselle sopivaksi. Erityisesti ohjaajana joutuu käyttämään valtaa. Vaikka pidän johtamisesta, saatan sa malla soimata itseäni siitä, että olen liian kova määräilemään.” Tavallisuuden aave (2016) on epi sodeista koottu tutkielma suomalais kansallisen tapakulttuurin kolkkou desta, itseilmaisun tukahduttamisesta, väkivallan hyväksymisestä osaksi ta vallisuutta ja kriittisten äänten vaien tamisesta. Turunen valmistelee syys kaudella Qteatterin ohjelmistoon palanneesta esityksestä sovitusta Liet tuan kansallisteatteriin. Ensiillan on määrä olla toukokuussa. TURUSEN OHJAUSTÖISSÄ on persoo nallinen ote, ja näyttämöllistämisen tekniikat ovat koko ajan vaihtuneet. ”Päädyin aikanaan Teatterikorkea kouluun, koska halusin oppia kirjoit tamaan. Olin käynyt teatterissa noin kaksi kertaa ennen kuin aloitin teatte riopinnot. Opiskelijavaihdossa Barce lonassa pääsin näkemään paljon kova tasoista eurooppalaista nykyteatteria. Sen jälkeen minua on kiinnostanut enemmän esittämisen muodon uudis taminen kuin perinteisten draamojen tekeminen.” Entä mikä on taiteen tehtävä yhteiskunnassa? ”No, taide on turhaa. Siis siinä mie lessä, että sen ei todellakaan tarvitse mitään bruttokansantuotetta kohottaa. Ennemmin taiteen tehtävä on muistut taa siitä, että me kuollaan lopulta kaik ki”, puuskahtaa Turunen. "Taiteentekijänä ajattelen, että mit kään asiat eivät ole eristettyjä yhteis kunnallisuudesta. Ollakseen poliitti nen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä sotaa, pakolaisuutta tai pankkikriise jä, sillä politiikkaa on sekin, kuka tis kaa. Esityksissäni on aina piilossa po liittinen taso, sen voi lukea sieltä, jos haluaa. En kuitenkaan halua opettaa ketään siinä, miten pitäisi elää tätä elä mää, koska ei minulla itselläni ole siitä mitään hajua." Saara Turunen: Kim, Lekki & Namwaan Ensi-ilta 14.10. Teatteri Jurkassa Artikkeli TEKIJÄT KATSOMOSSA . Ohjaaja Saara Turunen takana keskellä, muut aikuiset järjestyksessä vasemmalta oikealle: Namwaan Yingsuksantisuk, Kim Tauriainen, Lekki Nutchanart sekä lavastaja Fabian Nyberg. Äärimmäisenä vasemmalla äitiään Jurkan harjoituksissa kannustamassa ollut Faamai. Tu uli m yll y Te at te rin ar kis to
8 / 2017 • 53 Sy ys tu nn el m ie n tu lk iin ta a Jazz’n Jam Thelonious Monk 100 vuotta su 29.10. klo 17 liput 6,50 € Veikko Hakkarainen Plonk Music Trio soittaa Monkin be-bop-sävelmiä. Pirjo Aittomäki Meidän piti matkustaa to 2.11. klo 19 liput 12/15 € Runollinen ja koskettava laulukonsertti Anna-Mari Kähärän sävellyksin. Kohtaamiskahvila ti 24.10. klo 17.30–19.30 vapaa pääsy Dance for All! -työpajassa intialaista musiikkia ja koreografiaa klassisesta bollywoodiin. Blind Boy Paxton (USA) pe 20.10. klo 19 liput 16,50/21,50 € Preworld-blues soi multi-instrumentalistin käsissä aitona. Gene Taylor Band (USA/FIN) ke 8.11. klo 19 liput 16,50/21,50 € Boogie woogie -pianon mestari on tunnettu mm. Fabulous Thunderbirdsin ja Canned Heatin riveistä. HKO Screen to 12.10. klo 19 to 9.11. klo 19 vapaa pääsy Konsertteja valkokankaalla suorana Musiikkitalosta! Janne Westerlund Trio ti 17.10. klo 19 liput 6/10 € Circlen kitaristi tulkitsee omia, karheita biisejään ilmaisuvoimaisesti. Ruokangas & Hako-Rita ti 7.11. klo 19 liput 8,50/10,50 € Kaksi jazzkitaristia herkuttelee improvisaatioilla ja herkällä melodisuudella. Katso koko tarjonta malmitalo.fi Malmitalo | Ala-Malmin tori 1 | malmitalo.fi | Liput 09 310 12000 ja Lippu.fi Artikkeli H ÄMEENLINNASSA on kym menille taiteilijoille ja tai detoimijoille tiloja tarjoava Taidekasarmi. Tuulimylly Teatterin nokkamie het Antti Kemppainen ja Hannu Räisä toteuttavat talossa kaupungin ra hoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa, joka tähtää esitysteosten tekemiseen. Ohjaaja Kemppaisen johdolla kirjoite taan tekstejä ja tehdään näyttämöhar joitteita. Räisän vetämänä tehdään la vasteita ja rekvisiittaa. ”Pyrimme löytämään sitoutuneita osallistujia, koska kokonaisen esityk sen valmistaminen ei muuten onnis tu. Meille on myös tärkeää, ettei kun toutettaville synny vääriä odotuksia. Tämä ei ole terapiaa, vaikka tekemi sellä terapeuttisiakin vaikutuksia var masti on. Toisaalta tässä ei kouluteta taiteilijan ammattiin. Tämä on nimen omaan kuntouttavaa työtoimintaa”, määrittelee Kemppainen. SYYSKUUSSA ENSI-ILTANSA sai Kemp paisen ja ryhmän jäsen Harri Neuvosen Hei me heilutaan, joka on kirjoitet tu koko työryhmän ideoinnin pohjalta. Siinä yhdeksän näyttelijää eläytyy kuntouttavan työkokeilun arkeen yk sitoikkoista pakkaustyötä tarjoavassa työkeskus Heilurissa. Keskinäisen nal jailun lomassa toinen puoli joukosta kokoaa käyttökelvottomia puuhäkky röitä ja pakkaa niitä pusseihin. Samal la toinen linjasto purkaa niitä takaisin raakaainelaatikoihin. Linjastonvalvoja Irma on vastuusta lusmuileva niuhottaja ja lafkan vetäjä Reima Tuvanen tärkeilevä pomotteli ja ja seksistinen rasisti, joka ei piittaa alaistensa oikeuksista, työturvallisuu desta tai kuntoutumisesta. Teksti on luontevaa. Harrastelija teatteriksi ryhmädynamikka ja roolien hallinta toimivat hyvin. Edes Tuvasen riistäjähahmo ei mene överiksi vaan on aidosti tunnistettava setämiesääliö. Laitostunut työpaikkakulttuuri me nee sekaisin, kun joukkoon liittyy uusi työntekijä Sakari. Tuorein silmin hän havaitsee työpaikan puutteet ja joutuu purnauksen takia Tuvasen hampaisiin. Sakari ei vähästä lannistu vaan järjes tää jopa mielenosoituksen. Tarkastus käynnille saapuvasta työhallintovir kailijasta säikähtänyt yhteisö lukitsee kuitenkin Sakarin vessaan. Kun tarkastajalle selviää totuus, on gelmiin ei puututa. Sen sijaan Tuvanen saa ylennyksen virkahallintoon, Sakari joutuu karenssiin, ja uudeksi pomok si valitaan työntekijöistä systeemille uskollisin. ESITYKSEN JÄLKEEN ryhmäläiset jää vät purkamaan lavasteita ja jutustele maan yleisön kanssa. Vain osalla on aikaisempaa esiinty miskokemusta. Joku kertoo olevansa taustaltaan graafikko, pari on työsken nellyt ravintolaalalla, ja yksi on sekä hoitoalan ammattilainen että keikkaa tekevä taikuri. ”Onhan se vähän hassua, että teem me kuntouttavana työtoimintana esi tyksen, jossa kritisoidaan kuntouttavaa työtoimintaa”, naurahtaa näytelmässä Irmaa esittävä Sini Kaleva. Heti perään hän kuitenkin täsmentää: ”Tietenkään emme kritisoi tärkeänä pitämäämme järjestelmää vaan sitä, miten joissakin paikoissa kuntouttamisen idea jää ra han tekemisen jalkoihin." Tekijät korostavat, että esityksen karmaisevat yksityiskohdat on poimit tu todellisesta elämästä. Samalla he in toutuvat kertomaan muistakin tapauk sista. Niitä on paljon. ”Huonojen kokemusten vastapai nona esittävän taiteen tekeminen on asian ytimeen menevää. Työkyvyn pa lauttamisen kannalta oleellista on aut taa kuntoutettavaa itsetuntonsa uudel leen rakentamisessa. Sitä taas tällainen itsensä peliin laittaminen ja kykyjensä koettelu tukee”, toteaa näytelmässä Sa karia esittävät Marco Kaikko. Tuulimylly Teatteri: Hei me heilutaan Lisäesityksiä mahdollisesti marraskuussa www.tuulimyllyteatteri.fi Satiiria systeemistä Tuulimylly Teatteri tekee kuntouttavana työtoimintana esityksen kuntouttavasta työtoiminnasta. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Tu uli m yll y Te at te rin ar kis to
54 • 8 / 2017 ”Näin nämä asiat koetaan” Kuinka selvitä totuudenjälkeisessä ajassa, ja onko siitä puhuminen itsessään totuudellista? TEKSTI JARI TAMMINEN Keskiluokkaa piinaavat pelot Erinomainen teos kartoittaa julmaa ajankuvaa. TEKSTI IIDA SIMES Artikkeli Artikkeli V UONNA 2015 perussuoma laisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoi kuulleensa, että kosovolai selle miehelle oli Kelassa todettu, ettei hänen tarvitse tehdä töitä – yhteiskunta tukee. Se, oliko tarina totta, oli toissijais K ESKILUOKKA on laa ja sekä ihmisryhmä nä että käsitteenä, ja sen voi määritellä eri tavoin. Suomen historian profes sorin Juha Siltalan älyllinen tykitys yhteiskunnan tilasta lainaa ranska laisesta tieteen supertähdestä Pikettystä lähtien taloustieteilijöitä, jotka ovat selittäneet keskiluokkaa talouden keinoin: se kykenee palkkatuloillaan hankkimaan omistusasunnon ja jättä mään perintöä jälkipolville. Talouden ja työelämän rakenteet ovat mullistuneet viime vuosina. Se ahdistaa keskiluokkaakin: työtä te kevillä ihmisillä on halu kokea, että heille maksetaan rehellisesti työnsä hedelmistä. Teollisuusmaissa sään nöllistä palkkatyötä on kuitenkin yhä harvemmilla, eikä koulutus takaa toimeentuloa. Voi jopa tuntua huijaukselta suorit taa korkeakoulututkintoja, kun koulu tus ei takaa työtä, kuten vielä suurten ikäluokkien kohdalla yleensä tapah tui. Silti sivistystä arvostetaan edelleen keskiluokan keskuudessa. Hyväosaisilla on mahdollisuus erot tua pinnallisemmallakin statuksella: it sensä luokitteleminen boheemiin por varistoon tai Helsingin Punavuoren hipstereihin tarjoaa mentaalista kult tuuripääomaa, jolla kompensoidaan vallan ja rahan puutetta. KESKILUOKK A KOKEE pystyvänsä päättämään edes jonkin verran elä mänsä suunnasta, kun huonoosai simpien energia menee päivästä toi seen jaksamiseen, jopa hengissä pysymiseen. Siltalan siteeraama empaattinen nettikeskustelija huomautti, etteivät toivonsa menettäneet huonoosaisim mat keskustele netissä, eivät vaikka saisivat lainata kirjaston tietokonetta. Niinpä köyhyyskeskusteluihin osallis tuu enemmän köyhiä laiskaksi nimit täviä paheksujia kuin arjen raastavuu desta kertovia kokijoita. Keskiluokkaan kuuluvia taas vaien taa pelko putoamisesta huonoosaisten joukkoon. He, joilla on työtä, yrittävät pysyä uraputkessa niin hyvin kuin pystyvät. Juuri kukaan ei uskalla ot taa riskiä ja osoittaa mieltään voittoja käärivää työnantajaa vastaan: Entä jos joutuu irtisanotuksi? Kukapa haluaisi menettää sen jälkeisen mahdollisuu den päästä takaisin entisiin töihin ni pin napin toimeentulevana pätkäduu narina ilman ikälisiä ja vuosilomia. Juha Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot (Otava 2017) ta. ”Näin nämä asiat koetaan”, Slunga Poutsalo tiivisti tarinan merkityksen. 2010luvulla populismin nousu on ruokkinut keskustelua totuudesta. On väitetty, että elämme totuuden jälkei sen politiikan aikaa. Oxford English Dictionary valitsi vuoden 2016 sanaksi ”post-truth”. Ajatus siitä, että nykyinen aika poik keaisi menneestä totuudessa pysymi sen suhteen, on kuitenkin huteralla pohjalla. Dosentti Paul-Erik Korvela ja tutkija Johanna Vuorelma huomaut tavat toimittamassaan tutkijoiden pu heenvuoroja sisältävässä Puhun niin totta kuin osaan teoksessa, ettei aihetta ole juurikaan tutkittu – puhe aiheesta perustuu enemmänkin mielipiteisiin. He esittävät, että ajatus "totuudenjäl keisestä ajasta" jotenkin aikaisemmasta poikkeavana on naiivi ja romantisoiva. Mielipiteisiin on pyritty aina vaikutta maan, vain työkalut vaihtuvat. VALEMEDIAKOHUJEN KESKELLÄ kan nattaa muistaa, että myös perintei sessä mediassa osataan. Toimittaja Johanna Korhonen kirjoitti Kymmenen polkua populismiin teoksessaan siitä, kuinka 1990luvulla Helsingin Sanomissa kiellettiin kirjoittamasta pääministeri Esko Ahon johtamien EUjäsenyysneuvotteluiden johtavan vääjäämättä myös markan vaihtami seen euroksi. Kun valuuttaunioniin liittyminen tuli ajankohtaiseksi, pää ministeri Paavo Lipponen totesi, että johan tuosta rahasta päätettiin EUjä senyyden myötä. Korvela toteaakin, että esimerkik si poliitikon väittämän paljastuminen valheeksi ei estä ihmisiä uskomasta sii hen, jos väittämä muuten tukee henki lön ennakkokäsityksiä. Jos kaikki polii tikot ja media koetaan valehtelijoiksi, ei ole ihme, että moni valitsee seuratta vaksi omaa toivemaailmaansa vastaa van tarinan. VAIKKA VALEHTELU ja puolitotuudet ovat vanhoja tuttuja, tarvitsee valis tunut kansalainen työkaluja selvitäk seen tässä ajassa. Kanadalainen psyko logian professori ja neuropsykologi Daniel Levitin on kirjoittanut Valheiden käsikirjan avuksi. ”Tarinassa ei ole kahta puolta, kun toinen puoli on valhe […] On luovutta va esittelemästä asian toinen puoli yh tä laajasti, kun tosiasioihin perustuvaa vastakkaista puolta ei ole […] Jokaisel la on tietysti oikeus omiin mielipitei siinsä. Heillä ei kuitenkaan ole oikeut ta omiin faktoihinsa.” Konstailematon teos opastaa luki jansa tilastojen ja sanojen tulkitsemi sen sekä loogisen ajattelun tielle. Paul-Erik Korvela & Johanna Vuorelma: Puhun niin totta kuin osaan – Politiikkaa faktojen jälkeen (Docendo 2017) Daniel Levitin: Valheiden käsikirja – Miten ajatella totuudenjälkeisenä aikana? (Terra Cognita 2017) Johanna Korhonen: Kymmenen polkua populismiin (Into 2013)
8 / 2017 • 55 EVERSTINNAN MONOLOGIMETODI antaa kirjailijan itsensä ohella myös lukijalle mahdollisuuden pujahtaa fasismin viehätystä selittävien mutta yleensä kansallisesti torjuttujen tun teiden sisään. Kertomuksessa juostaan läpi pää henkilön sattumusten historiallisten henkilöiden ja tapahtumien keskel lä. Kirjassa käydään saksalaisilla ja suomalaisilla vankileireillä, tavataan Hitler ja muuta Saksan ylintä joh toa sekä puuhataan sisäpiirin kesken Saksan tukemaa maanpetoksellista liikettä. Vaikka kaikella kuvatulla on vas tineensa todellisuudessa, käänteiden kavalkadi yhden sivullisen kokijan kautta on asiallisesti epäuskottavaa. Tälle tarjotaan jo tekstissä käypää selitystä: romaanikirjailijaksi pää tyvä nimihenkilö on aikamoinen jutunkertoja. Eloisan luovalla puhekielellä kirjoi tettu tarina tuottaa myös vaikutelman kuin sen kertoja jakaisi tarinaansa kalja tuopposen ääressä hipihiljaa ym pärillä istuvien kuulijoiden keskellä. Samalla kun kirjan suulas minä hahmo kolkuttelee Suomen historias sa vaikuttaneen äärioikeistolaisuuden tabua, hän murtaa räväkällä taval la kirjallisuudessa usein huomaa mattakin kertojasubjektiin liitettyjä sukupuoliodotuksia. Jos on everstinna kova iskemään tarinaa, vielä kovempi on Rosa Liksom. Rosa Liksom: Everstinna (Like 2017) Su 15.10. klo 15 (ensi-ilta), ke 18.10. klo 19, la 21.10. klo 15, ti 24.10. – pe 27.10. klo 19 & la 28.10. klo 15, liput 15/12 € Su 15.10. klo 14–18 Tanssiesitys kuudennesta sukupuutosta ja onnellisuuden taidosta. Ohjaus & käsikirjoitus Teemu Mäki, koreografia Hanna Ahti, Maija Mustonen & työryhmä Keskustelu käydään netissä: facebook.com /maailmannayttely123. Toisen keskustelun ajankohta: stoa.fi. Maailmanpoliittinen kaupunkikierros Stoan lähistöllä. Matkaoppaana professori Teivo Teivainen. Katso ajankohta: stoa.fi. OSA 1: Sinusta tulee koivu OSA 3: Suomi, Kolonialisti -maailmanpoliittinen kaupunkikierros OSA 2: Ensimmäinen asia -verkkokeskustelu Maailmannäyttely Liput: 09 310 12000 tai lippu.fi Stoa | Turunlinnantie 1, Itäkeskus | stoa.fi @stoansivu @stoa_kulttuuri Fasismin sisäinen ääni Rosa Liksomin Everstinnaromaanin kertoja murskaa kansallisia tabuja. TEKSTI TUOMAS RANTANEN E VERSTINNA on eloisalla Tor nionjokilaakson murteel la minämuotoon kirjoitettu kertomus Lapin lestadiolais perheestä kotoisin olevasta naises ta. Tämä intoutuu 1930luvun isän maallisesta hurmoksesta ja syöksyy saksalaismielisen fasismin mukana toisen maailmansodan hyökkäys ja perääntymistaisteluihin. Teoksessa voi nähdä vaikutteita suomalaissaksalaisten suhteiden ja Lapin luonnon kuvaajana tiedetyn kir jailijan Annikki Kariniemen (1913– 1984) elämästä. Se sisältää myös rehe vän seksuaalisen näkökulman omien halujen ja pyrkimysten tunnistami seen sekä traagisen kuvauksen perhe väkivallan hajottamasta minuudesta ja sen uudelleen löytämisestä. Tämän kaiken ohella Everstinna on Rosa Liksomin trilogiaksi suunnitte leman kirjasarjan keskimmäinen osa. Finlandiapalkittu aloitusnide Hytti nro 6 (2011) kertoo sosialismista ja venäläisyydestä. Trilogian päätösosan taas on määrä kertoa kapitalismista ja USA:sta. VAIKKA EVERSTINNA on teoksena itse näinen, sitä kannattaa arvioida myös suhteessa edeltäjäänsä. Hytti nro 6:ssa suomalainen opiske lijanainen matkustaa Neuvostoliiton aikaan junalla Moskovasta Mongo liaan ja jakaa hyttinsä karkeakäytök sisen ja juopottelevan venäläismiehen kanssa. Roadelokuvan käsikirjoitus ta muistuttavassa tarinassa kuljetaan läpi suuren maan eri osien. Matkal la kohdataan kulttuurierojen ohella sosialistista totalitarismia, hallinto byrokratiaa, etnisiä ennakkoluuloja, elintarvikepulaa, rikollisuutta, päih deongelmia ja köyhyyttä mutta myös vieraanvaraisuutta, sinnikkyyttä ja sydämellisyyttä. Siinä missä Hytti nro 6:n suomalai sen nuoren naisen ja vanhemman ve näläisen miehen välinen jännite ver tautuu Suomen ja NeuvostoVenäjän suhteeseen, Everstinnan nimihenkilön itsepetoksen täyttämä ja sadomasokis tinen suhde saksalaiseen everstiin on metafora suomalaisuuden ja fasismin suhteesta. Kummassakin teoksessa hyvä ja pa ha lomittuvat. Haluttiin sitä tunnustaa tai ei, molemmilla totalitarismeilla on myös omat inhimilliset ja luottamusta herättävät puolensa. Arvio
56 • 8 / 2017 ELÄVÄ KUVA Takaisin itsepetokseen Volker Schlöndorffin kirjallisessa elokuvassa tarinaa tärkeämpää on se, miten se kerrotaan. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Arvio E LOKUVAN avainkoh tauksessa keskiikäi nen kirjailija Max Zorn puhuu kirjastos sa ihailijoilleen. Uuden kirjansa markkinointi kiertueella New Yorkiin saapunut ky näilijä eläytyy voimalla muistelemaan samassa kaupungissa kokemaansa elä mänsä rakkautta. Kuulijoiden joukossa istuu vaivau tuneelta näyttävä Zornin nykyinen puoliso Clara. Claran puolesta louk kaantunut kollega kuiskaa tälle pui sevasti, että ehkä seuraavan kirjan kohdalla on hänen vuoronsa. Volker Schlöndorffin ohjaama Return to Montauk ei onneksi ole elo kuvana niin kuluneen kliseinen ikään tyneen miehen nostalgisointikuvaus kuin lähtötiedoilla voisi olettaa. Stellan Skarsgårdin koko karis mallaan esittämä keskushahmo ei ole omahyväinen narsisti vaan sielukkaas ti itseään etsivä itsensä pettäjä. Claraa esittävä Susanne Wolf välittää us kottavan kuvan naisesta, joka hyväk syy suhteessaan epätasapainon mut ta kompensoi sitä ottamalla itselleen omaa tilaa. Max Zornin elämän suurta rakkaut ta Rebeccaa esittävä Nina Hoss näyt täytyy puolestaan oman kärsimystien sä raskauttamana hahmona. Rebecca ei mahdu sen enempää Zornin tarjoa maan muusan rooliin kuin parisuh teen haavekuvaan. Tärkeä osansa on myös Lindseyllä (Isi Laborde-Edozien), kustannus yhtiön nuorella ja lahjakkaalla PR agentilla, joka luo sukupolvi ja suku puolitietoisen omatunnon katseen Zornin pyristelyn suuntaan. Monitasoisiin persooniin nojautu van näyttelijätyön vastapainona mel kein kaikkien kohtausten hotelli ja asuntoympäristöt huokuvat vieraan tuneisuutta. Kalastajakylä Montaukin rannalla luontokin kohdataan kumisaappaissa. Ei ole mikään vahinko, että aidon arjen kosketusta on vain Lindseyn ja Claran pikkuasunnoissa piipahtavissa kohtauksissa. VUONNA 1939 SYNTYNYT Volker Schlöndorff kuuluu 1960luvun saksa laisen elokuvan uuden aallon ohjaa jiin. Samaan joukkoon lasketaan yleen sä myös Rainer Werner Fassbinder, Werner Herzog, Wim Wenders ja Schlöndorffin entinen puoliso Margarethe von Trotta. Tämän aallon yhtenä avainteok sena voi pitää Schlöndorffin ja von Trottan yhdessä ohjaamaa, Heinrich Böllin romaaniin pohjautuvaa eloku vaa Katharina Blumin menetetty maine (1975). Siinä avataan LänsiSaksan 1970luvun yhteiskunnallisia jännit teitä tavallisen nuoren naisen kautta. Nainen joutuu oikeistolaisen Springer mediakonsernin kynsiin epäiltyjen ter roristisympatioiden takia. Kansainvälisen läpimurtonsa Schlöndorff teki vuonna 1979 Günter Grassin romaanin onnistuneella elokuvasovituksella Peltirumpu. Siinä kasvamasta kieltäytyvän pojan kautta peilataan saksalaisille traumaattista natsiaikaa. Nicolas Bornin romaaniin nojaava Petosten kehässä (1981) kuvattiin Liba nonin sisällissodan raunioissa. Eloku vassa sotakirjeenvaihtajan minäkuva romahtaa hänen kokiessaan, miten so dan todellista kärsimystä on mahdoton välittää ensi sijassa yleisön turvallisuu dentunnetta pönkittävän journalismin kautta. Toiseksi viimeisessä elokuvas saan Diplomatia (2014) Schlöndorff palasi saksalaisten tilintekoon nat sikauden vääryyksistä. Cyril Gélyn historiapohjaiseen näytelmään poh jautuvassa kamarielokuvassa ruotsa lainen diplomaatti suostuttelee vetäy tyvien saksalaisten miehitysjoukkojen komentajaa jättämään toteuttamat ta Hitlerin käskyn tuhota Pariisin kulttuurirakennukset. VAIKKA Return to Montauk asettaa het keksi rinnakkain Berliinissä asuvan köyhän viherliberaalin taiteilijaMaxin ja New Yorkin liikemaailmassa mam monaa vuolevan juristi Rebeccan, elokuvaa ei voi pitää ensi sijassa yhteiskunnallisena. Return to Montauk on kirjallinen elokuva. Se perustuu väljästi sveitsi läisen Max Frischin omaelämäkerral liseen romaaniin Montauk, ja sen pää henkilönä on kirjan kautta elämäänsä selittävä kirjailija. Kaikki kohtaukset, henkilöt ja vuorosanat on jäsennelty monitasoisesti. Elokuvan tyylilajin ohella Schlön dorffin taiteilijalaatua määrittää tiivis tetysti jo intensiivinen avaus kohtaus. Siinä kuvataan lähietäisyydeltä Stellan Skarsgårdin kasvoja hänen kertoessaan polveilevaa tarinaa kuo lemaa tekevästä filosofiisästään ja tämän pohdiskeluista, jotka koskevat eletyn elämän virhevalintoja. Kerto muksen huippukohdassa puhuja hyp pää omiin epäonnistumisiinsa ihmis suhteissa. Kun kohtauksen lopuksi kamera kuva laajenee suoraan katsojalle pu huvasta päästä käsittämään tilanteen, jossa tarina kerrotaan, intiimi laajenee yleiseksi. Samalla kohtaavat vaikutta vasti kirjallinen ja elokuvallinen. Volker Schlöndorff Return to Montauk Ensi-ilta 13.10.
8 / 2017 • 57 ELÄVÄ KUVA Barrikadien soundtrack ”Ei me rikota lakii, Suomen laki rikkoo meitä.” TEKSTI SUVI AUVINEN Savoyteatteri 9.11. Oum Kuudes linja 11.11. Hartyga & Albert Kuvezin Punainen tiili kädes, sinä vapauteesi juokse. Välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse. Alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen. Elä aatteidesi puolesta, vedä vielä kerran henkee. K YMMENEN VUOTTA SITTEN näytti siltä, että vallanku mous nousee Helsingin val lattujen talojen kellareista barrikadeille hetkenä minä hyvänsä. Palavien autonrenkaiden ja piikki langalla rajattujen kattojen yllä soivat suomiräpin biitit, joissa ymmärret tiin koettu kurjuus ja siitä kummunut kapina. Räppäri Avaimen, myöhemmin Asana tunnetun Matti Salon vuonna 2001 julkaistu levy Punainen tiili toi mi tämän liikkeen tunnuslevynä. Punainen tiili puhui yhteiskuntaluokista meidän kielellämme, kertoi kokemuk sistamme lähiöissä kasvamisesta ja ka veriporukoista, joista muodostui toinen perhe. Suuri osa prekaari, autonomi, anarkisti, eläinoikeus ja ympäristöliik keestä kietoutui 2000luvun alkupuolel la Avaimen levyn ympärille muodostu neeseen laajaan liikkeeseen, joka uskoi toisenlaisen maailman koittavan hetke nä hyvänsä ja viskoi tiiliä oman osansa. VUONNA 2007 julkaistiin kaksi liik keelle tärkeää levyä, Jontin ja Shakan Rata-äänite sekä Julma Henrin Al-Qaida Finland. Mielenosoituksissa Jontin ja Shakan kappale ”Pistä se pas kaks” piti yhä useammin lopettaa kes ken sen aiheuttaessa massiivista tuhoa ympäröivälle kaupunkitilalle, Al-Qaida Finland sai meidät hokemaan ”kaikki hyvät on köyhiä, sille, sille”. Myöhem min Spotify sensuroi levyn nimen: ny kyään levy löytyy suoratoistopalvelus ta nimellä Album name censored. Vuodesta 2017 on tullut 2000luvun alun vallankumouksellisille nostalgi an vuosi. Niin Jontti ja Shaka kuin ny kyään Julma H nimellä keikkaileva Henrikin ovat kymmenvuotisjuhlakier tueillaan. Avain taas heittää tänä vuon na viimeiset keikkansa koskaan. ”Koko urani läpi keikoilla on huu deltu Paranoidina eturivissä ’Punais ta Tiiltä’. Nyt olen tullut siihen ikään, että uskallan avata vanhan arkun vielä kerran… Ennen kuin laitetaan tuplalukko hommalle ja heitetään avaimet aurinkoon”, kirjoitti Avain jäähyväiskeikoistaan. Avaimen keikan liput myytiin muu tamassa minuutissa loppuun. Squatti bileistä Kulttuuritaloon siirtyneen Avaimen jäähyväiskeikan voi nähdä ehkä yhden liikkeen ruumiinvalvojai sina. Haastattelupyyntöön Asa vastaa, et tei anna haastatteluja, mutta ”vallan kumous on käynnissä edelleen”. Jontti & Shaka: Rata-äänite 10v. -juhlakiertue 4.10. Club Escape, Jyväskylä 10.11. Olympia, Tampere 15.12. Korjaamo, Helsinki 29.12. Bar Q, Kouvola 30.12. Henry’s Pub, Kuopio Julma H: AQF10V 13.10.2017 Lutakko, Jyväskylä Avain: Punainen Tiili 13.10. ja la 14.10. Kulttuuritalo, Helsinki Toimitus suosittelee
58 • 8 / 2017 HBO Nordic Hienoissa tv-sarjoissa kaikkitietävä katsoja yllättyy monta kertaa. TEKSTI IIDA SIMES Yle Ylen syksyssä ratsastetaan keppihevosilla, medialla ja neuvostotankeilla. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Toimitus suosittelee BIG LITTLE LIES HBO Nordicin ohjelmalista peilaa viihteen nykymenoa: parhaat näyttelijäsuoritukset ja tarinat ovat tv-sarjojen monimutkaisissa, päällekkäisissä kaarissa, kun elokuvat tuppaavat olemaan vaivaannuttavan kehnoa romanssia tai aivotonta actionia. Suurimpiin yllättäjiin kuuluu Big Little Lies. Sen näyttelijät ovat pintaviihteen kärkikaartia, kuten Reese Witherspoon, Nicole Kidman, Zoë Kravitz, Shailene ”Outolintu” Woodley ja Alexander ”Tarzan” Skarsgård. Laura Dern on ansainnut kannuksensa David Lynchin leivissä. Big Little Lies on erinomaisesti näytelty, hienosti etenevä draama. Se alkaa poliisikuulusteluilla, koska joku on kuollut. Kuka? Mitä on tapahtunut? Se selviää vasta lopussa. Tapahtumat kohti katastrofia kerrotaan takaumana. Aluksi varakkaan uraohjuksen (Dern) ujoa lasta kiusataan koulussa, ja köyhän yksinhuoltajan (Woodley) lasta epäillään. Pienten kriisi kaivaa kuilun aikuisten välille ja nivoutuu oudon vahvasti tarinan ytimeen. Päähenkilöt ovat vuorollaan intensiivisen juonen keskiössä, ja silloin iloisen hymyn takana näkyy tuskaa. Matkalle mahtuu rentojakin hetkiä. Kaikkea tahdittaa HBO:n paras soundtrack alkaen Michael Kiwanukan tunnus biisistä Cold Little Heart. FEUD – BETTE AND JOAN Feud – Bette and Joan -sarja taistelee vastaan oletusta, ettei vanhasMYRSKYN JÄLKEEN Kaarina Hazardin ja Leea Klemolan käsikirjoittama ja jälkimmäisen ohjaama poliisisarja on omaleimaisinta ja hillittömintä televisiodraamaa sitten Lars von Trierin Valta kunnan. Jo alkutekstien jylhät kuvat räntäsateessa Ylen Ison Pajan edessä soittavasta poliisiorkesterista räjäyttävät tajunnan. Sarjan tarinassa samoissa tiloissa toimivat poliisi ja Yle yrittävät omilla kompuroivilla tavoillaan kohottaa kansakuntaa sitä koetelleen luonnonmullistuksen jälkeisestä henkisestä rauniotilasta. Miesten tunteiden aiheutta mien järjestyshäiriöiden hallintaan erikoistunutta komisario Kolehmaista näyttelevä Hazard ja virkavastuunsa alla horjuvaa konstaapeli Larssonia näyttelevä Mikko Roiha tekevät syvältä riepovat roolisuoritukset. Yle Areena & TV1 29.10., 5.11. ja 12.11. 1944 Toisen maailmansodan aikaisten Saksan ja Neuvostoliiton miehitysten keskellä ratkaistiin Viron kohtalo koko kylmän sodan ajaksi ja tuotettiin pysyvät arvet kansakunnan tuntoihin. Elmo Nüganenin sotaelokuvassa saksalaiset väis tyvät puna-armeijan edeltä ja puolensa vapaaehtoisesti tai pakolla valinneet virolaiset ajautuvat maan miehiään vastaan. Yle Teema & Fem 6.10. HOBBYHORSE REVOLUTION Selma Vilhusen kansainväliseen suosioon noussut dokumentti kuvaa hauskasti, koskettavasti ja viisaasti keppihevosharrastusta. Samalla se kertoo kolmen nuoren naisen rohkeasti esteitä päin käyvät kasvutarinat. Elokuva on loistava osoitus uusien kotimaisten dokumenttien korkeasta tasosta ja siitä, miten omaleimaiset tarinat, elokuvallinen osaaminen ja aseistariisuva tekemisen asenne avaavat ovia mihin vain. TV2 17.10. ta naisesta olisi tähtirooleihin. Sen sarja tekee kertomalla tositarinan Hollywoodin ajantajun mukaan ikälopuista naisista ja heidän mestariteoksestaan. Joan Crawford (Jessica Lange) sai studiomogulit vakuutettua löytämänsä kioskikirjan filmaamisesta. Vasta pariksi ylipuhuttiin vastahakoinen Bette Davis (Susan Sarandon). Studiossa ei uskottu pelkkään tarinaan. Juorutoimittaja Hedda Hopperin (Judy Davis) tehtävä oli väsätä juttuja pääparin riidoista – joita riitti, koska elokuvan ohjaaja ja tuottaja ruokkivat tähtien kilpailua niin, että vihanpito kasvoi. Crawfordin ja Davisin legendaarinen elokuva Mitä tapahtuikaan Baby Janel le? kertoi erään sisarusparin traagisen elämän ehtoosta, mutta tv-sarja paljastaa, mitä tapahtuikaan Bettelle ja Joanille kauan elokuvan tekemisen jälkeen. THE DEUCE HBO:n muinainen The Wire on edelleen kulttiteoksen maineessa, ja sen luojaa David Simonia pidetään television suurmestarina. Hiljattain aloitti The Deuce, joka on Simonin ja kirjailija George Pelecanosin käsialaa. Itsensä ilman sutenööriä työllistävää prostituoitua esittävä Maggie Gyllenhaal sekä kaksoisroolin baarimikkoja peluriveljeksinä tekevä James Franco ovat myös sarjan tuottajia. Deuce – jonka voisi kääntää Tuplaksi – sijoittuu 1970-luvun resuiseen ja öisin sykkivään New Yorkiin. Epookki näyttää, miten 70-luvulla musiikki ja muoti olivat parempia kuin koskaan ja miten rauhaton roistojen ja lahjottujen poliisien Iso Omena oli. Turvan hyväksyminen sitä tarjoavalta kiholta on askel pimeälle puolelle, eikä tietä takaisin ole. Deucen tarantinomainen dialogi on riemastuttavaa, mutta kohtaus kuin kohtaus muuttuu yhdessä henkäyksessä jopa kauhistuttavaksi. Toimitus suosittelee The Deuce Hobbyhorse Revolution Myrskyn jälkeen Syk syn uut uuk sia utel iaa lle luk ija lle Ter vet ulo a Kir jak aup pa Tie dek irj aan Hel sin gin mie len kiin toi sim man kir jav alik oim an sek ä laa jim man kat tau kse n SK S:n kir joj a löy dät kir jak aup pa Tie dek irj ast a Kru un un haa sta . Pal vel eva sta pie nes tä kir jak aup ast a löy dät sel lai sta tie toja tie dek irj alli suu tta jot a ei muu alta saa . Ter vet ulo a myö s Tie dek irj an tap aht um iin ! Sne llm ani nka tu 13, Hel sin ki ? ww w.ti ede kir ja. fi Mite n lau lun i syn tyv ät? to im . eet u kau ppi nen Mill ais ta on kir joi tta a om at lau lun sa? Yh dek sän tun net tua art ist ia ava ava t kir jas saa n sie lun mai sem aan sa, ja ker tov at mis tä pal o mus iik kiin syn tyy . Mut ta tul eek o lau luj a tek em ällä Suo mes sa toi mee n? Kir jas sa tar inan sa ker tov at Asa , Chi su, Jou ni Hyn yn en , Sam ae Kos kin en , Jar kko Mar tik ain en , Iis a, Ola vi Uus ivi rta , Mai ja Vilk kum aa ja A. W. Yrj än ä. Sot uri t – Ass ass iin eis ta sam ura ihi n kar oli na ko uvo la Kei tä oliv at Läh i-id än mys tis et ass ass iin it? Mik si mat kam iehen tul i var oa kau his tut tav ia tug een i-k uri sta jia ? Mik si tem ppel ihe rra t, sam ura it ja viik in git mui ste taa n ede lle en ? Kar olin a Kou vol a ker too kir jas saa n maa ilman his tor ian pel äty im mis tä tai ste lijo ist a, jot ka ova t jät tän eet läh tem ätt öm än jäl jen his tor iaa n sek ä elo kuv iin ja pel eih in . Kir jan kas vot vil le hän nin en Mon ien kla ssi kko kir joj en kan net saa vut tav at läh es iko nis en ase man luk ijo ide n mie les sä – näi tä teo ksi a olis i mah dot on ta kuv ite lla vai kka pa sie lut tom illa elo kuv aka nsi lla . Kir jan kas vot esi tte lee sat a kir jaa kan sin een suo mal ais est a kir jal lis uus his toria sta , ja tuo esi in myö s un ohdet ut gra afi kot kuv ien tak an a. Bib lio fiili n un elm a! Kal le Pää tal o rit va ylö nen Kal le Pää tal o on läh es myy tti nen hah mo, jos ta luk ija t ja med ia loi vat elä mää suu rem man kir jai lija n. Om an tar in an sa Pää tal o kir joi tti Iijo ki-s arj aan , mut ta mill ain en oli tod elli nen mie s myy tin tak an a? Ain utla atu in en ja kir jal lis ten piir ien odo tta ma elä mäk ert a tuo esi in myö s sen , mis tä Pää tal o its e vai ken i. Tila a SKS :n kirj at nop eas ti ver kko kau pas tam me ww w.fi nlit .fi /k irj at 20 % ale nnu s koo dill a kir jal eh ti2 017
Voiman kirjaliite Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ 2 17
EDULLISIN. ENITEN LÄHTÖJÄ. TODENNÄKÖISESTI NOPEIN. 9.10. ALKAEN. TURKU-HELSINKI 30MIN VÄLEIN! Tuomas Marjamäki Spede, nimittäin ”Tähän mennessä perusteellisin ja monipuolisin kattaus Speden elämästä, persoonasta ja teoista.” Helsingin Sanomat NÄITÄ SUOMI LUKEE Kirjakaupoista tai kätevästi netistä! Osta kirjat messuhinnoilla Docendon osastolta • Turunkirjamssut6.–8.10.2017,osasto A54 • Helsinginkirjamessut26.–29.10.2017,osasto 6g48 MESSUTARJOUKSIA Lauri Törhönen Elämäni banaanin kuorena ”Mies rakastaa ja kärsii Lauri Törhösen vimmaisessa avioeroromaanissa.” Savon Sanomat Lars Svendsen Yksinäisyyden filosofia Miksi toiset ihmiset ovat yksinäisempiä kuin muut? Onko yksinäisyys oma valinta vai ongelma elämässä? Teppo Ali-Mattila Puikoissa 23tietähuippukapellimestariksi Pakollista luettavaa musiikin ystäville. Miksi Suomesta tulee niin monia menestyneitä kapellimestareita? Kauko Röyhkä, Juha Metso Ville Haapasalo JunamatkaMoskovaan Tositapahtumiin perustuvassa romaanissa nuori Haapasalo ajautuu junaryöstön jälkeen kielitaidottomana ja rahattomana Mustanmeren rantakaupunkiin. Juha Metso, Mika Rokka, Ville Vanhala Maammetaulu Kuvia,sanojajaihmisiä 100-vuotiaastaSuomesta Millainen Suomi on tänään ja tulevaisuudessa? ”Kirja on kieltämättä älyttömän komeata katsottavaa.” Kymen Sanomat Tom Wainwright Huumeparonin käsikirja Näinhuumebisnestoimii Kirja globaalin huumebisneksen toiminnasta. ”Yksi viime vuosien kiinnostavimmista bisneskirjoista. Management Today Paul-Erik Korvela, Johanna Vuorelma (toim.) Puhun niin totta kuin osaan Politiikkafaktojenjälkeen Poliittisen valheen pitkä historia ja karu nykyisyys. Voiko poliitikko olla valehtelematta? EDULLISIN. ENITEN LÄHTÖJÄ. TODENNÄKÖISESTI NOPEIN. 9.10. ALKAEN. TURKU-HELSINKI 30MIN VÄLEIN! Tuomas Marjamäki Spede, nimittäin ”Tähän mennessä perusteellisin ja monipuolisin kattaus Speden elämästä, persoonasta ja teoista.” Helsingin Sanomat NÄITÄ SUOMI LUKEE Kirjakaupoista tai kätevästi netistä! Osta kirjat messuhinnoilla Docendon osastolta • Turunkirjamssut6.–8.10.2017,osasto A54 • Helsinginkirjamessut26.–29.10.2017,osasto 6g48 MESSUTARJOUKSIA Lauri Törhönen Elämäni banaanin kuorena ”Mies rakastaa ja kärsii Lauri Törhösen vimmaisessa avioeroromaanissa.” Savon Sanomat Lars Svendsen Yksinäisyyden filosofia Miksi toiset ihmiset ovat yksinäisempiä kuin muut? Onko yksinäisyys oma valinta vai ongelma elämässä? Teppo Ali-Mattila Puikoissa 23tietähuippukapellimestariksi Pakollista luettavaa musiikin ystäville. Miksi Suomesta tulee niin monia menestyneitä kapellimestareita? Kauko Röyhkä, Juha Metso Ville Haapasalo JunamatkaMoskovaan Tositapahtumiin perustuvassa romaanissa nuori Haapasalo ajautuu junaryöstön jälkeen kielitaidottomana ja rahattomana Mustanmeren rantakaupunkiin. Juha Metso, Mika Rokka, Ville Vanhala Maammetaulu Kuvia,sanojajaihmisiä 100-vuotiaastaSuomesta Millainen Suomi on tänään ja tulevaisuudessa? ”Kirja on kieltämättä älyttömän komeata katsottavaa.” Kymen Sanomat Tom Wainwright Huumeparonin käsikirja Näinhuumebisnestoimii Kirja globaalin huumebisneksen toiminnasta. ”Yksi viime vuosien kiinnostavimmista bisneskirjoista. Management Today Paul-Erik Korvela, Johanna Vuorelma (toim.) Puhun niin totta kuin osaan Politiikkafaktojenjälkeen Poliittisen valheen pitkä historia ja karu nykyisyys. Voiko poliitikko olla valehtelematta?
EDULLISIN. ENITEN LÄHTÖJÄ. TODENNÄKÖISESTI NOPEIN. 9.10. ALKAEN. TURKU-HELSINKI 30MIN VÄLEIN! Tuomas Marjamäki Spede, nimittäin ”Tähän mennessä perusteellisin ja monipuolisin kattaus Speden elämästä, persoonasta ja teoista.” Helsingin Sanomat NÄITÄ SUOMI LUKEE Kirjakaupoista tai kätevästi netistä! Osta kirjat messuhinnoilla Docendon osastolta • Turunkirjamssut6.–8.10.2017,osasto A54 • Helsinginkirjamessut26.–29.10.2017,osasto 6g48 MESSUTARJOUKSIA Lauri Törhönen Elämäni banaanin kuorena ”Mies rakastaa ja kärsii Lauri Törhösen vimmaisessa avioeroromaanissa.” Savon Sanomat Lars Svendsen Yksinäisyyden filosofia Miksi toiset ihmiset ovat yksinäisempiä kuin muut? Onko yksinäisyys oma valinta vai ongelma elämässä? Teppo Ali-Mattila Puikoissa 23tietähuippukapellimestariksi Pakollista luettavaa musiikin ystäville. Miksi Suomesta tulee niin monia menestyneitä kapellimestareita? Kauko Röyhkä, Juha Metso Ville Haapasalo JunamatkaMoskovaan Tositapahtumiin perustuvassa romaanissa nuori Haapasalo ajautuu junaryöstön jälkeen kielitaidottomana ja rahattomana Mustanmeren rantakaupunkiin. Juha Metso, Mika Rokka, Ville Vanhala Maammetaulu Kuvia,sanojajaihmisiä 100-vuotiaastaSuomesta Millainen Suomi on tänään ja tulevaisuudessa? ”Kirja on kieltämättä älyttömän komeata katsottavaa.” Kymen Sanomat Tom Wainwright Huumeparonin käsikirja Näinhuumebisnestoimii Kirja globaalin huumebisneksen toiminnasta. ”Yksi viime vuosien kiinnostavimmista bisneskirjoista. Management Today Paul-Erik Korvela, Johanna Vuorelma (toim.) Puhun niin totta kuin osaan Politiikkafaktojenjälkeen Poliittisen valheen pitkä historia ja karu nykyisyys. Voiko poliitikko olla valehtelematta? EDULLISIN. ENITEN LÄHTÖJÄ. TODENNÄKÖISESTI NOPEIN. 9.10. ALKAEN. TURKU-HELSINKI 30MIN VÄLEIN! Tuomas Marjamäki Spede, nimittäin ”Tähän mennessä perusteellisin ja monipuolisin kattaus Speden elämästä, persoonasta ja teoista.” Helsingin Sanomat NÄITÄ SUOMI LUKEE Kirjakaupoista tai kätevästi netistä! Osta kirjat messuhinnoilla Docendon osastolta • Turunkirjamssut6.–8.10.2017,osasto A54 • Helsinginkirjamessut26.–29.10.2017,osasto 6g48 MESSUTARJOUKSIA Lauri Törhönen Elämäni banaanin kuorena ”Mies rakastaa ja kärsii Lauri Törhösen vimmaisessa avioeroromaanissa.” Savon Sanomat Lars Svendsen Yksinäisyyden filosofia Miksi toiset ihmiset ovat yksinäisempiä kuin muut? Onko yksinäisyys oma valinta vai ongelma elämässä? Teppo Ali-Mattila Puikoissa 23tietähuippukapellimestariksi Pakollista luettavaa musiikin ystäville. Miksi Suomesta tulee niin monia menestyneitä kapellimestareita? Kauko Röyhkä, Juha Metso Ville Haapasalo JunamatkaMoskovaan Tositapahtumiin perustuvassa romaanissa nuori Haapasalo ajautuu junaryöstön jälkeen kielitaidottomana ja rahattomana Mustanmeren rantakaupunkiin. Juha Metso, Mika Rokka, Ville Vanhala Maammetaulu Kuvia,sanojajaihmisiä 100-vuotiaastaSuomesta Millainen Suomi on tänään ja tulevaisuudessa? ”Kirja on kieltämättä älyttömän komeata katsottavaa.” Kymen Sanomat Tom Wainwright Huumeparonin käsikirja Näinhuumebisnestoimii Kirja globaalin huumebisneksen toiminnasta. ”Yksi viime vuosien kiinnostavimmista bisneskirjoista. Management Today Paul-Erik Korvela, Johanna Vuorelma (toim.) Puhun niin totta kuin osaan Politiikkafaktojenjälkeen Poliittisen valheen pitkä historia ja karu nykyisyys. Voiko poliitikko olla valehtelematta?
Julkistus Kirjamessuilla 26.10. SARJAKUVAA SYKSYYN! Uusi Asterix Kilpa-ajo halki Italian LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA 6F20 T im o A ar nia la: K uo lem an la iv a Rosebud, Into ja Aula Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10. Rosebudin pääosasto 6b50 Ohjelmaa messujen jokaisena päivänä, keskittyen ajankohtaisiin tietokirjoihin. Ohjelmakartta ilmestyy pian facebookiin Rosebudin sivulle. Esillä tuhansia uutuuskirjoja. Mukana tietysti kaikki Innon ja Aulan vuoden 2017 uutuudet ja kaikki Savukeitaan, Nastamuumion ja Kosmos-kustantamon kirjat. Tänä vuonna Rosebud täyttää 30 vuotta ja juhlii messuilla joka päivä! Rosebudin leffaja musaosasto 6e2 Erittäin laaja valikoima DVDja Blu-Ray-elokuvia. Erityisesti musiikkija elokuvakirjoja. Tarina & Magia -lava ja Lasten alue 7k128 Yli 300 neliötä lapsille! Kahdella lavalla ohjelmaa läpi messujen. Puuhapöydässä ohjattua tekemistä perheen pienimmille joka päivä.Myynnissä laaja valikoima lastenja nuortenkirjoja. Käännösmaailma 7m130 Suomalaisen kirjallisuuden maailmanvalloituksesta laaja katsaus. Kalevalasta ja Tove Janssonista Sofi Oksaseen ja Salla Simukkaan.Yli sadan kielen käännöksissä voi vertailla, miten kansitaide muuttuu, kun kulttuurien rajat ylittyvät. Tuhansien kirjojen joukosta voit myös ostaa omaksi vaikka Ilkka Taipaleen Sata sosiaalista keksintöä Suomessa -teoksen swahiliksi. Yhteistyössä FILIn, Kääntäjien liiton ja kirjamessujen kanssa. Viisas elämä 6e61 Yhteistyössä kustantajalegenda Batu Samaletdinin kanssa toteutamme terveemmän, viisaamman ja hiljaisemman elämän alueen. Laajalle osastolle mukaan on kerätty paremman elämän ohjekirjoja myös muilta kustantamoilta. Kärrymyynti lavojen vieressä Suuren suosion saaneet kärryt suurten ohjelmalavojen yhteydessä jatkavat edellisten vuosien tapaan. Kirjakahvilan, Katri Valan ja Eino Leinon luota voi ostaa esiintyjien teoksia. Into Kustannuksen osastot 7d111 ja 7e100 10-vuotisen historian lavea valikoima politiikan ja historian merkkiteoksista moderneihin venäläisiin mestareihin ja suomalaisen musiikin legendojen elämäkertoihin. Unohtamatta juhlavuoden tarjouskampanjoita. Tervetuloa! Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Julkistus Kirjamessuilla 26.10. SARJAKUVAA SYKSYYN! Uusi Asterix Kilpa-ajo halki Italian LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA 6F20 T im o A ar nia la: K uo lem an la iv a Rosebud, Into ja Aula Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10. Rosebudin pääosasto 6b50 Ohjelmaa messujen jokaisena päivänä, keskittyen ajankohtaisiin tietokirjoihin. Ohjelmakartta ilmestyy pian facebookiin Rosebudin sivulle. Esillä tuhansia uutuuskirjoja. Mukana tietysti kaikki Innon ja Aulan vuoden 2017 uutuudet ja kaikki Savukeitaan, Nastamuumion ja Kosmos-kustantamon kirjat. Tänä vuonna Rosebud täyttää 30 vuotta ja juhlii messuilla joka päivä! Rosebudin leffaja musaosasto 6e2 Erittäin laaja valikoima DVDja Blu-Ray-elokuvia. Erityisesti musiikkija elokuvakirjoja. Tarina & Magia -lava ja Lasten alue 7k128 Yli 300 neliötä lapsille! Kahdella lavalla ohjelmaa läpi messujen. Puuhapöydässä ohjattua tekemistä perheen pienimmille joka päivä.Myynnissä laaja valikoima lastenja nuortenkirjoja. Käännösmaailma 7m130 Suomalaisen kirjallisuuden maailmanvalloituksesta laaja katsaus. Kalevalasta ja Tove Janssonista Sofi Oksaseen ja Salla Simukkaan.Yli sadan kielen käännöksissä voi vertailla, miten kansitaide muuttuu, kun kulttuurien rajat ylittyvät. Tuhansien kirjojen joukosta voit myös ostaa omaksi vaikka Ilkka Taipaleen Sata sosiaalista keksintöä Suomessa -teoksen swahiliksi. Yhteistyössä FILIn, Kääntäjien liiton ja kirjamessujen kanssa. Viisas elämä 6e61 Yhteistyössä kustantajalegenda Batu Samaletdinin kanssa toteutamme terveemmän, viisaamman ja hiljaisemman elämän alueen. Laajalle osastolle mukaan on kerätty paremman elämän ohjekirjoja myös muilta kustantamoilta. Kärrymyynti lavojen vieressä Suuren suosion saaneet kärryt suurten ohjelmalavojen yhteydessä jatkavat edellisten vuosien tapaan. Kirjakahvilan, Katri Valan ja Eino Leinon luota voi ostaa esiintyjien teoksia. Into Kustannuksen osastot 7d111 ja 7e100 10-vuotisen historian lavea valikoima politiikan ja historian merkkiteoksista moderneihin venäläisiin mestareihin ja suomalaisen musiikin legendojen elämäkertoihin. Unohtamatta juhlavuoden tarjouskampanjoita. Tervetuloa! Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja.
Julkistus Kirjamessuilla 26.10. SARJAKUVAA SYKSYYN! Uusi Asterix Kilpa-ajo halki Italian LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA 6F20 T im o A ar nia la: K uo lem an la iv a Rosebud, Into ja Aula Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10. Rosebudin pääosasto 6b50 Ohjelmaa messujen jokaisena päivänä, keskittyen ajankohtaisiin tietokirjoihin. Ohjelmakartta ilmestyy pian facebookiin Rosebudin sivulle. Esillä tuhansia uutuuskirjoja. Mukana tietysti kaikki Innon ja Aulan vuoden 2017 uutuudet ja kaikki Savukeitaan, Nastamuumion ja Kosmos-kustantamon kirjat. Tänä vuonna Rosebud täyttää 30 vuotta ja juhlii messuilla joka päivä! Rosebudin leffaja musaosasto 6e2 Erittäin laaja valikoima DVDja Blu-Ray-elokuvia. Erityisesti musiikkija elokuvakirjoja. Tarina & Magia -lava ja Lasten alue 7k128 Yli 300 neliötä lapsille! Kahdella lavalla ohjelmaa läpi messujen. Puuhapöydässä ohjattua tekemistä perheen pienimmille joka päivä.Myynnissä laaja valikoima lastenja nuortenkirjoja. Käännösmaailma 7m130 Suomalaisen kirjallisuuden maailmanvalloituksesta laaja katsaus. Kalevalasta ja Tove Janssonista Sofi Oksaseen ja Salla Simukkaan.Yli sadan kielen käännöksissä voi vertailla, miten kansitaide muuttuu, kun kulttuurien rajat ylittyvät. Tuhansien kirjojen joukosta voit myös ostaa omaksi vaikka Ilkka Taipaleen Sata sosiaalista keksintöä Suomessa -teoksen swahiliksi. Yhteistyössä FILIn, Kääntäjien liiton ja kirjamessujen kanssa. Viisas elämä 6e61 Yhteistyössä kustantajalegenda Batu Samaletdinin kanssa toteutamme terveemmän, viisaamman ja hiljaisemman elämän alueen. Laajalle osastolle mukaan on kerätty paremman elämän ohjekirjoja myös muilta kustantamoilta. Kärrymyynti lavojen vieressä Suuren suosion saaneet kärryt suurten ohjelmalavojen yhteydessä jatkavat edellisten vuosien tapaan. Kirjakahvilan, Katri Valan ja Eino Leinon luota voi ostaa esiintyjien teoksia. Into Kustannuksen osastot 7d111 ja 7e100 10-vuotisen historian lavea valikoima politiikan ja historian merkkiteoksista moderneihin venäläisiin mestareihin ja suomalaisen musiikin legendojen elämäkertoihin. Unohtamatta juhlavuoden tarjouskampanjoita. Tervetuloa! Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Julkistus Kirjamessuilla 26.10. SARJAKUVAA SYKSYYN! Uusi Asterix Kilpa-ajo halki Italian LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA 6F20 T im o A ar nia la: K uo lem an la iv a Rosebud, Into ja Aula Helsingin kirjamessuilla 26.–29.10. Rosebudin pääosasto 6b50 Ohjelmaa messujen jokaisena päivänä, keskittyen ajankohtaisiin tietokirjoihin. Ohjelmakartta ilmestyy pian facebookiin Rosebudin sivulle. Esillä tuhansia uutuuskirjoja. Mukana tietysti kaikki Innon ja Aulan vuoden 2017 uutuudet ja kaikki Savukeitaan, Nastamuumion ja Kosmos-kustantamon kirjat. Tänä vuonna Rosebud täyttää 30 vuotta ja juhlii messuilla joka päivä! Rosebudin leffaja musaosasto 6e2 Erittäin laaja valikoima DVDja Blu-Ray-elokuvia. Erityisesti musiikkija elokuvakirjoja. Tarina & Magia -lava ja Lasten alue 7k128 Yli 300 neliötä lapsille! Kahdella lavalla ohjelmaa läpi messujen. Puuhapöydässä ohjattua tekemistä perheen pienimmille joka päivä.Myynnissä laaja valikoima lastenja nuortenkirjoja. Käännösmaailma 7m130 Suomalaisen kirjallisuuden maailmanvalloituksesta laaja katsaus. Kalevalasta ja Tove Janssonista Sofi Oksaseen ja Salla Simukkaan.Yli sadan kielen käännöksissä voi vertailla, miten kansitaide muuttuu, kun kulttuurien rajat ylittyvät. Tuhansien kirjojen joukosta voit myös ostaa omaksi vaikka Ilkka Taipaleen Sata sosiaalista keksintöä Suomessa -teoksen swahiliksi. Yhteistyössä FILIn, Kääntäjien liiton ja kirjamessujen kanssa. Viisas elämä 6e61 Yhteistyössä kustantajalegenda Batu Samaletdinin kanssa toteutamme terveemmän, viisaamman ja hiljaisemman elämän alueen. Laajalle osastolle mukaan on kerätty paremman elämän ohjekirjoja myös muilta kustantamoilta. Kärrymyynti lavojen vieressä Suuren suosion saaneet kärryt suurten ohjelmalavojen yhteydessä jatkavat edellisten vuosien tapaan. Kirjakahvilan, Katri Valan ja Eino Leinon luota voi ostaa esiintyjien teoksia. Into Kustannuksen osastot 7d111 ja 7e100 10-vuotisen historian lavea valikoima politiikan ja historian merkkiteoksista moderneihin venäläisiin mestareihin ja suomalaisen musiikin legendojen elämäkertoihin. Unohtamatta juhlavuoden tarjouskampanjoita. Tervetuloa! Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja.
shop.aalto.fi Messuosasto 6g60 Laadukkaita valokuvakirjoja ?50 % Aa lto AR TS Bo ok s KIRJAMESSU A T R O J U S Syyllisty törkeään, harkittuun lukunautintoon! Lisää jännitystä elämään osoitteesta: www.jännitystäelämään.fi shop.aalto.fi Messuosasto 6g60 Laadukkaita valokuvakirjoja ?50 % Aa lto AR TS Bo ok s KIRJAMESSU A T R O J U S Syyllisty törkeään, harkittuun lukunautintoon! Lisää jännitystä elämään osoitteesta: www.jännitystäelämään.fi
shop.aalto.fi Messuosasto 6g60 Laadukkaita valokuvakirjoja ?50 % Aa lto AR TS Bo ok s KIRJAMESSU A T R O J U S Syyllisty törkeään, harkittuun lukunautintoon! Lisää jännitystä elämään osoitteesta: www.jännitystäelämään.fi shop.aalto.fi Messuosasto 6g60 Laadukkaita valokuvakirjoja ?50 % Aa lto AR TS Bo ok s KIRJAMESSU A T R O J U S Syyllisty törkeään, harkittuun lukunautintoon! Lisää jännitystä elämään osoitteesta: www.jännitystäelämään.fi
Muuta maailmasi, lue kirja. Tule tutustumaan kirjoihimme kirjamessuilla turussa osastolla A68 ja Helsingissä osastolla 6B60. messutarjouksia löydät myös verkkokaupastamme: gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Timo Honkela Rauhankone Onko maailma valmis rauhaan? Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Antti Malinen & Tuomo Tamminen Jälleenrakentajien lapset Millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa? Uutuuskirja palaa laajojen alkuperäislähteiden, muisteluaineistojen ja ennen julkaisemattomien valokuvien myötä 1940ja 1950-luvun Suomeen, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Eeva Eronen Jättiläisen askeleet Kuinka yksipuoluejärjestelmän ja markkinatalouden yhdistävä Kiinan talous pyörii? Teos vie lukijan miljardin kuluttajan maahan, jossa menestyksen hedelmät ovat kehityksestä huolimatta jakautuneet epätasaisesti. Kirjassa ovat tärkeässä osassa tavallisten kiinalaisten tarinat. Markku Viitasalo ym. (toim.) Meren aarteet Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Itämeren monimuotoisuus voi yllättää, jos uskaltautuu pintaa syvemmälle. Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön, jossa on saatu valtavasti uutta tietoa merenalaisesta luonnosta. KIRJASYKSYN KUUMIMMAT UUTUUDET! HAE OMASI HELSINGIN KIRJAMESSUILTA TAI NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST LEEVI AND THE LEAVINGSIN DYNAMO Itkisitkö onnesta? Gösta Sundqvistin elämäkerta on kavunnut vuoden luetuimmiksi tietokirjoiksi – ja syystä! Arne Dahl RAJAMAAT Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI Salla Nazarenko NEUMANN Dingon kippari Neumann kertoo musiikista, menes tyksestä, rakkaudesta. Työryhmä & Hanna Nikkanen HYVÄN SÄÄN AIKANA Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken? Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Luke Harding VAIENNETTU 29 90 24 90 26 90 Juhana Pettersson TUHANNEN VIILLON KUOLEMA 26 90 26 90 24 90 24 90 24 90 5 € 5 € 5 € MESSURAHA HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 SUNNUNTAIETU helsinginkirjamessut.fi TÄLLÄ LIPUKKEELLA aikuisten normaalihintaisesta (16 €) pääsylipusta Helsingin Kirjamessuille sunnuntaina 29.10.2017. Koskee Messukeskuksen kassalta ostettuja lippuja. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. 4 € # Tätä Suomi lukee! Laura Gustafsson POHJA 26 90 KIRJASYKSYN KUUMIMMAT UUTUUDET! HAE OMASI HELSINGIN KIRJAMESSUILTA TAI NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST LEEVI AND THE LEAVINGSIN DYNAMO Itkisitkö onnesta? Gösta Sundqvistin elämäkerta on kavunnut vuoden luetuimmiksi tietokirjoiksi – ja syystä! Arne Dahl RAJAMAAT Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI Salla Nazarenko NEUMANN Dingon kippari Neumann kertoo musiikista, menes tyksestä, rakkaudesta. Työryhmä & Hanna Nikkanen HYVÄN SÄÄN AIKANA Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken? Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Luke Harding VAIENNETTU 29 90 24 90 26 90 Juhana Pettersson TUHANNEN VIILLON KUOLEMA 26 90 26 90 24 90 24 90 24 90 5 € 5 € 5 € MESSURAHA HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 SUNNUNTAIETU helsinginkirjamessut.fi TÄLLÄ LIPUKKEELLA aikuisten normaalihintaisesta (16 €) pääsylipusta Helsingin Kirjamessuille sunnuntaina 29.10.2017. Koskee Messukeskuksen kassalta ostettuja lippuja. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. 4 € # Tätä Suomi lukee! Laura Gustafsson POHJA 26 90
Muuta maailmasi, lue kirja. Tule tutustumaan kirjoihimme kirjamessuilla turussa osastolla A68 ja Helsingissä osastolla 6B60. messutarjouksia löydät myös verkkokaupastamme: gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Timo Honkela Rauhankone Onko maailma valmis rauhaan? Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Antti Malinen & Tuomo Tamminen Jälleenrakentajien lapset Millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa? Uutuuskirja palaa laajojen alkuperäislähteiden, muisteluaineistojen ja ennen julkaisemattomien valokuvien myötä 1940ja 1950-luvun Suomeen, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Eeva Eronen Jättiläisen askeleet Kuinka yksipuoluejärjestelmän ja markkinatalouden yhdistävä Kiinan talous pyörii? Teos vie lukijan miljardin kuluttajan maahan, jossa menestyksen hedelmät ovat kehityksestä huolimatta jakautuneet epätasaisesti. Kirjassa ovat tärkeässä osassa tavallisten kiinalaisten tarinat. Markku Viitasalo ym. (toim.) Meren aarteet Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Itämeren monimuotoisuus voi yllättää, jos uskaltautuu pintaa syvemmälle. Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön, jossa on saatu valtavasti uutta tietoa merenalaisesta luonnosta. KIRJASYKSYN KUUMIMMAT UUTUUDET! HAE OMASI HELSINGIN KIRJAMESSUILTA TAI NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST LEEVI AND THE LEAVINGSIN DYNAMO Itkisitkö onnesta? Gösta Sundqvistin elämäkerta on kavunnut vuoden luetuimmiksi tietokirjoiksi – ja syystä! Arne Dahl RAJAMAAT Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI Salla Nazarenko NEUMANN Dingon kippari Neumann kertoo musiikista, menes tyksestä, rakkaudesta. Työryhmä & Hanna Nikkanen HYVÄN SÄÄN AIKANA Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken? Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Luke Harding VAIENNETTU 29 90 24 90 26 90 Juhana Pettersson TUHANNEN VIILLON KUOLEMA 26 90 26 90 24 90 24 90 24 90 5 € 5 € 5 € MESSURAHA HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 SUNNUNTAIETU helsinginkirjamessut.fi TÄLLÄ LIPUKKEELLA aikuisten normaalihintaisesta (16 €) pääsylipusta Helsingin Kirjamessuille sunnuntaina 29.10.2017. Koskee Messukeskuksen kassalta ostettuja lippuja. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. 4 € # Tätä Suomi lukee! Laura Gustafsson POHJA 26 90 KIRJASYKSYN KUUMIMMAT UUTUUDET! HAE OMASI HELSINGIN KIRJAMESSUILTA TAI NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST LEEVI AND THE LEAVINGSIN DYNAMO Itkisitkö onnesta? Gösta Sundqvistin elämäkerta on kavunnut vuoden luetuimmiksi tietokirjoiksi – ja syystä! Arne Dahl RAJAMAAT Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI Salla Nazarenko NEUMANN Dingon kippari Neumann kertoo musiikista, menes tyksestä, rakkaudesta. Työryhmä & Hanna Nikkanen HYVÄN SÄÄN AIKANA Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken? Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Luke Harding VAIENNETTU 29 90 24 90 26 90 Juhana Pettersson TUHANNEN VIILLON KUOLEMA 26 90 26 90 24 90 24 90 24 90 5 € 5 € 5 € MESSURAHA HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOLLA 7D111 SUNNUNTAIETU helsinginkirjamessut.fi TÄLLÄ LIPUKKEELLA aikuisten normaalihintaisesta (16 €) pääsylipusta Helsingin Kirjamessuille sunnuntaina 29.10.2017. Koskee Messukeskuksen kassalta ostettuja lippuja. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. 4 € # Tätä Suomi lukee! Laura Gustafsson POHJA 26 90
Syksyn uutuuksia uteliaalle lukijalle Tervetuloa Kirjakauppa Tiedekirjaan Helsingin mielenkiintoisimman kirjavalikoiman sekä laajimman kattauksen SKS:n kirjoja löydät kirjakauppa Tiedekirjasta Kruununhaasta. Palvelevasta pienestä kirjakaupasta löydät sellaista tietoja tiedekirjallisuutta jota ei muualta saa. Tervetuloa myös Tiedekirjan tapahtumiin! Snellmaninkatu 13, Helsinki ? www.tiedekirja.fi Miten lauluni syntyvät? toim. eetu kauppinen Millaista on kirjoittaa omat laulunsa? Yhdeksän tunnettua artistia avaavat kirjassaan sielunmaisemaansa, ja kertovat mistä palo musiikkiin syntyy. Mutta tuleeko lauluja tekemällä Suomessa toimeen? Kirjassa tarinansa kertovat Asa, Chisu, Jouni Hynynen, Samae Koskinen, Jarkko Martikainen, Iisa, Olavi Uusivirta, Maija Vilkkumaa ja A. W. Yrjänä. Soturit – Assassiineista samuraihin karolina kouvola Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia? Miksi temppeliherrat, samurait ja viikingit muistetaan edelleen? Karolina Kouvola kertoo kirjassaan maailmanhistorian pelätyimmistä taistelijoista, jotka ovat jättäneet lähtemättömän jäljen historiaan sekä elokuviin ja peleihin. Kirjan kasvot ville hänninen Monien klassikkokirjojen kannet saavuttavat lähes ikonisen aseman lukijoiden mielessä – näitä teoksia olisi mahdotonta kuvitella vaikkapa sieluttomilla elokuvakansilla. Kirjan kasvot esittelee sata kirjaa kansineen suomalaisesta kirjallisuushistoriasta, ja tuo esiin myös unohdetut graafikot kuvien takana. Bibliofiilin unelma! Kalle Päätalo ritva ylönen Kalle Päätalo on lähes myyttinen hahmo, josta lukijat ja media loivat elämää suuremman kirjailijan. Oman tarinansa Päätalo kirjoitti Iijoki-sarjaan, mutta millainen oli todellinen mies myytin takana? Ainutlaatuinen ja kirjallisten piirien odottama elämäkerta tuo esiin myös sen, mistä Päätalo itse vaikeni. Tilaa SKS:n kirjat nopeasti verkkokaupastamme www.finlit.fi / kirjat 20 % alennus koodilla kirjalehti2017