UUSI KAUPPA! INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. WWW.INTOKUSTANNUS.FI 5 € HINNASTA POIS! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016 Anneli Auer MURHALESKEN MUISTELMAT 24,90 € Martti Blåfield NORDENSKIÖLD 29,90 € Matti Salminen TOISINAJATTELIJOIDEN SUOMI 26,90 € Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös aletuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. intokustannus.fi/rekisteroidy Denise Rudberg TOINEN TOISTA PAHEMPI 19,90 € Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,00 € intokustannus.fi
ilmoitus SYYSkuun merkkituotteet Sekopäiset hahmot toilailevat nykymaailman hämmentävässä menossa yhteiskuntaa pilkkaavien bouffonien mal liin. Selviävätkö Pillerimimmi Pimi ja Hysteriaämmä arkielämän haasteista? Entäpä sinä? Himoitsetko hetken irtaantumista elämän loogisuuksista, ilmakuplamuovissa pyörimistä tai vauvojen heittelemistä ikkunoista? MANIA on ennakkoluulottoman katsojan valinta! Esiintyjät: elektromuusikko ja sirkustaiteilija Niklas Blomberg ja tanssija Katri Lausjärvi, ohjaus Taina Mäki-Iso. Esitykset: ke 7.9. klo 19 (ensi-ilta), to 8.9. klo 19, la 10.9. klo 19 ja su 11.9. klo 16 Liput alk. 5 € (päivä), 13/9 € (ilta) 09 310 12000 ja ticketmaster.fi www.kanneltalo.fi Menestystarinoita ja kulutushysteriaa! kaupungissa on tapahtunut kauhistuttava rikos! Melodramaattinen näyttely tarjoaa katsojalle mahdollisuuden ratkaista arvoitus 1930 –40-lukujen Helsingissä. Kuka sen teki? Amos Andersonin taidemuseo 9.1.2017 saakka Yrjönkatu 27, Helsinki www.amosanderson.fi voiMa-paita Tilaa nyt Jani Leinosen Voimalle suunnittelema t-paita. Miesten ja naisten mallit: XS–XL. Hinta 20 euroa. Tilaukset: tilaukset@voima.fi väheMMän lihaa Lihansyönnin vähentäminen tekisi hyvää niin meidän kuin maapallommekin hyvinvoinnille. Avain muutokseen löytyy kokonaan uudenlaisesta ruokaympäristöstä, joka ulottuu kodeista kouluihin ja marketeista huippumenuihin. Vähemmän lihaa ei syyllistä lihansyömisestä vaan kannustaa löytämään kasviksista parhaat puolet ja kokeilemaan myös muita proteiininlähteitä. Hanna Mattila (toim.): Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria. www.gaudeamus.fi nukketeatteri saMpo – teatteria ja Musiikkia Myös aikuisille! Sampo Soikoon! -klubilla pe 2.9. klo 20 MeriTuuli & Teri Mantere ja pe 30.9. Ketsurat & Oskari. Liput 12€. Lokakuussa: Maailman ympäri 80 minuutissa ja VISA – sanaton, kansainvälinen esitys pakolaisuudesta Nukketeatteri Sampo, Erottajankatu 7 B Tsekkaa tarjonta www.nukketeatterisampo.fi! Tietokirjailijat Rauli Partanen ja Janne M. Korhonen perehtyvät tuoreimmassa teoksessaan Musta hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos juurta jaksain ilmastonmuutokseen ja ydinvoiman eri puoliin. Suomen ekomodernisteihin kuuluvat ympäristöaktiivit ovat aiemmin julkaisseet teokset Uhkapeli ilmastolla (2015), ja Partasen Suomi öljyn jälkeen (2013) oli ehdolla Tieto-Finlandiaja Kanava-palkintojen saajaksi. 300 sivua www.kosmoskirjat.fi Musta hevonen Nuori tyttö, Sarako, on tuleva Varjon kuningatar. Niin on kirjoitettu, mutta ovatko Kirjoitukset oikeassa? Sarako lähetetään pitkälle matkalle pakoon Varjoa ja sen verikoiria. Turvakseen hän saa isosiskonsa Nanak’ain, jonka tehtävä on suojella Sarakoa keinoja kaihtamatta. Kun verkko tyttöjen ympärillä kiristyy, heidän on päätettävä, uhmaavatko he kohtaloaan – vai toisiaan. Kirjoitukset Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2.–4.9.2016! Marja Siira ”Kirjoitukset 1: Lapsen sydämellä” www.kirjoitukset.net sarjakuvaroMaani: kirjoitukset ”Valtakunnan luojien silmät eivät olleet inhimilliset, ne olivat voimakkaat henkisilmät ja ne näkivät Tiyanin, katsoivat suoraan kohti.” Suoja – Kaupungit ja paluu on eeppisen scififantasiasaagan aloitusosa, klassinen allegoria sekä psykologisesti, seksuaalisesti ja kerronnallisesti monivivahteinen spefiromaani, poikkeus myös omiensa joukossa. Teos on väkevä osoitus uudesta kustantamisen aikakaudesta, ammattilaisvoimin toteutettu, tasokas indiejulkaisu. 432 sivua, 19,90 € + postikulut Tilaukset: www.iriskustannus.fi laura luotola: suoja – kaupungit ja paluu Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
Urheilua ja politiikkaa Tässä lehdessä muun muassa 29.8.–2.10.2016 7 / 2016 • 7 pääkirjoiTus Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n suomi ei piittaa ihmisoikeus sopimuksesta SUomi kä ännyttä ä ihmiskaupan uhreja, ja Maahanmuuttovirasto epää oleskeluluvat tietoisena ihmiskaupasta. Verkkojulkaisu Long Play kävi läpi 25 salassapidettävää oleskelulupapäätöstä, jotka liittyivät nigerialaisiin ihmiskaupan uhreihin. Elokuussa julkaistusta Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua -artikkelista selviää, että Migri tiesi käännytettyjen naisten olevan ihmiskaupan uhreja. Helsingin Sanomat haastatteli sisäministeri Paula Risikkoa (kok.), jonka mukaan ”meillä ei ole edes mahdollisuuksia seurata sitä, mitä kullekin yksilölle – – tapahtuu”. Jotain niistä mahdollisista tapahtumista voisi toki päätellä siitä, että käännytetyt ovat ihmiskaupan uhreja. maahanmUUttoviraSton mUkaan ihmiskaupan uhri ei saa automaattisesti turvapaikkaa. Tämän voi nähdä olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Ihmisoikeussopimuksessa näet kielletään orjuus ja pakkotyö; Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa “työvoiman hyväksikäyttöön tähtääviksi ihmiskaupan tarkoituksiksi on lueteltu muun muassa pakkotyö ja pakottamalla saadut palvelut”. Lakiteknisiä yksityiskohtia voi väännellä niin pitkään, että valkoinen muuttuu mustaksi. Saivartelu voi sokeuttaa totuudelta mutta ei muuta sitä: ihmiskauppa on nykyaikaista orjuutta ja Euroopan ongelma. Kun Suomi epää oleskeluluvat ja palauttaa uhrit epäinhimillisiin oloihin, rikkoo se Euroopan ihmisoikeussopimusta. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen pitäisi olla peruste oleskeluluvalle, jos Suomi noudattaisi sopimuksen henkeä. nigerialaiSten oleSkelUlUvat eivät ole ainoa asia, joka Suomen maahanmuuttopolitiikassa nostaa ihokarvat pystyyn. Suomi on käännyttänyt Isisin hallitsemilta alueilta tulleita turvapaikanhakijoita takaisin Irakiin. Perusteena on se, että he voisivat mennä oleskelemaan Bagdadiin. Huomiota sai tapaus, jossa Isis oli räjäyttänyt Mosulista kotoisin olevan miehen talon ja työpaikan. Mies sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Ruotsi sai tällä viikolla pyyhkeitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, jonka suuri jaosto katsoi, että terroristijärjestö al-Qaidan vainoaman perheen käännyttäminen Bagdadiin rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että päätöksellä on ennakkotapauksen luonne myös Suomessa. Helsingin Sanomien haastatteleman valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan päätös horjuttaa ajatusta, että Irakia ylipäätään voitaisiin automaattisesti pitää turvallisena maana. veera Järvenpää 7 manifesto 56 8 normihomovoimaa! s. 33–34 50 Faarao Wunderkinder 54 onko tynkkynen rasisti? Sinivalkoista bisnestä turkissa voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi | päätoimittaJa Veera Järvenpää 044 980 5215 | UlkoaSU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | mUU toimitUS Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, tuomas Rantanen, iida simes, Jari tamminen & Kaisu tervonen | toimitUSJohtaJa teemu matinpuro | yhteySpäällikkö tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | kUStannUSpäällikkö tuomas Rantanen 040 507?7165 | avUStaJina täSSä nUmeroSSa Elisa Aaltola, Jussi Ahokas, suvi Auvinen, Janica Brander, scott Caris, Ellen Eljaala, Niko Hallikainen, Jenni Holma, Anna Juhola, Jon Kuitunen, marko laihinen, Apila Pepita miettinen, Petra Rintala, Heli YliRäisänen, syksy Räsänen & Johanna siik | JUlkaiSiJa Voima Kustannus oy | yhtiön oSakkaat Rosebud Books oy, luontoliitto, maan ystävät, suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & tuomas Rantanen | JakelU Jari tamminen 050 331 4057 | tilaUkSet tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | voiman vUoSitilaUS 10 numeroa 39 euroa | paino Alma manu oy, tampere | painoS 60 000 | iSSn 14571005 | Voima – Journalismia suomen likaisimmasta paikasta. vastama inos s. 13 non-Binary milla 36 11 52 26 12 & 29 Beduiinien pakkosiirrot länsirannalla Urheilua & politiikkaa
8 • 7 / 2016 MaailManlopun eteinen Lakifetissin pauloissa Elokuussa poliisi iski Musta Kallio -tapahtuman aloituskonserttiin sähkösokeilla ja kyynelkaasulla. Uhriksi joutuivat järjestäjien lisäksi myös sivulliset. Taustalla oli se, että konsertilla ei ollut lupaa, siitä tuli melua eivätkä järjestäjät totelleet käskyä sen lopettamisesta heti. Monet hyväksyvät poliisin väkivallan oletusarvoisesti, koska sen tavoitteeksi ajatellaan vain lakien ylläpitäminen. Tällaista perustelua voisi naiivisti arvostella oikeudenmukaisuuden alistamisesta lain kirjaimelle. Kyse on kuitenkin ennemmin lakifetisismistä, jossa hehkutetaan lain rikkumattomuuden kuvitelmaa, ei todellisuutta. Selitystä lain ehdottomasta noudattamisesta ei oteta vakavasti, se on eräänlaista leikkiä, joka sopii vain tiettyihin tilanteisiin. Laillisuuden fantasialla peitellään sitä, että lain valvonta perustuu enemmän valtasuhteisiin ja sosiaalisiin normeihin kuin siihen, mitä paperilla lukee. suomEssa on lailla kiellettyä ”uhata, panetella tai solvata” ihmisryhmää ”rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen” perusteella. Toisin kuin metelöiminen, tämä ei ole mikään pikkurikos: siitä voi saada kaksi vuotta vankeutta, tör keässä tapauksessa neljä. Tämän rikoksen tunnusmerkit täyttyvät monessa rasistien mielenosoituksessa. Silti poliisit eivät lopeta niitä, eivätkä syyttäjät vie puhujia oikeuden eteen. Yhtä lailla he sulkevat silmänsä nettifoorumeilta, joilla kiihotetaan kansanryhmää vastaan joka päivä. Ei tosin voi sanoa, että poliisi ei tekisi mitään: se suojelee näitä tilaisuuksia, missä lakia rikotaan. Minusta kyseinen laki on sananvapauden vastainen ja pitäisi kumota. Mutta jos on sitä mieltä, että poliisin tulisi aina ylläpitää lakia, niin on pakko todeta, että poliisi ei täytä velvollisuuttaan. Tämä ei herätä laajoja vastalauseita, koska rasistien toiminta ei haasta yleisiä ennakkoluuloja, vaan jatkaa niitä. Laissa kielletään myös terrorismirikokseen kouluttautuminen, värväys ja varojen kerääminen. Yllä mainitun touhun kanssa tämä kattaakin valtaosan natsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen toiminnasta, mutta siihen ei puututa. JärJEstElmällistEn rikosten hyväksyntä ei rajoitu rasismiin ja fasismiin. Turkistarhat rikkovat rutiininomaisesti eläinsuojelulain vaatimusta siitä, että eläinten pitopaikan on oltava tilava ja huomioitava eläinlajin tarpeet. Sen sijaan, että tarhat suljettaisiin ja vastuulliset pantaisiin syytteeseen, valtio antaa niille tukea. Lakien tunnontarkka noudattaminen ei takaisi oikeudenmukaisuutta. Mutta lakien puolueellisen vahtimisen peitteleminen lakifetissillä on yksi oikeudenmukaisen yhteiskunnan esteistä. syksy räsänEn tEksti Jari tamminEn kuva annika pitkänEn yritysväki vaikenee turkin puhdistuksista Yrityksiltä harvoin edellytetään yhteiskunnallista vastuunkantoa. k ier u k an m ont a m utk aa Ve er a Jä rv en pä ä E lokuussa Helsingin Sanomat syytti (pääkirjoitus 1.8.) ”yliopistoväkeä” virheellisesti siitä, että se vaikeni Turkin vallankaappausyritystä seuranneista puhdistuksista. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kuitenkin jätti peräämättä samaa vastuunkantoa suomalaisilta ja Suomessa toimivilta yrityksiltä. Yrityksiltä vaaditaan muutenkin vain harvakseltaan kannanottoja liittyen ongelmiin niissä maissa, joissa ne toimivat. Tämä siitä riippumatta, että yritykset käytännössä osallistuvat epädemokraattisten hallitusten ja diktatuurienkin tukemiseen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti verojen kautta. Helsingin Sanomat, tai suomalainen media muutenkaan, ei vaatinut esimerkiksi Soneralta kommentteja Turkin tapahtumista. TeliaSonera Finland Oyj omistaa noin 38 prosenttia Turkin suurimmasta mobiilioperaattorista Turkcellistä. Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia yliopistoissa, kouluissa, armeijassa ja tuomioistuimissa, Turkcell mainosti netissä (ks. kuvakaappaus) ainakin brittiläisen The Guardianin lukijoille: ”Tänään Turkki on demokratiassaan voimakkaampi.” olisi vä ärin pitää heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeisiä tapahtumia yllättävinä ja odottamattomina. Helsingin yliopiston tutkija Halil Gürhanl? ei määrittelisi Turkkia alkuunkaan demokratiaksi. ”Puhuessamme Turkista emme puhu demokraattisesta valtiosta, ja se näkyi muun muassa hallituksen vallankaappausyrityksen jälkeisissä reaktioissa. Heinäkuun 15. päivän tapahtumat olivat vain viimeisin episodi tapahtumien jatkumossa.” Vuonna 2014 presidentti Recep Tayyip Erdo?an linjasi, että hän vastustaa alati enemmän internettiä. Tuolloin Erdo?an määräsi yhteyden Twitteriin suljettavaksi, kun hallitukselle kriittiset mielenosoittajat käyttivät sitä julkisena viestintäkanavana. Tämän vuoden maaliskuussa Turkcell puolestaan vaati istanbulilaista tuomioistuinta määräämään Twitteriä poistamaan tuhansia twiittejä, joita yhtiö piti ongelmallisina. Tuomioistuin määräsikin viestit poistettavaksi, mutta Twitter ei ole vaatimukseen vastannut. Vuonna 2012 Turkcell yhdistettiin hallitusta kritisoivien tahojen laajaan salakuunteluun. Ei sonEra tiEtEnkä än ole ainoa Suomen lippua Turkissa liehuttava yhtiö – suomalaisväriä piisaa maassa vaikka kuinka, kuten globalisaation
7 / 2016 • 9 tEksti Jari tamminEn kuva annika pitkänEn yritysväki vaikenee turkin puhdistuksista Yrityksiltä harvoin edellytetään yhteiskunnallista vastuunkantoa. luonteeseen kuuluu. Esimerkiksi Nokia ilmoittaa maan tärkeäksi markkina-alueeksi ja kertoo olevansa yksi johtavista verkkotoimittajista Turkissa. Nokia on tunnetusti globaali peluri verkkobisneksessä, eikä ala ole tyystin vailla ongelmia. Muistissa on esimerkiksi se, kun vuonna 2010 paljastui, että NSN (tuolloin Nokia Siemens Networks, nykyään Nokia Solutions & Networks) oli myynyt mobiiliverkon toteutuksen Iraniin ja myynyt sinne samalla Monitorin Center -valvontajärjestelmän. Verkkovalvontaa käytettiin verrattoman tehokkaasti apuna maan sisäisen opposition kurittamisessa. Sittemmin – kohun noustua – tuon nimenomaisen valvontajärjestelmän myynti eriytettiin omaan yritykseen. Kuitenkin Nokian myymiin verkkoihin sisältyy yhä valvontaominaisuuksia, joita myös EU-parlamentti edellyttää. ”Nokialla on hyvät suhteet keskeisten operaattorien ja viranomaisten kanssa”, Reija Sihlman Nokian viestinnästä kertoo. ”Nokia tekee aktiivista työtä varmistaakseen, että yhtiön laillisesti ja hyvässä uskossa toimittamaa teknologiaa käytetään asianmukaisesti ja lakeja kunnioittaen.” Toiminnassaan yhtiö ilmoittaa pyrkivänsä tunnistamaan mahdollisia riskejä ihmisoikeuksien toteutumiselle ja ehkäisemään myymiensä tuotteiden väärinkäyttöä. Nokia ei pyynnöstä huolimatta kommentoinut sitä, tuomitseeko yhtiö Turkin viimeaikaiset puhdistukset. ”Ei taloutta ja politiikkaa pysty erottamaan toisistaan”, Halil Gürhanl? toteaa. ”Valta puolue AKP:n menestyksen takana on se, että puolue on onnistunut rakentamaan talou dellisen valtaliiton, joka tukee hallitusta. Monet yrityksistä, jotka haluavat pärjätä maassa, hakeutuvat esimerkiksi media-alalle, jossa hallitusta voi tukea luontevasti.” Myöskään Sonera tai omistajansa Telia ei ole jättäytynyt sivuun Turkin hallituksen tukemisesta. ”Turkcell on tehnyt vuosia läheistä yhteistyötä maan hallituksen kanssa. Turkissa ne yhtiöt, jotka tukevat hallitusta, menestyvät häkellyttävän hyvin. Poliittisesti liittoutumattomat yhtiöt puolestaan ovat joutuneet järjestelmällisen häirinnän kohteeksi”, Gürhanl? kertoo. Telian toimitusjohtaja Johan Dennelind kuvaili keväällä yhtiökokouksessa Telian omistajille – joista Ruotsin valtio on suurin – Turkcelliä yhtiönsä ”helmeksi”. ”Globaaleilla markkinoilla yhtiöt tietysti väistämättä joutuvat ongelmallisille alueille. Sitä ei voi välttää”, Gürhanl? huomauttaa. ”Turkissa valtio vaikuttaa kaikkiin toimijoihin markkinoilla, eikä maassa ole vapaata markkinataloutta. Turkin mobiilimarkkinat ovat kuitenkin massiiviset ja erittäin tuottoisat.” Pohjoismaisen yhtiön yritysvastuulausekkeet ovat hienoja, ja yhtiö on sitoutunut liiketoiminnassaan ”korkeimpiin eettisiin normeihin”. Tätä konsernipolitiikkaa ilmoitetaan sovellettavan myös tytär yhtiöissä sekä yhteisyrityksissä. Soneran suomalaiset edustajat eivät kuitenkaan halunneet kommentoida Turkcelliin liittyviä kysymyksiä. Soneran viestintä ohjasi esittämään kysymykset Ruotsiin Telian viestintään. Telian press officer Johanna Hansson totesi keskusteltuaan kollegoidensa kanssa, että kaikki Turkkiin liittyvät kysymykset tulisi ohjata Turkcellille. Voima tiedusteli puhelimitse, kuinka Telia kykenee yhdistämään omat eettiset ohjeensa ja toimimisen maissa, joissa demokratia tai markkina talous eivät toimi. Yhtiö kieltäytyi kommentoimasta kysymystä. Selvittämättä jäi myös se, kuinka Telian liiketoiminnan eettiset normit ja konsernipolitiikka näkyvät käytännössä Telian omistamien yhtiöiden toiminnassa. Vastaamatta jäi myös se, tuomitseeko Telia Turkin puhdistukset. ”turkissa yhteiskunnan polarisaatio on niin syvä, että yksikään yritys ei voi olla neutraali. Vuonna 2001 perustettu Oikeus ja kehitys -puolue AKP on ajanut kehitystä jo 15 vuoden ajan, eikä se ymmärrä moniäänisyyttä”, Helsingin yliopiston tutkija Gürhanl? muistuttaa. ”Jokainen toimija nähdään joko hallituksen puolella olevana tai sitä vastustavana. Usein maan hallituksen tukemisen takana ovat varmasti hyvin pragmaattiset motiivit.” Vaikka yritysten toiminnan taustalla ei olisikaan epäilyttäviä motiiveja, on niiden toiminnalla suurta yhteiskunnallista vaikutusta. Myös media voisi muistaa tämän ja pyytää aika ajoin yrityksiltä kommentteja muistakin kuin tulostiedoista ja uusista innovaatioista.
10 • 7 / 2016
7 / 2016 • 11 ”k ävElin Kampissa kohti kotia, kun näin, että Rajat kiinni -porukalla oli taas mielenosoitus meneillään. Siellä oli todella näkyvästi esillä muun muassa uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen banderolli, ja sitä koko talven jatkunutta turvapaikanhakijoita halventavaa puhetta tulvi kovaäänisistä”, näin kertoo eräs mielenosoituksen nähnyt maaliskuun tapahtumista. ”Sitten lavalle puhujaksi kuulutettiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Minusta tuntui uskomattomalta, että Suomessa hallituspuolueen poliitikko voi olla puhumassa sellaisessa tapahtumassa uusnatsien kanssa keskellä Helsinkiä, ja se on kaikille ihan okei. Päätin poistua paikalta ja kävellessäni pois huusin muutaman kerran ’Tynkkynen on rasisti!’ ennen kuin tämä ehti lavalle asti.” suomEn poliittista ilmapiiriä talvella 2015–2016 värittivät erinäiset rasistien mielenosoitukset. Helsingissä useimmiten Kampin Narinkkatorille sijoittuneet tilaisuudet kokosivat yhteen äärioikeistoa milloin laajemmin, milloin suppeammin. Tilaisuus, jossa Sebastian Tynkkynen oli puhumassa, ei eronnut muista vastaavista mielenosoituksista, mutta sen jälkipuinti sai uudenlaisia käänteitä. Poliisi tavoitti Tynkkystä rasistiksi kutsuneen henkilön ja ilmoitti Tynkkysen haluavan tehdä asiasta rikosilmoituksen. Tynkkynen antoi aiheesta myös haastatteluja. Hänen mukaansa ”huutelusta teki erityisen ikävän se, että paikalla oli kymmeniä kuulijoita sekä tiedotusvälineitä”. Tynkkynen halusi rikosilmoituksella selvittää, täyttääkö hänen rasistiksi kutsumisensa törkeän kunnianloukkauksen kriteerit, koska tilanteesta levisi myös videoita sosiaalisessa mediassa. vaarallinen r-sana Saako Sebastian Tynkkystä sanoa rasistiksi? Tätä selvitetään parin rikosilmoituksen avulla. tEksti suvi auvinEn kuva ninni kairisalo ”Lähden hakemaan ennakkotapausta rasistikorttien tuhoamiseksi, sillä pelistä on tullut liian julmaa”, sanoi Tynkkynen Iltalehden haastattelussa maaliskuussa. sosia alisEssa mEdiassa tempaus ei jäänyt huomaamatta. Aloitin Twitterissä kampanjan #SueMeSebu, jossa kehotettiin ihmisiä sanomaan Sebastian Tynkkystä rasistiksi ja Tynkkystä tekemään rikosilmoitus kaikista häntä rasistiksi nimittäneistä. Somekampanjan tiimoilta ei tiettävästi syntynyt yhtään uutta rikosilmoitusta. Ilmeisesti ainoaksi jääneen rikosilmoituksen käsittely valmistui toukokuussa. Tutkinnanjohtaja Petri Jehkonen Helsingin poliisista esitti esitutkinnan lopettamista ja syyttäjä päätyi samaan tulokseen. ”Huomioiden sen, että Tynkkynen on julkisuuden henkilö ja poliittisesti aktiivi, ja puolueessaan merkittävässä asemassa, hänen tulee kestää erittäin suurta kritiikkiä ja kärkeviä mielipiteitä. Kyseinen mielen ilmauksessa huudeltu lausahdus on vuosien saatossa kokenut inflaation ja laimentunut merkitykseltään siitä, mitä se on aikaisemmin ollut”, toteaa Jehkonen esitutkintapapereissa. Lausunto päättyy toteamukseen: ”Mikäli asiaton huutelu jatkuu ja pahenee, tämä päätös voidaan huomioida mahdollisessa uudessa rikosilmoituksessa.” HElsingin poliisin tutkinnanjohtaja Jehkonen, mihin tämä päätös perustuu? ”Tästä on nyt niin kauan, että en minä muista enää tämän tapauksen yksityiskohtia. Julkisuudessa toimivien henkilöiden pitää kestää kovaakin kritiikkiä. Tämä esitutkinta ei ota kantaa siihen, onko rikosta tapahtunut vaan ainoastaan toteaa, että teko on niin vähäinen, ettei yleinen etu vaadi syytteen nostamista.” Tynkkystä rasistiksi kutsunut henkilö on päätöksestä helpottunut, mutta koko tapauksesta ihmeissään. ”Miten on mahdollista, että rasismi voidaan nykyään määritellä ihan täysin uusiksi, miten kukakin milloinkin haluaa? Silloin samalla unohdetaan täysin ihmiset, jotka ovat rasismin ja syrjinnän kohteina, ja se, mitä kaikkea he joutuvat kokemaan. Tuntuu nurinkuriselta, että ihmisvihamielistä sanomaa saa levittää kaduilla ja netissä miten ha luaa, mutta jos siihen puuttuu mitenkään, päätyy rikosilmoituksen kohteeksi. Esitutkinnan päätös estää minua enää sanomasta Tynkkystä rasistiksi, joten tietenkään en enää tee niin.” syyttäJän pä ätös siis estää yhtä ohikulkijaa kutsumasta Tynkkystä rasistiksi, mutta ei ota kantaa siihen, onko Sebastian Tynkkynen rasisti. Poliisi on sattumalta elokuussa 2016 aloittanut esitutkinnan Sebastian Tynkkysen nettikirjoittelusta. Tynkkystä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisin mukaan heinäkuun lopulla jätetyssä tutkintapyynnössä Tynkkysen katsotaan levittäneen vihamielisiä tietoja ja asenteita maamme muslimiväestöstä. Kuten vanha sanonta kuuluu: jos se näyttää ankalta ja kuulostaa ankalta, niin Sebastian Tynkkynen on rasisti.
yes i can! Supertähdet opettavat katsomaan ihmistä, ei vammaa. tEksti iida simEs kuva annika pitkänEn r onJa oJa valmistautuu pituushyppysuoritukseen Riossa. Kun Suomen mitalitoivo astelee lähtöpaikalle, mitä hän mahtaa ajatella? Ehkäpä itsevarmasti, että ”tiedän pystyväni hyppäämään Riossa paremmin kuin ennen. Minä olen ennen kaikkea kisahyppääjä”, kuten hän kirjoitti blogissaan. Kun yhdysvaltalainen uimari Brad Snyder nousee lähtökorokkeelle, ehkä Snyderin mielessä pyörii sama, mitä hän kertoi Lontoon kisoissa 2012 pohtineensa: ”Minä en makaa Arlingtonin sankarihautuumaalla, vaan minä olen täällä ja kilpailen!” Afganistanin veteraani Snyder ui Lontoossa kaksi kultaa. Sekä Oja että Snyder ovat sokeita. Oja on nähnyt heikosti jo lapsesta asti, ja kymmenisen vuotta sitten hän sokeutui kokonaan. Snyder menetti molemmat silmänsä räjähdyksessä sotilaskomennuksella. Alunperin paralympialaisissa urheilivat vammautuneet sotilaat, vaikka Berliinissä oli jo 1800-luvulla aktiivista kuurojen urheilijoiden seuratoimintaa. Maailmansotien jälkeen kädettömiä, jalattomia ja sokeita ihmisiä, varsinkin sodasta palanneita miehiä, oli kuitenkin kaikkialla. Vammaisurheilukisoja alettiin Euroopassa järjestää juuri vammautuneiden miesten motivoimiseksi. Ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin vuonna 1960 Roomassa. Ne olivat kesäkisat. Talvikisat alkoivat vuonna 1976, ja vuodesta 1988 lähtien olympiakisojen järjestäjät ovat sitoutuneet järjestämään olympiakisojen jälkeen paralympialaiset samoilla suorituspaikoilla. suomEn JoukkuEEssa Rioon matkaa 26 urheilijaa kisaamaan 11 lajissa. Mitalisadetta odotellaan. Lontoosta suomalaiset toivat neljä kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Suomen kirkkain tähti on pyörätuolikelauksen Leo-Pekka Tähti, jolla on neljä kultamitalia paralympialaisista, kaksi MMja viisi EM-kisoista. Ja on hänellä 100 metrin maailmanennätyskin. Fanien harmiksi suomalaiset urheilutoimittajat eivät ole palkinneet Tähteä Vuoden urheilija -tittelillä. Paralympialaisilla on myös antisankarinsa. Viime vuosien kuuluisin paralympiaurheilija on ”Blade Runner”, eteläafrikkalainen Oscar Pistorius, jonka molemmat jalat on amputoitu polven alapuolelta. Pistoriuksen seksikäs urheilijavartalo, kaunis hymy ja sympaattinen julkisuuskuva tekivät hänestä maailmanluokan supertähden. Pistoriuksen tapettua tyttöystävänsä alkoi paljastua myös tämän vaurioitunut, aggressiivinen psyyke. Outoa kyllä, Pistoriuksen kirkaan tähden romahtaminen urheilutaivaalta toi sekin vammaisurheilun lähemmäksi penkkiurheilijoita: paralympialaiset olivat saaneet kohusankarin. Rion paralympialaisissa lajeja on 22. Jo perinteisiä ovat jousiammunta, yleisurheilu, näkövammaisten jalkapallo, cp-vammaisten jalkapallo, voimannosto, istumalentopallo, rataja maantiepyöräily, soutu, uinti, pyörätuolimiekkailu, boccia eli petankkia muistuttava tarkkuuspallopeli, ratsastus, maalipallo, judo, purjehdus, ammunta, pöytätennis sekä pyörätuolikoripallo, -rugby ja -tennis. Ensimmäistä kertaa ohjelmassa ovat melonta ja triathlon. Dopingskandaaleilta eivät ole välttyneet paralympialaisetkaan. Venäjän yleisurheilijat on suljettu pois myös näistä kisoista. yEs i can, ”kyllä minä pystyn”, on paralympialaisten mainosvideon obamamainen tunnuslause. Superhumans-video näyttää urheilijat supersankareina. Monet vammaiset myös vastustavat tätä asennetta. Itsensä hyväksyminen ei saa olla kiinni ylivertaisista suorituksista. Onneksi Superhumans on hauska ja musiikkiosuuksiltaan silkkaa ilottelua. Kädettömät kitaristit rokkaavat, ja käännekohdassa urheilija törmää byro kraatin kynnykseen. ”Et sinä pysty”, sanoo pukuäijä. ”Kyllä pystyn!” huutaa nuori mies rugbykentällä. Ehkä enemmän kuin olympialaisissa, paralympialaisissa on kyse kilpailun ilosta. Ensin ympäristön ennakkoluulot ja lopulta pelkonsa voittanut paralympiaurheilija voi olla sankari ilman mitalikahvitteluakin. ”Nämä urheilijat ovat jo saavuttaneet niin paljon”, kommentoi paralympiajouk kueen viestintäpäällikkö Leena Kummu. Hyvän voi panna kiertämään. ”Moni saa urheilukisoista kimmokkeen, kun huomaa, mitä kaikkea voikin tehdä vammastaan huolimatta”, muistuttaa Kummu. Koska nämäkin kisat televisioidaan, paralympialaisista voivat nauttia niin vammaiset kuin ei-vammaiset sohvaperunatkin. Yhä useampi tekeekin niin. Paralympialaiset Rio de Janeirossa 7.–18.9. www.paralympic.org (Superhumans-video löytyy sieltä.) www.sport.fi/paralympiakomitea 12 • 7 / 2016
To im itu ks ell ist a ain eis to a Valkoinen kulta kuuluu suomalaiseen elämäntapaan. Siksi sitä pitää tuottaa mahdollisimman paljon. Tähän tarvitaan sinivalkoista maataloustukea, jota jakaa Suomen kauaskatseinen eduskunta. Jotta kaikki maito saadaan kulumaan, kouluille kuuluu maitotukea sen mukaan, paljonko ne sitä oppilailleen juottavat ja markkinoivat. Uudistimme brändimme rehellisen läpinäkyväksi. Siksi uusissa myyntipakkauksissamme maidon tarina kerrotaan ilman usvaisilla niityillä vasikkansa kanssa käyskentelevää tuotantoeläintä. Halju kiittää uskollisimpia tukijoitaan, eduskuntaa ja kouluja. Valkoinen malja meille Suomalaisille! Suomalainen Haljumaito
14 • 7 / 2016 14 • 7 / 2016 TeksTi ellen eljaala kuvaT velda Parkkinen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • Pommin potentiaali Entisessä bussikuskien pukuhuoneessa tuoksuu nyt kahvi. ”O lin aika epäuskoinen silloin kun näin tämän tilan ensimmäisen kerran. Ajattelin, että ei tuu mitään”, kertoo Laura Palmén, toinen Herttoniemen metroaseman Taukotilan kahvilayrittäjistä. Vieressä nyökyttelee Henna Haapala, yksi Taukotilan perustajista ja asukasyhdistys Hertsikan Pumpun jäsen. Istumme entisessä bussikuskien pukuhuoneena, taukotilana ja varastona käytetyssä tilassa, kahvilapöydän ääressä. ”Olihan tämä aika pommi, mutta se potentiaali oli heti nähtävissä”, Taukotilan visuaalisen ilmeen suunnitellut Ulla Kotila sanoo. Vieressä, lasiseinällä erotetussa asukastilassa on Karin Smedsin taidenäyttely ja juureksia ruokapiirin sadonjaon jäljiltä. On vaikeaa kuvitella se sekasotku, jota he kuvaavat. Ikkunan vastainen penkki on koristeltu tyynyillä, kahvila on siisti ja miellyttävä. Syvemmällä tilassa on lasten leikkipisteitä ja leluja. Yhteisötilassa on ilmakuva Kaakkois-Helsingin alueesta, johon kävijät ovat merkinneet nuppineuloilla suosikkipaikkojaan. idea k ahvil asTa syntyi halusta muuttaa ympäristöä viihtyisämmäksi. ”Metroaseman seutu oli kolkko”, Haapala muistaa. Hän ja Aino Rekola olivat tulleet lenkillä jutelleeksi metroaseman seudun ankeudesta. ”Aino heitti, että mitäs jos siellä olisi konttikahvila, mitä se tekisi tälle tunnelmalle.” Haapala ja Rekola eivät työssäkäyvinä ihmisinä pystyneet yhtäkkiä kahvilaa kahdestaan pystyttämään, joten oli saatava taustavoimia viemään asiaa eteenpäin. Ajatus esiteltiin Hertsikan Pumpulle, jonka jäseniä he ovat. Pumppu on asukasyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää tapahtumien järjestämistä ja asukkaiden viihtyvyyttä Herttoniemen alueella. ”Jos asukkaat haluavat järjestää jotain, he tulevat meidän kauttamme”, Timo Ala-Vähälä, Hertsikan Pumpun puheenjohtaja luonnehtii. Kun ajatus oli saatu ilmoille, alkoi tapahtua. Kävi ilmi, että monella muulla oli ollut samansuuntaisia ajatuksia. Mukaan tulivat muun muassa Janne Käpylehto, joka oli kehitellyt ideaa aurinkopaneelilla toimivasta konttikahvilasta, sekä Laura Palmén ja Inka Wallgren, jotka ryhtyivät kahvilayrittäjiksi. Kun HKL:n vuokrapapereihin saatiin huhtikuussa nimet alle, alkoi remontti. ”Sitä ei pysty sanoiksi pukemaan, mitä tälle tapahtui sen yhden kuukauden aikana”, Henna Haapala toteaa. Nopealla varoitusajalla saatiin myös sponsoreita remontointia ja tarvikkeita varten, ja talkootyöllä rumasta ja luotaantyöntävästä hökkelistä muodostui Taukotila. Sen kattoa koristaa aurinkopaneeli, jonka voimalla toimii latauspiste esimerkiksi puhelimia ja työkoneita varten. Ulkopuolelle on ilmestynyt terassi riippukeinuineen ja hiekkalaatikoineen. Herttoniemen metroaseman seutu ei ole alueista idyllisin, ja Palmén kertoo, että kahvilatyöntekijän kanssa jouduttiin etukäteen varautumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin. Kaikki on kuitenkin sujunut hienosti. ”Vähän pelotti, että metroaseman häiriöistä tulee ongelmia myös tälle toiminnalle, mutta mitään semmoista ei ole ollut”, Haapala sanoo. Timo AlaVähälä lisää, että ne tyypit, jotka ennen Taukotilaa oleilivat aukiolla, oleilevat siellä edelleen, omalla puolellaan. ”Tänne tulee vain lisää ihmisiä, ketään ei ajeta pois”, hän toteaa. ”Olemme olleet sulassa sovussa”. Elokuun loppuun asti Taukotilan asukastila varattiin erilaisille taidenäyttelyille, ja siellä ovat kokoontuneet muun muassa paikallinen luomu”IhmIset ovat aIkaIsemmIn kIertäneet tämän sIsäpIhan, mutta nyt he kulkevat läpI ja jäävät vähän tunnelmoImaan.”
7 / 2016 • 15 TaukOTila OsOiTe: herTTOniem en meTrOasema juOma: OluTTa ei TarjOilla. kahvi On 2,5 €. Biisi: Tv-resisTOri n POng a lOng ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi ruokapiiri, tanssija origamityöpajat ja herttoniemeläiset yhdistykset. Kesäkuussa Taukotilassa järjestettiin Helsingin kaupungin kulttuuriavustuksella tuettuja matalan kynnyksen tapahtumia, kuten erilaisia luontoretkiä, ja sirkusja tekstiiligraffitityöpajat. Taukotilan pihalla, ennen melko autiolla metroaseman aukiolla, on päästy kokeilemaan myös taijia ja työmatkajoogaa. Laura Palmén huomauttaa, että ideana on ollut, että kaikki saavat tulla järjestämään myös omia tapahtumia. TaukOTilan TOiminTa loppui elokuussa, mutta toiveissa on, että se alkaisi uudelleen ensi keväänä. Ly hyessä ajassa on saatu aikaan paljon, ja Taukotila on paitsi kokenut täydellisen muodonmuutoksen, myös onnistunut muuttamaan ympäristöään. Kuten Laura Palmén toteaa: ”Ihmiset ovat aikaisemmin kiertäneet kaukaa tämän sisäpihan, mutta nyt he kulkevat läpi ja jäävät vähän tunnelmoimaan.” Palménin ja Haapalan mielestä on tärkeää esittää kysymys siitä, kenelle metroaseman kaltainen julkinen tila kuuluu ja mihin siitä voi olla. Taukotila on yksi vaihtoehto tuoda se ihmisille. ”Me halutaan kokeilla, onko tämmöiselle kysyntää, ja jos on, niin mihin ihmiset haluaisivat tällaista tilaa käyttää”, Haapala sanoo. Hän toivoo myös, että Taukotilasta olisi esimerkiksi. ”Toivon, että tämä jäisi kytemään ihmisten mieliin semmoisena arjen alueiden muutoksena, että kaiken ei tarvitse olla ankeaa ja luotaantyöntävää. Ja jos onkin, niin se ei ole mikään luonnonlaki. Asioille voi tehdä yllättävänkin paljon.”
16 • 7 / 2016 akTivismi jOukkOvOima 3.9. klo 14–18, Rautatientori, Helsinki Mielenosoituksessa marssitaan leikkauspolitiikkaa vastaan ja ihmisoikeuksien sekä toimeentulomahdollisuuksien puolesta. www.facebook. com/events/945257448906445 smash asem 10 vuOTTa 3.9. klo 18–20, Alina-sali, Helsinki Pahamaineiseen ja ennätykselliseen poliisioperaatioon päättyneestä mielenosoituksesta on kymmenen vuotta. Häiriöitä-luentosarjaan kuuluvassa tilaisuudessa mietitään, kuinka suomalainen poliittinen kulttuuri muuttui tapauksen seurauksena. www.facebook.com/ events/161637624263590 karkOTeTuT – The dePOrTed 6.–7.9., Eurooppasali, Helsinki Avoimessa seminaarissa käsitellään Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta ja maahanmuuttopolitiikkaa. Tapahtumaan, jossa kuullaan niin tutkijoita kuin aktivistejakin, on ennakkoilmoittautuminen. www.facebook.com/ events/320001148344444 kÄvele naiselle ammaTTi 11.9., Koko Suomi Naisten Pankin järjestämässä varainkeruutapahtumassa osallistujat voivat kävellä, missä vain ja miten pitkän matkan haluavat, kunhan lahjoittavat rahaa kehitysmaiden naisten koulutukseen. miTÄ eTelÄ-aFrikassa Oikein TaPahTuu? 21.9. klo 17–20, Helsingin yliopiston päärakennus Englanninkielisessä keskustelussa käsitellään apartheidin jälkeistä aikaa ja nykyistä eriarvoisuutta Etelä-Afrikassa. Keskustelua alustamassa on muun muassa pretorialainen professori Kopano Ratele, ja sitä johtaa Arja Alho. miTen maailmaa muuTeTaan? 22.9. klo 17–21, Helsingin yliopiston päärakennus Helsinki Think Companyn puhetilaisuudesta voi hakea niin inspiraatiota kuin konkreettisia työkalujakin muutokseen. Puhumassa ovat muun muassa Tuija Talvitie ja Frank Martela. thinkcompany.fi/mmm vOima suOsiTTelee elOkuva hirviÖiTÄ ja ihmisiÄ 2.9. klo 9–16.30, Orion, Helsinki Nuorille suunnatun elokuvakasvatushankkeen IhmeFilmin seminaarissa käsitellään elokuvia vieraudesta. Päivän aikana kuullaan vinkkejä, kuinka käsitellä IhmeFilmin esityskauden elokuvia, ja paneelikeskustelu elokuvakasvattajuudesta. Seminaariin on ennakkoilmoittautuminen. Budd BOeTTiCher ja jaCk arnOld -seminaari 3.9. klo 10–14, Valve, Oulu Elokuvatutkijat Anssi Hynynen ja Juri Nummelin vetävät ilmaisen seminaarin kahden yhdysvaltalaisen elokuvaohjaajan tuotannosta. Punk 40 vuOTTa 29.9. alkaen, Orion, Helsinki Siitä on neljä vuosikymmentä, kun Ramones julkaisi esikoisalbuminsa ja Sex Pistols ensiseiskansa. Orionissa punkin juhlavuoden kunniaksi esitetään loppuvuoden aikana muun muassa new wave -sekoilu Liquid Sky ja scifiä hardcoreen risteyttävä Repo Man. kavi.fi/fi/ elokuvasarja/punks-not-dead kirjallisuus helsingin sarjakuvaFesTivaaliT 2.–4.9., Helsinki Tällä kertaa festivaalin teemana on matka ja teemamaana Ranska. Kyseisestä maasta matkan Suomeen tekevät muun muassa vieraat Jochen Gerner, Anouk Ricard ja Marguerite Abouet, jolta on suomeksi julkaistu albumi Aya – elämää Yop Cityssa. sarjakuvafestivaalit.fi sPeeCh karaOke 9.9. klo 20, Lavaklubi, Helsinki Syksyn ensimmäistä puhekaraokeiltamaa vietetään Lavaklubin lämmössä. www.facebook. com/events/1142939085745605 PirunkehTO 16.9. klo 18–20, Bar Loose, Helsinki Levy-yhtiö Svart Records laajentaa kirjallisuuteen julkaisemalla Tero Ikäheimosen kirjan Pirunkehto – suomalaisen black metallin tarina. Kirjaan on haastateltu 50 alakulttuurin toimijaa. www.facebook.com/pirunkehto dekkari-FesTivaali 2016 17.9. klo 12–22, Casino, Helsinki Dekkarien ystävät ja kirjoittajat kokoontuvat päiväksi Casinolle, jossa teoksistaan puhuvat muun muassa Risto Isomäki, Leena Lehtolainen, Salla Simukka ja Tapani Bagge. Tapahtuma on maksullinen. www.kirja.fi/dekkari-festivaali-ohjelma lukulamPun valOssa 20.9. klo 19, Lavaklubi, Helsinki Syyskauden kirjallisuusiltamien teemana on Mika Waltari, ja illoista ensimmäisessä Mika Waltarin nuoruus. Illan isäntänä toimii Jukka Rantanen, ja Waltarin kenkiin hyppää Veikko Honkanen. Turun kirjamessuT 30.9.–2.10., Turun messukeskus Donna Leon, Tere Vadén, Kauko Röyhkä, Wladimir Kaminer… 700 esiintyjää, 450 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia. Teemoina Saksa ja Satakunta. www.kirjamessut.fi musiikki kuTikluBi 1.9. klo 21–, Ravintola Kaisaniemi, Helsinki Kuti Kuti -sarjakuvakollektiivin klubilla soittavat Jarse, Finntengs ja Simon Hanselmaan. www.facebook.com/events/ 1112432062165152 aBsOluuTTinen nOllaPisTe 2.–3.9. ja 10.9., Turku, Hämeenlinna, Jyväskylä 25-vuotisjuhliaan viettävä orkesteri tunnetaan äkkiväärästä ja progehtavasta musiikistaan, josta syyskuussa päästään nauttimaan ainakin kolmessa kaupungissa. absoluuttinennollapiste.fi lÄsnÄ 1.9. klo 18.30, Vanha kirjastotalo, Tampere Muusikko Nicolas Kivilinna aloittaa torstaikonserttien sarjan. Ensimmäisessä iltamassa hän esiintyy itse, marraskuussa lavalle nousevat Pekko Käppi ja Janne Laurila. www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/ t oimipisteet/vanhakirjastotalo.html insTrO a gO gO 9.9. klo 20–02, Dubrovnik, Helsinki Instrumentaalimusiikin, surfin ja rautalangan erikoisklubi saa vieraakseen Surfer Joen eli Lorenzo Valdambrinin. Paikallista osaamista edustaa The Cruel Seals. www.facebook.com/ events/874724119322156/ ruger hauer FeaT. regina 9.9. klo 20–02, Lutakko, Jyväskylä Paperi T:n, Pyhimyksen ja Tommishockin muodostama kolmikko saa muutamalla klubikeikalla rinnalleen Reginan Iisan ja Mikko Pykärin. Keväällä he julkaisivat yhdessä albumin Mature. www.jelmu.net/ruger-hauer-featregina-992016 musiikkia kahdeksalleTOisTa muusikOlle 17.9. klo 19, Galleria Rankka, Helsinki Yleisö voi makoilla, tanssia ja fiilistellä, kun muusikot esittävät Steve Reichin minimalistisen teoksen galleriaympäristössä. ruOka ja TalOus sTreeT FOOd sundaY 28.8. klo 11–17, Lapinlahden sairaala, Helsinki Kesän viimeistä Street Food Sundaytä vietetään Lapinlahden sairaalan puistoalueella, jossa voi nauttia muun muassa empanadas-piirakoista, vegaanijäätelöstä ja currywurstista. www.facebook.com/ events/1758038784409815 saa sYÖdÄ! 3.–4.9., Korjaamo, Helsinki Designmarkkinat 2nd Cycle -tapahtuma saa rinnalleen hävikkiruokafestivaalin, jossa vähennetään ruokahävikkiä syömällä. www.facebook. com/events/1749182015358966 mikÄ viini! 14.–15.9., Vanha ylioppilastalo, Helsinki Noin 150 viinin valikoimasta voi kokeilla niin monta kuin pää tai kukkaro kestää. Mukana on niin isoja samppanjataloja kuin viinitastingeja. www.facebook.com/events/ 301660766851315 OTa OluT! 24.9. klo 13–23, Urban Mill, Espoo Erikoisja pienipanimo-oluisiin keskittyvä festivaali lupaa maisteltavaa muun muassa panimoilta Fat Lizard, Radbrew ja Donut Island Brewing. www.facebook.com/ events/1822820427947357 Taide ja TeaTTeri gaThered leaves 15.1. saakka, Valokuvataiteen museo, Helsinki Yhdysvaltalaiskuvaaja Alec Sothin näyttely käsittää useita teossarjoja vuosilta 2004–2014. www.valokuvataiteenmuseo.fi aBOriginal kunsThalle 24.9. saakka, Kallio Kunsthalle, Helsinki Kalliossa on esillä yhdeksän Australian aboriginaalin nykytaiteilijan teoksia, joissa erilaiset kulttuuriperinnöt kohtaavat. www.facebook. com/events/1676788319311425 OakleY TaPOla 30.9. saakka, Titanik, Turku Yhdysvaltalaistaiteilija käsittelee sitä, kuinka aika saa erilaisia merkityksiä ihmisten muistoissa ja fyysisissä tiloissa. www.titanik.fi FilOsOFian YÖ 2.9. klo 19, Kiasma, Helsinki Iltaseitsemästä aamuseitsemään taidemuseon uumenissa on mahdollista heittäytyä niin taiteen kuin puheenvuorojenkin pauloihin. Ilmaistapahtuma on osa Helsingin Juhlaviikkoja. www.helsinginjuhlaviikot.fi/tapahtuma/ filosofian-yo lighT lighT 8.9. klo 19, Cirko, Helsinki Netta Lepistön ensimmäinen sooloteos on nykysirkusta, jossa neljä hahmoa kohtaa valon – kukin tavallaan. Esitykseen kuuluu muun muassa nuorallatanssia ja kehomanipulaatiota. www.facebook.com/events/272232716491149 jOhTOlanka 23.9. alkaen, Vapriikki, Tampere Kymmennessä tekstiilitaiteen triennaalissa nähdään 40 teosta, jotka valikoituvat mukaan kansainvälisen juryn toimesta. vapriikki.fi Ruger Hauer feat. Regina 9.9. Pirun kehto 12.4. Absoluuttinen nollapiste Sarjakuvafestivaalit 2.–4.9.
7 / 2016 • 17 vOima suOsiTTelee Koonnut Kaisu Tervonen ilmaista undergroundia Tampereen Pispalassa tarjotaan erilaisia elokuvakokemuksia PisPalassa haisee syyskuun toisena viikonloppuna Väkevä hiki. Se on Artturi Rosténin vuonna 2014 valmistunut lyhytelokuva, joka kuuluu kaksipäiväisen elokuvatapahtuman Pispalan leffafestarit ohjelmistoon. Tapahtuman järjestää Hirvitalo, Pispalan nykytaiteen keskus. Festivaali on yksi lukuisista pienistä elokuvatapahtumista, joita järjestetään ympäri Suomea paikallisin voimin suurempien festivaalien varjoissa. ”Pienet intiimit elokuvatapahtumat ovat kaikkein parhaita. Isotkin menettelevät mutta ovat usein, observoinnin ja usealta ammattitekijältäkin kuulemani perusteella, hyvin sisäsiittoisia”, elokuvaohjaaja Rostén kertoo. ”Onneksi pienilläkin festareilla on usein kasapäin porukkaa.” TaPahTuman kOkO ei ole välttämättä suhteessa sen kunnianhimoisuuteen. Pispalan leffafestareilla esitetään muun muassa Katariina Lillqvistin dokumentti Tapani Hietalahdesta ja Mika Mattilan kiinalaista nykytaidekenttää kartoittava dokumentti Chimeras. Lisäksi tapahtumassa nähdään Pispalan kuvataidekoulun lasten lyhytelokuvia. Rosténia houkuteltiin festivaaleille alkujaan hänen uusimman elokuvansa The Defiler – Häpäisijän kanssa. Koska teos on vielä jälkituotannossa, ehdotti ohjaaja tilalle Väkevää hikeä. Se on tarina veljeksistä jossain tuskaisten muistojen, taikauskon ja mielitekojen leikkauspisteessä. Suomalaiskansallisia myyttejä revitään hajalle sivistyksen mukana. ”Elokuvasta toiseen kantavia teemoja ovat olleet ihmismielen rumuus, psykoseksuaalisuus ja katsojan ohjailu erinäisillä audiovisuaalisilla ärsykkeillä. Ihmiskokeita kokeellisilla elokuvilla. Synkät sävyt ovat olleet läsnä elokuvaharrastuksen, nykyisen ammatin, alkuajoista asti”, Rostén valottaa visioitaan. TamPere on Rosténille tuttu kaupunki, mutta hän ei muista koskaan käyneensä Pispalassa. Nyt hänellä on hyvä syy niin kuin muillakin underground-elokuvan ystävillä. kaisu TervOnen Pispalan leffafestarit 8.–9.9. Pispalan leffafestarit 8.–9.9. Esa Ju ssil a Instro a go go 9.9. Gathered Leaves 15.1.
SIVIKSEN TUOTANTOA: LIIKEMIEHET Jukka Perko; saksofoni & leikki, Felix Zenger; beatbox & leikki, Esko Järvelä; viulu & leikki, Jouko Kyhälä; huuliharppu & leikki, Oskari Mänttäri; juonto, leikki & tuotanto, Hanna Brotherus; koreografia. WWW.TUOKIO-KLUBI.FI 8.9.2016 klo 19:00, Hällä-näyttämö, Tampere.10.9.2016 klo 17:00, Malmitalo, Helsinki. 12.9.2016 klo 19:00, Ritz, Vaasa. 13.9.2016 klo 19:00, Valvesali, Oulu. 14.9.2016 klo 19:00, Satamankulma, Kuopio. 20.9.2016 klo 19:00, Manilla, Turku. Ilmaisliput tuntia ennen ovelta.
www.maailmantango.net | #maailmantango MAAILMANTANGO -festivaali VUOTTA 10 PÄÄOHJELMISTO 16.–18.9.2016 Mukana mm. Agents & Vesa Haaja, Remu, Marjo Leinonen, Harri Marstio, Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Mustat Silmät, Ville Leinonen & Orkesteri Tuonenlehto ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUSTA ILMOITTAUDU SYKSYN KURSSILLE: WWW.VAPAATAIDEKOULU.FI TI, KE 17–19 20.9.–23.11.2016 H E L S I N G I N A I K U I S O P I S T O HELAO.FI Avoin kaikille SYKSYN 2016 KOULUTUSKALENTERI www.visili.fi/koulutuskalenteri YHDISTYSTOIMINNAN PERUSKURSSI Jyväskylä, ti 6.9., to 8.9. ja ti 13.9.2016 klo 17–20 YHDISTYSTALOUDEN PERUSTEET JA YHDISTYS TYÖNANTAJANA Helsinki, to 22.9., ti 27.9, ma 3.10., to 6.10. ja ti 11.10. klo 17–20 VAPAAEHTOISJOHTAMISEN PERUSKURSSI Turku, la 24.9. klo 10–16.30 SOSIAALINEN MEDIA VIESTINNÄN JA VAIKUTTAMISEN TUKENA Helsinki, 1. ja 15.11.2016 klo 17–20 SUJUVAMPI SÄHKÖPOSTIARKI -verkkotyöpaja 23.11.2016 klo 14–16 www.visili.fi/koulutuskalenteri SYÖTÄVÄT METSÄMARJAT JA -SIENET, Helsinki, to 15.9. ja la 17.9. (Selkosuomella) VEGAANINEN RUOKAVALIO JA RAVITSEMUS Verkkoluento ke 12.10. klo 18–20 NYHTÖKAURAA PÖYTÄÄN Turku, ke 26.10. klo 17–21 Helsinki, to 27.10. klo 17–21 VEGAANINEN JOULUPÖYTÄ Helsinki, to 8.12. klo 17–21 YHDISTYSJA VAPAAEHTOISTOIMINTA KESTÄVÄ KEHITYS Opintokeskus Visio, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki p. 044-727 3240, visio@visili.fi, www.visili.fi MUISTA MYÖS ART OF HOSTING -KOULUTUS: Miten vahvistaa itseohjautuvaa toimintaa kansalaisjärjestöissä? Helsinki/Suomenlinna 2.-4.12.2016
20 • 7 / 2016 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. Rahoitustalouden perusteet TalOudessamme tuotannon ja vaihdannan rinnalla rahoituksella on keskeinen rooli. Ilman rahoitusta monikaan yritys ei pystyisi toimimaan. Koska yrityksen tulot syntyvät vasta alkuinvestoinnin, hyödykkeiden valmistuksen ja niiden myymisen jälkeen, on yrityksen perustaminen tai sen laajentaminen ilman rahoitusta usein mahdotonta. Myös kotitaloudet tarvitsevat tämän tästä rahoitusta hankintoihinsa. Valtion kulutuksen rahoituksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Myös yksityisten rahoituslaitosten keskuspankilta saamasta rahoituksesta on tullut kestopuheenaihe globaalin finanssikriisin jälkeen. vaikka rahOiTus on keskeinen toiminto taloudessamme, harvoin pysähdymme miettimään, mitä rahoitus käytännössä on. Arkisesti ymmärrämme rahoituksen siten, että rahoittaja antaa meille rahaa tietyn maksun suorittamiseen ja myöhemmin maksamme tämän summan korkoineen takaisin. Rahoittajan näkökulmasta rahoitus on likviditeetin eli maksuvalmiuden tarjoamista sitä tarvitsevalle tulevaisuuden maksukykyä vastaan. Toisin sanoen rahoittaja auttaa rahoituksen saajaa maksun suorittamisessa tänään vain siinä tapauksessa, että uskoo tämän pystyvän tulevaisuudessa maksamaan takaisin. Taloudessamme maksuvalmius tarkoittaa käytännössä kykyä selvittää maksuja valtion valuutalla eli keskuspankkirahalla keskuspankin tileillä. Mitä halvempaa keskuspankkiraha on, sitä halvempaa on myös rahoitus. Toisin sanoen keskuspankin ohjauskorko määrittää pohjimmiltaan rahoituksen hinnan. Lähes yhtä tärkeä rahoituksen hintaan eli rahoitettavan maksamaan korkoon vaikuttava tekijä on hänen arvioitu maksukykynsä. Mikäli pankki epäilee lainaajan maksukykyä, se nostaa lainasta perittävää marginaalia tai kieltäytyy lainaamasta kokonaan. rahOiTusmarkkinOiden ongelmat voivat suistaa koko talouden syvään kriisiin. Jos taloudessa rahoittajien kyky tarjota likviditeettiä vähenee ja heikentyvässä taloustilanteessa rahoittajien usko rahoitettavien maksukykyyn romahtaa, rahoituksen puute vaikuttaa nopeasti tuotantoon, investointeihin ja kulutukseen. Tällöin seurauksena on reaalitaloudellinen kriisi. Viimeksi tällainen kriisi nähtiin vuonna 2009, jonka jälkeen maailman keskuspankit ovat lisänneet massiivisesti likviditeettiä rahoitusmarkkinoilla. Tällä on mahdollistettu Euroopassakin maksukyvyttömien pankkiasiakkaiden velkojen uudelleenrahoitus. Näin maksukykyongelma on lakaistu maton alle, josta se on viimein kömpimässä esiin muun muassa Italiassa orastavan pankkikriisin muodossa. jussi ahOkas havaIntoja rahataloudesta TeksTi saila kivelÄ kuva ninni kairisalO e lÄinTuOTannOlla on merkittävä osuus ilmastonmuutoksessa. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n vuoden 2006 Livestock’s long shadow -raportti määrittelee eläintuotannon osuudeksi kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 18 prosenttia. Luku saattaa olla liian pieni. Kirjailija Risto Isomäki haastaa julkiseen keskusteluun vakiintuneen laskelman tuoreessa tietokirjassaan Meat, Milk and Climate (Into 2016). Ensinnäkin, virallisten raporttien päästömäärät on Isomäen mukaan laskettu alakanttiin. Isomäki viittaa tutkimuksiin ja laskelmiin, joiden mukaan pelkästään lehmien ja sikojen lanta tuottaa neljä ja puoli kertaa enemmän metaania, kuin mitä on arvioitu kaikkien tuotantoeläinten lannan yhteenlasketuiksi metaanipäästöiksi. Myös typpioksiduuliin eli ilokaasuun liittyvissä laskelmissa on ongelmia. Ilokaasu on olennaisista kasvihuonekaasuista vähiten tunnettu ja keskusteltu. Se kuitenkin tiedetään, että ilokaasu on sadan vuoden aikajaksolla noin 300 kertaa suurempi ilmaston lämmittäjä kuin hiilidioksidi. Vakiintuneen arvion mukaan eläintuotanto vastaa 65 % ihmisen aiheuttamista ilokaasupäästöistä. Erään aikamme merkittävimmän luonnontieteilijän Paul Crutzenin verrattain tuoreen arvion mukaan 4–5 prosenttia lantana tai lannoitteena maahan levitetystä reaktiivista typestä muuntautuu ilokaasuksi, ei vain 1–2 prosenttia, kuten FAO:n laskuissa. TOinen nYkYisTen päästöarvioiden ongelma on, että suuri osa ”luonnollisiksi päästöiksi” luokitelluista ilokaasuja metaanipäästöistä on todellisuudessa lähtöisin maataloudesta. Koska se lasketaan luonnolliseksi, siihen ei puututa. Lannasta ja lannoitteista aiheutuu myös vesistöjen ja merten kaaPaska juttu Eläinteollisuus päästelee ilmakehään kaasuja, jotka edesauttavat ilmastonmuutosta.