• TUOMARI NURMIO RÄPPIOROMANTIIKKAA • RUOKAA KYNNYSLIITE 4/2017 TOUKOKUU | VOIMA.FI
• the killers USA ellie GOUlDiNG UK prOfeetat i Ultra bra Die aNtwOOrD zA iN flames Swe i DaNziG USA the hives Swe i sabatON Swe airbOUrNe aU i amaraNthe swe i aNNa JÄrviNeN swe i apUlaNta arChiteCts Uk i blaCk peaks Uk i ChilDreN Of bODOm i DisCO eNsemble fiCkle frieNDs Uk i halOO helsiNki! i JeNNi vartiaiNeN i JvG i kaiJa kOO lOUis berrY Uk i pariisiN kevÄt i pOpeDa i rObiN i saNNi i stam1Na timO raUtiaiNeN & triO NiskalaUkaUs i vesala i while she sleeps Uk i YOU me at six Uk aivOvUOtO i arttU liNDemaN i astriD swaN i Cmx i DiablO i DJ kriDlOkk i D.r.e.a.m. i elliNOOra Gasellit i happOraDiO i hUOra i iisa i irON COUNtrY sisters i JaakkO eiNO kalevi i JeNNi vartiaiNeN kairON; irse! i kaUriiNmetsÄstÄJÄt i lasteN haUtaUsmaa i litkU klemetti & tUNtematON NUmerO i lUCas matti JOhaNNes kOivU i mira lUOti i mOONsOrrOw i OraNssi pazUzU i samUli pUtrO i sUvi terÄsNiska i teflON brOthers teksti-tv 666 i tippa-t i trYer i tUrmiON kÄtilÖt i tUUttimÖrkÖ i tÖÖlÖN ketterÄ i vesta i YOUNGhearteD i ÄpÄrÄt DJ SHADOW LA DY LE SH UR R KYN NET CHELSEA WOLFE CE EB RO LIS TIC S SECTION BOYZ PERJANTAI 9.6. DJ SHADOW USA • EDITORS UK • THE THURSTON MOORE GROUP USA • CLOUD NOTHINGS USA • LADY LESHURR UK • DEMDIKE STARE UK • ACID RUNS • ASTRID SWAN THE HOLY • HUORATRON • IISA • KALEIDOBOLT • KARINA • KYNNET • LIGHTHOUSE PROJECT • LITKU KLEMETTI & TUNTEMATON NUMERO • MIKKO JOENSUU • RAINBOWLICKER RUUDOLF & KARRI KOIRA • RÄJÄYTTÄJÄT • TIPPA-T • VILLA NAH • WYK DINOSAUR JR. MI KK O JO EN SU U IISA HELSINKI, TEURASTAMO 9.–10.6.2017 LIPU T: 2PV 95€ 1PV 65€ ? WWW.SIDEWAYS HELSINKI.FI/LIPU T FULLSTEAM 2002 2017 15 w w w . F u l l s t e a m . f i EDITORS CE EB RO LIS TIC S ? LAUANTAI 10.6. RÖYKSOPP NO • CEEBROLISTICS • DINOSAUR JR. USA • CHELSEA WOLFE USA • THE RADIO DEPT. SWE • SECTION BOYZ UK • HURULA SWE • THE COATHANGERS USA DEATH HAWKS • DISCO ENSEMBLE • FLAMING SKULL OF THE EAGLE • HIDRIA SPACEFOLK • ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO • JANNE LAURILA • JUKKA NOUSIAINEN • JV • KAIRON; IRSE! KANSAKUNNAN YLPEYS • KAURIINMETSÄSTÄJÄT • KUBE • LAKE JONS • ODDARRANG • PIMEYS • SANNI • SATELLITE STORIES • THE TOXICS • TUUTTIMÖRKÖ • U.F.OJALA
• the killers USA ellie GOUlDiNG UK prOfeetat i Ultra bra Die aNtwOOrD zA iN flames Swe i DaNziG USA the hives Swe i sabatON Swe airbOUrNe aU i amaraNthe swe i aNNa JÄrviNeN swe i apUlaNta arChiteCts Uk i blaCk peaks Uk i ChilDreN Of bODOm i DisCO eNsemble fiCkle frieNDs Uk i halOO helsiNki! i JeNNi vartiaiNeN i JvG i kaiJa kOO lOUis berrY Uk i pariisiN kevÄt i pOpeDa i rObiN i saNNi i stam1Na timO raUtiaiNeN & triO NiskalaUkaUs i vesala i while she sleeps Uk i YOU me at six Uk aivOvUOtO i arttU liNDemaN i astriD swaN i Cmx i DiablO i DJ kriDlOkk i D.r.e.a.m. i elliNOOra Gasellit i happOraDiO i hUOra i iisa i irON COUNtrY sisters i JaakkO eiNO kalevi i JeNNi vartiaiNeN kairON; irse! i kaUriiNmetsÄstÄJÄt i lasteN haUtaUsmaa i litkU klemetti & tUNtematON NUmerO i lUCas matti JOhaNNes kOivU i mira lUOti i mOONsOrrOw i OraNssi pazUzU i samUli pUtrO i sUvi terÄsNiska i teflON brOthers teksti-tv 666 i tippa-t i trYer i tUrmiON kÄtilÖt i tUUttimÖrkÖ i tÖÖlÖN ketterÄ i vesta i YOUNGhearteD i ÄpÄrÄt DJ SHADOW LA DY LE SH UR R KYN NET CHELSEA WOLFE CE EB RO LIS TIC S SECTION BOYZ PERJANTAI 9.6. DJ SHADOW USA • EDITORS UK • THE THURSTON MOORE GROUP USA • CLOUD NOTHINGS USA • LADY LESHURR UK • DEMDIKE STARE UK • ACID RUNS • ASTRID SWAN THE HOLY • HUORATRON • IISA • KALEIDOBOLT • KARINA • KYNNET • LIGHTHOUSE PROJECT • LITKU KLEMETTI & TUNTEMATON NUMERO • MIKKO JOENSUU • RAINBOWLICKER RUUDOLF & KARRI KOIRA • RÄJÄYTTÄJÄT • TIPPA-T • VILLA NAH • WYK DINOSAUR JR. MI KK O JO EN SU U IISA HELSINKI, TEURASTAMO 9.–10.6.2017 LIPU T: 2PV 95€ 1PV 65€ ? WWW.SIDEWAYS HELSINKI.FI/LIPU T FULLSTEAM 2002 2017 15 w w w . F u l l s t e a m . f i EDITORS CE EB RO LIS TIC S ? LAUANTAI 10.6. RÖYKSOPP NO • CEEBROLISTICS • DINOSAUR JR. USA • CHELSEA WOLFE USA • THE RADIO DEPT. SWE • SECTION BOYZ UK • HURULA SWE • THE COATHANGERS USA DEATH HAWKS • DISCO ENSEMBLE • FLAMING SKULL OF THE EAGLE • HIDRIA SPACEFOLK • ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO • JANNE LAURILA • JUKKA NOUSIAINEN • JV • KAIRON; IRSE! KANSAKUNNAN YLPEYS • KAURIINMETSÄSTÄJÄT • KUBE • LAKE JONS • ODDARRANG • PIMEYS • SANNI • SATELLITE STORIES • THE TOXICS • TUUTTIMÖRKÖ • U.F.OJALA
• Kansallisteatterin Suuri näyttämö: 885 paikkaa. Suomen pakolaiskiintiö vuodessa: 750 paikkaa. Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä, vai maana, joka sulki silmänsä ja ovensa heikoimmassa asemassa olevilta? Suomen pakolaiskiintiötä on korotettava! Osallistu osoitteessa: amnesty.fi/pakolaiskiintio
• Kansallisteatterin Suuri näyttämö: 885 paikkaa. Suomen pakolaiskiintiö vuodessa: 750 paikkaa. Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä, vai maana, joka sulki silmänsä ja ovensa heikoimmassa asemassa olevilta? Suomen pakolaiskiintiötä on korotettava! Osallistu osoitteessa: amnesty.fi/pakolaiskiintio
• ILMOITUS TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Onnittelut! Vähittäiskauppa satavuotiaassa Suomessa on reilua! Todistaa työvoimahallinto, joka on evännyt työmarkkinatuet Maailmankaupoilta kilpailua vääristävinä. 28 kaupasta on jäljellä kolme. Kivijalkaa paikkaamassa uusi Shop.kehitysmaakauppa.org Africafe, pikakahvi viljelijäin omasta tehtaasta Ja nyt myös verkkokaupasta AFRICAFE VERKKOKAUPASSA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI 12.–13.5. Savoy-teatterissa järjestettävän Helsinki Lit -festivaalin päävieras on tänä vuonna Nobelpalkittu kirjailija Orhan Pamuk. Lavalle nousee muutenkin huikea joukko kirjakevään puhutuimpia kansainvälisiä nimiä, kuten Linda Boström Knausgård, Laurent Binet ja Garth Greenwell. Katso koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi Helsingin rajojen sisäpuolelle mahtuu hämmästyttävä määrä luontoa. Elinympäristöjä löytyy tiiviistä kaupunkiympäristöstä toinen toistaan yllättävämmille eläinja kasvilajeille. Helsingin luonnossa kohtaavat toisensa maankäyttö, meri ja ilmasto. Antti Kolin selkeä teksti kuvaa, kuinka lähellä pääkaupungin luonto on asukkaitaan. Yllättävän moni laji elää ympäristössä, jota ihminen on muokannut omien tarpeidensa mukaan. Lukija yllättyy siitä, mitä sisäpihoilla, kadunvierillä tai asuinalueiden välisissä metsiköissä liikkuu. sid., noin 180 sivua, 34€ www.metsakustannus.fi ANTTI KOLI: HELSINGIN MUUTTUVA LUONTO DIGIMARKUS Suomen Pipliaseuran julkaisema DigiMarkus on ensimmäinen raamatunteksti, joka on käännetty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjille. DigiMarkukseen linkittyy runsaasti taustamateriaalia ja tekstin voi lisäksi kuunnella, lukijana Teemu Laajasalo. Palvelussa julkaistaan ensi kertaa myös Agricolan Uusi testamentti nykykielellä luettavassa muodossa sekä Raamatut 92 ja 33/38. Käyttäjille palvelu on ilmainen. www.DigiMarkus.fi BAD FEMINIST Voiko olla feministi, jos kuuntelee väkivaltaista, naista halventavaa räppiä? Bad feminist myllyttää armotta valtakulttuurin näkemyksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja identiteetistä. Oivaltavissa, usein populaarikulttuurista ponnistavissa esseissään Roxane Gay kertoo omakohtaisesti millaista on kasvaa ja olla nainen, musta ja feministi meitä ympäröivän kulttuurin ristipaineissa. www.like.fi Hyvällä pyörällä liikut nopeasti ja huolettomasti. Pelago on suomalainen yritys, joka valmistaa hyvin suunniteltuja, toimivia ja kestäviä pyöriä sekä varusteita paremman pyöräilykokemuksen mahdollistamiseksi. Kevään 2017 uutuus Hanko Commuter on suunniteltu jokaisen pyöräilijän luottokumppaniksi ympärivuotiseen käyttöön. Pyörän suunnittelussa on otettu huomioon ympärivuotiset olosuhteet ja se on monipuolinen kulkupeli erilaisiin yksilöllisiin pyöräilyn tarpeisiin. Pyörässä on vakiona huolettomat napavaihteet ja dynamovalot. www.pelagobicycles.com PELAGO-KAUPUNKIPYÖRÄT Ajankohtainen teos käsittelee karuja ri koksia ja väärinkäytöksiä vahvauskoisten maail massa, jos sa Ju malan nimi näyttää pesevän puhtaaksi salatuimmatkin synnit. Tiedot ja ta paukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Uskontojen uhrit tuki Ry:n puheenjohtaja Terho Miettinen, onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä. Raija Pelli on rikosjournalismiin erikoistunut toimittaja. www.docendo.fi HARHAANJOHTAJAT – VAHVASSA USKOSSA Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET Kanttila
• TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 4 / 2017 • 7 PÄÄKIRJOITUS TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Onnittelut! Vähittäiskauppa satavuotiaassa Suomessa on reilua! Todistaa työvoimahallinto, joka on evännyt työmarkkinatuet Maailmankaupoilta kilpailua vääristävinä. 28 kaupasta on jäljellä kolme. Kivijalkaa paikkaamassa uusi Shop.kehitysmaakauppa.org Africafe, pikakahvi viljelijäin omasta tehtaasta Ja nyt myös verkkokaupasta AFRICAFE VERKKOKAUPASSA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI 12.–13.5. Savoy-teatterissa järjestettävän Helsinki Lit -festivaalin päävieras on tänä vuonna Nobelpalkittu kirjailija Orhan Pamuk. Lavalle nousee muutenkin huikea joukko kirjakevään puhutuimpia kansainvälisiä nimiä, kuten Linda Boström Knausgård, Laurent Binet ja Garth Greenwell. Katso koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi Helsingin rajojen sisäpuolelle mahtuu hämmästyttävä määrä luontoa. Elinympäristöjä löytyy tiiviistä kaupunkiympäristöstä toinen toistaan yllättävämmille eläinja kasvilajeille. Helsingin luonnossa kohtaavat toisensa maankäyttö, meri ja ilmasto. Antti Kolin selkeä teksti kuvaa, kuinka lähellä pääkaupungin luonto on asukkaitaan. Yllättävän moni laji elää ympäristössä, jota ihminen on muokannut omien tarpeidensa mukaan. Lukija yllättyy siitä, mitä sisäpihoilla, kadunvierillä tai asuinalueiden välisissä metsiköissä liikkuu. sid., noin 180 sivua, 34€ www.metsakustannus.fi ANTTI KOLI: HELSINGIN MUUTTUVA LUONTO DIGIMARKUS Suomen Pipliaseuran julkaisema DigiMarkus on ensimmäinen raamatunteksti, joka on käännetty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjille. DigiMarkukseen linkittyy runsaasti taustamateriaalia ja tekstin voi lisäksi kuunnella, lukijana Teemu Laajasalo. Palvelussa julkaistaan ensi kertaa myös Agricolan Uusi testamentti nykykielellä luettavassa muodossa sekä Raamatut 92 ja 33/38. Käyttäjille palvelu on ilmainen. www.DigiMarkus.fi BAD FEMINIST Voiko olla feministi, jos kuuntelee väkivaltaista, naista halventavaa räppiä? Bad feminist myllyttää armotta valtakulttuurin näkemyksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja identiteetistä. Oivaltavissa, usein populaarikulttuurista ponnistavissa esseissään Roxane Gay kertoo omakohtaisesti millaista on kasvaa ja olla nainen, musta ja feministi meitä ympäröivän kulttuurin ristipaineissa. www.like.fi Hyvällä pyörällä liikut nopeasti ja huolettomasti. Pelago on suomalainen yritys, joka valmistaa hyvin suunniteltuja, toimivia ja kestäviä pyöriä sekä varusteita paremman pyöräilykokemuksen mahdollistamiseksi. Kevään 2017 uutuus Hanko Commuter on suunniteltu jokaisen pyöräilijän luottokumppaniksi ympärivuotiseen käyttöön. Pyörän suunnittelussa on otettu huomioon ympärivuotiset olosuhteet ja se on monipuolinen kulkupeli erilaisiin yksilöllisiin pyöräilyn tarpeisiin. Pyörässä on vakiona huolettomat napavaihteet ja dynamovalot. www.pelagobicycles.com PELAGO-KAUPUNKIPYÖRÄT Ajankohtainen teos käsittelee karuja ri koksia ja väärinkäytöksiä vahvauskoisten maail massa, jos sa Ju malan nimi näyttää pesevän puhtaaksi salatuimmatkin synnit. Tiedot ja ta paukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Uskontojen uhrit tuki Ry:n puheenjohtaja Terho Miettinen, onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä. Raija Pelli on rikosjournalismiin erikoistunut toimittaja. www.docendo.fi HARHAANJOHTAJAT – VAHVASSA USKOSSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Suvi Auvinen, Meri-Tuulia Mäkelä, Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Ellen Eljaala, Timo Harjuniemi, Tiina Heikkilä, Elina Hiironniemi, Annika Hokkanen, Aino Jauhiainen, Petri Jääskeläinen, Eeli Laaninen, Pia Lundblom, Apila Pepita Miettinen, Linda Nyholm, Jenna Olden, Mike Pohjola, Antti Ronkainen, Syksy Räsänen, Heli Yli-Räisänen, Perttu Saksa, Anna-Reetta Suhonen & Tuomas Tammisto | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Voima – Romantiikkaa jo vuodesta 1999. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Vääräleukainen savolaiskirjoitus SUOMI 100 -JUHLAVUOSI tuo mukanaan paljon kaikkea hirveää. Esimerkistä käyvät valtiovarainministeriön asetuksella painetut juhlarahat – paitsi jos asetus kumotaan, kuten 25. huhtikuuta kävi. Suomen Kuvalehdessä Hupparihörhö-blogia pitävä Sami Kuusela huomasi, että yhdessä Suomi 100 -juhlakolikoista komeili ampumapataljoona, uhrit ja sana ”kansalaissota”. Kun viiden juhlakolikon sarjaa tarkasteltiin lähemmin, tuohtumus ei helpottanut: yksi kolikoista pohjasi kuvaan, jossa on Välimereen hukkunut kolmevuotias Aylan Kurdin. KAIKKI TÄMÄ ON TUTTUA , jos seuraa joko sosiaalista tai perinteistä mediaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi juhlarahoista huolella. Lasketaanpa kaikki Hesarin otsikot aiheesta. 1. Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa” (25.4.) 2. Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja (25.4.) 3. Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita (25.4.) 4. Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Petteri Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan” (25.4.) 5. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta keitä kuvassa ammutaan? (26.4.) 6. HS Illassa tänään: Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta onko kuvassa valkoisia vai punaisia? (26.4.) 7. Ministeriö vetää juhlarahan pois (26.4.) SAMA MEDIATALO voi siis tehdä seitsemän otsikkoa samasta tapahtumasta ja kritisoida niistä yhdessä keskustelua, jota sosiaalisessa mediassa aiheesta käytiin. ”Kohujen liepeille kerääntyy myös aina joukko, jota paremman suomen kielen sanan puutteessa voi kutsua länkyttäjiksi: he ovat sosiaalisen median vääräleukaisia savolaisukkoja, jotka tuottavat näppärää, kärkästä ja piruilevaa kommenttivirtaa vailla kytköstä tai paloa itse aiheeseen”, kirjoitti Jarno Hartikainen. Kun toimittajat pitävät julkista keskustelua vääräleukaisena länkyttämisenä, mitä se kertoo heidän yleisösuhteestaan ja yhteiskuntakäsityksestään? Että länkyttää saa, jos siitä maksetaan – palkka on se, mikä erottaa trollin ja toimittajan. VEERA JÄRVENPÄÄ 4 Normihomovoimaa! s. 36–38 1.5.–28.5.2017 Liite: Kynnys ry. VASEMMISTO JA VASTAMEDIA 8 Kanttila Non Binary Dollarihommia Special Patrol Group 45 40 11 48 Eläin-Extra 27 Aivovuoto Weathermen Paola Pigani 58 60 56
• 8 • 4 / 2017 MAAILMANLOPUN ETEINEN Demokratian vaatimus ”SANOTA AN, ETTÄ ONGELMAMME on kansalaistotte­ lemattomuus. Se ei ole ongelmamme. Ongelmamme on kansalaistottelevaisuus” historioitsija Howard Zinn to­ tesi vuonna 1970. Zinn jatkoi: ”Meiltä kysytään: ’Mitä jos kukaan ei noudattaisi lakia?’ Mutta parempi kysymys on: ’Mitä jos kaikki noudattaisivat lakia?’ Ja siihen on paljon helpompi vastata: [– –] Se, mitä tapahtuisi, on se, mitä on tapahtunut, ja se, mitä tapahtuu parhaillaan.” Zinnin havainto on avain suhtautumisessa kansalais­ tottelemattomuuteen. Jos on sitä mieltä, että elämme yhteiskunnassa, jonka mekanismeissa ei ole vikaa, niin kansalaistottelemattomuudelle ei ole sijaa. Voimme vain luottaa siihen, että viranomaiset tekevät työnsä kunnolla, tai korkeintaan yrittää vaikuttaa virallisia kanavia pitkin. Tällaisessa kannassa ei ole kyse periaatteesta. Lakien rikkominen hyväksytään silloin, kun se tapahtuu kauka­ na ajassa tai paikassa: Venäjän sorron vastustaminen it­ senäistyvässä Suomessa tai keskitysleireille lähetettävien juutalaisten piilottaminen poliisilta. Sen sijaan laittomuus täällä ja nyt tuntuu kyseenalai­ selta. Kansalaistottelemattomuuden tarpeen myöntämi­ nen rikkoo sen uskomuksen, että yhteiskunnassa oikeu­ denmukaisuus toteutuu, jos kaikki toimivat normaalisti. Uskomus on niin vahva, että vaikka tietäisimme rattaiden jauhavan ihmisiä kuoliaaksi, ajattelemme, että kapuloi­ den heittäminen on väärin. SUOMESSA NORMA ALI TOIMINTA tarkoittaa panssari­ autojen viemistä Arabiemiraatteihin käytettäväksi Jeme­ nissä. Emiraatit osallistuu siellä elämän edellytysten tu­ hoamiseen, minkä tuloksena 17 miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta ja seitsemän miljoonaa on nälänhädän partaalla. Yhtä lailla on normaalia karkottaa sotaa ja vai­ noa pakenevia aikuisia ja lapsia kuolemanvaaraan. Silti tehtaiden sabotoimista tai vankilaan murtautu­ mista pakolaisten vapauttamiseksi ja piilottamiseksi pi­ dettäisiin häiritsevämpänä kuin sitä, että tekee työtä käs­ kettyä Patrialla, Migrissä tai poliisissa. SÄ ÄNTÖJEN SEURA AMINEN tuntuu huolettomalta, ja niiden rikkominen ahdistaa. Meidät on koulutettu siirtä­ mään vastuu virkavallalle tai esimiehille ja käyttämään moraalista tajuamme sen arvioimiseen, noudatetaanko normeja, ei siihen, mitkä ovat tekojen seuraukset. Välittömän vaikutuksen lisäksi kansalaistottelematto­ muus vaikuttaa normeihin, jotka ovat jatkuvassa muu­ toksessa. Kaikki sääntöjen rikkominen ei ole rakentavaa, mutta ilman omakohtaiseen moraaliseen arvioon perus­ tuvaa toimintaa yhteiskunta ei kehity inhimillisemmäksi. Howard Zinnin sanoin: ”Kansalaistottelemattomuus ei ole demokratian ulkopuolella. Demokratia vaatii kansalais­ tottelemattomuutta.” SYKSY RÄSÄNEN Vasemmistolaisessa vaihtoehtomediassa epäillään USA:ta, EU:ta ja ilmastonmuutosta. Antaa kaikkien kukkien kukkia Ve er a Jä rv en pä ä TEKSTI TIINA HEIKKILÄ JA PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVAT ANNIKA PITKÄNEN P UNAVIHREÄN vasemmiston kupeeseen kät­ keytyy pieni venäjämielinen siipi. Vaikka sii­ ven edustajille ei tullutkaan menestystä kuntavaaleissa, viesti on löytänyt yleisönsä vaihtoehtomedian ja harrasta­ jaradioiden kuluttajista. Vastavalkea­verkkomedia tar joaa yhden kanavan vasem­ mistolaisuudelle, joka ei mah­ du liberaaliin punavihreään kirjoon tai ammattiyhdistys­ liikkeeseen. Putinin propagan­ daksikin kutsuttu Vastavalkea julkaisee vasemmistohenkisiä tekstejä eri kirjoittajilta. Sivus­ to on uskottavan näköinen, ja tekstit vilisevät viitteitä. Vas­ tavalkeaa julkaisee Vastaval­ kea ry, joka perustettiin syk­ syllä 2014. Vastavalkealaisia yhdistä­ vät USA­, EU­ ja Nato­kritiikki. Vastavalkea epäilee kaikkea, myös ilmastonmuutosta. Pa­ kolaiskriittisyys on sallittua, koska pakolaisten tulo saat­ taa olla masinoitua ja suur­ sijoittaja George Soroksella sormensa pelissä. Keskuste­ lua käydään Facebook­ryh­ mässä nimeltä Vastavalkea – Tilannehuone. Vastavalkeaa lainaa myös MV­lehti. Tahoille yhteistä on epäusko Venäjän informaatio­ vaikuttamista kohtaan ja mo­ nitulkintainen Suomen itse­ näisyyden korostaminen. VA STAVALKEAN KRITIIKIN kohde on eliitti ja myös vasem­ mistopuolueiden valtavirta. Vaikka Vastavalkea ei ole puo­ luepoliittinen projekti, moni sen kirjoittaja kytkeytyy puo­ luevasemmistoon. Osa näistä on takavuosien merkittäviä puoluetoimijoita, kuten SDP:n entiset kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Mikko Elo. Osa on uusia tulokkaita, kuten vasemmistoliittolaiset Kimmo Kautio ja Johanna Lehtonen. Vastavalkean toimituskun­ nan jäsen Kautio on Vasem­ mistoliiton Hämeen piirin va­ rapuheenjohtaja, Hattulan varavaltuutettu. Vasta valkeaan ahkerasti kirjoittava Lehtonen oli kuntavaaliehdokkaana Tampereella. Suomalainen vasemmisto on Neuvostoliiton romahtami­ sesta asti halunnut erottautua tunkkaisista venäjämielisyy­ den perinteistä. Erityisesti SDP on halunnut edustaa euroop­ palaista sosiaalidemokratiaa. LÄNSIMIELISYYDELLÄ on kui­ tenkin aina ollut kriitikoita. Sellainen on 74­vuotias enti­ nen SDP:n kansanedustaja ja europarlamentaarikko Mikko Elo. Elo on Vastavalkean pää­ kolumnisti ja istuu Vasta­ valkean hallituksessa vielä keväällä 2017 päättyvän kau­ tensa loppuun. Elo sanoo olevansa ulkopo­ litiikassa Paasikiven linjalla. ”SDP:n kärkipoliitikkojen vahvoja Nato­ ja USA­myöntei­ siä kannanottoja pitäisi suitsia SDP:n sisällä”, Elo sanoo. Mutta miksi pitkän linjan uskottava poliitikko haluaa toi­ mia joukossa, jossa mielipiteet perusteluineen ovat joidenkin mielestä salaliitto teorioita ja huuhaata? Vastavalkeaa te­ kee aktiivisesti muun muassa Riikka Söyring, joka on toi­ minut Itsenäisyyspuolueessa, Magneettimediassa ja Verkko­ mediassa. ”Kaikkea pitää voida kriti­ soida”, Elo perustelee mukana­ oloaan. Hänen mielestään USA:lla on vahva tiedotushegemonia Suomessa. Vastavirtaisuus, konsensuksen kieltäminen ja vaihtoehtoiset näkökulmat ovat kiehtoneet Eloa aina. Erimielisyydestään huoli­ matta Mikko Elo kokee sopi­ vansa hyvin puolueeseen. ”Antti Rinteellä on katto korkealla ja seinät leveällä”, Elo sanoo. SDP:lle ja Vasemmistoliitol­ le jäsenten ja puoluetoimijoi­ den mukanaolo Vastavalkeas­ sa ei ole ongelma. Puolueilla ei ole halua tai resursseja suitsia kirjoittelua, vaikka kirjoittelu ei olisi täysin niiden arvojen mukaista. ”Meillä on 40 000 jäsentä. Siihen kirjoon mahtuu paljon”, sanoo SDP:n viestintäpäällikkö Ismo Kainulainen. ”Meillä ehdokkaat ovat si­ toutuneet rasisminvastaisuu­ teen. Vastavalkeaan kirjoitta­ minen sinänsä ei riko kieltoa”, sanoo puolestaan Vasemmis­ toliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen. VASTAVALKEA AN kirjoittava Vasemmistoliiton Kimmo Kau­ tio ei halua olla lähtökohtaises­ ti jyrkästi mieltä asioista. Ilmastonmuutokseen Kau­ tio suhtautuu ”terveellä epäi­ lyllä”. Hän ei kyseenalaista toimia ilmastonmuutoksen hil­ litsemiseksi, mutta muistuttaa, että tieteen kenttä ei ole yksi­ mielinen. Riidoissa Kautio ei ole ke­ nenkään kanssa, vaikka femi­ nistien kanssa on ollut pientä kärhämää. Kaution mielestä feminismi ja monikulttuuri­ suus ovat keskenään ristirii­ dassa, ja monikulttuurisuutta usein kannattavat feministit eivät ymmärrä monikulttuuri­ suuspolitiikan kritiikkiä. Kaution mukaan Vastaval­ kealla ei ole erityistä agendaa. Hän halusi lähteä mukaan, koska hänestä Vastavalkea on parissa vuodessa noussut suo­ malaisen ”vaihtoehtoisen me­ dian” kärkikastiin. ”Olemme tarkkoja, ettem­ me julista totuuksina asioita, joita ei missään ole pitävik­ si totuuksiksi todistettu. Py­ rimme vilpittömästi tuomaan esille näkökulmia, jotka jäävät valta mediassa marginaalei­ hin”, Kautio sanoo. SOTATIETEIDEN TOHTORI ja informaatiosodasta kirjoitta­ nut Saara Jantunen on arvioi­ nut vaihtoehtomedian motii­ veja julkisuudessa. Hänestä Vastavalkea selkeästi toistaa Venäjälle mieluisia näkö­ kulmia. ”Vastavalkeassa Venä­ jän näkökulmien kannattelu
• 4 / 2017 • 9 Antaa kaikkien kukkien kukkia näkyy siinä, että he käynnistä­ vät ad hominem ­hyökkäykset Venäjästä kriittisesti kirjoitta­ via vastaan”, Jantunen sanoo. Uskottavilta kuulostavien hahmojen, kuten entisten po­ liitikkojen ja virkamiesten, rekrytoiminen kirjoittajiksi oikeuttaa Jantusen mukaan kirjavaa sisältöä. Hän on huo­ mannut, että vastavalkealai­ sia yhdistää erityisesti valta­ median kritiikki. ”Vaikka vastavalkealai­ set kritisoivat valtamediaa, he mittaavat onnistumistaan valtamediaan pääsyllä. Vasta­ valkealaisten Nato­vastaisuus ja valtamediakritiikki on var­ masti autenttista, vaikka se auttaa Venäjän kampanjointia Suomessa. He ovat toisinajat­ telijoita, ja heillä on siihen oi­ keus”, Jantunen sanoo. Mikko Elo on kirjoittanut Vastavalkeaan tekstin, jossa hän kirjoittaa Jantusen op­ piarvon lainausmerkeissä ja kyseenalaistaa koko hänen tieteenalansa. VENÄ JÄMIELISTÄ SISÄLTÖÄ on hiipinyt Suomeen myös vasemmistoviritteisiä radio­ aaltoja pitkin. Vuoden 2016 alkupuolella käynnistyi Love FM, jota pystyi kuuntelemaan Tampereen alueella ja netissä. Sen aikomuksena oli laajentua myös muualle Suomeen, mutta suunnitelma epäonnistui. Media kiinnostui Love FM:stä kanavan tuottaman Ve­ näjän uutiset ­ohjelman vuok­ si, sillä sen sisältö vaikutti poliittisesti värittyneeltä. Oh­ jelman tuotantoa jäljitettiin netissä aina Donetskiin asti. Pitkän kiertelyn jälkeen Love FM:n päätoimittajaksi ilmoi­ tettiin Pasi Komsi. ”Minua väitettiin päätoi­ mittajaksi täysin ilman lupaa. Nyt tapaus lähinnä huvittaa, sillä en edes ole ollut tekemi­ sissä sisällöntuotannon tai ase­ man omistajan kanssa”, Komsi kertoo. Hänen mukaansa Love FM liittyy Järviradioon, jon­ ka edustaja pyysi Komsia luke maan talousuutisia Love FM:lle. Sisältö paljastui myö­ hemmin aivan muuksi, Venä­ jän uutistoimistojen virallisik­ si sähkeiksi, jotka käännettiin suomeksi. KOMSI ON AKTIIVINEN radio­ amatööri. Vuonna 2015 Komsi perusti Jari Niemelän, SDP:n tamperelaisen kaupunginval­ tuutetun kanssa epäkaupalli­ sen Pispalan Radion. Kanavan sisältö koostuu vanhasta tans­ simusiikista ja muutamista puheohjelmista. Komsin mu­ kaan kanava oli alusta lähtien poliittinen. ”Pispalan Radio on vasem­ mistolainen kanava, koska se on osa yhteisöradioiden luon­ toa. Jatkossa haluaisimme teh­ dä yhteistyötä esimerkiksi Va­ semmistoliiton kanssa.” Vaalien alla kanavalla kuu­ lui usein vasemmistolaisten kuntavaaliehdokkaiden mai­ noksia. Kun Niemelä menehtyi 2016, Komsin yhteistyökump­ paniksi valikoitui parkanolai­ nen Kauko Kallioniemi. Hän oli myös SDP:n ehdokkaa­ na kuluvan vuoden kevään kuntavaaleissa. Pispalan Radio oli aluk­ si kiinnostunut julkaise­ maan Venäjän uutisia, mut­ ta Komsi kuitenkin päätti toisin. ”Jari olisi heti ottanut ohjel­ man kanavalle, mutta itse jar­ ruttelin. Pispalan Radion ve­ näjämielisyys on kulttuurissa ja musiikissa”, Komsi toteaa. KOMSI KUULUU myös yhdis­ tykseen nimeltä Suomen va­ paa sana riippumaton toimit­ tajayhdistys ry. Se on lähes samanniminen kuin Face­ bookissa oleva Suomen Vapaa Sana ­sivu, joka on julkaissut Soundcloudissa Love FM:n Venäjän uutisia ja kertoo teh­ neensä ohjelmaa myös Pispa­ lan Radiolle. Yhdistys on rekisteröity joulukuussa 2016. Puheenjoh­ taja Komsin ja varapuheenjoh­ taja Kallioniemen lisäksi sen jäsenenä on sihteeri Johan Bäckman. Hänet tunnetaan venäjämielisyydestään ja työs­ kentelystään Venäjän strate­ gisten tutkimusten instituutin RISI:n edustajana. Bäckman yritti ostaa al­ kuvuonna valtaosan Love FM:n osakkeista itselleen, mutta valtioneuvosto ilmoit­ ti peruvansa kanavan toimi­ luvan, mikäli Bäckman sai­ si määräysvallan. Päätöksen taustalla oli Supon antama lausunto, jonka mukaan oh­ jelmistoluvan määräys vallan muuttuminen ja luvan jatka­ minen vaarantaisivat kansal­ lista turvallisuutta. SUOMEN VAPA A SANA RY:N tarkoitus on tuottaa jatkossa ainakin radiosisältöä, mutta lähetyksistä tai kanavista ei ole vielä sovittu. Komsin mu­ kaan yhdistyksen tavoitteena on kamppailla russo fobian lietsomista vastaan. ”Suomessa rajoitetaan heti sananvapautta, jos uutisointi ei ole Nato­mielistä. Love FM ­tapaus näytti, että erilaiselle Venäjä­uutisoinnille on kysyn­ tää”, Komsi sanoo. Komsi kuitenkin kiistää Suomen vapaa sana ry:n liitty­ vän Pispalan Radioon. ”Minulla on omat [projek­ tini] ja Bäckmanilla omansa, kuten Journalistiliiton jäsenil­ läkin.” Viime syksyisen haastatte­ lun jälkeen dosentti Bäckma­ nin ääni on kuitenkin alkanut kuulua kanavalla säännölli­ sesti yhtenä puhejingleistä. ”Tässä puhuu dosent­ ti Bäckman. Minä kuuntelen Pispalan radiota, kuuntele sinäkin.”
• 10 • 4 / 2017
• 4 / 2017 • 11 Trumpin talouspolitiikka ei tarkoita suurta muutosta Obamasta vaan ennemminkin sen konservatiivisempaa luentaa. TEKSTI ANTTI RONKAINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN Protektionismista konservatiiviseen globalismiin K UN DONALD TRUMP valittiin Yhdysvalto­ jen presidentiksi, hä­ nen aiheuttamaansa muutosta pelät­ tiin. Keskuskauppa­ kamarin Risto E.J. Penttilä ennusti blogissaan: ”Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalen­ nuksista, sääntelyn purkamisesta, suu­ rista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja val­ tion vauhdikkaasta velkaantumisesta.” Pelko laantui, kun Trump täytti ka­ binettinsa Goldman Sachs ­pankkii­ reilla, jotka kannattavat perinteistä globalistista vapaakauppa. Protek­ tionismin ja taloudellisen nationa­ lismin sijaan markkinat alkoi­ vat odottaa veroalennuksia ja infrainvestointeja. Trumpin uudistukset ovat kuitenkin jumiutuneet kongressiin republikaa­ nien riidellessä tervey­ denhuoltouudistuksesta. Veroalennus toteutuu ai­ kaisintaan loppuvuo­ desta ja investoinnit ovat jääneet kokonaan taka­alalle. REPUBLIK A ANIEN oli tarkoitus vapauttaa Obamacaresta jopa tuhat miljardia veronalennuk­ seen. Vaikka Obama caren vastusta­ minen oli keskeinen republikaaneja yhdistävä teema, sen kumoamisesta ei päästy edes äänestämään. Konser­ vatiivit halusivat kumota Obamacaren ja maltilliset korvata sen riisutummal­ la Trumpcarella. Veroalen kasvattamiseksi on esitet­ ty myös tuontitavaroiden rajaveroa, jolla kerättäisiin Obamacaresta mene­ tetyt rahat. Rajavero on kuitenkin he­ rättänyt laajaa vastustusta yritysten keskuudessa ja sitä on epäilty Maail­ man kauppajärjestön (WTO) sääntö­ jen vastaiseksi. Jos Trumpcarea ja rajaveroa ei saa­ da läpi, Trumpin ja republikaanien on päätettävä, millaista veroalea ne tavoittelevat. Pienempi veroale olisi markkinoille pettymys, mutta ei lisäi­ si velkaantumista. Toisaalta velkaan­ tumisen jatkaminen voisi olla vai keaa republikaaneille, jotka ovat viimei­ set kahdeksan vuotta haukkuneet Obamaa velkaantumisesta. Esimerkik­ si yritysveron lasku nykyisestä 35 pro­ sentista kampanjan aikana luvattuun 15 prosenttiin kasvattaisi valtion vel­ kaa 2 000 miljardilla seuraavan 10 vuo­ den aikana ilman korvaavia toimia. Valkoisen talon ja kongressin yh­ teistyökyky mitataan seuraavan huh­ tikuun lopussa. Tuolloin tulee sopia menoista, sillä velkakaton vuoksi Yh­ dysvallat ei saa ottaa lisää velkaa ja maailman mahtavimmalla valtiolla on vähemmän rahaa kuin Googlella. Mi­ käli republikaanit ja presidentti eivät pääse yhteisymmärrykseen menoista, liittovaltio joutuu jälleen sulkemaan ovensa. Historia kuitenkin muistuttaa, että republikaani presidenteille ei ole ollut ongelmia kasvattaa velkaantumis­ ta Richard Nixonin kauden jälkeen. Oppositiossa vastustetaan velkaantu­ mista ja vallassa velkaannutaan. SAMAISESSA blogissaan Penttilä myös ennakoi, että ”suuri rahapoliittinen kokeilu alkaa olla länsimaissa ohitse”. Tällä hän viittasi Trumpin kampanjan aikaisiin syytöksiin, joiden mukaan Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) ma­ tala korkopolitiikka on luonut ”feik­ kitalouden”, joka auttaa Obaman hal­ lintoa. Kampanjansa aikana Trump myös sanoi vaihtavansa Fedin johta­ jan Janet Yellenin, jos tulee valituksi. Lisäksi Trump syytti Kiinaa jenin kei­ notekoisesta arvon alentamisesta. Vaikka Trump voisi halutessaan vaihtaa melkein koko Fedin johto­ kunnan, rahapolitiikan suhteen näyt­ tää tapahtuneen vaalien jälkeen muu­ tos. Ensimmäisessä rahapolitiikkaa käsitelleessä haastattelussa Trump sanoi, ettei aio syyttää Kiinaa valuut­ tansa manipuloinnista. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvallat ja Kiina pyrki­ vät lopettamaan yhteistyössä Pohjois­ Korean ydinaseohjelman. Samalla kun Trump luopui Kii­ nan syyttämisestä, hän itse kiihdyt­ ti valuuttasotaa toteamalla, että dollarin arvo on liian korkea. Hän toivoi Fediä alentamaan dollarin arvoa ja jatkamaan matalan koron politiikkaa. Lisäksi hän sanoi harkitse­ vansa Yellenin nimittämistä jatkokaudelle. Kun Obaman aikana Fed kielsi, että se rahapo­ litiikallaan pyrkisi dollaria halventamalla lisäämään yh­ dysvaltalaisten yritysten kilpai­ luetua, Trump pyytää julkisesti lehdistön välityksellä keskuspank­ kia tekemään juuri sitä. Vaikka Obaman ja Trumpin talouspoliit­ tiset erot ovat pienet, johtamistapa on täysin eri. Trump ylpeilee sillä, mistä Obama vaikeni. Kun huomioidaan, että Trump on tehnyt U­käännökset myös Naton, Syy­ rian ja Venäjän suhteen, Yhdysvaltain suuri linja tuskin poikkeaa oleellisesti Obamasta. Vaikka Yhdysvaltain suuri linja ei muuttuisi talous­ ja ulkopolitiikan suh­ teen, Trump on lyhyessä ajassa muut­ tanut tapaa, jolla presidentti voi pu­ hua medialle. Vaikka Trumpin agenda Valkoisessa talossa ei olisi protektio­ nistinen, presidentti on tehnyt rasisti­ sesta puhetavasta hyväksyttävämpää. Vaikka taloudelliset uudistukset anta­ vat odottaa itseään, arvot ovat muut­ tuneet konservatiivisemmaksi. Trump on esitellyt lisäsatsauksia armeijalle, jotka rahoitetaan muuta hallintoa leik­ kaamalla. Leikkurissa ovat esimerkik­ si ympäristöpolitiikka, vähemmistöjen oikeudet ja sääntely.
• 12 • 4 / 2017 Vaarallisin työ on kirjoi?ttaminen Kirjailija ja journalisti eivät halua Turkin enää eristäytyvän Euroopasta. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT IIDA SIMES JA ARKISTOT ISTANBUL . Turkin poliittisen kuohunnan, vaan ei valtion, pääkaupunki. V AIKKA Turkin kan­ sanäänestys oli ras­ kas vaikkei yllättävä tappio demokratia­ aktivisteille, he eivät lannistu. Turkin vielä valmistautuessa kan­ sanäänestykseen kirjailija Elif Shafak vieraili Lontoon kirjamessuilla. Siellä häntä haastatteli sananvapausjärjestö PENin Englannin toimiston johtaja Jo Glanville, joka meni suoraan asiaan. ”Oletko feministi?” ”Tottakai. Naiset kysyvät aina kaikkein vaikeimmat ja tärkeimmät kysymykset”, vastaa Shafak. ”Mut­ ta ikävä kyllä Turkissa naiset ovat jakaantuneet eri kategorioihin us­ kontojen ja arvojen mukaan. Ainoa, joka näistä jakolinjoista hyötyy, on patriarkaatti.” Shafak näyttää epätoivoiselta. ”Turkki on muuttumassa koko ajan väkivaltaisemmaksi. Viimeisten puo­ lentoista vuoden aikana Turkissa on tehty 35 terrori­iskua.” PELOSTA HUOLIMATTA kansa ei ole lamaantunut. ”Ihmiset puhuvat politiikkaa koko ajan. Oikeastaan muuta ei puhu takaan.” Politiikkaa puhutaan, vaikka val­ tiojohto myös vaikeuttaa puhumista ja etenkin tiedonvälitystä. Shafakin mu­ kaan kirjoittaminen on Turkissa tällä hetkellä kaikkein vaarallisinta työtä. Ei tarvitse olla edes journalismin ammat­ tilainen joutuakseen kontrollin kynsiin. ”Yksi twiitti tai yksi väärä rivi Face­ bookiin, niin olet vankilassa.” Turkin asevoimat yrittivät vallan­ kaappausta 15.7.2016. Yhteenotossa kuoli lähes 250 ihmistä ja parituhatta haavoittui. Tämän takia hallitus julis­ ti Turkkiin poikkeustilan. Sen varjolla 180 tiedotusvälinettä on lakkautettu, ja tällä hetkellä vangittuna on ainakin 148 toimittajaa, kirjailijaa ja media­ alan työntekijää. Reportterit ilman rajoja ­järjestön mukaan Turkki on ”maailman suurin toimittajien vankila”. Sananvapaustilastoissa Turkki on kehnolla 151. sijalla, kun valtioita on listalla 180. ELIF SHAFAK asuu nykyään Lontoos­ sa. Hän kokee, ettei pysty enää il­ maisemaan itseään täysipainoisesti Turkissa. ”Jopa kieli on poliittista”, hän va­ littaa. ”Kaikkia muita kieliä sorre­ taan Turkissa, paitsi tietenkin turk­ kia. Kurdikieli on erityisen vaikeassa asemassa.” Shafak kirjoittaa kirjansa nykyään ensin englanniksi, sitten turkiksi. Hän rakastaa kielellä leikkimistä. ”Sanat elävät kauemmin kuin me. Kun ilmaisen itseäni turkiksi, käytän vanhoja, jo miltei unohtuneita sano­ ja, eivätkä ne aina alunperin olekaan turkkilaisia. Jotkut asiat ovat mahdolli­ sia sanoa vain arabian, persian tai hep­ rean kielen lainasanoin.” Shafakin kirjoista on suomennet­ tu Valkoinen elefantti (2016), Kun­ nia (2013), Kirottu Istanbul (2012) ja Rakkauden aikakirjat (2011). Idän mystikoiden tavoin Shafak kuvaa kirjoissaan historiasta nykypäivään ulottuvia symbolisia siltoja, muinais­ ten taiteilijoiden perintöä, joka muok­ kaa maailmaamme tänäkin päivänä. Kirjat pursuavat viestejä nykypäivän ihmiselle. Shafak on kohahduttanut myös kir­ joittamalla (Kirotussa Istanbulissa) Armenian kansanmurhasta eli syste­ maattisesta ja tehokkaasta 1,5 miljoo­ nan armenialaisen tappamisesta vuon­ na 1915. Tätä suurta rikosta ihmisyyttä vastaan Turkin nykyhallinto häpeää niin paljon, ettei salli missään myön­ nettävän sitä todeksi. Shafakin kollega, turkkilainen kir­ jailija Orhan Pamuk totesi lehtihaas­ tattelussa vuonna 2005 armenialais­ ten kansanmurhan olleen tosiasia ja puhui samalla jyrkästi kurdien koh­ taamaa väkivaltaa vastaan. Turkissa tästä nousi kohu, ja hallitukselle myö­ tämielinen lehdistö alkoi mustamaala­ ta Pamukia.
• 4 / 2017 • 13 Vaarallisin työ on kirjoi?ttaminen Kirjailija ja journalisti eivät halua Turkin enää eristäytyvän Euroopasta. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT IIDA SIMES JA ARKISTOT Opiskelija Özgecan Aslan tapettiin vuonna 2015, kun hän puolustautui raiskaajaa vastaan. Hänen kohtalostaan on tullut symboli taistelulle turkkilaisten naisten oikeuksien puolesta. Elif Shafak Lontoossa. Seuraavana vuonna 2006 Pamuk sai kirjallisuuden Nobel­palkinnon. Kaltoinkohtelu muuttui aina vaan aggressiivisemmaksi, ja Pamuk muutti Yhdysvaltoihin. ”Minäkin tiedän, miltä tuntuu ol­ la julkisen kiusaamisen ja panettelun kohteena”, huokaa Shafak. Hänen mu­ kaansa mustamaalauskampanjat ovat populistinen ase, jota hallitus mielel­ lään käyttää. Lontoon kirjamessuilla yleisön edustaja kysyy Shafakilta, mitä me Turkin ulkopuolella asuvat voisimme tehdä auttaaksemme turkkilaisia. ”Puhukaa asioista avoimesti ja suo­ raan. Älkää eristäkö Turkkia. Suhteet Euroopan unioniin ovat huonot, ja ti­ lanne vain pahenee, jos Turkki jätetään yksin. Eristäminen ei myöskään hyödy­ tä demokratia­aktivisteja, se hyödyttää vain kansallismielisiä populisteja.” K ANSANÄ ÄNESTYKSESSÄ 16.4.2017 Turkin 80,3­miljoonainen kansa merk­ kasi ”ei” tai ”kyllä” ­vaihtoehdon presi­ dentti Recep Tayyip Erdo?anin valta­ oikeuksien laajentamiselle. Virallisen tiedon mukaan täpärät 51,4 prosenttia äänestäjistä tuki Erdo?ania ja 48,6 pro­ senttia äänesti vastaan. ”Vaalit olivat epärehelliset”, puus­ kahtaa istanbulilainen journalisti ja erityisesti naisten oikeuksia puolusta­ va sananvapausaktivisti Zeynep Oral puhelimessa. ”En todellakaan ollut yllättynyt, että Erdo?an voitti.” Oppositiota painostettiin ja uhkail­ tiin ja vaalien asetelma oli vinoutunut kampanjoiden alusta saakka. ”Kaikki suurimmat tv­kanavat olivat Erdo?anin puolella, samoin kuin suurin osa lehdistöstä. Muista vaihtoehdoista ei oikein voinut edes keskustella.” Pahinta Oralin mielestä oli vaalei­ hin liittyvä epärehellisyys. ”Ääniä varastettiin ja äänestyksen sääntöjä muutettiin kesken vaalien.” Alunperin leimaamattomat, hylätyt äänestysliput hyväksyttiin ääntenlas­ kennassa. Kyllä­puoli sai jälkeenpäin leimatuista lipuista ehkä jopa puoli­ toista miljoonaa ääntä lisää. NA APURIMA ASSA SYYRIASSA käytä­ vä sota vaikuttaa myös Turkkiin, jonne on paennut tähän mennessä yli kolme miljoonaa pakolaista. ”Euroopan unionin kanssa keskus­ telut ovat tauonneet. EU ei käyttäydy kovin hyvin.” Oral puhuu vihaisesti siitä, miten turkkilaiset kokevat EU:n jättäneen Turkin yksin pakolaiskriisin kanssa. Erityisesti populistit vaalivat Turkissa mielellään tällaista retoriikkaa. EU ei ole ainoa Turkin viholli­ nen. Erityisesti Venäjän välit Turk­ kiin ovat kylmät. Vuoteen 2016 sijoit­ tui monta viilentävää tapahtumaa. Hurjimmat tapahtuivat elokuussa, kun Turkki ampui alas venäläisen hä­ vittäjän, ja joulukuussa, kun poliisi Mevlüt Mert Alt?nta? ampui Venä­ jän suur lähettilään Andrei Karlovin Ankarassa. Erdo?an ei kuitenkaan ole ihan il­ man kavereita. Hän on viime aikoi­ na saanut ymmärrystä Yhdysvallois­ ta. Presidentti Donald Trump soitti Erdo?anille pian vaalien jälkeen onni­ tellakseen voitosta. Silti Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedotteessa oli painostuksen makua: ”Odotamme Turkin hallituksen suojelevan kaikkien kansalaistensa perusoikeuksia ja vapautta – huoli­ matta siitä, miten he äänestivät 16. huhtikuuta – niinkuin Turkin perus­ tuslaki ja Turkin solmimat kansain­ väliset sopimukset, kuten Helsingin [ETYK­kokouksen] päätösasiakirja, edellyttävät.” Journalisti Zeynep Oral näkee hy­ vää kehitystä: ”Oppositio on alkanut muodostaa hyvin vahvaa rintamaa. Vaalien myö­ tä monet erilaiset ryhmät, kuten kur­ dit, eri puolueiden aktivistit, feministit ja kansalaisjärjestöjen edustajat, ovat pystyneet yhteistyöhön.”
• 14 • 4 / 2017 14 • 4 / 2017 TEKSTI JA KUVAT ELLEN ELJAALA K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • VILLA ULLAS ULLAKSEN PUISTO, VUOSAARI, HELSINKI KAHVI: 1,80 €, PULLA: 2,00 € Merenrannalla, metrora?dan varrella Villa Ullas tunnetaan nuorista työntekijöistään ja korvapuusteistaan. A STUESSA NI ULOS Vuosaaren metro­ asemalta puhelimeni sammuu. Ilman sen navigaattoria olen avuton. Metroaseman ostoskeskuksen edus­ talla liikkuu kiireisen näköisiä ihmisiä, talot ovat laitosmaisia palikoita ja ym­ pärillä bussilaitureita. Olen varma, että yksi Vuosaaren vanhimmista ta­ loista, tunnelmalliseksi kehuttu me­ renrantakahvila Villa Ullas, ei ole ihan kulman takana. Ainoana ohjenuorana­ ni on, että pitää löytää meri. Niin uus­ avuton lähtee harhailemaan. Villa Ullas toimi asuin ­ja kesäasun­ tokäytössä rakennusvuodestaan 1890 vuoteen 1969 asti, jolloin Helsingin kaupunki osti sen. Rakennusta vuok­ rattiin usealle taholle, ja viimeksi se oli Talikkalan raittiusseuran käytössä. Kun rakennuksen korjaus valmis­ tui vuonna 1995, se siirtyi sosiaali­ ja terveysviraston nuorten palvelu­ jen käyttöön kahvilaksi. Siitä lähtien Villa Ullas on toiminut kuntouttavan työtoiminnan välineenä. Työntekijät eivät tosin enää ole välttämättä las­ tensuojelun asiakkaita, vaan ketä ta­ hansa alle 25­vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä. MENEE NOIN kymmenen minuut­ tia, kun metroaseman ankean arki­ nen tamppaus vaihtuu auringonmaa­ laamaksi rantamaisemaksi. Vastoin odotuksiani löydän perille: paljaiden oksien takaa paistaa punainen mökki, Villa Ullas. On aamu, mutta terassin viereen on parkkeerattu jo parit lastenvaunut, ja yhden pöydän ääressä joku istuu naut­ timassa aamuauringosta ja ­kahvista. Sisään astuessa näyttää siltä, että koko kahvila on tupaten täynnä, mutta taa­ empaa löytyy vielä suurempi huone pirttipöytineen ja ­penkkeineen. Kuntouttavasta työtoiminnasta on lähiaikoina liikkunut paljon kauhu­ tarinoita. On helppo unohtaa, että myös tarkoituksenmukaista työllisty­ mistä edistävää toimintaa on tarjol­ la, ainakin nuorille. Villa Ullas on osa Helsingin kaupungin nuorten työpajo­ ja. Täällä ei askarrella tai rakennella linnunpönttöjä, vaan nuoret saavat oi­ keasti tutustua työelämään. Petteri Silventoinen, jonka työ­ kokeilujakso Ullaksessa lähenee lop puaan, luettelee päivittäisiä työtehtäviään: kassanhallintaa, asia­ kaspalvelua, pöytien pyyhkimistä, tiskaamista ja leipomista. Vuorot jae­ taan niin, että jokaisen on tehtävä kaikkea. Koska Villa Ullaksen työntekijät ovat nuoria, työnjohtaja Sirpa Tammisen mukaan heidän joukossaan on harvemmin pitkäaikaistyöttömiä. Mo­ nen työntekijän tarinasta heijastuu sa­ ma ongelma: työjaksot ovat lyhyitä, ja tarjolla on enemmän keikka­ ja vuok­ ratöitä kuin vakituisia paikkoja. PALKKATUELLA työkokeilun jälkeen Ullaksessa jatkava Emilia Ihalainen on opiskellut sekä keittiöalaa että mer­ konomiksi. Hän kertoo lähetelleensä lukuisia hakemuksia, joista yksikään ei ole poikinut mitään. Lopulta hän pää­ tyi suuren elintarvikekaupan hyllyttä­ jäksi työkokeiluun. ”Siellä mua käytettiin oikeastaan vaan hyväksi”, hän toteaa. ”Ei ollut mi­ tään toivoa siitä, että olisin voinut saa­ da sieltä vakituisen paikan.” Tamara Ernroth taas on tehnyt työ­ kokeiluja niin siivouksen kuin lasten­ hoidonkin puolella. Hän kertoo, että työnhaku romanina on vaikeaa. ”Olen saattanut soittaa johonkin paikkaan, ja siellä on oltu tosi iloisia ja vastaanottavaisia, mutta kun olen mennyt haastatteluun, niin se onkin ollut ihan eri juttu.” Ernrothin työkokeilujakso on lo­ puillaan, ja hän on saanut uuden pai­ kan keittiöalalta. Hän kertoo, että työ­ kokeilun myötä hän on hakenut myös kouluihin. Villa Ullaksen työkokeilujak­ son tarkoituksena on auttaa nuoria eteenpäin työelämässä. Tammisen mukaan työkokeilun aikana autetaan jokaista löytämään jotain myös ko­ keilun jälkeen. Koska Villa Ullas on voittoa tavoittelematon, ohjaajien on mahdollista antaa aikaansa nuorille työntekijöille. TYÖRYTMIN JA -TAITOJEN lisäksi Villa Ullaksessa on opittu paljon muutakin. ”Mä tajusin täällä, että haluan pe­ rustaa oman kahvilan”, Emilia Ihalai­ nen kertoo.
• VILLA ULLAS ULLAKSEN PUISTO, VUOSAARI, HELSINKI KAHVI: 1,80 €, PULLA: 2,00 € Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi Merenrannalla, metrora?dan varrella ”Olin ollut täällä ehkä kolme kuu­ kautta, kun huomasin, että tää kahvila­ työ on mun alaani, tää on ihan mulle tehty.” Myös Petteri Silventoinen sai koko­ naan uuden suunnan suunnitelmilleen Villa Ullaksen kautta: Koneistajaksi valmistunut Silventoinen ei ollut löy­ tänyt alansa töitä työkokeilusta huoli­ matta. Villa Ullaksessa hän huomasi, että kahvilatyöskentely ja varsinkin asiakaspalvelu tuntuvat omalta. Sil­ ventoinen on päättänyt aloittaa elo­ kuussa kahvila­alan opinnot. Ihalainen tunnistaa Silventoisen tarinan. ”Sen huomaa jossain vaiheessa, kun tekee eri alan töitä, että tää onkin se, mitä mä haluan”, hän sanoo ja jatkaa: ”Mä oon huomannut sen nyt kans. Se on kuin ensirakkaus!” KUN KUUNTELEE haastateltavien ko­ kemuksia työnhausta, ei ole mikään ihme, että jotkut kyllästyvät työelä­ mään ennen kuin pääsevät siihen si­ sään. Ullaksen työntekijät ovat kuiten­ kin löytäneet jotakin erityistä. Heillä on tahto ja suunta, johon jatkaa. Jokai­ nen tuntuu olevan tyytyväinen paik­ kaansa ja työhönsä, ja jokaisella on suunnitelmia tulevaisuuteen. Juttelumme ei voi jatkua loputto­ miin. Työntekijät on päästettävä ta­ kaisin hommiinsa. Asiakkaita on tul­ vinut sisään, ja terassin pöydätkin ovat viileästä kevätkelistä huolimatta täyttyneet. Työntekijät siirtyvät keittiön puolel­ le asettelemaan hiusverkkoja päähän­ sä. Tiskille on saatava tuoretta pullaa, etenkin kun korvapuusti on paikan hittituote. Askel askelelta punainen tupa jää taa. Ei mene kauaa, ennen kuin idyl­ linen rantamaisema vaihtuu jälleen metroaseman vilinään.
• 16 • 4 / 2017 AKTIVISMI POSTFAKTUAALISIA TOTUUKSIA JA VAIHTOEHTOISIA FAKTOJA 3.5. klo 15–17 Päivälehden museo, Helsinki Suomalaisesta lehdistönvapaudesta ja median etiikasta ovat keskustelemassa muun muassa professori Anu Koivunen, Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja ja päätoimittaja Kaius Niemi. www.facebook.com/events/412456135803133 STOP HATRED NOW 2017 9.–11.5. Lavaklubi, Helsinki Antirasistisen taidetapahtuman tavoitteena on luoda uutta puhetta moninaisuudesta. Tapahtuman maksuttomat luennot, keskustelut ja työpajat on suunnattu niin taideinstituutioille kuin yksittäisille taiteilijoille ja taiteenystäville. www.facebook.com/events/1669752943040331 TEURASTAMON POLKUPYÖRÄTORI 13.5. klo 13–16 Teurastamo, Helsinki Fillarikommunistit, työmatkapyöräilijät ja muut sinkuttajat voivat ostaa ja myydä polkupyöriä ja niiden osia Teurastamon torilla ilman myyntipaikkojen ennakkovarauksia. www.facebook.com/events/702948353218310 KINO QUEER! 19.–21.5. Happi, Helsinki Lyhytelokuvakollektiivi Euphoria Borealisin ja Setan yhteistyössä järjestämän viikonlopun aikana tehdään lyhäreitä LGBTIQ-aiheista. www.facebook.com/events/1243692192414031 CAFE DIALOGI 20.5. klo 13–15 Kirjakahvila, Turku Kahvilan idea on saattaa yhteen eri uskontoja ja vakaumuksia tunnustavia henkilöitä. Toiveissa on turvallinen keskustelu, ja paikalla on myös asiantuntijoita. JOUTOMAA FEST 26.–27.5 Katariinanniemi, Kotka Kaupunkikasvimaa, talkootyötä, osallistavaa taidetta ja musiikkia. Joutomaa Fest täyttää hylättyjen kalkkisiilojen alueen elämällä ja taiteella. Ja kaikki on kutsuttu mukaan! www.facebook.com/events/404390129921339 POHJANLAHDEN YMPÄRI 4.5.–18.6. Ydinvoimaa ja -aseita vastustavat pyöräilijät kutsutaan yhdessä polkemaan Pohjanlahden ympäri Tukholmasta Turkuun. Matkasta voi kulkea vaikka osan. balticsummerof2017.wordpress.com ELOKUVA ELO KEVÄTNÄYTÖS 5.5. klo 10.30–18 Espoo Espoo Ciné muutti toukokuulle! Festarin osana järjestettävä näytös esittelee Aalto yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen uusimmat harjoitusja lopputyöelokuvat. Näytöksiä on kolme. Ensimmäinen alkaa klo 10.30, ja siinä VOIMA SUOSITTELEE esitetään muun muassa Jukka ja Jytämimmit -bändistä kertova lyhytdokumentti Jytää! UUDET DIKTAATTORIT 11.5. klo 21 Bar Ö, Turku & 18.5. klo 19 Andorra, Helsinki ”Stadilaisen graffitin arkeologiasta” kertova dokumenttielokuva saa lisänäytöksiä niin Turussa kuin Helsingissäkin. www.facebook.com/Uudetdiktaattorit KULKURIN VALSSI 15.5. ja 18.5. Niagara, Tampere Suomi 100-elokuvasarjaan kuuluu itseoikeutetusti Toivo Särkän ohjaama mustavalkoelokuva vuodelta 1941. Ansa Ikosen ja Tauno Palon tähdittämä teos oli pitkään katsotuin kotimainen elokuva. KINO ENGELIN PALUU 21.5. Helsinki Sofiankadun art house -elokuvateatteri on ollut vuoden remontissa. Toukokuussa teatteri tekee paluun entistä ehompana, ja ensimmäisenä ohjelmistoon on ympätty Arnaud Desplechinin elokuva Kolme muistoa nuoruudestani. kinoengel.fi DAWN OF THE DEAD LIVE EXPERIENCE 24.5. Savoy, Helsinki George R. Romeron zombielokuva Dawn of the Dead saa vihdoin ensiesityksensä valkokankaalla, 40 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Tilaisuudesta tekee entistä juhlavamman se, että teoksen säestää livenä Claudio Simonettin yhtye Goblin. www.facebook.com/events/1865905393683013 MYSTEERIEN YÖ 3.6. klo 23–07 Orion, Helsinki Nimensä mukaisesti koko yön kestävän elokuvanäytöksen sisältö on vielä salainen. Aiempina vuosina on kuitenkin saatu nauttia muun muassa Robert Mulliganin, Vilgot Sjömanin ja Jussi Parviaisen elokuvataiteesta. kavi.fi/fi/elokuvasarja/ekek-mysteerien-yo-0 KIRJALLISUUS SPEECH KARAOKE 4.5. klo 20 Lavaklubi, Helsinki Puhekaraoke valtaa jälleen Lavaklubin toukokuun alussa. Iltaman teemana on last words, viimeiset sanat. www.facebook.com/events/268334816947217 POPCULT HELSINKI 6.–7.5. Marina Congress Center, Helsinki Nörttikansan kokoontumisajoissa juhlitaan kulttimaineesta – tai isommastakin maineesta – nauttivaa sarjakuvaa, televisiota ja elokuvaa. www.facebook.com/events/538504719675986 HELSINKI LIT 12.–13.5. Savoy, Helsinki Kolmannen kerran järjestettävä kirjallisuusfestivaali tuo Suomeen muun muassa Linda Boström Knausgårdin, Orhan Pamukin ja Petina Gappahin. helsinki-lit.fi AFRIKKALAISEN KIRJALLISUUDEN LUKUPIIRI 22.5. klo 19–21 Kirjakahvila, Turku Lukupiirin aiheena on zimbabwelaisen Petina Gappahin romaani Muistojen kirja, joka kertoo kuolemantuomiota odottavasta vangista. Vanki on valkoisen miehen murhasta syytetty albiinonainen. Kirjailija vierailee aiemmin samassa kuussa Helsinki Lit -festivaalilla. MAAILMAN KIRJAT 27.–28.5. Maailma kylässä festareilla Rautatietorilla, Helsinki Iso teltta täynnä kirjallisuutta ja kirjailijoita. Esiintymislavalla puhutaan politiikkaa, lietsotaan aktivismia ja pohditaan maailman menoa, taustatukena uutta tietoa ja kaunoa. MUSIIKKI STEVE REICH: DRUMMING 5.5. Musiikkitalo, Helsinki Yhdysvaltalainen Reich sävelsi teoksensa 12 muusikolle vuonna 1971. Nyt minimalistinen sävellys esitetään kokonaan, 70-minuuttisena versiona. www.facebook.com/events/338782659854836 AINO VENNA 13.5. Klubi, Tampere Aino Venna tekee tänä vuonna vain muutamia Suomen-keikkoja, joiden joukossa on yksi Tampereen-konsertti. Illan avaa Ylva Haru. www.facebook.com/events/1209315185804342 BONGZILLA 21.5. Loose, Helsinki Jo 90-luvulla perustettu yhdysvaltalaispoppoo saapuu Helsinkiin levittämään stonerin ilosanomaa. Illan avaa kotimainen Tombstoned. www.facebook.com/events/1292651634155631 MINIFESTI 2 24.–25.5. Siltanen, Helsinki Toista kertaa järjestettävä Minifesti osallistuu taisteluun tasa-arvoisen ja monimuotoisen musiikkiskenen puolesta. Erilaisin instrumenttiasein taistoon käyvät muun muassa Olimpia Splendid ja Dinosauruxia. DIAMANDA GALÁS 29.5. Kulttuuritalo, Helsinki Kreikkalaistaustainen yhdysvaltalaisartisti julkaisi maaliskuussa pitkän levytystauon jälkeen kaksi albumia – All The Wayn ja At Saint Thomas the Apostle Harlemin – ja saapuu toukokuun lopussa Helsinkiin. www.facebook.com/events/1817975148461619 RUOKA JA TALOUS GRAND CHAMPAGNE 11–13.5. Vanha, Helsinki Helsingin keskustassa juhlitaan kolmen päivän ajan kuuluisaa kuplajuomaa. Tapahtumassa paitsi juodaan samppanjaa myös kuullaan alan asiantuntijoita. www.facebook.com/events/1003259179763711 VEGAANISET CHORIZOHODARIT 20.5. klo 11–16 Karhupuisto, Helsinki Ravintolapäivän kunniaksi Kallion Karhupuistossa on jälleen kaikenlaista pöperöä – tai vähintäänkin chorizohodareita. LAPINLAHDEN BRUNSSI 28.5. klo 11–15 Hävikkiruokaravintola Loop, Helsinki Suositun hävikkiruokaravintolan brunsseista nautitaan kevään ajan Lapinlahden kulttuurihistoriallisessa miljöössä. www.facebook.com/ events/1096890990349560 TAIDE JA TEATTERI HAUTAMÄKI–HAVIA– SOMERVUORI 21.5. asti Holvi, Jyväskylä Ilari Hautamäen, Sami Havian ja Kim Somervuoren yhteisnäyttely tasapainoilee piirroksen ja maalauksen rajamaastossa. Kolme erilaista taiteilijaa lähestyy vastakkainasettelua eri tavoin. www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/ hautamaki_havia_somervuori KUVAN KEVÄT 6.–28.5. Helsinki Kuvataideakatemian perinteinen lopputyönäyttely esittelee niin maalausja veistotaidetta kuin grafiikkaa ja tila-aikataiteen kenttään kuuluvia teoksia. www.exhibitionlaboratory.fi/kuvan-kevat INGRID BERGER MYHRE: MAPPING 10.5. klo 18–20 Kutomo, Turku Ingrid Berger Myhren kaikille avoin työpaja on kollektiivinen ”koreografisen kirjoittamisen praktiikka”, jonka osallistujilta ei edellytetä tanssitaitoa tai -kokemusta. Lisätietoa löytyy linkistä. www.ehka.net/ingrid-berger-myhremapping/?lastpage= ARIFEST 12.5. Hiedanranta, Tampere Omaehtoinen ja poikkitaiteellinen festivaali tarjoilee maksutta ainakin performansseja, elävää musiikkia ja videoinstallaatioita. Taiteen tekemiseen saa osallistua itsekin. www.facebook.com/events/1261475973928126 MAAILMAN MERI 20.–22.5. Korjaamo, Helsinki Meriteatteri esittää Anni Mikkelssonin dramatisoiman ja ohjaaman teoksen, joka luotaa ihmisen ja meren suhdetta. Mikkelsson aloittaa elokuussa näyttelijä Hannes Mikkelssonin kanssa Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana. www.meriteatteri.fi ART FAIR SUOMI 2017 25.–27.5. Kaapelitehdas, Helsinki Kansainvälinen nykytaidefestivaali sisältää niin näyttelyitä kuin keskusteluitakin. Tapahtuman järjestävät taiteilijoiden etujärjestöt Muu ry ja Valokuvataiteilijoiden liitto ry. artfairsuomi.fi Aino Venna 13.5. Gappah Petina 12.–13.5., 22.5. Maailman meri 20.–22.5. Kolme muistoa nuoruudestani 21.5. Ulla Ko kki
• VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Pahoinvointipalvelut esittää Jyväskylässä juhlitaan tekotaiteellista paskaa. ILMEISESTI KAIKKI eivät allekirjoita ajatusta, että kulttuurin tulisi olla sarja hyvin vointia luovia palveluja. Jotkut arvostavat ehtaa tekotaiteellista paskaa. Näin voisi päätellä Akseli Hiltusen kommenteista ja tittelistä. Hiltunen on puheenjohtaja jyväskyläläisessä yhdistyksessä Yleishyödyttömät Pahoinvointi­ palvelut ry. Yhdistys järjestää toukokuussa jo toisen kerran Tekotaiteellisen Pas­ kan Festivaalin. Festivaali järjestetään ”sattumalta” samaan aikaan kuin perinteinen jyväsky­ läläinen kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yö. Jälkimmäinen juhlii tänä vuonna 25­vuotista taivaltaan. ”Jyväskylässä vaikuttava festivaali Yläkaupungin Yö näki selkeästi mahdolli­ suuden loisia mahtavan konseptin varjolla ja pystytti ironisesti koko oman hips­ terifestivaalinsa Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin ympärille kaikkien kävijöit­ temme suureksi harmiksi”, Hiltunen väittää. FESTIVA ALIN SYNNYSTÄ Hiltunen syyttää paria yksilöä: taiteellisen johtajan Seppo Pohjolaisen idea konkretisoitui muusikko ja Veturitallien nuorisotyön­ tekijän Sami Kotolan toimesta. Varsinaisen työn tekevät kuitenkin muut. ”Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin mahdollistuminen viime vuonna toteutui yksinkertaisesti laittamalla Jyväskylän Veturitallien nuoria palkattomaan talkoo­ työhön näkyvyyteen ja hyvään työkokemukseen vedoten.” Esiintyjät sen sijaan valikoituvat Hiltusen mukaan melko demokraattisesti. Tekotaiteellisen paskan määrittelee yleisö. ”Soitatamme ehdolla olevien esiintyjien tuotantoa ohikulkijoille kaduilla, ja jos joku hengentuotteiden pikaruokamalliin ehdollistunut diletantti erehtyy kom­ mentoimaan presentaatiota ylimielisesti tekotaiteelliseksi paskaksi, niin valit­ semme esiintyjän joukkoomme.” Tänä vuonna tiukan seulan ovat läpäisseet muun muassa Lohikosken kesäteat­ teri, Kaamanen Soundsystem, J. K. Ihalainen ja This Charming Man & Touko Aalto. KAISU TERVONEN Tekotaiteellisen Paskan Festivaali 20.5. www.facebook.com/tekotaiteellisenpaskanfestivaali Diamanda Galás 29.5. Tule laulamaan ja tanssimaan Senaatintorille! La 20.5. klo 16.30 Yhteislaulutapahtuma Stadin suvivirsi. Vapaa pääsy. Solistina Reeta Vestman. Mikko Helenius houseband ja kuorona Gospel Helsinki. Juontaa Teemu Laajasalo. Yhteistyössä Kirkon Ulkomaanapu, keräyksellä autetaan Ugandan lapsia. Su 21.5. klo 16.00 Syntisen virret ja tanssijan taivas Solistina Jesse Kaikuranta, Mikko Helenius houseband, juontavat kirjailija Jaakko Heinimäki ja kirkkoherra Kari Kanala. Vapaa pääsy. Senaatintori Lisätietoja: kirkonmusiikkijuhlat.fi Pe 19.5. klo 21 Lauluyhtye Rajaton Liput 40/35 €. Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Pe 19.5. klo 21 Klubi-ilta Rytmimusiikin klubi-ilta. Vapaa pääsy. Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23 La 20.5. klo 21 Gospelkuorojen yhteiskonsertti Vapaa pääsy. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Uudet diktaattorit 11.5, 18.5.
• 200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnal­ linen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 www.voima.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diploma­ tiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Vuositilaus 30euroa sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/vuosi) Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Uudelle tilaajalle: Puoli vuotta kestona vain 16,90 e. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi TAKOJA Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keski­ pisteessä ihminen ruumiillisena, sielulli­ sena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 37 euroa. Tilaukset: takoja@nic.fi www.antropos.fi ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kau­ punkikulttuuri, arjen ympäristöt, uudet virtaukset. Kriittinen ja kansainvälinen. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 94 euroa, näköislehtitilaus 54 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja vuorisaar­ nan valossa, uskonnoista ja aseettoman sivistyksen mahdollisuuksista. Uusille tilaajille 16 € / 10 numeroa Irtonumerot 4 € Tilaukset: 050 369 7534 anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolusta jien jäsenlehti ja kulttuuri­, mielipide­ ja uutis lehti, jonka aiheita ovat mm. rauhan­ rakennus, sodanvastustus, so siaa lisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edis­ täminen, ihmisoikeuksien puolusta minen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. LAPSEN MAAILMA Tilaa ilmainen näytenumero Lastensuojelun Keskusliiton mainiosta kuukausilehdestä! Lähetä nimesi, postiosoitteesi ja s-postiosoitteesi tekstiviestillä numeroon 050 693 60 muodossa Mari Malli, Malli tie 4, 00920 Mallila, mari.m@mail.com Saat vahvistuksen, kun viesti on saapu nut perille. Lähettämäsi tekstiviesti maksaa normitekstarin hinnan. www.lapsenmaailma.fi NY TID Opi vasemmistoruotsia! Ny Tid on kuu­ kausittain ilmestyvä, syvääluotaava yh­ teiskunta­ ja kulttuurilehti. Analysoimme aikamme ilmiöt ja ajatukset punavihreäs­ tä näkökulmasta. 12 nroa vuodessa: 72 € (op. 54 €). 3 kk: 24 € (op. 16 €). pren@nytid.fi nytid.fi/pren SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkival­ lasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi GRAFIA-LEHTI Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuuri­ lehti taustoittaa graafisen suunnittelun ja kuvituksen ilmiöitä laaja­alaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Vuosikerta 30 € Irtonumero 7,50 € www.grafia.fi/lehti MUSTEKALA Mustekalan lonkerot ulottuvat taide­ maailman keskiöstä uusiin virtauksiin ja marginaaleihin. Lehti julkaisee neljä teemanumeroa vuodessa sekä viikoittain kritiikkejä ja blogeja. Kulttuuriyhdistys Mustekala ry:n kustantama lehti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet lehden toimintaa. www.mustekala.info SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aika­ kauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Socio logican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti HISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJA Lehti historian ammattilaisille ja histo ­ rian ystäville. Historiallinen Aikakauskirja tar joaa ajankohtaista tietoa ja uusia tulkintoja menneisyydestä ja historiasta. Ilmestyy 4 krt vuodessa. Tilaukset koti maahan 50 €, yhteisöille 55 €, opiskelijoille 30 €, ulkomaille 55 €. www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankoh­ taiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkit­ tua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt edullisesti: kolme numeroa vain 15,90 euroa (norm. 28,50 euroa). Vuosikerta 79,50/69,90 euroa (10 numeroa). Irtonumero 9,50 euroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus
• 200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnal­ linen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 10 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaukset: tilaukset@voima.fi, kauppa.voima.fi, 044 238 5109 www.voima.fi DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Nov aja Gazeta on Maailman poliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diploma­ tiquen lehtiperhe. Kuusi numeroa vuodessa, 46 nelivärisivua. Vuositilaus 30euroa sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 euro/vuosi) Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Uudelle tilaajalle: Puoli vuotta kestona vain 16,90 e. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi TAKOJA Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keski­ pisteessä ihminen ruumiillisena, sielulli­ sena ja henkisenä moninaisuutena. Neljä laajaa numeroa vuodessa, 37 euroa. Tilaukset: takoja@nic.fi www.antropos.fi ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kau­ punkikulttuuri, arjen ympäristöt, uudet virtaukset. Kriittinen ja kansainvälinen. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 94 euroa, näköislehtitilaus 54 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja vuorisaar­ nan valossa, uskonnoista ja aseettoman sivistyksen mahdollisuuksista. Uusille tilaajille 16 € / 10 numeroa Irtonumerot 4 € Tilaukset: 050 369 7534 anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolusta jien jäsenlehti ja kulttuuri­, mielipide­ ja uutis lehti, jonka aiheita ovat mm. rauhan­ rakennus, sodanvastustus, so siaa lisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edis­ täminen, ihmisoikeuksien puolusta minen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. LAPSEN MAAILMA Tilaa ilmainen näytenumero Lastensuojelun Keskusliiton mainiosta kuukausilehdestä! Lähetä nimesi, postiosoitteesi ja s-postiosoitteesi tekstiviestillä numeroon 050 693 60 muodossa Mari Malli, Malli tie 4, 00920 Mallila, mari.m@mail.com Saat vahvistuksen, kun viesti on saapu nut perille. Lähettämäsi tekstiviesti maksaa normitekstarin hinnan. www.lapsenmaailma.fi NY TID Opi vasemmistoruotsia! Ny Tid on kuu­ kausittain ilmestyvä, syvääluotaava yh­ teiskunta­ ja kulttuurilehti. Analysoimme aikamme ilmiöt ja ajatukset punavihreäs­ tä näkökulmasta. 12 nroa vuodessa: 72 € (op. 54 €). 3 kk: 24 € (op. 16 €). pren@nytid.fi nytid.fi/pren SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkival­ lasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi GRAFIA-LEHTI Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuuri­ lehti taustoittaa graafisen suunnittelun ja kuvituksen ilmiöitä laaja­alaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Vuosikerta 30 € Irtonumero 7,50 € www.grafia.fi/lehti MUSTEKALA Mustekalan lonkerot ulottuvat taide­ maailman keskiöstä uusiin virtauksiin ja marginaaleihin. Lehti julkaisee neljä teemanumeroa vuodessa sekä viikoittain kritiikkejä ja blogeja. Kulttuuriyhdistys Mustekala ry:n kustantama lehti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet lehden toimintaa. www.mustekala.info SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aika­ kauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Socio logican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti HISTORIALLISEN AIKAKAUSKIRJA Lehti historian ammattilaisille ja histo ­ rian ystäville. Historiallinen Aikakauskirja tar joaa ajankohtaista tietoa ja uusia tulkintoja menneisyydestä ja historiasta. Ilmestyy 4 krt vuodessa. Tilaukset koti maahan 50 €, yhteisöille 55 €, opiskelijoille 30 €, ulkomaille 55 €. www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset SUOMEN LUONTO Luonnonystävän ykköslehti kertoo ajankoh­ taiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Laadustaan palkit­ tua lehteä julkaisee Luonnonsuojeluliitto. Tutustu nyt edullisesti: kolme numeroa vain 15,90 euroa (norm. 28,50 euroa). Vuosikerta 79,50/69,90 euroa (10 numeroa). Irtonumero 9,50 euroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus
• 20 • 4 / 2017 Kirj oitt aja työ ske nte lee väit ösk irja tutk ijan a H elsi ng in ylio pis ton sos iaa litie teid en lait oks ella ja valm iste lee väit ösk irja a talo usk urin (au ste rity ) käs itte estä . Unohda post-truth! HEI, OLETKO KUULLUT , että olemme siirtyneet joukolla totuudenjälkeiseen aikaan? Faktat ovat menettäneet mer­ kityksensä päätöksentekoa ohjaavana voimana? Trumpu­ tus, brexit ja oikeistopopulismi kertovat siitä, että äänes­ täjäkarja reagoi järjen sijasta tunteella. Ekonomistien, pääkirjoitustoimittajien ja Paavo Lipposen auktoriteet­ ti on kuralla. Trollitehtaat ja valemediat viettelevät ih­ mispolot kauas ammattimedian kaitselmuksesta. Tarvi­ taan faktabaari joka kylään ja notkoon! Kohta edes Bengt Holmströmiä ei uskota! Post­truth­paniikkiin liittyy kaksi harhaa, joista ensim­ mäinen on se vaarattomampi. Kuten on jo monesti todet­ tu, ei ole koskaan ollut totuudenjälkeistä aikaa edeltänyttä totuuden aikaa. Vallanpitäjät ovat aina spinnanneet to­ dellisuutta muotoon, joka passaa kulloiseenkin suhdan­ teeseen. Trump ei tätä keksinyt, vaan tunnusti toden ja fiktion välisen rajan merkityksettömyyden ja hyödyn­ si politiikan spektaakkeliluonnetta lupaamalla parhaan show’n. Samoin journalistit – jotka ovat meidän muiden ta­ voin erehtyväisiä ja auktoriteetteja kunnioittavia ihmi­ siä – ovat aina julkaisseet lehdissään vaihtoehtoisia fak­ toja. Se vasta post­factia olikin, kun laatumedia nielaisi nuoremman Bushin kutoman tarinan Irakin joukkotu­ hoaseista. Ei ole olemassa objektiivista journalismia, joka kuvaa ideologioista puhdistettua faktojen ja numeroiden todellisuutta. Journalismi kytkeytyy aina valtaan. Kenen tavasta kehystää todellisuus rakentuu totuus, tolkku ja maalaisjärki? TOINEN HARHA on merkittävämpi. Trump ja brexit löi­ vät rikki sen fantasian, että radikaalit poliittiset ideat on laimennettu hyvisliberaaliksi konsensukseksi, jota justee­ rataan aina silloin tällöin kaikkivoipien teknokraattien ja ekonomistien voimin. Neuvostoliiton romahduksen jäl­ keen ei pitänyt ollla kuin yksi tie eteenpäin: markkinoita vapauttaen ja reformeja tehden kohti ideologioista vapau­ tettua järjen aikaa! Viimeistään kolmannen tien demarit betonoivat uu­ den tavan ymmärtää politiikka – sen ei olekaan tarkoitus muuttaa maailmaa, vaan hallinnoida kehitystä, jonka oi­ keita moottoreita ovat globalisaatio ja teknologiset loikat. Tästä kielii tapamme puhua politiikasta: parhaimmillaan politiikka on vaaratonta status quon liehittelyä, kun taas radikaalit uudistusideat ovat vastuutonta populismia. Paniikki totuudenjälkeisyydestä johtuu särkyneestä illuusiosta. Hämmennys on suurta, kun kaikki eivät ole­ kaan messissä ja ymmärrä omaa parastaan. Ja itsereflek­ tointia helpompaa on rakentaa vihollinen valemediasta, jonka taikapiirin vallassa typerykset ovat. TIMO HARJUNIEMI RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO Lihan loppu Miksi vegaani himoitsee pihviä? G RILLISSÄ TIRISEVÄT pihvit, makkarat ja nakit. Aamiaisella munakas ja pekoni tekevät seuraa lei­ välle, jonka päällä on juustoa ja leikkelettä. Pyhiin asioi­ hin ei parane kajota. YHÄ USEAMPI kuitenkin vaihtaa kasvi­ pohjaiseen ruokaan, sillä eläintuotanto ei kestä ainakaan ekologista tai eettis­ tä tarkastelua. Nykyvegen ei tarvitse kuitenkaan luopua pekonista, makka­ roista, munakkaista ja juustoista, sillä markkinoilla on mitä kekseliäämpiä vegaanisia versioita tutuista tuotteis­ ta. Nuotiolla makkaraa muiden mu­ kana grillaava vegaani saa silti kerta toisensa jälkeen vastata samaan kysy­ mykseen: jos luopuu lihasta, miksi ha­ luaisi syödä mitään sitä muistuttavaa? Vastauksia on monia. Suurin osa ihmisistä ei lopeta li­ hansyöntiä siksi, ettei pitäisi lihasta: useimmin taustalla ovat eläineettiset, terveydelliset tai ekologiset syyt. Liha ja muut eläinperäiset tuotteet ovat itse asiassa varsin monen mielestä herkul­ lisia. Kun ihminen lopettaa lihansyön­ nin, makumieltymykset eivät muu­ tu – ainakaan kovin nopeasti. Tieto ruoan eettisyydestä ei ole kulinaristil­ le tarpeeksi. Uusiin makuihin totutte­ lu vie aikaa, ja kasvissyöjä haluaa hy­ vää ruokaa siinä missä sekasyöjäkin. Imitoimalla esimerkiksi lihan makua ja rakennetta tehdään eläinperäisen ruoan keskellä kasvaneille palvelus: voimme syödä tuttua ruokaa, mutta il­ man turhaa kärsimystä ja pienemmäl­ lä hiilijalanjäljellä. Vaikka hunajamarinoitu broileri maistuu lähinnä marinadiltaan, mo­ nen eläimen lihalla on ominaismaku. Readingin yliopistolla ruokakemiaa ja etenkin lihan makua tutkiva emeritus­ professori Don Mottram kertoo MIT Technology Reviewn haastattelussa li­ han maun olevan vaikeasti jäljiteltävä. Lihan rakenne on monimutkainen, ja maku lihaan syntyy kun luut, lihakset ja rasva kypsyvät eri vaiheissa. Haaste ei estä kuitenkaan yrittä­ mästä. Lihan makua helpommin jäl­ jiteltävissä on tuttu muoto. Makkara­ vegaani törmänneekin kysymykseen siitä, mikseivät vegaanit syö ruokia niiden ”oikeassa muodossa”, esimer­ kiksi porkkanaa porkkanana. Ensinnä­ kin: porkkana on inhottava tungettava grillivartaaseen. Toisekseen: Yhdestä­ kään eläimestä ei putoile luonnostaan valmiita nakkeja, eivätkä kanat muni nugetteja. Vaikka olemme tottuneet siihen, et­ tä nakit sisältävät sikaa ja nugetti on osa kanaa, ei itse tuotteiden muodos­ sa ole mitään eläintuotannolle pyhi­ tettyä. Nugetit, makkarat ja nakit ovat eläintuotannossa usein myös lihate­ ollisuuden ylijäämän viimeinen sijoi­ tuspaikka. Mississippin yliopistossa vuonna 2013 tehty tutkimus suurten pikaruokaketjujen kananugeteista sel­ vitti, että nugetit sisälsivät noin puolet kanan lihasta ja loppuosa oli sekoitus rasvaa, verisuonia, hermoja, nahkaa ja sisäelinten kalvoja. Suomessa Kulut­ tajaliiton vuoden 2012 suuri makkara­ vertailu selvitti, että osa makkaroista sisälsi lihaa nolla prosenttia. Niiden sijaan makkarassa oli kamaraa, sila­ vaa ja broilerinnahkaa. Vegenakki ja ­nugetti eivät ole mitään muuta, kuin tuttuun muotoon pakattuna uutta raaka­ainetta. MAUN LISÄKSI helppous ja tuttuus ovat merkittävä tekijä siinä, miksi ruokia veganisoidaan. Nakin käyttötarkoitus on helpompi ymmärtää kuin tarttua outoon reseptiin, johon tulee johan­ neksenleipäpuujauhoa, sinkkitippoja tai psylliumia. Nyhtökauraa ja härkistä on markkinoitu korvaajana jauhelihal­ le – ei siksi, että jauheliha olisi herkul­ lisin kuviteltavissa oleva raaka­aine, vaan siksi että se on helppoa ja tuttua. Jauhelihalle pystyy keskivertokulutta­ ja keksimään lukemattomia käyttötar­ koituksia arkiruokailussa, toisin kuin härkäpapurouheelle. Vuoden 2016 eineshitti vihis ei yritäkään kilpailla terveellisyydellä tai huikeilla ravinto­ arvoilla, vaan olla kasvipohjainen vas­